5 minute read
Misigisat nuannersut eqqaamaneqartassapput
from Kangiata Illorsua
by Realdania.dk
qaqqat portusoorujussuit. Ujaralikkut pisunneq tamatigut nuannarisarsimavara taamaasiortartorujussuusimallungalu. Nunarujussuillu sananeqaataat pavungarsuarmoortut takullugit nalissaqanngitsut, qaqqat nuui sermillit aputillillu, imaanilu sikut saatsersut ilulissallu. Silagikkaangat qalipaatit tupinnaannartumik kusanartut, nunalu angingaarami maanimiunit upperisassaananiluunniit,” Dronninngi oqarpoq nangillunilu:
ASANNINNEQ INGERLATEQQINNEQARPOQ Kalaallit Nunaannut asanninnini Ataqqinartorsuup ernerminut Kunngissaq Frederik-mut ingerlateqqippaa. Taanna 2000-mi ilisimasassarsiornermi 2.800 kilometerisut isorartussusilimmi taaguuteqartumi ‘Sirius 2000’, peqataavoq. Qaammatini sisamani Kalaallit Nunaata Avannaani qimusserpoq.
“Tassunga tamanna pingaaruteqartorujussuusimavoq. Oqartariaqarpunga aamma uannut. Taamani Kalaallit Nunaannut qaninnerujussuanngornissaminut, uagut allat angusimanngisaannakkatsinnik periarfissinneqarpoq,” Dronninngi oqarpoq, ernermi, Danmarkip kunngissaata, tamaviaarnartumik angalatinnissaanut annilaangassuteqarsimanngitsoq.
“Frederiup angutit Frømandskorpsimeeqatigisimasami ilai ilagisussaasimavai. Taakkua siusinnerusukkut Siriusimi alapernaarsuisuusimapput. Siriusermiuusimasut Frederik ilagerusummassuk paasiinnarpara sapersimassanngimmagu taamaaliorumasut. Taava anaana tassunga oqaasissaaruppoq. Tamanna akuersissummik naqissusiineruvoq.”
Tamatuma kingorna Kunngissap anaanani Tunumi qimussernissamut qaaqquaa. Tassani Siriusip qamutaannik qimmiinillu atukkerneqarput. Hofdame aammalu Kunngissap ikinngutaasa ilaat Siriusimeersoq aamma
angalaqataapput, kisianni angalaneq inuulluataarluni angalanerunngilluinnarpoq.
“Ulluni tallimani silagissiungaarluta qimusserpugut. Ilumummi kusanaq. Nunarsuaq angeqigami. Unnuit marluk Hvalrosoddenimi piniariartarfitoqqami, suli Siriusikkunnit atorneqartumi, unnuivugut. Unnuillu ilaanni sikumi tupermi unnuivugut. Ulloq ataaseq ingerlaqqereerluta Aalborghusimut pivugut, taannalu aamma piniariartarfitoqaavoq. Taanna alianaatsorujussuarmi inissisimavoq. Tassani unnuit marluk unnuivugut,” Dronningi eqqaamasalikkersaarpoq.
Dronning Margrethe ukiut ingerlaneranni nunarujussuarmi sumiiffiit tamangajaasa tikissimavai. Illoqarfiit anginerusut aammalu sumiiffiit minnerusut arlallit kunngikkormiunit tikeraarneqarsimapput. Tamatigut nunarsuarmi qeqertat annersaat alutorsaatigilluinnartarpaa.
“Kitaata sineriaa angalaffigalugu isumaqarnartarpoq tamanna angisoorujussuusoq. Taavalu Tunup sineriaanut pilluni suli anginerusutut misigisimanartarpoq. Eqqumiitsortaalu tassaavoq Tunup Avannaani inummik ataasinnguamilluunniit najugaqartoqanngimmat. Hvalrosoddenimiikkatta Siriusikkormiut marluk ungasinngisatsinniipput. Danmarkshavn ulluni marlunni angalaqqaarluni tikitassaavoq. Station Nordimut Ittoqqortoormiinulluunniit tikinnginnermi inunnik allanik naapitassaqanngilaq. Taavalu Mestersvigimiipput napasuliap uppii marluk, angutit marluk napasuliamik nakkutilliisut taamatut taasaramikkit. Allamik naamik. Misigisaq tupaallannaqaaq. Pi ngaartumik atortorissaarutit nutaaliatut taaneqartut takkutinngikkallarmata inuit qanga tamaani inuusinnaallutillu najugaqarsinnaasimanerat eqqarsaatigigaanni nersunarluinnarput.”
