Yrittäjä-lehti 1/2026

TÄSTÄ SE ALKOI

Konkarit muistelevat Suomen Yrittäjien syntyä

LIPPU LIEHUU

ALANSA PIONEERI

Tekoäly on ollut Antti Karppiselle alusta alkaen mahdollisuus

Yrittäjienjäsenlehti!

Yrittäjälippu mittaa kunnan yritysmyönteisyyttä esittelyssä vuoden 2026 jäsenedut!

Yrittäjän kotimainen

kumppani yli 25 vuotta

Valitse rinnallesi kotimainen Elisa ja hyödynnä yrittäjän edut

Tutustu etuihin elisa.fi/yrittajaedut

Surffaa osoitteeseen elisa.fi/yrityksille

Soita myyntiimme

0800 04411 (ma-pe 8-16)

Vieraile lähimmässä Elisan myymälässä elisa.fi/myymalat

Mahdollisuus tulevaisuuden osaajille

Kesätyösopimus on monelle nuorelle portti työelämään, omaan rahaan ja siihen oivallukseen, että omalla panoksella on merkitystä. Yrityksille kesätyöntekijät ovat aina uusi tilaisuus kasvattaa ja kiinnittää tulevaisuuden osaajia.

Samaan aikaan tilanne työmarkkinoilla on kuitenkin vaikea. Työelämäsivusto Duunitori arvioi helmikuussa, että kilpailu avoimista kesätyöpaikoista on nyt erityisen kovaa, sillä kesätöiden määrä on vähentynyt vielä enemmän kuin kaikkien avoimien työpaikkojen. Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjägallupin mukaan pk-yritysten taloudellinen tilanne heikkeni alkuvuonna. Sama gallup kertoo myös, että haastavassa taloudellisessa tilanteessa pk-yrityksistä hieman aiempaa harvempi on tänä vuonna ottamassa kesätyöntekijöitä.

Nuoren näkökulmasta kesätyön arvo mitataan harvoin pelkästään palkassa. Kesätyö opettaa vastuunkantoa, vuorovaikutusta ja arjen rytmiä tavalla, jota koulu ei voi jäljitellä. Silti liian moni jää ilman paikkaa. Kilpailun kovuudesta kertoo esimerkiksi se, että päivittäis-

tavarakaupan toimija sai pelkästään pääkaupunkiseudulla yli 4 000 kesätyöhakemusta. Näistä hakijoista lopulta 150 sai kesätyöpaikan.

Yrityksen kannalta kesätyöntekijän palkkaaminen vaatii suunnittelua ja resursseja: perehdytys vie aikaa, ja nuoren ohjaaminen vaatii aikuiselta läsnäoloa. Jos nuori onnistuu tehtävässään ja löytää paikkansa, työnantaja saa paitsi nuoren työpanoksen, niin myös potentiaalisen tulevan ammattilaisen. Siksi kesätyötä ei kannata ajatella vain kulueränä tai nuoren pakkorituaalina. Jokainen nuori, joka pääsee kiinni ensimmäiseen työpaikkaansa, saa tärkeän kokemuksen, joka voi kantaa pitkälle. Jokainen ovensa ensikertalaiselle avaava yritys taas rakentaa samalla tulevaisuuden työvoimaa.

Tätä korostavat myös elinkeinoelämän järjestöt Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto, jotka käynnistivät tänä vuonna Työ antaa tulevaisuuden -kampanjan

yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kampanja kannustaa yrityksiä tarjoamaan nuorille erilaisia harjoittelu-, kesätyö- ja vakituisia työpaikkoja, jotta nämä pääsisivät eri reittejä pitkin kiinni työelämään. Meidän aikuisten tehtävä on valaa tulevaisuudenuskoa nuoriin, jotka eivät koko nuoren ikänsä aikana ole kokeneet todellisia kasvun vuosia, vaan ovat eläneet vain erilaisten kriisien sävyttämää kituliaan kasvun aikaa.

MIKKO HEINO PÄÄTOIMITTAJA

Lisää

asiakkaita

ja parempi tunnettuus – onnistuu kyllä!

Luotettavassa ja kotimaisessa mediaympäristössä viestisi vaikuttaa ja vakuuttaa. Sanoman suosittujen medioiden parista tavoitat asiakkaasi Hangosta Ivaloon.

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille mittavia etuja mediatilasta

digimainontaan -35%

printtimainontaan -50%

Tutustu kaikkiin etuihin ja nappaa omasi: media.sanoma.fi/osta-mainontaa/sanoman-edut-suomen-yrittajille

14 Viestintäyrittäjä Piritta Seppälän mukaan sosiaalisen median tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Pelkkä rahan käyttö somemarkkinointiin ei riitä, vaan analytiikallekin on otettava oma aikansa.

KANSIJUTTU

6 ALANSA

PIONEERI

Antti Karppinen oli alallaan ensimmäisiä yrittäjiä, kun hän alkoi vuonna 2022 tehdä kaupallisia kuvia tekoälyllä. – Tyyli oli sellainen, että sen olisi voinut tehdä artisti, mutta yksittäisen kuvan tekemiseen olisi voinut mennä päivä. Minulla oli työkalu, jolla pystyin luomaan haluamallani tyylillä paljon kuvia, joita muokkasin myös manuaalisesti.

16 LUONTOA SÄÄSTÄEN

Keittiölaiteyritys

Resta-Mesta säästi yli kaksi miljoonaa kiloa luonnonvaroja vuodessa. Tällaiseen laskelmaan päätyi Pääkaupunkiseudun Kierrä-

16 Eino Rajamäki (oik.) oli yksi puuhamiehistä, kun Suomen Yrittäjät perustettiin 30 vuotta sitten.

tyskeskus, joka laski säästön yrityksen pyynnöstä.

18 SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Petri Salmisen kolmas ja samalla viimeinen kaksivuotiskausi Suomen Yrittäjien puheenjohtajana päättyy lokakuussa. Salmisen mukaan viimeisten vuosien aikana moni Yrittäjien pitkäaikaisista tavoitteista on edennyt. – Rakentavalla ja luotettavalla vaikuttamistyöllä saadaan tuloksia aikaiseksi. Samalla on nähty, että monessa asiassa yrittäjäjärjestö on ollut suunnannäyttäjä omilla avauksillaan, Salminen kirjoittaa kolumnissaan.

27 SUOSITTU

LAINA HAUSSA

Finnveran mikroyrityksille

38 Yrittäjälippu on olennainen osa Hyvinkään Yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä, kertovat 100-vuotiaan paikallisyhdistyksen edellinen ja nykyinen puheenjohtaja Tarja Koski-Sipilä ja Jarmo Mikkonen. Yrittäjälipulla mitataan kunnan elinkeinopolitiikkaa, yhteydenpitoa, hankintoja ja yrittäjäystävällisyyttä.

YRITTÄJÄ

Katso vuoden 2026 valtakunnalliset jäsenetusi

yrittajat.fi/jasenedut

40–50

suunnattu laina on taas haussa. Kasvuhankkeisiin tarkoitettua lainaa voivat nyt hakea myös aloittavat yritykset.

35 ROHKEUDEN

PUOLESTA

Ilmajoen Teräskaluste Oy valmistaa muistopenkin venäläiselle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille. Toimitusjohtaja Jussi Eväsojan mukaan penkki on kannanotto sananvapauden, rohkeuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

ISO 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino Tässä

Lehti ilmestyy kerran vuodessa, ja se postitetaan

Suomen Yrittäjien jäsenille. Painos 73 782 ISSN 2341-7722 (painotuote) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen www.yrittajamediat.fi

JULKAISIJA

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 www.yrittajat.fi

KUSTANTAJA

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@yrittajat.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

Yrittäjä

PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 assistentti@yrittajat.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Mikko Heino mikko.heino@yrittajat.fi

TOIMITTAJAT

Eeva Pesonen eeva.pesonen@yrittajat.fi

Kaisu Puranen kaisu.puranen@yrittajat.fi Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

KANSIKUVA

Meeri Utti

SENIOR AD Maarit Kattilakoski maarit.kattilakoski@yrittajat.fi

ILMOITUSMYYNTI

Asiakasmedia Jaatinen Oy Veli-Pekka Jaatinen veli-pekka.jaatinen@asiakasmedia.fi Puhelin 0400 684 364 www.yrittajamediat.fi

ILMOITUSHINNAT

2/1 7 900 € 1/1 5 900 € 2 x 1/2

PAINOPAIKKA

UPC Print

TEKSTI

Kamera vaihtui tekoälyyn

Tekoäly on ollut yrittäjä Antti Karppiselle alusta alkaen mahdollisuus. Nyt hän on alallaan yksi parhaista.

Alias Studiot Oy:n perustaja Antti Karppinen juhli tammikuussa 30-vuotista yrittäjätaivaltaan. Sen aikana hän ei ole pelännyt perehtyä uusiin innovaatioihin. Valokuvaajana pitkään elantonsa ansainnut Karppinen aloitti tekoälyyn perehtymisen noin neljä vuotta sitten, vuosia ennen kuin tekoälystä tuli isojen massojen suosima teknologia.

– Siihen aikaan näin Instagramissa ensimmäisiä suttuisia tekoälykuvia. Jokin niissä alkoi kiehtoa, vaikka taso oli siinä vaiheessa vielä aika psykedeelistä, vuosi sitten Kuopion vuoden yksinyrittäjäksi valittu Karppinen kertoo.

Syksyllä 2021 Karppisella oli mahdollisuus käyttää enemmän aikaa aiheen tutkimiseen. Pian hän ymmärsi, että tekoäly tulee muuttamaan valokuvausta ja graafista suunnittelua.

– Tajusin, että tekoälypohjaiset kuvapalvelut tulevat muuttamaan kuvatuotantoa monessa mielessä. Hyvin pian selvisi, että kehitys tulee olemaan eksponentiaalista.

Alkuvaiheessa Karppinen opetteli tekoälykuvien tekemistä muokkaamalla valmiita koodinpätkiä mieleisikseen. Hän etsi muiden käyttäjien vinkkejä ja opastusta Reddit- ja X-palveluista. Ei mennyt kauan, kun tarjolle tuli ensimmäisiä kuvageneraattoreita, jotka mahdollistivat kuvien tuottamisen komennoilla eli prompteilla paikallisesti omalla tietokoneella.

Karppiselle oli jo alkuvaiheessa selvää, että hän haluaa pitää oman tyylinsä myös tekoälykuvissa. Aluksi hän teki

omaa taidetta, kuten esimerkiksi kuvia eri hahmoista ja maisemista.

– Ne ovat tavallaan hienoja ja ainutlaatuisia, koska sen näköisiä epätäydellisiä kuvia ei saa nykyisillä tekoälymalleilla enää mitenkään.

ALANSA ENSIMMÄISIÄ

Karppinen oli alallaan ensimmäisiä yrittäjiä, jotka tekivät kaupallisia kuvia tekoälyllä. Hän aloitti niiden myymisen vuonna 2022. Tuolloin tuotokset olivat käytössä lähinnä kuvituskuvina. – Tyyli oli sellainen, että sen olisi voinut tehdä artisti, mutta yksittäisen kuvan tekemiseen olisi voinut mennä päivä. Minulla oli työkalu, jolla pystyin luomaan haluamallani tyylillä paljon kuvia, joita muokkasin myös manuaalisesti.

Heti alkuvaiheessa Karppinen päätti jakaa kokemuksiaan avoimesti LinkedIn-palvelussa. Hän sai asiakkaita, vaikka ei aktiivisesti myynyt mitään. – Ihmiset eivät tienneet, mistä tekoälykuvia voisi ostaa. Piti vaan kertoa, että se on mahdollista, ja sen seurauksena ihmiset kääntyivät minun puoleeni. Mainostoimistoilta tuli kyselyitä, miten jokin asia hoituisi tekoälykuvituksella.

Karppinen on käyttänyt osaamistaan myös omien työkalujen luomiseen. Hän kertoo pystyvänsä luomassa päivässä työkalun, joka saattoi aiemmin maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. – Olen tehnyt kännykkään esimerkiksi mobiilisovelluksen, joka tekee mainoskuvan automaattisesti kuvaamastani tuotteesta. Olen luonut itselleni myös

työkaluja, joita ei ole edes Photoshopissa. Näiden työkalujen avulla saan itselleni enemmän kontrollia kuvien ja videoiden luomiseen.

EROTTAAKO ENÄÄ AITOA?

Kuopiolaisyrittäjän tyypillinen asiakas on nykyisinkin mainostoimisto, joka tilaa häneltä kuvitus- tai videoprojektin. Lisäksi hän käy aktiivisesti kouluttamassa ja konsultoimassa yrityksiä ja yhteisöjä. Hänen mukaansa yritykselle tulee usein edullisemmaksi tilata palvelu ulkopuolelta.

– Uusi tekniikka voi tehdä kaksi kuukautta sitten opitun asian täysin hyödyttömäksi. Jos yrityksessä ei ole ihmistä, joka tutkii tekoälyn kehitystä, on huomattavasti helpompaa löytää se henkilö ulkopuolelta.

Kehitys on ollut huimaa myös tekoälyvideoissa. Karppisen mukaan videon, joka aiemmin vaati esimerkiksi trikkikuvaa ja puvustuksen, voi tehdä nykyisin ”kalsareissa kotona yhden ihmisen toimesta”.

– Yksi ja sama ihminen voi näytellä kaikki elokuvan roolit kuvaten itseään kännykällä. Nämä ovat isoja mullistuksia. Uskon, että tänä vuonna tekoälyllä tehdään jo pitkiä elokuvia.

Entä erottaako ammattilainen enää tekoälyllä tehtyä valokuvaa aidosta?

– Jos tekoälykuva on tehty hyvin ja tämän päivän tekniikoilla, eroa ei pysty varmuudella sanomaan. Videossa ollaan vielä aika rajoilla. Jos kyse on lyhyestä videosta, eroa ei huomaa, jos sitä ei ala käymään kuva kuvalta läpi.

ANTTI KARPPINEN

Kuka: Yrittäjä, taiteilija, kouluttaja, AI-innostuja

Perhe: Asuu Siilinjärvellä vaimon, kahden lapsen ja kolmen koiran kanssa

Harrastukset: Työn lisäksi maastopyöräily

Mitä seuraavaksi: Uusien urapolkujen ihmettelyä

TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVAT ATTE KAJOVA

– Oltiin kaukana siitä, missä olemme tänä päivänä. Meitä auttoi yhdistyneiden liittojen iso jäsenmäärä, jota ei voinut sivuuttaa, Jussi Järventaus kertoo.

ALKUAIKOJEN

KOVA KOLMIKKO

Eino Rajamäki, Risto Heikkilä ja Jussi Järventaus muistelevat yrittäjäjärjestön alkuaikoja.

Suomen Yrittäjät aloitti toimintansa vuoden 1996 tammikuussa, kun Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL yhdistyivät. Uuden järjestön perustamisesta päätettiin vuoden 1995 syyskuussa.

Ensimmäiset ajatukset yhdistymisestä heitti ilmoille Pienteollisuuden keskusliiton puheenjohtaja Matti Niemi keskusteltuaan Eino Rajamäen kanssa. Sittemmin Rajamäelle on myönnetty Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtajan arvonimi. Hän on myös ensimmäinen yrittäjäneuvos.

Kun Rajamäestä vuonna 1985 tuli silloisen Suomen Yrittäjien Keskusliiton puheenjohtaja, elettiin tulopoliittisten sopimusten aikaa.

