Qajartortartut siulittaasuat

Next Article

Kulturerput pinngortitarlu uummaarissumik pimoorussiviusumillu paasissutissiissutigineqassapput

ILLOQARFIMMI INNUTTAASUNIT ATOQQAARFISSIORTINNEQARPOQ Nunarsuup sinnerani pisut assigalugit Kalaallit Nunaat aamma 2020-mi COVID-19-imik eqqugaavoq. Tamatuma kingunerisaanik aallaqqaammut qaammatini sisamani tamakkiisumik matusisoqarpoq, tassani sulisussat nunatsinnukarsinnaajunnaarlutik, tamatumalu kingorna immikkut ittumik aaqqissuussisoqarpoq, tassani tamanna qinnutigigaanni inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut sulisussat tikissinnaalerlutik. Tamatuma pappialarsornermut piffissamik atuinarnerata saniatigut aamma sanasut Danmarkimeersut Ilulissani sanaartorfimmi atorfininnerminni illoqarfimmi akunnittarfiit ilaanni ulluni 14-ini mattusimagallarnermik aallartittariaqarsimavaat. Unammilligassaq taanna piffissap ilaani illuliornerup naammassinissaata kinguaattoortinnissaanik aarlerinartorsiortitsivoq. Taamaattoq tamanna pinngitsoortinneqarpoq, tassami aasap naalernerani Kalaallit Nunaanni coronamut allattoqarfik suleqatigalugu naammassisaqarusulluni aaqqiissutissarsisoqarmat. Sanasut mattusimagallarnissamik eqqugaasut unnuakkut suliartorsinnaanerat akuerineqarpoq, silami sulinissaat, sanaartorfimmi taakkuinnaanissaat aammalu ullukkut akunnittarfimmi mattusimasarnissaat, tunngavissaatinneqarlutik. Kinguaattoorutit angummaffigineqarput, 2020-llu ingerlanerani Kangiata Illorsua ilisarnarsinerulluni ilusinippoq. Illutarpiaata naammassilernerani 2021-mi upernaakkut kangiata illorsuata kiassagaasortaata aaqqissuunneqarnera aallartinneqarpoq, ilanngullugu saqqummersitsiviup sumiiffissaa 400 kvadratmeterinik annertussuseqartoq. Ataavartumik saqqummersitsineq ‘Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is’, filmertarfittaqartoq aammalu eqqumiitsulianik ikkussugartaqartoq inissitsinneqarpoq, 2021-milu juulimi Kangiata Illorsuata takusaasunut siullernut matuni ammarsinnaalerpai. Pilersaarutaaqqaaraluarpoq Ataqqinartorsuup Dronning Margrethep kangiata illorsuata atoqqaarfissiornera ammassagaa. Coronali pissutigalugu killilersuinerit aammalu Kalaallit Nunaannut tikeqqusaajunnaarnerup tamanna unitsippaa. Tamatumunnga taarsiullugu illoqarfimmi innuttaasut kaffisoriartoqquneqarput, kalaallit kaffillerlutik arlalippassuarnillu kaagillerlutik katerisimaarnermut ileqquattut. Mads Nørgaard aamma peqataavoq. Tassunga tamanna peqatigisaanik suliassamik naammassinninneruvoq, suliassamut aqutsisunut aammalu sanasutut suliaqarnini annertuumik tulluusimaarutigalugu kingumut qiviarfigisaminik. “Isersimaffigigaanni suliaq qanoq annertutiginersoq malugisassaarpianngilaq. Angalaneq tupinnarluinnartuuvoq. Siullermik qaarsut qaavanniit putulianiilluni aammalu sanaartornermi eqqagassanik piiaalluni, peqatigisaanillu suliassaq pisariusoq aquttussaallugu. Taavalu alliartortoq isigalugu. Siullermik annertoortai atorlugit, soorlu sisaat sannai, saqqaasa igalaartai aammalu qaliata sannai, kingornatigullu atortussat illuliornissamut toqqarneqarsimasut kusanartut tamaasa suliaralugit. Aammalu soorunami piffissaq eqqorlugu naammassillugu. Suleqataasut tamarmik pikkorissorujussuummata tamanna aatsaat pisinnaasimavoq,” Mads Nørgaard oqarpoq nangillunilu: “Uagutsinnut arlalinnut kangiata illorsuatut ittumik taama alutornartigisumik sanaqataalluni misigisaq asseqanngitsuuvoq, tamannalu inuuninni eqqaamasassaalluinnarpoq.” Aamma Frants Frandsen Realdania By & Byg-imeersoq kangiata illorsuata sananeqarnera nuannersunik eqqaamasaqarluni kingumut qiviarpaa. Piffissap ingerlanerani unammilligassaqaraluartoq, piffissaq sanaartorfiusoq ujariagaa. “Sanaartornerup nalaani aalajangersimasumik tamaaniinngilanga, kisianni Danmarkimiit tappavunnarnikka tamarluinnaasa – sapaatit akunneri arfinillikkaarlugit – qilanaartarpunga. Kalaallit Nunaat aamma Ilulissat uannut atalluinnalerput, aammalu maqaasisorujussuuara,” oqarpoq.