Issuu

Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia 1

Resurssiviisas Uusimaa

Uudenmaan liiton julkaisuja B 57 - 2020 ISBN 978-952-448-538-8 ISSN 2341-8893 Julkaisija: Uudenmaan liitto Raportin tekijät: Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Johanna Juselius Taitto: Anni Levonen Helsinki 5/2020 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • toimisto@uudenmaanliitto.fi • uudenmaanliitto.fi

Sisällys Esipuhe..........................................................................................................................................................................................4 Älykäs erikoistuminen on yhteistyötä.................................................................................................................... 5

Resurssiviisaudella kestävää talouskasvua..................................................................................................... 6 Osana globaalia kokonaisuutta..................................................................................................................................7 Megatrendit..................................................................................................................................................................................................................7

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet...............................................................................................................................................8

Eurooppalaiset strategiat ja ohjelmat.........................................................................................................................................9 Uusimaa ..........................................................................................................................................................................................................................9

Strategian tavoitteet........................................................................................................................................................ 10 Resurssiviisas Uusimaa....................................................................................................................................................11 Strategiset painopisteet.................................................................................................................................................12 Yhteistyötä ja kehittämisympäristöjä..................................................................................................................13

Alueellinen yhteistyö ...................................................................................................................................................................................... 13 Innovaatioalustat ja pilotointiympäristöt ............................................................................................................................. 13 Strategiaa toteuttavat projektit......................................................................................................................................................... 14 Kansainväliset verkostot ja alustat .............................................................................................................................................. 14 Kansallinen yhteistyö...................................................................................................................................................................................... 14 Viestintä ja vaikuttaminen....................................................................................................................................................................... 14

Resursseja toteutukseen............................................................................................................................................... 15 Toimintaa monella tasolla.............................................................................................................................................16 Aluetoimijoiden yhteispeliä......................................................................................................................................................................17

Seuranta.................................................................................................................................................................................... 18 Alueellisen vaikuttavuuden mittarit.............................................................................................................................................. 18 Resurssien viisaaseen käyttöön liittyvät mittarit (temaattiset mittarit)............................................ 18

Rahoitusta ja sen käyttöä seuraavat mittarit................................................................................................................... 19 Uusimaa kiinnostavana yhteistyökumppanina (tunnettuus)........................................................................ 19 Erilliset kyselyt ja palautteet................................................................................................................................................................... 19

Arviointi..................................................................................................................................................................................... 20

Strategian muutokset ja päivittäminen..............................................................................................................21

Uusimaa on EU:n innovatiivisin alue!

Esipuhe Korona on herättänyt liki kaikki ja kaikkialla. Valtioilla, kunnilla ja liki kaikilla yhteisöillä on pandemian jälkeen paljon aiempaa enemmän velkaa. On päästävä pian kestävään kasvuun. Älykkään erikoistumisen strategia on merkittävä instrumentti tukemaan tätä. Suomi ja Helsinki-Uusimaa ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Me olemme olleet vuosia tunnettu koulutusjärjestelmästämme ja osaamisesta. Olemme maailman onnellisin kansa. Kotikaupunkini Espoo nimettiin kovan kansainvälisen kilpailun tuloksena maailman älykkäimmäksi yhteisöksi. Ja Helsinki-Uusimaa on EU:n innovatiivisin alue. Helsinki-Uusimaa nousi Euroopan unionin kärkeen 2019 eurooppalaisten maiden ja alueiden innovaatioympäristöjen toimintakykyä vertailevassa julkaisussa viime vuonna 2019. Tulos on mittaushistorian paras Helsinki-Uudenmaan alueelle, jonka edellisvuotinen sijoitus oli viides. Tämä on määrätietoisen yhteistyön ja toiminnan tulosta. Jatkakaamme toimintaa yhä selkeämmin kohti uutta kestävää kasvua. EU:n yhteinen tutkimuskeskus, Joint Research Centre, mahdollistaa ja ohjaa älykkään erikoistumisen strategioiden täytäntöönpanoa sekä alueiden sisäistä ja välistä yhteistyötä – mahdollisimman suuren eurooppalaisen hyödyn ja

kasvun aikaansaamiseksi. Johtopäätöksissä korostetaan moniportaisen hallinnon keskinäisen yhteistyön, synergian ja osaamisen määrätietoista kehittämistä. Innovaatioekosysteemit ovat kestävän kasvun moottoreita. Keskeiset menestystekijät ovat kansainväliset kumppanuudet ja yhdessätekeminen (uutena käsitteenä yhteenkirjoitettuna). Tämä Uudenmaa älykkään erikoistumisen strategia antaa eväät ja vauhdittaa alueemme taloudellista kehitystä uusimman tiedon ja uusien innovatiivisten ratkaisujen avulla. Kehitystä vauhditetaan muutamilla kärkiteemoilla. Tämän avulla tuotetaan parhaita käytäntöjä ja menetelmiä kansainvälisen yhteistyön ja paikallisen kumppanuustoiminnan avulla – ja jaetaan niitä kaikkien käyttöön. Tämä on ennen kaikkea jatkuva prosessi, jolla vahvistetaan alueen taloudellista perustaa. Meidän jokaisen vastuulla, omassa kunnassa ja omissa yhteisöissämme, on se miten hyvin strategia pannaan toimeen ja miten strategian tarjoamia eväitä hyödynnetään kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Markku Markkula Uudenmaan maakuntahallituksen pj Maakunnan yhteistyöryhmän pj