– Meidän suuri ajatuksemme ja tahtotilamme oli päästä yhdeksi tupo-osapuoleksi. Keskustelimme sekä työnantaja- että työntekijäpuolen kanssa. Eteläranta sanoi aina, ettei heillä ole mitään sitä vastaan, jos vastapuoli hyväksyy yrittäjät osapuoleksi. SAK oli samoilla linjoilla. Siinä raossa palloteltiin vuosikaudet. Onneksi tupot sitten vähän myöhemmin loppuivat, Rajamäki muistelee.

Suomen Yrittäjäin Keskusliiton resurssit olivat pienet, ja 90-luvun laman mainingit iskivät voimalla yrityksiin. Siitä huolimatta Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ajoi pontevasti muun muassa paikallista sopimista. Kapuloita rattaisiin toivat väärät mielikuvat järjestön esittämistä uudistuksista.

– Jo siihen aikaan työntekijäpuoli levitti ajatusta, että yrittäjä on sellai-

nen kaveri, joka tulee huonolla tuulella aamulla työpaikalle ja sanoo piruuttaan muutaman kaverin irti. Ei millään tavalla ymmärretty, miten tärkeä hyvä työntekijä on yrityksen menestyksessä. Ei yrittäjä potki ihmisiä pihalle ajankulukseen, Rajamäki sanoo.

Hän muistaa käyneensä paikallisesta sopimisesta hyviä keskusteluja silloisen SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa.

– Painotin Ihalaiselle, että pienessä yrityksessä asiasta halutaan selvittää omalla porukalla kahvipöydässä. Ei niitä voi verrata UPM Kymmeneen tai Wärtsilään. Mittakaavaero on suuri. Minua huvittaa, kun Suomessa puhutaan edelleen potkulaista ja levitetään väärää tietoa. Aina voi olla joku työntekijä, joka uskoo sellaiseen, kunniapuheenjohtaja sanoo ja viittaa vastikään eduskunnassa hyväksyttyyn lakiin henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta.

Lain yksi tarkoitus on rohkaista esimerkiksi yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen työntekijänsä.

LAMAN TRAAGISET JÄLJET

Nyt 86-vuotias Rajamäki vakavoituu muistellessaan 90-luvun laman vaikutuksia yksittäisiin yrittäjiin. Hänellekin soitettiin ja pyydettiin apua tilanteisiin, joissa kalliit valuuttakurssilainat veivät yrityksiä konkurssiin.

– Kuulin traagisia tarinoita siitä, mitä lainojen takaaminen omassa perhepiirissä aiheutti. Siinä kaatui taloja ja ihmisiä. Se oli ajanjakso, jonka ei toivoisi koskaan toistuvan.

Eläköitymisen jälkeen Rajamäki on seurannut tiiviisti yrittäjäjärjestön edesottamuksia. Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien suunta on ollut oikea. – Minulla on hyvin positiivinen näkemys yrittäjäjärjestön tilanteesta. Toivon, että yhä suurempi yrittäjäjoukko ymmärtäisi, että etujärjestön voima perustuu jäsenmäärään. Mitä enemmän jäseniä on, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa. Ja mitä tulee jäsenmaksuun, samalla rahalla ei saa mistään muualta yhtä laajaa palvelupakettia. Jäsenedut ovat iso bonus siihen päälle. Yrittäjien järjestöketju on ainoa etujärjestö, jolla on sormi koko ajan yrittäjän valtimolla. Yrittäjät johtavat

järjestöä yhdessä ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan kanssa.

RÄKSYTTÄMISESTÄ FAKTOIHIN

Suomen Yrittäjien pitkäaikaisin toimitusjohtaja Jussi Järventaus, 74, muistelee omaa aikaansa yrittäjäjärjestössä lämmöllä. Hän aloitti tehtävässään vuonna 1996.

– Meillä oli kova into nostaa yrittäjyyttä. Tuntui, ettei se ollut työtä laisinkaan. Kutsumuksen tunne oli niin vahva. Lähdimme miettimään vaikuttamistyötä sen kautta, että ilman yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia, palveluita tai tavaroita. Siihen aikaan sitä ei Suomessa täysin sisäistetty.

Ennen vuosituhannen vaihdetta yrittäjyyden arvostus oli vähättelevää. Suomi oli ollut suurten teollisuusyritysten maa. Pienyrittäjyys oli ”katveessa”, kuten Järventaus asian ilmaisee.

– Oltiin kaukana siitä, missä olemme tänä päivänä. Meitä auttoi yhdistyneiden liittojen iso jäsenmäärä, jota ei voinut sivuuttaa, ex-toimitusjohtaja kertoo.

Jäseniä oli yhteensä vajaat 40 000. Järventaus toi järjestöön aiempaa painokkaammin ammattimaisen yhteiskuntavaikuttamisen, jonka keihäänkärkenä oli faktoihin perustuva linja. Se erosi aiemmasta, enemmän aatteellisesta ”räksyttämisestä”, jollaiseksi yrittäjien tyyli joissakin medioissa koettiin. – Tavoittelimme uskottavuutta ja sitä kautta vaikutusvaltaa. Aluksi mietimme, miten jäsenemme ottavat uuden tyylin vastaan. Pian totesimme, että he reagoivat erittäin myönteisesti. Kentällä nähtiin, että nyt järjestöä aletaan kuunnella.

Uusi linja näkyi pian myös jäsenmäärässä, joka lähti kovaan kasvuun. Muutamassa vuodessa Yrittäjien jäsenmäärä kaksinkertaistui. Järjestö alkoi saada kutsuja keskeisille vaikuttamispaikoille kuten pääministerin johtamaan talousneuvostoon ja ministeriöiden työryhmiin.

Järventaus on seurannut tyytyväisenä yrittäjäjärjestön pitkään ajamien työmarkkinauudistusten toteutumista Petteri Orpon (kok) hallituksessa.

– Olimme pitkään aika lailla yksin puhumassa näistä asioista, ja aikaa myöten oli turhauttavaa, kun asiat eivät

Eteläranta sanoi aina, ettei heillä ole mitään sitä vastaan, jos vastapuoli hyväksyy yrittäjät osapuoleksi. SAK oli samoilla linjoilla.

EINO RAJAMÄKI

Suomen

SUOMEN YRITTÄJÄT 30 VUOTTA

Suomen Yrittäjät aloitti toimintansa tammikuussa 1996, kun edeltävät järjestöt, vuodesta 1898 toiminut Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja vuodesta 1933 toiminut Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL yhdistivät voimansa. Uuden järjestön perustamisesta oli päätetty 5. syyskuuta 1995 Finlandia-talolla Helsingissä. Tuon tapahtuman kunniaksi syyskuun 5. päivä on kalenterissa yrittäjän päivä. Yrittäjäjärjestö juhlistaa vuotta eri tapahtumissa kesäkuun 2026 SuomiAreenaan saakka.

Tavoittelimme uskottavuutta ja sitä kautta vaikutusvaltaa.

JUSSI JÄRVENTAUS

edenneet. Usko oli kuitenkin vahva siihen, että näin vielä käy. Hallituksen on nyt pidettävä kiinni päätetyistä rakennemuutoksista.

– On ikävää, että hallituksen toimenpiteitä aliarvioidaan rankasti. On syntynyt jonkinlainen yleinen käsitys, että hallituksen työmarkkinatoimilla ei olisi työmarkkinavaikutuksia. Pidän sitä totaalisesti vääränä käsityksenä.

MEDIA JUOKSI PERÄSSÄ

Suomen Yrittäjien ensimmäinen puheenjohtaja Risto Heikkilä, 83, on ollut yrittäjä koko elämänsä ajan ja on sellainen edelleen. Hänen yrityksensä toimivat kiinteistöalalla ja sijoitustoiminnassa.

– Työnteko maistuu. En ole koskaan ajatellut olevani eläkeläinen.

Yrittäjien juhlavuosi on palauttanut Heikkilän mieleen 30 vuoden takaiset tapahtumat. Liittojen yhdistämisprosessi alkoi heti seuraavalle viikolla sen jälkeen, kun Heikkilä oli valittu puheenjohtajaksi.

– Teimme töitä melkein yötä päivää, kun suunnittelimme yhdistymisprosessia. Vastustajia oli alussa paljon, kun liitoissa mietittiin, mitä yhdistyminen tarkoittaa henkilöstön kannalta. Myös jotkin alue- ja toimialajärjestöt olivat loppuun asti yhdistymistä vastaan. Se

oli hivuttamista, mutta pikkuhiljaa etenimme kohti maalia, Heikkilä muistelee.

Tultuaan valituksi tehtävään Heikkilä piti aktiivista yhteyttä Pienteollisuuden Keskusliiton puheenjohtajan kanssa. Epävarmuutta oli ilmassa vielä viides syyskuuta vuonna 1995, kun liittojen yhdistymiskokous järjestettiin Finlandia-talossa Helsingissä. – Olimme kuulleet, että tilaisuudessa tullaan tekemään vastaehdotuksia, mutta yhtäkään ei tehty. Kaikki olivat täysin yksimielisiä. Kun sopimus oli allekirjoitettu, huokaisin helpotuksesta.

Kokouksen jälkeen Suomen suurimmalle elinkeinoelämän järjestölle tehtiin toimintasuunnitelma. Vauhti ja kuhina oli Heikkilän mukaan kova. – Minäkin olin aika kysytty puhuja monessa tilaisuudessa ja järjestössä ympäri Suomen. Aina kun menin jonnekin, radio ja lehdet olivat paikalla kysymässä mitä milloinkin. Iso jäsen-

määrämme näkyi siinä, että saimme paljon julkisuutta.

Nykyisin Heikkilä seuraa yrittäjäkentän asioita etäältä ja vähemmän aktiivisesti. Hänellä on kuitenkin tärkeä viesti.

– Koskaan ei ole sellaista aikaa, ettei yrittäjien edunvalvontaa tarvita. Asiat vain muuttuvat. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on yrittäjyyden toimintaedellytysten varmistaminen. Paras lääke taloudelle on se, että yrittäjillä menee hyvin ja että he pystyvät työllistämään. Jos yrittäjillä menee hyvin, Suomellakin menee hyvin.

Samaan aikaan kouvolalaisyrittäjä on huomannut, että taloudellinen tilanne on kääntänyt ajatusmaailmaa negatiivisemmaksi.

– Maailmantilanne on sekaisin, ja yrittäminen on muuttunut. Uhkakuvat ovat muuttuneet. Toisilla on työvoimapula ja toisilla jokin muu ongelma. Yrittäjätkään eivät katso tulevaisuuteen enää niin optimistisesti.

Koskaan ei ole sellaista aikaa, ettei yrittäjien edunvalvontaa tarvita. Asiat vain muuttuvat. RISTO HEIKKILÄ

Ei tuloksia ilman analytiikkaa

Yli 15 vuotta viestinnän asiantuntijatoimistoa johtanut yrittäjä Piritta Seppälä, 48, painottaa sosiaalisen median analytiikan tuntemista osana yrityksen digitaalista markkinointia.

Piritta Seppälän yritys ViestintäPiritta Oy kouluttaa organisaatioita aiheesta.

– Sosiaalisen median tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Analytiikka on tärkeää, vaikka somemarkkinointiin käytettäisiin rahaa. Se on tärkeää, jotta tiedetään, onko somemarkkinoinnista ylipäätään mitään hyötyä, reagoiko kukaan, tuleeko kauppaa, saadaanko tarjouspyyntöjä ja lisääntyykö yrityksen tunnettuus, Seppälä kertoo.

Yrittäjän tulee seurata somemarkkinoinnin tehoa etenkin silloin, kun markkinointiin on käytetty rahaa. Seppälän mukaan raha ei paranna sisällön tehokkuutta.

– Sillä ei voi oikaista mitään. On mietittävä, mitä teen ja miksi. Jos näin ei tee, tulee helposti heittäneeksi rahaa kankkulan kaivoon.

Asiantuntija tunnistaa yrittäjien kiireen, joka voi vaikuttaa siihen, miten paljon aikaa digitaaliseen markkinointiin ja sometekemiseen on mahdollista käyttää. Hän suosittelee ajan käyttämistä suunnitelmallisesti oikeisiin asioihin.

TEKOÄLY KÄYTTÖÖN?

Seppälä suosittelee käyttämään

tekoälyä esimerkiksi somejulkaisujen ideointiin, muotoiluun ja oikolukuun. – En missään nimessä käyttäisi tekoälyä sellaisenaan somesisältöjen tekemiseen. Tällä hetkellä aitous on yrittäjille iso arvo sosiaalisessa mediassa. Yrittäjän oman äänen on tärkeä kuulua.

Aitoudessa on viestintäyrittäjän mukaan tärkeää etenkin se, että siitä ei paista heti ensimmäiseksi tekoälyn kädenjälki. Niin sanottu ”tekoälyhuttu” näkyy Seppälän mukaan tällä hetkellä hyvin paljon eri somekanavissa.

Asiantuntija käyttäisi tekoälyä myös ajanhallinnan työkaluna. Yhdestä tuotteesta tai blogitekstistä voi esimerkiksi rakentaa tekoälyn avulla viisi erilaista versiota eri kohderyhmille.

– Yrittäjä voi pyytää tekoälyltä vinkkejä, mitä näkökulmia kannattasi nostaa eri kohderyhmille. Sen jälkeen voi muotoilla sisällöt näiden vinkkien perusteella.

REAKTIOT TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Metan analytiikasta (Facebook, Instagram) Seppälä opettelisi ensimmäisenä näyttökertojen ja sitoutumisten välisen eron. Näiden tiedot löytyvät muiden kävijätietojen ohella Meta

Business Suitesta.

– Kattavuus kertoo, kuinka monta kertaa kyseinen julkaisu on tupsahtanut uutisvirrassa jonkun käyttäjän näytölle eli montako kertaa julkaisu on nähty. Kattavuuslukuja ei kuitenkaan voi käyttää vertailuun eri vuosien välillä, koska algoritmien muutokset vaikuttavat niihin, asiantuntija huomauttaa. Jaot, klikkaukset ja reaktiot puolestaan kertovat, kuinka moni käyttäjä on reagoinut sisältöön. Reagoinnilla tarkoitetaan muun muassa tykkäyksiä, kommentointia, julkaisun jakamista tai klikkaamista.

– Jos yrittäjä haluaa ohjata ihmisiä verkkokauppaan, hän haluaa saada aikaan klikkauksia. Näiden reaktioiden seuraaminen on hyödyllisempää kuin näyttökertojen.

Katselukerroilla viitataan analytiikassa videoiden tai kelojen (reels) katseluun. Silloin mitataan usein sekuntimääriä. Kuvien selaamisesta kertyy klikkauksia.

Mutta onko pelkillä julkaisun tykkäyksillä arvoa yrittäjälle?

– Tykkäys kertoo, että käyttäjä on kiinnostunut aiheesta, vaikka kiinnostus ei suoraan johtaisi tuotteen tilaamiseen.

Piritta Seppälä on kouluttajana Yrittäjät-akatemian huhti-toukokuussa järjestämässä koulutuksessa, jossa käsitellään someanalytiikkaa markkinoinnin tukena. Lisätietoa koulutuksesta löytyy Yrittäjien verkkosivuilta.

1.

