Vesper 3/2019

Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun seurakuntalehti

Teemu Keskisarja: Suomi sai sen uskon mitä tilasi s. 3

3 / 2019 3.10.

Saattohoidon tukihenkilö on läsnä, lähellä ja kuuntelee s. 4

Rauno Vesti: Elämäni muuttui, kun Jumala löysi minut. s. 8

Pääkirjoitus 3.10.2019

Monenkirjavia sävyjä Kirkon julkisuuskuvaa hallitsevat sitkeästi kielteiset uutiset. Jos käsitys kirkosta ja sen uskosta muodostuu vain median ja varsinkin sosiaalisen median mukaan, niin huonolta näyttää. Tämä on sikäli outoa, että etenkin paikallislehtien sävy on useimmiten tuttua seurakuntaa kohtaan myönteinen. Mutta kun valtamediassa käsitellään kokonaiskirkkoa, sävy muuttuu. Onkin arvioitu, että kirkon julkisuuskuvan hallinta on mahdoton tehtävä. Kirkosta eroaminen, tasa-arvoinen avioliittolaki, naispappeus, kirkon julkisoikeudellinen asema, kirkollisvaalien laimeus tai uskontoneutraali kasvatus on mielenkiinnon kohteena vuodesta toiseen. Vartija -lehden päätoimittaja Matti Myllykoski toteaa, miten Kukaan kirkossa ei voi hallita kirkon mainetta – se on absurdi ajatus – mutta

voimme yrittää ymmärtää, miten mielikuva kirkon maineesta suhteutuu suurempiin kokonaisuuksiin – kirkon piirissä vaikuttaviin käsityksiin kirkon sanomasta, ihmiskuvasta, julkisesta elämästä ja niin edelleen (Vartija 23.4.2018 ). Raikkaitakin poikkeuksia on. Tässä Vesper -lehdessä on historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu. Hän kyseenalaistaa ja ampuu alas niitä käsityksiä, jotka sitkeästi hallitsevat kirkon julkisuuskuvaa. Hän jopa väittää, että evankelisluterilainen kirkko on parasta mitä Suomelle on ikinä tapahtunut. Vastavirtaan uiva Keskisarja on yksi harvoista julkisuuden keskustelijoista, jonka ajatukset kirkosta, myös kriittiset, perustuvat mielikuvien tai oman katkeruuden sijaan selkeisiin asiaperusteisiin.

miset kuuluvat tai eivät kuulu. Arjen seurakuntatyössä eletään muualla kuin kirkon julkisuuskuvan maailmassa. Nämä kysymyksenasettelut eivät ole keskiössä perhe- tai päiväkerhossa tai muussa kirkon kasvatustyössä. Myös diakonian asiakastyössä, jumalanpalveluselämässä, surevia omaisia kohdattaessa, hautausmaita hoidettaessa, erilasten piirien kokoontumisissa tai kirkkokuoron harjoituksissa huomio on muualla. Seurakunta on muutakin kuin sen työ ja toiminta. Se rakentuu erilaisista ihmisistä, joilla on omat tehtävänsä niin seurakunnassa kuin yhteiskunnassa. Apostoli Paavalin kuvaa lainaten seurakunta on kuin ihmisruumis, jossa on erilaisia jäseniä, mutta jonka pää on Kristus. Näin rakentuu seurakunta tänäänkin. J

Keskusteltaessa kirkosta ei juuri muisteta, että seurakunta on se paikallisyhteisö, johon ih-

Petri Sirén kirkkoherra, Rymättylän seurakunta

Osta porkkanapussi – tuet lähetystyötä

Lauantaina 26. lokakuuta on oiva tilaisuus täyttää oma kellari, pakastin tai jääkaappi syksyn sadolla. Rymättylän seurakunnan lähetystyöryhmän järjestämässä Elojuhlassa huutokaupataan paikallisia hedelmiä ja juureksia monessa muodossa. Myyntipöydälle tulee myös runsaasti leivonnaisia, juustoja ja muita ruokia. Elojuhlia on järjestetty Rymättylän seurakunnassa jo yli sata vuotta. Idea syntyi Hannulan herätyksen aikana. Sen jälkeen lähetyksen hyväksi on myyty syksyn satoa joka vuosi. Tämän päivän elojuhla on hyvin toisenlainen kuin viime vuosisadan alussa, mutta perinne kuitenkin elää, koska se on löytänyt paikkansa myös omassa ajassamme. Nykyään se on koko perheen hauska huutokauppatapahtuma. Elojuhla alkaa Rymättylän seurakuntakodissa 26.10. klo 13. Ensin kahvitellaan ja sen jälkeen huutokaupataan tuotteet uusille omistajille. Meklarina toimii Lassi Lähteenmäki ja tuotto menee Rymättylän seurakunnan lähetyskohteisiin kuten koulutyön tukemiseen Senegalissa. Saaduilla varoilla tuetaan myös Merimieskirkon työtä sekä ystävyysseurakuntaa, Pyhän Annan seurakuntaa, Pietarissa.

Elojuhliin liittyy Lux Gratiae -tapahtuma, jota vietetään samana viikonloppuna. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu pieni pyhiinvaellus, Jaakobin kävely. Reilun 20 km:n mittainen kävely alkaa Naantalin kirkolta ja päättyy Rymättylään (tarkemmat tiedot www.naantali.fi). Elojuhlien päätteeksi kävelijöille pidetään Rymättylän kirkossa klo 16 lyhyt rukoushetki, jonne kaikki ovat tervetulleita. J

VESPER – perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh. 040 130 8309 040 130 8359 Päätoimittaja: Petri Sirén puh. 040 130 8381 petri.siren@evl.fi

2

Toimituskunta: Hanne Tuulos, toimitussihteeri, vastaava toimittaja (virkavapaalla 21.2.2020 asti) Merttu-Mari Huoponen, vastaava toimittaja Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä

Julkaisija: TURUN TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

Taitto:

länsi

Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy

ISSN: 1795.2336 Levikki: 9 500 kpl

Jakelu: Posti Oy

Seuraava Vesper ilmestyy 28.11.2019

Jakeluhäiriöt: mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Kannen kuva: Pixabay

Suomi sai sen uskon mitä tilasi Kristillisyyden hylkiminen ja kirkon syyttäminen kaikesta mahdollisesta Suomessa tapahtuneesta kurjasta on muoti-ilmiö, sanoo Teemu Keskisarja. Mitä meidän kannattaisi historioitsijan mielestä muistaa kristinuskon vaikutuksesta maahamme – ihan tulevaisuutemmekin kannalta? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja, 48, on noussut maamme johtavien historian popularisoijien joukkoon. Kaunokirjallisen rikasta ja rehevää ilmaisua tietokirjoissaan ja mediassa viljelevä tutkija on saanut arvostelijoitakin väliin kärjekkäästä kielestään ja vahvoista tulkinnoistaan. Suorapuheinen mies ei jätä kylmäksi myöskään potkiessaan kristinuskoon liittyviä päähänpinttymiä. – Suomessa kirkko ei ole syyllistynyt hirmutöihin. Uskonto ei ole ollut maamme historiassa kehityksen pato vaan koski ja muutosvoiman lähde! Keskisarja kiteyttää.

– Kristinusko luterilaisessa muodossaan on paras tähän maahan, ilmanalaan ja sielunmaisemaan. Käytännössä meidän elämämme tässä suomalaisessa ja kristillisessä yhteiskunnassa ei näytä kovin viheliäiseltä, sanoo Teemu Keskisarja.

