Viitesuunnitelma on laadittu asemakaavaehdotuksen liitteeksi. Sitä täydentää Nomaji maisema-arkkitehtien laatima pihasuunnitelma sekä erillisselvitykset, joissa on eri näkökulmista arvioitu korttelirakenteen lähtökohtia, reunaehtoja, mahdollisuuksia ja kiertotalouden potentiaalia sekä korttelin vaikutuksia ympäristöönsä. OAS-vaiheen viitesuunnitelmaa on tarkennettu ja yhteensovitettu asemakaavaehdotusvaiheessa erillisselvitysten pohjalta.
Nykytilanne ja lähtökohdat
Kortteli 697 sijoittuu Teollisuuskadun, Sturenkadun, Elimäenkadun ja Telekadun rajaamalle alueelle Vallilan entisen teollisuusalueen kaakkoiskulmaan. Korttelin eteläpuolella sijaitsee Konepaja-alue, jossa uudet toimisto- ja asuinkorttelit liittyvät osaksi rautateiden historiaa. Korttelin itäpuolella, Sturenporttia vastapäätä, sijaitsee suojeltu entinen autoliike, nykyinen toimistorakennus, jonka takana levittäytyy pienimittakaavaisempi asuinalue puutaloineen. Korttelia sivuava Teollisuuskatu on autoliikenteen itä-länsisuuntainen pääkatuyhteys, johon on Helsingin yleiskaavassa 2050 osoitettu pikaraitiotieyhteys sekä pyöräliikenteen baanayhteys. Korttelin läpi on myös osoitettu tarve uudelle jalankulun poikittaiselle pääreitille, joka yhdistää Bruno Granholmin aukion ja Mäntsälänkadun.
Nykyisellään ympäristö on huomattavan tiiviisti rakennettu. Viheralueita, tonteilla olevia istutettuja alueita ja katupuita on niukasti. Korttelin oleva kasvillisuus koostuu Sturenkadun ja Teollisuuskadun kulmassa sijaitsevan piha-alueen kolmesta suurikokoisesta lehmuksesta ja pensas- ja nurmialueista sekä Telekadun ja Elimäenkadun kulman kuusirivistä.
Kaupungin tavoitteiden mukaisesti kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet. Rakennusten purkamista vältetään ja olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään muutoksissa ja uusissa käyttötarkoituksissa.
Kortteli on osa kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2021 hyväksymää Teollisuuskadun akselin kaavarunkoa. Kaavarunko ja vuonna 2022 hyväksytyt Vallilan toimitilaalueen suunnitteluperiaatteet lähtevät samoista tavoitteista ja tukevat toisiaan. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti yksilöllisen alueen kehittäminen alueen teollinen historia ja luontainen rosoisuus huomioon ottaen. Ajallisesti kerrostunut, monipuolinen rakennuskanta on alueen tärkeä identiteettitekijä.
Vallilan toimitila-alue pyritään yhdistämään tulevaisuudessa nykyistä paremmin ympäröiviin alueisiin ja alueen liikenneratkaisuja tullaan päivittämään. Viherkadut, viihtyisät aukiot ja puistotilat tulevat monipuolistamaan entisen teollisuusalueen ilmettä ja kehittävät sitä toimivana ja omaleimaisena osana kaupunkia. Tavoitteena on myös avata nykyisten kiinteistöjen läpi uusia jalankulun reittejä. Kortteliin 697 laaditut viitesuunnitelmat noudattavat edellä mainittuja alueellisia tavoitteita.
Kortteli 697 on nykytilassaan erittäin tehokkaasti rakennettu poikkeuksellisen laajarunkoinen kokonaisuus, joka on aikanaan tehty yhden toimistokäyttäjän kasvaviin tarpeisiin huomioimatta esim. monipuolista käytettävyyttä tai muuntojoustavuutta. Korttelissa on paljon syvää luonnonvalotonta runkoa ja matalia kerroskorkeuksia. Pihatilat ovat pääosin kovapintaisia kansipihoja vailla kasvillisuutta. Elimäenkadun rakennusmassojen alaisten kellarirakenteiden heikko kunto ei mahdollista niiden päälle rakentamista.
Kortteli on näin laajana ja tiiviinä kokonaisuutena vaikeasti muokattavissa eläväksi, joustavasti käytettäväksi ja laadukkaaksi monien toimijoiden kokonaisuudeksi. Kortteliin esitetäänkin muutoksia sen toiminnallista rakennetta, monipuolista käytettävyyttä, luonnonvalon saantia, avoimuutta, ymmärrettävyyttä sekä viihtyisyyttä, pihatilojen laatua ja kerroksellista pitkän elinkaaren viherrakennetta parantamaan.
Asemakaavaehdotus, viitesuunnitelma 13.03.2026
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
Ilmakuva korttelin nykytilanteesta
Suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita
Kaupunkikuva ja identiteetti
Kiertotalous
Viherympäristö ja monipuoliset käytöt
Kuvaupotus suunnitelmaratkaisusta
KIERRÄTYS/ UUSIOKÄYTTÖ (repurposing, upcycling)
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, taso 3
YLLÄPITO/ KORJAAMINEN
Korttelin piha-alueilla ja rakennuksen piha/ katutason julkisivuissa uusiokäytetään korttelissa irrotettuja rakennusosia. Tutkitaan, millä tavoin rakennusosia (pilarit, palkit, ontelolaatat ja julkisivuelementtien osat) voidaan käyttää esimerkiksi pihojen pintarakenteisiin, istutusalueiden rajauksiin, tukimuureihin, maastoportaisiin ja kiintokalusteisiin sekä kulkuaukkojen seinäpintojen reliefi-aiheisiin.
Suunnitteluratkaisu ja kaupunkikuva Korttelirakennetta avataan kolmen luonnonvaloa tuovan pihatilan kautta. Elimäenkadun ja Telekadun uudet rakennusmassat ovat nykyisiä rakennuksia kapeampirunkoisia avaten korttelipihaa (A) laajemmaksi ja mahdollistaen tilaa korttelin piha-alueen ja liikenteen (keskitetty sisäänajo + huolto-ja pysäköintijärjestelyt) kehittämiseksi sekä korttelin avaamiseksi ympäristöönsä. Kansipihan purkaminen luo mahdollisuudet pitkän elinkaaren maanvaraiselle, monimuotoiselle viherpihalle suureksi kasvavine puineen. Katutilan luonne rikastuu porttikäytävien ja portaiden kautta. Sturenportin keskisiiven purkaminen mahdollistaa valoisamman sisäpihan aukion (B) ja korttelin läpi kulkevan kevyen liikenteen yhteyden. Vanhan leipomoalueen myöhemmin laajennettua runkoa avataan Elimäenkadulle avautuvan valopihan (C) kautta.
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, taso 1
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
KIERTOTALOUDEN TOISSIJAISET KEINOT
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, tasot 4 ja 5
Hyödyntäminen materiaalina/ energiana Ensisijaisesti varastoiminen rakennusosapankkiin ja myyminen edelleen
päivitetään vielä
Kulttuurihistoriallista/ rakennushistoriallista arvoa omaavat rakennusosat (lattiapinnat, parvi/ kaiderakenteet, erikoisikkunat jne.) sekä julkisivujen osuudet säilytetään ja pyritään
ennallistamaan soveltuvilta osin
Leipomon alkuperäisen lastausaluekatoksen ennallistamista tutkitaan
varren asuntojen pääavautumissuunta on laajalle maanvaraiselle sisäpihalle. Sturenportin asunnot avautuvat pääosin korttelin kaikille kolmelle sisäpihalle. Elimäenkadun ja Telekadun uudisrakennusten asuntoihin liittyy parvekkeita ja/tai terasseja. Koska Sturenportissa (EK 2, EK 6) hyödynnetään olevia runkoja ja rakennetaan niiden päälle lisäkerroksia, viherhuone muodostuu parveketta teknisesti luontevammaksi ratkaisuksi.
Rakennuksen runko ja porrashuoneet (K.-4. kerroksissa) säilytetään pääosin
Mikäli materiaalilla ei ole uudelleenkäyttöpotentiaalia: o paikallavalurakenteet, ontelolaatat, pilarit, palkit-> betonimurskeeksi, hyödynnetään pihatäytöissä
Rakennusten runkoja muokataan o Leipomon myöhempien korotuskerrosten alueella runkoa puretaan ja muodostetaan uusi sisäänkäyntiaukio Elimäenkadun puolelle
o alakattojärjestelmät->metallin kierrätykseen, kipsin kierrätykseen
Suunnitteluratkaisut ja kiinteistöt
Korttelin nykytilanne
Rakennuksen julkisivuja muokataan o Julkisivuja muokataan ja yhteensovitetaan korttelikokonaisuuden osaksi
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osa A, osa B (rv.1986)
o ikkunat, puu- alumiini-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi o ovet-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi o tekstiililaatat, lattia->energiaksi o julkisivujen betonielementtien puretut osat-> betonimurskeeksi o julkisivujen metalliverhoukset-> metallin kierrätykseen
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila, asuminen, päivittäistavarakauppa (katutaso), pysäköinti (kellarit)
Loppusijoitus
Rakennusosapankki (soveltuvilta osin)
Rakennuksen runko ja porrashuoneet 1.-6. kerroksissa säilytetään pääosiltaan rakenneteknisten lisäselvitysten mahdollistamalla tavalla.
o ontelolaatat, pilarit, palkit, ikkunat, ovet, tekstiililaatat, sisälasiseinät, alakattojärjestelmät, kiintokalusteet
Korttelin vanhimmat historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat osat, Sturenkadun puoleinen leipomo-osa sekä siihen liittyvä vehreä piha-aukio suurine puineen ja luonnonkivimuureineen, säilytetään ja ne korostuvat edelleen Sturenkadun katukuvassa. Teollisuuskadun ja Telekadun katukuvassa painottuu jalustaosan yhtenäinen räystäslinja. Elimäenkadun punatiilinen jalustaosa jatkaa Teollisuuskadun yhtenäistä räystäslinjaa nousten kuitenkin kadun korkeusasemien mukaisesti yhdellä kerroksella Sturenportin osalla. Jalustaosan yläpuolelle nousevat Sturenportin porrastuvat rakennusmassat sekä Elimäenkadun lamellien ylemmät kerrokset. Korkeammat osat ovat ilmeeltään kevyempiä ja massoittelultaan tunnistettavia. Korttelin identiteetissä korostuu ajallinen kerroksellisuus, ympäristön teollisen historian ja ominaispiirteiden huomioiminen sekä luontainen rosoisuus ja yllätyksellisyys.
On mahdollista, että asuntojen alapuoliset rungon osat puretaan.
Kierrätysjärjestelmä o metalli, lasi, tiili
Kellarien pysäköintihallit korjataan ja sovitetaan korttelisuunnitelmiin
Rakennusten runkoja muokataan
Energialaitos o puu/ muu soveltuva jäte, ikkunoiden/ ovien puuosat, tekstiililaatat
o Korttelin sisältä irrotetaan rakennuslohko (3-6. kerros, osa B), jolloin sisäpiha laajenee ja korttelin sisälle saadaan luonnonvaloa.
Korttelin viherrakenteen huomattava lisääminen ja kehittäminen tukee tavoitteita luonnon monimuotoisuudesta, kaupunkiresilienssistä, viihtyvyydestä ja kauneudesta. Korttelissa on tavoitteena mahdollisimman monilajinen ja kerroksinen kasvillisuus suurikokoisiksi kasvavine puineen. Hyvien kasvuolosuhteiden takaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korttelin suurinta sisäpihaa (A) laajennetaan ja se muutetaan suurelta osin maanvaraiseksi korttelipihaksi. Leipomo-osan olevat puut, viherelementit ja luonnonkivimuuri säilytetään. Maanvaraisten pihatilojen rinnalla nousevat esiin kattopuutarhat niittykattoineen.