Jotta voit analysoida sometekemistä, on tiedettävä, mitä analysoi. Aseta tavoite. Pohdi, mitä ja kenet haluat somessa tavoittaa. Näin pystyt seuraamaan, oletko saanut aikaan sen, mitä haluat. Haluatko myyntiä vai luoda mielikuvaa yrityksestä? Haluatko kenties vahvistaa asiantuntijamielikuvaa vai lisää asiakkaita verkkokauppaasi?

2.

Analytiikka kertoo, mistä ihmiset yrityksesi somesisällöissä kiinnostuvat ja mikä sisällöissä toimii. Hae julkaisujen välisiä yhteneväisyyksiä ja seuraa, mikä sisältö toimii parhaiten. Suosi aiheita, jotka kiinnostavat ihmisiä. Jos esimerkiksi huomaat, että tietynlaiset videot toimivat paremmin kuin kuvat, kehitä sisältöjäsi sen pohjalta.

PIRITTA SEPPÄLÄ

Mitä: Viestintä-Piritta

Oy:n yrittäjä

Perhe: Puoliso, poika ja kaksi kissaa

Yritys: Viestinnän, somen ja tekoälyn käytön koulutukset, tuki ja sparraus.

3.

Analytiikassa kannattaa seurata mieluummin käyttäjien reaktioita ja julkaisuun sitoutumista kuin tilien seuraajamääriä. Kymmenen somen kautta verkkokaupasta ostoksia tekevää seuraajaa on parempi kuin tuhat sellaista, jotka eivät ikinä näe postauksia. Reaktioiden tulisi aina mennä tärkeydessä seuraajamäärien ohi.

Keittiölaitteiden kierrätys säästää luontoa ja rahaa

Helsinkiläinen Resta-Mesta ostaa ja myy takuuhuollettuja keittiölaitteita.

Keittiölaiteyritys Resta-Mesta säästi yli kaksi miljoonaa kiloa luonnonvaroja vuonna 2024. Tähän laskelmaan päätyi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, joka laski säästön yrityksen pyynnöstä.

Annoimme Kierrätyskeskukselle tiedot kymmenestä eniten myydyistä tuotteestamme, ja he laskivat, paljonko luonnonvaroja säästyy laitekohtaisesti, kun laitetta ei osteta uutena vaan kierrätettynä, kertoo Resta-Mestan toimitusjohtaja Anne Lindeqvist. Laskelma tehdään lähtöoletuksesta, kuinka paljon vastaavan uuden laitteen valmistaminen kuluttaisi luonnonvaroja ja aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä.

Helsingin Heikinlaaksossa sijaitseva, vuonna 1995 perustettu Resta-Mesta ostaa, kunnostaa ja myy kierrätettyjä ammattikeittiölaitteita. Lisäksi yritys myy uusiakin laitteita ja vuokraa niitä.

Resta-Mestalla on asiakkaita pienistä kahviloista suurkeittiöihin. Suurkeittiöt ostavat esimerkiksi uuneja, astianpesukonelinjastoja ja kylmäsäilytyslaitteita. Pienemmät kahvilat taas saattavat tarvita vaikkapa pelkästään rosterihyllyn seinälleen.

Vinkit:

Suosi kierrätettyä.

Asiakkaat voivat hankkia laitteensa Resta-Mestalta kokonaan kierrätettynä tai osittain uutena, osittain käytettynä. – Jos esimerkiksi tiskikoneen ostaa uutena ja pöydät käytettynä, siitä tulee jo paljon säästöä.

VUOSIEN KÄYTTÖIKÄ

Kierrätetty laite säästää luonnon lisäksi rahaa.

– Jos johonkin suurkeittiöön tarvitaan vaikka viisi uunia, tai asiakas haluaa laittaa kokonaan uuden paikan pystyyn, kierrätetty laitteisto säästää aika paljon, Lindeqvist sanoo.

Hän korostaa, että käytetty laite on heti käyttövalmis.

– Sitä ei ole kääritty muoveihin ja paketteihin, vaan se on jo ollut käytössä, ja on siten uutta helpompi ottaa käyttöön.

Laitteiden toimitusajat ovat pitkiä, ja monen asiakkaan kiperä tilanne on ratkennut, kun laite onkin ollut heti saatavilla.

Resta-Mestalla on kymmenisen vakituista työntekijää: laitehuoltajia, pesijöitä, myyjiä sekä oma kuski laitteiden kuljetukseen.

Jos olet tekemässä hankintaa, tarkista markkinoilta kierrätetyn laitteen saatavuus.

Tietokone, puhelin, suurkeittiölaite, polkupyörä, kaikkea on saatavilla! Tarkista kuitenkin että

tuote on hyvin huollettu ennen ostopäätöstä.

Kierrättämisestä seuraa paljon hyvää.

Kierrätetyn laitteen hankkiminen ei ole pelkästään imagokysymys. Se tuo kustannussäästöjä, luo työpaik-

– Kaikki ovat moniosaajia ja auttavat siellä, missä on kiirettä.

Vuosikymmenten aikana henkilökunnalle on kertynyt laaja tietotaito. Lindeqvist kertoo, että kun laitetta huolletaan, kaikki ovat katselemassa, miltä se näyttää sisältä.

– Saamme hirveästi tietoa, kun itse puramme ja huollamme niitä. Siinä oppii ajan kanssa.

Lindeqvist kertoo, että aika ajoin tarvitaan myös esimerkiksi sähkö- tai putkimiestä, joiden palvelut ostetaan ulkoa.

– Saamme näin pieniä suomalaisia yrityksiä työllistettyä.

Lindeqvist kertoo, että kierrätettäväksi ostetaan lähtökohtaisesti laadukasta tavaraa, johon on saatavilla varaosia jatkossakin.

Resta-Mesta tekee muutakin hyvää. Yritys on ollut jo vuosia mukana Heikki Hurstin vähävaraisten joulujuhlassa.

– Tarjoamme kaikki laitteet kahvitarjoiluun ja ruoan lämmitykseen uunit ja liedet. Olen yleensä itse mukana toimittamassa laitteita, koska siitä alkaa yrityksemme joulumieli.

koja Suomeen, säästää luonnonvaroja ja on lisäksi vastuullinen teko.

Kierrättäminen yhdistää.

Kierrättäminen on hauskaa: se yhdistää erilaisia yrityksiä toimimaan yhdessä uudella tavalla!

Anne Lindeqvist (edessä) sanoo, että yrityksen kierrätystoiminta ansaitsisi enemmänkin huomiota. – Olemme jääneet vähän pimentoon tämän asian kanssa. On huikeaa, millaisiin tuloksiin pääsemme yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Aloitin Suomen Yrittäjien puheenjohtajana syksyllä 2020. Niin sanottuja ”normaaleja” vuosia ei ole tälle ajalle mahtunut. Pandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan ja geopoliittiseen myllerrykseen. Globaali ennakoimattomuus on hallinnut yrittäjyyden toimintaympäristöä myös meillä Suomessa.

Kasvu rakentuu yrittäjyydestä

lua. Yrittäjät ovat kertoneet, kuinka asiakkaiden kiinnostus on lisääntynyt, tarjouspyyntöjen määrä kasvanut ja myös tilausten määrissä on ollut käännettä. Kunnes päälle on iskenyt jokin uusi ennakoimaton shokki, joka on vienyt näkymän ja torpannut orastaneen kasvun.

Samaan aikaan Suomen talouden surkea tila ja kohta 20 vuotta jatkunut kasvun puute ovat olleet kestoteemoja kotimaisessa keskustelussa. Kun vielä lisätään Euroopan kilpailukyvyn rapautuminen ja kuluttajien äärimmäinen varovaisuus, voidaan todeta meidän yrittäjien olleen monen samanaikaisen negatiivisen kehityskulun puristuksessa. Kaikki tämä onkin näkynyt siinä, että liian moni yrittäjä on joutunut luopumaan elämäntyöstään joko konkurssin tai toiminnan lopettamisen kautta.

Kaiken epävarmuudenkin keskellä on ollut kuitenkin nähtävissä suomalaisten yrittäjien julmetun kova tulevaisuudenusko ja luottamus omaan tekemiseensä. Me yrittäjät pyrimme sinnikkäästi löytämään uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia myös epävarmuuden keskellä.

Jo parin vuoden ajan on ollut näkyvillä pinnanalaista kasvuporei-

Nyt kasvu näyttäisi taas käynnistyneen, vaikkakin varovaisesti. Uskon nyt olevan mahdollisuuden aidosti positiivisemmalle kehitykselle. Epävarmuuskin kun kestäessään muuttuu normaaliksi olotilaksi, ennakoitavaksi epävarmuudeksi.

Kasvun käynnistyessä on keskeisen tärkeää, että myös pienimmillä yrityksillä on mahdollisuus päästä markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin kiinni. Tämä taas edellyttää aidosti yrittäjyyttä kannustavaa ja yrittäjien todellisuutta ymmärtävää päätöksentekoa.

Yrittäjäjärjestön toiminta ja vaikuttavuus perustuu suomalaisten yrittäjien luottamukseen omaa järjestöään kohtaan. Tästä vahvasta luottamuksesta konkreettisin osoitus on se, että Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi merkittävästi vuoden 2025 aikana. Ja kun tiedämme, että järjestökentässä kasvavat jäsenmäärät eivät ole itsestäänselvyys, niin tätä voi pitää erinomaisena suorituksena.

Suurin kiitos tuesta yrittäjyyden puolesta tehtävälle vaikuttamistyölle kuuluu tietysti jäsenillemme, mutta myös niille noin 3 700 luottamushenkilöyrittäjälle sekä palkatulle henkilöstöllemme, jotka läpi Suomen tekevät päivittäin töitä suomalaisen yrittäjyyden puolesta. Kiitos!

Suomalainen yrittäjä ansaitsee vahvan ja yrittäjyyden todellisuutta ymmärtävän puolestapuhujan, sillä kadoksissa ollut kasvu löytyy ja rakentuu vain yrittäjyyden kautta.

30-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Yrittäjät on meidän yrittäjien omana järjestönä ollut vuosikymmenten saatossa keskeisessä roolissa yrittäjyyden arvostuksen nostamisessa. Viimeisten vuosien aikana moni vaikuttamistyömme pitkäaikaisista tavoitteista on edennyt. Tämä kuvastaa sitä, että rakentavalla ja luotettavalla vaikuttamistyöllä saadaan tuloksia aikaiseksi. Samalla on nähty, että monessa asiassa yrittäjäjärjestö on ollut suunnannäyttäjä omilla avauksillaan.

LUOTETTAVA ENERGIAKUMPPANI

helpottaa yrittäjän arkea

Tässä ovat vuoden parhaat!

Suomen Yrittäjät palkitsi helmikuun Vaikuttajafoorumissa vuoden parhaat paikallisyhdistykset ja toimialajärjestön.

Parhaina paikallisyhdistyksinä palkittiin Tohmajärven Yrittäjät alle sadan jäsenen sarjassa, Haapajärven Yrittäjät 100–200 jäsenen sarjassa, Heinolan Yrittäjät 201–499 jäsenen sarjassa sekä Oulun Yrittäjät yli 500 jäsenen sarjassa.

Vuoden toimialajärjestönä palkittiin Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry.

TOHMAJÄRVEN YRITTÄJÄT

Pohjoiskarjalaisen Tohmajärven Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi merkittävästi, ja yhdistys panosti vahvasti kuntavaikuttamiseen, mikä on parantanut yrittäjyyden edellytyksiä kunnassa. Vuoden aikana toteutettiin monipuolisia tapahtumia Potsipäivistä Italian yrittäjämatkaan sekä laadukasta viestintää,

joka vahvisti yrittäjyyden näkyvyyttä. Kokonaisuutena yhdistyksen toiminta oli aktiivista ja tuloksellista.

HAAPAJÄRVEN YRITTÄJÄT

Keski-Pohjanmaan Yrittäjiin toiminta-alueeseen kuuluva Haapajärven Yrittäjät on järjestänyt runsaasti tapahtumia ja koulutuksia sekä toteuttanut

koko paikkakuntaa elävöittäviä yleisötapahtumia kuten HPJ-Cruisingin. Yli 20 paikallista jäsenetua, laadukas viestintä ja tehokas varainhankinta ovat vahvistaneet sekä jäsenkokemusta että yhdistyksen taloudellista vakautta. Lisäksi hallituksen vahva osallistuminen alueellisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osoittaa sitoutumista järjestöön.

HEINOLAN YRITTÄJÄT

Päijäthämäläinen Heinolan Yrittäjät on kasvanut alueensa toiseksi suurimmaksi toimijaksi. Monipuoliset tapahtumat, kuten näyttävä 80-vuotisjuhla ja yli 500 yrittäjää eri paikkakunnilta koonnut kesäteatteritapahtuma ovat lisänneet näkyvyyttä ja vahvistaneet yrittäjäyhteisöä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Uudet kumppanuudet ja vahvistunut hallitustyöskentely ovat nostaneet yhdistyksen poikkeuksellisen vahvaan asemaan kaupungin elinvoiman edistäjänä.

OULUN YRITTÄJÄT

Pohjoispohjanmaalainen Oulun Yrittäjät ansaitsee vuoden 2025 paikallisyhdistyksen tunnustuksen vahvan kasvunsa, monipuolisen edunvalvontansa ja laaja-alaisen jäsenistönsä ansiosta. Yhdistys on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä Oulun kaupungin kanssa ja ollut vaikuttamassa yritysmyönteisiin ratkaisuihin aina elinvoimalupauksesta keskustan liikennejärjestelyihin. Tapahtumat, kuten 40-vuotisjuhlagaala, säännölliset Aamukahavit ja uudet verkostoitumiskonseptit ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttä ja näkyvyyttä. Monikanavainen viestintä, jäsenpalautteen hyödyntäminen ja positiivinen jäsenkehitys osoittavat, että Oulun Yrittäjät on onnistunut rakentamaan helposti lähestyttävän, vaikuttavan ja kasvavan yrittäjäyhteisön.

NÄKEMINEN JA SILMÄTERVEYS NÄE RY

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry palkittiin vuoden toimialajärjestönä poikkeuksellisen vaikuttavan ja pitkäjänteisen edunvalvontatyönsä ansiosta. Järjestön tekemä edunvalvonta on ollut johdonmukaista, strategista ja tuloksellista. Vuonna 2025 tämä työ konkretisoitui merkittävänä uudistuksena, kun optikoiden ammatinharjoittamista rajoittavat säännökset kumottiin. Tämä paransi alan toimintaedellytyksiä ja muutti toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti.

NÄE ry on ollut aktiivinen ja sitoutunut osa koko järjestöperhettä, ja sen panos näkyy laajasti sekä alan sisällä että yhteistyökentässä.

Yrittäjien yhteistyökumppanit palkitsivat vuoden aluejärjestökumppanina Päijät-Hämeen Yrittäjät.

PIDÄ JÄSENTIETOSI

AJAN TASALLA

Voit päivittää jäsentietojasi jäsenpalvelussamme osoitteessa jasenpalvelu.yrittajat.fi. Palveluun kirjaudutaan sähköpostilla ja salasanalla. Jos olet kirjautumassa Jäsenpalveluun ensimmäistä kertaa, tilaa salasana käyttämällä ”Unohditko salasanasi?” -toimintoa. Palvelussa voit päivittää yrityksesi yhteys- ja laskutustietoja sekä muokata omia tietojasi, tilata uutiskirjeitä ja ylläpitää markkinointilupia, palvelussa näet myös viimeisimmän laskusi. Ongelmatilanteessa voit ottaa yhteyttä sähköpostilla jasenpalvelu@yrittajat.fi. Lataa sovelluskaupastasi myös Yrittäjät-sovellus, jossa jäsenkorttisi kulkee kätevästi siellä missä sinäkin.