Filosofian tohtori verestää muistiamme listaamalla, miten monessa suomalaisen yhteiskunnan elintärkeässä toiminnassa kirkko on ollut keskeisenä vaikuttajana ja alullepanijana. Kansanopetus. Terveydenhoito. Hallinto ennen 1860-luvun kuntauudistusta. Puhumattakaan ydintehtäviin kuuluvista hengellisistä velvoitteista ja sielunhoidosta huolehtimisesta. – Kirkolla oli kansansivistyksenkin kehittymisen kannalta ratkaiseva merkitys. Kiertokouluissa ei aivopesty lapsia, vaan opetettiin tärkeitä perusvalmiuksia.

Mainettaan paremmat papit Suomalaisten elokuvien rasittava klisee on ollut esittää pappi edistyksen jarruttajana ja vanhoillisena jääränä. Historiallisesti se antaa aivan väärän käsityksen, Teemu Keskisarja kritisoi. – Pappi oli 1800-luvun maalaiskylässä se heppu, joka ensimmäisenä opetti perunanviljelyä, tilasi sanomalehtiä, perusti kansakoulua ja palokuntaa ja järjesti rokotuksia. – Suomessa on ollut aina keskimäärin täysijärkinen papisto, toisin kuin monissa maissa, jotka ovat jääneet henkisiksi ja aineellisiksi kehitysmaiksi. Papisto oli aikanaan äärimmäisen valveutunutta kulttuurisesti. – Mikään lapsuudenmiljöö ei ole kasvattanut yhtä paljon eri alojen suurmiehiä kuin pappila. Ties kuinka monta presidenttiä, kenraalia, taidemaalaria ja kirjailijaa on ponnistanut siitä taustasta. – Pappila ei ollut ahdas elämänpiiri. Hengenmiehet olivat virkeitä monialaihmisiä ja modernin airuita, Teemu Keskisarja tähdentää.

Kansankirkko toimi maltillisena kansan vakauttajana. – Tietenkin uskonnolla on ollut roolinsa monissa sodissa, mutta suomalaiset eivät ole tavanneet kiihottua väkivaltaisesti pelkistä uskonasioista.

Punasynninpäästö vuodesta 1918 Sisällissodassa papit olivat paljolti ”kiivaasti valkoisia”. – Papit eivät yleensä juosseet teloitusmontulle väliin, vaikka he olisivat ehkä voineet pelastaa monia viattomia. Lehdissä ei juuri kuultu armonsaarnoja, kun tuhansia punaisia kuoli nälkään ja tauteihin vankileireillä.

Mikään lapsuudenmiljöö ei ole kasvattanut yhtä paljon eri alojen suurmiehiä kuin pappila. Keskisarjan mielestä onkin ihmeellistä, ettei liki puolet kansasta eronnut kirkosta heti kun se tuli mahdolliseksi vuonna 1923. – Silloinen kirkonvastainen sosialismi ei hävittänyt rivipunaisten uskoa Jumalaan, vaikka he

saattoivat inhota kirkkoa tai paikallista pappia. Papit olivat kuitenkin tehneet aiempina vuosisatoina Suomessa niin paljon hyvää. Talvi- ja jatkosodassa papiston ”suoritus oli suurenmoinen”. – Punaisille se oli korjaava kokemus ja he antoivat papeille synninpäästön vuodesta 1918. Papit auttoivat rintamalla ja kotirintamalla pieniä ihmisiä suunnattoman suurissa ahdistuksissa. – Sotapappi, joka painostaa nuoria miehiä tarpeettomaan uhrikuolemaan tai havittelee Suur-Suomea, on todella typerä klisee.

ta, että tiettyjen uskontojen tai uskonnottomuuden hallitsemissa maissa mikään ei tunnu toimivan kunnolla. Uskonto muovaa aina ympäröivää yhteiskuntaa, kulttuuria ja talouttakin. – Yhteiskunnallista hedelmistään puu tunnetaan, ja Suomi on luterilaisuuden hedelmä paljossa. Myös ateistit, muiden uskontojen edustajat ja maahanmuuttajat saavat olla äärettömän kiitollisia siitä, että tämä on kristitty maa.

Ravitsevan veden tulo vaarassa Hedelmistään uskonto tunnetaan Historioitsija on havahtunut huomaamaan omituisen aatteellisen asian ystävä- ja tuttavapiirissään. – Moni ihminen, joka kannattaa naisten ja homoseksuaalien oikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja sananvapautta, suhtautuu hyvin myötämielisesti sellaisiin uskontoihin, jotka polkevat kaikki nämä arvot jalkoihinsa. – Samaan aikaan he kitisevät joka ainoasta asiasta Suomen luterilaiselle kirkolle, vaikka luterilaisissa maissa ihmisoikeudet on hoidettu maailman parhaalla tavalla! Keskisarjan mielestä historia ei todista kaikkia uskontoja likimainkaan samanarvoisiksi. – Ei se voi johtua vain huonosta tuuris-

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi ja muut Pohjoismaat ovat maailman kärjessä kaikissa yhteiskunnallista hyvinvointia ja onnellisuutta mittaavissa tutkimuksissa. Eivät ihan sattumalta? – Luterilaisuus on rakentanut tänne järjestäytyneen ihmiselämän muodon ja hyvinvoinnista huolehtimisen kulttuurin. Se vaikuttaa yhä käsityksiimme oikeasta ja väärästä sekä jokapäiväisiin hyviin tapoihimme ja ahkeruuteemme. – Luotettavuus ja rehellisyys kuuluvat luterilaiseen etiikkaan. Ilman muuta etiikalla ja uskonnolla on paljonkin tekemistä toistensa kanssa, Keskisarja kommentoi. Jatkuu seur. sivulla...

3

Kristillisen eetoksen elävöittämä vuosisatojen kehityspolku johti rauhallisempaan ja reilumpaan pohjolaan. – Suomi tänään ei tietenkään ole vain kirkon hedelmä, mutta luterilaisuus on vetenä tai lannoitusaineena ravinnut runsaasti suomalaisuutta. Hyvät teot heijastelevat vuosisatojen päähän. – Luterilaisuuden painama jälki suomalaisuuteen säilyy pitkään, mutta mikään ei ole ikuista. Kristinusko näyttää nyt häviävän totalitaarisemmille ideologioille, kuten ateismille ja islamille, Keskisarja varoittaa.

Epä-älyllisen hömppäajan lapset Kirkon kriitikot – nuoret vihaiset ja vanhat valistuneet – olivat vielä muutamia sukupolvia sitten monesti rohkeita ajattelijoita ja usein oikealla asialla. Mutta kun radikalismi voitti, kritiikin yty katosi, ja aikansa radikaalien ajatukset muuttuivatkin huomaamatta konservatiivisiksi, Keskisarja näkee. – Nyt kristillisyyden hylkiminen on muoti-ilmiö. Uskontokielteiset ihmiset huutavat yhdessä kuorossa ja juoksevat samaan suuntaan. – Uskonnonvastaisuus ei totisesti ole enää kapinaa vaan valtavirtaa, josta nuorten vihaisten miesten ja naisten luulisi uivan loitolle, Keskisarja haastaa. Epäasiallisessa ja vääristyneessä kirkkokritiikissä on Keskisarjan mukaan kyse myös tiedon puutteesta. – Moni tavallinen kaduntallaaja sen enempää kuin valistunut ja korkeasti koulutettu tyyppikään ei tiedä tuon taivaallista kirkkohistoriasta. Raamattuun saati vaativampaan teologiaan ei jakseta tutustua. – Tämä on epä-älyllistä, valjua ja aatteeton-

ta hömppäaikaa. Monimutkaisia syy-yhteyksiä yksinkertaistavat, helpot ja nopeat internet-hokemat muuttuvat totuudeksi. Ihmiset eivät vaivaudu ajattelemaan myöskään ikuisia kysymyksiä.

