Issuu

Neuvola ja perhekeskus saman katon alle

Lossikuskin työsarkaan tutustumassa

SIVU 3

Äiti valmentaa heittolajeissa Raniaa ja Meaa

SIVU 4

SIVU 12

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy m il lehti 3.9. to

4. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 20.8.2020 R E HD I T H I N N AT, R E I LUL L A PA LV E LUL L A J O KA PÄ I VÄ

Tämän ilmoituksen hinta on

YKSI SENTTI Tämän kokoisen ilmoituksen saat saat 17 499 lehteen 186 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,01 euroa.

Stemman

Kalusta muutos UNIVIIKOT uuteen tai vanhaan2.3.-13.4. kotiin. Kam pan j ae du t vo i m a ss a 3 .-3 0. 8 . 2 0 2 0. Aalto-jenkkisänky

120 x 200 cm sis. sijauspatjan ja jalat, pääty 149 € Koko 160 x 200 cm 499 €, pääty 169 €

Ellen-viskoosimatto

Paljon eri kokoja.

449 €

alk.

Sylvia-seniorituoli

Massiivikoivua. Värit: koivu, pyökki ja valk.

19 €

(24 €)

Ota yhteyttä: Sari Laurila, 050 568 5454

149 €

Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!

Paikallinen perheyritys palveluksessanne!

Kalustekuja 5, UKI, p. (02) 842 4233 Arkisin 10-18, la 10-14, uusikaupunki@stemma.fi

VAPAA-AIKAAN Väkkäräntie 730, Laitila. 1h+k, 45 m2. Mummonmökki, jossa iso tupa, kamari ja kuisti. Tuvassa on puuliesi. Sähkö on. Saunarak. Varastorak. Vehreä tontti 3334 m². Yleiselle uimarannalle 1,5 km. Hintapyyntö 35.000 €. Metsolantie, Kustavi, 1h+parvi+s, 25,5 m2. Mökki upealla merinäköalalla ympärivuotiseen käyttöön. Päämökin laajennus kesken. Tontin koko 3,6 ha, josta peltoa on noin 2 ha. Lisäksi vanha as.rak., joka varastokäytössä. Kunnan vesi, oma saostuskaivo sekä sähkö. Hintapyyntö 280.000 € Taivassalo. Metsäinen rantatontti n. 4500 m². Ruoppausta vaativa ranta. Poikkeuslupa n. 120 m² lomarakennukselle. Tieoikeus rakenteilla. Hintapyyntö 50.000 €

Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV

OMAKOTITALO, Vehmaa Peltolantie 16, 5h+k+ph+s, 135 m2. Omakotitalo Rautilassa. Toimiva pohjaratkaisu. Mukava ja aurinkoinen tontti 2530 m2. 2 pientä varastorakennusta. Ostettavissa myös tontti, jossa iso ja korkea hallitila. Hintapyyntö 94.000 € OMAKOTITALO, Laitila Papinhaankuja 9, 4h+k+s+kellarikerros , 100 m2 . Hyvällä sijainnilla oleva omakotitalo. Kokonaisala 170 m2 Tontti 1246 m2. Hintapyyntö 60.000 € OMAKOTITALO, Laitila Vahantaantie 3, 1h+k+s+parvi 57 m2. Pieni hirsirunkoinen talo. Hyvänkokoinen tontti 2490 m2, joka isolta osin aidattu. Ulkorak. ja maakellari. Keskustaan 6 km. Hintapyyntö 62.000 € Katso kohteitamme www.oikotie.fi

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

Like no other

Suuntaa Euroopan tulevaisuuteen! Suomi 25 vuotta EU:ssa – mitä seuraavaksi on luvassa?

TEMPUR AVAJAISET Myllyssä 29.8.

Keskustelu jatkuu Eurooppa-foorumissa Turussa 27.–28.8.2020

www.europeforum.fi Suurelle yleisölle tapahtuma järjestetään tänä vuonna verkon välityksellä – tule mukaan vaikka omalta kotisohvaltasi! #eurooppafoorumi #europeforum #turku

Tarjoilua ja tarjouksia! Tempur Brand Store Mylly

Tempur Brand Store Turku

Kauppakeskus Mylly, 1. krs Myllynkatu 1, 21280 Raisio 040 4889993 | mylly@tempur.fi

Eerikinkatu 9 20100 Turku 045 8639 788 | turku@tempur.fi

20. elokuuta 2020

n Pääkirjoitus

n Pakina

Eläkeputkesta

Taksia tilaamassa, part I

Vaikka korona uhkaa edelleen voimakkaasti elinkeinoelämää Suomessa, ei hallitus voi jättää hallitusohjelmansa kärkitavoitettaan, työllisyyden parantamista, huomioimatta. Valtiovarainministeriön virkamiesmuistossa esiteltiinkin viime viikolla uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä. Etenkin eläkeputken poistaminen on herättänyt kovasti keskustelua. Palkansaajajärjestöt eivät luonnollisesti esityksestä innostu, kun taas Elinkeinoelämän Keskusliitto seisoo vahvasti esityksen takana. Virkamiesmuiston mukaan ”Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa esitetään Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä.” Eli suomennettuna, niin sanottu eläkeputki poistettaisiin käytöstä. Eläkeputkessa on kyse siitä, että työtön ikääntynyt henkilö voi saada työttömyyspäivärahaa niin sanotuilta ”lisäpäiviltä” 500 päivän täytyttyä, jos on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän työttömyyden täyttymistä. Vuosina 1957-1960 tämä ikäraja on 61 vuotta, vuoden 1960 jälkeen syntyneillä 62 vuotta. Lisäpäivät jatkuvat 65 ikävuoteen asti, jolloin työtön voi siirtyä eläkkeelle. Ruotsissa, missä vastaavaa mallia ei ole, yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on huomattavasti Suomea korkeampi. Eläkeputken poistamisen uskotaan vahvasti lisäävän iäkkäiden ihmisten pysymistä työelämässä, joten sillä varmasti olisi jonkinlaista vaikutusta työllisten määrään. Jos tähän lähdetään, toivottavasti satsataan voimakkaasti myös ihmisten työkyvyn säilyttämiseen ja terveyden ylläpitoon. Poliitikot ovat olleet toistaiseksi varsin vaitonaisia esityksestä, ja mielenkiinnolla odotankin, mitä syksyn budjettiriihi tuo tullessaan. Oma ajatukseni on, että jos eläkeputken poistosta tulee hallituksen ykkösase työllisyystilanteen kehittämiseksi, kovin helpon tien johtavat poliitikot valitsevat. Eikö työllisyyden pysyväksi parantumiseksi pitäisi luoda uusia työpaikkoja, tarjota asiantuntevaa palvelua, jotta ihmiset löytäisivät itse lleen sopivia uravalintoja ja; eikö pitäisi satsata erityisen voimakkaasti nuorten työllistymiseen – nuorillahan on edessään kymmenien vuosien työurat.

Marko Vuosjoki

Liput Lippupisteestä/R-Kioskeilta. (32,50€) Ryhmät yli 5 henkeä (25,00€): Ryhmamyynti@operart.fi / 044 977 6257

Piano - Maija Anttila

Konsertit järjestetään AVIn suositusten mukaisesti

Tuli tuossa mieleeni, kuinka nykyaikana vääriin numeroihin soittaminen on äärimmäisen harvinaista, kun meillä jokaisella on simmit ja puhelimen muistit täynnä numeroita. Osa elämän hauskuuksista on tälläkin saralla kuollut lähestulkoon sukupuuttoon siis. Aikoinaan –silloin kun maailma oli vielä mustavalkoinen ja asioita kutsuttiin juuri niillä nimillä, joilla niitä kutsuttiin ilman, että joku jatkuvasti pahoitti mielensä– lankapuhelinnumeromme oli lähestulkoon sama kuin paikallisen taksin, ja luonnollisesti näitä vääriin numeroihin soittoja tuli paljon. Jopa niin paljon, että hetken pohdimme jo numeronvaihtoa. Puhelinnumerouudistus paikallisesti oli pelastus ja taksisoitot loppuivat. Kun näistä virhesoitoista on kulunut jo iso tovi, niin rikoksenikin kuvitteellisen taksin lähettelyistä, kun aina ei jaksanut hokea väärään numeroon soitosta mitään, on varmaankin vanhentunut. Mitäkö silloin tein. No, yksi esimerkki on yhdeltä perjantai-illalta vuodelta mämmi ja kerma: Puhelin pirisi vaativasti. – Rake puhelimessa, vastasin tavanomaisesti ja hiukan jo tulevaa mielessäni ennakoiden. – Joo… saisko taksin osoitteeseen (tähän voi kuvitella uusikaupunkilaisosoitteen). Tässä kohtaa kasvoivat ne pienet suloiset sarvet otsalohkoon meikäläisellä ja kaksitahtimopo lähti käsistä. – Vai taksia tarvitsette, kysyin kohteliaasti. – Joo, pitäisi kaupungille päästä hiukan juhlimaan, toteaa selvästi hieman perjantaifiiliksessä oleva, ilmeisesti silloinen osvalainen. Eli nykyäänhän nämä tunnetaan autotehtaan viittasankareina. – Perhana, teillä kävikin tuuri.

– Ai niinku miten? – Meillä sattuu olemaan nyt vapaana Mersua, Saapia, Tojotaa ja Volvoa. Ainakin. – Mitä niinku sitten? Voinko mä niinku valita merkin? Tässä kohtaa lievänlainen innostus kuulsi oluthuuruisessa taksitilaajan äänessä. Selvästi piristin miestä automerkkejä listailtuani. Sellainen päivänpiristäjä kun olin jo silloin. – Kyllä. Olemme pyrkineet parantamaan asiakaspalveluamme ja nykyään maksava asiakas voi valita taksinsa merkin. Ei kai kukaan inhoamassaan automerkissä halua matkaansa taittaa. Puhelimen toisessa päässä oli hetken hiljaista. Vain pieni mumina paljasti, ettei linja ollut katkennut. – Mmmm… mmmm…. no tota… hitto… otetaan Mersu, jos sulla sellainen siellä on, ”asiakkaani” totesi myhäillen. – Selvä juttu, pistetään yksi Mersu. Ja väri oli? Nyt hiljaisuus kesti edellistä kauemmin. – Täh? Ai niinku minkä värinen mersu. Oikeestiko? Hämmentynyt, aiemmin oluthuuruinen ääni alkoi selkiytyä kuin päivä aamu-usvan jälkeen. – Mersujen osalla meillä on juuri nyt tarjolla musta, valkoinen ja limenvihreä. Valitettavasti väriskaalamme on hieman rajallinen tällä kertaa, pahoittelin, ettei minulla ollut tarjota mitään värikarttaa. – Saakelen, saakele, laita kuule musta mersu tulemaan, niin päästään baariin niinku tyylillä, mies totesi intoa uhkuen. – Joo, selvä laitetaan saman tien tilaukseen, totesin ja tein ymmärrettävästi pienen lisäyksen: – Saattaa mennä tovi, joten ei kannata hermostua. – Eii…. hyvää kannattaa aina hiukan venttailla, kuului vastaus ennen kuin katkaisin linjan.

