Issuu

Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun seurakuntalehti

1 / 2020 2.4.

Vietä pääsiäishartaus s. 3

Pajunkissoja ja koivun versoja s. 4–5

Toiminta tauolla – seurakunnat toimivat silti s. 8

Pääkirjoitus 2.4.2020

Pyhä arki Ihmisen elämän kolme perussuuntaa ovat toinen ihminen, luomakunta ja Jumala. Näin opetetaan jo rippikoulussa. Nämä tekevät ihmisestä ihmisen. Arjen klonkkuessa edes jotenkuten raiteillaan toisen ihmisen, luomakunnan tai Jumalan korvaamattomuutta ei aina oikein oivalla. Mutta kriisin sattuessa elämän perusasioiden korvaamattomuus puristuu väkisin pintaan. Maaliskuun alkupuolesta lähtien olemme eläneet koronapandemian aikaa. Viimeistä päivää tuskin elämme. Ennenkin on koeteltu. Rymättylän kirkossa on kalkkimaalaus ruttopyhimys Rocchuksesta. Kuva on muistuma ruttotaudista, mustasta surmasta, joka vei keskiajan Euroopassa paikoitellen kolmanneksen väestöstä. Suuriksi kuolonvuosiksi kutsutut nälkävuodet 1695-1697 koituivat joissain Suomen kunnissa jopa joka toisen ihmisen kohtaloksi. Vuosina 1918-1919 koko maailmaa koetteli Espanjantauti. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Sika-

ynnä muita inﬂuensia on jyllänyt ennenkin enemmän tai vähemmän ärhäkkäinä. Tämä tieto ei tosin lohduta niitä, jotka nyt parhaillaan kärsivät sairauksiaan. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea koronavirus lopulta merkitsee. Elämä kuitenkin jatkuu. Voisi ajatella, että kriisin jälkeen aivan tavallinen maistuisi aivan mainiolta. Ehkä opimme elämään enemmän tässä ja nyt. Ehkäpä opimme myös jotain ihmiselämän perussuunnista. Emme tule toimeen ilman toisiamme, ilman toisten työtä, läsnäoloa ilman toisten hoivaa. Tyhjiksi hamstratut hyllyt paljastavat, miten riippuvaisia olemme luomakunnasta. Se ravitsee, se elättää. Riippuvaisuuttamme Jumalasta on vaikeinta ymmärtää. Ja kuitenkin: kaikkein riippuvaisimpia olemme siitä mitä Jumala meille antaa. ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’, sanoi Jeesus kiusaajan koetellessa. Piispan suulla on sanottu, miten ”olemme auttamatta lukittuja Jumalan suuntaan.”

Monissa leivontaohjeissa kehotetaan tekemään ristinmerkki leipätaikinaan. Kun leipä on kohonnut niin, ettei ristinmerkkiä enää erota, on leipä valmis paistettavaksi. Risti on kadonnut leipään. Samaan tapaan sulautuvat toisiinsa pyhä ja arki. Olisiko niin, että Jumalan työt ovat niin lähellä arkeamme, ettemme enää tunnista niitä Jumalan töiksi? Jumalan työt arjessa ovat liian tavallisia. Raamattu puhuu ennen kaikkea siitä, miten Jumalan työ tulee todeksi ihmisen todellisuudessa maan päällä, ei jossain ihmiselle tuntemattomassa ulottuvuudessa. Kohta koittavan pääsiäisajan merkki on risti. Risti kertoo ihmisen ja Jumalan kohtaamisesta. Se kertoo tappiosta ja se kertoo voittamisesta. Risti kertoo kuolemasta ja elämästä. Jumala eli ihmisen elämän ja kuoli ihmisen kuoleman. Lähemmäs ei voi enää tulla. Kaikki on lopulta armoa. J Petri Sirén Rymättylän kirkkoherra

Pääsiäisen tietovisa Kuka seuraavista ei liity pääsiäisen tapahtumiin? a) Suna Kymäläinen b) Joosef Arimatialainen c) Simon Kyreneläinen Mitä Barabbaalle tehtiin? a) pakotettiin kantamaan ristiä b) ristiinnaulittiin Jeesuksen oikealle puolelle c) vapautettiin Mihin seuraavista ei liity kolmekymmentä hopearahaa? a) Jeesuksen kavaltaminen b) tuoksuöljyn ostaminen haudalle c) muukalaisten hautausmaan kavaltaminen Minkä nimiset ylipapit kuulustelivat Jeesusta? a) Carlos ja Tapios b) Hannas ja Kaifas c) Janis ja Petrus Mikä oli Pontius Pilatuksen titteli? a) Juudean maaherra

b) Länsirannan AVI:n ylijohtaja c) Jerusalemin pormestari Mitä seuraavista ei tapahtunut pääsiäisen alla kolme kertaa? a) Jeesus kaatui ristiä kantaessaan b) Pietari kielsi Jeesuksen c) kukko lauloi

Mikä tuote voi tulla mieleen ristiinnaulitsemisen paikasta? a) astianpesuaine b) hammastahna c) pyykkipulveri

Keiden seuraavista ei kerrota olleen Jeesuksen haudalla? a) kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa b) kaksi Mariaa c) kaksi publikaania Minne Jeesus vietiin kuulusteltavaksi? a) suureen neuvostoon b) seurakuntaneuvostoon c) lakivaliokuntaan Mitä meidän tilanteestamme katsoen esimerkillistä Pontius Pilatus teki? a) yski hihaansa b) piti 2 metrin suojaetäisyyden ylipappiin c) pesi kätensä

Oikeat vastaukset: 1. a) 2. c) 3. b) 4. b) 5. a) 6. c) 7. c) 8. a) 9. c) 10. a)

VESPER – perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh. 040 130 8309 040 130 8359 Päätoimittaja: Petri Sirén puh. 040 130 8381 petri.siren@evl.fi

Toimituskunta: Hanne Tuulos, toimitussihteeri, vastaava toimittaja Merttu-Mari Huoponen, vastaava toimittaja Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä

Julkaisija: TURUN TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

Taitto:

länsi

Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy

ISSN: 1795.2336 Levikki: 9 500 kpl

Jakelu: Posti Oy

Seuraava Vesper ilmestyy 4.6.2020

Jakeluhäiriöt: mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Tänä vuonna pääsiäinen tuntuu luissa ja ytimissä – se, että meillä on kuoleman voittanut Jumala! Se antaa luvan toivolle ja ilolle. Meidän huolemme saa olla totta, mutta niin on toivokin. Sitäkään ei tarvitse salailla! Pääsiäisen sanoma haluaa nostaa meidät iloon, toivoon ja rakkauteen. Pääsiäistä ei ole peruttu.

