Issuu

Viitesuunnitelmatasoinen pihasuunnitelma 13.3.2026

Vallila 697 / Kiertotalouden kirjokortteli

Lähtökohdat

Viherrakenne ja kasvillisuus

Kehittyvät yhteydet ja ympäristö

Nykytila ja suunnitellut muutokset

Lähtökohdat

Viherrakenne ja kasvillisuus

Suunnittelualue sijaitsee Vallilan teollisuusalueella, joka on ”huomattavan urbaani” ja jossa ”viheralueita, istutettuja alueita tonteilla ja katupuita on äärimmäisen vähän” (Vallilan toimitilaalueen suunnitteluperiaatteet, 2020). Kortteli ei ole juurikaan yhteydessä muihin viheralueisiin ja siten ei myöskään ole osa laajempaa viherrakennetta.

Korttelin kasvillisuus koostuu Sturenkadun ja Teollisuuskadun kulmassa sijaitsevan piha-alueen kolmesta suurikokoisesta lehmuksesta ja pensas- ja nurmialueista sekä Telekadun ja

Elimäenkadun kulman kuusirivistä, joka on korttelin kehittyessä siirrettävä tai poistettava.

Ympäristön kasvillisuuspeitteiset alueet ja puusto. Aineistot Helsingin kaupunki ja HSY. VISTRA-ote. Aluetta sivuava oranssi yhteys on kadulla kulkeva alueellista viherverkostoa täydentävä yhteys. Aineistot Helsingin kaupunki.

Ilmakuva alueesta vuodelta 2024. Helsingin kaupunki.

Lähtökohdat

Kehittyvät yhteydet ja ympäristö

Korttelia sivuava Teollisuuskatu on autoliikenteen itälänsisuuntainen pääkatuyhteys, johon on Helsingin yleiskaavassa 2050 osoitettu pikaraitiotieyhteys sekä pyöräliikenteen baanayhteys. Jos pikaraitiotieyhteys toteutetaan raitiotienä, eivät nykyiset kolme istutuskaistaa katupuineen enää mahdu katutilaan (Teollisuuskadun akselin julkisten ulkotilojen ideasuunnitelma, 2020). Yleiskaavan mukaan yhteys voidaan kuitenkin toteuttaa myös bussiratkaisuna.

Korttelin läpi on osoitettu tarve jalankulun poikittaiselle pääreitille, joka yhdistää Mäntsälänkadun ja Bruno Granholmin aukion (Teollisuuskadun akselin kaavarunko, 2021). Parhaillaan rakentuvassa Axelsbergin hybridikorttelissa reitille on osoitettu aukko hieman kaavarungon yhteyden sijaintia pohjoisemmasta.

Suunnittelualueena olevan korttelin läpi yhteyttä ei ole mahdollista toteuttaa esteettömänä.

Kaavarungossa korttelin Teollisuukadun ja Sturenkadun yhdistävää ramppia sivuavaan reunaan on osoitettu ”vihreä katu”, jossa tavoitteena on lisätä katuvihreää ja parantaa jalankulun ja oleskelun edellytyksiä. Nykytilassa kohtaa hallitsevat yksisuuntainen ajoramppi ja kaupunkikuvallisesti merkittävät kivimuurit.

Jalankulun poikittaisen pääreitin tarve (ohjeellinen sijainti)

Pääreitille osoitettu aukko rakentuvassa rakennusmassassa

Autoliikenteen pääkatuyhteys ja suunniteltu pikaraitiotie

Pyöräliikenteen baanayhteys

Vihreä katu: lisätään katuvihreää ja parannetaan jalankulun ja oleskelun edellytyksiä

Teollisuuskadun akselin kaavarungon merkinnät, jotka läpäisevät tai sivuavat korttelia.

