Issuu

TURUN

13. tammikuuta 2022

SEUTUSANOMAT

KOULUTUS

Integroiduista aurinkokennoista energiaa autoiluun

ALUEVAALIT 2022

Oppia ja osaamista työpaikalla

s. 7

s. 4

s. 13-16

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO YVÄSTI! K Ä N I S E T O ALOITA VU

Helmikuussa ilmestymme torstaina 3.2. ja 17.2.

UUTEEN KOTIIN

Varaa oma ilmoituksesi! Sari laurila

puh.044 981 2780, sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Asumisen teemasivut

Jakelu 17.708 kpl

Postin premium -jakelussa eli päiväpostin mukana: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

VAKKA

20.

tammikuuta

13.1.2022

Ehdolla aluevaaleissa

VAKKA

Tavoita asiakkaasi tammikuussa ja helmikuussa:

TORSTAINA 20.1.

6. VSK

Julia Koskinen

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

Äänestämällä vaikutat, etteivät palvelut karkaa liian kauas sinusta.

256

Tammikuun kuukauden leipänä

Täysjyvä Kauraleipä!

Maksaja: Keskeltä Läpi ry

LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

Tuoreet ja lähellä leivotut Pirjon Pakarin leivät löydät lähiruokakaupastasi ja Nurmi & Sulosen myymälöistä. pirjonpakari.fi hannungluteeniton.fi

TERVE SUU ON KOKO KEHON ASIA Hammas Mehiläisen vastaanoton löydät nyt Mehiläisen lääkärikeskuksen yhteydestä, osoitteesta Koulukatu 1. Palvelemme sinua kaikissa suun terveyden asioissa: Meiltä saat yleis- ja erikoishammaslääkäripalvelut sekä kattavat suuhygienistipalvelut. Hoidamme myös lapsi- ja pelkopotilaita. Nähdään vastaanotolla!

HAMMAS MEHILÄINEN UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, 2. krs. 23500 Uusikaupunki. • Ajanvaraus hammasmehilainen.fi • puh. 010 273 8000 (0,085 €/puh. + 0,1669 €/min.)

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE/VAALIT

Äänestysinto uhkaa jäädä alhaiseksi

Tukea ja arvostusta Kotimaisen ruoan puolesta omaishoitajille

Niin kauan kuin olen työskennellyt toimittajana – parikymmentä vuotta – Suomessa on puhuttu sote-uudistuksen tarpeesta. Lukuisat hallitukset ovat yrittäneet saada oman mallinsa hyväksytyksi eri syistä epäonnistuen – yleensä uudistus on pysähtynyt perustuslaillisista syistä. Vallankahvassa oleva hallitus onnistui viimein hyväksyttämään oman uudistushankkeensa eduskunnassa, joten edessämme on historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueelle valtuutetut päättämään budjetista ja meille kaikille tärkeistä palveluista. Sote-palveluiden lisäksi pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Keskiviikkona ennakkoäänestyksellä startanneiden aluevaalien äänestysinnokkuus vaan uhkaa jäädä kovin alhaiseksi. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tekemän kyselyn mukaan ihmisten kiinnostus aluevaaleihin on yhtä alhainen kuin europarlamenttivaaleihin – vain reilu kolmannes suomalaisista kertoo olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Ero esimerkiksi presidentinvaaliin on valtava, sillä vastaavissa kyselyissä noin 70 prosenttia kansasta on kertonut olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään presidenttiehdokastaan. Aluevaltuustot tulevat kuitenkin päättämään isoista asioista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen eivät ole mitään pikkujuttuja. Tietoa hyvinvointialueen toiminnasta on tarjolla – tästäkin lehdestä löytyy juttu, jossa on kerrottu lyhyesti aluevaltuuston vastuualueet. Olen aiemminkin kannustanut ihmisiä äänestämään – niin nytkin. Äänestäminen vaaleissa on demokratian kulmakivi. Käytäthän sinäkin edes hetken ajastasi etsien mielestäsi parhaan ehdokkaan ja käytä ääntäsi!

