Issuu

2/2023

Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu koukuttaa monipuoliseen kilpailemiseen Katso 6 vinkkiä lasten ja nuorten liikuntainnostuksen ja taitojen kehittämiseen

Jere Haapalainen ja Antti Sainio:

Hese-kisoilla 20-vuotisjuhlavuosi

Kaksoisvoiton muisto ei häviä Pohjola Seuracupin Tampereen YAG 2024: Euroopan suurin Koululaisurheilun finaalit: Yli 1200 urheilijan junioreiden hallijuhlaa Tiukkoja taistoja, tapahtuma kilpailu, TJIG 8.-10.3. kuudella tutut mestarit tavoitteena Tampereella vuosikymmenellä

Tarjolla monipuolista lasten ja nuorten valmentajakoulutusta

Pääkirjoitus

Ritva Immonen Suomen Urheiluliitto

Yleisurheilukouluilla ja Seurakisoilla uuden harrasteen pariin Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Sami Kokko kiteytti STT:n haastattelussa suomalaislasten ja nuorten liikkumisen nykytilan näin. – Alle kouluikäisillä liikkuminen on vielä melko hyvällä tasolla. Muutos huonompaan tapahtuu kuitenkin heti ensimmäisestä luokasta eteenpäin ja ajoittuu erityisesti koulun nivelvaiheisiin: alakouluikäiset liikkuvat enemmän kuin yläkouluikäiset ja yläkouluikäiset enemmän kuin toisen asteen opiskelijat, joista enää kolme prosenttia liikkuu riittävästi.

JIM Junior Indoor Meeting

Lasten ja nuorten tulisi suositusten mukaan liikkua joka päivä tunnin verran tai mieluummin enemmän. Liitu-tutkimuksen mukaan viime vuonna kolmasosa peruskouluikäisistä ylsi tuohon tunnin suositukseen. Kuinka kurssia korjataan, on valtava valtakunnallinen haaste. Suomen Urheiluliiton (SUL) seurapalvelujohtaja Tapio Rajamäen mukaan, SUL yhdessä seurojensa kanssa pyrkii varmistamaan, että vuonna 2024 jokaisella SUL:n seuran kotipaikkakunnalla olisi ainakin yksi Yleisurheilukoulu, jossa lajiin voi tutustua, ja vähintään yhdet Metsä Seurakisat, joissa kilpaillaan lasten säännöillä. – Kannustan seuroja osallistumaan myös Pohjola Seuracupin piirikisoihin. Se on yleisurheilun joukkuekilpailumuoto, jossa joukkueisiin ovat tervetulleita myös muiden lajin harrastajat, jotka voivat lähteä kokeilemaan yleisurheilua ja muita kannustamaan, Rajamäki sanoo. Yleisurheiluseuroissa on tarjolla asiantuntevaa ja mukaansa tempaavaa toimintaa. Lajin voi aloittaa lapsena tai vähän vanhempana. Hyviä esimerkkejä siitä löytyy tämän lehden urheilijahaastatteluista.

Jyväskylä, Hipposhalli 16.3.2024 klo 12

www.yleisurheilu.fi

Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa

Päätoimittaja Ritva Immonen, ritva.immonen@sul.fi Taitto ja ulkoasu Erja Lehto / Mainospiste Erja Lehto Kannen kuva Hannu Jukola

Juniorihallikilpailut 9 - 15 -vuotiaille.

Julkaisija Suomen Urheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.kilpailukalenteri.ﬁ

Painopaikka Grano

Kustantaja Track & Field Finland Oy, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Spurtin osoitteenmuutokset Yhteystietojen muutoksista ilmoitus seuran yhteyshenkilölle, joka päivittää tiedot lisenssirekisteriin.

Spurtin jakelu Spurtti News -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kevään lehti lähetetään 8–13-vuotiaille yleisurheilulisenssin haltijoille (1 lehti/ talous). Syksyn lehti ilmestyy vain digitaalisena ja löytyy osoitteesta: www.yleisurheilu.fi/nuorisojulkaisut/ Kevään lehti postitetaan SUL:n lisenssirekisterin osoitteistolla.

Sisällysluettelo

Uutiset

2/2023 – laita kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan

Pääkirjoitus

Lajikarnevaalit

Alustava arvokisakalenteri 2024

Uutiset

Tulevat Tähdet -kilpailu koukuttaa

10 Haastattelussa Jere Haapalainen ja Antti Sainio 18 YAG ja TJIG 20 Pinja Kärhä tavoittelee kansainväliselle huipulle

24 Nuorten ja junioreiden EM-kisojen sankarit Yleisurheilugaalassa

26 Hese-kisat 20-vuotisjuhlakausi käynnistyy 32 Pohjola Seuracup tuo finalistit Ruotsi-otteluun 2024

38 6 vinkkiä lasten ja nuorten liikuntainnostuksen ja taitojen kehittämiseen

32 4

Spurtti News 2/2023

leisurheilun lajeihin keskittynyt harjoitus- ja kilpailutapahtuma, lajikarnevaalit, järjestetään yksilölajien osalta 4.7.– 7.7.2024. Lajikarnevaalit ovat kilpailujen lisäksi erinomainen leiritys- ja koulutustapahtuma niin urheilijoille, vanhemmille kuin seurojen ohjaajille ja valmentajille. Lajikarnevaalien kohderyhmänä ovat erityisesti yli 10-vuotiaat yleisurheilijat sekä heidän taustajoukkonsa kautta maan. Alueellisille nuorten maajoukkueille (ANMJ-leiriläiset) lajikarnevaalit ovat kauden viimeinen leiri, kuten myös piirileiriläisille.

Asiantuntevat valmentajat kouluttajina Kouluttajina leirillä toimivat lajiensa parhaat valmentajat. Lisäksi lajikar-

nevaaleilla on mukana monia huippuurheilijoitamme. Urheilijoiden vanhemmille, ohjaajille ja valmentajille on oma ohjelmansa karnevaaleilla. Karnevaalien ohjelmasta vastaa vanhempainryhmän rehtori yhteistyössä karnevaalirehtorin kanssa. Ohjelmassa on muun muassa urheilijoiden harjoitusten seurantaa johdetusti sekä harjoitteluun liittyviä luento- ja keskustelutilaisuuksia. Lajikarnevaalit on oikea paikka saada oppia asiantuntijoilta ja samalla tutustua lajin harrastajiin ja valmentajiin!

Early Bird -hinta voimassa kesäkuun alkuun Karnevaalipaketti sisältää leirin (torstaista sunnuntaihin), koulutuksen, kilpailumaksun yhteen kilpailulajiin, ruokailut, koulumajoituksen tai vastaavan ja T-paidan.

Early Bird -karnevaalihinta on 195 euroa (voimassa 1.6.2024 saakka). Kesäkuun toisesta päivästä alkaen jälkiilmoittautumismaksu on 240 euroa. Vanhemmat ja valmentajat voivat ilmoittautua hintaan 175 € (sama paketti kuin urheilijoilla, paitsi kilpailumaksu. Lisänä vanhempainryhmän ja valmentajien ohjelma). Voit tiedustella paikallisjärjestäjiltä myös itsellesi ja vanhemmillesi muita majoitusvaihtoehtoja. Ilmoittautuminen tapahtuu järjestäjien kotisivulla olevien ohjeiden mukaisesti. Linkit löydät osoitteesta: https://www.yleisurheilu.fi/lajikarnevaalit/ Lisätietoja: Aapo Räntilä, 045 634 1090, aapo.rantila@sul.fi Tapio Rajamäki, 040 740 8300, tapio.rajamaki@sul.fi

LASTEN JA NUORTEN VALMENTAJAKOULUTUSTA

Suomen Urheiluliitto järjestää eri puolella Suomea säännöllisesti valmentajakoulutusta lapsuus-, nuoruus- ja huippuvaiheen valmentajille. Yleisurheiluvalmentajien osaamisen kehittämiseen panostetaan yleisurheilijan urapolun jokaisessa vaiheessa, sillä urheilijan tärkein tuki, iästä ja tasosta riippumatta, on osaava valmentaja.

Lapsuusvaiheen valmentajakoulutukset Yleisurheilun Starttikurssi (YS) Yleisurheilun Starttikurssi on suunnattu 7–11-vuotiaiden lasten valmentajille, jotka toimivat lasten ohjaajina tai valmentajina ensimmäistä kertaa, tai joille yleisurheilu ei ole lajina ennestään tuttu. Starttikurssilla valmentaja oppii organisoimaan yksittäisiä harjoituksia, joissa mahdollistuu runsas liikunnan määrä yleisurheilun perustaitojen, ponnistamisen, heittämisen ja juoksemisen parissa. Lisäksi Starttikurssilla harjoitellaan lasten ohjaamistaitoja erilaisten tunne- ja vuorovaikutusharjoitteiden avulla, joita voi hyödyntää lasten yleisurheiluharjoituksissa.

Nuoruusvaiheen valmentajakoulutukset Lasten Valmentajatutkinto (LVT) 1 taso Lasten Valmentajatutkinto on suunnattu 9–13-vuotiaiden lasten valmentajille, joilla on jo hieman kokemusta lasten valmentamisesta, tai joille yleisurheilu on jo ennestään tuttu laji. Lasten Valmentajatutkinnolla harjoitellaan yksittäisen harjoituskerran organisoinnin lisäksi viikko-ohjelman tekemistä. Tavoitteena on tutkinnon jälkeen ymmärtää perusteet lasten harjoittelun erityispiirteisiin, ja miten niitä toteutetaan käytännössä, jotta harjoitusryhmälle saadaan luotua innostavia ja kehittäviä yleisurheiluharjoituksia.

Nuorisovalmentajatutkinto (NVT) 2 taso Nuorisovalmentajatutkinto on suunnattu 14–17-vuotiaiden nuorten valmentajille, joilla on jo jonkin verran valmennuskokemusta, ja jotka toimivat nuoruusvaiheessa tai pian nuoruusvaiheessa olevien nuorten valmentajana. Nuorisovalmentajatutkinnossa keskitytään monipuolisesti nuorten ominaisuuksien kehittämiseen ja eri yleisurheilulajien tekniikoiden opettamiseen. Ohjelmoinnissa edetään viikko-ohjelman suunnittelemisesta vuosisuunnitelman tekemiseen.

Ajankohdat, ilmoittautuminen ja lisätiedot SUL:n valmentajakoulutuksista www.yleisurheilu.fi/valmentajakoulutus

Uutiset

Alustava arvokilpailukalenteri 2024 20.-21.1. 11.2. 17.-18.2. 24.-25.2. 1.-3.3. 8.-10.3. 9.-10.3. 30.3. 13.4. 20.-21.4. 4.-5.5. 5.5. 11.5. 17.-25.5. 18.-19.5. 22.5. 24.5. 25.-26.5. 7.-12.6. 13.-16.6. 15.-16.6. 18.6. 22.6. 27.-30.6. 4.-7.7 17.7. 18.-21.7. 20.7. 1.-11.8. 2.-4.8. 2.-4.8. 9.-11.8. 10.-11.8. 17.8. 24.8. 24.-25.8. 26.-31.8. 28.8.-8.9. 30.-31.8. 31.8. 7.-8.9. 14.9. 21.9. 10.11. 8.12.

