2
Pääkirjoitus
Neljä vuodenaikaa vanhassa talossa Vanhan talon mukana tulee enemmän kuin todeksi suomen neljä vuodenaikaa. Talvella voi olla aika viluista lattianrajassa ja ikkunoiden vieressä. Jos asunto on puulämmitteinen, eli keholämmitteinen, eli ei ole lämpöä tuvassa ennen kuin on puut kannettu sisälle ja uunit lämmitetty, niin saa odotella hetkisen ennen kuin ollaan normilämpötiloissa. Tähän tietenkin auttaa villasukat jaloissa, villavat matot, paksummat verhot ikkunoissa ja oviaukoissa. Lämmin kuppi höyryävää teetä romantisoi kaiken ja auttaa unohtamaan taas seuraavan aamun kylmyyden. Keväällä tuntuu, että talokin herää henkiin. Lautalattiat muuttavat rakojensa kokoa ilman kosteuden mukaan, koko asunto kaipaa runsasta siivousta ja talvisista ylimääräisistä peitteistä on päästävä eroon. Tämä tietää siis runsasta pyykinpesua, ikkunoiden pesua, kunhan niistä on ensin poistettu ikkunateipit. Lattioiden pesua. Kaikkeen auttaa, kun on hakenut puutarhasta ensimmäiset kukkaset maljakkoon sisälle. Narsisseja, tulppaaneja, pikkuruisia helmililjoja... Kesällä saa sitten pestä niitä ylimääräisiä talvimattoja, miettiä, mikä seinä tänä kesänä pitää maalata ja mikä ikkuna uudistaa. Terassitkin kaipaavat huomiota ja kuokkaankin on tartuttava. Mutta alkukesän huumaa tuo puutarhassa kukkivat syreenit, omena- ja luumupuut. Sisätilatkin vaikuttavat suuremmilta lisääntyneen valon takia. Ja hei, ei tarvitse lämmittää enää lämmön takia. Pihoilla pidetään kahvikestejä, juhlitaan synttäreitä, ripustellaan valoketjuja ja viiriketjuja. Jutustallaan naapurin kanssa aidan yli. Ah, aurinko tekee ihmeitä. Syksyn tullessa illat pimenevät ja viimeiset hetket vietetään vielä ulkona. Sytytetään kynttilöitä. Keitetään ompuista hilloa. Ajatukset palaavat töihin ja normirutiineihin, joihin kuuluvat harrastusten lisäksi taloon kuuluvat asiat. Onko hankittu tai hakattu tarpeeksi puita talven varalle? Kävikö nuohooja katsastamassa tulisijat ja piiput? Onko varauduttu liukkaisiin keleihin ostamalla hiekoitussantaa? Muistettiinko teipata taas ikkunat? Lista on pitkä, mutta mieluinen. Se kuuluu oleellisesti vanhan talon omistajan vapaaajan viettoon. Ja sitten, ollaan taas talvessa ja joulussa. Ei tarvitse kiirehtiä mihinkään. Nautitaan glögikutsuista, pikkujouluista, koristellaan taloa ja muistetaan ruokkia pihan pikkulinnutkin. Jossain vaiheessa voi kaivaa taas hieman selailusta kuluneet puutarhakirjat ja suunnitella seuraavaa kesää, joka on jo kohta ihan kulman takana. Muutaman viluisen kuukauden kuluttua. Muistetaan villasukat! Tätä kaikkea ja paljon enemmän on asua vanhassa talossa. Syyskuun 7. ja 8. päivä pääsette Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa tutustumaan yli viiteenkymmeneen kohteeseen, kulkemaan pihoilla ja puutarhoissa, nauttimaan pihakahviloiden antimista, kirpputoreista, joista saattaa löytää ihan mitä tahansa ja fiilistelemään tunnetta, joka löytyy vain vanhoista, elämää nähneistä rakennuksista. Mukana on myös muutama myytävänä oleva kohde, joiden kohdalla oikeasti voi miettiä, jos sinustakin tulisi vanhan talon onnellinen omistaja. Viikonloppuna lauantaina on myös mielenkiintoisia luentoja tapahtumakeskuksena toimivassa Työväentalossa ja sunnuntaina on huutokauppa Helanderin arvioimistilaisuus. Tervetuloa meille! Katja Laine Uudenkaupungin Vanhat Talot ry:n sihteeri
• VESIPESUT • TYÖVAATEHUOLTO • KEMIALLISET PESUT • VENEPRESSUT • MATTOPESUT • KULJETUSPALVELU
Kirsti Ajanko korostaa, että yhdistystoiminta on tiimityötä – puheenjohtaja ei missään tapauksessa tee kaikkea yksin.
Kirsti Ajanko luotsaa UVT-yhdistystä Vanhojen puutalojen perinnettä ylläpitävän tapahtuman yhdistystoiminta haluttiin aloittaa puhtaalta pöydältä. Tänä vuonna Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen puheenjohtajaksi lupautunut Kirsti Ajanko ei lähtenyt nuijan varteen omasta kunnianhimostaan. – Yhdistys tarvitsee tietenkin puheenjohtajan, enkä saanut ketään muuta suostumaan hommaan, nauraa Ajanko. Hän kuitenkin korostaa, että yhdistyksen toiminta ja sen kulmakiven eli syyskuun ensimmäisen viikonlopun Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuman järjestäminen on tiimityötä. – Teemme tätä yhdessä, tietenkin. Meillä on nyt kiva yhteen hiileen puhaltava hallitus ja yhteistyömme toimii moitteettomasti. Etenkin Taina Nikula, yhdistyksen taloudenhoitaja ja tuottaja on minulle aivan korvaamaton työpari. Puutalotapahtuma haluttiin uudistaa
2014, kun Pytinkien Paris -tapahtumassa mukana olleet halusivat lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä, ja laajentaa tapahtumaa entistä suuremmaksi. – Alku ei ollut tietenkään mikään helppo. Kyllä me monet illat pohdimme, miten saamme kaikki haluamamme ja suunnittelemamme asiat tehtyä. Järjestelyt ovat kuitenkin aina toimineet, eikä ikäviä yllätyksiä ole tullut vastaan, iloitsee Ajanko. Tänä vuonna kolmatta kertaa järjestettävä Uudenkaupungin Vanhat Talot on tietenkin yhdistyksen kruununjalokivi, mutta yhdistys järjestää muutakin toimintaa. – Sen lisäksi, että olemme pystyneet kehittämään varsinaista tapahtumaamme, olemme järjestäneet useita koulutuksia ja kursseja vanhoihin puutaloihin liittyen. Lisäksi, välivuosina – Vanhat Talothan järjestetään kahden vuoden välein – olemme nyt kahdesti järjestäneet tapahtuman ”Illallinen Uudenkaupungin taivaan alla”. Viime vuonna se pidettiin Pakkahuoneentorilla. Kyseessä on rennon letkeä ohjelmallinen illallistapahtuma, kertoo Kirsti Ajanko.
Nykyinen yhdistys perustettiin vuonna
Julkaisija ML-Mediat Oy Yhteistyössä Uudenkaupungin Vanhat Talot ry
Marko Vuosjoki
Kustantaja ML-Mediat Oy
Kannen kuva Tuija Talvitie
Toimitus Janica Vilen, päätoimittaja Marko Vuosjoki Rainer Tähtinen
Taitto Hanna-Mari Hakala
3
5.9.2019 Kirsti Ajanko ja Taina Nikula ovat Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen johtohahmoja. Naiset iloitsevat siitä, että tämänvuotisesta tapahtumasta on tulossa entistä suurempi ja kauniimpi.
PARVEKE- JA TERASSILASITUKSET
Ikkunatiimi Hellsten
Taina Nikula kertoo puutalojen omistajien nauttivan tapahtumasta yhtä paljon kuin vieraatkin.
www.ikkunatiimihellsten.fi
P. 050 3300 263 markus.hellsten @lammin.fi
Uudenkaupungin Vanhat Talot 7.–8. syyskuuta
Ihmiset avaavat vanhojen puutalojensa ovet taas tänä viikonloppuna Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma uudistuu kaiken aikaa – kohteita tulee jatkuvasti lisää ja talojen omistajat ottavat itse yhteyttä järjestäjiin. Tänä vuonna tapahtuma on taas suurempi kuin koskaan ennen. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, 7.–8.9. uusikaupunkilaiset ihmiset avaavat jälleen vanhojen puutalojensa ovet yleisölle. Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään tänä vuonna kolmannen kerran ja suurempana kuin koskaan aiemmin. Tapahtuman puuhanaiset, Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Ajanko ja taloudenhoitaja sekä tuottaja Taina Nikula iloitsevat erityisesti tietoisuuden lisääntymisestä Uudessakaupungissa ja koko Suomessa. – Uusikaupunkilaiset puutalojen omistajat ottavat itse meihin yhteyttä ja tarjoavat talojaan kohteiksi tapahtumaan. Tapahtumaan suhtaudutaan erittäin positiivisesti, ja meillä on tänäkin vuonna useita uusia kohteita – mikä on tietenkin upea asia yleisölle, jolle on tarjolla paljon uutta nähtävää, kertoo Kirsti Ajanko. – Meillä on tänä vuonna useiden uusien kotien lisäksi esittelyssä kaksi saarikohdetta; Valstan huvila Hattukarissa ja Putsaarin kalastajatila, lisää Taina Nikula. Vanhaa puutalotapahtumaa haluttiin laajentaa Uudenkaupungin Vanhat Talot sai tapah-
tumana nykyisen muotonsa vuonna 2015. Yhdistys perustettiin edellisenä vuonna. Puutalotapahtuman edeltäjä on Pytinkien Paris -tapahtuma, jota haluttiin kuitenkin kehittää.
”Uusikaupunkilaiset puutalojen omistajat ottavat itse meihin yhteyttä ja tarjoavat talojaan kohteiksi tapahtumaan. Tapahtumaan suhtaudutaan erittäin positiivisesti, ja meillä on tänäkin vuonna useita uusia kohteita.” - Kirsti Ajanko – Halusimme tapahtumasta hieman eri tavalla rakennetun ja siksi päätimme perustaa nykyisen yhdistyksen – ja lähteä tekemään tapahtumasta oman näköistä. Nyt jälkeenpäin on helppo sanoa, että se kannatti, kun järjestimme yhdistystoiminnan uusiksi ja laajensimme tapahtumaa, muistelee Taina Nikula. Tapahtuman laajennuksessa oli johtoajatuksena, että tapahtuman yleisöä haluttiin houkutella muualta Suomesta. – Halusimme, että puutalotapahtumasta voivat laajemmin nauttia muutkin kuin uusikaupunkilaiset, tarkentaa Kirsti Ajanko. Tapahtuma onkin noteerattu laajasti paitsi Varsinais-Suomessa, myös muualla Suomessa. Malliakin on otettu. – Esimerkiksi Lempäälässä on alettu järjestää vastaavanlaista tapahtumaa kuin meillä, sanoo Ajanko.