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Omaishoito on Suomessa olennainen osa sosiaali- ja terveyspalveluita. On valitettavaa, että sen kansantaloudellista merkittävyyttä ei kunnolla tunnisteta. Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tutkimusten mukaan (Keväjärvi ym. 2020) pelkästään iäkkäiden omaishoidon vaihtoehtokustannukset olisivat jopa 3,1 miljardia euroa vuodessa, mikäli he eivät saisi tukea ja apua läheisiltään. Tällaisen lisäresurssin löytäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin olisi liki mahdotonta. Siksi onkin tärkeää, että omaishoidolle taataan riittävä resurssi. Laki määrittää omaishoitajaksi ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on olemassa asiasta virallinen sopimus kunnan kanssa. Hyvinvointialueiden syntyessä poistuu yksi epäkohta, kun kuntien väliset erot omaishoidon tuessa poistuvat ja alueen omaishoitajat saavat saman korvauksen kotikunnasta riippumatta. Tukeen varattujen eurojen tulee olla sellaisella tasolla, että päätöksiä voidaan tehdä joustavasti ympäri vuoden. Lisäksi yksittäisen omaishoitajan tuen tulee olla suuruudeltaan sellainen, että omaishoito on aito vaihtoehto läheisen hoivassa. On tärkeää, että omaishoitajat jaksavat vaativassa ja arvokkaassa tehtävässään. Monet omaishoitajista ovat iäkkäitä ja hoitavat iäkästä puolisoaan tai muuta omaistaan. Omaishoitajien jaksamisesta tulee pitää huolta riittävällä tukipalvelulla esimerkiksi omaishoidon vapaapäivien pitämiseen. Omaishoidon sijaiset sekä tilapäiset hoivapaikat tulee saattaa kaikkien omaishoitajien saataville. Ensisijaista olisi tehdä kriteeristö sellaiseksi, että yhä useampi pääsisi virallisesti omaishoitajaksi, saaden oikeuden sekä korvaukseen että lakisääteisiin vapaapäiviin. Toiseksi pitäisi miettiä, millaisilla keinoilla niitä omaishoitajia voidaan tukea, jotka eivät syystä tai toisesta vielä ole tuen piirissä. On selvää, että omaishoito on suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Mikäli tätä ei vihdoin tunnisteta ja tunnusteta, on sosiaali- ja terveyspalveluidemme kohdalla odotettavissa entistä suurempi lasku. Omaishoidon tukemisella raskaampien palveluiden tarve on vähäisempää. Nostetaan omaishoito sille kuuluvaan arvoonsa. Simo Paassilta Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeliittojen yhteistyöjärjestö EETUn hallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos

n MIELIPIDE/VAALIT

Lapsen etu edellä hyvinvointialueelle Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen kuuluvat yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa on tärkeää ottaa heti alusta alkaen käyttöön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt, kuten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja perhekeskustyö. Pidetään lapsi etusijalla. Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtäviin. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, silloin kun tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on Suomessa vahva painotus fyysisen terveyden ja liikunnan edistämiseen. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Koronakriisi on enti-

sestään lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen. Lasten ja perheiden kannalta on tärkeää, että heitä koskevat palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja että palvelut löytyvät läheltä. Siksi Varsinais-Suomeen tarvitaan

hyvinvointialueen kattava verkostomainen perhekeskus, jota tukee sähköinen perhekeskus. Perhekeskuksissa palveluja toteutetaan sektorirajat ylittäen ja sovittaen yhteen niin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut kuin järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Hyvinvointialueen verkostomaiseen perhekeskukseen kiinnittyisi jo olemassa oleva, kunnissa tehty perhekeskustyö. Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvointialueen ja kunnan kumppaneita. Hyvinvointialueen ja kunnan on varmistettava alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toi-

n MIELIPIDE

Varsinais-Suomi on vahva elintarvikemaakunta. Ruoantuotanto on hyvin iso elinvoimakysymys maakunnassamme. Varsinais-Suomessa tuotetaan kotimaista puhdasta ruokaa monipuolisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa ja sen suosiminen on ympäristö- ja ilmastoteko. Kasvisten, ennen kaikkea kotimaisten, määrän lisääminen ruokalautasella on perusteltua, mutta liha- ja maitotuotteet kuuluvat yhtä lailla monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon. Kotimaisessa ruuantuotannossa kiinnitetään paljon huomiota hiilijalanjäljen pienentämiseen ja haetaan uudenlaisia tuotantotapoja. Suomalaista ruokaa sekä sen puhtautta ja vastuullisuutta arvostetaan ulkomailla, ja niin pitäisi olla myös täällä meillä. Julkisten toimijoiden rooli arvovalintojen tekijänä on merkittävä, ja niiden tulee seistä kotimaisen tuotannon puolestapuhujina ja osoittaa teoillaan arvostuksensa. Kannattavuuden heikentyessä ei ole millään lailla itsestään selvää, että kotimaisen ruuan tuotanto säilyy entisellään myös jatkossa. Nykyisessä maailmantilanteessa ja epävarmuudessa on erityisen tärkeää, että Suomessa tuotetaan ruokaa. Varsinais-Suomessa on kotimaisen ruoan jalostusta mutta sitä pitää kunnianhimoisesti yhä kehittää. Hyvä esimerkki kotimaisen ruoan jalostuksesta on täysin kotimainen lemmikkieläinten ruoka, joka valtaa aivan uutta aluetta ja tuo elinvoimaa sekä työtä. Tarvitsemme Varsinais-Suomeen lisää tällaisia menestystarinoita ja uusia toimijoita. Keskustan ja Kristillisdemokraattien maakuntavaltuustoryhmät esittävät, että Varsinais-Suomen Liitto omissa toimissaan ja laajemmin maakunnassa pyrkii käytettävissään olevin toimin edistämään kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien ja kaupunkien käyttävän jatkossakin tarjoiluissaan kotimaista ruokaa. Tarjolla tulee olla lihaa, kalaa ja kasviksia monipuolisesti, ja lisäksi tulee aina valita mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Lisäksi esitetään, että Varsinais-Suomen Liitto pyrkii käytettävissään olevin toimin edistämään kotimaisen ruoantuotannon jalostuksen lisääntymistä ja monipuolistumista Varsinais-Suomessa. Keskustan Maakuntavaltuustoryhmä Kristillisdemokraattien Maakuntavaltuustoryhmä mintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminta-avustusten myöntämistä ja tilojen antamista järjestöjen käyttöön. Järjestöjen mukanaolo varmistetaan toimivalla koordinaatiolla, järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita linjaavissa perhekeskusverkostoissa ja -työryhmissä sekä yhteistyösopimuksilla. Perhekeskustoimintaan järjestöt tuottavat asiantuntijapalveluita ja organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Järjestötoimintaa, esimerkiksi MLL:n perhekahviloita, löytyy lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. Jo olemassa olevat rakenteet, toiminnat ja palvelut