SM-hallimoniottelut M/N22-17, P/T15 PM-hallit SM-hallit Nuorten SM-hallit (M/N22-19-17) MM-hallit Tampere Junior Indoor Games Heittolajien Euroopan talvicup MM-maastot SM-maantiejuoksut Kilpakävelyn MM-joukkuemestaruuskilpailut Viestinjuoksun MM-kilpailut SM-maastot Helsinki City Running Day Parayleisurheilun MM-kisat PM-kisat Motonet GP-kisat Motonet GP-kisat KLL EM-kilpailut Youth Athletics Games PM-moniottelut (M/N, M/N19-17) Paavo Nurmi Games Kuortane Games Kalevan kisat Karnevaalikilpailut Motonet GP-kisat Nuorten EM-kilpailut (M/N17) Motonet GP-kisat Olympialaiset Nuorten SM-kilpailut (P/T15-14) Nuorten SM-kilpailut (M/N22-19) Nuorten SM-kilpailut (M/N17-16) PM-nelimaaottelu M/N19 Motonet GP-kisat Motonet GP-kisat SM-moniottelut Nuorten MM-kilpailut (M/N19) Paralympialaiset Suomi-Ruotsi (M/N ja M/N17) Seuracupin finaalit SM-viestit SM-maraton SM-maantiekävelyt PM-maastot EM-maastot

Tampere Bærum, Norja Tampere Mustasaari Glasgow, Iso-Britannia Tampere Leiria, Portugali Belgrad, Serbia Lahti Antalya, Turkki Nassau, Bahama Kotka Helsinki Kobe, Japani Tanska/Ruotsi Jyväskylä Lahti Kalajoki Rooma, Italia Tampere Reykjavik, Islanti Turku Kuortane Vaasa Lappeenranta Banska Bystrica, Slovakia Joensuu Pariisi, Ranska Helsinki Riihimäki Savonlinna Tanska Oulu Tampere Laitila & Uusikaupunki Lima, Peru Pariisi, Ranska Helsinki Espoo Jyväskylä Pori Vantaa Antalya, Turkki

Vänttisen ja Tuomisen vetämä

liikutti ja innosti Naantalissa

leisurheiluhenkinen Elovena Voimapäivä sai lapset liikkeelle ja hyvälle tuulelle syksyisenä aamupäivänä Naantalissa. Naantalin Löylyn Christian Vänttisen ja Elias Tuomisen vetämä tapahtuma kokosi satakunta Kuparivuoren koulun oppilaista urheilukentälle, jossa otettiin tuntumaa juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen perusteisiin. – Alkulämmittelyn jälkeen lapset juoksivat aitoja, heittivät keihästä ja hernepussia sekä hyppäsivät pituutta. Jokaiselle ryhmälle oli aina kolme lajipistettä, joten lapsille riitti toimintaa koko ajan, Vänttinen totesi. Koululaisten joukossa oli useiden eri urheilulajin harrastajia, mutta yleisurheilun perusteet sekä hauskat ja vauhdikkaat lämmittelyleikit maistuivat kaikille. – Liskobanaanihippa oli tosi hauska alkuleikki, vakuuttivat yhteen ääneen

6-vuotiaat Nea Svärd ja Mauno Laakso.

Vänttinen: Moni osoitti kiinnostusta yleisurheilua kohtaan Naantalin Elovena Voimapäivä oli lapsille mieluisa kokemus, mutta sitä

Osa tiedoista on voinut muuttua Lehden painoon menon jälkeen. Päivitetty kalenteri löytyy www.yleisurheilu.fi/kilpailukalenterit/ – Tästä jäi kiva fiilis. Kaikki lapset liikkuivat innoissaan, ja moni osoitti kiinnostusta yleisurheilua kohtaan, Naantalin Löylyn Christian Vänttinen totesi Elovena Voimapäivästä Kuparivuoren koulun urheilukentällä.

Spurtti News 2/2023

se oli myös seuratoverinsa Tuomisen kanssa Voimapäivää vetäneelle Vänttiselle, joka on toiminut myös Naantalin Löylyn yleisurheilujaoston vetäjänä ja Varsinais-Suomen Yleisurheilun (Varsy) kenttäpäällikkönä. – Tästä jäi kiva fiilis. Kaikki lapset liikkuivat innoissaan, ja moni osoitti kiinnostusta yleisurheilua kohtaan. Koulusta kerrottiin, että lasten palaute Voimapäivästä oli positiivinen, Vänttinen kertoi. – Voimapäivässä oli mukana useita Naantalin Löylyssä yleisurheilua harrastavia lapsia, jotka toivat harrastustaan aktiivisesti esille. Mukana oli myös paljon lapsia, joilla on liikunnallista potentiaalia, ja joita olisi kiva saada seuran toimintaan mukaan, Vänttinen totesi. – Seuran kanssa palaveerataankin, miten ala- ja yläkoululaisista saataisiin uusia yleisurheilun harrastajia. Yleisurheilua kun voi harrastaa myös ”kesälajina” tai muiden lajin ohessa yleisenä liikunnan harrastuksena.

Uutiset

Miksi monipuolisuuskilpailu?

koukuttaa monipuoliseen kilpailemiseen

leisurheilussa kilpaileville lapsille on hyvän aikaa ollut tarjolla uudenlainen kilpailu, jossa lapset kilpailevat yleisurheilulajien monipuolisuudessa. Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu on kilpailu, missä kilpaurheilusta kiinnostuneita lapsia kannustetaan kilpailemaan mahdollisimman monessa eri yleisurheilulajissa. Monipuolisuuskilpailun tulosten seuraamiseen on luotu helppokäyttöinen seurantatyökalu. Kilpailumuotoa ovat olleet kehittämässä yhdessä lajiliiton kanssa erityisesti huippuseuraverkosto ja sen teknisestä toteuttamisesta vastaa Tilastopaja Oy, ja se löytyy osoitteesta: https://www.tilastopaja. eu/fi/db/tulevattahdet.php

Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu: mistä on kysymys?

Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailuun osallistuvat kaikki yleisurheilulisenssin omaavat, yleisurheilussa kilpailevat 9–13-vuotiaat lapset. Monipuolisuuskilpailussa kerätään mahdollisimman paljon pisteitä kilpailemalla mahdollisimman monessa oman sarjan yleisurheilulajissa. Pisteitä jaetaan niissä lajeissa, joihin on määritelty Taitomerkkirajat. Lajikohtaiset pisteet määrittyvät Taitomerkkirajojen mukaan seuraavasti: A-luokka: 4 pistettä B-luokka: 3 pistettä C-luokka: 2 pistettä Virallinen lajitulos, joka ei yllä C-luokkaan: 1 p

Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa lasketaan yhteen jokaisen lajin parhaan kilpailutuloksen antamat pisteet. Kilpailu kestää 1.1.–31.12. eli koko kalenterivuoden. Tuloksia ja pisteitä voi parantaa koko kalenterivuoden ajan. Lajipisteet ja yhteispisteet päivittyvät jatkuvasti ja ympärivuotisesti Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailun tulossivustolle. Sivusto on maksuton, eikä sen käyttöön vaadita rekisteröitymistä. Sivustolla voi seurata monipuolisuuskilpailun tuloksia valitsemalla kilpailuvuoden, sukupuolen ja ikäluokan, seuran ja piirin. Sivustolla on nähtävissä urheilijakohtaiset kokonaispisteet, kilpailtujen lajien lukumäärä, kokonaispisteiden perusteella laskettu tähtitaso sekä lajimäärä eri Taitomerkkitasoilla. Niin ikään sivustolla voi tutustua yksittäisen urheilijan kuluvan kalenterivuoden parhaisiin lajikohtaisiin tuloksiin ja tulosten antamiin pistemääriin. Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailun urheilijakohtaista vuosittaista kehitysseurantaa voi tarkastella Tilastopaja.fi -urheilijaprofiileissa, mikä edellyttää rekisteröitymistä.

Tulevat tähdet -monipuolisuuskilpailun tähtitasot:

« «« 15–29 p ««« 30–49 p «««« 50–64 p ««««« 1–4 p

5–14 p

Spurtti News 2/2023

leisurheilijan Hätäilemättä huipulle -urapolun lapsuusvaiheen yksi keskeisistä tavoitteista on runsas monilajinen kilpaileminen. Tällä hetkellä tavoite toteutuu vain hyvin pienellä osalla lajin lapsiharrastajista. – Viime vuonna lähes 7000:sta yleisurheilun kilpailulisenssin omaavasta 9–13-vuotiaasta lapsesta runsas neljännes ei kilpaillut kertaakaan, ja kilpailleista lapsista 28 % kilpaili vain yhdessä tai kahdessa yleisurheilulajissa vuoden aikana. Yhteensä siis noin puolet ikäluokan lisenssiurheilijoista ei kilpaillut lainkaan tai kilpaili erittäin suppealla lajivalikoimalla, toteaa Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni. Toisessa ääripäässä olivat ne vajaat 10 % lapsista, jotka kilpailivat vähintään kymmenessä eri yleisurheilulajissa vuoden aikana. – Sekä kilpailemisen kokonaismäärä että kilpailtavien lajien lukumäärä on suurimmalla osalla lapsista urheilijaksi kasvamisen kannalta hälyttävän matalalla tasolla. Yleisurheilussa on ilmiselvä tarve lapsuusvaiheen kilpailutoiminnan uudistamiselle, Finni linjaa.

Monipuolinen kilpaileminen kehittää, opettaa ja ohjaa Lasten monipuolinen yleisurheilukilpaileminen parantaa motorisia taitoja ja taitojen oppimiskykyä, vahvistaa kehoa ja kehon eri elinjärjestelmiä, kehittää fyysisiä ominaisuuksia sekä opettaa psykososiaalisia taitoja. Lapsuusvaiheen monipuolisuus luo siis edellytykset lapsen harjoitettavuuden kehittämiselle. Monilajisen kilpailemisen avulla lapsi myös löytää varmemmin sen lajin tai ne lajit, jotka sopivat itselle parhaiten, ja joihin oma innostus erityisesti syttyy. – Lasten laadukkaassa yleisurheiluharrastamisessa runsas monilajinen kilpaileminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että monipuolinen kilpaileminen myös ohjaa

Kuva: Kimmo Räisänen

harjoittelemaan ja lajileikkimään monipuolisesti ja määrällisesti paljon, Finni kiteyttää monipuolisuuskilpailun taustalla olevan tavoitteen.