Älykäs erikoistuminen on yhteistyötä Älykäs erikoistuminen on isossa roolissa myös tulevalla ohjelmakaudella. Uskomme ja luotamme, että älykkäästi erikoistumalla olemme entistäkin parempia ja houkuttelevampia, mikä on Uudenmaan aluekehittämisen keskeisiä tavoitteita. Älykästä erikoistumista koskevilla yhdennetyillä strategioilla voimme vastata monimutkaisiinkin kehityshaasteisiin muokkaamalla toimia Uudenmaan alueen hyväksi. Lähtökohtana on, että älykkään erikoistumisen strategia kannustaa kaikkia sidosryhmiä toimimaan yhteisen vision mukaisesti. Strategiamme edistää monitasoista hallintoa ja edesauttaa luomaan luovaa ja sosiaalista pääomaa yhteisössä, liittämällä yhteen pieniä, keskisuuria ja suuria toimijoita. Uusi älykkään erikoistumisen strategian valmistelumme on ollut vuorovaikutteinen, aluesuuntautunut ja perustuu laajaan yhteisymmärrykseen. Uudenmaan tulee olla kuitenkin myös erittäin ulospäinsuuntautunut, jotta voimme olla mukana eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja kykenemme parantamaan yhteistyötä muiden alueiden, klusterien ja innovaatiotoimijoiden kanssa. Tämä on entistäkin tärkeämpää alueiden eri toimijoiden

kansainvälistämiseksi, mahdollisimman potentiaalisen toiminnan saavuttamiseksi sekä alueen tietopohjaan liittyvien tietovirtojen luomiseksi. On kannattavaa keskittyä aloille, joilla on todellista potentiaalia ja vahvuutta, eikä levittää resursseja ja investointeja ohuelti erilaisille aloille. Selkeästi rajatut ja helposti avautuvat kärkiteemat terävöittävät strategiaa ja parantavat sen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä ohjaavat vaikutusta alueen kehittämisessä. Vuoden 2020 koronaviruspandemia on aiheuttanut suuria henkilökohtaisia tragedioita mutta myös merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntien toimintoihin, palveluihin, työn tekemisen edellytyksiin ja kansainväliseen talouteen. On aivan varmaa, että emme jatka samanlaisessa toimintaympäristössä kun vielä vähän aikaan sitten kuvittelimme; pandemia on jo nyt muuttanut tapaamme ajatella ja toimia. Tämäkin kriisi, kaikista negatiivisista seurauksista huolimatta, luo uusia toimintatapoja ja innovaatioita jotka tulevat ohjaamaan alueemme kehittämistä. Ossi Savolainen Maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto

Resurssiviisaudella kestävää talouskasvua Alueellisten innovaatio -ja tutkimusstrategioiden tavoite on kasvattaa kilpailukykyä ja kestävää taloutta eurooppalaisilla alueilla. Uudellamaalla strategian tavoite on luoda innovaatioihin pohjaavaa kestävää kasvua resurssien viisaalla käytöllä. Uudenmaan merkittävimmät vahvuudet sekä suurin innovaatiopotentiaali kiteytyy toimenpiteissä, jotka tukevat Uudenmaan hiilineutraaliustavoitetta, kaupunkikehitystä, sujuvaa arkea ja hyvinvointia ja teollisuuden ja toimialojen uudistumista. Uudenmaan tavoitteina on kestävä talouskasvu, hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä, uudistuva teollisuus sekä sujuva ja hyvinvoiva arki. Tavoitteena on parantaa prosesseja ja lisätä toimenpiteiden vaikuttavuutta. Strategian läpileikkaavana teemana on osaamisen kehittäminen.

Strategialla on tarkoitus saada aikaan toimintalogiikan muutos, jota tarvitaan toimintaympäristön muutoksessa ja joka tekee mahdolliseksi haastelähtöisen innovaatiotoiminnan. Itse strategia kehittyy prosessina joustavasti, toimintalohkojen välisiä siiloja ylittäen. Se vastaa toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin ja edistää alueen kestävää kasvua. Uudellamaalla on hyvät edellytykset tulla kansainväliseksi resurssiviisauden kärkialueeksi, säilyttää asemansa Euroopan johtavana innovaatioalueena ja tukea Euroopan unionin ottamaa edelläkävijän asemaa kestävän kehityksen tavoitteissa ja muutoksen ajurit huomioivassa kasvussa alueen vahvuuksiin pohjautuen.

Uudenmaan tavoitteina on kestävä talouskasvu, hiilineutraali Uusimaa 2035, uudistuva teollisuus sekä sujuva ja hyvinvoiva arki.

