Akunnittarfimmi pisortaq

Next Article

Takornariat innuttaasullu katersuuttarfiat

MEKANIKERI

Jesper Sandgreen, Ilulissat Marine Servicemi mekanikeri

Ilulissat biilerpassuaqanngilaq, paarlattuanilli umiatsiaaqqat angallatillu hunnorujulikkaat tamaaniipput. Taamaattumik Jesper Sandgreen biililerisuujunnaarluni umiatsianut mekanikerinngorsimavoq. Jesper Sandgreen ukiuni qulingiluani Danmarkimeereerluni Ilulissanut angerlarluni nuukkami, siullerpaatut iliuuseralugu immiartorferujussuaq ulikkaarlugu imermik imerpoq. “Taavalu kangianiit silaannaq tamaat naamaarpara. Ilulissanut uteqqilluni nuannerluinnarpoq. Silaannaq allaaneruvoq, imeq allatut mamassuseqarpoq. Minguinnerujussuulluni nutaajullunilu,” Jesper biililerisutut ilinniarsimasuusoq oqarpoq. Taamaattumik aamma Danmarkimiittoq angerlarluni imminni sulilerusunnersoq aperiniarlugu Ilulissat Marine Servicep sianerfigimmani nangaasimanngilaq. Aappaa maskiningeniøriusoq aamma aallarusussimavoq, taamaattumik maannakkut illoqarfiup qeqqani illumi meeqqatillu marluk najugaqarput. Aammalu ilaquttat ikinngutillu qanillugit. “Ilulissat biileqarpallaanngilaq, taamaattumik maannakkut biililerisuunermut taarsiullugu angallatinut mekanikeriuvunga. Tamatuma kingunerisaanik ilikkagaqartorujussuuvunga suliassaqarfinnilu suliarisinnaasakka amerlanerulerlutik, taamaattumik periarfissaqarluarpunga, aamma siunissami,” Jesper oqarpoq, imaq sikualunnik ulikkaartoq isigiutigalugu. “Nuannaanngilerniarnissaq ajornakusoorpoq ilaa?” aperivoq.

Nuannaarnerpiaq Danmarkimiinnermini maqaasisaasa ilagisimavaat. Aammalu qaninneq illoqarfissuarni misigisassaanngitsoq. Tassani nalunaaquttap akunnera avillugu suliartorluni atortarpaa, aammalu meeqqani ulluunerani paaqqinnittarfimmut aasinnaasarsimanagit. Tamakkua tamarmik isumagissaarniarneranut nukissaqarniarneranullu neriuisuusarsimapput. “Mattukkaluttuinnarpunga inissisimaneralu naammagiunnaariartuinnarlugu. Taamaattumillu angerlamut uterneq pissusissamisoorluinnarpoq. Maanna suut tamaasa ornissinnaavakka, meeqqakka aasinnaallugit, pinngortitaq aammalu uannut pingaaruteqartut qanissinnaallugit. Biileeruppungaluunniit, tassami suut tamaasa pisullunga ornissinnaavakka. Peqatigisaanik Iluliarmiut inussiarnersorujussuupput aalaterisarpullu taleq qasusuinnanngorlugu,” mekanikeri qungujorujussuarluni oqarpoq. Qanittumiinneq inussiarnersuunerlu takornariat aamma misigissagaat Jesper neriuppoq. Kangianilu Illorsuaqalermat tikeraat suli amerlanerulissasut qularinngilaa. Tamannalu qilanaaraa. “Illoqarfiga takutikkusuttorujussuuara, takusassarpassuaqarput misigisassarpassuaqarlutillu. Peqatigisaanik takornariat amerlarnerulerpata immaqa aamma allamut nuussimasut allat uterusulersinnaassapput, soorlu uagut taamaaliorsimasugut. Tamanna nuannissagaluarpoq. Amerlaneruppata ajunnginnerussaaq,” oqarpoq.

Jesper Sandgreen Ilulissanut uterluni angalarsimagami usorsisimaarpoq. Takornariat aamma illoqarfimmi qanittumiinneq inussiarnersuunerlu misigissagaat neriuutigaa .

