tutkain
Valtitotieteellinen ylioppilaslehti vuodesta 1964
Kannun kassassa on suuri reikä pohjassa
Kuka välittäisi pojista ja nuorista miehistä?
Tattoos as a form of meaning-making and expression
1 / 2026
YSTÄVÄNI TOIVO
Tavatessani Toivon ensimmäistä kertaa huokui hänestä vilpittömyys ja empaattisuus. Kerran itkin hänelle poukkoilevaa elämääni, ja se taisi olla ensimmäinen kerta, kun uskalsin tuoda epätoivoani esille ystävyytemme aikana. Toivon tapa lohduttaa on aluksi halata, ja lopuksi sanoa, että hänelle voi aina soittaa, jos tarvitsen tukea tai läsnäoloa. Minulle Toivo on ystävä, joka rakentaa toivoa.
Kun kysyin ystäväni Kielon kumppanilta Villeltä, mitä hänelle tulee mieleen sanasta toivo, hän vastasi kysymyksillä mitä toivo tarvitsee ja voiko toivo tapahtua tyhjiössä. Usein toivo nostaa päätään silloin, kun meillä ei enää ole mitään annettavaa, ja räpiköimme aallonharjalla odottaen, että aalto vaihtaa suuntaansa. Vanha sanonta kuuluu: niin kauan kuin on toivoa, on elämää – ja elämä kantaa.
Ystäväni Toivo on nimensä mukaisesti toivoa täynnä. Hänen tapansa kohdata ihmisiä on lempeä ja ennakkoluuloton. Hän asettuu maailmaan tavalla, joka on yhtä aikaa rauhallinen ja rohkea. Hän valitsee polkunsa suoraviivaisesti ja itsevarmasti ja löytää toiveikkuutta vaikeidenkin tilanteiden keskellä. Ystävyytemme osoittaa hyvyyttä ja rakkautta. Tarvitsemme ympärillemme tällaisia ihmisiä, elämän todistajia, jotka vievät eteenpäin silloin, kun ei yksin jaksa.
Kaikki teistä ovat varmasti kuulleet taikalampusta ja sen hengestä, joka toteuttaa löytäjänsä kolme toivetta. Ala-asteella jaoimme ystävieni kanssa toiveen maailmanrauhasta, ja se on yhä yksi kolmesta toiveestani. Toinen toiveeni on terveys. Lapsina toivoimme lottovoittoa ja kiiltäviä autoja. Ymmärrän nyt, että toivo voi kiteytyä myös asioiden säilyttämiseen sellaisina kuin ne ovat. Toivo suuntaa katseensa tulevaan pyrkien joko säilyttämään tai muuttamaan sitä.
Pitelet käsissäsi meidän ensimmäistä lehteämme hevosen vuonna 2026. Tämän vuoden Tutkaimet tulevat olemaan toiveikkuuden puolesta puhujia. Toivon tämän vuoden numeroista rohkeita, lempeitä ja pelottomia, jokaisen luovuus saa olla turvallisen toiveikasta.
Päätin kirjoittaa ystävästäni Toivosta, ja kolmas toiveeni onkin, että jokaiselle meistä siunaantuisi hänen kaltaisiaan ihmisiä: lempeitä, hyväntahtoisia ja toiveikkaita. Kiitos Tutkaimeen kirjoittaneille ajatuksistanne, panoksestanne ja läsnäolostanne. Kannattelette toivoa paremmasta huomisesta Kuten Toivo monesti lähtiessään muistuttaa, pitäkää huolta.
Aada Hokkanen Päätoimittaja
TEKIJÄT
Päätoimittaja:
Aada Hokkanen
Taitto ja AD:
Iida Hämäläinen
Anni Paatsila
Kirjoittajat:
Aada Hokkanen
Fiia Kajula
Niko Kivinen
Henry Laakkonen
Miro Lundberg
Kristian Paltila
Aliisa Peltoniemi
Elias Rantanen
Marko Suomalainen
Leevi Väisänen
Kuvat:
Aada Hokkanen
Fiia Kajula
Kristian Paltila
Elias Rantanen
Logo: Aura Savolainen
Julkaisija:
Kannunvalajat ry
Instagram / @tutkain
LinkedIn / Tutkain
tutkainlehti.fi
tutkainlehti@gmail.com
KANNUT KAAKKOON
KUVA: AADA HOKKANEN
Tervehdys kaikille kannunvalajille ja kannumielisille!
Tuoreen hallituksen vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Vaikka perehdytyksistä on vasta pieni hetki, olemme jo pitkällä vuoden suunnittelussa! Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia vähintään toimijoihin, mutta usein myös muuhunkin toimintaan. Kannunvalajat kuitenkin tuttuun tapaan jatkaa työtään paremman opiskeluarkeen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen puolesta.
Keskeisin muutos tänä vuonna liittyy tiloihin. Kannuklusteri Uudella ylioppilastalolla on jo pitkään ollut valtsikayhteisön selkäranka: paikka, joissa järjestötoiminta pyörii, ihmiset kohtaavat matalalla kynnyksellä ja yhteinen identiteetti rakentuu. Tänä keväänä tähän tulee historiallinen muutos, sillä seurauksena HYY:n kiinteistökauppoista joudumme poistumaan Uuden ylioppilastalon Kannuklusterilta kesän saapuessa.
Uusi ylioppilastalo on ollut paljon enemmän kuin vain seiniä, joten emme halunneet jäädä odottamaan mitä tuleman pitää, vaan pyrkiä vahvistamaan koko yhteisöämme. Kannunvalajat käynnisti tilaprojektin jo viime vuonna, jonka myötä hankimme omat tilat Sörnäisistä helmikuussa 2026. Ennen kuin pääsemme juhlimaan ja viettämään yhteistä arkea uusissa tiloissa, on edessä vielä paljon työtä. Olen kuitenkin varma, että tästä alkaa uusi luku Kannunvalajille ja koko valtsikalle.
Suurienkin muutosten keskellä Kannunvalajien toiminnan perusta säilyy entisellään. Tärkein tehtävämme on yhä opiskelijoiden edunvalvonta ja koulutusohjelma rajat ylittävän opiskelijayhteisön ylläpitäminen. Tänä vuonna pyrimme entisestään vahvistamaan opiskelijaedustajien kanssa toteutettavaa yhteistyötä ja jatkamaan työtä kansainvälisten opiskelijoiden huomiomiseksi.
Hallituksessa toimiminen on kokoustamisen ja tulevaisuuden suunnittelun lisäksi myös arkea piristävien tapahtumien järjestämistä! Toivonkin, että tapahtumat mahdollistavat merkityksellisiä kohtaamisia keskellä hektistä opiskelua ja tarjoavat paikan hengähtää paineiden keskellä.
