Suosittu kampanja jatkuu! TURUN
SEUTUSANOMAT ROMUT EUROIKSI!!
31. maaliskuuta 2022 Kevään odotus alkaa pihalta - kerää vinkit talteen
Romuautosi noudettuna 150 €, toimitettuna toimipisteeseemme 200 € Meiltä saat virallisen romutustodistuksen. Valko Ky, Kirikalliontie 8, Ihode
Aika vaihtaa kesärenkaisiin on pian
P. 0400596423, 0440596423 (myös whatsapp) myynti@valko.fi
s. 8
s. 6
SEUTUSANOMAT VAKKA
UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO RIVITALOSTA, Vehmaa
KERROSTALOSTA, Laitila
Saarikontie 12, 2h+k, 53 m². Siisti päätyasunto. Asunnossa mm. keittiö uusittu 2020 ja taloyhtiössä on mm. katto, käyttövesi- ja lämmitysputket uusittu. Lämmin varasto. Taloyhtiössä on hyvä puulämmitteinen sauna. Velaton hintapyyntö 49.000 €. (myyntihinta 42.000 € + lainaosuus 7.000 €)
Vihtorinkatu 4, 3-5h+k, 104 m², 2. krs. Tilava ja hyväkuntoinen asunto aivan keskustassa. Keittiössä kauniit kaapistot puuovilla. Ison olohuoneen yhteydessä ruokailuhuone. Kiva uniikki asunto. Hintapyyntö 105.000 €.
RIVITALOSTA, Uusikaupunki
Vuokkopolku 3, 5-6h+k+takkah. +saunaos.+työhuone+var.+at. Hyväkuntoinen koti keskustassa, lähellä sekä kouluja että keskustan palveluja. Työhuoneeseen on myös erillinen sisäänkäynti. Suojaisa, aurinkoinen tontti 1100 m². Hintapyyntö 188.000 €.
Majavakuja 1, 2h+k+s, 63 m². Peruskuntoinen rivitalon päätyasunto. Kiva takapiha. Häkkivarasto ja autopaikka. Taloyhtiössä on myös pesutupa ja kuivaushuone. Hintapyyntö 79.000 € OMAKOTITALO, Lokalahti Erkontie 8, 4h+k+2wc+saunaos. 120 m². Aivan Lokalahden keskustassa 1-kerroksinen omakotitalo. Pieni helppohoitoinen tontti 780 m². Hintapyyntö 65.000 €
OMAKOTITALO, Laitila
Katinhännäntie 178, 4h+k+ saunaos. + yläkerrassa 1h +iso ullakkotila. Lähivuosina on uusittu mm. julkisivu, katto sekä sisätiloja. Talossa tilava keittiö, joka uusittu ja iso sali, joka kaipaa uusia pintoja. Iso ulkorak. Tontti 7320 m². Hintapyyntö 119.000 €.
Katso kohteitamme: www.oikotie.fi
MUUTTO- SOUVENAID 72 PULLOA MY YNNIN Souvenaid on kliininen VIIMEISET ravintovalmiste erityisesti varhaisen taudin PÄIVÄT! Alzheimerin ruokavaliohoitoon. TO-LA 00 Tule tekemään löytöjä! Tarjous voimassa 31.3.-30.4.2022.
Liike poikkeuksellisesti suljettu ma-ti 4.-5.4.
KE 6.4. AVAAMME UUDESSA LIIKETILASSA Alinenkatu 19 (ent. Väriuki).
SEURAA ILMOITTELUA! UUSIKAUPUNKI
Alinenkatu 23 • P. 02 848 800 Ark. 9-17.30, la 9-14 • kesport@kesportuki.fi
K AKKUK A H V IT!
BIKE & BOAT WORLD MUUTTI KAARINAAN! 1.-2.4.2022 juhlitaan juhlalliset avajaiset uudessa myymälässä osoitteessa Autoilijankatu 31, Kaarina! Uudessa upeassa myymälässä Nimbus-, Alukin-, Silver-, TG-, Terhi-, Fasterveneet, Honda-, Aprilia- sekä Moto Guzzi-moottoripyörät sekä Segway- ja CFMoto-mönkijät. Lisäksi saat meiltä ajovarusteet sekä pienkoneet.
VO ITA LIP U T!
Paikalla Honda Fireblade -simulaattori – voita liput Suomen MotoGP -kisoihin!
Löydät meidät bikeworld.fi sekä boatworld.fi sivustoilta. TURKU Autoilijankatu 31, Kaarina I 0207 757 340 I info.turku@bikeworld.fi
6. VSK
13.
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY
huhtikuuta
31.3.2022 TERV
UUSIT ETULOA TUTU TUIHIN ST TILOIHUMAAN I M M E!
175
(norm. 210€)
Osallistu Facebook-sivuillamme kyselyyn, vastanneiden kesken arvotaan älykello.
1
Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista.
Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä.
Vakka-Suomenkatu 18, 23500 Uusikaupunki puh. (02) 8426 100 uusi_apteekki.uusikaupunki@apteekit.net
2
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
n PÄÄKIRJOITUS
n SEURAKUNTAKOLUMNI
n MIELIPIDE
Hallitukselta odotetaan toimia
Aprillii, syä sillii…
Tänä kesänä tarvitaan joka tilkku viljelyyn
Harvoin ovat kuluttajat olleet yhtä kiinnostuneita hallituksen lisätalousarvioesityksistä ja kevään kehysriihestä kuin nyt. Ukrainan sota on aiheuttanut Suomessakin talousmyllerryksen, joka näkyy jo kuluttajan kukkarossa. Tätä kirjoittaessani Ukraina on puolustautunut hyökkäävää Venäjää vastaan jo reilun kuukauden. Sodan vuoksi ensisijainen hätä on tietenkin Ukrainassa, jossa ihmiset taistelevat maansa itsenäisyyden puolesta ja oman henkiin jäämisensä puolensa. Nälänhätä on monilla alueilla todellinen, ja pakolaisten määrä on jo ylittänyt kolmen miljoonan rajan. Meillä Suomessa ongelmat ovat siis vähäiset. Siltikin, Ukrainan sota näkyy meidän kukkaroilla, ja hallitukselta odotetaankin kuumeisesti toimenpiteitä. Inflaatio uhkaa nousta jopa reilusti yli viiden prosentin. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli Suomessa tammikuussa 4,4 prosenttia ja helmikuussa 4,5 prosenttia. Sittemmin muun muassa polttoaineiden ja ylipäänsä energian hinnat ovat nousseet edelleen. Hallitus on tullut jo hieman vastaan, muun muassa työmatkavähennyksen verohyödyn pienellä lisäyksellä, mutta lisätoimia odotetaan. Julkisuudessa esillä on ollut muun muassa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poistaminen, ammattiajoon käytettävän dieselin verohelpotus ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyksen siirtäminen. Näillä kaikilla on positiivista vaikutusta – joillekin enemmän, toisille vähemmän. Suomessa otetaan usein mallia Ruotsista. Kun ajatellaan yksityisautoilijaa, yksi Ruotsin ratkaisu voisi olla suositeltava myös Suomeen. Ruotsissa päätettin kompensoida polttoaineen hinnan nousua maksamalla autoilijoille kertaluonteinen polttoainekorvaus; sata euroa per auto, tietyillä alueilla asuville 150 euroa per auto. Tämä onnistuisi Suomessakin Traficomin järjestelmän kautta helposti – paljonko se sitten valtiolle maksaa, on toinen asia.