Omistajat intoa puhkuen mukana Uudenkaupungin tapahtuman yksi isoista valttikorteista on talojen omistajien innostus avata ovensa ihmisille. Verrattuna useisiin muihin vastaaviin tapahtumiin erona on se, että talojen omistajat ovat itse paikalla ottamassa vieraita vastaan. – Meillä taloissa asuvat ihmiset kertovat talojen historiasta ja omasta kiinnostuksestaan vanhoihin puutaloihin. Tällaista palvelua ei monessakaan vastaavassa ole, kertoo Kirsti Ajanko. Talojen omistajat ja vieraat vaihtavatkin monia mielenkiintoisia remonttitarinoita, antavat toisilleen vinkkejä ja tarjoavat puutaloasujien välistä vertaistukea toisilleen. – Talojen omistajat nauttivat itse tapahtumasta yhtä paljon kuin vieraat – siksi monet avaavatkin ovensa aina uudelleen, kun tapahtuman aika koittaa, vahvistaa Taina Nikula. Tapahtuman kävijämäärä oli kaksi vuotta sitten noin 2 000 vierasta, mutta tälle vuodelle, muun muassa uusien kohteiden ja tapahtuman saaneen hyvän maineen vuoksi, tavoitteet on asetettu entistä korkeammalle. – Tavoitteemme on 3 000 kävijää. Se on huiman korkea, mutta uskon sen olevan mahdollista, toteaa Kirsti Ajanko. Marko Vuosjoki
Kirpputori avoinna: La 7.9 klo 10.00-18.00 Su 8.9 klo 10.00-18.00 Alinenkatu 5, Uusikaupunki Puh 040 5095 497 liisako@liisako.fi www.liisako.fi
RAUTILAN SYYSMARKKINAT su 8.9. klo 11–15 Vehmassalmen tanssilavalla •Paikallisia yrityksiä, tuottajia, yhdistyksiä •Muotinäytös klo 13 •Duo Alli & Volter •Käsveskat catwalkilla • Keittolounaspuffetti Järj. Rautilan-Irjalan kyläyhdistys Ohjelma ja lisätiedot www.rautila.fi
PARHAAT RATKAISUT JOKAISEEN RANTAAN merilaituri.fi
5.9.2019
4
Vaikka Putte Aalto on ollut maalikauppiaana, niin oman talon yläkerran kuusilautaseiniä ei ole käsitelty mitenkään. ”Mihin maalia tai lakkaa tarvitaan sisäseinissä?”, hän kysyy perustellusti.
500 neliötä perinnerakentamista kunnioittaen Sisustussuunnittelija Hannele Kuntsi-Aallon ja maalikauppias Putte Aallon historiaa kunnioittaen remontoitu talo huokuu myös taiteellista toteutusta. Muovia käytettiin vain rakennusjätteiden kuljettamiseen. Huolella tehdyn remontin ansiosta talosta on saatu nauttia jo 30 vuotta ilman uusia remontointitarpeita. Istumme kahvilla yhdessä Hannele Kuntsi-Aallon ja Putte Aallon kanssa heidän 30 vuoden ajan asuttamassaan noin 500 neliön talon keittiössä ja varsin pian turinontimme kääntyy talon historiaan. – Tämän on alun alkaen rakennuttanut merikapteeni Söderblom vuonna 1850. Hän on rakennuttanut aikanaan myös niin kutsutun Valstan huvilan, kertoo Kuntsi-Aalto. – Talon asukkaista Söderblomin jälkeen ei ole tietoa aina vuoteen 1936, jolloin VR osti tämän ja asukkaina olivat asemapäällikkö sekä ratamestari perheineen. Putte Aalto puolestaan toteaa, että niin sanottu talon kirja, josta olisi selvinnyt asukkaat ennen VR:n aikaa, on ilmeisesti hävinnyt samalla, kun VR myi kiinteistön vuonna 1987. – Mitään dokumentteja ei talosta VR:n jälkeen löytynyt, hän toteaa. Kolmen vuoden urakka Alun alkaen pariskunnan kiikarissa ei Söderblomin talo ollut, kun oma koti oli etsinnässä. – Meillä oli jo kauppakirjat tehtynä toisesta talosta, mutta erinäisten mutkien vuoksi kaupat jäivät syntymättä ja tämä talo tuli tarjolle, kun VR päätti luopua kiinteistöstään. Siitä alkoikin sitten kolmen vuoden jokapäiväinen urakointi remontoinnin merkeissä. Pariskunta kun oli päättänyt, että ennen ei muuteta taloon, kun viimeinenkin lista on lyöty paikalleen. – Putte on sellainen periaatteen mies ja piti tästä kiinni, Kuntsi-Aalto nauraa ja myöntää olevansa heistä se, joka on hätäisempi asioiden suhteen. Remonttia tehtiin mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja hyödyntäen ja arvostaen. – Jokainen väliovi on alkuperäinen ja siinä sitä oli hommaa hiota kaikki ovet ja ikkunanpielet vanhoista maaleista.
– Ikkunaruudut ovat alkuperäiset niin kuin näkyy. Kun välillä katselee ulos, niin ei meinaa kadulla kulkevaa ihmistä tunnistaa, kun lasi vääristää näkymää, Kuntsi-Aalto toteaa. Perinteisen rakentamisen kunnioittaminen vietiin koneellisten ilmanvaihtojen trendikkäänä kulta-aikana jopa niin pitkälle, että sellaisia ei taloon laitettu. Vanhat talot hengittävät ilman avustusta. Alkuperäiset ilmaräppänät riittävät mainiosti. – Ainoa myönnytys nykytekniikalle siinä asiassa oli huippuimuri, joka laitettiin keittiön puulieden piipun päälle. Ja ihan siitä syystä, että Putte tupruttelee omaa piippuaan silloin tällöin lieden ääressä. – Ja remontissa muovia käytettiin vain rakennusjätteiden säkeissä, painottaa Aalto. Pariskunta myöntää, että kolmen vuoden remontointiurakka oli vaativa. Molemmat kävivät päivätöissä ja kaiken lisäksi vielä omassa yrityksessä. Putte Aalto muistetaan maalikauppiaana ja Hannele Kuntsi-Aalto sisustussuunnitelijana. – Kaikki vähänkin liikenevä vapaa-aika vietettiin täällä remontoiden. Hyvin tehty kestää Jos pariskunnan yhteinen vapaa-ajan voimainkoetus Rantakadulla oli vaativaa, niin hyvin ja perusteellisesti tehty työ on kantanut myös hedelmää. Remontin valmistuttua ja perheen asetuttua taloksi, ei 30 vuoteen ole tarvinnut remontteja tehdä. – Se perinteisessä rakentamisessa on vahvuutena, ettei joka vuosi tarvitse olla nurkkia kohentamassa. ja kun kyse on vanhasta talosta, niin seinät nyt vain ovat jossain kohtaa silloin vinossa, Aalto painottaa. Kierrämme valtaisassa talossa. Huonekorkeus salissa on lähes neljä metriä ja Aalto kertookin heidän purkaneen jälkeenpäin tehdyn välikaton, jotta Sali pääsisi alkuperäiseen loistoonsa. Yläkertaan on tehty spa-osasto ja Kuntsi-Aallon ammattilaissilmin toteutetut yksityiskohdat aina hiekkarantaa myöden ovat vaikuttavat. Talo huokuu taiteellista toteutusta aina vanhojen kattoparrujen säilyttämisestä lähtien. Rainer Tähtinen
5.9.2019
5
UUDENKAUPUNGIN VANHAT TALOT 7.-8.9.2019
TAPAHTUMAKESKUS TYÖVÄENTALO os. Ylinenkatu 12, Uusikaupunki Lipunmyynti la - su klo10 - 18 / Kahvio la - su klo 10 - 18. Kahviossa myynnissä myös keittolounas.
– positiivisia paikallisuutisia joka kotiin
OHJELMA LA 7.9.
klo 12.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 klo 16.00
Panu Kaila Vanhan talon korjaaminen nykyvaatimuksia vastaavaksi, vanhaa kunnioittaen Kirsi Vesanen Koristemaalauksen tekniikkanäytös Panu Kaila Märkätilojen kunnostus Martti Vähätalo Vähätalo kertoo Työväentalon ikkunoiden kunnostusprojektista Aarno Kasvi Perinne- ja painolastikasvit -luento
OHJELMA SU 8.9. klo 12-15.00.
Huutokauppa Helander Helsingistä arvioi antiikkia ja keräilyesineitä, joita voit jättää myös myöhemmin myytäväksi Helanderin huutokaupoissa
MYYNTIPISTEITÄ PIHALLA JA SISÄLLÄ
la - su la-su la
Nostalgisia sisustustuotteita www.oldschoollifestyle.fi Uudenkaupungin Vanhat Talot -tuotteet by Saana ja Olli YM.YM. työppisläisten oma pieni kirpputori
Kiinnostaako vanhojen talojen TAIDEAARTEET? KIERRÄ AINAKIN nämä kohteet:
• Rantakatu 14 • Ylinenkatu 38B
• Hiuntie 212 • Alinenkatu 34
Vakka-Suomen
SORAMURSKE OY
Taivassalon iittia punaista gran ina tu eri murskelaa . ä n li e ja sep
Omista varastoista • Eri murskelajikkeet • Mullat ja hiekat • Täytemaat Kaivinkonetyöt,
esim. rakennusten pohjatyöt
Puh. 0400 936 140, 0400 921 771
Tiedustelut ja tilaukset myös iltaisin ja viikonloppuisin
Mähkärläntie 155, Lokalahti vakka-suomen@soramurske.fi www.soramurske.fi
Myös Max Salmen teoksia on esillä.
”Moderni taide istuu vanhaan taloon hyvin, kun miettii paikan tarkkaan”, sanoo Hannele Kuntsi-Aalto.