Pyhiinvaellus lähimaastoon

Kaikki evankeliumit muistavat Jeesuksen hautaamisesta yhden asian. Se on kivi. Kivi, jonka tarkoituksena oli sulkea Jeesus hautaansa. Se oli merkki tappiosta, mutta siitä tuli voitonmerkki sinä aamuna, kun kivi haudan suulta vieritettiin pois. Tee pyhiinvaellus lähimaastoosi ja etsi sieltä kivi, iso tai pieni. Tuo se kotiisi ja pane jonnekin, missä näet sen. Ja sytytä kynttilä sen äärelle. Olkoon kivi sinulle kuolleista herättämisen merkki. Kun rukoilet, voit ottaa kiven käteesi ja muistaa pääsiäisen sanomaa. J Rukousten kirja arkeen ja juhlaan, toim. Kantala, Hiluinen, Räntilä, Valtonen

Tänä vuonna pääsiäinen on erilainen. Kirkkojen ovet ovat fyysisesti kiinni, mutta pääsiäisen sanoma elää sosiaalisessa mediassa ja ihmisten kodeissa. Nosta katseesi iloon ja valoon siellä missä olet. Pääsiäinen tulee, vaikka et voi lähteä sitä mistään hakemaan! Tälle sivulle on koottu elementtejä, joiden äärellä voit viettää kotona pääsiäishartautta.

Toimi näin – ehdotus järjestykseksi 1. Tee pyhiinvaellus lähimaastoon ja hae kivi (ks. erilliset ohjeet). 2. Rakenna pieni alttari. Laita pöydälle risti, jos sinulla on sellainen kotona. Voit myös piirtää sen paperille eteesi. Laita pöydälle ulkoa hakemasi kivi ja halutessasi pajunkissoja tai rairuohoa. Sytytä kynttilä. Ota esille Raamattu. 3. Rukoile. Pyydä Jeesusta viettämään tämä hetki kanssasi vaikka seuraavin sanoin: ”Tule Jeesus ja ole minun kanssani kun hiljennyn pääsiäisen sanoman äärelle. Amen.”

4. Kuuntele laulu ”Niin alhaalla ei kukaan kulje” osoitteesta: https://tinyurl.com/niinalhaalla Löydät sen myös lauluun liittyvän QR-koodin takaa. 5. Lue Raamatusta Mark. 14:66 – Mark. 16:8 6. Lue hartausteksti. Kysy itseltä si tai pohtikaa yhdessä miten tämä teksti puhuttelee. 7. Rukoile pääsiäisrukous (Ota alttarille tuomasi kivi käteesi.) 8. Laula pääsiäisvirsi, esim.:

Totisesti ylösnousi! Yksi koskettavimpia kohtia pääsiäskertomuksessa on Pietarista, kun hän itkee ja katuu sitä, että on kolmesti kieltänyt tuntevansa Jeesuksen. Pietari sai anteeksi, kun hän kohtasi Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Eikä Jeesus muistutellut Pietaria hänen vioistaan, antoi vaan uusia mahdollisuuksia. Jeesukselle voi myöntää mokanneensa. Jos Pietarin kohdalla toteutuivat sanat ”missä synti on suureksi tullut, siinä armo tullut ylenpalttiseksi” (Room.5:20) niin ne voivat toteutua myös meidän elämässämme. Meitäkään ei armahda mikään muu. Pelastajamme on sama Jeesus, jonka armon ja rakkauden Pietarikin koki. Sitä varten Jeesus tuli ja sitä varten on pääsiäinen. Pääsiäisessä mikään ei ollut ennalta suunnittelematonta sattumaa. Kun Jeesus jätti taivaan, Hän vaihtoi tietoisesti taivaan kruunun orjantappurakruunuun ja tiesi, kuinka sotilaat tulisivat tuuppaamaan Hänet maahan, kuinka he kiskoisivat Hänen kätensä levälleen ja levittäisivät poikkipuuta vasten, jonka jälkeen vasaranisku kajahtaisi. Hän tiesi, että ellei hän astuisi tuolle tielle, ei olisi mitään anteeksiantoa kenellekään ja taivas pysyisi ihmisen saavuttamattomissa. Ei olisi meitäkään haikailemassa pääsiäisaamun jumalanpalvelukseen. Jee-

suksen ei olisi tarvinnut kuin kohottaa kulmakarvojaan ja sotilaan käsi, joka piteli vasaraa, olisi jähmettynyt paikoilleen. Mutta Jeesus valitsi naulat koska sitä varten Hän oli tullut ja koska Hän rakasti. Laulussa sanotaan: ”Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois.” Alhaalla kulkee edelleen Jeesuksen ristintie, missä Hän etsii tänäänkin niitä, joiden vuoksi Hänen käsiinsä iskettiin naulat.

105 Aurinkomme ylösnousi: https://virsikirja.ﬁ/virsi-105-aurinkomme-ylosnousi/ tai 88 Lensi maahan enkeli: https://virsikirja.ﬁ/virsi-88-lensi-maahan-enkeli/ Jos etsit ne YouTubesta, saat itsellesi lauluseuraa ja säestyksen. 9. Rukoile vielä loppusiunauksen sanoin yhdessä muiden kanssa. Jos vietät hartautta yksin, omista siunaus itsellesi minä muodossa. 10. Sammuta kynttilä. Lähde rauhassa, Herra on kanssasi! J

Pääsiäisrukous Pitkäperjantain pimeyden jälkeen tuli valo ja ilo! Niin tapahtuu vieläkin. Jokaisella on pitkäperjantai-hetkiä, jolloin tuntuu, että Jumala on sittenkin kuollut. Kunnes tulee kolmannen päivän aamu ja voi taas kuulla Jeesuksen sanat: Älä pelkää. Silloin voi huokaista: Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi, halleluja. J Sivun on koostanut: Hanne Tuulos

