Pissusiviusut

Next Article

Akunnittarfimmi pisortaq

SULEQATIGIIT KANGIATA ILLORSUANUT TUNULIAQUTSIISUT

Kangiata Illorsua Namminersorlutik Oqartussat, Avannaata Kommuniata aammalu peqatigiiffiup ajunngitsuliortartup Realdaniap akornanni suleqatigiinnikkut ineriartortinneqarpoq aningaasalersorneqarlunilu. Suleqatigiit pingasut taakkua, najukkami inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat siunnerfigalugu aammalu Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq ikorfartorniarlugu, suleqatigiillutik Kangiata Illorsua pilersippaat. Illup sananeqarnerani ingerlanerpiaa Realdaniap immikkoortortaata ingerlatseqatigiiffiup Realdania By & Byg-ip isumagisaraa.

NAMMINERSORLUTIK OQARTUSSAT Namminersornerullutik Oqartussat 1979-imi tunngavilerneqartut, Namminersorlutik Oqartussanit 2009-mi taarserneqarput. Naalakkersuisut tassaapput Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Inatsisartunit toqqarneqartut. Maannakkut Naalakkersuisuusut qulingiluanik ilaasortaqarput, Naalakkersuisut Siulittaasuannit aqunneqarlutik.

AVANNAATA KOMMUNIA Avannaata Kommunia Kalaallit Nunaanni kommunit avannarlersaraat aammalu sisamanik illoqarfeqarluni 23-nillu nunaqarfeqarluni. Kommuni Spanien angeqqatigalugu angissuseqarpoq 10.600-t missaannillu innuttaqarluni.

REALDANIA Realdania peqatigiiffiuvoq ajunngitsuliortartoq, 175.000-t missaannik ilaasortaqartoq. Peqatigiiffiup illulianik avatangiiseqarnikkut inuunermi pitsaassuseqartitsinissaq sulissutigaa – ulluinnatsinnut illutatigut atugassaqarnissatut paasillugu. Taakkua assersuutigalugu tassaapput illoqarfimmi ineriartortitsineq, illuliornerit aamma kulturikkut avatangiisinik pingaaruteqartunik piujuartitsinissaq. Piujuartitsinissaq Realdaniap suliaqarnerata annertunersaani ataqatigiissitsisuuvoq. Realdania ukioq 2000-miit 20 mia. koruuninit amerlanerusut atorlugit suliniutinut 4.300 missaannik amerlassusilinnut tapersiisimavoq. Kikkulluunniit Danmarkimi illuutinik aalaakkaasunik pigisaqartuusut Realdaniamut ilaasortanngorsinnaapput. TAPERSIISUT ALLAT Kangiata Illorsuarni saqqummersitsineq taaguuteqartoq “Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is” Nordea-fondenimit, Augustinus Fondenimit, Bloomberg Philanthropiesimit aammalu OAK Foundationimit aningaasalersorneqarluni piviusunngorpoq.

ANINGAASAQARNEQ

Kangiata Illorsuanut missingersuutit tamarmiusut 152 mio. koruuniupput.

Namminersorlutik Oqartussat aamma Avannaata Kommunia 23 mio. koruuninik tapersiipput. Realdania 108 mio. koruuninik tapersiivoq.

Kangiata Illorsuani saqqummersitsinermut paasissutissiinermullu uku aningaasalersuisuupput:

Nordea-fonden 16,45 mio. koruuninik, Augustinus Fonden 3,8 mio. koruuninik, Bloomberg Philanthropies 750.000 koruuninik, OAK Foundation 350.000 koruuninik. PIFFISSAP INGERLANERA

2004: Kangia UNESCOp nunarsuarmi kingornussassanut allattuiffiani ilanngutsinneqarpoq.

2014: Annertuumik misissueqqissaarnermik suliaqarneq tunngavigalugu Ilulissani Kangiata Illorsuata pilersinneqarnissaanut ingerlanneqarnissaanullu nalunaarusiortoqarpoq.

2015: Namminersorlutik Oqartussat, Avannaata Kommunia aamma peqatigiiffik ajunngitsuliortartoq Realdania Kangiata Illorsualiornissaq pillugu suleqatigiilerput.

2016: Dorte Mandrup nunani tamalaani illussanik titartaasartut unammisinneqarneranni ajugaavoq.

2019: Illuliorneq aallartinneqarpoq.

2021: Kangiata Illorsuani takusaasunut siullernut ulloq 3. juli matut ammarneqarput.

KANGIATA ILLORSUA KISITSISINNGORLUGU

• Kangiata Illorsua takornarianut sullissiviit pilersaarutigineqartut Kalaallit Nunaanni pilersinneqartussat katillugit arfiniliusut siullersaraat Realdania Kangiata

Illorsuata piviusunngortinnissaanut taamaallaat peqataavoq.

