Ratkaisujen Uusimaa – Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029

Ratkaisujen Uusimaa

SUOMEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ, EUROOPAN EDELLÄKÄVIJÄ

Uudenmaan liiton julkaisuja A 58 - 2025

ISBN 978-952-448-628-6

ISSN 2342-3781

Julkaisija: Uudenmaan liitto

Kuvitukset: Kati Närhi

Ulkoasu: Anni Levonen

Helsinki 12/2025

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki toimisto@uudenmaanliitto.fi • uudenmaanliitto.fi

Ratkaisujen Uusimaa –

Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä

Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029

Kuvailulehti

Julkaisun nimi

Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä.

Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029

Julkaisija Tekijä

Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto

Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Julkaisuaika

Uudenmaan liiton julkaisuja A 58 12/2025

ISBN ISSN 978-952-448-628-6 2342-3781

Kieli Sivuja suomi 45

Tiivistelmä

Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä sisältää vision vuoteen 2050 sekä painopisteet ja tavoitteet vuosille 2026–2029 koko maakunnan kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaa on työstetty useissa työpajoissa maakunnan kehittämistoimijoiden kanssa.

Ohjelman tavoitteissa on otettu huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan unionin keskeiset suunnitelmat ja strategiat, kansalliset strategiat ja ohjelmat sekä Uudenmaan kuntien strategiat.

Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä sisältää Uudenmaan maakunnan keskeisten vahvuuksien ja haasteiden kuvauksen, vuoteen 2050 katsovan toimintaympäristön muutosten huomioinnin sekä vision, jotka toimivat kehittämisen painopisteiden ja tavoitteiden perustana.

Ohjelman visio vuodelle 2050 on ”Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta”.

Ohjelman painopisteet ja kärkitavoitteet ovat seuraavat:

•Ympäristöviisas Uusimaa Kärkitavoite: Euroopan ympäristöviisain alue Uudenmaan tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus, jolloin hiiltä sidotaan päästöjä enemmän. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä ja luonnon tilaa parannettava. Luonnonvarojen käyttöä kohtuullistetaan ja kiertotaloutta edistetään aktiivisesti. Samalla lisätään maakunnan huoltovarmuutta, ympäristöturvallisuutta sekä sopeutumiskykyä ja varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

•Innovatiivinen Uusimaa

Kärkitavoite: Euroopan innovatiivisin alue

Alueemme toimijat tuottavat uusista ideoista ja innovaatioista ratkaisuja, menestyvää liiketoimintaa, uutta vientiä sekä uusia työpaikkoja. Innovatiivisella Uudellamaalla TKI-toiminta edistää koko maakunnan uudistumista sekä planeetan rajoihin mahtuvaa kasvua. Uudenmaan kilpailukyky rakentuu yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyössä sekä kansallisissa ja kansainvälisesti vetovoimaisissa innovaatioekosysteemeissä, jotka houkuttelevat osaajia, yhteistyökumppaneita ja investointeja.

•Onnellisten Uusimaa

Kärkitavoite: Euroopan hyvinvoivin alue

Onnellisten Uusimaa on turvallinen maakunta, jossa asuinalueet eivät ole eriytyneet ja jossa kohtuuhintaista asumista, palveluita, kulttuuria ja lähiluontoa on tarjolla, asukkaiden osallisuus on vahvaa ja sivistys on korkealla tasolla. Julkiset palvelut ja kolmas sektori tukevat yhteistyössä maahanmuuttajien kotoutumista, jotta heidän on helppo päästä osaksi yhteiskuntaa. Nuorten työllistymistä, hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan.

Painopisteiden toteuttamista ohjaavat myöhemmin päivitettävät tiekartat. Ohjelmaa toteuttavat Uudenmaan kehittämistoimijat ennen kaikkea EU-rahoitteisten hankkeiden kautta. Ohjelman toteutumista seurataan painopistekohtaisilla mittareilla.

Maakuntaohjelman ympäristö- ja sukupuolivaikutuksia on arvioitu ohjelman ympäristöselostuksessa, jonka yhteenveto on ohjelman liitteenä.

Avainsanat

maakunta, maakuntaohjelma, Uusimaa, aluekehittäminen, visio, strategia

Huomautuksia

Julkaisu löytyy myös ruotsiksi. Publikation finns också på svenska.

Julkaisun pdf-versio löytyy verkkosivuiltamme uudenmaanliitto.fi/julkaisut

Esipuhe

Uudenmaan uutta maakuntaohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä haasteiden keskellä. Suomen talouskasvu on junnannut pitkään paikoillaan, alueemme työttömyys on kasvanut enemmän kuin muissa maakunnissa ja lisäksi geopolitiikan käänteet ja suurvaltapolitiikan paluu nostavat maakuntamme työn aiempaakin tärkeämmäksi. Uusimaa on Suomen kasvun veturi ja monella mittarilla eurooppalainen edelläkävijä, ja teemme tulevaisuudessakin työtä tämän roolimme selkeästi ja yhdessä ymmärtäen.

Tämä uusi maakuntaohjelmamme on saanut nimekseen ”Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä”. Se paitsi kuvaa rooliamme uusien ja rohkeiden ratkaisujen kehittäjänä, myös vahvan uudistamishaluista asennettamme. Olemme alueena paitsi Suomen suunnannäyttäjä, myös merkittävä kansainvälinen toimija. Visiomme on olla Euroopan ympäristöystävällisin, innovatiivisin ja onnellisin maakunta.

Maakuntaohjelmamme määrittää maakuntamme kehittämisen suunnan vuosille 2026–2029. Tavoitteemme pohjautuvat alueen nykytilaan, mahdollisuuksiin ja menestystekijöihin.

Ohjelmassa on huomioitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan unionin keskeiset suunnitelmat ja painopisteet sekä Suomen kansalliset strategiat ja Valtioneuvoston aluekehittämispäätös. Ohjelma katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja on selkeä jatko aiemmalle maakuntaohjelmallemme (Uusimaa­ohjelma 2022–2025). Tavoitteemme ovat kunnianhimoisia mutta saavutettavissa suunnitelmallisella ja vaikuttavalla yhteistyöllä.

Uuden maakuntaohjelmamme jalkauttaminen sekä toteutus on laajasti yhteinen tehtävämme. Myös ohjelman valmistelussa on ollut mukana kattava joukko maakunnan kehittäjiä. Valmistelusta vastasi aluekehitysviranomaisena Uudenmaan liitto, ja mukana sisällön suunnittelussa on ollut alueemme kuntia, oppilaitoksia, korkeakouluja, tutkimuslaitoksissa, yhdistyksiä ja järjestöjä. Valmistelua on ohjannut Uudenmaan maakuntahallitus. Käsissämme nyt oleva ohjelma antaa meille kirkkaan suunnan tulevaisuuteen Uudenmaan ja Suomen menestyksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Kiitän lämpimästi kaikkia valmisteluun osallistuneita!

Tuija Telén

Uudenmaan maakuntajohtaja

Johdanto

Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä on Uudenmaan maakuntaohjelma, joka määrittää kehittämisen suunnan vuosille 2026–2029. Se kuvaa maakuntamme mahdollisuudet ja menestymisen edellytykset. Maakuntaohjelman valmistelusta on vastannut aluekehitysviranomaisena Uudenmaan liitto. Uudenmaan maakuntaohjelma on koko maakunnan kehittämiseen tähtäävä ohjelma, ja sen tekemiseen on osallistunut monia Uudenmaan kehittämistoimijoita: kuntia, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, yhdistyksiä ja järjestöjä. Ohjelman toteuttajat ovat olleet keskeisesti mukana myös keväällä ja syksyllä 2025 järjestetyissä lukuisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa, joissa ohjelman tavoitteita on määritelty.

Ohjelman tavoitteissa on otettu huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan unionin keskeiset suunnitelmat ja strategiat sekä kansalliset strategiat ja ohjelmat. Ohjelman painopisteet ovat linjassa valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen painopisteiden; kestävä elinvoima ja investoinnit, hyvinvoiva väestö

ja yhteisöt ja vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto, kanssa.

Ohjelma on jatkoa Uudenmaan edelliselle maakuntaohjelmalle, Reilusti edellä – Uusimaaohjelma 2022–2025. Maakunnan kehittämisen kannalta samat teemat ovat edelleen ajankohtaisia: ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, Uudenmaan elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kehittämisen perustavoitteet ovat säilyneet samoina, mutta niiden painotuksiin on tullut muutoksia ja rinnalle on noussut myös muita tärkeitä asioita, kuten kokonaisturvallisuus.

Maakuntaohjelman taustalla ja liikkeellepanevana voimana ovat Uudenmaan liiton monenlaiset roolit ja tehtävät alueen kehittäjänä ja edunvalvojana. Yhtenä keskeisenä tehtävänä on tuoda maakunnan kehittämistoimijoita yhteen niin keskenään kuin kansainvälisissä verkostoissakin. Uudenmaan liitto on myös strateginen alueen kehittäjä: luomme edellytyksiä alueen menestykselle aluekehittämisen ja mm. maakuntakaavatyön avulla. Meillä on tärkeä rooli myös

Ohjelman tavoitteissa on otettu huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan unionin keskeiset suunnitelmat ja strategiat sekä kansalliset strategiat ja ohjelmat.

tiedon tuottajana, sillä tuotamme mm. tilasto­ ja paikkatietoa sekä tilannekuvaa maakunnasta. Myönnämme alueen toimijoille sekä kansallista että Euroopan unionin rahoitusta ja tuemme hakijoita EU­rahoituksen hakemisessa. Uudenmaan liitto toimii paitsi maakunnan myös kansallisena edunvalvojana. Edunvalvonnan tavoitteena on parantaa Uudenmaan elinvoimaa ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudellemaalle myönteisellä tavalla sekä kansallisella että

EU­tasolla. Uusimaa on monella mittarilla merkittävä eurooppalainen edelläkävijä, ja Uudenmaan menestys on avain kansalliseen kasvuun ja kilpailukykyyn. Uudenmaan liiton edunvalvontatyön luontevana kärkenä onkin koko Suomen menestymisen edistäminen.

olevista kehityskuluista, jotka huomioidaan ohjelman neljän vuoden tavoitteiden taustana. Ohjelmassa on kolme kehittämisen painopistettä – Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Jokaisen kehittämisen painopisteen alla on kolme tavoitetta, joiden avulla painopistettä edistetään.

Uudenmaan ja Suomen menestyksen edistäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen on erityisen tärkeää ja se on huomioitu ohjelman kaikissa painopisteissä.

Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029 on nimeltään Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä. Ohjelmaa kirjoittaessa Suomi on ollut vaikeassa taloudellisessa tilanteessa jo pidemmän aikaa, eikä talouden nousua ja työttömyyden vähenemistä ole vielä nähtävissä. Tästä syystä Uudenmaan ja Suomen menestyksen edistäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen on erityisen tärkeää ja se on huomioitu ohjelman kaikissa painopisteissä. Maakuntaohjelman nimi viittaa siihen, että ohjelmassa etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Nimi kertoo myös roolistamme ja asenteestamme. Ratkaisujen Uusimaa on tehty koko Uuttamaata varten. Lisäksi se toimii Uudenmaan liiton strategiana. Uudenmaan liiton toimintaa ohjaavat vuositavoitteet määritellään ja niiden toteutumista seurataan erillisenä prosessina.

Maakuntaohjelman rakenne on seuraava: Uusimaa nyt ­luvussa esitetään Uudenmaan keskeiset vahvuudet, haasteet ja ominaispiirteet. Uudenmaan tulevaisuuden suunnat ­luvussa kerrotaan pidemmällä aikavälillä odotettavissa

Ohjelma sisältää myös tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoiminnan (TKI) kärjet, jotka toimivat Euroopan komission edellyttäminä alueemme älykkään erikoistumisen kärkinä. Maakuntaohjelma on strategisen tason kehittämisohjelma, eikä se tästä syystä sisällä toimenpiteitä.

Toteutus ja seuranta ­luvussa kerrotaan, keitä ovat ohjelman toteuttajat, miten ohjelmaa pannaan toimeen ja millä mittareilla kehitystä seurataan. Toimintatapana on yhteistyö ja Uudenmaan liiton verkostojen kautta vaikuttaminen. Ohjelman toimeenpanon kannalta tärkeä rooli on EU­hankerahoituksella, jonka osalta uusi ohjelmakausi on alkamassa. Ohjelman tavoitteiden seurantaa varten on määritelty indikaattorit, joista keskeisimmät ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia. Toteutus ja seuranta ­luvussa kerrotaan myös, miten maakuntaohjelma toimii Uudenmaan liiton strategiana. Ohjelman liitteenä on yhteenveto ympäristöselostuksesta.

Uusimaa nyt

Uudellamaalla asuu vuonna 2025 yhteensä 1,8 miljoonaa ihmistä, kolmannes kaikista suomalaisista. Suurin osa Uudenmaan nykyisistä asukkaista on syntynyt maakunnassa, mutta yhä useampi on muuttanut alueelle muualta. Uusimaa onkin saanut nimensä maakuntaan aikoinaan muuttaneilta siirtolaisilta. Ruotsinkielinen nimi Nyland esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1326. Uudenmaan erityispiirteitä ovat alueemme saaristo, elinvoimaiset kaupungit ja elävä maaseutu.

Uusimaalaisuus on moninaisuutta. Uusimaalaisten juuret yltävät kaikkialle paitsi Suomessa, myös maailmassa. Uusimaa on Suomen kielitaitoisin maakunta, jossa puhutaan 158 kieltä. Uusimaalaisuus ja uusimaalainen kulttuuri eivät ole kiinni menneisyydessä, ennalta päätettyjä tai valmiita, vaan nykyiset uusimaalaiset rakentavat niitä yhdessä.

Uusimaa on Suomen merkittävin ja nopeimmin kasvava talous­ ja väestökeskittymä. Etenkin pääkaupunkiseutu vetää ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta myös alueen palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat muuttamaan Uudellemaalle. Uudenmaan vahvuus ja

erityispiirre on myös kulttuurin keskittyminen maakuntaan. Uusimaa on Suomen luovin alue, jonne on sijoittunut suurin osa maamme taiteilijoista ja luovien alojen yrityksistä. Maakunnalle tunnusomaisia ovat myös kasvavat kehyskunnat ja elinvoimainen maaseutu. Uudenmaan saaristolla on potentiaalia paitsi virkistys­ ja matkailukohteena, myös elinkeinojen kehittämisen kannalta.