n Mielipide

Syrjintää, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskeva toimintamalli kuntien avustusten ehdoksi Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista on mukana urheiluseurojen toiminnassa. Harrasteliikunnalla ja tavoitteellisella kilpaurheilulla molemmilla on huomattava terveydellinen merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun sekä kehitykseen. Suomessa on noin 10 000 toimivaa urheiluseuraa, joiden merkitys erityisesti lasten ja nuorten harrasteliikunnan ja kilpaurheilun mahdollistajina on nykyisin korvaamaton. Seurassa harrastaminen toimii liikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä sekä liikuntaan sosiaalistajana, millä on myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia myös lapsuus- ja nuoruusajan jälkeen. Viime vuosina liikunnan ja urheilun eettiset kysymykset ovat nousseet yleiseen keskusteluun uudella tavalla, kun Suomessa ja maailmalla on uutisoitu syrjinnästä, kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta. Myös seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallan kokemuksista on raportoitu. Väärinkäytöksiä on tapahtunut monien eri urheilulajien piirissä sekä joukkue- että yksilöurheilussa. Kohteena on ollut myös lapsia ja nuoria, joilla on aina oltava oikeus liikkua ja urheilla turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä. Lapsen suojelu väkivallalta, loukatuksi tulemiselta ja syrjinnältä on yhteiskunnan lakisääteinen velvollisuus. Valtion liikuntaneuvosto on ottanut alkuvuodesta 2020 kantaa syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käytökseen liikunnassa ja urheilussa. Liikuntaneuvosto esittää useita toimenpiteitä, jolla asiaan voidaan puuttua kaikilla toiminnan aloilla. Toimenpiteinä liikuntaneuvosto esittää mm. valmentajien

ja seuratoimijoiden osaamisen kehittämistä koulutuksilla sekä liikunnan ja urheilun parissa toimivien henkilöiden sitouttamista sääntö- ja sopimuskäytäntein eettisesti kestäviin toimintatapoihin. Moni urheilun lajiliitto onkin jo osaltaan tehnyt näitä toimenpiteitä tai on edistämässä niitä. Valtion liikuntaneuvoston kannanoton mukaan epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä siihen puuttumiseksi julkista tukea saavilla seuroilla olisi oltava käytössä toimintamalli syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Ehdotamme, että kaikki kunnat kirjaavat syrjintää, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskevan toimintamallin laadulliseksi ehdoksi seuroille jakamiin avustuksiinsa, jotta urheiluseurat loisivat kyseisen mallin ja ottaisivat sen aktiivisesti käyttöönsä. Tällä vaikuttavalla ja lähellä käytännön seuratoimintaa tapahtuvalla toimenpiteellä voimme turvata lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukevan ympäristön harrasteliikunnassa ja kilpaurheilussa.

Iina Antinluoma Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry Anu Aaltonen Piritan Kokoomusnaiset ry

www.turunseutusanomat.fi

20. elokuuta 2020

SYKSY TULEE! Teetä remontti paikallisella ammattilaisella!

Lasita terassisi nyt.

Voit nauttia syksystä pidempään lasitetulla terassilla!

- Ikkunat ja ovet - Terassi- ja parvekelasitukset - Terassipohjat, -rungot ja -kaiteet

Ikkunatiimi Hellsten

P. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi puh. 0400 221 871

Huolto, asennus ja myynti HUOLTOPALVELU

AALTONEN

Mältintie 3, Uusikaupunki puh. 0400 221 871 huoltopaveluaaltonen@pp.inet.fi

Uudenkaupungin neuvolat ja perhekeskus aloittivat toimintansa uudessa terveyskeskusrakennuksessa viime viikolla.

Neuvolat ja perhekeskus samoihin tiloihin

Yhden luukun palvelu käyttöön UUSIKAUPUNKI. Viime keskiviikkona Uudenkaupungin neuvolat sekä perhekeskus aloitti uusissa saneeratuissa tiloissa uudessa terveyskeskusrakennuksessa, Välskärintie 2A. Tilat sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja kulku tiloihin on esteetön. Isoon hissiin mahtuu niin lastenvaunuilla kuin muillakin vastaavilla kulkuvälineillä. Tiloista löytyvät neuvolapalveluista äitiysneuvola, lastenneuvola sekä perhesuunnitteluneuvola. Myös naisten seulontatutkimukset hoidetaan jatkossa uusissa tiloissa. terveysneuvola, eli entinen aikuisneuvola jäi vielä vanhaan

terveyskeskukseen odottamaan remontin seuraavan vaiheen valmistumista. Tavoitteena ”yhden luukun” palvelu Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen näkee neuvolan ja perhekeskuksen palveluiden kehittämisen vastaavan tämän hetken tarpeita ja sote-muutosajattelua. – Muutto yhteisiin tiloihin on yksi iso askel kohti yhteistä, samaan suuntaan tähtäävää tavoitetta. Perheen ei tarvitse tietää, tuottaako palvelun terveydenhuollon- vai sosiaalihuollon yksikkö tai työntekijä. Tärkeintä on, että asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin pystytään vastaa-

maan ilman turhia lähetteitä ja asiointeja eri luukuilla. Lisäksi samasta paikasta hoituvat nyt ennaltaehkäisevä ja korjaava työskentely. Rantasen mukaan yhteistyö esimerkiksi sivistyspuolen kanssa on muodostunut saumattomaksi ja samaa ajatusta ajetaan sillekin puolelle. Helpottamaan asiakkaan asiointia. – Jossain vaiheessa näen erikoissairaanhoidonkin osana ylihallinnollista yhteistyötä. Tällä tavalla moniammatillisuus työskentelyssä asiakkaiden kanssa on konkreettista ja asiainhoidot ovat jouhevampia, hän painottaa. – Teemme saumatonta yhteistyötä lapsiperheiden hyvin-

voinnin edistämiseksi. Sähköinen ajanvaraus madaltanut kynnystä Sähköinen ajanvaraus on tuonut helpotusta aikojen varaamiseen ja varmasti myös madaltanut kynnystä palveluihin hakeutumiseen. Tällä hetkellä sähköisesti on voinut varata ajan perhesuunnitteluneuvolaan tai naisten joukkotarkastukseen. Syksyllä sähköinen ajanvaraus on tarkoitus laajentaa myös lastenneuvolaan, jolloin jatkossa myös lapsen vuositarkastusajan varaaminen on helppoa ja vaivatonta. Rainer Tähtinen

Varsinais-Suomen Keskusta esittää Annika Saarikkoa Keskustan puheenjohtajaksi POLITIIKKA. Keskustan Varsinais-Suomen piirin vuosikokous on 12. elokuuta päättänyt yksimielisesti esittää Annika Saarikkoa Keskustan puheenjohtajaksi. Saarikko on varsinaissuomalainen kolmannen kauden kansanedustaja sekä tiede- ja kulttuuriministeri. – Annika on kokenut ja valovoimainen keskustalainen, joka tekee työtään asiantuntemuksella ja täydellä sydämellä. Annikasta saisimme puheenjohtajan, joka tekisi kaikkensa luottamuksen palauttamiseksi Keskustaan, kertoo VarsinaisSuomen Keskustan puheenjohtaja Satu Simelius.

Keskustan puoluekokous järjestetään Oulussa 4.-6. syysykuuta. Puoluekokous valitsee Keskustalle puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle. – Keskusta kaipaa nyt selkeää linjaa ja johtamista. Omalla aatteellisella otteellaan ja vahvalla esiintymisellään Annika Saarikko olisi paras henkilö johtamaan tämän kansanliikkeen kohti kuntavaaleja ja tulevaisuutta, linjaa puheenjohtaja Simelius. TSS

! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi

i .meh www a linikk Digik 4/7 2 auki

APUNASI JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä saat avun nopeasti Mehiläisestä. Palvelemme sinua tuttuun tapaan turvallisesti kaikissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden. Mehiläinen Uusikaupunki | Koulukatu 1 Ma–to 8–16

Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita, olethan yhteydessä Digiklinikan tai asiakaspalvelumme kautta, p. 010 414 00. Ohjaamme tarvittaessa sinut jatkotutkimuksiin erilliselle hengitysoireklinikalle.

Annika Saarikko saa vahvan tuen Varsinais-Suomesta. Kuvassa ministeri keskustelee arkkipiispa Tapio Luoman kanssa. Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

20. elokuuta 2020

Sääolosuhteet, muut merenkulkijat, matkustajat

Lossikuskin työ on monipuolista Lossinkuljettajaksi päästäkseen tarvitaan lossinkuljettajan pätevyys, VHF-todistus ja ensiapukoulutus. Vaikka lossi ajaa sama reittiä uudelleen ja uudelleen, ympärillä olosuhteet muuttuvat.

KUSTAVI. Upeat maisemat, saaristo, kesäaika – lossinkuljettaja pääsee nauttimaan näistä kaikista, mutta itse työ ei ole pelkästään nautiskelua. Kustavissa sijaitsevan Vartsalan lossin lossinhoitaja Rami Kuustonen on työskennellyt alalla jo yli kahden vuosikymmenen ajan: hän aloitti lossinkuljettajana, ja viimeiset reilu kymmenen vuotta hän on toiminut lossinhoitajana. Ajokokemusta Kuustosella löytyy lähes kaikista merellä kulkevista losseista. – Lossinhoitajan työ on kokonaisvaltainen, eli tähän kuuluu tekninen ylläpito muun muassa konehuoneessa ja kannella. Jos pystyy itse korjaamaan, niin se tehdään. Lisäksi minun vastuullani on kuukausiraportit, tankkaukset, eri aineiden tilaukset, sosiaalitilat ja öljyvarastot lossin ajamisen ohella, Kuustonen kertoo. Lossinkuljettajan työ näyttäytyy matkustajalle melko simppelinä: lossi kulkee samaa reittiä edestakaisin maltillisella vauhdilla. Alus on myös kytketty vaijerilla rantaan. Kuustonen tunnistaa olettamuksen, sillä kuulee siitä melko usein. – Vartsalan lossi on asteikon suurimmasta päästä. Tässä pitää ottaa huomioon 400 tonnia painavan aluksen massa, neljän metrin syväys ja veden virtaus. Sen lisäksi tämä on noin 50 metriä pitkä, jolloin virtaus ottaa hyvin kiinni. Jos vielä lisätään pari rekkaa kannelle, niin tämä on aikamoinen purjealus. Vaijerilla ei ole myöskään mitään vaikutusta näin isoon alukseen. Tässä täytyy kaikenlaista tehdä, ettei rantautuessa kolise ja rytise. Lossi ei väistä huviveneilijää Itse ajettavan lossin lisäksi kuljettajan täytyy ottaa huomioon

muun muassa risteävä liikenne. Kuustosen mukaan työn suurin haaste on huviveneilijät, joiden määrän kasvu on näkynyt tänä kesänä Vartsalan lossilla. Monen tulisi kerrata väistämisvelvollisuudet. – Vartsalan lossi kuuluu rajoitetun ohjailukyvyn omaavaan luokkaan. Ei ole siis kovin montaa alustyyppiä, joita meidän kuuluu väistää. Myös merenkulullinen herrasmieskäytös on unohtunut monelta veneilijältä. Suurin osa veneilijöistä toimii mallikkaasti, mutta muutama pilaa kaikkien maineen. Läheltä piti -tilanteita tulee ajoittain. Kaava on usein sama: huvivene lähestyy kovalla vauhdilla lossia eikä tee hyvissä ajoin selväksi, mitä kautta aikoo lossin ohittaa. – Veneilijät eivät ymmärrä, että se näyttää täältä hytistä siltä, että kohta vene tulee kyljestä sisään. Näitä on lähes päivittäin. Moni kokematon on lähtenyt tänä kesänä vesille, ja olisi suotavaa, että tiedettäisiin kulkusäännöistä. Se on tärkeää myös oman turvallisuuden kannalta. Myös keliolosuhteet vaikuttavat lossin kuljettamiseen. Vartsalan lossilla risteävä väylä Ströömi on Kuustosen mukaan melko rauhallinen sään puoles-

Rami Kuustosen toimisto sijaitsee Vartsalan lossin hytissä. Hän on työskennellyt samalla lossilla 2000-luvun alusta alkaen.

ta, sillä saarien suojassa tuulen pitäisi puhaltaa juuri oikeasta kulmasta osuakseen väylälle. – Tuuliraja on tällä aluksella noin 30 metriä sekunnissa. On kuitenkin jokaisesta kipparista kiinni, että milloin alus voidaan viedä turvallisesti yli.