Betoniteollisuuden raaka-aineeksi/ infran tarpeisiin o betonimurska
UUDET MATERIAALIT
o Myös sisäpihan kansitaso 3. kerroksen tasolla puretaan ja sisäpihalle toteutetaan julkinen aukiotila. Kortteliin avataan kulkuyhteys ja rakennetaan ulkoporras Teollisuuskadulta uuden aukion (”Tiilipiha”) kautta Elimäenkadulle. Aukiolta avataan myös toinen kulkuyhteys länteen, viereiselle asuinkorttelipihalle.
o Olevat pysäköintilaitoksiin johtavat ajoramppirakennelmat puretaan.
Viitesuunnitelman ratkaisu
Uudet pihatilat
o Rakennusrungosta irrotetaan yksi moduuliväli siltä osin kun runko sijoittuu asuntohankkeen alueelle, rakennusrungon kaventaminen asuntorakentamiselle sopivaksi (4.-6. kerros, Sturenportin länsireuna)
o Asuntojen edellyttämät muutokset kantavaan runkoon, julkisivuihin ja välipohjiin toteutetaan ja rakennetaan uusia porrashuoneita.
Korttelissa käytetään osin uutta, neitseellistä materiaalia. Mahdollisia keinoja vähähiiliseen uudisrakentamiseen o vähähiiliset betonituotteet o vähähiilinen teräs o puu-/ puutuoterakenteet o vähähiiliset julkisivujen verhousmateriaali
KORTTELIN TUNNUSLUVUT
Raja-arvot hiilijalanjäljille
Rakennuksen julkisivuja muokataan o katu- ja sisäpihajulkisivut modifioidaan; tehdään uusia aukotuksia o julkisivuverhoilu uudistetaan (oleva tiililaattaelementti)
Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevat raja-arvot hiilijalanjäljille käyttötarkoituksittain
KOy Teollisuuskatu 13 (rv.1998)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
o asuminen max. 16 kg CO2e/m²/a (*14 kg CO2e/m²/a) o toimisto max. 21 kg CO2e/m²/a o liiketila max. 22 kg CO2e/m²/a o majoitus max. 25 kg CO2e/m²/a
OAS-vaiheen jälkeen asemakaavaehdotusvaiheessa Sturenportin porrastuvia rakennusmassoja on madallettu kerroksella ja niiden kattomuotoja on sovitettu teollista ilmettä toistavien harjakattojen myötä korttelirakenteen ilmeeseen paremmin sopiviksi.
Tiloihin ja keveisiin rakenteisiin tehdään vähäisiä muutoksia Kellarien pysäköintihallit korjataan ja sovitetaan korttelisuunnitelmiin
*Helsingin kaupungin uusi asuinkerrostalon hiilijalanjäljen raja-arvo on 1.1.2025 alkaen, 50 vuoden käyttöajalla laskettuna.
Mahdollisimman vihreän ja kiertotalouden, ilmastokestävyyden ja kasvillisuuden kannalta kestävän korttelin suunnitteluperiaatteisiin on otettu mukaan korttelikohtaiset, suunnittelua ohjaavat yleistä tavoitetasoa korkeammat mittarit. Mittareita on yhteensovitettu asemakaavaehdotusvaiheessa suhteessa muihin erillisselvityksiin (Rakenneperiaatteet, Alustava energiaselvitys, Purkumateriaalija uudelleenkäyttöselvitys). Mm. rakenteiden, kattomuotojen ja alustavien aurinkopaneelikenttien kautta viherkerrointa on hieman pienennetty, mutta se noudattaa edelleen OAS-vaiheen korkeita tavoitteita. Korttelin nykyistä viherkerrointa (n. 0,13 -> 1,12…1,30), latvuspeittävyyttä (n.3%-> 13,6 %) sekä läpäiseviä ja viivyttäviä pintoja (n. 6 % -> 54,3%) pyritään nostamaan huomattavasti. Mittarit eivät ole asemakaavassa sitovia, vaan keino tarkastella tavoitteiden toteutumista eri suunnitteluvaiheissa.
KOy Teollisuuskatu 15, Teollisuuskatua sivuava osa (rv.1987)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
Korttelirakenteen läpi avataan Teollisuuskadun ja Elimäenkadun välille uusi kevyen liikenteen yhteys, joka liittyy Vallilan pienteollisuusalueen katukoordinaatistoon. Yhteyttä korostetaan katutilojen suuntiin tunnistettavilla korttelirakenteen avauksilla. Korkeusero katujen välillä on yli viisi metriä, joten uusi kevyen liikenteen yhteys perustuu osin portaisiin eikä ole esteetön. Kevyen liikenteen yhteys avaa korttelin luonteeltaan julkisemman keskimmäisen sisäpihan (B) laajempaan alueelliseen käyttöön. Sisäpihan ympärille sijoittuu liike- , toimi- ja asumiseen liittyviä yhteistiloja. Pysäköinnin sisäänajo ja huoltoyhteydet on keskitetty Telekadulta.
Ympäristöhäiriöt ja rakennettavuus
Rakennusten runkoja muokataan o katutason kerroksessa osa tiloista avataan kahden kerroksen korkuiseksi purkamalla osa välipohjasta, lopputuloksena korkea tilavolyymi Teollisuuskatua sivuavalle osalle
Korttelista on laadittu ehdotusvaiheessa ympäristöhäiriöiden ja rakennettavuuden osalta erilllisselvitykset (kts. s.3).
Rakennuksen julkisivuja muokataan o katu- ja sisäpihajulkisivuja modifioidaan; suurennetaan ikkuna-aukotuksia, tehdään mahdollisesti ulokeparvekkeita sisäpihalle o julkisivuverhoiluja uudistetaan mahdollisesti (oleva rouhekivipintainen/ tiililaattaelementti)
Tiloihin ja keveisiin rakenteisiin tehdään vähäisiä muutoksia
Toteutetaan uusi sisäänajojärjestely pysäköintihalliin Korjataan kellarien pysäköintihallit ja sovitetaan ne korttelisuunnitelmiin
Korttelin toiminnallista rakennetta monipuolistetaan. Toimistojen lisäksi kortteliin sijoittuu asumista, liiketiloja ja palveluita. Elimäenkadun lamelleihin sekä Sturenportin Elimäenkadun ja sisäpihan puoleisiin osiin sijoittuu asumista. Maantasokerrokset ovat luonteeltaan avoimia katutilojen suuntaan sekä korttelin läpi kulkevan kevyen liikenteen reitin varrella, ja niihin sijoittuu liike- ja yhteistiloja. Säilyvien rakennusten maantasokerrosten ikkunoiden avaamista suuremmiksi tutkitaan. Elimäenkadun ja Telekadun
A Maanvarainen piha, nk. Betonipiha
B Aukiomainen piha, nk. Tiilipiha
C Leipomon kattopiha
D Leipomon vanhat pihat, nk. Kivipiha
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
Korttelin avaus Telekadulle Sisäpihan aukio ja korttelin läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä. Porttikongeissa ja pihoilla uusiokäytetään korttelista irrotettuja materiaaleja.
Porrastuvaa massoittelua Elimäenkadulle ja Telekadulle avautuvia liiketiloja
Korttelirakenteen avaaminen ja uudet pihatilat
A. Laaja maanvarainen piha-alue, joka yhdistyy oleskeluportailla Telekadulle sekä porttikäytävillä Elimäenkadulle ja korttelin aukiomaiselle sisäpihalle (B).
B. Avoin aukiomainen piha, jonka läpi korttelin kevyen liikenteen yhteys kulkee. Aukion ympärillä liike- ja yhteistiloja.
C.Leipomon viherkaton yläpuolinen valopiha
D. Sturenportin vanhan leipomoalueen pihat
Kortteliin rakentuu kolme uutta pihatilaa. Lisäksi Sturenportin vanhan leipomoalueen pihatilat säilytetään ja kunnostetaan uuteen käyttöön.
Korttelirakenteen purettavat osat (ehjänä purku)
Korttelin arvioidulla purkualueella on noin 24 400-25 370 m2 kokonaisia ontelolaattoja.
• Tästä määrästä on vähennetty kavennetut ja suuria aukkoja sisältävät ontelolaatat. Näistä ehjänä irrotettavissa on enintään 89 % (21 750-22 620 m2).
• Tämä tarkoittaa laattoja, jotka eivät sijaitse reuna-alueilla tai rajaudu jäykistäviin porrashuoneisiin, joissa voisi olla reunavaluja yms.. Purkualueen ontelolaatoista potentiaalisimpia uudelleenkäytettäviä on noin 68 % (16 595-17 375 m2 ).
• Tästä määrästä on poisluettu alle 4m pitkät ontelolaatat sekä pysäköintitasoina käytetyt ontelolaatat, joissa voi esiintyä haitallisia määriä klorideja, sekä huomioitu 10 % kunnostushukka.
Huom. Yllä mainituista purkualueen ontelolaatoista esitettävissä luvuissa suuremmissa luvuissa on mukana myös EK4 purku/irrotus. (Purettaviksi esitetyt rakennusrungot ja perustelut kts. s.22. kiertotalousanalyysi kts. s. 20)
Korttelirakenne, nykytilanne
Viitesuunnitelman mukainen uusi korttelirakenne
Asemakaavaehdotus, viitesuunnitelma 13.03.2026
Korttelirakenne, viitesuunnitelma
Toiminnot, viitesuunnitelma
Säilyvät osat (26 100 k-m2)
Mahdollisesti säilyvät osat (1 200 k-m2)
Rakennusosien uudelleenkäyttö/ uusi massoittelu (17 765 k-m2)
Uusissa osissa käytetään ehjänä purettuja rakennusosia.
Kaavaehdotusvaiheen aikana hankkeella pidettiin kaksi kiertotaloustyöpajaa, jossa toisessa syvennyttiin korttelista ehjänä irrotettavien ontelolaattojen uudelleenkäytön potentilaaliin (karkea sijoitussuunnittelu) hankkeessa. Työpajan tuloksena saatiin seuraavat tavoitteet ontelolaattojen uudelleenkäytölle (ei sisällä hukkaa):
Vaihtoehto 1) Suppea purkulaajuus (EK4 säilyy):
• Hyödynnysprosentti uudelleenkäyttökelpoisista ontelolaatoista hankkeella 65%, myynti ulos 35%
Vaihtoehto 2) Laaja purkulaajuus (EK4 purku/irrotus):
• Hyödynnysprosentti uudelleenkäyttökelpoisista ontelolaatoista hankkeella 60%, myynti ulos 40%
Toimitilat, liiketilat (24 235 k-m2)
Liiketilat asuinhankkeessa (1 680 k-m2)
Asuminen (23 150 k-m2)
Yhteensä
Yhteensä
Kiertotalous, rakennettavuus ja ympäristövaikutukset Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteiden mukaan aluetta kehitetään kestävästi ja resurssiviisaasti, minkä myötä rakennusten purkamista tulee välttää. Korttelissa hyödynnetään materiaalivirtoja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja edistetään alueellista massatasapainoa, sekä kierrätettävien, kestävien ja laadukkaiden materiaalien käyttöä. Tavoitteena on laaja ylläpito, korjaaminen ja uudelleenkäyttö rakentamisen kiertotalouden hierarkian periaatteiden mukaisesti.
Vallila 697 uuden korttelirakenteen periaatteet tukeutuvat lähtökohdiltaan OAS-vaihetta edeltävästi laadittuihin Spolia Designin kiertotalousanalyysiin ja Insinööritoimisto Konstrun betonirakenteiden kartoitukseen. Korttelin rungoiltaan elementtirakenteisissa osissa on suurin uudelleenkäytön potentiaali ehjänä irrottamisen kautta. Paikallavalettuja rakenteita taas on vaikea kierrättää siten, että materiaalin arvo säilyisi vähintään samana. Näin ollen uusi korttelirakenne perustuu sekä nykyisten rakennusrunkojen laajaan säilyttämiseen että kiinteistöjen osittaiseen ja laajempaan purkamiseen kiertotalouden periaatteita noudattaen.