Uudenmaan pienten kuntien vahvuuksia ovat luonnonläheisyys, rauhallinen ja turvallinen elinympäristö, edulliset asumiskustannukset ja ruuhkattomuus. Väestöennusteiden mukaan maakunnan väestönkasvu jatkuu voimakkaana myös tulevaisuudessa ylittäen 2,1 miljoonan asukkaan rajan vuoteen 2040 mennessä. Uudenmaan kuntien erilaiset profiilit asumisen, kielen, työpaikkojen ja elinkeinojen näkökulmasta ovat maakunnan vahvuus. Yhteistyö on pienten kuntien ja toimijoiden elinvoimaisuuden säilyttämisen edellytys, mutta tärkeää myös suuremmille kunnille ja kaupungeille.

Maakunnassamme väestönkasvu on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, jossa asuu 70 prosenttia Uudenmaan väestöstä.

Uudellamaalla asuu vuonna 2025 yhteensä

1,8

miljoonaa ihmistä, kolmannes kaikista suomalaisista.

Myös Keski­Uudenmaan Kuuma­seudulla väestönkasvu on viime vuosina ollut suotuisaa. Itä­Uudellamaalla väestönkasvu on sen sijaan ollut maltillista ja Länsi­Uudellamaalla kääntynyt laskuun. Seutujen sisällä kuntien väestökehitykset eroavat usein merkittävästi toisistaan. Syntyvyyden alenemisen myötä myös Uudenmaan väestön ikärakenne on viime vuosina vanhentunut, tosin selvästi muuta maata hitaammin. Vuonna 2025 joka viides uusimaalainen on yli 65­vuotias.

Pääkaupunkiseudulle keskittynyt väestökehitys haastaa kasvun hallintaa. Osassa Itä­ ja LänsiUudenmaan kuntia väestökehitys puolestaan haastaa elinvoiman säilyttämistä ja taloudellisesti kestävää palvelujen järjestämistä. Kasvun ja elinvoiman näkökulmasta kuntia on eriyttänyt pääkaupunkiseudulle painottunut nuorten, opiskelu­ ja työuransa alkuvaiheessa olevien henkilöiden muuttoliike. Tilastokeskuksen viimeisimmän, vuoden 2024 väestöennusteen mukaan on kuitenkin mahdollista, että väestönkasvu kohdistuu jatkossa tasaisemmin koko maakuntaan.

Uusimaa on Suomen kansainvälisin ja monikulttuurisin maakunta, jossa asuu 56 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä väestöstä. Syntyvyyden laskiessa väestönkasvumme onkin perustunut viime vuosina yhä enemmän maahanmuuttoon. Samalla myös yhä suurempi osa maan sisäisistä muuttajista on vieraskielisiä.

Yksi Uudenmaan rikkaus on myös ruotsin kieli: Uusimaa on kaksikielinen maakunta, jossa on useita kaksikielisiä kuntia. Uudenmaan vahvuus ovat sen ihmiset ja siksi on tärkeää, että Uudellamaalla kaikki viihtyvät ja voivat hyvin, taustasta riippumatta.

Reilusti edellä – Uusimaa­ohjelma 2022–2025 ­maakuntaohjelmassa Uudenmaan tavoitteeksi linjattiin, että tutkimus­ ja kehittämistoiminnan menot yltävät viiteen prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on edelleen voimassa ja olemme hyvää vauhtia matkalla sen saavuttamiseen.

Uusimaa on paitsi Suomen TKI­toiminnan keskittymä, myös yksi Euroopan innovatiivisimmista alueista kansainvälisen Regional Innovation Scoreboard ­indeksin mukaan. Maakuntamme tutkimus­ ja kehitystoiminnalle otollisen kasvuympäristön luovat elinkeinoelämän ja korkeakoulusektorin väliset innovaatioekosysteemit sekä väestön korkea koulutustaso. Innovaatioiden syntyminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät kuitenkin jatkossa yhä enemmän panostuksia TKI­toimintaan sekä koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen.

Uusimaalaisten hyvinvointi on useilla mittareilla mitattuna maailman huippuluokkaa. Esimerkiksi ihmisten hyvinvointia mittaavassa sosiaalisen kehityksen vertailussa (EU Social Progress Index, SPI­indeksi) Uusimaa sijoittuu eurooppalaisista alueista ensimmäiseksi. Tilastojen mukaan Uudellamaalla asuu myös Suomen tervein väestö. Toisaalta väestömme hyvinvointia haastavat suurkaupungeille tyypilliset ongelmat, kuten asunnottomuus, pienituloisuus ja segregaation eri muodot.

Suurin osa uusimaalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Hyvinvoinnin järkkymisestä on kuitenkin nähtävissä merkkejä: esimerkiksi Unicefin lasten hyvinvointia mittaavassa tutkimuksessa Suomi on pudonnut viidenneltä sijalta (2020) sijalle 17 vuonna 2025. Lasten ja nuorten hyvinvointia ovat koetelleet mm. yleisen taloustilanteen huononeminen, ilmastonmuutoksen ja sotien aiheuttama epävarmuus sekä koronapandemia, joka lisäsi nuorten yksinäisyyttä ja ahdistusta. Lapsiperheköyhyys on viime vuosina lisääntynyt taloustilanteen ja sosiaaliturvan leikkausten takia. Työttömyyden kasvun vuoksi myös nuorten työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet.

Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä luonnonvarojen ylikulutuksen vaikutukset näkyvät myös Uudellamaalla. Uudenmaan tavoitteeksi on edellisessä maakuntaohjelmassa linjattu olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästövähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä paljon työtä, vaikka maakuntamme kasvihuonekaasupäästöt ovatkin pudonneet lähes kolmanneksen viiden viime vuoden aikana. Tärkeimmät syyt pudotukselle ovat olleet kaukolämmön puhdistuminen sekä energiasektorin toimet. Etenkin liikenteen päästöjen vähentämisessä on kuitenkin haettava uusia ja entistä monipuolisempia ratkaisuja. Myös yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee huomioida metsien hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Keskeistä on minimoida maankäytön muutoksista aiheutuva metsäkato, joka Uudellamaalla on viime vuosina ollut merkittävää.

Uusimaa kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Uudenmaan yksi keskeinen haaste onkin ratkaista, miten mahdollistetaan väestön ja työpaikkojen määrän kasvu mahdollisimman kestävällä tavalla. Kasvun hallinta edellyttää riittävästi kohtuuhintaisia ja monenlaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja, kestäviä liikkumis­ ja energiaratkaisuja, uusia elinkeinoja sekä luonnon ja rakennetun ympäristön vetovoimatekijöiden turvaamista. Samalla ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen lisäävät tarvetta monimuotoisille, riittävän laajoille luontoalueille sekä näitä toisiinsa kytkevälle ekologiselle verkostolle.

Toisaalta myös Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa, haasteena on pienten kylien ja paikkakuntien elinvoiman säilyminen. Kunnissa, joissa väestö vähenee ja vanhenee, on tärkeää kehittää uusia toimintamalleja ja pyrkiä uudistumaan alueen omiin vahvuuksiin nojaten. Paikallisten toimijoiden tukeminen sekä uusien, kestävien liiketoimintamallien, yrittäjyyden, sekä toimeentuloa tuovien yhteisömuotojen kehittäminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista. Samalla vahvistetaan paikallisia innovaatiokyvykkyyksiä ja tuodaan uusia toimijoita Uudenmaan innovaatioverkostoon.

Uudenmaan vahvuus ovat sen ihmiset ja siksi on tärkeää, että Uudellamaalla kaikki viihtyvät ja voivat hyvin, taustasta riippumatta.

Uudenmaan tunnuslukuja

1,8 miljoonaa asukasta

31 % Suomen väestöstä

Keskimääräinen väestönkasvu viimeisen 10 vuoden aikana 18 000 asukasta vuodessa

Väestöennusteen mukaan asukkaita vuonna 2045 lähes 2,2 miljoonaa

Länsi-Uusimaa

Väestö: 100 449

Väestötiheys: 33 hlö/km²

Väestöllinen huoltosuhde: 71 %

Vieraskielisten osuus: 7 %

Itä-Uusimaa

Väestö: 76 589

Väestötiheys: 32 hlö/km²

Väestöllinen huoltosuhde: 68 %

Vieraskielisten osuus: 8 %

26 kuntaa

Pääkaupunkiseutu

Väestö: 1 266 471

Väestötiheys: 1 641 hlö/km²

Väestöllinen huoltosuhde: 47 %

Vieraskielisten osuus: 23 %

Kuuma-seutu

Väestö: 338 791

Väestötiheys: 116 hlö/km²

Väestöllinen huoltosuhde: 58 %

Vieraskielisten osuus: 10 %

Väestönmuutos seuduittain 10 vuoden aikana

Pääkaupunkiseutu

KUUMA-seutu

Itä-Uusimaa

Länsi-Uusimaa

% suomenkielisiä 7 % ruotsinkielisiä 19 % vieraskielisiä Väestöstä on Kaikista Suomen vieraskielisistä

% asuu Uudellamaalla

Ennusteiden mukaan Uudenmaan vieraskielisten

000 700 000 vuoteen 2040 mennessä

Uudenmaan toimialaprofiili

Uudenmaan väestönmuutos 2014–2024

Väestönkasvu 2024 23 093 henkilöä

asukasta kohden

Uusimaa 61 100 €

Suomi 49 000 € EU 38 100 €

Osuus koko

Suomesta 39 %

T&K-menojen osuus BKT:sta 2011–2023 työttömyysaste 8,9 %, Suomessa

Suomi Muu Suomi (Suomi pl Uusimaa) Uus maa

Uudellemaalle saapuneet matkailijat 2014–2024

Uudenmaan osuus Suomen

T&K-menoista 51 %

Ulkomaalaisten matkailusta yli 50 % kohdistuu Uudellemaalle

Uusimaalaisilla on Suomen korkein koulutustaso

41 % yli 15-vuotiaista on suorittanut jonkin korkeaasteen tutkinnon

EU:n hyvinvoivin alue

(Regional social progress index 2024)

Uudellamaalla on noin 866 000 työpaikkaa eli 36 % koko Suomen työpaikoista

Uudellamaalla vuonna 2024

Päästöt asukasta kohden vuonna 2023

Päästöjen jakauma vuonna 2023

Uudenmaan päästöjen jakauma 2023

Uusimaa 3,2 tonnia CO₂e/as.

Koko Suomi 4,9 tonnia CO₂e/as.

Kokonaispäästöjen muutos

Uudellamaalla vuodesta 2005 –39 %

Uudenmaan tulevaisuuden suunnat

Uudenmaan maakuntaohjelma määrittää Uudenmaan kehittämisen suunnan ja tavoitteet neljäksi vuodeksi. Maailmanpolitiikan käänteet luovat epävarmuutta ja erilaiset konfliktit ovat viime aikoina vaikuttaneet toimintaympäristöömme kiihtyvällä vauhdilla. Alueen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja muutokset siinä tapahtuvat usein neljää vuotta pidemmällä aikajänteellä. Siksi meidän on pidettävä mielessä myös kehittämisen kauemmas tulevaisuuteen suuntaavat vaikutukset ja pidempi aikaperspektiivi.

Merkittäviä meihin uusimaalaisiin vaikuttavia muutosvoimia ja ilmiöitä ovat ennen kaikkea ilmastonmuutos ja luontokato, väestönmuutokset (maahanmuutto, väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja väestön keskittyminen), teknologian kehitys ja tekoäly sekä näihin kaikkiin liittyvä eriarvoistuminen.

Geopoliittisen tilanteen muuttumisen vuoksi olemme huomioineet turvallisuuden eri näkökulmista myös maakuntaohjemassa. Turvallisuus koskee elinympäristöämme ja fyysisiä olosuhteita, turvallisuuden tunnetta ja yhteiskunnallista vakautta sekä saavutettavuutta.

Muutosvoimiin ja tulevaisuuden mahdollisiin kehityskulkuihin on paneuduttu tarkemmin Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen yhteisessä skenaariotarkastelussa. Työssä on hahmotettu Uudenmaan tulevaisuuden mahdollisuuksia vuoteen 2050 saakka. Keskeisten toimintaympäristöä muuttavien trendien ja epävarmuustekijöiden pohjalta muodostettiin neljä Uuttamaata koskevaa skenaariota, jotka on lyhyesti esitelty seuraavalla sivulla.

Alueen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja muutokset siinä tapahtuvat usein neljää vuotta pidemmällä aikajänteellä.

Skenaario 1

Globaalin teknologiakehityksen ehdoilla

Teknologinen kehitys ja innovaatiot ratkaisevat ilmastohaasteita. Suuryritysten valta kasvaa ja sääntely kevenee. Suomessa elintaso nousee, mutta yhteiskunta muuttuu kilpailuhenkisemmäksi. Uusimaa nousee vahvaksi kansainväliseksi alueeksi, mutta väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle heikentää pienempien kuntien elinvoimaa.

Skenaario 2

Euroopan renessanssi

EU on globaalisti merkittävä toimija. Yhdysvallat ja Kiina kamppailevat sisäisten ongelmien kanssa. Ilmastonmuutos uhkaa elinoloja. Toisaalta talouskasvu lisää hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnallisia jännitteitä. Uudellamaalla on huipputason innovaatiotoimintaa, mutta osa Uudenmaan kunnista jää jälkeen kasvusta.

Skenaario 3

Näivettymisestä hyvinvointitalouteen

Yhdysvallat ja Kiina ohittavat Euroopan kehityksessä.

Uusimaa pysyy Suomen monimuotoisimpana ja kansainvälisimpänä maakuntana. Jatkuvan kasvun sijaan tavoitellaan ihmisten ja luonnon kokonaisvaltaista hyvinvointia. Väestön ikääntyminen, heikko huoltosuhde ja matala talouskasvu pysyvät kuitenkin merkittävinä haasteina.

Skenaario 4

Pakolaiset ja polarisaatio

Maailma kärsii epävakaudesta ilmastonmuutoksen, konfliktien ja heikentyvän EU:n seurauksena. Globaalisti laajat alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi, mikä johtaa massiivisiin pakolaisvirtoihin. Populistiset liikkeet vahvistuvat. Väestöryhmien välillä on erilaisia jännitteitä. Heikko talouskehitys vaikeuttaa palveluiden järjestämistä.