Jeesus Kristus Ylösnoussut Vapahtaja, sinä ilmestyit yllättäen ja yllättävissä tilanteissa opetuslastesi elämään pääsiäisen jälkeen. Ole läsnä meidän elämämme erilaisissa tilanteissa, yllättävissä ja arkisissa, tänään ja joka päivä. Jeesus Kristus Ylösnoussut Vapahtaja, ihmisten tekemistä haavoista, kärsimyksesi merkeistä Tuomas tunnisti sinut. Auta meitä yhä uudestaan tunnistamaan sinut toisissa ihmisissä, sinä haavoille lyöty, torjuttu ja tosi. Jeesus Kristus Ylösnoussut Vapahtaja, me rukoilemme sinua, lähetä meidät kertomaan elämän keskelle: ”Rauha teille.” J

Olkoon ylösnoussut Kristus kanssasi! Julistakoon jokainen kevään merkki sinulle ylösnousemuksen ihmettä. Laulakoot pikkulinnut sinulle rakkaudesta, joka voittaa pahan vallan. Kertokoot auringon säteet sinulle Jumalasta, joka pitää meistä kaikista huolen. Olkoon ylösnoussut Kristus kanssasi. J Tarja Alberkoglu

Pirjo Kantala

Yksi kirkkokuntamme suurimmista juhlista on pian täällä, hieman erilaisena tosin kuin mihin olemme tottuneet. Naantalin kirkon seurakuntamestari Kristiina Saraviita kertoo tunnelmistaan pääsiäisen lähestyessä.

– Omat tuntemukseni ovat monenlaisia ja ristiriitaisiakin nyt pääsiäistä odotellessa, mutta uskon ja tiedän kirkon, ihmisten ja yhteiskunnan tasan tarkasti elävän ylitse tämän kertakaikkisen erikoisen ja erilaisen tilanteen, Kristiina pohtii.

– En enää jaksanut tutkimustyöhön liittyvää, akateemisesta kilpailusta ja suorittamisesta lähtevää painetta, yksinäisyyttä enkä sitä, että väitöskirjatyö ja siihen liittyvä jatkuva taloudellinen epävarmuus tuntuivat täyttävän elämän jokaisen hetken.

– Kannattaa säilyttää tässä kohden maltti ja suhteellisuudentaju, ja muistaa välittää muista ihmisistä ympärillämme.

Suuren päätöksen myötä Kristiinan elämässä palaset alkoivat loksahdella paikoilleen.

Tärkeimpänä asiana hän näkee nyt sen, että seurakuntalaisiin pidetään yhteyttä näiden poikkeusolojen keskellä. – Kaikki mahdolliset kommunikaatiotavat, puhelin, netti, lehti, ovat nyt tärkeitä, jotta ihmiset saadaan pidettyä mukana seurakunnan ja kirkon toiminnassa olosuhteista riippumatta. – Pääsiäisen järjestelyistä on vaikea sanoa mitään konkreettista, kun tilanne muuttuu koko ajan. Päivä kerrallaan tässä nyt mennään, ja pohditaan vaihtoehtoisia pääsiäisenviettotapoja, Kristiina miettii. Vaikka tänä vuonna perinteisiä lasten pääsiäisvaelluksia ei voidakaan järjestää, Kristiina mainitsee ne kuitenkin yhdeksi kirkon mukavimmista tapahtumista. – Lastenohjaajat tekevät kirkkoon upean lavastuksen ja kirkkoa käytetään silloin hyvin elämyksellisellä tavalla. On hienoa seurata miten pienillä liikkeillä saa aikaan taianomaisen, hienosti pääsiäisen sanoman välittävän tunnelman. Lasten ja aikuisten, osallistujien ja järjestäjien yhteistä innostusta on hieno seurata. Se tuo hyvän mielen pitkäksi aikaa ja saa olon tuntumaan iloisen juhlavalta, Kristiina kuvailee.

Värikäs tie Naantalin kirkkoon Kristiinan tie Naantalin kirkon seurakuntamestariksi on ollut melkoisen monivaiheinen ja värikäs. – Lähdin opiskelemaan suoraan lukion jälkeen Helsingistä Rovaniemelle Lapin yliopistoon, jonne oli silloin hieman helpompi päästä suorittamaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa, hän kertoo. – Valmistuin oikeustieteen maisteriksi vuonna 2000, ja tein vuoden töitä tuomioistuinharjoittelijana Lapin käräjäoikeudessa Sodankylässä. Tämän jälkeen pääsin mukaan Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin tutkijakoulutukseen, jonka tarkoituksena oli kirjoittaa oikeustieteellinen väitöskirja. – Tein tätä monen vuoden ajan, kunnes lopulta pitkään kestäneen kasvuprosessin jälkeen tajusin ja uskalsin itselleni myöntää, etten jaksa saattaa väitöskirjatyötä loppuun, ja että olin väärällä alalla.

– Kun olin tehnyt päätöksen tutkijantyön lopettamisesta, hieman itsellenikin yllättäen löysin sukulaisen avulla puutarha-alan. Suoritettuani puutarhatalouden perustutkinnon, sain töitä Turun päähautausmaalta ja Kärsämäen hautausmaalta. – Ja sitten, kesäkaudella parisen vuotta sitten työkaverini sattui mainitsemaan minulle, että oli aikeissa hakea suntiokoulutukseen. Kiinnostuin asiasta ja päätin itsekin hakea ko. koulutukseen Turun kristilliselle opistolle. Sain opiskelupaikan, ja ehkä noin puolessa välissä opiskeluani minulle tarjoutui mahdollisuus päästä seurakuntamestarin sijaiseksi Naantalin kirkkoon. Koen tämän olevan yksi elämäni onnekkaimmista tilaisuuksista, mitä olen saanut.