Ja jua kuravettä pääl! Yksi lapsuuden iloisia kevätperinteitä on aprillipäivän narraaminen. Ai, miten kivalta tuntui, kun narraaminen päättyi nauruun ja myöhemmin kaikki muistivat hyvällä hauskan jekun. Meillä kotonakin joka vuosi muistellaan, kuka lähti pihalle katsomaan uutta lentokonettamme, kuka saunasta hakemaan suklaamunia. Viimeisen kahden vuoden aikana olen harmistunut palturin puhumiseen ympärivuotisena ilmiönä. Joka kerta someen mennessä harmittaa, kun kaikenmaailman höpöpuheita uskotaan. Ensin koronan salaliittoteoriat ja nyt sotapropaganda. Ihmisten ahdistusta hyväksikäytetään. Erilaisten pelkojen jyllätessä ja sekavien uutiskuvien velloessa ihmisen voi olla vaikea keskittyä arvioimaan, mikä voi olla totta. Pahiten sattuu se, että valheiden levitys on tietoista hyödyn hakemista. ”Kunpa maailmalla olisi vain yksi totuus ja yksi megafoni sen kuuluttamiseen.” Tähän yksinkertaisuuteen ei koskaan ole ollut oikeasti mahdollisuutta ja ihmiskunnan yhteisten suurten kertomusten yhdistävä voimakin on rapistunut jo viime vuosisadalla. Ihmiskunnan suurilla yhteisillä kertomuksilla tarkoitan raamatunkertomuksia länsimaissa. Kaikki ovat tunnistaneet Nooan arkin, Egyptin orjuuden, Daavidin ja Goljatin, Golgatan sovituksen ja ylösnousemuksen toivon. Niiden avulla on luotu yhteenkuuluvuus ja analyysi tulevaisuuden ja toivon mahdollisuuksista. Jos tämän maailman logiikka toimii niin, että vahvin voittaa, raha päättää ja suurin on oikeassa, niin suuret kertomukset kertovat asian toisin. Totuus voittaa. Pienikin voi pärjätä. Vapaus on parempi kuin orjuus. Paha saa palkkansa. Viimeisen sanan sanoo rakkaus ja hyvyys. Toista ei voi muuttaa, muutos lähtee aina omasta itsestä. Emme voi muuttaa itänaapurin johtajaa. Emme voi sammuttaa somen vihapuhetta yhtymällä siihen. Voimme sitoutua omassa elämässämme totuuteen ja hyvyyteen. Tämä maailma muuttuu niin paljon rauhallisemmaksi, kun jokainen alkaa itsestään rauhantyön. Kun itse on rauhan puolella, oppii havaitsemaan, kuka on riidankylväjä. Kun itse tekee hyvää sen verran, kun pystyy, tuo pisara valtameressä vaikuttaa. Se muuttaa oman sydämen. Se tuo rauhan.
Marko Vuosjoki Päätoimittaja
Tiina Rautiainen Kustavin ja Taivassalon pappi
Koronapandemian alkaessa kaksi vuotta sitten olimme tuntemattoman uhkan edessä. Yhteiskunnasta löytyi valmius hyvin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin: Uusimaa eristettiin muusta Suomesta, ravintolat laitettiin kiinni, työpaikoilta siirryttiin etätöihin ja lapset otettiin pois kouluista muutaman päivän varoitusajalla. Nyt käsillämme on uusi, vakavuudeltaan koronaan rinnastettava kriisi, mutta päättäväisyys loistaa poissaolollaan. Ruoan hinta on nousussa ja monet suomalaiset ovat huolissaan, riittävätkö rahat ruokaan, ja onko sitä edes saatavilla. Maatalouden kriisi ei ole tullut yllätyksenä, vaan tilojen tilanne on heikentynyt jo pitkään. Suomalainen ruoka joutuu kilpailemaan saksalaisten ja hollantilaisten hintojen kanssa. Voimakkaasti keskittynyt kauppa kilpailuttaa tuottajia toisiaan vastaan ja halpuuttaa tuottajahinnat naurettaviksi. Viljelijän tuntipalkka ei nouse edes kuuteen euroon. Suomeen on tulossa kymmeniä tuhansia pakolaisia Ukrainasta. Heidätkin pitää ruokkia. Ukrainassa on kohta kevätkylvöjen aika, mutta tapahtuuko jotain? Tärkeän viljanviejän vientisatamat on saarrettu mereltä. Nälkä kasvaa Lähi-Idässä sekä Itäja Pohjois-Afrikassa. Suomalaista ruokaa tarvitaan myös Suomen ulkopuolella. Energian ja lannoitteiden hintojen noustua viljelijät pohtivat parhaillaan, kannattaako peltoja tänä kesänä edes kylvää. Tällaista kysymystä ei yhdenkään viljelijän pidä nyt joutua esittämään! Jos ensi kesän sato jää heikoksi, heijastuu tämä myös seuraaviin vuosiin. Joka tilkku tarvitaan nyt viljelyyn, maksoi mitä maksoi. Kristillisdemokraatit julkaisi viime viikolla maatalouden tukemiseksi pitkän listan keinoja, jotka olisi voitu jo ottaa käyttöön. Niissä ei ole mitään ihmeellistä. Hallituksen hidasta toimintaa sen sijaan on vaikea ymmärtää. Valtiovarainministeri Saarikko kertoi viime perjantaina, että hallitus tukee maataloutta 300 miljoonan euron hätäapupaketilla. Keinojen osalta joudumme vielä odottamaan Euroopan unionin hyväksyntää. Pitkien kuljetusmatkojen päässä olevalle Suomelle ruokaomavaraisuus on elinehto. Tämä pitää myös EU:ssa ymmärtää.
Mimosa Helander Puheenjohtaja Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piiri
n KANNANOTTO
Ylimääräiset indeksitarkistukset eläkkeensaajille ovat nyt välttämättömiä Eläkkeensaajien Keskusliitto vaatii, että eläkkeensaajien tukemiseksi on kansaneläkeindeksiin toteutettava ylimääräinen korotus tehtävä mahdollisimman pian. Lisäksi työeläkkeiden indeksitarkistus on tehtävä vuodenvaihteen lisäksi myös heinäkuussa. Hallitus ilmoitti 18. maaliskuuta linjauksistaan koskien määräaikaisia täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Välittömät toimet kohdennettiin palkansaajille työmatkavähennyksen parantamiseen sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöveros-
ta määräajaksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lisätoimia on tulossa ainakin maataloudelle ja kuljetuspuolelle. Eläkejärjestöt ovat yhdessä ja erikseen ilmoittaneet pitävänsä päätöstä epäoikeudenmukaisena maamme eläkkeensaajille ja vaatineet hallitukselta myös heille suunnattuja täsmätoimia. – Otammekin nyt ilolla vastaan sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen tekemän esityksen ylimääräisestä kansaneläkeindeksin korotuksesta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko. Helmikuussa yleinen in-
flaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 4,5 prosenttia. Asiantuntijat ovat arvioineet, että maaliskuussa hinnat tulevat nousemaan yli viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Eniten nykyisessä tilanteessa on häviämässä omakotitalossa asuva, sähköllä tai öljyllä kotiaan lämmittävä autoilija, jolla kotitalouden inflaatio voi nousta maaliskuussa jopa kymmeneen prosenttiin. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan ruoan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna viidestä kymmeneen prosenttia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on arvioinut, että Suomessa ruokaan me-
nee vastedes jopa viidennes tuloista, kun nyt tuo osuus on 11 prosenttia. Tilanne on siis oleellisesti pahentunut hallituksen edellisen päätöksen jälkeen. Eläkkeensaajienkin tilannetta on nyt pakko tarkastella uudelleen. – Nyt jos koskaan tarvitaan konkreettisia tukitoimia toimeentuloluukulle ohjaamisen sijaan, Kokko jatkaa. Eläkkeensaajien Keskusliitto kannattaa lämpimästi ministeri Sarkkisen tekemää esitystä kansaneläkeindeksiin toteutettavasta ylimääräisestä indeksitarkistuksesta ja vaatii sen toteuttamista mahdollisimman nopeasti.
– Lisäksi esitämme, että maassamme otetaan käyttöön väliaikaisesti menettely, jossa työeläkkeiden indeksitarkistukset tehdään kahdesti vuodessa. Tällainen käytäntö oli voimassa vuosina 1977-1984, jolloin keskeisin syy asiaan oli 1970-luvun alkupuolella öljykriisin seurauksena valloilleen päässyt inflaatio. Indeksikorotus työeläkkeisiin tehtäisiin vuodenvaihteen lisäksi heinäkuun 1. päivänä, jolloin tarkistuksen määrä olisi kaksiviidesosaa seuraavan vuodenvaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta. – Kansaneläkkeisiin tehtävä ylimääräinen tasokoro-
tus sekä esittämämme malli työeläkkeiden korotukseksi auttaisivat eläkeläisten elämää elinkustannusten nopeasti noustessa. Työeläkkeiden osalta se ei juurikaan toisi lisäkustannuksia. Tänä vuonna eläkemeno lisääntyisi mutta se pienenisi vastaavasti ensi vuonna, koska seuraavan vuodenvaihteen indeksikorotus olisi normaalia pienempi. Lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano edellä mainittujen indeksitarkistusten toteuttamiseksi tulee käynnistää välittömästi, toiminnanjohtaja Kokko päättää.
Seutusanomat Vakka
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
OSTETAAN EDULLISET
TURUN
SEUTUSANOMAT
perämoottorit kunnossa tai epäkuntoiset Yamaha 2-30hv ja Evinrude/Johnson 6-15hv useampikin kerralla. Tarjoa! Puh. 0407061756
PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI TURUN
SEUTUSANOMAT NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN
Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.
Lue uutiset isompana Osallistuvan budjetoinnin avulla edistetään muun muassa ikäihmisten hyvinvointia. Kuva: Johanna Lepänlehvä.
Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.
Laitila varaa 100 000 euroa osallistuvaan budjetointiin – keskiössä ikäihmiset
Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!