Säilytettävissä osissa painottuvat Sturenportin paikallavalurakenteet samalla, kun sen rakennusrunkoja avataan osittaisen purkamisen kautta monipuolisemmin käytettäviksi. KOy Elimäenkatu 6 ja osin KOy Teollisuuskatu 9 ja 15 (Telekatua sivuavin osin) elementtirakenteisia runkoja irrotetaan ehjänä uudelleenkäyttöä varten. KOy Teollisuuskatu 13 ja KOy Teollisuuskatu 15 (Teollisuuskatua sivuava osa) säilytetään pääosin nykytilassaan. KOy Elimäenkatu 6 maanalaiset pysäköintitilat esitetään purettaviksi, jotta mahdollistetaan korttelin piha-alueen ja liikenteen kehittäminen sekä korttelin avaaminen ympäristöönsä. Elimäenkadun (EK4) osalta tutkitaan sekä runkoa enemmän säilyttävä, että laajemmin ehjänä purkava vaihtoehto.
Ehjänä purettavien rakennusten irrotetut rakennusosat kierrätetään ensisijaisesti uudelleen- ja uusiokäytettäviksi korttelissa, toissijaisesti muihin korttelin ulkopuolisiin hankkeisiin. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmiksi uudelleenkäytettäviksi rakennusosiksi tunnistettiin OAS-vaiheessa kantavan rungon osat - erityisesti ontelolaatat ja pienemmässä määrin palkit ja pilarit. Myös muita merkitykseltään vähäisempiä rakennusosia päätettiin tutkia uudelleenkäytettäväksi (mm. sisälasiseinät, alakattojärjestelmät, tekstiililaatat, taloteknisten järjestelmien osat).
Asemakaavaehdotusvaiheessa on laadittu erillisselvitykset, joissa em. lähtökohtia ja periaatteita on tarkasteltu ja arvioitu yksityiskohtaisemmin. Purkukartoituksessa (Purkumateriaalija uudelleenkäyttöselvitys, Ramboll) ja rakenneperiaatteissa (Rakenneperiaatteet, A-insinöörit) on kartoitettu rakennuskohtaisesti mahdollisuuksia, reunaehtoja ja vaikutuksia sekä rakennusrunkojen säilyttämisen että rakennusosien ehjänä irrottamisen ja rakennusosien uudelleenkäytön näkökulmista. Hiilijalanjälkivertailussa (Alustavat hiilijalanjälkilaskelmat, Sitowise) on arvioitu em. ilmastovaikutuksia.
Hankkeen tavoitteet:
5.Loppu-
Tavoitteena on maksimoida ylläpito, korjaaminen ja uudelleenkäyttö rakentamisen kiertotalouden hieraarkian mukaisesti.
Kaavarunko:
“Pyritään osin nykyisten rakennusrunkojen säilyttämiseen. Laaditaan vertailevat hiilitaselaskelmat sekä ajankohtainen rakennushistoriallinen selvitys purettavaksi esitetyistä rakennuksista”
“Alueella hyödynnetään materiaalivirtoja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja edistetään alueellista massatasapainoa, sekä kierrätettävien, kestävien ja laadukkaiden materiaalien käyttöä”
Kaupunkistrategia 2025-2029:
”Kaupunki toimii edelläkävijänä esimerkiksi hiiltä sitovan betonin käytössä sekä muiden vähäpäästöisten tai kiertotaloutta tukevien rakennusratkaisujen vauhdittamisessa. Rakentamisen kiertotalouden edistäminen on osa kaupungin elinkeinopoliittisia painopisteitä.”
Korttelissa olevan potentiaalin hyödyntäminen ja uudelleenkäyttö OAS-vaihetta edeltävien alustavien betonirakenteiden kartoitusten periaatteella. Kaaviot: Insinööritoimisto Konstru
Uudelleenkäytettävä betoni
Elementeissä hyvä uudelleenkäyttöpotentiaali, myös pilareita voidaan hyödyntää lisäosin.
Mahdolllisesti uudelleenkäytettävä betoni
Elementeissä hyvä uudelleenkäyttöpotentiaali,, myös pilareita voidaan hyödyntää lisäosin.
Sekä purkukartoituksessa että rakenneperiaatteissa tunnistettiin yhteisesti suurimman kiertotalouspotentiaalin olevan ehjänä irrotettujen ontelolaattojen uudelleenkäytölle uusissa asuinrakennuksissa ja pihakannen rakenteissa. Näin ollen tarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti ontelolaattojen uudelleenkäytön mahdollisuuksiin, reunaehtoihin ja ympäristövaikutuksiin. Kaikki uudishankkeissa hyödynnettävät uudelleenkäytettävät ontelolaatat saadaan omasta korttelista. Lisäksi korttelista ylijäävillä uudelleenkäytettävillä ontelolaatoilla voidaan pienentää päästöjä muissa rakennuskohteissa.
Korttelin arvioidulla purkualueella on noin 24 400-25 370 m2 kokonaisia ontelolaattoja.
• Tästä määrästä on jo vähennetty kavennetut ja suuria aukkoja sisältävät ontelolaatat.
Näistä ehjänä irrotettavissa on enintään 89% (21 750-22 620 m2).
• Tämä tarkoittaa laattoja, jotka eivät sijaitse reuna-alueilla tai rajaudu jäykistäviin porrashuoneisiin, joissa voisi olla reunavaluja yms..
Purkualueen ontelolaatoista potentiaalisimpia uudelleenkäytettäviä on noin 68% (16 595-17 375 m2).
• Tästä määrästä on poisluettu alle 4 m pitkät ontelolaatat sekä pysäköintitasoina käytetyt ontelolaatat, joissa voi esiintyä haitallisia määriä klorideja. Lisäksi on huomioitu 10% kunnostushukka.
Huom. Yllä mainituista purkualueen ontelolaatoista esitettävissä luvuissa suuremmissa luvuissa on mukana myös EK4 laajempi purku / ehjänä irrotus.
Uudisrakennushankkeiden on arvioitu voivan hyödyntää noin 50-80% rakennuksessa käytettävistä ontelolaatoista uudelleenkäytettyinä. Loput ovat märkätila-alueita, joiden osalta uudelleenkäytettävät ontelolaatat on jätetty tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Ohuempien (200mm) uudelleenkäytettävien ontelolaattojen hyödynnettävyyttä märkätilaalueilla ja uudelleenkäyttöasteen tehostamista tutkitaan hankkeen seuraavissa vaiheissa. Rakennuksissa on ontelolaattojen lisäksi myös muita välipohjarakenteita, kuten alimpien kerrosten jäykistäviä, paikallavalettuja rakenteita vähähiilisestä betonista.
Rakennetarkastelut ja hiililaskennat osoittivat, että käyttötarkoituksen, rakennuksen korkeuden ja paloluokan pysyessä samana voidaan olevia runkoja hyödyntää ja osin muokata ilman merkittäviä muutoksia tai lisärakenteita. Kun käyttötarkoitus muuttuu asumiseksi sekä rakennuksen korkeus ja paloluokka muuttuvat, perustukset, säilytettävät rakennusrungot sekä irrotetut ja uudelleenkäytettävät runkoelementit vaativat osin laajamittaisia muutoksia, työstöä ja lisärakenteita.
Korttelin rakennusten rungot edustavat oman aikakautensa optimointia, eikä niihin ole varattu ylimääristä kapasiteettia. Rakennusten korottaminen olevia runkoja hyödyntäen rajoittuisi enintään 1-2 kerrokseen. Esimerkiksi EK2 ja EK6 kohdalla vanhojen rakennusrunkojen hyötykäyttöä tutkittiin tavoitteena niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Rakennelaskelmien kautta todettiin, että vanha runko ja perustukset eivät missään olosuhteissa kestä viitesuunnitelman mukaista korottamista ja sen luomia rasituksia. EK2 ja EK6 muodostuvat rungoltaan poikkeuksellisen vaativiksi rakennuksiksi, joilla on 13 maanpäällistä kerrosta sekä 1 tai 2 kellarikerrosta. Niiden osalta rakennetarkasteluissa osoittautui myös, ettei rakennusten vanhaa runkoa todennäköisesti pysty hyötykäyttämään uuden rakennuksen rungossa, vaan uusi runko rakennetaan vanhan rungon sisään ja ympärille. Vanha paikalleen jäävä runko kiinnitetään uuteen rakennusrunkoon kiinni niin, että se tuo stabiloivaa kuormaa uudelle rungolle/ jäykistysjärjestelmälle. Stabiloivalla kuormalla kuitenkin vähennetään uusien jäykistävien rakenteiden mahdollista tarvetta kallioankkuroinnille.
Asumisen määräys- ja mukavuustaso johtavat osaltaan
märkätilavyöhyke, vähähiilinenbetoni
Elimäenkatu 8a- 8d, uudisrakennuksen runkorakenteiden periaatteita 2.-4. kerros. Kuvassa näkyy uudelleenkäytettävien ontelolaattojen laajuus kerrostasolla. Märkätilavyöhykkeet on esitetty sinisellä. Märkätila-alueilla uudelleenkäytettävien ontelolaattojen hyödynnettävyyttä tutkitaan tarkemmmin seuraavissa vaiheissa.
kohdalla. Paloluokan muuttuessa esimerkiksi pystyrakenteiden, pilareiden ja palkkien uudelleenkäyttö on vaikeampaa ja sitä tulisi tutkia ja kartoittaa tarkemmin kuin tässä vaiheessa on ollut tarkoituksenmukaista tai mahdollista tehdä. Pilarien ja palkkien osalta uudelleenkäytölle asettaa haasteita myös olevien rakenteiden moninaisuus, siitä johtuvan toistuvuuden vähyys sekä vanhojen rakennesuunnitelmien puute. Ontelolaatat voidaan saada kestämään myös uuden rungon paloluokka palomitoittamalla purettavat laatat tapauskohtaisesti. Jos uudelleenkäytettävät laatat eivät kestä uutta paloluokkaa, niin ne tulee palosuojata alapuolelta. Jatkosuunnittelussa tullaan tutkimaan tarkemmin uudelleenkäytettävien pilarien ja palkkien hyödyntämistä matalammissa (IV-V) TE1 ja EK4 asuinrakennuksissa, joissa paloluokka pysyy samana uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta (R60).
Esimerkki 320mm (vähähiilisestä) ontelolaatasta asuntorakentamisessa
Esimerkki rakennetyypistä, jossa uudelleenkäytetty 265mm ontelolaatta sekä asuntokohteessa tarvittavat lisärakenteet (väritetty)
Purkumateriaali- ja uudelleenkäyttöselvityksessä kartoitettiin ja tunnistettiin potentiaalia myös rakennusosien uusiokäytölle mm. korttelin julkisivuissa sekä pihan päällysteissä ja kalusteissa. Alustavien selvitysten mukaan esimerkiksi olevien ilmanvaihtohuoneiden tiilipintaisia kuorielementtejä voidaan uusiokäyttää julkisivuverhouksissa tai piharakenteissa, ontelolaattojen uudelleenkäytössä syntyvää hukkaa suojaisempien osien julkisivuverhouksissa ja pihan päällysteissä, kattopintojen metallikateverhouksia julkisivuverhouksina ja nykyisten pihakansien betonisia pintalaattoja pihan päällysteinä. Sisätiloissa olleiden pystyrakenteiden hyödyntämistä uusiokäytön kautta ulkotiloissa esim. pihan pinta- tai rajausmateriaaleina sekä rakenteissa tarkasteltiin myös alustavasti. Sisätiloihin suunnitellut rakennusosat eivät lähtökohtaisesti sovellu rasitusolosuhteiltaan rankempiin olosuhteisiin ulos. Niitä voidaan mahdollisesti kuitenkin uusiokäyttää materiaalina ulkotiloissa kohdekohtaisten selvitysten perusteella ja tiedostaen rajallinen pitkäaikaiskestävyys.