OQALUTTUARISAANEQ ATAATSIMOORULLUGU Kalaallit Nunaanni naalagaaffeqatigiinneq ammasumik oqallisigineqarpoq. Kalaallit Nunaat siunissami tassani ilaaginnassanersoq imaluunniit nuna
2011-mi Kunngissap Frederiup arni Tunumi angalaqatiseraa. Angalaneq qimussimik ingerlanneqarpoq tupermi piniariartarfitoqqanilu unnuinertaqarluni.
arlaannaannulluunniit attuumassuteqassannginnersoq oqallisigineqartarpoq. Kisianni peqatigisaanik kunngikkormiut Kalaallit Nunaannut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut kunngikkormiutut suli atuutissasut annertuumik kissaatigineqarluni. Oqallinneq taanna Dronning Margrethep akuuffiginngilaa.
“Tamanna silatuniarfigissanngilara. Sammisaq piuminaannerusoq tassani pineqarpoq. Qularnanngilarli maani pingaartinneqarnerput uannut Kunngissamullu misigititsimmat. Eqqissillunga oqarsinnaavunga – tamanna aamma killormut atuuppoq,” dronninngi oqarpoq Danmarkillu Kalaallit Nuaatalu ataatsimoorlutik oqarluttuarisaanerat erseqqissarlugu:
“Siullermik pingaarnertullu sivisoorujussuarmik oqaluttuarisaanermi ataatsimoorpugut. Kalaallit Nunaata sineriaa ilisimaneqarani inuilu ilisimaneqaratik saqqummerneraniit ullumikkumut Danmarki aamma Kalaallit Nunaat peqatigiillutik sakkortoorujussuarnik immikkuullarilluinnartunillu ataatsimoorussaqarput.”
Borgmesteri Palle Jerimiassen akuttunngitsumik umiarsualivimmukartarpoq, tassunga aalisartut piniartullu pisatik tikiuttarpaat.
Ilulissanut takornariat pinngortitarsuarmi asseqanngitsumik misigisaqartassapput. Uniinnarusuttullu aamma tikilluaqqusaapput, tassami sulisussaaleqisoqarpoq, borgmesteri Palle Jerimiassen oqarpoq. Taanna Ilulissani peroriartorsimavoq illoqarfiullu aalisartoqarfimmit Kalaallit Nunaanni takornariaqarfinni pingaarnersanngornera sunniuteqaqataaffigilluarlugu ineriartortitseqataalluarsimalluni.
Palle Jerimiassenip Ilulissani peroriartornerani illoqarfik sumiiffinnut sisamanut aggulugaasimavoq. Tassa aalisartut najugaqarfigisaat, piniartut najugaqarfigisaat, innuttaasut allat najugaqarfigisaat aammalu sumiiffik qallunaat kalaallillu danskit oqartussaasuini sulisut najugaqarfigisaat. Sumiiffimmi kingulliullugu taaneqartumi Palle Jerimiassenip ilaqutai najugaqarsimapput. “Ataataga fabrikkimi aqutsisuuvoq, anaananga napparsimavimmi juumuujulluni. Tamanna pissutigalugu immikkut pisinnaatitaaffeqarluta. Tamanna atuarfimmiinninni takusinnaasarpara, tassami Ilulissani meeqqat tamatta meeqqat atuarfianni atuaqatigiikkatta. Qujanartumik illoqarfik taamatut aggulugaajunnaarpoq,” ullumikkut Avannaata Kommuniani borgmesteriusoq, Palle Jerimiassen oqarpoq. Assigiinngisitsinerinnaalluunniit Palle Jerimiassen inuusuttuunerani politikkerinngornissaanut sunniisinnaasimavoq. Taamaattoqarsimavorlu. Peqatigisaanilli ilaqutariinni politikeriusuni inunngorsimavoq, taamaattumik tamanna aamma inunnguuseriinnarlugu. “Ilaquttatsinni politikki oqallisigiuaannarsimavarput. Ajaga Naalakkersuisuusimavoq, qatanngutiga politikeriuvoq, soraluara aamma taamaappoq. Taamaattumik nuannersumik akuttunngitsumik oqallittarsimavugut. Anaanama peqqikkallarami ataatsimooraangatta nerrivimmi nerisarfimmiitilluta politikki eqqartussanngikkipput inattarpaatigut. Aatsaat nerereernerup kingorna aallarteqqusaasimavugut. Taamaaliortariaqarsimavoq, tassami nipitusaqigatta,” Palle Jerimiassen illarluni oqarpoq. Palle Jerimiassen meeraagallarami atuartut siunnersuisoqatigiivini peqatigiiffinnilu assigiinngitsuni ilaasortaasarsimavoq. 12-inik ukioqarluni sungiusaasunngorsimavoq, 14-inik ukioqarluni siullermeertumik peqatigiiffimmi siulersuisuniilerpoq kingusinnerusukkullu sulinermi saniatigut peqatigiiffilerisuuvoq politikeriullunilu. Kommunalbestyrelsimut ilaasortaasimavoq, Kalaallit Nunaanni assammik arsartartut kattuffianni aammalu kommunit ataatsimoorlutik peqatigiiffianni siulittaasuusimavoq.