LAITILA Laitilan kaupunki varaa tämän vuoden osallistuvaan budjetointiin 100 000 euroa. Asiasta päätti kaupunginhallitus maanantaina 14. maaliskuuta. Tämän vuoden osallistuvan budjetoinnin painopisteenä on ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä sekä osallisuutta. Osallistuva budjetointi sisältää neljä vaihetta, joista ensimmäinen on yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemien
ehdotusten kerääminen. Ehdotuksia voi tehdä 28.3.–14.7. Toisessa vaiheessa kaupunki arvioi ehdotukset ja tekee ehdot täyttävistä ideoista toteutusarvioinnin ja suunnitelmat. Seuraavaksi laitilalaiset voivat äänestää tarkempaan muotoon hiotuista suunnitelmista omaa suosikkiaan sähköisellä lomakkeella tai kaupunginkirjastossa. Äänestys järjestetään toukokuussa. Neljäs ja viimeinen vaihe sisältää eniten ääniä saaneiden ehdotusten julkistamisen ja toteuttamisen. Äänestystulosten perusteella toteutukseen
valikoituvat eniten ääniä saaneet ideat, jotka mahtuvat 100 000 euron budjettiin. Kaupunki julkaisee tuloksen toukokuun lopussa. Ideat toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Laitila otti osallistuvan budjetoinnin käyttöön ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Sen avulla asukkaat saavat tuoda esiin omia ideoitaan tietyn rahasumman käyttämiseksi. Ehdotettavien ideoiden on oltava muun muassa kaupungin arvojen ja strategian mukaisia, yleishyödyllisiä ja mahdollisimman monelle iloa tuottavia ja kus-
tannusten on pysyttävä määrärahan mukaisina. Kaupunki päättää osallistuvasta budjetista vuosittain, mikä mahdollistaa erilaiset hankinnat ja kertaluontoiset projektit. Hankkeita voivat olla muun muassa erilaiset tapahtumat tai määräaikaisen työntekijän palkkaaminen. Osallistuva budjetointi on melko tuore tapa ottaa kuntalaiset mukaan päätöksentekoon. Varsinais-Suomessa ainakin Turku ja Masku ovat ottaneet sen käyttöönsä viime vuosien aikana. Liisa Kallio
ME EMME HUKU
MAINOSTEN JOUKKOON! Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa. TURUN
SEUTUSANOMAT
Vehmaan viime vuoden tilinpäätös yli 800 000 euroa plussalla VEHMAA Vehmaan kunnan tilinpäätös vuodelta 2021 on 825 989 eurolla ylijäämäinen. Myös taseeseen on kertynyt ylijäämää noin 1,1 miljoonaa euroa. Kunnan taloudellinen tilanne onkin parantunut sitten vuoden 2020, jolloin taseessa oli ylijäämää noin 270 000 euroa. Kunnanjohtaja Ari Koskisen mukaan hyvään tulokseen vaikutti ratkaisevasti valtuuston vuonna 2019 hyväksymä talousoh-
jelma ja sen toteuttamisen jatkaminen viime vuonna. – Pitkäjänteinen ja hyvä yhteistyö viran- ja toimenhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden välillä tuotti hyvän tuloksen vuoden 2021 tilinpäätökseen. Strategiamme suunnan mukaisesti tulemme yhdessä tekemään Vehmaasta vielä pikkuisen paremman, hän sanoo. Kunnan haasteena Koskinen nostaa esiin väkiluvun laskun pysäyttämisen
ja sen kääntämisen kasvuun. Tilanteessa on kuitenkin myös valoa, sillä Vehmaa maksoi viime vuonna vauvarahaa 25 kertaa, mikä on yhdeksän lasta enemmän kuin vuonna 2020. Yhteensä vauvarahaa kului 7500 euroa. – Väkiluvun laskusta huolimatta varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on lisääntynyt, mikä tarkoittaa sitä, että kunnallamme on vetovoimaa lapsiperheiden suunnalla.
Vehmaa joutui vuonna 2019 valtion kriisikuntamenettelyyn. Koskinen toivoo kyseisen aikakauden päättyvän pian. – Vuoden 2021 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen onkin toivottavaa, että Vehmaa ”vapautuisi” valtion asettamasta talouden arviointimenettelystä, hän sanoo.
!
Kattojen KINGI
Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk
Liisa Kallio
3
4
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
Ukille reilut 33 miljoonaa valtionosuuksina UUSIKAUPUNKI Valtiovarainministeriön peruspalvelujen valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuriministeriön opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiset valtionosuusrahoitukset Uudellekaupungille olivat kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Ministeriöiden päätösten mukaisesti Uudellekaupungille valtionosuuksina maksettava kokonaismäärä on 33.645.124 euroa. Kaupunginhallitus merkitsi päätökset tiedoksi ja päätti tyytyä niihin.
Kustavin kunnanjohtajaksi valittu Rauno Peltola suunnittelee hankkivansa kodin saaristokunnasta
KUSTAVI Kustavin kunnanjohtajaksi 14. maaliskuuta kunnanvaltuustossa äänestetty Rauno Peltola aikoo ottaa viran vasMarko Vuosjoki taan. Peltola kertoo, että käytännössä asia etenee hänen toimittamansa suostumuksen jälkeen johtajasopimuksen tekoon. Mikä sai Liedon kunnan hallintopalvelujen toimialajohtajana ja viivuorohoitoryhmän Vink- me aikoina sijaistavana kilään vuorohoidon tar- kunnanjohtajana työspeen lisääntyessä. kennelleen Peltolan haAiemmin kunnalla ei keutumaan töihin Kusollut tarjota vuorohoito- taviin? paikkoja ja tarve sen jär– Ajatus kustavilaisuujestämiselle oli vähäistä, den erityisyydestä houminkä takia se otti palve- kutteli. Kyseessä on pielusetelin käyttöön. ni kunta, joka kuitenkin pärjää hyvin omillaan, Liisa Kallio elinvoimaisena ja itsenäisenä, Peltola sanoo. Tällä hetkellä Salossa asuva Peltola perheineen suunnittelee kodin hankintaa Kustavista. – Pidämme yhden kodin Halikossa ja toista olemme katselleet Kusautopalveluista ja tätä tavista, jotta pääsisimme kautta saada seudulle osaksi tätä kaunista saakustannustehokkaampia ristokuntaa. Asuntotarlatauspisteitä. jontaa ei vain tunnu oleTaivassalon rahoitus- van paljon, hän kertoo. osuus olisi ollut 5772 euVahvan saaristolaisiroa. Hankkeen kokonais- dentiteetin omaavassa budjetti oli 214 000 euroa. Kustavissa kunnanjohtajan tulee Peltolan mukaan olla kotonaan, läsnä Liisa Kallio ja lähellä muita asukkaita. – On hyvä olla tiiviisti osa yhteisöä, yksi kuntalaisista. Minulla ei ole
Vehmaa lopetti vuorohoidon palvelusetelin käytön VEHMAA Vehmaan kunta on päättänyt lopettaa vuorohoidon palvelusetelin käytön. Asiasta päätti kunnanhallitus. Palvelusetelillä hankitulle varhaiskasvatukselle ei ole enää kunnassa tarvetta, sillä Vehmaan kunta perusti viime vuoden syyskuussa oman
Taivassalo ei osallistu sähköautohankkeeseen TAIVASSALO Taivassalon kunta ei osallistu Ukipoliksen sähkö-, hybridi- ja kaasuautopalveluiden käyttöönottoa Vakka-Suomessa edistävään hankkeeseen. Kunnanhallitus päätti asiasta 28. helmikuuta. Hankkeen tarkoitus oli jakaa tietoa sähkö-, hybridi- ja kaasu-
Pahkajärven uimaranta rajattiin yleisten uimarantojen ulkopuolelle LAITILA Leinmäellä Laitilassa sijaitseva Pahkajärven uimaranta poistuu yleisten uimarantojen listalta ennen kuluvan vuoden uimakauden alkua. Asiasta päätti Laitilan sivistysvaliokunta torstaina 17. maaliskuuta. Jatkossa uimarannan ylläpidosta huolehtii Leinmäen kyläyhdistys. Kaupunki kuitenkin kunnostaa rantaa vielä tämän vuoden aika-
na muun muassa ruoppaamalla ja tuomalla lisää hiekkaa. Koska Pahkajärven uimaranta ei ole enää yleinen uimaranta, ei terveystarkastaja käy mittaamassa veden laatua eikä valvomassa rannan turvallisuutta. Kaupungille jää vielä seitsemän yleistä uimarantaa. Liisa Kallio
LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA
TURUNSEUTUSANOMAT.FI
siteitä entuudestaan muuten Kustaviin, paitsi veneilijänä se on kyllä tullut tutuksi, hän toteaa. Peltolan mielestä uutena kasvona on erityisen tärkeää tehdä itseään tunnetuksi. Ei vähiten siitä syystä, että nykyinen kunnanjohtaja Veijo Katara on tehnyt Kustavissa todella pitkän uran. – Yli 30-vuotinen virkasuhde on poikkeuksellinen, Peltola jatkaa. Kuntien rooli on murroksessa sote-uudistuksen myötä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille, kunnan rooli elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa. Niin ikään TE-palveluihin liittyvät uudistukset muuttavat toiminnan järjestämisen edellytyksiä. Alkuvuosi on ollut melkoista kuntaorganisaatioiden myllerrystä. Useamman varsinaissuomalaisenkin kunnan johtotehtävissä on tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia. Rauno Peltola on toiminut tammikuusta alkaen vs. kunnanjohtajana Liedossa, sillä entinen Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela siirtyi Rauman kaupunginjohtajaksi. Nykyisen kunnanjohtajan Veijo Kataran viimeinen varsinai-
Liedon kunnan hallintopalvelujen toimialajohtajana sekä vs. kunnanjohtajana työskentelevä Rauno Peltola on yhteiskuntatieteiden maisteri ja oikeustieteen kandidaatti. Huhtikuusta alkaen hän perehtyy Kustavin kunnanjohtajan tehtäviin. Kuva: Liedon kunta.