Moderni taide sopii vanhaan taloon Yksi vaikuttava seikka Putte Aallon ja Hannele Kuntsi-Aallon talossa on esillä olevan taiteen määrä. – Osan tauluista olemme ostaneet huutokaupoista silloin, kun taulun arvo on tiedetty arvokkaammaksi kuin mitä huutohinta oli. Lisäksi täällä on paljon isäni maalauksia, kertoo Kuntsi-Aalto. Hän itse on opiskellut Ateneumissa ja tutustunut siellä ollessaan nimekkäisiin taiteilijoihin, jotka toimivat opettajina. Osan tauluista onkin ystävänlahjoina saatuja. – Mutta nyt on niin, ettei yhtään taulua enää tähän taloon tule. Se on loppu, lohkaisee Aalto tauluja ihastellessamme. Signeerauksissa lukee sellaisia nimiä, kuten Max Salmi, Reino Hietanen, Inari Krohn. Muun muassa. Löytyypä seinältä Pekka Halosenkin signeeraama taulu, jonka Kuntsi-Aalto on saanut isältään, joka oli myös innokas taidekerääjä. Salin seinällä on modernismin tyylisuuntaa edustavia tauluja. Sulassa sovussa seinällä, joka henkii kaukaisempaa menneisyyttä. – Siinä näkee, ettei moderni taide riitele vanhan talon sisustuksen kanssa, kun miettii, mihin tauluja laittaa, Kuntsi-Aalto sanoo ja on vietävän oikeassa. Rainer Tähtinen
i t u a N a l l i k i ka a l l i e t ais
Linja-autoasema, 23500 Uusikaupunki Avoinna: ma-la 11-22, su 12-21 Puh. (02) 462 8180
AAMIAINEN ark. klo 6.30-9.30 la 7.30-10.00
6,50€
LOUNASBUFFET ark. klo 11-15 la klo 11-15
9€ (eläkeläiset 8,30€)
MEILLÄ MAJOITUT MUKAVASTI!
24 kappaletta 1-3 hengen huoneita. • Kokoustilat • Tilaussauna
Levysepänkatu 1, U:ki, P. 044 753 3835
KAHVILA KAUPUNGINLAHDEN RANNALLA 7.-8.9. Aitalla tarjolla lohisoppaa klo 11.30-15. Tule tutustumaan kahvilaamme sekä tunnelmalliseen hotellihuoneeseen, jotka sijaitsevat vanhan aitan tiloissa! Avoinna olemme la 7.9. klo 8-17 ja su 8.9. klo 8-16. TERVETULOA!
7
5.9.2019
Marcus Suokas kunnostaa vuonna 2014 tulipalossa vahingoitunutta Villa Wilmaa Villa Wilma -kohde on ensi kertaa avoinna Vanhat Talot -tapahtuman yleisölle sekä lauantaina että sunnuntaina. Yksi erikoisimmista kohteista Vanhat Talot -tapahtumassa on varmasti Marcus Suokkaan Villa Wilma Merimiehenkadulla. Vuonna 1848 rakennettu päärakennus vahingoittui pahoin vuoden 2014 tulipalossa, samalla kun tilan piharakennus tuhoutui täysin. – Olen aina ollut kiinnostunut vanhoista rakennuksista, ja sellaista etsimme vakituiseksi asuinpaikaksemme viitisen vuotta sitten. Monia kohteita katsastimme, mutta kaikissa oli paljon remontoitavaa. Sitten vastaan tuli tämä Uudessakaupungissa Merimiehenkadulla oleva, tulipalossa pahoin kärsinyt kohde, ja päätimme lähteä rakentamaan siitä itsellemme kotia, kertoo tilan omistukseensa tulipalon jälkeen hankkinut Marcus Suokas. Tulipalon vaurioittanutta tilaa pitää luonnollisesti rakentaa uudestaan tarkalla kädellä ja harkinnalla – etenkin, kun tilan rakennukset ovat Museoviraston suojelukohteita. – Jos omat näkemykseni olisivat eronneet Museoviraston näkemyksistä, en takuulla olisi tilaa edes hankkinut. Minusta tilan rakennusten alkuperäinen muoto ja ulkonäkö pitää säilyttää – siksi päätin ryhtyä niitä remontoimaan, en Museoviraston sääntöjen vuoksi. Tällä hetkellä tilalla on nousemassa vanhan, täysin tuhoutuneen piharakennuksen paikalle uudisrakennus, johon tulevat autotalli, pihasauna, varasto ja oleskeluhuone.
– Uudisrakennuskin tulee noudattamaan alkuperäistä ulkonäköä ja muotoa. Tilan päärakennus kärsi sekin tulipalosta. – Kipinä oli päässyt katolle, ja kattorakenteet ovatkin liki tuhoutuneet. Päärakennuksen remontti aloitetaan kattorakenteista. Päärakennus kokee kuitenkin sisältään täydellisen remontin. – Yksi syy tämän tilan hankintaan olikin se, että voimme tehdä sisäremontin omien toiveidemme mukaisesti. Ensi kertaa mukana
Tulipalossa tuhoutuneen piharakennuksen paikalle nousee uudisrakennus, joka saa lopuksi ylleen puuvuorauksen, jotta alkuperäinen ulkomuoto säilyy.
Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma on Marcus Suokkaalle ennestään tuntematon. – Naapuri tuli kysymään, haluaisimmeko asettaa tilan kohteeksi tapahtumaan. Hetken sitä mietin, että riittääkö aika moiseen, mutta päätin kuitenkin lähteä mukaan. Tapahtuma vaikutti niin hyvähenkiseltä ja uskon myös saavani vierailijoiden kanssa hyviä keskusteluja puutaloremonteista aikaan, nauraa Marcus Suokas. Varsinaisia remonttiohjeita Suokas ei kuitenkaan odota. – Mielipiteitä vaihdellaan, se on aina tervetullutta. Mutta remontin sisältö ja yksityiskohdatkin ovat jo itselläni aika vahvat – eli ohjeita tai vinkkejä varten en lähtenyt tapahtumaan mukaan, kertoo Suokas. Marko Vuosjoki Villa Wilman päärakennus kärsi myös vaurioita vuoden 2014 tulipalossa.
Ylistupa Antin tilalla kätkee sisälleen monenlaisia tarinoita Kuvat: Tuija Talvitie
1700-luvulla rakennettu Ylistupa toimii nykyisin museona.
Tilan päärakennusta on remontoitu vuosien varrella moneen otteeseen, mutta vuonna 1927 rakennetun talon vanha idylli on säilynyt.
Tannerin suvun omistamalla Antin tilalla on yksi Vanhat Talot tapahtuman vanhimmista kohteista. Nykysin kotimuseona toimivassa talossa on majoitettu niin Tannerin suvun väkeä kuin Karjalan siirtolaisiakin. Yksi Vanhat Talot -tapahtuman iäkkäimpiä kokonaisuuksia on Tannerin kohde Kytämäenraitilla. Antti-niminen tila on ollu Tannerin suvun omistuksessa hurjat 417 vuotta. Kohteessa on kaksi vanhaa taloa. Vanhempi kohteista on 1700-luvulla rakennettu Ylistupa ja toinen vuonna 1927 rakennettu maatilan päärakennus. Ylistupa toimii nykyisin kotimuseona, sillä se on muutettu museokäyttöön 1960-luvulla. Museossa on koottuna Antin tilan vanhaa esineistöä, joka on pääasiassa peräisin 1800-luvulta. Vanhasta iästään huolimatta Ylistupa on ollut monenlaisessa käytössä ennen muutostaan museoksi. Vielä 1900-luvunkin aikana sen käyttötapa muuntui vuosikymmenten vaihtuessa. Ylistupa nimittäin toimi talon vanhan isäntäväen kotina aina 1930-luvun lopulle asti. 1940-luvulla talossa asui puolestaan Karjalan siirtolaisia ja Inkeristä sotaa pakoon tulleet äiti ja hänen kaksi tytärtään. 1950-luvulla talossa vuorostaan työläisiä – muun mu-
assa Antin tilan työväkeä, renkejä ja piikoja sekä suutari. Vuonna 1964 Ylistuvalla aloitettiin muutostyöt, joiden aikana rakennus muunnettiin museoksi. Historian havinoita Kun Ylistuvan historiassa mennään kaukaisempiin aikoihin, tiedetään, että Länsi-Suomen herännäisliike liittyy läheisesti rakennukseen. Liisa Eerikintytär nimittäin syntyi Antin tilan tyttäreksi vuonna 1733 ja hänen saatuaan herätyksen tätinsä tilalla, syntyi Länsi-Suomen herännäisliike. Toisena kohteena on tilan nykyinen hirrestä rakennettu päärakennus vuodelta 1927. Sen ovat rakentaneet Martta ja Kasper Tanner. Talossa on luonnollisesti tehty monet remontit vuosien varrella. Vesijohto asennettiin 1952 ja ikkunat uusittiin 1950-luvun lopulla. 1960-luvulla taloon tehtiin mineriittiverhoilu, öljylämmitys, sisävessa ja kylpyhuone. Talon omistavat nykyään Päivi ja Jani Tanner perheineen. Mineriittikuori purettiin vuonna 2009 ja talo laudoitettiin uudelleen. Sisätilat on remontoitu vuosituhannen taitteessa ja viimeisenä tehtiin kaakeliuuni saliin sekä kylpyosasto talon yläkertaan. Tänä vuonna taloon asennettiin maalampö. Marko Vuosjoki
8
5.9.2019
PE 6.9. STYLISTI JOHANNA SILLGREN AUTTAA VALITSEMAAN SINUN TYYLIISI SOPIVAT KEHYKSET. Esillä erikoiskehysmallisto, vain tyylipäivänä.
-50% ja toinen silmälasipari itselle tai kaverille -50%! Kaikki kehykset
Olemme 1.9. alkaen avoinna myös lauantaisin.
Näkökeskus Synsam PUH. 010 237 2150 Alinenkatu 25 • 23500 Uusikaupunki Ma ja ti klo 09-18 • ke-pe 09-17 • la 09-14
Asukkaiden yhteinen jätehuolto on kustannustehokas JÄTEHUOLTO. Uudenkaupungin jätehuolto siirtyy haja-asutusalueilla kiinteistökohtaiseen jätteenkeräysjärjestelmään vuoden 2020 alussa. Se tarkoittaa, että kiinteistön omistaja, haltija tai vuokralainen tekee jätehuoltosopimuksen jätteenkuljetusyhtiön kanssa. – Tähän on kuitenkin olemassa varsin hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto, kertoo Jarno Helistölä Jätehuolto Helistölä Oy:stä. Yritys tarjoaa jätteidenkuljetuspalvelua Pyhärannan, Taivassalon, Laitilan ja Uudenkaupungin kunnissa. Uuteenkaupunkiin kuuluu luonnnollisesti entiset kuntakeskukset, kuten Kalanti, Lokalahti ja Pyhämaa. – Haja-asutusalueen kiinteistönomistajat, oli kyseessä sitten kesä- tai vakituiset asukkaat, voivat tehdä yhteisen sopimuksen jätteiden kuljetuksesta. Esimerkiksi tienhoitokunnat tai rantayhtymän jäsenet ovat
www.helistola.fi
Mikäli haja-asutusalueen kesäasukkaat tekevät itsenäisesti jätehuoltosopimuksen, mökkitietä voi rasittaa suhteettoman paljon isot jätteidenkuljetusautot.
oivia yhteissopimuksen tekijöitä. – Laskutus voidaan jyvittää täällä meillä sopimuksen tehneiden kesken. Tällöin esimerkiksi kesäasukas voi maksaa pienemmän osan kuin vakituinen asukas. Helistölä nostaakin esille varsin merkittävän edun yhteisestä sopimuksesta jätehuoltoyrityksen kanssa. Se on kustannustehokas, mutta myös ympäristölle merkittävä. – Pahimmassa tapaukses-
sa pientä mökkitietä rasittaa kolme, neljäkin jäteautoa viikossa. Varsinkin kelirikkoaikaan isot autot tekevät vahinkoa tiehen, hän sanoo. Jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä suoraan Jätehuolto Helistölä OY:öön p. (02) 855 990 ja jätehuoltosopimuksen yhdistämisasioissa haja-asutusalueiden kiinteistöjen osalta Sami Wehmaniin p. 044 525 5200.
jatehuolto@helistola.fi
Ossi Valtonen ahkeroi saadakseen vuokrataloksi remontoimansa talon kuntoon ensi jouluksi.