Turvaa ja tukea yrittämiseen

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta riskeihin voi varautua. Vain kuulumalla Yrittäjäkassaan voit saada yrittäjänä ansiosidonnaista päivärahaa.

Ansioturvan lisäksi tarjoamme henkilökohtaista neuvontaa ja yrittäjyyttäsi tukevia koulutuksia. Jäsenmaksukaan ei tee lovea kukkaroon, sillä se on alimmillaan vain noin 8,50 €/kk.

Tutustu ja liity: yrittajakassa.fi

järjestö neuvoo

TEKSTI MIKKO HEINO

Nämä asiat muuttuivat vuoden alussa

Irtisanominen helpottui, eläkejärjestelmään tuli muutoksia ja alennettu alv laski.

IRTISANOMISEN KYNNYS ALENEE

Henkilöperusteinen irtisanominen helpottuu. Asiaa koskeva laki tuli voimaan vuoden 2026 alussa.

Työsopimuslain muutoksella henkilöön liittyvä irtisanomisperuste täyttyy nykyistä helpommin. Syyn ei tarvitse olla enää asiallinen ja painava, vaan yksin asiallinen syy riittää.

Laista on myös poistettu vaatimus siitä, että työntekijän menettelyn on oltava työsuhteeseen olennaisesti vaikuttava, eikä laiminlyönniltä edellytetä samanlaista vakavuutta kuin aiemmin.

Lisäksi muun työn tarjoamisvelvollisuus koskee jatkossa vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana.

Vähäiset laiminlyönnit eivät kuitenkaan salli irtisanomista. Ennen irtisanomista työnantajan on pääsääntöisesti annettava työntekijälle varoitus. Alisuoriutuminen on jatkossakin irtisanomisperuste.

Irtisanomiskynnyksen alentamisen tavoitteena on madaltaa työllistämisriskiä erityisesti pienissä yrityksissä. Laissa on lueteltu esimerkinomaisesti tilanteita, joissa irtisanominen voi olla mahdollista.

Muutoksen vaikutus nähdään oikeuskäytännössä vasta ajan myötä, sillä irtisanomisperustetta arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon työntekijän menettelyn vakavuus ja muut laissa mainitut seikat.

YEL-PROSENTTI MUUTTUI

Yrittäjien YEL-prosentti on 24,4 vuonna 2026. YEL-eläkemaksu säilyy Eläketurvakeskuksen mukaan keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2025. Tämä johtuu ikäsidonnaisten vakuutusmaksujen poistumisesta. Käytännössä kuitenkin isolla osalla yrittäjistä YEL-prosentti nousee 24,1:stä 0,3 prosenttiyksikköä 24,4:ään. Ikäsidonnaisten vakuutusmaksujen poistumisessa yksi ikäryhmä on voittaja. 53–62-vuotiaiden YEL-maksu on vuosien ajan ollut 25,6 prosenttia työtulosta. Nyt maksuprosentin harmonisointi pienensi heidän YEL-maksuaan työtulon pysyessä ennallaan. Alle 53-vuotiaiden sekä 63 vuotta täyttäneiden YEL-maksuun ikäsidonnaisten

vakuutusmaksujen poistumisella on 0,3 prosenttiyksikön suuruinen korottava vaikutus.

YEL-YLÄIKÄRAJA NOUSI

Eläkeiässä yrittäjänä tai työntekijänä jatkavien vakuuttamisen yläikärajan nousu vuodella astui voimaan vuoden 2026 alussa. Vuonna 2026 on vuonna 1958 syntyneet ja sitä nuoremmat vakuutettava edelleen normaalisti. TyEL- ja YEL-vakuuttamisvelvollisuus on päättynyt tähän saakka sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin henkilö täyttää 68 vuotta. Jatkossa raja on 69 vuotta.

Jos yrittäjä kuitenkin jatkaa yritystoimintaa täyden vanhuuseläkkeen rinnalla, ei hänen ole pakko maksaa YEL-vakuutusta mainituista ikärajoista huolimatta.

MUITA YEL-MUUTOKSIA

Yrittäjän työtulo tarkistetaan automaattisesti vuosittain palkkakertoimella. Palkkakerroin nostaa YEL-työtuloa 2,3 prosenttia vuonna 2026.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousi vuodenvaihteessa. Vuonna 2026 yrittäjän työttömyysturvan YEL-työtulon alaraja on 15 481 euroa vuodessa.

ALENNETTU ALV LASKI

14 prosentin alennettuun verokantaan kuuluvien tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero aleni 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alusta.

Veromuutos koski elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, rehuaineita, henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa, lääkkeitä sekä kuukautissuojia, inkontinenssisuojia ja lasten vaippoja.

Muutos koski myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa, kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.

UUSI VIRASTO ALOITTI

Uusi Lupa- ja valvontavirasto (LVV) aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa. Viraston toimialaan kuuluu muun muassa sote-, ympäristö-, työsuojelualojen, pelastustoimen ja varautumisen sekä koulutus- ja kasvatusalan tehtäviä.

Uuteen virastoon koottiin kaikki Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen tehtävistä. Valviran, aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toiminta päättyi 31. joulukuuta 2025.

Virastolla on toimipaikka 18 paikkakunnalla. Henkilöstöä uudella virastolla on noin 2 000.

Nykyisten ELY-keskusten tilalle perustettiin kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Uudet elinvoimakeskukset aloittivat toimintansa 1. tammikuuta 2026. Elinvoimakeskuksiin siirtyy suurin osa ELY-keskusten tehtävistä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Uudistuksen myötä ELY-keskusten ympäristön lupa- ja valvontatehtävät siirtyvät perustettavaan Lupa- ja valvontavirastoon sekä julkisen henkilöliikenteen tehtävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin.

Elinvoimakeskuksilla on päätoimipaikka tai toimipaikka kaikissa maakunnissa ja niissä työskentelee lähes 2 000 ihmistä.

UUSIA LUOTTOJA REKISTERIIN Luotonantajat ovat ilmoittaneet joulukuun alusta alkaen positiiviseen luottotietorekisteriin myös toiminimiyrittäjille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille myönnettyjä luottoja. Huhtikuussa 2024 käyttöön otettuun positiiviseen luottotietorekisteriin on aiemmin ilmoitettu vain kuluttajaluotot ja niihin rinnastuvat luotot.

Tietoja voi hyödyntää kuluttajaluotonannossa heti, kun ne on ilmoitettu rekisteriin. Esimerkiksi, jos toiminimiyrittäjä on hakenut auto- tai asuntolainaa tai luottokorttia 1. joulukuuta jälkeen, luotonantaja on nähnyt myös

hänen yritystoiminnan luottonsa luottotietorekisteriotteella, jos ne on ilmoitettu rekisteriin.

Huhtikuusta 2026 alkaen luotonantajat voivat hyödyntää uusien luottojen tietoja myös elinkeinotoiminnan luotonannossa, jos ne ovat hakeneet ja saaneet tietoluvan. Elinkeinotoiminnan luotonannosta on kyse esimerkiksi silloin, kun toiminimiyrittäjä tekee hankintoja yritystoimintaansa varten tai kun maataloudenharjoittaja hankkii kalustoa toimintaansa.

Jos toiminimiyrittäjillä tai maa- ja metsätalouden harjoittajilla ei ole elinkeinotoimintaan tai maa- tai metsätaloustoimintaan myönnettyjä luottoja, joulukuun alun muutos ei vaikuta entiseen tilanteeseen.

SÄHKÖINEN ASIOINTI PAKOLLISEKSI

Kaikkien yritysten paitsi toiminimiyrittäjien eli yksityisten elinkeinonharjoittajien on jatkossa tehtävä ilmoitukset ja hakemukset kaupparekisteriin sähköisesti. Muutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2026.

Pakollinen sähköinen asiointi koskee muun muassa perustamisilmoituksia, muutos- ja lopettamisilmoituksia, hakemuksia ja tilinpäätöksiä.

PRH:n mukaan sähköisen asioinnin pakollisuus perustuu kaupparekisterilakiin ja yritys- ja yhteisötietolain muutokseen.

UUSI TYÖLLISTYMISSETELI KÄYTTÖÖN

Suomessa otettiin vuoden alussa käyttöön nuorten työllistymisseteli.

Nuorten työllistymisseteli on työvoimaviranomaisten avustus, jolla nämä tukevat yrityksiä työllistämään alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä.

Yrityksen saama avustus kattaa puolet nuoren palkasta puolen vuoden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta.

Työvoimaviranomainen voi myöntää työllistymissetelin eli harkinnanvaraista rekrytointitukea yritykselle, joka työllistää 18–29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi.

Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että työtön nuori on 18–29-vuotias ja että hän on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta. Poikkeuksena ovat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oppimäärän. Heidän osaltaan edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden työttömyys.

Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää työvoimaviranomaisille avustusta nuorten työllistämisen tukemiseen. Tämän jälkeen avustusta saaneet työvoimaviranomaiset ryhtyvät tekemään työllistävien yritysten kanssa sopimuksia avustuksen käytöstä.

Verotuksessa useita muutoksia

Työn verotus keveni vuonna 2026, ja palkansaajan ylimpiä marginaaliveroasteita alennettiin noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Lisäksi lapsiperheiden työnteon kannustimia parannettiin korottamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta 55 eurolla, jolloin korotus nousi 105 euroon yhteishuoltolasta ja 210 euroon yksihuoltolasta kohden.

Avainhenkilöiden lähdeverotus keveni ja laajeni. Suomeen töihin tulevien avainhenkilöiden lähdevero aleni 32 prosentista 25 prosenttiin, ja lisäksi lain soveltamisala laajeni Suomeen palaaviin Suomen kansalaisiin. Lain soveltamisaika Suomen kansalaisiin on enintään 60 kuukautta.

Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistui. Muutos koskee vuodesta 2026 alkaen polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovelletaan nykyisiä säännöksiä sopimuskauden loppuun saakka, mutta kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.

Työhuonevähennys palkkatulosta poistui. Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voi edellä mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän. Hallitus kaavaili alun perin kaavamaisen työhuonevähennyksen poistamista myös toiminimiyrittäjiltä, mutta perui myöhemmin poiston.

Työnantajan maksamat työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannukset muuttuivat verovapaaksi. Tuloverolain muutos koskee rikosasioiden lisäksi myös riita-asioita ja hallinnollisten seuraamusten määräämistä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistui. Vähennyskelvottomiksi säädettiin jäsenmaksut tahoille, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita. Verovähennysoikeuden poistaminen koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjä. Verovähennysoikeuden poiston piiriin kuuluu tällä tietoa myös Suomen Yrittäjien jäsenmaksu.

Finanssialan bonusten verokohtelu muuttui. Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu on veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu luottojen, talletusten tai säännöksessä määriteltyjen sijoitusten määrän tai arvon perusteella. Edut ovat kuitenkin verovapaita siltä osin kuin ne käytetään tai etu kohdistuu samojen erien perusteella määräytyviin palvelumaksuihin tai lainan korkoihin, kuin mistä etu on kertynyt.

Osakevaihdolla hankittujen osakkeiden verokohtelu muuttui. Etuyhteydessä olevien osapuolten välisissä osakevaihdoissa omistusta vaihtavat osakkeet arvostetaan hankkivan yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon. Nettovarallisuuslaskentaa koskevaa muutosta sovelletaan 1.1.2026 alkaen osakevaihtoihin, jotka on toteutettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Osakkeiden hankintamenona pidetään niiden osakevaihtoa edeltävää yhteenlaskettua matemaattista arvoa. Hankintamenoa koskevaa muutosta sovelletaan 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettaviin osakevaihtoihin.

Perintö- ja lahjaverotusta kevennettiin. Verotettavan perinnön alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron maksuajalta perittävää korkoa alennettiin viitekorkoon lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Lisäksi sukupolvenvaihdoshuojennus perintötilanteissa mahdollistetaan alaikäiselle perilliselle.

Metsävähennystä korotettiin. Metsävähennyksen enimmäismäärä nousee vuonna 2026 60 prosentista 75 prosenttiin verovuoden metsätalouden pääomatulosta. Myös metsävähennyspohja eli metsävähennyksen enimmäismäärä nousee 60 prosentista 75 prosenttiin metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Muutokset tulivat voimaan verovuodesta 2026 alkaen eli suuremman metsävähennyksen saa keväällä 2027 annettavassa vuoden 2026 veroilmoituksessa.

järjestö neuvoo

TEKSTI MIKKO HEINO

Kertaalleen syynättyjen YEL-työtulojen toinen tarkistuskierros alkaa

Työeläkeyhtiöt tarkistavat tänä vuonna 67 000 yrittäjän YEL-työtulon.

YEL

-työtulojen toinen tarkistuskierros käynnistyy tänä vuonna. Vuonna 2026 tarkistukset kohdistuvat niihin yrittäjiin, joiden YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan tarkistettavia on tänä vuonna noin 67 000 henkilöä.

YELtyötulojen säännölliset tarkastukset alkoivat vuonna 2023. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut lakiuudistus velvoitti työeläkeyhtiöt tarkistamaan yrittäjien työtulot kolmen vuoden välein.

Enimmillään työtulo voi tarkistuksessa nousta 4 000 eurolla. Työtulon 4 000 euron enimmäiskorotusraja koskee kahta ensimmäistä tarkistuskierrosta. Maksimikorotusraja koskee kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä vuoden 2023 lakimuutoksessa määritellyn siirtymäajan eli vuoden 2028 loppuun.

LASKURIIN MUUTOS

YEL-työtulon tarkistusten yhteydessä käytetty laskuri on kerännyt yrittäjiltä runsaasti kritiikkiä. Yrittäjät ovatkin saaneet työtulotarkistusten yhteydessä jopa mielivaltaisia työtuloehdotuksia,

kun myös liikevaihtoa on käytetty vertailukohtana arvioitaessa yrittäjätoiminnan laajuutta.

Eläketurvakeskus (ETK) kertoo, että työeläkeyhtiöiden työtulotarkistuksen piirissä olleet, palautetta antaneet yrittäjät ovat kritisoineet sitä, että työtuloa arvioidaan liikevaihdon perusteella. Palautteissa nostettiin esille myös se, että liikevaihto ei huomioi yrityksen kuluja.

Eläketurvakeskus onkin tehnyt työtulolaskuriin päivityksen. Vuoden 2026 alusta laskuri on rajannut työtulosuosituksen korkeintaan

Ulkoista sivustosi ylläpito meille. Huolehdimme tietoturvasta, päivityksistä ja varmuuskopioista, jotta sinä voit keskittyä liiketoimintaasi.

Ystävällinen asiakaspalvelumme on tukenasi. Verkkoon helposti ja luotettavasti: -10 %

uusista tilauksista

60 prosenttiin yrittäjän liikevaihdosta.

ETK:n mukaan muutos perustuu saatuihin kokemuksiin ja ”tukee työtulon oikeellisuutta erityisesti pienimuotoisessa yrittäjyydessä”.

Vuodenvaihteeseen asti laskuri rajasi työtulosuosituksen niin, ettei se ylittänyt yrittäjän liikevaihtoa.