Ilman valtsikalaisia ei olisi Kannunvalajia. Siksi toivonkin, jokaisen yli 3000 valtsikalaisen löytävä tulevan vuoden aikana oman tapansa osallistua toimintaamme ja kokea pääsevänsä osaksi jotain suurempaa: osana lämmintä, huolehtivaa ja turvallista valtsikayhteisöä, opinto-ohjelmasta riippumatta.
Niko Kivinen puheenjohtaja Kannunvalajat Ry
UUSI AIKAKAUSI VALTSIKALAISTEN JÄRJESTÖJA TAPAHTUMATOIMINNALLE ALKAA
Haastattelussa Kannunvalajien puheenjohtaja Niko Kivinen
HAASTATTELU JA TEKSTI: MIRO LUNDBERG
Kannunvalajat ilmoitti helmikuun puolivälissä ostaneensa omat tilat Helsingin Sörnäisistä meidän valtsikalaisten iloksi tapahtumia ja järjestötoimintaa varten. Kannunvalajien ilmoituksen jättämän tiedonjanon, ja erään opiskelijoiden kiinteistöhankkeen trauman varjostaessa, Tutkain kyseli Kannunvalajien puheenjohtaja Niko Kiviseltä lisätietoja tilaprojektista.
Mikä oli kauppahinta ja onko tila nyt kokonaan Kannunvalajien omistuksessa?
Kauppahinta, sisältäen varainsiirtoverot, oli noin 75 000€. Kannunvalajat omistaa ostetun tilan yksin, eikä tilan ostamiseksi ole nostettu lainaa. Tilan hintaa selittää Helsingin toimitilamarkkinan tilanne.
Kauanko sopivaa kiinteistöä etsittiin?
Kannustin perustettiin 1990-luvulla omien tilojen hankkimista varten, joten voidaan ajatella, että sopivaa kohdetta on etsitty jo 30 vuoden ajan. Mahdollisia tiloja on kartoitettu säännöllisesti vuosien varrella; nyt nykyisistä ja entisistä opiskelijoista koostuvalla työryhmällä. Nykyinen tilaprojekti käynnistyi vuoden 2025 puolessa välissä, kun julkisuuteen alkoi tulla tietoja HYY:n taloudellisista haasteista.
Millainen remontti on tulossa?
Tilassa tehdään laaja-alainen remontti, jossa mm. rakennettaan keittiö ja laajennetaan WC-tiloja. Lisäksi remontilla pyritään varmistamaan tilojen esteettömyys. Tila on tällä hetkellä toimistokäytössä. Remontin budjetti tarkentuu kun suunnitelmat valmistuvat, alustavasti kustannusten odotetaan nousevan yli tilan hankintahinnan.
Miten kiinteistöön liittyvät juoksevat kulut aiotaan maksaa tulevaisuudessa?
Tilan juoksevat kulut on tarkoitus kattaa vuokraamalla tilaa sekä muilla toiminnasta saatavilla tuloilla.
Aikooko Kannunvalajat vuokrata tilaa muille kuin Valtsikan opiskelijoille?
Tarkat tilojen käytön muodot ovat vielä suunnittelussa. Pyrimme löytämään ratkaisun, joka mahdollistaa Valtsika-toimijoille mahdollisimman laajan käytön sekä on taloudellisesti kestävällä pohjalla.
Kallistuvatko Sitsit ja tapahtumat Uuteen verrattuna?
Tarkkojen vaikutusten arviointi on toistaiseksi mahdotonta. Kannunvalajien osalta ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittäviä osallistumismaksujen nostopaineita. Kannunvalajat järjestää merkittävän osan tapahtumistaan muualla kuin Uudella ylioppilastalolla, jolloin tulevaisuudessa tilojen vuokraamisesta voidaan säästää.
Aiemmin oli huhupuhetta mahdollisesta yhteistyöstä Pykälän kanssa tilan ostossa. Mihin se kaatui? Olemme selvittäneet yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa tilaprojektin aikana. Kannunvalajat pyrki löytämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ratkaisun, joka on taloudellisesti toteutettavissa.
Tuloutettiinko Kannustimesta kaikki rahat, joiden kokonaismääräksi huhu kertoo noin 300 000€?
Kannustin asetettiin selvitystilaan joulukuussa 2025, jonka jälkeen Kannustimesta on tuloutettu osa varallisuudesta. Suuruusluokka on oikea. Selvitystilan aikana Kannustimesta tuloutetaan tarvittavia varoja ja kaikki varallisuus siirretään Kannunvalajille selvitystilan päätyttyä ja yrityksen lakattua, näillä näkymin kesän 2026 aikana.
Tullaanko varoja käyttämään muuhunkin ja onko Kannulla muuta varallisuutta?
Kannustimesta tuloutetuista varoista suuri osa tullaan käyttämään tilaprojektiin. Tavoitteena on kuitenkin, että varoista jää riittävä puskuri turvaamaan Kannunvalajien toiminnan jatkuvuutta. Kannun merkittävä varallisuus on ollut Kannustimen hallussa, joten Kannunvalajilla ei jatkossa ole merkittävää varallisuutta yhdistyksen oman varallisuuden lisäksi. Kevätkokouksen hyväksymän talousarvion mukaisesti vuoden lopussa Kannun tilivarallisuus olisi n. 110 000€, jos kaikki menee suunnitellusti.
Mistä Kannustimen rahat olivat peräisin?
Kannustin järjesti valmennuskursseja perustamisestaan 2020-luvun alkuun saakka, joista varallisuus on peräisin. Nykymuotoisen korkeakoulujen yhteishaun myötä mahdollisten valmennuskurssien rooli on vähentynyt eikä liiketoimintaa ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Tämän jälkeen Kannustin on sijoittanut varojaan rahastoihin. Jatkossa varmastikin osa puskurista tullaan sijoittamaan riippuen sen koosta.
Alkaako Kannunvalajat keräämään jäsenmaksua ensi lukuvuonna?
Jäsenmaksusta päättää yhdistyksen kevätkokous. Kannunvalajien hallitus ei esitä vuoden 2026 kevätkokoukselle jäsenmaksun käyttöönottoa.
Onko se Sörkkä vai Sörkka?
Käsittääkseni Sörkällä viitataan erityisesti Sörnäisten vankilaan. Voin vahvistaa että Kannun tulevat tilat eivät sijaitse vankilassa vaan Sörkassa.
KANNUN KASSASSA ON SUURI REIKÄ POHJASSA
TEKSTI: HENRY LAAKKONEN, KANNUNVALAJIEN HALLITUKSEN JÄSEN 2023
KUVA: AADA HOKKANEN
Kannunvalajat on tekemässä historiansa suurinta hankintaa, ja prosessia varjostavat samat riskit, jotka kaatoivat HYY:n kiinteistöseikkailun. Hankkeen koko on tuhannesosan luokkaa HYY:n menettämästä omaisuudesta, mutta summa on silti opiskelijajärjestölle merkittävä, arviolta noin 200 000 euroa. Nyt, kun Ylioppilaslehdessä mietitään, mitä olisi kannattanut tehdä toisin (Ylioppilaslehti 2/2026), on Valtsikassa korkea aika ottaa oppia muiden virheistä.