on otettava huomioon perhekeskustoimintaa organisoitaessa ja palvelukokonaisuutta yhteen nivoessa. Hyödyntämällä olemassa olevaa toimitaan resurssiviisaasti ja varmistetaan lapsiperhepalvelut lähelle perheitä jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa. Maria Seitala-Aho Puheenjohtaja MLL Koivulan yhdistys ry Heidi Söderman Puheenjohtaja MLL Laitilan yhdistys ry Katja Rippstein Järjestöpäällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Varsinais-Suomen koronatilanne ryöpsähtänyt

HAMMASPROTEESIEN TARKISTUS Onko proteesit sopivat • Auttaisiko tiivistys •Ulkonäkö ei miellytä Varaa aika ilmaiseen tarkistukseen.

Erikoishammasteknikko Kalervo Kakko Alasinkuja 4, Uki. P. 0400 530 373

Koronaepidemia leviää Varsinais-Suomessa nyt uudella voimalla. Vuosi 2022 on alkanut valitettavien ennätysten merkeissä. KORONA Omikron-variantin tulon myötä koko Suomen, ja myös Varsinais-Suomen koronatilanne on ryöpsähtänyt uusiin valitettaviin ennätyslukemiin. Vuoden ensimmäisellä viikolla loppiaiseen mennessä Varsinais-Suomessa kirjattiin yli 1.500 uutta koronatapausta. Viikkoa aiemmin vastaavana aikana tapauksia oli reilut 1.150. Tyksin mikrobiologian laboratorio on viime päivinä tutkinut keskimäärin yli 1.200 näytettä vuorokaudessa ja näytteistä positiivisia on ollut noin 29 prosenttia. – Emme ole vielä nähneet epidemian huippua. Omikronvariantti on vallannut alaa hyvin no-

peasti. Likipitäen kaikki positiiviset näytteet ovat nyt omikronvarianttia. Sairaalahoidon tarve ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi lähtenyt samanlaiseen nousuun kuin tapausmäärät, mutta mahdollinen sairaalahoidon tarve ilmenee noin viikon viiveellä sairastumisesta, sanoo infektiolääkäri Harri Marttila. Tällä hetkellä 14 vuorokauden ilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on 100.000 asukasta kohti 895,5 eli voimakkaassa nousussa. Viikko sitten ilmaantuvuus oli 594,7. – Koronatartuntoja on todellisuudessa vielä enemmän, sillä kuntien tartunnanjäljitys on ymmärrettävästi pahasti

Laitila nimesi uuden nuorisovaltuuston LAITILA Laitila nimesi jäsenet uuteen nuorisovaltuustoon joulukuussa. Tällä kertaa nuorisovaltuustovaaleja ei tarvinnut järjestää, sillä ehdokkaita ja paikkoja oli molempia seitsemän. 1. tammikuuta aloittaneeseen nuorisovaltuustoon kuuluvat Iida Viherjälaakso, Jenna Hiltunen, Niklas Soini, Odessa Laivoranta, Ronja Mäkelä ja Saku Uusikartano. Heidän lisäkseen nuorisovaltuuston jäseniä ovat vuosi sitten valitut Antti Vuorio, Anni Salonie-

mi, Niklas Tähtinen, Maija Tiihonen, Oliver Niiranen, Valtteri Valtonen ja Verna Vuorela. Yhden jäsenen toimikausi nuorisovaltuustossa on kaksi kalenterivuotta, mutta vaalit järjestetään vuosittain. Tällä tavalla Laitilan kaupunki takaa nuorisovaltuuston jatkuvuuden, kun osa jäsenistä tuntee toiminnan jo entuudestaan.

Liisa Kallio

ruuhkautunut. Osaa tartunnoista ei ole vielä ehditty rekisteröidä eikä tartunnan saaneisiin ole siten voitu olla yhteydessä, Harri Marttila sanoo. Kotona tehtävien testien tulokset eivät luonnollisesti edes näy näissä luvuissa. – Pienistäkin oireista on jäätävä kotiin. Suositan tekemään kotitestin, jos suunnittelee tapaavansa tuttavia ja erityisesti henkilöitä, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Valitettavasti tilanteemme ei salli nyt kokoontumisia sisätiloissa, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan viime viikonloppuna Suomessa

oli todettu jo yli 300.000 koronatartuntaa, joista Varsinais-Suomessa vajaa kymmenesosa, noin 26.000 tapausta. Eniten tapauksia on luonnollisesti tilastoitu Turussa, reilut 14.000. Yli tuhannen kirjauksen kaupunkeja ovat lisäksi Salo, Raisio ja Kaarina. Helsingissä on raportoitu lähes 80.000 koronatapausta. Koko lähes kahden vuoden epidemian aikana Varsinais-Suomessa on raportoitu 142 koronan vuoksi menehtynyttä, joiden keski-ikä on 80,6 vuotta.

