Kalaallit Nunaat uummatinniippoq

Next Article

Mittarfiup pisortaa

Inuiaat kalaallit Ataqqinartorsuarlu Dronning Margrethe annertuumik imminnut atassuteqarput. Dronningimut, Kalaallit Nunaanniinnikuunngisaannarallaramili alutorsarnertut tamanna aallartippoq. Ukiuni 50-ini dronningiunermini avannamullu angalasarnerpassuarmini nunamut inuinullu asanninnera sakkortuneruliinnarsimavoq.

Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe Ilulissani mittarfimmut ulloq 8. oktober 2021 mimmat, tikeraarnissaa sivisuumik utaqqineqarsimavoq. Minnerunngitsumik Dronningip tungaaniit, taannami 2021-mi aasap ingerlanerani Kalaallit Nunaanni corona pillugu killilersuinerit pissutigalugit tikeraarnissaminik kinguartitsisariaqarsimavoq.

Tikeraarnissaminut taamaatiinnarneqartumut meeqqatuut qilanaarsimalluni Dronningi kingusinnerusukkut oqaluttuarpoq. Taamaattumik tamanna ingerlanneqarsinnaanngitsoq paasinarsimmat assut pakatsisimavoq. Maannakkullu Kalaallit Nunaanneeqqilernini taamaaqataanik nuannaarutigisorujussuuaa.

Angalanermini ornitassaa siulleq tassaavoq Kangiata Illorsua. Tassani Dronningi angalaarunneqarpoq, pingaartumillu saqqummersitsineq ‘Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is’ Ataqqinartorsuup alutorsaatigaa.

“Ilulissanut Kangiata Illorsuartaavanullu tikeraarneq misigisat angisuut ilagaat. Taamatullu nalinginnaasuunngitsigisumik kusanartigisumillu sanasoqarsinnaasimanera misigisaavoq angisooq, taamatullu naleqqutsigisumik saqqummersitsineq kangiatalu sorpiaanera, aammalu kangiata takusarnerani oqaluttuassartaa tamakkerlugu saqqummersitsineq nassuiaanerlu ajunngilluinnarput,” Dronningi angalanerup naammassinerani tusagassiortut naapeqatigigamigit oqarpoq. Aammalu Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut nerersuartitsineranni oqalugiarnermini ilassutigalugu ima oqarpoq: “Pingaartumik Ilulissani kangiata illorsuata nutaap misiginera nuannaarutigaara. Taanna pinngortitami pisut nunani tamalaani soqutigineqartut qanoq erseqqissitinneqarsinnaanerannut aammalu annertunerusumik misigisaqarnissamut paasisimasaqalernissamullu periarfissiisumut assersuutissaavoq ersarissoq.”

Angalaarunneqareernerani illoqarfinni peqatigiiffinniit aallartitat Ataqqinartorsuaq peqatigalugu kangiata illorsuata caféani kaffisoriaqquneqarput. Kangiani angallammik angalaarnissaq pisussanut pilersaarummiipportaaq, tassani qipoqqaat marluk kunngikkormiut angallataannut qanillattorsimapput.

Dronning Margrethep tikeraarnermini kangiata illorsuani saqqummersitsinermut, ‘Sermeq pillugu Oqaluttuaq – Fortællingen om is’ soqutiginninnerujussuani takutippaa.

Ilulissani tikeraarnermini Dronningip Ilulissani Kangiata Illorsuani qulisanit marlunniit isikkivik alutorsaatigaa. Kangiata illorsuani angalaarunneqareernermini Ataqqinartorsuaq Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede peqatigalugu kangiani angallammik angalaarpoq.

“Nuannersorujussuuvoq. Tassami iluatsitsilluartoqarsinnaavoq,” Dronningi misigisani pillugit oqarpoq.

Dronning Margrethep Ilulissat qimannginnerani aamma sikuiuitsumut ilisimasassarsiortup Knud Rasmussenip inunngorfianut ullumikkut katersugaasiviusumut pulaarnissamut aamma piffissaqarsimavoq.

INUUNINI TAMAAT ASANNINNERA Ilaqutariit kunngikkormiut Kalaallillu Nunaat imminnut immikkuullarissumik atassuteqaqatigiipput, aammalu Kalaallit Nunaat uumatiminiitillugu Dronningip pisuni arlalinni erseqqissartarpaa. 20-nik ukioqarluni ukiut 60-it sinnerlugit matuma siorna nunatsinnut tikeraaqqaarpoq, nunarujussuarmulli avannaaniittumut tassunga soqutiginninnera tamatuma siunerujussua aallartippoq. 1921-mi kunngikkormiunik Kalaallit Nunaannut tikeraartoqaqqaarpoq. Dronningip aatakkui Kalaallit Nunaata kitaata sineriaanut angalapput, Dronningillu angutaa, kingusinnerusukkut Kunngi Frederik IX, taamanikkut kunngissaasoq, angalaqataavoq. Taassuma angalanerup nalaani sikuiuitsumut ilisimasassarsiortoq Knud Rasmussen naapippaa. Naapinnera kunngissamut annertoorujussuarmik puiunaatsorsiffiusimavoq.