Etukäteen keskustelu tilahankkeesta ei ollut mahdollista, sillä hallitus ei informoinut jäsenistöä ostoaikeista millään tavoin. Kevätkokouksessa vuoden 2025 hallitus saikin jälleen toiminnantarkastajilta palautetta avoimuuden puutteesta. Pöytäkirjoja on monena vuonna moitittu luetteloiksi, jotka eivät avaa perusteluja päätösten takana. Erityisen niukaksi tiedottaminen jäi hallituksen kokouksen 18/25 kohdassa 11:
11.1. Suunnitelma Kannustin Oy varojen käytölle.
- Ehdotus: Tehdään kokouksen liitteiden mukaiset toimenpiteet.
Kolme vuosikymmentä kovalla työllä kerättyjä varoja – ja hallitus antoi niiden käytöstä tämän verran tietoa. Hallitus ei jakanut salaiseksi julistamaansa liitettä edes sitä sähköpostilla pyydettyäni. Ongelmallisinta tilanteessa on Kannun salailun kulttuuri ja päätösten valmistelun keskittyminen pienelle porukalle muun hallituksen jäädessä pelkäksi kumileimasimeksi. Jäsendemokratian kannalta kevätkokouksessa hyväksytty talousarvio lainvoimaisuudestaan huolimatta on sekin melko ontto, sillä kokoukseen vaivautui vain kourallinen nykyisiä ja entisiä aktiivitoimijoita.
Tässä piilee rakenteellinen riski, joka HYY:ssä realisoitui: Kannunvalajien hallituksen jäsenillä ei ole välttämättä riittävää käsitystä päätöksiin sisältyvistä riskeistä, eikä heillä siten ole valmiuksia niitä kyseenalaistaa. Päätökset tehdään sen mukaisesti, mitä kulloisenkin hankkeen vastuuhenkilö tai vastuu-
henkilöt suosittelevat. Jäsenistö taas pitää toimintaa niin etäisenä, ettei vaivaudu osallistumaan yhdistyksen asioihin. Lisäten avaintärkeiden dokumenttien piilottelun jäsenistöltä, on päätöksenteko kaukana avoimesta ja jäsendemokratia pelkkä kuiskaus tuulessa. Julkinen keskustelu varojen käytöstä olisi pitänyt käydä jo syksyllä, mutta hallitus päätti tiedottaa kiinteistökaupoista vasta allekirjoitettuaan kauppakirjan.
Mikä voi mennä pieleen?
Nyt on ihanteellinen aika ostaa tilat, sillä kuten HYY:ltä opimme, ovat kiinteistöjen kauppahinnat Helsingissä hävyttömän matalalla. Vielä ei kuitenkaan ole aika huokaista helpotuksesta. Kolme suurta riskiä voivat edelleen viedä Kannun samaan katuojaan HYY:n kanssa: 1) remontin epäonnistuminen, 2) varainkeruun yliarviointi ja 3) Kannun löysä rahankäytön kulttuuri.
Riski 1: Remontti voi syödä kassan
Remonttien nyrkkisääntö kuuluu, että aikataulu venyy ja budjetti paisuu. Suhdannetilanne on remontille suotuisa, mutta varsinainen riski liittyy osaamisvajeeseen. Harvalla opiskelijatoimijalla on kokemusta vaativan remontin projektinhallinnasta. Märkätilojen uusiminen, seinien kaataminen ja keittiön rakentaminen muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii tiukkaa suunnittelua ja valvontaa. Remontin kustannukset voivat karata suunnitellusta kymmenillä tuhansilla sopimusriskien, lisälaskutusten ja yllättävien löydösten seurauksena. teellistä.
puun seuraavan viiden vuoden aikana. Sen jälkeen on aika tehdä HYY:t eli luopua tiloista suurella tappiolla.
Riski 3: Kannun löperö rahankäyttökulttuuri
Jo ennen tilan ostoa Kannun menot ovat olleet tuloja suuremmat, sillä Kannulla on ollut tapana paikata yllättäviä menoja Kannustimen varoilla. Tilojen hankintaan tarkoitetuista rahoista onkin vuosittain tuloutettu tuhansia euroja vuodessa suunnittelemattomiin kuluihin. Kannustimeen on ollut helppo kajota, sillä säästöpossulla käy-
voi vapaasti heitellä sinne tänne. Kun uusi tila alkaa toden teolla imeä rahaa, on yhdistyksen talouden saaminen tasapainoon tärkeämpää kuin koskaan. Riskit voivat aidosti realisoitua, kuten HYY:n tapauksesta opimme. Äärimmäisessä tapauksessa useampi riski toteutuu yhtä aikaa, ja pian Kannulla on hallussaan ainoastaan tyhjä kassa ja paljon rahaa vaativa kiinteistö. Osaamaton projektinhallinta, yltiöoptimistinen rahankeruusuunnitelma, taloudellisen vallan keskittyminen ja avoimuuden puute voivat lopulta johtaa uuden tilan pakkomyyntiin polkuhinnalla. Se olisi dramaatti-
”Ongelmallisinta tilanteessa on Kannun salailun kulttuuri ja päätösten valmistelun keskittyminen pienelle porukalle muun hallituksen jäädessä pelkäksi kumileimasimeksi.”
Riski 2: Käyttökustannukset
Tilan käyttökustannukset ovat noin 20 000 euroa vuodessa, minkä summan Kannu on kaavailut saavansa kasaan järjestöiltä perittävillä maksulla, joka on arviolta 500-2000 euroa vuodessa. Keskimääräinen avustus, tuhat euroa yhdeltä järjestöltä, haalisi kasaan vuodessa vaaditun 20 000 euroa. Pienillä järjestöillä ei välttämättä ole varaa maksaa mainitun kaltaisia summia. Riski on, että kulut jäävät lopulta Kannun harteille.
Remontin onnistuessa mutta varainkeruun sakatessa kassaan jäävä 100 000 euroa kuluisi lop-
minen on voitu kirjata epämääräiseksi riviksi taseeseen jäsenistön huomaamatta.
Tänä vuonna hallitus on lisäksi myöntänyt puheenjohtajalle ja taloudenhoitajalle oikeuden tehdä hankintoja yksin 1000 euroon ja yhdessä 5000 euroon asti. Tämä on valtava luottamuksen osoitus yksittäisille järjestötoimijoille. Vertailun vuoksi viisi tonnia on moninkertainen summa verrattuna monen pienen valtsikajärjestön vuosibudjettiin.