Osana työtä myös skenaarioiden mahdollisia vaikutuksia on pohdittu: millaisia varautumistarpeita erilaiset muutosvoimat aiheuttavat ja minkälaisia asioita meidän tulee huomioida lyhyemmän aikavälin suunnittelussa sekä pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa. Skenaariotyön johtopäätöksinä Uudenmaan tulisi panostaa ainakin seuraaviin asioihin, jotta menestymme tulevaisuudessa:

• Uudenmaan kansainvälisen aseman vahvistaminen kehittämällä yhteistyötä ympäristö­, innovaatio­ ja koulutussektoreilla sekä parantamalla alueen saavutettavuutta ja kansainvälisiä matka­ ja kuljetusketjuja

• ilmastopäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edistämällä vihreää siirtymää, turvaamalla puhtaan energian saatavuus ja kiertotalousratkaisut. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden vahvistaminen

• turvallisuuden ja kriisivalmiuden kehittäminen vahvistamalla alueellista resilienssiä, terveellistä elinympäristöä, kestävää luonnonvarojen käyttöä sekä tulevaisuuden ruoantuotantoa ja vesivarojen turvaamista

• kestävän infrastruktuurin varmistaminen ottamalla käyttöön uusia teknologioita, vahvistamalla liikenneyhteyksiä ja varautumalla sään ääri­ilmiöihin ja turvaamalla kriittinen infrastruktuuri

• elinkeinoelämän uudistaminen tukemalla monimuotoista yritystoimintaa, yhteisöllistä yrittäjyyttä ja ekosysteemiyhteistyötä sekä edistämällä kilpailukykyä vihreän siirtymän investoinneilla, TKI­panostuksilla ja työmarkkina­alueen saavutettavuudella

• työllisyyden parantaminen lisäämällä osaavan työvoiman saatavuutta, tukemalla maahanmuuttajien työllistymistä sekä kannustamalla yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kasvuun

• koulutuksen ja osaamisen kehittäminen turvaamalla tasa­arvoiset oppimismahdollisuudet, vahvistamalla jatkuvaa oppimista ja kansalaistaitoja sekä kasvattamalla oppilaitosten digitalisaatiokyvykkyyttä ja vihreän siirtymän teknologista osaamista

• asukkaiden hyvinvoinnin, tasa-arvon ja kotoutumisen edistäminen ehkäisemällä eriarvoistumista, tukemalla terveyttä ja elämänhallintaa sekä vahvistamalla monikulttuurisuutta, osallisuutta ja kulttuurista ymmärrystä

• teknologia- ja tekoälyosaamisen kehittäminen mm. vihreän siirtymän innovaatioiden ja terveydenhuollon saavutettavuuden parantamiseksi

Millaisia varautumistarpeita erilaiset muutosvoimat aiheuttavat ja minkälaisia asioita meidän tulee huomioida lyhyemmän aikavälin suunnittelussa sekä pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa?

Uudenmaan vuoteen

2050 tähtäävä visio on ”Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta”.

Uudenmaan visio 2050

Uudenmaan vuoteen 2050 tähtäävä visio on ”Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta”.

Euroopan ympäristöviisain maakunta luo ratkaisuja kestävämpään tulevaisuuteen. Tavoitteella Uusimaa näyttää suuntaa ja on etujoukoissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vuonna 2050 vihreää siirtymää toteutetaan kaikilla yhteiskunnan osa­alueilla, samalla jatkaen pitkäjänteistä työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi. Polku ympäristöviisauteen löytyy laajan yhteistyön ja TKI­toiminnalla tuotettavien innovaatioiden avulla.

Euroopan innovatiivisimmalla alueella TKItoiminta tuottaa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, synnyttää menestyvää liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä vahvistaa maakunnan kilpailukykyä kestävän kasvun ja monialaisen yhteistyön kautta. Uudenmaan kansainväliset verkostot ja

hyvät yhteydet muualle Eurooppaan turvaavat paitsi Uudenmaan, myös koko Suomen saavutettavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Uusimaa on osaamisen ja koulutuksen edelläkävijä, joka panostaa osaamisen jatkuvaan uudistamiseen ja koulutuksen laadun parantamiseen.

Euroopan onnellisimmalla alueella asukkaiden hyvinvointi luo perustan koko alueen elinvoimalle ja kukoistukselle. Uudellamaalla erilaiset kunnat tekevät yhteistyötä, asuminen on kohtuuhintaista ja hyvät liikenneyhteydet sekä saavutettavuus tukevat sujuvaa arkea. Uudellamaalla maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan, he työllistyvät hyvin ja tulevat kiinteäksi osaksi yhteiskuntaamme. Työelämään siirtyminen on sujuvaa kielikoulutuksen, harjoittelumahdollisuuksien ja työnantajayhteistyön ansiosta. Nuorten hyvinvointia tuetaan ja heille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja osallisuuteen kaikkialla Uudellamaalla.

Painopisteet ja tavoitteet

Maakuntaohjelmassa on kolme painopistettä: Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Nämä painopisteet ja niiden tavoitteet tukevat Uudenmaan vision ”Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta” toteutumista. Painopisteet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa ja osin toistensa edellytyksiäkin: esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää TKI­ratkaisuja, luontoympäristö tukee asukkaiden hyvinvointia ja elinvoimainen alue mahdollistaa asukkaiden hyvinvoinnin ja työllistymisen. Väestön hyvinvointi ja monimuotoisuus edistävät uusien innovaatioiden syntyä. Taide ja kulttuuri puolestaan vahvistavat Uudenmaan ekologista kestävyyttä, innovaatiotoimintaa ja hyvinvoinnin edistämistä sekä ohjelman kaikkien painopisteiden toteutusta.

Painopiste 1:

Ympäristöviisas Uusimaa

Uusimaa pyrkii olemaan hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus, jolloin hiiltä sidotaan päästöjä enemmän. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä ja luonnon tilaa parannettava. Luonnonvarojen käyttöä kohtuullistetaan ja kiertotaloutta edistetään aktiivisesti. Samalla lisätään maakunnan toiminta­ ja huoltovarmuutta, ympäristöturvallisuutta sekä sopeutumiskykyä ja varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Kärkitavoite: Uusimaa on Euroopan ympäristöviisain alue.

Mittarit: kasvihuonekaasupäästöjen kehitys, hiilinielut ja luonnonsuojelualueet

Painopiste 2:

Innovatiivinen Uusimaa

Alueemme toimijat tuottavat uusista ideoista ja innovaatioista ratkaisuja, menestyvää liiketoimintaa, uutta vientiä sekä uusia työpaikkoja.

Innovatiivisella Uudellamaalla TKI­toiminta edistää koko maakunnan uudistumista sekä planeetan rajoihin mahtuvaa kasvua. Uudenmaan TKI­toiminnan kehittämiskärjet vastaavat globaaleihin viheliäisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen vaatii monialaista lähestymistä. Uudenmaan kilpailukyky rakentuu yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyössä sekä kansallisissa ja kansainvälisesti vetovoimaisissa innovaatioekosysteemeissä, jotka houkuttelevat osaajia, yhteistyökumppaneita ja investointeja.

Kärkitavoite: Uusimaa on Euroopan innovatiivisin alue.

Mittari: Regional Innovation Scoreboard

Painopiste 3: Onnellisten Uusimaa

Onnellisten Uusimaa on turvallinen maakunta, jossa asuinalueet eivät ole eriytyneet ja jossa on tarjolla kohtuuhintaista asumista, palveluita, kulttuuria ja lähiluontoa, asukkaiden osallisuus on vahvaa ja sivistys on korkealla tasolla. Julkiset palvelut ja kolmas sektori tukevat yhteistyössä maahanmuuttajien kotoutumista, jotta heidän on helppo päästä osaksi yhteiskuntaa. Uusimaa haluaa olla Suomen paras maakunta oppia, mikä edellyttää panostuksia koulutuksen resursseihin. Nuorten työllistymistä, hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan.

Kärkitavoite: Uusimaa on Euroopan hyvinvoivin alue.

Mittari: EU Social Progress Index

Painopisteet ja tavoitteet ovat linjassa EU:n toimintapolitiikan kanssa. Alla olevassa kuvassa on osoitettu painopisteiden vastaavuus EU:n ohjelmien ja strategioiden kanssa yleisellä tasolla.

Ympäristöviisas Uusimaa

Hiilineutraalius­tavoite → EU:n Green Deal ja Eurooppalainen ilmastolaki

Luonnon monimuotoisuus, kiertotalous → EU:n biodiversiteettistrategia

Innovatiivinen Uusimaa

TKI­toimintaan nojaava kasvu → Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma ja Kilpailukykykompassi

Monialainen lähestyminen → Älykkään erikoistumisen strategia

Kuva 4. Ratkaisujen Uusimaa -ohjelman painopisteiden vastaavuus EU:n toimintapolitiikan kanssa

Onnellisten Uusimaa

Osallisuus, koulutus ja hyvinvointi → Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Elämänlaatu, kulttuuri, hyvä elinympäristö → Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite

Painopiste 1: Ympäristöviisas Uusimaa

Ympäristöviisas Uusimaa taltuttaa ekologista kestävyyskriisiä ja luo ratkaisuja kestävämmälle tulevaisuudelle koko Euroopassa. Vihreän siirtymän edistäminen on toiminnan keskiössä. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja hiilensidontaa vahvistetaan. Kiertotalouden edistäminen vähentää tuotannon ja kulutuksen aiheuttamaa rasitusta ilmastolle ja luonnolle. Kestävää maankäyttöä, älykästä liikennettä ja ympäristöviisaita elämäntapoja edistetään. Biotaloutta kehitetään ja ruokajärjestelmää uudistetaan ekologisen kestävyyden rajoissa. Maakunnan ilmastokestävyyttä, toimintavarmuutta ja ympäristöturvallisuutta vahvistetaan. Kuntien varautumista muuttuviin sää­ ja ilmasto­olosuhteisiin tuetaan sekä kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ennakoivasti ja oikeudenmukaisesti vahvistetaan. Luontopositiivisuuden edistämiseksi ja ekologisen kantokyvyn tukemiseksi kehitetään aktiivisesti uusia toimintatapoja ja yhteisiä mittareita. Ympäristöviisas Uusimaa ­painopisteen alla on kolme tavoitetta: luontopositiivinen Uusimaa, hiilineneutraali kiertotalousyhteiskunta ja ilmastokestävä maakunta.

1.1 Luontopositiivinen Uusimaa

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Monimuotoista luontoa tarvitaan muun muassa ruoantuotantoon, juomaveden puhtauteen ja hiilen sidontaan. Luontopositiivinen Uusimaa lisää asukkaittensa hyvinvointia ja tunnistaa kulttuurimaisemien merkityksen sukupolvien jatkumon kokemuksena. Uudellamaalla luonnon köyhtymistä kiihdyttää elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen ihmistoiminnan seurauksena, erityisesti väestönkasvun aiheuttamien

rakentamispaineiden vuoksi. Viheralueet ja vesistöt altistuvat yhä enemmän ilmaston muutoksille, kulutuksen ja liikenteen vaikutuksille ja muille häiriöille. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat potentiaalisesti myös vihreän siirtymän investoinnit, jotka lisäävät rakentamista myös yhdyskuntarakenteen ulkopuolella. Ohjaamalla vihreän siirtymän hankkeet sijoittumaan yhdyskuntarakenteen yhteyteen vähennetään näiden heikentävää vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.

Uudellamaalla tavoitellaan luontopositiivisuutta. Luontopositiivisuus on sitä, että luonnon monimuotoisuus kääntyy kasvusuuntaan, eikä enää heikkene. Käytännössä luontopositiivisuus tarkoittaa, että maankäytön haittaa luonnon monimuotoisuudelle vähennetään, luontoympäristöjen tilaa parannetaan sekä luonnon monimuotoisuutta lisätään soveltuvilla alueilla myös rakennettuun ympäristöön.

Uudellamaalla edistetään EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamista, mikä tarkoittaa mm. luonnonsuojelualueiden verkoston täydentämistä vapaaehtoisin keinoin. Uudellemaalle laaditaan muiden maakuntien tavoin luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma, jonka avulla edetään kohti kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita.

Ennallistamisessa pyritään korjaamaan ihmisen aiheuttamia haittoja ja auttamaan luontoa palautumaan elinvoimaiseksi. Luontoarvojen turvaamisessa erityisesti vanhojen metsien säilyttäminen on keskeistä. Ekologisen verkoston toimivuuden kannalta on kiinnitettävä huomiota myös suojeltujen alueiden ulkopuolella olevaan tavanomaisempaan luontoon, jossa ei ole erityisiä suojeltavia arvoja, mutta jotka turvaavat lajiston liikkumista ja ylläpitävät ekosysteemien toimintaa. Myös rakennetun ympäristön, maaja metsätalouden sekä muun infrastruktuurin käytössä olevien alueiden tulee osaltaan tukea viheralueiden kytkeytymistä ja monimuotoisuutta. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että metsien, peltojen ja kaupunkiviheralueiden pinta­alan nettoväheneminen saadaan pysäytettyä ja käännettyä kasvuun.

Luontoympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvoinnin kokemukseen. Jokaisella asukkaalla tulee olla mahdollisuus päästä lähiluontoon – se vahvistaa luontoyhteyttä ja luonnon arvostamista. Monimuotoinen luonto ja luonnossa liikkuminen ovat Uudellemaalle myös vahvoja matkailuvaltteja, joiden potentiaalia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Matkailun tulee kuitenkin olla kestävää ja vastuullista sekä huomioida luonnolle koituva rasitus.

Luonnon elpyminen edellyttää ihmisten toiminnan muuttumista kestävämmäksi, mikä taas edellyttää yhteiskunnan ja talouden rakenteiden sekä arvojen ja asenteiden muuttumista. Luontopositiivisen kehityksen todentaminen vaatii säännöllistä, nykyistä kattavampaa seurantaa ekosysteemien tilasta ja lajistosta. Lisäksi tarvitaan parempaa ymmärrystä ihmistoimien yhteisvaikutuksista ekosysteemeihin (esimerkiksi luontojalanjälki) sekä ekosysteemirajat ylittäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi pelkillä merialueiden ja vesistöjen kunnostustoimilla ei saada aikaan toivottuja pitkäaikaisia vaikutuksia, jos maa­ ja metsätalouden aiheuttamaan vesistökuormitukseen ei riittävästi puututa.