Lähtökohdat

Nykytila ja suunnitellut muutokset

Nykyisellään korttelin sisäpihat ovat kovapintaisia kansipihoja, joista kasvillisuus puuttuu kokonaan. Sturenkadun puoleisessa päässä on kolmesta lehmuksesta, pensasistutuksista ja nurmialueista koostuva etupiha. Telekadun puoleisessa päässä on kapea varjoisa istutuskaista, jonka hallitseva elementti on rivi keskikokoisia kuusia. Alustavien suunnitelmien mukaan Sturenkadun puoleinen etupiha pystytään säilyttämään jokseenkin nykyisellään, mutta Telekadun puoleinen istutuskaista jää uuden rakennusmassan alle. Suurin sisäpiha saa maanvaraisen osan, kun kansirakenne puretaan. Kaksi korttelin keskivaiheen kapeaa valoaukkoa yhdistyvät yhdeksi suuremmaksi kansipihaksi, kun niitä erottava rakennussiipi puretaan.

Poistuva ulkotila

Uusi/uudistuva ulkotila

Säilyvä ulkotila (osittain)

Ilmakuva alueesta vuodelta 2023. HSY. Kaavio kortteliin suunnitelluista muutoksista.

Kiertotalouden edistämisen keinot

Materiaalit

Hiilen, ravinteiden ja veden kierto Sosiaalinen näkökulma

Kiertotalouden edistämisen keinot

Materiaalit

Materiaalien kiertotaloutta lähestytään neljän periaatteen kautta, jotka perustuvat Tanskan maisema-arkkitehtiliiton julkaisuun Circular Economy in Landscape Architecture (2022). Koska suurin osa saatavista materiaaleista tulee rakennuksesta ja rakennusosista, painottuu kiertotalous piha-alueella rakennusosien uusiokäyttöön uusilla käyttötarkotuksilla sekä korostamalla suunnittelussa materiaalien puhtautta ja jatkokierrätyksen mahdollisuuksia.

1. KIERRON SULKEMINEN

→ säilytetään mahdollisimman paljon olevaa ympäristöä ja rakenteita ja hyödynnetään mahdollisimman paljon purkumateriaalia alueella, josta purkumateriaali on peräisin

→ tehokkain tapa säästää energiaa ja resursseja ja vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä

2. KIERRON PIDENTÄMINEN

→ suunnitellaan ympäristöä siten, että ylläpitäminen, huoltaminen, korjaaminen, osittainen uudistaminen ja lopulta purkaminen ja kierrättäminen on mahdollisimman helppoa

→ pidentää rakenteiden elinkaaria ja vähentää ylläpitoon ja korjaamiseen kuluvia resursseja

Alkuvaiheessa tunnistettuja konkreettisia kiertotalouden edistämisen keinoja

→ piharakentamisessa ei käytetä neitseellisiä materiaaleja

→ sijoitetaan pihalle sekä täyttöihin että pinta- ja reunarakenteiksi mahdollisimman paljon rakennusten purkumateriaalia

→ säilytetään oleva kasvillisuus ja mahdollisimman paljon olevia rakenteita, mm. tukimuurit

→ uusiokäytetään säätä ja käyttöä kestäviä materiaaleja ja rakennusosia

→ olevien kiveysten, muurien ja rakenteiden kunnostus ja uusiokäyttö (erityisesti Sturenkadun puoli)

3. KIERRON LAAJENTAMINEN

→ mahdollistetaan olevien materiaalien elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö myös uusiin käyttötarkoituksiin kunnostamalla ja käsittelemällä niitä uudelleen

→ pidentää materiaalien kiertoa ja vähentää tarvetta uusille neitseellisille materiaaleille

4. KIERRON JATKAMINEN

→ hyödynnetään materiaaleja tavalla, joka säilyttää niiden laadun ja puhtauden, välttäen esim. pysyviä pintakäsittelyitä ja liimaliitoksia ja suosimalla sitomattomia materiaaleja

→ lisää materiaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia ja jälleenmyyntiarvoa

→ esimerkiksi ontelolaattojen ja betonipilareiden leikkaus ja uusiokäyttö piharakenteina

→ käytetään purettavia materiaaleja ja rakennusosia uusissa käyttötarkoituksissa

→ sallitaan rouheus ja kiertotalouden estetiikka

→ suositaan sitomattomia materiaaleja

→ kierrätettävät kivet, rakenteet ja laatat säilytetään mahdollisimman lähellä alkuperäistä muotoaan

Kiertotalouden edistämisen keinot

Hiilen, ravinteiden ja veden kierto

HIILI

→ tehostetaan hiilensidontaa istuttamalla monilajisia ja kerroksellisia kasvillisuusalueita