Monipuolisuus mahdollistaa myöhemmän huippu-urheilun Yleisurheilu on maailman monipuolisin urheilumuoto. Monipuolisesti toteutettu yleisurheilu on tunnetusti yksi parhaista lasten urheilullisuuden ja harjoitettavuuden kehittämisen kasvualustoista, riippumatta urapolun myöhemmästä lajisuuntautuneisuudesta. – Yleisurheilun monipuolisen juoksemisen, monipuolisen ponnistamisen ja monipuolisen heittämisen perustei-

den tulisi olla merkittävä osa lasten liikunnan ja urheilun kaikille lajeille yhteistä opetussuunnitelmaa. Lapsuusvaiheen monipuolinen ja monilajinen yleisurheilu luo tunnetusti myös erinomaiset edellytykset myöhemmälle urheilu-uralle, niin yleisurheiluun kuin muihinkin urheilulajeihin. – On kuitenkin syytä muistaa, että yleisurheiluun voi tulla mukaan lapsuusvaiheen jälkeen ja nousta vielä vaikka huippuyleisurheilijaksi, kuten esimerkiksi Topi Raitasen urapolku meille hyvin osoittaa. – Yleisurheilu on varhaisen monipuolisuuden ja myöhäisen erikoistumisen laji, Finni kiteyttää.

Eri lajien huippu-urheilijoiden parhaat pisteet Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa: Reetta Hurske, aitajuoksija, Euroopan mestari: T13 49 p, 13/16 lajia ja lisäksi viisi muuta yleisurheilulajia kilpailtuna Wilma Murto, seiväshyppääjä, Euroopan mestari: T12 30 p, 9/16 lajia ja lisäksi kolme muuta yleisurheilulajia kilpailtuna Topi Raitanen, estejuoksija, Euroopan mestari: P9 8 p, 2/13 lajia, aloitti yleisurheilun varsinaisesti 16-vuotiaana Mikko Rantanen, jääkiekkoilija, Stanley cup -voittaja: P11 18 p, 6/14 lajia Linda Sällström, jalkapalloilija, Helmarien maalitykki: T11 27 p, 8/14 lajia

Henkilökuva Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Hannu Jukola

EM-areenalla kaksoisvoittoon aitoneet Jere Haapalainen ja Antti Sainio:

Se muisto ei häviä 10

Spurtti News 2/2023

Henkilökuva

Antti Sainio ja Jere Haapaalainen 400 metrin aitojen palkintojenjaon jälkeen Jerusalemissa alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa.. Kuva: Thomas Windestam

”S

e muisto ei häviä, vakuuttavat Jere Haapalainen ja Antti Sainio. Kaksikko juoksi Suomen joukkueelle ikimuistoisen kaksoisvoiton 400 metrin aidoissa Jerusalemissa kesällä alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa. Huikeaa finaalijuoksua sopii muistella vielä kilpailukauden päätteeksi aurinkoisessa Ratinassa, joka on Tampereen Pyrintöä edustavan kaksikon kotiareena. – Muistot siitä kilpailusta ovat loppuelämän mittaisia, sanoo Haapalainen, joka kiiti mestariksi ikäluokkansa Suomen ennätyksellä 50,02. Sainio oli toinen ennätyksellään 50,19. – Onhan se ihan eri juttu sanoa, että tuli tuplavoitto. Harvoin sitä pääsee arvokisoissa sanomaan, Sainio täydentää. Kahdeksannella radalla aitonut Haapalainen ja kuutosrataa juossut Sainio onnistuivat molemmat jakamaan voimansa oikein ja nousivat kärkisijoille vasta aivan kilpailun loppuhetkillä. – Muistan, kun pääsin maaliin,

Spurtti News 2/2023

kuinka hienolta se tuntui, kun tajusin, että voitettiin molemmat. Minulle toinen sija oli voitettu hopea, Sainio sanoo.

Keskinäinen kilpailu ajaa eteenpäin Nyt aiturikaksikon ajatukset ovat tulevassa kilpailukaudessa. Jos kaksikon harjoituskausi onnistuu, luvassa lienee neljäs ulkoratakausi Suomen yleisurheiluhistoriassa, jonka aikana kaksi miestä juoksee 400 metrin aidat alle 50 sekunnin. Heitä voi tosin olla enemmänkin. Haapalainen ja Sainio kokevat, että hyvähenkinen kilpailu ajaa heitä eteenpäin. – Vähintäänkin saadaan kovia kisoja. Ja jos Antti paiskaa jossakin 49 ja puolen sekunnin ajan, siinä tulee heti tunne, että hetkinen, semmoinen täytyy tehdä itsekin. Kilpailu auttaa meitä molempia, Haapalainen sanoo. Sainio näkee samoin. – Kyllä se ajaa meitä eteenpäin. Kun ollaan hallilla samaan aikaan treenaa-

massa, sitä ajattelee aina, että nyt on pantava kaikki peliin. Ja jos Jere juoksee lujaa, niin on tehtävä itsekin.

Millaisia kilpakumppaneita pojat ovat? Miten on Jere, millainen kilpakumppani Antti on? – On sillä hyvä kilpailupää, Haapalainen hymyilee Mitäs sanot Antti, millainen kilpakumppani Jere on? – Olen samaa mieltä Jerestä, mitä hän sanoi minusta. Meillä on muutenkin tällaista hyvää keskinäistä tsemppaamista. EM-kisoissakin todettiin ennen finaalia keskenämme, että hoidellaan tämä tästä, ja niinhän sinä kävi, Sainio muistaa. Miten on Jere, mikä Antin juoksussa on sellaista, jonka haluaisit itsellesi? – Antti on teknisesti hyvä aidalla, Haapalainen tuumii. Entä Antti, minkä ominaisuuden Jereltä haluaisit? – Haluaisin, että olisin yhtä hyvä lopussa.

Henkilökuva

ä t s y m y s y k Noin 15 e l l e s i a l a p a Jere Ha Mikä sinut toi urheilun pariin?’ – Vanhemmat ovat urheilullisia ja minulla on kaksi vanhempaa sisarusta Jooa ja Neea, jotka olivat joukkuevoimistelija ja jalkapalloilija, eli sieltä perheestä se tulee. Minut ohjattiin urheilun ja kilpaurheilun pariin. Olen siitä aina nauttinut.

Mitkä olivat ensimmäiset lajit? – Pelasin jalkapalloa mutta ensimmäinen vähän totisempi laji oli telinevoimistelu, joka siitä vaihtui yleisurheiluun. Sen ohella kilpailin myös tenniksessä, joka sitten jäi. Yleisurheilu on ollut selvä päälaji 13–14-vuotiaasta asti.

Miten 400 metrin aidat valikoitui päälajiksi? – Juoksin ekoina vuosina ihan tosissani myös pika-aitoja ja olin siinä ihan hyväkin. Silloin tehtiin kaikkia lajeja. Tykkäsin paljon pituushypystä ja pikaaidoista, mutta aloin sitten juosta pidempiä matkoja. Ekoissa SM-kisoissa 14-vuotiaana lajit olivat 800 ja 2000 metriä. Niitä kisasin ekat SM-kisavuodet. Sen jälkeen siinä ollut kymppiottelua ja muuta, mutta aitominen on ollut halussa koko ajan. Sitten nelonen alkoi kulkea ja siitä on sitten jalostauduttu pitkiin aitoihin. – Kalevan kisat 2021 oli ensimmäinen vuosi, jonka aikana ensimmäisen

kerran panostettiin tosissaan 400 metrin aitoihin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Kalevan kisoista tuli mitali, oli itselleni selvää, että tähän tullaan nyt panostamaan.

Harjoittelet Juha Lehdon valmennuksessa, millainen ryhmä teillä on? – Mukana on Konsta Uuttera, Julius Lehto, Dani Lirkki, Eino Perämaa, Konsta Kankainen, Jaakko Linnus ja Ada Varvio. Konstalla on pika-aidat päälaji, meillä Jaakon ja Einon kanssa pitkät aidat ja muut ovat nelosen juoksijoita. Uuttera tuli siihen nyt kasin menijäksi.

Kehityit kauden aikana parisen sekuntia 400 metrin aidoissa ja 400 metriä. Ennätykset ovat nyt 50,02 ja 47,51. Mistä kehitys tuli? – Minulle 2022 oli aika nihkeä vuosi, kun loppukeväästä meni selkä. Sain treenikauden tehtyä hyvin, mutta selkä söi tuloskunnon. Se perustelee isosti melkein kolmen sekunnin ennätysparannusta, eli tässä tuloksessa näkyy kahden viime vuoden työn tulos. – Vuodesta 2022 jäi hampaankoloon ja aika kovalla motivaatiolla painoin sitten duunia. Kaikki meni sillä lailla hyvin, että pysyin terveenä. Missattuja harjoituspäivä ei juuri tullut.

Omat vahvuudet ja heikkoudet 400 metrin aiturina nyt?

– Tänä vuonna onnistuin vielä saamaan tosi varmoja kisoja alle, Jere Haapalainen sanoo.

Spurtti News 2/2023

– Juoksu loppu, kilpailussa taisteleminen ja kestopuoli 400 metrin aitajuoksuun on aika hyvä, ja ylipäätä minun vahvuuteni on hyvä koordinaatio ja se, että hallitsen sen homman aika hyvin. Tänä vuonna onnistuin vielä saamaan tosi varmoja kisoja alle. Ei tullut melkein olenkaan sipsuttelua tai epäonnistumista aidoilla. Sitä kautta tuli tosi

– Minulle on tärkeintä kehittyä kokonaisuudessa. Saada sellainen puhdas harjoitusvuosi alle ja viedä nopeutta eteenpäin, kuten kaikkia muitakin ominaisuuksia, Jere Haapalainen linjaa.

hyvä varmuus. – Nopeus meni paljon eteenpäin, mutta se nopeuspuoli on se, mikä ratkaisee, jos haluaa murtautua aikuisten kansainväliselle tasolle. Sitä pyritään kehittämään.

Millaisin tavoittein ja ajatuksin ensi kauteen. Rooman EM-kilpailut ovat tavoitteena?

Mikä sinulle urheilussa noin yleisesti ottaen on kaikkein tärkeintä? – Urheilu-uran urheilullinen tavoite on panostaa niin kovaa, että saan todellakin selvillä, mikä se minun maksimini on, ettei tarvitse uran jälkeen jossitella, että olisiko pitänyt tehdä jotakin eri lailla.

– EM-kisapaikka näyttää tällä hetkellä aika hyvältä, ja homma on toiminut harjoituksissa hyvin, joten mitään massiivisia muutoksia ei lähdetä tekemään. Pääasia on, että pysyy terveenä ja saa alle hyviä harjoitusvuosia. Silloin voi tapahtua mitä vaan. Me treenataan määrällisesti tosi paljon. Ei hirveästi säästellä.