ARNAQ QAJATTORTARTOQ

Pia Jensen, Qajaq Ilulissanut siulittaasoq

Pia Jensenip mikigallaramili nammineerluni qajartorneq ilinniarsimavaa. Maannakkut teknikkinik ernini ilinniartippaa, sunngiffimminilu meeqqat inuusuttullu Ilulissaneersut sungiusartarlugit. Ilulissat qaqqaasa qaavanniippoq illunnguaq tungujortoq. Napparsimavimmut aappaluttumut qaqortortalimmut, oqaluffimmut qernertumut, illoqarfimmi illunut minnerunngitsumillu Qeqertarsuup Tunuanut ilulissanullu isikkivilimmi. Pia Jensen aappanilu Karl Peter, ernini pingasunik ukiulik Knud, ilaqutariillu ikinngutigilluagaat Kaspaaraq illumi tassani najugaqarput. Ilaquttariinneq ulluinnarni inuunerata ilaminiinnaraa. Tamatumami saniatigut illoqarfimmi qajartortartut peqatigiiffiannut, 50-inik ingerlatsisunik ilaasortaqartumut, siulittaasuuvoq aallussilluartoq. Nunarsuup annertunersaani qajaq umiatsiaaqqatut glasfiberimik, kulfiberimik imaluunniit plastikkimik sanaajusutut mikisutut, amitsutut, takisuutut ilisimaneqarpoq, kalaallit qajaat ileqquusut malillugit qisunnik amernillu atortoqarluni sananeqartarpoq. Umiatsiaq kinguaariinni Kalaallit Nunaanni aamma Amerikap avannarliup issittortaani inuit aallaaniarnermut sakkugisimavaat inuunerannut pisariaqarluinnartoq. Maannakkut timersuutitut pinnguarnermullu atorneqarnerulersimavoq. “Qaannamiunerusoq peroriartorpunga. Ataataga oqartarpoq iliuusai isiginnaaqqissaartassagikka, tamannalu qajartornissannut ilinniartikkaminga periaaserivaa. Eqqaamanngilara nalunarnersoq imaluunniit ajornaatsuunersoq, kisianni Paamiuni pingasunik ukioqarlunga unammisunut peqataaqqaarpunga. Maanna ernera ilinniartippara, kisianni allaanerulaartumik ilinniartissagunarpara,” Pia ernerminiinnaanngitsoq iinniartuuteqartoq illarpoq. Pingaartumik meeqqat 4-16-inik ukiullit sungiusartarpai. Peqatigiiffimmi qaannamik soqutiginneqqilerneq maluginiarneqarpoq, pingaartumik meeqqaniit, taamaattumillu sungiusarneq annertunerpaatigut aasaanerani imaani ingerlanneqartartoq annertuumik ingerlallugu. “Aasaq sivikitsoq qajartornermut atorluarniartariaqarpoq. Ukiukkut aamma allunaasani marlunni nivinngarsimasuni nukittorsarnermut, qasujaallisarnermut kinngunaveersaarnermullu sungiusarnermut piffissaq atorneqartarpoq,” Pia oqaluttuarpoq, taanna inuusuttut ilulissanik

ataqqinninnissaannik ilinniartillugit immikkut sammisaqartarpoq. Nammineerluni paarnermik misilittagaqartutut misilittagaqarluarnerminit ilulissanut ataqqinnittuuvoq. “Qanillivallaarusuttanngilakka, tassami qaqugukkut assakaalissanersut nalunartuaannarmat. Tamaattoqalerpallu uagut inuit iluliarujussuarnut sanilliulluta mikisuaraavugut.” Qajartorluni unammisarnerni ilaqutariit Jensenikkut tamarmik, angajoqqaavi qatanngutaalu ilanngullugit, peqataaffigisarsimasaannit ujaminnattaarpassui inimi iikkami nivingapput. Ilulissat avannaani 200 kilometerit missaanni ungasitsigisumiit Uummannamiit Kalaallit Nunaata kujasinnerpaartaanut Nanortalimmut. Ukiut tamaasa Kalaallit Nunaanni qajartornermi unammersuartitsisoqartarpoq, tassani nuna tamakkerlugu peqatigiiffiit tamarmik unammiuaartarlutik. “Aappaagu taanna Ilulissani ingerlanneqartussaavoq, taamaattumik siulittaasutut naammattunik isumagisassaqarpunga,” Pia oqarpoq, qaqqami illumit tungujortumit Oqaluffiup iterlaani qajartortartut peqatigiiffiata illuutaata tungaanut tummeqqakkut sivingasukkut ingerlaatigaluni. Ukiuunera aamma qaannat aserfallatsaaliornerannut aammalu nutaanik qaanniornermut atorneqartarpoq. Tamanna qanga ileqqut, Piap aamma ataataminiit ilikkagai, malillugit pisarpoq. “Uanga nammineerlunga qaanniorsinnaanngilanga, kisianni qanoq iliortarnersut nalunngilara. Ataatanga taamaaliortoq isiginnaartarsimaqigakku niaqqunni filmituut takorloorsinnaavara. Taamaattumik allat qanoq ilioqqinnaassanersut ilitsersorsinnaavakka,” oqarpoq. Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe 2021-mi oktobarimi Ilulissanut tikeraarmat Pia siulittaasutut Kangiata