→ käytetään mahdollisuuksien mukaan suurikokoisia ja nopeakasvuisia puulajeja

→ kiinnitetään erityistä huomiota hyvien kasvuolosuhteiden takaamiseen

→ tutkitaan mm. biohiilen ja kierrätettyjen pintamaiden ja purkumateriaalien hyödyntämistä kasvualustoissa

RAVINTEET

→ mahdollistetaan korttelin pihaalueilla syntyvän kasvijätteen käsittely paikallisesti

→ kannustetaan korttelin käyttäjiä ja asukkaita biojätteiden kierrättämiseen paikallisesti korttelikompostointipisteen avulla, jonka tuottamaa kompostia voidaan hyödyntää pihan kasvien ja mahdollisten yhteisöviljelmien lannoitteena

→ tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa yhteisöviljelmiä ja korttelikanala kattopihoille

VESI

→ kerätään korttelin sadevedet ja käytetään niitä kasvillisuusalueiden kasteluun

→ hyödynnetään hulevesiä monipuolisesti ja tehdään niiden käsittely näkyväksi

YHTEISÖLLISYYS JA ARKI

→ yksilön sitouttaminen luomalla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä

→ tilaa toimintojen vapaalle kehittymiselle

→ helpon ja vaivattoman arjen mahdollistaminen

→ paikkoja arjen kohtaamisille ja tekemiselle

→ tilaa tapahtumille ja kokoontumiselle

→ Elinikäinen kortteli: eri ikäryhmien tarpeiden huomioiminen toiminnoissa ja saavutettavuudessa

Kiertotaloustavoitteet korttelin ulkotiloille

Tavoitetaso

Valitut mittarit

Tavoitteet

Konkreettiset toimenpidetavoitteet piharakentamiselle

MATERIAALIEN

UUSI ELÄMÄ

→ tavoitteena, ettei käytetä neitseellisiä materiaaleja pihan pinta- tai muissa rakenteissa

→ ladotut pintarakenteet tehdään tontilta saatavasta materiaalista, toissijaisesti voidaan käyttää muista purkukohteista tai kiertotalouspankista saatavia materiaaleja

→ leikki- ja oleskelurakenteet suunnitellaan kierrätysmateriaaleista

→ muoviton piha

→ suositaan luonnonmateriaaleja ja materiaaleja joiden kierrätyspotentiaali on korkea

→ sijoitetaan pihalle mahdollisimman suuri määrä tontilta syntyvää purkujätettä mm. täyttöihin, kasvualustoihin ja katteiksi

UUSIUTUVA LUONTO

→ kierrätetyt kasvualustat

→ kasvualustoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon purkumateriaalia, kuten betonimurskaa

→ kattopuutarhojen kevennetyissä kasvualustoissa hyödynnetään purkujätteestä tehtyä vaahtolasia

→ lannoitteeton piha: ravinteiden kierto suljetusti pihalla kompostoimalla ja mm. hyödyntämällä kompostoinnin integroimista suoraan kasvualustoihin (carbon farming)

→ kasvillisuus suunnitellaan mahdollisimman vähän hoitoresursseja vaativaksi ja paikan olosuhteisiin soveltuvaksi

→ itsestään kehittymiselle annetaan tilaa

→ läpäisevän ja viivyttävän pinnan lisääminen ja veden ohjaaminen osin maanvaraiselle pihalle

→ sadeveden varastoiminen ja käyttö rakenteellisesti tontilla

SALLIVA

KÄYTTÖ

→ tilaa toimintojen vapaalle kehittymiselle

→ korjaamiseen ja käsillä tekemiseen kannustaminen mm. yhteistiloilla ja palveluilla

→ osallistuminen pihan hoitoon ja kehittämiseen

→ paikkoja arjen kohtaamisille

→ tilaa tapahtumille ja kokoontumiselle

→ eri ikäryhmien tarpeiden huomioiminen toiminnoissa ja saavutettavuudessa, mm. esteettömyys

Tavoitteet

Systeeminen kiertotalous

Mistä pihan kiertotaloustavoitteet koostuvat?

