Joogatunti on tunti omalle itselle
SIVU 3
Uudenlaista teatteria Uudessakaupungissa
Shakissa ei ole tilaa onnelle
SIVU 6
SIVU 7
SEUTUSANOMAT
Liput 10€. Vain käteismaksu. 100 EKAA AAMUN VIRKKUA SAA LAHJAN, ARVO n. 15€!
4. VSK
ava Seura estyy ilm lehti 6.2. to
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 23.1.2020
299€
-50%
ovh. 470€
200€
-25%
ovh. 990€
100€ ovh. 179€
-50%
24/7 huoltopalvelumme numerossa 044 239 6580 palvelee kellon ympäri!
K1 KATSASTUS
Erikoissairaanhoitaja mittaa O K K I I V HULLU pe 31.1. klo 10-17: MA 27.1.-LA 1.2. Luuntiheys ....................25€
Alinan Varaston yks
-50% -70%
UUTEENKAUPUNKIIN!
ovh:sta.
Hyvinkään Outlet on nyt loppu. Kaikki loput myymättömät talvikengät on tuotu tänne Ukiin ja ne myydään nyt hurjalla alennuksella!
Alinan
KATSASTUS
25€ KAIKILLA MITTAUKSILLA 47€
Nettivarauksella, ei edellytä ennakkomaksua.
AJANVARAUS:
k1katsastus.fi | 0306 100 100 Levysepänkatu 22
UUSIKAUPUNKI Hinnat koskevat henkilö- ja pakettiautoja. Nettivaraajan hinta voimassa ainoastaan verkkovarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua. Lisäksi mahdolliset päästömittaukset.
Alinenkatu 38, Uki
30 m Alinasta eteenpäin Pohjoistullikadun suuntaan
ma-pe 9-17.00, la 9.00-14.00
Kappelimäentie 1, 2h+k+kph+ ulkorak. n.60 m2. Idyllinen pieni hirsirunkoinen omakotitalo aivan keskustassa. Pieni ulkorakennus. Tontilla rakennusoikeutta jäljellä. Tontti 930 m2. Hintapyyntö 57.000 €
Alhontie 148, Laitila (Kivijärvi) Metsää n. 18,7 ha ja digitoitua peltoa 14,85 ha eri palstoissa. Metsästä on puustoarvio. Tilalla myös isohko peltihalli sekä muutama heikkokuntoinen rakennus. Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset toimistoomme viim. Ti 11.2.
Kiinteistötoimisto
ASKO VAINIO KY LKV
Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com
Verensokeri.............................. 5€ Hemoglobiini ........................... 7€ Verenpaine ..................maksutta *Erittelevän kolesterolin mittausta ennen tulee olla ravinnotta 8 tuntia mutta ei yli 12 tuntia.
VARAA AIKA ETUKÄTEEN. KÄTEISMAKSU.
Sepänkatu 4, UUSIKAUPUNKI, p. 044 988 9864
METSÄÄ JA PELTOA yht. n. 37 ha
Välimetsäntie 10, 3-4h+k+ saunaos.+ autotalli +varasto, 110/250 m². Rinnetalo 2700 m²:n tontilla. Talon asuintilat yläkerrassa. Autotalli ja varasto-/askartelutilaa alakerrassa. Talon ikkunat, katto sekä käyttövesija lämmitysputket uusittu 2000-luvulla. Hintapyyntö 128.000 €.
Kokonaiskolesteroli ............ 10€
Varasto
OMAKOTITALOJA, Laitila
Voiduntie 8, 5h+k+saunaos. 150 m². Tiiliverhoiltu omakotitalo Haukan kylässä. Avara olohuone, jonka vieressä avokeittiö. Hyvä kahden auton talli. Reilu tontti 4000 m², josta osa asfaltoitu. Hintapyyntö 138.000 €.
*Erittelevä kolesteroli ......... 20€
OMAKOTITALO, Vehmaa Aunentie 2, Vehmaa 2h+tupa+kph, 55 m². Pieni koti maaseudun rauhassa, lyhyen matkan päässä Vinkkilän keskustan palveluista. Saunarak ja 2 talousrakennusta. Hintapyyntö 78.000 € KERROSTALOSTA, Laitila Vihtorinkatu 5 (Keskuskatu 9), 3h+k+khh+s, 105,5 m², II krs. hissitalossa. Kaunis ja viihtyisä läpi talon oleva asunto aivan keskustassa. Iso lasitettu parveke. Alakerrassa parkkihalli. Hintapyyntö 178.000 €. Katso kohteitamme
www.oikotie.fi
Tämän ilmoituksen hinta on
YKSI SENTTI Tämän kokoisen ilmoituksen saat saat 17 363 lehteen 186 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,01 euroa. Ota yhteyttä: Sari Laurila, 050 568 5454
2
23. tammikuuta 2020
n Pääkirjoitus
n Mielipide
n Pakina
Varsinais-Suomessa pulaa tukiperheistä
Sorateiden huono kunto rajoittaa maaseutujen elinvoimaa
Sitä lausetta en sano…
Pelastakaa Lapset ry julkaisi tällä viikolla joulukeräyksensä ennätystuloksen: yli 1,7 miljoonaa euroa. Tuo potti käytetään suoraan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lapset ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Kuluneen joulun keräysvaroin on tavoitteena tukea jopa 35 000 lasta ja nuorta. Moni suomalaisnuori joutuu päättämään opintonsa peruskouluun, koska varaa toisen asteen oppikirjoihin tai muihin kuluihin ei ole. Muun muassa näitä nuoria yhdistys pyrkii tänä vuonna auttamaan. On hienoa, että on tällaisia kampanjoita ja niihin osallistuvia ihmisiä, mutta toisaalta kenenkään toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla muiden laupeudesta kiinni. On valtion tehtävä pitää huolta siitä, että uusi sukupolvi koulutetaan. Onneksi asia osittain jo etenee. Köyhyys on suuri, mutta ei toki ainoa lapsiperheitä rienaava ongelma. Varsinais-Suomessa yli 60 lasta jonottaa tällä hetkellä tukiperhettä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kautta. MLL kouluttaa uusia vapaaehtoisia Turussa Perhetalo Heidekenillä taas 4.–13. helmikuuta. Tukihenkilöt toimivat kaverina 6–17-vuotiaalle lapselle tai perhekummina lapsiperheelle, jonka tukiverkosto kaipaa vahvistusta. Monesti tukihenkilöä haetaan MLL:n mukaan silloin, kun elämästä puuttuu turvallinen aikuinen, jonka kanssa jutella, jakaa arjen iloja ja suruja tai vaikka kokeilla uusia harrastuksia. Tukihenkilöiksi sopivat kaikenikäiset aikuiset, joilla on mahdollisuus sitoutua tapaamaan tuettavaa lasta, nuorta tai perhettä noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Erityisesti pulaa on tällä hetkellä miespuolisista tukihenkilöistä. Myös Pelastakaa Lapset ry pestaa tukiperheitä Varsinais-Suomessa. Pelastakaa Lapset ry:n Turun aluetoimiston tukiperhevalmennus alkaa torstaina 30.1. klo 17.30–20.30.