NUNASISUT TIKILLUAQQUSAAPPUT 2017-imi Avannaata Kommuniani borgmesteritut qinigaavoq. Kommuni sisamanik illoqarfeqarpoq 23-nillu nunaqarfeqarluni. Tassani Ilulissat illoqarfinni pingaarnersaalluni. Avannaata Kommunia Kalaallit Nunaanni kommunit avannarlersaraat avannaaniillu kujammut 1.600 kilometerinit isorartunerulluni. Isorartussutsimigut kommuni Spaniamiit anginerulaarpoq,
tassanili innuttaasut taamaallaat 11.000-it najugaqarput, kvadratkilometerimut 0,02mut naapertuullutik. Borgmesterip nammineq aalajangersinnaasuuguniuk innuttaasut amerlanerutikkusukkaluarpai, tassami sulisussaaleqisoqarpoq. Takornariat amerliartorneranni illoqarfimmi neriniartarfinni akunnittarfinnilu sulisussat pisariaqartinneqarput. “Arlalinnik innuttaqalereerpugut Kina-meersunik, Indonesiameersunik aammalu Asiap sinneraneersunik. Tupinnaannartumik sukkasuumik kalaallisut oqalunnissaq ilikkarpaat, immaqa taamaaqatigiingajammik oqaluttaratta peqatigiiffinnilu maaniittuni aamma akuupput. Ataatsimut isigalugu nutaanik innuttaqalernissarput ernumanartinngilarput, tassami taamaattuaannarsimavoq. Siusinnerusukkut nunanit allaneersut aalisartorpassuit tikittarput,” Palle Jerimiassen oqarpoq. Takornariartitsinerpiaq borgmesterip nuannaarutigisorujussuuaa, naak covid-19 sioqqutilaarlugu amerlavallaalaaleraluartut. Piffissap ilaani akunnittarfiit tamarmik ulikkaarluinnarsimapput, ullullu ilaanni umiarsuarmik takornariartaammik takornariat 5.000-it tikimmata suliassat annertuallaalerput. “Siullertut taama amerlatigitillugit pinngortitarsuarmi kisimiinnerup asseqanngitsumik misigisassaanera pisinnaajunnaarpoq. Aappaattut attaveqaasersuutitta tamanna nammassinnaanngilaa. Taamaattumik maannakkut aalajangersimasumik periaaseqarusuppugut, tassa akunnittarfimmiittuutitta saniatigut umiarsuarmik takornariartaammik ullormut 1.000-it annerpaamik tikeqqusaalissallutik. Taamaalillutik tamarmik nuannersumik misigisaqarsinnaassallutik. Peqatigisaanik piffissaq suliaqarfiusartoq sivisunerulersikkusupparput, tassami takornariat amerlanerusut tikittarnissaat kissaatigigatsigu. Pingaartumik akunnittarfimmi najugaqartartut, tassami taakkua ulluni amerlanerulaartuni uninngasarput aammalu illoqarfitsinni aningaasanik amerlanerulaartunik atuisarlutik,” borgmesteri oqarpoq. Taamaattumik Ilulissani Kangiata Illorsua illoqarfimmi takornariagassanngormat nuannaarutigaa. Nammineerluni suliap ingerlanerani pilersaarutit siullersaanniit annertuumik akuusimavoq aammalu 2021-mi ukiakkut Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe Ilulissanut tikilluaqqullugu. Ilaatigut Kangiata Illorsua tassanilu saqqummersitsineq takusarlugu tikippoq. Taama asseqanngitsigisumik illuliornissaq pisinnaasimammat tulluusimaarutigaa minnerunngitsumillu assassornermik suliaqartut najukkameersut illulioqataasimasut tulluusimaarutigalugit.