Olkiukko on liian helppo maali Toisaalta kirkon olisi löydettävä itsetuntonsa. Liekö omanarvontunto unohtunut luterilaisilta 1900-luvulta lähtien? Teemu Keskisarja ihmettelee. – Kirkosta on tullut liian helppo vastustaja, maalitaulu ja olkiukko, joka ei potki takaisin. Se ottaa iskut vastaan puolustuskyvyttömänä ja sietää täysin käsittämättömiä ja kohtuuttomia syytöksiä. – Tämä siitä huolimatta, että kirkko tekee tänään äärettömästi enemmän hyvää kuin pahaa. Kirkollisverosta menee valtaosa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka hyödyttävät yhtä lailla ei-uskovia kuin koko yhteiskuntaa. Keskisarja mainitsee esimerkkeinä vanhusja lapsityön sekä diakonian, joka ei pidä melua itsestään, mutta tekee valtavasti arvokasta työtä. Usein arvosteltua lähetystyötäkin historiantutkija pitää kelpo kansainvälistymisenä. – Suomalaisten lähetyssaarnaajien työstä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Kivikautiset, primitiiviset silpomisrituaalit ja muut vastaavat kulttuurin erityispiirteet ovat tosin usein tuhoutuneet. – Ja lukutaitoa opettamalla lähetystyö on pilannut vuosituhansia vanhaa kertomaperinnettä, kun ihmisten ei tarvitse enää lauleskella ulkomuistista.

Aito radikaali ui vastavirtaan Ajan saatossa Suomessa on toiminut myös vastenmielisiä luterilaisia vaikuttajia ja lahkoja, mutta kristinuskon ja kirkon valtavirran vaikutus kokonaisuudessaan on ollut Keskisarjan mukaan hyvin myönteinen. – Verihuuruisia uskonnollisia hullutuksia meillä ei ole ollut. Paljosta pahasta olemme siis säästyneet. Uskonnon uhrejakin Suomessa toki on, selvä se. Mutta ehkä meidän pitäisi tutkia myös uskonnottomuuden uhreja. – Mielenterveysongelmat lisääntyvät, vaikka psykiatreja ja lääkkeitä on enemmän kuin ikinä. Voimmeko väittää isossa kuvassa, että maallistuminen olisi parantanut henkisiä kipuja? Jumalattomuus on armoton ideologia. Siinä ei ole armon käsitettä. Teemu Keskisarja arvostaa kirkkoa, ja sanoo haluavansa kulkea tässä asiassa vastavirtaan. – On minulla tunnustuksellinen puolikin suhteessa kristinuskoon, muttei rahkeita sydäntään avaavaksi julkkikseksi. – Minulle riittää normaali suomalainen 2010-luvun kristillisyys, mitä se nyt onkaan, ja ehkä vielä vanhanaikaisempikin versio kelpaa, tutkija tyytyy toteamaan omasta uskostaan.

Puhdistuikohan taviksen usko

havat ristiretkistä, mutta todellisuudessa kristinusko ei voittanut Suomessa miekalla. Mahdottomien kulkuyhteyksien maassa, havumetsän huminassa ja savupirtin hämärässä ihmiset uskoivat siihen, mihin heitä uskoa huvitti. – Suomalaiset halusivat keskiajalla ristin ja saivat sen, mitä tilasivat. Itse he jättivät uhrilehtonsa lahoamaan ja rakensivat tilalle kirkon, historioitsija huomauttaa. Lähetystyöntekijöistä kirjoituksiin tallentui vain löyhä legenda. Keskisarja arvelee pakanoiden huomanneen pitkälti omin päin, että uusi uskonto toimii vanhoja paremmin. Kristinuskoon kääntyneillä oli reilummat suhteet toisiinsa perheessä, suvussa ja heimossa. Uskonpuhdistus merkitsi vielä rajumpaa muutosta kuin kristinuskon tulo. – Uskonpuhdistus oli suuri siunaus Suomen historian muutoin niin viheliäisillä vuosisadoilla. Sitä tosin on vaikea sanoa, miten keskiverto ihmisen usko puhdistui. Jopa ”puhdasoppisella” 1600-luvulla jokaisessa pitäjässä ja kylässä rehotti monenmoista hengellisyyttä. – Oli uskonnonvastaisia loitsijoita ja noitia. Oli pelastuksen shoppailijoita, jotka uskoivat varmuuden vuoksi sekä Kristukseen että metsänjumaliin. Toki oli myös niitä, joille Sana oli tärkein elämänsisältö. J

Kirkolla Suomessa on Teemu Keskisarjan mukaan verrattomasti vähemmän anteeksipyydeltävää kuin yleisesti uskotaan – ja uskotellaan.

Teksti: Janne Villa Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran Kansan Raamattuseuran Sana-lehdessä 4.4.2019

Uskonnonvapauskaan ei ole täysin uutta täällä Pohjantähden alla. – Oppikirjat jau-

Saattohoidon tukihenkilö

on läsnä, lähellä ja kuuntelee

Saattohoito on monille vieras ja tuntematon asia. Sillä tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen oireiden mukaista hoitoa, johon sisältyy hyvä tarpeen mukainen perushoito sekä kivunlievitys. Saattohoitovaiheeseen siirtyminen tulee sairastuneelle ja hänen läheisilleen lähes aina yllätyksenä, eikä siihen osaa/voi varautua mitenkään. Se sisältää viestin vääjäämättä lähestyvästä erosta ja siihen liittyvästä mahdollisesta pelosta sekä valtavasta surusta. Oma isäni menehtyi tämän vuoden kesäkuussa. Vaikka tiesimme, että paranemismahdollisuutta ei ollut, isäni voinnin nopea romahtaminen ja saattohoitoon siirtyminen tulivat meillekin yllätyksenä. Tilanteessa oli jonkin verran apua siitä, että olen koulutukseltani erikoissairaanhoitaja. Tämä mahdollisti sen, että pystyin hoitamaan häntä omassa kodissa loppuun asti palvelutalon sekä Naantalin kotisairaalan henkilöstön täydellä tuella.

4

Erinomaisesta tuesta huolimatta perheeni ja minä olimme henkisesti tilanteessa melko yksin. Yhdessä tyttäreni kanssa valvoimme isän vierellä koko saattohoitoviikon kellon ympäri. Oli henkisesti hyvin raskasta seurata rakkaan ihmisen liukumista kohti kuolemaa. Kotisairaalan hoitaja varmaan huomasi väsymisen merkkejä, sillä hän antoi yhteystiedot Naantalin seurakuntaan saattohoidon tukihenkilön saamiseksi jakamaan raskasta taakkaa. Seuraavana aamuna vanhempien asunnon ovelle ilmestyikin Seija Tuominen, joka jäi isän seuraksi, kun lähdimme tyttären kanssa torikahville ja ostamaan kesän ensimmäiset mansikat. En halunnut jättää isää hetkeksikään yksin, sillä näin lähdön hetken olevan lähellä. Se päivä jäikin isän elämän viimeiseksi. En unohda koskaan, miten upealla tavalla Seija jakoi kanssamme isän lähdön hetken ollen huomaamattomasti taka-alalla, mutta antaen kuitenkin samanaikaisesti meille hiljaisen ja vahvan tuen. Siitä oli siinä tilanteessa ja suuren surun vieriessä päälle aivan valtava lohtu. Laadukasta kotona tai sairaalassa tapahtu-

Hoitajilla on harvoin aikaa pysähtyä yhden potilaan äärelle pitkäksi aikaa. Siksi on tärkeää, että meillä on seurakunnassa koulutettuja saattohoidon tukihenkilöitä toimimassa hoitohenkilöstön rinnalla, olemassa ihmisenä ihmiselle. Saattohoidon kokeneena omaisena tiedän, miten tärkeää on saada vierelle ihminen, jolla on aikaa olla läsnä, lähellä, kuunnella ilman kiireen tuntua. Tämän vuoksi saattohoidon tukihenkilöiden hankintaa, koulutusta ja kehittämistä tulisikin edistää kaikin mahdollisin keinoin toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. J

vaa saattohoitoa tuleekin kehittää ja ylläpitää, sillä sen avulla lievitämme kuolevan ja hänen läheistensä kärsimystä ja tuemme ihmisyyttä. Moni meistä haluaisi kuolla kotonaan. Kotisaattohoidon järjestämisen ja sen kehittämisen tulisikin vastata omia tai läheistemme henkilökohtaisia toiveita. Tässä kehitystyössä näen seurakunnan järjestämän saattohoidon tukihenkilöiden roolin ja tehtävän olennaisena tekijänä.