Pintamateriaalien, -tarvikkeiden, valaisimien, kiintokalusteiden ja tilaosien (järjestelmäseinät yms.) osalta kohteessa tulee operoimaan kaupallinen toimija, Spolia, joka vastaa niiden tarkemmasta kartoittamisesta uudelleenkäyttöä varten. Jatkosuunnittelussa hanke tulee tutkimaan vielä tarkemmin myös näiden ehjänä irrotettavien sisämateriaalinen hyödyntämistä korttelissa.
Ilmastovaikutusten arvioimiseksi korttelista laskettiin rakennuksittain hiilijalanjälkivertailut (Alustavat hiilijalanjälkilaskelmat, Sitowise). Laskenta suoritettiin ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmällä ja lisäksi huomioitiin Helsingin kaupungin mukaiset ohjeet. Tässä yhteenvedossa esitettävät raja-arvot ja laskelmat koskevat rakennusta (ei rakennuspaikkaa). Peruskorjausosille (toimitilaa) laskettiin viitesuunnitelman mukainen ratkaisu. Uudiskohteissa (asuminen) viitesuunnitelman ratkaisua tarkasteltiin rinnan nk. Business as usual (BAU) -ratkaisun kanssa. BAU laskelmassa käytettiin CO2datan päästötasoltaan keskimääräisiä materiaaleja ja tuotteita. Viitesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa käytettiin alustavien rakennetyyppien mukaisien astetta vähähiilisempien tuotteiden päästötasoja (EPD-ympäristöseloste) mm. kantavissa
rakenteissa, väliseinissä, ylä- ja välipohjissa sekä huomioitiin uudelleenkäytettävät ontelolaatat. Asemakaavaehdotustasolla ei kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista ulosmitata laajemmin rakennussuunnitteluvaiheen tuotekehityspotentiaalia. Lisäksi asuinrakennusten e-luku laskettiin Helsingin kaupunkialueella uusien asuinkerrostalojen vuonna 2024-2025 toteutuneella keskimääräisellä E-luvulla 73 kWhe/m2 ja talotekniikka vakioarvoilla. Näin ollen suunnitelmissa on vielä huomattavasti jatkokehityspotentiaalia hiilijalanjäljen vähentämiseen rakennussuunnitteluvaiheessa.
Kaikissa asuinrakennuksissa viitesuunnitelman mukaiset hiilijalanjäljet alittavat Helsingin kaupungin tontin luovutusehtojen raja-arvon 14,0 kg CO2e/m2/a asettuen 10,6…13,2 kg CO2e/ m2/a välille. Peruskorjattavilla toimisto-osilla rakennuksen hiilijalanjälki on uudisrakentamista selvästi pienempi asettuen 8,5...10,1 kg CO2e/m2/a välille. (Uudisrakentamisen raja-arvo toimistorakennuksille on 20,0 kg CO2e/m2/a ja liikerakennuksille 22,0 kg CO2e/m2/a.)
Hiilijalanjälkivertailuissa päästövähennyspotentiaali asuinrakennusten viitesuunnitelman mukaisella ratkaisuilla on 13….17%, silloin, kun uudisrakennusten uudelleenkäytettyjen ontelolaattojen osuus on 60…70%. Päästövähennys perustuu uudelleenkäytettäviin ontelolaattoihin ja alustavissa rakennetyypeissä esitettyihin keskimääräistä vähähiilisempiin tuotteisiin. Rakennusosakohtaisesti välipohjien päästövähennyspotentiaali samoilla ratkaisulla on 27…47%. Pelkästään uudelleenkäytettävien ontelolaattojen päästövähennyspotentiaali elinkaaren hiilijalanjäljestä on 2,1…5%.
Koska tässä vaiheessa ei vielä ole tarkkaa tietoa esimerkiksi tulevasta asuntojakaumasta ja märkätilojen laajuudesta, on uudisrakennusten kierrätettyjen ontelolaattojen tarkkaa prosenttiosuutta vaikea arvioida. Tästä johtuen mukaan liitettiin herkkyystarkastelu Telekadun rakennuksen väli- ja yläpohjien osalta, jossa uudelleenkäytettävien ontelolaattojen osuuden haarukkana oli 60…80 % ja päästövähennypotentiaali vastaavasti vaihtelee 37…43%. Jatkosuunnittelussa voidaan myös tutkia mm. 200mm onteloiden uudelleenkäyttöä märkätilojen kohdalla. Mikäli uudelleenkäytettävien ontelolaattojen osuus olisi 60%, sen osuus päästövähenemästä olisi 601 tCO2e, joka on enemmän kuin TK1 suunniteltavan rakennuksen elinkaaren päästöt yhteensä. Hiililaskennassa huomattiin myös, että kun säästettäviä rakennusrunkoja ei voida hyödyntää tehokkaasti ja joudutaan tekemään mittavia muutoksia, erikoisia rakenne- ja työmaateknisiä ratkaisuja sekä laajamittaisia uusia rakenteita, kuten EK4 kohdalla, säästettävän rungon merkitys jää vähäiseksi. EK4 nykyisen rungon hyödyntäminen pienentää päästöjä 0,22 kg CO2/m2/a verrattuna uuteen rakennukseen, jossa hyödynnetään kierrätettyjä ontelolaattoja ja astetta vähähiilisempiä runkorakenteita. Kuitenkin EK2 ja EK6 kohdalla vanhaa ja uutta runkoa yhdistävät vaativat kokonaisuudet pysyivät hiilijalanjäljeltään matalampina kuin uudisrakennukset, kun molemmissa käytettiin kierrätettyjä ontelolaattoja ja astetta vähähiilisempiä betonirakenteita.
Uudisrakennusten vertailut BAU - Viitesuunnitelma
Hiilijalanjälkilaskennan vertailu uudisrakennusten osalta (asuminen). EK2:ssa ja EK6:ssa osin säilytettäviä runkoja. Kaavio: Sitowise
Rakennus (kgCO2e/m2/a)
Elimäenkatu 2 Elimäenkatu 4
Elimäenkatu 6 Elimäenkatu 8a-d Telekatu 1 Eroavaisuudet versioiden välillä
Tuotevaiheen vertailulaskelmat uudisrakennuksista Elimäenkatu 8a-d ja Telekatu 1 (asuminen)
Vertailulaskelma, Elimäenkatu 8a-d, BAU – Viitesuunnitelma
(kgCO2e/m2/a)
Vertailulaskelma, Telekatu 1, BAU –iitesuunnitelma
Taustaa ja lähtökohtia / Liittyminen kaupunkirakenteeseen
Alppila
Konepaja
Puu-Vallila
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
/ Liikenneyhteydet ja uusi kevyen liikenteen yhteys korttelin läpi
Julkisen liikenteen yhteydet. Teollisuuskatu on autoliikenteen itä-länsisuuntainen pääkatuyhteys, johon on kuvassa olevien yhteyksien lisäksi osoitettu Helsingin yleiskaavassa 2050 pikaraitiotieyhteys sekä pyöräliikenteen baanayhteys.
Korttelirakenteen läpi avataan Teollisuuskadun ja Elimäenkadun välille uusi kevyen liikenteen yhteys, joka liittyy Vallilan pienteollisuusalueen katukoordinaatistoon. Yhteyttä korostetaan katutilojen suuntiin tunnistettavilla korttelirakenteen avauksilla. Korkeusero katujen välillä on yli viisi metriä, joten uusi kevyen liikenteen yhteys perustuu osin portaisiin eikä ole esteetön.
Historiallisesti arvokas korttelin osa
Historiallisia arvoja vanhan leipomon osalta
Käytettävyys hyvä, tilallisia arvoja pv-rakenteiden alueella
Arvokkaat maisemalliset elementit
Säilytettävä historiallinen kerrostuma: Vanhat puut, kallioleikkaus, luonnonkivinen tukimuuri 10/2024
Identiteetin ja käytettävyyden kannalta kiinnostava korttelin osa
Alueelle tunnusomaista komeutta, teollisia piirteitä 1-3krs / pv-runko
Ristiriitoja käytettävyydessä nykyisessä laajuudessa
Matala kerroskorkeus ja syvä runko (20m)
Ei historiallisia arvoja
Paras uudelleenkäyttöpotentiaali
Kellarikerroksissa rakenteellisia haasteita - erityisesti
Elimäenkadun rungon alla
Korttelin vanhimmat historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat osat, Sturenkadun puoleinen leipomo-osa sekä siihen liittyvä vehreä piha-aukio suurine puineen ja luonnonkivimuureineen, säilytetään ja ne korostuvat edelleen Sturen- ja Teolllisuuskadun katukuvassa. 10/2024
Ilmakuva 1943. Leipomoa on laajennettu vuonna 1937. Tontin länsipuoliskolle on ilmestynyt uusi rakennus ja osa rakennuksista on purettu. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1943. Leipomoa on laajennettu vuonna 1937. Tontin länsipuoliskolle on ilmestynyt uusi rakennus ja osa rakennuksista on purettu. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1988. 1970-luvulla korttelissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, pientä valimorakennuksen laajennusta lukuun ottamatta. 1980-luvulla sen sijaan kortteli koki suuria muutoksia. Entiseen leipomorakennukseen rakennettiin tilat Telelaitokselle, jolloin iso osa vanhasta leipomorakennuksesta purettiin ja rakennusta korotettiin useammalla kerroksella. Teollisuuskadun ja Telekadun kulmaan on valmistunut uusi L-muotoinen toimistorakennus Teollisuuskatu 15 vuonna 1987. Valimon Elimäenkadun puoleinen osa on purettu uuden toimistorakennuksen Elimäenkatu 8:n tieltä. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1943. Leipomoa on laajennettu vuonna 1937. Tontin länsipuoliskolle on ilmestynyt uusi rakennus ja osa rakennuksista on purettu. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1956. Leipomoa on laajennettu uudestaan vuonna 1949. Uusi osa erottuu leipomon länsipuolella vaaleana. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1988. 1970-luvulla korttelissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, pientä valimorakennuksen laajennusta lukuun ottamatta. 1980-luvulla sen sijaan kortteli koki suuria muutoksia. Entiseen leipomorakennukseen rakennettiin tilat Telelaitokselle, jolloin iso osa vanhasta leipomorakennuksesta purettiin ja rakennusta korotettiin useammalla kerroksella. Teollisuuskadun ja Telekadun kulmaan on valmistunut uusi L-muotoinen toimistorakennus Teollisuuskatu 15 vuonna 1987. Valimon Elimäenkadun puoleinen osa on purettu uuden toimistorakennuksen Elimäenkatu 8:n tieltä. Helsingin karttapalvelu.
1943. Korttelissa lautatarhan rakennuksia ja leipomo, jota laajennettu 1937. Ilmakuva 1943. Leipomoa on laajennettu vuonna 1937. Tontin länsipuoliskolle on ilmestynyt uusi rakennus ja osa rakennuksista on purettu. Hel-
1956. Pieniä muutoksia lautatarhassa, leipomoa laajennettu uudestaan 1949.
Ilmakuva 1956. Leipomoa on laajennettu uudestaan vuonna 1949. Uusi osa erottuu leipomon länsipuolella vaaleana. Helsingin karttapalvelu.
3 MUUTOKSET
TONTTI 1
Ilmakuva 1956. Leipomoa on laajennettu uudestaan vuonna 1949. Uusi osa erottuu leipomon länsipuolella vaaleana. Helsingin karttapalvelu.
