Takornariat innuttaasullu katersuuttarfiat

Next Article

Qajartortartut siulittaasuat

Illorsua pisulluni aqqutaasartunut naapittarfimmi inissisimasussaammat, illup qaavata taakkununnga ilaalersillugu ilanngutsinnissaa Dorte Mandrupip toqqarsimavaa. “Illup qaava pisuttuarnermut ilaalersikkusussimavarput. Eqqarsaataavoq illup qaavaniit illuatungaanut aqqaraanni, illoqarfik tunullugu ingerlalersimanissaq aammalu aqqutissat inissisimareersut aqqutigalugit kangianut ingerlasinnaanissaq. Peqatigisaanik illup qaava tassaassaaq kikkut tamarmik – tikeraat aammalu najukkameersut – naapiffigisinnaasaat, assiliillutik imaluunniit isikkivigissumiiginnarlutik. Pitsaanerpaamik eqqarsaraanni tamat ornissinnaasaat. Aammalu cafe soorunami najukkameersut nuannannissaannut, oqalugiarnissamut aammalu takornariat tikerarfigisanngisaanni pisunut allanut inissaqartillugu annertussusilerneqarpoq,” Dorte Mandrup oqarpoq. 2016-imi upernaakkut dommerkomitémiittut Kangerlussuarmi naapipput. Ilaasortat arfineq marluusut siunnersortillu arlallit siunnersuutit arfinillit illussanik titartaasartunit Islandimeersunit, Norge-meersunit, Tysklandimeersunit, Japanimeersunit Danmarkimeersunillu titartarneqartut misissornissaat suliassarisimavaat. Dommerkomité-miipput illussanik titartaasartut pingasut, landskabsarkitekti, ingeniøri issittumi illuliortarnermik annertuumik misilittagaqartoq, eqqumiitsuliortoq aammalu ilisimasassarsiortut siuttuat. Atituumik katitigaanerat nalilersuinerit allanngorartuutinniarlugit aalajangiullugu toqqarneqarpoq. Suliassat pingasut sorliit ingerlaqqissanersut pillugu sukkasuumik isumaqatigiipput. Ajugaanniuttussat pingasut taakkua suleqatigiinnik oqaloqateqarput, tassani titartaasarfiit suliassamik naammassinnginneranni illussanik titartaasarnikkut unammilligassaqartinneqarlutik. Qaammatialuit qaangiuttut dommerkomité inaarutaasumik aalajangiiniarlutik Kangerlussuarmi naapeqqipput. Aamma tassani sukkasuumik isumaqatigiipput. Dorte Mandrupip Ilulissani Kangiata Illorsuassaanut siunnersuutaa toqqarneqarpoq, tamannalu dommerkomitép oqaasertalerneratuut ima tunngaveqarpoq, “suliassaq killitsinnartorujussuulluni takorlooruminarmat, illulioriaaseq tamakkiisuutitsilluni pingaarnertigut takorluukkanik kusanarluinnartumik tunngavissiilluni. Illorsuassaq pinngortitaq ataqqillugu pinngortitamut alutornarluinnartumut kusanartumik ataqatigiissinneqarluni inissisimalissaaq.” Dorte Mandrupip oqarasuaat sianermat suleqatinilu toqqarneqarsimallutik nalunaarfigineqarami misigissuseq suli eqqaamavaa. “Nuannaartorujussuuvunga. Unamminerit ajugaaffigerusuttorujussuusama taanna ilagaat. Suliassaq pileriginerpaasara, uannut titartaasarfimmullu pingaaruteqartorujussuaq, aammalu suliassaq sivisuumik ingerlasimasoq. Sianerfigitereernerma kingorna ullut marlussuit qaangiuttut aasaanerani festerpugut, aammalu eqqissillunga

Dorte Mandrupip Ilulissat illoqarfiullu avataani sumiiffik UNESCO-mit illersugaasoq arlaleriarluni tikeraartarsimavai, aammalu Kangiata Illorsua tulluusimaarutigalugu. Pingaartumik illoqarfimmi innuttaasut illu atorlualersimagaat immikkut maluginiarsimavaa.

oqaatigisinnaavara nalliuttorsiutigigatsigu,” Dorte Mandrup qungujuppoq. Illu naammassereersoq ullumikkut isigileraangamiuk tulluusimaarneq misigisarpaa. Uppiup taamatut kissaatigisamisut neriuutigisamisullu missimanerinnaa kisiat pinnagu, aammattaarli aallaqqaataaniilli siunnerfigisat allat tassani anguneqarsimammata. “Uagutsinnut pingaarnerpaasimavoq Kangiata Illorsuata kikkunnut tamaginnut tunngatinneqarnissaa. Isumaqarpungalu tamanna iluatsilluarsimagipput. Paasisinnaavara aallaqqaammut kalaallisut taagorneqarsimasoq ‘takornariartarfissaq’, kisianni maannakkut taagorneqalersimasoq ‘kikkulluunniit ornissinnaasaat’. Taanna allaassutaavoq annertoorujussuaq tulluusimaarutigisorujussuusara.”