Osana globaalia kokonaisuutta Strategiaan vaikuttavat megatrendit, kestävä kehitys, ohjelmat kuten Suomen hallitusohjelma ja EU:n strategia, valmistuva aluekehityspäätös sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Mittavat kansainväliset ilmiöt ovat haasteita, mutta samalla ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ja kilpailuetuja Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle, mikäli niihin osataan tarttua.

Megatrendit Megatrendit ovat kansainvälisiä ilmiöitä, jotka vaikuttavat myös Uudellamaalla. Meille merkittävimpiä ovat väestönmuutos, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Täällä on myös osaamista kehittää näihin haasteisiin tarvittavia ratkaisuja.

Väestönmuutos: Väestönmuutos näkyy

vahvasti Uudellamaalla. Syntyvyyden vähentyessä väestö ikääntyy koko alueella, vaikkakin muuta Suomea hitaammin. Muuttoliikkeen vuoksi väestömäärä metropolialueella kasvaa, mutta useissa kunnissa väestönkasvu on pysähtynyt tai väestö jopa vähenee. Maahanmuutosta suuri osa suuntautuu Uudellemaalle. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat kuntien talouteen monin tavoin.

Globalisaatio: Yksi suurin harppauksin ete-

Uudellemaalle merkittävimpiä ilmiöitä ovat väestönmuutos, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Ilmastonmuutos: Suomi on sitoutunut

Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimukseen, Uusimaa tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii merkittäviä muutoksia erityisesti yhdyskuntarakenteiden osalta sekä liikkumisessa, rakennuksissa että rakentamisessa Uudellamaalla. Muutoksia ja valmistautumista tarvitaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin vaikutuksiin sopeutumisessa.

nevän globalisaation tunnusmerkeistä on, että markkinat integroituvat ja arvoketjut kansainvälistyvät jatkuvasti. Globaali talous ja esimerkiksi yritysten kansainvälistymisen edistäminen vaativat huomiotamme. Pääkaupunkiseudun kykyä kilpailla vetovoimallaan kansainvälisten kaupunkien kanssa on tuettava. Samalla on varmistettava, että muu Uusimaa verkottuu ja kehittyy kestävän globaalin talouden tekijänä.

Digitalisaatio: Digitalisaatio on ollut läpi-

leikkaavana teeman jo aiemmassa strategiassamme. Digitalisaatio muuttaa yritysten ja organisaatioiden toimintatapoja mm. siirtämällä asioita sähköisiin välineisiin. Samalla se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja. Olemassa olevaa liiketoimintaa muuttaessaan digitalisaatio vaikuttaa myös työpaikkoihin ja yritysten arvoverkkoihin.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Suomi sitoutui vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niissä huomioidaan, että kehitys on ympäristön, ihmisen ja talouden osalta kestävää. Uudellamaalla merkittäviä kestävän kehityksen tavoitteita ovat

Tavoite 1. Köyhyyden poistaminen kaikissa

muodoissa edellyttää eriarvoisuuden vähentämistä ja heikoimmassa asemassa olevien suojelemista lisäämällä resurssien ja palveluiden käyttöä.

Tavoite 4. Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

Kestävä kehitys

Tavoite 9. Rakentaa kestävää infrastruk-

tuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

Tavoite 11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat

Tavoite 13. Ilmastotekoja ja -toimia kiireel-

Tavoite 16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hy-

vä hallinto edellyttävät vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.

Kuvat: YK

lisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

Eurooppalaiset strategiat ja ohjelmat Euroopan unionin tavoitteena on kestävä kasvu. EU on ottanut edelläkävijän roolin väestönmuutoksen, ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja globalisaation sekä kestävän kehityksen mukaisessa innovaatiopolitiikassa. Eurooppalaisten strategisten arvoketjujen tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä ja nopeuttaa muutosprosessia näillä aloilla, osana EU:n Green Deal -sopimuksia. Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman avulla toteutetaan ilmastoneutraali EU 2050 tavoite, mikä edellyttää toimia kaikilta sektoreilta.

Ilmastoneutraali EU 2050

Uusimaa Uusimaa on Suomen taloudellisen kasvun veturi. Myös ilmastonmuutoksen, väestönmuutoksen, kaupungistumisen, digitalisaation ja globaalin talouden ilmiöt kasaantuvat tälle alueelle. Samalla haasteisiin kehitettävät ratkaisut lähtevät juuri täältä. Uudenmaan toimialaprofiilissa osaamisintensiivisiä palveluja on suhteessa huomattavasti enemmän kuin muilla alueilla. Toisaalta jatkossa teknologinen osaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan enemmän ymmärrystä ekosysteemeistä ja arvonluontiprosesseista sekä ihmisten/kuluttajien intressien ja toimintatapojen muutoksista.

Haasteisiin kehitettävät ratkaisut lähtevät Uudeltamaalta

Strategian tavoitteet Strategian tavoitteena on:

Kestävä talouskasvu,

Hiilineutraali Uusimaa 2035,

Uudistuva teollisuus,

Sujuva ja hyvinvoiva arki,

tavoitteena luoda innovaatioihin pohjaavaa kestävää kasvua resurssien viisaalla käytöllä.

tavoitteena hyödyntää uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn sekä kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

Strategian avulla ja sen toteutuksessa uudistamme myös yhteistyön ja kehittämisen toimintatapoja sekä prosesseja.

maakuntaohjelmassa asetettu tavoite.

tavoitteena kehittyvät palvelut ja ihminen keskiössä.