Mikä on mielitreenisi?

Mikä ensi kaudella on sinulle kaikkein tärkeintä?

Mikä on treeni, jonne ei ole mukava mennä?

– En tykkään laittaa mitään kilpailua tavoitteeksi. Minulle tärkeintä kehittyä kokonaisuudessa. Saada sellainen puhdas harjoitusvuosi tähän alle ja viedä nopeuspäätä eteenpäin, kuten kaikkia muitakin ominaisuuksia.

– Eiköhän ne ole nuo kovat kestotreenit. Mäkitreeni saattaa olla sellainen, kun se on usein viikon viimeinen harjoitus. Se saattaa vähän kirvellä, mutta se kuuluu asian.

– Onhan se kiva, kun pk-kaudella lenkkareilla jynssää paljon tylsää määräintervallia. Niin on hienoa, kun saa piikkarit jalkaa ja pääsee testailemaan vähän kovempia vauhteja. Me myös testaillaan treeneissä aika paljon loikkia ja muuta kaikkea. Niistä testeistä minä tykkään.

Mikä on paras neuvo urheiluun liittyen, minkä olet saanut? – Paras neuvo on isältä, ja se on, että täysillä päin. Isä sanoo sen ennen jokaista kisaa.

Onko sinulla esikuvia yleisurheilussa tai kenen tekemisiä seuraat? – Norjan Karsten Warholmia on pakko ihailla, kun teki maailmanennätyksen, mutta muuten täältä pohjoisesta esimerkiksi Viron Rasmus Mägi on kova kaveri ja minun tyyppiseni juoksija. – Tänä vuonna on ihmetyttänyt tuo Jamaikan Roshawn Clarke, joka juoksi meidänikäisten maailmanennätyksen 47,34. Se on aika ihme kaveri.

Mitä teet, kun rentoudut? – Tehdään treenikavereiden kanssa ihan mitä vaan vapaa-ajan toimintaa. Mennään saunomaan tai lätkitään golfia sun muuta. Se ei ole ikinä ollut ongelma, että alkaisin liikaa stressata näistä urheilujuttuja.

Tappara vai Ilves? – Ilves. Ehdoton vastaus.

Henkilökuva

ä t s y m y s y k Noin 15 e l l o i n i a S i Antt Mikä sinut toi urheilun pariin? – Äiti, sisarukset ja veli Ville Aarnivala. Olin aina mukana yleisurheilukentällä. Sen kautta olen urheiluun tullut. Ekat kisat minulla oli varmaan 3-vuotiaana kun olin Hippo-kisassa.

Millainen oli lapsuuden ja nuoruuden urheilutaustasi? – Olen pelannut paljon jalkapalloa ja myös koripalloa. Kaikki kaverit harrastivat futista. Sitä tuli pelailtua joka päivä koulussa, ja koulun jälkeenkin mentiin aina pelaaman. Ihan sama, oliko talvi tai kevät. – Korista pelasin BC Nokiassa ihan pienenä, sitten se jäi ja aloin harrastaa yleisurheilua ja futista, jota pelasin Nokian Palloseurassa. Futis jäi, kun olisi pitänyt vaihtaa Ilvekseen, mikä olisi vaatinut, että on vaan futista, joten minä valitsin yleisurheilun.

Milloin alkoi tavoitteellisempi yleisurheilu? – Kun oli ensimmäiset SM-kilpailut Lahdessa 14-vuotiaana, ja siellä tuli Suomen mestaruus pika-aidoissa. Silloin ajatella, että voin olla ihan hyvä tässä lajissa. Siitä asti olen treenannut yleisurheilua tavoitteellisesti.

Mikä 400 metrin aidoissa kiehtoo?

Omat vahvuudet ja heikkoudet 400 metrin aiturina nyt?

– En tiedä, onko kiehtoo oikea sana. 400 metrin aidat on vaativa laji. Ehkä juuri vaativuus ja se, että omat ominaisuudet osuivat parhaiten siihen on se, mikä kiinnostaa.

– Takakaarre on minun vahvuuteni. Vaihdan siinä askelrytmiä ja minulla, kun on hyvä aidan ylitys, vauhti ei siinä hidastu vaikka askelta pitää lyhentää. Juoksin nyt 14 askeleella 200 metriin ja tulin 15 askeleella loppuun, mutta veikkaan, että jatkossa juoksen 14 askeleella pidemmälle. – Olen aina ajatellut, että loppu olisi minun heikkouteni, mutta olen huomannut, että minulla on hyvä loppu, mutta Jerellä vaan on vielä kovempi. Se näkyi EM-kilpailuissa, jossa me molemmat tultiin loppu hyvin. Viimeistä aitaväliä ja loppusileää pitäisi saada vielä hiukan viilattua.

Miten se toimii, kun valmentajana on oma äiti? – Sanoisin, että se toimii hyvin. Kun asutaan saman katon alla, äiti näkee joka päivä, olenko palautunut, ja mikä on päivän vireystila. Hän pystyy sen mukaan vähän kikkailemaan, että tehdäänkö tänään sittenkään sen verran, kun ohjelmassa oli. – Treeneissä voi joskus olla, että sanon äidille vähän helpommin kuin, jos valmentajana olisi joku muu. Se voi alkaa ärsyttää, kun äiti sanoo, että teen jonkun liikkeen väärin, mutta hyvin se muuten sujuu.

Ennätys parani kauden aikana 400 metrin aidoissa kaksi sekuntia ja 400 metrin sileällä sekunnin lukemiin 50,19 ja 47,81. Mikä toi moisen kehityksen? – Olin terveenä, mikä on aina se päähomma ja sitten, että harjoittelun

Mitkä ovat ensi kauden tavoitteesi?

Missä vaiheessa aitajuoksu valikoitui omaksi lajiksi? – Se tuli oikeastaan äidin kautta. Äiti oli pika-aituri. Juoksin itsekin alkuun pika-aitoja. Sitten testasin huvikseen pitkiä aitoja (300 m aj) Tampere Junior Indoor Gamesissa, ja meni ihan hyvin. Minulla on hyvä nopeuskestävyys ja olen hyvä aituri. Ne molemmat asiat kolahtivat siinä. Olen myös niin sanotusti molempijalkainen, potkaisen oikealla ja ponnistan vasemmalla, ja olen aina aitonut molemmin päin.

Spurtti News 2/2023

määrä on noussut tasaisesti. Ei tullut sellaisia rykäyksiä, ja nyt tällä kaudella fyssari on ollut tosi tärkeä juttu. – Käyn säännöllisesti fyssarilla ja tuntuu, että joka kerta kehosta löytyy jotakin viilattavaa. Olen saanut kehon tasapainon kuntoon ja juoksuasento on parantunut, eli kroppa pysyy niin sanotusti kasassa koko ratakierroksen ajan. Fyssari Ari Välitalo on siinä yksi päätekijä.

– Päätavoite on alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut Perussa. Siellä haluan päästä mahdollisimman korkealla. Sanon kuitenkin aina, että ensin täytyy päästä finaaliin, sitten voi vaikka voittaa. Haluan myös juosta 400 metrin aidat ainakin alle 50 sekunnin.

– Päätavoite on alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut Perussa. Siellä haluan päästä mahdollisimman korkealla, mutta sanon aina, että ensin täytyy päästä finaaliin. Sitten voi vaikka voittaa. Haluan myös juosta 400 metrin aidat alle 50 sekunnin.

Mikä sinulle on kaikkein tärkein asia urheilussa? – Nauttia siitä hetkestä, ettei stressaa liikaa, vaan elää hetkessä. Ei pidä

miettiä liikaa, mitä teki viikko sitten tai mitä tapahtuu viikon päästä, vaan antaa mennä. Itse nautin siitä, kun on paljon yleisöä.

Antti Haapakoski sen sanoi, kun olin nuorten Ruotsi-ottelussa. Siitä olen yrittänyt ottaa ja nauttia siitä aina kun pääsen stadionille.

Mikä on mielitreenisi?

Mikä mottosi?

– Tekniikkatreenit ja sellaiset treenit, joissa syke nousee, mutta hapot eivät. Juostaan lujaa, muttei niin paljon, että tulisi happoja.

– Luota itseesi.

Mikä on treeni, jonne ei ole mukava mennä? – En pidä perusvoimatreeneistä, koska ne ovat niin pitkiä, mutta kontrastivoimatreenit ovat mieluisempia. Myös joku kova aitatreeni, jossa hapot nousevat ja juostaan pidemmälle telineistä, on henkisesti kovaa.

Mikä on paras neuvo urheiluun liittyen, minkä olet saanut? – Kun tulet stadionille, katso hetki ympärillesi ja ajattele, että minä olen nyt tässä, ja nauti siitä tilanteesta.

Onko sinulla esikuvia yleisurheilussa? – Bershawn Jackson on esikuva minulle, koska hän on samanmittainen kuin minä. Hän totesikin, että vaikka on lyhyempi kuin muut, sillä ei ole väliä, kun hänellä on ”iso sydän” eli hän jaksaa taistella.

Mitä teet, kun rentoudut? – Kaverit on tosi tärkeä juttu, ja välillä taas makaan sängyssä ja katselen jotakin sarjaa.

Mikä on se suuri unelma? – Olympiakulta ja se, että voisin elättää itseni urheilulla.