Janica Vilen Päätoimittaja
Kauppareissulle lähteminen tuntuu tällä hetkellä todella ärsyttävältä. Jos asut soratien varrella, tiedät varmaan sen tunteen kun lähdet kotoa ajamaan ja mietit, että joko nyt jo olisi tie lanattu, ettei tarvitsisi seilata tietä laidasta laitaan ja väistellä kuoppia. Välillä tilanne on myös niin paha, että väistäminen ei enää auta. On vain ajettava ihan todella hiljaa. Kesäkuussa 2020 astuukin voimaan laki, joka sakottaa alinopeudesta. Sorateiden asukkaat saavat kyllä alkaa jo nyt säästämään alinopeussakkoja varten, mikäli sorateiden kuntoon ei aleta ihan konkreettisesti panostaa joka puolella Suomea. Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille? Olen viime syksyn ja talven aikana soittanut lukemattomia kertoja liikenteen asiakaspalveluun ELY-keskukseen ja kertonut oman kotitieni kunnosta. Minulle on myös lukemattomat kerrat vastattu, että ”välitämme tiedon urakoitsijalle”. Minulle on kerrottu myös, että he tekevät parhaansa asian korjaamiseksi. Uskon, että sekä ELY- keskus että urakoitsijat varmasti tekevät parhaansa. Missä siis on vika? Hoitoluokitus myös määrittelee sitä, mikä tie on prioriteeteissä korkealla. Sitä määrittelee liikenteen määrä, merkityksellisyys ja maankäyttö. Pyysin viimeisimmällä kerralla soittaessani liikenteen asiakaspalveluun, että minulle soittaisi joku takaisin, jonka kanssa voisin keskustella siitä, mikä oikeasti mättää. Minulle soitettiinkin parin viikon kuluttua ja kerrottiin, että kunnostukseen hoitourakoissa on määrätty tietty määrä rahaa ja mursketta vuosittain, joita tietylle tielle käytetään. Oma kotitieni ei ole kuulemma prioriteettilistan kärjessä, koska liikennettä ei ole tarpeeksi. Myös vedottiin siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa lumisten talvien puutetta, jolloin lumi tuleekin vetenä ja aiheuttaa sorateiden huonoa kuntoa entisestään. Tämäkin on ymmärrettävää, eikä ihmisillä ole valtaa määrätä, missä muodossa vesi taivaalta tulee. Mielestäni pitäisi kuitenkin voida sopeutua siihen tilanteeseen, mikä parhaillaan vallitsee. Otin kyllä hieman itseeni siitä, että minun kulkeminen täältä muualle tai yritykseni asiakkaiden tänne pääseminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi jollain sellaisilla ihmisillä, jotka asuvat sellaisen tien varressa joka on prioriteettilistan kärjessä. Kotitieni ei ole mikään kinttupolku mielestäni. Keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa. Mitä tulee ilmastonmuutokseen – pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään? Jos tulevat talvet ovat jatkossa vähälumisia eikä aurausta tai hiekotusta tarvita samalla lailla kuin ennen, olisi mielestäni aika ajankohtaista miettiä uudelleen miten hoidamme teitämme tulevaisuudessa, jotta maaseudulla voisi jatkossakin asua, elää ja yrittää. Henna Takatalo
Enpä olisi uskonut koskaan tätä sanovani, mutta nyt sen sanon, tai pikemminkin kirjoitan, tai näpyttelen. Joka tapauksessa on tässä talvessa hyviäkin puolia, kun katselee ei niin kuuraisen, pikemminkin huurteisen lasin takaa pihamaalle, missä nurmikko vihertää kuin toukokuussa. Heinäkuussahan se mokoma on aina vaihtanut värinsä ruskeaksi, kun on jäänyt vaille vettä. Nyt ei ole sitä ongelmaa. Lumikola on saanut viettää vajassa lokoisia päiviä työttömänä. Tosin ilman mitään ansiosidonnaisia päivärahoja. Mutta kuitenkin. Joku samperin tollo on joskus sanonut lauseen, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Kun tuota paljon hoettua lausetta pohtii hetken, niin johan se neljä ja lisänumerokin on lottovoitto. Eli ollaan sitten kaikki lottovoittajia. Ei kun hymyä huuleen vaan ja kumpparit jalkaan ja suppilovahveroita poimimaan vihreän kultamme keskelle näin tammikuussakin. Jos tästä täällä, hah, kylmässä pohjolassa asumisesta voisi reklamoida, niin isoisoisoisoisoisoisäni saisi kuulla kunniansa. Kun jostain Uralin takaa on pikkukyliä ryöstellen ratsastanut kohti auringonlaskua Lucky Luken tapaan muulinsa selässä, olisi mies siinä jossain nykyisen Pietarin kohdalla saanut rujauttaa muulinsa turvan kohti etelää, eikä pohjoista. Ei nyt ihan sinne beduiinien hiekkapelloille, missä naisväkikin muistuttaa kokoontaitettua aurinkovarjoa, mutta hiukan samaan suuntaan. Vaikkapa vain ihan Kreikan nurkille. Tosin siellä naisillakin kainalokarvat ja viikset ovat kuin nippu mustuneita rautalankoja. Nyt alan ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, kun tuo yläkerran herra kuulemma kostaa isien pahat teot moneen polveen. Vaikka mulla ei ole niitä kuin kaksi. Ja jumaliste, olen ääneenkin sen sanonut, että mikäli olisin halunnut elämästäni tulevan jonkun Jetin tai Isojalan reinkarnaatio, olisin ajat sitten muuttanut Himalajan rinteille ja moikkaillut Veikka Gustafssonia kumppaneineen, kun vuorenhuippua tavoittelevat. Nyt pohdin tuota vaihtoehtoa vakavasti. Tosin siis vain pohdin. Vaan ei. Täällä sitä Itämeren rantamilla, lyhennettyjen sanojen ja kyynisten lounaissuomalaisten kanssa elämääni elelen. Ei siit kumminkka mittän tul, tekisi mieli nyt lontoolaisille tutun sumun keskellä todeta. Ett kyl se paremminki huano o tämä meidän nykyinen talvikin. Jaa niin. Se lause, jonka ajattelin aluksi sanovani. Sori lukijani. Piti ensin suorittaa henkinen oksennus koko aiheesta, ennen kuin pystyn sitä sanomaan, mutta kaiken tuon äskeisen purkauksen jälkeen se on ehkä hivenen helpompi tuottaa: Sataisi nyt edes hiukan lunta. Ps. Älkää kuitenkaan koskaan luulko, että tuhraisin yhtäkään lomapäivää matkaamalla Leville. En ole vielä niin sekaisin, että vapaaehtoisesti lähtisin pakkaseen lumen keskelle.
UUTTA! KAUPALLAMME ON KÄYTÖSSÄ UNWASTED- RUOKAHÄVIKKISOVELLUS
TAKE-A SOUP KEITTOLOUNAS
Päivittäin vaihtuva keitto. Torstaisin aina hernekeitto.
4,49€/annos
Koulukatu 2, 23500 Uusikaupunki p. 044-766 1231
ma-la 7-21 su 9-21
ME KULJETAMME RUOKAOSTOKSESI KOTIIN ASTI • TEE RUOKAOSTOKSET VERKOSSA TAI K-RUOKASOVELLUKSESSA • NOUDA OSTOKSET KAUPALTA • TAI VALITSE TOIMITUS SUORAAN KOTIOVELLESI
www.k-ruoka.fi/ kauppa/k-market-pikkuherkku
3
23. tammikuuta 2020
Satu Ajanko opettaa joogaa omalla studiollaan
Jooga on aikaa omalle itselle Joogaan yhdistetään helposti mystisiä asioita ja itämaisia uskontoja, mutta modernissa joogassa on kyse harjoituksesta, joka aktivoi parasympaattista hermostoamme. Eli ihan siis tieteellisesti tutkitusta jutusta on kyse. TERVEYS. Kun noin viisi vuotta sitten Satu Ajanko osallistui uteliaisuuttaan, pyydettynä, ensimmäiselle joogatunnille, hän ajatteli hetken, että mitä ihmettä hän on tekemässä. Kunnes sitten joogatunnin jälkeen hän tunnisti itsessään hyvän olon ja rentoutuneisuuden, joka kiireiselle yrittäjälle kesken ruuhkavuosien oli jo unohtunut olotila. – Olen aina ollut liikunnallinen ja kävin paljon muun muassa kuntosalilla lihashuoltoa suorittamassa. Tosiasia on kuitenkin se, että elämme hyvin suorituskeskeistä aikaa ja itsekin olin tässä oravanpyörässä vahvasti mukana tajuamatta, kuinka ihminen on henkisten ja fyysisten rakennusaineiden kokonaisuus, Ajanko sanoo. – Suoritin liikuntaakin. Niin ja niin monta toistoa painoilla piti tehdä, jotta pysyi laaditussa ohjelmassa. Elimistö oli ylivirittynyt sekä töissä, harrastuksissa että kotona. – Se ensimmäinen joogatunti, johon osallistuin, oli käänteentekevä omalla kohdallani. Ajanko kertoo, miten hänen tiedonhalunsa joogaa kohtaan alkoi kasvaa itsestään. – Etsin netistä joogakoulutuksia ja hain joogaopettajakoulutukseen, joka on syvempi kuin pelkästään joogaohjaajan koulutus. RYT200-joogaopettajien koulutusta myös valvotaan, että koulutus täyttäisi asetetut kriteerit. – Jotain joogan vaikutuksesta ihmismieleen kertoo sekin, että opiskelijaryhmässämme oli muun muassa yksi psykologi. Hän kertoi ohjanneensa monia stressaantuneita asiakkaitaan joogatunneille ja hän oli päättänyt opiskella joogaopettajaksi, jotta voi yhdistää sen omaan psykologin työhönsä, Ajanko kertoo.
Teetä remontti paikallisella ammattilaisella! - Ikkunat ja ovet - Terassi- ja parvekelasitukset - Terassit, lauteet, paneloinnit yms.
Pyydä tarjous kevätehdolla!
Ikkunatiimi Hellsten
P. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi
Kattomiehet alueella Pyydä ilmainen esittely 02 435 8006 Etunimi Sukunimi: 040 123 Niklas Linna p. 0400 2144567 288 Etunimi Sukunimi: 040 123 4567 VOIT VOITTAA
10.000€ REMONTIN
KATSO: KYMPPI-KATTO.FI
AVAIMET KÄTEEN • TAKUUTYÖTÄ • PITÄVÄT AIKATAULUT
RYT200-joogaopettaja Satu Ajangon studiossa vallitsee tyyneys ja harmonisuus.
Moderni jooga Viime syyskuusta lähtien Ajanko on tarjonnut joogatunteja Uudenkaupungin Koulukadulla omassa joogastudiossaan. Vaikka se on ryhmässä tapahtuvaa, hän painottaa, että liikkeet, sanskritinkielellä asanat, tapahtuvat jokaisen osallistujan oman hengityksen tahdissa. – Kyseessä ei ole siis ryhmäliikuntatunti, vaan tunti itselle. Hengityksen tahtiin tapahtuva liikkuminen aktivoi meidän parasympaattista hermostoa, joka on ihmisellä yleensä aktiivisimmillaan levossa, kuten unessa tai ruokaa sulateltaessa. Tällöin sydämen syke hidastuu, hengitystiheys pienenee ja ruoansulatuselimistön toiminta vilkastuu.
PYYDÄ TARJOUS HALUAMALLESI JAKELUALUEELLE, TAI ILMOITA KAIKISSA EDULLISEEN PAKETTIHINTAAN!