Resurssiviisas Uusimaa Strategiassa vastataan ympäristön muutostarpeisiin ja tulevaisuuden kasvuun kiinnittämällä huomio sosiaalisten, taloudellisten sekä ympäristön resurssien käyttämiseen. Resurssien viisaan käyttämisen merkitys Uudenmaan tulevaisuudelle nousi esiin niin taustaselvityksissä kuin työpajoissakin. •

Uudenmaan merkittävät vahvuudet kiteytyvät ja vastaavat aikamme ilmiöihin kattoteeman Resurssiviisas Uusimaa alla. Ratkaisut vaativat monialaista lähestymistä eri osa-alueilta ja resurssien viisaan käytön perusteleminen rajaa hankkeiden toimintaa.

•

Resurssiviisas Uusimaa kehittää kyvykkyyttä käyttää olemassa olevia resursseja ja luoda kasvua uusista resursseista (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, työvoima, tieto, osaaminen, instituutiot ja organisaatiot) harkitusti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

•

Ympäristön, sosiaalisen ja talouden näkökulmat huomioiva kestävä kasvu tarjoaa uusia mahdollisuuksia alueen toimijoille.

•

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista kiihdyttää digitaalisten sovellusten ja teknologioiden kehittäminen.

•

Resurssiviisaus on Uudenmaan kansainvälinen kilpailuvaltti

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja ennakoivasti tavoilla, jotka edistävät hyvinvointia sekä kestävää kehitystä. Resurssi on taloudellinen, inhimillinen, sosiaalinen tai fyysinen voimavara, jonka avulla tekeminen käynnistyy ja kehittyy.

Uudenmaan älykäs erikoistuminen Resurssiviisaus Ilmastoneutraalius

Ihmisten kaupunki

Osaaminen Yhteistyö

Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut

Strategiset painopisteet Hiilinielut

Kiertotalous

Muovit

Uudet energiamuodot Uudet materiaalit

Avoin data

Biotalous

Matkailu

Terveysteknologiat

Uudet teknologiat

Robotiikka

IoT

Ilmastoneutraalius

•

Ihmisten kaupunki

•

Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut.

toimintoja, jotka tukevat Uudenmaan hiilineutraaliustavoitetta. Teemaan liittyviä asiakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut, uudet energiamuodot, biotalouden innovaatiot tai uudet materiaalit.

Terveydenhoito

Teollisuuden prosessit

•

Ilmastoneutraalius-painopiste sisältää

Ruoka

Asumisen palvelut

Liikkuminen ja liikenne

Logistiikka

Väliaikaiskäyttö

MAAS

Energiatehokkuus

Kaupunkisuunnittelu

Strategian kattoteemana olevan resurssiviisauden alla on kolme strategista painopistettä:

Hyvinvointi

Ihmisten kaupunki -painopiste sisältää

toimintoja, jotka tukevat kaupunkikehitystä, sujuvaa arkea ja ihmisten hyvinvointia. Teemaan liittyviä asiakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi liikkuminen, asuminen, kaupunkisuunnittelu tai terveydenhoito.

Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut -painopiste sisältää toimintoja, jotka tukevat eri toimialojen uudistumista. Teemaan liittyviä asiakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi teollisuuden uudet prosessit, terveysteknologiat, robotiikka tai matkailu.

Strategisten painopistealojen rajapinnoissa ja leikkauspisteissä on useampia teemoja yhdistäviä kokonaisuuksia. Avaamalla mahdollisuuksia alojen rajapinnoissa vastaamme toimialojen murrokseen ja pyrimme pois havaitusta siiloutumisesta. Esimerkkejä teemoja yhdistävistä asioista ovat rakentaminen, liikenne, ruoka ja tiedonhallinta. Uudellamaalla on vahvaa innovaatiotoimintaa myös EU:n määrittelemien strategisten arvoketjujen aloilla. Näitä ovat mm. itseohjautuvat ajoneuvot, älykäs terveys, niukkahiilinen teollisuus, vetyteknologiat, teollinen internet ja kyberturvallisuus. Kaikkia strategisia painopistealoja tukee ja yhdistää osaaminen. Uudenmaan koulutussektori on vahva ja monipuolinen. Resurssiviisauden tavoitteisiin vastaaminen edellyttää osaamisen laajaa ja tehokasta hyödyntämistä kaikilla painopistealoilla. Osaamisen kysyntää ja tarjontaa on ennakoitava aktiivisesti ja erilaisia koulutusja kouluttautumismahdollisuuksia on tuettava monipuolisesti. Erityisenä mahdollisuutena ja haasteena Uudellamaalla on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen monipuolinen hyödyntäminen.