OSALLISTUMINEN

TOIMINTOJEN

VAPAUS

MUOVITTOMUUS

ELINKAARIAJATTELU

MUUALTA KIERRÄTETYT MATERIAALIT

MONIKÄYTTÖISYYS

SALLIVA KÄYTTÖ

UUDELLEENKÄYTÖN ESTETIIKKA

SALLITTU VILLEYS

UUSEKOSYSTEEMIT

MATERIAALIEN

UUSI ELÄMÄ

PURKUMATERIAALIN KÄYTTÖ

SÄILYTTÄMINEN

KATTOVILJELMÄT

MONIMUOTOISET VIHERKATOT

UUSIUTUVA LUONTO

UUSIOKASVUALUSTAT

KARBONATI SOITUMINEN

RAVINTEIDEN KIERTO

HIILIENIELUJEN VAHVISTAMINEN

MONIMUOTOISET

SADEPUUTARHAT

HULEVESIEN HYÖDYNTÄMINEN

SITOMATTOMAT PÄÄLLYSTEET

KOMPOSTOINTI

KIERRÄTETTY

LUONTO

BIODIVERSITEETTI

Korttelitavoitteet

Mahdollisimman vihreän ja kiertotalouden, ilmastokestävyyden ja kasvillisuuden kannalta kestävän korttelin suunnitteluperiaatteisiin on otettu mukaan korttelikohtaiset, suunnittelua ohjaavat yleistä tavoitetasoa korkeammat mittarit. Mittarit eivät ole asemakaavassa sitovia, vaan keino tarkastella tavoitteiden toteutumista eri suunnitteluvaiheissa.

Viherkerroin (nykytila)

-kertaiset tavoitteet

Materiaalien käyttö

→ Säilyvää noin 10%

→ 80% kierrätysmateriaaleja

→ Uutta 10%

→ nykytilan viherkerroin 0,13 (kuvassa)

→ tavoiteviherkerroin 1,3

→ tavoitteena määrän lisäksi myös lajirikkauden lisääminen

Latvuspeittävyys (nykytila)

Läpäisevät pinnat (nykytila)

→ nykytilan latvuspeittävyys n. 3 % (kuvassa)

→ tavoitepeittävyys 30 %

→ nykytilan läpäisevien pintojen osuus n. 6 % (kuvassa)

→ tavoiteosuus 60 %

→ tavoitteena lisäksi viivyttää ja varastoida osa valumavesistä rakenteellisesti kasteluvedeksi

Konsepti

Ravinteiden ja veden kierto korttelissa

Suljettu ravinteiden kierto

Hiiliviljelyn periaatteet

Kiertotalouskorttelissa myös kasvillisuusalueet noudattavat kiertotalouden periaatteita. Tavoitteena on suljettu ravinteiden kierto, jossa hoidon menetelmillä, kasvivalinnoilla ja kompostoinnilla pihalle ei luoda tarvetta tuoda ulkopuolisia ravinteita tai lannoitteita. Yhdessä suljetun veden kierron kanssa kasvillisuusalueet pyritään toteuttamaan mahdollisimman huoltovapaiksi. Viitesuunnitelmassa keinoja suljetun ravinteiden kierron toteuttamiseen ovat:

→ suuret puut, laaja latvuspeittävyys

→ runsaasti biomassaa (myös juuristo)

→ hoito no dig -menetelmällä

→ puutarhajätteen kompostointi suoraan kasvualustaan

→ hiiltä sitova, kerroksellinen maanpeitekasvillisuus

→ lehtien ja kasvijätteen jättäminen maan pinnalle

Sadeveden kierto

Ideatasoinen luonnos veden kierrosta ja purkuaineksen hyödyntämisestä

lehtikompostikate, 25 mm

kierrätyskasvualusta, sis. n. 20 % kierrätysbetonikappaleita, 500–1000 mm

kasteluputki, kierrätetty rei’itetty viemäriputki, Ø 110 mm, syvyys 800 mm

kapillaarinen hienoainesmoreeni, kierrätetty tai ylijäämämaa, 1000–1500 mm

vettä pidättävä kerros, esim. aitosavi, 150 mm

kierrätysmateriaalitäyttö, esim. ylijäämämoreeni tai kierrätysbetonimurska, kaivannon pohjaan saakka

viherkatot viivyttävät ja haihduttavat vettä

osa kattovesistä varastoidaan viherkattojen kasteluun

kattovedet johdetaan maanvaraiselle piha-alueelle

vettä pidättävä savikerros

maanvarainen pihan osa (täyttömaa)