Ossi Valtonen antaa vinkkejä vanhojen talojen remontointiin Jouluksi vuokralainen uuteen kotiin Ossi Valtosen tavoitteena saada pihapiiriinsä kuuluva nyt remontissa oleva talo vuokralle vuodenvaihteessa. Vanhat talot -tapahtumassa hän jakaa tuttuun tapaan remppavinkkejä vanhoista taloista kiinnostuneille. Kahden edellisen Vanhat Talot -tapahtuman aikana moni kävijä kyseli vinkkejä puutaloremontointiin Ossi Valtoselta. Sama mahdollisuus on olemassa tänäkin vuonna, sillä Valtonen on jälleen lupautunut pitämään Rantakadun kohteen avoinna lauantaina. – Varmasti tuttuja kävijöitä tulee tänäkin vuonna – tosin me olemme täällä hieman syrjässä, suurin osa kohteista on toisella puolella kaupunkia. Mahtaako se sitten karsia kävijämäärää, toivottavasti ei, pohtii Valtonen. Kolmisen vuotta kotitalonsa pihalla olevaa pienempää taloa remontoinut Valtonen toivoo saavansa urakan valmiiksi jouluksi. – Vuokrattavaksi tätä on alunperinkin remontoitu. Nyt remontti on hyvässä vaiheessa, kun esimerkiksi sähköjohdot ja vesiputket on kaikki vedetty ja kaikki rakenteelliset työt ovat takanapäin. Jäljellä on periaatteessa vain pintatöitä, kertaa Valtonen remontin vaiheita. Vanhat Talot lähellä sydäntä Ossi Valtonen on aiemmin ollut itsekin aktiivisesti mukana Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen toiminnassa, mutta viime vuosina vapaa-aika on mennyt taloremonttiin. – Vanhat Talot -tapahtumassa haluan kuitenkin olla aina mukana, sillä yhdistyksen toiminta ja tämä tapahtuma ovat lähellä sydäntäni, kertoo Valtonen. Remontissa olevan, asuinpinta-alaltaan noin 70-neliöisen talon lisäksi kohteena on Valtosen pihasauna – ja onpa luvassa myös pihakirppistä. – Pihasauna on ollut joskus koko naapuruston käytössä, yhteisenä saunana. Remontoitava talo on puolestaan pitänyt sisällään kaksi pientä asuntoa, mutta esimerkiksi kunnon keittiöitä tai kylpyhuoneita ei talossa
ole ennen ollut. – Tähän rakennettiin kylpyhuone vanhan kuistin paikalle ja huone, josta nyt tulee keittiö, oli käytännössä toinen vanhoista asunnoista. Uudessa asussaan talossa on myös olohuone, makuuhuone ja ullakolle pääsee ”kesävintille”, luettelee Valtonen talon nykymuotoa. Pikkutalossa on siis asuttu varsin askeettisesti. – Tämän talon asukkaat kävivät pesulla pihasaunassa. Kuin uuden rakentamista, mutta väärässä järjestyksessä Ossi Valtonen kuvaa tekemäänsä remonttia yhtä rankaksi kuin täysin uuden talon rakentaminen. – Tämä on varmasti ollut vielä hitaampaa. Tavallaan tässä on rakennettu talo väärässä järjestyksessä – runko on ollut pystyssä, vanhaa on purettu ja uutta rakennettu tilalle. Kaikki rakentaminen ja remontointi on tietenkin tehty vanhaa puutalotyyliä kunnioittaen, vakuuttaa Valtonen. Rantakadun ”pikkutaloon” tulee sen valmistuttua myös oma kulkuliittymä kadulta, jottei tulevat asukkaat joudu liikkumaan Valtosen asuttaman ”päärakennuksen” pihan poikki. – Tämä talo erotetaan muusta pihasta omaksi yksikökseen, toteaa Valtonen. Kolme vuotta Ossi Valtonen on siis aktiivisesti pikkutaloa remontoinut – jos ja kun se jouluksi valmistuu, mikä on miehen seuraava remonttikohde? – Ei ihan heti varmasti mikään!, nauraa Valtonen. – Tähän on mennyt niin paljon vapaa-aikaa, että remontin jälkeen haluan kyllä hengähtää ja käyttää aikaani enemmän perheen parissa, lupaa Ossi Valtonen. Marko Vuosjoki
9
5.9.2019
Valstan huvila Hattukarilla avaa ovensa Kuvat: Tuija Talvitie
Tule tekemään lisättyä todellisuutta TEKNOLOGIA. Uuteenkaupunkiin on kehitteillä lisätyn todellisuuden sovellus, jonka myötä kaupungissa kulkevat, niin asukkaat kuin matkailijat voivat tutustua kaupunkiin ja sen historiaan kännykän tai tabletin avulla. Tällä hetkellä sovellus on siinä vaiheessa, että sisällöntuottaminen on ajankohtaista. – Sovelluksen demoversiota pääsee kokeilemaan ja omia ideoita ja kehitysehdotuksia esittämään Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuman yhteydessä Kalarannassa, Sorvakon sillan liepeillä, lauantaina kello 12-16 välisenä aikana. – Kaipaamme eri toimijoilta, sekä yksityishenkilöiltä että yhdistysten ja yritysten edustajilta näkemystä mitä kohteita ja tietoa sovelluksessa tulisi olla, kertoo hankkeen koordinaattori Heidi Jaakkola Ukipolis Oy:stä. – Tarkoitus on muodos-
Valstan suvun omistuksessa oleva Hattukarin päärakennus tunnetaan myös nimellä Pelopolo.
Virtuaalinen opas kertoo tabletin sijaintitietojen avulla kyseisen paikan historiasta.
taa opaspisteistä reitti, jonka voi sovelluksen kanssa kulkea ja saada tietoa kaupungista ja sen yrityksistä, historiatiedoilla lisättynä. – Tavoitteena on, että sovelluksen valmistuttua esimerkiksi uudet asukkaat saavat sen avulla tietoa kaupungista ja palveluista, tai koululaiset voivat tutustua kotipaikkakuntansa historiaan, Jaakkola listaa.
1800-luvun lopulla valmistunut päärakennus on Museoviraston suojelukohde.
Suosituksi osoittautunut venematka Hattukarin saareen myytiin jo ennakkoon täyteen. Moni veneilijä on varmasti ihastellut mereltä käsin Hattukaria ja siellä olevia upeita, vanhoja rakennuksia. Valstan suvun omistama Hattukari on tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vanhat Talot -tapahtuman kohteena, ja lauantainen venematka Hattukariin onkin myyty jo ennakkoon loppuun. Hattukarissa on useita vanhoja rakennuksia, niistä Vanhat Talot -kohteina ovat kaksikerroksinen, noin 150-neliöinen päärakennus ja pihan huvihuone sekä vanha vaja. – Päärakennus on rakennettu vuonna 1881. Alunperin sen rakensi uusikaupunkilainen merikapteeni Wilhelm Söderblom ja 1900-luvun alussa Hattukarin omistus siirtyi kauppias Knut Wallinille. Meidän sukumme osti Hattukarin vuonna 1958, jolloin minä olin seitsemänvuotias, kertoo Heikki Valsta. Hattukarin saari on kooltaan noin 1,8 hehtaaria. Useat saarella olevat rakennukset ovat museoviraston suojelukohteita. – Saimme jopa Ely-keskukselta pientä rahallista avustusta, kun remontoimme huvihuoneen katon, kertoo Valsta suojelukohteiden arvostuksesta. Rahalliset avustukset ovat kuitenkin harvinaisia, vaikka kyseessä ovatkin suojelukohteet. Remontteja sen sijaan riittää. – Tekemistähän täällä Hattukarissa riittää. Joka kesä jotain korjaillaan – jos ei muuta, niin ainakin maalisuti heiluu tiuhaan tahtiin, naurahtaa Heikki Valsta. Myös presidentti vieraillut
Uudessakaupungissa, kertoo Heikki Valsta. Nykyisin saari ja sen rakennukset ovat – kuten ovat olleet vuodesta 1958 – Valstan suvun kesäkäytössä. – Saaren ostivat isäni, setäni ja isovanhempani. Tarkoituksena oli alunperinkin hankkia suvulle kesänviettopaikka. Sellaisena Hattukari onkin pysynyt kaikki nämä vuodet – meitä käy useampia perheitä kesällä nauttimassa Uudenkaupungin meri-ilmastosta. Kutsumme Hattukaria Valstan suvun kesäsiirtolaksi, nauraa Heikki Valsta. Heikki Valsta muistaa jo lapsuudestaan, miten eri perheiden lapset viettivät kesiä yhdessä Hattukarissa. – Ensimmäisistä käynneistä en muista kuin isot talot ja korkeat heinät, nauraa Heikki Valsta. – Mutta myöhemmin, kun ikääkin tuli lisää, alkoivat hienot muistot jäädä jo mieleen. Meitä oli neljä liki samanikäistä serkusta, ja yhdessä purjehdimme, uimme ja leikimme Hattukarissa inkkarileikkejä. Hienoja kesämuistoja, kertoo Valsta. Heikki Valsta on itse lauantaina paikalla kertomassa saaren ja sen rakennusten historiasta sekä nykypäivästä. – Vanhat Talot on hieno tapahtuma. Kun olen aiemmissa tapahtumissa käynyt eri kohteissa, käynnit ovat olleet viihdyttäviä – ja niistä on saanut itselleen vinkkejä esimerkiksi remontointiin ja sisustamiseen. Samanlaisia kokemuksia toivon vierailijoiden saavan Hattukaristakin, pohtii Valsta. Marko Vuosjoki
Hattukarin erikoista luonnetta kuvaa esimerkiksi saarella oleva muistolaatta, joka kertoo presidentillisestä vierailusta HUOM! Hattukarin kohde on avoinna vain saarella. lauantaina yhteiskuljetuksella. Venekyyti kohteeseen on – Tasavallan presidentti K.J. Ståhltäynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi berg vieraili Hattukarissa vuonna 1920, tiedustella osoitteesta tiftovene@gmail.com. kun tila oli Knut Wallinin omistuksessa. Lähtö Hattukariin on kello 15 Uudelta Möljältä, Vierailusta on muistona laatta. KyseesPakkahuoneentori 2. sä oli presidentin ensimmäinen vierailu
Erotu ja tavoita asiakkaasi Seutusanomat lehtiperheen avulla. Postin Premiumerillisjakeluna kattavasti VARSINAIS-SUOMESSA.