nen virantoimituspäivä on huhtikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen hän on vuosilomalla eläkkeelle jäämiseensä saakka. – Mika Ingi aloittaa Liedon kunnanjohtajana 1.4. Tässä on siis huhtikuun aikana perehdyttämistä luvassa puolin ja toisin Liedossa Mikan ja Kustavissa Veijon kanssa,
Peltola kertoo. – Irtisanoutumisajat kuntasektorilla ovat melko pitkiä, mutta tarkoituksena on päästä aloittamaan uusissa tehtävissä mahdollisimman pian. Näyttää siltä, että aika hyvin saadaan asia ratkeamaan, hän lisää. Katariina Mäkinen-Önsoy
Kustavilaisnuoret voivat hakea Nuori Yrittäjä -rahoitusta 1.4. asti KUSTAVI Leader-yhdistys I samma båt – Samassa veneessä on lanseerannut uuden rahoituksen Kemiönsaarella, Kustavissa ja Paraisilla asuville nuorille: Nuori Yrittäjä rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria yrittämään ja varmistamaan itselleen samalla kesätyöpesti. Maksimissaan 25-vuotiaat, edellä mainituissa kunnissa asuvat nuoret voivat hakea jopa 1 000 euron tukea oman yrityksen perustamiseen. Nuori Yrittäjä -rahoi-
tuspilotti pyörähti käyntiin viime kesänä, jolloin Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-nimisen yrityksen perustamiseen. Venekuvauksen liikeideana on kuvata yksityishenkilöiden veneitä dronella. Pilottiprojekti onnistui hyvin ja Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kaudella. Nuori yrittäjä kertoo kokemuksistaan videolla, jonka voi katsoa Facebookissa ja Instagramissa @sameboatLAG tunnisteella. – Pilottiprojekti osoit-
ti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta nuorille. Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistyksessä nuorisorahoitusten hanketyöntekijänä työskentelevä Nelli Salonen sanoo. Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elättä-
misen keinona. – Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman. Nuori Yrittäjä -rahoituksen hakudeadline on perjantaina 1. huhtikuuta. Rahoituspäätöstä voi odottaa saapuvaksi kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteessa www.sameboat.fi/ nuoriso. Katariina Mäkinen-Önsoy
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
5
Säästöpankki Kalanti-Pyhäranta teki vahvan tuloksen TALOUS Säästöpankki KalantiPyhärannan liiketoiminnan kehitys jatkoi vuoden 2021 aikana vahvalla nousujohteisella uralla. Pankin liikevoitto kasvoi 8,4 prosenttia 1,78 miljoonaan euroon erityisesti asiakasliiketoiminnan vahvan tuloksen siivittämänä. Pankin korkokate säilyi alhaisesta korkotasosta huolimatta lähes ennallaan 3,2 miljoonassa eurossa, kun taas nettopalkkiotuottojen määrä kasvoi yli viidenneksellä 2,7 miljoonaan euroon. Pankin luottokanta kasvoi 3,1 prosenttia yhteensä 186,6 miljoonaan euroon, talletukset 3,3 prosenttia 179,9 miljoonaan euroon ja asiakkaiden rahasto- ja vakuutussäästöjen määrä yli 17 prosenttia 84,2 miljoonaan euroon. Liiketoimintavolyymien kasvun rinnalla pankin vakavaraisuus vahvistui vuoden aikana yli prosenttiyksikön verran
26,13 prosenttiin. – Vuosi 2021 oli meille monin tavoin onnistunut, ja siten hieno osoitus pankkimme määrätietoisesta etenemisestä kannattavan kasvun polulla. Huipputuloksen taustalla on sitoutuneen ja osaavan henkilöstömme tekemä sinnikäs työ asiakkaidemme taloudellisen hyvinvoinnin puolesta. Huomionarvoista on se, että asiakaskokemus ja asiakkaidemme suositteluhalukkuus ovat vahvistuneet samassa tahdissa euromääräisten mittarien rinnalla. Olen ilahtunut huomatessani, miten yhä suurempi joukko ihmisiä ja yrityksiä kokee merkitykselliseksi Säästöpankin ainutlaatuisen tavan huolehtia asiakkaistaan ja toimintaympäristöstään, kertoo Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman tyytyväisenä. Seutusanomat vakka
Säätöpankki Kalanti-Pyhärannassa riittää juhlittavaa. Viime vuoden tulos oli vahva, minkä lisäksi pankki avaa uuden konttorin Raumalle. Kuvassa uuden konttorin valmistumista odottavat asiakkuuspäällikkö Minna Vilén, yksityispankkiiri Mikko Kalli, asiakkuuspäällikkö Maarit Kumlander ja palveluneuvoja Jesse Syvänen. Kuva: Samuli Ahtiainen
Pysy hammaskartalla. Hammastarkastus nyt etuhintaan 49 €. Etu on voimassa 31.3.–13.4. valituilla asiantuntijoilla. Lue lisää kampanjaehdoista osoitteessa www.terveystalo.com/hammastarkastukseen ja palauta itsesi kartalle. Humalistonkatu 9–11, 20100 Turku
Pulssi
6
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
Kevään odotus alkaa pihalta – kerää vinkit talteen On aika kääntää katseet puutarhaan sekä kasvatuslaatikoiden ja pienoiskasvihuoneiden virittelyyn terasseille ja parvekkeille. Luonnonmukaisuuteen kotipuutarhureita innostetaan omatarveviljelyllä, hyönteishotelleilla ja niittyjä perustamalla. PUUTARHA Hyötyviljely kasvattaa edelleen suosiotaan, sillä se on paitsi mukavaa mutta myös maistuvaa puuhaa. Puutarhaliiton tilaaman tuoreimman Kotipuutarha-tutkimuksen (Kantar TNS) mukaan jo ennen koronaa alkanut innostus hyötykasveihin on vain vahvistunut kahden viimeisen vuoden aikana. Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet tomaatin vuoden vihannekseksi 2022. Maamme tomaatintuottajat ovat hiljattain käynnistäneet hankkeen, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita. Kevään edetessä hitaasti mutta varmasti istutustyöt houkuttavat multapeukaloita. Maalis–huhtikuussa voi kylvää esimerkiksi kasvihuone- ja avomaantomaattia, esikasvatettavia yrttejä sekä isosamettikukkaa ja perhoskukkaa.
Pihanlaittoa ei tarvitse ottaa turhan tosissaan. Satumaista tunnelmaa voi tuoda puutarhaan tai parvekkeelle pienin koristein, joita voi ripotella sinne tänne kasvien joukkoon. Seutusanomien kuva-arkisto.