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

TYÄT TARJOL! Mee ollaa ny vähä pulas! Vai sanottaisko melkke Nestees! Tarvittais nimittäin nyt vakituinen kotteroitte asentaja tänne reeraamol. • Tarvittais semne kaveri joka olis ennenki näit nelipyörässi rukannu. • Mielummi semne joka ossa tarttu toimehe. • Amerikan kiält olis hyvä osata, ni palvelu pelais muilki ku meil tuppisuil. • Hyvää huumori tarttis ol, et kestää meit muit villassi tääl. Tyä olisis meinaa vakituine ja myös vaihteleva, ei tart samoje asioitte kans näprätä valla. Tiätty autettais toissiam jos ny joustaa vähä tartte. Me luvata olla rentoi ja mukavi. Naura saa, se o varma. Palkkaki saa! Olisisksä se? Tul heti ny tän!

Marko Vuosjoki

Soit ny eres ja kysy lissä: Laiho Juha, kännykäst: 0400 735 819 tai sähköpostil: juha.laiho@nesteuki.fi

Vehmaa jakoi lähes 10 000 euron edestä avustuksia VEHMAA Vehmaan kunta jakoi joulukuussa talousarvioon kuuluneet 9 900 euron suuruiset avustukset paikallisille eri toimijoille. Liikuntayhdistyksille oli jaossa yhteensä noin 6 000 euroa, nuorisoyhdistyksille noin 2 400 euroa ja kulttuurille 1 500 euroa. Kunta päätti jakaa Vehmaan Kiistolle 3 000 euroa, UHV Bullsille 3 000 euroa, MLL Vehmaan paikallisyhdistykselle 1 100 euroa, Vehmaan Lustasille 1 100 euroa ja Meri-Vakan 4Hyhdistykselle 200 euroa. Kulttuuriavustukset herättivät keskustelua kun-

nanhallituksessa. Kirjastotoimenjohtaja Sirpa Ikala-Suomalainen oli ehdottanut avustusten jakautuvan niin, että Vehmaan Kotiseutuyhdistys saisi 950 euroa, Kuva-Tähti Oy 450 euroa ja Ilmari Heinonen 100 euroa. Valtuutettu Jyrki Susi (Liik.) kuitenkin ehdotti, että Ilmari Heinosen avustusanomus hylätään. Kunnanhallitus kannatti Susin ehdotusta yksimielisesti, jolloin kunnanhallitus myönsi Vehmaan Kotiseutuyhdistykselle 950 euroa ja Kuva-Tähti Oy:lle 550 euroa avustusta. Liisa Kallio

nesteuki.fi

Kattojen KINGI

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Integroiduista aurinkokennoista energiaa autoiluun Uudenkaupungin autotehtaalla alkaa aurinkoenergiaa hyödyntävien autojen valmistus YRITYSUUTISET Valmet Automotive aloittaa Lightyear One -mallin sähköautojen valmistuksen tänä vuonna Uudenkaupungin tehtaallaan. Sähköauton valmistusta varten on rakennettu kokonaan uusi tuotantolinja. Tällä hetkellä autotehtaalta valmistuu MercedesBenzin polttomoottori- ja lataushybridimallisia autoja. Lightyear One tarjoaa tehokkaita ratkaisuja sähköautoilun keskeisiin haasteisiin – akun lataustarpeeseen ja ajomatkaan. Osoituksena teknologiaosaamisestaan Lightyear saavutti äskettäin prototyyppimallillaan 710 km ajomatkan yhdellä latauksella. Hollantilainen Lightyear on perustettu vuonna 2016 ja työllistää yli 200 henkilöä. – Julkistimme Lightyear One -mallin prototyypin kaksi vuotta sitten, ja nyt olemme löytäneet erinomaisen valmistuskumppanin ainutlaatuiselle autollemme. Valmet Automotivella on vahvoja näyttöjä osaamisestaan, se on valmistanut sähkö-

Vasemmalta oikealle: projektipäällikkö Ville Rantala (Valmet Automotive), operatiivinen johtaja Hans Heijmans (Lightyear), hankintatoimen johtaja Gerard Berkelmans (Lightyear), myyntijohtaja Matti Räsänen (Valmet Automotive) ja varapääjohtaja Wim van Stratum (Lightyear). Kuva: Valmet Automotive. autojen jo yli vuosikymmenen ajan, ja lisäksi yrityksemme jakavat samat arvot ja samanlaisen toimintakulttuurin, kertoo Lightyearin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Lex Hoefsloot. Lightyear pyrkii ratkaisemaan sähköautoilun kaksi suurinta haastetta – akunlatauksen ja sillä saata-

van ajomatkan – energiatehokkaalla muotoilulla ja integroiduilla aurinkokennoilla. Yhteistyö Lightyearin kanssa vastaa erinomaisesti Valmet Automotiven uusille valmistussopimuksille asettamia tavoitteita, sillä yrityksen strategia keskittyy sähköiseen liikenteeseen ja painottaa

kestävää kehitystä. Uuden sopimuksen myötä Valmet Automotiven sähköautoihin liittyvä valmistusosaaminen ja tietotaito nousevat toimialan huipulle. – Valmet Automotive on erinomainen kumppani prosesseihin, joilla uudistetaan liikenteeseen ja ajoneuvoihin liittyviä ratkaisuja. Me keskitymme sähköiseen liikentee-

seen ja akkujärjestelmiin, ja samalla meillä on erittäin vahvaa osaamista autonvalmistajana. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Lightyear on valinnut meidät autonsa valmistuskumppaniksi, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald. Uudessakaupungissa sijaitsee Valmet Automo-

tiven toinen suursarjatuotannon mahdollistava akkutehdas, jolla valmistaudutaan sähköajoneuvojen tuotantoon.