Pyhä Birgitta näytti esimerkkiä Kristiina on kotiutunut Naantalin kirkkoon hyvin ja työtovereista on tullut läheisiä. Oma lempipaikkakin on jo löytynyt. – Lempipaikkani kirkossa on kirkkosalin keskiosa, josta ylle levittäytyy kirkon upea, kaunis holvikatto. Näkymässä on samaa avaruutta ja autiuden tunnetta kuin hienossa avomerimaisemassa, joka on ollut minulle tärkeä asia läpi koko elämäni, Kristiina kuvailee. – Tuosta paikasta käsin kirkko näyttäytyy samaan aikaan äärettömänä ja inhimillisenä, avoimena, rauhallisen suvaitsevana paikkana, johon ihminen on tervetullut hiljentymään omien ajatustensa äärelle. Kristiina kokee naisena ylpeyttä Naantalin kirkon historiasta. – Pyhä Birgitta mahdollisti sen, että kirkko ja seurakunnat täällä Pohjolassa ovat pystyneet läpi historiansa palvelemaan erilaisessa yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa ase– massa olevien ihmisten uskonnollisia ja hengellisiä tarpeita ympäröivän yhteiskunnan periaatteiden mukaisesti. – Se, mitä me ymmärrämme yhdenvertai– suudella ja oikeudenmukaisuudella, muuttuu jatkuvasti ajan saatossa, ja tähän muutokseen yhteiskunnan instituutioiden on mielestäni vastattava. Se, että Pyhä Birgitta pystyi omalla toiminnallaan vaikuttamaan kirkollisen toiminnan muotoon, on mielestäni nykypäivänkin yhteiskunnassa voimaannuttava esimerkki, Kristiina mietiskelee.

Mikä on sinun lempipaikkasi kirkossa? Mikä kirkossa tuo mieleesi pääsiäisen? Kysyimme myös muilta seurakuntamestareilta. Ilkka Puonti Alttari on ehdottomasti lempipaikkani. Velkuan Pyhälle Henrikille omistetussa pienessä, valoisan kauniissa ja kodikkaassa kirkossa erityisen tärkeä hetki minulle on aina, kun saan polvistua alttarikaiteen ääreen vastaanottamaan pyhän ehtoollisen ja suunnata katseeni alttari-ikkunalla olevaan pieneen krusifiksiin.

Raija Mäki-Mantila

Kristiina Saraviidan lemppipaikka Naantalin kirkossa on kirkkosalin keskiosa, jonka yllä on kaunis holvikatto.

Kirkon pitää kuulua ihmisten arkeen Kristiinaa surettaa se tosiasia, että ihmiset käyvät kirkossa yhä vähemmän ja vähemmän. – Se tuntuu minusta surulliselta ja turhauttavalta sen vuoksi, että joka päivä kirkossa töissä ollessa tietää ne mahdollisuudet, joita kirkolla on tarjota. Näkee kaiken sen esteettisen, kulttuurisen, hengellisen arvon, jonka kirkko omaa. Harmittaa, että suuri osa ihmisistä jättää kokematta kaiken tämän sen vuoksi, että kirkon merkitys määrittyy ihmisten omissa mielikuvissa helposti hyvin kapeaksi. Mikäköhän sitten mahtaisi madaltaa ihmisten kynnystä tulla kirkkoon? – Olisi helpohko ratkaisu ehdottaa kirkossa järjestettäväksi paljon lisää erilaisia juttuja, jotka vetäisivät hetkellisesti uusia ryhmiä kirkon toiminnan piiriin. Vaikka tätä toimintaa ehdottomasti tarvitaan, ja vaikka se mielestäni uudistaa kirkkoa sisältä käsin, on se tavallaan ehkä kuitenkin vain osaratkaisu ongelmaan, Kristiina muotoilee. – Mielestäni tämä kysymys ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen, joka olisi kirkon itsensä yksinään ratkaistava. Pikemminkin pitäisi julkisella tasolla keskustella siitä, mikä kirkon merkitys on meidän omalle kulttuurillemme ja kansalliselle elämäntavallemme. – Ihmisten asenteet muovautuvat lähiympäristön ja yhteiskunnassa syvemmällä vaikuttavien rakenteiden kautta. Käsityksen uskonnon ja yhteiskunnan välisestä suhteesta sanelee vallitseva poliittinen ja tieteellinen ilmapiiri ja media. Keskusteluissa pitäisi jollain tavoin päästä irti nykyisestä kirkon ja muun elämän jyrkähköstä kahtiajaosta, jotta ihmiset löytäisivät tiensä myös arkeen kuuluvaan kirkkoon nykyistä helpommin.

Työn suola on sen monipuolisuudessa Mieleenpainuvimmiksi, koskettavimmiksi ja

samalla vaativimmiksi työtehtäviksi Kristiina valitsee siunaustilaisuudet. – Näissä tilanteissa ihmisen surun koh– taaminen vaikuttaa itseeni perusteellisella tavalla, koska tällöin joudun myös itse kohtaamaan elämän suurimpia ja vaikeimpia kysymyksiä. Joudun kokemaan sen, ettei itsestään selviä vastauksia välttämättä omalla kohdalla ole löytynyt, Kristiina myöntää.

Lempipaikkani Merimaskun kirkossa on alttari. Varsinkin näin keväällä, kun aurinko paistaa sille ihan suoraan, alttari on todella valoisa. Niinä sunnuntaina, kun vietetään ehtoollista, alttarin laittaminen nätiksi kynttilöineen, kukkineen ja ehtoollisvälineineen, on minulle mieluisa tehtävä. Pääsiäisen vaikuttavin juttu kirkossa on, kun kiirastorstaina alttari riisutaan kynttilöistä ja kukista ja puetaan mustaan kankaaseen ja sille asetetaan orjatappurakruunu ja viisi ruusua. Pääsiäisaamuna taas saan asetella alttarille pääsiäisliljoja ja hiirenkorvilla olevia koivunoksia.

Marja Koski Alttari on mielestäni Rymättylän kirkon kaunein paikka, siksi se on minulle myös rakkain.

– Ja sitten toisaalta, messujen järjestäminen on myös erittäin mukavaa työtä, koska se koostuu niin monesta erilaisesta työtehtävästä, nopeasti elävästä tilanteesta ja seurakuntalaisten kohtaamisesta. Siinä kaikessa jännittävässä kiireessä unohtuu usein se, että tekee asiaa työkseen. Tilanteiden ja työtehtävien moninaisuus mahdollistaa Kristiinan mielestä sen, että samaan aikaan hän pystyy käyttämään hyväkseen koko suntion ammattitaitoaan sekä kehittämään sitä. – Mieluisinta minulle tässä työssä on ihmisten kohtaaminen erilaisissa tilanteissa. Tunnen, että pystyn ainakin jossain määrin vaikuttamaan siihen, että he saavat mahdollisimman hyvät, onnistuneet kokemukset ja muistot näistä elämänsä tärkeistä hetkistä. – Työni tuntuu samaan aikaan arvokkaalta, mielenkiintoiselta ja haastavalta. Siinä on työni suola, Kristiina summaa. – Ja samaan aikaan saan vielä pitää huolta yhdestä Suomen upeimmista ja arvokkaimmista kulttuurihistoriallisista kiinteistöistä. Jos Kristiina saisi päättää, hän haluaisi yhdistää kirkon kauneuden ihmiselle merkityksellisiin kokemuksiin niin, että kirkko näyttäytyisi ihmisille kokonaisvaltaisena, kaikille kuuluvana kokemuksena.