Yhteistyötä ja kehittämisympäristöjä Strategian toimeenpanossa • • •

•

rahoitetaan projekteja ja kehittämisympäristöjä, jotka toteuttavat strategiaa tuetaan alueellisia innovaatioekosysteemejä ja -verkostoja edistetään aluerajat ylittävää yhteistyötä vahvempien kokonaisuuksien synnyttämiseksi osallistutaan ja tuetaan toimijoita osallistumaan kansainvälisiin verkostoihin ja alustoihin vahvistetaan Helsinki Smart Region -brändiä ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita strategian toimeenpanossa ovat korkeakoulut, tutkimuslaitokset, alueelliset kehittämisyhtiöt, kunnat ja kaupungit sekä yritykset. Yhteistyötä tehdään Euroopan komission, ministeriöiden ja muiden maakuntien kanssa.

Alueellinen yhteistyö

Alueen kilpailukyvyn kehittämisessä tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden joustavaa yhteistyötä. Älykkään erikoistumisen toimeenpanossa keskeisiä ovat korkeakoulut, kaupungit, kehittämisyhtiöt, tutkimuslaitokset ja yritykset. Näiden

välistä yhteistyötä ja yhteistyön uusia muotoja tuetaan kohdistamalla rahoitusta yhdessä toteutettaville hankkeille. Lisäksi panostetaan avoimien verkostojen ja uusien kumppanuuksien synnyttämiseen.

Innovaatioalustat ja pilotointiympäristöt Kansainvälisesti kilpailukykyiseen, moninaiseen ja nopeasti uudistuvaan osaamiseen perustuva innovaatiotoiminta syntyy osana riittävän monialaista, pitkäjänteistä ja kokeiluihin perustuvaa innovaatioekosysteemiä. Tutkimuslähtöisiä innovaatioympäristöjä on muodostunut alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteyteen. Niillä on myös erilaisia pilotointiympäristöjä, jotka mahdollistavat innovaatioiden kehittämisen lähemmäksi kaupallista valmiutta. Oleellista näiden ekosysteemien toiminnalle on, että mukana on myös yrityksiä ja kaupunkeja. Uudenmaan kunnat sekä erilaiset kaupunginosat toimivat myös kokeilu- ja kehittämisalustoina erilaisille uusille ratkaisuille. Niissä asukkailla ja muilla käyttäjillä on merkittävä rooli. Erilaisten alustojen ja pilotointiympäristöjen toimintaa tuetaan strategian toimeenpanossa.

Yhteistyökumppaneina korkeakoulut, tutkimuslaitokset, alueelliset kehittämisyhtiöt, kunnat ja kaupungit sekä yritykset.

Strategiaa toteuttavat projektit Älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan erityisesti Uudenmaan liiton myöntämällä kansallisella rahoituksella sekä rakennerahastovaroille (EAKR ja ESR). Näitä rahoituksia myönnettäessä painotetaan resurssien järkevää käyttöä taloudellisesta, ympäristöllisestä tai sosiaalisesta näkökulmasta. Rahoitettavat hankkeet jakautuvat pääteemoiltaan ilmastoneutraaliutta ja kiertotaloutta tukeviin hankkeisiin, Ihmisten kaupunki -teemaa tukeviin hankkeisiin sekä palveluiden ja teollisuuden uudistumista tukeviin hankkeisiin. Osaaminen ja sen kehittäminen ovat tärkeä osa älykkään erikoistumisen strategiaa. Monipuolinen osaaminen ja vahvat koulutusorganisaatiot ovat Uudenmaan erityisvahvuus. Osaamista ja sen hyödyntämistä halutaan tukea myös strategian toteuttamisessa.

Kansainväliset verkostot ja alustat Uusmaalaiset toimijat ovat mukana useissa verkostoissa, jotka tekevät yhteistyötä älykkään erikoistumisen teemoissa. Euroopan komissio tarjoaa alueille ja niiden toimijoille useita yhteistyöaloitteita ja -alustoja. Tällaisia ovat esimerkiksi S3 Platform ja sen temaattiset verkostot. Uusimaa on mukana mm. Turvallisen ja kestävän liikkumisen alustalla (Safe and Sustainable Mobility SSM).

Uusmaalaisia toimijoita on mukana lähes kaikissa Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteistöissä (KIC). Uusimaa on valinnut verrokki- ja yhteistyöalueikseen Amsterdamin, Hampurin, Kööpenhaminan ja Tukholman alueet, ja yhdessä ne muodostavat Big Five-verkoston. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle älykkään erikoistumisen teemoista ja sitä syvennetään yhteisillä kehittämishankkeilla. Muita Uudenmaan liiton verkostoja ovat mm. Eurooppalainen ERRIN-verkosto, Itämeren yhteistyöfoorumi BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-operation) ja Euroopan alueiden välinen yhteistyöjärjestö CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions). Strategian toteuttamisessa Uudenmaan liitto tukee toimijoiden osallistumista kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin sekä omalla toiminnallaan että tarjoamalla tukea hankevalmisteluun. Yhdistämällä eri alueiden vahvuuksia ja siirtämällä osaamista kansainvälisesti koko Euroopan resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Kansallinen yhteistyö Aluerajat ylittävä yhteistyö painottuu luonnollisesti lähimaakuntiin sekä Etelä- ja Länsi-Suomen rakennerahasto-ohjelman alueelle. Sitä toteutetaan erityisesti ylimaakunnallisilla rakennerahastohankkeilla. Toinen painopiste