Upeita maisemia ja erikoisia matkustajia Kuustosen mukaan Vartsalan lossilla on lähes jatkuvasti liikennettä varsinkin kesäaikaan, joten hiljaisia hetkiä ei juuri ole. Talviöinä on välillä rauhallisempaa, mutta aamuyöstä

varhaisjakelu työllistää jo lossia. Jos tulee hiljainen hetki, Kuustonen hoitaa lossinhoitajan tehtäviin kuuluvaa teknistä puolta. Kysyttäessä työn huonoista puolista Kuustosen vastaus ei liity itse työhön vaan sen juridiseen puoleen. Vuoden alusta käyttöön otettu uusi, standar-

toitu työvuorolista ei hänen mukaansa kohtele kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti, mikä näkyy palkassa. – Me toki ajamme sitä, mitä määrätään, mutta tähän olisi hyvä saada korjaus. Aiemmin palkkaerot olivat vuositasolla vain marginaaliset. Parhaita puolia Kuustosen ei tarvitse miettiä. Työ on itsenäistä, työajat vaihtelevia ja saariston maisemat kauniita. Vuosien aikana Kuustonen on nähnyt ja kokenut kaikenlaista hyökkäilevästä joutsenesta upeina loimuaviin revontuliin. Viime talvena lossin kannelle kopisteli uteliaita matkustajia. – Olin sammuttanut kaiken tekniikan ja mennyt konehuoneeseen, kun kannelta kuului kopinaa. Siellä oli uteliaita peuroja tutkimassa, että mikäs se tämä on.

Liisa Kallio Autot ohjataan lossiin ja lossista ulos liikennevalojen avulla. Vartsalan nykyinen lossi on ajanut väylällä vuodesta 1994. Siihen mahtuu parhaimmillaan yli 30 autoa.

Näin lähestyt lossia veneellä: 1. Hidasta vauhtia reippaasti ennen lossia. 2. Osoita selkeästi ja ajoissa, mitä kautta aiot lossin ohittaa. 3. Ohita lossi aina peräpuolelta.

20. elokuuta 2020

OSTETAAN TRAKTOREITA 0- 40 000 € myös loppuvelan lunastus

HeRo Machines

p. 040 562 0826

TERVETULOA – Ehkä yksi prosentti kävijöistä innostuu mukaan mihinkään ohjattuun tekemiseen. Joskus kyllä tehtiin lähes täysikäisten äijien kanssa isäntai äitienpäiväkortteja, pistettiin glitterit ja kaikki, Koistinen naurahtaa.

Nuorisotalolla voi olla ilman mitään erityistä tekemistä Vehmaan nuorisotyöntekijä Toni Koistinen toivottaa nuorisotalolle tervetulleeksi seitsemäsluokkalaiset ja sitä vanhemmat: ”Rohkeasti vain mukaan, ohjeistuksia kuunnellen ja järkeä käyttäen” VEHMAA. Siniharmaa rakennus Vinkkiläntie 11:ssä on toiminut Vehmaan nuorisotalona vuodesta 2016 lähtien. Rakennus remontoitiin aikanaan kylmävarastosta lämpimäksi tilaksi. Tällöin nuoretkin pääsivät osaltaan vaikuttamaan sisustus- ja tilaratkaisuihin. – Tällä alueella ei missään ole näin hienoa nuorisotaloa, Turkuun asti pitää mennä ennen kuin löytyy vastaavaa. Uudessakaupungissa on hyvä, mutta siellä on myös muita käyttäjiä eikä sitä ole mietitty juuri nuorisokäyttöä varten, tuumii nuorisotyöntekijä Toni

Koistinen. Koistisella menossa on jo kymmenes vuosi työssä Vehmaan nuorison parissa. Siinä ajassa moni asia on muuttunut. Nykyisin hänen työajastaan puolet kuluu nuorisotalotyössä ja toinen puoli etsivässä nuorisotyössä, jossa asiakkaina ovat alle 30-vuotiaat. 10–30 -vuotiaita nuoria Vehmaalla on noin 350. – Tulin alkuun tilavalvojaksi. Silloin nuorisotila oli yksi pieni luokka Vinkkilän koululla. Sen jälkeen toimintaa jatkettiin Seuralassa, urheilusalissa kirkonkylällä, sieltä muutettiin tänne, Koistinen muistelee. – Nuokkarityö on kivaa ja ongelmat ovat pieniä verrattuna niihin, mihin etsivässä nuorisotyössä saattaa törmätä. Pingistä, biljardia, askartelua ja oleilua Koistisen mukaan talolla käy enimmäkseen 14–18 -vuoti-

– Tätä en oikeasti osaa, tämä laji ei ole minun juttuni. Mutta käytön jälkeen pitää muistaa puhdistaa välineet. Jokainen, joka käyttää välineitä, joutuu ne myös desimään, muistuttaa Koistinen.

-asemalle Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut www.euromaster.fi

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

WWW.AUTOANTTILA.FI

TULE JA TUTUSTU

CI ELLIOT

-MALLISARJAAN MEILLÄ!

Ari Anttila 0500-532305 Arto Anttila 0440-532305 Tuotekatu 12, Raisio.

Talolta löytyy myös erilaisia piirustusvälineitä taiteellisesti suuntautuneille.

aita nuoria, satunnaisesti joku 20-vuotiaskin saattaa piipahtaa tervehtimään vanhoja tuttuja ja kahville. Kävijämäärät vaihtelevat vuosittain. Perjantaisin kävijöitä on noin 25 henkilöä, toisinaan jopa 50 henkilöä saattaa vierailla kuuden tunnin aikana. – Pääasiassa tulijat ovat aika läheltä. Mynämäeltä, Laitilasta ja Lokalahdelta voidaan tulla laumana, riippuu vähän siitä, millaisia kaverisuhteita on ja missä ollaan koulussa. Talolla voi pelata esimerkiksi biljardia ja pingistä, piirustus- ja askarteluvälineitä on myös käytettävissä. Enimmäkseen nuoret kuitenkin tuntuvat kaipaavan paikkaa, jossa aikaa voi viettää keskenään ilman, että mukana on

mitään erityistä tekemistä. Muista pestä kädet! Nuorisotalo on taas kesätauon jälkeen avoinna kolmena iltana viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Illoissa on aina vähintään yksi valvoja. Koistisen kertoo, ettei ainakaan vielä ole tullut uusia kokoontumisrajoituksia koronan vuoksi. Noudatamme tietysti valtiovallan ohjeistusta sitä mukaa, jos ja kun niitä tulee. – Pitääkin taas ruveta liimailemaan ”Pese kätesi” -lappuja seuraavaa nuokkari-iltaa varten, Koistinen huokaisee.

Helka Suomi

Ei syksyllä sada. Välttämättä. Tilaa katon kuntotarkastus! Soita 02 3619 7961 vesivek.fi

20. elokuuta 2020

Kasvomaskin käyttötesti käytännössä Turun Seutusanomien päätoimittaja maski kasvoilla. KASVOMASKIT. Testasin käytännössä, yhden työpäivän aikana, miten kasvomaskia käytetään, miltä se tuntuu kasvoilla ja miten monta kertakäyttömaskia minun pitäisi päivän aikana kuluttaa, jos käyttäisin kasvomaskeja THL:n ohjeiden mukaisesti. Kertauksen vuoksi muutama pointti kasvomaskeista ja niiden käytöstä: Maski ei ensisijaisesti suojaa käyttäjäänsä, vaan estää pikemminkin käyttäjän levittämästä omia pöpöjään ympäristöön. Kasvomaskeja on lukuisia erilaisia, ja tutkimustieto niiden hyödyllisyydestä on hieman ristiriitaista. Siitä ollaan kuitenkin lääkäripiireissä pitkälti yhtä mieltä, että oikein käytettynä maski vähintäänkin lieventää käyttäjänsä levittämiä pöpöjä. Käytöstä mainittakoon sen verran, että kasvomaskin pitäisi istua hyvin käyttäjänsä kasvoille, jotta maskin sivuilta ei olisi mahdollista ”vuotaa” taudinaiheuttajia. Maskia ei pidä myöskään säätää moneen kertaan, vaan se pitäisi saada mielellään kerralla kasvoille. Edelleen, joka kerta, kun maski otetaan pois kasvoilta, se pitäisi vaihtaa uuteen. Eli; aina kun käydään kahvilla, syömässä tai vaikkapa juomassa lasillinen vet-

tä, käytetty maski pitää vaihtaa uuteen. Käytännön testiin Joten, päätin testata vajaan puolikkaan työpäivän ajan, millaista maskin käyttö on. Aloitin testini kello 12, lounaan jälkeen. Ensimmäisen testitunnin ajan istuin visusti työpisteelläni kirjoittaen ja sähköposteja käsitellen. Ensituntemukset apteekista ostetusta kirurgisesta kasvomaskista, jonka kymmenen kappaleen pakettihinta oli reilut 12 euroa, olivat ristiriitaiset. Kasvomaski tuntui kyllä istuvan yllättävänkin hyvin kasvoilleni, mutta ensimmäisinä ongelmina esiin nousivat epämiellyttävä, sanotaanko ”lääkemäinen” haju ja huomasin myös, että hengittäminen maski kasvoilla aiheutti silmälasien huurtumista. Puolisen tuntia testin aloittamisen jälkeen puhelin soi, vastasin ja juttelin maski kasvoillani. Kuulemma puheeni kuului ihan hyvin – kysyin puhelun lopuksi, kuulostiko puheeni selkeältä, ja puhelimen toisessa päässä olleen mielestä puheestani ei huomannut millään tavalla kasvomaskin olemassaoloa. Ensimmäinen kasvomaski pysyi käytössä reilun tunnin verran, ennen kuin oli paheeni vuoro; kävin siis savukkeen mittaisella tauolla. Tässä vaiheessa kertakäyttömaski len-

Turun Seutusanomien päätoimittaja Marko Vuosjoki työskenteli puolikkaan työpäivän kasvomaski kasvoillaan. Kuva: Ismo Viskari.

si roskiin ja paketista napattiin uusi käyttämätön tilalle. Testi loppui lyhyeen Toisen maskin käyttö tuntui vieläkin hankalammalta kuin ensimmäisen. Sen kymmenminuuttisen ajan, jonka olin ilman maskia, hengittäminen tuntui raikkaalta ja helpolta

– eivätkä lasit huurtuneet ärsyttävästi. Sitkeästi kuitenkin käytin toista maskia – kunnes ryhdyin soittelemaan muutamaa puhelinhaastattelua, jolloin toinenkin maski sai lähteä. Testini jäi siis parituntiseksi, johtuen puhtaasti mukavuudenhalusta. Maski kasvoilla hengittäminen ei ollut

lainkaan ongelmallista, mutta maskin ”lääkemäinen” haju oli epämiellyttävä, lasit huurtuivat hengittäessä ja minulla oli vain yksinkertaisesti sellainen olo, että nyt hengitysteiden edessä on jotain ylimääräistä… En suinkaan ole tässä tyrmäämässä maskien käyttöä. Oikein käytettyinä niistä on

varmastikin hyötyä. Luulisin, että tarvittaessa minäkin tottuisin maskien käyttöön, mutta ensikokemuksen perusteella en ole vielä tässä tilanteessa ottamassa niitä vakituisesti kasvoilleni.

