MIKÄ MIKÄ ON
MAAKUNTAKAAVA? Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto 2016
MAAKUNTAKAAVOITUS
on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset.
2
KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen liittyviä perusasioita: miten asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat ja miten liikenne sujuu, miten sijoittuvat viheralueet ja kulttuuriympäristöt.
Kunnille ja muille alueen tulevaisuutta suunnitteleville toimijoille maakuntakaava on tärkeä strateginen päätöksenteon väline.
Maakuntakaava on tulevaisuuteen tähtäävä ja koko maakunnan aluetta koskeva yleispiirteinen suunnitelma.
MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA: • Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne • Sujuvat ja päästöjä vähentävät liikennejärjestelyt • Hyvät edellytykset elinkeinoille • Riittävästi virkistysalueita • Ekologinen kestävyys
3
MAAKUNNAN LIITTO
LAKIIN PERUSTUEN Maakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaava valmistellaan monipuoliseen tietoon sekä vuoropuheluun perustuen ja erilaisia vaihtoehtoja arvioiden. Kaavan valmistelussa huomioidaan myös vaikutusten arvioinnin tulokset, poliittiset linjaukset sekä lainsäädäntö.
4
on lakisääteinen kuntayhtymä ja alueensa merkittävä edunvalvoja. Liiton lakisääteisiä tehtäviä ovat maakuntakaavoitus sekä alueiden yleinen kehittäminen.
Kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Siinä ei käsitellä kunnan sisäisiä alueidenkäytön kysymyksiä. Kaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto.
YHTEISEN SUUNNITELMAN ETUJA: • Yhteinen suunnitelma hiotaan huolellisen ja vuorovaikutteisen prosessin aikana. Siinä päätöksenteko on avointa ja demokraattista. • Maakuntakaavan sitovuus on etu, johon luottaen kunnat ja muut toimijat voivat kehittää maankäyttöään pitkäjänteisesti. • Välittää valtakunnalliset intressit ja varaukset maakuntakaavan kautta kunnissa huomioitavaksi. • Ylimaakunnallisen yhteistyön ja sujuvuuden lisääminen.
SUURET LINJAT YHTEISELLE KARTALLE Maakuntakaavassa alueen toimintojen kokonaisuutta suunnitellaan yksittäistä kuntaa laajemmasta vinkkelistä. Päivittäisissä toimissa harva meistä pohtii kuntarajan ylittämistä. Olennaisempaa on, että ihmisten ja yritysten arki sujuu ja liikennejärjestelyt toimivat.
Sujuvuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää laajojen alueiden suunnittelua kokonaisuutena ja suurten strategisten valintojen tekemistä. Näitä varten on maakuntakaava, joka antaa suunnan kuntien pitkäjänteiselle maankäytön suunnittelulle.
5
ASEMAKAAVA on yleiskaavaa tarkempi kaava. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Rantaalueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla. YLEISKAAVA on kunnan
yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan.
KUNTIEN KAAVOITUKSEN OHJAAJA Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaava tarkentuu kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavalla ei ohjata kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa
6
asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia kysymyksiä. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan.
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
MAAKUNTAKAAVA
YLEISKAAVA Mittakaava 1:40 000
Mittakaava 1:150 000
ASEMAKAAVA Mittakaava 1:2000
7
Esimerkkinä ote Uudenmaan vahvistettujen kaavojen yhdistelmästä.
8
KARTTA JA KAAVASELOSTUS Kaava konkretisoituu karttana, jonka merkinnöillä osoitetaan haluttu kuva tulevaisuudesta. Karttamerkintöjen selitykset liitetään kartan reunaan. Kutakin merkintää koskevat määräykset puolestaan liitetään mukaan erillisenä asiakirjana. Maakuntakaavan perusteluksi ja ymmärrettävyyden parantamiseksi laaditaan myös kaavaselostus. Selostuksessa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset sekä muut kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Hyväksyttävään kaavaaineistoon kuuluvat kartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset.
9
ERILAISIA MAAKUNTAKAAVOJA Kokonaismaakuntakaava kohdistuu koko maakunnan alueelle ja siinä on käsitelty kaikki maankäytön muodot. Silloin kun kokonaismaakuntakaava tehdään rajatulle alueelle maakuntaa, sitä kutsutaan osa-aluemaakuntakaavaksi.
Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun maakuntakaavassa käsitellään vain joitain maankäytön muotoja, joissa uusille suunnitelmille on tarvetta. Myös vaihemaakuntakaava voidaan laatia rajatulle alueelle. Eri kaavakierroksilla valmistuneita maakuntakaavoja on kätevä tarkastella ja käyttää yhtenä kokonaisuutena voimassa olevien kaavojen yhdistelmänä.
UUDELLAMAALLA
voimassaolevien kaavojen yhdistelmä löytyy karttapalvelusta: kartta.uudenmaanliitto.fi
10
NÄIN KAAVATYÖ ETENEE VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAIT
MAAKUNNAN JA KUNTIEN TAVOITTEET
TIETOPOHJA
EDELLISTEN KAAVOJEN SEURANTA
ALOITUSPÄÄTÖS
ste utu
e aut
pal
KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU LAUSUNNOILLA EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN NÄHTÄVILLÄ
na
TAUSTASELVITYSTEN LAATIMINEN VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI NEUVOTTELUT KAAVAN RATKAISUISTA PALAUTTEEN PYYTÄMINEN
Vai k
uva
Jatk
rvio
inti
a
TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
KAAVAN VIIMEISTELY KAAVA HYVÄKSYTÄÄN LIITOSSA TEHTÄVÄ KAAVATYÖ
VALITUSMAHDOLLISUUS*
HALLITUKSEN TAI VALTUUSTON KÄSITTELY NÄHTÄVILLÄ MIELIPITEIDEN, MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN ANTOA VARTEN * Mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen Ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
SEURANTA
VALMIS KAAVA
TOTEUTTAMINEN
11
OSALLISTU JA VAIKUTA!
12
Kaavoituksessa osallisia ovat maan omistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja erilaiset yhteisöt.
antavat palautetta. Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot käsitellään huolellisesti. Saatu palaute on tärkeää aineistoa aina seuraavaa kaavavaihetta valmisteltaessa.
Mielipiteet ja muistutukset ovat tervetulleita nähtävilläolon aikana. On tärkeää, että maanomistajat, kunnat, viranomaiset, yhteisöt ja myös tavalliset kansalaiset
Kaavatyötä ohjaavat ja päätöksistä vastaavat maakuntahallitus ja -valtuusto. Hallituksen rooli korostuu valmistelun ohjaajana, kaavan hyväksyy valtuusto.
YHTEISTYÖSSÄ LAADITTU Maakuntakaavoitus on hyvä väline käydä avointa tulevaisuuskeskustelua kaikkien maakunnan toimijoiden kesken. Laaja sidosryhmätyö ja osallistuminen pohjustavat hyvää lopputulosta. Kun eri toimijat
ovat aktiivisesti mukana kaavan valmistelussa, kaavan sisältö perusteluineen tulee tutuksi ja kaavan toteuttaminen lähtee parhaiten käyntiin.
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
hyödynnetään laajaa vuorovaikutusta. Valmisteluvaiheessa kunnat, viranomaiset, järjestöt, yritykset ja asukkaat sekä myös tutkijat ja yliopistoväki osallistuvat yhteisen suunnitelman käsittelyyn, arviointiin ja kommentointiin.
13
JATKUVA PROSESSI Maakuntakaava on suunnitelma, jonka arvo konkretisoituu toteuttamisen myötä. Viranomaisten velvollisuus on edistää kaavan toteutumista. Maakuntakaava toteutuu varmemmin, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneet sen periaatteisiin yhteistyön kautta. Maakuntakaavan tärkeimpiä toteuttajia ovat kunnat
14
oman kaavoituksensa kautta sekä muut viranomaiset valtio mukaan lukien. Kaavan toteutumista seurataan, jotta tulevissa kaavoissa osataan tehdä oikeanlaisia uusia ratkaisuja ja tarvittaessa korjata aiemmin tehtyjä.
Uudenmaan liitto Ulkoasu Anni Levonen Valokuvat Tuula Palaste Helsinki 2016, päivitetty 2021 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • toimisto@uudenmaanliitto.fi • uudenmaanliitto.fi
UUDENMAANLIITTO.FI
MAAKUNTAKAAVOITUS ON JATKUVA PROSESSI, JOSSA RATKOTAAN KULLOINKIN AJANKOHTAISIA JA LAAJAALAISIA MAANKÄYTÖN KYSYMYKSIÄ."