Viitesuunnitelma

Piha-alueiden viitesuunnitelma

1:1000

Pihatilojen suunnittelussa materiaalien uusiokäyttö on jaettu pihakohtaisesti teemoihin: betoni-, tiili- ja kivipihaan. Kaikki suunnittelmassa esitetyt pinta-materiaalit ja kalusteet on esitetty toteutettavaksi kierrätysmateriaaleista. Betonipiha toimii pääasiallisena asukaspihana, kattopuutarhat asuntopihan jatkeena, ja tiili- ja kivipihat toimistotilojen puolijulkisina alueina. Tiilipihan läpi kulkee jalankulun yhteys. Pihasuunnitelma on laadittu samanaikaisesti

Anttinen Oiva Arkkitehtien laatiman korttelisuunnitelman kanssa.

Materiaalien uusiokäytön jaottelu: Betonipiha

Tiilipiha Kivipiha

Betonipiha

istutettava suurikokoinen lehti/havupuu

istutettava suurikokoinen pensas

istutettava p enikokoinen ehti/havupuu

istutettava p enikokoinen ehti/havupuu köynnösistutus

istutettava suurikokoinen pensas

köynnösistutus

perenna- tai matala pensasistutus

sadepuutarha

perenna- tai matala pensasistutus

kiveys, sahattua betonilaattaa

rk reikäkiveys, halkaistua ontelolaattaa

sadepuutarha

bm betonimurska pyöristetty rummuttamal a

kiveys, sahattua betonilaattaa

ta turva-alusta kierrätysmateriaal a

rk reikäkiveys, halkaistua ontelolaattaa

tukimuuri hattupa keista

bm betonimurska, pyör stetty rummuttamalla

seinä ha kaistusta ontelolaatasta

ta turva-alusta, kierrätysmateriaalia

tukimuur hattupalkeista

seinä halkaistusta ontelolaatasta

Tiili- ja kivipiha

2 k r s 3 k r s 2 k r s 3 k r s

bk k lk

sä lytettävä suurikokoinen lehtipuu

säilytettävä suurikokoinen lehtipuu

stutettava suur kokoinen pensas köynnösistutus

muuri

yvä muuri

lk kiveys, paikalta louhittua luonnonkiveä

istutettava suurikokoinen lehti/havupuu

istutettava suurikokoinen lehti/havupuu istutettava pienikokoinen lehti/havupuu

istutettava p enikokoinen ehti/havupuu

perenna- tai matala pensasistutus nurm kko

paahteinen niitty / ruderaatti

perenna- tai matala pensasistutus nurmikko

kiveys, tiilimurskasaumattua sahattua betonilaattaa

paahteinen niitty / ruderaatti

tm tii imurska

istutettava suurikokoinen pensas köynnösistutus tm t ilimurska

kiveys, t ilimurskasaumattua sahattua betonilaattaa

bk kierrätetty betonikivi, puhdistettu ja uudel een ladottu asfaltti asf

lk/n nurmisaumattu kiveys, paikalta louhittua luonnonkiveä avokallio

asfaltti asf

seinä halkaistusta ontelo aatasta

lk/n nurm saumattu kiveys, paikalta louh ttua luonnonkiveä avokallio

bk kierrätetty betonikivi, puhdistettu ja uudelleen ladottu

tukimuuri sahattua klinkkerijulkisivuelementtiä, päällä puuverhoilu

seinä halkaistusta ontelolaatasta

tukimuuri sahattua k inkkerijulkisivuelementtiä, päällä puuverhoilu

Viherkatot ja kattopuutarhat

istutettava suurikokoinen pensas

perenna- ta mata a pensasistutus

maksaruohoviherkatto ja aur nkopaneelit

maksaruohoviherkatto

ketoviherkatto

kattopuutarha

ti limurska-, betonimurska- tai sorareitti

puuterass

aurinkopaneeli

Kasvillisuuden periaatteet

Metsäinen korttelipiha ja vehreät katot