Kannun pohjattomalta tuntunut kassa on muodostanut toimintakulttuurin, jossa tuhansia euroja
nen loppurysäys vuosikymmenten työpanokselle.
On aika kääntää kelkka
Entisenä Kannun hallituksen jäsenenä tiedän, kuinka paljon työtä hallitus tekee. Vastuualueet vaativat rivijäseniltä useita työtunteja viikossa ja puheenjohtajistolta monia tunteja päivässä. Suurin osa opiskelijaelämän jatkuvuuden eteen tehdystä panoksesta jää jäsenistöltä piiloon, mutta pienetkin mokat päätyvät reaaliajassa Jodeliin ruodittaviksi. Nyt hallituksella on normaalin kuormituksen lisäksi käsissään remontti, muutto ja satojen tuhansien eurojen ar-
voinen vastuu järjestön varoista. Ei ole reilua olettaa, että vapaaehtoisista opiskelijoista koostuvalla hallituksella olisi kompetenssia hallita kalliin kiinteistöhankkeen riskejä. Viime kädessä hallitus kuitenkin kantaa päätöksistään vastuun aina seuraavaan kevätkokoukseen saakka. Jos pahimmat riskit tulevaisuudessa toteutuvat, on siksi hallituksen jäsenten kannalta parempi, että päätökset on tehty jäsenistön kanssa aidossa vuorovaikutuksessa.
Viime vuonna aloitettujen ja tänä vuonna jatkettavien toimien vaikutukset tulevat näky-
turvautumatta kapulakieleen, “liikesalaisuuksiin” tai ympäripyöreisiin lausuntoihin.
Tulee muistaa, että hallitus edustaa yhdistyksen jäsenistöä ja valtsikayhteisö saa juuri sellaisia päätöksiä kuin se haluaa. Jos Kannunvalajien toiminta ei jäsenistöä kiinnosta sen enempää kuin HYY:n toiminta viime vuosikymmenellä, on myöhäistä valittaa asioiden jo mentyä pieleen. Elinvoimainen opiskelijayhteisö vaatii osallisuutta koko yhteisöltä eikä vain sen virallisilta edustajilta. Siksi pyydän Valtsikan opiskelijoita ottamaan aktiivisen roolin yhteisön raken-
jatkuvan palautteen lomakkeen kautta. Lomakevastaukset hallitus käsittelee kokouksissa ja keskustelut kirjataan pöytäkirjaan. Vilpittömästi suosittelen myös hallitukseen hakeutumista, koska järjestötoiminta on ihan oikeasti kivaa.
Kannunvalajat on tekemässä päätöksiä, jotka kantavat vuosikymmenten päähän. Uudet tilat voivat olla voimavara, joka kerää valtsikalaisia yhteen ja vahvistaa tiedekuntajärjestön asemaa opiskelijaelämän mahdollistajana. Edellytyksenä tälle on, että hankkeen riskit tunnistetaan ajoissa ja niitä hallitaan
”Läpinäkyvä päätöksenteko, realistinen taloussuunnittelu ja jäsenistön aito osallistuminen eivät ole hidasteita vaan edellytyksiä kestävälle tulevaisuudelle. ”
mään pitkälle tulevaisuuteen, kun Kannunvalajat etsii rooliaan opiskelijayhteisön keskuksena HYY:n jäädessä taka-alalle. Kuluva vuosi näyttää, onko Kannu valmis luomaan nahkansa tiedekuntajärjestönä.
Asiakirjojen ja päätöksenteon avoimuus on ensimmäisiä korjauskohteita. Hallituksen pöytäkirjoista on selvittävä perusteet tehdyille päätöksille ja tiedon salaamiselle on oltava painavat perusteet. Myös hallintoneuvoston perustamista ehdotettiin viime kevätkokouksessa linkiksi hallituksen ja jäsenistön välille. Hallituksen tulee avoimesti kertoa, mitä, miksi ja miten se toimii
1/2026
tajina, sillä yhteisö muodostuu kohtaamisista ja osallisuuden tunteesta.
Helpoin askel on seurata Kannun viestintää ja kokouspöytäkirjoja. Yhdistyksen kokouksiin, eli kevät- ja syyskokoukseen, osallistumalla jokainen jäsen voi tuoda näkemyksiään esiin. Virkailijaksi tarjoutumalla voi antaa aikaansa konkreettisesti yhteisön hyväksi, löytää kavereita ja keventää hallituksen työmäärää. Valtsikan lukuisat järjestölehdet antavat hyvän alustan käydä kriittistäkin keskustelua opiskelijaelämästä. Hallitukseen voi olla suoraan yhteydessä kasvotusten, sähköpostilla tai
avoimella, jäsenistöön nojaavalla päätöksenteolla. Läpinäkyvä päätöksenteko, realistinen taloussuunnittelu ja jäsenistön aito osallistuminen eivät ole hidasteita vaan edellytyksiä kestävälle tulevaisuudelle. Kannunvalajat on jo pitkään yrittänyt aktivoida jäsenistöään mukaan toimintaan. Jos jäsenistö vastaa kutsuun, voi tilahankkeesta tulla menestystarina seuraavan varoittavan esimerkin sijaan.
ARKISTOJEN AARTEITA: ERÄÄN JUGEND-TALON TARINA
Ahtola kertoo Helsingin historiaa pienoiskoossa. Merellinen kaupunki muuttui kivikaupungiksi 1800–1900-lukujen taitteessa, ja art nouveau syrjäytti uusrenessanssin.
TEKSTI JA KUVAT: KRISTIAN PALTILA
Jos jaksaa hieman etsiä, voi paikallishistoriasta kiinnostunut tehdä Kallion kirjastosta löytöjä. Kallio-aiheisille kirjoille on varattu erikseen osio, joka on täynnä kiehtovia, hieman kulahtaneita ja osittain vanhentuneita teoksia. Hyllyiltä löytyy runsaasti kaunokirjallisuutta, mutta myös paikallishistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Yksi niistä on Selina Finnen teos “Sata vuotta Ahtolassa” (Multikustannus 2007), joka kertoo Ahtola-rakennuksen tarinan. Vuonna 2005 peruskorjattu rakennus on hyvin säilynyt, jugend-tyylinen ja huomiota herättävä ilmestys Hakaniemen kauppahallin kupeessa. Ahtola kertoo tarinaa itsestään ja samalla Helsingin sekä Kallion muuttuvasta kaupunkikuvasta.
Puukaupungista kivikaupungiksi
Suuret, kiviset kerrostalot alkoivat valloittaa Helsinkiä 1800-luvun loppupuolella. Vuosisadan vaihteessa myös Kallioon ra-
kennettiin uudenlaisia taloja, jotka pistivät silmään matalien puutalojen keskeltä. Teollistuminen oli tehnyt väestönkasvusta räjähdysmäistä ja asuntopula uhkasi Helsinkiä. 1875 määrättiin asemakaavassa keskustan rakentamisesta: puurakenteisten talojen sijaan oli rakennettava paloturvallisuussyistä vain kivestä.
