Rauma-lehti 1:2026

Seitsemän Jussin Lauri-Matti

"Tehkää yhdessä asioita – se on palkitsevaa."

KESKUSTAVISIO

Piirtää kuvaa tulevaisuudesta

OPISKELIJAELÄMÄÄ

Ainutlaatuista yhteisöllisyyttä

RAUMAN KESÄ

Anna kesän yllättää iloisesti

Aktiivisuuden aallonharjalla

TAITEIDEN YÖ PITSIKAUPUNGISSA 28.8. Taide valtaa Rauman elokuun lopulla. Luvassa on monipuolista kulttuuriohjelmaa, taidetta, musiikkia ja tapahtumia. Paikallinen taide luo elokuun iltaan erityistä taikaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Inspiroidutaan yhdessä! → rauma.fi

Rauman brändi ja lehti uudistuivat

RAUMA-LEHDELLÄ ON SUURI MERKITYS etenkin kaupungin tiedotuskanavana, selvisi viime vuonna toteutetussa lukijatutkimuksessa. Painettua lehteä arvostetaan ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä.

Tulokset voi tiivistää tähän palautteeseen. ”Kun luen sanomalehdet diginä, on tosi hienoa lukea välillä paperilehteä. Harmittaa, jos mies ehtii napata Rauma-lehden ennen minua.”

Suurin osa vastaajista kertoi lukevansa lehden jokaisen numeron, monet jopa kannesta kanteen. Kiinnostavimpina sisältöaiheina pidettiin kulttuuria ja tapahtumia, lyhyitä paikallisuutisia, kaupungin palveluita ja uudistuksia sekä arkeen liittyviä vinkkejä.

Enemmän haluttaisiin lukea muun muassa paikallisista tarinoista ja persoonista. Niin paljaskonttisista raumalaisista kuin ”tullista tulleista” ja myös kansainvälisistä asukkaista. Erilaisten raumalaisten näkemykset ja kokemukset kiinnostavat.

Näihin lukijatutkimuksessa esille nousseisiin toiveisiin pyrimme vastaamaan. Toivottavasti Rauma-lehti tuntuu vähintään yhtä hyvältä ja kiinnostavalta kuin ennen.

Uutta Rauma-lehdessä ovat myös englanninkieliset sivut. Tätä on toivottu, koska Rauma on kansainvälinen kaupunki. Tänne tullaan töihin ja opiskelemaan. Noin 30 prosenttia uusista asukkaista on muita kuin suomenkielisiä.

Yli vuoden kestänyt kaupungin brändityö saatiin maaliin keväällä. Asukaslehtemme ilme on uudistettu tuoreen Rauma-brändin mukaiseksi.

Rauma on noussut viime vuosina Suomen elinvoimaisimpien kaupunkien joukkoon. Uudella brändillä voimistetaan positiivista kehitystä. Jo lähes 600-vuotias Rauma on moderni ja menestynyt kaupunki, joka haluaa houkutella lisää asukkaita, yrityksiä, opiskelijoita ja matkailijoita.

Mukavia ja hyödyllisiä lukuhetkiä – ja hyvää kesää mukavien ihmisten kaupungissa, jonka suvi tarjoaa jokaiselle jotakin.

We hope you enjoy reading our magazine—and have a wonderful summer in this friendly city, which has something for everyone.

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

Rauma on noussut viime vuosina Suomen elinvoimaisimpien kaupunkien joukkoon.”

RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1 | 2026

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. Painos 24 000 kpl. Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi

Tuotanto Viestintäosakeyhtiö Bonde Toimitus Pia Ala-Äijälä, Riikka Kaukosalmi, Minna Kouva, Mia-Maria Mattila, Essi Partia, Sanna Peräntie, Janne Rantanen ja Marko Östman

Ulkoasu Miltton Taitto Mikko Ollikainen, Viestintäosakeyhtiö Bonde

Kannen kuva: Gabrielle Denisse Paino Laine Print

@Rauman kaupunki City of Rauma @raumakaupunki, @visitrauma @City of Rauma

Rauma-lehti painetaan raumalaiselle paperille.

Vain hiilivapaata sähköä

RAUMAN KAUPUNGIN SÄHKÖNKULUTUS muuttuu 100-prosenttisesti hiilivapaaksi tästä vuodesta lähtien: puolet lähellä tuotettua ydinvoimaa ja toinen puolikas Rauman Biovoiman biosähköä. Rauman kaukolämpökin muuttui hiilineutraaliksi BioTakuuksi.

Julkkiskokki seikkailee

TEEMU LAURELL PALAA JUURILLEEN Raumalle videosarjassa. Kahdessa jaksossa hän tapaa Raumalla muun muassa paikallisia ravintola-alan yrittäjiä sekä kokkaa Kylmäpihlajan majakkasaarella kuhaa some-vaikuttaja Maija Männistölle ja Rauman teatterin taiteelliselle johtajalle Otto Kanervalle.

Ilmaista Rauman Gyytiä

RAUMAN KAUPUNKI TUKEE kestävää liikkumista ja kannustaa käyttämään julkista liikennettä. Siksi Rauman Gyyt, on maksutonta jo neljättä kesää. Paikallisbussit kuljettavat matkustajia ilmaiseksi ajalla 1.6.-9.8. Viime kesänä matkustajia oli tuhatkunta per päivä.

Neljä toivetta toteen

KAUPUNKI TOTEUTTAA TÄNÄ VUONNA neljä eniten kannatusta saanutta Mnuu huki -ehdotusta: skeittipuistoelementtejä kesäksi Keskuspuistoon, elokuvatapahtumia puistossa, jalkaprässi Otanlahteen ja Pitsisydän-valokuvakehys Kauppatorille. Kustannusarvio on yhteensä 60 000 euroa.

Esteettömyys vuoden teemana

RAUMAN VAMMAISNEUVOSTOSSA painottuvat erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asiat. Ajankohtaista on muun muassa liikunnan harrastamiseen tarvittavien apuvälineiden hankinta.

– Vaikkapa luistelu- ja hiihtokelkat ja koripalloiluun soveltuvat pyörätuolit, joita saa vuokrata, kertoo yhteisökoordinaattori Janne Rantala

Vammaisneuvostoa, jossa on edustettuna kahdeksan yhdistystä, ovat puhuttaneet hyvinvointialueen leikkaukset esimerkiksi omaishoidon tukeen sekä uuden vammaispalvelulain tulkinnat.

Neuvoston vuoden teemana on esteettömyys, jossa on vielä parannettavaa Raumallakin. Vammaisneuvosto tekee arvokasta työtä asian esille pitämiseksi. Rantala näkee myönteistä kehitystä tapahtuneen. Raatihuoneen remontissa museorakennuksen ensimmäisestä kerroksesta tehtiin esteetön.

Kesävinkki: Pikku-Jumbo

MUSEOITU HÖYRYVETURI PIKKU-JUMBO on historiallinen monumentti, joka muistuttaa rautatien käänteentekevästä merkityksestä alueen elinvoimalle. Käy katsomassa Rauman Pikku-Jumboa rautatien varrella, Karjalankadun ja Seminaarinkadun liikenneympyrän yhteydessä sijaitsevassa Veturipuistossa.

Tutustu Pikku-Jumboon ja sen historiaan tarkemmin.

– Hyvä esimerkki on myös uusi rautatieseisake. Jo työmaavaiheessa esteettömyys otettiin huomioon. Neuvosto on ottanut kantaa myös Äijänsuon urheilukeskuksen kaavaan. Sinne toivotaan pyörätuolipuistoa. Neuvosto haluaa raumalaisen esteettömyyskartan, josta näkee muun muassa invaparkkipaikat ja pankkiautomaatit.

Toimia meren puolesta

RAUMA KOKOAA MERIALUEEN tarkkailutiedot, jotta suojelutoimet osataan kohdentaa fiksuimmin. Esimerkiksi Mustalahti, Syväraumanlahti ja Unajanlahti voivat olla paikkoja, joihin kaupunki voi eniten vaikuttaa. Ensimmäisenä hankerahalla toteutetetaan puolen hehtaarin kosteikko Pohjoiskehän koulun lähelle.

Rauman kaupunki myönsi Parppeille Ruorimiehet-mitalin Rauma-päivänä 17.4.2026. Raumalle sijoittuva esikoiselokuva Jossain on valo joka ei sammu sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla, ja teosta on pidetty vahvana ja vilpittömänä rakkaudentunnustuksena Raumalle.

Rohkeasti yhdessä räpeltämään

Seitsemän Jussi-patsasta voittanut Jossain on valo joka ei sammu on tämän vuoden elokuvatapaus. Raumalaislähtöinen Lauri-Matti Parppei vastasi käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja musiikista. Elokuva sijoittuu Parppein nuoruuden maisemiin Raumalla – samoihin paikkoihin, joissa syntyi hänen uskalluksensa tarttua toimeen.