Seutusanomat Vakka

Kokoomus haluaa Vehmaan kunnan palkkaavan uuden työntekijän lasten ja nuorten tueksi

Kokoomus haluaa vehmaalaisille lapsille ja nuorille lisää tukea. Kuvituskuva.

VEHMAA Kokoomuksen valtuustoryhmä teki Vehmaalla aloitteen uuden työntekijän palkkaamisesta kuntaan. Ryhmä esittää aloitteessa, että Vehmaan kuntaan palkataan henkilö vastaamaan lapsien ja nuorten asioista vauvasta 25 ikävuoteen saakka. Kyseinen työntekijä toimisi aloitteen mukaan yhteyshenkilönä eri tahojen välillä ja varmistaisi, että apua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ja kokonaisvaltaista huolenpitoa mahdollisimman nopeasti. Palkatta-

va työntekijä olisi myös tukemassa ja aidosti auttamassa lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan, jotta heille voidaan taata onnellinen lapsuus ja aikuisuus. Ryhmä perustelee uuden työntekijän palkkaamista lasten ja nuorten pahoinvoinnilla, joka näkyy aloitteen mukaan eri tavoin myös Vehmaalla. Aloite nostaa esiin muun muassa huostaanottojen kasvaneen määrän, sillä vuosina 2019 ja 2020 Vehmaalla tehtiin yksi huostaanotto, mutta vuonna 2021 viisi kappaletta. Yksi huostaanotto maksaa kunnalle noin

100 000–150 000 euroa joka vuosi, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut aloitteen mukaan. Vuosien 2019, 2020 ja 2021 niitä tehtiin keskimäärin 59 vuodessa, kun vuonna 2018 ilmoituksia tuli 30. Ryhmä perustelee aloitetta lisäksi mielenterveysongelmien lisääntymisellä valtakunnallisesti: THL:n mukaan vuonna 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki kaikilla kouluasteilla noin 30 prosenttia tytöistä, kun vastaava osuus oli 20 prosent-

tia vuonna 2019. Pojista kahdeksan prosenttia koki ahdistuneisuutta vuonna 2021, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava osuus oli noin viisi prosenttia. Kunnanhallitus antoi aloitteen sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi.

Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Kuulemiskutsu on lähtenyt vt. kunnanjohtajalle

Merja Koski hoitaa Pyhärannan kunnanjohtajantehtäviä väliaikaisesti Avi: Pyhärannan kunnanhallitus sekä vt. kunnanjohtaja ovat laiminlyöneet velvollisuutensa ottaa käsiteltäväksi Kelalta siirretyt sosiaalihuoltoa koskevat hakemukset ja ilmoitukset. PYHÄRANTA Pyhärannan kunnanhallitus valitsi 3.1. kokouksessaan vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiölle viransijaiseksi yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Merja Kosken. Pyhärannan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miikka Roos on pidättänyt vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön virantoimituksesta määräajaksi seuraavaan

kunnanvaltuuston kokoukseen saakka. Virantoimituksesta pidättämisestä voi päättää valtuusto, jonka seuraava kokoontuminen Pyhärannassa on 7. helmikuuta. Tammikuun 3. päivä kokoontunut kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle kuntalain mukaisen irtisanomismenettelyn käynnistämistä. Ehdo-

tus sisältää vt. kunnanjohtajan irtisanomista valmistelemaan tarkoitetun tilapäisen valiokunnan asettamisen. Samassa kokouksessa päätettiin varata vt. kunnanjohtajalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi seitsemän päivän määräaikana sekä toimittaa hänelle kuulemiskutsu virantoimituksesta pidättämisperusteineen.

Menettely liittyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston 22.12.2021 antamaan huomautukseen. Avi on antanut Pyhärannan kunnanhallitukselle ja vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiölle huomautuksen sosiaalihuollon asiakkaiden asiakasturvallisuuden vaarantamisesta. Aluehallintovirasto pitää erittäin moi-

tittavana sitä, että kunnanhallitus Pyhärannan kunnan sosiaalihuollon toimeenpanosta vastaavana toimielimenä sekä vt. kunnanjohtaja ja sosiaalipalvelujen esimies Hiitiö ovat laiminlyöneet velvollisuutensa huolehtia Kansaneläkelaitoksen kunnalle Etuustietopalvelu Kelmussa siirtämien hakemusten ja ilmoitusten asianmukaisesta käsit-