Noustessaan Hakaniemen torin reunalle vuonna 1906 Ahtola sai puutaloista koostuneen ympäristön näyttämään pieneltä. Sijainti Hämeentien varressa oli vilkas, ja suoraan talon edessä kulki toinen kahdesta kaupunkiin johtavasta maantiestä. Kallio muuttui nopeasti, jopa maa jalkojen alla oli uutta. Hakaniemen tori rakennettiin täyttömaalle, jonka paikalla oli vielä 1800-luvun puolessa välissä merenlahti. Vuonna 1897 paikalla alkoi torimyynti ja 1914 torin reunaan avattiin arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema kauppahalli. Ahtolan asukkaat olivat jättäneet
kauppahallin suunnitelmasta valituksen, koska he kokivat sen vähentävän asuntoihin tulevan valon määrää. Vastalauseella ei kuitenkaan ollut vaikutusta rakentamiseen ja halli nousi närkästyksestä huolimatta.
Ahtola nousee
Vuoden 1906 tammikuussa sai alkunsa ammattityömiesten perustamana Asunto Oy Ahtola, tosin Keisarillinen senaatti oli vahvistanut yhtiön säännöt jo edellisvuonna. Kevättalvella aloitettiin uuden uljaan kivitalon rakentaminen, jonka suunnittelutyö oli annettu rakennusmestari Heikki Kaartisen vastuulle. Ennen jugend-talon rakentamista Ahtolan paikalla oli tyypillisiä työväen puutaloja, joiden ensimmäiset kerrokset olivat kivisiä ja niissä oli usein erilaisia puoteja ja liikkeitä. Asuminen puolestaan sijoittui puusta rakennettuihin yläkerroksiin. Ahtolan johdolla korttelin ilme oli kuitenkin alkanut muuttua kohti kivikaupunkia.
Rakentamisesta vastasivat työkunnat, kuten muurarit, putkityömiehet ja kivityömiehet. Asunto-osakeyhtiön rakennukset perustettiin anturan ja paalujen päälle ja Ahtola nousi suurelta osin täyttömaalle merenlahden paikalle. Ulkoseinä ja suuri osa väliseinistä, tehtiin punatiilestä, joita kului yhteensä 800 000 kappaletta. Ajan tapaan talon asukkaat osallistuivat itse rakentamiseen ja myös naisia työskenteli huonommin palkatuissa aputöissä. Vuonna 1906 lakkoiltiin ahkerasti 9-tuntisen työpäivän puolesta, mikä vaikutti myös Ahtolan työmaahan. Rakennustahti oli nopea lakoistakin huolimatta, eivätkä ne estäneet rakennuksen valmistumista vajaassa vuodessa. Jouluna 1906 kaikki oli valmista. Hyvästi uusrenesanssi, tervetuloa jugend
Rakennusmestari Heikki Kaartinen suunnitteli Ahtolan Art Nouveau -tyylisuunnan ihanteiden mukaisesti. Tyyli pyrki luomaan jotakin uutta, ottaen inspiraatiota luonnosta ja kansallisromantiikasta. Kertaustyyleistä, kuten uusrenesanssista haluttiin vapautua. Vahvimmillaan art nouveaun vaikutus tuntui 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Tyyli sai ympäri eurooppaa erilaisia kansallisia mukaelmia sekä nimityksiä ja Suomessa se onkin useimmiten
tunnettu saksankielisellä nimellään Jugend.
Suomen voimakas halu itsenäistyä 1800-luvun lopulla näkyi myös rakennustaiteessa. Inspiraatiota otettiin niin Kalevalasta kuin suomalaisesta luonnostakin. Arkkitehtuurin ja muiden taiteiden kautta luotiin tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja nostettiin kansallistuntoa.
Ahtolan julkisivussa on pelkistettyä estetiikkaa, joka juontaa juurensa mahdollisesti Kaartisen taustaan rakennusmestarina. Alaa leimasi toisinaan jännite: arkkitehdit pitivät rakennusmestareita liian käytännönläheisinä, kun taas rakennusmestarit kokivat arkkitehtien sivuuttavan taloudelliset ja tekniset realiteetit. Rakennuksesta löytyy kuitenkin suomalaisen art nouveaun tunnistettavia piirteitä, kuten epäsymmetrisyys, julkisivun kasvi- ja ornamenttiaiheet sekä luonnonkivijalka. pitkällä aikavälillä.
Elämää Ahtolassa läpi vuosikymmenten
Asuminen Ahtolassa on muuttunut paljon ajasta, jossa rakennus nousi uutena uljaana maamerkkinä Hakaniemen torin taakse. Lämmitys on vaihtunut kaakeliuuneista kaukolämpöön ja kerroskohtaiset WC- ja pe-
seytymistilat ovat muuttuneet huoneistokohtaisiksi. Aikoinaan monet, usein nykyistä suuremmat perheet joutuivat asuttamaan ahtaissa tiloissa myös alivuokralaisia rahapulan takia.
Sodista rakennus selvisi suhteellisen pienillä vaurioilla. Jatkosodan aikana asukkaat joutuivat kuitenkin elämään yli puoli vuotta vain pahvia ja vaneria ikkunalasien tilalla, kun lähistölle pudonneen pommin aiheuttama ilmanpaine oli rikkonut talon ikkunat. Myös purkutuomiolta talo on välttynyt, mutta se on kuitenkin käynyt läpi useita uudistuksia. Taloon on rakennettu myöhemmin mm. hissi ja ullakkohuoneistoja. Vuonna 2006 Asunto Oy Ahtola huomioitiin Rakentamisen Ruusu -palkinnolla tekemästään esimerkillisestä entisöinti- ja korjaustyöstä. Muun muassa 1960- ja 1970-luvulla tehtyjä uudistuksia korjattiin, ja ikkunat sekä katujulkisivujen rappauspinnat palautettiin lähemmäksi alkuperäistä asuaan.
Lähteet:
Finne, Selina. 2007. Sata vuotta Ahtolassa. Multikustannus.
KUKA VÄLITTÄISI POJISTA JA NUORISTA MIEHISTÄ?
TEKSTI: LEEVI VÄISÄNEN
KUVA: AADA HOKKANEN
Reilun vuoden päästä, sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027, Suomi äänestää seuraavista kansanedustajistaan. Eduskuntavaaleissa äänioikeus kuuluu kaikille Suomen kansalaisille, jotka ovat vaalipäivään mennessä täyttäneet 18 vuotta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus takaa sen, että jokaisen kansalaisen ääni on vaaleissa yhtä merkittävä.