Maan lämmetessä suorakylvö onnistuu toukokuussa tillin, persiljan, porkkanan ja lehtikaalin osalta, kun taas kesäkuu on muun muassa herneen ja pavun aikaa. Ei tarvitse edes olla pihaa, vaan kasvattaa voi myös lavatarhassa, ruukuissa, parvekelaatikossa tai vaikka ämpärissä. Kevään trendeihin kuuluvat saviruukut, joilla voi perustaa ruukkupuutarhan minkäkokoiseen tilaan
tahansa. – Syötävät kasvit viihtyvät samoissa istutuksissa koristekasvien kanssa. Erityisen yleistä on yrttien käyttö. Uutuuskasveja ovat muun muassa suolaheinä ja maamanteli. Suolaheinällä saa nimensä mukaisesti lisättyä ruuan suolaisuutta suolaa lisäämättä ja maamanteli on paahdettu herkku pähkinäisen makunsa ansiosta, Ammattiopisto
Livian vihertiimin lehtori Maarit Haapamäki sanoo. Ammattiopisto Livian opiskelijat ovat ammattilaistiimeineen tuttuun tapaan vahvasti mukana Turun Piha & Puutarha -messuilla 1.–3. huhtikuuta. – Yleiskoristelualue tarjoilee monipuolisia vinkkejä messukävijöille. Mukana on niin muoto- kuin metsä- ja kantopuutarhaa sekä muun muassa kiviuuneja ja yrttineliöitä. Fantasiateemaisessa koristelussa on vain mielikuvitus rajana, olemme tehneet lavaviljelmiä esimerkiksi pastellivärein maalattuihin
autonrenkaisiin, Haapamäki kertoo. Kotipuutarhat kuuluvat hyönteispölyttäjien tärkeimpiin elinalueisiin. Siksi luonnon monimuotoisuutta kannattaa vaalia jo pihaa suunnitellessa. Tätä pyrkimystä edistää yhä kasvava kiinnostus pitää puutarhat ja pihat mahdollisimman luonnonmukaisina. – Ensi viikonlopun messujen yleiskoristelussa on ajateltu hyönteisiä valitsemalla pölyttäjiä houkuttelevia kasveja, hortonomi Maarit Haapamäki toteaa. Maa- ja kotitalousnaisten Pieni pala maaseu-
tua -järjestökampanjalla (2020–2022) kannustetaan tekemään ympäristötekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Kampanjan keskiöissä ovat konkreettiset teot, kuten esimerkiksi hyönteishotellien rakentaminen, niittyjen perustaminen, omatarveviljely ja sadon säilöminen. Tekoja voi toteuttaa yhdessä tai yksin, maaseudulla ja kaupungeissa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Ajankohtaista Kevään muistilistalla ovat puiden, pensaiden ja havuaidanteiden leikkaukset, ikivihreiden kasvien kevätsuojaukset, istutus- ja hoitotyöt sekä kurtturuusun poistotyöt. 1. Laita varjostusverkot havuille, alppiruusuille sekä muille ikivihreille kasveille 2. Vaihda viherkasveille isommat ruukut sekä aloita lannoitus 3. Tarkista viherkasviesi kunto ja aloita kasvituholaisten torjunta 4. Siemenpussista kannattaa tarkistaa aina kylvöaika, onko vaihtoehtona esikasvatus tai suorakylvö sekä kylvösyvyys Lähde: FLÖR Laatikkoviljelyä voi harrastaa vaikka minkälaisen kehyksen omaavassa astiassa. Seutusanomien kuva-arkisto.
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
7
Vihdoinkin pääsee messuille Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Turun Messukeskuksen täyttävät Mökki & Meri sekä Piha & Puutarha -messut. MESSUT Kauan sitä on jouduttu odottamaan – tapahtumien vapautumista koronakurimuksesta – mutta nyt viimeinkin tapahtumia voidaan taas järjestää. Turun Messukeskuksessa on tulevana viikonloppuna kahdet messut; Mökki & Meri sekä Piha & Puutarha. – Messuja on todella odotettu. Vihdoinkin pääsemme tekemään sitä työtä, miksi täällä olemme, huokaisi Messukeskuksen toimitusjohtaja Marja Pekkanen. Messujen tavallinen yleisömäärä ei kuitenkaan ole vielä taattu. – Nyt pitäisi saada ihmiset taas hereille – kotisohvalta voi lähteä ihmisten ilmoille. Meillä Messukeskuksessa on väljyyttä, joten messutapahtumissakin on mahdollista pitää turvavälejä
Piha & Puutarha -messut on viherpeukalon unelmatapahtuma. toisiin ihmisiin. Ihmiset pitävät myös hyvin kasvomaskeja, mikä nähtiin Taide- ja Antiikkimessuilla, kertoo Pekkanen. Turun Messukeskuksen kausi avattiin pitkän
koronatauon jälkeen Taide- ja Antiikkimessuilla 19.–20. maaliskuuta. Kävijöitä oli noin viisi tuhatta. Toimitusjohtaja Merja Pekkanen kertoi olevansa tyytyväinen
messukauden seen.
aloituk-
Mökki & Meri sekä Piha & Puutarha -messut on pystytty järjestämään viimeksi vuonna 2019,
joten aiheista kiinnostuneiden uskoisi lähtevän Messukeskukseen intoa täynnä. Mökkeily on ollut suosittua Suomessa kautta aikojen, mutta viime
vuosina kotimaanmatkailun myötä suosio on kasvanut entisestään. Samalla on kasvanut halu panostaa omaan mökkiin – sisustuksessa ja yksityiskohtiin satsauksessa, terassit ja huussit mukaan lukien. Samalla on kasvanut vapaa-ajan merenkulun ja ylipäänsä veneilyn suosio. Mökki & Meri -messut tarjoavat kontakteja, ideoita, tietoa ja varusteita kaikkeen tähän. Piha & Puutarha on puolestaan jokaisen viherpeukalon unelmatapahtuma, joka kerää alan ammattilaiset ja harrastajat yhteen. Piha & Puutarha -messut toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen, Ammattiopisto Livian, Kauppapuutarhaliitto Varsinais-Suomen piirin ja Suomen Kukkakauppiasliiton VarsinaisSuomen piirin kanssa.
Marko Vuosjoki
Kalakortti kuntoon, kalastuskausi alkaa 18-64-vuotiaat tarvitsevat vapaa-ajankalastukseen kalastuskortin. KALASTUS Kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksun on 45 euroa ja se oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä ympäri Suomea. Viikkoluvan hinta on 15 euroa ja vuorokausiluvan 6 euroa. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos vain onkii, pilkkii tai litkaa silakkaa yhdellä vavalla. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse myöskään maksaa, jos on alle 18-vuotias tai jos täyttänyt 65 vuotta. Kalastonhoitomaksun voit maksaa vaikka verkossa. Osoitteessa www. eraluvat.fi löytyy tarkempaa tietoa maksamisesta. Metsähallituksen erälupien palvelunumero 020 69 2424 palvelee arkisin klo 9-16. Aluekohtaiset, varsinkin vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla olevat rajoitukset kannattaa aina selvittää paikkakohtaisesti Useamman vavan käytössä esimerkiksi uistellessa tarvitaan vesialueen omistajan luvan. Tarjol-
la on myös isompia vesialuekokonaisuuksia, muun muassa Airistolla ja Velkualla, joihin on ostettavissa niin sanottuja yhtenäislupia. Yleisellä vesialueella merellä voit kalastaa useammalla vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla. Näistä vesialueista löytyy tietoa osoitteesta eräluvat.fi/yleiset vesialueet. Jäiden lähdettyä voi vapavälinein siiat löytää läheltä rantaa. Virtapaikat ja alueet, joissa pohja on tasainen ja melkoisen puhdas leviltä ja heiniltä, houkuttelevat siiat syömään pohjasta nousevia matoja. Varsinkin hiekka/hiesupohjaiset paikat ovat siian mieleen. Tällöin pohjaongella voi saada mukavan saaliin kotipöytään. Välineeksi tarvitset vain heittokalastusvavan, joko kiinteän tai liukuvan painon sekä pienen koukun, kooltaan nro 6–10. Tällöin koukussa käy syöttinä mato, joka heitetään veteen ja vapa tuetaan rantaan pystyyn, vaikka kivi-
Merilohen uistelussa suositaan lusikka- eli peltiuistimia. Kuvassa Markku Luoman ehdotus kevään ja kesän lohivesille. en väliin. Siiman voi jättää jonkun verran löysälle. Vavan kärjestä sitten näkee alkaako kala syömään. Vapaan voit vaikka virittää vielä hälytyskellon kertomaan kun kala alkaa syödä. Kevät on myös hauen ja meritaimenen kalastuksen aikaa. Hauella ei ole enää
alamittaa. Kuhalla alamitta on 42 senttimetriä. Meritaimenen alamitta on 50 cm ja kalan on oltava ns. eväleikattu. Kaikki muut tulee päästää takaisin kasvamaan. Katso tarkemmat alueelliset taimenta koskevat alamitat ja ohjeet MMM:n sivuilta. Lisätietoa alamitoista löy-
tyy: Maa- ja Metsätalousministeriön sivuilta, www. mmm.fi. Lohen meriuistelussa alamitta on 60 cm ja kiintiö on 2 kalaa per henkilö per vuorokausi. On hyvä muistaa, että pyytää vain sen verran mitä jaksaa syödä. Näin yhdessä säästetään kala-
kantoja myös nuoremmille sukupolville. Markku Luoma Ruoto Oy:n Kaarinan liikkeestä antoi vinkit lukijoillemme kevään kalastukseen.
Mika Leinonen
8
TURUN
SEUTUSANOMAT
Bensiini, jota käytetään lähes ainoastaan henkilöautoissa, ei reagoi energiakriisiin niin vahvasti kuin diesel.