Youth Athletics Games Kuva: Kimmo Räisänen

Ta mpe re

Juni r Indoor Games

Kuva: Kimmo Räisänen

Tampereen YAG:n tavoite kesäkuussa yli 2000 urheilijaa

ampereen Pyrintö aikoo lyödä ensi kesänä Youth Athletics Gamesin, (YAG) Suomen suurimman lasten ja nuorten yleisurheilutapahtuman, osanottajaennätyksen. YAG järjestetään ensi vuonna 13.–16. kesäkuuta ja ensimmäistä kertaa Tampereella. Kaikki lajit pidetään Ratinan stadionilla. Tampereella on nähty kahdesti YAG:n edeltäjä Finlandia Junior Games, (FJG) vuosina 1998 ja 2001. Pääkaupunkiseudulla järjestetyssä FJGtapahtumassa oli parhaimmillaan jopa 5 000 urheilijaa. Ensimmäinen YAG järjestettiin vuonna 2012. Osanottajamäärät ovat pudonneet FJG:n huippuvuosista, mutta Tampereella uskotaan uuteen nousukauteen. – Tavoitteemme on saada YAG:hen ensimmäistä kertaa yli 2000 urheilijaa. Yritämme saada paljon kilpailijoita

Spurtti News 2/2023

myös ulkomailta. Luotamme siihen, että vetovoimainen tapahtumien Tampere houkuttelee kesällä, Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen sanoo. Järjestäjät eivät ole vielä päättäneet ensi kesän YAG:n lajiohjelmaa eikä aikataulua. Jotain uutta on mahdollisesti luvassa. – Haluamme tehdä YAG:stä omanlaisemme tapahtuman, Hakanen kertoo. Ensi vuoden YAG:ssä on vanhaan tapaan ikäsarjat 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 17. 17-vuotiaat ovat kilpailleet viime vuosina heti avauspäivänä, torstaina, mutta sarjan ensi vuoden kilpailupäivää ei ole vielä päätetty. Urheilijoille on tarjolla erilaisia kisapaketteja. Ne sisältävät pelkät osanottomaksut tai niiden lisäksi myös koulumajoitukset ja ruokailut. Majoittua voi myös urheiluopistolla tai

hotellissa. Pyrintö on YAG:n ainoa järjestävä seura, mutta talkoolaisia tulee muistakin seuroista. Hakasen mukaan YAG:ssä tarvitaan noin 300 vapaaehtoista. Sellaisen määrän kokoamiseen Pyrinnöllä on rutkasti rutiinia, sillä seura on järjestänyt paljon suuria kilpailuita, kuten Tampere Junior Indoor Games, Kalevan kisat, nuorten MMja EM-kilpailut sekä veteraanien MMkilpailut. Suurten kisojen järjestämiseen tarvitaan tuomareiden ja toimitsijoiden lisäksi muun muassa rakentajia, keittiöhenkilökuntaa, liikenteenohjaajia ja järjestyksenvalvojia. Punapaitaisia pyrintöläisiä nähdään huikea määrä myös tositoimissa eli kilpailijoina. – Seurastamme kilpailee noin 150 urheilijaa, Hakanen arvioi. Tampereen Pyrintö on 127 vuotta

vanha yleisseura, jonka edustajat ovat saavuttaneet peräti 27 olympiamitalia. Pyrintö on yksi Suomen johtavista yleisurheiluseuroista. Se sijoittui tänä vuonna Kalevan Maljan pistekilpailussa kolmanneksi. YAG:ssä on perinteisesti vieraillut kummiurheilijoina aikuisia huippuurheilijoita kannustamassa nuoria ja jakamassa palkintoja. Tällaisia nuorten esikuvia löytyy Tampereen Pyrinnöstä vaikka millä mitalla, esimerkiksi Reetta Hurske, Saga Vanninen, Urho Kujanpää, Lotta Harala, Ella Junnila ja Salla Sipponen. – Ensi vuoden YAG on myös Tampereen suurtapahtumatyöryhmän kalenterissa. Tampereen kaupunki näkyy YAG:ssä monella tavalla. YAG on ensi kesänä yksi Tampereen suurimmista tapahtumista, Hakanen kertoo. Pyrintö panostaa nelipäiväisessä YAG:ssä myös oheistapahtumiin, kuten kisadiscoon. – Seuramme urheilijat toivoivat iltaohjelmaa, kun he nyt joutuvat majoittumaan kotona. YAG:n oheistapahtumissa on mahdollisuus muodostaa kaverisuhteita, jotka voivat kestää läpi elämän. Pyrimme saamaan kilpailijoille myös alennuksia huvittelupaikkoihin, kuten maauimalaan ja Särkänniemeen. – On kiva päästä tekemään suurta tapahtumaa, joka on koko yleisurheilevan nuorison kohtaamispaikka. Tampere on ensi vuonna nuorisoyleisurheilun pääkaupunki, kun järjestämme sekä Tampere Junior Indoor Gamesin (TJIG) että YAG:n, Hakanen iloitsee.

8.-10.3.2024

Euroopan suurin hallikilpailu talvikauden kohokohta

Tampere Junior Indoor Games -tapahtumaan odotetaan 1700 osanottajaa. Kuva: Anssi Mäkinen

ampereen Pyrintö järjestää ensi vuonna 8.–10. maaliskuuta Pirkkahallissa Tampere Junior Indoor Games -tapahtuman. Kolme viikkoa aikaisemmin samassa paikassa pidetään yleisen sarjan SM-hallikilpailut. TJIG on osanottajamäärältään Suomen suurin yleisurheilun hallikilpailu. – Tietääkseni myös Euroopan suurin hallikilpailu. Odotamme tapahtumaan noin 1700:tta kilpailijaa, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen kertoo. TJIG:n avauspäivänä, perjantaina, kilpaillaan 17-vuotiaiden sarjassa. Lauantaina ja sunnuntaina kilpaillaan ikäsarjoissa 10, 11, 12, 13, 14 ja 15.

– Meidän poikkeuksellisen suuri hallimme mahdollistaa valtavan osanottajamäärän ja monipuolisen lajivalikoiman. Tiivistahtisessa hallikilpailussa on oheisohjelmaa vähemmän kuin kesäkisoissa, mutta TJIG on yleisurheilun talvikauden kohokohta, Hakanen sanoo. Toimitsijoita tarvitaan TJIG:ssä Hakasen mukaan 200-250. – Myös seuramme aikuiset huippuurheilijat ovat osallistuneet TJIG:n talkoisiin esimerkillisellä tavalla, Hakanen kiittelee. Pyrintö on jo 17 vuoden ajan tehnyt yhteistyötä saksalaisen Hamburger Sportverein-seuran kanssa. Hampurilaiset ovat käyneet Tampereella kilpailemassa TJIG:ssä ja pyrintöläiset vastavuoroisesti Hampurissa.

Henkilökuva Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Marko Tuominiemi

Huippukausi yllätti Pinja Kärhän 20

Spurtti News 2/2023

Henkilökuva

18-vuotiaiden EM-kilpailuihin, jotka ovat Slovakian Banska Bystricassa. Ikäluokan ME on unkarilaisen Réka Gyurátzin 76,04. Sarjassa kilpaillaan 3 kilon moukarilla.

”Meillä on sellainen rento ja kannustava ilmapiiri”

Kuortaneen urheiluopiston heittopaikka on tullut tutuksi Kuortaneen Urheilulukiossa opiskelevalle Pinja Kärhälle.

aisten moukarinheitto on Suomessa vahvassa nousukiidossa, ja mikä parasta nuoren kärkikaartin takana on nousemassa Pinja Kärhän tapaisia huippulupauksia. Kärhä, 16, voitti lajinsa Nuorten kesäolympiafestivaaleilla Slovenian Mariborissa ja huipensi kesän hienon kilpailuturneensa nuorten Ruotsi-ottelun voittoon 70,38 kantaneella heitolla Tukholmassa. Syyskesällä 4-kiloinen moukari kaarsi vielä komeasti lukemiin 58,72, joka on 16-vuotiaiden ennätys. – Ei se paljon paremmin olisi voinut mennä. Alkuvuodesta en ajatellut, että tuollainen kausi voisi olla tulossa. Tavoite oli Suomen ennätys, ja ajattelin, että olisi hienoa päästä Mariboriin, Kärhä muistelee. – Missään vaiheessa en uskaltanut ajatella voittoa Mariborissa saati, että heittäisin 70 metriä.

Spurtti News 2/2023

”Kolmas heitto oli aika kamala” Mariborissa Kärhä joutui mittaamaan kykyjään hallita paineinen kilpailutilanne. – Kun oli kaksi raksia alla, kolmas heitto oli aika kamala. Olen kiitollinen, että sain siinä tuloksen ja vielä hyvän, ja pidettyä pään kasassa, Kärhä muistelee. Kolmannellaan Kärhä heitti parhaansa 67,29, jolla hän nousi johtoon, joka piti kilpailun loppuun asti. Mariborin kilpailussa Kärhälle oli tarjolla vahvaa taustatukea. – Valmentaja Arto Rinta-aho oli linjoilla puhelimessa. Oma perhe oli paikalla ja joukkueenjohtaja Aapo Räntilä. Kaikki kannustivat ja auttoivat, Kärhä muistelee Mariborin tunnelmia.

”Se ei tuntunut niin pitkältä” Kolmannella heitollaan Kärhä räväytti myös Tukholman olympiastadionilla. Kärhä oli kahden kierroksen jälkeen toisena nuorten maaottelussa. Kolmas

Kärhä on kotoisin Loimaalta, mutta opiskelee Kuortaneen urheilulukiossa. Hän harjoittelee Arto Rinta-ahon johdolla ryhmässä, johon kuuluvat kiekonheittäjä Juuso Tuura sekä moukarinheittäjät Sanni Jokela ja Salla Kalliomäki. – Treenataan aina yhdessä. Tullaan hyvin toimeen. Meillä on sellainen rento ja kannustava ilmapiiri, Kärhä kiittelee. Kiitosta Kärhältä saa myös Kuortaneen urheilulukio, jota hän käy neljän vuoden tahdissa. – Jos haluaa yhdistää opiskelun ja urheilun, ei parempaa paikkaa varmaan ole, ei ainakaan minulle. Treenimahdollisuudet ovat tosi hyvät. Koulun puolesta on päivittäin kaksi tuntia treeniaikaa ja saadaan treeneistä opin-

topisteitä.

”Arton mukana on tullut tosin paljon tietoa ja taitoa” Moukarinheitto on ollut Kärhälle rakkain laji nuorestaan iästään huolimatta jo vuosia. – Aika monipuolisesti tein yleisurheilulajeja nuorempana, mutta moukari on ollut lemppari varmaan 9-vuotiaasta, Kärhä muistelee kesää 2016, jolloin hän heitti 2,5-kiloista moukaria 30,60. Se on edelleen tuon ikäluokan kaikkien aikojen paras tulos Suomessa. – Kunnolla aloin harjoitella vasta viime vuonna. Treenasin aika paljon jo silloin 9-vuotiaana, kun halusin SE:n, mutta ei se sellaista treenaamista ollut, Kärhä viittaa ohjattuun treeniin. Kuluvan vuoden alusta Kärhää on valmentanut Olli-Pekka Karjalaisen kansainväliselle huipulle ohjannut Arto Rinta-aho, joka on vuosien mittaan ollut ja on edelleen muidenkin heittäjien apuna. – Arton mukana on tullut paljon tietoa ja taitoa. Arto on tosi hyvin perillä lajista.

Luotan siihen, että heittäminen paranee paljon, kun on oikeat henkilöt mukana, Kärhä kiittelee valmentajaansa.