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää entistä yhtenäisempää kannustin­ ja säätelyjärjestelmää, joka tukee luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. On tärkeää varmistaa, että julkinen rahoitus ohjaa toimenpiteitä niin, että luonnon tila paranee kokonaisvaltaisesti eikä heikkene toisaalla. Keskeistä on tunnistaa luontovaikutukset ja riskit, pyrkiä ensisijaisesti välttämään haittoja ja toissijaisesti lieventämään niitä. Ekologinen kompensaatio toimii viimeisenä keinona, jolloin luontoa heikentävä taho hyvittää vaikutukset muualla.

Luonnonarvomarkkinat tarjoavat yrityksille ja kunnille taloudellisen kannustimen vapaaehtoisiin luontotekoihin. Luontopositiivisuuden saavuttamiseksi on kehitettävä rahoitus­ ja

hyvitysmalleja, jotka tukevat luonnontilan parantamista. Laaja yhteistyö yli kunta­ ja maakuntarajojen on ratkaisevaa, ja myös kansalaisia kannustetaan osallistumaan luonnon tilaa edistäviin toimiin.

1.2 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Keskeinen syy ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen on luonnonvarojen ylikulutus. Uusimaa pyrkii systeemisellä muutoksella kohti hiilinegatiivista kiertotalousyhteiskuntaa, joka luo oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa rajoissa. Uudellamaalla jatketaan aktiivista työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Sen jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus, eli tilanne, jossa hiilinielut ovat pysyvästi päästöjä suuremmat.

Kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa tavoitteena on vähentää raaka­aineiden käyttöä, hyödyntää jo käytössä olevia materiaaleja ja tuotteita viisaammin, lisätä niiden arvoa, kehittää jaettuja palveluita sekä parantaa aineetonta elämänlaatua. Kiertotalousyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa ja siirtymää kiertotalouteen edistetään pitkäjänteisesti. Alueellisen omavaraisuuden ja resilienssin vahvistaminen tukee myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Kulutusperäisiä päästöjä voidaan vähentää, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät kestäviä hankintoja ja kehittävät ympäristöystävällisiä

tuotantotapoja. Samalla kulutusta ohjataan suosimaan uudelleenkäyttöä, korjaamista ja jakamista. Uusien tuotteiden hankinnassa tulee suosia vaihtoehtoja, joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kiertotaloutta sisällyttämällä hankintoihin päästö­ ja luontokriteereitä ja vaatimuksia kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien hyödyntämisestä sekä tuotteiden elinkaaren pidentämisestä.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen kasvattaa uusiutuvan sähkön kysyntää. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa energian riittävyys ja investointikyky vihreän siirtymän ja sähköistymisen edetessä, asukkaiden hyvinvointi turvaten. Tavoitteena on rakentaa energiajärjestelmiä, jotka vahvistavat Uudenmaan asemaa vihreän siirtymän edelläkävijänä ja tukevat vetytaloutta erityisesti teollisuuden ja liikenteen alalla sekä energian varastoinnissa. Uudellamaalla tuetaan älykkäitä energiaratkaisuja, kuten uusiutuvan energian tuotantoa, energian varastointia ja eri energiasektoreiden yhdistämistä. Samalla hillitään energiantarvetta energiatehokkuuden ja kulutuksen vähentämisen avulla. Myös hukkalämmön hyödyntämistä sekä biokaasun ja vetyratkaisujen kehittämistä liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin edistetään. Datakeskusten ympäristövaikutuksia hallitaan, mukaan lukien sijoittuminen, energiankulutus ja hukkalämmön hyödyntäminen.

Rakentamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä vähäpäästöisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tavoitteena on hyödyntää nykyistä rakennuskantaa tehokkaammin ja edistää rakentamisen kiertotaloutta. Purkamisen sijaan parannetaan energiatehokkuutta, pidennetään rakennusten käyttöikää ja lisätään vähähiilisten ja kierrätettävien materiaalien käyttöä. Uudisrakentaminen ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, mikä vähentää lisärakentamisen tarvetta ja tukee kestävää liikkumista. Jatketaan työtä kulttuuriperinnön vaalimiseksi kartoittamalla uusia maakunnallisia kohteita rakennuskannassa.

Kestävää liikkumista voidaan edistää parhaiten yhdyskuntarakennetta tiivistämällä, ja pääkaupunkiseudulla lisäksi verkostomaista rakennetta tukevalla joukkoliikenteellä. Raideliikenteen tehostamisella vahvistetaan vähähiilisen ja tehokkaan joukkoliikenteen runkoverkkoa. Sujuva joukkoliikenne ja toimivat matkaketjut palvelevat niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Siellä, missä joukkoliikenteen järjestämiseen ei ole edellytyksiä, ovat avainasemassa liikkumistarpeen lyhentäminen ja liityntäpysäköinnin kehittäminen. Kävely ja pyöräily ovat kestäviä liikkumismuotoja ja erityisesti seudullisen, yhtenäisen pyörätieverkon kehittäminen on tulevien vuosien tavoitteissa.

Liikenteen ympäristöviisautta ja energiatehokkuutta kehitetään myös digitaalisilla ratkaisuilla

ja vähäpäästöisillä teknologioilla, esimerkiksi lisäämällä vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkön ja kaasun, infrastruktuuria, eli muun muassa tankkausasemia ja latausverkostoa.

Resurssiviisautta ja päästövähennyksiä edistetään liikenteen jakamispalveluilla, vähäpäästöisellä kaupunkilogistiikalla, mikrologistiikalla sekä drooniliikenteen kehittämisellä.

Uudellamaalla suurimmat materiaalivirrat liittyvät rakentamiseen, maamassoihin, purkujätteisiin, muoveihin ja tekstiileihin. Niiden hallinta tehostaa toimitusketjuja ja vähentää ympäristövaikutuksia. Logistiikan optimointi ja digitaaliset ratkaisut, kuten paikkatietojärjestelmät ja materiaalipassit mahdollistavat materiaalien tehokkaan keräyksen, lajittelun ja uudelleenkäytön.

Metsät ovat Uudenmaan merkittävin hiilinielu ja hiilen varasto. Laskennallisesti Uudenmaan metsien hiilinielu on tällä hetkellä hyvin pieni ja sen vuoksi tavoitteena on välttää metsäkatoa ja sopeuttaa hakkuiden määrä metsien uudistumiskykyyn. Metsänhoidon käytänteillä lisätään metsien hiilensidontaa ja vähennetään maaperän ilmastopäästöjä. On tärkeää, että metsänomistajille luodaan taloudellisia kannustimia metsien säilyttämiseksi. Hiilinieluja vahvistamalla tuetaan myös luonnon monimuotoisuutta. Suurimmat hiilivarastot esiintyvät monesti samoilla alueilla, joissa on runsaasti luontoarvoja.

vähentää päästöjä uudistavan viljelyn keinoin, mikä parantaa maaperän terveyttä sekä kykyä sitoa hiiltä ja vettä. Tämä tukee laajempaa siirtymää kohti ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, uudistavaa ruokajärjestelmää, jossa keskeisiä tekijöitä ovat paikallinen ja vastuullinen ruoantuotanto, vesiresilienssi, eli vesijärjestelmän häiriöihin varautuminen ja sopeutuminen, lähiruoan tukeminen ja ruokahävikin vähentäminen. Julkiset ruokapalvelut, digitaaliset ratkaisut ja biopohjaiset innovaatiot toimivat kiertotaloutta edistävän järjestelmän suunnannäyttäjinä.

Maataloudessa voidaan lisätä hiilensidontaa ja

Uudellamaalla tuetaan älykkäitä energiaratkaisuja, kuten uusiutuvan energian tuotantoa, energian varastointia ja eri energiasektoreiden yhdistämistä.

1.3 Ilmastokestävä maakunta

Ilmastonmuutoksen eteneminen heijaste­ ja suorine vaikutuksineen on yhä keskeisempi osa Uudenmaan kokonaiskestävyyden ja sopeutumiskyvyn hallintaa sekä vihreää siirtymää. Maakunnalle on laadittu alueellinen

sopeutumissuunnitelma, joka kokoaa keskeiset sopeutumistarpeet ja toimenpiteet merkittävimpien riskien pohjalta. Sen toteuttaminen tukee ilmastokestävyyttä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiselle on maailmanlaajuisesti kasvava tarve, mikä luo perustan uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Epävakaa maailmantilanne korostaa turvallisuuden ja muihin ympäristöriskeihin varautumisen sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvavaa merkitystä. Sopeutumisen tulee olla monihyötyistä eli ratkaisuilla edistetään samanaikaisesti useiden kestävyystavoitteiden toteutumista. Erityisen tärkeää on, että ilmastonmuutoksen hillintä­ ja sopeutumistoimet tukevat ja täydentävät toisiaan aiheuttamatta haittaa luonnolle tai ihmisille.

Koska rakennetulla ympäristöllä on suuri taloudellinen arvo, on tärkeää ehkäistä ilmastonmuutoksen sille aiheuttamia taloudellisia haittoja ja riskejä. Keskeisessä asemassa rakennusten ja infrastruktuurin ilmastokestävyyden parantamisessa ovat kaavoitus, ympäristön suunnittelu, rakentaminen ja uudet teknologiat. Sään ääri­ilmiöiden yleistyessä kriittisen infrastruktuurin eli energia­, vesi­, liikenne­ ja viestintäjärjestelmien toimivuus on erityisen tärkeää. Kriittisissä investoinneissa tulee arvioida ilmastovaikutukset niiden koko elinkaaren ajalta ja varmistaa, ettei kohteen arvo tai käyttömahdollisuudet heikkene ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Viheralueet suojaavat sään ääri­ilmiöiden aiheuttamilta ympäristö­ ja terveyshaitoilta ja lisäävät rakennetun ympäristön sopeutumiskykyä sekä laajemmin maakunnan ympäristöturvallisuutta. Rakennusten, kortteleiden ja kaupunginosien luontopohjaisilla ratkaisuilla lisätään samalla viihtyvyyttä, terveyshyötyjä ja luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkialueilla on tärkeä turvata ja kehittää monitoiminnallisia alueita, jotka palvelevat asukkaita myös sopeutumistarkoituksessa. Fyysisten rakenteiden tulee myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja huomioida kaikki väestöryhmät, erityisesti lapset, ikääntyneet ja muut haavoittuvat ryhmät.

Maa­ ja metsätalous ovat keskeisiä toimialoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Uudistavassa maataloudessa huolehditaan maaperän terveydestä ja vesivarojen riittävyydestä kestävän ruoantuotannon ohella. Metsillä on tärkeä kaksoisrooli toisaalta teollisuuden raaka­aineena, jonka jalostusarvoa nostamalla voidaan korvata yhä enemmän fossiiliperäisiä tuotteita. Toisaalta metsät ovat korvaamattoman arvokkaita ekosysteemejä, sillä ne vaikuttavat veden kiertoon, pohjavesien muodostumiseen ja lukemattomien lajien elinvoimaisuuteen. Metsät ovat myös tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille virkistysympäristöinä ja tarjoavat vetovoimaisia puitteita matkailuelinkeinolle.

Uudenmaan rannikko­ ja saaristoluonto on erityisen herkkä ja haavoittuva elinympäristö ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Meri­ ja rannikkoalueiden suojelua tulee edistää ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä vahvistaa. Itämeren ekosysteemien parantaminen edellyttää mantereelta kulkeutuvan ravinnekuormituksen vähentämistä. Meriliikenteeseen liittyy

merkittäviä ympäristö­ ja turvallisuusriskejä, joiden ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota ja resursseja. Toisaalta merilogistiikan ja satamatoimintojen kehittäminen on tärkeää Uudenmaan ja koko Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle.

Sopeutuminen on jatkuva prosessi, jolla pyritään hallitsemaan epävarmuutta, sekä välttämään inhimilliset vahingot ja taloudelliset menetykset.

Vesiresilienssin vahvistaminen on keskeinen osa Uudenmaan ilmastokestävyyden ja kriisinkestävyyden kehittämistä. Veden kiertokulun ennallistaminen, älykkäät ratkaisut ja kriittisen vesi­infrastruktuurin suojaaminen on keskeistä ilmastonmuutoksen, kuivuuden ja tulvariskien hallinnassa. Puhtaan veden ja energian saatavuus on yhteiskunnan sopeutumiskyvyn kannalta olennaista. Vihreään siirtymään pohjautuva teollisuus lisännee jatkossa puhtaan käyttöveden kysyntää, mikä tulee huomioida vesihuollon kapasiteetissa ja veden kokonaisriittävyydessä. Sähkönkulutuksen kasvu edellyttää kysynnän ja tarjonnan riittävää tasapainoa, jotta sähkön saatavuus ja hinta voidaan pitää kaikille käyttäjille kohtuullisena.

Sopeutuminen on jatkuva prosessi, jolla pyritään hallitsemaan epävarmuutta, sekä välttämään inhimilliset vahingot ja taloudelliset menetykset. Uusinta tietoa hyödyntämällä voidaan varmistaa sopeutumistoimien oikea­aikaisuus ja kohdentuminen. Sopeutumistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon paitsi tehokkuus ja vaikuttavuus,

myös sosiaalinen ulottuvuus. On varmistettava, että sopeutumisen toimet eivät vahvista eriarvoisuutta vaan päinvastoin luovat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Erityisesti haavoittuvimpien ryhmien tarpeet tulee huomioida, ja kaikille on taattava yhtenäiset mahdollisuudet välttyä muutosten kielteisiltä vaikutuksilta. Muutoksista koituvat hyödyt tulee jakaa oikeudenmukaisesti.

Ympäristöturvallisuuteen tulee panostaa, jotta ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät riskit eivät vaaranna yhteiskunnan toimivuutta ja turvallisuutta. Uudellamaalla tämä kytkeytyy etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kansainvälisiin toimitusketjuihin ja energiamurrokseen. Ympäristöturvallisuutta voidaan vahvistaa edistämällä kiertotaloutta, uusiutuvan energian käyttöä ja paikallisia ratkaisuja ravinnekiertoon ja materiaalien hyödyntämiseen. Näin vähennetään riippuvuutta tuontiraaka­aineista ja parannetaan huoltovarmuutta. Yhteiset ratkaisut, jotka samanaikaisesti vähentävät ympäristöriskejä, vahvistavat myös alueemme huoltovarmuutta, luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantavat koko Uudenmaan resilienssiä.