Marko Vuosjoki

Seitsemän faktaa kansanmaskeista Turvallinen paluu työpaikalle edellyttää KASVOMASKIT. Maskiasiat herättävät kysymyksiä koronatilanteen takia. On tärkeää, että kuluttajat osaavat ostaa oikeanlaisen maskin omaan käyttötarkoitukseensa ja että kuluttajille myytävät maskit täyttävät niille asetetut vaatimukset. Ohessa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin tietopaketti maskeista kuluttajille ostopäätöksen tueksi.

Hengityksensuojain on suunniteltu suojaamaan käyttäjäänsä virustartunnalta. Hengityksensuojaimille on huomattavasti tiukemmat vaatimukset kuin kansanmaskeille.

1) Kansanmaskin tarkoitus on ehkäistä pärskeiden leviämistä, ei suojata käyttäjäänsä. Erilaisilla suojaimilla ja kansanmaskeilla on eri käyttötarkoitus. Kun ostat maskia, mieti ensin, mihin käyttöön olet sitä hankkimassa. Kansanmaskeja ovat esimerkiksi kankaiset kasvomaskit. Jos oireettomalla käyttäjällä on tietämättään virustartunta, kansanmaski voi vähentää pärskeiden leviämistä ympäristöön ja suojata muita virustartunnalta.

4) Kansanmaskin mukana on oltava käyttöohjeet. Kansanmaskin mukana pitää olla käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Käyttöohjeista pitää käydä ilmi tuotteen turvallinen käyttö, huolto ja hävitys. Pestäville maskeille on oltava myös pesuohjeet.

2) Jos sinulla on tarve suojata itseäsi virukselta, hanki tähän käyttötarkoitukseen soveltuva hengityksensuojain.

3) Kansanmaskissa ei ole CEmerkintää. Kansanmaskeissa ei saa olla CE-merkintää. Sen sijaan hengityksensuojaimissa pitää olla CE-merkintä.

5) Kansanmaskeille ei ole yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia. Kansanmaskien materiaaleille tai rakenteelle ei ole yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia. Kansanmaskin pitää kuitenkin olla turvallinen käyttäjälleen ja soveltua käyttötarkoitukseensa.

6) Hyvä kansanmaski on sopiva ja helppokäyttöinen. Hyvä kansanmaski asettuu hyvin kasvoille ja peittää nenän ja suun. Sen voi pukea ja riisua helposti ja turvallisesti. Hyvän kansanmaskin läpi hengittäminen ei ole liian raskasta. 7) Tukes valvoo tuotteita, ei käyttöä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kansanmaskien ja kuluttajille myytävien hengityksensuojainten turvallisuutta Suomessa. Tukes valvoo pistokokeenomaisesti, että markkinoilla olevat tuotteet ovat niitä koskevan lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Tukes ei testaa markkinoilla olevia tuotteita etukäteen. Tukes ei määrää maskien tai suojainten käytöstä eikä valvo niiden käyttöä. Kansanmaskien käytöstä suosituksia antavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. SSV

jatkuvaa riskien arviointia TYÖ. Työterveyslaitos on laatinut yleisohjeet työpaikoille siitä, miten työpaikalle paluu onnistuu turvallisesti koronakriisi huomioiden. Koska tautitilanne voi muuttua nopeasti, pitää työpaikkojenkin olla valmiita muuttamaan ohjeitaan ja käytäntöjään joustavasti. Jotta töihin paluu sujuisi mahdollisimman turvallisesti, on työpaikalla edelleen rajoitettava työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien lähikontakteja turvallisia työkäytäntöjä soveltamalla. Hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä etäisyyksistä on pidettävä kiinni ja oireilevat työntekijät on ohjattava nopeasti testiin. Työnantajan on päivitettävä laatimiaan riskienarviointia, ohjeita ja menettelytapoja ottamalla huomioon viranomaisten määräykset ja suositukset. Tartuntatilanne voi muuttua nopeastikin, ja työpaikalla kannattaa olla

mietittynä toimintatavat erilaisiin tilanteisiin. Tarvetta muuttaa toimintatapoja voi olla esimerkiksi hygienia- ja siivouskäytännöissä, työvälineiden yhteiskäytössä, suojautumisessa, työaikojen ja työvuorojen järjestämisessä, kokous- ja taukokäytännöissä, työpaikalla vierailevien ulkopuolisten henkilöiden tapaamisessa sekä matkustamisessa. Työpaikan ja kodin välisillä matkoilla julkista liikennettä olisi käytettävä mieluiten ruuhka-aikojen ulkopuolella. Mahdollisuuksien mukaan työmatkat olisi hyvä taittaa kävellen tai pyöräillen. Vaikka valtioneuvoston etätyösuositus päättyi 1.8.2020, monella työpaikalla etätyö saattaa jatkua vähintään porrastetusti. Etätyön on havaittu toimivan hyvin ja vähentävän tartuntoja tehokkaasti. Etätyö voi asettaa haasteita erityisesti johtamiselle.

Töiden sujuminen, työn mielekkyys ja työntekijöiden jaksaminen on pystyttävä varmistamaan etätyössäkin. Toimivia käytäntöjä kannattaa jakaa työpaikoille ilmoittamalla ne esimerkiksi Työelämän selviytymistarinoita -sivustolle https://hyvatyo. ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita/case-esimerkit Työpaikat ja koko yhteiskunta pysyvät toimintakunnossa vain, kun koronavirustartunnat selvitetään ja jäljitetään. Työntekijöiden, joilla on koronavirusoireita, ei pidä tulla töihin, vaan heidän kannattaa tehdä oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun terveydenhuoltoon, josta  ohjataan näytteenottoon.

SSV

20. elokuuta 2020

Asukasliitto neuvoo sekä omistus- että vuokra-asunnoissa asuvia Koronan vuoksi paikalliset tilaisuudet jääneet tänä vuonna toteutumatta. ASUMINEN. Asukasliitto on perustettu 43 vuotta sitten, jotta maalta muuttavien ihmisten asumiseen liittyvä neuvonta voitaisiin turvata asunnon hallintamuodosta riippumatta. Nykypäivänä Asukasliitto neuvookin laajasti niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvia. – Jäsenistöstämme noin puolet on omistusasunnoissa asuvia ja toinen puolikas asumisoikeus- tai vuokra-asunnoissa asuvia, kertoo liiton puheenjohtaja Hans Duncker. Asukasliitto neuvoo jäsenistöään, mutta antaa myös muun muassa lausuntoja eduskunnalle asumiseen liittyvistä esityksistä, ja lisäksi julkaisee Asuminen & Yhteiskunta -lehteä. Liiton vuosittainen valtakunnallinen seminaari nostaa lisäksi esiin päivänpolttavia asumiseen

liittyviä asioita. Tämänvuotinen seminaari on toistaiseksi peruttu koronatilanteen vuoksi, ja samasta syystä Turun alueella ei ole tänä vuonna pidetty tilaisuuksia. – Meillä on ollut vuosittain jokin tilaisuus Turussa tai Naantalissa. Sattuneesta syystä – koronasta – johtuen emme ole vierailleet seudulla tänä vuonna, harmittelee Duncker. Liitolla on toki aktiivista toimintaa Turun alueella. – Meillä on paljon neuvonta-asukkaita alueella. Lisäksi teemme yhteistyötä eri asukasyhdistysten kanssa. Erityisesti TVT ja Jyrkkälä sekä Naantalin kunnallinen puoli kuuluvat yhteistyön piiriin. Rahariidat työllistävät neuvontaa Neuvonnan yhteydenotoista noin kaksi kolmasosaa tulee omistusasumisen puolelta ja yksi kolmasosaa vuokra- tai asumisoikeusasiakkailta.

1/2020

Pienet asunnot valtaavat markkinat

s. 4

Hyvää asumista Tampereelta s. 3 Kerttu Kotakorpi ilmastosta ja ARA-päivän antia s. 6–7 Kaupunkiopastaminen ongelmanratkaisijana s. 10

– Omistuspuolella lukuisimmat ja samalla aikaa vievimmät yhteydenotot koskevat vastuujakotaulukon kysymyksiä ja asunto-osakeyhtiön hallinnon pyrkimystä siirtää osakkaan maksettavaksi kustannuksia, esimerkiksi vesivahinkojen yhteydessä. – Vuokrapuolella lajityyppisin neuvonnan tarve koskee tilanteita, joissa vuokranantaja haluaa hänelle kuulumatonta rahaa ja sama käänteisenä, kun vuokralaisella ei ole maksuhalua tai -kykyä, kertoo Hans Duncker. Korona-aikana huolta on riittänyt muun muassa kokousten järjestämisestä. – Korona-aika on tuonut suuren määrän kysymyksiä koskien yhtiökokousten järjestämistä joko etä- tai hybridi-kokouksina. Kysyjiä askarruttavat lähinnä tasapuolisuus, laillisuus ja äänestyssalaisuus.

Asukasliiton julkaisema Asuminen & Yhteiskunta -lehti on ilmestynyt tänä vuonna kerran, mutta vuoden loppupuoliskolla on tulossa ulos kolme julkaisua.

Etätyö muuttaa asuntotarpeita Duncker mainitsee muista päivänpolttavista asioista muun muassa keskuspaikkakuntien ja ”syrjäkylien” asuntojen väliset hintaerot, MALeli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten takeltelut sekä trendien liian hitaan tukemisen. – Hitaudesta mainittakoon, että tällä hetkellä pitäisi jo kovaa vauhtia selvittää, miten voimme edistää edullisempaa asumista, sanoo Duncker. Dunckerin mielestä myös etätyön pysyvä yleistyminen on syytä pitää mielessä. – Etätyöt antavat mahdollisuuden ohjata Varsinais-Suomen kasvavaa asuntotarvetta muallekin kuin Turku-RaisioNaantali -akselille.