Pääsiäinen on rikas juhla Kristiinan mukaan pääsiäinen näkyy normaalioloissa kirkossa jännittävän kaksinapaisena.

Tämä tärkeä hetki johdattelee myös kauniilla tavalla ajatukset pääsiäisen tapahtumiin: ”Kristus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti”.

Kirkon sakasti, jota pidetään Rymättylän kirkon vanhimpana osana, on minulle se osa kirkosta, joka tuo mieleen pääsiäisen. Siellä saan välillä rauhassa ja välillä kuhinan käydessä ympärillä, valmistella pääsiäisen kirkkotapahtumia. J

Lehden mennessä painoon ei seurakuntien pääsiäisen ajan ohjelmien toteutus ollut vielä selvillä. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä sekä seurakuntien nettisivuilla ja somessa.

– Toisaalta seurakunnalle näyttäytyy vakavaa sanomaa kantavien tilaisuuksien rauhallinen ja juhlallinen kokonaisuus. Toisaalta pääsiäisen aika on hyvin maanläheistä kiirettä, innostunutta hyörintää ja pyörintää, jotta kaikki eri tilaisuudet useine eri toimijoineen saadaan kunnialla ja arvokkaasti toteutettua. Myös se, että pääsiäisen liturginen kertomus tavoittaa hyvin laajan tunneskaalan suuresta surusta suureen iloon sekä se, että pääsiäiseen liittyvät tilaisuudet kohdistetaan erilaisille ihmisryhmille, saavat Kristiinan mielestä pääsiäisen näkymään kirkossa erittäin monimuotoisena, elävänä ja muuttuvana. – Viime vuonna muistan työkaverini Raija Mäki-Mantilan maininneen varhain jossain kohden alkukevättä, että pajunkissoja ja koivun versoja kannattaisi alkaa nyt keräämään, jotta ne kerkeäisivät saada itsen-

sä silmuille pääsiäiseksi ja niitä voisi sitten käyttää pääsiäispäivän jumalanpalveluksissa alttarikukkina. – Muistan ensin panikoineeni jonkin aikaa, että en löydä lähistöltä kunnollista metsää, josta voisin luvallisesti hankkia näitä. Sitten kuitenkin istahdin onnellisena sohvalla miettien, että työhöni kuuluu hankkia metsästä pajunkissoja ja koivun versoja! – Lempivuodenaikani kirkossa on kesä, koska silloin työ on kaikkein kiireisintä ja monipuolisinta, myös haasteellisinta. Toisaalta myös alkusyksy tuntuu mukavalta sen vuoksi, että kaiken sen kesän kiireiden vähittäinen hiljeneminen rauhoittaa mieltä, ja antaa mahdollisuuden lepäämiseen. J Tekstin toimittanut: Merttu-Mari Huoponen Kuvat: Hanne Tuulos

Merimaskun kylänraitilla tapahtuu -kaikesta huolimatta Vaikka muuten onkin hiljaista, Merimaskun kirkolta kuuluu kilke ja kalke, kun remonttimiehet ovat aloittaneet työnsä. Maaliskuussa käynnistyneiden Merimaskun kirkon korjaustöiden yhteydessä kunnostetaan mm. Merimaskun kirkon tapulia, hautakappelia ja porttihuonetta. Kaikki rakennukset ovat hirsirakenteisia 1700-1800-luvuilta. Edellisestä remontista on kulunut jo useampi vuosikymmen.

Kevät on jo saapunut ja pian on kesäkukkien istuttamisen aika. Naantalin kirkon, Hakapellon, Merimaskun ja Rymättylän hautausmailla istutustyöt aloitetaan perinteiseen tapaan kesäkuun alussa. Jos haluat säilyttää hoitohaudalle kevään aikana istuttamasi kukat, kannattaa ne käydä hakemassa pois ennen kesäistutusten alkamista. Muussa tapauksessa seurakuntayh-

tymä poistaa kukat puolestasi. Sopimuksiin, laskutukseen ja hautapaikkoihin liittyvät asiat: taloustoimisto p. 040 130 8353 tai naantalin.seurakuntayhtyma@evl.fi. Hautojen hoitoon liittyvät käytännön kysymykset: Puutarha Jaanto p. 040 578 6323 tai martti.jaanto@ pp.inet.fi. 

70-vuotias Yhteisvastuu ei nyt pääse ulos, mutta keräys jatkuu! Yhteisvastuukeräys on kerännyt apua lähimmäisille jo 70 vuoden ajan. Vuonna 2020 Yhteisvastuu tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailmalla kampanjalla Sinä riität. Voit olla mukana keräyksessä myös nyt, kun lähikeräykset eivät ole mahdollisia.

Pankkilahjoitusmahdollisuudet: Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Merimaskun seurakunnan viite: 301482 Naantalin seurakunnan viite: 301550 Rymättylän seurakunnan viite: 301767

Korjaustyöt rahoitetaan Merimaskun pappilan myynnistä saaduilla varoilla ja se pyritään saamaan valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. Kirkon korjauksen aikana ja huomioon ottaen pandemian aiheuttamat rajoitukset kirkossa toimitetaan kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Jumalanpalvelukset toimitetaan ilman läsnäolevaa seurakuntaa niin kauan kuin poikkeustila Suomessa on voimassa, mutta ne pyritään mahdollisuuksien mukaan julkaisemaan seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla. Kirkko on poikkeusolojen ajan auki hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 10.30-12.30.

(Seurakuntien yhteinen koronatiedote sivulla 8).