telystä. Lisäksi aluehallintovirasto saattaa tämän päätöksen tiedoksi Lounais-Suomen poliisilaitokselle sen arvioimiseksi, onko asiassa tapahtunut virkarikoksia.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Pyhärannan kunnanvirastolle kartoitetaan väistötiloja PYHÄRANTA Pyhärannan kunnanhallitus on määrännyt rakennustarkastajan tilaamaan kuntotutkimuksen Ihodessa sijaitsevasta Säästöpankin kiinteistöstä osana kunnanviraston väistötiloja koskevaa valmistelua. Kunnanhallituksen jäsenet Markku Laine ja Sinikka Pirttinokka jättivät 13. joulukuuta pidetyssä hallituksen kokouksessa eriävän mielipiteen, jossa he luonnehtivat päätöstä huonosti valmistelluksi. Heidän mukaansa pitäisi ensin tietää, millainen vaikutus laitehankinnoilla on ollut Pyhärannan kunnanviraston sisäilmaongelmiin. Selvitystyö aloitettiin viime talvena kunnanvirastolla tehdyn rakennetutkimuksen myötä. Sen jälkeen viranhaltijat ovat valmistelleet kunnanviraston toimintojen siir-

kartoitettu vaihtoehtoja moduulirakennuksen sijoituspaikaksi. Moduulirakennusten kustannukset ovat pitkälti kiinni vuokra-ajasta ja väistötiloille asetetusta vaatimustasosta. Kartoituksen perusteella hintataso esimerkiksi viiden vuoden vuokraajalle on noin 17–22 €/ m2 eli esimerkkipohjassa 350 m2 vuokra olisi noin 6000–7700 €/kk alv 0 %. Kunnanviraston peruskorjaukselle laaditusta kustannusarviosta sen sijaan selviää, että perusteellisen korjaamisen hintalappu nousisi runsaaseen kahteen miljoonaan euroon.

tämistä väistötiloihin ja selvittäneet kunnan

alueella olevien vapaiden kiinteistöjen hyö-

dyntämismahdollisuudet väistötiloiksi. Lisäksi

Taivassalo järjestää etsivän nuorisotyön jatkossa itse TAIVASSALO Taivassalon palvelulautakunta päätti joulukuun kokouksessa, että kunta järjestää etsivän nuorisotyön omana palveluna toukokuusta alkaen. Aiemmin Taivassalo on toteuttanut etsivän nuorisotyön yhdessä Laitilan kanssa, jolloin etsivä nuorisotyöntekijä on vie-

raillut Taivassalossa yhtenä päivä viikossa. Kuntien välinen sopimus päättyy 30. huhtikuuta. Palvelulautakunta päätti myös, että kunta hakee palvelun toteuttamiseen valtionavustusta aluehallintovirastolta. Avustus on tarkoitettu etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se myönnetään

etsivän nuorisotyöntekijän palkkauskuluihin. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä alle 29-vuotiaiden nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Tavoitteena on auttaa nuoria sellaisten palvelujen ja tuen

piiriin, joilla tuetaan heidän kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja elämänhallintaa. Nuoria autetaan myös pääsemään koulutukseen ja työmarkkinoille.

Liisa Kallio

on tehty hinta-arvio moduulirakennuksesta ja

Katariina Mäkinen-Önsoy

Kustavi jakaa liukuesteet maksutta yli 70-vuotiaille kuntalaisilleen KUSTAVI Kustavin kunta tarjoaa yli 70-vuotiaille kenkien päälle puettavat liukuesteet ilmaiseksi tänäkin talvena. Ne on tarkoitettu sellaisille kuntalaisille, jotka eivät ole esteitä vielä hakeneet. Liukuesteet voi käydä hakemassa maksutta Kel-

taisesta Puodista maanantaista perjantaihin kello 9–17. Esteet voi hakea myös läheisen puolesta mikäli liikkuminen on hankalaa.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

KOULUTUS

13. tammikuuta 2022

Varsinaissuomalaisille yrityksille maksuttomia ilmastotyökoulutuksia Valonia, Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen Yrittäjät kutsuvat varsinaissuomalaisia yrityksiä maksuttomiin koulutuksiin kuudella paikkakunnalla sekä verkossa. KOULUTUS Helmikuussa järjestetään kaikille avoin, erityisesti pk-yrityksille suunnattu koulutussarja, jossa tutustutaan toiminnan päästöjen tunnistamiseen ja vähentämiseen sekä liiketoiminnan uudistamiseen. Koulutusten oppeja syvennetään teemakohtaisissa verkkotyöpajoissa helmi–maaliskuussa. Yrittäjät kestävyyshaasteiden ratkaisijoina -koulutussarjassa pureudutaan pk-sektorin yrityksen ilmastotoimiin, muutokseen varautumiseen ja sen mahdollisuuksiin. Koulutussarja koostuu koulutuksista sekä syventävistä verkkotyöpajoista. Koulutukset ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, ja niihin voi osallistua yrityksen kotikunnasta riippumatta. – Yrityksillä on halua vähentää päästöjä ja

erityisesti kasvuhakuiset yritykset näkevät ilmastotoimissa liiketoimintamahdollisuuksia. Olennaista on löytää taloudellisesti kannattavat päästövähennyskeinot, joilla voidaan pienentää esimerkiksi energiantarvetta tai fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Keinoja on kaiken kokoisten yritysten saatavilla, mutta hyvät esimerkit ja apu alkuun pääsemiseksi on tervetullutta, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Jutta Wirén Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Koulutukset järjestetään samansisältöisinä kuudessa kunnassa. Ohjelmassa on muun muassa yritysten esimerkkipuheenvuoroja, ilmastotyön keinojen esittelyä sekä yrityksen vahvuuksien ja riskien pohdintaa. Koulutuksissa esitellään myös hiljattain julkaistua pk-