MEILTÄ AMMATTITAIDOLLA HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN • HUOLLOT • KORJAUKSET • VIANHAUT • MOOTTORIOPTIMOINNIT
Lue www.turunseutusanomat.fi uutisia alueeltasi
5.9.2019
12
Tuoreita uutisia Vakka-Suomesta ja Turun seudulta Nyt uudessa yhteisessä nettilehdessä: PALVELEVA www. kangaskauppa turunseutusanomat.fi U:gin keskustassa
Siimespolku 2, 23600 Kalanti p. 050 5554723 kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi www.kalanninkaluste.fi
Ammattitaito, vuosikymmenien kokemus, laadukkaat materiaalit ja edistyksellinen suunnitteluohjelma takaavat Sinulle juuri sellaiset kaapistot kuin toivot!
Tule tutustumaan laajaan valikoimaan sisustus- ja vaatetuskankaita, ompelutarvikkeita ja neulelankoja Muun muassa Kauppilan Umpipihan rakennukset Laitilassa on maalattu oheisen reseptin mukaisella punamultamaalilla.
Avoinna Vanhat Talottapahtumaviikonloppuna la 9-16 su 12-16
Alinenkatu 19, Uki, puh. 044 2727 206 kodinkangastus@gmail.com
Avoinna: ark. 9.30-17.30 (to -19.30), la klo 9.30-14.00
TERVETULOA!
temma.fi
N I J A A L ALUEEN VALIKOIMA ima www.s
o Katso valik
Jazz-lepotuoli
349,-
Perinteisellä reseptillä paras tulos Aito keittomaali kestää Suomalaisen kulttuurimaiseman leimaa antavia piirteitä ovat punamultamaalilla sivellyt rakennukset. Vuosikymmenten aikana keittomaali-nimellä on myyty ihan lateksimaaleja, joilla ei ole mitään tekemistä aidon keittomaalin kanssa. Aidon keittomaalin voi valmistaa myös helposti itse. Kaiken lisäksi maali on edullista sekä ympäristöystävällistä. Lisäksi esimerkiksi varjoisalla puolella rakennusta maalipinta pysyy hyvänä vuosikymmeniä ja aurinkoisellakin puolella uudelleenmaalaus on ajankohtaista vain noin kymmenen vuoden välein. Perinteisellä punamultamaalilla voi maalata maalaamatonta tai aiemmin punamullalla maalattua puuta. Höylättyyn pintaan maali ei kuitenkaan kovin hyvin tartu. Aiemmin punamultamaalilla maalatulle seinälle esikäsittelynä riittää harjaus. Maalattavan pinnan ei tarvitse olla täysin kuiva. Punamultamaalin sävy riippuu valitusta punamullasta. Faluninpunainen on tummempi ja italianpunainen kirkkaampi. Sopivan keittoastian saa esimerkiksi 200 litran öljytynnyristä, josta on sahattu yläpohja pois ja sisusta puhdistettu. Astia kannattaa eristää mineraalivillalla ja alle voi pistää peltilevyn. Tulisija ladotaan tiilistä ja pesän taakse on hyvä saada piippu sopivan vedon aikaansaamiseksi. Pesä kannattaa rakentaa siten, että palavia puita voi välillä vetää ulos liiallisen kiehumisen hillitsemiseksi. Keitoksen sekoittaminen käy parhaiten ”melalla”. Oheinen keittomaaliresepti on laitilalaisen Pirjo Nikkilän ohjeesta ja sen on hyväksi havainnut myös Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmas. Muun muassa historiallisen laitilalaisen kulttuuriympäristön Kauppilan Umpipihan rakennukset on käsitelty ohjeenmukaisella punamultamaalilla.
(399,-)
Kuvan Kaball/ Lania-kankailla, joista paljon värivaihtoehtoja.
Julia-matot Ihanan pehmeä ja kevyt! Paljon värejä ja kokoja. Vesipestävä ja pölyämätön. alk.
39,-
(49,-)
Hamal-matot Upea, laadukas ja tiivispintainen Hamal on vesipestävä. Neljä kokoa ja kolme väriä.
179,-
alk.
(239,-)
Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!
Perinteinen punamultamaali 75 l vettä 7 kg hienoa ruisjauhoa 3 kg rautasulfaattia (rautavihtrilliä) 12,5 kg punamultaa 4-5 litraa pellavaöljyvernissaa 1 kg ruokasuolaa Siivilöi ruisjauhot noin 25 litraan kylmää vettä ja sekoita tasaiseksi erillisessä astiassa. Kuumenna noin 50 litraa vettä kiehuvaksi lisää siihen ruisjauhovelli. Keitä noin 2-3 tuntia hiljaisella tulella koko ajan hämmentäen, kunnes velli on ohutta ja liisterimäistä. Lisää rautasulfaatti. Kun se on liuennut, lisää pellavaöljyvernissa. Kaada punamultajauhe keitokseen pienissä erissä koko ajan sekoittaen. Maalia keitetään hiljalleen vielä pari tuntia. Lisää keittämisen jälkeen ruokasuola. Maali on valmista, kun siihen kastetusta kuivuneesta tikusta ei hangatessa tartu maalia käteen. Maalin jäähdyttyä maalaaminen voi alkaa. Punamultamaali säilyy jopa vuoden hyvissä olosuhteissa; tiiviissä astiassa maakellarissa. Maalin päälle voi laittaa suolavesikerroksen. Sopiva maalausilma on pilvipouta, eikä kuuma auringonpaiste ole hyväksi. Rainer Tähtinen
5.9.2019
13
Punainen paritupa on arviolta 1800-luvun alusta.
1700-luvun vajassa on aikaan säilytetty ruumisvankkureita.
Päärakennus on 1800-luvulta, mutta nykyiseen muotoonsa se on laajennettu vuonna 1935.
Eero ja Erja Hento suosivat pihallaan perinnekasveja Osoitteessa Rantakatu 7, vanhan seurakuntatalon naapurissa, esitellään pihakohdetta. Tontilla olevissa rakennuksissa näkyy 1700-, 1800- ja 1900-luku. Näiden vuosisatojen henkeä ollaan haluttu tuoda esiin myös puutarhassa. Historiasta kiinnostunut pariskunta, Eero ja Erja Hento, muutti Rantakadun taloonsa vuonna 2013. Vanhan talon ja sen pihapiirin laittaminen on ollut pariskunnalle mieluisa eläkepäivien harrastus. Kun Hennot ostivat talon kaupungilta, piha oli täynnä pelkkää niittyä ja lupiinia. Ero silloin otettujen kuvien ja nykytilan välillä on huikea. Nyt puutarha kukoistaa. Siellä on kesäisin paljon kukkia, mutta myös hyötykasveja. – Luumuja, marjoja, omenoita, kurkkua, tomaattia, sipulia ja valkosipulia nyt ainakin, Erja Hento luettelee. Koristekasveissa he ovat panostaneet perinteisiin valintoihin. Pihalla kukkii keväällä ensin kirsikat, sitten sireenit ja keskikesän aikaan juhannusruusut. – Oli meillä ihan pihasuunnitelmakin teetettynä, mutta lopulta teimme puutarhasta ihan erilaisen oman makumme mukaan, Erja Hento kertoo. Tänä vuonna Hennot ovat ensi kertaa mukana Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa. Pariskunta esittelee kävijöille pihapiiriään, mutta sisätiloja ei avata yleisölle. Mielenkiintoiset piharakennukset Hentojen asuinrakennus on yli sata vuotta vanha. Nykyiseen muotoonsa se on laajennettu vuonna 1935. Tontilla olevat piharakennukset ovat paljon sitäkin vanhempia. Vaja on ollut pystyssä jo 1700-luvulta asti. Siellä on aikanaan säilytetty ruumisvankkureita. – Uudessakaupungissa on ollut tapana järjestää vainajalle saattokulkue, jossa hevonen veti ruumisvankkureita ja väki kulki perässä, kertoo Hento. Vaikka tuo perinne on jo loppunut ja vankkuritkin on viety pois jo kauan sitten, voi rakennuksessa edelleen hais-
taa hevosen. Lisäksi tontilla on vanha punainen paritupa, arviolta 1800-luvun alusta. Tämä talo on päätynyt jopa posliinimaalarin pensselin terälle. Henry Dravantin maalaama lautanen koristaa nykyisin Hentojen eteisen seinää. Piharakennukset ovat myös sikäli kiinnostavia, että niiden sijainti osoittaa, missä tie on kulkenut 1700-luvulla. Kaavamuutos voimaan elokuussa Kaupunki toi toukokuussa vireille Hentojen korttelia koskevan asemakaavamuutoksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa naapurissa olevan vanhan seurakuntatalon kiinteistön kehittäminen. Kaikki kaavamuutosalueen päärakennukset on suojeltu asemakaavassa, samoin Hentojen piharakennukset. Kaava astui voimaan 8. elokuuta. – Lähes koko Uudenkaupungin puutalokeskusta on niin sanottua muinaisjäännösaluetta. Siitä heidän korttelin läpi on aikanaan mennyt Ruokolanjärveltä kaupunginlahteen kulkenut Hallunoja. Ojan varteen on saattanut jäädä kaikenlaisia jäänteitä 1700-luvusta. Siksi maakuntamuseo haluaa olla tutkia huolella, löytyykö tonteilta jotain mielenkiintoista, kertoo kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää. Heinäkuussa museovirastolta tuli kolme miestä kaivamaan pihaa, mutta heikoin tuloksin. – Saimme me muistoksi tällaisen lasinsirun 1700-luvulta, Eero Hento näyttää. Ja on tontilta joskus löytynyt myös piikiveä. – Piikiveä on käytetty aikanaan tuluksina, eli tulen tekoon. On arvioitu, että piikiveä olisi päätynyt tänne rahtilaivojen mukana tulleen hiekan joukossa Saharasta asti, Eero Hento kertoo. Janica Vilen
Vanha paritupa on inspiroinut myös taiteilijoita.
14
5.9.2019
Kiinnostaako vanhojen talojen pihat?