Kansanedustajuus on yksi Suomen merkittävimmistä ja arvostetuimmista tehtävistä, ja ainoastaan kansanedustajilla on oikeus säätää lakeja. Heillä on paljon valtaa, ja edustuksellisen demokratian perusidea on, että kansalaiset äänestävät itsensä näköiset edustajat päättämään yhteisistä asioistaan. Silti on ryhmiä, jotka eivät käytä ääntään, ja yksi passiivisimmista on nuoret miehet.Viime eduskuntavaaleissa 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä naisten äänestysaktiivisuus oli noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten: naisista äänesti 62,8%, kun taas miehistä 52,9%. Lisäksi kyseisissä vaaleissa valittiin seitsemän alle 30-vuotiasta kansanedustajaa, mikä oli kyseisen väestöryhmän kokoon
suhteutettuna aliedusteista. Ongelma muodostuu, jos tietyt ryhmät eivät käytä ääntään ja jäävät siten päätöksenteon ulkopuolelle.
Nuorten miesten alhainen äänestysaktiivisuus on vaaleista toiseen jatkuva trendi, ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Yksi keskeinen syy on nuorten miesten syrjäytyminen, eli tilanne, jossa henkilö jää työn, koulutuksen ja yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan syrjäytymisen riskitekijöitä ovat matala koulutus, toimeentulo-ongelmat, pitkäaikainen työttömyys ja päihde- sekä mielenterveysongelmat. Tarkkoja lukuja on haastava arvioida, mutta Suomessa syrjäytyneitä nuoria miehiä on vähintään kymmeniä tuhansia ja syrjäytymisvaarassa sitäkin enemmän.
Syrjäytymisen seuraukset niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla ovat nousseet kunnolla esiin vasta viime vuosina. Syrjäytyminen on ennen kaikkea henkilökohtainen tragedia, jolla on yhteiskunnallisia ulottuvuuksia: huono-osaisuus ja syrjäytyminen ovat yhteydessä vakavien
rikosten tekemiseen ja toisaalta myös rikosten ja onnettomuuksien uhriksi joutumiseen (Karoliina Suonpää ym. 2023). Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa. Summa koostuu sosiaalituista, toteutumattoman työuran menetetyistä verotuloista ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Täten esimerkiksi 70 000 syrjäytyneen nuoren kustannukset olisivat kokonaisuudessaan 84 miljardia euroa, mikä on valtava summa rahaa.
Hallitusohjelmaan (2023) on kirjattu, että poikien ja nuorten miesten tasa-arvohaasteisiin ja syrjäytymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi alkuvuodesta Helsingin yliopiston sosiaalityön lehtori ja tutkija Harry Lunabban koostaman raportin (2026) Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen: Selvitys poikien ja nuorten miesten haavoittuvuuksista tasa-arvohaasteiden taustalla. Selvitys jakautuu neljään painopistealueeseen: 1) koulutukselliset kysymykset, 2) poikien ja nuorten miesten terveydelli-
nen ja sosiaalinen hyvinvointi, 3) väkivalta sekä 4) teknologisen kehityksen ja sosiaalisen median aikakauden sukupuoli-ilmiöt.
Lunabban raportti on syväluotaava ja ajantasainen katsaus nuorten miesten kokemiin haasteisiin ja miessukupuoleen painottuviin riskeihin. Raportin tavoitteena on lisätä ymmärrystä nuorten miesten syrjäytymiseen johtavista tekijöistä ja tarjota ratkaisuja syrjäytymisen vähentämiseksi. Kuten selvityksessä korostetaan, on tärkeää muistaa, että enemmistöllä miehistä menee hyvin eikä selvityksen tuloksia pidä yleistää koskemaan jokaista. Tilastoissa miehet ovat kuitenkin yliedustettuina lukuisissa negatiivisissa ilmiöissä, minkä vuoksi tuloksia ei voida
sivuuttaa olankohautuksella. Yliedusteisuus tulee esille esimerkiksi päihde-, väkivalta- ja rikollisuustilastoissa. Itsemurhiin ja huumekuolemiin menehtyneistä valtaosa on miehiä.** Viime vuosina mediahuomiota kerännyt incel-kulttuuri on myös miesten keskuudessa esiintyvä ilmiö.
Miesten väkivaltaisuus on Suomessa ollut otsikoissa alkuvuodesta lähisuhdeväkivallan vuoksi. Eeva-lehden naissurmat-seurannan mukaan tänä vuonna jo kuusi naista on saanut surmansa, ja lähes jokaisessa tapauksessa epäillään lähisuhdeväkivaltaa. Naisten Linja Suomessa ry:n mukaan 2010-luvulla noin 15 naista kuoli vuosittain lähisuhdeväkivaltaan.
Lisäksi lisääntynyt nuoriso- ja jengiväkivalta on esillä jatkuvasti. Erilaiset väkivaltaan liittyvät termit häivyttävät miessukupuolen taka-alalle, vaikka tilastollisesti väkivallan tekijä on lähes aina mies.
Kansainvälisessä vertailussa käy ilmi, että Suomessa esiintyy paljon väkivaltaa monella eri tasolla. Nuorten tekemät väkivallanteot ovat lisääntyneet ja vakavoituneet, ja väkivalta kohdistuu erityisesti vähemmistöihin, kuten maahanmuuttajiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.Väkivallan uhreiksi joutuvat myös nuoret miehet, mutta tekijä on silloinkin lähes aina toinen mies. Lunabba nostaa esille yhteiskunnassamme laajasti vallitsevat norma-
tiiviset poika- ja miesihanteet, joille on olemassa tieteellinen käsite hegemoninen maskuliinisuus (Connell & Messerschmidt 2005). Maskuliinisuuden ihanteet vallitsevat miesten keskuudessa, vaikka tutkimusten mukaan vain harva pystyy niitä täyttämään.
Väitän, etten ole ainoa, joka vastikään päättyneitä Milano-Cortinan talviolympialaisia seuratessaan kiinnitti huomion miesten ja naisten pelien eroihin jääkiekon väkivaltaisuuden näkökulmasta. Miesten painiminen kaukalossa tuntui olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, kun taas naisten otteluista vastaavanlaisia
semmässä ja merkittävämmässä roolissa (Jenna Grundström, 2024). Lunabban selvityksessä nousee esille yhteiskunnallinen ja sukupuolten välinen polarisaatio, joka voi pahimmillaan rapauttaa ihmisten luottamuksen ja yhteiskuntarauhan. Sosiaalisen median algoritmit ovat yksi polarisaatiota kiihdyttävistä tekijöistä, sillä ne eivät hillitse hegemonista maskuliinisuutta.
Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen on Suomessa vakava ongelma ja pitkällä tähtäimellä se voi kehittyä uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Järjestäytynyt rikollisuus käyttää syrjäytyneitä hyväkseen, koska nämä
täydellisiä, mutta niitä voi pitää suuntaa-antavina.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2024 koko väestön itsemurhista 76 prosenttia (577) oli miesten tekemiä ja huumeisiin kuolleista 80 prosenttia (197) oli miehiä. Nuorten 15–29-vuotiaiden osalta jakauma on samansuuntainen kuin koko väestössä: Itsemurhista miesten tekemiä oli 97 ja naisten 51. Huumeisiin kuoli 64 miestä ja 14 naista.
”Usein vähemmälle huomiolle jää se, että väkivalta aiheuttaa suuria ongelmia myös tekijälle itselleen.”
tilanteita sai hakemalla hakea. En voi olla miettimättä, millainen mielikuva tästä muodostuu pojille sekä nuorille miehille: jos miljoonayleisön edessä nyrkein tappelu on hyväksyttyä, millä perusteella vaikkapa koulun pihalla tai pihapiirissä harjoitettu väkivalta ei olisi sallittua?
Usein vähemmälle huomiolle jää se, että väkivalta aiheuttaa suuria ongelmia myös tekijälle itselleen. Väkivaltaisuus altistaa poikia ja miehiä syrjäytymiselle, tuhoaa ihmissuhteita parisuhteissa ja perheissä sekä estää avun saamista itselleen. Verrattuna naisiin parisuhde on miehen hyvinvoinnille keskei-
kokevat usein, ettei heillä ole elämässä mitään menetettävää. Ennaltaehkäisy on vaivattomin ja edullisin tapa torjua syrjäytymistä, sillä ihmisten kiinnittyminen takaisin yhteiskunnan jäseneksi on hidasta ja haastavaa. Jos nuorten ääni halutaan Suomessa paremmin kuuluviin, on välttämättömyys, että yhä useampi nuori äänestää. Siksi syrjäytymisen ehkäisy on ratkaisevan tärkeää maamme tulevaisuudelle.
Lähteet:
Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin alueilta, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri. Tiedot eivät siten ole
TATTOOS AS A FORM OF MEANING-MAKING AND EXPRESSION
At their core, by marking one’s body, tattoos are a form of meaning-making and expression that humans have engaged with for as long as I know of. The tools and the medium of doing so have changed but the impulse hasn’t. Getting a tattoo is a decision to create something that is there to stay, to be carried on your body
permanently, whether it’s a way to stand out, remember, express, or to simply decorate one’s body.
As a tattoo artist, I find myself creating designs in different flow states, and with different motives. On one hand, I create based on an idea I’d like to actualize, by either tapping into an emo-
tion or traditional symbolism. On the other, I find myself creating playfully and freely on an aesthetic foundation.
I’d say that I’m mostly known for two expressions of tattoo art: my ‘’trademark style’’ of combining abstract and graphic elements in contrasting blackwork, as well
TEKSTI JA KUVAT: ELIAS RANTANEN / LTATTOOS
as my soft stipple shading. In the latter, I regularly play with the form of a flower, or by warping elements in my designs to create surrealistic compositions. Additionally, I’m known for my abstract linework pieces, which are created freehand to flow and contour the body.
In addition to the aforementioned styles, I enjoy drawing on traditional tattoo symbolism by creating designs, such as my version of the famous painting Pharaoh’s Horses. That design draws on the painting’s symbolism of power and liberation; however, a power held in restraint. The horses represent strength pushed to its limits, and this tension in the meaning of the painting is often interpreted as a balance between
control and inevitability. Within tattooing, it is a classic symbol of bravery and the resilience of the human spirit. Regardless of the traditional symbolism, designs can evolve, and the interpretation of the tattoo is in the eyes of the beholder.
What I’ve blabbed on about above begs the question of what the role of symbolism is in tattooing. Of course you can get tattooed for purely aesthetic reasons, but even then, I’d argue that tattoos are functioning as some form of meaning-making, whether personal or social. And in the case of traditional symbolism, like horses, one can incorporate the message behind the tattoo into a form of self-expression.
In summary, I think it’s important to consider symbolism in tattooing, traditional or not, as an opportunity to communicate something through the art on our bodies. The tattoos we carry with us can be a part of what makes us, something that brings us together through aesthetics, or provokes thoughts and emotions in others.
Runoilua
Uniin ei ole luottamista
Niissä törmää mitä omituisimpiin ihmisiin
Paikoissa, jotka ovat lavasteista tehtyjä
Olet taas siinä
Kädenmitan päässä
Miksi puhut oudoilla kielillä?
En tiennyt, että kuuroutumista voi toivoa
Aamun ensimmäiset hetket
Oi, mitä aikaa
Pysyt vieressäni vielä hetken
Kunnes vieno kolahdus ajaa sinut tiehesi
Huoneesta huomaa ensimmäisenä sen, mikä sieltä puuttuu
Silmä muuttuu pieneksi järveksi, ja sen pinnalle ilmestyy väreileviä helmiä
Niistä jokainen alkaa ja loppuu
Ne pilkkaavat minua
Päivät ja huoneet
Tyhjiä tiloja
Vain harvat ovat kaikkialla
Ikävöin sinua vuoden päivät
Marko Suomalainen
Kasvavissa määrin olen ajatellut kuolemaa.
Tuota suloista laulua, joka kutsuu minua saapumaan.
Ajatus kuolemasta joskus pelotti minua, mutta nyt olisin siihen valmis.
Tarkennettakoon, etten halua kuolla.
En edes kuristua tai hukkua kristallin kirkkaaseen lähteeseen.
Oikeastaan haluaisin nuoruuden lähteelle kuten muumipappa kerran.
Olla huoleton lapsukainen ilman tietoisuuden taakkaa.
Lapsi kukkaniityllä, lapsi puiden siimessä.
Juosta vapaana vielä kerran.
Kerran kesässä, kerran eräässä hetkessä.
Haluan kirjoittaa, haaveeni paperille riipustaa, jotta jonain päivänä, kuoleman silmissä, ajattelen sinua rakas lapseni.
Ada
TULEVA KVARTAALI
KUVA: AADA HOKKANEN
Olen oraakkeli, olen Pythia, ikiaikainen viisaus ja kaikkeuden kirkkain visio. Olen tullut puhumaan.
Näen että...
tekoälyn myötä valvonta yliopistolla lisääntyy. Henkilökuntaan palkataan moodletenttien valvojia, jotka seuraavat opiskelijoiden näyttöjä tentin aikana. Järjestelmä todetaan liian kalliiksi ja valvojat korvataan tekoälyllä.
Nimettömäksi jäävä bisneshenkilö jättää HYY:lle miljoonaperinnön. Jäsenmaksu poistetaan ja Kevan ostamat kiinteistöt hankitaan takaisin. Uusi ylioppilastalo on remontoitu vanhaa kunnioittaen, eikä huoneissa ole enää talvella kylmä.