Elisabeth Momme, Kangiata Illorsuani pisortaq

Elisabeth Momme Kalaallit Nunaanni inunngorpoq, kisianni inuusuttuaraalluni ilinniariartorluni Danmarkiliarsimalluni, aammalu tassani inersimasuunini tamaat najugaqarsimalluni. Maannakkut nunamut sorlaqarfimminut utersimavoq Kangiatalu Illorsuata imarisaannik ilusilersueqataanini nuannaarutigalugu.

Inuiaqatigiinni ikittuinnaasuni Kangiata Illorsuatut ittumik asseqanngitsumik pilersitsigaanni, taanna ukioq tamaat atorneqartariaqarpoq. Taamaattumik ukiukkut kaperlalernerani takornariaqannginnerani illu uummaariffiussaaq aammalu illoqarfimmi innuttaasunut periarfissaqassalluni, kangiata illorsuani pisortaq, Elisabeth Momme oqarpoq. Atorfininnermini Kalaallit Nunaannut, angerlarsimaffimmisut taagukkaminut, uterpoq.

Kangiata Illorsuani pulaartut, siullertut kamillaqquneqartarput. Tamanna eqqumiiginarsinnaavoq, killissanik qaangiinerunerulluniluunniit, kisianni taamaanngilaq. Tassami illumut iseraanni, aamma pulaartuulluni, kamillartarneq Kalaallit Nunaanni ileqquuvoq. “Tassami ipeq illup iluanut eqqunneqannginniassammat. Ukiukkut aput masallu naterniilertarput. Aasakkut ujaqqat, ujaraaqqat allallu ipittut kamippaat aluinut nippussuuttarput, taamatullu naqqit kigartorneqarsinnaallutik,” Elisabeth Momme, Kangiata Illorsuani pisortaq nassuiaavoq. Nammineerluni suliffimmini meqqulualinnik isersimmateqartarpoq. Aammalu akuttunngitsumik kalaallit ileqquusumik katersuuffigisartagaanni kaffisoriaraangami, allatuulli paarlerni kamillartarpoq. Amerlasuut katersuussimatillugit kamippaat nassaariniarneranni ilaannikkut paatsiveeruttoqarsinnaasarpoq. Kangiata Illorsuani ajornannginnerusariaqarpoq, tassami tassani kamippannut immikkut inimik kamillarfissaqarpoq. “Pulaartut kamillartarnerat pitsaasunik allanik marlussunnik sunniuteqarsimavoq. Natini qisunni kusanartuni eqqiaanermut aserfallatsaaliuinermullu aningaasarpassuit sipaartarpagut, aammalu matuma eqqiluitsuunera nipaanneralu pulaartut namminneerlutik nuannarisorujussuuaat. Alersaannaalluni angalaarneq angerlarsimasutut misigititsisarpoq. Taavalu aamma sermeq isiginnaajutigalugu inussat aalatinneqarsinnaapput,” Elisabeth Momme oqarpoq. ILLOQARFIUP ILLUA Nunarsuarmi tuniluuttoqarnera nuimasunik tikeraaqarluni, ilanngullugu Dronningi, pisortatigoortumik ammaanissamik tassanngaannaq unitsitsimmat, takornariarfissami angisuumi nutaamilu pisortat amerlanersaasa pakatsissutigerujussuassagaluarpaat. Kisianni Elisabeth Momme pakatsinngilaq. 2021-mi aasakkut Kangiata Illorsuata atoqqaarfissiorneqarnissaa COVID-19 pissutigalugu taamaatinneqartariaqarsimavoq, Elisabeth Mommelli pisoq “iluatsitsinermiit iluatsitsinerusutut” nassuiarpaa. “Tamatumunnga taarsiullugu Ilulissat tamakkerlugu atoqqaarfissiorneq ingerlanneqarpoq. Borgmesteri sivikitsumik oqalugiarpoq, taavalu kaffisortitsisoqarpoq tamanullu ammasumik qaaqqusisoqarluni. 1.000-t missaanniittut takusaapput, tassalu innuttaasut tallimaappata ataaseq sinnerlugu. Tassalu maannakkut illoqarfiup illorilerpaa, tassami innuttaasut siulliullutik atoqqaarmassuk. Tamanna sumiiffiup siunissaanut pingaaruteqarluinnarpoq,” Elisabeth Momme oqarpoq. Kangiata Illorsua sermeq pillugu oqaluttuarisaanerup oqaluttuarinissaa pillugu pilersinneqarpoq. Sermip ingerlaartarnera, kangiani uumassusilippassuit aammalu ukiut tuusintilikkaat ingerlaneranni inuit tamaaniissimanerat pillugit pilersinneqarpoq. Kiisalu silap pissusaata allanngoriartornera sumiiffimmilu pinngortitap ataqatigiinneranut sunniinera. “Saqqummersitsineq pingaarnertut pissusiviusunik saqqummersitsineruvoq, taamaalilluni qanoq pisoqarnera paasineqarsinnaanerulissalluni. Tassani