Marko Vuosjoki

Jopa 6 000 testiä päivässä ja tulos Mitchell Korihaiden ensimmäinen vuorokaudessa - kelpaako yritysten apu? ulkomaalaisvahvistus Hyvinvointiala ry kannustaa julkisen palvelun päättäjiä käyttämään myös yksityisten terveysalan yritysten testauskapasiteettia. KORONATESTAUS. Koronaviruksen leviäminen on kiihtymässä. Suomi on valinnut hyvän ehkäise-testaa-jäljitäeristä-hoida -strategian pandemian hallitsemiseksi. Strategia ei kuitenkaan onnistu, ellei testaaminen suju paljon nykyistä joustavammin, nopeammin ja tehokkaammin. Hallituksen pitää nyt toimia pikaisesti ja päättäväisesti. Kesälomakausi on vasta päättymäisillään ja ihmiset palaamassa arkeen ja esimerkiksi julkisiin liikennevälineisiin. Silti testaukset ovat paikoin pahoin ruuhkautuneet jo nyt. – Syksy on vasta alussa ja tartuntatapaukset nousussa. Tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Julkisen puolen testeihin ei silti välttämättä pääse kuin merkittävällä viiveellä, vaikka hallituksella on ollut keväästä asti aikaa varautua tähän tilanteeseen, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Arja Laitinen. Jopa 6 000 testiä päivässä Oireiset on pystyttävä testaa-

Korisliigassa pelaava Uudenkaupungin Korihait on solminut sopimuksen alkavalle kaudelle yhdysvaltalaisen sentterin Kai Mitchellin kanssa. Mitchell siirtyy Uuteenkaupunkiin Sam Houston Staten yliopistosta. Yksityisten yritysten kapasiteetti tehdä koronatestejä on merkittävä.

maan julkisessa terveydenhuollossa välittömästi ja tuloksen on tultava vuorokaudessa. Yritykset voivat tarjota apua. Ne pystyvät tekemään noin 6 000 testiä päivässä. STM:n mukaan on kuntien asia, ostavatko ne testausta yksityisiltä toimijoilta, jos niiden omissa testausprosesseissa on ruuhkaa. Suuri osa kunnista ei ole näin tehnyt. – Asiasta on otettava valtakunnallista vastuuta. Hallituksen ja STM:n on ohjattava palvelujen järjestäjiä hoitotakuuvelvoitteen kaltaisesti: jos oma kapasiteetti ei riitä, palveluja on ostettava yksityiseltä sektorilta. Vielä parempi olisi, jos testiin menijä saisi valita testauspaikkansa kaikkien testauspaikkojen joukosta julkisrahoitteisesti, Laitinen kertoo. HALIn mukaan maan hallituksen on myös tehtävä päätös Tanskan mallin mukaisesta oireettomien testaamisesta yksi-

tyisten ja julkisten toimijoiden yhteistyössä. THL on tätä jo ehdottanut. Tanskassa kuka tahansa voi hakeutua yksityiselle tai julkiselle testiin oma-aloitteisesti myös oireettomana, jos uskoo altistuneensa tartunnalle. Tämä oireettomien mahdollisten viruksen kantajien testaus on järjestetty kokonaan terveydenhuollosta erillisessä järjestelmässä. Oireilevat hakeutuvat normaalisti terveydenhuoltoon. Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäsentensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. SSV

KORIPALLO. 201-senttinen Mitchell, 23, on kotoisin New Yorkin osavaltiossa sijaitsevasta Haverstrawin kaupungista ja aloittaa Uudessakaupungissa ammattilaisuransa. Mitchell aloitti kaudella 2016-17 yliopistokoripallouransa NJCAAsarjassa pelaavassa Hutchinson Communityn yliopistossa, jonka jälkeen Mitchell siirtyi NCAA-sarjassa pelaavaan Sam Houston Staten yliopistoon kahdeksi kaudeksi. Viime maaliskuussa päättyneellä seniorikaudellaan Mitchell pelasi 31 ottelua tehden tehoikseen keskimäärin 14,4 pistettä, 6,0 levypalloa, 2,1 syöttöä ja 1,2 torjuntaa. Mitchellin heittoprosentit olivat pelitilanneheittojen osalta 58 prosenttia, kolmen pisteen heitot 36,8 prosenttia ja vapaaheitot 75,8 prosenttia. Mitchell on innoissaan ensimmäisestä ammattilaissopimuksesta ja mahdollisuudesta tehdä sitä mitä rakastaa. – Olen innoissani mahdolli-

Yhdysvaltalainen sentteri Kai Mitchell tuo sanojensa mukaan Korihaiden liigajoukkueeseen muun muassa kilpailullisen palonsa.

suudesta päästä pelaamaan Korihaihin. Odotan kauden aikana kehittyväni pelaajana ja samalla oppivani uusia asioita. Teen kaikkeni, jotta saamme voittoja ensi kaudella, viestittää Mitchell. Itseään Mitchell kuvailee työteliääksi joukkuepelaajaksi. – Tuon Korihaihin kilpailullisen paloni. Haluan ennen kaikkea voittaa. Olen nöyrä joukkuepelaaja ja teen kaikkeni voittaakseni. En aio luovuttaa, päättää Mitchell. Korihaiden päävalmentaja Jarno Nikula kuvailee Mitchelliä monipuoliseksi sentteriksi. – Mitchell on liikkuva iso pelaaja, joka osaa tehdä kentällä mo-

nia asioita. Hän on osoittanut, että osaa tehdä koreja yliopistossa, joten uskon, että hän sopii meidän pelitapaamme ja myös Korisliigaan, toteaa Nikula amerikkalaissentteristä. Mitchell saapuu Suomeen syyskuun alussa, jonka jälkeen Mitchell siirtyy viranomaissuositusten mukaisesti kahden viikon karanteeniin. Korihailla on Mitchellin ohella sopimukset alkavalle kaudelle Atte Pertun, Mirko Laitisen, Samuli Ojan, Miikka Marttisen, Tommi Lehtosen ja Aamos Nikulan kanssa. SSV

20. elokuuta 2020

Tankkaa harvemmin.

Korko

+ kulut

Erään IONIQ täyshybridejä 3 000 € etu

SmartDrive Autovakuutus 39 €/kk 12 kk Maksuturvalla

Uudet Renault Festival -mallit täydellisellä varustelulla!

IONIQ on aina

automaatti

IONIQ täyshybridi auttaa saavuttamaan pienet käyttökulut. Tankkaa harvemmin, nauti tehosta, tilasta ja huippuvarusteista, joita Style Limited Edition -erikoismallissa mallissa riittää. Tervetuloa tutustumaan! Katso lisää hyundai.fi

UUSI RENAULT CAPTUR FESTIVAL

IONIQ Hybrid 1.6 GDI 141 hv 6-DCT Style Limited Edition 29 590 €

Hinta sisältää toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. CO2päästöt 102–105 g/km. Yhdistetty kulutus 4,5-4,6 l/100 km. Korkeajänniteakun takuu 8 vuotta tai 160 000 km, kumpi ensin täyttyy. Rahoitusesimerkki: auton hinta 29 590 €, vaihtoauto/käsiraha 0 €, rahoitettava osuus 29 770 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 299 €, viimeinen suurempi erä 9 180 €. Todellinen vuosikorko 0,7 %. Luottokustannukset 828 €, auton todellinen luottohinta 30 418 €. Maksimi luoton määrä 40 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa erään autoja 31.8.2020 saakka.

UUSI RENAULT CLIO FESTIVAL

Kattavan Intens-varustelun lisäksi: Bose-äänentoisto, iso 9,3” EasyLink-multimediajärjestelmä, vaaleat sisustuselementit, älypuhelimen langaton lataus, haineväantenni, kaksivärimaalaus...

Kattavan Intens-varustelun lisäksi: Bose-äänentoisto, iso 9,3” EasyLink-multimediajärjestelmä, peruutuskamera, vaaleat sisustuselementit, älypuhelimen langaton lataus…

TCe 130 EDC-aut. Festival 26 590 € TCe 155 EDC-aut. Festival 27 590 €

TCe 100 man. Festival 18 990 € TCe 130 EDC-aut. Festival 21 990 €.

Lisäksi Renault SmartDrive -autovakuutus vain 39 €/kk*, sisältäen maksuturvan! Captur-malliston WLTP CO2 -päästöt 134-142 g/km, yhd. kulutus 5,9-6,3 l/100 km. Clio-malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. Tutustumistarjouksena tarjoamme nyt ensimmäisen vuoden vakuutusmaksut hintaan 39 €/kk*

USKOMATTOMAT KESÄEDUT USKOMATTOMAT KESÄEDUT KOKO SUZUKI-MALLISTOON!

Koirat haukkuu, Dacia kulkee.

KOKO SUZUKI-MALLISTOON!

KORKO

KORKO ERÄ Vitaroita aidolla NELIVEDOLLA, AUTOMAATILLA ja METALLIVÄRILLÄ NYT VITARAAN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA!

28.990 24 589 € €

vain Alk.

(sis. tk 600 €)

ETUSI YLI 3 500 €! TOIMI HETI! ETUSI JOPA 3 400 €! TOIMI HETI!

00 % %

KATTAVASTI VARUSTELTU DUSTER 10 -JUHLAMALLISTO 4x2 alk. vain 17 999 € 4x4 alk. 20 999 €

EI MUITA KULUJA!

NYT 6 KK

Stepway 10-juhlamallisto alk. 13 999 €

NYT 6 KK LYHENNYSVAPAATA! LYHENNYSVAPAATA!

Takuu

HUOM! ERIKOISHINTAISIA AUTOJA MÄÄRÄERÄ. TOIMI NOPEASTI! HUOM! ERIKOISHINTAISIA AUTOJA MÄÄRÄERÄ. TOIMI NOPEASTI! Suzuki Vitara on kiitelty neliveto, joka on tutkitusti ja tunnetusti luotettava sekä kestävä. Vitaran runsas Suzuki Vitara onjakiitelty neliveto, joka on tutkitusti ja tunnetusti luotettava sekä kestävä. Vitaran runsas vakiovarustelu kattava arsenaali turvavarusteita yllättävät vaativankin autoilijan. Törmäystestissä vakiovarustelu ja kattava turvavarusteita yllättävät vaativankin autoilijan. Törmäystestissä Vitara on saanut täydet arsenaali viisi tähteä. AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima Vitara on saanut täydet viisi tähteä. AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan. välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan. AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. Tule ja koe koe Suzukin Suzukinerinomaisuus! erinomaisuus! Suomen säätä et voi valita – Suzukin Tule ja Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit.voit.

Vitara-mallisto alk.1.4 1.4BOOSTERJET BOOSTERJET 2WD GL+ LIMITED 25 589 € (sis. tk €). 600CO2-päästöt €). CO2-päästöt 129-172 g/km, EU-yhd. Vitara-mallisto alk. 2WD GL+ 6AT6AT LIMITED 24 589 € (sis. tk 600 129-172 g/km, EU-yhd. kulutus 5,7 --7,6 7,6l/100 l/100km (uusi km (uusiWLTP-mittaustapa). WLTP-mittaustapa). Takuu 3 vuotta tai 100 000Kuvan km. Kuvan auto erikoisvarustein. kulutus 5,7 Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. auto erikoisvarustein.