Voit ostaa ilmoituksen kauttani kaikkiin lehtiimme. Sari Laurila p. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi
– Eli ihan tieteellisesti todistetusta fysiologisesta toiminnasta on kyse, Ajanko painottaa. Hän kertookin, miten tuhansia vuosia harjoitetun joogan merkitys on muuttunut sen historian aikana. – Asanat, eli liikkeet tulivat mukaan joogaan vasta noin sata vuotta sitten länsimaisen ja intialaisen kulttuurin vuorovaikutuksesta. Ajanko opettaa kehon ja mielen joogaa, joka ei ole osa jotain uskonnollista suuntausta, vaan ihan länsimaisen, kiireisen ihmisen tapa rentoutua ja tyhjentää mielensä, aivan kuin tunnetuissa mindfulnessharjoituksissa. Satya-joogastudion opetta-
TURU SEUTUSAN N N E L J Ä N L O M IE N Y H T E IS J A E H D E N KELUMÄÄ R
n.162 00 0 kpl
ja ohjaa niin alkeiskursseja kuin erilaisia joogatuntejakin. – Joogatunti alkaa alkurentoutuksella, sitten on joogan vuoro ja tunti päättyy rentoutumiseen, eli savasanaan, kuolleen miehen asentoon. Ajanko kiteyttää joogan seuraavaan lauseeseen: – Jokainen meistä tarvitsee omaa aikaa, läsnäoloa ja pysähtymistä kiireisessä arjessa. Unohtaa kaikki suorittaminen, unohtaa huominen, tuleva. Pysähtyä hetkeen, hetkeen miltä tuntuu olla juuri tässä ja nyt. Olla kiitollinen siitä hetkestä. Muistaa, että kuka meistä pitää huolen, ellemme me itse. Rainer Tähtinen
Pyhäranta
. . . u u k t a j E AL
Nuorison suosikki, miellyttävä tepuloida
ILTASATU
jenkkisänkypaketti 120 x 200 cm, harmaa
369,Aikuiseen makuun Kotimainen HILDING -patjamallisto
- 30%
Iltasatu on huippuedullinen perusvuode myötäilevällä pussijousituksella. Sijauspatja ja jalat sisältyvät pakettiin. Toimitus heti varastosta.
Senioreiden lempituote Kotimaiset Botnia Carpet -villamatot
- 50%
varastossa heti runsaasti.
toimitusaika noin viikko.
Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!
KUULUTUS uusikaupunki.fi
Laitila
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto
UUSIKAUPUNKI Mynämäki
Ä
Vehmaa Kustavi Taivassalo Naantali
Nousiainen Masku Rusko RAISIO
Paimio TURKU
Parainen
Lieto
KAARINA Sauvo
kokoontuu 27.1.2020 klo 18:30 kulttuurikeskus Crusellissa. Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilta uusikaupunki.fi/ kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kaupungin verkkosivuilla 30.1.2020 alkaen. Uudessakaupungissa 21.1.2020 Jaana Vasama, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
4
23. tammikuuta 2020
Nyt Hyundai-mallistoon
7 vuoden takuu ja talvipaketti
Uutuudet nyt esittelyssä!
Renault TRAFIC ja Renault MASTER
Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu! NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)
Korko 0 %
Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition
Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition
33 190 € sis. toim.kulut
Saat nyt Hyundai-mallistoon veloituksetta talvirenkaat vanteineen ja lämpöpaketin* asennettuna. Etusi on jopa 4 000 €. Halutessasi myös edullinen rahoitus. Ja kaupan päälle vielä markkinoiden paras takuu. Lue lisää hyundai.fi
38 290 € sis. toim.kulut
MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!
Koko Hyundai-mallistoon 7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa.
Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km.
7 vuoden takuu myönnetään 1.9.2018 jälkeen rekisteröityihin uusiin vuosimallin 2019 Hyundai-autoihin. Rahoitusesimerkki: auton hinta 22 990 €, vaihtoauto/käsiraha 6 000 €, rahoitettava osuus 17 170 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 199 €, viimeinen suurempi erä 5 960 €. Todellinen vuosikorko 1,24 %. Luottokustannukset 720 €, auton todellinen luottohinta 23 710 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.1.2020 saakka, ei tehdastilauksiin. Etua ei voi yhdistää muihin asiakasetuihin. Hyundai-malliston EU-yhd. kulutus 0–7,8 l/100 km, CO2 0–191 g/km (WLTP). * Lämpöpaketti vain malleihin, joihin se on mahdollista asentaa. Ei koske i20-mallistoa
Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.
YLI 300 vaihtoautoa, joista 100 Raisiossa 36.950 Renault TALISMAN Sport Tourer TCe 160 EDC7-aut Intens 6 tkm -19
31.200 Renault KADJAR TCe 160 EDC7-aut Bose AT 18 tkm -19
29.300 Mercedes-Benz CLA 180 A Premium Busin. Panoraamakattoluukku, Park Assist ,57 tkm -16
14.900
KOLME HYVÄÄ SYYTÄ ostaa Pelttarilta vaihtoauto:
Tarjoukset voimassa 31.1.2020 asti.
12.700
9.900
1
0,99%
Esim. Auton hinta 20000 €, käsiraha 5.000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 15.000 €, rahoitusaika 60 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 272,61 €,todellinen vuosikorko 3,52 %, luottokustannukset yhteensä 1 356,86 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 21 356,86 €. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.
7.490
7.790
2
Pelttari Plus
LISÄTURVA
BMW 116 i E81 HB 3-ov 150 tkm -08
99€
Pelttari Plus lisäturva vaihtoautoihin - huoletonta autoilua ja turvaa vaihtoautokauppaan. Tutustu lisäturvan ehtoihin kotisivuillamme.
Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10–14 puh. 044 560 1282
Ford FIESTA 1,0 80 Start/Stop Titanium 5ov (MY13) 40 tkm -13
Opel CORSA 3-ov Color Edition 1,4 Twinport 74 Sporttinen OPC-Line pak.118 tkm -11
+ kulut*
11.900
11.990
7.950
Kiinteä rahoituskorko
17.490 Renault CAPTUR TCe 90 Zen (MY18.A) 8 tkm -18
Peugeot PARTNER TEPEE Tepee Style e-HDi 92 FAP 69 tkm -13
Citroen C3 VTi 68 Confort 80 tkm -13
Hyundai I30 WAGON 1,0 T-GDI 120 hv Fresh WLTP 5 tkm -19
19.900 Hyundai TUCSON 1,6 ISG Classic 34 tkm -15
Citroen C3 PureTech 82 Shine 45 tkm -17
Seat TOLEDO 1,2 TSI 90 Start&Stop Reference 78 tkm -16
Hyundai I30 HATCHBACK 1,4 T-GDI 140 hv 7-DCT-aut. Fresh WLTP 2 tkm -19
22.900 Hyundai I30 WAGON 1,4 T-GDI 7DCT Comfort 42 tkm -18
Mercedes-Benz C 200 CDI BE Premium Business Autom 172 tkm -10
10.800 Mitsubishi ASX 1,6 Inform 96 tkm -11
Hyundai KONA 1,6 T-GDI 7DCT-aut. Comfort WLTP 10 tkm -19
19.900
23.900
25.900
24.490 Mercedes-Benz E 220 CDI T BlueEffiency Autom. 164 tkm -14
15.900 Isuzu D-MAX Space Cab 2.5 TDi LS 4x4 sis alv 164 tkm -11
10.900 Volkswagen MULTIVAN Highline 2,5 TDI 128kw Retkeilyauton käyttömaksulla, 7 hlö, 359 tkm -06
Renault GRAND SCENIC dCi 110 EDC7-aut Navi Style 7hengen 45 tkm -17
27.900 Mercedes-Benz A 220 CDI 4Matic A Premium Business (MY14) 64 tkm -14
16.900 Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Comfort A 88 tkm -14
25.900
HUITTINEN
Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297
3
REILU HYVITYS
nykyisestä autostasi Hyvitämme pihaan ajetusta autostasi vähintään 999 € vaihdossa yli 5.000 € vaihtoautoihin. Hyvitystä voidaan käyttää rahoituksen käsirahana.
5
23. tammikuuta 2020
Laitilan Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko alkoi Kustaan Kalaaseilla ja avajaisjuhlakulkueella Kahdestoista Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko käynnistyi Laitilassa sunnuntaina 19. tammikuuta. Runsaasti erilaisia tapahtumia sisältävän viikon teemana on tänä vuonna liike. Kustaan Kalaaseissa oppaat kertoivat, minkälaista liikehdintää Laitilassa on tapahtunut. LAITILA. Kulttuuriviikkoa on vietetty Laitilassa vuodesta 2009 lähtien tammikuun viimeisellä viikolla teollisuusneuvos Kustaa Hiekan elämäntyön kunnioittamiseksi. Ajankohta on sama, jolloin Kustaa Hiekan Lukutupa vihittiin käyttöön Suomen maaseudun ensimmäiseksi kirjastorakennukseksi vuonna 1938. Varat rakentamiseen lahjoitti Laitilassa syntynyt kultaseppä, teollisuusneuvos Kustaa Hiekka (1855–1937). Kulttuuriviikkojen järjestelyistä vastaa Laitilan kaupungin sivistystoimi yhdessä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Juhlaviikko alkoi Poukan talossa Laitilan Oppaat ry:n järjestämillä Kustaan Kalaaseilla ja jatkui avajaisjuhlakulkueella valoteoskohteiden kautta terveyskeskukselta kaupungintalon pihalle, jossa Tulisirkusryhmä Flamma esiintyi. Avajaispäivän päätökseksi Vakka-Suomen musiikkiopiston opettajat esiintyivät Laitila-salissa. Kavalkaadi ”Liikehdintää Laitilassa” Kustaan Kalaaseja vietettiin tänä vuonna kuudetta kertaa ”ohjelmallisina kahvikekke-
Kustaan Kalaaseissa esitettiin yhteislauluna Juokse sinä humma ja Evakon laulu. Jukka Vehmas säesti haitarilla.
reinä”. Lea Koskinen toivotti kuulijat tervetulleeksi aloittamaan liike-teemaista kulttuuriviikkoa. − Laitilaan on tultu jo tuhansia vuosia sitten ja täältä on myös lähdetty pois. Kuusi opasta tulee kertomaan teille pintaraapaisun omista aiheistaan: miten tänne ja täältä on liikuttu. − Pohjoisesta saamelaisia tuli näille seuduille jo pian jää-
Kustaa Hiekan Lukutupa juhlavalaistuksessaan.