Merja Niemi sairaanhoitaja YAMK, erikoissairaanhoitaja

Saattohoidon tukihenkilöitä voi kysyä hoitoyksiköiden hoitajien välityksellä Naantalin seurakunnasta.

Kultaisen iän kerho ja Kaffepaussi yhdistyivät Merimaskun seurakunnan Kultaisen iän kerho ja Kaffepaussi ovat yhdistyneet syyskauden alusta seurakunnan Päiväpiiriksi. Päiväpiiri kokoontuu seurakuntakodissa torstaisin kerran kuussa klo 13. Kahvihetkellä mukavan yhdessäolon ja rupattelun kera alkava Päiväpiiri on kaikille avoin. Tilaisuudessa lauletaan kanttorin johdolla virsiä ja kuullaan seurakunnan työntekijän

KOLUMNI

Kesän mieleenpainuvin kokemukseni – rippikoulu

pitämä hartaus. Tämän aloitusosion jälkeen saamme useimmiten kuulla alustusten tukemana jotain ajankohtaista kiinnostavaa aihetta. Tarkemmat ajankohdat ja aiheet ilmoitetaan Rannikkoseudussa, saaristotiedotteessa, seurakuntalehti Vesperissä sekä seurakunnan verkkosivuilla www.merimaskunseurakunta.fi. J

Kävin Rymättylän seurakunnan rippikoulun, joka alkoi ensimmäisenä adventtina. Rippikoulumme koostui tapaamisista, kirkkokäynneistä ja kahdesta leirijaksosta: päiväleiristä Rymättylän Majakassa ja yöleiristä Naantalin Soiniemessä, jotka olivat kesällä 2019. Yhdellä kirkkokäynnillä minulla oli suntiovuoro. Tein samoja töitä kuin suntio. Valmistelin kirkon jumalanpalvelusta varten. Laitoin virsien numerot virsitauluun. Sytytin kynttilät ja keräsin kolehdin. Marian päivänä sain toimia suntion tehtävissä, jolloin Rymättylän kirkossa oli perhekirkko. Se oli mielestäni hienoa, sillä kirkossa oli silloin normaalia enemmän väkeä ja paljon lapsia. En ollut ennen leirejä kovin innoissani rippikoulusta, koska olisin halunnut samalle leirille parhaiden kavereideni kanssa. Päiväleiri jo yllätti kuitenkin positiivisesti. Ajattelin siellä, ettei tämä olekaan niin tylsää ja ikävystyttävää, kuin luulin. Erityisesti positiivisena mieleeni jäivät jumalanpalvelukset ja niiden valmistelu pienissä ryhmissä yhdessä isosten kanssa.

Ylärivi vasemmalta Lasse Aimonen, Olli Pihlasto, Reijo Pursimo ja Rauno Saarinen Alarivi vasemmalta Helena Kuoras (os. Toimio), Ritva Paavola

Ylärivi vasemmalta Lasse Aimonen, Olli Pihlasto ja Rauno Saarinen Alarivi Ritva Paavola

Velkuan rippikoululaisia 60 vuotta sitten Sunnuntaina 11.8.2019 Velkuan kirkossa pidettyyn luomakunnan messuun osallistui neljä rippikoululaista, joiden ripillepääsystä tuli juhannuksena kuluneeksi 60 vuotta. Tuolloin rippikoulu pidettiin Palvan kirkossa, johon merimatka kuljettiin yhteysalus Tiuran kouluvuorolla. Tiura aloitti liikennöinnin loppuvuodesta 1957. Rippikoulu kesti kaksi viikkoa ja oli kokopäiväinen koulu.

Rippipappina 60 vuotta sitten toimi Yrjö H. Sallas, joka oli Velkuan seurakunnan viimeinen kirkkoherra ja jota varsinkin pojat taisivat koetella, koska kerrotaan hänen puuskahtaneen: ”huolettomia poikia”. Jäipä pappi myös ”ihan vahingossa” kerran kirkkoon välitunnin ajaksi. Rippikoululaiset myös istuttivat hautausmaan itäreunalle sireeniaitaa, josta on jäljellä yksi pensas.

Ritva Paavola, Lasse Aimonen, Olli Pihlasto ja Rauno Saarinen. Pohjanmaalla asuva Helena Kuoras (os. Toimio) ei päässyt paikalle. Reijo Pursimo menehtyi 90-luvulla.

Viime elokuussa kirkolla tapasivat toisensa

Pirjo Järvenranta, Velkua

Luomakunnan messun päätteeksi yhdessä kirkkokansan kanssa laskettiin muualle haudattujen muistomerkille kukat ja kunnioitettiin siten Yrjö H. Sallasta ja Reijo Pursimoa. J

koherra Riikka Reina Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa. Yö kirkossa -tapahtumat suunnitellaan paikallisesti, mutta yhteisinä elementteinä ovat mm. kirkkotilaan ja sen ympäristöön tutustuminen. J Syyskaudella 2019 seurakunnat ympäri Suomen kutsuvat koululaisia yökyläilemään kirkoissa. Tapahtumat ovat osa valtakunnallista juhlavuotta 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa. Yö kirkossa -kampanja on lähtenyt liikkeelle Helsingin Kallion ja Paavalin seurakuntien haasteena Suomen muille seu-

rakunnille ja mukaan onkin ilmoittautunut jo useita kymmeniä seurakuntia. -Ideana on kutsua jännällä, ikäkauteen sopivalla ja kiinnostavalla tavalla seurakuntalaisia yhteen. Tämän ikäisten lasten ja nuorten mielenmaisemaan kuuluu yökyläily ja samalla myös oman itsenäisyyden hakeminen turvallisissa rajoissa, toteaa Kallion kirk-

Naantalin Yö kirkossa -tapahtuman tiedot sivulla 6, www.naantalinseurakunta.fi/koululaisille sekä Naantalin seurakunnan Facebook-sivulla Yö kirkossa -tapahtumassa.