Kasvillisuuskonseptissa kiertotalouskortteli muodostaa vehreän keitaan Vallilaan. Suurimman sisäpihan maanvarainen osa hyödynnetään koko alalta runsaan ja syväjuurisen kasvillisuuden käyttöön. Metsäinen ilme muodostuu eri lajisten ja kokoisten puiden sekä runsaan perennakerroksen minimetsästä. Pienemmillä sisäpihoilla sekä Sturenkadun varren aukioilla on puuston lisäksi runsaasti köynnöksiä. Viherkerrointavoite on asetettu korkeaksi, ja suuri osa kertoimesta muodostuu viherkattojen määrästä ja tyypistä. Viherkattojen kasvualustapaksuus vaihtelee kattojen kantavuuden (olevat rakennukset) mukaan ja katot toteutetaan monilajisina kattopuutarhoina, ketokattoina ja maksaruohokattoina.

Referenssikuva maanvaraisen pihan metsäisestä ilmeestä. Scandic Railway Station hotellin sisäpihan minimetsä.

Nomaji maisema-arkkitehdit

Referenssikuva maanvaraisen pihan metsäisestä ilmeestä ja reitistöistä. Puistomäen palveluasunnot.

Periaatteet:

→ suuret puut, laaja latvuspeittävyys

→ runsaasti köynnöskasveja

→ monilajinen, dynaaminen perennakerros

→ monilajiset, dynaamiset niitty- ja perennakatot

→ laatikko- ja kasvihuoneviljelyn mahdollisuus katoilla

Referenssikuva ketokattojen ja kattopuutarhojen ilmeestä. Mukana lahopuustoa ja tiilikatetta. Katajanokan laiturin kattopuutarha.

Referenssikuva tiiviimmistä kattopuutarhaterasseista. Nihdin korttelin kattopuutarha.

Kuva:

Kuva: Mika Huisman

Kuva: Nomaji maisema-arkkitehdit Kuva: Kalle Kouhia

Viherkerroin

Saavutettu viherkerroin 1,12

SUUNNITELMA (versio 27.2.2026)

Saavutettu viherkerroin 1,12

SUUNNITELMA (versio 27.2.2026)

säilytettävä suurikokoinen puu

Saavutettu viherkerroin 1,12

istutettava suurikokoinen puu

istutettava pienikokoinen puu

säilytettävä suurikokoinen puu

istutettava suurikokoinen pensas

istutettava köynnös

istutettava suurikokoinen puu

istutettava pienikokoinen puu

istutettava suurikokoinen pensas

istutettava köynnös

→ bonuselementit

perenna/pensasistutus

nurmikko

säilyvä niitty

säilyvä avokallio säilyvä niitty sadepuutarha

säilyvä avokallio

perenna/pensasistutus

maksaruohoviherkatto (< 100 mm) ja aurinkopaneelit

nurmikko

Viherkertoimen tavoitetaso täyttyy. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkastella mahdollisuuksia viherkertoimen nostamiseen mm. seuraavilla keinoilla:

sadepuutarha

maksaruohoviherkatto (< 100 mm) ja aurinkopaneelit

→ suurten puiden määrän lisääminen maanvaraisille piha-alueille

→ kattopuutarhojen ja viherkattojen tarkka määrä

maksaruohoviherkatto (< 100 mm) ja aurinkopaneelit

maksaruohoviherkatto (< 100 mm)

ketoviherkatto (100–300 mm)

kattopuutarha (300–1000 mm)

maksaruohoviherkatto (< 100 mm) ja aurinkopaneelit

maksaruohoviherkatto (< 100 mm)

ketoviherkatto (100–300 mm)

kattopuutarha (300–1000 mm)

puoliläpäisevä pinta läpäisevä pinta

vettä läpäisemätön pinta

läpäisevä pinta

puoliläpäisevä pinta

vettä läpäisemätön pinta

Tuloskortti

Versio 5/2022

Päivämäärä 13 3 .2026

Viherkertoimen laskelma

Viherkerroin 1,12

Tavoitetaso 0,7

Hulevesimäärä m3 83,5

Valumakerroin C Mahdollisuus viivyttämiseen ulkopuolella

0,6 Ei

Viivytystilavuustarve tontilla m3

Suunnitelmaan sisällytetyt elementit Elementtejä täytetty, kpl Elementtityypin kokonaislukumäärä, kpl 3 5 7 10 2 2 4 9 0