KANGIA INUUNIARNERMI TUNNGAVISSALIIVOQ Kangiata, ilulissat aamma silap pissusaata allanngoriartornerata oqaluttuarisaanerat Kangiata Illorsuani oqaluttuarineqartut,
Palle Jerimiassen borgmesteritut assigiinngitsorpassuarnik suliassaqarpoq. Dronning Margrethe Ilulissanut tikeraarmat ataqqinartorsuaq tikilluaqquaa angalaarullugulu.
arlalitsigut borgmesterip ulluinnaanni initoorujussuupput. Tassani illoqarfiup piunerata ilarujussua kangianut tunngatillugu inerisagaavoq. Aalisarneq aamma aalisakkeriveqarneq suli Ilulissani inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, immamilu sulineq uummaarissumik ingerlavoq. Siusinnerusukkut imaani uumasunik miluumasunik angisuunik, soorlu puisinik arfernillu piniarneq, nerisassaqartitsiviusarpoq, ullumikkulli pingaartumik raajat qalerallillu pisarineqartarput. Pisassat nutaajugaluartut
aalisarnermut piniarnermullu periaasitoqarpassuit attatiinnarneqarput ineriartorteqqinneqarlutillu. “Ilulissani innuttaasut pingasuugaangata ataaseq aalisartuusarpoq imaluunniit aalisakkerivimmi sulisuulluni. Kangiani inuussutissatsinnik aallertarpugut, taamaattumik tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq. Iluliarpassuaqartillugu taakkua kangiani annertoorujussuarmik mattussisarput, mianersuuttussaasarlutigu. Kaanngaraangatalu suna tamarmi iluliaqalertarpoq, aamma qallivallaarneqartussaanngitsunik. Silalli pissusiata allanngoriartornerata kingunerisaanik ukiut qulit matuma siorna Ilulissat sikussaarpoq. Maannakkut aalisartortavut ukioq kaajallallugu aalisarsinnaanngorput, tamannalu taakkununnga qujanarpoq. Pinngortitamut naleqqussartuaannarsimavugut. Kisianni tamakkiisumik isigalugu silap pissusiata allanngoriartornera pitsaasuunngitsoq tappiiffiginngilara, tamannalumi aamma illoqarfimmi illut ilaannut, nunami qeriuaannartumi sananeqarsimasunut, ajornartorsiortitsivoq. Taassuma aakkiartornerani illut sisujartuinnartarput,” borgmesteri oqarpoq. Palle Jerimiassen nammineerluni aalisarnermik inuussutissarsiuteqanngikkaluarluni kommunip allaffiata eqqannguani umiarsualivimmiititaminik umiatsiaqarpoq. Aalisartutoqqallu qanga pissutsit qanoq issimanerinik aalisakkallu qanoq angitigisut pisarisarsimanerlugit oqaluttuassaqartuaannartut peqatigisarpai. “Suulluunniit tamaasa oqaluuserisarpagut. Tassami Palle-nnaajunnaarpunga, borgmesteriuvungami, umiarsualivimmiittulli tamanna puigortarpaat, tamannalu
Palle Jerimiassenip borgmesteriunera Ilulissani umiarsualivimmi puigortarpaat. Tassani Palle-naasarpoq aammalu allarpassuartuullu aalisartutoqqat oqaluttuartut tusarnaarnissai nuannaralugu.
nuannerpoq. Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni najugaqarnerup nuannequtigivaa sorusukkaanni taamaaliornissamut kiffaanngissuseqarneq. Tamanna pinngortitami inuiaqatigiinni inuunerup pingaarnersaraa. Nunarsuarmi angalasarsimavunga inoqatitik qanoq pisaraat takusarlugu. Maani ataqatigiittoqarpoq, pisuujunersutit piitsuunersutilluunniit apeqqutaanani, kina qinersimanerit apeqqutaanani. Inummiit inummut oqaloqatigiittoqartarami.”