Ilulissani Kangiata Illorsua ammarmat Kalaallit Nunaat Covid-19 pissutigalugu tikittussanut matoqqasimavoq, taamaalillutik tikeraat nunanit allaneersut tikissinnaasimanatik. Tamatumunnga taarsiullugu illoqarfimmi innuttaasunut kaffisortitsisoqarpoq borgmesterilu oqalugiarluni ammaaneq malunnartinneqarpoq. Innuttaasut 1.000-it missaanniittut takkussimapput. najugaqanngikkaluarlutit sermip aakkiartornera soqutiginngiinnarsinnaanngikkit. Nunarsuup kissatsikkiartornera tamatsinnut sunniisunik aallartitsisimasoq. Silap pissusaata allanngoriartornerpiaa saqqummersitsinermi toqqaannartumik oqaluuserineqanngilaq, kisianni ilusiliat sermersuup Sermeq Kujalliup, kangiani uukkartartup, ukiuni 6.000-ini 70 kilometerinik kangiartersimaneranik takutitsipput. Taamanikkut saqqaa kangiata paavanut, Kangiata Illorsuata maannakkut inissisimaffianut, killissimavoq, kisianni maannakkut takuniaraanni kangiani ilorpartertariaqarpoq,” Elisabeth Momme oqarpoq. “Aammalu ukiut 6.000-it sivisoorujussuartut takorloorneqarsinnaapput, taamaattumik ajornartorsiut immaqa paasiuminaassinnaavoq. Eqqaamaneqassaaq ukiut 150-it missaat matuma siorna tikillugu tamanna arriitsuaqqamik ingerlasimammat maannakkulli sukkasoorujussuanngorsimalluni. Tamannalu saqqummersitsinitsinni takutipparput,” ilassutigalugu oqarpoq. Kangiata Illorsuata saqqummersitsiveqarnermini ilisimatusarneq nalinginnaasumik ikittuinnarni ingerlanneqartartoq paasiuminartunngorlugu saqqummersikkusussimavaa, taamaalilluni inuit nalinginnaasut paasisinnaassallugu isummersorfigisinnaassallugulu. Aammalu uagut inuit pinngortitaq aqussinnaanngikkipput, najuunnerpullu silap pissusaani unammilligassanut annikinnerulersinnissaanut peqatigiilluta suleqatigiiffigisassatsinnut ilaasoq, paasisinnaassagipput. Saqqummersitsinermiipput ilaatigut atuagarujussuit eqiasuilluni misissuataarneqartartut. “Pulaartutta atuakkat taakkua nuannarisorujussuuaat. Ilisimasarpassuit imarisai, atuartitsinermi atugassatut ilanngunnissaat sulissutigileruttorparput. Najoqqutassat Kalaallit Nunaanni suliarineqarsimasut, pinngortitamut attuumassuteqartut ilisimasallu kalaallit kinguaariit ineriartortissimasaasa atorsinnaalersinnissaat pisariaqartinneqarput. Tamanna nunami namminermi imminut paasinissamut pingaaruteqartorujussuuvoq,” Elisabeth Momme oqarpoq.