Yhteensä Bonuselementit Hulevesien hallintarakenteet

Täyttäjän kommentit:

- Pensas- ja perennaistutusalueet laskettu 50 % pieninä pensaina ja 50 % perennaistutuksina - Säilyvät nurmi- ja niittyalueet laskettu istutettavina nurmikoina ja niittyinä

Huomioitavat asiat:

0,0 83,5 Läpäisemättömän pinnan osuus 47 % 83,5

Esitettyjen hulevesiratkaisujen viivytystilavuus m3 Jää viivyttämättä m 3

- Läpäisevä maaperäkerros rajallinen; Tavoitetasoa laskettu. Suositeltavaa hyödyntää viherkattoa ja runsaasti kasvillisuutta. - Osa hulevesistä jää viivyttämättä!

V herkerro nkaavio

Mittareiden seuranta

Kiertotaloustavoitteissa asetettujen kolmen mittarin toteutumista seurataan suunnitteluprosessin ajan. Viherkertoimen osalta kerroin 8,3-kertaistuu nykytilaan nähden. Suuri osa kertoimesta muodostuu viherkattojen määrästä ja tyypistä, ja suunnitelmien tarkentuessa myös kertoimen tulos tarkentuu. Latvuspeittävyyden osalta tavoitelukuun 30% ei päästä rakennusten suuren peittopinta-alan vuoksi, mikäli katoille sijoittuvaa mahdollista latvustoa ei huomioida. Läpäisevien ja puoliläpäisevien pintojen osalta viivyttävät viherkatot mukaan lukien päästään tavoitearvoon.

→ nykytilan viherkerroin 0,13

→ nykytilan latvuspeittävyys n. 3 %

→ nykytilan läpäisevien pintojen osuus n. 6 %

Viherkerroin (suunnitelma) Latvuspeittävyys (suunnitelma) Läpäisevät pinnat (suunnitelma)

Korttelitavoitteet → viitesuunnitelman viherkertoimen arvo 1,12 → mahdollista nostaa jatkosuunnittelussa bonuselementtejä hyödyntämällä

→ viitesuunnitelman latvuspeittävyys 13,6 % → viitesuunnitelman läpäisevien pintojen osuus 25,1 %

→ puoliläpäisevien pintojen osuus 29,2 %

→ läpäiseviä ja puoliläpäiseviä pintoja yhteensä 54,3 %

Pihan kiertotalous

Pintamateriaalien määrät

Esimerkit

Purkumateriaalien uusiokäyttö

Valitut materiaalit

Kiertotalouskorttelin pihatilojen pintamateriaalit ja kalusteet on suunnitelmassa esitetty toteutettaviksi suurimmaksi osin korttelista purettavista materiaaleista. Maanalaisten- ja rakennekerrosten kiertotalousmahdollisuuksia tarkennetaan myöhemmin, mutta esimerkiksi maanvaraisen pihan täytöissä sekä kasvualustoissa on mahdollista hyödyntää tontilta syntyvää betonimursketta.

Tavoitteena on hyödyntää piharakentamisessa erityisesti niitä materiaaleja, joiden uusiokäyttö tai kiertotalouspotentiaali rakennusosina uudisrakennuksissa ei ole mahdollista. Tällaisiksi rakennusosiksi on tunnistettu mm. betonipalkit ja -pinnat, kaakelijulkisivuelementit, kaksinkertaiset ikkunat sekä murskattavana purettavat materiaalit kuten massiivitiiliseinä ja valubetoni. Ontelolaattaa, jota ei pystytä hyödyntämään uudelleenkäytettynä rakennusosina, voidaan mahdollisesti uusiokäyttää pihalla erityisesti tarinallisena ja korttelin kiertotalousteemasta kertovana materiaalina.