TEKSTI: RIIKKA KAUKOSALMI KUVA: ELLI HALONEN

ELOKUVASSA NÄKYY TUNNISTETTAVA RAUMA.

Tasoristeys, Uudenlahden entisen vanhainkodin siipi, kansankuppila Otava ja Valtakatu. Paikat eivät ole sattumaa.

– Paikkoihin liittyy elettyä elämää, kuten tasoristeykseen. Jossain vaiheessa kirjoitin Raumalla elokuvaa muutaman viikon ajan. Olin käsikirjoituksen kanssa aivan jumissa ja kävelin ympäri kaupunkia. Kun tasoristeyksen puomi vielä pysäytti minut myös fyysisesti, romahdin. Mutta tajusin samalla, että hetki tämä pitää tuoda elokuvaan. Sen jälkeen tekeminen taas lähti liikkeelle, naurahtaa Parppei.

Elokuvan tekemistä mahdollisti myös Rauman kaupungin tuki. Parppeille oli tärkeää, että luottamus näkyi konkreettisesti tekemisen vapaudessa.

– Oli hienoa, että elokuvaa uskallettiin tukea, vaikka lopputuloksesta ei voi koskaan olla varma. Kaupunki ei puuttunut tekemiseen, Parppei toteaa.

Oma paikka löytyy

Nuorena Parppei teki asioita kavereidensa kanssa pienellä budjetilla. Kokemukset jättivät pysyvän jäljen. Tärkeää oli tunne, että pystyi tekemään jotain aivan omaa ja vaikuttamaan samalla ympäristöönsä.

Oli hienoa, että elokuvaa uskallettiin tukea, vaikka lopputuloksesta ei voi koskaan olla varma.”

Nuoruusvuosina tekeminen näkyi erityisesti bänditoiminnassa ja Klustermus-musiikkifestivaalissa, jota Parppei järjesti ystäviensä kanssa.

– Ensimmäinen festari oli aivan räpeltämistä. Raha oli tiukassa ja kaikki piti opetella itse, mutta siinä oppi, että kaikkea voi tosiaan opetella tekemään, hän kuvailee.

Kokemuksista syntyi rohkeutta, josta on ollut hyötyä myöhemmin.

– Se antoi pelottomuutta myös muihin projekteihin, kuten elokuvan tekemiseen, Parppei pohtii.

Jos hän voisi sanoa jotain Raumalla kasvavalle nuorelle – tai itselleen lukioaikana – viesti on lempeä ja kannustava:

– Kyllä tästä maailmasta löytyy oma paikka ja ihmisiä, jotka tuntuvat sisaruksilta. Ja tehkää yhdessä asioita – se on palkitsevaa.

Keskustavisio on yhdessä rakennettu tulevaisuuskuva, joka näyttää suuntaa ja innostaakehittämään elinvoimaisempaa keskustaa. Esimerkiksi tämä havainnekuva Kanalin seudusta esittelee raumalaisten toiveita ja ideoita. Se ei ole valmis suunnitelma, jonka mukaan aletaan pian rakentaa.

Raumalaisilta kysyttiin heidän lempipaikkojaan ja kehitettäviä paikkoja. Eniten odotuksia kohdistuu kuvassa näkyvälle alueelle kuten entisen kauppakeskuksen tontille ja Kanalin rannoille.

Raumalaiset ideoivat uudenlaista kaupunkikeskustaa

Lähtötilanne on hyvä, sillä Rauma on laadukas kotikaupunki.

“On tärkeää kertoa tarinaa Raumasta, joka kurkottaa innolla eteenpäin”, sanoo arkkitehti Leena Joki-Korpela.

TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVAT: JOONAS UUSSAARI JA RAUMAN KAUPUNKI

Raumalla on ideoitu uudenlaista kaupunkikeskustaa viime syksystä lähtien. Yhteistä tulevaisuuskuvaa on hahmoteltu todella laajalla rintamalla: erilaisia tilaisuuksia, näkökulmahaastatteluja, ideariihiä, visiotyöpajoja ja nettikysely, johon kertyi yli 3000 vastausta.

Vuorovaikutteisen työn lopputulema, Keskustavisio 2050, tullee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi syyskuussa. Alun perin tavoitteena oli vision julkaiseminen jo toukokuussa.

– Pieni lisäaika on järkevää, sanoo arkkitehti Leena Joki-Korpela Rauman kaupungilta.

Toiveiden tynnyri täyttyi yli laitojensa, kun asukkaat, elinkeinoelämä ja lukuisat sidosryhmät saivat kertoa miten Raumaa ja sen keskustaa tulisi kehittää.

– Visio on yhteinen tahtotilojen summa, kiteyttää Joki-Korpela.

Raumalaisilta kysyttiin heidän lempipaikkojaan ja kehitettäviä paikkoja. Muodostui varsin selvä kuva alueista, joihin eniten kohdistuu odotuksia. Kärjessä on tietenkin Tarvontori, kun puretun kauppakeskuksen tilalle ei alettukaan rakentaa uutta.

– Tarvontorin ohella vahvasti esille nousi Kanalin varsi keskustasta sataman suuntaan. Lähtötilanne on hyvä, ellei peräti erinomainen. Rauma ei ole ”rikki”. Päinvastoin, Rauma on laadukas kotikaupunki.

– Itse olen puhunut viiden minuutin kaupungista, jossa asuminen ja eläminen on tosi sujuvaa. Kaikki on lähellä ja palvelut pelaavat. Jos arjessa pärjää ilman balettia ja oopperaa, Rauma on hyvä paikka asua, sanoo Joki-Korpela.

Maailma ei kuitenkaan tule koskaan valmiiksi. Ennätykset on tehty rikottaviksi. Vääränlainen tyytyväisyys hidastaa kehittymistä.

– Keskustavisio pyrkii lisäämään ymmärrystä tulevaisuuden kehityssuunnista. Yhteinen huoli on, kuinka rohkeasti Raumaa voidaan viedä eteenpäin.

Keskustavisio tukee myös Rauman markkinointia.

– On tärkeää kertoa tarinaa Raumasta, joka kurkottaa innolla eteenpäin.

Tämä on itse asiassa tärkeämpää kuin kenties luulemme. Kun tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä he tietävät Raumasta, yleisin vastaus oli: ei juuri mitään. Tietysti voi

Rauma on kokoaan suurempi

pieni kaupunki. Työ- ja opiskelupaikkoja, hyvät palvelut

ja kaikki lähellä.”

esittää vastakysymyksen. Mitä me raumalaiset tiedämme saman kokoluokan kaupungeista: Kouvola, Kotka, Kokkola, Kirkkonummi, Kerava, Kajaani, Kangasala?

Mutta emmehän sorru sellaiseen, vaan keskitymme siihen, mihin itse voimme vaikuttaa. Siis oman kaupunkimme kehittämiseen.

Joki-Korpelan mielestä keskustavisio on innostava ja inspiroiva.

– Mutta sitten vasta tämä testataan, kun toteutuksen pitäisi alkaa. Hiillosta pitää hehkuttaa niin, että visiotyön innostunut henki säilyy, hän sanoo.

”Visio iskee kipinää ja antaa selkänojaa”

URBAN PRACTICEN toimitusjohtaja Katja Lindroos haastatteli yli kaksikymmentä eri intressiryhmiä edustavaa ihmistä. Haastattelut tehtiin luottamuksellisesti, eikä niihin osallistunut kaupungin edustajia.

– Näkökulmien erilaisuus tuli selvästi esille. Sitä juuri haettiin, haluttiin ymmärtää syvällisemmin eri näkemyksiä. Joistakin asioista ollaan eri mieltä, mutta kyse ei ole konflikteista, korostaa Lindroos.

Hänen mielestään Rauman keskustavision lopputulos on vahva yhteisymmärrys siitä, mitä lähdetään kehittämään ja miksi.

– Visio iskee kipinää moniin uusiin asioihin. Visio antaa selkänojaa toteuttaa hyviä ajatuksia, joita on yhdessä mietitty ja valittu, tiivistää Lindroos.

Top 5 -toiveet

Mikä olisi mielestäsi tärkeintä Rauman keskustan tulevaisuuden visioinnissa?

1. Sinisyys, meri, Kanali

2. Liikenneyhteydet

3. Kivijalkakaupat

4. Lapsiperheet

5. Tapahtumat

Rauma sai 746 vastausta kyselyyn, jossa sai valita kolme mieluisinta kaikkiaan 23 vaihtoehdosta.

Vaikuttavaa ja viihtyisää opiskelijaelämää

Opinnot toivat Rakel Ronimuksen Kaarinasta ja Eetu Kivikosken Kankaanpäästä Raumalle. Ystäviä löytyi nopeasti ja opiskelijatapahtumat tulivat tutuiksi. Yhteisöllisyys on opiskelijapiireissä ainutlaatuista.