Opetussuunnitelmassa 20312034 luennot alkavat klo 07.15. Joka aamu. Woke on mennyt liian pitkälle.
jan käännösoikeudet myydään jokaiseen maailman maahan. Ylioppilasteatteri tekee jatkossakin Suomen kiinnostavinta teatteria. Kansallisooppera järjestää Mesenaatti-kampanjan.
Suomen työttömyys ylittää 16,6 prosenttia. Orpolla on hyvä hallitusohjelma ja seuraavan rasismikohun varalle on sovittu pelisäännöt, onhan hallituksessa nollatoleranssi.
Taannoin hiihtäjä Vilma Nissinen kuvasi Vantaan Hakunilaa ”Suomen Mogadishuksi”. Raisistinen lausunto herätti huomiota. Kuten kuka tahansa tolkun ihminen, Nissinen reagoi heittonsa herättämään kritiikkiin klassikoksi muodostuneella ”mitään ei saa enää sanoa” -puolustuksella. Oraakkeli aavistelee, että ammattilaisuransa jälkeen Nissinen päätyy muiden canseloitujen tavoin ehdokkaaksi Perussuomalaisten listalle.
lättäviä vaikutuksia ekosysteemiin. Vain muutos on pysyvää.
Robert F. Kennedy Juniorin aivomato valitaan Yhdysvaltojen 48. presidentiksi. Mato lopettaa kaikki sodat ja hänet palkitaan Nobelin rauhanpalkinnolla. Kautensa puolivälissä hänet salamurhataan. Edesmenneen presidentin muistoa kunnioittamaan perustetaan Pohjois-Amerikan suurin jätteenkäsittelylaitos. Kierrätyksestä tulee Yhdysvalloissa patrioottista.
Paha saa palkkansa. Se on 3200 euroa kuukaudessa, päälle lounas- ja virike-etu. Matkakulut voi vähentää verotuksesta.
Kulttuurialan valtionavustukset lakkautetaan ja varat käytetään maanpuolustukseen. Pahat pojat 2 tulee elokuvateattereihin ja on Suomen katsotuin elokuva. Posthumanistinen ja ekofeministinen romaani on yllätyshitti ja kir-
Ilmaston lämpeneminen kiihtyy. Koska kukaan ei ole valmis muutokseen, aletaan lämpenemistä torjua ilmastonmuokkauksella. Eksosfääriin sijoitetaan peilejä, jotka heijastavat auringon valoa pois maasta. Ilmastonmuokkauksella on yl-
Oraakkeli haluaa muistuttaa, että lopulta jokainen on vastuussa sekä omasta elämän polustaan että yhteisestä tulevaisuudestamme. Jos nämä ennustukset eivät toteutuneet, on polku haarautunut yllätyksellisiin suuntiin. Jos ennustukset toteutuvat, on se todiste oraakkelin suurenmoisesta viisaudesta ja selvänäköisyydestä. Oraakkeli on puhunut. Toistaiseksi.
RUN CLUB TUO VALTSIKAN OPISKELIJOITA YHTEEN
TEKSTI JA KUVA: FIIA KAJULA
Valtsikan run clubin ensimmäinen lenkki juostiin pilvisenä sunnuntaina 6. huhtikuuta vuonna 2025. Heti alusta asti mukana on ollut opiskelijoita jokaisesta valtiotieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmasta, joka tuo esille run clubin keskeisimmän tavoitteen: luoda yhteisöllisyyttä ja uusia ystävyyksiä tuomalla koko valtsikan opiskelijat yhteen, riippumatta koulutusohjelmasta tai vuosikurssista.
Valtsika run club perustettiin Kannunvalajien urheiluvastaavan aloitteesta vuonna 2025. Taustalla oli pyrkimys tarjota jatkuvaa ja matalan kynnyksen urheilutoimintaa, johon voisi hypätä mukaan omien aikataulujen puitteissa. Vastaavaa toimintaa on ollut valtsikan jalkapallojoukkueiden ansiosta jo pitkään, mutta run club tarjoaa vaihtoehdon juosta myös ilman palloa.
Run club on jo lähes vuoden mittaisen matkansa aikana tavoittanut satoja valtsikalaisia, mikä ilmenee @valtsikarunclub-instagram-tilin seuraajaluvuista. Run club on saanut positiivista ja kannustavaa
palautetta vuosikurssista riippumatta. Kehuja on tullut saavutettavuudesta ja lähestyttävyydestä, sekä yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Run clubilla oli osansa myös fuksien tapahtumarikaassa syksyssä.
Run clubilla on potentiaalia kasvaa ja tarkoituksena onkin laajentaa toimintaa kevätkauden aikana. Suunnannäyttäjänä toimii Kannunvalajien johdolla viime toukokuussa järjestetty Valtsikan 5&10, joka Valtsika run clubin aktiivisuuden ansiosta kokosi ennätysmäärän osallistujia. Onnistuminen oli myös joulukuussa Olympiastadionin tunnelissa järjestetty yhteinen ratatreeni Aalto run clubin (ARC) kanssa, joka houkutteli paikalle yli 20 valtsikalaista. ARC:n kanssa toteutettu yhteistapahtuma sai huomattavasti positiivista palautetta, mikä osoitti, että yhteistapahtumille on jatkossakin kysyntää.
Valtsika on täynnä reippaita, sisukkaita ja yhteisöllisiä opiskelijoita, joiden ansiosta toiminta on pysynyt pystyssä jo lähes vuoden. Run club on vienyt juoksijoita ympäri Helsinkiä,
ja reitit ovat kulkeneet ydinkeskustan lisäksi esimerkiksi Töölössä, Eirassa, Arabianrannassa, Hakaniemessä sekä Lauttasaaressa. Marraskuun aikana run clubin tapahtumat saivat kymmeniä opiskelijoita juoksemaan harmaan Helsingin tihkusateessa, ja se jos jokin kertoo valtsikassa vallitsevasta positiivisesta asenteesta.
Keväälle asetellut askelmerkit luovat varsin jännittävän tunnelman, sillä auringonvalon lisääntyessä, säiden lämmetessä ja teiden kuivuessa Valtsika run club kokoaa jälleen valtsikalaisia liikkumaan yhdessä. Huhujen mukaan run clubin toiminta on myös laajenemassa, joten luvassa on isoja juttuja, uusia ystäviä, hyvää tunnelmaa ja ehkä jopa oman itsensä ylittämistä Valtsikan 5&10 -juoksutapahtuman merkeissä!
ARKKITEHTUURI
Rakennukset esiintymisjärjestyksessä:
Asemapäällikönhovi (1976), Helsinki (kansi, s. 13 ja 23)
Palacio de Congresos (1993), Merida (s. 2 ja 35)
Córdoba Bus Station (1995), Córdoba (s. 6-7)
Habitat 67 (1967), Montreal (s. 9 ja 31)
Ahtola (1906), Helsinki (s. 17 ja 20)
Setas de Sevilla (2011), Seville (s. 18-19)