Yöleirikin oli ihan mukava, vaikkei omaa rauhaa ja vapaa-aikaa hirveästi ollutkaan. Ohjelma oli tiivis. Oppitunteja oli paljon ja ilman kavereita rippikoulu olisi varmasti tuntunut raskaammalta. Oppitunneilla meille puhuttiin pääasiassa Raamatusta ja Jumalasta, ja olihan sitä välillä vähän raskasta kuunnella ja sisäistää. Oppitunneista erityisen hyvin mieleen jäivät tunnit, jolloin puhuimme lähetystyöstä. Rippikoulu herätti minussa paljon kysymyksiä omasta uskonnostani ja ajattelemaan kristinuskoa suhteessa muihin uskontoihin, joista olen myös aina ollut kiinnostunut. Konfirmaatiomessu Rymättylän kirkossa 4.8.2019 oli juhlallinen ja vaikuttava kokemus. Oli jännittävää kävellä kirkon käytävää pitkin kaikkien läheisten läsnä ollessa, pitkä valkea alba päällä ja päästä nauttimaan ensimmäistä kertaa ehtoollista koko seurakunnan edessä. Kirkon pihamaalle päästyä olo oli jo vapautunut. Oli hieno tunne saada konfirmaatiotodistus papilta ja ruusuja läheisiltä. Kotona meillä oli suuret juhlat, joita oli valmisteltu huolella. Uusi rippimekko päällä oli ihanaa ottaa vastaan vieraita ja saada kaulaan lahjoista toivotuin – rippiristi! J Laura Huhtala, Rymättylä

5

Seurakunnissa tapahtuu 3.10.–28.11.2019 ravuo, Murtoperä. Mukana Naantalin Voimistelijat. Kirkkokahvit.

JUMALANPALVELUKSIA Naantalin kirkossa Su 6.10. klo 10 messu. Kairavuo, Saantola, Murtoperä. Messussa lauletaan Tuomaslauluja. Su 13.10. klo 10 sanajumalanpalvelus. Saantola, Murtoperä. Mukana lauluryhmä Verbum Sonans, joht. Marja Haikka. Su 20.10. klo 10 messu. Vesti, Lindberg, Hartikainen. Su 27.10. klo 10 messu. Kairavuo, Vesti, Hartikainen. La 2.11. klo 10 sanajumalanpalvelus. Kairavuo, Murtoperä. La 2.11. klo 18 pyhäinpäivän omaisten ilta. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Mukana Vox Gratiae, joht. Miika Hartikainen. Su 3.11. klo 11 perhemessu Huom. aika! Lindberg, Saantola, Hartikainen. Mukana Naantalin Kamarikuoro, joht. Antti Haapalainen. Messuun kutsutaan mukaan erityisesti isovanhempia lastenlapsineen. Messun jälkeen on makaronilaatikkolounas seurakuntakeskuksessa. Su 10.11. klo 10 messu. Saantola, Lindberg, Murtoperä. Su 17.11. klo 10 messu. Herättäjän kirkkopyhä. Vesti, Jaana Rantala, Hartikainen. Mukana Varissuon veisaajat. Messun jälkeen keittolounas ja siioninvirsiseurat seurakuntakeskuksessa. Su 24.11. klo 10 messu. Kairavuo, Vesti, Hartikainen. Messun jälkeen kirkkokahvit pappilassa. Su 1.12. klo 11 perhemessu. Kai-

ARKIEHTOOLLINEN keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa. MUSIIKKIA Naantalin kirkossa Suomen Kanttorikuoron konsertti ma 18.11. klo 19. Johtaa Ruut Kiiski. Ohjelma 10€. Vox Gratiaen adventtikonsertti su 1.12. klo 18. Johtaa Miika Hartikainen. Ohjelma 10€. LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerhot Seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2): ti 3-5-vuotiaat klo 9-12. ke 3-5-v. klo 12-15. to 3-5-v. klo 9-12. Nuhjalassa (Isotalontie 9): ma 3-5-vuotiaat klo 12.30-15.30. ti 3-5-v. klo 9-12. ke 2-v. klo 9-11. pe 3-5-v. klo 9-12. Päiväkerhot tarjoavat monipuolista ohjelmaa 2-5-vuotiaille lapsille. Valitse kerhoaikoja 1-3 kertaa viikossa 3-5-vuotiaille. 2-vuotiaille kerho kerran viikossa. Maksut: kerran viikossa 25€/lukukausi, 2 kertaa viikossa 45€/lukukausi ja 3 kertaa viikossa 60€/ lukukausi. Puistotoimintaa 1,5-4-vuotiaille tiistai-iltapäivisin klo 14-16 ja perjantaiaamupäivisin 9.30-11.30 1,5-3-vuotiaille Karvetissa Viskarikerhon pihalla yhteistoimintana kaupungin kanssa. Ilm. Naantalin kaupungin varhaiskasvatuksen kautta.

Avoimet perhekerhot Seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2): Perhekerho ma klo 9.30-11.30. Vauvakerho ma klo 13.30-15.30. Nuhjalassa (Isotalontie 9): Perhekerho ma klo 9-11. Kirkkomuskarit ja vohvelibaari torstaisin Naantalin seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa (Piispantie 2): Vauvamuskari klo 15.45-16.15. Perhemuskari klo 16.30-17. Muskari 3-5-vuotiaille klo 17.1517.45.

ke 9.10.2019 klo 10-19 Seurakuntakeskuksella, Piispantie 2. Myytävänä paljon hyvää tavaraa. Musiikkia. Cafe Armossa kasvissosekeittoa klo 12 alkaen 5€/annos. Tapahtuman tuotolla tuetaan perheitä jouluna. järj. diakoniatyö

Ilmoittaudu päiväkerhoihin ja muskareihin www.naantalinseurakunta.fi/lapsille/ilmoittaudu. Muuta Perhemessu su 3.11. klo 11 Naantalin kirkossa. Huom. aika! Messuun kutsutaan mukaan erityisesti isovanhempia lastenlapsineen. Messun jälkeen on makaronilaatikkolounas seurakuntakeskuksessa.

Lasten Kirjahyrrä-tapahtuma to 14.11. klo 9-12 seurakuntakeskuksessa. Crosspoint-pyhäkoulut aikuisille suunnattujen Crosspoint-iltojen yhteydessä 20.10. ja 24.11. klo 17 alkaen. Ohjaajina lastenohjaajat Jaana Härmä ja Tarja Lehto. KOULULAISILLE Puuhapaja kokkailun merkeissä ke klo 13.15-15.30 Isotalontie 9:ssä. Ohjaajina lastenohjaajat Tellervo Lehtonen ja Kirsti Koskenoja. Kuvauskerho 9-14-vuotiaille ma klo 16 Dipolissa (Piispantie 2). Minimasinistit (RC-kerho) ma klo 17-18.30 Dipolissa (Piispantie 2). Tähän kerhoon saa tulla aikuisen kanssa. Bändistudio ti klo 15-17 Dipolissa (Piispantie 2). Kokkikerho 4-6-luokkalaisille ti klo 17-18.30 Suopellon koulussa.

YÖ kirkossa -tapahtuma 30.11.–1.12.2019 4.–6.-luokkalaisille Nyt on luvassa kaikkien aikojen yökyläily, nimittäin mahdollisuus viettää yö Naantalin kirkossa! Ilmoittaudu 10.11. mennessä www.naantalinseurakunta.fi/koululaisille/leirit-ja-retket ja tule kokemaan ainutlaatuinen seikkailu. Tapahtuma alkaa la klo 14 ja päättyy su klo 12.15 adventtimessun jälkeen. Tiedustelut: timo.havukainen@evl.fi, 0401308330. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa.