-asemalle Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut www.euromaster.fi
Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14
Seuraa meitä
SOMESSA @seutusanomat
TURUN
SEUTUSANOMAT
POLTTOAINEET Polttoaineiden hintojen nousu on saanut autoilijat haukkomaan henkeään huoltoasemilla. Erityisesti dieselin hinta on noussut räjähdysmäisesti Ukrainan sodan alettua. Syyt siihen, miksi diesel on noussut jopa bensiiniä kalliimmaksi, johtuvat dieselin ”joustamattomuudesta”. – Henkilöautoilla ajavat voivat jättää ajamistaan vähemmälle, kun hinnat nousevat. Mutta dieseliä käytetään paljon muuallakin kuin henkilöautojen tankeissa, siksi diesel on niin sanotusti ”joustamattomampi” kuin bensiini, kertoo Autoalan Tiedotuskeskuksen asiantuntija Hanna Kalenoja. Dieseliä käytetään esimerkiksi rekkojen polttoaineena, ja monet kuljetusyritykset ovatkin joutuneet nyt hamstraamaan dieselpolttoaineitta. Tämä on edelleen nostanut hintoja.
Aika vaihtaa kesärenkaisiin on pian Tarkista renkaiden kunto vaihdon yhteydessä. RENKAAT Suomessa useimmat autoilijat vaihtavat keväällä kesärenkaat ja talven lähestyessä talvirenkaat alle. Silloin on syytä myös tarkistaa, missä kunnossa renkaat ovat: kestävätkö ne turvallisen ajamisen vaaditussa kunnossa tulevan rengaskauden? Renkaiden vaihdolla ei kuitenkaan ole vielä kiire. Liikenneturva muistuttaa, että nastarenkaidenkin käyttö on sallittua vielä huhtikuussakin, jos kelit sitä edellyttävät. Talvirengaspakkohan on voimassa marraskuusta maaliskuuhun – kun kelit sitä edellyttävät. Renkaiden vaihto kesäkumeihin on siis kiinni siitä, miten pitkään talvirenkaita vielä tarvitaan turvallisuuden vuoksi. Jos pääsiäiseksi on esimerkiksi menossa Lappiin – siellä ei vielä välttämättä kesä-
31. maaliskuuta 2022
Dieseliä menee hinnasta huolimatta
TERVETULOA
@turunseutusanomat.fi
LIIKENNE
renkailla pärjää. Varsinkin keväällä kesärengaskauden alussa renkaiden kuluminen on nopeampaa tienpintojen ollessa karkeampia talven nastarengaskulutuksen vuoksi. Samoin kesällä mahdolliset helteet lisäävät jonkin verran renkaiden kulumista. Onkin syytä tarkistaa myös rengaskauden kuluessa renkaiden kulutuspinnan tilanne. Esimerkiksi syksyn sateiden alkaessa on hyvä itse ”ratsata” renkaansa. Renkaiden suorituskyky märällä, lumisella tai jäisellä tienpinnalla heikkenee jo selvästi ennen kuin lain vähimmäisvaatimus, kesärenkailla 1,6 milliä ja talvirenkailla 3,0 milliä, on saavutettu. Varsinkin sateella tien kulumisuriin kertyvä vesi tai sulavan tai suolatun lumen muodostama loska ovat haas-
teita renkaiden kyvylle säilyttää pidon edellyttämä tartunta tien pintaan. Vesi- tai loskaliirto tarkoittaa sitä, että rengas ei kykene riittävän nopeasti syrjäyttämään tienpinnalla olevaa vesi- tai loskakerrosta. Vesiliirrossa rengas ikään kuin nousee vesipatjan päälle, ja vesi toimii kuin voiteluaineena renkaan ja tienpinnan välillä. Silloin renkaan ja tienpinnan välinen tartunta häviää kokonaan, eikä rengas enää välitä ohjaus- tai jarrutusvoimaa suunnan tai nopeuden muuttamiseksi. Vesiliirtotilanteessa pienikin samanaikainen sivuttaisvoima voi myös aiheuttaa auton joutumisen sivuluisuun. Lähde: Liikenneturva
Marko Vuosjoki
Lisäksi meillä Suomessa on yhä meneillään lämmityskausi, ja taloaan öljyllä lämmittävät käyttävät kevytpolttoöljyä, joka on käytännössä samaa ainetta kuin autojen polttoaineena käytettävä diesel. – Diesel on ehdottoman tärkeä polttoaine kaupan ja teollisuuden aloille sekä kuljetusketjuille. Kysyntä pysyy korkeana, vaikka hinta onkin noussut rajusti. Tähän kun vielä lisätään talojen lämmitykseen tarvittava kevytpolttoöljy ja esimerkiksi monien työkoneiden diesel-tarve, niin ei ihme, että diesel on monissa paikoissa jo bensiiniä kalliimpaa, kertoo Kalenoja. Kalenojan mukaan dieselin hinnan kehitystä tulevaisuudessa on erittäin vaikea arvioida. – Olisi tietenkin ensiarvoisen tärkeää – kaikista näkökulmista – että Ukrainan sotaan löytyisi nopeasti rauhanomai-
nen ratkaisu. Normaalissa maailmanjärjestyksessä tilanne kyllä tasaantuisi ja dieselin pumppuhinta palaisi alle bensiinin hinnan. Nyt sekoittavia tekijöitä on vain niin valtavan paljon; Ukrainan sota vaikeuttaa myös raakaöljyn saatavuutta Venäjän talouspakoitteiden ja boikotoinnin vuoksi. Energian hintoihin vaikuttaa luonnollisesti myös se, että Euroopassa pyritään löytämään keinoja päästä eroon Venäjältä tuotavan energian riippuvuudesta. – Energian tuotanto tulee olemaan kallista pitkään, mutta ensisijaisen tärkeää olisi, että Ukrainan sota nyt mahdollisimman nopeasti päättyisi. Polttoaineen hinnalla on Suomessa iso inflaatiovaikutus. Eipä ihme, että Suomessakin hallitus on pohtimassa toimenpiteitä, joilla voitaisiin kompensoida polttoaineiden valtavaa hinnan-
nousua. – Moni EU-maa onkin jo tehnyt väliaikaisia verohelpotuksia kompensoimaan polttoaineiden hintojen nousua. Suomessakin valmistellaan vastaavia toimenpiteitä, kertoo Hanna Kalenoja. Esimerkiksi Ruotsissa on tehty mittava polttoaineiden hinnannousua kompensoiva toimenpidepaketti. Polttoaineiden verotusta lasketaan väliaikaisesti niin, että pumppuhinnat laskevat noin 13 senttiä litralta. Lisäksi Ruotsissa päätettiin maksaa autoilijoille erillinen polttoainekorvaus, joka on sata euroa autoa kohden – ja tietyillä erityisalueilla asuvat saavat siihenkin vielä 50 euron korotuksen. – Tällaisen polttoainekorvauksen maksaminen onnistuisi Suomessakin helposti Traficomin järjestelmän kautta, pohti Kalenoja. Marko Vuosjoki
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
9
SPR Pyhärannan osaston terveyspiste Marttalassa PYHÄRANTA Pyhärannan Rohdaisissa on avoinna kerran kuussa tiistaisin 15–17 terveyspiste. Terveyspiste avautui Marttalassa 8. helmikuuta, ja seuraavan kerran se palvelee 12. huhtikuuta. Silloin teemana on kotisairaala ja sen toiminta. Terveyspisteellä on mahdollisuus verenpaineen sekä verensokerin mittaukseen. Pisteellä vuorottelevat sairaanhoitaja Riitta Laitiomäki ja Anne Raunela. Punaisen Ristin vapaaehtoisvoimin toteutettava palvelu on maksutonta ja avointa kaikille. Sen tavoitteena on tu-
Raision palveluverkkoselvityksessä (8.2.2021) päätettiin kahden yhtenäiskoulun mallista, joista toisen, eli Raision pohjoisen alueen yhtenäiskoulun, yhteyteen rakennettaviin tiloihin Mylly-Antin koulu tulisi tulevaisuudessa sijoittumaan. Koulun toiminta jatkuisi +/-5 vuoden ajan kuitenkin nykyisessä kiinteistössään Turussa. Kuva: konsulttiyhtiö WSP.