Käy kurkkaamassa nämä kohteet: • Alinenkatu 28 • Mäyhälänkatu 6A • Etelälinjakatu 21 B • Kirkkokatu 21B • Rantakatu 7
MYÖS SAARIKOHTE ET
Pihakasvit eri vuosisadoilla Museopuutarhuri Aaja Peura on tutkinut Suomen pihakasveja eri vuosisatoina. Monet nykyajankin suosikit ovat kasvaneet pihoilla jo 1700-luvulta asti. 1700-luvulla panostettiin paljon hyötypuutarhoihin, esimerkiksi Siperian hernepensaita oli paljon, koska niitä pidettiin kauniina ja siat saivat niistä ruokaa. Jasmiinit olivat taas yleisiä koristekasveja. Myös ruusuja oli paljon, muun muassa valamonruusua. 1700-luvulle tyypillisiä olivat myös sireenimajat. Sireenit istutettiin kehäksi, annettiin kasvaa korkeiksi ja lopulta latvat sidottiin yhteen nippuun, jolloin syntyi tunnelmallinen, hieman iglumainen maja, jossa sitten juotiin varjossa ja huumaavassa tuoksussa iltapäiväteetä. 1700-luvulla pihojen kuningatar oli pioni. Se oli kaikkein yleellisin kukka, jota siihen aikaan oli tarjolla. 1800-luvulla pihoilla kasvoi paljon kehäkukkia ja orvokeita. Lähes jokaisella pihalla oli siemenistä kylvetty orvokkipenkki. Sireeniä oli edelleen melkein joka talossa. Hajuherne oli yksi yleinen pihakasvi arkisimmasta päästä ja jos haluttiin juhlan tuntua, istutettiin daalioita. Puutarhoissa suosittiin hääkakkumaisia keski-istutuksia, eli kukkapenkki oli muuten matala, mutta keskellä saattoi kukoistaa vaikka silloinen erikoiskasvi hämähäkkikukka. Juhannusruusut tulivat Suomeen Skotlannista 1860-luvulla ja yleistyivät todella nopeasti. Nykyään juhannusruusu tunnetaankin maailmalla nimellä Finnish White Rose. 1800-luvulla alkoi muutenkin tuontikukkien markkinat. Silloin keksittiin kasvihuoneratkaisu, jonka avulla kasveja voitiin kuljettaa laivoilla Suomeen pitkienkin matkojen takaa. Janica Vilen
ASUNNON VAIHTO AJANKOHTAISTA? MEILTÄ SAAT AINA • LAADUKASTA ASIAKASPALVELUA • KOKONAISVALTAISTA MARKKINOINTIA • LUOTETTAVAA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ
Ota meidät töihin. Aninkainen Mynämäki TaiKa-Kiinteistöt Oy Keskuskatu 15, 23100 Mynämäki www.aninkainen.fi
TAINA TÄHTINEN Yrittäjä, LKV, LVV, Kaupanvahvistaja 0500 882 555
taina.tahtinen@aninkainen.fi
TANJA NURMI Kiinteistövälittäjä LKV, Kaupanvahvistaja 040 509 2579
tanja.nurmi@aninkainen.fi
15
5.9.2019
Kolumni
Kestävää puustoa puutalotonteille ja vanhoille kivijalkatalojen pihoille Perinteiset lajit, joita suosittiin ennen Länsi-Suomen yksikerroksisten talojen kortteleissa on syytä vaihtaa tämän päivän pitkäikäisiin ja helppohoitoisiin lajeihin. Esimerkiksi metsävaahtera ja riippakoivut ovat puutalopihoille liian kookkaita – usein taloja korkeampia täyttäen vesirännit lehdillä ja estäen valon pääsyä ahtaisiin pihoihin. Samoin on laita perinteisen syreenin, valkean ja sinikukkaisen, jotka viihtyessään kehittyvät suuriksi leviten juurivesoista . Syreeneistä kyllä löytyy kääpiölajikkeita jos piha on pieni, tai sitten rungollisia isokukallisia lajikkeita. Kotimaisia kuusia ei myöskään pidä ahtaille tonttipihoille istuttaa suuren koon takia. Uudet havupuut kestävät paremmin kesän korkeampia lämpötiloja kuten kontortamänty ja kotimainen mänty ovat vähään tyytyviä, jos tonteilla on tilaa, kestäen koko päivän aurinkoa hyvin. Kontortamänty on kotimaista heleämmän vihreä, mutta kehittyy aika tilaavieväksi vanhemmiten. Havupuiden leikkaus on vaativaa, mutta ne kestävät sen oikein tehtynä.
Syyskesän japaninhortensiat ovat saaneet lisää loistoa kukkiinsa, kun punertavakukkaisia lajikkeita on tullut myyntiin viime vuosina. Pallohortensia on punakukkainen lajike. Aronia ja taikinamarja sopivat molemmat aidaksi ja yksittäispensaiksi, joita voi leikaten muotoilla, jos tila on rajoitettu. Kellokuusama on vanamokukkainen kuusamapensas, joka on kuusamista kaunein ja täytyisi olla joka pihassa, vaikka kasvaakin aika suureksi vanhempana. Pensaskuusamat ovat noin räystäälle ulottuvia pensaita viihtyessään. Lajeja on paljon eri värisillä kukilla. Pihlajista löytyy koivunkorvaavia lajikkeita ja lajeja kaikkiin pihoihin, suomen- ja ruotsinpihlajat ovat myös tilaa vieviä, mutta eivät tavallista omakotitaloa korkeampia. Pihlajat ovat myös helposti leikattavia ja varmoja pihakasveja. Pihlajista löytyy myös japaninpihlaja, kariotaatapihlaja ja tuurenpihlaja sekä lisäksi monta muuta uudempaa lajia – keltaisilla tai valkeilla marjoilla, jos vai tilaa riittää pihassa.
Melkein kaikki tuija-lajikkeet ovat sopivia koristeellisina pieniin pihoihin, eikä tarvitse leikata leveyttä – korkeintaan korkeutta tarvittaessa. Yleensä syksyllä tai talvella, mutta kesälläkin voi tuijia leikata niin, että osa vihreää jää oksiin jäljelle, niin toipuminen on varmaa. Vain jättituija on metsäkauriin syöntiä kestävä, kaikki muut tuijalajit ovat talvisin kauriinruokaa, jos niitä viihtyy pihassa.
Pihlajia kasvatetaan yksi- tai monirunkoisena lajista hieman riippuen. Taas myyjän täytyy tietää ja neuvoa asiakasta, koska kokokin vaihtelee ja kaasvutapa. Tuomipihlaja on mielenkiintoinen pienpuu tai pensasmainen ryhmä puumaisia koristekasveja. Suosittelen myös arnoldintuomipihlajaa ja sirotuomipihlajaa, jotka eivät ole mahdottomia leviämään, vaikka kukkivat upeasti ja tekevät hieman marjaakin linnuille.
Marjakuusetkin menestyvät kestäen leikkausta hyvin, mutta marjoja ei saa lapset syödä, vaan ne on poimittava pois jos perheessä tai pihassa leikkii pikkulapsia. Tavallisesti leikattu marjakuusi ei tee marjoja uusiin oksiin. Marjakuusi-lajeja on monta ja erilaisella kasvutavalla, erittäin sopivia puutalopihoihin.
Jokaiseen pihaan puiden tyvelle tai lähelle kuuluu myös sopiva määrää monivuotisia perennoja, joita ostetaan maanpeittokasveiksi tai lisäämään kasvien ja hyönteisten monimuotoisuutta ahtaaseenkin pihapiiriin.
Marjaomena ja koristeomenapuut ovat kiitollisia pihakasveja pienemmän kokonsa ja upean kukintansa takia. Marjaomenapuut kasvattavat vuosittain marjasadon joka jää oksiin odottamaan tilhiä, kunnes lehdet ovat varisseet pois. Koriste omenapuissa on erittäin upeakukkaisia lajikkeita, joten pitää puhua myyjän kanssa, että saa halutun väriryhmän kukkia pihaansa toukokuuksi. Kevätkukkivia koristekirsikkapuita alkaa näkyä pihoissa jo tyydyttävästi Turun alueella. Koska lajit ovat kevätkukkivia, ovat ne erittäin suosittuja pitkän talven jälkeen kukkien jo toukokuun alussa lämpöä keräävissä pihoissa. Vaalean punakukkainen’Accolade’ kuuluu suosituimpiin, mutta tavallinen rusokirsikka on talvenkestävin kasvaen monin paikoin jopa liian suureksi. Molemmat lajit kestävät hyvin nuorennusleikkausta. Koivuangervo on tänään paljon käytetty aidoissa, joita on helppo leikata kukinnan jälkeen. Korkeampia angervolajeja löytyy pihoihin, mutta varo leviäviä. Esimerkiksi perinteiset pihlaja-angervot ovat vahvoja, mutta runsasvesoisia täyttäen nopeasti pihan juurivesoillaan.
Arno Kasvi Emeritus-ylipuutarhuri
UUuussi ikkaauupp u un n kk ii • Konesaumatut peltikatot •peltikatot Jaakko katto• Konesaumatut peltikatot •peltikatot Jaakko katto-jajaseinäprofiilit seinäprofiilit • Konesaumatut • Konesaumatut • Sadevesikourut syöksyt ••Putket, Putket, levyt • Sadevesikourut ja jasyöksyt levyt jajaprofiilit profiilit • Sadevesikourut ja syöksyt syöksyt • Sadevesikourut ja • Peltilistat ja ikkunanpenkit ••Tikkaat Tikkaat ja • Peltilistat ja ikkunanpenkit ja kattoturvatuotteet kattoturvatuotteet • Julkisivupellitykset • Rautarakennetyöt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Julkisivupellitykset • Rautarakennetyöt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Piipun pellit hatut RST/HST-rakennetyöt • Piipun ja ja hatut ••RST/HST-rakennetyöt •pellit Julkisivupellitykset • Huuvat ja ovikatokset • Julkisivupellitykset • Huuvat ja ovikatokset
• Piipun pellit ja hatut • Piipun pellit ja hatut
puh. 0400530 530 817 vsm@vsmoy.fi vsm@vsmoy.fi • 0400 Huuvat ja ovikatokset puh. 817 • Huuvat ja ovikatokset Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki • Jaakko kattoja seinäprofiilit Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki • Jaakko katto- ja seinäprofiilit • Putket, levyt ja profiilit • Putket, ja profiilit • Tikkaatlevyt ja kattoturvatuotteet • Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Rautarakennetyöt • Rautarakennetyöt • RST/HST-rakennetyöt • RST/HST-rakennetyöt
puh. 0400 530 817
vsm@vsmoy.fi
23500 vsm@vsmoy.fi Uusikaupunki puh. Kurjenpolku 0400 5306b, 817
Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki
5.9.2019
16
Kolumni Pihla-ikkunoiden ostajalle uudet
Uutuus!