STURENKATU 16
Ilmakuva 1988. 1970-luvulla korttelissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, pientä valimorakennuksen laajennusta lukuun ottamatta. 1980-luvulla sen sijaan kortteli koki suuria muutoksia. Entiseen leipomorakennukseen rakennettiin tilat Telelaitokselle, jolloin iso osa vanhasta leipomorakennuksesta purettiin ja rakennusta korotettiin useammalla kerroksella. Teollisuuskadun ja Telekadun kulmaan on valmistunut uusi L-muotoinen toimistorakennus Teollisuuskatu 15 vuonna 1987. Valimon Elimäenkadun puoleinen osa on purettu uuden toimistorakennuksen Elimäenkatu 8:n
Helsingin Meijeriliikkeen uudelle leipomolle haettiin rakennuslupa vuonna 1932 ja leipomo valmistui vuonna 1933. Leipomon ensimmäinen osa sijoittui Sturenkadun päähän tonttia, ei kuitenkaan aivan katulinjaan kiinni. Leipomorakennuksen suunnitteli arkkitehti
Arnold
Alunperin kadulle
seen sopiva hitykseen myös kana asutuksesta, Lähitontit
lisi terveydellisessä Myös pitäen.
koneiston
(Arkkitehti
Ilmakuva 1956. Leipomoa on laajennettu uudestaan vuonna 1949. Uusi osa erottuu leipomon länsipuolella vaaleana. Helsingin karttapalvelu.
1988. Leipomorakennus muunnettu Telelaitoksen käyttöön 1986 (Sturenkatu 16, Elimäenkatu 2 & 4, Teollisuuskatu 9).Teolllisuus- ja Telekadun kulmaan valmistunut toimistorakennus (Teollisuuskatu 15). Valimon Elimäenkadun puoli purettu.
Ilmakuva 1988. 1970-luvulla korttelissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, pientä valimorakennuksen laajennusta lukuun ottamatta. 1980-luvulla sen sijaan kortteli koki suuria muutoksia. Entiseen leipomorakennukseen
1964. Leipomon mittava uusi laajennus 1962, länsipuolelle valmistunut Suomivalimon rakennus. Suuri osa lautatarhasta purettu.
Ilmakuva 1997. Elimäenkatu 8 on valmistunut. Valimorakennuksen Teollisuuskadun puoleinen osa on vielä säilynyt uusien rakennusten välissä. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1964. Leipomon mittava uusi laajennus on valmistunut vuonna 1962 ja leipomo kattaa jo korttelin koko itäpuolen. Myös Suomivalimon uusi valimorakennus on noussut leipomorakennuksen länsipuolelle. Suurin osa lautatarhan rakennuksista on purettu, jäljellä on vain muutama nykyi-
rakennettiin tilat Telelaitokselle, jolloin iso osa vanhasta leipomorakennuk sesta purettiin ja rakennusta korotettiin useammalla kerroksella. Teolli suuskadun ja Telekadun kulmaan on valmistunut uusi L-muotoinen toi mistorakennus Teollisuuskatu 15 vuonna 1987. Valimon Elimäenkadun puoleinen osa on purettu uuden toimistorakennuksen Elimäenkatu 8:n
Ilmakuva 1964. Leipomon mittava uusi laajennus on valmistunut vuonna 1962 ja leipomo kattaa jo korttelin koko itäpuolen. Myös Suomivalimon uusi valimorakennus on noussut leipomorakennuksen länsipuolelle. Suurin osa lautatarhan rakennuksista on purettu, jäljellä on vain muutama nykyisen Telekadun varrella. Helsingin karttapalvelu.
vuonna 1937. Tontin länsipuorakennuksista on purettu. HelIlmakuva 1988. 1970-luvulla korttelissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, pientä valimorakennuksen laajennusta lukuun ottamatta. 1980-luvulla sen sijaan kortteli koki suuria muutoksia. Entiseen leipomorakennukseen rakennettiin tilat Telelaitokselle, jolloin iso osa vanhasta leipomorakennuksesta purettiin ja rakennusta korotettiin useammalla kerroksella. Teollisuuskadun ja Telekadun kulmaan on valmistunut uusi L-muotoinen toimistorakennus Teollisuuskatu 15 vuonna 1987. Valimon Elimäenkadun puoleinen osa on purettu uuden toimistorakennuksen Elimäenkatu 8:n tieltä. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1997. Elimäenkatu 8 on valmistunut. Valimorakennuksen Teollisuuskadun puoleinen osa on vielä säilynyt uusien rakennusten välissä. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1956. Leipomoa on laajennettu uudestaan vuonna 1949. Uusi osa erottuu leipomon länsipuolella vaaleana. Helsingin karttapalvelu.
Alunperin Helsingin Meijeriliikkeen tavoitteena oli rakentaa Sturenkadulle sekä leipomo että meijeri. Sturenkadun tontti oli tarkoitukseen sopiva monen seikan takia. Sijainti oli keskeinen kaupungin kehitykseen nähden, rautatie ja tavara-asema sijaitsivat lähellä, kuten myös pääliikenneväylä Sturenkatu. Tontti sijaitsi myös riittävän kaukana asutuksesta, jottei maitokannujen kolinasta aiheutuisi häiriötä. Lähitontit oli varattu vastaavaa teollisuutta varten, eikä alueelle tulisi terveydellisessä suhteessa häiritsevää raskaampaa teollisuutta. Myös tontin huomattavat tasoerot olivat hyödyksi meijeriä silmällä pitäen. Ne olisivat mahdollistaneet maidon juoksuttamisen meijerikoneiston läpi ilman pumppulaitoksen ja putkijärjestelmän tarvetta.
Helsingin Meijeriliikkeen uudelle leipomolle haettiin rakennuslupa vuonna 1932 ja leipomo valmistui vuonna 1933. Leipomon mäinen osa sijoittui Sturenkadun päähän tonttia, ei kuitenkaan van katulinjaan kiinni. Leipomorakennuksen suunnitteli arkkitehti Arnold Eriksson yhdessä Berndt Aminoffin kanssa.
Ilmakuva 1964. Leipomon mittava uusi laajennus on valmistunut vuonna 1962 ja leipomo kattaa jo korttelin koko itäpuolen. Myös Suomivalimon uusi valimorakennus on noussut leipomorakennuksen länsipuolelle. Suurin osa lautatarhan rakennuksista on purettu, jäljellä on vain muutama nykyisen Telekadun varrella. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1997. Elimäenkatu 8 on valmistunut. Valimorakennuksen Teollisuuskadun puoleinen osa on vielä säilynyt uusien rakennusten välissä.
Eriksson ja Aminoff olivat laatineet ehdotuksen leipomo- ja meijerirakennuksesta jo vuonna 1928, mutta rakennus jäi vielä toteuttamatta. Seuraavien vuosien aikana etusijalle nousi erityisesti leipomon rakentaminen, jolle loppujen lopuksi laadittiin suunnitelmat vuonna 1932, laajentamismahdollisuudet huomioiden. (Arkkitehti
Alunperin Helsingin Meijeriliikkeen tavoitteena oli rakentaa kadulle sekä leipomo että meijeri. Sturenkadun tontti oli tarkoituk seen sopiva monen seikan takia. Sijainti oli keskeinen kaupungin hitykseen nähden, rautatie ja tavara-asema sijaitsivat lähellä, myös pääliikenneväylä Sturenkatu. Tontti sijaitsi myös riittävän kana asutuksesta, jottei maitokannujen kolinasta aiheutuisi häiriötä. Lähitontit oli varattu vastaavaa teollisuutta varten, eikä alueelle lisi terveydellisessä suhteessa häiritsevää raskaampaa teollisuutta.
Helsingin Meijeriliikkeen uudelle leipomolle haettiin rakennuslupa vuonna 1932 ja leipomo valmistui vuonna 1933. Leipomon ensim mäinen osa sijoittui Sturenkadun päähän tonttia, ei kuitenkaan ai van katulinjaan kiinni. Leipomorakennuksen suunnitteli arkkitehti Arnold Eriksson yhdessä Berndt Aminoffin kanssa.
osa säilynyt.
Myös tontin huomattavat tasoerot olivat hyödyksi meijeriä silmällä pitäen. Ne olisivat mahdollistaneet maidon juoksuttamisen meijeri koneiston läpi ilman pumppulaitoksen ja putkijärjestelmän tarvetta.
Ilmakuva 2001. Valimo on purettu kokonaan ja toimistorakennus Teollisuuskatu 13 valmistunut vuonna 1998. Helsingin karttapalvelu.
Ilmakuva 1997. Elimäenkatu 8 on valmistunut. Valimorakennuksen Teollisuuskadun puoleinen osa on vielä säilynyt uusien rakennusten välissä. Helsingin karttapalvelu.
Alunperin Helsingin Meijeriliikkeen tavoitteena oli rakentaa Sturenkadulle sekä leipomo että meijeri. Sturenkadun tontti oli tarkoitukseen sopiva monen seikan takia. Sijainti oli keskeinen kaupungin kehitykseen nähden, rautatie ja tavara-asema sijaitsivat lähellä, kuten myös pääliikenneväylä Sturenkatu. Tontti sijaitsi myös riittävän kaukana asutuksesta, jottei maitokannujen kolinasta aiheutuisi häiriötä. Lähitontit oli varattu vastaavaa teollisuutta varten, eikä alueelle tulisi terveydellisessä suhteessa häiritsevää raskaampaa teollisuutta. Myös tontin huomattavat tasoerot olivat hyödyksi meijeriä silmällä
2001. Valimo on purettu kokonaan ja toimistorakennus Teollisuuskatu 13 valmistunut vuonna 1998. Helsingin karttapalvelu.
• Kierron ja kierrätyksen tuominen näkyväksi Kokonaisvaltainen kestävyys
• Aluetta kehitetään kestävästi ja resurssiviisaasti.
• Rakennusten purkamista vältetään ja olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään muutoksissa ja uusissa käyttötarkoituksissa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
• Vähähiilisyyden huomioiminen uusissa rakennusosissa ja materiaaleissa. Mahdollisia keinoja:
• Vähähiiliset betonituotteet
• Vähähiilinen/kierrätetty teräs/alumiini
• Puu-/ puutuoterakenteet
• Mahdollisimman pitkä elinkaari ja myös tulevien käyttöjen mahdollistaminen. Mahdollisia keinoja:
• Muuntojoustavuus, monipuolinen käytettävyys, muokattavuus
• Joustava runkojärjestelmä (pilari-laatta)
• Runkosyvyys, luonnonvalon saanti
• Kerroskorkeus 3,2-3,6m, kivijalka 4,5-5,0m
• Luonteva porrashuonejako
• Toiston ja variaation suhde - rakenne joka on samalla mahdollisimman yksinkertainen ja rikas
• Monikerroksinen ja -lajinen viherrakenne. Pitkä elinkaari myös viherrakenteen osalta. Maanvarainen piha, suureksi kasvavat puut, monipuoliset kattopihat ja -niityt
• Piha-alueiden viihtyisyys, luonnon monimuotoisuus ja resilienssi
Asumisen edellytykset
• Asumiselle järjestetään hyvän asumisen edellytykset, mukaan lukien riittävät pihatilat.
• Ympäristöterveys (melu, ilmanlaatu jne.)
• Liikennemelun lisäksi huomioitava alueen toiminnoista aiheutuva melu. Asuminen ei saa heikentää yritystoiminnan tai kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan edellytyksiä alueella.