”Nopeus on varmaan se vahvuus minun heitossani” Tämänhetkistä heittoaan Kärhä analysoi näin. – Heitto kiihtyy tosi hyvin ja pysyy ehjänä. Nopeus on varmaan se vahvuus minun heitossani. Joitakin tekniikkajuttuja pitäisi kehittää ja sitä, että malttaa tehdä teknisesti ehjiä heittoja. Roolimalleja Kärhältä ei puutu, kun erityisesti Silja Kosonen, Krista Tervo, Suvi Koskinen, Sara Killinen ja Kiira Väänänen pitävät lajin kotimaista tasoa korkealla. – Se kannustaa treenaamaan, kun näkee, kuinka hyvin suomalaiset pärjää. On ollut myös hienoa katsoa Siljaa, ja kuinka hän on pystynyt heittämään noin hyvin niin nuorena. Entä mikä on Pinja Kärhän suuri unelma? – Aikuisissa varmaan maailmanennätys ja olympiakulta.

heitto kantoi hulppeat 70,38, jolla Kärhä nousi 17-vuotiaiden kaikkien aikojen Suomen tilastossa toiseksi. Edellä on vain ikäluokan Suomen ennätystä 72,35 halussaan pitävä Silja Kosonen. – Kun kuuluttaja sanoi, että heitin 70 metrin paremmalle puolelle, en ollut uskoa sitä. Se ei tuntunut niin pitkältä. En edelleenkään ymmärrä, miten se oli niin pitkä, Kärhä muistelee ennätysheittoaan.

”Tavoitteena on päästä EM-kisoihin ja ottaa mitali sieltä” Kuluneen kesän kisat Kärhä on siirtänyt muistojen joukkoon. Nyt rakennetaan kuntoa tulevaa kesää varten. – Tavoitteena on päästä EM-kisoihin ja ottaa mitali sieltä. Toivottavasti kulta. Olisi myös hienoa heittää ainakin lähelle maailmanennätystä, Kärhä sanoo ja muistuttaa samalla, että tavoitteiden pitää olla korkealla. EM-kisoilla Kärhä viittaa alle

Moukarinheiton valmentajaguru Arto Rinta-ahoa ryhmässä harjoittelevat kiekonheittäjä Juuso Tuura sekä moukarinheittäjät Sanni Jokela, Salla Kalliomäki ja Pinja Kärhä.

Kuva Kimmo Räisänen

n o o k l o i s Onnek t i r a k n a s t e r o u n 3 2 0 kesän 2

Spurtti News 2/2023

Hese-kisat Teksi Jyrki Repola Kuvat Hannu Jukola

Hese-kisoilla 20-vuotisjuhlat juhlavuoden finaalissa Tampereen Ratinassa 26 26

Spurtti SpurttiNews News2/2023 2/2023

Hese-kisat

ouluyleisurheilun vuosittainen huipputapahtuma, Hese-kisa, täyttää pyöreät 20 vuotta. Kahden vuosikymmenen aikana Hese-kisat ovat tarjonneet ikimuistoisia kisatapahtumia ja -retkiä kymmenille tuhansille koululaisille, ja lisää on luvassa juhlavuoden kisatapahtumissa. Suomen Urheiluliiton seurakehityspäällikkö Mika Tyrkkö on järjestänyt Hese-kisojen piirikisoja vuodesta 1998 lähtien joka vuosi ja vastaa nykyään Suomen Urheiluliiton puolesta myös Hese-kisan valtakunnallisesta finaalista. – Urheilin itse Maitokannukisassa vuonna 1982. Silloin lajit olivat 60 metrin sukkulaviesti, kuulantyöntö ja pituushyppy. Kävin koulua Parkanos-

sukkulaviesti, pituushyppy, junnukeihäs ja 12 x 400 metrin viesti. – Lajit ovat sellaisia, joita voidaan suorittaa missä tahansa. Pituushyppy voi olla vauhditon pituushyppy, ja viestiosuuksien pituudet voidaan soveltaa tilojen mukaan, Tyrkkö sanoo.

ten Raumalla kolmiottelussa peräti 500 kilpailijaa. Nykyisin kolmiottelussa on 300-350 osanottajaa. Yleisurheilu innostaa edelleen ala-asteella, Stenfros tietää. Hese-kisoissa urheilee paljon myös muiden lajien harrastajia, muun muassa pesäpalloilijoita, jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita, jääpalloilijoita ja suunnistajia. – Hese-kisat ovat poikineet luokkajoukkueilla käytäviä kilpailuja myös muihin lajeihin, esimerkiksi joukkuepalloiluihin. Koululaisten kisoissa on tehty myös kovia tuloksia. – Hese-kisojen piirikisassa Porin Karhuhallissa kuudesluokkalainen poi-

Finaali taas toukokuussa Tampereella – kaukaisimmat osanottajat Lapista Hese-kisojen piirikilpailut käydään taas ensi vuonna 17:ssä Koululiikuntaliiton piirissä. Kunkin piirikilpailun voittanut koululuokka selviytyy valtakunnalliseen finaaliin. Lisäksi loppuhuipentumaan pääsevät etäkisojen viisi parasta luokkaa. Piirikisat järjestetään huhti-touko-

– Pyynikillä on tiiviimpi tunnelma, ja näyttää aivan kuin siellä olisi enemmän ihmisiä kuin Ratinassa. Finaali on kuitenkin ehdittävä järjestää koulupäivän aikana, joten siinä mielessä Ratina on parempi paikka, koska siellä on enemmän suorituspaikkoja kuin Pyynikillä.

Koulukisojen veteraani Stenfors: ”Lapset lähtevät aina innoissaan mukaan” Hese-kisat on yleisurheiluhenkinen koululaisten joukkuekilpailu. Se tunnetaan hyvästä, kannustavasta tunnelmasta. sa. Harjoittelimme salissa pituushyppyä patjalle ja työnsimme kumikuulaa. Sijoituimme piirikisassa toiseksi ja jäimme harmittavan niukasti finaalista, Tyrkkö muistelee. Jokaisessa lajissa on kultakin luokalta kuusi tyttöä ja kuusi poikaa. Kuulan tilalle otettiin vuonna 1997 turbokeihäs, ja vuonna 2010 keihäs muuttui junnukeihääksi. Kierroksen viesti lisättiin ohjelmaan vuonna 2015. Nykyiset lajit ovat 12 x 60 metrin

Spurtti News 2/2023

kuussa, sääolosuhteiden vuoksi suurimmaksi osaksi halleissa. Pohjoisimmat piirikisat on järjestetty Rovaniemellä. – Suomen Urheiluliitto korvaa kaikkien finalistien matkakulut, Tyrkkö kertoo. Hese-kisojen finaalit on järjestetty viimeiset kymmenen vuotta Tampereella Pyynikin urheilukentällä tai Ratinan stadionilla. Ensi vuonna Hesekisojen finaali pidetään Ratinassa 21. toukokuuta.

Porilainen Koululiikuntaliiton aluevastaava Timo Stenfors, 73, on järjestänyt Satakunnassa koululaisten piirikisoja katkeamattomasti jo vuodesta 1985 lähtien. – Ensi vuosi on näissä hommissa jo 40:s eli juhlavuosi. Olen tässä iässä harkinnut hellittämistä, mutta uusia vetäjiä ei oikein tahdo löytyä, Stenfors naurahtaa. Stenfors pitää Hese-kisoja erittäin tärkeänä lasten liikunnan ja urheilun edistäjänä. – Lapset lähtevät aina innoissaan mukaan, vaikka tietäisivät, että ei ole

mahdollisuuksia sijoittua kärkipäähän. Hese-kisat tuottavat lapsille iloa ja lisäävät luokan yhteishenkeä. Kaikki halukkaat pääsevät kilpailemaan, ja kaikki muutkin luokan oppilaat lähtevät mukaan retkelle kannustamaan, Stenfors hehkuttaa. Satakunnassa koululaisten piirikisojen ennätys on peräti 18 joukkuetta. Myös tänä vuonna joukkueita oli ilahduttavan paljon, 14. – Eniten joukkueita on ollut Porista, Raumalta, Nakkilasta, Ulvilasta ja nykyisen Sastamalan alueelta. Koulujen ja luokkien osallistuminen piirikisoihin riippuu paljon opettajien innokkuudesta ja myös kuntien taloustilanteesta, Stenfors kertoo.

Kolmiottelut ja maastojuoksut vetävät Satakunnassa Myös alakoululaisten henkilökohtaiset yleisurheilumittelöt ovat vetäneet runsaasti osanottajia Satakunnassa kunta- ja piirikisoissa. – Maastojuoksuissa on ollut vuosittain 300 osallistujaa, ja 20 vuotta sit-

Hese-kisat

ka hyppäsi pituutta yli kuusi metriä. Kaikki muut lajit keskeytyivät hetkeksi, kun kaikki muut kilpailijat kerääntyivät pituuspaikan ympärille katsomaan hänen suoritustaan, Stenfors muistelee. Hese-kisoissa toimitsijat ovat pääsääntöisesti 8- ja 9-luokkalaisia yläasteiden oppilaita. Lisäksi mukana on muutama aikuinen lajivastaavana. – Nuoret saavat tuomaritehtävissä monipuolista näkökulmaa yleisurheiluun, Stenfors kehuu.

Tesoman koulu mestariksi pitkäjänteisellä työllä Viime keväänä Ratinassa Hese-kisan finaalin voitti tamperelaisen Tesoman koulun 6A-luokka, joka on intohimoisesti panostanut liikuntaan ja yleisurheiluun. – Olen järjestänyt asiat niin, että luokallamme on liikuntaa joka päivä. Kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta ei liikunnasta, sanoi keväällä finaalin jälkeen Tesoman opettaja Markku Köykkä. Kokonaiskisan voitto oli nimenomaan Tesoman tavoite. – Aloitimme harjoittelun Hesekisaan jo neljä vuotta sitten kolmannella luokalla. Mestaruus on ollut tavoitteena alusta pitäen. Esimerkiksi juoksemme joka perjantai neljän kilometrin lenkin. Olemme heittäneet keihästä pakkasessa ja vesisateessa, Köykkä kertoi.

Mette Baas Hese-kisoissa ja Antti Tuisku Spar-kisoissa

H-hetkiohjelman kummiurheilijat Elmo Lakka ja Camilla Richardsson ovat mukana Hese-kisojen finaalissa ja käyvät vuoden aikana myös vetämässä Hese-treenejä kouluilla.

Spurtti News 2/2023

Moninkertainen 400 metrin Suomen mestari Mette Baas urheili Hese-kisoissa kymmenen vuotta sitten. – Se oli hieno tapahtuma, joka toi minulle lisämotivaatiota. Joukkueena oli aina tosi hauska kisata. Siinä oli aina erilainen taistelutahto, kun kaikki kannustivat toisiaan, Baas muisteli. Yksi kuuluisimmista koululaiskisojen osanottajista on suomalaisen popmusiikin supertähtenä tuikkinut Antti Tuisku. Hän hyppäsi pituutta ja työnsi kuulaa vuoden 1997 Spar-kisoissa rovaniemeläisen Katajarannan ala-asteen joukkueessa. Aikuisena Tuisku on tunnettu intohimoisena maastohiihdon harrastajana.

Maitokannukisoista Hese-kisoihin – Koululaisurheilun juhlaa kuudella vuosikymmenellä

ese-kisat on jatkanut ja kehittänyt kouluyleisurheilun perinnettä, jonka Maitokannukisat käynnistivät. Nuo kisat muistavat ne, joiden kouluvuodet osuivat 1970-luvun lopun ja 1990-luvun alun väliseen aikaan. Maitokannukisassa kamppailivat kuudensien luokkien joukkueet. Joukkueen muodostivat aina saman luokan pojat ja tytöt.