KLIK -raitisilmaventtiilit veloituksetta 2.9.-30.9.2019 Ota yhteyttä: Länsirannikon ikkunat ja ovet Oy Jari Laurila | puh. 0505399551 jari.laurila@ikkunatjaovet.fi www.pihla.fi
Yhteisöllinen Uusikaupunki
Aloitan juttuni ensin kysymällä, onko kaupunkielämän yhteisöllisyys entinen normi, joka nyt on kadonnut? Onko kaupunkirakenne muuttunut niin, että yhteisöllisyys ei samalla tavalla pääse toteutumaan? Entä onko yhteisöllisyydellä nykypäivänä merkitystä? Puutalokortteli, joita Uudessakaupungissa on ilahduttavan paljon jäljellä, on itselleni eräänlainen kaupunkielämän yhteisöllisyyden symboli. Usean perheen yhteinen tila, jossa luonnostaan syntyy monimuotoista kanssakäymistä. Lapsille se on tarjonnut oman turvallisen yhteisön ja leikkialueen, jossa tarpeellinen valvontakin on hoitunut yhteisesti. Häivähdyksiä näistä vanhoista ajoista näkyy edelleen, mutta moni asia on myös ratkaisevasti muuttunut. Yksistään asumisväljyyden merkittävä kasvu on johtanut siihen, että vastaavan kokoisia yhteisöjä ei korttelitasolla enää synny. Vastaavasti työssäkäynti, vapaa-ajan viettotavat, harrastukset ja monet muut arkielämän keskeiset asiat ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet niin kuin kehittyvässä yhteiskunnassa kuuluukin. Elämän piiri on kaikilla laajentunut eksponentiaalisesti, eikä oma kortteli tai asuinalue enää samalla tavalla, jos lainkaan, ole yhteisöllisyyden pohjana.
ei mielestäni silti ole kadonnut ja kaupungilla itsellään on suuri merkitys sen toteutumisessa. Esimerkiksi kaupunkirakenteen kautta voidaan luoda luonnollisia yhteisiä tiloja, kaupunkilaisten olohuoneita, mikä kerää ihmisiä yhteen. Puhdasta kaupunkisuunnittelua hankalampi asia selittää on yhteisöllisyyden ilmapiiri, jolla kuitenkin on tärkeä merkitys siihen, kuinka kaupunki koetaan. On todella vaikea suoraan sanoa, mistä se muodostuu, mutta jokaisella kaupungilla on identiteetti, joka osaltaan vaikuttaa myös yhteisöllisyyden toteutumiseen. Identiteetti voi olla yhteisöllisyyttä korostava tai sitä heikentävä. Uudellakaupungilla se mielestäni on vahvasti yhteisöllisyyttä tukeva. Yhteisöllisyys ja sen tuoma tunne yhteisöön kuulumisesta, se että aidosti koet asuin- ja elinympäristösi juuri sinulle oikeaksi, on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta, niin myös näin elinkeinojohtajan näkökulmasta. Voimakkaasti kasvaneen työpaikkamäärän vuoksi Uudenkaupungin kaupunki on aivan erityisessä tilanteessa, jossa meidän on monipuolisesti ja myös monikielisesti tuotava esille kaupungin tarjoamat mahdollisuudet hyvään elämään ja autettava sen toteuttamisessa. Tähän meillä on hyvät edellytykset, kun ajatellaan vaikka tuoretta tutkimusta, jossa selvitettiin eri seutukaupungin vetovoimatekijöitä. Kyselyyn perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että Uusikaupunkilaiset arvostavat oman kaupunkinsa tarjoamaa elinympäristöä eniten kaikkiaan 55 kaupungin joukossa. Eli tutkijoiden sanoin: ” Uusikaupunki koetaan sisäisiltä vetovoimatekijöiltään Suomen parhaaksi seutukaupungiksi.” Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin alati muuttuvassa maailmassa. Jarkko Heinonen Elinkeinojohtaja Uudenkaupungin kaupunki
Yhteisöllisyys ja etenkään sen tarve
Vanhat Talot -tuotteilla lisätään näkyvyyttä ja muistetaan vapaaehtoisia Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma näkyy paitsi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, myös vuoden ympäri Vanhat Talot -tuotteiden myötä. UVT-tuotteilla kartutetaan pienimuotoisesti yhdistyksen kassaa, mutta ennenkaikkea lisätään näkyvyyttä ja muiste-
taan tapahtuman mahdollistavia vapaaehtoisia. – Joitakin tuotteita olemme lahjoittaneet tapahtumakohteiden isännille ja emännille – pitää muistaa, että koko tämä tapahtuma perustuu vapaaehtoisuuteen. Kohteiden omistajille ei makseta korvauksia Kuva: Tuija Talvitie
siitä, että he pitävät talojensa ovia avoinna kaikelle kansalle. Siksi olemme halunneet jollain konkreettisella tavalla kiittää heitä, ja UVT-tuotteet ovat siihen oiva tapa, kertoo Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Ajanko. Kuosin takana tunnettu muotoilijapariskunta UVT-tuotteiden kuosi on suunniteltu kahden vuoden takaisen Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuosin suunnittelijat ovat Saana Sipilä ja Olli Sallinen. Kuosi on suunniteltu niin, että se on helppo painaa erilaisiin tuotteisiin. – Tavoitteena oli orgaanisesti muotoutuva kuosi, jossa tunnistettavat kaupungin rakennukset lomittuvat keskenään, muotoilijapariskunta kertoi Instagramissaan työn valmistuttua. Paljon kansainvälistäkin huomiota muotoilu-urallaan
kerännyt pariskunta remontoi itse Kaarinassa asuttamaansa vanhaa kansakoulua, jossa on aikanaan asunut taiteilija Touko Laaksonen (Tom of Finland). Pariskunta on kertonut saaneensa ensi kosketuksen vanhojen talojen saloihin juuri Uudessakaupungissa, josta Olli Sallinen on kotoisin. Matkamuistoiksi mitä mainiompia Vanhat Talot -tapahtumassa kävijöille tuotteet ovat mainio tapa saada mukaan muisto, joka säilyy vuosikausia. Monet vierailijat myös vievät tuotteita ystävilleen lahjaksi. Tuotteita on myynnissä Vihreässä Lampaassa, KirjaVakassa ja Cafe Fránsissa. Tuotelistalla on tällä hetkellä ainakin keittiöpyyhkeitä, tarjottimia, muistikirjoja, postikortteja, kangaskasseja, baristaessuja, tiskirättejä ja muun muassa sammutinpeitepussi. Marko Vuosjoki
5.9.2019
17
Kuvat: Tuija Talvitie
Työväentalo toimii Vanhat Talot -tapahtuman keskuspaikkana ja tapahtumatukikohtana.
1800-luvulla yksityiskodiksi rakennettu puutalo toimi välillä Seikowin kouluna, nyt talossa toimii päiväkoti Tilkkutäkki.
Täysi tusina julkisia kohteita mukana!
Vanhoja taloja hyödynnetään myös julkisina tiloina Uudessakaupungissa Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma on pullollaan yksityisten ihmisten omistamia asuinrakennuksia, mutta ei sovi unohtaa myöskään julkisessa käytössä olevia rakennuksia. Vanhat Talot -tapahtumassa on tänäkin vuonna mukana myös tusinan verran julkisia kohteita. Tapahtuman tukikohtana ja tapahtumakeskuksena toimiva Työväentalo on tapahtumassa kävijöille ensisijainen julkinen kohde, jossa käynti on liki väistämätön. Työväentalon lisäksi
tapahtumavieraille avoimia julkisia kohteita ovat muun muassa päiväkoti Tilkkutäkki, Merimiehenkotimuseo, Kasvin Talo ja Hallun Koulu. Työväentalolla, tapahtumatukikohdassa, on viikonlopun aikana ohjelmaa ja sunnuntaina esimerkiksi Huutokauppa Helanderin maksuton esineiden arviointitilaisuus. Työväentalo on 110-vuotias perinteinen juhlien ja tapahtumien pitopaikka Uudessakaupungissa. Kasvin Talo on avoinna lau-
antaina kello 10–14. Talossa toimivassa kierrätyskeskuksessa voi tehdä löytöjä ja Puustin puoti myy talossa toimivien ryhmien tekemiä tuotteita. Henkilökunta luonnollisesti kertoo talon nykyisestä toiminnasta ja historiasta. Yksityiskoti, koulu ja nyt päiväkoti Keskellä Uudenkaupungin puutalomiljöötä, Vuorikadun ja Rauhankadun kulmassa, kauniissa
vanhassa puutalossa sijaitsee nykyisin päiväkoti Tilkkutäkki. Talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä yksityiskodiksi, mutta on toiminut pitkään myös Seikowin kouluna. Vuodesta 2003 saakka rakennuksessa on toiminut yksityinen päiväkoti Tilkkutäkki. Pihalla pidetään lauantaina lastenkirppis ja buffet kello 10–16. Tilkkutäkki on avoinna lauantaina kello 10–18. Merimiehenkotimuseo sijaitsee Myllymäen laidalla rakennuksessa, joka on yksi
Uudenkaupungin vanhimmista säilyneistä asuinrakennuksista. Tarkkaa rakennusvuotta ei ole tiedossa, mutta talo lienee rakennettu jo 1770-luvulla. Pieni talo on sisustettu kuvaamaan 1900-luvun alun uusikaupunkilaisen merimiesperheen kotia. Merimiehenkotimuseo on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 12–18. Museoon on ilmainen sisäänpääsy. Hallun kansakoulu rakennettiin 1900-luvun alussa ja koulu aloitti toimintansa vuonna 1904.