KALAALLIT NUNAANNI MEERAASIMAVOQ Kangiata Illorsuata pisortaa inersimasuunini tamangajaat Danmarkimi najugaqarsimagaluarluni aammalu danskinik angajoqqaaqaraluarluni, Kalaallit Nunaat kalaallillu eqqartoraangamigit oqartarpoq “tamatta” aamma “uagut”. Sooq taama oqartarnersoq nassuiaatissarsinissatsinnut ukiut 60-it sinnerlugit utissaagut. Taamanikkut tuberkulosip tuniluunnera Kalaallit Nunaanni atuuppoq, Elisabeth Mommellu angajoqqaavi inuusuttuullutik Danmarkimiit aallarput, Nuummi Dronning Ingridip Sanatoriaanik aallartitseqataajartorlutik. Soraarninngornissamik tungaanut nunatsinniipput. “Isumaqarpunga iluatsitsilluarsimallunga, angajoqqaakka nalaatsortumik

Kalaallit Nunaannut nunassissimammata uangalu nukaralu tassani meerartaaraluta, taamaalillunga meeraanera inuusuttuuneralu tamaat nunami nuannerluinnartumiippunga. Meeqqamut kiffaanngissuseqarneq aammalu Danmarkimi illut akornanni aqqusinermi akuerisaanavianngitsunik sunilluunniit iliuuseqarsinnaalluni misigisaq nuannerluinnarpoq. Allaanngilaq nassaarsiorfimmi allaffimmi najugaqarluni, tassami suut tamaasa pisiariinnarsinnaanngilagut, taamaattumik ikioqatigiittarpugut kikiakunnguillu kingoraartissanut pissarsiarisinnaanngisatsinnut taarsiullugit atorsinnaasarlugit,” Elisabeth Momme oqarpoq. Peroriartornermini pissarsiaasa annersarisimavaat meeraalluni inissisimaffeqarluni misigisimaneq. Umiatsiaq iluarsaanneqartussaasarpoq imaluunniit aallaaniarnermi aalisarnermiluunniit iluaqutaalluni. Atorfissaqartinneqarluni. “Ilikkarpara iluatsitsisoqassappat piginnaasaqarfippassuit ataatsimoortinneqassasut. Ilaannikkut inuiaqatigiit tamakkernissaat pisariaqarsinnaasarpoq. Kisianni aamma angajoqqaakka qaninnerat, ulluinnarni aammalu sulineranni, uannut tunissutaasimavoq,” oqarpoq. Elisabeth Momme atualerami klassit taamanikkut danskisut kalaallisullu oqaluttunut agguagaapput. Danskisut oqaluttut kalaallisut atuartinneqartanngillat, aamma ilaqutariit kalaaliugaluarpataluunniit. Taamanikkut isummertaaserineqarpoq ilinniarnissamut danskisuinnaq ingerlanneqartumut ingerlaqqissagaanni kikkut tamarmik danskisut oqalussinnaasariaqartut. Taamaattumik oqaatsit puigorneqartarput, Elisabeth Mommellu kalaallisut atuarsinnaaneq, paasisinnaaneq imaluunniit oqalussinnaaneq ilikkanngilai. Kisianni Danmarkimi sivisuumik inuusimagaluarluni tarninga kalaaliujuaannarsimavoq. Taamaattumik Elisabeth Momme amerlanerit soraarninngornissamik eqqarsaateqalerfigisimasassaannik ukioqalersimagaluarluni, periarfissaqalerami Ilulissanukarniarluni inuunermini sorlaqarfini tamaat qimassallugu aammalu ukiuni 21-ni suliffimminut inuulluaqqusissalluni toqqarsimavaa. “Angerlarusussimavunga. Taamaaliornissara ilisimajuaannarsimavara. Aalajangiinissaq ajornanngitsuaraasimavoq, ingerlalluassanerlungalu sukkulluunniit annilaanngatigisimanngilara. Ilulissat illoqarfiuvoq nuannersoq angerlarsimaffigalugu misigisimaffigisara. Peqatigisaanik nukara, ningaara aammalu taamanikkut tassani najugaqarallarninni ikinnguterpassuakka Nuummiipput. Inussiarnisaarput suut tamarmik allanngorsimasut mianersoqqullunga oqarfigalunga, kisianni mittarfimmi malugisinnaalereerpara suut tamarmik pisarnertut ittut. Timip eqqaamasai ingerlaannaq takkupput. Nuna pinngortitarlu annertoorujussuuvoq, allanngoriartorsimanerit takussaanngingajallutik,” oqarpoq.