Ensimmäinen valtakunnallinen koululaisten Maitokannukisa järjestettiin vuonna 1978 Helsingin Olympiastadionilla Ruotsi-ottelun yhteydessä. Mukana oli 25 joukkuetta, ja voiton vei Espoon Kauklahden koulun 6Dluokka. Kauklahti kukisti samassa tapahtumassa myös Ruotsin parhaan joukkueen. Vuoden 1978 Ruotsi-ottelu oli Suomen juhlaa, kun myös Suomen miehet ja naiset päihittivät Ruotsin.

Viimeinen Maitokannukisa pidettiin vuonna 1993, mutta tapahtuma on jatkunut samanmuotoisena eri nimillä näihin päivin saakka: Spar-kisat, Valio-kisat ja viimeiset 19 vuotta pikaruokaketju Hesburgerin sponsoroimat Hese-kisat. Nykyisin Hese-kisoihin saavat osallistua myös viidennet luokat, ja pienissä kouluissa luokkia voidaan yhdistää joukkueeksi.

Pohjola Seuracup

”Seuracup on seuratoiminnan kivijalka” 32

Spurtti News 2/2023

Pohjola Seuracup Teksti Jyrki Repola

siko Seuracupin siirtää eri viikonlopuksi niinä vuosina, kun maaottelu on Ruotsissa, jotta parhaat 17-vuotiaat pääsisivät mukaan Seuracupiin. Se on osoittautunut viime vuosina kuitenkin hankalaksi, koska arvokilpailuja on melkein joka viikonloppu, Tyrkkö mainitsee. Tyrkkö on järjestänyt Seuracupin piirikisoja vuodesta 1998 alkaen ja vastannut SUL:n puolesta valtakunnallisten finaalien järjestelyistä vuodesta 2013 lähtien. Seuracupissa kilpailevat 11-, 13-, 15- ja 17-vuotiaat pojat ja tytöt. Seurat ovat ehdottaneet, että otettaisiin mukaan myös 9- ja 19-vuotiaiden sarjat. Nykyinen järjestelmä vaikuttaa kuitenkin hyvältä. – Kyselemme SUL:n seurojen mielipiteitä ja näkemyksiä ja otamme niitä huomioon. Ensi vuodeksi emme tee muutoksia, Tyrkkö paljastaa.

”Tulospisteet on nerokas keksintö”

Nuorten Pohjola Seuracup huipentuu jälleen ensi vuonna finaaleihin ja finaalijoukkueiden marssiin Helsingin Olympiastadionille yleisurheilun Ruotsi-ottelussa elokuun lopussa.

”S

euracup on seuratoiminnan kivijalka. Se kannustaa seuroja laajaan toimintaan. Tärkeintä on saada lapset osallistumaan ja liikkumaan, Suomen Urheiluliiton (SUL) seurakehityspäällikkö Mika Tyrkkö tiivistää yleisurheilun Seuracupin tavoitteen. – Mielestäni olemme onnistuneet hyvin. Tänä kesänä Seuracupin piirikisoissa tehtiin kymmenentuhatta lajisuoritusta ja neljässä finaalissa oli mukana yhteensä 1800 kilpailijaa, Tyrkkö kertoo. Yleisurheilun Seuracupia on järjestetty vuodesta 1997 lähtien. Tapahtuman nykyinen sponsori on vakuutus-

Spurtti News 2/2022 2/2023

yhtiö Pohjola. Ensi vuonna Seuracupin finaalit järjestetään Etelä-Suomessa elokuun viimeisenä lauantaina eli samana päivänä, kun Ruotsi-ottelun toinen päivä kilpaillaan Helsingin Olympiastadionilla.

”Kunniakierros Olympiastadionilla hienoin kokemus” Seuracup on järjestetty perinteisesti samassa viikonvaihteessa kuin Ruotsi-ottelu. Seuracupiin osallistuvat urheilijat ja huoltajat saavat pääsyliput Suomessa järjestettävän maaottelun lauantaipäivän tapahtumiin. Seuracupin jokaisen neljän finaalin kaksi parasta joukkuetta pääsevät juoksemaan

Piirikisoissa annetaan pisteitä tulosten perusteella kaikille sarjoille yhteisen pistetaulukon mukaan. Finaaleissa jaetaan sijoituspisteitä. – Tulospisteet on nerokas keksintö. Ne suosivat eniten vanhimpien ikäluokkien eli 17-vuotiaiden sarjaa, mikä saa seurat panostamaan nuorten urheilu-uran jatkumiseen.

Olympiastadionilla 8 x 200 metrin viestin, ja kaikki finaalien osanottajat kunniakierroksen. – Moni kokenut valmentaja on sanonut, että Seuracupin kunniakierros Olympiastadionilla on ollut pitkän uran hienoin kokemus, Tyrkkö kertoo.

Finaaleissa on kahdessa nuorimmassa ikäluokassa neljä, 15-vuotiaissa viisi ja 17-vuotiaissa kolme lajia. Finaalit huipentuvat sukkulaviesteihin. Jokainen urheilija saa osallistua vain yhteen lajiin ja viestiin, joten Seuracup mittaa seurojen harrastajien määrää ja tason laajuutta toden teolla. – Jokainen laji on ohjelmassa piirikisoissa tai finaaleissa ainakin jossain sarjassa vähintään kerran, joten seuroissa kannattaa harrastaa kaikkia lajeja, Tyrkkö painottaa. Superfinaalissa on mukana kahdeksan seuraa, ja niillä jokaisella on kaksi urheilijaa kussakin lajissa. Muissa kolmessa finaalissa on 16 seuraa, ja niillä jokaisella on kussakin lajissa yksi urheilija. – On ajateltu, että 16 urheilijaa on sopiva määrä, kun urheilukentällä on kahdeksan rataa, ja näin voidaan pikamatkoilla juosta sopivasti kaksi täyttä erää.

Pyhäselällä ja Lempäälällä eniten mestaruuksia

Seuracupiin ei muutoksia ensi vuodeksi Suomen parhaat 17-vuotiaat ehtivät osallistua piirikisoihin. Finaalien aikana osa heistä on 17-vuotiaiden Ruotsiottelussa. Muutaman kerran finaalit on järjestetty eri viikonloppuna kuin maaottelu. – Olemme edelleen pohtineet, voi-

Pohjola Seuracupin finalistien ohjelmassa on syksyllä 2024 kunniakierros Helsingin Olympiastadionilla Ruotsi-ottelussa. Finalistit myös seuraavat maaottelua katsomosta koko avauspäivän.

Pohjola Seuracupin finaalissa voi päästä fanikuvaan Topi Raitasen tapaisen yleisurheiluhuipun kanssa.

Myös seurojen kotikuntien asukaslukuihin perustuvat sarjajaot ovat herättäneet keskustelua. Kuntaliitoksia on tehty 2000-luvulla peräti puolitoistasataa, ja moni entisen pienen kunnan seura on joutunut suurten kuntien sarjaan. Pienten seurojen lukumäärän vähenemisen pysäyttämiseksi kuntien sarjajako jäädytettiin vuoden 2019

alussa sen hetkisen kuntatilanteen mukaiseksi. Tänä vuonna seuracupiin osallistui 174 seuraa. Finaaleissa on nähty vuosien saatossa 171 eri seuraa. Lempäälän Kisa Yleisurheilulla ja Pyhäselän Urheilijoilla on eniten Seuracupin voittoja. Kumpikin seura on voittanut mestaruuden Seuracupin toiseksi ja kolmanneksi ylimmässä sarjassa peräti 11 kertaa. Jyväskylän Kenttäurheilijat on voittanut ylimmän sarjan eli Terasarjan ja Superfinaalin kahdeksan kertaa. Kaustisen Pohjan-Veikot on voittanut oman sarjansa yhdeksän kertaa ja Lappajärven Veikot seitsemän kertaa. Turun Urheiluliitolla ja Tampereen Pyrinnöllä on viisi voittoa.

Pohjola Seuracup

Pohjola Seuracup 2023:

Tiukkoja taistoja, tutut mestarit

sassa. Pyrintö haali 33 lajista 315 sijoituspistettä ja kukisti toiseksi sijoittuneen Vantaan Salamat neljän ja puolen pisteen erolla. Salamat voitti C-finaalin viime vuonna. Kolmanneksi sijoittui Pyhäselän Urheilijat 300 pisteellä ja neljänneksi piirikilpailuissa eniten pisteitä kerännyt Seinäjoen Seudun Urheilijat 290,5 pisteellä. Kahdeksan parhaan joukkoon kiilasivat myös Noormarkun Nopsa, Vasa IS, Nurmijärven Yleisurheilu ja Porin Yleisurheilu. Oulun Pyrintö voitti, vaikka siltä puuttui urheilija kolmesta lajista. – Voitto on aina pieni yllätys. Kilpailu oli jännittävä ja kaikin puolin todella onnistunut. Sijoituksemme vaihteli toisen ja kahdeksannen välillä, kunnes lopussa onnistuimme kääntämään lajivoitoilla ottelun eduksemme, Pyrinnön joukkueenjohtaja Heikki Aura iloitsi.

A-finaalin voitti Nakkilan Vire

Nakkilan Vireelle kolmas perättäinen mestaruus

Superfinaalin voitti Jyväskylän Kenttäurheilijat

ohjola Seuracupin vuoden 2023 finaaleissa käytiin tiukat taistelut, vaikka voittajat olivatkin useissa sarjoissa aikaisemmilta vuosilta tuttuja menestyjiä. Jyväskylän Kenttäurheilijat voitti Superfinaalin Joensuussa, Lempäälän Kisa Yleisurheilu vei B-finaalin voiton Savonlinnassa, Oulun Pyrintö oli paras C-finaalissa Vaasassa, ja Nakkilan Vire juhli A-finaalin voittoa Urjalassa.

Jyväskylän Kenttäurheilijat vei Superfinaalin näytöstyyliin. JKU:n joukkue rohmusi 33 lajista peräti 690 pistettä. Toiseksi sijoittui Turun Urheiluliitto 612 pisteellä ja kolmanneksi Espoon Tapiot 590 pisteellä. – Koko joukkue teki tasaisen hyvää työtä, ja joukkuehenki oli hyvä. Urhei-

Spurtti News 2/2023

lijat venyivät, taistelivat ja kannustivat mahtavasti toinen toisiaan, JKU:n joukkueenjohtaja Rebekka RekolaPulkkinen iloitsi. Neljäs oli Helsingin Kisa-Veikot, viides Tampereen Pyrintö, kuudes Joensuun Kataja, seitsemän Lahden Ahkera ja kahdeksas Hämeenlinnan Tarmo.