Mylly-Antin koulun opetuksen järjestämisvastuu siirtyy Raisiolle Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä KTO:n Turun Runosmäessä sijaitsevan Mylly-Antin koulun henkilöstö siirtyisi kokonaisuudessaan liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä Raision työntekijöiksi KOULUTUS Raision kaupunki on halukas ottamaan MyllyAntin koulun toiminnan järjestettäväkseen osana sivistys- ja vapaa-aikatoimen palveluitaan. Viimeisen 12 vuoden ajan vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksesta on huolehtinut kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus (KTO), Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä Runosmäen toimipisteessä. Kuntayhtymän jäsenkuntiin kuuluvat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Turku on irrottautunut kuntayhtymän toiminnasta järjestäen opetusta itsenäisesti. Uudestakaupungista ja Salosta on niin ikään ilmoitettu, etteivät he tarvitse enää koulun palveluita. Koulussa on tällä hetkellä oppilaita muun muassa Kaarinasta, Liedosta, Mynämäestä, Naantalis-
ta, Nousiaisista, Paimiosta, Paraisilta ja Raisiosta. Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä koulun toiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnille. Kuntien sivistystoimenjohtajien ja KTO:n neuvottelussa 3.6.2021 yhteisenä näkemyksenä oli, että koulun toimintaa on tärkeä jatkaa tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Koulun toiminta jatkuisi nykyisessä kiinteistössä määräajan (+/-5 vuotta) ja siirtyisi aikanaan uudisrakentamisen yhteydessä Raision pohjoisen alueen yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettaviin tiloihin. Liikkeenluovutuksen yhteydessä 1.1.2023 Raision kaupungille siirtyvät henkilöstön lisäksi myös tarvittavat sopimukset koulukuljetusten sekä tukipalveluiden järjestämiseksi. Koulu toimii vuokratiloissa, joten liikkeen luovutuksella ei siirry kaupungille kiinteistöä ja tarkoituksena on tehdä tiloista vuokrasopimus viiden vuoden määräajaksi. Raision ottaessa seu-
dullisen toiminnan järjestettäväkseen käyttäjäkuntien laskutuksella tulee kattaa Raisiolle toiminnan järjestämisestä aiheutuvat lisäkulut, joita valtionosuuksilla ja kotikuntakorvauksilla ei kateta. Näin on toimittu myös KTO:n toimiessa koulutuksen tuottajana. Ilmestymisalueemme kunnissa on suhtauduttu myönteisesti Raision aikomuksiin alkaa järjestää vaikeasti vammaisten oppilaiden opetusta ensin Runosmäessä ja sitten Raisioon rakennettavassa uudisrakennuksessa. Mikäli toimielimet puoltavat liikkeenluovutuksen valmistelun jatkamista, liikkeenluovutuksen käytännön toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet tuodaan Raision kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi myöhemmin kevään 2022 aikana.
Katariina Mäkinen-Önsoy
kea ihmisiä oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämisessä sekä arkielämässä selviytymisessä. Martat tarjoavat kävijöille kahvin. Etäterveyspisteen ystäväpalvelu jatkaa niin ikään maksutonta luottamuksellista puhelinneuvontaa ja ohjausta tiistaisin kello 15–17 numerossa 041 744 1589. Neuvonnasta vastaavat vapaaehtoisena toimivat terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ystävätoiminnan vastaavia. Seutusanomat Vakka
Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan
148.258
KAPPALETTA
TURUN
SEUTUSANOMAT
TURUN
SEUTUSANOMAT
10
31. maaliskuuta 2022
Yhdistystoiminta-palsta Yhdistystoiminta-palstamme on tarkoitettu yleishyödyllisten yhdistysten avoimien ja maksuttomien tapahtumien ilmoittamiseen. Jos haluat yhdistyksesi ilmoituksen tälle palstalle, lähetä lyhyt teksti viimeistään lehden ilmestymispäivää edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi. Ilmoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi, tapahtuman aika, tapahtuman nimike ja tapahtuman paikka – eikä muuta. Esimerkiksi: Yhdistys ry. Ti 22.3. hyvinvointiluento yhdistyksen kerhotilassa, Yhdistystie 1, Kunta. Yhdistystoiminta-palstalla ei julkaista esimerkiksi maksullisten tapahtumien tai kevät-, syys- tai vuosikokousten ilmoituksia. Koska kyseessä on maksuton palvelu, lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää tekstejä tai tilanpuutteen vuoksi jättää ilmoituksia pois lehdestä. Pyrimme luonnollisesti julkaisemaan kaikki asianmukaiset ilmoitukset. TURUN
SEUTUSANOMAT Seelim Saari asuu nykyään Turussa, mutta osoitteesta huolimatta hän haluaa olla mukana Taivassalon Tahdin toiminnassa.
TEN S Y ! T S M I O D U YH H T AJA T T O D E I T
Koetteko jäsenten tavoittamisen tiedotusasioissa hankalaksi?
TIEDOTTAMALLA LEHDESSÄMME TAVOITATTE YHDISTYKSENNE JÄSENET KATTAVASTI! Olemme alueen ainut paikallislehti, jonka jakaa Posti erillisenä täyspeittojakeluna, poislukien mainoskiellot. Mainoskieltokotitalouksissa lehtemme voi lukea maksutta verkkosivuiltamme tai napata mukaan noutopisteiltä.
VARSINAIS-SUOMESSA LEHTEMME KOKONAISJAKELUMÄÄRÄ ON SUURIMMILLAAN 148.258 KPL YHDISTYSTEN ILMOITUSHINNAT EDULLISET! Esim. 1x30 pmm (leveys 40 mm, korkeus 30 mm) kokousilmoituksen hinta vain 40,30 (sis. alv ja laskutuskulut)
Ä! OTA YHTEYTT
Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 044 981 2780 Ismo Viskari 045 111 6932
TURUN
SEUTUSANOMAT
Seelim Saari palkittiin Taivassalon vuoden seuratyöntekijänä TAIVASSALO Taivassalon vuoden seuratyöntekijäksi on valittu Seelim Saari Taivassalon Tahdista. Taivassalossa kasvanut ja nykyään Turussa asuva Saari kertoo, että hän ei ollut yhtään osannut odottaa kyseistä tunnustusta. – Totta kai tuntuu hyvältä saada tällainen titteli, ei sitä pysty muuten kuvailemaan, hän sanoo. Saarella on monipuolinen tausta vuonna 1932 perustetussa Taivassalon Tahdissa: hän kertoo olleensa nuorempana todella aktiivinen urheilija, joka harrastusinto alkoi maastojuoksun parissa.
Pian mukaan tulivat joukkuelajit, jotka ovat edelleen lähellä Saaren sydäntä. – Rupesin yläasteikäisenä vetämään jalkapallokerhoja. Olin todella kiinnostunut siitä toiminnasta, ja kun Taivassaloon saatiin salibandyhalli, niin aloin valmentamaan ja vetämään liikuntakerhoja siellä. Tällä hetkellä kerhojen vetäminen on ollut tauolla: Saaren aika on kulunut Taivassalon frisbeegolfradan laajennustöissä, jotka valmistuivat viime syksynä. Samalla hän opiskelee kadettikoulussa viimeistä vuotta. Valmistumisen
jälkeen työt vievät Saaren Säkylään, mutta vaikka asuinpaikka muuttuu, yhteys Taivassaloon säilyy. – Kun opiskelut loppuvat elokuussa, niin on tarkoitus palata salibandyn pariin Taivassaloon. Minulle on aina ollut selvää, että on linkit sinne, sillä Taivassalo on sen verran rakas paikka minulle ja haluan auttaa vanhaa kotikuntaa. Seuratoiminta ei ole Saaren mukaan koskaan tuntunut työltä. Parasta siinä on hänen mukaansa liikunnan ilon välittäminen eteenpäin. – Liikuntakerhoja vetäessä on hienoa, kun omal-
la toiminnalla ja ohjaamisella pystyy tuottamaan iloa nuoremmalle sukupolvelle ja innostamaan harrastusten pariin. Olen myös huomannut, että työtäni arvostetaan, kun esimerkiksi frisbeegolfista on tullut paljon kiitosta ja kannustusta. Se auttaa jatkamaan. Vuoden seuratyöntekijät palkittiin VarsinaisSuomen Urheilugaalassa lauantaina 19. maaliskuuta.
Liisa Kallio
WWW.TURUNSEUTUSANOMAT.FI
LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA
TURUNSEUTUSANOMAT.FI n RISTIKON VASTAUS
Aktiivisia seuratyöntekijöitä palkittiin LIIKUNTA
I S T U V A U K K R O
N I I N P O L I O T
T A P M O K A T I S N T T T O T S U R I P I N O T I L O U L I T A
A V E N
S I N T T A I I S U A T A A H N T O A A V
K O K E E T L A H J O N T A
U A L I L A R H A H A A A V D A O N K N I E N R A
S A L A O J A A S P I H
E V V E A Ä H S A T L I A K A M U M E L A R I Ä K A T I A A T U R O V S E O
A A N U I T P A A L A O A R K I O L T T A A N T A
T I L A S T O I Ä T I K
I V A R
V A A R A A T S T A I S E A T S T T E I L N U
A L V A
T A A T O I T L O S T A L R A U A O T A T T I
Varsinais-Suomen Urheilugaalassa palkittiin kuntakohtaisia vuoden seuratyöntekijöitä. Kustavista palkittiin Marko Seikkula (Kustavin Ahto), Laitilasta Petri Seppälä (Laitilan Jyske), Pyhärannasta Jouni Varjonen (Pyhärannan Myrsky), Taivassalosta Seelim Saari (Taivassalon Tahti), Uudestakaupungista Marko Hiltunen (Waseda-Club) ja Vehmaalta Mirka Pietilä (Vehmaan Kiisto). Marko Vuosjoki
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
11
Jalen Jackson teki Lahti-voitossa Korihaille 11 pistettä.