ILLOQARFIK SUKKASUUMIK INERIARTORTOQ Taamaattoq Kangiata Illorsua Ilulissani allanngoriartornerit sukkasuujunerannut uppernarsaatissaavoq. Ukiut qulikkaat ikittuinnaat ingerlaneranni illoqarfik Kalaallit Nunaanni takornarianit ornigassat annersarilersimavaat Ilulissat suli pingaarnertut aalisartoqarfiugaluartoq, takornariartitsisarnermi suliffissat amerliartorput. Akunnittarfiit allallu unnuisarfiit ingerlaavartumik ammarneqartarput umiarsuillu takornariartaatit juunimiit septembarimut piffissami takornariarfiusartumi ullut tamaasa tulattarput. Aasap qaammatai aamma Kangiata Illorsuani suliaqarfiunerpaasarput. Kisianni Illorsuaq ukioq tamaat ammasarpoq, aamma kaperlalernerani takornariaarunneranilu, Elisabeth Momme erseqqissaavoq. “Meeqqanut atuartunut, nipilersorluni tusarnaartitsinernik, oqalugiarnernik allanillu sammisassanik neqerooruteqarpugut. Ineriartornermut pitsaasumut ilaanissarput illoqarfimmullu tunniussaqarnissarput kissaatigaarput. Tunissutitut uagutsinnut isigaagut, isumaqarpungalu aamma illoqarfimmi innuttaasut taama isumaqartut,” ilassutigalugu oqarpoq.

Kangiata Illorsuanut takorluukkat inissinneqareerput. Illussanik titartaasartut titartagaat aamma inissitsinneqarput. Kisianni illussamik taama amerlatigisunik immikkuullarissunik sukumiisortaqartumik piviusunngortitsiniarneq suliassaavoq ajornaatsuinnaanngitsoq. Issittumi taamaaliornissamut peqqissaartumik aaqqissuussinissaq, annertuumik naammagittarsinnaaneq aammalu asseqanngilluinnartumik suleqatigiinnissaq pisariaqarput.

ILLORSUALIORNEQ

Kangiani illuliorneq 2019-imi nalliuttorsiorpalaartumik qaartitsilluni aallartinneqarpoq. Realdaniap pisortaanerata, Jesper Nygårdip, taamanikkut Namminersorlutik Oqartussani Inuussutissarsiornermut, Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisuusup, Jess Svanep aammalu Avannaata Kommuniani borgmesterip, Palle Jerimiassenip peqatigiillutik toortagaq toorpaat. Kangiata Illorsua tatsip minnerusup sinaanut illoqarfimmiillu kangiata tungaanut pisuinnaat aqqutai atuataarlugit inissinneqarpoq.

Illuliassat annertuut aallartinneqalerneranni sanatitsisup, entreprenørip, illussanik titartaasartup allallu nivariarnermut siullermut katersuuttarnerat ileqquuvoq. Kalaallit Nunaannili toqqaannarnerusumik iliuuseqarnissaq pisariaqartarpoq. Tassami nunami sumiiffiit sermeqanngitsut annertunersai qaarsuummata, tamatumunnga taarsiullugu nalliuttorsiorpalaartumik qaartitsinissamut qaaqqusisoqartarpoq. Ilulissat borgmesteriata, Palle