Kalaallit qajaat siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni inuit piniarnermi sakkugisimavaat pingaaruteqartoq. Maannakkut timersornermut pinnguarnermullu seqernullu tarrikkiartornerani nuannisaarluni angalaarnernut atorneqarnerulersimavoq.

Illorsuanut kaffisortitsinermut qaaqqusaavoq. Dronningi nerriveqatigalugu issiasussaalluni paasigamiuk qajartortartoq eqqissisimalluinnartuugaluartoq annilaangaleraluarpoq. “Kisianni ajunngitsumik ingerlavoq, misigisaq nuannersorujussuuvoq. Qajaq inuuninni pingaruteqartorujussuaq inuuninnullu ilaalluinnartoq sinniisuuffigisinnaagakku nuannaarpunga. Aammalu Dronningi soqutiginnittorujussuuvoq. Qajaq qanga ileqqut malillugit atoripput, aammalu qaannat plastikkiunngitsut paasigamiuk tupaallaatigerpasippaa,” Pia Ataqqinartorsuarmik naapitsinini pillugu oqarpoq.

AKUNNITTARFIMMI PISORTAQ

Anders Okholm Gadeberg, Hotel Icefiordimi pisortaq

Hotel Icefiordimiit pulaartut taamatullu akunnittarfimmi pisortaq Qeqertarsuup Tunuanut aammalu ilulissanut mikisunut angisuunullu kangianiit imaanut anillakkiartornerminni sanioqquttartunut asseqanngitsumik isikkiveqarput. IGALAARSUARNIIT ISIKKIVIK Hotel Icefiordip neriniartarfiata igalaarsuarniit isikkivia nassuiagassaanngingajappoq. Akunnittarfik Qeqertarsuup Tunuata killerpiaaniippoq. Igalaat silataanni ilulissat mikisut iluliarsuillu kangiata ilorpiaaniit immamut avalannerminni sarsuarusaarput. Takornariat takusaq inuunerminni misigisassaraat. Piniartut marluk nerriviit ilaanni ingilluartitersimasut inuunerannut ilaaginnarpoq. Ulluinnarsiutaasoq, isikkivik taamaattoq taamatut isigineqarsinnaalersinnaassappat. Piniartut marluk taakkua umimmaat neqai 350 kiilut akunnittarfiup pisortaanut Anders Okholm Gadebergimut, maannakkut akilerniarlugit aggersumut, tunniunniarlugit akunnittarfimmiipput. Tamanna suliassaasa assigiinngitsorpassuit ilagiinnarpaat. “Akunnittarfimmi ulluinnaat allaanngilaq qamani kangiani immami sikorpassuaqartumi, iluliaminerpassuaqartumi iluliarujussuaqartumilu angalaaginnarluni. Taavunnaruit piffimmiit piffimmut apuutiinnartussaanngilatit. Sikut tamaasa uiarteqqaartussaavatit aammalu aqqutissap illuatigut aappaatigulluunniit sukkuussanerlutit aalajangeqqaartussaallutit. Aqqutissap aappaa pitsaanerua imaluunniit ajorata tamaasa anigorpagut? Ilulissani akunnittarfimmi pisortatut sulinermut tamanna assersuutissaqqippoq,” oqarpoq Anders. Pisortamut inuusuttumut tamanna misilittagassarsiorluni misigisassarsiorusunnermik aallartippoq. Taamaattumik 24-nik ukioqarluni angalatitsinermi aqutsisutut pikkorissarnissamut ilannguppoq, tamannalu Ilulissani angalatitsinermi aqutsisutut