Painopiste 2: Innovatiivinen Uusimaa

Uudenmaan tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoiminta (TKI) kehittää ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luo mahdollisuuksia maakunnan menestykselle. Innovaatiotoiminnassa aluekehittämisen resursseja ja rahoitusta suunnataan erityisesti Uudenmaan TKI­toiminnan kehittämiskärkiin. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä edistetään ja yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä tuetaan. Keskinäinen vuorovaikutus, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja kansainvälisyys ja monikulttuurisuuden taitaminen ovat luovien ratkaisujen ja innovaatioiden alustaa. Tavoitteena on nostaa Uudenmaan koulutustasoa ja lisätä jatkuvaa oppimista sekä koulutuksen resursseja. Kansainväliseen toimintaan panostamalla uusimaalaista osaamista tehdään tunnetuksi maailmalla ja menestytään kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Innovatiivinen Uusimaa ­painopisteen alla on kolme tavoitetta: Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja, verkostoilla elinvoimaa ja investointeja sekä osaajien Uusimaa.

2.1 Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja

Uusimaa tavoittelee asemaa Euroopan innovatiivisimpana alueena mahdollistamalla innovaatiotoimintaa sekä panostamalla pk­yritysten innovaatiomahdollisuuksiin ja koulutustason nostoon. Tavoitteena on vahvistaa koko Uudenmaan tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, kaupunkien ja kylien kokeiluympäristöjä sekä innovaatioalustoja, joissa tehdään kansainvälisesti

kiinnostavaa ja korkeatasoista tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoimintaa.

Älykäs erikoistuminen on eurooppalaisten alueiden innovaatiopolitiikkaa, jossa alueet tunnistavat keskeiset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Uudenmaan liitto on määritellyt yhdessä alueen keskeisten TKI­toimijoiden kanssa maakunnan TKI­toiminnan kehittämiskärjet, eli älykkään erikoistumisen kärjet. TKI­toiminnan kärjet etsivät ratkaisuja isoihin

maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen ja eriarvoistumiseen sekä turvallisuuden järkkymiseen. TKI­toiminnan kärkiä tuetaan ennen kaikkea tutkimus­ ja kehitystoiminnan alkuvaiheessa, sekä alueellisten ekosysteemien kehittämisessä. Pyrkimyksenä on mahdollistaa TKI­toiminnan skaalaaminen kansainväliseksi, EU­tasoiseksi toiminnaksi. Tähän hyödynnetään alueella sekä kansallista että EU­rahoitusta.

Kestävyysratkaisut

• ilmastoratkaisut

• bio- ja kiertotalous

• energia ja vety

• sininen bioteknologia

Kuva 5. Uudenmaan TKI-toiminnan kärjet

Uudenmaan TKI-toiminnan kärjet

Uudistava ruokajärjestelmä

• uudistava ruoantuotanto

• ruokajärjestelmän innovaatiot

• vaihtoehtoiset proteiinit

Hyvinvointi- ja terveysratkaisut

• terveysteknologia

• terveys- ja lääkeala

• digitaalinen terveydenhuolto ja hyvinvointiratkaisut

Luovat alat

• luovat alat ja muotoilu

• laajennettu todellisuus

• peli- ja AV-ala

Murrokselliset teknologiat

• tekoäly- ja kvanttiteknologiat

• puolijohde-, avaruusja kaksikäyttöteknologiat

Kestävyysratkaisujen fokuksessa ovat innovaatiot ja toimintamallit, joilla pyritään ratkaisemaan useampaa kestävyyskriisiä Ympäristöviisas Uusimaa ­painopisteen mukaisesti. Kärjen alla kehitetään erityisesti ilmasto­ ja luontoratkaisuja, bio­ ja kiertotaloutta, uusia energiamuotoja ja vetyosaamista, sinistä bioteknologia sekä näihin liittyviä liiketoimintamalleja. Ilmasto­ ja luontoratkaisuilla tuetaan alueen hiilineutraalisuustavoitteen sekä luontopositiivisuuden toteutumista. Teemaan liittyvät myös liikenteen päästöjä vähentävät ratkaisut, mukaan lukien liikenteen sähköistyminen. Biotalous hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja edistää innovatiivisia ratkaisuja. Kiertotalouden innovaatiotoiminta perustuu tuotteiden ja materiaalien kierrättämisen tehostamiseen. Vetyosaaminen liittyy puhtaaseen energiantuotantoon ja logistiikkaan ja on olennainen askel kohti hiilinegatiivista tulevaisuutta. Sininen bioteknologia puolestaan tutkii meren eliöitä ja niiden hyödyntämistä uusien tuotteiden, kuten kemikaalien, elintarvikkeiden, lääkkeiden ja energialähteiden kehittämisessä.

Uudistavan ruokajärjestelmän kokonaisuuteen kuuluvat uudistava viljely ja ruoantuotanto, ruokajärjestelmän innovaatiot, vaihtoehtoiset proteiinit ja solumaatalous sekä näihin liittyvät liiketoimintamallit. Uudellamaalla on tunnistettu tarve uudistaa ruokajärjestelmää sekä havaittu ruoantuotannon kehittämispotentiaali TKI­toiminnassa. Uudistavan ruokajärjestelmän

tavoitteena on vahvistaa alueen ruokaturvaa, omavaraisuutta sekä koko ruoka­ ja elintarvikeketjun kilpailukykyä uusien innovaatioiden avulla. Tavoitteena on, että Uusimaa kehittyy innovatiiviseksi ja kestäväksi elintarviketuottajaksi sekä ­jakelijaksi, ja että ruoantuotannon innovaatioista saadaan uusi vientituote.

Hyvinvoinnin ja terveysratkaisujen strategisen kärjen alle kuuluvia teemoja ovat ennaltaehkäisevät terveysratkaisut, mielen hyvinvoin ti, terveysteknologiat, terveys­ ja lääkeala sekä digitaaliset ratkaisut, erityisesti tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa. Teema kytkeytyy vahvasti elinympäristöjen terveellisyy teen ja viihtyisyyteen. Hyvinvoinnin ja terveysratkaisujen saralla Uudellamaalla on merkittävää potentiaalia, erityisesti terveyden huollon teknologioissa ja digitaalisissa palveluis sa. Sosiaali­ ja terveysalalla tarvitaan runsaasti työvoimaa ja digitaalisilla ratkaisuilla voidaan osittain pyrkiä vähentämään työvoiman tarvetta. Uudellamaalla on yksi Euroopan tuotteliaimmista alan tutkimus­ ja koulutusyhteisöistä, jossa tutkimus, koulutus ja terveydenhuolto yhdistyvät kokonaisuudeksi.

Luovien alojen strategisen kärjen alle kuuluvat luovat alat ja muotoilu, laajennettu todellisuus ja immersiiviset elämykset sekä AV­ ja peliala. Luovien alojen TKI­toiminnan vahvistaminen tarjoaa Uudellamaalla merkittäviä mahdollisuuksia.

Teknologia on yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisen väline, mutta se tarvitsee rinnalleen myös luovuutta. Teknologian lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat yhteiskunnallisia ongelmia ratkovat sosiaaliset innovaatiot. Uudenmaan taiteen ja luovien alojen opetusta tarjoavat korkeakoulut sekä laaja yrityskenttä mahdollistavat teeman kehittämisen kohti eurooppalaista kärkeä. Luovien alojen osaajat ja työpaikat ovat Suomessa keskittyneet Uudellemaalle.

Taiteen ja kulttuurin tulee olla osana opetusta varhaiskasvatuksesta lähtien läpi koko opintopolun, jotta se muodostaa pohjan suomalaiselle innovaatiotoiminnalle. Luova ajattelu on kansalaistaito, joka auttaa kehittämään ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin. Luovuutta tarvitaan paitsi yritysten liiketoiminnan, niin myös julkisten palvelujen kehittämisessä.

Murrokselliset teknologiat ovat keskeisiä mahdollistajia kaikille toimialoille. Strategisen kärjen alle kuuluvat tekoäly­ ja kvanttiteknologiat, puolijohde­, avaruus­ ja energiateknologiat sekä kaksikäyttöteknologian ratkaisut. Murroksellisilla teknologioilla tarkoitetaan teknologisia innovaatioita, jotka syrjäyttävät markkinoilla vallitsevan teknologian ja voivat muuttaa kokonaisen toimialan dynamiikkaa. Murroksellisten teknologioiden luomisen rinnalla yhtä lailla tärkeää on osaaminen niiden soveltamisessa. Uusimaa on kansainvälinen edelläkävijä tekoäly­ ja kvanttiteknologioiden saralla, minkä lisäksi meiltä

löytyy erityisen vahvaa osaamista puolijohde­, avaruus­ ja energiateknologiassa. Uudellamaalla on myös potentiaalia vahvistaa asemaamme kaksikäyttöteknologioissa, jotka luovat ratkaisuja sekä siviili­ että puolustusteollisuuden käyttöön. Turvallisuuden kehittäminen painottuu jatkossa aiempaa vahvemmin EU­rahoituksessa.

Myös tältä kannalta Uudenmaan korkea teknologiaosaaminen ja merkittävät puolustusalan innovaatiokeskittymät ovat vahvuus, ja niiden välistä yhteistyötä tulee tiivistää entisestään. TKI­toiminnalla on tärkeä merkitys turvallisuushaasteiden ratkaisemisessa ja turvallisuusalan tutkimus­ ja kehittämistoimintaan, esimerkiksi kriittisen intrastruktuurin suojaamiseen, tulee jatkossa panostaa.

Uudenmaan TKI­toiminnan kärkien vahvistaminen edellyttää kansallisia ja alueellisia panostuksia TKI­toimintaan, Uudenmaan EU­rahoitussaannon kasvattamista sekä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja investointien lisäämistä. Uudellemaalle saadut ulkomaiset TKI­investoinnit ovat toistaiseksi olleet vähäisiä, joten näiden houkutteluun on jatkossa panostettava. Myös kansainvälinen saavutettavuus on keskeinen tekijä investointien kannalta, ja sen parantaminen on tärkeää koko Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi.

2.2 Verkostoilla elinvoimaa ja investointeja

Uudenmaan tulevaisuuden elinvoima ja kilpailukyky rakentuvat laaja­alaisessa, kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, joka yhdistää oppi­ ja tutkimuslaitokset, yritykset sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijat. TKI­toiminnalla on ratkaiseva merkitys elinkeinoelämän uudistumisessa

ja yritysten tuottavuuden kasvussa. Tavoitteena on luoda koko Uudenmaan kattava innovaatioekosysteemi, jonka sisällä eri toimijat tekevät vaikuttavaa yhteistyötä ja uusia investointeja houkutellaan systemaattisesti yhdessä määritellyille alueille.

Haluamme vahvistaa elinkeinoklustereita kaikkialla Uudellamaalla, tunnistaa yhdessä potentiaalisia alueita vihreän siirtymän investoinneille ja elinkeinojen toiminnoille sekä varmistaa, että kehittämishankkeiden hyödyt ja haitat jakautuvat tasaisesti. Tätä työtä tukee myös valmistelussa oleva innovatiivinen Uudenmaan vihreän siirtymän VISIO-kaava. Vihreän siirtymän teemakaavalla ja kaavaan liittyvällä täsmennys­ ja profilointityöllä voidaan tukea Uudenmaan kuntien kaavoitusta, auttaa varaamaan potentiaalisia alueita vihreän siirtymän toiminnoille sekä houkutella näihin liittyviä investointeja alueelle.

ja Keski­Uudenmaan poikittainen logistiikkayhteys ovat tärkeitä raskaanliikenteen ohjauksen kannalta. Myös raskaan liikenteen palvelualueita erityisesti Kehä III:n ja VT 25 väliselle alueelle tulee saada toteutukseen.

Uudenmaan keskeisten raidehankkeiden

edistäminen on tärkeää, koska ne laajentavat työmarkkinaaluetta, edistävät saavutettavuuttamme ja lisäävät alueemme houkuttelevuutta investointien näkökulmasta.

Uudenmaan keskeisten raidehankkeiden edistäminen on tärkeää, koska ne laajentavat työmarkkina­aluetta, edistävät saavutettavuuttamme ja lisäävät alueemme houkuttelevuutta investointien näkökulmasta. Ajankohtaisia uusia raideyhteyksiä ovat Lentorata, Länsirata, Itärata ja Tallinna­tunneli. Olemassa olevien ratayhteyksien vahvistaminen ja keskeisten liikenneväylien, kuten VT 25, kehittäminen on myös alueen elinvoimalle keskeistä. Kansainväliset yhteydet, kuten Tallinna­tunneli ja toimivat lentoyhteydet, ovat keskeisiä Uudenmaan kilpailukyvyn ja kansainvälisen saavutettavuuden varmistamiseksi. Ne tukevat alueen elinkeinoelämää, työvoiman liikkuvuutta ja matkailua sekä vahvistavat maakunnan asemaa osana Euroopan liikenneverkkoa. Uudet logistiikan kannalta merkittävät tieyhteydet kuten Kehä IV

Vihreän siirtymän, kiertotalouden ja TKI­toiminnan mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä Uudenmaan alueella että valtakunnallisesti eri toimijoiden kesken. Julkisen sektorin roolina on luoda ennakoiva ja innovaatioita suosiva toimintaympäristö sekä tarjota sille tarvittavat rakenteet. Yksityinen sektori puolestaan tuo markkinalähtöisyyttä ja riskinottokykyä. Tavoitteena on, että Uudellamaalla niin pienet kuin suuret kunnat ja yritykset pääsevät mukaan alueen innovaatioverkostoihin ja ­toimintaan.

Tämä tukee uusien teknologioiden hyödyntämistä kestävyysmurroksen toteuttamisessa, hyvinvoinnin edistämisessä sekä kestävän kasvun lähteenä.

Yhteistyöverkostojen vahvistaminen on erityisen tärkeää alueen pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla harvoin on resursseja laajamittaiseen tutkimus­ ja kehitystoimintaan.

Yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan monipuolisilla yrityspalveluilla, jotka kattavat koko yrityksen elinkaaren, perustamisesta kasvuun ja omistajanvaihdoksiin saakka. Yrityspalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä, ja

palveluita järjestävien tahojen välinen tiedonvaihto ja yhteistyö on tärkeää toteuttaa sujuvasti. Keskeistä on kyky tunnistaa ne yritykset, jotka hyötyvät palveluista eniten, riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta. Tämä edellyttää paikallisen yrityskentän tuntemusta sekä kykyä hyödyntää eri palveluntarjoajien osaamista ja rahoitusmahdollisuuksia. Yritykset eivät voi kasvaa tai kansainvälistyä ilman riittävää, osaavaa työvoimaa: myös työllisyyden ja työllistämisen edistämiseen tulee panostaa osana yrityksille tarjottavia palveluita.

Tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoiminnan hyödyt leviävät kokeilujen kautta. Kokeilutoiminnan lisäämiseksi Uudellamaalla mahdollistetaan kokeiluja eri teemoissa sekä tarjotaan tiloja tähän tarkoitukseen. Oppi­ ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välinen yhteistyö on testaus­ ja kokeilutoiminnan kannalta merkittävää. Uudellamaalla panostetaan innovatiivisiin testaus­ ja kokeiluympäristöihin, joissa yritykset, opiskelijat ja tutkijat pääsevät käytännössä testaamaan innovaatioitaan. Myös kuntien julkiset hankinnat voivat osaltaan edistää innovatiivisia kokeiluja ja ratkaisuja ja tuoda samalla suomalaisille yrityksille referenssejä, joita tarvitaan globaaleilla markkinoilla. Kolmannen sektorin yhdistys­, järjestö­, osuuskunta­ ja kylätoiminnalla on tärkeä rooli maakuntaohjelmaa tukevien paikallisten ratkaisujen toteuttamisessa. Kuntien ja kaupunkien on järkevää tukea tätä alhaalta päin tapahtuvaa kokeilu­ ja innovaatiotoimintaa.

Kansainväliset hankkeet, kumppanuudet ja verkostot tarjoavat pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja mahdollisuuden testata innovaatioita. Samalla ne tukevat uusien yritysten, osaajien ja investointien houkuttelua Uudellemaalle, kun alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia tuodaan esiin kansainvälisissä yhteyksissä.

TKI­toimijat tarvitsevat tietoa eri rahoituslähteiden hyödyntämisestä ja hankekonsortioiden rakentamisesta. Uusimaalaisten toimijoiden osallistumista kansainvälisiin verkostoihin ja hankkeisiin tuetaan muun muassa EU­rahoitusja hankeneuvonnalla.

Uudenmaan huippuosaamista kannattaa myös rohkeasti markkinoida. Systemaattinen yhteistyö vahvistaa Uudenmaan veto­ ja pitovoimaa ja edistää alueen kasvua ja elinvoimaa. Uusimaa on yhtenäinen työssäkäyntialue, jossa toimii yhdeksän työllisyysaluetta. Työvoiman tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan myös Uudenmaan työllisyysalueiden yhteistyötä. Myös kansainvälisen työvoiman rekrytointi­ ja asettautumispalveluiden tulee toimia sujuvasti työllisyysalueiden rajojen yli.

2.3 Osaajien Uusimaa

Uudenmaan TKI­toiminnan kasvattaminen, elinkeinojen uudistuminen sekä innovatiivisten ratkaisujen luominen niin korkeakouluissa kuin yrityksissäkin vaativat osaavaa työvoimaa.

Koulutus­ ja osaamistason nostaminen edellyttää kansallisesti riittäviä resursseja. Resursseja tarvitaan myös korkeakoulujen TKI­toimintaan, jotta saadaan taattua tulevaisuuden osaajien koulutus ja integroituminen työelämään.

Vahva oppilaitosten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyöhön perustuva TKI­toiminta huippukeskittymineen auttaa luomaan korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja ja houkuttelemaan Uudellemaalle ulkomaisia investointeja sekä osaajia. Uudellamaalla tulee kehittää toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tiiviimpään yhteistyöhön uudenlaisia malleja, jotka kasvattavat alueen osaamista ja varmistavat osaavan työvoiman saamisen. TKI­toiminnassa korostuu myös luovuuden merkitys: riippumatta koulutustaustasta tai alasta, luovuus auttaa synnyttämään radikaaleja innovaatioita.

Uudenmaan korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin hakeudutaan opiskelemaan myös muualta Suomesta ja ulkomailta. Uudellamaalla korkeakoulujen aloituspaikkoja on kuitenkin vähemmän kuin muualla maassa suhteessa nuorten määrään. Koulutuspaikkoja on tästä syystä lisättävä ja resursseja kokonaisuudessaan vahvistettava, jotta koulutuksen laadusta ei jouduta tinkimään ja jokaiselle halukkaalle voidaan tarjota mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan.

Koulutuksen laatuun ja työelämävastaavuuteen panostamalla voidaan varmistaa, että työnantajat löytävät tarpeitaan vastaavia työntekijöitä entistä sujuvammin. Koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt ja olemme pudonneet koulutustasossa jo OECD­maiden keskiarvon alapuolelle. Koulutustason nostaminen lisää tuottavuutta ja innovaatiokykyä sekä vahvistaa Uudenmaan yritysten kilpailukykyä. Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tulee vastata työelämän tarpeisiin, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja työnantajien välillä. Monipuolinen yritysyhteistyö opintojen eri vaiheissa, urapalveluiden vahvistaminen, mentorointiohjelmien tarjoaminen sekä muut oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien syntymistä tukevat toimenpiteet edesauttavat opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä työelämään opintojen päätyttyä.

Työmarkkinoiden kohtaantoa on parannettava vahvistamalla työelämän ja koulutuksen vuoropuhelua osaamistarpeista. Jatkuvan oppimisen varmistamiseksi tulee työelämässä panostaa oppimiseen, aikuiskoulutukseen ja kaikkeen osaamisen kehittämiseen oppilaitosten ja työnantajien sujuvassa yhteistyössä. Oppivat ja uudistuvat organisaatiot ja yritykset tuovat kilpailukykyä koko Uudellemaalle. Jatkuvaan oppimiseen panostaminen on työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta entistä tärkeämpää väestön vanhetessa. Teknologian ja

tekoälyn kehityksessä mukana pysyminen vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kykyä oppia uutta. Digitaidot, ongelmanratkaisutaidot ja vuorovaikutusosaaminen ovat keskeisiä kansalaistaitoja, joiden riittävän tason ylläpitäminen tulee varmistaa kaikille uusimaalaisille.

Kansainväliset opiskelijat ovat Uudellemaalle voimavara. Jotta koulutetut osaajat eivät lähde täältä pois, on panostettava heidän työllistymiseensä ja Uudellemaalle asettautumiseensa valmistumisen jälkeen. Tässä tärkeässä roolissa on korkeakoulujen ja työnantajien välinen yhteistyö ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille, mikä edistää alueelle juurtumista jo opiskeluaikana. Uudenmaan työvoimatilannetta parannetaan osaltaan lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja helpottamalla kansainvälisten osaajien maahantuloa sekä asettautumista. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan monella alalla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Uudellamaalla.

Viimeaikaiset kansallisen tason maahanmuuttopolitiikan tiukennukset ovat vähentäneet Suomen houkuttelevuutta työperusteisen maahanmuuton kannalta. Kilpailemme osaavasta työvoimasta muiden Itämeren metropolien kanssa, ja siksi työperäisen maahanmuuton edistäminen Uudellamaalla on ratkaisevan tärkeää koko Suomen kannalta. Kansainvälisten osaajien houkuttelu, asettautumisen tukeminen, sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen edellyttävät laajaa, erityisesti julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä, sekä maahanmuuttopolitiikkaa, joka viestii kansainvälisille osaajille avoimuutta ja houkuttelee heitä Suomeen.

Painopiste 3: Onnellisten Uusimaa

Onnellisten Uusimaa on leikkivien lasten, intoa ja tulevaisuudenuskoa puhkuvien nuorten, osallistuvien ja vastuullisten aikuisten sekä eri sukupolvien keskinäisestä kanssakäymisestä – yhteisöllisyydestä –voimansa saava kehittyvä ja toisistaan huolta pitävä Uusimaa. Uusimaa on monimuotoinen metropolimaakunta, jonka erilaiset kunnat muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Kohtuuhintainen asuminen, toimivat liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus tukevat alueen elinvoimaa ja ehkäisevät alueellista eriytymistä. Varautuminen ja asukkaiden osallisuus vahvistavat turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Uusimaa on avoin uusille asukkaille, ja maahanmuuttajien kotoutumista edistetään palveluilla sekä kielen oppimisen ja osallistumisen mahdollisuuksilla. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja osallisuuteen panostetaan, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen. Nuorten tulevaisuususkoa vahvistetaan, ja mielenterveyden haasteita ja syrjäytymistä ehkäistään. Nuorten työllisyyttä tuetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Onnellisten Uusimaa ­painopisteen alla on kolme tavoitetta: monimuotoinen metropolimaakunta, hyvä maakunta kotoutua ja työtä ja hyvinvointia nuorille.

3.1 Monimuotoinen

metropolimaakunta

Uusimaa on Suomen ainoa metropolimaakunta. Uudellamaalla suuret kaupungit, kasvavat kehyskunnat ja elinvoimainen maaseutu muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden. Kuntien välistä yhteistyötä, saavutettavuutta ja vuorovaikutusta lisäämällä tuetaan tätä kaupunkien ja maaseudun läheisyyttä, joka on Uudenmaan vahvuus. Uudenmaan monimuotoisuus näkyy maakunnan eri alueiden väestökehityksessä, elinkeinorakenteessa ja taloudellisissa eroissa. Pienten kuntien, paikallisyhteisöjen ja paikallisten toimijoiden elinvoimaisuutta tuetaan aktiivisella yhteistyöllä ja verkostoitumisella.

Uudenmaan saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien parantaminen on välttämätöntä alueen elinvoiman, ympäristön kestävyyden sekä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Sekä kuntakeskusten että Helsingin keskustan saavutettavuus eri puolilta Uuttamaata julkisen liikenteen keinoin on erittäin tärkeää myös maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta, jotta syrjäisemmät alueet eivät eriydy. Saavutettavuuden parantamiseksi

merkittävässä roolissa ovat liikenteen lisäksi alueen tietoliikenneyhteydet, kyberturvallisuus sekä digiosaamisen varmistaminen. Saavutettavuuteen tulee panostaa myös Uudenmaan turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi.

Tiivis ja hyvin kytkeytynyt yhdyskuntarakenne vähentää liikkumisen tarvetta ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Kaavoituksella ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla mahdollistetaan

asukkaiden sujuva arki myös ilman autoa, mikä lisää sekä ympäristö­ että terveyshyötyjä. Seudullista pyörätieverkostoa vahvistetaan ja siirtymää autoista pyöräilyyn helpotetaan. Kestävien liikkumisvaihtoehtojen tulee olla helppoja ja edullisia, jotta ne ovat kaikkien uusimaalaisten ulottuvilla.

Uudellamaalla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kohtuuhintaisen asumisen puute on merkittävä haaste, joka vaikuttaa sekä asukkaiden arkeen että alueen elinvoimaan. Hyvän asumisen lähtökohta on, että asuminen on kohtuuhintaista, asunto sopii elämäntilanteeseen ja sen sijainti tukee arjen sujuvuutta. Tämä vaatii alueellisten erityispiirteiden huomioimista ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kuntien taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä maapolitiikka lisää monipuolista asuntotarjontaa ja vahvistaa kunnan elinvoimaa, taloudellista vakautta ja hyvinvointia. Työvoiman ja palveluiden saatavuus edellyttää, että asuntoja on saatavilla lähellä työpaikkoja ja työpaikoille on hyvät liikenneyhteydet. Asuntotarjontaa on kehitettävä tasapuolisesti koko maakunnassa, ja uudis­ sekä täydennysrakentamisella on mahdollista tasapainottaa alueiden väestörakennetta ja ehkäistä alueiden eriytymistä. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn ja turvallisuuteen

voidaan vaikuttaa panostamalla viihtyisyyteen, kohtuuhintaisten asuntojen ja palvelujen saatavuuteen sekä toimiviin liikenneyhteyksiin.

Asukkaiden hyvinvointi on onnellisten Uudenmaan perusta. Yhteisöön kuuluminen vahvistaa luottamusta muihin ihmisiin ja on siten osa yhteiskunnallisen eheyden rakentamista. Turvallisuus Uudellamaalla vahvistuu ehkäisemällä syrjäytymistä, rasismia, kiusaamista ja väkivaltaa, huomioiden erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta. Mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan moniäänisesti ja ilmaista vapaasti erilaisia mielipiteitä esimerkiksi mediassa tai mielenosoituksissa sekä erilaiset aktivismin muodot ovat osoituksia demokratian toimivuudesta. Erilaisten näkemysten salliminen osana julkista keskustelua vahvistaa luottamusta valtiovaltaan ja osaltaan myös suojaa yhteiskuntaa järjestäytyneeltä väkivaltaiselta radikalisoitumiselta ja ekstremismiltä.

Varautuminen erilaisiin kriisi­ ja poikkeustilanteisiin on entistä tärkeämpi kansalaistaito, joka vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Poikkeustilanteet voivat liittyä yhteiskunnan infrastruktuurin haavoittuvuuteen, kuten vesi­, sähkö­ ja tietoliikennekatkoihin, tai luonnonilmiöistä johtuviin ääriolosuhteisiin. Myös pandemiat ja sotilaalliset uhat voivat aiheuttaa poikkeustilanteita. Varautuminen edellyttää valmiuksia, osaamista ja ymmärrystä kriiseistä,

häiriötilanteista ja poikkeusoloista sekä niiden vaikutuksista. Se on kykyä ennakoida onnettomuus­, poikkeus­ ja vaaratilanteita, toimia niissä ja sopeutua niihin. Näitä taitoja ja valmiuksia tulee vahvistaa.

Asuinympäristön turvallisuutta ja asukkaiden osallisuutta vahvistetaan lähidemokratialla, kunnan ja asukkaiden välisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun, esimerkiksi kaavaprosesseihin on tärkeää, koska se paitsi vahvistaa kiinnittymistä asuinalueeseen, myös tekee ratkaisuista paremmin asukkaiden tarpeita vastaavia. Yhteisöllisyys ja osallisuus toiminnassa ja päätöksenteossa motivoivat oman elinympäristön vaalimiseen.

3.2 Hyvä maakunta kotoutua

Uudellemaalle tarvitaan uusia asukkaita, jotta työvoimaa on riittävästi ja palveluita voidaan järjestää myös tulevaisuudessa. On tärkeää ottaa uudet asukkaat perheineen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja edistää myös täällä pidempään asuneiden maahanmuuttajien osallisuutta. Onnistunut kotoutuminen tarkoittaa kielen oppimista, yhteisöön kiinnittymistä, sosiaalisten suhteiden muodostumista ja työllistymistä. Työn tai koulutuksen lisäksi maahanmuuttajilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Maahanmuuttoa

tulee edistää oikeudenmukaisella politiikalla sekä hyvinvoinnin että maakunnan elinvoiman kannalta. Rakenteellisen syrjinnän kitkeminen, aktiivinen rasismin vastainen työ ja kunnioittavan ilmapiirin luominen on tärkeää yhteiskunnan eri osa­alueilla, kouluissa, työpaikoilla ja kaikissa sosiaalisissa ympäristöissä. Uudet asukkaat

vastaanottavina yhteisöinä on kunnilla tärkeä rooli maahanmuuttajien osallisuuden kokemuksen vahvistamisessa.