Jerimiassenip, Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiornermut, Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisup, Jess Svanep, aamma Realdaniap pisortaanerata, Jesper Nygårdip, 2019imi aasaanerani ataatsimoorlutik attataasaq toormassuk qaarsumilu Kangiata Illorsuata sananeqarfissaani putoq siulleq qaartimmassuk aamma taamatut pisoqarpoq. Kangiata Illorsua suleqatigiit pingasut taakkua ataatsimoorlutik piviusunngortitaat. PEQQISSAARTUMIK PIAREERSARLUNI SULIAQARNEQ Taamaalinerani illussanik titartaasartup Dorte Mandrupip kangiata illorsuata titartarnissaa pillugu nunani tamalaani illussanik titartaasartut unammisinneqarneranni ajugaareernerata kingorna ukiut pingasut ingerlareersimapput. Ukiut pingasut taakkua ingerlaneranni illuliassaq sanaartornissamut pilersaarusiorneqarpoq sukumiisumillu pilersaarusiorneqarluni. Qaasuitsup killeqarfiata avannaani isorartoorujussuarmi piffissaq illuliorfiusussaq sivikitsuusarmat silallu pissusaa peqqarniittarmat, illuliornissap peqqissaarullugu pilersaarusiornissaa pisariaqartarpoq. Peqatigisaanik Kangiata Illorsua nalinginnaasumik illulianit allaanerulluinnarpoq. Atortussat tamarmik, soorlu assersuutigalugu sisammik sannai, igalaartai aammalu iigaanut qilaavinullu listit immikkut ilusilersugaasut Danmarkimi suliarineqarput umiarsuarmillu Kalaallit Nunaannukaanneqarlutik. Tamarmik iluatsinnissaannut akisussaaffik Realdaniap immikkoortortaanut ingerlatseqatigiiffimmut Realdania By & Byg-imut, nutaaliorluni illulianik sanaartornermik annertuumik misilittagaqartumut aammalu siusinnerusukkut Ilimanami Ilulissanut sanilliullugu kangiata illuatungaaniittumi oqaluttuarisaanermi illutoqqanik marlunnik nutarterinermik isumaginnittuusimasumut, akisussaaffigitinneqassasoq suleqatigiit aalajangerpaat. “Siullerpaatut Dorte Mandrup-ip illussanik titartaasartui ingeniøriilu peqatigalugit illuliassaq tamaat misissuataarparput. Suliassaq sananeqarsinnaalersinneqartussaalluni, teknikkikkut, suliaqarnikkut aningaasaqarnikkullu. Kalaallit Nunaanni misilittakkakka malillugit takusinnaasara tassaasimavoq unammilligassaq tassaassasoq illup ilaata nammattuinut qisuit niputitikkat atorneqarnissaasa, teknikkimik kusanassutsinillu pissuteqartumik, pitsaasuusussaannginnera. Silap pissusaata allanngoriartornerata malitsigisaanik silaannaq Kalaallit Nunaanni isugutannerulersimavoq, tamannalu qisunnut niputitikkanut naleqquppallaanngilaq. Taamaattumik aalajangiisoqarpoq tamatumunnga taarsiullugu sisak atorneqassasoq,” Frants