kauden jälkeen. He olivat kalastajia ja metsästäjiä, ja siirtyivät maanviljelyksen yleistyessä muualle, kertoi Jukka Veranen. − Pohjoisesta tulivat myös Laitila-Uusikaupunki -tien rakentajat 1953. Monilla laitilalaisilla taas on nykyään lomamökkejä pohjoisessa, joten liikettä on tapahtunut molempiin suuntiin, hän jatkoi. Viikinkiajan asuun pukeutunut Virpi Rantala tote-
si, että vuosia 800−1050 on tutkittu melko vähän, mutta monia asioita kuitenkin tiedetään. − Viikinkiaikaan ilmasto on ollut lämpimämpää. Nyt ollaan ehkä taas menossa viikinkiaikaisiin sääolosuhteisiin. Suomea asuttivat silloin lappalaisten lisäksi suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset. Tällä alueella asuivat suomalaiset, joiden kieli muistutti jo nykysuomea. Pystyisimme
hyvin kommunikoimaan silloisten lounaissuomalaisten kanssa, Rantala sanoi. Etupäässä pohjanmaalta ja karjalasta saapuivat ”jokikonnat” kuivattamaan Laitilan Valkojärveä. Työtä tehtiin kolmessa vaiheessa vuosina 1899−1905, 1934−1939 ja 1952−1960. − Palkka oli melko hyvä. Tapaturmia oli vähän, vaikka elämäntapa oli vähintäänkin kirjavaa. Raskas työ vaati raskaat huvit. Oli tappeluita, väkijuomien käyttöä, perheitä särkyi, aviottomia lapsiakin syntyi. Osa jokimiehistä avioitui ja jäi pysyvästi paikkakunnalle, luonnehti Seppo Paavola silloista työn perässä muuttoa. − Vuosina 1860−1940 lähdettiin suurin joukoin Pohjois-Amerikkaan, Kanadaan jopa Australiaan paremman elämän toivossa, miehet kaivosmiehiksi ja metsätöihin, naiset palvelusväeksi. Pohjanmaalta lähti eniten, Laitilan seudulta kolmanneksi eniten väkeä, kertoi Kirsti Vuorela. − Myös Kustaa Hiekan kasvattipoika Yrjö Johannes Sigismund Trygg lähti Amerikkaan. Hän oli ylioppilas, ja hänestä piti tulla metsänhoitaja. Maailmanmatkaaja Kustaa Hiekka tapasi kasvattipoikansa myöhemmin Amerikassa maalarina rakennustyömaalta, Vuorela jatkoi.
Laitilan seudulle tuli myös sodan jälkeen Karjalan siirtolaisia. − Vuonna 1940 nuijamaalaiset tulivat ensin, sitten metsäpirttiläiset. 1945 on ollut kaiken kaikkiaan viitisensataa siirtolaista. Kulttuurishokki on aluksi ollut aikamoinen: eriluonteisia ihmisiä, osalla vielä eri uskontokin, kertoi Annikki Nyholm. ”Vakkasuomalaisen toinen silmä katsoo aina merelle” Vanha sanonta pitää ehkä osittain vieläkin paikkansa, vaikka Vakka-Suomessa on totuttu tulijoihin. Kannattaa olla varovainen, kun tulee uutta väkeä. − Yhä useammalla laitilalaisella on nykyisin ulkomaalaisia naapurissa, sama tilanne oli silti jo lähes 2000 vuotta sitten, totesi Ritva Antola. − Esimerkiksi viime kesänä Laitilassa oli 600 vakinaista ulkomaalaista, kausityöntekijöitä oli saman verran. Samalla työpaikalla voi olla 15 eri kansallisuutta. Varsinkin kesäaikaan Laitila on hyvin kansainvälinen paikka, Antola lisäsi.
Helka Suomi
6
23. tammikuuta 2020
Tosi-TV:n sijaan tarjolla on Tosi-teatteria
U:gissa rikotaan teatterirajoja Jos Uudenkaupungin Teatteri tekee lähihistoriaan sijoittuvan näytelmän, niin voiko sen nimi olla muuta kuin ”Autotehdas”? Ei voi, koska Neon 2 -yhtyeestä sellainen on jo tekeillä ja se puolestaan saa ensi-iltansa marraskuussa 2020. ”Autotehtaan” kantaesitys ja ensi-ilta on lauantaina 1. helmikuuta kello 18. TEATTERI. Helmikuun ensimmäisenä päivänä saa ensi-iltansa Uudenkaupungin Teatterissa näytelmä, joka kantaa niinkin selkeää ja simppeliä nimeä kuin Autotehdas. – Sain idean näytelmään pohtiessani autotehtaan tuloa kaupunkiin. Sitä, miten se vaikutti pienen rannikkokaupungin elämään. Näytelmä keskittyy ensimmäisellä puoliskollaan viidenkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin sekä nykypäivään. Nämä ajanjaksot vuorottelevat lavalla, kertoo näytelmän käsikirjoittanut ja ohjannut Jari Luolamaa. Tosin jossain määrin hän pitää käsikirjoittamaansa teosta eräänlaisena näyteltynä luentona. Sen verran näytelmän ku-
”Ei siit kumminkka mittän tul”, tuumivat miehet rannalla. Vas. Santtu Käkönen, Jari Turunen, Pauli Myllymäki. Kuva: Meri-Tuulikki Salonen.
lusta hän paljastaa, että ensimmäinen kohtaus on Kaupunginlahden rannalla, missä perusukilaiset äijät keskustelevat tehdashankkeesta tyyliin ”ei siitä kumminkka mittän tul”. Vaan tulihan siitä: nyt 50 vuoden ikäinen tarina Suo-
men tällä hetkellä suurimman tehtaan vaiheista. Paljon aikalaishistoriaa Luolamaa kertoo, miten näytelmä poikkeaa teknisesti sen perinteisestä ajattelusta varsin paljon. Hän pitääkin sitä
Kertojat vas. Erika Lehtonen, Johanna Sillgren. Kuva: Meri-Tuulikki Salonen.
eräänlaisena dramatisoituna luentona, missä monet tapahtumat nähdään näyteltyinä. – Vaikka kohtaukset ovat näyteltyjä, niin niissä on pyritty todenmukaisuuteen. Niin sanottu tavallinen kansa on mielikuvituksen tuotetta. Tunnetut henkilöt puolestaan esiintyvät omilla nimillään ja heidän sanomansa ovat totta. Kirjoista kaivettuja. – Yleisö saa nähtäväkseen muun muassa videoidun haastattelun autotehtaan pitkäaikaisesta toimitusjohtajasta, Juhani Linnoisesta. Autotehtaan ”Mustasta perjantaista” kuullaan paljon taustaa. Joulukuussa 1992 Calibran tuotannon lopettaminen sai 18 000 asukkaan kaupungissa aikaan työttömiä peräti 3 200. – Tuolloin General Motors yritti ajaa autotehdasta konkurssiin, Luolamaa tietää. Aikalaishistoriaan Luolamaa tutustui muun muassa Pontoksen toimitusjohtaja
Ilpo Kokkilan muistelmateoksen myötä. Väliajan jälkeen Tosi-teatteria Uudenkaupungin autotehtaan historiaa valottavassa näytelmässä, tositeatterissa, dramatisoidussa luennossa väliajan jälkeen lavalle astuvat aidot, oikeat, tunnetut henkilöt kertomaan omaa historiaansa autotehtaalla. – Sain tämän ajatuksen, kun mietin tarinankerrontaa. Miksen ottaisi oikeita asiantuntijoita, Luolamaa sanoo ja päätyi roolihenkilöiden etsimisen sijaan etsimään oikeita autotehtaan työntekijöitä. Asiantuntijat ovat nykyinen työntekijä, ”Tehtaan sankarit”-sarjasta tuttu Topi Kauppinen sekä pitkän päivätyön vuodesta 1970 lähtien tehtaalla tehnyt Antti Kotilainen. – Kumpikin kertoo oman tarinansa yleisölle. Toinen nykyisenä työntekijänä, toinen
entisenä. Myös ammattiyhdistysliikkeen rooli on esillä, kertoo Luolamaa. Lisäksi eri teemoja kommentoi yleisellä tasolla Uudenkaupungin Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja Matti Jussila. – Hänellä on ollut aitiopaikka seurata Uudenkaupungin vaiheita vuosien varrella, Luolamaa korostaa. – Vaikka näytelmä on periaatteessa luento ja perustuu tositapahtumiin ja seassa vakaviakin aiheita, huumoria ei silti ole unohdettu, ohjaaja lupaa. Luolamaan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Autotehdas-näytelmässä, dramatisoidussa luennossa, rooleissa ovat: Johanna Sillgren, Erika Lehtonen, Päivi Heikkilä, Elina Lehtiranta, Pauli Myllymäki, Santtu Käkönen, Jari Turunen ja Ari Niittyluoto. Rainer Tähtinen
Prismakeskus uudistuu kevään aikana YRITYSUUTISET. Osuuskauppa Keulan mittava 10 miljoonan euron uudistusja laajennusurakka Rauman Prismakeskuksessa on edennyt suunnitellusti. Projekti käynnistyi viime kesänä maanrakennustöillä ja syksy on rakennettu noin 3000 mÇ laajennusosaa. Nyt ollaan vaiheessa, jossa Prismaa lähde-
tään uudistamaan nykyisen marketin osalta. Palvelutiskiä rakennetaan parhaillaan ja uusi ruokatori avataan viikolla kahdeksan. Uusi pullonpalautuspiste laajennusosassa saadaan käyttöön viikolla neljä. Nykyisen pullonpalautuspisteen kohdalle rakennetaan uusi sisäänkäynti. Päivittäis-
tavara- ja käyttötavaraosastojen uudistusta viedään tulevien viikkojen aikana läpi vaihe vaiheelta. Prisman myymälään tuodaan oma leikkitila lapsille, josta löytyy kiipeilytelineen ja pehmopalikoiden lisäksi myös asiakas-wc. Emotion ja parturi-kampaamo yhdistyvät ja saavat tiloihinsa täysin
uutena palveluna avattavan kauneushoitolan. PizzaBuffa, Presso-kahvila, Hesburger sekä Keulan asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki saavat uudistuksessa lisää palvelutilaa ja uutta ilmettä. Rakennustyöt ajoittuvat maalis-huhtikuulle. Uuteen Prismakeskukseen on rakennettu lisätilaa myös
uusille vuokralaisille. Osuuskauppa Keulassa on solmittu nyt neljä uutta sopimuskumppanuutta, jotka täydentävät erinomaisesti Keulan omien liiketoimintojen ja nykyisten vuokralaisten muodostamaa kokonaisuutta. Yhden liiketilan osalta neuvottelut ovat vielä kesken. Nykyisistä kumppaneis-
ta uudistuneessa Prismakeskuksessa jatkavat DNA, Elisa ja LähiTapiola. Uusia vuokralaisia ovat Apteekki Duo, Kultajousi, Musti ja Mirri sekä 24 Pesula.