TEKSTI: SANNA PERÄNTIE KUVAT: ELMERI ELO

Vahva yhteishenki, aktiivinen opiskelijakulttuuri ja lyhyet välimatkat – näin opiskelijat kuvailivat Raumaa Studentum.fi:n vuoden 2026 opiskelukaupunkiselvityksessä. Rauman sijoitus viidettä kertaa tehdyssä selvityksessä oli upeasti kolmas.

Raumalla opiskelevat Rakel Ronimus, 22, ja Eetu Kivikoski, 23, ovat samaa mieltä selvitykseen vastanneiden opiskelijoiden kanssa.

– Opiskelijoiden kesken on hyvää yhteisöllisyyttä ja OKL:n sisällä samanlaiset keltaiset haalarit luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta alasta ja vuosikurssista riippumatta, Turun Yliopiston toisen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija Rakel Ronimus kertoo.

Satakunnan Ammattikorkeakoulussa merikapteeniksi ensimmäistä vuotta opiskeleva Eetu Kivikoski nyökkää vieressä.

– Kaikkea tehdään yhdessä ja uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa.

Kaupunki tutuksi lenkkeilemällä

Molemmat muuttivat muualta Raumalle saatuaan opiskelupaikan. Kaarinasta kotoisin olevan Ronimuksen sukua asuu Raumalla, joten kaupunki oli osittain entuudestaan tuttu. Kivikoskella aiempi kokemus Raumasta oli 10-vuotiaana vierailu Vanhassa Raumassa.

– En tiennyt Raumasta kovin paljoa ennalta.

Sain ystäväni kiinnostumaan Raumalla opiskelusta ja hän päätti hakea – toivottavasti pääsee."

– Eetu Kivikoski

Tiesin, että täällä on satama, Vanha Rauma ja että täällä pelataan jääkiekkoa. Muuta en oikeastaan tiennyt, Kivikoski naurahtaa.

Paikkojen lisäksi ihmiset olivat alkuun tuntemattomia. Ystäviä sai kuitenkin opintojen kautta nopeasti ja kaupunkikin on jo tutumpi.

– Kankaanpäähän verrattuna Rauma on mukavasti isompi kaupunki, mutta ei kuitenkaan liian iso. Kaikki on kävelymatkan päässä, Kivikoski toteaa.

Ronimus on tutustunut kaupunkiin lenkkeilemällä.

– Tykkään vaihdella reittejä, mutta Otanlahti merimaisemallaan on suosikkini. Vanha Rauma ilta-aikaan on ihanan rauhallinen ja siihen tykästyin Raumassa jopa eniten.

Tiesitkö?

STUDENTUM.FI on viitenä vuonna peräkkäin tehnyt selvityksen Suomen parhaista korkeakoulukaupungeista ja julkaissut vuosittain listauksen kymmenestä parhaiten sijoittuneet kaupungista.

Vuoden 2026 selvityksessä painoarvoltaan tärkeimmät parametrit olivat laadukas opetus, hyvät uramahdollisuudet sekä edullinen asuminen. Rauma sijoittuu näissä kolmessa kategoriassa jokaisessa parhaimmat viiden kaupungin joukkoon. Mukana selvityksessä oli yhteensä 26 opiskelukaupunkia.

Top 5 -opiskelupaikat

Joensuu

Pori

Rauma

Lappeenranta

Jyväskylä Lisätiedot: → studentum.fi

Pidän siitä millaista elämää opiskelijat tuovat kaupunkiin. Haalarit ovat taattu katseiden kerääjä."

– Rakel Ronimus

Ikimuistoisia opiskelijatapahtumia

Molemmille on tullut tutuksi Kivikylän Areena ja Rauman Lukon ottelut, jonne opiskelijat pääsevät suurimpaan osaan ilmaiseksi haalareissa.

– En seurannut ennen jääkiekkoa lainkaan, mutta viime kaudella kävin useammassakin pelissä yhdessä opiskelukavereideni kanssa. Porukkaamme mahtuu niin Lukon, Ilveksen kuin Tapparankin kannattajia, Ronimus kertoo.

Lukko-approt olivat viime vuoden opiskelijatapahtumista niin Kivikoskelle kuin Ronimuksellekin yksi suosikkitapahtumista.

– Tapahtumassa oli ohjelmaa koko päiväksi: opiskelijoiden välinen Rauma–Pori-ottelu, erilaisia rasteja, Liigaottelu ja jatkot. Paikalle oli saapunut mukavasti opiskelijoita myös Rauman ulkopuolelta, Kivikoski toteaa.

SOOLin talvipäivät ovat vuosittain opettajaopiskelijoiden odotetuimpia tapahtumia. Tänä vuonna tapahtuma keräsi opiskelijat ympäri Suomen Raumalle. Rakel Ronimus oli mukana tapahtuman järjestämisessä.

– Oli mahtavaa saada kaikki opeopiskelijat tänne ja järjestää heille ikimuistoinen tapahtuma. Saimme paljon hyvää palautetta ja jotkut jopa yllättyivät kuinka vaikuttava tapahtuma Raumalla voidaan järjestää. Tapahtuma huipentui Kivikylän Areenalle, jossa esiintyivät Karri Koira ja Kaija Koo. Se oli kaikkinensa todella hieno kokemus, Ronimus iloitsee.

Raumalta maailman merille

Vaikka opintoja on vielä kummallakin jäljellä, on tulevaisuuttakin jo ehditty pohtia.

– Varhaiskasvatuksen opettajista on kova tarve ja alalla on hyvä mahdollisuus työllistyä. Suunnitelmanani on kandidaatin tutkinnon jälkeen olla hetki työelämässä ja sen jälkeen mahdollisesti jatkokouluttautua luokanopettajaksi, Ronimus pohtii.

Myös Kivikoski näkee oman alan työllisyysmahdollisuudet hyvänä.

– Tekoälystä puhutaan nyt paljon ja siitä olemme keskustelleet myös opinnoissa. Se ei kuitenkaan mitenkään voi alallamme korvata kaikkea osaamista ja tekemistä.

Merikapteenin koulutuksella voi työskennellä laivapalveluksen lisäksi muun muassa satamissa, varustamoilla, telakoilla tai alan asiantuntijatehtävissä.

– Merikapteenin koulutus on arvostettu myös maailmalla ja itseäni kiinnostaakin tulevaisuudessa lähteä ulkomaille. Luotsaaminen tai muu pitkälti saman reitin kulkeminen ei tunnu omimmalta. Mieluummin tekisin jotain vaihtelevaa, jossa pääsee näkemään ja kokemaan kaikenlaista, Kivikoski tuumaa.

Hannu Seppälä Uusi kotikaupunki tutuksi reippaillen

1. Mikä toi sinut Raumalle ja miten olet kotiutunut?

Aloitin helmikuun alussa Rauman kaupungilla teknisen toimialan toimialajohtajana. Tehtävän laajuus ja kehitysmahdollisuudet houkuttelivat, ja tiesin Rauman olevan myös hyvä paikka asua. Vastaanotto on ollut lämmin niin työyhteisössä kuin vapaa-ajalla. Asun jo Raumalla, mutta koti Mäntsälässä on vielä myynnissä.

2. Minkälainen paikkakunta Rauma on sinun silmin?

Raumalla on panostettu rohkeasti tulevaisuuteen, mistä Karin kampus ja Uotilanrinteen monitoimikeskus ovat hienoja esimerkkejä. Kaupungissa on vahva kansainvälinen yrityskenttä ja tärkeitä monia kehityshankkeita esimerkiksi Lakarissa ja satama-alueella Yksi keskeisistä tehtävistäni on viedä näitä hankkeita maaliin yhteistyössä muiden kanssa. Ne luovat työpaikkoja ja verotuloja, joiden avulla teemme Raumasta entistä vahvemman.

3. Oletko tutustunut jo paikallisiin perinteisiin ja tapahtumiin?

Aktiiviliikkujana nautin Rauman loistavista puitteista. Karin kampuksen tilat ovat olleet kovassa käytössä, ja pitkät lenkit pyörällä ja juosten ovat olleet hyvä tapa tutustua kaupunkiin ja sen merellisiin maisemiin.

Olen maistanut lapskoussia, käynyt Lukon pelissä ja tutustunut ruokaravintoloihin. Rauman kieli on tullut tutuksi erityisesti poliitikkojen kanssa keskustellessa, ja onneksi sain Helsingissä läksiäislahjaksi sanakirjan. Vaihtuvat vuodenajat tuovat Vanhasta Raumasta esiin uusia vivahteita ja tunnelmia. Toinen hieno piirre on meren läheisyys ja upeat rantapolut. Kesällä suuntaan ehdottomasti saaristoon.