Kotoutuminen edellyttää yhteistyötä sekä vastaanottavalta yhteiskunnalta että maahanmuuttajalta. Maahanmuuttajan aktiivinen osallistuminen on tärkeää, mutta myös kotoutumisen palveluiden tulee olla sujuvia ja helposti saavutettavia. Olennaista on suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaisen kulttuurin ja sen sääntöjen ja lakien ymmärtäminen. Hallinnolliset rajat eivät saa hankaloittaa sopeutumista, vaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksumisen tulee olla helppoa. Toimivat palvelut tukevat sekä asettautumista että kotoutumista, ja ne voivat lisätä alueen houkuttelevuutta. Julkisen sektorin rinnalla myös kolmannella sektorilla on merkittävä rooli kotoutumisen edistämisessä. Kun kotoutuminen onnistuu, maahanmuuttajat sopeutuvat uuteen ympäristöön ja yhteiskunta puolestaan sopeutuu sen monimuotoistumiseen uusien asukkaiden myötä.

Työ ja yrittäminen ovat parasta kotoutumista. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen tapahtuu parhaiten pääsemällä mukaan työelämään tai aloittamalla yritystoiminta. Työyhteisön vastaanottavuus on tärkeää, jotta ulkomaalainen työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi ja viihtyy ja myös jää Uudellemaalle. Työnantajalta

tähän tarvitaan rohkeutta sekä asenne­ ja toimintatapamuutosta: on pystyttävä joustamaan esimerkiksi suomen kielen taidon vaatimuksista, jos työn tekeminen ei sitä käytännössä vaadi.

Vastaavasti englanninkielisiin koulutusohjelmiin opiskelemaan tuleville ulkomaalaisille on lisättävä suomen kielen opetusta, koska työllistyminen opintojen jälkeen edellyttää yleensä vähintään auttavaa suomen kielen taitoa.

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on usein matalampi kuin miesten. Jotta maahanmuuttajanaiset eivät jää yhteiskunnan ulkopuolelle, myös heidän integroitumiseensa on tärkeää panostaa kieli­ ja kotoutumiskoulutuksella. Lasten ja nuorten kotoutumista autetaan tukemalla heidän osallistumistaan varhaiskasvatukseen ja harrastuksiin. Kulttuurilla ja liikunnalla on tärkeä merkitys kotoutumisen kannalta. Paikalliseen kulttuuritoimintaan ja ­tapahtumiin sekä liikuntaharrastuksiin osallistuminen edistää maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta, suomalaiseen kulttuuriin ja paikallisyhteisöön tutustumista ja sosiaalisten suhteiden luomista.

3.3 Työtä ja hyvinvointia nuorille

Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, joiden hyvinvointia on erityisesti edistettävä. Nuorilla tulee olla mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä ja halutessaan perustaa perhe. Työttömyys on Uudellamaalla ollut korkealla tasolla viime

vuosina. Etenkin korkeakoulutettujen ja vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut, vaikka koulutus on perinteisesti ollut työttömyydeltä suojaava tekijä. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien NEET­nuorten määrä on Uudellamaalla suhteellisesti suurempi kuin Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon kaupunkiseuduilla. Työ on keskeinen toimeentulon ja hyvinvoinnin edellytys, ja siksi nuorten työllisyyden kohentaminen on ensisijaista. Edellisessä maakuntaohjelmassa tavoitteeksi asetettiin Uudenmaan työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä tavoitteesta pidetään edelleen kiinni. Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen, itsenäistymisen ja työuran käynnistymisen kannalta työttömyys on erityisen vahingollista. Pitkittyessään työttömyys vaikeuttaa toimeentuloa, koettelee henkistä hyvinvointia ja heikentää itsetuntoa. Nuorten koulutuksen läpäisyastetta ja pääsyä työelämään tuetaan. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä edistetään lisäämällä harjoittelupaikkojen ja kesätyömahdollisuuksien tarjontaa sekä huolehtimalla yrittäjyyskasvatuksesta ja ­koulutuksesta. Koulutus­ ja osaamistarpeiden ennakoinnilla koulutus suunnataan juuri niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan.

Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste ovat avainasemassa, kun halutaan rakentaa kestävää ja hyvinvoivaa tulevaisuutta. Onnellisten nuorten maakunnassa kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen

riippumatta taustasta tai asuinpaikasta. Uudenmaan turvallisuutta vahvistetaan koulutuksen, kulttuurin, sivistyksen ja monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan keinoilla. Yleissivistys on kansalaistaito, joka mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen, ympäröivän maailman ymmärtämisen ja erilaisuuden hyväksymisen. Taito käsitellä tietoa kriittisesti on välttämätön edellytys mm. verkossa tarjolla olevan informaation ja väärän tiedon määrän kasvaessa. Koulutuksen resursseja ei voida vähentää, vaan niitä tulee lisätä, koska peruskoulun tulee antaa kaikille yhtäläisesti vahva sivistyspohja ja riittävät valmiudet yhteiskunnassa toimimiseen. Laadukas peruskoulutus on myös tärkeä perusta korkeakoulutukselle.

Koulutus lisää hyvinvointia, työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Koulutuksen periytyvyyttä voidaan purkaa tukemalla hakeutumista toisen ja korkea­asteen koulutukseen vanhempien koulutustaustasta riippumatta. Perusedellytyksiä ovat oppimista tukevat koulutilat, laadukkaat oppimateriaalit ja yksilöllinen oppimisen tuki, joiden tulee olla jokaisen lapsen ja nuoren ulottuvilla. Oppimisvaikeudet ja niiden riskit tulee tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Ylisukupolvista syrjäytymistä ehkäistään lapsiperheiden palveluilla, varhaiskasvatuksella ja koulutuksen tukitoimilla. Nuorten hyvinvointia tukevat ja maailmankuvaa avartavat myös sujuvat ja edulliset

liikenneyhteydet reuna­alueilta keskuksiin ja toisin päin, sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen taidosta on huolehdittava, jotta kieli ei muodostu esteeksi koulutukselle, työllistymiselle tai yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Uudellamaalla erityinen haaste on maahanmuuttajataustaisten lasten matalampi koulutustaso ja aliedustus korkeakoulutuksessa, mikä vaikeuttaa koulutustason nostamisen tavoitteeseen pääsemistä.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet, päihdeongelmat ja huoli toimeentulosta tulee ottaa vakavasti ja niihin on ohjattava resursseja ja ennaltaehkäisevää työtä. Nuorisotyö on tärkeässä roolissa, samoin mielenterveyspalvelut, joiden hallintorajat ylittävien palveluketjujen tulee toimia ongelmitta. On tärkeää luoda turvallinen ja toiveikas, kiusaamisen ja väkivallan vastainen ilmapiiri, erityisesti kouluissa, joka on keskeinen sosiaalinen ympäristö ja yhteisö. Koulussa viihtyminen on tärkeää paitsi henkisen hyvinvoinnin ja itsetunnon, myös oppimistulosten, opiskelumotivaation ja jatko­opintoihin hakeutumisen kannalta.

Yksi keino vahvistaa nuorten osallisuutta ja mielenterveyttä on tarjota maksuttomia liikunta­ ja harrastusmahdollisuuksia Harrastamisen Suomen mallin mukaisesti. Tätä mallia on tärkeä pitää yllä ja kehittää jatkossakin. Nuorten kiinnostusta ja mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen

osallistumiseen tulee tukea. Kuuntelemalla nuoria ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen voidaan vahvistaa nuorten toimijuutta ja tulevaisuususkoa.

Työ on keskeinen toimeentulon ja hyvinvoinnin edellytys ja siksi nuorten työllisyyden kohentaminen on ensisijaista.

Maakuntaohjelman tavoitteita tarkennetaan ja toimeenpannaan erillisissä, Uudenmaan liiton laatimissa tiekartoissa, jotka keskittyvät tietyn painopisteen toteuttamiseen.

Toteutus ja seuranta

Maakuntaohjelman tavoitteita tarkennetaan ja toimeenpannaan erillisissä, Uudenmaan liiton laatimissa tiekartoissa, jotka keskittyvät tietyn painopisteen toteuttamiseen. Ohjelmaa toteuttavat ensisijaisesti Uudenmaan kehittämistoimijat, joista keskeisimpiä ovat kunnat, korkeakoulut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, yhdistykset ja mm. alueelliset kauppakamarit. Ohjelman toimeenpano tapahtuu erityisesti hankkeiden kautta. Uudenmaan liitto käy aktiivista vuoropuhelua kuntien ja muiden kehittämistoimijoiden kanssa ja edistää maakuntaohjelman toteuttamista yhteistyön kautta. Erilaiset yhteistyöverkostot, kumppanuudet ja yhteistyösuhteet vievät toteutusta eteenpäin niin paikallisella, aluerajat ylittävällä kuin kansainväliselläkin tasolla. Uudenmaan liitto tekee aktiivisesti töitä hyödyntääkseen verkostojaan Uudenmaan toimijoiden hyväksi ja tuodakseen eri toimijoita yhteen.

Maakunnan toimintaympäristön kehityksestä keskustellaan vuosittain maakunnan ja valtion välillä käytävissä aluekehittämisen keskusteluissa. Keskusteluja pohjustaa toimintaympäristön kehitystä tarkasteleva tilannekuvakatsaus.

Kansallisella tasolla teemme yhteistyötä valtionhallinnon lisäksi erityisesti muiden EteläSuomen maakuntien, kuten Kanta­Hämeen, Päijät­Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä­Karjalan kanssa. Ne muodostavat EU­alueluokituksessa Etelä­Suomen NUTS2­alueen, ja Helsinki–Uusimaa muodostaa oman NUTS2­alueensa. Erityisesti TKI­toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ja verrokkeja ovat muut suuret maakunnat, joihin TKI­toiminta keskittyy eli Varsinais­Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois­Pohjanmaa.

Suomessa toteutetut ja toteutumassa olevat hallinnolliset uudistukset, kuten hyvinvointialueiden perustaminen, työ­ ja elinkeinopalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille ja tulossa oleva elinvoimakeskusten ja lupavirastojen perustaminen vaikuttavat myös alueelliseen yhteistyöhön. Yhteistyö Uudenmaan ELY­keskuksen kanssa, joka muodostaa jatkossa Uudenmaan

elinvoimakeskuksen, on jatkuvaa ja Uudenmaan ELY­keskuksen edustus on ollut mukana myös maakuntaohjelman valmistelun ohjausryhmässä.

Edistämme Uudenmaan tunnettuutta ja kehitystä aktiivisesti myös useissa kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä ja verkostoissa. Näissä verkostoissa pyrimme vaikuttamaan EU:n koheesiopolitiikkaan, liikennepolitiikkaan ja hankerahoitukseen ja teemme yhteistyötä eri teemoissa, kuten innovaatiotoiminnassa.

4.1. Rahoitus

Tulevaan ohjelmakauteen

vaikuttaminen ja Uudenmaan aseman

turvaaminen siinä on koko Uudenmaan ja Suomen kehittämisen kannalta erittäin tärkeää.

Uudellamaalla on hyödynnettävä monipuolisesti olemassa olevia rahoituskanavia. Uudellemaalle suunnatun EU:n aluekehitysrahaston lisäksi hyödynnettävissä on myös muiden EU­rahoitusohjelmien rahoitusta, kansallisia rahoitusinstrumentteja sekä erilaisia säätiöiden ja muiden tahojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Hankerahoituksen osalta tärkeimpiä rahoitusohjelmia ovat toistaiseksi olleet useat eri EU:n rahoitusohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa, Interreg Central Baltic, Interreg Baltic Sea Region, Interreg Europe, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+), maaseudun kehittämisrahoitus, Luova Eurooppa, Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life) ja kansallinen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha.

EU:n seuraava ohjelmakausi alkaa vuonna 2028. Tulevaan ohjelmakauteen vaikuttaminen ja Uudenmaan aseman turvaaminen siinä on koko Uudenmaan ja Suomen kehittämisen kannalta erittäin tärkeää. Uudenmaan liitto toimii aktiivisesti tulevaan ohjelmakauteen vaikuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan kuntien ja muiden toimijoiden, sekä muiden maakuntien ja ministeriöiden kanssa ja hyödyntää työssä Helsinki EU Officen asiantuntemusta. Uudenmaan liiton tavoitteena on Uudenmaan EU­rahoitussaannon varmistaminen sekä kilpaillun EU­rahoitussaannon kasvattaminen.

Euroopan komission esitys tulevasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) keskittää rahoitusohjelmia ns. kansallisen kirjekuoren periaatteen mukaisesti. Esityksen mukaisesti EU:n aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toteutetaan pääosin osana kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia (NRP­suunnitelma) ja yhteisen hallintomallin alla. Komission ehdotuksessa maatalouspolitiikka eli CAP 2028–2034 toteutettaisiin osana NRP­suunnitelmia. Tämä voi mahdollistaa tehokkaamman resurssien kohdentamisen, politiikkojen yhteensovittamisen ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisen, mutta riskinä on myös aluekehitysrahoituksen väheneminen. Suunnitelmaan tulee myös korvamerkitä varoja kestävään kaupunkikehitykseen, koska kaupunkien innovaatioekosysteemeissä syntyy

merkittävä osa kasvun aihioista. Alueet ja kaupungit ovat keskeisiä EU:n tavoitteiden toteuttajia ja siksi alueiden ja kaupunkien tulee olla keskeisesti valmistelemassa ja toteuttamassa

NRP­suunnitelmia. Vain siten ne voivat vastata alueiden oikeisiin tarpeisiin.

Tulevaan EU­rahoituskauteen liittyy paljon epävarmuuksia. Vuosina 2026 ja 2027 on kuitenkin tärkeää lisätä alueen kyvykkyyksiä, jotta pystymme hyödyntämään tulossa olevan Euroopan kilpailukykyrahaston tuomia mahdollisuuksia skaalata ratkaisuja sekä tukea alueemme teollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä.

Vuosina 2026 ja 2027 alueelle on vielä jaossa aluekehitysrahaston (EAKR), sosiaalirahaston (ESR) ja maaseudun kehittämisrahaston varoja.