Mahdollisesti...mietiskelymessu - Ihan vielä en ole valmis heittämään kirvestä kaivoon, kertoo kirkkoherra Markku Ahlstrand, vaan kovasti elän siinä toivossa, että voisimme helatorstaihin 21.5. kaavaillun mietiskelymessun järjestää suunnitellusti. Mutta jos poikkeusolot jatkuvat, toteutamme messun ilman seurakuntaa ja teemme siitä livelähetyksen Facebookiin tai sitten siirrämme sen suosiolla syksyyn, kenties hieman toisenlaisessa muodossa, hän pohtii vaihtoehtoja. Mietiskelymessun musiikki on Markku Ahlstrandin käsialaa ja tekstit on kirjoittanut Kimmo Räntilä. Messussa lauletaan yksinkertaisia helposti opittavia laulusävelmiä. Musiikin kokonaisuutta tukee akustisella otteella soitinryhmä ja laulua tukemaan kootaan tätä messua varten lauluryhmä. Hiljaisuudella ja henkilökohtaisella mietiskelyllä on messussa oma erityinen roolinsa. 

Rymättylän seurakunnan numero: 68124

Valtakunnalliset puhelinlahjoitusmahdollisuudet: 0600 1 5005 (5,09 € / puh+pvm) 0600 1 7010 (10,26 € / puh+pvm) 0600 1 7020 (20,28 € / puh+pvm) Lähetä tekstiviesti numeroon 16588 Kirjoita viestikenttään APU5 (5 €) APU10 (10 €) APU20 (20 €)

Henkilöstöuutisia Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos siirtyy seurakuntapastoriksi aikavälille 1.4. - 31.8.2020.

Tilaa Yhteisvastuu-tuotteita Sacrumin nettikaupasta: www.sacrum.fi, sähköpostitse tilaus@sacrum.fi tai puhelimitse 020 754 2350.

Korona-tilanteen salliessa

MobilePay: Merimaskun seurakunnan numero: 18172 Naantalin seurakunnan numero: 54457

KANNETAAN YHDESSÄ YHTEISVASTUUTA! alle kouluikäisille, eskareille, pienille koululaisille ja heidän perheilleen Jos poikkeustilanteesta päästää siirtymään normaalielämään, kesäkuussa on luvassa • retkiä Korkeasaareen Helsinkiin, Zoolandiaan Lietoon ja Puuhaparkkiiin Vihtiin. • Pienten koululaisten kesäkerho kesäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla seurakuntakeskuksessa. • perheiden piknikpäiviä, puistotoimintaa, kokkikerhoja perhemuskaria ja lapsiparkkeja Isotalontien puistossa ja kerhopisteessä. • Juhannuksen jälkeen on tulossa polkupyörävaellus 10-14 -vuotiaille. Lataa kesäesite osoitteesta: www.naantalinseurakuntafi/lapsille Ilmoittautuminen on käynnissä. Tiedot esitteessä.

Syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa: www.naantalinseurakunta.fi/lapsille/paivakerhot Kesätoiminnan toteutumisesta päätetään toukokuun aikana. Ilmoitamme siitä verkkosivuillamme.

Naantalin Musiikkijuhlien 41. kesä soi jälleen monipuolisena – festivaali juhlii Ludwig van Beethovenin ja Aulis Sallisen juhlavuosia Naantalin Musiikkijuhlia juhlitaan 2. – 13.6 monipuolisella ohjelmistolla. Tänä vuonna mukana on poikkeuksellisen monta laulajaa, ja pääkonserttipaikkana on edelleen Naantalin kaunis luostarikirkko. Beethovenin ja Sallisen juhlavuosien kunniaksi kuullaan laaja valikoima molempien säveltäjien musiikkia sekä jälleen yksi maailman kantaesitys. Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Arto Noras on koonnut festivaalille jälleen huikean monipuolisen ohjelman. Festivaalilla esiintyy kattava joukko maailman huippumuusikoita, joista Naantalissa debytoivat pianisti Itamar Golan ja sellisti Claudio Bohórquez. Muista festivaalilla esiintyvistä taiteilijoista mainittakoon mm. huilisti Patrick Gallois, sellisti Frans Helmer-

son, viulistit Elina Vähälä ja Mihaela Martin, jousikvartetti Meta4 sekä maailman parhaaksi usein nimetty käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatković. Sinfonia Lahti ja Tallinnan Kamariorkesteri vierailevat jälleen Naantalissa. Sinfonia Lahtea johtaa kapellimestari Okko Kamu, ja solisteina esiintyvät pianotaiteilija Barry Douglas ja huippusuosittu baritoni Waltteri Torikka, joka näin debytoi Musiikkijuhlilla. Tallinnan Kamariorkesterin solistina esiintyy mm. sopraano Johanna Rusanen-Kartano, ja kapellimestari Jaakko Kuusisto johtaa molemmat konsertit. Maailmankuulu mezzosopraano Anne Sofie von Otter saapuu nyt toista kertaa Naantaliin. Lukuisia merkittäviä oopperarooleja tehneen, Grammy-palkitun laulajan ohjelma sisältää monipuolisen kokoelman Mahlerin, Straussin, Bachin, Poulencin ja Bernsteinin lauluja. Naantalin Musiikkijuhlat tekee tänä vuonna kiinteää yhteistyötä Turun Kirjamessujen kanssa. Konsertissa Katso pohjoista taivasta

näyttelijälegendat Seela Sella ja Esko Salminen tulkitsevat suomalaista runoutta samannimisestä antologiasta, jonka on koonnut ja runot valinnut Kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukio. Konsertissa kuullaan pohjoismaista musiikkia Sibeliukselta, Griegiltä ja Nielseniltä. Yhteistyö jatkuu monipuolisesti myös Turun Kirjamessujen yhteydessä lokakuun alussa. Tänä vuonna ohjelman uutuutena on juonnettu konsertti Kollegan kyydissä. Säveltäjä Olli Kortekangas on suunnitellut konsertin ohjelman ja toimii illan isäntänä. Beethovenin musiikin ohella Kortekangas pureutuu juonnoissaan Beethovenin säveltäjäelämään. In honorem maris -konsertti on kuulunut festivaalin ohjelmaan jo 10 vuoden ajan. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Ainutlaatuinen Saaristomeri -hankkeen kanssa ja sitä edeltää Saaristomeriseminaari Kristoffer-salissa.

see Total Cello Ensemblen ja Leonardo Chiodon lisäksi suuri joukko sellistejä eri kokoonpanoissa. Konsertin ohjelmassa on mm. Sallisen Sonaatti neljälle sellolle -teoksen maailman kantaesitys. Lisäksi ohjelmassa on jo seitsemännen kerran nelipäiväinen Naantalin Lasten Musiikkijuhlat yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Koko festivaaliohjelma löytyy osoitteesta www.naantalinmusiikkijuhlat.fi ja liput Visit Naantalista. Lehden painoon mennessä tietoa koronaviruksen vaikutuksesta Musiikkijuhliin ei vielä ollut. 