Tällaista saa tehdä ehkä kerran uralla.”

Rauman historia tuorein silmin

”Aivan mahtavaa, kun kerrankin saa tehdä täysin uuden perusnäyttelyn”, iloitsee museointendentti Hanna-Leena Salminen.

TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVAT: PAULIINA KANKARE

Rauman arvokkaan maamerkin, vanhan raatihuoneen, restaurointityö ja sisäpihan uudisrakennus valmistuvat kesäksi. Alkuperäisessä muodossaan säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Suomessa vain Raumalla ja Porvoossa.

Suvella aherrus raatihuoneella jatkuu, kun rakennetaan ensi lokakuussa avattavia näyttelyitä. Yläkertaan tulee Rauman historian uusittu perusnäyttely, alakertaan maailmanperinnön

vierailukeskus ja museokauppa.

Museointendentti Hanna-Leena Salminen on tyytyväinen remontin lopputulokseen. Lattiat eivät enää narise ja valaistusta voi säätää. Tilaakin on hieman enemmän, kun esimerkiksi poliisilaitoksen vanhat putkat saadaan näyttelykäyttöön.

Ennen kaikkea museoammattilaisia innostaa kuitenkin harvinainen tilaisuus.

– Aivan mahtavaa. Tällaista saa tehdä ehkä

kerran uralla. Ensi kertaa meillä on ollut näyttelyarkkitehdit ja valaistussuunnittelijat mukana.

Mielenkiintoinen haasteemme oli, miten kertoa 600 vuotta kaupungin historiaa näissä tiloissa. Pitkät keskustelut käytiin, mitä valitaan. Päädyimme teemoihin: surut, rakkaus, elinkeinot ja henkinen elämä, kertoo Salminen.

Koska Raumalla on upea merimuseo, raatihuoneella esitellään vähemmän merellisyyttä.

– Esimerkiksi perheen elämää ja satamatyötä. Esille tulee muun muassa satamakonttorin kassaluukku.

Näyttelyn teemoihin pääsee perehtymään syvällisemmin interaktiivisilla näytöillä, joita tulee kymmeniä. Kaikista löytyy Rauman historian perustarina teksteinä, valokuvina, videoina ja ääninä.

– Ainakin alkuun järjestämme paljon teemaopastuksia, lupaa Salminen.

Entä kävijätavoitteet?

– Ennen remonttia täällä kävi 6000-6500 ihmistä vuodessa. Varmaan määrä tuplaantuu, ennakoi Salminen.

– Odotan kävijämäärän kolminkertaistuvan, vähintään 15 000 vuodessa, pistää Kupari paremmaksi.

Maailmanperintöä esitellään pian raatihuoneella

ENSI LOKAKUUSSA Rauman raatihuoneella avataan maailmanperinnön opastuskeskus. Vihdoin, voisi sanoa. Unesco edellyttää, että maailmanperintöä esitellään yleisesti ja kerrotaan, miksi kyseiset kohteet on luetteloon kelpuutettu.

– Maailmanperintökasvatus sekä kulttuuri- ja matkailumarkkinointi ovat uuden vierailukeskuksen keihäänkärjet, sanoo Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari

Maailmanperinnön esittelylle on varattu noin kolmasosa raatihuoneen alakerrasta.

Suomen ensimmäinen Unesco-kohde

Vanha Rauma otettiin ensimmäisenä suomalaiskohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Samassa kokouksessa vuonna 1991 hyväksyttiin myös Suomenlinna, mutta Vanhan Rauman jälkeen.

• Rauman Lapissa sijaitseva Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue pääsi Unesco-listalle vuonna 1999.

• Rauman kahden kohteen lisäksi listalle on nostettu Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Struven astemittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006).

– Isompihan näyttelytila saisi olla, mutta tämä on merkittävä parannus kuitenkin. Mahtuu sinne kerrallaan hyvin 25-30 ihmistä, arvioi Kupari. Maailmanperintönäyttelyn käsikirjoitti Satakunnan ja Turun museoita johtanut Juhani Ruohonen.

– Punaisena lankana on jakaa tietoa Rauman kahdesta kohteesta ja maailmanperinnöstä yleisesti. Tavoitteena on houkutella ihmisiä käymään paikan päällä, myös Sammallahdenmäellä. Mielestäni pystymme vierailukeskuksessa tarjoamaan mielenkiintoista tietoa ja lisäarvoa kävijälle. Esimerkiksi Sammallahdenmäen löytöjä tulee tietääkseni ensi kertaa esille, sanoo Ruohonen.

Suunnitteluun haastetta toi pienehkö näyttelytila, mutta onneksi digitaalisuus auttaa.

– Pari videota pyörii nonstoppina. Toisessa eri ihmiset kertovat Vanhasta Raumasta ja Sammallahdenmäestä omasta näkökulmastaan. Toinen esittelee Sammallahdenmäkeä eri vuodenaikoina. Lisäksi tulee näyttöjä, joilta kävijä voi itse valita tekstejä, kuvia ja videoita.

Palkittua raumalaista laatua vaativiin

olosuhteisiin

Alpo Pro Boats jatkaa raumalaista veneenrakennusperinnettä yhdistäen nopeuden, käytettävyyden ja vaativiin tarpeisiin vastaavat ominaisuudet. Nyt keväällä 2026 yhtiö on sopimassa historiansa suurinta tilausta.

TEKSTI: MARKO ÖSTMAN KUVAT: MARKO ÖSTMAN, ALPO PRO BOATS

Rauma tunnetaan vuosisataisesta meriteollisuudestaan. Suurten valtamerilaivojen rinnalla Raumanmeren rannoilla rakennetaan myös korkealaatuisia veneitä. Alpo Pro Boats valmistaa alumiinisia, katamaraanirunkoisia monikäyttöveneitä niin ammatti- kuin huvikäyttöön.

– Valmistamme vaativiin olosuhteisiin soveltuvia veneitä. Lähtökohtana on, ettei keli ole koskaan este liikkumiselle, toimitusjohtaja Tomi Arvo kertoo.

– Noin kolmasosa veneistämme menee työkäyttöön yrityksille, jotka arvostavat laatua ja käytettävyyttä. Kaikki veneet täyttävät ammattivenehyväksynnät ja soveltuvat erinomaisesti kalastukseen, kuljetuksiin sekä vaativaan retkeilyyn.

Kaikki tekemisemme juontaa juurensa Rauman seudun vahvaan meriteollisuusosaamiseen.”

– Tomi Arvo

Testimenestys kasvattanut kysyntää

Vuodesta 2019 lähtien mallistoa on uudistettu keskittyen erityisesti runkorakenteen laatuun. Kehitystyön tuloksena syntynyt MAX-mallisto tarjoaa luokkansa suurimman kantavuuden ja noin 40 solmun nopeuden.

– Kehitystyö on huomioitu laajasti, sillä MAX 68 Cabin S valittiin Vene 26 Båt -messujen parhaaksi retki- ja yhteysveneeksi, ja MAX 108 Pro ylsi finaaliin arvostetussa Best of Boats Award 2025 -kilpailussa. Kansainvälinen näkyvyys kantaa jo Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Japaniin asti, Arvo sanoo.

Alpo Pro Boats on saanut vahvan jalansijan myös viranomaispuolella. Yhtiö toimittaa kalustoa muun muassa Vaasan pelastuslaitokselle. Nyt loppukeväästä 2026 se on allekirjoittamassa toisen tahon kanssa merkittävää, vuosille 2026-2027 ulottuvaa toimitusopimusta kahdesta C-luokan öljyntorjuntaveneestä. Sen myötä tilauskirjaa täytetään jo vuoden 2028 osalta.

– Viranomaiset vaativat vakautta ja turvallisuutta kaikissa sääolosuhteissa. MAX-malliston suorituskyky on osoittautunut näissä testeissä edukseen, Arvo toteaa.

Juuret raumalaisessa meriteollisuudessa Horisontti näyttää siis kaikin tavoin aurinkoiselta. Arvo pitää tärkeänä sitä, että he saavat olla jatkamassa raumalaista veneenrakennustaitoa. Tiimi koostuu kokeneista meriteollisuuden ammattilaisista Raumalla ja Helsingissä.

– Haluamme olla aidosti suomalainen toimija. Kaikki tekemisemme juontaa juurensa Rauman seudun vahvaan meriteollisuusosaamiseen, Arvo sanoo.

Yritystiedot

Alpo Pro Boats Oy Kirvestie 2, 26510 Rauma

Saanut alkunsa osana RB Asennus Oy:n toimintaa. Alpo Pro Boats Oy on toiminut nykyisten omistajien johdolla vuodesta 2019.