Jo 10 vuotta Dacia-laatua ja tyytyväisiä asiakkaita. suzuki.fi suzuki.fi

Suzuki SmartDrive -autovakuutus 39 €/kk ensimmäisen vuoden ajan, jonka jälkeen se jatkuu yksilöllisen tarjouksen mukaan. Kaupan päälle veloitukseton maksuturva, joka suojaa työttömyyden varalta 400 €/kk korvauksella jopa 24 kk ajan. Korvausta maksetaan enintään 12 kk kerrallaan yhden työttömyysjakson ajalta sekä yhteensä enintään 24 kk vakuutettua kohden. *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 24 991 €, vaihtoauto/käsiraha 0 €, rahoitettava osuus 24 991 € (max. 25 000 €), perustamiskulu 0 €, rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 0 €/erä, korko 0 %, kk-erä 296,46 €, viimeinen suurempi erä 7 500 €. Todellinen vuosikorko 0,00 %. Korko sopimusajalta 0,00 €. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 24 991 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 24 991 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Tarjoukset ovat voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.7.2020 asti. 31.8

dacia.fi

tai

vuotta

sisältää 24h tiepalvelun

10 vuotta sitten toimme edullisilla hinnoillamme uuden auton yhä useamman suomalaisen ulottuville. Vuosikymmenen aikana automme ovat löytäneet Suomesta tuhansia koteja ja olemme jo viidesti yltäneet kärkikolmikkoon uusien autojen merkkiuskollisuudessa – jopa tilaston kärkipaikalle.* Emme kuitenkaan aio tyytyä tähän. Parannamme jatkuvasti autojamme, jotta sinä saisit yhä enemmän vastinetta rahallesi. Siksi 10v-juhlamalleissamme on entistäkin enemmän varusteita, juhlan kunniaksi nyt erityisen huokeaan hintaan. Tule koeajamaan Dacia! *Lähde: Bisnode Finland / Traficom ajoneuvorekisteritietokanta, 2010–2019. Dacia Duster 10 -juhlamallisto alk. 17 999 €, nelivetona alk. 20 999 €. CO2-päästöt 147–164 g/km, WLTP-yhd. 5,6–7,3 l/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto ja avain erikoisvarustein.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18 la 10–14 puh. 044 560 1282

HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297

20. elokuuta 2020

”Ottakaa ihmeessä yhteyttä”, kannustaa Petri Nyström alueen järjestöjä Yhteistä kumppanuutta ta Nyströmin työaika jakaantuu -hanke on Uudenkaupungin kolmen kunnan kesken, Pyhäkaupungin, Laitilan kaupun- rannan osuus on tästä 20 progin ja Pyhärannan kunnan senttia eli yksi työpäivä viikosyhteishanke. – Hankkeen sa. tavoitteena on saada järjestöissä olevat voimavarat Yhdessä tekeminen kaikkien kuntalaisten käyt- on kaiken A ja O töön, lisätä osallistamista ja Järjestökoordinaattorin tehtäsiten saada parempi arki kai- vään kuuluu yhdistysohjelman kille, järjestökoordinaattori laatiminen kullekin kunnalle ja Nyström kiteyttää. työn koordinointi kaikkien osapuolien välillä. UudenkaupunPYHÄRANTA. Tämän vuoden al- gin yhdistysohjelma on jo valkupuolella Uusikaupunki yhdes- mistunut ja julkaistu kaupungin sä Laitilan ja Pyhärannan kanssa verkkosivuilla, Pyhärannan ja haki järjestökoordinaattoria alu- Laitilan osalta ohjelmien laatieensa järjestötoiminnan kehittä- minen on vielä kesken. Pyhämishankkeeseen. Petri Nyström rannan yhdistysohjelmasta on kiinnostui, teki hakemuksen ja tuli tarkoitus järjestää yhdistys- ja valituksi mielenkiintoiseen kaksi järjestöväen kuulemistilaisuus vuotta kestävään pestiin. Työt al- syksyn kuluessa. koivat maalis–huhtikuun vaih- – Periaatteet, tavoitteet ja teessa. keinot pitää miettiä yhdessä. – Silloin oikeastaan vain kirjal- Kunta ja yhdistykset eivät voi linen pohjatyö oli mahdollista ko- puhua toistensa suulla. Eikä ole ronarajoitusten vuoksi. Ihmisten tarkoitus määrätä, vaan yhdessä kohtaaminen, joka minua alun al- etsiä toimintametodit: mielipikaen tässä työssä kiehtoi, jäi lähes teitä kaivataan niiltä, joita asia kokonaan pois. Ja tällaisen työn koskee. Nyt tarvitaan aktiivisvarsinkin tulisi olla osallistavaa ja ta porukkaa, joka pitäisi saada yhteistyötä mahdollistavaa, Ny- koolle yhteen paikkaan ideoiström kertoo. maan, Nyström pohtii. Hankkeen rahoitus tulee pää- Nyström huomauttaa, että asiassa Leader Ravakalta, myös hanke koskee, myös rekisteosakaskunnat osallistuvat jon- röimättömiä yhdistyksiä, ylikin verran rahoitukseen. Hanket- päätään ihmisiä, jotka toimivat ta hallinnoi Uusikaupunki, mut- yhdessä jonkin yhteisen asian

Hankkeessa pyritään siihen, että kahden vuoden kuluttua on saatu aikaan hyvä, kevyt ja kestävä rakenne järjestökentällä, kunnalla ja mieluiten yhteistyössä yli kuntarajojenkin, kertoo Petri Nyström.

eteen. – Toimialalla ei ole väliä, tutustutaan toisiimme ja yhdistetään voimat vaikkapa jonkin tapahtuman järjestämiseksi. Kulttuuri luodaan vähitellen aktiivisella työllä ja se lähtee yhteisten ajatusten kokoamisesta.

Yhdistystiedot yhteen rekisteriin – Jokaisen kunnan omalle verkkosivustolle on tarkoitus viedä tiedot yhdistyksistä ja niiden yhteyshenkilöistä. Myös kunnalla pitää olla oma yhteyshenkilö, joka päivittää muutokset,

ja johon yhdistysväki voi olla yhteydessä. Yhdistykset ovat valitelleet, etteivät tiedä, keneen kunnassa pitäisi ottaa yhteyttä, kun asiaa olisi, Nyström kertoo. – Heitänkin nyt pallon Pyhärannan yhdistyksille, ottakaa ihmeessä yhteyttä joko

sähköpostitse osoitteella petri.nystrom@uusikaupunki.fi tai puhelimitse numeroon 040 149 5450, Nyström muistuttaa.

Helka Suomi

Hukkumisia pystyy ennaltaehkäisemään omalla toiminnallaan

Heinäkuussa hukkui 15 ihmistä TURVALLISUUS. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotilastojen mukaan heinäkuussa hukkui 15 ihmistä. Hukkuneista kahdeksan oli miehiä, yksi nainen ja kuudessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Kuusi hukkumista tapahtui uidessa, kaksi veteen putoamisen yhteydessä, yksi laitesukelluksen yhteydessä, ja kuudessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Suomessa on tammiheinäkuun aikana hukkunut 78 ihmistä. Alkuvuoden hukkumislukema on viimeksi ollut suurempi vuonna 2014 (98). Viime vuonna heinäkuussa hukkui 20 ihmistä ja tammiheinäkuussa 64 ihmistä. Tavanomaista suurempi luku tänä vuonna selittyy osittain kevättalvella jäihin hukkuneiden määrällä ja korona-ajan lisääntyneenä ulkoilulla. Suomessa hukkumistilastojen suurimmat piikit näh-

Suomessa on tammi-heinäkuun aikana hukkunut 78 ihmistä.

dään kesäkuukausien aikana. Ihmisiä hukkuu kesäkuukausina SUH:n ennakkotilastojen mukaan (2010–2020) 50 prosenttia koko vuoden lukemasta. – Tämän kesän aikana on Suomessa hukkunut 35 ihmistä, kertoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen. Heinäkuun hukkumiskuolemista tapahtui viisi EteläSuomessa, kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kaksi Lounais-Suomessa, kak-

si Pohjois-Suomessa ja kaksi Itä-Suomessa. Yksi suomalainen mies hukkui laitesukelluksen yhteydessä ulkomailla. Tämän vuoden hukkuneista 57 on ollut miehiä ja kahdeksan naisia. 13:ssa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. – Hukkumisia pystyy ennaltaehkäisemään omalla toiminnallaan. Vesiturvallisuus on pitkälti asennekysymys. Asenne on valinta ja se vaikuttaa käyttäytymiseesi. Onkin hyvä muistaa, että voit

muuttaa omaa suhtautumistapaasi asioihin, muistuttaa Nieminen. Hukkumistapausten välttämiseksi on muistettava, että vesillä tulee aina käyttää asianmukaisia turvallisuusvälineitä, päihtyneenä ei koskaan mennä uimaan tai veneilemään ja omat taidot tulee arvioida realistisesti. – Jokaisella tulee myös olla riittävät tiedot ja taidot itsensä ja toisen pelastamiseen ve-

den varasta, sanoo Nieminen. 30 vuotta vesiturvallisuutta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä Viisaasti vesillä -vesiturvallisuuskiertueesta. Vuotta juhlistetaan tänä vuonna hukkumattomuudenlupaus-kampanjalla ja Priiman kanssa yhteistyössä toteutettavalla minikurssilla, jossa ih-

miset saavat tietoa turvallisesta vesillä ja veden äärellä liikkumisesta. Kurssi on ilmainen ja suorittaminen vie noin 15 minuuttia. Hukkumattomuudenlupaus-kampanjaan voi tutustua osoitteessa: www.viisaastivesilla.fi/hukkumattomuudenlupaus

10 Vinkkiä vesiturvallisuuteen: 1) Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi. 2) Muista, että alkoholi ei kuulu vesille. 3) Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä. 4) Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa. 5) Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti. 6) Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan. 7) Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan. 8) Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan. 9) Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus. 10) Muista terve järki ja selkeä arviointikyky - oikea asenne luo turvaa.

SSV

20. elokuuta 2020

n Mielipide

Suomeen tarvitaan toinen tie koronatesteihin

Laitila-aiheista tietokisaa voi pelata osoitteessa https://www.laitila. fi/ajankohtaista/testaa-laitila-tietamyksesi/.

Kuinka hyvin tunnet Laitilaa?

Netissä voi testata oman Laitila-tietämyksesi LAITILA. Tunnetko Laitilan kuin omat taskusi ja olet kolme kukonaskelta muita edellä? Nyt on aika mitata munapitäjän tuntemuksesi taso. Laitilan nettisivujen kautta pääset kokeilemaan oman Laitila-tietämyksesi. Leikkimielisessä tietokilpailussa on 30 kysymystä uimarannoista kirkkoihin ja kylänraiteilla näkyvistä patsaista – tietenkin, Laitilassa tuotettuihin kananmuniin. Joten jos luulet tunnistavasi Laitilan monet punaiset tuvat ja linnavuoret sekä patsaat ja muinaismuistomerkit, käy kokeilemassa Laitilan kunnan

nettisivuilta löytyvää tietokilpailua. Päätoimittajan surkea tulos Tietenkin kokeilin itsekin tietokisaa. Laitila on ilmestymiskunnistamme jäänyt minulle varsin tuntemattomaksi – mikä tuli todistettua tietokilpailussa, joka oli minulle enemmänkin veikkausta. Sain peräti kahdeksan pistettä, kun maksimipistemäärä oli siis 30. Pahoitteluni heikosta tietämyksestä, arvon laitilalaislukijat… Marko Vuosjoki Sivun 11 ristikon ratkaisu.