Sisätiloihin suunnitellut rakennusosat eivät lähtökohtaisesti sovellu rasitusolosuhteiltaan rankempiin olosuhteisiin ulos. Niitä voidaan kuitenkin uusiokäyttää materiaalina ulkotiloissa kohdekohtaisten selvitysten perusteella.

Valittuja jatkosuunnittelussa tutkittavia elementtejä ovat:

1. betonipalkit

2. betonipinnat

3. ontelolaatat

4. valubetoni

5. massiivitiili

6. kaakelijulkisivuelementit

7. peruskallio

8. ikkunat

Purkumateriaalien uusiokäyttö

Betonipiha

betonipinnat

kiveykset

betonipalkit

ontelolaatat

valubetoni

reunarakenteet

reikäkiveykset

betonikate ja betonilohkareet

avoimet seinät

betonimurskapintaiset polut

Betonipiha

Purkumateriaalien uusiokäyttö

Tiilipiha

Purkumateriaalien uusiokäyttö

Kattopihat

Kattopihat ja viherkatot

Purkumateriaalien uusiokäyttö

Kivipiha

Kivipiha

Kierrätysmateriaalien määrä

Pinnat ja rakenteet (alustavaan purkumateriaali- ja uudelleenkäyttöselvitykseen perustuen)

sahattava purkubetoni aatta paksuus 100 mm, yht n 970 m2, esim TK13 sisäpihan kansi aatta ( n 450 m2)

- mahdol isimman suuria ne iönmuotoisia laattoja es m 500 x 500 x 100 mm

- kiveyksen ra dat 200 x 200 x 100 mm sahattuja beton paloja, asennetaan sahauspinta ylöspäin, pinnan ku um nen sa litaan

re käkiveys, katkaistu onte olaa ta, paksuus 100 mm yh n 55 m2 esim Sturenport n purettavat onte olaatat

- asennetaan katka supinta y öspä n p nnan kuluminen sa l taan

- onte ot täytetään beton murskal a ja kasvualusta la

ii imurskasauma tu sahattava purkubeton laat a, paksuus 120 mm yht n 690 m2, esim TK13 maanvarainen alapoh alaatta (n 500 m2)

- 500 x 300 x 120 mm kokoon sahattu a laattoja saumat hienoa ti l murskaa eveys 20 mm

k veys paikalta louhitusta luonnonk vestä, yht n 520 m2 - esim uuden pysäköintiha lin alta mahdo lisesti saatava k viaines

k errätettävä betonikivi tai betoni aatta, yht n 380 m2

- esim S urenkadun puoleisen p han nyky nen betonik veys ta muu tont lta/rakennuksesta saatava materiaali

pyör stetty ti limurska, kerroksen paksuus 100 mm n 80 m2

- pyöristettynä t il pihan auk ol e - pyöristämät ömänä katteeks t il pihan kasv l isuusalueil e ja v herkatoi le kerroksen paksuus 30 mm n 250 m2 + katto 1600 m2

pyör stetty betonimurska, kerroksen paksuus n 100 mm, n 430 m2 - pyöristetty a pesty, esim "21AA crushed concrete" - EEJ-betoni

kasvualusta, s s kierrätysbetonia (esim 20%) ja k errätysmaita

- kasvualustassa käytettävä kierrätysbetoni isoja kappa ei a, e murskaa, jo ta kasvualustan pH e nouse i kaa - kate pyör stämätöntä EEJ-be on murskaa paksuus 30 mm n 300 m2

stuske umuurit kierrätetty beton palkk , yht n 295 m (sis onte olaattaseinien perustat), esim EK8 elemen tipalk t - betonipa kit asennetaan leveä osa alaspäin, näkyvän osan korkeus 80–480 mm

ontelolaattaseinät pääl ekkä n pinottu katkaistu ontelo aatta es m Sturenport n purettavat onte olaatat - asennetaan katka supinnat s vuil e ontelot hor sontaa isuunta sest , korkeus va htelee - a la hattupalkeista rakennettu muuri

k inkkerimuurit es m sahattua TK15/EK8 k inkkeri ulkisivuelementtiä - täytetään karkea la kierrätysbeton murska la - katetaan is uske tava la puuverhoukse la

käsite ty beton murska tiil murskasaumattu betoni aatta