Suunnittelee ja valmistaa vaativaan ammatti- ja huvikäyttöön soveltuvia alumiinisia, katamaraanirunkoisia MAX-malliston monikäyttöveneitä.

→ www.maxveneet.fi

”Rauma on kokoaan suurempi kaupunki”

Tilinpäätös todistaa, että Raumalla oli vakaa vuosi muutosten keskellä.

TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVA: PAULIINA KANKARE

Rauman vuoden 2025 tilinpäätös näyttää 1,7 miljoonan euron ylijäämää. Mutta mitä tilinpäätöksestä voi lukea ja päätellä?

Paljonkin. Tilinpäätökseen sisältyy tuloslukujen lisäksi toimintakertomus, jossa käydään läpi olennaiset tapahtumat, muutokset, yleinen kehitys ja esitetään todennäköinen arvio tulevaisuudesta.

Miten kaupunginjohtaja Esko Poikela tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiivistäisi?

– Toimintaympäristö oli edelleen monin tavoin haastava ja Suomen talouskehitys jäi hyvin vaimeaksi. Rauman seudulla menee yleistä suhdannetilannetta paremmin. Rauma ui vastavirtaan. Meillä oli vakaa vuosi muutosten keskellä. Taloutemme on vahva ja toimintamme vaikuttavaa. Rauma on merkittävästi kokoaan suurempi kaupunki, vastaa Poikela.

Hänen mielestään Rauma pystyy yhdistämään vahvan teollisen perustan, toimivat palvelut, turvallisen arjen ja kunnianhimoisen tulevaisuuden rakentamisen.

Lainanotto ei vielä huoleta Tulos oli odotettua parempi, koska menot alittuivat ja tulot kehittyvät ennakoitua paremmin. – Rauman tiukka kulukuuri piti. Oikeastaan kaikki toimialat tekivät osaltaan positiivisen lopputuloksen, kiittää kaupunginjohtaja.

Rauman suuret satsaukset jatkuivat. Viime vuonna kaupunki investoi lähes 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 valmistuivat esimerkiksi uimahalli ja Uotilanrinteen monitoimitalo. Nanunkallion koulukeskusta rakennetaan.

– Lainanotto ei vielä huoleta. Investoinneilla on parannettu kaupunkilaisten palveluja. Mutta

lähitulevaisuudessa pitää päästä lähemmäs 20 miljoonan euron vuositasoa investoinneissa. Painopisteen tulisi olla enemmän elinvoiman vahvistamiseen tähtäävissä investoinneissa, sanoo Poikela.

Meillä on kestävä perusta, elinvoimaa ja sijainti aivan huippu.”

Esimerkki tällaisista investoinneista on maan hankinta ja sen kaavoittaminen, jotta Raumalle saadaan uusia yrityksiä ja kasvumahdollisuuksia täällä jo toimiville.

”Elinvoimaa ja huippu sijainti” Rauman asukasmäärä väheni viime vuoden aikana reilulla sadalla. Aleneva väestökehitys luo painetta rakenteellisille muutoksille. Niihin Rauma on vastannut ennakoivasti esimerkiksi investoinneillaan.

Lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiseen on säilyneet hyvinä.

– Meillä on kestävä perusta, elinvoimaa ja sijainti aivan huippu, kehuu Poikela.

Kehuille löytyy katetta. Rauma on sijoittunut erinomaisesti elinvoimaisuutta mittaavissa kuntarankingeissa ja aluetutkimuksissa. Raumalla on paljon ”vanhaa”, mutta vetreää teollisuutta ja tiedossa useampia potentiaalisia suuria uusia hankkeita.

Rauman kaupunkikonsernin, johon kuuluvat myös muun muassa Rauman Energia, Rauman Satama ja kiinteistöyhtiöt, tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,8 miljoonaa euroa.

– Vaikka konsernitulos heikkeni edellisvuodesta, talous pysyi hallinnassa ja investointitaso korkeana. Monia merkittäviä uudistuksia vietiin eteenpäin, sanoo Poikela.

Rauman tuloslaskelma

Toimintatuotot 46,8 milj. €

Toimintakulut 145,5 milj. €

Verotulot 98,9 milj. €

Valtionosuudet 14,5 milj. €

Rahoitustuotot 4,2 milj. €

Tilikauden tulos 1,7 milj. €

Vuosikate 99,5 % poistoista

Tuloveroprosentti 7,90

Tuloverot noin 1900 € / asukas

Lainaa noin 3100 € / asukas, (kuntien keskiarvo yli 3500 euroa.)

Asukasmäärä 38842

Uusia kasvoja kaupungille

Mikko Rantanen kaavavalmistelija

Työtehtäviini kuuluvat esimerkiksi osayleiskaavojen ja asemakaavojen piirtäminen, kartta- ja paikkatietoaineistojen käsittely sekä tuottaminen.

Saku Vina digitalisaatiojohtaja

Vastaan kaupungin tietohallinnon ja digitalisaation kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Varmistan, että teknologia, digitaaliset palvelut ja toimintamallit tukevat sujuvaa arkea ja kaupungin kehittymistä.

Anne Yli-Kesti matkailukoordinaattori

Tehtävääni sisältyy muun muassa matkailun kehittämistä, erilaisten projektien koordinointia ja toteuttamista, sekä yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa.

Nelli Sjöholm matkailuneuvoja

Kohtaan Raumalla vierailevia matkailuneuvonnassa. Työskentelen opasvarauksien parissa, teen yhteistyötä sidosryhmien kanssa, ja vastaan Visit Rauman markkinointiin liittyvistä asioista.

Risto-Matti Rosvall metsätalousinsinööri

Vastaan kaupungin kaavoitetuista puistometsistä ja talousmetsistä. Suunnittelen hakkuu- ja hoitotoimenpiteet.

Karoliina Kanerva erityissuunnittelija

Työhöni kuuluu elinvoimatoimialan tiedolla johtamisen kehittäminen. Työskentelen toimialan tiedon hallinnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen ratkaisujen parissa.

Värikkäitä keskusteluja ja tähtihaastatteluja

Pitsiviikon keskiviikkona ja torstaina järjestetään ensimmäinen Rauman Pitsaus. Mistä ilmaisessa keskustelutapahtumassa on kyse?

– Tarkoitus on tuoda esille Rauman alueen yrityksiä ja yrittäjyyttä sekä vähän kaupunkiakin. Kumpanakin päivänä on neljä keskusteluslottia eri aiheista. Pohditaan ajankohtaisia aiheita ja tulevaisuutta napakastinopeassa tempossa, kertoo Satakunnan Viikkolehtien toimitusjohtaja Kim Huovinlahti

Keskiviikon keskustelut vetää monessa mukana ollut yrittäjä Mato Valtonen. Torstain juontajaksi tulee uutisankkuri Kirsi Alm-Siira

Luvassa on keynote- ja tähtihaastatteluja, paikallisia kasvoja, nuoria yrittäjiä sekä tietysti myös kasvuyritysten pitsausta eli yritysten ja tuotteiden lyhyitä myyntipuheita.

– Olen varma, että värikkäitä keskusteluja on mukava seurata, sanoo Huovinlahti.

Tavoitteena on rakentaa tapahtumakonsepti, joka tuo Pitsiviikolle uutta yleisöä ja saavuttaa valtakunnallista näkyvyyttä.

Ajankohtaista Rauman musiikkiopistosta ja kansalaisopistosta

Karin kampus, Aittakarinkatu 10

Tule mukaan musiikkiopiston lasten ryhmiin ja kuoroihin!

Syksyn 2026 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin, muskariin ja soitinvalmennukseen sekä kanteleryhmiin otetaan oppilaita ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen jatkuu pe 7.8. asti.

• Myös kuoroihin otetaan lisää laulajia; ilmoittautumiset kuoroihin pe 7.8. mennessä.

• Ilmoittaudu ryhmiin ja kuoroihin osoitteessa rmo.eepos.fi

Musiikkiopiston syyslukukauden opetus alkaa pe 14.8.2026.

Lisätietoja: puh. 044 793 3551 tai musiikkiopisto@rauma.fi

Hae kansalaisopiston kuvataidekouluun

tai teatterikouluun!

• Lapset ja nuoret voivat iltapäivisin ja iltaisin opiskella kuvataidetta ja teatteria. Opetus on tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetusta.

• Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu to 13.8.2026 mennessä osoitteessa: opistopalvelut.fi/rauma/kuvataidekoulu ilmoittautuminen hakujonoon tai teatterikoulu ilmoittautuminen hakujonoon Kuvataide- ja teatterikoulun opetus alkaa ma 24.8.2026.