kansallisessa yhteistyössä on kuuden suurimman kaupungin yhteinen kehittämistyö, joka on käynnistynyt 6Aika-strategian myötä. Maakuntien rajat ylittävää temaattista yhteistyötä sekä vertaisoppimista tukee kaikkien maakuntien yhteinen älykkään erikoistumisen kollegaverkosto, joka kokoontuu käsittelemään ajankohtaisia teemoja useamman kerran vuodessa. Verkosto voi myös nostaa kansalliseen keskusteluun kaikille maakunnille yhteisiä asioita.

Viestintä ja vaikuttaminen Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa ja sen toteuttamista esitellään Helsinki Smart Region -viestintäkanavissa. Ne tuovat esiin alueen osaamista ja konkreettisia esimerkkejä kehittämistyöstä. Viestinnässä tehdään yhteistyötä alueen muiden innovaatiotoimijoiden kanssa esimerkiksi Smart-viestijät-verkostossa, joka tuo esiin alueen älykehitystä ja -hankkeita.

Resursseja toteutukseen Älykkään erikoistumisen strategian toteuttamisessa hyödynnetään laajasti erilaisia rahoitusinstrumentteja. Keskeisimmässä asemassa ovat rakennerahastovarat. Älykkään erikoistumisen strategia vaikuttaa erityisesti EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja ESR (Euroopan sosiaalirahasto) rahoituksella tuettaviin hankkeisiin. Muuhun alueelliseen rahoitukseen vaikutusta on jossain määrin. Uudenmaan liitto käyttää strategian toteuttamiseen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa. Rahoitettaviksi valitaan hankkeita, jotka toteuttavat sekä maakuntaohjelmaa että älykkään erikoistumisen strategiaa. Tavoitteena on luoda synergiaa rahoitusinstrumenttien välille ja synnyttää kehittämiskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään useita eri

rahoitusinstrumentteja. Kansallisesti näitä muita instrumentteja ovat muun muassa Business Finlandin sekä Suomen Akatemian myöntämä rahoitus. Kansainvälisessä yhteistyössä ja kehittämishankkeissa alueen toimijat hyödyntävät laajasti Interreg-rahoitusta sekä erityisesti tutkimukseen suunnattua Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Muiden EU-rahoitusinstrumenttien tuntemusta ja parempaa hyödyntämistä pyritään vahvistamaan. Julkisen rahoituksen yhtenä tavoitteena on edistää myös yksityisen rahoituksen hyödyntämistä.

Tavoitteena on luona synergiaa rahoitusinstrumenttien välille.

Toimintaa monella tasolla Älykäs erikoistuminen onnistuu, kun läheisesti toistensa kanssa tekemisissä olevat toimijat pääsevät yhdessä synnyttämään alueen vahvuuksien pohjalta innovaatioita. Älykäs erikoistuminen on paikkasidonnainen strategia. Siksi alueellinen innovaatioekosysteemi ja sen toimijat ovat siinä keskeisessä roolissa. Älykkään erikoistumisen toimeenpano vaatii osallistumista ja prosessinomaista yhteiskehittämistä eri hallinnon tasoilla. Älykäs erikoistuminen on kokeellinen innovaatiostrategia, ja sen luonteen vuoksi seurannalla ja oppimisella on iso rooli toimeenpanon kehittämisessä. Monitasoinen hallinnointi EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla perustuu joustavuuteen ja prosessimaiseen muotoon. Euroopan unioni päättää politiikkakehyksestä, yleisistä tavoitteista ja rahoituksesta, jolla älykkään erikoistumisen toimeenpanoa edistetään. Kansallisen tason innovaatiopolitiikkaa ja sen rahoitusta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Älykkään erikoistumisen strategioilla

varmistetaan synergia Euroopan unionin politiikan ja rahoituksen välillä. Niillä täydennetään kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja yksityisiä investointeja. Alueellisesti älykäs erikoistuminen on väline tutkimus- ja innovaatiotoiminnan suuntaamiseen. Interaktiivinen toimeenpano toteutuu maakunnan liitossa alueellisella hallintotasolla, missä on vahvimmat yhteistyökäytännöt alueen keskeisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen, kehitysyhtiöiden, kuntien ja kaupunkien kanssa. Älykkään erikoistumisen strategia toteutetaan monitasoisena hallintona. Uudellamaalla strategiaa toteuttaa ja koordinoi Uudenmaan liitto. Se vastaa sekä strategian toteutuksesta ja koordinoinnista että seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteiden ja toteutuksen vuorovaikutteista määrittelyä laajassa yhteistyössä kutsutaan yrittäjämäisen löytämisen prosessiksi (EDP, entrepreneurial discovery process).

Yhteisiä innovaatioita vahvuuksien pohjalta.