”PITÄÄ KUOPATA”

Suomen Yrittäjät on toistuvasti arvostellut liikevaihdon käyttämistä työtulon määrittämisessä.

– YEL-laskuri on epäonnistunut ja voi olla lähinnä suuntaa antava apuväline. Liikevaihtotieto ylipäänsä ei kerro mitään yrittäjän työpanoksesta tai sen arvosta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kommentoi kesällä laskuria.

Selvityshenkilön joulukuisen YEL-raportin julkistamisen yhteydessä

Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg oli valmis heittämään hyvästit työtulolaskurille.

– Eläkeyhtiöiden usein mielivaltaisia esityksiä antava työtulolaskuri pitää kuopata tai vähintään rakentaa uusi apuväline työtulon määrittämiseen, Rytkönen-Sandberg totesi tuolloin.

Hallitus uudistaa

yrittäjän eläkelakia

Petteri Orpon hallitus on uudistamassa yrittäjän eläkelakia. Tähän liittyen selvityshenkilö Jukka Rantalan YEL-raportti julkaistiin itsenäisyyspäivän alla. Suomen Yrittäjät totesi jo raportin tultua julki, että se ei voi YEL-uudistuksen jatkovalmistelun pohjana.

NÄIN SUOMEN YRITTÄJÄT UUDISTAISI ELÄKELAKIA:

l Yrittäjän vapautta määrittää eläketurvansa sekä -maksunsa pitää lisätä.

l Pakollisen vakuuttamisen alarajaa pitää nostaa nykyiseltä tasolta ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle.

l Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että yrittäjän ilmoitusta työpanoksestaan pidettäisiin työtulon lähtökohtana.

l Nykyinen työtulolaskuri on haudattava.

l Yrittäjyyttä ei pidä vaikeuttaa kategorisilla maksukorotuksilla.

l Eläkejärjestelmää pitää tehostaa ja järjestelmän joustoa pitää lisätä.

Vakuuta itsesi, yrityksesi ja ihmiset lähelläsi

Hyödynnä jäsenetusi yrityksesi ja kotisi vakuutuksiin varaamalla aika verkkotapaamiseen.

fennia.fi/suomenyrittajat

TEKSTI MIKKO HEINO KUVA PIXHILL

Vihreän siirtymän direktiivi tuo uusia velvoitteita pk-yrityksille

EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi ja tavaroiden korjaamisdirektiivi tuovat merkittäviä muutoksia pk-yritysten arkeen.

Suomessa direktiivit pannaan täytäntöön muuttamalla kuluttajansuojalakia, jätelakia ja kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa lainsäädäntöä. Osa säännöksistä tulee voimaan jo kesällä 2026, ja keskeisiä velvoitteita aletaan soveltaa 27. syyskuuta 2026 alkaen.

Muutokset koskevat erityisesti sitä, miten yritykset viestivät ympäristöstä ja kestävyydestä, millaisia korjausvelvoitteita tuotteisiin liittyy ja mitä tietoja kuluttajalle on annettava ennen kaupantekoa.

Tällä hetkellä yrityksille ei ole luvassa siirtymäaikaa säännösten tullessa voimaan. Siirtymäajan puute voikin syksyllä lopettaa yhdessä yössä jo valmistettujen tuotteiden myynnin.

Kun sääntelyä aletaan soveltaa syyskuun lopussa 2026, tuotteita ei saa sen jälkeen myydä kuluttajille, jos niissä on uuden sääntelyn takautuvasti kieltämiä ympäristöväittämiä ilman vaadittua sertifiointia. Muutos koskee myös varastossa ja jakeluketjussa olevia tuotteita. Väittämien sääntely koskee myös esimerkiksi verkkosivuja, esitteitä ja muuta markkinointimateriaaleja.

Mitä pk-yritysten kannattaa

tehdä nyt?

Pk-yrityksille vihreän siirtymän sääntely merkitsee ennakoinnin tarvetta. Yritysten on syytä hyvissä ajoin:

l kartoittaa käytössä olevat ympäristöja kestävyysväittämät

l arvioida sertifiointitarpeet ja pakkausmuutokset

l selvittää korjausvelvollisuudet ja sopimusvastuut toimitusketjussa

l päivittää tiedonantokäytännöt ja myyntikanavat

l kouluttaa henkilöstöä uusista velvoitteista

Päivi Puonti aloitti Yrittäjien pääekonomistina

Valtiotieteen tohtori, BA Päivi Puonti on aloittanut maaliskuun alussa Suomen Yrittäjien johtajana ja pääekonomistina. Puonti vastaa Yrittäjien talouspolitiikan yksiköstä, joka hoitaa talous- ja veropolitiikkaa, osaamiseen ja digiin liittyviä kysymyksiä sekä ilmastopolitiikkaa. Hän toimii SY:n johtoryhmän jäsenenä ja raportoi toimitusjohtaja

Mikael Pentikäiselle

Puonti siirtyi tehtävään Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA), jossa hän toimi ennustepäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. valtiovarainministeriössä ja Nordeassa. Pääekonomistin nimitys tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen pääekonomisti Juhana Brotherus siirtyi Suomalainen Työ ry:n toimitusjohtajaksi.

Mikroyritysten

suositun

lainan haku taas auki

Myös aloittavat yritykset voivat hakea Finnveran kasvurahoitusta.

Finnvera jatkaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin kohdennettua lainaa, josta on ollut apua pienten yritysten investointien ja kehitystoimien rahoittamisessa.

Helmikuun alussa käynnistyneellä hakukierroksella mikroyritysten lainaa voivat hakea myös aloittavat yritykset. Lainahaku on tarkoitettu yrityksille, jotka työllistävät 1–9 henkilöä. Hakuaika jatkuu heinäkuun loppuun saakka.

Finnveran mukaan mikroyrityslaina täydentää rahoitusmarkkinoita ja sitä voi hakea tilanteissa, joissa yrityksellä on esittää kannattava idea ja liiketoimintasuunnitelma, mutta yritys ei ole saanut kehityshankkeeseensa markkinaehtoista rahoitusta.

Lainalla voidaan kattaa kustannuksia, jotka liittyvät yritysten kasvun ja tuottavuuden parantamiseen. Tyypillisiä käyttökohteita ovat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, tuotannon laajentaminen, kansainvälistymisen valmistelu sekä digitaaliset investoinnit ja prosessien tehostaminen.

MYÖS ALOITTAVAT VOIVAT HAKEA

Finnveran mukaan useimmiten rahoituksen hakeminen edellyttää, että yrityksellä on esittää pankille tai

muulle rahoittajalle ensimmäinen tilinpäätös. Myös Finnvera edellytti tätä maaliskuussa 2025 päättyneessä mikroyrityslainan pilotissa.

Finnveran mikroyritysten lainapilotti järjestettiin vuosi sitten. Mikroyritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin lokakuun 2024 alusta maaliskuun 2025 loppuun lainaa yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle.

Tällä hakukierroksella Finnveran mikroyrityslainaa voivat hakea myös yritykset, joilla ei ole vielä ensimmäistä tilinpäätöstä. Yrityksen pitää kuitenkin olla perustettu ja merkitty kaupparekisteriin.

– Tämä on merkittävä muutos. Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa silloin, kun yritystoiminta on vasta alkumetreillä. Finnveran ratkaisu tarjoaa mahdollisuuden käynnistää liiketoiminta ja rakentaa kasvun edellytyksiä. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että arvioimme lainahakemukset tarkasti, ja etenkin alkavien yritysten osalta tarvitsemme liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat, jotta lainan takaisinmaksukyky pystytään arvioimaan. Tämä on edellytys lainan myöntämiselle, Finnveran rahoitusjohtaja Elisa Sipponen sanoo.

Nämä ovat lainan ehdot

Mikroyrityslaina on tarkoitettu yrityksille, jotka työllistävät 1–9 henkilöä.

Edellytyksenä on, että yritys on hakenut rahoitusta pankista tai muulta kaupalliselta rahoittajalta, mutta ei ole sitä saanut ja että yrityksellä on kattava suunnitelma kannattavasta liiketoiminnasta.

Lainan enimmäismäärä on 50 000 euroa.

Aiemmassa lainapilotissa Finnverasta lainaa saaneet mikroyritykset eivät voi hakea lainaa toista kertaa.

Yrityksen vastuuhenkilöillä ei voi olla maksuhäiriöitä. Lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka.

TEKSTI MIKKO HEINO KUVA PIXHILL

Rakentamisen ja kaupan tilanne erityisen vaikea

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat lähes ennallaan viime syksyyn verrattuna.

Pk-yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet. Tämä selviää helmikuussa julkaistusta pk-yritysbarometrissa, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Barometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän. – Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoidemme kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen edelleen haittaa yritysten hankkeiden toteutumista, elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoo.

INVESTOINTIHALUKKUUS

YHÄ VAATIMATONTA

Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.

– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä, Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo.

KASVUHALUISSA

KÄÄNNE

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt on havaittavissa myönteistä kehitystä, kun kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään nousuun. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Lupaavasta kohenemisesta huolimatta kasvuhakuisuus on edelleen pitkän aikavälin tasoon verrattuna vaatimatonta.

Myönteistä on, että nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Kasvuyrityksillä on keskeinen rooli taloudessa: ne kehittävät uusia innovaatioita, toimivat

kasvun moottoreina ja kirittävät muita yrityksiä. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.

– Kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen kasvuun on kauan odotettu tulos. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, Malinen sanoo.

MAKSUVAIKEUDET HELPOTTAMASSA

Pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Erityisesti nuorempien yritysten tilanne on parantunut.

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.

PK-YRITYSBAROMETRI

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi noin 4 400 yritystä.

Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin.

Barometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

*Kampanja koskee valittuja varastoja

Haluatko tutustua meihin paremmin?

www.pelican.fi

Kiinasta tulevan tavaratulvan haamuraja meni rikki

Kiinasta lähetetyn tavaraerän keskimääräinen arvo oli viime vuonna hieman yli viisi euroa.

Erityisesti kiinalaisten verkkokauppa-alustojen lisääntynyt tarjonta on johtanut tavaratulvaan EU:n ja Suomen markkinoille, kertovat Tullin tilastot.

Suomeen EU:n ulkopuolelta saapuneiden tavaraerien määrä ylitti viime vuonna jo 50 miljoonan rajan. Kaikkiaan Suomeen tuotiin 54,5 miljoonaa vähäarvoista eli alle 150 euron tavaraerää. Näistä 40,5 miljoonaa jäi Suomeen, ja loppujen 14 miljoonan matka jatkui edelleen muihin EU-maihin. Suomeen jääneiden tavaraerien määrä kasvoi 46 prosenttia edellisvuodesta. 98,5 prosenttia Suomeen jääneistä lähetyksistä tuli Kiinasta. Tullin mukaan Kiinasta tulleen vähäarvoisen tavaraerän keskimääräinen arvo oli 5,53 euroa. EU:n ulkopuolelta tulleiden tavaraerien kokonaisarvosta Kiina-pakettien osuus oli 91,5 prosenttia. Yksi tavaraerä on aina samaa tavaraa, mutta se voi sisältää yhden tai useamman kappaleen.

Suurin tavararyhmä etämyynnissä Suomeen oli tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat (33,5 prosenttia), toiseksi suurin oli kojeet ja laitteet (12,2 prosenttia).

Tullin tiedot perustuvat suomalaisten kuluttajien tekemistä vähäarvoisten, alle 150 euron arvoisten tavaroiden tuonti-ilmoituksiin.

EU:n ulkopuolelta tulevat paketit ovat olleet 150 euroon asti tullittomia. EU on kuitenkin päättänyt ottaa käyttöön väliaikaisen kolmen euron tullin heinäkuun alusta alkaen. Tulli koskee alle 150 euron arvoisia, EU:n ulkopuolelta eurooppalaisille kuluttajille välitettyjä lähetyksiä.

EPÄREILU KILPAILUASETELMA

Suomen Yrittäjät on myös useaan otteeseen vaatinut toimenpiteitä ”temutuksen” saamiseksi kuriin. – Kiinalaisista verkkokaupoista hankitaan erityisesti ultrapikamuotia, halpaa kulutuselektroniikkaa sekä leluja. Tuotteet sisältävät usein vaarallisia ja kiellettyjä aineita eivätkä ne täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia. Verkko-kauppaostoksiin liittyy myös usein toimitusongelmia, tuoteväärennöksiä ja huijauksia, Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen sanoo.

Samaan aikaan Suomessa toimiville yrityksille on asetettu tarkat vaatimukset ja raportointivelvoitteet myytävistä tuotteista. ”Temutus” on aiheuttanut Lempiäisen mukaan epäoikeudenmukaisen kilpailuasetelman Suomessa toimiville erikoiskaupan yrityksille.

– Kotimaisille yrityksille syntyy myös kustannuksia muun muassa jätehuollosta ja siihen liittyvistä velvoitteista. Tuontitavaraa myyvät kaupan alan yritykset joutuvat raportoimaan ja todistamaan, että tuotteet täyttävät lainsäädännön mukaiset edellytykset. Samaan aikaan kuluttaja voi ostaa kiinalaisista verkkokaupoista rajattomasti tuotteita, jotka eivät täytä EU:n ja Suomen tuoteturvallisuus- tai ympäristövaatimuksia, Lempiäinen jatkaa.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) asetti loppuvuonna 2025 työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa ratkaisuja halpatuontiin liittyviin ongelmiin.

Näin Yrittäjät puuttuisi

"temutukseen"

1. EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien 150 euron tullivapausrajan poisto on toteutettava nopeutetussa aikataulussa.

2. Otetaan kansallisesti käyttöön erillinen käsittelymaksu EU:n ulkopuolelta tuleville suoraan kuluttajille toimitettaville lähetyksille kattamaan tuotteiden valvontaan liittyvät kustannukset. Yrittäjien mukaan maksun on oltava suuruudeltaan aidosti vaikuttava, sillä Yrittäjien mukaan 2–3 euron käsittelymaksulla ei ole merkitystä kuluttajakäyttäytymiseen. Maksun mahdollinen kiertäminen siten, että tuote lähetetäänkin jäsenvaltioon, jossa kyseistä maksua ei ole tai se on huomattavasti pienempi, on estettävä siten, että maksu voidaan periä myös toisessa maassa, jos lähetyksen lähtömaa on EU:n ulkopuolella.

3. On selvitettävä erillisen ympäristömaksun (”saastuttaja maksaa”) käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille.

4. EU:n ulkopuolisille verkkokauppa-alustoille asetetaan vastuu myymistään tuotteista ja niiden vaatimustenmukaisuudesta.

5. Velvoitetaan kaikkia EU:n markkinoilla toimivia verkkokauppoja tuomaan selkeästi esiin, missä maassa kyseinen verkkokauppa tosiasiallisesti toimii.

6. Lisätään tullin ja markkinavalvojien resursseja.

7. Kohdennetaan valvontaviranomaisten resursseja riskiperusteisesti EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden valvontaan. Yrittäjien mukaan väite resurssien riittämättömyydestä on pohjimmiltaan valintakysymys. Mikäli kotimaisia yrityksiä valvotaan tiukasti samalla kun kansainväliset toimijat voivat toimia vähäisemmällä valvonnalla, kyse ei ole Yrittäjien mukaan resurssipulasta vaan valvonnan priorisoinnista.