6

Kirppispöhinät

järjestäjänä diakoniatyö www.naantalinseurakunta.fi NUORILLE Siivet kutsuu, ilmailun alkeita yli 15-vuotiaille ti klo 18-20 seurakuntakeskuksen nuortentila Dipolissa (Piispantie 2). Ilmoittautumiset www.naantalinseurakunta.fi/nuorille/siivet-kutsuu. Lisätietoa timo. havukainen@evl.fi, 040 1308330. Isoseksi pääsee ensi kesänä isoskoulutuksen käytyään. Ilmoittaudu mukaan ISKO-toimintaan nuorisotyönohjaajille Jari Hiitola 040 1308332, Jere Peltonen 040 1308333. Srk:n nuokkari Dipoli auki ks. www.naantalinseurakunta.fi/nuorille Yhteystiedot: kasvatuksen työalavastaava Tuulikki Palonen-Poikkeus, 040 1308320 lastenohjaajat Tarja Lehto ja Jaana Härmä 040 1308321, Tellervo Lehtonen 040 1308325, Kirsti Koskenoja 040 1308324 Muskarissa kanttori Elisa Murtoperä 040 1308318, Nuorisotyönohjaajat Timo Havukainen 040 1308330, Jari Hiitola 040 1308332, Jere Peltonen 040 1308333 DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kirpputori ja Café Armo avoinna ma-to klo 10-14, ke myös klo 14-18. Huom! suljettu kutsuntojen takia 10.10. Café Armossa Hyvää Huomenta naantalilaiset -hartaus ti klo 11. Eri esiintyjiä. Ahkerat puikot ke klo 11. Kudomme ja virkkaamme esim. hypistelymuhveja muistisairaille ja peittoja tarvitseville. Piiri vastaanottaa

mielellään lahjoituslankoja, jotka voi tuoda diakoniatoimistoon tai Café Armoon, kiitos. Gospelkaraoke ke klo 14-18. Vetäjänä Reijo Kortelainen. Seurakuntakeskuksessa kokoontuvia ryhmiä Korttiaskartelua diakonian hyväksi ma 7.10., 4.11., ja 2.12. klo 10, rh 2. Eila Puhakan ja Ulla Kokon kanssa. Pelimimmit ma klo 14, parittomat vkot, rh 2. Vetäjinä Pirkko Nurmi, Inkeri Ahlroth ja Susan Lehtonen. Opetellaan virsiä ti klo 12, parittomat vkot, rh 4. Säestäjänä Leena Litzén. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti 22.10., 19.11. ja 10.12. klo 13, rh 4. Tervetuloa kaikki läheistään hoitavat. Ryhmän vetäjinä toimivat Naantalin kaupungilta avohuollon ohjaaja Kirsi Peijonen ja seurakunnasta diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet. Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä ti 5.11., ja 10.12. klo 1415.30, rh 3. Tied. Minna Pykälämaa 040 130 8343. Tillukkapiiri ke klo 17, rh 3. Kudotaan sukkia 90 vuotta täyttäneille naantalilaisille sekä naantalilaisille kastettaville vauvoille. Opastajina Pirjo Laitala, Tuulikki Järvelä ja Ulla Kokko. Potero-veteraanimiesten keskustelupiiri to klo 13.30, parilliset vkot. Sulkakynät-itseohjautuva luovan kirjoittamisen ryhmä. Joka kolmas to alk. 19.9. klo 14, rh 2. Vetäjänä Kirsi Kanerva. Diakonian raamattupiiri to 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. klo 15. Ryhmä on avoin kaikille Raamatusta kiinnostuneille. Tänä

syksynä luemme Luukkaan evankeliumia. Kahvitarjoilu.

Markku Ahlstrand, Päivi Vartija. Su 20.10. messu. * Su 27.10. sanajumalanpalvelus. Heikki Kivekäs, Tiina Lustig. Su 3.11. messu. * Su 10.11. sanajumalanpalvelus. Markku Ahlstrand, Päivi Vartija. Su 17.11. messu. * Su 24.11. sanajumalanpalvelus. Heikki Kivekäs, Tiina Lustig.

Dipolissa Äijäbiljardi pe klo 17. Mukana Reijo Kortelainen. Muualla Kehitysvammaisten arkipyhäkoulu ti 8.10. ja 12.11. klo 15-16.15 Aurinkosäätiön Palvelutalon alakerran kabinetissa. Kahvitarjoilu. Tied. Minna 040 130 8343 tai Anna 040 130 8340. Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa ke 6.11. ja 4.12. klo 12.30. Tied. Minna Pykälämaa 040 130 8343. Sauvakävelyä to klo 10. Lähtö Aurinkotien puolelta. Muuta diakonian toimintaa Vanhusten viikon pääjuhla su 6.10. klo 12 Naantalin seurakuntakeskuksessa. Tervetuloa! Ikäihmisten palvelumessut to 10.10. klo 10-14 Urheilutalolla. Lähetyksen ja diakonian joulumyyjäiset la 30.11. klo 10-13 Naantalin seurakuntakeskuksessa. Diakonian päivystysajat seurakuntakeskuksen diakoniatoimistossa ma ja to klo 1012 ilman ajanvarausta. Tapaamiset muina aikoina ajanvarauksella. Sovi etukäteen s-postitse tai puhelimitse: anna.ojala@evl.fi, 040 130 8340 anita.makila@evl.fi, 040 130 8341 mari.syrjakoski-vuollet@evl.fi, 040 130 8342 minna.pykalamaa@evl.fi, 040 130 8343. LÄHETYS Merikirkkopiiri ti klo 13, parittomat vkot, seurakuntakeskuksessa. Lähetyspiiri to 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11. klo 13, seurakuntakeskuksessa. AIKUISILLE Avioparipiiri to 10.10. ja 14.11. klo 18 Naantalin seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2). Avioparipiiri on avoin kaikille. Vetäjinä Sirkka ja Mauri Viili. Alussa pieni alustus, jonka pohjalta keskustellaan. Voidaan myös keskustella ehdotetuista aiheista. 10.10. aiheena kommunikaatiotaidot. Crosspoint-illat Naantalin seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2). Musiikkia, ylistystä, opetusta, esirukousta ja rentoa yhdessäoloa. Yhteinen iltapala. Lapsille omaa ohjelmaa. Su 20.10. klo 17. Puhujana Mattias Gädda: ”Rakastatko minua”. Su 24.11. klo 17. Puhujana Valokuvaterapeuttisten menetelmien ohjaaja Outi Timonen. Aihe tarkentuu myöhemmin syksyllä. Majataloilta lauantaina 26.10. Naantalin seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2). Majataloillan seminaari klo 15. Puhujana Jukka Jämsén: ”Kuunteleva rukous”. Majataloilta klo 18. Pekka Simojoki ja EtCetera-kuoro.

*Markku Ahlstrand, Tiina Lustig

Pyhäinpäivän messu

Gospeljumppa ti klo 17.15 seurakuntakeskuksen yläsalissa. Äijäjumppa ti klo 18.30 seurakuntakeskuksen yläsalissa. Jumpat ohjaa fysioterapeutti Heli Gustafsson. Hiljaisuuden retriitti pe 15.11.- su 17.11. Rymättylän Tammilehdossa. Tule hiljentymään kauniisiin Tammilehdon maisemiin, hakemaan Jumalan läheisyyttä ja rauhaa. Retriitin aiheena RUKOUS - AVATTU OVI. Vetäjinä Leena Flander ja Pirkko Tavio. Hinta: Turun ja Naantalin srk:n jäsenet 102€/opisk., työttömät, eläkeläiset 82€. Ulkopaikkakuntalaiset 130€/104€. Tied. ja ilmoittautumiset p.040 341 2707 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi.

VELKUA Kirkossa La 2.11. klo 14 pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus. Rauno Vesti, Tiina Lustig, Koraalikuoro. Kummelissa Ystäväpiiri ke 6.11. ja 4.12. klo 12.30. Tied. Minna Pykälämaa 040 130 8343. Ehtoollishartaudet to 17.10. ja 14.11. klo 17.