P U T O U S V I K S A

O R A S U L I N A T

S O P U S O I N T U A

V A L O A T S U L A L R A I S T I O L I A

O H E T

H A M S U I N I R Ö O H K T E Ö R U N I V

K A M A R I T I I R I K K A

I J A I K K S U Ö P E Ö S S R I I N T K I A N T A

A V I I S I T Ä Ä N I N

T A O I N T H I M A A V L M A O S K E P I L Ä L Ä O I T A T T E E E L S Y Y

L A S U I A A T N N I E Ä T H I A A K M A U K T E

V A L L A B I A N O A U

A K I T

T E L A T A A N I N S A P K A O S P I S A E T

S A L I

R E H O U S O P I A T I T N A O A

Palvelumme yksityishenkilöille: • Asunto- ja kiinteistökauppariita-asiat • Perukirjat ja perinnönjaot • Kuolinpesien pesänselvitys • Omaisuusasiat avio- ja avoeroissa (ositus ja omaisuuden erottelu) • Työsuhdeasiat • Muut oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa Puh. 010 235 1600 Asianajaja, varatuomari Jouni Gauriloff Asianajaja, toimitusjohtaja Joonas Laitinen Fredrikinkatu 25 A 17, 00120 Helsinki S-posti: finsta@finsta.fi Kotisivu: finsta.fi

K A T A R R I

Ehdotan merkittävää koronatestaamisen lisäystä. On toimittava nopeasti. Eri puolilta Suomea kuuluu huolestuttavia tietoja siitä, miten pitkät jonot koronatesteihin on - ja miten pitkään testin tulosta joutuu odottamaan. Syyskauden alkaessa koulujen, päiväkotien ja työpaikkojen arjessa riskit tartunnoille kasvavat, myös normaalien kausiflunssien osalta. Arvostan sitä, että suomalaiset tuntuvat noudattavan kiitettävällä tavalla ohjeita siitä, että työstä, oppilaitoksista ja harrastuksista on nyt jäätävä pois pientenkin oireiden vuoksi. Tämä yhtälö kuitenkin johtaa siihen, että tuota pikaa työelämämme ja sen tuottavuus haavoittuu valtavien poissaolomäärien vuoksi. Nyt testaamiseen kokonaisuteen voi nyt kulua pahimmillaan viikon päivät. Testaamisen ja niiden tulosten odottamisella on myös inhimillinen hintansa.

Emme voi jatkaa näin. Selvisimme hienosti keväästä ja nyt on aika varmistaa, että pärjäämme kansakuntana syksylläkin. Meidän on tehtävä kaikkemme, että vaihtoehdoksi ei jää vain Suomi kiinni -malli. THL:n johto on ehdottanut (HS 1.8.2020) testaamisen vahvistamista rinnakkaisjärjestelmällä. Lisätestaamiseen oppia voidaan ottaa niin Tanskasta kuin Etelä-Koreastakin. Niissä laaja testaaminen on viruksen torjunnan kovaa ydintä. Kannatan samaa myös Suomeen. Meillä ei ole päivääkään hukattavaksi tässä asiassa. Väestötestiin ilman lähetettä Väestötestaaminen toimii varsinaisen terveydenhuollon rinnalla. Lääkärin lähetettä ei väestötestiin tarvittaisi. Kuka tahansa voi hakeutua omaaloitteisesti koronatestiin, vaikka olisi oireeton. Tämä

auttaisi katkaisemaan tartuntaketjuja jo ennakolta, koska myös oireettomat voivat tartuttaa. Tämä kaikki voitaisiin toteuttaa esimerkiksi julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyönä. Tulosten raportoinnissa testatulle teknologia voisi tulla avuksi, jokaisen oman Kanta-rekisterin kautta. Viruksesta vakavammin oirehtiville terveydenhuollon ammattilaisten apu olisi toki yhä ainut vaihtoehto. Väestötestaamisen ydin olisi järkevää sijoittaa ulkomaan matkustamisen reiteille; satamiin ja lentokentille, joihin juuri nyt suurin uhka ja huoli kohdistuu. Lisäksi drive in -testipisteitä voitaisiin sijoittaa eri puolille, erityisesti tautialttiisiin väestökeskittymiin. Järjestökenttä voitaisiin kutsua mukaan talkoisiin yhteisen hyvän puolesta. On syytä pikaisesti selvittää rinnakkaisen testaamisen kustannushyödyt ja vaikutta-

vuus. Kuten THL:n johtokin on todennut, ratkaisu ei ole halpa. Mikään koronatestaaminen ei ole halpaa. Mutta ilmaista ei ole myöskään jatkuvat poissaolot työstä, saati Suomen sulkeminen. Valtion tulisi ottaa testaamisen kustannukset katettavaksi. Asiaa helpottaisi se, että sujuvan automaation ja tietojenkäsittelyn pystyttämiseen Suomessa riittää sekä tutkimus- että yrityspuolella osaamista. Kaikki osaajat kannattaisi ottaa hankkeeseen mukaan. Nopea ja helpon reitin testaaminen olisi kustannushyötyjensä lisäksi alkavan syksyn inhimillisyyden tae; iäkästä tai muuhun riskiryhmään kuuluvaa läheistä voisi käydä tervehtimässä, kun oma tuore testitulos olisi negatiivinen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.)

n Kolumni

Ihmiset kaipaavat tapahtumia En varmastikaan ole ainoa, jonka arkielämä mullistui koronakevään aikana. Kun yhteiskunta suljettiin ja vähiin päin kaikki yleisötapahtumat peruutettiin, moni koki varmasti useasti ”tyhjyyden” tunnetta – tuntui, että elämä on vain kotioloissa pakertamista ja ajoittain ulkona liikkumista, tietenkin tiukasti turvavälit säilyttäen. Itse käyn paljon urheilutapahtumissa. Milloin en ole työtehtävissä seuraamassa lentopalloa Raisiossa, salibandya Turussa, pesäpalloa Laitilassa tai koripalloa Kaarinassa, käyn katsomassa urheilutapahtumia ihan oman kiinnostuksen

ja viihteen vuoksi. Keväällä se kaikki pysähtyi. Minulla meni pari viikkoa, ennen kuin muistin, että on turha katsoa teksti-tv:stä, mitä urheilutapahtumia olisi illalla lähiseudulla tarjolla. Pitkään avasin esimerkiksi palloilusarjojen sivut, kunnes taas muistin, että ”ai niin, kaikki sarjat on lopetettu”. Tällä hetkellä urheilu-, kulttuuri-, musiikki- ja muita tapahtumia saa taas järjestää – toki turvaväleistä ja käsihygieniasta edelleen muistutetaan. Hyvä niin, sillä ihmiset kaipaavat live-tapahtumia. Se on tullut hyvin todistettua parin

viime viikon aikana. Parin viime viikon aikana olen nimittäin käynyt piipahtamassa muun muassa Uudenkaupungin Minifarmilla, pesäpallo-otteluissa Mynämäellä ja Laitilassa, harrastetraktoripäivillä Liedossa ja olen tietenkin seurannut tiiviisti myös Turun stadionilla järjestettyjä Paavo Nurmi Gamesia ja Kalevan Kisoja. Enkä ole todellakaan ollut ainoa osallistuja, ei sinne päinkään. Ihmiset ovat liikkuneet taas tapahtumissa ja ovat olleet silminnähden hyvällä tuulella. Tekee hyvää henkiselle hyvinvoinnille, kun pääsee taas ulos

osallistumaan erilaisiin yleisötapahtumiin. Koronavirus on edelleen keskuudessamme, ja ennen kuin kunnon rokote saadaan kehitettyä, se luultavasti vaikuttaa elämäämme tavalla tai toisella. Mutta viime viikot ovat kouriintuntuvasti osoittaneet sen tarpeen, mikä ihmisillä on – erilaisissa tapahtumissa käyminen ja toisten ihmisten tapaaminen henkilökohtaisesti on edelleen tärkeää ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta. Marko Vuosjoki

n Tapahtumakalenteri LAITILA 4.-28.8. Kirjaston näyttely (Kauppakatu 5): Vuokko Pitkänen Mecklinin maalauksia. Pe 14.8. Rompetori Leinmäen kylätalolla (Leinmäentie 375) klo 16-20, jatkuu la 15.8. klo 10- 14. La 29.8. Hullun Kukon toripäivä, ohjelmaa torilla klo 10 alkaen. Su 30.8. Elojuhla Kauppilan umpipihalla (Koukkelantie 240) klo 13. 4.-30.9. Kirjaston näyttely: Ryijynäyttely. Avajaiset pe 4.9. klo 17. Järjestäjä Ytönkorven kulttuuriseura. To 10.9. Novellikoukku kirjastossa klo 17.30 – 18.45, lukijana Carolina Cederberg.

Pe 11.9. Musiikkiopiston syyskonserttikauden avaustapahtuma kirjastossa klo 18. UUSIKAUPUNKI 21.8.-4.9. perjantaisin 16.00-19.00 Männäisten torilla torimyyntiä, Golfravintolan katukeittiö, elävää musiikkia ja lähituottajien tuotteita. 22.8. 9.00-13.00 Nuorisotori, Tul torilteematori Ohjelma: klo 9-13 Pomppulinna (säävaraus), klo 9-13 Moottoripyöräajelutus, klo 9-13 Pump track -rata, klo 9-13 Seurakunnan nuorisotyön toimintapiste, klo 10 Nukketeatteriesitys. 22.8. klo 17.00-23.8. klo 13.00 Nuku yö

ulkona -tapahtuma. Nuku yö ulkona on Suomen Ladun valtakunnallinen tapahtuma, joka Uudessakaupungissa pidetään jo viikkoa muita aiemmin yhteensattumien vuoksi. Tapahtuman pääpaikkana toimii Vakka-Suomen Ladun Metsälehdon sauna, Haimiontie 365. 29.8. Venetsialaisia vietetään Uudessakaupungissa perinteisesti elokuun viimeisenä lauantaina. Ilta huipentuu noin klo 22 ilotulitukseen. Pakkahuoneen vierassataman torilla: klo 18.00-19.30 ohjelmaa lapsille, klo 19.30-21.30 KallaBlöös -bluesbändi, klo 21.30 Tulishow, sirkustaiteilija Mika Formunen, klo 22 Ilotulitus.

20. elokuuta 2020

Käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua vastaamaan nykyajan haasteisiin; kohonneisiin ylläpitokustannuksiin, korjaustarpeisiin, kohtuullisen käyttöasteen saavuttamiseen, uusien käyttäjäryhmien tavoittamiseen, tunnettuuden lisäämiseen ja esimerkiksi talon palvelujen kehittämiseen. Lisäksi pureudutaan seurantalojen historiaan, kehitysvaiheisiin ja nykytilaan yleisesti. – Seurantalot ovat aikanaan olleet keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. Voisi jopa väittää, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa, Tauno Linkoranta kirjoittaa esipuheessaan.

Vanhat rakennukset hyötykäyttöön Elävät tilat -kirjassa puolestaan käydään läpi yhdeksän entisen koulun sekä kolmen muun entisen julkisen tilan vaiheet. Kyläkoulujen lisäksi esimerkiksi monia vanhoja kunnantaloja on jäänyt tyhjilleen, kun kunnat ovat yhdistyneet keskenään. Kirjassa annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua.

Seurantaloista kertovassa kirjassa esitellään kymmenen seurantaloa Varsinais-Suomen alueelta.

(1920)

Knut

KÄHVELTÄJIÄ

RUM

k Tyk

runoillut Tuomas

KEHOAMME

Vai niin! sketsi- ” ohjelma

TSS

HU O

Jorma Kemppainen 2020

Otamme välillä tirsat!

– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa: ylipäätään toiminta synnyttää uutta toimintaa. Tukea korjaamiseen ja kehittämiseen on kyllä saatavissa, Linkoranta kannustaa esipuheessaan.

htule s u d

Ralna ta

Kotka

-kirja

puus-ITSEkutus murtokalu

ilkityö

sulava

selk

pinnistää

Yök!

eturivin

KAVIOISTA

Warre

Lauri

LIIMA

voi armoa

lanalla

-juote

AIV

nytkin

SITEN loogista

iin

Ville

n vii

-tiski

lé Hel

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Mattila

-ALA

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

NEITI

halua

”

Varsinais-Suomen kylät on vuonna 2000 perustettu maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Varsinais-Suomen maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinkelpoisuutta. Tammikuussa ilmestyneen Elävät tilat -kirjan julkaisua on rahoitettu Suomen kulttuurirahastoon kuuluvasta Varsinais-Suomen rahastosta. Toukokuussa julkaistu Seurantalot 2020 -kirja taas on saanut tukea Museovirastolta.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

nobelisti

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut kaksi kirjaa vanhojen talojen käytöstä.

NDY

KYLÄT. Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut tänä vuonna kaksi teosta: Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa ja Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina. Molemmat kirjat ovat maksutta luettavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.vskylat.fi. Lisäksi painettua kirjaa saa ostaa 15 euron hintaan Varsinais-Suo-

men Kylien toimistolta. Kirjat on kirjoittanut Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Kirjojen ulkoasusta on puolestaan vastannut kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Seurantaloista kertovassa kirjassa esitellään kymmenen seurantaloa Varsinais-Suomen alueelta: Kosken Tl työväentalo, Yläneen työväentalo, Angelniemen seurojentalo, Perniön VPK:n talo, Pöytyän Mäkiäisten työväentalo, Vihiniemen kylätalo, Marttilan nuorisoseuran talo, Sinervon talo, Föreningslokalen Ljunborg ja Pyhämaan nuorisoseurantalo. Nämä kymmenen taloa ovat menestyksekkäästi pystyneet

-BA

Varsinais-Suomen kylät julkaisi tänä vuonna kaksi kirjaa – Suurennuslasin alla seurantalot ja elävät tilat.

eläin Randelin

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittajat Liisa Kallio 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product Oy

vaatimus Aasi!

AIH

vaatimus

123

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

Yök!

ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI 17 499 kpl

20. elokuuta 2020

Pauliina Aalto johdattaa jälkikasvuaan Suomen huipulle YLEISURHEILU. Pauliina Aalto kantaa sylissään yleisurheiluharjoituksissa käytettäviä materiaaleja jutellen samalla nuorimmaisensa, Rania Toivosen kanssa. Vanhempi tytär Mea saapui harjoituksiin suoraan koulusta ja hän on kentällä jo odottelemassa. Koronavirus lyhensi yleisurheilukautta, mutta silti tänäkin vuonna tämä rutiini on toistunut jo kymmeniä kertoja. Tälle saman perheen kolmikolle yleisurheilu on sydämen asia. Pauliina on valmentanut tyttäriään jo vuosia ja on silti pystynyt ylläpitämään omaa uraansa kiekonheittäjänä. Jopa niin hyvin, että haastatteluhetkellä kauden huipennukseen on hyvin vähän aikaa. Aalto tuskin Kalevan Kisoja liikaa jännittää, edessä on peräti 24. kerta Suomen mestaruuskisoissa. – Olin ensimmäisen kerran Kalevan kisoissa vuonna 1996 ja sen jälkeen on yksi jäänyt välistä. Ja sekin siksi, että valmentaja unohti ilmoittaa mut kisoihin, Pauliina hymyili. Kun äiti on kentällä tositoimissa, niin tytöt ovat yleensä paikan päällä katsomassa edesottamuksia. Tyttöen erilaisuus tulee näkyviin katsomossakin. – Kun äitiä jännittää, niin

sitten Meakin alkaa jännittämään, rauhallisemmin tilanteen ottava Rania kommentoi. Ensimmäistä ei saa astua yli Profetius omalla maalla on vaikeaa, mutta äidin neuvot ovat menneet mukavasti tytöille läpi. Äidin pitkän kokemuksen kautta saatuja vinkkejä tytöt käyttävät omissa kilpailuissaan. – Kyllä me ollaan puhuttu, että mitä pitää ottaa huomioon ennen kilpailuja ja pieniä perusasioita kilpailutilanteessa on käyty läpi. Ja ensimmäistä ei saa astua yli, jotta saadaan tulos, Pauliina opasti. Nuorten SM-kisat (14-15v.) käytiin Naantalissa vajaat kaksi viikkoa sitten. Ensimmäistä kertaa molemmat tytöt olivat samaan aikaan SM-kisoissa ja viikonloppu oli jättimenestys. Isosisko Mea nappasi SMpronssia kiekossa omalla ennätyksellään 43,87. Keihäässä tuli kauden paras (44,57), joka oikeutti viidenteen sijaan. Rania toi tuliaisina ensimmäisistä SM-kisoistaan pronssin keihäästä ennätyksellään 44,71 ja huipensi sunnuntain Suomen mestaruuteen kiekonheitossa tuloksella 41,70. – Olen tyytyväinen, että tytöt saivat parhaansa irti tärkeimmässä paikassa. Omia en-

Pauliina Aalto tyttärineen ovat heittolajien taitajia. Rania ja Mea viihtyvät kentillä niin keihään kuin kiekonkin kanssa, Pauliinan erikoisalaa on kiekonheitto.

nätyksiä ja kauden parhaita tuli joka lajissa, Pauliina kehui. Perheen sisäisessä valmennuksessa on omat etunsa, toisaalta se tuo sellaisia miinuksia mitä muilla ei ole. – Ollaan niin paljon tekemisissä, että aina ei jaksaisi kuunnella. Toisaalta äiti tun-

tee meidät niin hyvin, että osaa muuttaa harjoituksia tilanteen mukaan. Äiti on ymmärtäväinen valmentaja, Mea muotoili. Pauliina näkee tytöissä selkeän luonne-eron ja yrittää tasapainoilla niiden kanssa. – Mea miettii ja pohdiskelee paljon, välillä liikaakin. Ra-

nia taas ottaa rennommin, eikä suoritusten analysointi ole hänen juttunsa, Pauliina vertaili. Mean haaveet yleisurheilussa ovat seitsenottelun puolella. Ehkä siksi esikuvinakin ovat lajin valovoimaiset tähdet Maria Huntington sekä olympiavoittaja Jessica Ennis. Rania

joutuu miettimään idolejaan pidempään löytäen sellaiset nimet kuin pituushyppääjä Taika Koilahti ja keihäslegenda Tero Pitkämäki. Heittolajit ovat eniten Ranian mieleen. Raision Kuulaa urheilijana edustava Pauliina tekee hartiavoimin seuratyötä Uudenkaupungin Kenttäkarhujen eteen, jota myös Mea ja Rania edustavat. Kun kilon limppu lentää Pauliinan näpeistä vieläkin yli 50 metrin, niin ei voi olla miettimättä tulevia vuosia. Voisiko siis äiti olla joku päivä samaan aikaan Kalevan kisoissa tyttäriensä kanssa? – Vuosi kerrallaan olen mennyt jo pitkään, mutta en ole ajatellut montaa vuotta enää kilpailla. Olisihan se totta kai hienoa. SM-kisoihin otetaan nykyään sen verran vähän urheilijoita, että kisoihin pääseminen on vaikeampaa kuin 1990-luvulla. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, Pauliina pohti ennen kuin Mea ja Rania lähtivät tutulle alkuverryttelykierrokselle. Ja ”Paupan” 24:nnet kisat menivät hienosti. Finaalipaikka taas kerran ja siellä seitsemäs sija.

Juha Laine

Varsinais-Suomeen Suomen mestaruuksia ja lukuisia muita mitaleja

Kalevan Kisoissa ei nähty odotettua ennätystehtailua YLEISURHEILU. Suomen yleisurheilukesän päätapahtuma, Kalevan Kisat, käytiin viime viikon lopula Turussa helteen hellimällä Paavo Nurmi stadionilla. Suomen mestaruuksista kilpailtiin tänä vuonna erityisissä merkeissä, sillä Kalevan Kisat oli monen suomalaishuipun kauden pääkilpailu. Ennakkoon odotettiinkin jopa Suomenennätystehtailua. Sellaista ei kuitenkaan nähty, sillä esimerkiksi seitsenottelija Maria Huntington, pituushyppääjä Kristian Pulli, kolmiloikkaaja Kristian Mäkelä ja korkeushyppääjä Ella Junnila olivat joko alavireisiä tai kärsivät loukkaantumisista. Junnila ei lähtenyt kisaamaan lainkaan, Mäkelä ja Pulli säästelivät itseään ja Huntingtonin ennätysjahti kaatui viimeistään sunnuntain alavireiseen pituushyppyyn. Toki Huntington, Pulli ja Mäkelä ottivat omansa ja voittivat Suomen mestaruudet

Turun Urheiluliiton Sanne Erkkola heitti yllätysmestariksi viimeisellä heitollaan. Arkistokuva: Anssi Mäkinen/SUL.

helteisellä Paavo Nurmi stadionilla. Odotettu oli myös naisten 100 metrin aitajuoksu, jonka voittaja Annimari Korte ei yltänyt uusiin ennätyksiin.

Korte voitti mestaruuden ajalla 12,79. Poimintoja alueen mitalisteista Lehtiemme ilmestymisalueen

mitalisaaliit avasi perjantaina Naantalin Löylyn Christian Vänttinen, joka pinkoi pronssille miesten 400 metrillä. Turkulaisjuhlat alkoivat toden teolla lauantaina,

kun naisten keihään viimeinen heittokierros sytytti stadionyleisön liekkeihin. Turun Urheiluliiton kaksikko, Sanne Erkkola ja Jatta-Mari Jääskeläinen, räväyttivät viimeisillä heitoillaan upeasti kaksoisvoittoon. Erkkola vei mestaruuden tuloksella 57,04, joka on hänen uusi ennätyksensä, ja Jääskeläinen sijoittui hopealle tuloksella 56,50. Alueemme seuroista myös Liedon Parma oli näyttävästi esillä. Tuomas Lehtonen juoksi 400 metrin aitojen mestariksi ennätyksellään 50,53 ja päihitti lajia pitkään hallinneen Oskari Mörön. Parmasta löytyy muutenkin aitomisosaamista, sillä Valtteri Kalliokulju nappasi pronssin miesten pika-aidoissa. TuTo:n Milja Thureson saalisti kisoista kaksi pronssia: 200 metrillä ja 400 metrillä. Thureson juoksi molemmilla matkoilla kauden parhaansa. Turun Urheiluliiton Vio-

la Westling juoksi hopealle naisten 800 metrillä, jonka voitti ylivoimaisesti Sara Kuivisto. Kalevan Kisoissa yksi odotetuimpia lajeja on aina tietenkin miesten keihäs. Tänä vuonna tulostaso ei ollut lajin perinteet huomioiden mikään päätä huimaava, sillä vain kultamitalisti Lassi Etelätalo ylitti 80 metrin rajan. Etelätalo heitti Suomen mestariksi tuloksella 82,20. Antti Ruuskasen odotettu paluu kilpakentille tuotti hopeaa tuloksella 79,22 ja Toni Kuusela oli kolmas tuloksella 77,22. Raisioon ilonaiheita tuotti muun muassa Aada Aho, joka juoksi 400 metrin aidoissa pronssille ennätyksellään 58,88.

Marko Vuosjoki