Festivaali päättyy 13.6 Kenelle sellot soivat -päätöskonserttiin, jossa solistina esiintyy sopraano Soile Isokoski, ja lavalle nou-

Kuka ihmeen Kustaa Sikilä? Perustajan viimeinen leposija tuo Liikemiesten Lähetysliiton jumalanpalvelukseen Naantaliin. Naantalin kirkon hautausmaalla liikkuva on ehkä kulkenut Kustaa Sikilän haudan ohi. Sikilän hauta nousi huomion kohteeksi, kun Naantalissa alettiin puuhaamaan Liikemiesten Lähetysliiton 100-vuotisjuhlajumalanpalvelusta. Naantali valikoitui juhlakaupungiksi juuri tuon haudan perusteella, muistelee Liikemiesten Lähetysliiton sidosryhmäpäällikkö Tiia Lehtonen. Hautakivi ei sinänsä herätä ulkomuodoillaan huomiota, mutta sen haudan levossa olevan miehen elämä sitäkin enemmän. Lähetysliiton historiikin parissa työskennellyt Tiia valottaa Mynämäellä syntyneen Kustaa Sikilän taustaa ja kertoo hänen ystävystyneen lähetyssaarnaaja Frans Hannulan kanssa, joka oli alueella vaikuttaneen ns. Hannulan herätyksen keulahahmo.

– Frans Hannulan veli Edvard Hannula taas toimi Naantalin kirkkoherrana vuosina 1895-1906 ja hänen kanssaan Sikilä ryhtyi puuhaamaan Turkuun Betel-kirkkoa, joka valmistui vuonna 1906. Sikilän lähetysharrastuksen alku on mielenkiintoinen: – Näky annettiin hänelle vuonna 1920 unessa, jossa Jumala kehotti häntä luopumaan liikkeestään ja alkamaan toimia liikemiesten voittamiseksi Herralle, Tiia summaa Sikilän hengellisen työn alkua. – Niin alkoivat neuvottelut yhdistyksen perustamiseksi ja 6.5. 1920 syntyi Suomen Liikemiesten Lähetysliitto. – Kun Sikilä luopui Raision tullissa sijainneesta liikkeestään, hän muutti asumaan Naantaliin Tuulensuunkadun ja Prikitankadun kulmaan ja hänet haudattiin aikanaa Naantalin kirkkomaahan. Osana Lähetysliiton 100-vuotisjuhlajumalanpalvelusta haluamme kunnioittaa perustajamme muistoa ja laskea jumalanpalveluksen jälkeen hänen haudalleen muistoseppeleen. Siksi paras paikka viettää tätä messua on Naantalin kirkko, summaa Tiia paikkavalintaa ja yhdessä messun liturgin, Naantalin seurakunnan pastorin Annukka Lindbergin kanssa he toivottavat naantalilaiset lämpimästi tervetulleeksi jumalanpalvelukseen – mikäli koronatilanne sallii.

Tuomasmessutraditiosta ponnistava jumalanpalvelus tuo Naantaliin bassobaritoni Kristoffer Strengin Tiia Lehtonen

Jumalanpalveluksen suunnittelu vallitse-

vassa tilanteessa vaatii kosolti epävarmuuden sietämistä, mutta jos Luoja suo, meillä on sunnuntaina 17.5. hieno jumalanpalvelus, iloitsevat Annukka ja Tiia toiveikkaina. – Voi vaan arvata kuinka mahtavasti upeaäänisen bassobaritonin Kristoffer Strengin ääni kaikuu Naantalin kirkon holveissa, joten toivomme viimeiseen asti, että tilannne sallii jumalanpalveluksen järjestämisen, Annukka toteaa ja ristii kätensä. – Erityisesti musiikillisen monipuolisuuden vuoksi se tulee olemaan hieno kokemus. Myös Tuomasmessubändi ThomasGroove on nimittäin tulossa mukaan. Tiia ja Annukka myöntävät lopuksi yhdestä suusta, etteivät ole olleet ikinä järjestämässä TV-jumalanpalvelusta näin monen epävarmuustekijän vallitessa ja se tekee tästä kutkuttavaa. – Toteutuessaan tämä olisi pitkästä aikaa myös ensimmäinen TV-jumalanpalvelus Naantalin kirkosta, joten sellaisenakin naantalilaisille tärkeä, Annukka muistuttaa, ja kehottaa naantalilaisia pysymään kuulolla ja seuraamaan tiedostusta asian tiimoilta. – Olisi valtava ilo päästä juhlimaan evankeliumin asialla olevan Liikemiesten Lähetysliiton kanssa heidän monipuolista 100-vuotista taivaltaan, jonka aikana on tehty niin paljon hyvää. Monelle naantalilaisistakin Lähetysliitto on varmasti ollut tärkeä rinnallakulkija esim. heidän kuukausittain Turussa järjestämän Tuomasmessun kautta, jonka perinteestä myös tämä juhlajumalanpalvelus ammentaa, Annukka kuvailee ja muis-

Annukka Lindberg tuttaa myös kuinka tärkeää työtä liitto tekee tukiessaan yrittäjien jaksamista yhä kiireisemmässä ja vaativaksi muuttuneessa maailmassa. – Ja lisäksi Liikemiesten Lähetysliitto tukee lähetys-, diakonia- ja kehitysaputyötä maailmanlaajuisesti eri kohteissa, Tiia täydentää vielä lopuksi.  Toim. Hanne Tuulos

Korona-tilanteen salliessa: TV-JUMALANPALVELUS – LIIKEMIESTEN LÄHETYSLIITTO 100 V. SU 17.5. KLO 10 NAANTALIN KIRKOSSA Liturgina Annukka Lindberg, urkurina ja kanttorina Miika Hartikainen. Musiikissa: ThomasGroove artistivieraanaan Kristoffer Streng.