Pinngortitamik sapinngisamik annikinnerpaamik innarliinissaq eqqarsaatigalugu Kangiata Illorsua sisannik napasunik, qaarsumut cementikkanik toqqaveqartinneqarpoq. Sisaat napasut Danmarkimi sananeqarput Ilulissanukaanneqarlutillu, taamaattumik putuliat eqqoqqissaartumik inissinneqarnissaat aalajangiisuulluinnarsimavoq. Annikitsuaraannarmilluunniit nikingasoqalaarpat, tamatuma illuliorneq sapaatip akunnerinik arlalinnik kinguaattoortissinnaavaa. Kisianni suut tamarmik pilersaarutit malillugit ingerlapput.

Frandsen oqarpoq, Realdania By & Byg-imi suliniummut aqutsisoq, taanna illuliap naammassinissaata qulakkeernissaanut akisussaasunngorpoq. Sisak atorlugu illuliornissamik aalajangiineq aamma piujuartitsinissamik mianerinninnissaq aallaavigalugu aalajangiunneqarpoq. Sisak sivisunerusumik atasinnaavoq aammalu qisunniit aserfallatsaaliortariaannginnerulluni, kiisalu 80 %-ii sisammik atoqqitamik atuiffiusinnaalluni.

ISSITTUMI MISILITTAGAQARNEQ Aallarniutaasumik aalajangiinerit inissitsinneqareerneranni suliassaq annertooq alla saqqummerpoq. Kikkut illussanik titartaasartut titartagaat naammassillugu illuliarissavaat? Suliffeqarfiit Issittumi illuliornermik misilittagaqartut amerlavallaanngillat. Silami ukiup ilarujussua issilluni taarlunilu saamaannarfiunngitsumi illuliortoqartussaavoq. Entreprenørit suliffeqarfii Kalaallit Nunaanni Norgemilu aallaaveqartut ikittuinnaat soqutiginnipput, kisianni naggataatigut isumaqatigiissut entreprenørit qaartiterisartullu suliffeqarfiannut KJ Greenlandimut Ilulissani inissisimasumut isumaqatigiissutigineqarpoq. “Suliffeqarfiup najukkamit aallaaveqarluni Ilulissaneersuunera uagutsinnut aalajangiisuuvoq. Ilaatigut najukkami sulliviit eqqarsaatigalugit aappaatigulli aamma taakkua Kalaallit Nunaanni illulioraanni misilittagaqarfigisariaqartup eqaatsumik periaaseqarnissamik sungiusimasaqarmata. Assersuutigalugu issittorujussuuppat imaluunniit anorersuarpat, suut tamarmik unittoortinnaveersaartariaqarput. Taava tamatumunnga taarsiullugu illup iluani suliaqartoqartariaqarpoq. Taamaattumik aallaqqaataaniit Issittumi illuliortoqarsinnaanngilaq, kisianni ataatsikkut allatut iliuusissanik pilersaaruteqartoqartussaalluni,” Frants Frandsen oqarpoq. Isumaqatigiissut 2018-imi atsiorneqarpoq, tassani illuliorneq aallartissasoq pilersaarutaalluni. Kisianni takorloorneqariinngitsunik ajornartorsiuteqartoq sukkasuumik paasinarsivoq. Illussanik titartaasartut ukiut marlussuit tamatuma siorna siusinnerusukkut illuliorfissamiimmata aputeqarsimavoq, taamaattumillu qaarsoq toqqavissaa pillugu paasissutissat sanaartugassamik pilersaarusiornermut tunngavigineqartut, tutsuiginarnerat naammassimanngilaq. Nutaanik misissuisoqartariaqarsimavoq, illuliornissarlu ukiumik ataatsimik kinguartinneqartariaqarsimalluni. Suli sukumiinerusumik pilersaarusiornermut suliallu tamaasa arlaleriarluni misissornissaannut piffissaq taanna atorneqarpoq. “Aalajangiineq taanna pitsaasuusimavoq, illuliornerup qularnaatsumik naammassitinnissaanut iluaqutaalluni, tassami illuliorneq pisariusorujussuuvoq. Assersuutigalugu sisaat containerini assartorneqarfissaanniissinnaanissaannut takinerusussaasimanngillat silinnerusussaanatilluunniit. Ilulissanut tikiunneqarpata putunut qaarsuni qillerneqareersimasunut kuisanut ikkussorneqartussaapput. Katiterineq ataatsikkut annertoorujussuusimavoq, aammalu annikitsuinnarmilluunniit kukkusumik naatsorsuisimagutta, centimeterip affaannaaluunniit, katitigassat imminnut naapertuukkunnaassapput. Allanngortiternissaallu sapaatit akunneri arlallit sivisussuseqarsinnaalluni. Saqqaanuttaaq taamaassimavoq, taakkunani igalaamernit tamarmik asseqanngitsut, assigiinngitsunik uuttuutillit aammalu sukaasa sisaat akornanni millimeterimik naammattussat 450-it missaanniillutik. Tamatumani annertoorujussuarmik naammagittarnissaq, pilersaarusiornerup sanaartornerullu ukkatarinissaat pisariaqarluni,” Frants Frandsen oqarpoq.

ILLULIAQ ILUSINIKKIARTORPOQ 2019-imi upernaakkut Mads Nørgaardip, KJ Greenland-imi sanasut aqutsisuata, Ilulissani sanaartorfik

Kangiata Illorsuata immikkuullarissumik ilusilersugaanera sanasunut annertuumik unammillernarsimavoq. Illuliami ikkussugassat amerlanersai tulluarsarneqartussaapput, killorneqartussaallutik aammalu qiverniliinerit iluarsineqartussaallutik. Suliat sivisuumik ingerlanneqartussaammata naammagittarnissaq akuersinissarlu pisariaqarsimavoq.