Lisätietoja: kuvataidekoulusta puh. 044 793 3427 tai kuvataidekoulu@rauma.fi ja teatterikoulusta puh. 044 403 6178 tai teatterikoulu@rauma.fi

Kansalaisopiston kursseja Pitsiviikolla

Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8

Pitsinnypläyksen peruskurssi ma-ti 20–21.7. klo 10–15.15

Tykkimyssypitsien nypläyskurssi ma-ti 20.–21.7. klo 10–16

Käpypitsin peruskurssi ke 22.7. klo 10–17

Ilmoittaudu 13.7. mennessä: opistopalvelut.fi/rauma

Lisätietoja: opistopalvelut.fi/rauma tai johanna.maijala@rauma.fi

Kansalaisopistossa kaikki voivat opiskella ja harrastaa

Kurssien pituus vaihtelee: Ne voivat kestää lukuvuoden, syksyn tai kevään tai kokoontua muutaman kerran arkisin tai viikonloppuisin. Lisäksi tarjolla on lyhyitä, parin tunnin mittaisia luentoja.

• Ilmoittautuminen lukuvuoden 2026–2027 kursseille alkaa ma 17.8. klo 9.00: opistopalvelut.fi/rauma, puh. 044 793 4515 sekä toimistossa Karin kampuksella.

• Opetus alkaa ma 7.9.2026.

Nyt liikkumaan!

Äijänsuon kesäjumppa

Kaikille avoin ja maksuton kesäjumppa Äijänsuon stadionilla tai sateen sattuessa talviharjoitteluhallissa. Maanantaisin klo 9-10. Oma jumppamatto mukaan. Lisätietoja kesän ohjautuista liikuntaryhmistä: rauma.fi/kulttuuri­ja­vapaa­aika/liikunta/ohjattuliikunta/aikuiset-ja-seniorit

Tennis ja Beach volley -kentät

Otanlahden tennis- ja beach volley -kentät ovat kuntalaisten käytössä maksutta.

Kenttiä voi varata osoitteesta: rauma.fi/kulttuurija-vapaa-aika/liikunta/liikuntatilat-ja-paikat/ ulkoliikuntapaikat-ja-alueet/beach-volley-ja-beachfutis-kentat tai Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5000.

Varattava aika voi olla enintään 1,5 tuntia/kerta. Kerralla voi tehdä enintään kolme varausta.

Vuorot ja turnausajat

Syys- ja talvikauden 2026-2027 vakiovuorot haetaan kaikkiin tiloihin 29.5. klo 16 mennessä. Hakemukset ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella: rauma.fi/kulttuuri­ja­vapaa­aika/liikunta/ liikuntatilat-ja-paikat/varaukset-ja-hinnasto Hakulomakkeen saa myös Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, jonne sen voi myös palauttaa. Postitse lomake palautetaan Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma.

Tiedustelut: p. 044 793 3265

Kaupungin rantasaunat

Kaupungilla on seitsemän rantasaunaa, joissa on yleisövuoroja kesä-elokuussa. Poikkeuksena on Lapin rantasauna, joka on auki läpi vuoden. Lapin ja Kaljasjärven saunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden.

Lisätiedot: rauma.fi/kulttuuri­ja­vapaa­aika/liikunta/ liikuntatilat-ja-paikat/uimapaikat-ja-rantasaunat

Uimahalli

Uimahalli suljettu 1.6.-9.8.2026

Kuuden järven pyöräilyissä uudistuksia

Rauman vanhin pyöräilytapahtuma Kuuden järven pyöräilyt pyörähtää käyntiin kansallisella pyöräilyviikolla 9.5. Poikkeuksellisesti ensimmäinen Saarnijärven pyöräily polkaistaan lauantaina, koska äitienpäivä halutaan pyhittää äitien juhlistamiseen. Muut pyöräilyt fillaroidaan seuraavien viikkojen sunnuntaisin eli Kauklainen 17.5., Narvijärvi 24.5., Ojajärvi 31.5., Neittamo 7.6. ja Turajärvi 14.6. Jokaiseen tapahtumaan voi nimensä kirjata klo 9-21, mutta puffetit niissä ovat auki klo 10-14. Järvipyöräilyt ovat osa Satakunnan haastepyöräilyä, joka mahdollistaa myös nettikirjaukset LiikU:n Liikkuen läpi vuoden-sovelluksen kautta. Sähköpyörien yleistymisen vuoksi järjestäjät eli kylätoimikunnat ovat varautuneet sähköpyörien latausmahdollisuuteen.

Tänä vuonna haastetaan osallistumaan myös lapsia, nuoria sekä kaupungin keskustan kuntoilijoita. Tämän vuoksi osallistumiseksi hyväksytään piipahtaminen kirjauspisteellä omalla sovelletulla reitillä. Esimerkiksi ensimmäiseen Saarnijärven pyöräilyn kirjauspisteelle Kullanperäntielle pääsee kaupungista pyöräilemään kätevästi Murtamontien tai Uotilan vanhan tien kautta. Tapahtumien reittikartat kirjauspisteineen löytyvät Rauman kaupungin liikuntapalvelujen nettisivuilta. Osallistujien kesken ja erikseen lasten kesken arvotaan pyöräilyaiheisia palkintoja. Lisäksi lapset saavat kustakin puffetista ilmaisen mehun lisäksi lakritsan tai muun kannustimen. Arvontaan pääseminen ei vaadi kaikkiin tapahtumiin osallistumista.

Lisätietoja tapahtumasta saa Rauman kaupungin nettisivuilta tai soittamalla liikuntapalveluihin 040 180 9785.

Nuorten Rauma

Nuorisopalvelut järjestää monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia nuorille.

Ajankohtaiset tiedot: → nuortenrauma.fi

IG: nuortenrauma

FB: NuortenRauma

Nuorisotilat

Nuorisotilojen loma-ajan poikkeukselliset aukioloajat: → rauma.fi/nuorisotilat

Mopotalli

Kuovinkuja 4

Mopotalli on tarkoitettu lähtökohtaisesti 15-17 –vuotiaille mopojen huoltamisesta, korjaamisesta ja ylipäätään mopoista kiinnostuneille nuorille.

Mopotallin aukiolot → rauma.fi/nuortentapahtumat

Liikkuva nuoristotyö Tauno

Tauno on liikkeellä kesäkauden perjantai- ja lauantai-iltaisin klo 17-22. Taunon tavoittaa ajojen aikana numerosta 044 403 6153 sekä instagramista @nuortenrauma. Kesän aikana Tauno on mm. taidepiknikillä, Pridessa, mato-ongella, toimii jätskiautona ja on Löylypäivillä sekä Mericon tapahtumassa.

Reissu

Linnanmäelle 15.6.

→ rauma.fi/nuortentapahtumat

Kysy peruutuspaikkoja Palvelupiste Pyyrmanista puh. 02 834 5000.

Youth of Savila

Nuorisopalvelut järjestää tänäkin vuonna pitsiviikolla 22.7. Youth of Savila -nuortentapahtuman, jossa lavalle nousee kolme nuorten suosiossa olevaa artistia.

Ohjaamo

Nortamonkatu 30 p. 044 403 6250 ti ja ke klo 13−16 @ohjaamo_rauma

Ikäihmisten neuvosto

–

senioreiden ääni arjessa

TEKSTI: ESSI PARTIA KUVA: ELMERI ELO

Ikäihmisten neuvosto toimii senioreiden äänenä kaupungin päätöksenteossa. Neuvosto ottaa kantaa esimerkiksi kaupunkiympäristöön, palveluihin, tapahtumiin ja esteettömyyteen.

– Meidän tärkein roolimme on katsoa asioita senioreiden arjen kautta. Millainen paikka tai palvelu on käyttää silloin, kun liikkuminen on hitaampaa tai apuvälineet mukana, kertoo neuvoston esittelijäsihteeri, Rauman kaupungin yhteisökoordinaattori Janne Rantala

Neuvostossa toimii kymmenen jäsentä, ja se kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa. Senioreiden näkökulmaa kuullaan jo suunnitteluvaiheessa esimerkiksi kaavoituksessa tai rakennus- ja liikennehankkeissa. Neuvoston jäsenet ovat mm. arvioineet Uotilan monitoimikeskuksen ja Karin kampuksen tilojen esteettömyyttä ja käytettävyyttä.

Yhteisöllisyys on tärkeä osa neuvoston työtä. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä on Suvilysti-tapahtuma, joka keräsi viime kesänä kaupungintalon sisäpihalle noin 1 400 kävijää ja yli 20 erilaista toimijaa yrityksistä järjestöihin. Tapahtumat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua ja kohdata.

– Usein riittää, että tulee yhteen tilaisuuteen ja katsoo, miltä tuntuu. Mukaan voi tulla omana itsenään, Rantala rohkaisee.

Raumalla senioreita on jo yli neljännes väestöstä – yli 10 000 kaupunkilaista. Neuvoston tehtävänä on varmistaa, että kaupunkia kehitetään myös heidän arkeaan silmällä pitäen, käytännön tasolla ja ennakoiden.