Toiminta tauolla – seurakunnat silti sinua varten Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän seurakuntien toiminta on tauolla ainakin 15.4. saakka sekä suuremmat yleisötilaisuudet on peruttu toukokuun loppuun asti. Tavoitteena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia kuten iäkkäitä ihmisiä. Seurakunnat eivät kuitenkaan ole hävinneet mihinkään, vaan ovat ottaneet parissa viikossa valtavan digiloikan ja siirtäneet toimintansa someen ja nettiin. Myös seurakuntien diakonia auttaa tehostetusti. Jumalanpalvelukset toimitetaan ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Seurakunnat jakavat jumalanpalvelukset mahdollisuuksien mukaan Facebook-sivuillaan sekä nettisivuillaan. Yle TV1 lähettää jumalanpalveluksen joka sunnuntai klo 10 epidemian ajan ja Yle Radio1 lähettää hartauksia päivittäin. Suomen ev.-lut. kirkko on koonnut www.evl.fi -sivustolle kattavasti erilaisia jumalanpalveluksia ja hartauksia. Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän kirkot ovat auki hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 10.30-12.30. Seurakunnan työntekijä on paikalla tukenasi. Häneltä voit myös halutessasi pyytää rukousta.

Kirkolliset toimitukset, kasteet, vihkimiset ja hautajaiset järjestetään normaalisti. Toistaiseksi toimituksia ei järjestetä kodeissa. Lähiomaiset voivat osallistua hautaan siunaamiseen. Läsnäolijoiden määrä pyritään rajaamaan noin kymmeneen henkilöön, mutta tämän rajauksen vuoksi lähiomaisen ei tarvitse jäädä tilaisuudesta pois. Tärkeintä on, että tilaisuus pysyy pienenä. Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

ten pyydämme ymmärrystä ja varautumista muutoksiin. Se mikä ei muutu, on että seurakuntasi on erityisesti tänä aikana juuri sinua varten. Ole rohkeasti ja matalalla kynnyksellä yhteydessä kotiseurakuntasi työntekijöihin puhelimitse, sähköpostitse ja somessa. Jokaiseen työntekijään saa olla yhteydessä, jos kaipaat apua, tukea, juttuseuraa tai rukousta. J Toim. Merttu-Mari Huoponen Naantalin seurakunnan Facebookissa  Aamun Sana joka päivä klo 10  Iltahartaus joka ilta klo 21  Nojatuolikirkko sunnuntaisin klo 10 Lasten oma Facebook: Lapset hoi! Naantalin seurakunnan lapsiperheet

Tilanteet muuttuvat lähes päivittäin, jo-

Fyysistä etäisyyttä, henkistä läheisyyttä somessa: Facebook Merimaskun seurakunta Naantalin seurakunta Rymättylän seurakunta Instagram@naantalinseurakunta

Kirkon keskusteluapu on myös tukenasi puhelimitse joka ilta klo 18-24 puh. 0400 22 11 80. Palvelevan chatin ja palvelevan netin löydät osoitteesta www.kirkonkeskuteluapua.fi

YHTEYSTIETOJA NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ

Kukolaistentie 36, 21160 Merimasku www.merimaskunseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto palvelee koronaepidemian ajan puhelimitse ti ja pe 9-12, ke 12-15 ja sähköpostitse. Toivomme yhteydenottoa etukäteen. Jorma Laine, toimistosihteeri 02 436 9654 s-posti: merimaskun.seurakunta@evl.fi Markku Ahlstrand, kirkkoherra 040 130 8391 Katja Zidbeck, diakoni 040 130 8392 Tiina Lustig, kanttori 040 130 8393 Tiina Paavola, lastenohjaaja 040 130 8394

Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto palvelee koronaepidemian ajan puhelimitse ma-pe 9-13 ja sähköpostitse Outi Kattelus, toimistosihteeri 040 130 8300 Jorma Laine, toimistosihteeri 040 130 8303

s-posti: naantalin.seurakunta@evl.fi

Minna Pykälämaa 040 130 8343

Papit: Jani Kairavuo, kirkkoherra 040 130 8310 Marja Saantola 040 130 8311 Annukka Lindberg 040 130 8313 Rauno Vesti 040 130 8315

Viestintä ja lähetys: Hanne Tuulos 040 130 8309

Kanttorit: Miika Hartikainen 040 130 8317 Tuuli Lempa 040 130 8319 Lastenohjaajat: Tuulikki Palonen-Poikkeus, kasvatuksen työalavastaava 040 130 8320 Tarja Lehto 040 130 8321 Jaana Härmä 040 130 8322 Kirsti Koskenoja 040 130 8324 Anna Fagerström 040 130 8325 Nuorisotyönohjaajat: Timo Havukainen 040 130 8330 Jari Hiitola 040 130 8332 Jere Peltonen 040 130 8333 Diakoniatyöntekijät: Anna Ojala, johtava diakoniatyöntekijä 040 130 8340 Anita Mäkilä 040 130 8341 Mari Syrjäkoski-Vuollet 040 130 8342

Viluntie 2, 21140 Rymättylä www.rymattylanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto palvelee koronaepidemian ajan puhelimitse ti ja pe 9-12, ke 12-15 ja sähköpostitse. Nina Lehtovirta, seurakuntasihteeri 040 130 8380 (tavoitettavissa ti-to) s-posti: nina.lehtovirta@evl.fi Petri Sirén, kirkkoherra 040 130 8381 Esa Vähämäki, kanttori 040 130 8383 Hannele Keskitalo, diakoni 040 130 8384

Taloustoimisto palvelee koronaepidemian ajan puhelimitse ma-pe 9-13 sekä sähköpostitse Jorma Koivula, talousjohtaja 040 130 8350 Heli Kallio, hallintosihteeri 040 130 8351 Merja Läksy, pääkirjanpitäjä 040 130 8352 Heli Ylikleemola, hautausasiat 040 130 8353 Jukka Nurmi, toimistosihteeri 040 130 8354 (tavoitettavissa ti-to) Viestintä: Merttu-Mari Huoponen 040 130 8359 Kiinteistöt: Joni Kinnunen, kiinteistönhoitaja 040 130 8360 Päivi Hartikainen, emäntä 040 130 8361 Hautausmaat: Puutarhaliike Jaanto /Martti Jaanto 040 578 6323 Seurakuntamestarit: Ilkka Puonti 040 130 8370 Kristiina Saraviita 040 130 8371 Raija Mäki-Mantila 040 130 8372 Marja Koski 040 130 8373 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@evl.fi

Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunnat.fi s-posti: naantalin.seurakuntayhtyma@evl.fi

Papit, kanttorit ja seurakuntamestarit tavoitettavissa pääsääntöisesti keskiviikosta sunnuntaihin.