SSV
7
23. tammikuuta 2020
Shakki on peli, jossa onnella ei ole sijaa Iranista Suomeen vuonna 2004 muuttanut Mohamad Pishro haluaisi löytää suomalaisen shakkilahjakkuuden ja auttaa hänet maailman huipulle.
mukanani yhtä pelinappulaa ja näytin sitä muille oppilaille. He ihmettelivät mikä se on, ja kun kerroin sen olevan kielletyn pelin nappula, he olivat aivan haltioissaan, nauraa Pishro.
VEHMAA. Vehmaalla oli tarkoitus tammikuussa alkaa Vakka-opiston shakkikurssi, jonka vetäjäksi lupautui vehmaalainen shakkitaituri Mohamad Pishro. Valitettavasti kurssille ei ollut riittävästi tulijoita, joten se peruuntui. – Se oli valtava harmi, sillä olisin halunnut tarjota ihmisille mahdollisuuden oppia shakkia, ja olisin lisäksi halunnut löytää todellisen shakkilahjakkuuden – vaikka jonkun vehmaalaisen nuoren, jonka olisin voinut opettaa shakin huippupelaajaksi, kertoo Pishro. Vuonna 2004 Suomeen Iranista muuttanut Mohamad Pishro on itse aloittanut shakin 9-vuotiaana Iranissa – silloin, kun peli oli Iranissa vielä kielletty. – Ajatollah Khomeini kielsi uhkapelin lisäksi myös shakin. Isoisäni opetti minut pelaamaan ja varoitti aina, että ”tämä on sitten kielletty peli”, muistelee Pishro. Se, että peli oli kielletty, toi opetteluun oman mausteensa. – Kuljetin aina koulussa
Onnella ei ole tilaa shakissa Mohamad Pishro kuvailee shakkia puhtaaksi peliksi, jossa onnella ei ole mitään tekemistä pelin voittajan kanssa. – Kaikissa muissa peleissä onnella on joku osuus – toisissa peleissä pienempi ja toisissa isompi. Mutta shakissa ainoastaan pelaajan taito, äly ja paineensietokyky ratkaisevat. Onnella ei ole mitään sijaa shakkipelissä, hän sanoo. Pishro innostui kielletystä pelistä välittömästi isoisänsä opissa. – Aivan välittömästi. Näin shakissa uuden aarteen – sellaisen, jota olin tietämättäni aina etsinyt. Shakki toi jotain arvokasta elämääni, kuvailee Pishro käänteentehnyttä hetkeä. Ensimmäinen shakkikokemus venyikin tuntien mittaiseksi. – Muistan, kuinka isoäitini tuli lopulta yöllä vihaisena huutamaan meille, että ”lopettakaa se pelaaminen ja tulkaa syömään”, kertoo Pishro nauraen. 19-vuotiaana Mohamad
Rakenna Raisioon.
Mohamad Pishro pitää shakkia pelien kuninkaana. Shakissa ei ole onnella mitään merkitystä, vain pelaajien osaaminen ratkaisee.
Pishro oli pelissään kovimmalla tasolla. – Asuin silloin Azerbaizhanissa, ja pääsin ensimmäisenä azerbaizhanilaisena Iranin mestaruuskisoihin. Kisoissa jäin seitsemänneksi, kun sairastuin kisojen aikana pahasti. Lahjakkuuden näkee nopeasti Shakki on monen mielestä vai-
kea peli – mitä se onkin. Mohamad Pishro kertoo, että todellisen shakkilahjakkuuden näkee heti siitä, että lahjakas pelaaja löytää erilaisia ratkaisuja ja siirtoja eri tilanteisiin. – Itse opetan aluksi aina perusasioita – ensin tietenkin nappuloiden liikkumisen ja muut säännöt – ja seuraavaksi esimerkiksi kuninkaan suojaamista laudan laidalle sotilaiden suojaan. Lahjakas pelaaja
hoksaa näissä tilanteissa, että on muitakin vaihtoehtoja, kertoo Pishro esimerkkinä. Pishro itse peittosi opettajansa, isoisänsä jo 5–6 pelin jälkeen. – Opin pelin nopeasti ja osasin ajatella monta siirtoa etukäteen. Shakkia pitääkin osata katsoa monta siirtoa eteenpäin, itse pystyn ennakoimaan peliä yleensä 10–15 siirtoa ennakkoon, kertoo Pishro.
Ovela paikka asua.
Pishron toiveena on edelleen saada shakkikurssi Vehmaalla järjestettyä. – Koulut voisivat tulla yhteistyöhön ja esitellä shakkia koululaisille. Se voisi innostaa heitä kokeilemaan, ja mistä sen tietää, vaikka tulevaisuuden maailmanmestari tulisi Vehmaalta, miettii Pishro. Marko Vuosjoki
SPORTSMAN 570 EFI 4X4 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 15v • Rekisteröity kahdelle • Automaattinen 100 % neliveto
Kuuanlaakso on rauhaisa alue lähellä palveluja. Vieressä kohoaa Kerttulan polkureitistön ympäröimä Kuuanvuori. Katteluksenmetsä on luonnon ystävän ja veneilijän valinta, sillä pienvenesatama ja ulkoilureitit sijaitsevat naapurissa. Meri-Nuorikkala on kävelymatkan päässä keskustasta, ja Myllyn kauppakeskittymään ajaa alle kymmenessä minuutissa.
Raisio on eteenpäin katsova monien mahdollisuuksien kaupunki. Täällä kaikki tarvittava on ihmistä lähellä.
Tutustu myös muihin omakotitontteihimme raisio.fi/tontit
Nähdään Rakenna & Sisusta -messuilla 7.–9.2.2020!
• SALO, Joensuunkatu 5 (02) 7211 400 • SOMERO, Ruunalantie 5 (02) 7489 300
• KAARINA, Hallimestarinkatu 4 (02) 7211 500 • LOIMAA, Lamminkatu 40 (02) 7211 300
8
23. tammikuuta 2020
Kirjaston valokuvakilpailussa lähes 20 luontoaiheista kuvaa Kustavin kirjasto järjesti ”Luontokuva Kustavista” -valokuvakilpailun joulukuussa. Kilpailuun lähetetyt teokset ovat esillä kirjastossa tammikuun ajan. KUSTAVI. Merimaisemat, auringonlaskut, eläimet peuroista jäniksiin, kasvit ja puut sekä re-
vontulet esiintyvät kustavilaisten ottamissa kuvissa, jotka lähetettiin mukaan ”Luontokuva Kustavista” -valokuvakilpailuun. Osallistujia oli kahdeksan, mutta kuvia sai lähettää useamman. Voittajiksi valikoituivat Jari Hellen valokuva peurasta ja Noora Mantereen teos koukeroisesta männystä Isokarilla.
Toinen voittajateoksista oli Jari Hellen kuvaama peura viljapellolla.
– Kuvia tuli erittäin paljon, ja niistä näkyivät hyvin eri vuodenajat, kilpailun järjestänyt kirjastonhoitaja ja kulttuurisihteeri Anna Leimola-Blomqvist kertoo. Palkintona voittajat saivat 20 euron lahjakortit Ifolorille.
Noora Mantereen voittajateos on kuvattu Isokarilla.