• Piha-alueiden viihtyisyys, asumiseen liittyvät ulkotilat
• Pysäköinti, polkupyörät, yhteistilat
• Typologialtaan ja sisällöltään monimuotoinen, kerroksellinen ja yllätyksellinen asuminen, asumisen ja työn yhdistäminen
Kuvat: Sisäpihan minimetsä / Nomaji maisema-arkkitehdit, Niittykatto ja kattopuutarha, lahopuita ja tiilikatetta / Nomaji maisema-arkkitehdit, Kalle Kouhia
Kuva: Nomaji maisema-arkkitehdit
Kiertotalouden periaatteet
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
Asemakaavaehdotus, viitesuunnitelma
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
Kiertotalouden periaatteet / Kiertotalousanalyysi, rakennusosien uudelleenkäytön prosessi yleisesti
Korttelista 697 laadittiin ennen OAS-vaihetta kiertotalousanalyysi, joka perustuu keväällä 2024 YIT:n teettämään Spolia Design Oy:n ja insinööritoimisto Konstru Oy:n selvitykseen purettavien rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytöstä. Lähtötietoina olivat korttelin 697 suunnitelmapiirustukset, kunto- ja sisäilmaraportit sekä haitta-ainetutkimukset. Näiden pohjalta, sekä purku-urakoitsijan ja betoniteollisuuden ammattilaisten avulla, tuotettiin korttelin purkamista ja rakennusosien uudelleenkäyttöä käsittelevä kiertotalousanalyysi (analyysi ei sisältänyt rakennusosien mekaanista tutkimista).
Ehdotusvaiheessa tehty purkumateriaali- ja uudelleenkäyttöselvitys (09.02.2026 / Ramboll) täydentää OAS-vaiheen kiertotalousanalyysiä. Siinä on tarkennettu uudelleenkäyttöpotentiaalia sisältävien rakennusosien määrää ja tietoja, joiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä uudelleenkäytettäväksi suunniteltavista rakennusosista ja tarvittavista lisätutkimuksista kelpoisuuden osoittamista varten. Selvityksessä on kartoitettu päämateriaaleja, joita ovat purettavan rakennuksen runkomateriaalit sekä täydentävät rakennusosat suurten massojen osalta, jotka ovat määrällisesti ja kiertotalouden näkökulmasta merkityksellisiä.
Rakennusosien uudelleenkäytön prosessi yleisesti
Rakennusosien irrottaminen
Rakennusosien irrottaminen ehjänä on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja järjestelmällistä toteutusta. Ennen purkutöiden aloittamista tehdään kattava esiselvitys ja inventointi, jossa kartoitetaan uudelleenkäytettävät rakennusosat ja materiaalit. Selvityksessä huomioidaan rakennusosien kunto ja mahdolliset vauriot, irrottamismenetelmät, logistiikka sekä varastointitarpeet niin irrotuspaikalla kuin välivarastoinnissa. Tyypillisesti ennen irrotustyöhön ryhtymistä tulevia käyttökohteita on selvitetty ja varmistettu etenkin suurten rakennusosien osalta. Irrottaminen aloitetaan pienemmistä sisustusosista, kuten kalusteista valaisimista ja sisäosista, lopuksi puretaan kantavat rakenteet, kuten seinät, palkit ja pilarit. Tämä järjestys takaa, että irrottaminen tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ja irrotettavat osat säilyvät ehjinä ja käyttökelpoisina.
Rakennusosien uudelleenkäyttö Kun rakennusosat ovat irrotettu, ne puhdistetaan ja valmistellaan uudelleenkäyttöön. Nämä vaiheet sisältävät rakennusosien mahdollisten vaurioiden korjauksen sekä osien laadun tarkastuksen. Kunnostuksessa tehdään myös
tulevan käyttökohteen suunnitelmien mukaiset muokkaukset uudelleenkäytettävälle rakennusosalle. Tarvittaessa kunnostusprosessiin kuuluu myös kunnostussuunnitelman mukaiset testaukset. Kunnostetut osat varastoidaan uudelleenkäyttöä varten. Varastoinnissa huomioidaan osien järjestelmällinen merkintä, varastotilan olosuhteet, kuten kosteus ja lämpötila, sekä logistiset järjestelyt. Lopuksi osat kuljetetaan uusiin kohteisiin ja asennetaan suunnitelman mukaisesti, turvallisuus ja toimivuus varmistaen.
Logistiikka
Logistiikka on keskeinen osa rakennusosien kiertotaloutta ja sen avulla suunnitellaan tehokkaat reitit, aikataulut ja kuljetuskalusto, jotta osat saadaan toimitettua oikea-aikaisesti, turvallisesti ja mahdollisimman vähäpäästöisesti kunnostukseen sekä seuraaviin kohteisiin. Varastointipaikat valitaan strategisesti siten, että ne ovat lähellä Vallilan korttelia, mikä vähentää kuljetuksen kustannuksia, päästöjä ja aikaa.
Projektikohtaisen uudelleenkäytön tutkimukset ja suunnittelu. Kaavio: Ramboll
Kantavien rakennusosien uudelleenkäyttö Kaavaehdotusvaiheessa on perehdytty erityisesti kantavien rakennusosien uudelleenkäyttöön ja tarkasteltu, miten prosessi eroaa pienempien rakennusosien, kuten sisämateriaalien, uudelleenkäytöstä. Kantavien rakennusosien uudelleenkäytön kelpoisuus uuteen käyttökohteeseen arvioidaan aina rakennuspaikkakohtaisesti. Tyypillisesti kelpoisuuden osoittaminen alkaa rakennusvalvonnan pidettävillä ennakkoneuvotteluilla jo uudelleenkäytön suunnittelun alkuvaiheessa, jossa esitetään suunnitelma kelpoisuuden osoittamisesta sekä tehtävässä käytettävä asiantuntijataho. Kelpoisuutta varten kerätään kyseisen suunnitelman mukainen aineisto ja kun kaikki laadunvarmistukseen liittyvä aineisto, rakennesuunnitelmat sekä kunnostuksen dokumentaatio on valmis, asiantuntija laatii lausunnon kelpoisuudesta, jonka liitteenä tai perustana tuotettu aineisto toimii (Purkumateriaali- ja uudelleenkäyttöselvitys, Ramboll)
KANTAVIEN RAKENNUSOSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ
PURKUKARTOITUS JA
UUDELLEENKÄYTÖN
SUUNNITTELU
• Kunto- ja haitta-ainetutkimukset
• Rakennusosien inventointi
• Ennakkoneuvottelut rakennusvalvonnan kanssa uudiskohteen näkökulmasta
• Uuden kohteen rakennesuunnittelu uudelleenkäytettävillä rakennusosilla
TURVALLINEN
RAKENNUSOSIEN
EHJÄNÄ IRROTUS
• Irrotusmenetelmien valinta ja purkusuunnittelu
• Laadunvarmistus
• Tarvittaessa välivarastointi
KULJETUS TEHTAALLE
• Tavoitteena käyttää perinteisiä asennusmenetelmiä 1 2 3
TESTAUS JA KUNNOSTUS
• Kunnostussuunnitelman laadinta
• Suunnitelman mukaiset testaukset
• Valmistelu ja varastointi uudelleenkäyttöön
4 5
ASENNUS TAKAISIN KOHTEESEEN
KULJETUS TAKAISIN VALLILAN KORTTELIIN
OSA RAKENNUSOSISTA MYYDÄÄN TOISILLE TOIMIJOILLE JA HYÖDYNNETÄÄN MUILLA TYÖMAILLA
Kortteli on erittäin tehokkaasti rakennettu poikkeuksellisen laajarunkoinen kokonaisuus, joka on aikanaan tehty yhden toimistokäyttäjän kasvaviin tarpeisiin huomioimatta esim. muuntojoustavuutta. Korttelissa on paljon syvää luonnonvalotonta runkoa ja matalia kerroskorkeuksia. Pihatilat ovat kauttaaltaan kansipihoja. Elimäenkadun rakennusmassojen alaisten kellarirakenteiden kunto ei mahdollista päälle rakentamista.
Kortteli on näin laajana ja tiiviinä kokonaisuutena vaikeasti muokattavissa eläväksi, joustavasti käytettäväksi ja laadukkaaksi monien toimijoiden kokonaisuudeksi. Haastavia runkoja pyritään laajasti säilyttämään, mutta osa syvimmistä rungoista esitetään purettavaksi tai irrotettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi korttelissa soveltuvin osin. Elimäenkadun maanalaiset pysäköintitilat esitetään purettaviksi.
Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteiden mukaan aluetta kehitetään kestävästi ja resurssiviisaasti, minkä myötä rakennusten purkamista tulee välttää. Näin ollen uusi korttelirakenne perustuu sekä nykyisten rakennusrunkojen laajaan säilyttämiseen, että kiinteistöjen osittaiseen ja laajempaan purkamiseen kiertotalouden periaatteita noudattaen. Rakennusosia irrotetaan ehjänä ja testauksen sekä kunnostamisen jälkeen käytetään uudestaan mahdollisuuksien mukaan samassa korttelissa.
Irrotettavat ja purettavat rakenteet Lähtökohtana on korttelin avoimuuden, ymmärrettävyyden, valoisuuden, elävyyden, monipuolisen toiminnallisuuden ja käytettävyyden sekä pihatilojen laadun ja viherrakenteen parantaminen.
Teollisuuskatu 15 rakennuksen Telekatua sivuavan osan, Elimäenkadun rakennusmassojen sekä maanalaisten pysäköintitilojen purkaminen/ irrottaminen vapauttaa tilaa ja mahdollistaa järjestelyt korttelin piha-alueen ja liikenteen kehittämiseksi sekä korttelin avaamiseksi ympäristöönsä. Katutilan luonne rikastuu kongien ja portaiden kautta. Purkaminen mahdollistaa lisäksi riittävän mitoituksen korttelin keskitetylle sisäänajolle ja pihan alaisille huolto- ja pysäköintijärjestelyille. Maanvarainen piha-alue antaa mahdollisuuksia suureksi kasvaville puuistutuksille ja viherrakentamisen pitkälle elinkaarelle ja monimuotoisuudelle.
Sturenportin keskisiiven purkaminen mahdollistaa valoisamman sisäpihan aukion avaamisen ja korttelin läpi kulkevan julkisen kevyen liikenteen yhteyden.
Leipomon myöhemmin laajennetun rungon osittainen avaaminen mahdollistaa monipuolisen luonnonvalon saannin ja joustavamman käytettävyyden
Tilanne purkujen/irrotusten jälkeen Kortteliin muodostuu kolmen avoimemman tilan sarja. Väljin toimii maanvaraisena pihatilana, keskimmäinen kaupunkiaukiona, jonka läpi julkinen kevyen liikenteen reitti kulkee ja pienin valopihana.
IRROITETTAVAT RAKENTEET
Vallila 697, Kiertotalouden kirjokortteli
Oleva korttelirakenne Alustava tonttijako
OLEVA KORTTELIRAKENNE ALUSTAVA TONTTIJAKO
Purkamisen jälkeinen tilanne Säilyvät rakennusosat, %
Purettavat korttelin osat Ehjänä purku
PURKAMISEN JÄLKEINEN TILANNE SÄILYVÄT RAKENNUSTEN OSAT, %
PURKAMISEN JÄLKEINEN TILANNE SÄILYVÄT RAKENNUSTEN OSAT, %
2 Sturenportin asumisen rakentaminen 2a Runkojen rakentaminen 2b Sturenportin asuntohankkeiden rakentaminen
3 Sturenportin liike- ja toimitilojen korjausrakentaminen olemassa oleviin tiloihin
3a Kulun ja logistiikkayhteyden rakentaminen Sturenportin liike-ja toimitiloille 3b Teollisuuskadun toimitilojen saneeraus
4 Elimäenkadun puoleisten asuntojen rakentaminen Sturenportista Telekadun suuntaan 4a Maanvaraisen pihan ja liittyvien pysäköintihallien rakentaminen vaiheittain
4b Elimäenkadun asuntohankkeiden rakentaminen
3. Teollisuuskatua sivuavien liike- ja toimitilojen korjaaminen 3a Kulun ja logistiikkayhteyden rakentaminen liike-ja toimitiloille 3b Teollisuuskadun toimitilojen korjaaminen
4. Elimäenkadun puolesten asuntojen rakentaminen
Sturenportista Telekadun suuntaan 4a Maanvaraisen pihan ja liittyvien pysäköintihallien rakentaminen vaiheittain
LISÄRAKENTAMISEN ALOITTAMINEN
Nykytilanne
1 Korttelin purkuvaihe
1a Sturenportin 3–7 kerroksien purku ja rakennusosien irrottaminen tarvittavin osin
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
Suunniteltu käyttötarkoitus: TK7-11 liike- ja toimitila, yhteiskuntatoiminta
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
• Kulttuurihistoriallista/rakennushistoriallista arvoa omaavat rakennusosat sekä julkisivujen osuudet säilytetään ja pyritään ennallistamaan soveltuvilta osin.