Aluetoimijoiden yhteispeliä

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö MYRS seuraa ja sovittaa yhteen maakunnan alueella valmisteltavia hankkeita sekä valmistelee Maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltäviä asioita. Toimeenpanoa ja käytännön toteutusta koordinoi Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen tiimi. Tiimi laatii yhteenvedon strategian seurannassa kerätyistä tiedoista ja raportoi strategian toteutumisesta Maakunnan yhteistyöryhmälle sekä Uudenmaan liiton johtoryhmälle. Strategian toteuttamiseen osallistuvat Uudenmaan liiton eri tiimit sekä Helsinki EU Office. Yhteisen näkemyksen ja alueen tilannekuvan

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö MYRS

Asiantuntijaryhmät

ENMA

RIS3 TIIMI

Strategian toteutusta ja suuntaamista ohjaa maakunnan yhteistyöryhmä MYR. Se on lakisääteinen toimielin, joka ohjaa kuntaresursseja ja määrittelee valtionhallinnon aluekehittämishankkeet ja linjaukset. MYR kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Ryhmässä on edustajat Uudenmaan liiton jäsenkunnista, valtionhallinnosta, korkeakouluista sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä. MYR käsittelee ja arvioi älykkään erikoistumisen strategian toteutumista kokouksissaan säännöllisesti. Se ohjaa strategian toimeenpanoa ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia strategiaan tai sen toteuttamiseen.

Maakunnan yhteistyöryhmä MYR

Älykkään erikoistumisen strategian hyväksyy Uudenmaan maakuntahallitus.

II T T O

Sparrausryhmä

ylläpitämiseksi strategiaa ja sen toteuttamista käsitellään sparrausryhmässä sekä Uudenmaan asiantuntijaryhmissä. Korkean tason sparrausryhmä on tämän strategian toimeenpanossa luotava uusi, älykkään erikoistumisen yhteistyöhön perustettava ryhmä. Se kootaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoista, jotka edustavat yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä oppilaitoksia. Sparrausryhmä toimii älykkään erikoistumisen ohjausryhmänä.

Yliopistot

Yritykset

Kunnat ja kuntalaiset

Tutkimuslaitokset

Kvkumppanit

Ammattikorkeakoulut

S3 Platform

Uudenmaan liiton asiantuntijaryhmät keskustelevat liiton valmistelutyöstä ennakolta sidosryhmien kanssa, ja nivovat sitä yhteen kunnissa tehtävän työn kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ryhmien jäsenet ovat ensisijaisesti kuntien edustajia. Ryhmät jakavat tietoa tärkeimmistä ajankohtaisasioista sekä valvovat maakunnan etua, tarvittaessa kannanotoin tai aloittein. Älykkään erikoistumisen strategia on uutena asiana mukana asiantuntijaryhmien keskustelussa. Erityisesti strategiaa seurataan elinkeinoryhmässä, mutta teemojen mukaan myös muissa ryhmissä.

Seuranta Seurannalla saamme tietoa siitä, mitä vaikutuksia strategialla ja sen toimeenpanolla on ollut Uudellamaalla. Seuranta ja mittarit tuottavat aineistoa strategian arviointiin. Käytettävillä mittareilla strategian toteutumista tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: •

strategian vaikuttavuuden sekä alueen tuotantorakenteen ja innovaatiokyvykkyyden kehittymisen seuranta

•

tehtyjen toimenpiteiden tulosten seuranta

•

strategian toimeenpanon sekä käytettävissä olevien ja käytettyjen panosten seuranta

Seurannan ja tulosten arvioinnin perusteella voimme tehdä strategiaan ja sen toimeenpanoon tarpeellisia muutoksia. Mittariston tulee olla tarkoituksenmukainen ja informatiivinen, siksi seurantaa ja mittareita kehitetään jatkuvasti strategiaa toteutettaessa. Jotkin mittareista saattavat osoittautua liian yleisiksi, eikä esimerkiksi digitalisaatiolle ole vielä määritetty mittaria. Seurannassa on valmius päivittää mittareita paremmin tarvetta vastaaviksi.

Alueellisen vaikuttavuuden mittarit Uudenmaan kehittymistä alueena seurataan erilaisten eurooppalaisten analyysien tulosten muutoksesta. Näitä analyysejä ovat Regional Innovation Scoreboard (RIS), European Regional Competitiveness Index (RCI) sekä European Social Progress Index (SPI). Indikaattoreiden muutokset ja muutosten suunta kuvaavat alueellisten strategioiden vaikuttavuutta. Oman alueemme kehittymisen lisäksi voimme samalla seurata Uudenmaan asemoitumista eurooppalaisessa kokonaisuudessa. Näistä indekseistä valitaan joitakin taustamuuttujia, joita seurataan indeksien ilmestymistä tiheämmin.

Resurssien viisaaseen käyttöön liittyvät mittarit (temaattiset mittarit) Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian läpileikkaava tavoite on olemassa olevien resurssien viisas käyttäminen. Ympäristönäkökulmasta tällä tarkoitetaan muun muassa ympäristölle aiheutuvan kuormituksen pienentämistä. Aluetason indikaattorina seurataan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä.