Korihait jatkoi taisteluaan sarjapaikasta
Jorma Kemppainen 2022
Olet Levähdän upea vähän!
ÄT VIEVGEN HEN Eero
ukko!
monen kumarruksen kohde
TENTTEJÄ
siten
KULKEE MAAN ALLA
Nevada
”
voi voi
liimattavia -kärki
Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet
saamelaisia
PIAN PIHA
O LUKI
nytkin
suur-
tiukka
Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000
Päätoimittaja
~
telua’
VAKKA
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
Laskutus
? ’voi-
Jörn
SEUTUSANOMAT
UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO
Toimitusjohtaja
-rinta
-KIELI
TAUTEJA
Marko Vuosjoki
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
isilia
”
den paras pistemies oli Jarett Croff (17 pistettä) ja toiseksi kovin pistenikkari Mitchell Smith (16 pistettä).
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
haliäiti
osittaa
ELIKKÄ
kohdanneet kauden aikana kolmesti, ja Korihait olivat selviytyneet kahdesti voittajana. Toiseksi viimeisessä ottelussaan Korihait voitti Lahti Basketballin pistein 70-63. Korihai-
Hirvonen
HAASTAVIA
karsivia
jumalia
patikoitavia
”Satumaa”
japeliin jäi lauantaisten otteluiden jälkeen hiuma panos: voittaja säilyttää sarjapaikkansa ja häviäjä putoaa liigasta ykkösdivisioonaan. Ennen keskiviikon koitosta joukkueet olivat
ISI Ä
poikki -otteluksi muodostuneessa sarjan päätösottelussaan Loimaan Bisonsin, joka oli ennen keskinäistä ottelua voiton verran Korihaiden edellä. Tähän viimeiseen sar-
T Edhom iso as n ?
sarjassa. Korihaiden kohtalo ratkaistiin keskiviikkoiltana, Seutusanomat Vakka -lehden jo mentyä painoon tiistaina. Ratkaisuottelussa Korihait kohtasi kerrasta
DE
Uudenkaupungin Korihait ryhdistäytyi toden teolla Korisliigan loppuvaiheessa. Voittojensa ansiosta Korihait säilytti mahdollisuutensa säilyttää sarjapaikka pää-
-TIE
KORIPALLO
Toimittaja
Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290
Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat
vuoristo
Sari Laurila
044 981 2780
Ismo Viskari
045 111 6932
Mika Leinonen
040 706 2132
Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi
”
M”
lumous
Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm
PUUTUNUT x2
voi mieli
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki
noin 17.499 kpl
12
TURUN
SEUTUSANOMAT
31. maaliskuuta 2022
Wilma Murto on vuoden urheilija Varsinais-Suomessa Raisiolainen Silja Kosonen äänestyksen toinen ja jälleen Vuoden Nuori Urheilija. URHEILU Seiväshyppääjä Wilma Murto on Turun Urheilutoimittajien valitsema vuoden 2021 urheilija Varsinais-Suomessa. Salon Vilpasta edustava Murto oli viime vuonna Tokion olympialaisissa seiväshypyn finaalissa ja sijoittui viidenneksi tuloksella 450. Toiseksi äänestettiin raisiolainen, nykyisin Turun Urheiluliitto edustava moukarinheittäjä Silja Kosonen. Kososta pidetään yleisesti yhtenä maailman lupaavimmista ja ikäluokkansa parhaista – ellei parhaana – moukarinheittäjänä. Viime vuonna Kosonen voitti ikäluokkansa Euroopan mestaruuden ja oli myös mukana Tokiossa, jossa hän jäi karsinnassa 14:nneksi eikä aivan selvinnyt loppukilpailuun. Kolmas äänestyksessä oli naantalilaista Kultaranta Golf Club Naantalia edustava Kalle Samooja, joka pelasi viime vuonna kolmannen peräkkäisen kautensa golfin Euroopan kiertueella – joka on maailman toiseksi arvostetuin kiertue USA:n kiertueen jälkeen. Samoojan menestys viime vuonna mahdollisti hänelle osallistumisen uransa ensimmäiseen major-turnaukseen Yhdysvalloissa pelatussa PGA Championship -kilpailussa.
Moukarinheittäja Silja Kosonen sijoittui Varsinais-Suomen Urheilutoimittajien äänestyksessä toiseksi. Hänet valittiin myös vuoden nuoreksi urheilijaksi maakunnassa.
Neljäs äänestyksessä oli hiihtäjä Johanna Matintalo (Pöytyän Urheilijat), joka hiihti päättyneellä kaudella ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupissa kolmen parhaan joukkoon. Viides oli jääkiekkoilija Juuso Pärssinen (Turun Palloseura), joka on noussut jo miesten maajoukkueeseenkin asti – ei tosin vielä arvokisoihin. Kuudenneksi äänes-
tettiin triathlonin huippulupaus Henrik Goesch (Turun Urheiluliitto), joka yllätti kaikki alittamalla uransa ensimmäisessä täysimittaisessa triathlon-kisassa lajin haamurajan eli kahdeksan tuntia. Goesch rikkoi lajilegenda Pauli Kiurun 30 vuotta vanhan Suomen ennätyksen noin 12 minuutilla, kun hän ui, pyöräili ja juoksi Kööpenhaminan Ironman-kilpailun aikaan
SEUTUSANOMAT
UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO
Postinumero 23200 VINKKILÄ 23210 VEHMAA 23260 RAUTILA 23310 TAIVASSALO 23360 KUSTAVI 23450 LOKALAHTI 23500 UUSIKAUPUNKI 23600 KALANTI 23660 KALANTI AS 23800 LAITILA 23840 SOUKAINEN 23880 SUONTAKA
Taloudet kpl 800 282 133 930 556 495 5988 1034 161 3730 126 115
VAKKA
Postinumero 23930 PYHÄMAA 23950 PYHÄRANTA 23960 SANTTIO 26910 UNAJA 26930 VERMUNTILA 26950 VOILUOTO 27310 KODISJOKI 27320 IHODE 27340 REILA
Taloudet kpl 316 290 134 251 242 195 217 314 254
Lisäksi telinejakelussa 1.145 kpl Luukkutarkistus tehty 4.6.2021/Posti Oy
YHTEENSÄ 17.708 KPL
7.52.10. Täysimittaisessa triathlonissa – jota joskus teräsmies-kisaksi kutsutaan – uidaan 3,8 kilometriä, pyöräillään 180 kilometriä ja juostaan maratonmatka eli 42,195 kilometriä. Äänestyksen seitsemäs oli jalkapalloilija Benjamin Källman (FC Inter), kahdeksas ringeten ja jääkiekon maajoukkuetähti Susanna Tapani (Raision RNK Flyers ja KRS Van-
ke Rays), yhdeksäs salibandymaajoukkueen vakiomiehistöön kuuluva Mikko Hautaniemi (TPS) ja kymmenes lentopalloilija Anna Czakan (LP Viesti). Vuoden valmentajaksi valittiin TPS:n liigamiehistön SM-hopealle valmentanut Raimo Helminen. Vuoden joukkueena palkittiin Salon Vilpas, joka saavutti seurahistoriansa ensimmäisen ko-
ripallon Suomen mestaruuden. Vuoden urheiluteko oli lentopallon Power cup Salossa, maailman suurin lasten ja nuorten lentopalloturnaus, joka pystyttiin järjestämään koronasta huolimatta.
Marko Vuosjoki
Eemeli Salin Ukin vuoden urheilija UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin liikuntapalvelut palkitsivat kulttuurikeskus Crusellissa viime vuoden menestyneitä urheilijoita. Kutsuttuina oli arvokilpailuissa – vähintään SM-tasolla – menestyneet urheilijat ja heidän valmentajansa. Vuoden urheilijana Uudessakaupungissa palkittiin miesten sa-
libandymaajoukkueessa suuressa roolissa pelaava maalintekijä Eemeli Salin. Salin oli maajoukkueen mukana voittamassa MM-hopeaa Helsingissä joulukuussa pelatuissa maailmanmestaruuskisoissa. Vuoden junioriurheiljana palkittiin Kalannin Vankan Emilia Ellä. Kävelyssä menestynyt Emilia on valittu myös
Varsinais-Suomen Yleisurheilu ry:n T15-sarjan parhaaksi yleisurheilijaksi.
Marko Vuosjoki