8. Toteutetaan markkinavalvonnan kampanja (KKV, Tukes, Tulli), joissa keskitytään valittuihin, unionin sektorikohtaisten tuoteturva- direktiivien ja -asetusten piirissä oleviin tuotealueisiin.

9. Selvitetään olisiko Ranskan mallin mukainen ultrapikamuodin mainonnan kielto toteutettavissa myös Suomessa.

10. Selvitetään suoraan kuluttajalle tapahtuvan halpatuotteiden maahantuonnin poistamista (tuonti tapahtuisi aina EU-maahantuojalle, joka kontrolloisi tuotteiden laadun ja EU-määräysten täyttymisen).

11. Arvioidaan valtion ohjauksessa olevien kuljetusyritysten mahdollinen hyötyminen halpatuonnista ja siihen liittyvästä pakettitulvasta. On tarkasteltava, missä määrin Suomen Posti ja muiden unionin valtioiden ohjauksessa olevat kuljetusyritykset, kuten mm. Ruotsin PostNord, käytännössä mahdollistavat toiminnallaan suurivolyymisen halpatuonnin ja siihen liittyvät kulut-

taja- ja turvallisuusriskit. Valtion on varmistettava, että sen määräysvallassa olevien kuljetusyritysten toiminta tukee kansallisia ja unionin tavoitteita ongelman ratkaisemiseksi eikä ylläpidä ilmiötä.

12. Muodostetaan muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa yhteistyöblokki, jotta voidaan yhtääl tä edistää tulliuudistusta mahdollisimman ripeästi ja toisaalta vaatia digipalvelusäädöksen (DSA) tiukkaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa. Yhteistyöblokki tukisi avoimesti ja virallisesti Euroopan komission käynnistämiä muodollisia menettelyjä halpatuon tia vastaan sekä vaatisi mahdollisimman tuntuvia seuraamuksia, jotta luodaan uskottava ja ennaltaeh käisevä pelote järjestelmällisiä ja käytännössä todet tuja kuluttajaturvallisuuden rikkomuksia vastaan.

13. Lisätään tiedottamista kuluttajille sekä elin keinonharjoittajille kansainvälisen verkkokaupan riskeistä liittyen huijauksiin, tuoteturvallisuuteen ja ympäristöongelmiin.

Yrittäjien vaikuttaminen edelleen laajinta

Suomen Yrittäjät tekee edelleen laajinta vaikuttamistyötä jäsentensä hyväksi, kertovat avoimuusrekisterin tiedot.

Avoimuusrekisterin raportointikausi vuoden 2025 jälkimmäiseltä puoliskolta päättyi helmikuun lopussa. Avoimuusrekisteriin rekisteröidään vaikuttamistyö ja yhteydenotot ministereihin avustajineen, kansanedustajiin avustajineen ja virkamiehiin.

Suomen Yrittäjät oli heinäkuun alusta joulukuun loppuun kestäneellä raportointikaudella aiheiden määrällä toista kertaa peräkkäin aktiivisin vaikuttamistyössä.

Suomen Yrittäjät oli yhteydessä raportoitaviin tahoihin 216:sta eri aiheesta. Toisena tilastossa oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) 201 aiheella ja kolmantena Kuntaliitto 179 aiheella.

YRITTÄJILLE TÄRKEITÄ UUDISTUKSIA

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan viime vuonna vireillä oli erittäin paljon yrittäjille tärkeitä uudistuksia ja hankkeita, ja tämä näkyy myös avoimuusrekisterissä.

– Vaikutimme laajalla skaalalla, mikä on ollut myös tavoitteemme. Olen hyvin tyytyväinen siihen, miten Yrittäjien tiimi on toiminut ja vaikuttanut läpi maan.

Pentikäinen korostaa yrittäjien puolesta vaikuttamisen olevan tiivistä vuoropuhelua päättäjien ja valmistelijoiden kanssa.

– Teemme ehdotuksia ja kommentoimme valmistelua. Vain siten voimme varmistaa, että esitykset ja päätökset huomioivat yrittäjyyden ja yrittäjän näkökohdan.

Viime syksynä suuri osa hallitusohjelman yrittäjämyönteisistä kirjauksista oli valmistelussa tai eduskunnassa. – Se näkyy tuloksissa, ja työ jatkuu tänä vuonna. Juuri nyt esillä ovat erityisesti yrittäjien eläkelain uudistus, hankintalaki, normien purku ja veropäätöksiin vaikuttaminen. Nämä kaikki ovat yrittäjien näkökulmasta erittäin keskeisiä asioita. Tällä hetkellä vaikutamme hallitusohjelman toteutumisen lisäksi myös kevään kehysriiheen ja tulevien eduskuntavaalien valmisteluun.

Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen vaikuttamistyö ei näy keskusjärjestön luvuissa. Yrittäjien aluejärjestöistä aktiivisin oli Satakunta 50:llä eri vaikuttamisaiheella.

Seuraavina aluejärjestöistä tulivat Varsinais-Suomi (23), Keski-Suomi ja Pirkanmaa (22) ja Savo (21).

AVOIMUUSREKISTERI

Avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Avoimuusrekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta Ilmoitettava aihe kertoo yleisölle, mihin asioihin organisaatio on yhteydenpidossaan pyrkinyt vaikuttamaan.

Lähde: avoimuusrekisteri.fi

Hankinnat, johtaminen, investoinnit, yhteistyö.

Kuntalehden sisällöissä sukelletaan pintaa syvemmälle taustoittaen ja analysoiden sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tärkeitä aiheita. Lukemalla Kuntalehteä tiedät, mitä kunnissa päätetään.

Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa

KIITÄ JA MUISTA

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta.

Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/yrittajajarjesto/palkitseminen tai puhelin 09 229 221.

lmajoen Teräsputkikalusteen toimitusjohtaja Jussi Eväsoja sanoo, ettei yrittäjyys ole arvovapaa tila.

Kuva Tuukka Kiviranta

Ilmajoella syntyy muistopenkki oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille

Toimitusjohtaja Jussi Eväsojan mukaan penkki on kannanotto sananvapauden, rohkeuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Eteläpohjalainen Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy valmistaa muistopenkin venäläiselle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille Penkki sijoitetaan Helsinkiin Venäjän suurlähetystön läheisyyteen.

– Meille tuli viime heinäkuussa kysely, voisimmeko valmistaa tällaisen penkin. Pienen harkinnan jälkeen päätimme vastata, että ilman muuta, kertoo Ilmajoen Teräsputkikalusteen toimitusjohtaja Jussi Eväsoja. Venäjän merkittävin oppositiojohtaja Navalnyi kuoli helmikuussa 2024 epäselvissä olosuhteissa vankileirillä Siperiassa.

Penkkihankkeen takana on Putinin hallintoa vastustava järjestö nimeltä Initiative for Resistance and Dialogue eli Initiative FoReDi. Perustajajäsenet ovat venäläisiä aktivisteja, joista osa on

saanut turvapaikan Suomesta.

Eväsojan mukaan muistopenkki on yrityksen oma kannanotto sananvapauden, rohkeuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

– Mielestäni tässä ollaan tosi tärkeiden asioiden äärellä. Kun meillä on osaaminen ja kyky tehdä jotain kestävää ja näkyvää, niin ilman muuta voimme käyttää osaamistamme muuhunkin kuin ydinliiketoimintaan, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajanakin toimiva Eväsoja sanoo.

YRITYKSILLÄKIN ON VASTUUNSA

Eväsojan mielestä sananvapaus ja ihmisoikeudet ovat arvoja, jotka myös yrittäjien pitäisi ehdoitta jakaa.

– Yrittäjyyskään ei ole arvovapaa tila. Vastuu ei näy vain tuloslaskelmassa, vaan myös siinä, mihin suostumme

ja mihin emme. Uskon siihen, että yrityksillä ja työnantajilla on vastuu siitä, millaista maailmaa omalla työllä rakennetaan.

Eväsoja suhtautuu kriittisesti esimerkiksi suomalaisten yritysten Venäjän-vientiin.

– Tässä jokin aika sitten tuli jo poliittisia avauksia siitä, koska kauppaa Venäjälle lähdetään avaamaan. Minun mielestäni vasta sitten, kun kaikki aiheutettu tuho ja kärsimys Ukrainassa on korvattu.

Ilmajoen Teräsputkikalusteelle Venäjän-vientiä ei ole hetkeen näkyvissä.

– Todennäköisesti emme tule koskaan tekemään sinne mitään, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, Eväsoja naurahtaa.

Järeä teräsrunkoinen muistopenkki on Initiative FoReDi -järjestön suunnittelema. Järjestö kertoo verkkosivuillaan, että muistomerkin keskeisenä elementtinä ovat punaiseksi maalatut penkin jalat. Ne symboloivat kirjainta H, joka on Navalnyi-nimen ensimmäinen kirjain venäjän kielessä.

Lisäksi penkkiin kiinnitetään laatta, jossa on Aleksei Navalnyin sanat: ”Jos minut murhataan — älkää antako periksi”, sekä infotekstit venäjäksi, englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi.

Penkin valmistumispäiväksi on kaavailtu viimeistään Navalnyin syntymäpäivää 4. kesäkuuta 2026.

TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVA PIRKANMAAN YRITTÄJÄT

Laura Helasjoki-Ristimäki on ollut mukana työmarkkinavaltuuskunnan toiminnassa jo vuodesta 2018 lähtien. Nyt hän on valtuuskunnan puheenjohtaja.

Laura Helasjoki-Ristimäki johtaa työmarkkinavaltuuskuntaa

Tamperelaisyrittäjä toivoo pystyvänsä vaikuttamaan lomautusaikoihin.

Tamperelainen henkilövuokrausalan yrittäjä Laura Helasjoki-Ristimäki, 44, sai kunnian olla ensimmäinen lajissaan, kun Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnalle valittiin ensimmäinen naispuheenjohtaja. Kyseessä on merkittävä luottamustoimi, sillä valtuuskunta seuraa tiiviisti työmarkkina-asioita.

Helasjoki-Ristimäki on ollut mukana työmarkkinavaltuuskunnan toiminnassa jo vuodesta 2018 lähtien. Viimeisen vuoden ennen puheenjohtajavalintaa hän toimi hallituksen tarkkailijajäsenenä.

– Koen, että valinta on luonteva siirtymä eteenpäin. Olen todella otettu tästä kunniasta, hän tiivistää.

Työmarkkinavaltuuskunnan tehtävänä on seurata työehtosopimusten ja työlainsäädännön kehitystä Suomessa ja tarttua mielestään oleellisiin epäkohtiin ja kehitystarpeisiin. Valtuuskunnassa on edustajia Suomen Yrittäjien alue- ja toimialajärjestöistä, ja heidän vastuullaan on muun

muassa kannanottojen, lausuntojen ja aloitteiden valmistelu Suomen Yrittäjien hallitukselle.

– Yrittäjänä minulle on tärkeää päästä kertomaan yrittäjyyden näkökulmaa asiantuntijoille, jotta he voivat sitä kautta vaikuttaa konkreettisemmin lainsäädäntötyöhön. Saan olla lähellä päätöksentekoa, Helasjoki-Ristimäki sanoo.

Viime aikoina työmarkkinavaltuuskunnassa on käyty läpi muun muassa Suomen Yrittäjien perhepoliittista ohjelmaa ja julkisuudessakin vellonutta työsopimuslain muutoksiin liittyvää keskustelua. Vuodesta 2011 työnantajayrittäjänä toimineelle Helasjoki-Ristimäelle se on tuttu aihepiiri.

– Haluan tuoda valtuuskuntaan näkökulman siitä, että työnantajat ja työntekijät eivät ole eri puolilla. Silti on muistettava, että työnantajillakin on oikeus pitää omia puoliaan.

Tamperelaisyrittäjän henkilöstövuokrausyrityksen kautta on työllistetty tällä hetkellä noin 40 ihmistä.

TOIVEENA KANNUSTINLOUKKUJEN POISTO

Työmarkkinavaltuuskunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa. Kun Helasjoki-Ristimäki aikanaan haki mukaan valtuuskuntaan, hänen tavoitteenaan oli vaikuttaa kannustinloukkujen poistamiseen Suomesta.

– Se oli sinisilmäisen yrittäjän tavoite, joka ei ole toteutunut. Työnteon pitää mielestäni olla aina kannattavaa, mutta nykyinen järjestelmä ei edelleenkään kannusta työntekoon. Se ei ole työntekijöiden vika. On ymmärrettävää, että moni ajattelee, että työnteko ei kiinnosta, jos tuen saa muutenkin.

Tällä hetkellä yrittäjän mielen päällä on esimerkiksi lomautusaikojen lyhentäminen.

– Jos lomautusilmoitusaika on jossain vaiheessa 14 päivän sijaan seitsemän päivää, työnantajan riski rekrytointiin pienenisi selvästi. Tällä hetkellä jollekin yritykselle kaksi viikkoa voi olla pitkä aika, kun mietitään, onko työtä vai ei. Maailma on niin epävarma.

Lataa Yrittäjätsovellus

Löydät sovelluksesta:

+ tuoreet yrittäjäuutiset

+ rahanarvoiset jäsenedut

+ hyödyllisiä työkaluja

+ jäsenkorttisi

+ ajankohtaiset koulutukset Saat enemmän irti jäsenyydestäsi

Käy sovelluskaupassasi jo tänään!

TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN

Yrittäjälippu jäntevöitti yhteistyötä kaupungin kanssa

Useimmat suomalaiset kunnat ja kaupungit kertovat olevansa yrittäjämyönteisiä. Miten asiaa sitten oikeasti pystyy mittaamaan?

Noin 550 jäsenen Hyvinkään

Yrittäjät on kokenut Yrittäjälipun käyttökelpoiseksi työkaluksi.

Kyseessä on Uudenmaan Yrittäjien erään jäsenyhdistyksensä idean pohjalta lanseeraama innovaatio.

Yrittäjälippu mittaa kunnan yritysmyönteisyyttä neljän teeman kohdalla. Ne ovat elinkeinopolitiikka, yhteydenpito, hankinnat ja yrittäjäystävällisyys.

Yrittäjälippua haetaan itsearvioinnin kautta. Se on voimassa kaksi vuotta kerrallaan.

– Keskeisessä roolissa on kunnan johdon ja yrittäjäyhdistyksen hallituksen yhteinen arviointipalaveri, kertoo Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtajana viime vuoden loppuun asti toiminut

Tarja Koski-Sipilä

PUHEENJOHTAJA

VAKIOI ARVIOINTIA

Yrittäjälippuja on jaossa kolmenlaisia. Yhdessä asetetut kriteerit täyttävä kunta saa joko pronssisen, hopeisen tai kultaisen lipun.

Hyvinkään kaupunki on yltänyt vuosina 2023 ja 2025 kultaiseen Yrittäjälippuun. Tarja Koski-Sipilän mukaan lipun myöntämiseen liittyvä prosessi on Hyvinkäällä jatkuvasti kehittynyt.

Viime syksyn arviointikeskustelussa ulkopuolisena puheenjohtajana Hyvinkään kaupungin johdon ja yrittäjäyhdistyksen välillä toimi Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska – Sen ansiosta pystyttiin vakioidummin johdettuun keskusteluun. Silloin eri kunnille myönnetyt Yrittäjäliput on arvioitu samalla kriteeristöllä. Muuten asioita jäisi enemmän henkilöiden oman tulkinnan varaan, Koski-Sipilä miettii.