JUMALANPALVELUKSET Rymättylän kirkossa Su 6.10. klo 10 messu. Raimo Nisonen, Esa Vähämäki. Su 13.10. klo 10 messu. * Vanhusten kirkkopyhän kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakodissa. Su 20.10. klo 10 messu. Petri Sirén, Raimo Nisonen. Su 27.10. klo 10 sanajumalanpalvelus. * La 2.11. klo 10 sanajumalanpalvelus. *

La 2.11. klo 18 pyhäinpäivän iltakirkko.* Sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneiden muistolle. Mukana diakoni Hannele Keskitalo ja kirkkokuoro. Su 3.11.klo 18 iltamessu. * Su 10.11. klo 10 messu. Petri Sirén, Aada Wirberg. Su 17.11. klo 10 messu. * Su 24.11. klo 10 sanajumalanpalvelus. Petri Sirén, Eeva Paajanen. *Petri Sirén, Esa Vähämäki LAPSILLE JA PERHEILLE seurakuntakodissa Perhekerho ke klo 10-12. Tervetuloa äiti, isä, mummi, vaari yhdessä kotona olevan lapsen kanssa viettämään hetki leikkien, juttelujen ja eväitten kanssa. Poikien pienoismallikerho to alakoululaisille. Koulun jälkeen klo 12.30, 13.30 tai 14.30. Vetäjänä Esa Suhonen. Lisätietoja Hannele Keskitalo p. 040 130 8384. Kokkikerho ma klo 17. Yhteistyössä 4H-Naantali. Lapsikuoro alakouluikäisille joka 2. to klo 17.30-18.15. Seuraava kokoontuminen 10.10. Jos olet kiinnostunut laulamisesta, tule rohkeasti mukaan. Kuoron johtajana kanttori Esa Vähämäki. AIKUISILLE seurakuntakodissa Lähetys- ja merimieskirkkopiiri joka kuukauden 1. ke klo 13. Kultaiseniänkerho joka kuukauden 2. ti klo 13. Äiti Teresa -piiri torstaisin klo 12. Kudotaan, ommellaan peittoja ja vaihdetaan kuulumisia. Tehdään yhdessä hyvää, mikä lämmittää mieltä lähellä ja kaukana. Kirkkokuoro to klo 18.30. Vetäjänä kanttori Esa Vähämäki. MUUTA 10-synttärit to 10.10. koululla. Katavakotihartaudet to 17.10. ja 14.11. klo 14. Sirén, Vähämäki. Elojuhla la 26.10. seurakuntakodilla. Klo 13 kahvit ja klo 13.30 alkaen huutokauppa. Kanttorin virsitunnit to 31.10. ja 28.11. klo 14 Katavakodissa. Yhteiset syntymäpäiväjuhlat tä-

nä vuonna 70- ja 75-vuotta täyttäville ke 16.10. klo 14 seurakuntakodissa. Kutsut lähetetään. Lux gratiae Jaakobin kävely la 26.10. klo 10 pyhiinvaellusreittiä pitkin Naantalin kirkolta Rymättylään. Paluukuljetus noin klo 16.30. Osallistumismaksu 10€. Riemuitse maa-konsertti su 27.10. klo 18 Rymättylän kirkossa. Kontratenori Teppo Lampela ja muusikot esittävät mm. D. Buxtehuden kantaatin ja J.S. Bachin sekä Olivier Messiaenin sävellyksiä. Liput 15€, lippu.fi.

Himmelin valmistuskurssi ti 5.11. klo 17.30-20.30 seurakuntakodissa. Osallistumismaksu 15€. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä Hannele Keskitalo 0401308384. Raision taitopaja/Rymättylän seurakunta. Joulukorttipaja kaikenikäisille ke 27.11. klo 17.30.-19. 30. seurakuntakodissa. Lähetyspiiri keittää iltapalaksi riisipuuroa. Vap. eht. maksu lähetystyölle.

Merimieskirkko organisoi ”joulupaketti tuntemattomalle merenkulkijalle”-perinnettä. Jos sukkapuikot pysyvät käsissäsi ja haluat antaa lämpöisen lahjan merellä joulunsa viettävälle, välitämme lahjasi Turun Merimieskirkon kautta. Villasukat voit toimittaa lokakuun aikana kirkkoherravirastoon sen aukioloaikoina tai lähetyspiiriin (2.10. tai 6.11.). Lisätietoja Siniltä 050 5408723.

JUMALANPALVELUKSET Merimaskun kirkossa klo 10 Su 6.10. messu. * Su 13.10. sanajumalanpalvelus.

la 2.11. klo 10 Messuun kutsutaan viimeisen 12 kuukauden aikana omaisensa menettäneitä surutien kulkijoita. Jumalanpalveluksen yhteydessä luetaan kaikkien poisnukkuneiden nimet ja suntio sytyttää kullekin oman kynttilän. Messun toimittavat kirkkoherra Markku Ahlstrand ja kanttori Tiina Lustig. Diakoni Katja Zidbeck avustaa. Mukana Koraalikuoro. Messun jälkeen seurakuntakodilla nautitaan kotoisasti kirkkokahvit.

LAPSILLE JA PERHEILLE seurakuntakodissa Perhekerho ti klo 10-12. 24.9. vierailijana Irmeli Vainio: lasten kotitapaturmat. 8.10. retki Sariolan elämystallille (kulku omilla autoilla). 15.10. syysloma, ei kerhoja. 29.10. vierailijana Irmeli Vainio: Mitä on vanhemmuus? Perhekerhojen toiminta on kaikille avointa. Niihin voi osallistua koko perhe yhdessä. Ohjelmassa alkuhartaus, vapaata leikkiä ja ohjattua toimintaa, kahvi- ja voileipätarjoilu. AIKUISILLE seurakuntakodissa Merimaskun seurakunnan ja Naantalin vanhusten tuki ry:n kerho ma 14.10. ja 11.11. klo 12.30. Merimaskun päiväpiiri to 31.10. klo 13. Vierailijana luontokuvaaja Matti Rinne. to 28.11. klo 13. Vierailijana Visa Auvinen: Merimaskun raittiusseuran ja kirkon yhteistoiminta. Käsityöpiiri to 10.10. ja 7.11. klo 13. Kudomme erivärisistä lapuista Äiti Teresa peittoja, väriterapiaa parhaimmillaan, kahvitarjoilu.

Syntymäpäiväjuhla pe 11.10.2019 klo 13 70-, 75-, 80- ja 85- vuotta täyttäville Merimaskun seurakuntakodissa. Kutsut lähetetään syyskuussa. Ilmoittautumiset tarjoilua varten viimeistään edellisellä viikolla diakoni Katja Zidbeck p. 040 1308392. Tervetuloa!