pulaffiginerujartorpaa. Suliassami atortussat ingeniøri peqatigalugu misissorneqarput, naatsorsuinerit atortussallu allassimaffiat sukumiisumik misissorneqarlutik. Aallaqqaammut nassiunneqartussanut ukiumut ataatsimut naammattussanut pilersaarusiornissaq siunertaralugu. “Issittumi illuliornissamut aqutsissagaanni aallartinnginnermi naggataatigut inernissaata annertunerpaatigut takorloorsinnaanissaa pisariaqarpoq. Assersuutigalugu qaqugukkut qisuit qallersuutissat atorneqassanersut paasisinnaanissaa naammanngilaq, Kalaallit Nunaannulli tikiunneqareerunik sungiussiartortussat nassiunneqarnissaat ukiup affaanik utaqqineqartussaasut sanarfineqaqqaartussaanerilu ilisimaneqartussaavoq. Taamaattumik qisuit illuliornermi atorneqarnissaat ukiumik ataatsimik sioqqullugu inniminnerneqartussaapput,” Mads Nørgaard oqarpoq, taanna sanasutut ilinniarsimanermi saniatigut aamma konstruktøriuvoq. Marloqiusamik misilittagaqarneq kangiata illorsuata sananeqarnerata nalaani atorluarpaa. Suliassaq naammattunngorlugu ilisserlugu suliarineqarmat Danmarkimiillu containerini nassiunneqartut saniatigut allanik illuliornermut atortussanik periarfissaqarani, sanaartorfimmi aaqqiissutissanik nutaanik isumassarsiornissaq inissaqartinneqanngilaq. Taamaattumik isumassarsiat titartarneqareersut sanaartornissaannullu pilersaarusiorneqareersut qanoq piviusunngortinneqarsinnaassanersut paasiniassallugu tassani sammineqarneruvoq. Sulisullu sunik tamaginnik suliaqartussat, illuliamulli tamarmiusumut paasisimaarinninngitsut qanoq attaveqaqatigineqarnissaat tassani aamma pingaaruteqarpoq. Peqatigisaanik Kangiata Illorsua narlusuunik qivernilerlugu illuliaanngilaq. Illup ilusaa pissutigalugu illuliornermi ikkussugassat amerlanerpaat naammattunngorlugit iluarsineqartussaapput. Tamatigut nutaamik kipisisoqartussaavoq, nutaamik qiverniliisoqartussaavoq imaluunniit nutaamik takissusiliisoqartussaalluni. Tamatumani naammagittarnissaq aammalu suliassap sivisunerata akuersaarnissaa pisariaqarput. “Tamanna sanasutsinnut annertuunik tunniussaqartarnermik sungiusimasalinnut, nalinginnaasumillu ullormiit ullormut suliamik siumut ingerlaneranik takusaqarsinnaasartunut unammilligassaasimavoq. Qilaamut qaarajuttumut qisuit listit meterit marluk missaannik takissusillit 20.000 meterit ikkussortussaagaanni aammalu sanasut talitik qummuinnaq isaassimallugit ikorfaniit suliarisussaallugit, aallartinnermi naammassinissamut piffissaq sivisuginarsinnaavoq,”Mads Nørgaard oqarpoq. Pinngortitamut sapinngisamik annikinnerpaamik innarliinissaq eqqarsaatigalugu kangiata illorsua toqqavimmik nalinginnaasumik toqqaveqartussaanngilaq. Tamatumunnga taarsiullugu putut 38-t qillerneqarput, taakkunani kuisanut sisannik ikkussuisoqarluni, taakkunanilu “Kalaallit Nunaanni ukiuunera qanoq peqqarniitsigisarnersoq allanut nassuiaruminaappoq. Pingaartumik uagutsinnut peroriartornitsinni tamatuminnga sungiusimasaqanngitsunut. 30 gradinik issippoq taarlunilu. Qaamanituaq sanaartorfimmi qullerneersuuvoq seqersertaatineersuullunilu. Issinnerata kingunerisaanik silami sulisunut ullormi suliffiusumi arlaleriarluni unikkallarnerit inissittariaqarsimavagut, taamaaliortoqarsinnaagaangat. Taakkua uunnassimaartinnissaannaat eqqarsaatigalugu.”

– Mads Nørgaard, sanaartornermi aqutsisoq

illuliassartaa inissinneqartussaavoq, qaarsup qulaani qangatalluni. Toqqaviliinermi periaaseq taanna sanaartorfimmiittut arlaataluunniit siusinnerusukkut misilissimanngilaat, aammalu sisaat sannassai Danmarkimiit tikimmata pissanganeq annertusimalluni. Kisianni taakkua naammagupput. Peqqissaartumik sivisuumillu piareersarneq eqqoqqissaartumik suliarinninnermut ataqatigiissillugu tamanna iluatsippoq. 2019-imi aasaq saaniisa sisaat manngertut napparnissaannaannut aammalu saqqaata igalaartaasa ikkussornerannuinnaq atorneqanngilaq. Illup ilaa saqqummersitsinermut ininullu allanut atorneqartussaq peqatigisaanik oqorsaasersorneqarpoq matuneqarlunilu, taamaattumik ukiuunerani suliaqarneq illup iluani ingerlanneqarsinnaalerluni, salliarnartani marluusuni qaavanilu suliaqarnerit pisariaqartuinnarnut annikillisinneqarlutik. “Kalaallit Nunaanni ukiuunera qanoq peqqarniitsigisarnersoq allanut nassuiaruminaappoq. Pingaartumik uagutsinnut peroriartornitsinni tamatuminnga sungiusimasaqanngitsunut. 30 gradinik issippoq taarlunilu. Qaamanituaq sanaartorfimmi qullerneersuuvoq seqersertaatineersuullunilu. Issinnerata kingunerisaanik silami sulisunut ullormi suliffiusumi arlaleriarluni unikkallarnerit inissittariaqarsimavagut, taamaaliortoqarsinnaagaangat. Taakkua uunnassimaartinnissaannaat eqqarsaatigalugu,” Mads Nørgaard oqaluttuarpoq.