NOPEA REAGOINTI

YRITTÄJIEN TOIVEISIIN

Vaikka Hyvinkään kaupunki on saanut

jo kaksi kertaa kultaisen Yrittäjälipun, niin kehityskohteitakin edelleen löytyy. Koski-Sipilän mukaan Yrittäjälippu-kartoituksessa yrittäjät eivät antaneet kaupungille täysiä pisteitä aivan kaikista asioista. Sellaisia olivat lupa- ja kaavoitusasiat, hankinnat sekä inhouse-yhtiöt.

– Saimme asiasta tuoretta dataa, kun teimme jäsenistöllemme kyselyn siitä, mitä kaupunki voisi tehdä paremmin kyseisillä osa-alueilla.

Konkreettisena toimenpiteenä yrittäjäyhdistys on järjestänyt jäsenilleen esimerkiksi hankintailtapäiviä yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Niissä yrittäjät ovat päässeet keskustelemaan Hyvinkään kaupungin hankinnoista virkahenkilöiden kanssa, kertoo Hyvinkään Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Jarmo Mikkonen

Samalla on saatu vinkkejä siitä, kuinka valmistautua hankintoihin ja menestyä niissä. Mikkonen näkeekin hankintailtapäivät erittäin hyödyllisinä.

– Nyt kaupunki saa päivitettyä tietoa siitä, mitä kukin yrittäjä osaa tehdä. Tämän ansiosta se pystyy hankkimaan oikeita asioita oikeasta paikasta. Kaikki siis voittavat.

KAUPUNKIA PITÄÄ

MYÖS HAASTAA

Tarja Koski-Sipilän mukaan Yrittäjälipun jäntevöittämä yhteistyö Hyvinkään kaupungin kanssa etenee monella rintamalla.

– Tämä prosessi vaatii meitä menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kaupunkia pitää pystyä myös haastamaan aidosti, eikä vain näennäisesti.

Tämä kaikki ei kuitenkaan poista sitä, etteikö olisi tilaa myös monenlaiselle epämuodollisemmalle yhteistyölle. Hyvinkäällä sitä tapahtuu paljon ja usein mukavan välittömässä henges-

Kaupunkia

pitää pystyä myös haastamaan aidosti, eikä vain näennäisesti."

sä. Esimerkiksi Hyvinkään Yrittäjien järjestämät yritysvierailut ja kesäkauden avajaiset ovat matalan kynnyksen tapoja vaihtaa kuulumisia ja tutustua toisiinsa.

– Tänä vuonna nämä yhteiset kohtaamiset ovat tavallista juhlavampia, koska yhdistyksemme täyttää tasan sata vuotta, Mikkonen sanoo.

Hyvinkäälle jää yrittäjien juhlavuodesta näkyvä merkki. Sisääntuloväylän varrella olevaan liikenneympyrään on nousemassa 3,5 metriä korkea Y-patsas.

Hyvinkään Yrittäjien edellinen ja nykyinen puheenjohtaja haluavat antaa erityiset kiitokset yhdelle avainhenkilölle.

– Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on yrittäjän puoliso ja aikaisemmin ollut itsekin yrittäjä. Hän ymmärtää, mistä yrittämisessä on kyse. Asiointi kaupunginjohtajan kanssa on aina välitöntä ja sujuvaa, Tarja Koski-Sipilä ja Jarmo Mikkonen summaavat.

KUNTABAROMETRI

Suomen Yrittäjien kuntabarometrilla kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Tänä vuonna vastausaikaa on 16. maaliskuuta saakka. Lisätietoa löytyy Yrittäjien verkkosivuilta.

TUNTUVIA ETUJA JÄSENYYDESTÄ VUODELLE 2026

Esittelemme tässä lehdessä valtakunnalliset yhteistyökumppanit ja yli 20 erilaista jäsenetua. Valtakunnallisten etujen lisäksi hyödynnettävissäsi ovat kaikki aluejärjestösi ja paikallisyhdistyksesi tarjoamat jäsenedut. Moni jäseneduista on myös yrityksesi henkilökunnan hyödynnettävissä.

MITEN HYÖDYNNÄN JÄSENETUJA?

Ohjeet jäsenetujen hyödyntämiseen löytyvät kunkin yhteistyökumppanin jäsenetusivulta. Etu- ja alennuskoodit sekä tarkemmat lunastusohjeet saat jäsenetusivuilla näkyville kirjautumalla Yrittäjien Jäsenpalveluun tai Yrittäjät-mobiilisovelluksesta.

KUINKA KAUAN JÄSENEDUT OVAT VOIMASSA?

Jäsenedut ovat pääsääntöisesti voimassa koko kalenterivuoden. Jatkuvien jäsenetujen lisäksi vuoden aikana useat yhteistyökumppanit tarjoavat kausittaisia lisäetuja. Rajoitetun ajan voimassa olevat kausiedut löydät yrittajat.fi -verkkosivuston jäsenetusivun kausietuosiosta, Yrittäjät-mobiilisovelluksesta ja sähköpostiisi saapuvasta jäsenetu-uutiskirjeestä.

Suomen Yrittäjien jäsenyyteesi sisältyy laaja ja monipuolinen kattaus jäsenetuja työhön ja vapaa-aikaan.

PS. Näistä logoista tunnistat eri medioissa Yrittäjien viralliset pääyhteistyökumppanit sekä kumppanit

Työeläke- ja vakuutuspalvelut

ELO

Elo on Suomen suosituin yrittäjien työeläkeyhtiö – noin 40 % kaikista yrittäjistä on valinnut meidät. Hoidetaan yhdessä sinunkin työeläkeasiasi kuntoon, jotta voit keskittyä rauhassa yrittämiseen. Yrittäjien jäsenenä hoidat vakuutusasiat ketterästi kanssamme. Saat aina henkilökohtaista ja mutkatonta palvelua – missä ikinä oletkin.

PALVELUT YRITTÄJILLE: MONIPUOLISET TYÖKYKYJOHTAMISEN PALVELUT SEKÄ RAHOITUS-

JA TOIMITILA VAIHTOEHDOT

FENNIA

Vakuutuksilla valmistaudut kaikkiin tulevaisuutesi mahdollisuuksiin. Saat meiltä laajat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Me ennakoimme ja varmistamme puolestasi, jotta sinä voit keskittyä olennaiseen – täysillä elämiseen ja yrittämiseen. Tutustu etuihisi fennia.fi/suomenyrittajat

JÄSENETU: LAAJAT JÄSENEDUT YRITYKSEN JA PERHEEN VAKUUTUKSIIN

TAPAHTUMAT

JA KOULUTUKSET

Tule mukaan Yrittäjien tapahtumiin ja koulutuksiin verkostoitumaan sekä kehittämään taitojasi.

yrittajat.fi/ tapahtumat-ja-koulutukset

Liittymät,

verkko- ja

IT-palvelut, markkinointi, hosting- ja tekoälypalvelut

ELISA

Yrittäjien jäsenet saavat erikoishinnoin

Elisalta tietoturvalliset yhteydet ja yksinkertaiset IT-palvelut. Mobiililiittymät liikkuvaan ja turvalliseen viestintään (etu 120–160 €/vuosi), turvalliset nettiyhteydet etätyöhön tai toimistoon (etu 260–800 €/vuosi) ja liiketoiminnan tehostaminen yksinkertaistamalla IT:ta (etu 19–40 €/vuosi).

JÄSENETU: TIETOTURVALLISET LIITTYMÄT, NETTIYHTEYDET JA YKSINKERTAISET IT-PALVELUT ERIKOISHINTAAN

HOSTINGPALVELU

Hostingpalvelu tukee yrittäjiä verkkonäkyvyyden kaikissa vaiheissa. Yrittäjien jäsenenä saat koodilla SY10 aina 10 %:n alennuksen uusien verkkopalveluiden ja domainien tilauksista. Etu on voimassa koko vuoden 2026 ja tukee yrittäjän kasvua verkossa.

JÄSENETU: .FI-DOMAININ OSTAJALLE WEBHOTELLI VELOITUKSETTA VUODEKSI

MOBAL.IO

Mobal on markkinointityökalu ravintoloille. Rakenna moderni verkkosivu minuuteissa, kytke verkkoprofiilit (Google profiili, Apple Maps jne), ja hoida kaikki yhdestä paikasta. Näin varmistat, että ravintolanne löytyy helposti kaikista hakukoneista ja karttapalveluista, ja asiakkaiden on helppo asioida kanssanne.

JÄSENETU: JÄSENETUALENNUKSENA -25 % PAIKALLISMARKKINOINTIPALVELUSTA

Majoitus- ja kokouspalvelut

GREENSTAR

GreenStar Hotels – vähän kuin kotiinsa tulisi, mutta mukavuuksin. Oikea hotelli työmatkalaiselle, vaikka pidemmäksikin aikaa. Yrittäjien jäsenetuna 81 € / huone + parkkipaikka veloituksetta. GreenStar hotellit löydät Oulusta, Joensuusta, Jyväskylästä, Vaasasta ja Lahdesta.

JÄSENETU: 1-3 HLÖ HUONE KIINTEÄ

81 €/VRK JA AUTON PYSÄKÖINTI

VELOITUKSETTA

LAPLAND HOTELS

Lapland Hotels tarjoaa Yrittäjien jäsenyrityksille jäsenetuna 12 %:n alennuksen päivän joustavasta majoitushinnasta työmatkustukseen. Jäsenedun saa kaikista Lapland Hotelsin kohteista Kilpisjärveltä Helsinkiin, pl. Lapland Hotels Olos ja Lapland Hotels Snow Village. Lisäksi tarjoamme kausittain vaihtuvia etuja vapaa-aikaan.

JÄSENETU: 12 % ALENNUSTA PÄIVÄN

JOUSTAVASTA MAJOITUSHINNASTA

SCANDIC

Scandic tarjoaa Yrittäjien jäsenille 16 %:n alennuksen majoituksesta ja 10 %:n alennuksen kokouspaketeista kaikissa Scandic-hotelleissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Puolassa. Jäsenetuhinnat ovat voimassa Suomessa myös Hilton, Crowne Plaza Helsinki-Hesperia, Holiday Inn sekä Indigo Helsinki-Boulevard-hotelleissa. Jäsenetuhinnat sisältävät aamiaisen, WiFin, saunan ja kuntohuoneen käytön.

JÄSENETU: 10-16% ALENNUS

MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUISTA

LAKINEUVONTA JÄSENILLE

Huolia ja murheita? Yrittäjien jäsenenä et jää yksin pohdintojesi kanssa, sillä lähes sata asiantuntijaamme on apunasi vain puhelinsoiton päässä. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä! Yksinyrittäjiä palvellaan numerossa: 09 229 2400

ja työnantajat voivat puolestaan soittaa numeroon: 09 229 222

Aukioloajat löydät osoitteesta yrittajat.fi/neuvonta

Sijoitus-, pankkija rahoituspalvelut, laskurahoituspalvelut ja korttimaksupalvelut

ALEXANDRIA

Premium -palvelu yrittäjille: Saat sijoitusasiantuntijalta selkeän suunnitelman sisältäen sijoittamisen veroedut, modernin varainhoidon, tehokkaan kassanhallinnan ja yksilöllisen eläkeratkaisun.

JÄSENETU: YRITYKSESI

VARAT TUOTTAMAAN

JA ETUOHJELMA

HETI KÄYTTÖÖSI

FINNVERA

Finnvera on, jotta yritys voi ottaa seuraavankin askeleen. Tehtävämme on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään ja vahvistamaan kilpailukykyään. Rahoitamme yritystoiminnan eri vaiheita yhteistyössä kumppaneidemme kanssa, jotta yrittäjät ja yritykset saavuttavat tavoitteita, jotka eivät olisi muuten mahdollisia.

PALVELUT YRITTÄJILLE: MONIPUOLISET RAHOITUSRATKAISUT YRITYSTOIMINNAN ERI VAIHEISIIN

YRITTÄJÄT-AKATEMIA

Opi. Kehity. Kasvata liiketoimintaa. Yrittäjät-akatemian koulutukset auttavat sinua matkalla yritystoiminnan taituriksi.

Käytännönläheisesti, nopeasti ja siellä missä sinä olet.

yrittajat.fi/yrittajat-akatemia

KASVURAHOITUS

Kasvurahoitus tarjoaa Yrittäjien jäsenille yritysrahoitusta etuhintaan: Laskurahoitus ilman 10 euron laskukohtaista käsittelymaksua ja Luottolimiitti ilman 10 euron kuukausittaista tilinhoitomaksua Saat nopeaa ja joustavaa rahoitusta yrityksesi arkeen, kasvuun ja kehittämiseen. Kasvurahoituksen jäsenedut voit hyödyntää helposti verkossa.

JÄSENETU: LASKURAHOITUS

JA LUOTTOLIMIITTI ILMAN

KÄSITTELY- JA TILINHOITOMAKSUJA

TYÖKALUT YRITTÄJÄLLE

Yrittäjien jäsenpalvelusta löydät yrittäjälle hyödylliset työkalut, kuten palkka- ja alennuslaskurin, maksuttomia koulutustallenteita, lomakeja asiakirjapohjia sekä oppaita. Nämä työkalut jokaisen yrittäjän kannattaa ottaa käyttöön – työkalut säästävät aikaasi ja helpottavat arkeasi.

yrittajat.fi/asiakirjapankki

NETS

Nets tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille erikoisedut! Yrittäjien jäsenet saavat 20 %:n alennuksen SmartPOS-maksupäätteestä, jonka kotimaisesti kehitetty ohjelmisto takaa sujuvat maksutapahtumat jopa kolme kertaa nopeammin. Tehostat maksuliikennettä ja säästät samalla kustannuksissa.

JÄSENETU: MAKSURATKAISUT ALKAEN 9,99 €/KK, SÄÄSTÖT

PROVISIOISSA JA KK-MAKSUISSA

OMA SÄÄSTÖPANKKI

OmaSp:stä saat kattavat pankkipalvelut ja oman asiantuntijan niin sinun kuin yrityksesikin raha-asioihin. Tarjoamme lisäksi Yrittäjien jäsenille varainhoitopalvelun vuoden 2026 ajan ilman palvelumaksua. Voit myös tutustua yrittäjille suunniteltuun K-Business Visa -korttiin 3 kk ajan ilman kuukausimaksua!

JÄSENETU: K-BUSINESS VISA -KORTTI ENSIMMÄISET 3 KK ILMAN KUUKAUSIMAKSUA

Tukku- ja päivittäistavarakaupppa

K-ETU

Lukuisat yrittäjävetoiset K-Citymarket-, K-Supermarket-, K-Market- ja K-Rauta-kauppiaat tarjoavat Yrittäjien jäsenille monipuolisia etuja ja alennuksia. Katso omalla alueellasi voimassa olevat K-edut aluejärjestösi sivulta sekä mahdolliset paikallisyhdistyskohtaiset edut.

JÄSENETU: YRITTÄJÄLTÄ

YRITTÄJÄLLE, TARKISTA

OMAN ALUEESI EDUT JA ALENNUKSET

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT

Tarkista ajantasaiset, valtakunnalliset jäsenetusi

yrittajat.fi/jasenedut

METRO-TUKKU

Metro-pikatukuissa Yrittäjien jäsenet saavat jäsenetuna 5 %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Alennus ei koske tupakka-, alkoholi- tai panimotuotteita, pantteja ja palveluveloituksia. Edun saat suoraan kassalla näyttämällä Yrittäjien mobiilijäsenkortin.