• Illu iluaniit silataanut atorneqarsinnaavoq. Illup qaava upernaap, aasap ukiallu ingerlaneranni kangianut nasittarfittut tikikkuminartutut ammasutut atorneqarpoq. Illorsuup iluaniippoq saqqummersitsineq “Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is”.

• Saqqummersitsinermi “Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is” kangiani pinngortitaq asseqanngitsoq, kulturikkut kingornussatoqaq ukiunit 4.000-init pisoqaanerusoq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera kangiani UNESCO-mit illersugaasumi avatangiisini ersarissumik ullumikkut sunniuteqalereersimasoq, nassuiarneqarput.

• Kangiata Illorsuaniipput aamma saqqummersitsinerup ilaatut eqqumiitsuliat ikkussukkat marluk aammalu filmertarfik. Tamatuma saniatigut pisiniarfeqarpoq caféqarlunilu.

• Kangiata Illorsua katillugu 1.500 kvadratmeterit pallillugu angissuseqarpoq, taakkunannga 900 kvadratmeterit kiassagaallutik. Saqqummersitsineq 400 kvadratmeterinik annertussuseqarpoq, eqqumiitsuliat ikkussukkat filmertarfillu ilanngullugit.

• Illorsuup ingerlanneqarnera Greenland Visitor Centremi, Namminersorlutik Oqartussat ataanni imminut pigisutut sullissiviusumi, inissisimatinneqarpoq. KANGIATA ILLORSUA TITARTARPAAT SANALLUGULU

• Sanatitsisoq: Realdania By & Byg A/S • Illussanik titartaasartoq aamma tamakkiisunut siunnersortaasoq: Dorte Mandrup A/S. • Ingeniøri siunnersorti: Søren Jensen Rådgivende

Ingeniørfirma A/S. • Sanatitsisumut siunnersorti: Rambøll Danmark A/S. • Illuliornerup aqunneqarnera aamma sulianut nakkutilliineq: Rambøll Grønland A/S. • Entreprenøri pingaarneq: KJ Greenland A/S /

Rådgivende Ingeniør Torben Melgaard.

Entreprenørip suliaqartitai: • Malermester Niels Erik Bro, Jenses Malerforretning

ApS, Ilulissat. • VVS & El Firmaet A/S, Ilulissat. • Kai Andersen A/S, civilingeniører og entreprenører, Holte. • Landskabsarkitekti: Kristine Jensen Landskab &

Arkitektur ApS, Aarhus. • Piareersaataasumik misissueqqissaarnerit aamma suliassamik ineriartortitsineq:

BARK Rådgivning A/S, København. SAQQUMMERSITSINEQ JAC STUDIOSIMIT PILERSINNEQARPOQ

• Johan Carlsson, Founder Architect/Designer MA,

MDD.

Saqqummersitsineq “Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is” siunnersortaasut makkua ikiuunnerisigut pilersinneqarpoq:

• Klaus Nygaard, Pinngortitaleriffimmut pisortaq • Olav Orheim, sermersiooq aamma silap pissusaanut ilisimatooq, Norge. • Kirsten Hastrup, antropologiimi professor emeritus aamma Kalaallit Nunaannut ilisimatooq, Københavns

Universitet. • Erik Bjerregaard, Ilulissani Hotel Arcticimi pisortaasimasoq aammalu Visit Greenlandimi siulersuisunut ilaasortaq. • Ólafur Örn Haraldsson, Thingvellir Visitor Centremut pisortaasimasoq, Island.

ASSILISAT OQAASERTAALU

ASSILISANIK ATUGASSIISUT

Adam Mørk: Atuakkap ungalua, qupperneq 6-7, 10-11, 12-13, 14-15, 16-17, 18-19, 36-37, 38-39, 52, 55, 57, 58, 59, 60, 62, 63, 71, 72-73, 76, 80, 83, 84, 85, 86-87, 88-89, 90, 92-93, 94-95, 96, 99, 100-101, 102, 104-105, 107, 108-109, 110, 112, 113, 116, 117, 118, 119, 120-121, 122-123, 124, 125, 134, 138-139, 140, 141, 148-149, 150151, 152-153, 154-155, 156-157, 158-159 Steen Brogaard/Post Greenland: Qupperneq 20 Christian Klindt Sølbeck: Qupperneq 23S, 24, 34, 82, 98, 111 Aller Media/MEGA: Qupperneq 23t Allan Moe/Ritzau Scanpix: Qupperneq 27S Karsten Schnack/Biofoto/Ritzau Scanpix:

Qupperneq 27t Kongehuset/Ritzau Scanpix: Qupperneq 30 Bjarke Ørsted: Qupperneq 32, 35, 40, 41, 42-43, 46, 47, 48-49, 61, 64, 65, 66, 67, 79, 114, 115, 142, 145, 146, 147, 162q Frants Frandsen: Qupperneq 44-45, 136 Nina Jul Larsen: Qupperneq 50 Morten Rasmussen/Biofoto/Ritzau Scanpix:

Qupperneq 51 Jens V. Nielsen: Qupperneq 54, 74, 143 Henrik Saxgren: Qupperneq 68 Visit Greenland/Julie Skotte: Qupperneq 91 KJ Greenland: Qupperneq 126, 129, 130, 131, 132, 133, 135 Bolatta Silis-Høegh: Qupperneq 128 Poul Hard: Qupperneq 144 Claus Bjørn Larsen: Qupperneq 162A Dorte Mandrup A/S / Kristine Jensens Tegnestue:

Qupperneq 166-167 NINA JUL LARSEN, tusagassiortoq namminersortoq Ilimmarfimmiit bacheloriusoq. Ilulissani inunngorpoq, peroriartorpoq najugaqarlunilu aammalu Kalaallit Nunaanni tusagassiorfinnut illoqarfik pillugu illoqarfimminngaaniillu nutaarsiassanik allattarluni. tusagassiortutut sulinermi sasniatigut atuakkanut cafë Books & Coffee Ilulissat piginnittuuffigaa.

MARIANNE KROGH ANDERSEN, tusagassiortoq namminersortoq aammalu Issittoq kulturilu immikkut ilisimasaqarfigalugit atuakkiortoq. Kalaallit Nunaat najugaqarfigisimasani aammalu ukiorpassuit ingerlaneranni angalaffigisarsimasani pillugu marllunnik atuakkiorsimavoq ilanngutassiarpassuarnillu suliaqarsimalluni. Siusinnerusukkut Weekendavisen-imi kulturikkut aaqqissuisoq tusagassiortorlu, Jyllands-Posten-imi aammalu Børsens Nyhedsmagasin-imi politikkimut ilanngutassiisartoq, Radioavisen-imi tusagassiortoq.

STEEN BREINER, aaqqissuisoq namminersortoq, atuakkiortoq, tusagassiortoq aamma attaveqaqatigiinnermut siunnersuisartoq, pingaartumik illuliorfiusut avatangiisit iluanni. Siusinnerusukkut aviisini Dato, Urban aamma B.T., aaqqissuisunut pisortaasimavoq, Berlingske-mi aaqqissuisuusimavoq tusagassiortuusimallunilu, Videncenter Bolius attaveqaqatigiinnermut pisortaaffigisimavaa aammalu ilusilersuinermut suliffeqarfik Vipp suliffigisimallugu.

SAQQUMMERSITSISOQ Realdania Jarmers Plads 2 1551 København V realdania.dk

AAQQISSUISUT Kim Hintze Dorte Bülow

NUTSERISOQ Tabithe Kristensen

KUKKUNERSIUISOQ Camilla Kleeman-Andersen

DESIGN/LAYOUT Studio Atlant

NAQITERISOQ Dystan & Rosenberg

© Realdania 2022

ISBN 978-87-93360-33-4

Kangiata Illorsua pillugu atuagaq naqiterivimmi ISO/14001-imik akuersissummik allagartaqartumi naqiterneqarpoq

1:200

Ilulissat Kangiata paavaniippoq Kangiata Illorsua, illoqarfiup kangiatalu akornanni naapiffittut inissisimalluni. Tassani takusaasut saqqummersitsinermi, ‘Sermeq pillugu Oqaluttuaq’, Kalaallit Nunaanni pinngortitaq kulturilu paasisaqarfigisinnaavaat. Kangiani uumassusilippassuit inuillu tamaani ukiut tuusintilikkaat ingerlaneranni inuusimanerat pillugit kiisalu silap pissusaata allanngoriartornera, kangianerpiaq ersarilluinnartoq pillugu paasissutissiivoq.

Kangiata Illorsua imminermini alutornarluinnartuuvoq. Illu nunani tamalaani tusaamaneqartumit illussanik titartaasartumit Dorte Mandrupimit titartarneqartoq pinngortitamut UNESCOmit illersugaasumut isikkiveqarluni tassani inissisimavoq. Aammalu illup qaavaniit kangianut asseqanngilluinnartumik isikkiveqarpoq.

Atuakkami matumani kangiata illorsuata eqqarsaatigineqaqqaalerneraniit naggataatigut ammarneqarneranut piviusunngoriartuaarnera nassuiarneqarpoq. Innuttaasut Ilulissaneersut kangiani inuuneq oqaluttuaraat, Ataqqinartorsuullu Dronning Margrethep Kalaallit Nunaannut asanninnini oqaasertalerpaa.