7

Elämäni muuttui,

kun Jumala löysi minut Viime kesänä Naantalin seurakunnan työntekijöiden joukkoon liittyi Rauno Vesti – pappi ja insinööri. Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet Naantalin seurakunnassa? Olen Rauno Vesti, kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Kuortaneelta ja minut on vihitty papiksi Turussa viime vuosituhannella (1999). Olen ollut papin virassa Nousiaisissa ja Turussa ja tänä kesänä tulin Naantaliin aluksi kesäpapiksi ja jatkan nyt kappalaisen viransijaisena. Keitä perheeseesi kuuluu? Perheeseeni kuuluu Aino-vaimo (myös pappi), kolme lasta ja kolme lastenlasta. Asumme Turussa Raunistulassa pienehkössä vanhassa puutalossa. Kerro itsestäsi, missä asioissa olet hyvä, missä et niin hyvä? Olen kiinnostunut hyvin erilaisista asioista ja myös tehnyt monenlaista elämässä. Isälläni oli aikanaan huoltoasema, jossa työskentelin bensapoikana. Silloin kaikenlaisten koneiden korjailu tuli tutuksi ja harrastelin myös elektroniikkaa ja rakentelin erilaisia laitteita. Matematiikka, fysiikka ja kemia olivat lempiaineitani koulussa ja minusta pitikin tulla sähköinsinööri. Sitten kun oma perhe syntyi olen aina remontoinut asuntojamme ja korjattavien talojen reviiri on pikkuhiljaa laajentunut myös muun perheen ja sukulaisten taloihin. Eli erilaisissa käytännön hommissa tunnen olevani kuin kotonani, mutta en koe olevani kovin hyvä esiintyjä enkä myöskään taiteellista silmää vaativissa töissä. Mikä tekee sinut iloiseksi, entä surulliseksi? Erittäin iloiseksi minut tekevät rak-

kaat lapsenlapseni Inka 6 v, Ronja 4 v ja Ella 3 kk. Lasten nerokkaat oivallukset ja hauskat jutut saavat yhä uudestaan hyvälle tuulelle. Surulliseksi tekee kaikenlainen välinpitämättömyys maailmassa ja erityisesti lasten kärsiminen.

Jotain mitä muut eivät sinusta vielä tiedä? Olen juuri valmistunut tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Turun AMK:sta. Nuorempana olen soittanut sähkökitaraa ja harrastanut painia. Mitä harrastat? Jonkinlaiseksi harrastukseksi voisi sanoa edellä mainitsemaani vanhojen talojen kunnostusta, vaikka välillä se onkin aika työlästä ja epämukavaa, kun joutuu ryömimään talon alla viemäriputkia korjaamassa tai hirsitalon kattorakenteiden väleissä. Siistimpiä harrastuksiani ovat kielten opiskelu ja kirjojen lukeminen. Miksi päätit ryhtyä papiksi? Armeijassa ollessani Gideonit jakoivat jokaiselle varusmiehelle Uuden testamentin. Pidin sen tallessa ja lueskelin leireillä ja iltaisin. Jatkoin lukemista vielä, kun aloitin opintoni silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Elämäni muuttui, kun löysin uskon Jumalaan tai Jumala löysi minut. Vaihdoin opintoni teologiaan, mutta en heti haaveillut papin työstä. Luin teologiaa mielenkiinnosta aihetta kohtaan ja valmistuttuani tein vielä monta vuotta ihan muita töitä, koska 90-luvun laman aikana seurakuntien säästötoimet vähensivät uusien pappien vihkimisiä. Työskentelin kuorma-auton kuljettajana ja papinviran sain 1999 Nousiaisten seurakunnasta.

Mistä pidät työssäsi, onko jotain mistä et pidä? Pidän työssäni ihmisten kohtaamisesta ja heidän auttamisestaan. Pidän papin ”perustyöstä”, jota mielestäni ovat kasteet, vihkimiset ja siunaustilaisuudet. Ne ovat tilanteita, joissa pääsee lähelle ihmisiä heidän elämänsä tärkeinä hetkinä. Vaikeampia tai vähemmän miellyttäviä ovat erilaiset hallinnolliset tehtävät tai pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen. Ne ovat kyllä tärkeitä, mutta en ole niissä kovin hyvä.

Mihin uskot? Uskon Jumalan parantavaan rakkauteen. Lempiraamatunkohtasi, miksi? Raamattua pyrin ymmärtämään kokonaisuutena ja mahdollisimman rikkaasti. Raamatun keskeinen sanoma on Jumalan armo ja rakkaus, joka pelastaa, parantaa ja hoitaa. Ihanimpia raamatunkohtia ovat sellaiset, missä Jumalan rakkaus ja huolenpito ilmaistaan vaikuttavasti kuten mm. Sef. 3:17 ”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta”. Unelmiesi seurakunta? Unelmieni seurakunnassa ihmiset luottavat toisiinsa ja katsovat toisiaan armollisten silmälasien läpi Kol. 3:13 hengessä ”Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta”. Terveisesi naantalilaisille? Kaikenlaisissa asioissa ja tilanteissa voi pyytää apua ja johdatusta Taivaan Isältä. J

YHTEYSTIETOJA NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ

Kukolaistentie 36, 21160 Merimasku www.merimaskunseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ma 15–17 ja ke 9–12 Jorma Laine, toimistosihteeri 02 436 9654 s-posti: merimaskun.seurakunta@evl.fi Markku Ahlstrand, kirkkoherra 040 130 8391 Tiina Lustig, kanttori 040 130 8393 Tiina Paavola, lastenohjaaja 040 130 8394 Katja Zidbeck, diakoni 040 130 8392

Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe 9–13 puh. 040 130 8300 Outi Kattelus, toimistosihteeri 040 130 8382 Jorma Laine, toimistosihteeri 040 130 8303 s-posti: naantalin.seurakunta@evl.fi

8

Papit: Jani Kairavuo, kirkkoherra 040 130 8310 Marja Saantola 040 130 8311 Annukka Lindberg 040 130 8313 Rauno Vesti 040 130 8315 Kanttorit: Miika Hartikainen 040 130 8317 Elisa Murtoperä 040 130 8318 Lastenohjaajat: Tuulikki Palonen-Poikkeus, kasvatuksen työalavastaava 040 130 8320 Jaana Härmä/Tarja Lehto 040 130 8321 Kirsti Koskenoja 040 130 8324 Tellervo Lehtonen 040 130 8325

Viluntie 2, 21140 Rymättylä www.rymattylanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ti ja pe 9–12, ke 12–15 Nina Lehtovirta, seurakuntasihteeri 040 130 8380 s-posti: nina.lehtovirta@evl.fi Petri Sirén, kirkkoherra 040 130 8381 Esa Vähämäki, kanttori 040 130 8383 Hannele Keskitalo, diakoni 040 130 8384

Nuorisotyönohjaajat: Timo Havukainen 040 130 8330 Jari Hiitola 040 130 8332 Jere Peltonen 040 130 8333 Diakoniatyöntekijät: Anna Ojala, johtava diakoniatyöntekijä 040 130 8340 Anita Mäkilä 040 130 8341 Mari Syrjäkoski-Vuollet 040 130 8342 Minna Pykälämaa 040 130 8343 Lähetystyö: Nelli Maikoe 040 130 8309 (tavoitettavissa to)

Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunnat.fi s-posti: naantalin.seurakuntayhtyma@evl.fi avoinna ma–pe 9–13 myös kesällä Talousjohtaja 040 130 8350 Hautausasiat 040 130 8353

Taloustoimisto avoinna ma-pe 9-13 myös kesällä Jorma Koivula, talousjohtaja 040 130 8350 Heli Kallio, hallintosihteeri 040 130 8351 Merja Läksy, pääkirjanpitäjä 040 130 8352 Heli Ylikleemola, hautausasiat 040 130 8353 Jukka Nurmi, toimistosihteeri 040 130 8354 (tavoitettavissa ti-to) Viestintä: Merttu-Mari Huoponen 040 130 8359 Kiinteistöt: Joni Kinnunen, kiinteistönhoitaja 040 130 8360 Päivi Hartikainen, emäntä 040 130 8361 Hautausmaat: Pekka Suominen, seurakuntapuutarhuri 040 130 8363 (tavoitettavissa ma,ti,pe) Seurakuntamestarit: Ilkka Puonti 040 130 8370 Kristiina Saraviita 040 130 8371 Raija Mäki-Mantila 040 130 8372 Marja Koski 040 130 8373 Sähköpostit etunimi.sukunimi@evl.fi Papit, kanttorit ja seurakuntamestarit tavoitettavissa pääsääntöisesti keskiviikosta sunnuntaihin.