Yrityksen ilmastotyön askeleet -työkirja on toteutettu vuoden 2021 aikana osana Kaarinan yritysten ilmastoteot -hanketta. Kuva: Kaarinan yritysten ilmastoteot -hanke. yrityksen kestävyystyön käynnistämiseen luotua Yrityksen ilmastotyön askeleet -työkirjaa. Yritysten ratkaisut ovat avainroolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja kestävyysmurroksella on

laajoja vaikutuksia yritysten toimintaan. Ilmastonmuutos ja luontokato muokkaavat yritysten toimintaympäristöä ja kysyntä kestäville ratkaisuille kasvaa nopeasti. Myllerryksessä ovat muun muassa lain-

säädäntö, verotus, yritystuet, hankintaketjut, myyntiargumentit ansaintalogiikka. Koulutukset järjestetään osana Valonian, Turun AMKn ja Varsinais-Suomen Yrittäjien Kuntien yritysneuvon-

Jatkuva haku aikuisille ja nuorille: www.raseko.ﬁ

HEI NUORI!

MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? AUTOMEKAANIKKO Ajoneuvoalan pt AUTONKULJETTAJA/ YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA JA Logistiikan pt KOKKI Ravintola- ja catering-alan pt KONEASENTAJA/LEVYSEPPÄHITSAAJA Kone- ja tuotantotekniikan pt LÄHIHOITAJA Sosiaali- ja terveysalan pt MERKONOMI Liiketoiminnan pt PROSESSINHOITAJA Prosessiteollisuuden pt SÄHKÖASENTAJA/AUTOMAATIOASENTAJA AJA Sähkö- ja automaatioalan pt TALONRAKENTAJA Rakennusalan pt TUVA Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Ovi 󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀

Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (pt, at, eat), esim.

ishaussa Hae yhte aan! Novid .3.2022 22.2. - 23 lk u .f i opintopo

HEI AIKUINEN! ONKO MIELESSÄSI AMMATIN HANKKIMINEN TAI VAIHTO? Aikuisenakin voit opiskella. Perustutkintojen lisäksi voit opiskella vaativampia ammatti- tai erikoisammattitutkintoja. Kaikki tutkinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuksella! Kysy lisää: Pasi Junttanen, 0440 886 342 tai pasi.junttanen@novida.fi

novida.fi

Liiketoiminnan pt, merkonomi • taloushallintoon painottuva, aloitus 22.1. • asiakaspalveluun ja myyntiin painottuva, aloitus 22.8. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt, kiinteistönhoitaja, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja. Aloitus joustavasti. Ravintola- ja catering-alan pt, kokki tai tarjoilija. Seuraavat aloitukset 28.2. tai 30.5. Alkamassa on myös useita erilaisia työvoimakoulutuksia. Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja. Haku huhtikuussa alkavaan ryhmään 28.1. mennessä. Taideteollisuusalan pt, artesaani. Joustava aloitus. Tekstiili- ja muotialan pt, mm. designtekstiilien valmistaja, aloitus joustavasti Kasvatus- ja ohjausalan at, oppisopimusmuotoisena, perhepäivähoito tai koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaus. Aloitus tammi-, huhti-, syys- ja marraskuussa. Liiketoiminnan at • terveydenhuollon sihteeri, aloitus 17.1. • markkinointiviestintä, aloitus 29.3. • myyjä-visualisti, aloitus 29.3. • tilinpäätöstaitoinen kirjanpitäjä, aloitus 6.5. Lähiesimiestyön at, seuraava aloitus 23.3. Taideteollisuusalan at, • savirakentaja, aloitus keväällä 2022. Yrittäjyyden at, aloitus 3.3. Johtamisen ja yritysjohtamisen eat, aloitus 4.3. Mielenterveys- ja päihdetyön eat. Seuraava yhteisaloitus elokuussa 2022. Tekstiili- ja muotialan eat. Seuraava aloitus 04/22. Tuotekehitystyön eat, aloitus 21.1.

ta ilmastotoimien tukena -hanketta. Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmastohankkeet -avustushausta. Katariina Mäkinen-Önsoy

Yhteishaku nuorille 22.2. 22.3.2022 www.opintopolku.ﬁ

Yhteishaku 22.2. - 22.3.2022:

• Ajoneuvoala, automekaanikko, diagnoosimekaanikko, hyötyajoneuvomekaanikko • Kone- ja tuotantotekniikka, koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja • Liiketoiminnan ala, merkonomi • Logistiikka, varastonhoitaja • Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja • Rakennusala, talonrakentaja • Ravintola- ja catering-ala, kokki, tarjoilija • Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja • Sähkö- ja automaatioala, automaatioasentaja • Taideteollisuusala, artesaani: metalliseppä tai restauroija ( jatkuvassa haussa myös puuseppä) • Tekninen suunnittelu, suunnitteluassistentti • Tieto- ja viestintätekniikka, ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA Lisäksi voit hakea jatkuvalla haulla tekstiili- ja muotialalle tai hius- ja kauneudenhoitoalalle.