“Ataatama ilaatigut oqaluttuuppaanga Knud Rasmussen pingaartittorujuullugu nersortorujussuullugulu. Knud Rasmussenillu 1933-mi toqunissaa tikillugu ukiut taakkua ingerlaneranni ilisarisimallualersimallugu. Tamanna paasilerakku niviarsiararujussuuvunga Knud Rasmussenillu atuakkiaa ‘Den store slæderejse’ atuareersimallugu. Aammalu nersugarisaq nammineq ataatap ilisarisimasarigaa nersugarigaalu paasilerlugu immikkuullarilluinnarpoq, taamaalilluni tamanna marloriaatitut annertutigilerluni,” tamatuma kingorna dronninngi oqaluttuarsimavoq.

Aamma nammineq angajoqqaami 1952-imi, taamanikkut Dronning Ingridip aamma Kunngi Frederik IX-ip, Kalaallit Nunaannut angalanerminni

misigisimasaat Dronningip annertuumik soqutiginnilluni tusarnaartarsimavai. Ukiullu arfineq pingasut qaangiuttut avannamut angalaqqinneranni Margrethe inuusuttuulluni peqataasimavoq. Atuagalliutini apersorneqarluni Dronninngi ima oqaluttuarpoq:

“Misigisaq angisimaqaaq. Kalaallit Nunaannukarnissara qilanaarisorujussuusimavara. Kangerlussuarmut timmisartorpugut. Umiarsuarmik Kangerlussuakkoorneq qanoq pissaganartigisoq eqqaamavara. Alutornaqaaq. Kangerlussuarmit avannamut Upernavimmukarpugut. Eqqaamavara Upernavimmut pulajartuleratta arlaat tikkuartoq: Aajinnga. Allat takunngilakka ujarassuit angisuut, paasilerparali illoqarfik ujaqqat qulaanniittoq. Illut ikittuinnaapput. Taamani taama mikitigaaq. Mittarfeqalinngikkallarmat. Upernavimmut tikilluni tupinnaannarsimavoq. Tikikkiartoratta immami sumi tamaani qajarpassuupput. Tassa Kalaallit Nunaannik naapitseqqaarnera,” Dronning Margrethe oqaluttuarpoq. 1970-imi Dronninngip taamanikkut Kunngissaalluni uini, Prins Henrik, ilagivaa.

“Misigisaq nuanneqaaq. Aamma uinnut. Taanna alutorsaqaaq. Kalaallit Nunaannik tiguartilluinnarpoq. Ingerlaannavik namminerminut tunniussassaqartoq takusinnaavaa. Kalaallit Nunaannut angalasarnera tassunga pingaaruteqartorujussuusimavoq,” Dronning Margrethe oqaluttuarpoq.

INUIT INUSSIARNERSORSUIT Dronninngi isumaqarpoq nunataa nassuiaqqaanngikkaanni kalaallit inuiaat nassuiarneqarsinnaanngitsut. Tamatumunnga pissutaavoq nunataata angisoorujussuunera inuillu ikittuinnaanerat aammalu pinngortitamut sanilliullugit mikisunnguullutik.

“Maanngaanniit Danmarkimeersuulluni, qattuniinnarnik qaqqalimmi, qattorngup qaavaniilluni isikkivik uungaannangajaannaasoq maanga tikilluni isikkivigikkaangat ungasissorujussuarmut takusaqarfiusarpoq. Taavalu

1960-imi Dronningi, taamanikkut Kunngissaalluni, angajoqqaani, Dronning Ingrid aamma Kunngi Frederik IX peqatigalugit Kalaallit Nunaannut tikeraaqqaarpoq. Taanna Dronning Margrethep Kalaallit Nunaannut tikeraarnerisa siullersaraat kingullersarinngilluinnarlugulu. Dronning Margrethe aamma Prins Henrik Kalaallit Nunaannut arlalippassuariarlutik tikeraartarput, ilaatigut 2004-mi aappariit taakkua ulloq 21. juni Kalaallit Nunaata inuiattut ullorsiornerani Nuummiipput.