Paikallista taidetta kirjastossa Valokuvakilpailuja on Kustavis-
sa ollut ennenkin, mutta Leimola-Blomqvistille kilpailu oli ensimmäinen hänen järjestämänsä. Aiheet ovat vaihdelleet, mutta teema on aina liittynyt jotenkin Kustaviin. Kilpailun sadosta on koottu 15 kuvan näyttely kirjastoon. Siihen voi käydä tutustumassa tammikuun ajan. – Ihmiset ovat tulleet katse-
lemaan kuvia ja olleet kiinostuneita. Kuvat ovat herättäneet keskustelua, sillä ihmiset tunnistavat niistä tuttuja paikkoja. Vastaanotto on ollut positiivinen, Leimola-Blomqvist sanoo. Hänen mukaansa valokuvakilpailu on muodostumassa perinteeksi Kustavissa. Osallistujamäärä on vakiintunut kymmenen tienoille, ja heidän ku-
vistaan saadaan muodostettua uusi pienimutoinen näyttely kirjastoon. – Näyttelyillä halutaan nostaa paikallisia taiteilijoita ja valokuvia. Tarkoituksena on, että kuka tahansa voisi tuoda teoksensa näyttelyyn matalalla kynnyksellä. Liisa Kallio
9
23. tammikuuta 2020
Rami Immonen pääsi töihin autotehtaalle Nuorten Reitin kautta Valmet Automotive ja Laitilan Nuorisoverstas ry pilotoivat Nuorten Reitti -hanketta, jonka tavoitteena on työllistää erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Hankkeen seurauksena Punainen Risti myönsi autotehtaalle Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen. TYÖLLISYYS. Valmet Automotive ja Laitilan Nuorisoverstas ry ovat kehittäneet Nuorten Reitti -hanketta, jonka tavoitteena on työllistää erityistä tukea tarvitsevia 18–29-vuotiaita nuoria. Hankkeen kautta on Valmet Automotivelle toistaiseksi työllistynyt jo kuusi nuorta, joista yksi on Loimaalta kotoisin oleva 24-vuotias Rami Immonen. – Opiskelin ensin Loimaan ammattiopistossa media-assistentiksi. Kesällä 2018 valmistuin Muurlan kansanopiston vuoden mittaiselta animaatiokurssilta. Sen jälkeen yritin hakea Turun ammattikorkeakouluun, mutta en ikävä kyllä päässyt sisään. Kesän jälkeen äitini löysi Nuorten Reitti -hankkeen ja ehdotti minua siihen, Immonen kertoo omasta po-
lustaan. Laitilan Nuorisoverstas ry tarjoaa projektille toimintaympäristön ja työkalut kuukauden kestävään alkukartoitukseen, jonka aikana kartoitetaan nuoren taitoja ja opetetaan työelämän pelisääntöjä, tietoja ja taitoja, kuten työturvallisuutta, työohjeiden seuraamista, työlainsäädäntöä, työhakemusten tekoa ja haastatteluun valmistautumista. Myös Immonen aloitti sieltä. Kuukauden alkukartoituksen jälkeen hankkeen projektipäällikkö Jan Vuorenlaakso auttoi Immosta tekemään hakemuksen Valmet Automotivelle. Aluksi Immonen teki autotehtaalla puolentoista kuukauden työkokeilun, jonka jälkeen hän sai vakipaikan lokakuussa 2018. Immonen sai työkokeilunsa aikana kokeilla monenlaisia työtehtäviä. Oma leiviskä löytyi lopulta keulapalkkien esikokoonpano-osastolta. – Tämä on rutiinityötä, joka vaatii ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä, hän kertoo. Immonen asuu arkipäivät Uudessakaupungissa, ja viikonloput hän viettää pääsääntöisesti kotiseudullaan Loimaalla. Työkavereita hän on saanut,
Rami Immonen muutti Uuteenkaupunkiin päästäkseen mukaan Nuorten Reitti -hankkeeseen.
mutta vapaa-aika Uudessakaupungissa kuluu pääsääntöisesti kotona tai lenkkeillen. – Varsinkin kesällä täällä on hienot maisemat lenkkeillä, hän kehuu. Yhä edelleen Vuorenlaakso soittelee sillon tällöin Immoselle ja kyselee kuulumisia.
Valmet Automotive ja Laitilan Nuorisoverstas ry ovat kehittäneet Nuorten Reitti -hanketta, jonka tavoitteena on työllistää erityistä tukea tarvitsevia 18–29-vuotiaita nuoria.
– Hän on auttanut minua todella paljon, Immonen kiittelee. Immonen puolestaan on Vuorenlaaksolle elävä esimerkki hankkeen tärkeydestä. – Mielekäs ja merkityksellinen rooli omassa yhteisössä on hyvinvoinnin perusta. Hanke tukee nuoria työllistymisen kautta taloudellisesti itsenäisiksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Olemme onnistuneet kehittämään vahvan toimintamallin, hän sanoo. Haaveena ura puutöiden parissa Laitilan nuorisoverstaalla vietetyn kuukauden aikana Immonen pääsi puutöiden makuun. – Tein puuverstaalla saunajakkaran, keittiöjakkaran, säilytysarkun, puumiekan ja tv-tason, hän kertoo ensimmäisestä kuukaudestaan. Vaikka hän on viihtynyt autotehtaalla hyvin, viime viikol-
la hän päätti hakea Rasekoon opiskelemaan taideteollisuutta. – Puuala on mukava, koska puutöitä saa tehdä rauhassa itsenäisesti. Puu on myös monipuolinen materiaali, josta voi valmistaa lähes mitä tahansa, jos mielikuvitusta riittää, hän toteaa. Uusia yritysyhteistyökumppaneita Vuoden 2020 alusta Nuorten Reitti -hankkeen uusina yritysyhteistyökumppaneina ovat aloittaneet Laserkeskus Oy, Pilkington Automotive Finland Oy ja Vakka-Suomen Pihatyö Oy. – On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus päästä työelämään jo nuorena. Olemme ylpeitä, että saamme olla mukana hankkeessa, kertoo Vakka-Suomen Pihatyö Oy:n toimitusjohtaja Satu Kallonen.
Projektipäällikkö Jan Vuorenlaakso kertoo uusien yritysyhteistyökumppaneiden mahdollistavan konseptin kestävyystestin eri toimintaympäristöissä. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2020. Sen toteutumista tukevat Sosiaalija terveysministeriö, Laitilan Nuorisoverstas ry sekä Valmet Automotive. Nuorten Reitti-hanke on tarkoitettu nuorille, jotka ovat suorittaneet opintonsa mukautettuna tai joilla on ollut erityisiä haasteita koulussa tai työelämään siirtymisessä. Nuoren itsensä lisäksi osallistujan voivat hankkeeseen ilmoittaa vanhemmat, TE-toimisto, nuorisotyöntekijät sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Janica Vilen
Suomen parasta kaupunginosaa etsitään jälleen Kilpailuun voi ehdottaa omaa kaupunginosaa, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia. Alueen täytyy kuitenkin olla urbaani kaupunginosa. Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen. KILPAILU. Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailu on jälleen käynnissä. Kilpailussa etsitään Suomen parasta kaupunginosaa, joka on viihtyisä ja yhteisöllinen. Kaupunginosassa pitäisi olla monipuolista toimintaa, aktiivisia
asukkaita ja yhteisöjä ja kaikille avoimia tapahtumia. Kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Ohjeiden mukaan hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen ja turvallista elää. Vuoden kaupunginosa -kilpailua on järjestetty vuodesta 2011. Sen jälkeen jokavuotisen kilpailun voittajia on löytynyt muun muassa Helsingistä Jyväskylästä, Lahdesta, Vaasasta ja Porista. Varsinais-Suomeen voitto on tullut kolmesti: kah-
desti Turkuun ja kerran Somerolle. Port Arthur voitti vuonna 2001, ja sen lisäksi voitto tuli Kakskertaan vuonna 2013. Someron Häntälä voitti vuonna 2011. Viime vuonna kilpailun voitti Tuiran kaupunginosa Oulusta. Voittajan valitsee eri alojen asiantuntijoista koostuva raati, ja se julkaistaan 13. toukokuuta. Oman ehdotuksen parhaasta kaupunginosasta voi ilmoittaa Kotiseutuliiton nettisivuilla. Liisa Kallio
Port Arthur valittiin Suomen ensimmäiseksi parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2001.
10
23. tammikuuta 2020
Kulttuuritukea Kalevala-sarjalle, Laitilan Kinolle ja Jazzkukolle Liikunnan saralla palkitsemista ja tulevaisuuteen satsaamista. Viime vuoden vauvatreffeille kokoontui suuri joukko uusia laitilalaisia. Kuva: Johanna Luukkonen
Vauvatreffeillä rakennetaan tukiverkostoja LAITILA. Laitilan kaupunki järjestää vauvatreffit tiistaina 11. helmikuuta kello 17.30– 19 Apilaniityn päiväkodissa (Poukantie 3), johon kutsuttuna ovat vuoden 2019 vauvaperheet. Ensimmäinen vastaava tilaisuus järjestettiin vuonna 2018. Nyt luvassa ovat siis kolmannet kaupungin järjestämät vauvatreffit. Tilaisuudessa kaupungin, kolmannen sektorin ja yrityskentän toimijat kertovat lapsiperheille suunnatuista palveluista. Tiedon jakamisen lisäksi tilaisuudella on tärkeä merkitys lapsiperheiden tukiverkostojen
rakentamisessa. Eri toimijoita yhteen tuova tilaisuus mahdollistaa myös sen, että vanhemmat voivat yhdellä kertaa selvittää palveluntuottajilta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Kokemukset edellisistä vauvatreffeistä ovat olleet kannustavia ja niin vauvaperheet kuin eri toimijatkin ovat kokeneet kohtaamisen positiivisena. Vuonna 2019 Laitilaan syntyi 61 vauvaa. SSV
Kaikkien lehtiemme uutiset löydät: www.turunseutusanomat.fi
Uusikaupunki • Konesaumatut peltikatot •peltikatot Jaakko katto- ja seinäprofiilit • Konesaumatut • Sadevesikourut ja syöksyt • Putket, levyt ja profiilit • Sadevesikourut ja syöksyt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Julkisivupellitykset • Rautarakennetyöt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Piipun pellit ja hatut • RST/HST-rakennetyöt • Julkisivupellitykset • Huuvat ja ovikatokset
• Piipun pellit ja hatut
KUSTAVI Tammikuun ajan kirjastossa esillä Luontokuva Kustavista -valokuvakilpailun satoa.
Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki • Jaakko katto- ja seinäprofiilit • Putket, levyt ja profiilit • Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Rautarakennetyöt • RST/HST-rakennetyöt
vsm@vsmoy.fi
Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki
Sivun 11 ristikon ratkaisu.
J U O K S U M P A T T R O
O L I O R U K I I T
P O N N I S T E L L A
R P A K A O T S A A T T O U S U R T A A N T
A L U S
S E N K K O I T O R T A N S T A A A N N E A N
I L T A
T U O R E K E A T I V A A T A S A E L E T A
T A L I L I S T A O L S U S S A I K S U N S A
V A I T I O L O T J E T I T
A I J A
K A P A L O T
U I D A A A R U I L I E N A O
T I O R I A S T O T A T L O O M P I E T T U K S
O U R E H O O I I V O A N I U T T E I L I U L T I
H A K K U R I T
Kuva syksyn 2019 Kullervon kirot –musiikkinäytelmästä. Kuva: Tuulia Kujanpää.