Lempäälän Kisa voitti jo 11. kerran Lempäälän Kisa Yleisurheilu voitti Bfinaalin jo 11. kerran. LeKiYU urakoi Savonlinnassa 375,5 sijoituspistettä. Toiseksi sijoittui Kauhajoen Karhu pistein 356,5. Kolmas sija jaettiin Riihimäen Kiskon ja Raision Kuulan kesken. Virallisissa loppupisteissä Kisko oli puoli pistettä Kuulaa edellä, mutta tuomarineuvosto päätti jakaa kolmannen sijan.

Viidenneksi sijoittui isäntäseura Savonlinnan Riento, kuudenneksi IF Raseborg, seitsemänneksi Naantalin Löyly ja kahdeksanneksi Vammalan seudun Voima. Mukana oli 16 seuraa. Lempääläläiset eivät ole kyllästyneet voittamiseen. – Voitto tuntuu oikein hyvältä kovan ja tasaisen väännön jälkeen. Kauhajoki otti kovan loppukirin, mutta onnistuimme ratkaisemaan mestaruuden ennen sukkulaviestiä. Voiton avaimet olivat ehdottomasti venymiset ja äärettömän hyvä yhteishenki, kertoi ensimmäistä kertaa LeKiYUn joukkueenjohtajana seuracupissa toiminut Juuso Petäjäsuo.

Oulun Pyrintö kukisti Vantaan Salamat C-finaalissa Oulun Pyrintö voitti C-finaalin Vaa-

Nakkilan Vire voitti Urjalassa käydyn A-finaalin. Se oli nakkilalaisseuralle jo kolmas perättäinen voitto. Nakkila oli suvereeni ykkönen pistein 380. Toiseksi sijoittui Laitilan Jyske pistein 320 ja kolmanneksi IF Nykarlebynejden pistein 304,5. Isäntäseura Urjalan Urheilijat sijoittui neljänneksi, Saarijärven Pullistus viidenneksi, vöyriläinen IF Vom kuudenneksi, Ikaalisten Urheilijat seitsemänneksi ja Teuvan Rivakka kahdeksanneksi. Mukana oli 15 seuraa. Nakkilalla oli edustaja jok´ikisessä lajissa. – Kyllä tuntuu koko joukkueen puolesta todella hienolta voittaa. Tiedettiin, että voittokamppailusta tulee tiukempi kuin viime vuonna, mutta seurasimme tilanteen kehitystä rauhallisin mielin. Urheilijamme tekivät paljon ennätyksiä, ja kaikki suoriutuivat hienosti. Meillä oli 11-vuotiaissa monta 9-vuotiasta. Erityisesti haluan mainita 9-vuotiaan Aatam Mykkäsen, joka voitti 11-vuotiaiden 1000 metriä hienolla loppukirillä, Nakkilan Vireen joukkueenjohtaja Mia Rantala hehkutti.

B-finaalin voitti Lempäälän Kisa Yleisurheilu

C-finaalin voitti Oulun Pyrintö

Tutkittua tietoa Teksti Aapo Räntilä Kuvat Kimmo Räisänen

Vanhemmat – kuusi vinkkiä lasten ja nuorten liikuntainnostuksen ja motoristen taitojen kehittämiseen! 38

Spurtti News 2/2023

Tutkittua tietoa

1. LIIKKUKAA LAPSESTA SAAKKA Kuntotaso ei parane iän myötä maagisesti, vaan lasten kuntotaso polarisoituu jo heti lapsuudesta lähtien ja se näyttäisi pysyvän samalla tasolla aikuisuuteen saakka. Jaakkolan ym. (2023) tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrässä niin motoristen taitojen kuin fyysisen kunnon tasoissa on valtaisia eroja lasten välillä. Toisilla lapsilla taidot ja kunto ovat erinomaisella tasolla, kun taas toisilla on todella huono toimintakyky. Lapset, joilla on heikot motoriset taidot, ovat myös heikommassa fyysisessä kunnossa ja vähemmän fyysisesti aktiivisia. Huomionarvoista on se, että lasten ja nuorten motoristen taitojen ja fyysisen kunnon tasot ovat melko pysyviä ajassa. Lapset, joilla toimintakyky on heikolla tasolla 5. luokalla, ovat samassa toimintatasoryhmässä todennäköisesti myös yläkoulun päättyessä. Heikko fyysinen toimintakyky ja vähäinen liikkuminen on tietenkin yhteydessä myös nuorten ylipainokehitykseen. Huolestusta herättävää on se, että noin 40 % suomalaisista 5. -luokkaisista oppilaista omaa heikon fyysisen toimintakyvyn. Onkin tärkeä liikkua heti lapsesta alkaen eikä odotella liikkumisen aloittamista vasta myöhemmässä iässä.

2. LEIKKIKÄÄ ULKONA Lasten motoristen taitojen kehittyminen hyötyy erityisesti heidän ulkona liikkumisestaan (Niemistö 2023). Tämä huomattiin erityisesti varhaislapsuudessa, jolloin ulkona leikkimisellä oli suuri merkitys. Liikunnan harrastamisen merkitys korostuu vasta myöhemmin alakouluiässä. Myös asuinpaikalla on väliä. Maaseudun lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot varhaiskasvatusiässä, mutta alakouluiässä

Spurtti News 2/2023

ne olivat kaupunkilapsia heikommat ja kehittyivät kaupunkilaislapsia vähemmän. Tämä johtui siitä, että maaseudun lapset leikkivät varhaiskasvatusiässä enemmän ulkona ja monipuolisemmassa ympäristössä kuin kaupungin lapset. Tulokset osoittivat myös, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaina. Etenkin matalana koettu motorinen pätevyys urautui 92 prosentin todennäköisyydellä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi arvioi omat taitonsa pieniksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot pieniksi myös alakoululaisena. Matalaan profiiliin kuuluminen yleistyi niin tytöillä kuin pojillakin iän myötä.

3. LIIKKUKAA ERI MAASTOISSA Fyysisellä lähiympäristöllä on ratkaiseva merkitys. Lapsilla pitää olla tilaa spontaaneihin leikkeihin. He tarvitsevat vihreää luontoa ja epätasaista maastoa, jossa voivat harjaantua monipuoliseen liikkumiseen. Liikuntapaikkojen muovipintaiset alustat eivät palvele lasten liikuntatarpeita kovinkaan hyvin. Trendinä oleva tiivis kaupunkirakentaminen ei myöskään jätä lapsille riittävästi ulkoilupaikkoja. Ei siis ihme, että maaseudulla pikkulapset ovat taitavampia liikkumaan kuin kaupunkiseudun pikkulapset. Ennen kouluikää maaseudun lapset ulkoilevat kaupunkilapsia enemmän. Kouluiässä asetelma kääntyy: kaupunkilapset ajavat liikuntataidoissa maaseudun lasten ohi. Siihen löytyy kaksi selitystä: maaseudulla lapset osallistuvat kaupunkilapsia vähemmän urheiluseurojen toimintaan, ja kouluiässä kaupunkilapsien ohjattu harrastustoiminta yleistyy maaseutulapsia enemmän.

4. LUOKAA LUOTTAMUSTA LASTEN LIIKUNTATAITOIHIN Luottamus omiin liikuntataitoihin muovautuu jo päiväkotiiässä ja vaikuttaa koko loppuelämään. Erityisen sitkeä on käsitys itsestä heikkona liikkujana. Jos lapsi koki omat taitonsa heikoiksi varhaiskasvatusiässä, kokemus oli yli 90 prosentin todennäköisyydellä sama myös alakoululaisena. Taitaville lapsille syntyy päinvastainen hyvä kierre. Kun lopulta tullaan myöhäiseen keski-ikään, terveempiä ja työkykyisempiä ovat ne, jotka ovat jo nuorena liikkuneet paljon ja olleet hyvässä kestävyyskunnossa.

5. KANNUSTAKAA ERITYISESTI TYTTÖJÄ LIIKKUMAAN Tytöt ovat poikia taipuvaisempia aliarvioimaan omat liikuntakykynsä ja -taitonsa. Pojilla käsitys omista taidoistaan on yleensä joko realistinen tai ylioptimistinen. Pikkupojat yliarvioivat usein omia kykyjään. Epärealistinenkin itseluottamus on toki tervettä ja tarpeen, jotta lapset oppivat uusia taitoja, nousevat pyllähdyksistä ja lähtevät innokkaasti uuteen vauhtiin.

Osalla tytöistä on taipumusta aliarvioida taitonsa jo päiväkoti-iässä. Pojilla arviointi tapahtuu päinvastoin. Jotkut aikuiset ajattelevat tekevänsä lapselle palveluksen karsimalla häneltä perusteettomat luulot. Niin ei pidä tehdä. Kun lapset tulevat kouluikään, he alkavat luonnostaan vertailla omia ja muiden taitoja. Muiden lasten joukossa lapselle selviää hänen oman osaamisensa taso ja rajat. Siihen ei tarvita vanhempien apua. Sen sijaan vanhempien hyvää tahtoa ja rohkaisua tarvitaan, jotta osaamisensa heikoksi kokevat lapset rohkaistuvat liikkumaan ja kokeilemaan uusia temppuja.

6. PERHEEN ROOLI LIIKUNTAAN INNOSTAMISESSA ON VALTAISA Omiin kykyihinsä liikkujana uskovat enemmän ne lapset, joiden vanhemmat ovat varhaislapsuudessa kannustaneet liikkumiseen ja liikkuneet yhdessä lasten kanssa. Kannustavassa ja liikkuvassa perheessä lapsi voi oppia taitoja omaan tahtiin ilman painetta, vertailua ja pinnistämistä. Pikkulapset eivät tarvitse ohjattua liikuntaharrastusta myöskään perustaitojen oppimiseen. Ohjattu harrastus alle kouluikäisenä ei ennusta parempia motorisia taitoja alakoululaisena.

Lähteet Timo Jaakkola, Mikko Huhtiniemi ja Iiris Kolunsarka: Lasten ja nuorten liikkuminen, motoriset taidot, fyysinen kunto ja liikkumismotivaatio – 5-vuotinen pitkittäistutkimus. Jyväskylän yliopisto, 2023. Donna Niemistö, Arto Laukkanen ja Arja Sääkslahti: Varhaislapsuuden taitavista tenavista alakoulun taitureiksi, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, 2023. Annika Mutanen: Varhainen aloitus urheiluseurassa ei paranna liikkumisen perustaitoja ja lasten itseluottamusta – pikemminkin päinvastoin, HS Tiede ja Liikunta, 18.9.2023.

YLEISURHEILURAHASTO ON AVATTU! Tule mukaan tukemaan paikallista seuratyötä ja yleisurheilun menestystä.

Lahjoita tänään huomisen yleisurheiluun

yleisurheilurahasto.fi