JÄSENETU: 5 % ALENNUS NORMAALIHINTAISISTA TUOTTEISTA KUN NÄYTÄT MOBIILIKORTIN

Energiaratkaisut ja sähkönhankinta, polttoaineet ja autopesut, pysäköinti sekä junamatkat

FORTUM

Olemme Yrittäjien luotettu energiakumppani ja tarjoamme jäsenille rahanarvoisia etuja yritysten ja kodin sähkösopimuksiin sekä sähköauton latauspalveluihin. Voit valita yrityksellesi parhaiten sopivan sähkösopimuksen etuhintaan ja saat käyttöösi energia-asioiden hallintaa helpottavan Yrittäjän Paketin.

JÄSENETU: SÄHKÖSOPIMUKSET JA YRITTÄJÄN PAKETTI

JÄSENETUHINTAAN SEKÄ EDUT LATAUSPALVELUISTA

LENTOPARKKI

Lentoparkki – pysäköi helposti ja edullisesti. Yrittäjien jäsenetuna saat vähintään 20 %:n alennuksen normaalihinnasta ja Finnair Plus Aviokset tuplana pysäköinnin loppusumman mukaan. Lentoparkin löydät Helsinki-Vantaan lentokentän vierestä.

JÄSENETU: PYSÄKÖINNISTÄ VÄHINTÄÄN 20 %:N ALENNUS

JA FINNAIR AVIOKSET TUPLANA

KAIKKI EDUT KÄYTTÖÖN

Kaikki ohjeet jäsenetujen hyödyntämiseen ja tarvittavat etu- ja alennuskoodit saat käyttöösi kirjautumalla jäsenpalveluun tai Yrittäjätmobiilisovelluksesta.

NESTE

Nesteen Yrityskortilla ja Yrittäjien jäsenkortilla saat jäsenetuna 2,5 snt/litra (sis. alv) alennuksen bensiinistä ja dieselistä Neste-asemilta. Alennusta ei myönnetä Neste Express- ja Neste Truck-asemilta. Nesteen Yrityskortilla saat lisäksi jäsenetuna 15 %:n alennuksen Nesteen autopesuista.

JÄSENETU: BENSIINI JA DIESEL -2,5SNT/LITRA, NESTE YRITYSKORTILLA -15 % AUTOPESUISTA

VR

Matkusta liikematkasi ympäristöystävällisesti junassa! Yrittäjien jäsenet saavat 13 %:n alennuksen VR:n yrityslipputuotteista (Yrityslippu ja Kertalippu Jousto). Yrityslipputuotteet sisältävät mm. peruutusturvan ja muutosoikeuden.

JÄSENETU: -13 % YRITYSLIPPUTUOTTEISTA (YRITYSLIPPU JA KERTALIPPU JOUSTO)

VENI ENERGIA

VENI Energia huolehtii puolestasi kaikki sähkösopimuksiin ja sähkön hankintaan liittyvät asiat. Kilpailutamme toimijat puolestasi ja hankimme sähkösi aina parhaaseen mahdolliseen aikaan ja hintaan. Jäsenetuna saat palvelumaksuistamme jopa 20 %:n alennuksen.

JÄSENETU: SÄHKÖNHANKINTAPALVELUT 20 % ALENNUKSELLA

Lehdet ja kirjat, mediakampanjat ja käännöspalvelut

ALMA NEWS MEDIA

Alma News Media myöntää jatkuvista lehti- ja digitilauksista 20 %:n jatkuvan alennuksen. Tilattavat lehtituotteet ovat: Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous, Arvopaperi ja Tivi.

JÄSENETU: ALMA NEWS

MEDIAN JATKUVISTA LEHTI- JA DIGITILAUKSISTA 20 % JATKUVA ALENNUS

YRITYSHAKEMISTO

Täältä löydät niiden Suomen

Yrittäjien jäsenyritysten tiedot, jotka ovat antaneet luvan tietojen julkaisuun. Voit tehdä hakuja sanahaulla, toimialalla, paikan tai yhdistyksen mukaan.

yrittajat.fi/yrityshaku

SANOMA

Sanoma tarjoaa Yrittäjien jäsenille merkittäviä etuja mainontaan suomalaisten suosikkimedioissa, kuten Ilta-Sanomissa ja Nelosella. Hyödynnä myös etusi markkinoinnin palveluihin. Edut koskevat ensimmäistä kampanjaa ja edun suuruus vaihtelee mediaryhmittäin.

JÄSENETU: 25-50 % ALENNUS ENSIMMÄISESTÄ OSTETUSTA

MEDIAKAMPANJASTA

YOUPRET

Sopimus, turvallisuusohje tai nettisivut toiselle kielelle? Yrittäjien jäsenenä saat 30 %:n alennuksen ensimmäisestä käännöstilauksesta Youpretilta. Ammattimaiset ja tietoturvalliset käännökset sekä tulkkauspalvelut yli 120 kielellä. Lisäksi -10 % seuraavista palveluista.

JÄSENETU: 24/7, YLI 120 KIELTÄ, 10-30 % ALENNUS KAIKISTA TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUISTA

KAIKKI AJANTASAISET VALTAKUNNALLISET EDUT TÄÄLTÄ

Ohjeet jäsenetujen hyödyntämiseen saat Yrittäjien mobiilisovelluksesta tai kirjautumalla yrittajat.fi -jäsenpalveluun.

yrittajat.fi/jasenedut

Laki- ja neuvontapalvelut, työttömyyskassa sekä laivamatkat

JURINET

Jurinet tarjoaa Yrittäjien jäsenille maksuttoman 20 minuutin alkuneuvottelun sekä 15 %:n alennuksen kaikista lakipalveluista, kuitenkin enintään

1 000 euroa per toimeksianto (sis. alv). Jäsenetu koskee myös yrittäjien työntekijöitä henkilökohtaisesti sekä lisäksi samassa taloudessa asuvia yrittäjien perheenjäseniä.

JÄSENETU: MAKSUTON ALKUNEUVOTTELU (20 MIN) JA 15 % ALENNUS LAKIPALVELUISTA

YRITTÄJÄKASSA

Yrittäjäkassa on nimensä mukaisesti työttömyyskassa yrittäjille. Yrittäjä voi liittyä Yrittäjäkassan jäseneksi ja varmistaa siten toimeentulonsa mahdollisen työttömyyden sattuessa. Turvaa sinäkin toimentulosi yritystoiminnan päättymisen varalta ja liity Yrittäjäkassan jäseneksi osoitteessa https://yrittajakassa.fi/

JÄSENETU: LIITY YRITTÄJÄKASSAAN

JA TURVAA TOIMEENTULOSI!

TALLINK SILJA

Tallink Siljalta Yrittäjien jäsenille 15–35 %:n yritysalennus normaalihintaisten risteily- ja reittimatkojen henkilö- ja hyttipaikoista, matkustajaliikenteen ajoneuvoista sekä laivojen kokoustilojen vuokrista. Jäsenenä liityt myös veloituksetta suoraan Club One -kanta-asiakasohjelman Hopea-tasolle.

JÄSENETU: 15-35 % YRITYSALENNUSTA

NORMAALIHINTAISTA HYTTIPAIKOISTA

VIKING LINE

Yrittäjien jäsenet saavat Viking Linen risteilyt ja reittimatkat erikoishintaan, jopa 20–50 %:n alennuksella päivän hinnasta. Lisäksi tarjoamme erikoisetuja myös kokous- ja ryhmämatkoihin.

JÄSENETU: 20-50 % ALENNUSTA RISTEILY- JA REITTIMATKOISTA

YRITTÄJIEN YHTEISÖ

Suomen Yrittäjien verkostot yhdistävät yrittäjiä ympäri maata uusien ideoiden ja uuden tekemisen äärelle. Verkostotapahtumista saat niin vertaistukea kuin uusia näkökulmia ja kumppaneita yritystoimintaasi.

Yrittäjä, hyödynnä vuoden 2026 jäsenetusi!

Alennukset euroina keskimäärin

Laaja etukokonaisuus yrityksen, kodin ja perheen vakuutuksiin, esim. etu henkilöauton laajaan kaskovakuutukseen

Maksuton 20 000 euron vakavan sairauden turva, kun sinulla on vähintään 100 000 euron henkivakuutus

Elisalta tietoturvalliset liittymät, nettiyhteydet ja yksinkertaiset IT-palvelut jäsenetuhintaan

Alman valikoiduista lehdistä 20 %:n alennus (Arvopaperi, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka&Talous ja Tivi (12 kk), esim. Kauppalehti (12 kk)

Fortumin Yrittäjän Paketti 50 %:n alennuksella ja sähkösopimus sopimustyypistä riippuen jatkuvalla -40-50 %:n perusmaksuedulla tai –0,3 c/kWh-edulla, esim. 50 MWh kuluttava yritys voi säästää jopa 200 € vuodessa

Fortum Charge & Drive sähköauton latauspalvelut yrityksille jatkuvalla 30 %:n alennuksella kuukausimaksusta sekä 5 kpl latausavaimia maksutta

Saat Jurinetilta 15 %:n alennuksen kaikista asianajoalan lakipalveluista, kuitenkin enintään 1 000 € per toimeksianto (sis. alv).*Esim. Laskun loppusumma 2 000 €, josta 15 %:n alennus on 300 €.

Alennus Neste-asemilta. Jäsenetu hyödynnettävissä mobiilistimaksamalla, kun lisäät Yrittäjien jäsenyytesi Neste äppiin, alennus ei koske Neste Truck ja Expressasemia, Neste Yrityskortilla lisäksi autopesut -15 %

Saat jäsenetuna maksuttoman yrityksen ja yrittäjän tarpeisiin keskittyneen Premium-palvelun Alexandrian sijoitusasiantuntijan kanssa ja Alexandria Etuohjelman 6 kk:n ajaksi veloituksetta käyttöön

Suomen Yrittäjien tapahtumat ja koulutukset jäsenhintaan, lisäksi lukuisia vain jäsenille maksuttomia koulutuksia

Suomen Yrittäjien oikeudellinen puhelinneuvonta esimerkiksi 1–2 kertaa

snt/l

Alma News Media

Neste

Alexandria

Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjät

Yrittäjät-sovellus – jäsenkortti kätevästi puhelimessasi!

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia ja niihin voi liittyä ehtoja. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. Suomen Yrittäjät pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Tämän lisäksi saat:

+ Ensimmäinen käännöstilaus Youpretilta -30 % normaalihinnasta |, esim. kun työn pituus 10 sivua (normaalisti alkaen 490 € + alv, seuraavat käännöstilaukset -10% normaalihinnoista.

+ GreenStar Hotelsissa majoitut 1–3 hengen huoneessa kiinteään 81 € / vrk jäsenetuhintaan. Pysäköinti veloituksetta majoituksen yhteydessä.

+ Hostingpalvelun verkkosivuilta tehdyistä tilauksista aina 10 %:n alennus tilauksen loppusummasta.

+ Lukuisat yrittäjävetoiset K-Citymarket-, K-Supermarket-, K-Market- ja K-Rauta -kauppiaat tarjoavat monipuolisia etuja ja alennuksia. Katso omalla alueellasi voimassa olevat K-edut aluejärjestösi tai paikallisyhdistyksesi sivulta.

+ Lapland Hotelsilta jäsenetuna 12 %:n alennus päivän joustavasta majoitushinnasta työmatkustukseen sekä vaihtuvia etuja vapaa-aikaan.

+ Lentoparkki tarjoaa jäsenetuna vähintään 20 %:n alennuksen normaalihinnasta ja Finnair Plus Aviokset tuplana pysäköinnin loppusumman mukaan.

+ Wihurin Metro-pikatukuissa saat jäsenkorttia näyttämällä 5 %:n alennuksen normaalihin-

taisista tuotteista. Alennus ei koske alkoholi- eikä tupakkatuotteita.

+ Mobal on erityisesti ravintola-alan yrittäjien markkinointitarpeisiin suunnattu alusta. Jäsenetuna saat Mobalin palveluista 25 %:n alennus.

+ Nets tarjoaa jäsenetuna SmartPOS- maksupäätteet -20 % Android-älypuhelimellelistahinnasta. saatavilla Softpay: 1,25 %/maksu ja kuukausimaksu 5,90€. iPhonen Tap to Pay:n saat ilman kiinteää kuukausimaksua: 1,5 %/maksu.

+ Oma Säästöpankki tarjoaa K-Business Credit -kortti ensimmäiset 3 kk ilman kuukausimaksua, säästö 30€/kortti. Varainhoitopalvelu v. 2026 ilman palvelumaksua (väh. 200 000 euron sijoitusomaisuudelle), säästö 1255 euroa/vuosi.

+ Sanoma tarjoaa merkittäviä etuja mainontaan suomalaisten suosikkimedioissa, kuten Ilta-Sanomissa ja Nelosella. Edut koskevat ensimmäistä kampa njaa ja edun suuruus vaihtelee mediaryhmittäin.

+ Scandic tarjoaa jäsenetuna 16 %:n alennuksen majoituksesta ja 10 %:n alennuksen kokouspaketeista kaikissa Scandic -hotelleissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Puolassa. Jäsenetuhinnat ovat

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot

voimassa Suomessa myös Hilton-, Crowne Plaza HelsinkiHesperia-, Holiday Inn sekä Indigo Helsinki-Boulevard -hotelleissa.

+ Suomen Kasvurahoitus tarjoaa luottolimiitin 10 €/kk tilinhoitomaksu veloituksetta, alennus 120 €/vuosi, laskurahoituksen 10 €/lasku käsittelymaksu veloituksetta | edun arvo rahoitettujen laskujen määrän mukaan.

+ Tallink Silja Linen laivoilla 15–35 %:n alennus risteily- ja reittimatkoista reitistä ja ajankohdasta riippuen. Lisäksi 10 %:n yritysalennus Tallink Hotels-ketjun normaalihintaisista hotellipaketeista.

+ VENI Energialta jäsenetuna sähkönhankintapalvelut 20 %:n alennuksella.

+ Viking Line tarjoaa vaihtuvia etuja risteilyistä, hyttipaketeista, ajoneuvoista ja autopaketeista. Lisäksi jäsenetuina kausittaisia jopa 50 %:n erikoisalennuksia.

+ VR tarjoaa 13 %:n alennus yrityslipputuotteista (Yrityslippu ja Kertalippu Jousto), Yrityslippu: paikka Ekstra Rennossa tai Ekstra Rauhallisessa, Kertalippu Jousto: paikka Eko-luokassa.

Yrittäjät-akatemiasta löydät koulutuksia sinulle ja henkilöstöllesi.

LÄHI- JA ETÄKOULUTUKSET

Facebook- ja Instagram-analytiikka yrittäjän markkinoinnin tukena, 22.4. ja 7.5.

Lisää yritysasiakkaita! 28.4.

Tunne verkkosivujesi data –myy ja markkinoi osuvammin 12.5. ja 26.5.

Näin onnistut Facebook- ja Instagram-mainonnassa 12.6.

JOUSTAVAT VERKKOKURSSIT

Palvelubisnes kasvuun

Ensiaskeleet somemarkkinointiin tekoälyn avulla Älykkäästi yrittäjänä – tekoäly arjen apurina

Johda yrityksesi taloutta

Rakenna ja raportoi yritysvastuuta Työkykyä yrittäjyyteen

Lue lisää: yrittajat.fi/akatemia

Yrittäjät-akatemia