Sivistystoimenjohtaja Heli Kiertokari-Laitisen esityksen mukaisesti yhdistyksille osoitetaan 6000 euron toiminnan tuki tilakuluihin osoitettuna. Urheilumenestys kunniaan Sivistysvaliokunta valitsi myös palkittavat henkilöt ja tahot vuoden 2019 aikana menestyneiden urheilijoiden, joukkueiden, valmentajien ja tulokkaiden joukosta. Kaikille avoin palkitsemistilaisuus järjestetään lauantaina 1. helmikuuta klo 14–16 Laitilan urheilutalossa (Urheilutie 9). Liikuntasihteeri Elina Rautasen valmistelemana käsiteltiin myös asiaa liikuntatoimen avustusten hausta ja jakoperusteista. Perus- ja kohdeavustuksia sekä kenttämäärärahoja on yhteensä ja-
ossa 32 000 euroa sekä sponsorisopimuksiin on varattu 3000 euroa. Perusavustus- ja kenttämääräraha ovat haettavana 1.–30. huhtikuuta. Kohdeavustukset ovat haettavina 1.–30. maaliskuuta ja 1.–31. marraskuuta välisinä aikoina. Sponsorirahaa voi anoa erillisellä vapaamuotoisella hakemuksella helmikuun loppuun mennessä elina.rautanen@laitila.fi. Pähkinäpensaan päiväkoti kalustetaan pedagogisesti Lisäksi sivistysvaliokunta hyväksyi Tuunan alueelle rakenteilla olevan Pähkinäpensaan päiväkodin kalustussuunnitelman ja puitesopimustoimittaja Lekolarilta tulleen kalustetarjouksen. Kuten Meijerin alueelle vuonna 2018 valmis-
tuneessa Apilaniityn päiväkodissa, myös Pähkinäpensaan päiväkodissa kalustesuunnitelma pohjautuu kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman ajatusten ympärille. Kalustesuunnittelussa on haluttu tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata lasta leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Esimerkkinä tästä ovat suunnitelmaan sisällytetyt kiipeilyseinämoduuli, puunmuotoiset peilit ja omena- ja appelsiinipuun muotoiset sisustus- ja istuinelementit. Kevään aikana valmistuvan päiväkodin rakennustyön vaiheita voi seurata NCC:n nettisivuilla. SSV
n Menovinkit
puh. 0400 530 817 vsm@vsmoy.fi • Huuvat ja ovikatokset
puh. 0400 530 817
LAITILA. Laitilan sivistysvaliokunta kokoontui vuoden ensimmäistä kertaa torstaina 16. tammikuuta. Kulttuuritoimen budjetissa oleva 20 000 euron toiminnan tuki sai kokouksessa kohteensa. Vuodesta 1936 toiminnassa olleelle paikalliselle elokuvateatteri Laitilan Kinolle osoitettiin 6000 euroa. Jazzkukko-festivaali järjestetään jo kuudennen kerran heinäkuussa ja korkeatasoisia artisteja Laitilaan tuovan tapahtuman järjestäjä Jazzkukko ry sai 10 000 euron tuen. Lisäksi 4000 euroa osoitettiin Laitilan Kulttuurin Tuki ry:lle, joka tuottaa yhdessä Tietosuus Osuuskunnan kanssa Talvikki-lyhytelokuvan. Talvikki asettuu Laitilassa tuotettujen kalevalaisten näytelmien ja lyhytelokuvan jatkoksi, joista viimeisimpänä nähtiin Kullervon kirot -musiikkinäytelmä. Lyhytelokuva valmistuu syksyllä ja ensi-ilta on määrä järjestää Laitilan Kinossa. Määrärahoja paikallisten yhdistysten tukemiseksi osoitettiin vielä lisää kulttuuritoimen budjetista suunnattujen tukien lisäksi. Kaksi paikallista yhdistystä Taitokeskus Laitila ja Laitila-Pyhäranta 4Hyhdistys olivat lähestyneet sivistysvaliokuntaa ja kertoneet huolestaan toimitilojensa suhteen. Vuoden lopulla myyntiin laitettu kaupungin omistama Anttilan talo, jossa yhdistykset ovat saaneet toimia, laitettiin myyntiin.
U S I S
T A K I A I S E T
I T A R T A A A H S E T E T E E L E T A T
LAITILA 26.1. asti XII Kustaa Hiekka –kulttuuriviikko (khk) – teemana liike. Pe 24.1. klo 9.30 Ranttali – yhden miehen sirkusesitys (khk) kirjaston satutilassa. La 25.1. klo 13.30 – 17 Tammikarnevaali (khk) Finnalamex-hallissa. Pe 31.1. klo 14–15 Kaikille avoin kirjastokävely. Tutustumista aineistoihin ja palveluihin. Pe 31.1. klo 18.30 Iltamusiikki Kustaa Hiekan lukutuvassa. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Ti 4.2. klo 13 Yhteislauluti-
laisuus kirjastossa. Laulattamassa Vakka-Opiston iloiset laulajat. Pe 7.2. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. Pe 7.2. klo 18 Lukion vanhojen tanssit Finnlamex-hallissa. Mukana Laitilan soittokunta. Pe 14.2. klo 18.30 Violins & Valenines Kustaa Hiekan lukutuvassa. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto. PYHÄRANTA Ti 4.2. klo 11–13 Kirjastoauto Laitilasta Rohdaisten koululla. Ke 5.2. klo 10–12 Kirjastoauto Raumalta Reilan koululla. To 6.2. klo 14 Sukkapiiri seurakuntakodilla. Ma 10.2. klo 13 Kultaisen iän kerho Ihodessa, Tyyneläntie 5. Järj. Seurakunta.
Ti 11.2. klo 13 Kultaisen iän kerho Rohdaisissa, Retkentie 9. Järj. Seurakunta. TAIVASSALO Ke 29.1. klo 10–12 Vauvatapaaaminen kirjastossa vuonna 2019 syntyneille vauvoille perheineen. Järj. MLL, seurakunta ja Taivassalon kunta. To 30.1. klo 18–20 Luontopolkuilta Taivassalon yhtenäiskoululla. Valmistelutyöryhmä kutsuu keskustelemaan aiheeseen liittyvistä asioista tarkoituksena kartoittaa asukkaiden näkemyksiä. Huom, päivä muuttunut! UUSIKAUPUNKI To 23.1. klo 18–20 Merellinen ilta Crusellissa. Mikko Ahon esitelmä raumalaisten laivanrakentajien jaetusta his-
toriasta. To 30.1. klo 9.30 Satutunti kirjastossa: Maestro ja Fiktio keskiajalla. Ma 3.2. asti Kalannin kirjastossa Raimo Aarraksen taidenäyttely ”La bella Italia” Ti 4.2. klo 9.30 Vauvaloruilua Uudenkaupungin kirjastossa. Ke 12.2. klo 9.30 Tarinatuokio Kalannin kirjastossa. Ma 17.2. alueen bocciakarsintakisa Kalannin Urheilutalolla. VEHMAA Ke 8.1. alkaen Vehmaan kirjastossa pyhärantalaisen Rauno Luttisen näyttely, jossa mukana muun muassa maalauksia Vehmaan maisemista.
11
23. tammikuuta 2020
Rauno Luttinen pystytti Vehmaalle näyttelyn iloisesta 20-luvusta VEHMAA. Pyhärantalainen kuvataiteilija Rauno Luttinen pitää Vehmaan kirjaston vastikään laajennettujen näyttelytilojen ensimmäisen taidenäyttelyn. Hän on ripustanut Iloinen 20 -luku -näyttelyynsä 24 maalausta, jotka ovat esillä 10. helmikuuta asti. Taiteilijalle tyypillisin voimakkain vedoin ja räiskyvin värein toteutettujen ekspressiivisten töiden aiheina ovat muun muassa tanssit Vehmassalmella, laivaliikenne- ja kylpylätoiminta Rautilassa, maisemia vanhasta Vinkkilästä, kirkosta ja kirkonmäeltä. Unkarilaiset ja ranskalaiset puistoravintolamaisemat ovat saaneet rinnalleen tutun
Café Artin Turun Läntiseltä rantakadulta. Arkipäiväisempää aiheen käsittelyä edustaa talvimaisema Pyhärannan Ihodesta. Muotokuviin on ikuistettu paikkakunnan tuttuja julkkiksia sekä taiteilijan omakuva. Åbo Akademin ja Turun yliopiston historiantutkijana ja -opettajana työuransa aloittanut Rauno Luttinen (s. 1946) toimi Sampo- konsernin sisäisten palvelujen osastopäällikkönä 1977–2002. Tällöin hänen vastuullaan oli mm. maamme suurimpiin kuuluva, yli 5000 teoksen yksityinen taidekokoelma. Siitä ilmestyi vuonna 1999 hänen ja museonjohtaja Berndt Arellin kirjoittama teos Ars assicu-
Rauno Luttinen: Vanha maisema Rautilasta.