Seurantaa ja mittareita kehitetään jatkuvasti.

Yritystoiminnan näkökulmasta resurssien viisas käyttö tarkoittaa oikeaa määrää osaavaa työvoimaa. Tätä seurataan työllisyyden kehittymisenä (työlliset toimialoittain) sekä koulutuksen tasona (väestön koulutusrakenne sekä oppilaitosten aloituspaikat). Lisäksi seuraamme erityisesti kasvuyritysten määrää toimialoittain. Digitalisaatio parantaa resurssien käyttöä uudistamalla toimintatapoja, parantamalla palvelujen laatua ja saatavuutta ja lisäämällä toiminnan tehokkuutta. Digitalisaation vaikutuksiin pyrimme löytämää sopivan seurantaindikaattorin.

Rahoitusta ja sen käyttöä seuraavat mittarit Strategian toteuttamiseen käytettyä rahoitusta seurataan teemoittain. Tuloksista nähdään, missä teemoissa on kyetty rakentamaan hyväksi arvioituja kehittämistoimenpiteitä (rahoituksen saaneet hankkeet) sekä missä aktiivisuutta voitaisiin parantaa (rahoitushakemusten jakautuminen). Kun tiedetään käytettävissä olevien kehittämisrahoituksen määrä ja kohdistuminen, voidaan paremmin arvioida aikaan saatuja vaikutuksia ja tarvittaessa suunnata rahoitushakuja. Tarkimmin seurataan rakennerahastojen sekä maakunnan liiton myöntämän rahoituksen määrää ja kohdistumista. Rahoitettujen projektien toteutuneita tuloksia seurataan rahoitusinstrumenttien omilla tulosindikaattoreilla. Tiedot kootaan rahoittajilta.

Yleisemmällä tasolla seurataan muiden älykkään erikoistumisen strategiaa toteuttavien rahoitusinstrumenttien kohdistumista. Nämä tiedot auttavat muodostamaan laajemman tilannekuvan strategian toteuttamisen kentästä. Rahoituksen kohdistumiseen voidaan tulosten perusteella pyrkiä vaikuttamaan erilaisin välillisin toimenpitein, esimerkiksi tukemalla hankehakemusten valmistelua. Tiedot kootaan rahoittajien tiedostoista.

Uusimaa kiinnostavana yhteistyökumppanina (tunnettuus) Älykkään erikoistumisen kansainvälinen viestintä kootaan Helsinki Smart Region -brändin alle. Sen kautta sekä Uudenmaan liitto että alueen toimijat löytävät potentiaalisia yhteistyökumppaneita vertaisoppimiseen ja kehittämishankkeisiin. Brändin tunnettuutta seurataan sivuston kävijämäärillä ja muilla laadullisilla viestintään ja vaikuttavuuteen pohjaavilla mittareilla.

Erilliset kyselyt ja palautteet Strategian tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä, toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on myös luoda synergiaa hankkeiden välille sekä saattaa alkuun suurempia kehittämiskokonaisuuksia. Tieto näiden tavoitteiden toteutumisesta saadaan erilaisilla kyselyillä. Samalla kootaan toimijoiden kokemuksia strategiasta ja sen toteuttamisesta sekä kerätään muutos- ja parannusehdotuksia.

Helsinki Smart Region -brändi kokoaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen.

Arviointi Strategian toteuttamista arvioidaan käytettävien mittareiden perusteella. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) saa kokouksissaan katsauksen strategian toteutumisesta. Vuosittain kootaan yhteen kaikkien mittareiden tulokset. Niiden perusteella arvioidaan strategian toteutumista ja tarvittaessa suunnataan toimeenpanoa tai itse strategiaa uudelleen. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) seuraa säännöllisesti älykkään erikoistumisen strategiaa toteuttavien hankkeiden rahoitusta ja sen jakautumista painopistealoihin. Arviointinsa perusteella MYRS voi suositella muutoksia strategian toimeenpanoon.

Laajempi strategian ja sen vaikutusten arviointi tehdään joka toinen vuosi. Siinä kootaan yhteen sekä seurattavien mittareiden että Uudenmaan asiantuntijaryhmien arviot strategiasta ja sen toteuttamisesta. Tietoja täydennetään haastatteluilla. Suomen muiden maakuntien kanssa tehtävä älykkään erikoistumisen yhteistyö mahdollistaa temaattisten vertaisarviointien tekemisen kansallisesti. Lisäksi osallistumme sopiviin S3 Platformin järjestämiin vertaisarviointeihin.

Seurannan tulokset kootaan vuosittain.

Strategian muutokset ja päivittäminen Arvioinnin perusteella maakunnan yhteistyöryhmä MYR ehdottaa strategiaan tarvittavia muutoksia ja uuden älykkään erikoistumisen strategian valmistelua. Pienemmät ohjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa strategian toimeenpanoa uudelleen suuntaamalla. Uuden Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian hyväksyy Uudenmaan maakuntahallitus.

Strategian toimeenpanoa voidaan suunnata uudelleen.

Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • toimisto@uudenmaanliitto.fi • uudenmaanliitto.fi @Uudenmaanliitto