Nykyään Hallun koulutalo on kyläyhdistyksen omistama tila, jota vuokrataan muun muassa virkistyskäyttöön. Koulun pihapiirissä sijaitsevat jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, valaistu pururata/hiihtolatu, lentopallokenttä, pesäpallokenttä, koripallokenttä, ja muun muassa opastettu luontopolku. Hallun koulutaloon on Vanhat Talot -tapahtuman aikana vapaa pääsy. Marko Vuosjoki
VIIKONLOPUN EVÄÄT K-MARKET PIKKUHERKUSTA
Tarjoukset voimassa to 5.9. - su 8.9. 2019
Tuorepuristettu APPELSIINIMEHU
3 99 1 99 1 litra
0,5 litraa
1
1
00
29 200 G
TÄYTETYT PATONGIT
KAIKKI HYVÄ ON LÄHELLÄ
PIKKUHERKKU
Löfberg ICE Latte KAHVIJUOMAT
Pirkka Parhaat NAPOSTELUPORKKANA
Kaikki hyvä on lähellä. Koulukatu 2 Aukiolot 23500 Uusikaupunki ma-la 7-21 p. 044-766 1231 su 9-21
PRK
Take away KAHVI
3
99 KPL
0
50 MUKI
SALAATTIBAARI
9
90 KG
Seuraa meitä myös Facebookissa
18
5.9.2019
Huutokauppa Helander järjestää arviointi-tilaisuuden Vanhat Talot –tapahtumassa Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuman yhteydessä on myÜs mahdollista arvioittaa esineistÜä, jota suunnittelee myytäväksi. Helsingissä toimiva Huutokauppa Helander on nimittäin mukana tapahtumassa sunnuntaina tapahtuman tukikohtana toimivassa TyÜväentalossa. Arvioita tehdään ilman ajanvarausta ja maksutta kello 12–15. Ajanvarausta ei siis tarvita,vaan Helanderin väki palvelee asiakkaita vuoronumeroiden perusteella. Arviointi on avointa ja maksutonta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita jättämään esineitään myyntiin. Suurikokoisia esineitä, kuten huonekaluja ja painavia veistoksia voidaan arvioida kuvien perusteella. Mikäli asiakas on kiinnostunut kokonaisen koti-irtaimiston arvioinnista, on mahdollista varata aika erilliselle kotikäynnille. Päivän aikana intendentit arvioivat muun muassa koruja, lasi-, design- ja taide-esineistÜä, maalauk-
lyssä.
sia, valaisimia ja keräilykohteita, joiden myyntiin jättämistä omistaja harkitsee.
Entä mitä huutokaupassa ei kannata myydä? – Yksittäiset esineet, joiden taloudellinen arvo jää muutamaan kymmeneen euroon, lÜytävät uuden omistajan paremmin jonkin toisen myyntikanavan kautta. HenkilÜkuntamme kyllä kertoo, mikäli esineen myynti huutokaupassa ei ole kannattavaa, Helanderilta vastataan.
Minkälaista esineistÜä sitten kannattaa tuoda arviointiin? – Ostajiemme suosiossa ovat esimerkiksi korut, kellot ja hopeaesineet, monenlaiset kokoelmat, sotaan liittyvä esineistÜ kuten kunniamerkit, miekat, aseet, sota-ajan valokuvat ja postikortit, design- ja messinkivalaisimet, 1950–1960-lukujen tiikki- ja rottinkihuonekalut, käsinsolmitut matot, funkistyyliset villamatot, useamman henkilÜn vintage-astiastot, venäläinen esineistÜ, meriantiikki ja iäkkäät kalastusvälineet, signeerattu taidelasi ja -keramiikka sekä vanhat kauniit peltipurkit ja -rasiat. Helanderilla ostajansa lÜytävät hyvin monenlaiset ja yllättävätkin kohteet, joten kannattaa tarjota rohkeasti myÜs listan ulkopuolista esineistÜä, kerrotaan Huutokauppa Helanderin esitte-
Huutokauppa Helander on vuodesta 1994 toiminut huutokauppakamari. Sekä myyjä- että ostaja-asiakkaisiin kuuluu yksityishenkilÜiden lisäksi useita viranomaisia, julkisia tahoja ja yhteisÜjä. Toimitilat sijaitsevat Helsingin Viikissä, josta käsin Helander palvelee niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin asiakkaita. Marko Vuosjoki
Huutokauppa Helanderin johtava intendentti Hanne Siekkinen tuntee korut.
 †ˆ � ‰ † †
ƒ � ‰ �    ž
‹
• Â? –† —Â?‚Â? ‡   Â
   ž ¥
Â… ›ˆŒÂ“ ¥‚†
 ŒŒÂÂ?
Â? Â Â?Â
† ƒ ‡ƒ„„��
ˆÂ&#x;ˆ
Â… ‹ŒŒÂÂ? ‡ ” ˆ ˆ ˆ – ‡ ƒ „  ‹ƒ ‡ ‚ š ‡„ ‡ ‰™ „ ‡ ˆƒ
ƒ ™‰ŒÂÂ?
›‡ ‚Ž
• Â? — Â?ÂÂÂ
ÂœÂĽ
ˆÂ&#x;ˆ
‰ˆŒÂÂ?
Â… ŒŒŒÂ“ ¥‚†
 � �
¢
ž
‰ˆŒÂÂ? ™‰ŒÂÂ?
Â? ‰ Â? … ‹ŒŒÂÂ?
£££…‚¤¼…Œ�
Â? ‰ Â?Â
Â? ‰ Â?Â
† Â? ‡„„„  †    ˆŒÂ“ ‘™ŒŒÂ“”
 ’††Â?‡ Â?— ‡ €Â? ‡ Â?‡ † ƒƒ † Â? ˜ Â?Â?  Â
 ˜  ��  ‡  ˜ † ’‚‚�  † ‹ Ž…
 ˆŒÂÂ?
Â? Â?Â
œ ƒ�š’„
’ ˆ „ ‡ �‚ �‡ „€†š † ‚‚ ’�
Â?›ŒÂÂ?
� „ † ��� ˜ ƒ �‹ †
�‚����‡ ‡
‚ ƒ
„
… † ‡ ˆ … ƒƒ ˆ ƒ
† ‚ ‚ ƒ ‰ ƒ
Š ƒ  ‹ƒ ƒ ƒ
‚ ƒ ‘ Œ ˆ „ Š ƒ Ž † ƒ ƒ “  ‹ƒ ‹ƒ
 ÂÂ
 Â“
 † ‹ Ž…
ÂÂ?Â? Â?€ ˆ „
Œ
Š
ƒ „ „
ƒ
ƒ ƒ ’ „ ƒ  „ ƒ Š † „  ‰ ” ‚ … ƒ Ž • ‚ ƒ ‰ ƒ ƒ † ƒ ‚ ƒ ™ Ž “ �‹ƒ † „ ˆ �‰‹ƒ   –
Â?ŒŒÂ
Â? Â? Â?Â
 Â?€ ƒ Â?Â?Â? ÂĄ Â? ‘ ’Ž ‹ŒÂ“” Â? Â? Â?Â
 ��� �  € �‚ ƒ� ‚ ‚‚„… ƒ  ‚ ‚ � �‚ † ‚ † ‚�ƒ�€  ‡  ‚�
‘ Â’ Â… ™ŒŒÂ“”
Š ” ˆ … ‚ ƒƒ
Â… ‹ ÂÂÂ?
‰ ” • ƒ  ‡ �‡ ƒ ‚ † ‚ ‚ ƒ ‡‰ ƒ … „ “ ‚ ƒƒ Š
 † ‹ Ž…
 � � � �
� � �     € ‚ ƒ„„„ …
ˆÂÂ
Â?Â?ŒŒÂÂ?
Ž † ƒ ‘ „ Œ � ’ ˆ “ … ƒƒ ˆ  ’††�‡ �— ‡ ƒ ’ � ” „
„ • ƒ ‰ „ ƒ – —  ‰ ˜ — � ƒŒ … — ˜ ƒŒ
‡ — � � ˜ ƒŒ
 � �  ��� � ��   �  €  � � ��  �  � ‚
Â? Â? Â? Â?   Â €‚
ˆÂ&#x;ˆ
Ž †† ‰™ „ ‡ ™ ™ „ ™ ƒ „
ˆŒŒÂÂ?
Â? Â? ƒ Â?Â?Â? ‘ ’Ž ˆŒÂ“”
ˆ‰Â
 † ‹ Ž…
‹Â?ÂŒÂÂ?
Â? Â? Â?Â
 �
5.9.2019
19
Kirja kertoo talojen tarinoita
”Uusikaupunki ja sen vanhat talot ansaitsivat kirjansa” Uudenkaupungin Vanhat Talot -kirja esittelee yli 20 kohdetta seikkaperäisesti ja upeilla kuvilla höystettynä. Patinoituneita lattilautoja, vetoisia kamareita, kupruisia pinkopahveja, suojaisia puutarhoja… Tuhansia työtunteja, kilometreittäin seinäpaperia, roskalavojen aarteita ja lukuisia ihastuttavia perimätarinoita Uudenkaupungin vaiherikkaan historian varrelta. Näillä sanoilla Päivi Sappinen ja Tuija Talvitie avaavat teoksensa Uudenkaupungin Vanhat Talot - kirjan, joka näki päivänvalon kaksi vuotta sitten, Uudenkaupungin juhlavuotena. Sappinen kirjoitti kirjan tekstit ja Talvitie otti kuvat. Kirja on Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen oma-
Kuvat: Tuija Talvitie
kustanne. Kirja julkaistiin keväällä 2017, sopivasti herättämään kiinnostusta lukijoissaan ennen syyskuista Vanhat Talot -tapahtumaa. – Lähtöideana oli se, että mielestämme Uusikaupunki ansaitsi juhlavuotenaan kirjan. Tietenkin halusimme samalla lisätä oman tapahtumamme näkyvyyttä ja kerätä myös hieman varoja toimintaamme, kertoo kirjaidean äiti, Taina Nikula. Uudenkaupungin Vanhat Talot -kirjaa myydään uusikaupunkilaisissa kirjakaupoissa ja muun muassa Cafe Fransissa sekä Vihreässä Lampaassa Uudessakaupungissa. Kohteiden historiaa ja nykyhetkeä Kirjassa esitellään yli kaksikymmentä vanhaa uusikaupunkilaista kohdetta. Kuten tekijöiden alkutekstissä mainitaan, kirjan taloilla on yhteistä se, että ne ovat seisseet Uudenkaupungin katukuvassa pitkään, useimmat jo toistasataa vuotta. Kirja toimii paitsi mainiona muis-
Kirjan taitosta on vastannut Anne-Mari Sironen.
tona Vanhat Talot -tapahtumasta, myös tiedonjanon osittaisena sammuttajana niille, jotka eivät tapahtumaan ehdi. Kirjassa ei tyydytä vain kertomaan taloista kylmiä faktoja, vaan tekstit sisältävät tarinoita talojen historiasta – ja nykyhetkestä ja nykyisistä asukkaista. Tiesitkö esimerkiksi, että Heidi ja Petteri Bröströmin lapsineen asuttamassa, vuonna 1931 rakennetussa Kukonmäellä sijaitsevassa talossa oli aikoinaan korttelin ainoa yleinen sauna? Tai että Kirsti ja Pekka Ajangon asuttamassa, vuonna 1857 rakennetussa talossa nykyinen päämakuuhuone on toiminut aikanaan karjasuojana. Nämä toimikoon parina esimerkkinä siitä, miten paljon historiaa ja mielenkiintoisia faktoja kirjasta löytyy. Etenkin hivenenkin historiasta ja vanhoista taloista kiinnostuneille Uudenkaupungin Vanhat Talot -kirja on ehtymätön mielenkiinnon kohde ja suositeltavaa lukemista. Marko Vuosjoki