rata. Sammon taidetta kultakaudesta nykypäivään. Rauno Luttinen siirtyi vuonna 2002 kokopäivätoimiseksi kuvataiteilijaksi ja johtamaan yhdessä vaimonsa Eevan kanssa heidän synnyinpitäjässään Pyhärannassa toimivaa Hannulan konsertti- ja taideyhdistys HANTLA ry:tä. Se on järjestänyt vuodesta 1999 lähtien nelisenkymmentä klassisen ja kevyen musiikin konserttia sekä kuvataidenäyttelyä Turussa, Uudessakaupungissa, Raumalla, Pyhärannassa ja kolmasti Saksassa. Kuvataitelijana Luttinen on erikoistunut muotokuvaja maisemamaalaukseen. Hänen laajan tuotantonsa tunnetuimpia tavaramerkkejä ovat ekspressiivisen voimakkaat vedot ja värit. Hän on pitänyt vuodesta 1993 lähtien nelisenkymmentä yksityisnäyttelyä Turussa, Vakka-Suomessa ja Raumalla ja lähiympäristössä sekä Saksassa. Parin viime vuoden aikana Luttinen on osallistunut yksityisnäyttelyjensä ohella Rauman Taidemuseon ja Vakka-Suomen Taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin. Hän on toiminut Rauman Taideyhdistyksen hallituksessa vuosina 2006– 2013 ja Vakka-Suomen Taideyhdistykseen puheenjoh-
Rauno Luttinen: Tanssit Vehmassalmella.
tajana 2009–2106. Hän on myös ollut Ateneumin Ystävien hallituksen jäsen vuosina 1998–2002. Rauno Luttisen teoksia on muun muassa Yrjö Saarisen taiteeseen keskittyvässä C.O. Sonckin sekä Sampo oyj:n/ Ifin , Lähivakuutuksen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Turun maakunta-arkiston, Pyhärannan kunnan ja seurakunnan, Uudenkau-
pungin kaupungin, Rauman Taidemuseon ja Pyhärannan Säästöpankin kokoelmissa, Turun Seudun Osuuspankin kokoelmissa sekä Turun klassillisen lyseon ja Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmissa. Hän on kuvittanut Tapio Eräheimon toimittaman Suomalaisen yrittäjäliikkeen 100-vuotisjuhlakirjan Consilia pro patria. Päätöksiä isänmaan puolesta, joka jul-
kaistiin vuonna 2008 sekä Pyhärannan kunnan matkailuteoksen vuodelta 2014. SSV
Jorma Kemppainen 2019
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
Huvikseni treenaan!
x2
x2
KÄÄRITTÄVIÄ
JOKA PÄIVÄ
SEUTUSANOMAT Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
USA:n tiedotuspalvelu
tyttö M edelläkin
www.turunseutusanomat.fi
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy
NHLTuukka
VÄLIKATTO
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
C BA x2 Wirtanen
Heiniö
löylyille
kelpo
-kortti
nyljin
maali a
sallia
-ROTTA
haltia
raakaa viinaa
urkki saksalaisia
NÖYRÄÄ
tätejä ?
murskata
?
LASKELMIA
TÖRMIÄ
x2
ahkeria
Ag+
Cl-
riutta
e' 'Äite
täkykala
sakka
Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Liisa Kallio 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991
tunturi
kenraali Airo
SÄLLEJÄ
sydämilläkin
tutkimuslaitos
Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy
samea seos
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI 17 523 kpl
12
23. tammikuuta 2020
U:gin museolla oli menestyksekäs vuosi UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin museossa päättyi tammikuun alussa lapsuuden historiasta kertova näyttely Vähälapsena. Näyttely avautui kesäkuun alussa ja sen ehti nähdä lähes 4000 kävijää. Kokonaisuudessaan Wahlbergin museotalossa kävi vuoden aikana noin 4900 museovierasta, joka on noin 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. – Nyt päästiin kävijämäärissä lähes samaan kuin ennätysvuonna 2017, jolloin museossa järjestettiin Uudenkaupungin juhlavuoden johdosta paljon tapahtumia ja ohjelmaa, tiedottaa museonjohtaja Mari Jalava. Kaikissa Uudenkaupungin kaupungin museokohteissa vieraili vuoden 2019 aikana noin 6700 asiakasta ja museon organisoimissa Crusellin taidenäyttelyissä noin 3000 kävijää. Valtakunnallinen Museokortti jatkaa myös suurta suosiotaan. Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti on noin 200 000 suomalaisen lompakossa. Museokorttia käytetään luonnollisesti eniten isojen kaupunkien suosituissa museoissa, mutta sen suosio näkyy myös Uudessakaupungissa, nyt jo joka kolmas Uudenkaupungin museoiden maksavista asiakkaista
tulee vierailulle Museokortin kanssa. Suosituimmat museokuukaudet Uudessakaupungissa ovat yhä heinä- ja elokuu, mutta myös marras- ja joulukuu ovat suosittuja. Museossa opastettiin vuoden aikana 108 eri ryhmää ja erilaisia tilaisuuksia, työpajoja, museoiltoja niin museon omissa tiloissa kuin muuallakin järjestettiin lähes 30. Näiden kaikkien suhteen kasvua edellisestä vuodesta oli huomattavasti. Matkalaukkumuseon kanssa käytiin kouluissa ja vanhusten palveluyksiköissä, opastuksia järjestettiin mm. hautausmaalla, taidenäyttelyiden yhteydessä pidettiin tilaisuuksia jne. Museotiloissa järjestettiin vuoden aikana lapsuuteen liittyvän näyttelyn lisäksi entisajan sanonnoista kertova Sanontoja laarin pohjalta -näyttely sekä perinteinen Wahlbergin talon joulunäyttely. Museon valokuvakokoelmista koottu 80 vanhan Kaupunginlahti-kuvan näyttely oli kesän aikana esillä sekä Pakkahuoneella että Uudenkaupungin Merikeskuksessa, joissa vieraili myös tuhansia kävijöitä. Näyttelyyn liittyen museo teki myös uuden Seinätön museo -mobiiliopastereitin. Kaikkiaan museon kuuden
mobiiliopasteen käyttäjiä oli vuoden aikana noin 3300. Crusellin Liljelundhallissa järjestettiin kaikkiaan kymmenen näyttelyä, joista suosituin oli Titanicin suomalaismatkustajista kertonut Niilo Harannon taidenäyttely. Alkaneen vuoden aikana museossa keskitytään paitsi kokoelmiin, myös rakennuksiin. Wahlbergin museotalon alkuvuoden toimintaan vaikuttaa viime vuonna alkaneen ikkunaremontin jatkuminen sisätiloihin. Kesäksi avautuu museon vuoden päänäyttely, joka tänä vuonna sekin keskittyy rakennuksiin. Näyttelyssä tutustutaan uusikaupunkilaisten entisten ja nykyisten talojen tarinoihin. Näyttelyä valmisteltaessa otetaan kaupunkilaiset jälleen mukaan omine muistoineen.
SSV Wahlbergin museotalon ikkunoiden ulko-osat kunnostettiin viime vuonna, remontti jatkuu alkuvuonna sisäpuolelta.
Saaristo liikkuu -tapahtuma innostaa ulkoilemaan Aiemmin Saaristomarssina tunnettu tapahtuma haastaa jokaisen saaristokunnan liikkumaan viikon ajan ja keräämään kertyneet kilometrit ylös. Leikkimielisessä kilpailussa tavoitteena on aktivoida kaikenikäisiä liikunnan pariin. LIIKUNTA. Sunnuntaina 19. tammikuuta alkaneessa Saaristo liikkuu -tapahtumassa saaristokunnat kilpailevat leikkimielisesti eniten liikkuvan kunnan tittelistä. Se on järjestetty jo monen vuoden ajan. – Taivassalo on ollut kauan mukana liikkumassa. Vanhemmat ihmiset tuntevat sen saaristomarssina, ja sillä on pitkät perinteet, vs. vapaa-aikaohjaaja Leila Gröndahl Taivassalosta kertoo. Edellisinä vuosina tapahtuman teema on vaihdellut. Gröndahlin mukaan tänä vuonna tavoitteena on liikkua mahdollisimman paljon ulkona. Liikkumistavan saa itse valita, kunhan siinä käytetään lihasvoimaa. – Pyöräillen tai juosten, tapa on vapaa! Tänä vuonna yritämme aktivoida myös nuorempia mukaan koulujen kautta.
tuman aikana ja sen jälkeen, Gröndahl sanoo. Ylös kirjatut kilometrit voi ilmoittaa oman kunnan vapaa-aikatoimelle nettilinkin tai sähköpostin avulla. Joillakin kunnilla on myös postilaatikoita kilometrien kirjausta varten. Voittaja selviää tapahtuman jälkeen. – Kilometrit suhteutetaan asukaslukuun, jonka jälkeen selviää, missä kunnassa on liikuttu eniten. Voittoa tärkeämpi tavoite on kuitenkin innostaa asukkaita ulkoilemaan lihasvoimaa käyttäen. Järjestäjät toivovat kaikkien saaristokuntien mukana olon innostan asukkaita lähtemään mukaan liikkumaan. – Saaristo liikkuu -kilpailu on merkittävä ulkoiluviikko, ja se on positiivinen kamppailu kuntien välillä. On hienoa, että eri puolilla saaristoa ihmiset liikkuvat mahdollisimman paljon, Gröndahl toteaa. Saaristo liikkuu -tapahtuma päättyy sunnuntaina 26. tammikuuta.
Esimerkiksi metsälenkeistä kertyvät kilometrit voi ilmoittaa mukaan tapahtumaan.
Leikkimielinen kamppailu Tapahtuma on Varsinais-Suomen saaristokuntien yhteinen ponnistus, ja sen takana on Saaristoliikunnan työryhmä.
Siihen kuuluvat Kustavi, Taivassalo, Naantali, Parainen ja Kemiönsaari. Myös Masku on mukana liikkumassa. Kuka tahansa saaristokun-
nan asukas voi osallistua tapahtumaan kirjaamalla ylös liikkuen kerätyt kilometrit. Se on hyvä tilaisuus tarkastella omaa aktiivisuutta.
– Viikon aikana saa käsityksen omista liikuntatottumuksista. Toivomme tämän tapahtuman motivoivan kaikenikäisiä liikkumaan tapah-
Liisa Kallio