• Leipomon alkuperäisen lastausalueen katoksen ennallistamista tutkitaan
päivitetään
Kulttuurihistoriallista/ rakennushistoriallista arvoa omaavat rakennusosat (lattiapinnat, parvi/ kaiderakenteet, erikoisikkunat jne.) sekä julkisivujen osuudet säilytetään ja pyritään ennallistamaan soveltuvilta osin
Lähtötilanne
• Rakennuksen runko ja porrashuoneet (K1.-6. kerroksissa) säilytetään osin.
Leipomon alkuperäisen lastausaluekatoksen ennallistamista tutkitaan
• Rakennusten runkoja muokataan, kts. Uudelleenkäyttö s.26.
Rakennuksen runko ja porrashuoneet (K.-4. kerroksissa) säilytetään pääosin
• Rakennuksen julkisivuja muokataan ja yhteensovitetaan korttelikokonaisuuden osaksi.
Rakennusten runkoja muokataan o Leipomon myöhempien korotuskerrosten alueella runkoa puretaan ja muodostetaan uusi sisäänkäyntiaukio Elimäenkadun puolelle
Rakennuksen julkisivuja muokataan o Julkisivuja muokataan ja yhteensovitetaan korttelikokonaisuuden osaksi
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osat A ja B (rv.1986)
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osa A, osa B (rv.1986)
Suunniteltu käyttötarkoitus: TK7-11 toimitila, yhteiskuntatoiminta, liiketila (katutasot), apu- ja tekniset tilat (kellarit)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila, asuminen, päivittäistavarakauppa (katutaso), pysäköinti (kellarit)
EK2-6 asuminen, liiketila (katutasot), yhteis- ja tekniset tilat (kellarit)
Rakennuksen runko ja porrashuoneet 1.-6. kerroksissa säilytetään pääosiltaan rakenneteknisten lisäselvitysten mahdollistamalla tavalla.
On mahdollista, että asuntojen alapuoliset rungon osat puretaan.
Kellarien pysäköintihallit korjataan ja sovitetaan korttelisuunnitelmiin
• TK7-11: rakennuksen runko K2.-6. kerroksissa säilytetään pääosiltaan rakenneteknisten lisäselvitysten mahdollistamalla tavalla. Yläpohjat korjataan.
Rakennusten runkoja muokataan
• EK2 ja EK6: rakennuksen runko K2.-2. kerroksissa säilytetään pääosiltaan rakenneteknisten lisäselvitysten mahdollistamalla tavalla. Runkoja vahvistetaan yläpuolelle rakennettavien lisäkerrosten mahdollistamiseksi.
o Korttelin sisältä irrotetaan rakennuslohko (3-6. kerros, osa B), jolloin sisäpiha laajenee ja korttelin sisälle saadaan luonnonvaloa.
o Myös sisäpihan kansitaso 3. kerroksen tasolla puretaan ja sisäpihalle toteutetaan julkinen aukiotila. Kortteliin avataan kulkuyhteys ja rakennetaan ulkoporras Teollisuuskadulta uuden aukion (”Tiilipiha”) kautta Elimäenkadulle. Aukiolta avataan myös toinen kulkuyhteys länteen, viereiselle asuinkorttelipihalle.
o Olevat pysäköintilaitoksiin johtavat ajoramppirakennelmat puretaan.
• EK4, asuinhanke: runko pyritään säilyttämään. Toiminnalliset muutokset edellyttävät rungon laajamittaista muokkaamista ja runkojen vahvistamista. Vaihtoehtoisesti osa E4 puretaan ja uudisrakennetaan kiertotalouden keinoin.
• Kellarien pysäköintihallit hyödynnetään teknisiksi, apu- ja yhteistiloiksi.
• Rakennusten runkoja muokataan, kts. Uudelleenkäyttö s.26.
o Rakennusrungosta irrotetaan yksi moduuliväli siltä osin kun runko sijoittuu asuntohankkeen alueelle, rakennusrungon kaventaminen asuntorakentamiselle sopivaksi (4.-6. kerros, Sturenportin länsireuna)
• Rakennuksen katu- ja sisäpihajulkisivut rakennetaan uudelleen (olevat tiililaattaelementit).
o Asuntojen edellyttämät muutokset kantavaan runkoon, julkisivuihin ja välipohjiin toteutetaan ja rakennetaan uusia porrashuoneita.
o katu- ja sisäpihajulkisivut modifioidaan; tehdään uusia aukotuksia
o julkisivuverhoilu uudistetaan (oleva tiililaattaelementti)
Valmiiksi rakentunut kortteli
KOy Teollisuuskatu 13 (rv.1998)
KOy Teollisuuskatu 13 (rv.1998)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila, (kuten oleva tilanne), yhteiskuntatoiminta
• Tilat säilyvät pääosin entisellään.
Tiloihin ja keveisiin rakenteisiin tehdään vähäisiä muutoksia Kellarien pysäköintihallit korjataan ja sovitetaan korttelisuunnitelmiin
• Pieniä muutoksia talotekniikkaan.
• Kellarien pysäköintihallit korjataan ja sovitetaan korttelisuunnitelmiin.
KOy Teollisuuskatu 15, Teollisuuskatua sivuava osa (rv.1987)
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne)
• Rakennetaan mahdollisesti uusia väestönsuojia kellariin (tarkentuu jatkosuunnittelussa)
KOy Teollisuuskatu 15, Teollisuuskatua sivuava osa (rv.1987)
Rakennusten runkoja muokataan o katutason kerroksessa osa tiloista avataan kahden kerroksen korkuiseksi purkamalla osa välipohjasta, lopputuloksena korkea tilavolyymi Teollisuuskatua sivuavalle osalle
Suunniteltu käyttötarkoitus: toimitila (kuten oleva tilanne), yhteiskuntatoiminta
• Mahdollisia tilamuutoksia, keveät väliseinät uusitaan.
• Talotekniikka uudistetaan 75%.
Rakennuksen julkisivuja muokataan o katu- ja sisäpihajulkisivuja modifioidaan; suurennetaan ikkuna-aukotuksia, tehdään mahdollisesti ulokeparvekkeita sisäpihalle o julkisivuverhoiluja uudistetaan mahdollisesti (oleva rouhekivipintainen/ tiililaattaelementti)
• Rakennuksen julkisivuja muokataan, ikkunoiden suurentamista tutkitaan. Ikkunat uusitaan.
Tiloihin ja keveisiin rakenteisiin tehdään vähäisiä muutoksia
Toteutetaan uusi sisäänajojärjestely pysäköintihalliin
Korjataan kellarien pysäköintihallit ja sovitetaan ne korttelisuunnitelmiin
Korttelin kehittäminen, jonka seurauksena syntyy kierrätettävää materiaalia:
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
UUDELLEENKÄYTTÖ (reuse)
Rakennusten runkoja muokataan:
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, taso 2
Korttelin kehittäminen, jonka seurauksena syntyy kierrätettävää materiaalia:
• Leipomon myöhempien korotuskerrosten alueella runkoa puretaan ja muodostetaan uusi sisäänkäyntiaukio Elimäenkadun puolelle.
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osat A ja B (rv.1986)
Rakennusten runkoja muokataan:
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osa A, osa B (rv.1986)
KOy Teollisuuskatu 15, Teollisuuskatua sivuava osa (rv.1987)
Rakennusten runkoja muokataan
• Korttelin sisältä irrotetaan rakennuslohko (3-6. kerros, osa B), jolloin sisäpiha laajenee ja korttelin sisälle. saadaan luonnonvaloa. Sisäpihan kansitaso 2. kerroksen tasolla puretaan ja sisäpihalle toteutetaan julkinen aukiotila.
Julkisivuja modifioidaan
Tiloissa tehdään toiminnallisia muutoksia
• Avataan uusi kulkuyhteys ja rakennetaan ulkoporras Teollisuuskadulta uudelle aukiolle, ”Tiilipihalle” (TK7-11). Avataan uusi kulkuyhteys Tiilipihalta Elimäenkadulle (EK4) sekä länteen, viereiselle asuinkorttelipihalle (EK6).
KOy Teollisuuskatu 13 (rv.1998)
Tiloissa tehdään toiminnallisia muutoksia
KOy Teollisuuskatu 15, Telekatua sivuava osa (rv.1987)
• Rakennusrungot tornien kohdalta puretaan 3. kerroksen lattiatasosta ylöspäin (EK2 ja EK6).
KOy Elimäenkatu 6 (rv.1990)
Rakennukset ja niihin liittyvät kellarien pysäköintihallit puretaan.
• Rakennusten katu- ja sisäpihajulkisivut rakennetaan uudelleen (olevat tiililaattaelementit).
KOy Sturenportti/ Sturenkatu 16 ”leipomon alue”, osa C (rv.1933- 40)
KOy Sturenportti/ Teollisuuskatu 9, Elimäenkatu 2, osa A, osa B (rv.1986)
KOy Teollisuuskatu 15, Telekatua sivuava osa (rv.1987) ja KOy Elimäenkatu 6 (rv.1990) Rakennukset ja niihin liittyvät kellarit (pysäköintihallit) puretaan.
Sturenportissa vanhojen runkojen yläpuolelle toteutetaan kaksi korkeaa terassoituvaa uudisrakennusmassaa, joiden rakenteissa pyritään hyödyntämään korttelissa irrotettuja runkoosia ja/tai ontelolaattoja
Asuinhankkeet EK2 ja EK6
Tilamuutosten edellyttämissä täydentävissä rakenteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan (kts. alla)
KOy Teollisuuskatu 13 (rv.1998)
Sturenporttiin olevien runkojen yläpuolelle toteutetaan kaksi korkeaa terassoituvaa uudisrakennusmassaa, joiden väli- ja yläpohjissa hyödynnetään korttelissa irrotettuja ontelolaattoja.
KOy Teollisuuskatu 15, Teollisuuskatua sivuava osa (rv.1987)
Asuinhankkeet EK8a- EK8d, TE1
Olevien vajaiden kattokerrosten rakennusmassoja (iv-konehuoneita, kokoustiloja, aputiloja) sovitetaan osaksi korttelin yleissuunnitelmaa, jolloin voidaan hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja
• Purettavien rakennusten tilalle toteutetaan uudisrakennukset, joiden väli- ja yläpohjissa hyödynnetään korttelissa irrotettuja ontelolaattoja.
Tilamuutosten edellyttämissä täydentävissä rakenteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan (kts. alla)
• Asuinhankkeissa välipohjat ovat paikallavalettuja runkoa jäykistävien alimpien kerrostasojen alueella (vähähiilinen betoni). Ohuempien laattojen hyödynnettävyyttä märkätila-alueilla ja uudelleenkäyttöasteen tehostamista tutkitaan edelleen hankkeen seuraavissa vaiheissa.