Näillä voidaan tukea alueellisia TKI­kärkien ekosysteemejä ja vahvistaa osaamispohjaa. Maaseudun kehittämisrahoituksen avulla tuetaan erityisesti pk­yritysten innovaatiopolkuja ja niiden kytkeytymistä laajempiin TKI­verkostoihin.

Yhteistyössä voidaan rakentaa fiksuja polkuja

Business Finlandin rahoitusohjelmiin ja hankkia rahoitusta erityisesti TKI­kärkien kehittämiseen, mutta myös uusien ratkaisujen kaupallistamiseen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi on aiempaa paremmin edistettävä alueen toimijoiden kykyä löytää muita kansallisia hakuja, säätiöiden

hakuja sekä yksityistä rahoitusta, jotka tuovat joustavuutta ja mahdollistavat laajojen kokonaisuuksien toteuttamisen.

Horisontti Eurooppa ­ohjelma tarjoaa väyliä tutkimus­ ja innovaatioyhteistyöhön, verkottumiseen ja osaamisen kansainvälistymiseen. Horisontti Eurooppa ­rahoituksen avulla pyritään vahvistamaan alueen TKI­kärkiä ja rakentamaan niiden ympärille lippulaivahankkeita.

Rahoituksen vaikuttavuuden maksimoimiseksi on keskeistä vahvistaa alueen organisaatioiden ja yritysten kyvykkyyttä hakea rahoitusta. Keskeistä on tukea toimijoita kansainvälisessä verkostoitumisessa sekä yritysverkostojen jakamisessa alueella, tukea hakemusprosesseja, sekä kehittää alueen pitkäjänteistä rahoitussuunnittelua. Näiden toimenpiteiden avulla alueen organisaatiot ja pk­yritykset voivat kasvattaa kilpailukykyään ja onnistua entistä paremmin sekä kansallisissa että kansainvälisissä rahoitushauissa, mikä vahvistaa koko TKI­ekosysteemin kestävää kasvua ja vaikuttavuutta.

4.2. Seuranta

Jokaiselle maakuntaohjelman painopisteelle on asetettu kärkitavoite, joiden toteutumista seurataan valittujen indeksien ja tilastojen avulla. Kärkitavoitteiden seurannalla

pyritään kuvastamaan painopisteiden kokonaisuuksien kehitystä suhteessa muuhun Suomeen sekä Uudenmaan eurooppalaisiin verrokkialueisiin. Seurannasta raportoidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana Uudenmaan maakuntavaltuustolle.

Ohjelman seurannassa hyödynnetään myös muita yksityiskohtaisempia tilastomittareita. Tilastomittarit eivät kykene suoraan osoittamaan maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista, vaan ne kuvaavat välillisesti kehityksen suuntaa.

Mittareiksi on valittu mahdollisuuksien mukaan nopeita, noin vuoden välein päivittyviä tietoja ohjelmakauden lyhyen aikajänteen vuoksi.

Ohjelman toteutumista sekä toimintaympäristön kehitystä seurataan läpi ohjelmakauden tuoreimmilla saatavilla olevilla tiedoilla.

Ympäristöviisas Uusimaa

Kärkitavoite: Euroopan ympäristöviisain alue

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä seurataan vuosittain Hinku­laskentamallin mukaisesti ottaen huomioon käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Uudellamaalla sektoreittain.

Toiseksi seurataan hiilinielujen kehitystä.

Indikaattori kuvaa metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueiden, kosteikkojen, rakennettujen alueiden sekä puutuotteiden hiilitasetta eli päästöjen ja poistumien (nielu) suhdetta. Kolmas keskeinen mittari on luonnonsuojelualueet.

Indikaattori kuvaa luonnonsuojelulakiin perustuvien alueiden pinta­alaa ja sen muutosta Uudellamaalla. Lisäksi seurataan metsien ja puustoisen pinta­alan osuutta maakunnan maa­alasta. Tietolähteinä voidaan käyttää Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoa metsätalousmaasta (metsämaski) ja puustoisesta alueesta (puustomaski) tai muuta metsän pinta­alan muutoksia

ajantasaisemmin tai kattavammin kuvaavaa aineistoa.

Luonnon monimuotoisuuden seurannan strategisen tason mittarit ovat vasta kehittymässä ja siksi niitä tarkennetaan vielä ohjelmakauden aikana. Tärkeä osa Ympäristöviisas­painopisteen seurantaa tulee olemaan tulevan Uudenmaan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman (LUMO) seuranta. Ohjelma kokoaa yhteen tiedon maakunnan luonnon nykytilasta ja määrittelee toimenpiteet, joiden avulla luontokadon eteneminen pysäytetään.

Innovatiivinen Uusimaa

Kärkitavoite:

Euroopan innovatiivisin alue

Kärkitavoitteen etenemistä seurataan Euroopan alueiden innovatiivisuutta mittaavan Regional Innovation Scoreboadin (RIS) avulla. RIS­vertailu tarjoaa tietoa alueiden tutkimus­ ja innovaatiokyvykkyydestä. Vertailu kattaa 239 eurooppalaista aluetta ja se tehdään joka toinen vuosi. Vertailun indikaattorit koskevat muun muassa koulutustasoa, elinikäistä oppimista, pk­yritysten tuoteinnovaatioita, yrityssektorin T&K­menoja, patenttihakemuksia, tieteellisiä julkaisuja ja laajakaistan levinneisyyttä. Uusimaa

on vertailun mukaan yksi innovaatiojohtajista ainoana Suomen maakunnista.

Edellisellä maakuntaohjelmakaudella on asetettu tavoite, jonka mukaan Uudenmaan T&K­toiminnan menot ovat kohonneet viiteen prosenttiin maakunnan BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tästä tavoitteesta pidetään edelleen kiinni ja sen toteutumista seurataan ohjelmakauden aikana päivitettävässä Uudenmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilannekuvassa. Tilannekuvassa tarkastellaan painopisteen kehitystä laajasti eri mittareiden valossa.

Onnellisten Uusimaa

Kärkitavoite:

Euroopan hyvinvoivin alue

Kärkitavoitteen etenemistä seurataan Euroopan unionin alueellisen sosiaalisen kehityksen indeksin (EU Social Progress Index, SPI) avulla. SPI vertailee Euroopan alueiden yhteiskunnallista kehitystä ja väestön hyvinvointia. Vertailussa pisteytetään Euroopan alueita 12 osatekijän perusteella. Ne jakautuvat kolmeen yläkategoriaan koskien ihmisten perustarpeita, hyvinvointia ja yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Indikaattoreita on yhteensä 53 ja ne käsittelevät muun muassa asumiskustannuksia,

koulutustasoa, tietoliikenneyhteyksiä, ilmansaasteita, korruptiota, suhtautumista vähemmistöihin ja elinikäistä oppimista. Vertailu kattaa 236 eurooppalaista aluetta. Uusimaa on ollut tällä mittarilla ensimmäisellä sijalla vuonna 2024.

Painopisteen kehitystä tarkastellaan myös ohjelmakauden aikana julkaistavassa Uudenmaan väestön hyvinvoinnin tilannekuvassa. Katsaus keskittyy Onnellisten Uusimaa ­painopisteen tavoitteiden mukaisesti seuraamaan muun muassa väestön terveyttä, asuinympäristön toimivuutta, muuttajien kotoutumista sekä nuorten työllistymistä ja hyvinvointia. Yksi seurattava tekijä on Uudenmaan työllisyysasteen kehitys. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin, kuten viime maakuntaohjelmakaudellakin.

Ohjelman seurantamittareiden lisäksi maakunnan kehitystä seurataan myös muilla toimintaympäristömme tilaa kuvaavilla mittareilla. Tarkastelunäkökulmia ovat muun muassa talous, työmarkkinat, väestörakenne, koulutus, matkailu ja ympäristö. Näiden sekä ohjelmaa varteen erikseen määriteltyjen mittareiden kehitystä on mahdollista seurata Uudenmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa uudenmaanliitto.fi.

4.3. Uudenmaan liiton strategia

Tämä maakuntaohjelma toimii myös Uudenmaan liiton toimintaa ohjaavana valtuustokauden 2026–2029 strategiana. Maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Tässä ohjelmassa määritellyt strategiset painopisteet ja niiden alle päätetyt tavoitteet jalkautuvat ja konkretisoituvat maakunnan yhteisiin tiekarttoihin sekä lisäksi maakunnan liiton toimintaa ohjaaviin linjauksiin. Tiekartat laaditaan kaikille maakuntaohjelman painopisteille, linjaukset laaditaan Uudenmaan liiton edunvalvonnalle, kansainväliselle toiminnalle, viestinnälle sekä sisäiselle kehittämiselle. Tiekartat ja linjaukset hyväksyy Uudenmaan maakuntahallitus.

Maakuntaohjelman tavoitteet, tiekarttojen toimenpiteet sekä Uudenmaan liiton linjaukset laaditaan valtuustokausille. Näiden pohjalta laaditaan vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet, toimenpiteet ja seurannan mittarit Uudenmaan liiton talousarvioon, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto. Suoraan maakuntaohjelmasta nousevat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vuositavoitteita, tiekartoista ja linjauksista nousevat ovat muita vuositavoitteita. Vuositavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksilla.

Maakuntaohjelma toimii myös Uudenmaan liiton toimintaa ohjaavana strategiana.

Liite 1. Yhteenveto ympäristöselostuksesta

Maakuntaohjelma on suunnitelma, josta tulee laatia Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain, ns. SOVA­lain (200/2005) mukainen arviointi. Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen tulee selvittää ja arvioida suunnitelman tai ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset kohdistuen ihmisiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnonoloihin ja ­varoihin, ilmaan ja ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, sekä yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Vaikutusten arviointia tehtiin koko Uudenmaan maakuntaohjelman valmistelun ajan.

Maakuntaohjelman tavoitteena on hakea yhteistyöllä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, Ympäristövaikutusten arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Uudenmaan elinvoiman kehittämiseen sekä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ohjelma on strategisen tason kehittämisohjelma, eikä se siksi sisällä varsinaisia toimenpiteitä vaan tavoitteita. Maakuntaohjelman merkittävimmät myönteiset yhteisvaikutukset kohdistuvat ihmisiin, talouteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.

Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumisen tavoitteita tukevat mm. fossiilista polttoaineista luopuminen, innovaatiot, kuten älykkäät energiaratkaisut sekä bio­ ja kiertotalouden edistäminen sekä Uudenmaan sopeutumissuunnitelma ja siinä esitettävät toimenpiteet. Luonnon monimuotoisuuden parantamista edesauttavat mm. EU:n biodiversiteettistrategian toteuttaminen, ennallistamisen toimenpiteet ja luontoarvojen turvaaminen. Maakunnan luontopositiivisuuden ja ympäristöturvallisuuden edistäminen sekä alueen asukkaiden terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen panostaminen ja osaamisen

ja työllistymisedellytysten kehittäminen vaikuttavat myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Hyvinvoivat ihmiset, erityisesti nuoret, joilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja sekä hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä puolestaan lisäävät maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Ohjelman vaikutukset luonnonoloihin ja ­varoihin, aluerakenteeseen ja ympäristöön ovat jonkin verran myönteisiä. Maisemaan ja kulttuuriperintöön ohjelmalla ei arvioida olevan juurikaan suoria vaikutuksia. Ohjelmalla ei arvioida olevan yksinomaan kielteisiä vaikutuksia yhdenkään painopisteen osalta.

Maakuntaohjelman toteutumiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen riippuu merkittävästi mm. rahoituksesta, hankkeista ja eri toimijoiden sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi Uudenmaan toimintaympäristö kehittyy ja muuttuu myös maakuntaohjelmasta riippumattomista syistä. Mahdollisia epävarmuuksia liittyy esimerkiksi globaaliin maailmantilanteeseen ja ­politiikkaan, poliittiseen tahtotilaan ja resurssien saatavuuteen. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen vaatii laajaa hanketoimintaa, rahoitusta, sekä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken.

Ohjelma on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ja siinä on otettu huomioon keskeiset kehittämislinjaukset ja strategiat kansalliselta ja maakunnalliselta tasolta. Ohjelman vaikuttavuutta lisääkin se, että se on laadittu vuorovaikutteisesti ja kannustaa kuntien, oppilaitosten, yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön, sekä yhdessä Uudenmaan liiton kanssa toimimaan samaan suuntaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen riippuu merkittävästi mm. rahoituksesta, hankkeista ja eri toimijoiden sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin.

Arviointimatriisi

Vaikutukset Ihmisiin

+++ vaikutukset erittäin myönteisiä

++ vaikutukset myönteisiä

+ vaikutukset jonkin verran myönteisiä ei vaikutuksia

- vaikutukset jonkin verran kielteisiä vaikutukset kielteisiä vaikutukset erittäin kielteisiä

+/- ristiriitaisia vaikutuksia

Painopisteet ja tavoitteet

Ympäristöviisas

Uusimaa

Innovatiivinen

Uusimaa

Onnellisten

Uusimaa

- Luontopositiivinen maakunta

- Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

- Ilmastokestävä maakunta

- Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja

- Verkostoilla elinvoimaa ja investointeja

- Osaajien Uusimaa

- Monimuotoinen metropolimaakunta

- Hyvä maakunta kotoutua

- Työtä ja hyvinvointia nuorille

KOKONAISARVIOINTI

Terveyteen ja hyvinvointiin

Elinoloihin ja viihtyvyyteen

Koulutukseen

Työllisyyteen Kotoutumiseen

Yhdenvertaisuuteen ja tasaarvoon

Maaperään Vesien tilaan

Luonnonoloihin ja luonnonvaroihin

Aluerakenteeseen ja ympäristöön Ilmastonmuutokseen ja sopeutumiseen

Ilmanlaatuun Luonnon monimuotoisuuteen

Kasvillisuuteen ja eliöihin

Ekologiseen verkostoon Uusiutumattomiin luonnonvaroihin

Yhdyskuntarakenteeseen

Rakennetun ympäristön laatuun

Maisemaan ja kulttuuriperintöön

Kaupunkikuvaan

Päästökehitykseen

Uusiutuvan energian määrään

Hiilinieluihin javarastoihin

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Kiertotalouteen

TKItoiminnan edellytyksiin

Talouteen

Elinkeinotoiminnan kehittymismahdollisuuksiin

Maakunnan vetovoimaan Maakunnan kilpailukykyyn

Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council

Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki toimisto@uudenmaanliitto.fi • uudenmaanliitto.fi @Uudenmaanliitto