Kaffisoriartortitsisartoq

Next Article

Pissusiviusut

UNESCO-P NUNARSUARMI KINGORNUSSASSARITITAA

Nunarsuarmi kulturikkut pinngortitamilu ki ngornussassat illersorneqarnissaat pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut UNESCO-mit 1972-imi akuerineqarpoq. Nunani tamalaani isumaqatigiissummi kulturikkut pinngortitamilu kingornussassanik toqqartuinissaq piujuartitsiniarnissarlu, UNESCO-p Nunarsuarmi kingornussassanut allattuiffiani ataatsimoortinneqartussat, siunnerfigineqarput. Allattuiffimmut siunertaavoq ataatsimoorluta kingornussassatta nunarsuarmi eqqumaffigineqalersinnissaat, taamaalillunilu piujuartinnissaannik paaqqutarinissaannillu siuarsaanissaq.

Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata Nunarsuarmi kingornussassat pillugit nunani tamalaani isumaqatigiissut 1979-imi atuuttussanngorlugu akueraat. Kangia 2004-mi Kalaallit Nunaanni sumiiffinnit siullersaalluni allattuiffimmi ilanngutsinneqarpoq. iluaqutaasinnaavoq. Tamatuma saniatigut silap pissusaata allanngoriartornera peqatigiiffiup pingaartitaatut annertusiartorsimavoq. Taamaattumik Ilulissani paasissutissiisarfeqarnissaq suliffeqarfimmut paasinarluarpoq. Taamaattorli suliap eqqortuuneranut isumaqataanngilagut. Taamaattumik pissusiviusuni angerpugut aammalu naaggaarluta. Suliniummut siunnersuutigineqartumut naaggaarluta, kisianni arlaannut peqataarusulluta angerluta,” Jesper Nygård, Realdaniami pisortaaneq oqarpoq.

ANNERTUUMIK TATIGINNINNEQ Aallarniutaasumik arlaleriarluni oqaloqatigeereernermi Realdaniamit, Namminersorlutik Oqartussanit aamma Avannaata Kommunianit aallartitat 2014-imi aasakkut naapipput. Avannaata Kommunia nunaminertamigut Spaniatut angitigaaq, sisamanik illoqarfeqarpoq 23-nillu nunaqarfeqarluni, tassani illoqarfik pingaarneq Ilulissat ilaalluni.

Silap pissusaa unerisimatillugu ullorpassuarnilu pujortinnagu Ilulissani arsarnerit takuneqarsinnaasarput. Tamanna septembarimiit apriilip aallartinnerata tungaanut misigineqarsinnaanerusarpoq.

Naapeqatigiinnermi siunnerfigineqarpoq Kangiata Illorsuanut ataatsimoorluni takorluugaqalernissaq aammalu tamatuma qanoq piviusunngortinneqarsinnaanissaata paasiniarnissaa. “Uagut najukkami politikerit ukiorpassuarni Kangiata Illorsuanik kissaateqarsimavugut, periarfissallu assigiinngitsut aamma oqallisigineqartarsimapput. Kisianni uagut suleqatigiit pingasuulluta immitsinnut sakkortoorujussuarmik tatigeqatigiilerpugut, piffissarujussuarmi oqaloqatigiinnermut atoratsigu. Oqaloqatigiinnerni taakkunani malugisinnaavara tamanna piviusunngortussaasoq. Aamma isumaqarpunga ilakka aamma taamatut misigisimasut,” borgmesteri Palle Jerimiassen oqarpoq. Qaammatit arlallit ingerlaneranni suleqatigiit pi ngasut taakkua akornanni unammilligassat, akunnattoorfiit pingaarnersiuinerillu oqallisigineqarput. Aallarniutaasumik misissuinerit misissueqqissaarnerillu kangiata illorsuanut ingerlatsinermut tunngaviusussat, taassumalu inissisimaffissaa, angissusissaa imarisassaalu aalajangersimasut paasinarsisittussaavaat. Suleqatigiinnermut oqaloqatigiinnernullu ataatsimoorluni takorluugaq tassaasimavoq Ilulissani Kangiata Illorsua sumiiffimmi alianaalluinnartumi asseqanngitsumik illutaqassasoq. Aammalu nunarsuarmi kingornussassaqarfiup kulturikkut pinngortitallu oqaluttuarisaanerata asseqanngitsup paasissutissiissutiginissaanut kangiata illorsuanik nutaamik sanaartornissaq pillugu isumaqatigiissut ulloq 26. juni 2015 suleqatigiinnit pingasunit taakkunannga atsiorneqarpoq. Kangiata Illorsuata avatangiisini alianaalluinnartut ersarlunnerulersinnagit naleqquttuutinneqassaaq. “Kangiata illorsuanut takorluugaq illussanut titartaasartunut, illorsuarmik piviusunngortitsisussanut, qaffasissumik inissiivoq,” Pele Broberg, Namminersorlutik Oqartussani Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoq oqarpoq.