atorfininneranik kinguneqarpoq. Ilinniarnini naammassiartorniarlugu Danmarkimut uternissani aalajangiuteqqammigaa akunnittarfimmi pisortatut atorfimmut neqeroorfigineqarpoq. “Niaqora ilumoorluinnartumik marlussoriarluni erngup iluaniilaartariaqarsimavoq,” Anders oqaluttuarpoq, wakeboard aliikkutaralugu annertuumik sammisaqartartoq. Soqutigisarilluinnakkani Ilulissanut nassarsimavaa, maannalu aasakkut kangiani ingerlattarlugu. Naggataatigut akuersivoq, aammalu 2018-imi decembarimi pisortanngorlaap Kalaallit Nunaanni taamanikkut sivikitsuinnarmik misigisaqarfigisimasamini inuulerniarluni ilaquttani, ikinngutini ilisarisimasanilu inuulluaqquai. Issittoq Europamiit allaanerulluinnartoq Andersip ingerlaannaq paasivaa. Atorfinitsiaannartoq imaatigut kabelimi, Kalaallit Nunaata avannaanik nunarsuup sinneranut attaveqartitsisumi aammalu internetip naleqqutipajaartumik sukkassuseqarnissaanik qulakkeerisumi, unittoortoqarpoq. “Nunarsuup sinneranut attaveerutingajalluinnarpugut. Tikeraagut internetikkut attavinissinnaanngillat, aammalu tikeraat maannarusuttut attaveqarfigisinnaajunnaarlutigit. Unnuakkut nal. 3 makittariaqartarsimavugut mailinik nassiussiniarluta. Qaammaterpassuarni Kalaallit Nunaat tamakkerluni sakkortusaavikkoortumik nunarsuarmut attaveqarpoq, taamaannerani attaveqaatit arriitsuaraasimallutik. Tassani paasivara angerlarsimaffinniit aammalu taamaattussaannartut isigisannit tamaniit ungasissorujussuarmiillunga,” oqarpoq Anders. Akunnittarfiup pisortaa aamma nuannersuni nuanniitsunilu inuiaqatigiit ikittuinnaasut akornanni najugaqarneq sungiunniartussaasimavaa. Nuannersortaanni ilaavoq kikkut tamarmik ilassisarnerat imminnullu ilisarisimanerat, kisianni aamma inuit immaqa nuannarivallaanngisat naapinngitsoorneqarsinnaannginnerat tamatuma kingunerisarlugu. Imaluunniit sulisut soraarsittariaqarsimasat. Taamaattoq unammilligassat arlaataluunniit Anders nikallortinngilaat. Naamerluinnaq. Ukiut marlussuit kingulliit ingerlaneranni illoqarfimmi takornarianut misigisassarpassuarnik nutaanik ineriartortitsisimavoq. Pingaartumik takornarianut najukkamilu najugaqartunut mamasaakkanik nerisassiornissamut periarfissat immikkut eqqumaffigai. “Nerisassanik eqqannguatsinniittunik ‘nunamiit nerrivimmut’ aallussinissamut asseqanngitsunik periarfissaqarpugut. Uillut, qeqqussat, umimmaat allarpassuillu nerisassiassat. Eqqusat nutaajupput, aatsaat qanittumi misilippagut,” oqaluttuarpoq. Takornariat Hotel Icefiordimi ineeqqanut 51-inut toqqammavissanik qulakkeerisuupput. Taamaattumik akunnittarfimmi pisortap aamma Kangiata Illorsuata pilersinneqarnera, tikeraanik pilerisaariniarnermi ilaalluinnartutut isigilersimasani, nuannaarutigisorujussuuaa. “Arlarpulluunniit kisimiilluni ingerlasinnaanngilaq. Kangia soorunami tikeraartoqartarneranut pissutaasarpoq, kisianni sinilluarsinnaanngikkunik, nerilluarsinnaanngikkunik aammalu maannakkut Kangiata Illorsuata kusanarluinnartup oqaluttuassartaa tamaat ilanngullugu takusarsinnaanngikkunikku tikeraartartut amerlassusaannut, taamaalillunilu Ilulissat uummaarissuunissaanut kinguneqartussaavoq,” oqarpoq Anders.

Akunnittarfimmi pisortaq, Anders Okholm Gadeberg, Ilulissat Kangianut isikkivigissumi immikkut nuannarinerusaqarpoq. Tassanngaanniittaaq nerisassiassat ilai akunnittarfiup igaffianukaanneqartussat aaneqartarput.