KOy Teollisuuskatu 15, Telekatua sivuava osa (rv.1987)
Purettavien rakennusten tilalle toteutetaan uudisrakennukset, joiden runkorakenteissa hyödynnetään korttelissa irrotettuja runko-osia Täydentävien rakenteiden osalla tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää kierrätysmateriaaleja (kts. alla)
Uudelleenkäyttö, toimet kaikilla korttelin osilla Irrotettavat rakennusosat kierrätetään mahdollisuuksien mukaan korttelin uudisrakennuksiin ja piharakenteisiin, toissijaisesti korttelin ulkopuolisiin hankkeisiin. Tyypillisimpiä kierrätettyjä rakennusosia ovat
• Olevien vajaiden kattokerrosten rakennusmassoja (iv-konehuoneita, kokoustiloja, aputiloja) sovitetaan osaksi korttelin yleissuunnitelmaa, jolloin voidaan hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja
Uudelleenkäyttö, toimet kaikilla korttelin osilla:
o ontelolaatat, palkit, (pilarit) o sisälasiseinät o alakattojärjestelmät o lattiapintojen tekstiililaatat o taloteknisten järjestelmien osat
Irrotettavat rakennusosat kierrätetään mahdollisuuksien mukaan korttelin uudisrakennuksiin ja piharakenteisiin, toissijaisesti korttelin ulkopuolisiin hankkeisiin. Tyypillisimpiä kierrätettyjä rakennusosia ovat:
• Ontelolaatat, (palkit, pilarit)
• Sisälasiseinät
• Alakattojärjestelmät
• Lattiapintojen tekstiililaatat
• (Taloteknisten järjestelmien osat)
Lähtötilanne
Valmiiksi rakentunut kortteli
päivitetään
Hyödyntäminen uusiokäytössä:
KIERRÄTYS/ UUSIOKÄYTTÖ (repurposing, upcycling)
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, taso 3
Korttelin piha-alueilla ja rakennuksen piha/katutason julkisivuissa uusiokäytetään korttelissa irrotettuja rakennusosia. Tutkitaan, millä tavoin rakennusosia (pilarit, palkit, ontelolaatat ja julkisivuelementtien osat, pv pihabetonilaalat, metalliverhoukset jne.) voidaan käyttää esimerkiksi pihojen pintarakenteisiin, istutusalueiden rajauksiin, reunakiveyksiin, maastoportaisiin ja kiintokalusteisiin sekä kulkuaukkojen seinäpintojen reliefi-aiheisiin.
Korttelin piha-alueilla ja rakennuksen piha/ katutason julkisivuissa uusiokäytetään korttelissa irrotettuja rakennusosia. Tutkitaan, millä tavoin rakennusosia (pilarit, palkit, ontelolaatat ja julkisivuelementtien osat) voidaan käyttää esimerkiksi pihojen pintarakenteisiin, istutusalueiden rajauksiin, tukimuureihin, maastoportaisiin ja kiintokalusteisiin sekä kulkuaukkojen seinäpintojen reliefi-aiheisiin.
KIERTOTALOUDEN TOISSIJAISET KEINOT
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, tasot 4 ja 5
Hyödyntäminen materiaalina/ energiana
Ensisijaisesti varastoiminen rakennusosapankkiin ja myyminen edelleen Mikäli materiaalilla ei ole uudelleenkäyttöpotentiaalia:
o paikallavalurakenteet, ontelolaatat, pilarit, palkit-> betonimurskeeksi, hyödynnetään pihatäytöissä
o alakattojärjestelmät->metallin kierrätykseen, kipsin kierrätykseen
o ikkunat, puu- alumiini-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi
o ovet-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi
o tekstiililaatat, lattia->energiaksi
o julkisivujen betonielementtien puretut osat-> betonimurskeeksi
o julkisivujen metalliverhoukset-> metallin kierrätykseen
Loppusijoitus
Rakennusosapankki (soveltuvilta osin)
o ontelolaatat, pilarit, palkit, ikkunat, ovet, tekstiililaatat, sisälasiseinät, alakattojärjestelmät, kiintokalusteet
Kierrätysjärjestelmä
o metalli, lasi, tiili
Energialaitos
o puu/ muu soveltuva jäte, ikkunoiden/ ovien puuosat, tekstiililaatat
Korttelissa käytetään osin uutta, neitseellistä materiaalia. Mahdollisia keinoja vähähiiliseen
uudisrakentamiseen
o vähähiiliset betonituotteet
o vähähiilinen teräs
o puu-/ puutuoterakenteet
o vähähiiliset julkisivujen verhousmateriaali
KORTTELIN TUNNUSLUVUT
Raja-arvot hiilijalanjäljille
Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevat raja-arvot hiilijalanjäljille käyttötarkoituksittain
Lähtötilanne
Valmiiksi rakentunut kortteli
KIERRÄTYS/ UUSIOKÄYTTÖ (repurposing, upcycling)
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, taso 3
Korttelin piha-alueilla ja rakennuksen piha/ katutason julkisivuissa uusiokäytetään korttelissa irrotettuja rakennusosia. Tutkitaan, millä tavoin rakennusosia (pilarit, palkit, ontelolaatat ja julkisivuelementtien osat) voidaan käyttää esimerkiksi pihojen pintarakenteisiin, istutusalueiden rajauksiin, tukimuureihin, maastoportaisiin ja kiintokalusteisiin sekä kulkuaukkojen seinäpintojen reliefi-aiheisiin.
KIERTOTALOUDEN TOISSIJAISET KEINOT
Rakentamisen kiertotalouden hierarkia, tasot 4 ja 5
Hyödyntäminen materiaalina/ energiana
Ensisijaisesti varastoiminen rakennusosapankkiin ja myyminen edelleen Mikäli materiaalilla ei ole uudelleenkäyttöpotentiaalia:
o paikallavalurakenteet, ontelolaatat, pilarit, palkit-> betonimurskeeksi, hyödynnetään pihatäytöissä
o alakattojärjestelmät->metallin kierrätykseen, kipsin kierrätykseen
o ikkunat, puu- alumiini-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi
Hyödyntäminen materiaalina/ energiana:
o ovet-> vaahtolasiksi, metallin kierrätykseen, energiaksi
o tekstiililaatat, lattia->energiaksi
o julkisivujen betonielementtien puretut osat-> betonimurskeeksi
o julkisivujen metalliverhoukset-> metallin kierrätykseen
Ensisijaisesti varastoiminen rakennusosapankkiin ja myyminen edelleen
Mikäli materiaalilla ei ole uudelleenkäyttöpotentiaalia:
Raja-arvot hiilijalanjäljille Ympäristöministeriön lausuntokierroksella olevat raja-arvot hiilijalanjäljille käyttötarkoituksittain o asuminen max. 16 kg CO2e/m²/a (*14 kg CO2e/m²/a) o toimisto max. 21 kg CO2e/m²/a o liiketila max. 22 kg CO2e/m²/a o majoitus max. 25 kg CO2e/m²/a
*Helsingin kaupungin uusi asuinkerrostalon hiilijalanjäljen raja-arvo on 1.1.2025 alkaen, 50 vuoden käyttöajalla laskettuna.
Viherkerroin
Korttelin tavoitteellinen viherkerroin 1,5
Annankatu 31-33 E 64 FIN-00100 Helsinki info@aoa.fi aoa.fi
Korttelia 697 rajaavat Teollisuuskatu, Telekatu, Elimäenkatu ja Sturenkatu. Ajoyhteys kansipihan alapuoliselle huoltopihalle sekä kellarikerrosten pysäköintihalleihin sijoittuu Telekadulle, korttelin länsipäätyyn. Jätehuolto on ratkaistu hajautettuna katutasoon, Tele- ja Elimäenkaduille.
Kortteliin avataan uusia kevytliikenteen kulkuyhteyksiä:
Teollisuuskadulta noustaan uuden ulkoportaan välityksellä julkiselle Tiilipihalle, josta reitti jatkuu edelleen Elimäenkadulle. Tiilipihalta avataan kulkuyhteys länteen asuntoyhtiöiden yhteiselle vehreälle sisäpihalle, jonne on lisäksi käynti Elimäenkadulta. Telekadulta kulku sisäpihalle järjestetään uuden ulkoportaan välityksellä. Korttelia sivuavien katualuiden keskinäisten korkeuserojen vuoksi kulkuyhteydet eivät kaikilta osin ole esteettömiä, vaan tasoero edellyttää porrasyhteyksiä.
Kulkuyhteys polkupyörävarastoihin
Kulkuyhteys polkupyörävarastoihin
Jätetilat katutasolla
Jätetilat katutasolla
Korttelin huoltopiha (kansipihan alla)
Korttelin huoltopiha (kansipihan alla)
Palotekniset ratkaisut
Nostopaikka
Pelastustie
Pelastustie
Poistumistieporras uloskäytävä
Nostopaikka 6 x 13 m (kattopalot)
Sammutusreitti pysäköintihalliin
Parveke
Nostopaikka 6 x 13 m
Poistumistieporras, uloskäytävä
Parveke
Poistumistie, uloskäytävä
Kattoterassi
Sammutusreitti pysäköintihalliin
Parveke
Nostopaikka 6 x 13 m (kattopalot)
Kattoterassi
Sammutusreitti pysäköintihalliin
Poistumistieporras, uloskäytävä
Kattoterassi
Kortteli koostuu toiminnoiltaan erilaista, sekä korjattavista sekä uudisrakennettavista osista, joiden palotekninen korkeus poikkeaa toisistaan. Rakennukset erotetaan rakenteellisesti toisistaan. Pelastautuminen on omatoimista eikä nostopaikoille ole tarvetta.
Parveke
Sammutusreitti pysäköintihalliin Kattoterassi
Toimitila- ja liiketilarakennukset (TK7-11, TK13, TK15) ovat enimmillään 28 m korkeita ja tiloista on pääsy vähintään kahteen toisistaan riippumattomaan uloskäytävään. Kellarikerroksiin järjestetään omat uloskäytävistä eriytetyt sammutusreittinsä.
Asumisen hankkeissa, joissa korkeusero ylimmän lattian ja turvallisen pelastautumistason välillä on alle 24 m, on yksi osastoitu uloskäytävä ja parvekkeet toimivat omatoimisen pelastautumisen varateinä (TE1, EK4). Tätä korkeammissa rakennuksissa, joissa etäisyys on yli 28m mutta alle 52m, on kaksi palolta suojattua uloskäytävää, jolloin tarvetta varateille asunnoista ei ole. Jatkosuunnittelussa toinen uloskäytävä voidaan säädösten mukaan korvata sprinklauksella. Kellarikerroksiin järjestetään omat uloskäytävistä eriytetyt sammutusreittinsä. Rakennuksiin sijoitetaan kuivanousut ja palomieshissit säädösten mukaisesti.
Korttelin kattotasoille ulotutaan sammutustehtävissä nostolavakalustolla sivuavilta kaduilta. Elimäenkadulla kalusto yltää harjakattoisten rakennusten räystäskorkoihin (EK8a-8d) sekä kattoterasseille (7.krs),h. alle 27m. Kulku terassitasoilta ylemmäs vesikatoille (9. krs.) ulottamalla sisäpuolinen kulku kattoluukkujen kautta vesikatoille.
Korttelin torniosilla (EK2 ja EK6) kattopalojen sammutusreitit ohjataan sisäpuolisesti porrashuoneista kattoluukkujen kautta yläpuoliselle terasseille, porrashuoneista suoraan terasseille taikka porrashuoneista kattoluukkujen kautta edelleen vesikatoille- ratkaisut tornin porrastuvan rakennusmassan mukaisesti.
Sammutusreitti korttelin sisäosan asuinhankkeiden sisäänkäynneille järjestyy Elimäenkadulta uuden rakennusmassaan avatun kulkuyhteyden kautta Tiilipihalle. Muilta osin sisäänkäynnit rakennuksiin sivuavat katualueita.