Nuori eläkeläinen

– uusi arki ja uudet mahdollisuudet odottavat

Eläkkeelle jääminen avaa tilaa uudelle tekemiselle ja kohtaamisille. Raumalla senioritoiminta on aktiivista ja monipuolista, ja sitä on tarjolla paljon enemmän kuin ehkä osaisi odottaa. Liikunta, kulttuuri, tapahtumat, retket ja yhdessä tekeminen tuovat ansaittuihin eläkepäiviin rytmiä ja iloa. Mukaan voi osallistua omalla tavallaan ja juuri sen verran kuin itselle sopii. Alkuun pääsee helposti myös hankkimalla Rauman kaupungin hyvinvointirannekkeen, joka tarjoaa vaivattoman ja edullisen tavan harrastaa yli 65-vuotiaille. Rannekkeen voi ostaa uimahallin kassalta.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Janne Rantala, yhteisökoordinaattori, p. 044 403 7776, janne.rantala@rauma.fi

Janne Rantala, Rauman kaupungin yhteisökoordinaattori

Kesä ja seniorit – kesä kutsuu mukaan

Kaupungin kesä tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa senioreille. Ohjelmassa on muun muassa:

Suvilysti, tiistaina 13.6. klo 11–15 kaupungintalon sisäpihalla (Kanalinranta 3) Rauman kesäteatteri, 1.6.–8.8. Korkkarit kattoon -musiikkinäytelmä Kaija Koon hiteillä

43. Rauma Festivo, 4.–8.8., kamarimusiikkifestivaali Rauman keskustassa Ikinuorten Iirolandia, keskiviikkona 2.9. klo 14–15.30, senioriliikuntaa Talviharjoitteluhallilla (Teollisuuskatu 19) Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä – tärkeintä on yhteinen elämys ja matala kynnys osallistua.

Lisätiedot ja aikataulut: Pyyrmannin palvelupiste p. 02 834 5000

Ihmiset tekevät kodin

Koti ja kotikaupunki merkitsevät turvallisuuden tunnetta. Juuri nyt minulla on käytännössä kolme eri asuinpaikkaa, joten koti syntyy ennen kaikkea ihmisistä. Opiskelen Tampereella, ja siellä ollessani kaipaan Raumalta merellisiä maisemia, lyhyitä etäisyyksiä ja hyviä harjoitteluolosuhteita. Otanlahden pesäpallostadion on kuin neljäs koti, joka on ollut aina iso osa elämääni. Se on myös paikka, joka kerää kesäisin raumalaiset yhteen. Toivotankin kaikki tervetulleiksi nauttimaan pesäpallosta ja paikallisesti yhteisöllisyydestä.”

Hulda Alanen, pesäpalloilija

Feran Superpesis-joukkue

Raumalainen kesä yllättää aina iloisesti

Raumalla kesä on täynnä tuttuja tapahtumia – ja silti ne näyttäytyvät joka vuosi hieman uudessa valossa. Kun lähtee liikkeelle ilman kiirettä, kotikaupunki saattaa yllättää iloisesti. Kaikkeen ei tarvitse kuitenkaan ehtiä, joskus pelkkä pikainen piipahdus arjen keskellä riittää virittämään kesätunnelmaan. Kokosimme vinkkejä kesään, joka löytyy tänä vuonna lähempää kuin arvaatkaan.

TEKSTI: ESSI

PITSIVIIKON KESKIVIIKKONA

järjestettävä ilmaiskonsertti Youth of Savila on monelle nuorelle yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista. Kuva viime kesän tapahtumasta, jossa esiintyivät

Sara Bee, ANI ja Averagekidluke Tämä vuonna Savilanpuiston lavalle nousevat Ares ja Senya

Pitsiviikolla

lisää ohjelmaa nuorille ja lapsiperheille

PITSIVIIKKO ON KASVANUT monipuoliseksi kaupunkifestariksi, jossa on jokaiselle jotakin. Festivaali huipentuu legendaariseen Mustan pitsin yöhön, joka järjestetään tänä vuonna perjantaina 24.7.2026. Ohjelmassa on tuttua ja toimivaksi tiedettyä, mutta mitä uutta? – Pitsiviikkoa kehitetään saadun palautteen perusteella. Erityisesti on toivottu lisää ohjelmaa perheille ja lapsille. Tulossa onkin useita työpajoja ja esityksiä, kertoo vastaava kulttuurituottaja Outi Lehtorinne. Rauma on saanut paljon kiitosta tähtiartistien ilmaisista ja ikärajattomista konserteista. Tänä vuonna nuorten päivänä esiintyvät Ares ja Senya Mustan pitsin yönä ovat vuorossa Litku Klemetti ja Komiat

Pitsikaupungin Taiteiden yö

PITSIKAUPUNGIN TAITEIDEN YÖ 28.8. kokoaa yleisön taiteen ja elämysten äärelle Vanhaan Raumaan.

Auringonlaskun festivaali

AURINGONLASKUN FESTIVAALI VALTAA Otalahden rannan 14.–15.8. Loppukesän tunnelmasta vastaavat mm. Saimaa, Vesterinen Yhtyeineen ja Neljä Ruusua

Pitsiturnaus

JÄRJESTYKSESSÄÄN 33. PITSITURNAUS pelataan

7.8. Kivikylän Areenalla. Loppuunmyyty tapahtuma saa tänä vuonna rinnalleen myös Suomen ensimmäisen naisten Pitsiturnauksen.

Rauma Festivo

RAUMA FESTIVO SOI 4.–8.8. eri puolilla kaupunkia – festivaali yhdistää korkeatasoisen musiikin ja ainutlaatuiset konserttipaikat.

Kesätunnelma ei vaadi lomaa

KESÄ LÖYTYY MYÖS ARJEN KESKELTÄ – merenrannan ravintoloista, uimapaikoilta ja yhteisistä illoista, joihin ei tarvitse lippua. Usein paras hetki syntyy spontaanisti.

Vau, mitkä saaret!

Rauman matkailu- ja retkeilysaarissa on tapahtunut viime vuosina paljon. Saarten yleisilmettä on kohennettu, grilli- ja nuotiopaikkoja fiksattu, polkuja raivattu ja opasteita uusittu. Joko olet käynyt tutustumassa keskenään erilaisiin upeisiin saariimme?

TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVA: ELMERI ELO

Kuuskajaskari

Linnakesaarella aisteille armeijahistoriaa.

Kuuskajaskarissa yhdistyvät merelliset elämykset ja kiehtova armeijahistoria. Nähtävillä on muun muassa neljä rannikkotykkiä, tykkiluolia ja juoksuhautoja. Oppaan johdolla pääsee tutustumaan puolustusvoimien kohteisiin tarkemmin. Saarella on ravintola- ja saunapalvelut sekä vuokramökkejä. Vierassatamassa on 40 venepaikkaa.

Kylmäpihlaja

Ulkosaariston karun kaunis helmi.

Avomeren äärellä sijaitsevan, tyrnipensaiden ja lintujen värittämän Kylmäpihlajan pesii kruununa kohoaa vuonna 1953 valmistunut majakka, jonka näköalatasanteelta avautuu vaikuttava merimaisema. Majakassa toimii hotelli, ja saarelta löytyvät myös ravintola-, rantakahvila-, kokous- ja saunapalvelut sekä maisemamökkejä ja matkamuistomyymälä.

Reksaari

Koko perheen luontokohde.

Reksaari on mainio kesäpäivän viettopaikka koko perheelle. Kartun entisellä saaristolaistilalla pääset nauttimaan idyllisestä luonnonrauhasta ja monipuolisista palvelut. Kartusta löydät kesäkahvilan, majoitusja saunapalveluita sekä vierasvenesataman. Saaren retkeilyreiteillä voi tutustua monipuoliseen kasvistoon ja linnustoon.

Nurmes

Meriluonnon ja retkeilyn ystäville.

Nurmes, Rauman suurin saari, on täynnä luontoa, historiaa ja retkeilymahdollisuuksia. Helppokulkuinen reitistö kattaa koko saaren ja soveltuu niin lyhyille kuin pidemmille retkille. Saarella yhdistyvät merimaisemat, vanhat saaristolaistilat ja laajat lammaslaitumet. Kalastajatilana toiminut Päiväranta ottaa yhä vieraita vastaan.

Tapahtumakalenteri

Kesäkuu

9.5.–4.10. Paavo Paunun juhlavuosinäyttely, Rauman taidemuseo

11.6.–8.8. Korkkarit kattoon -musiikkinäytelmä Rauman kesäteatterissa, Suvitie 3

18.6. klo 18–21 Kaljasjärven yöjuoksu, Kaljasjärventie 135

25.6.–19.7. Pahojen tapojen kuppila, Rauman Iltanäyttelijät ry. Vasaraisten koulu

27.6.–2.8. Inspira ry:n kesän taidenäyttely Nokan torpalla, Suvitie 10

Heinäkuu

30.6.–30.7. Ohjelmalliset iltatorit tiistaisin ja torstaisin klo 16–20

4.7. Hook Street Basket katukoristapahtuma Otanlahdessa, Urheilukatu 17

18.7. Naurumania standup-show Rauman kesäteatterissa

18.7.–26.7. Pitsiviikko

22.–25.7. Kansainväliset suurmarkkinat

24.7. Mustan pitsin yö

22.–23.7. Rauman Pitsauskeskustelufoorumi Savilanpuistossa

18.7.–2.8. Lapin Patolampiteatteri esittää: Röörit tukossa, pellit kiinni. Tarhakuja 5, Lappi

31.7.–1.8 Poppi pauhaa -festivaali, Parpansalin kenttä

Elokuu

30.7–2.8. Lapin löylypäivät

1.8. klo 14 Löylyhölkkä, Kirkkotie 6, Lappi

1.8. klo 11–16 Mericon Anime-, Mangaja Cosplaytapahtuma Rauman pääkirjastossa

4.–8.8. Kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivo

6.–7.8. Pitsiturnaus Kivikylän Areenalla

13.8. klo 17–20 Street Fishing -kalastuskilpailu Kanaalissa, Vähämaanpuisto 7

13.–15.8. Auringonlaskun festivaali Otanlahdessa

19.8. Compañía Kaari & Roni Martin goes ROOTS ja Pekko Käppi & K:H:H:L, Poselli

20.–23.8 Blue Sea Film Festival

28.8. Pitsikaupungin taiteiden yö

29.8. Venetsialaiset

Syyskuu

5.9. Flikkatte vitone – sykettä syksyyn, Teollisuuskatu 19

12.9.–12.12. Hulvaton huvila farssikomedia Rauman teatterissa

19.–20.9. Silakkamarkkinat

27.9. Swing Swing Swing: Antti Sarpila, Anna Inginmaa ja HT Combo konsertti Rauma-salissa

Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista (tapahtumat.rauma.fi). Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.

Finding your place through people

International House Ambassadors are volunteers who help newcomers find their feet in Rauma. Coming from different backgrounds, they share their own experiences of arriving, settling in and building a life here. Here, two International House Ambassadors share their own journey – and how they support others finding their place in Rauma.

TEXT: ESSI PARTIA PHOTOS: ELMERI ELO

Sandesh Tamang Nepal

Where are you originally from and how did you end up in Rauma?

I am originally from a small town in eastern Nepal and moved to Finland in 2010 to study mechanical engineering and production technology. Over the years, I graduated, and my studies and work took me from Lappeenranta to Helsinki and to Uusikaupunki. In 2021, I moved to Rauma while working at the Olkiluoto 3 power plant – and decided to make the city my home.

Ishara Dissanayake Sri Lanka

Where are you originally from, and how did you end up in Rauma?

I am originally from Sri Lanka and moved to Finland to support my wife’s studies.

What do you remember most clearly from being new here? My first visit to Rauma was in the summer of 2020. The beautiful wooden houses with their unique architecture in the old town, the captivating market square, the river and the bridge near Rauma’s theatre, along the route from Poroholma to Kappelinsalmi with the view of the sea, and the plain road Eteläkätu running on the side of the old town are the most vibrant memories of my early days in the beautiful city of Rauma.

What do you hope you can offer others as an International House Ambassador?

Having built a life in Finland, I understand both Finnish society and the challenges newcomers may face as they might lack appropriate knowledge on services provided by different local and central government bodies and values that Finnish society appreciates. As an Ambassador, I want to serve as a bridge helping newcomers access essential information while also fostering meaningful connections with the local community.

Rauma became our chosen home because of its calm atmosphere and supportive academic environment. I arrived here with my wife and our four-year-old daughter, and we have experienced this transition as a family journey. Living here has given us both challenges and opportunities as we adjust to a new culture and way of life.

What do you remember most clearly from being new here? What stands out most is adjusting to a completely new environment – the climate, the language,and the culture were all very different from Sri Lanka. At the same time, I clearly remember how welcoming and well-organised everything felt, which made the transition smoother.

What do you hope you can offer others as an International House Ambassador?

As an International House Ambassador, I hope to offer support and guidance to others who are new to the community. I understand how challenging it can be to settle in a new country, especially with a family. I would like to share my experiences and provide practical advice to help others feel more comfortable. Creating a welcoming and inclusive environment is very important to me. I hope to help others feel that they belong and are not alone in their journey.

Putting down roots in Rauma

When Angela Torikka arrived in Rauma in May 2010, the decision was shaped by circumstance rather than long-held plans. Life quietly pointed her here.

TEXT: ESSI PARTIA PHOTO: ELMERI ELO

Originally from Southern California, Torikka had been working in the film industry in Los Angeles. She met her Finnish husband there, and when the recession hit, the question of where to settle answered itself. His family was from Rauma – and for Torikka, Finland felt like a sensible and safe place to build a family. “I never seriously considered raising a family in the States,” she says. “Here, life felt calmer, and we had family close by.” Today, Rauma is her home and the place where she has lived most of her adult life.

Like many newcomers, Torikka’s first concern was the language barrier. But it soon became clear that English worked well almost everywhere in daily life. Growing up in a multilingual household made navigating between cultures and languages familiar. Rather than focusing on differences, she chose to lean into similarities. “That mindset has helped everywhere I’ve lived,” she says. “It makes new places feel familiar faster.”

Rauma’s small-town rhythm revealed itself quickly. Daily encounters often turned into conversations, and faces started to feel familiar. Compared to California, where networking never really paused, interactions in

Who?

Angela Torikka

• Originally from Southern California

• Has lived in Rauma since 2010

• Language professional, editor and teacher

• Founder of Foxfire Language Academy

• Lives in Kolla with her husband and their 12-year-old son

Rauma felt refreshingly sincere. “There’s a sense of transparency so you don’t have to constantly second-guess or perform,” Torikka says.

After arriving in Finland, her career gradually shifted towards language, editing and teaching. She worked at Areva and later founded Foxfire Language Academy. This autumn, she will run new courses at the local adult education centre (Kansalaisopisto) –from an English book club to theatre workshops and English-language karaoke. For Torikka, language learning is about connection. “It’s about using it, enjoying it, communicating.”

Today, she lives just outside the town centre, surrounded by countryside and an old garden. The slower pace has made everyday life feel more supportive and far less anxious than before. “I can still drive through Los Angeles traffic,” she says. “But I’ve learned to enjoy not having to.”

Rauma, to her, is a place of quiet character – small in size, generous in spirit. A town where belonging grows through everyday moments.

“It’s a place you can put down roots,” she says. “If you’re willing to meet it on its own terms.”

When people new to the city feel welcome and supported, they are more likely to stay, work and build their lives in Rauma – strengthening the city as a whole.”

Finding your place in Rauma

International House Rauma helps people find their place in Rauma – from the first everyday questions to building a longer‑term future in the city. The service provided by the city of Rauma supports the smooth settlement of international residents, students, families and employers by guiding them to the right services and networks, contributing to Rauma’s vitality.

TEXT: ESSI PARTIA PHOTO: ELMERI ELO

Established in 2023, IHR supports people who are moving to Rauma, already living in the city or considering a move. The service focuses on guidance related to settling in, work, studies and everyday life in Finland that helps navigate services and processes.

Support can range from simple questions to life-shaping situations. “A customer might come to us with a simple question about grocery shopping – or with something as big as whether their family can stay in Finland. We walk alongside people through it all,” says Mia-Maria Mattila, Coordinator at IHR. Support is not limited to the moment of arrival, but continues for as long as it is needed.

Following the Feels like home approach –rooted in the Rauma expression ol niingon gotonas – the service aims to be easy to approach and welcoming, offering guidance that feels supportive rather than bureaucratic.

In addition, IHR works closely with partners and companies, e.g. in international recruitment and employee settlement. International House Ambassadors complement this work by supporting community connection and peer-to-peer welcoming.

International House Rauma

What: A service supporting smooth settlement in Rauma

Who: International residents, newcomers, students, families and companies

Languages: Finnish, English, Ukrainian and Russian Activities: Kieliklubi, community events, information sessions and civic orientation

Location: Valtakatu 2 A, Rauma

Contact: internationalhouse@rauma.fi

Kieliklubi brings people together

Practise Finnish in a relaxed setting, meet new people and build everyday language skills. Free to join – Meetings every Wednesday at the main library (continues after the summer).

Supporting smooth settlement

Helping people find their place in Rauma – from the first everyday questions.

Finding your place through people