Työvoimakoulutukset mm. Kaupan palvelutiskin osaajaksi 28.2. Arjen avustajaksi 28.2. Digitaitoinen ravintola-alan osaaja 7.3. Töihin metallialalle 14.3. Taloushallinnon osaaja 16.3. Lähihoitaja, maahanmuuttajille 4.4.

Yhteishaussa hakevilla aloitus elokuussa. Mahdollisuus opiskella myös kaksoistutkintoon!

haku@raseko.ﬁ / www.raseko.ﬁ / puh. 02 437 7500

TURUN

SEUTUSANOMAT

KOULUTUS

13. tammikuuta 2022

Oppia ja osaamista työpaikalla Oppisopimus ja koulutussopimus tarjoavat mahdollisuuden opiskella työpaikalla.

KOULUTUS Nykypäivänä ei ole enää lainkaan harvinaista, että aikuisiälläkin opiskellaan työn ohessa. Opintoja voi suorittaa myös tekemällä työtä – oppisopimus tai koulutussopimus tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias ja viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksetaan palkkaa. Palkkauksen perusteet määräytyvät alan työtai virkaehtosopimusten perusteella ja siitä sovitaan työnantajan ja opiskelijan kesken.

Työantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Korvauksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Oppisopimuskoulutuksena voidaan suorittaa kokonainen ammatillinen tutkinto tai pienempiä tutkinnon osia. Oppisopimuskoulutuksena ei voida järjestää valmentavaa koulutusta eikä työvoimakoulutusta. Koulutussopimus on tavallaan oppisopimusta kevyempi vaihtoehto hankkia osaamista työpaikalla. Opiskelija ei ole työsuhteessa, joten hänelle ei makseta palkkaa. Myös koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään

Opintojen ja työn yhdistäminen ja jopa ammatillisen tutkinnon suorittaminen työn ohessa on yleistynyt.

tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutussopimukselle ei ole määritelty minimiaikaa, joten se voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mittaisena erittäin joustavasti. Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korva-

usta työnantajalle, ellei opiskelija ole vaativaa erityistä tukea tarvitseva. Koulutussopimuksella voidaan suorittaa tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus. Sitä voidaan käyttää myös työvoimakoulutuksessa ja vankilaopetuksessa.

tehdään suuri määrä vuosittain, mutta myös oppisopimusten määrä on oppilaitoksessa selkeässä nousussa. – Vuonna 2018 tapahtuneen ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppisopimuksia on helpompi tehdä, sillä sopimuksen voi tehdä myös lyhyelle ajalle. Aiemmin se piti tehdä vähintään 4 kuukaudeksi kerrallaan. Moni tekeekin oppisopimuksen esimerkiksi jou-

lu- tai kesälomalle, Jokinen kertoo. Sosiaali- ja terveysala ovat Jokisen mukaan kärjessä oppisopimusten määrän suhteen. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tehdään enemmän oppisopimuksella kuin perustutkintoja. Jokinen uskoo, että oppisopimuskoulutuksien määrä kasvaa jatkossakin. – Meillä alkoi esimerkiksi elintarvikealan perustutkinto lokakuussa,

Marko Vuosjoki

ja siitä pyritään tekemään sellainen, että vuosi ollaan koulussa ja kaksi oppisopimuskoulutuksessa. Voisikin ajatella niin, että elintarvikealan tutkinnon saatuaan moni jää luultavasti työpaikan palvelukseen. Opiskelijat räätälöivät oman polkunsa ja arvelen, että oppisopimuksia tehdään siten myös enemmän.

HAKUAIKA 4. – 20.1.2022

• Maarakennuskoneenkuljettaja (nro 702778) • Maarakentaja (nro 702776) koulutukset alkavat 1.3.2022, haku päättyy 31.1.2022 Koulutukset ovat työvoimakoulutuksia joihin haku on työvoimatoimiston kautta. Lisätietoja www.tts.fi/maarakentaminen

Muistathan että koulutamme myös logistiikka-alan ammattilaisia!

Uusi suunta urallesi? Hae HAMKin ammatillisiin opettajan kou lutuksiin ja hanki vahva pohja uudelle uralle. Voit opiskella työn ohessa monimuototai verkko-opintoina 10 – 13 kuukautta. Innostavat ja asiantuntevat opettajankouluttajat mahdollistavat sinulle hyvät oppimistulokset.

Lisätiedot ja hakuohjeet: hamk.fi/aokk

LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI Liisa Kallio

Rakentaminen lisääntyy ja ammattitaitoisista infra-alan osaajista on pulaa Turun seudulla. Hae nyt mukaan koulutuksiin ja ole ensimmäisten joukossa rakentamassa uusia teitä, perustuksia ja kunnallistekniikkaa.

TTS Työtehoseura | www.tts.fi Rautatehtaankatu 3, Turku

– pätevöidy opettajaksi klo 15.00 saakka

Oppisopimusten määrä kasvussa Uudenkaupungin Novidassa KOULUTUS Tärkeä osa tutkinnon opiskelua ammatillisessa oppilaitoksessa on työpaikalla tapahtuva käytännön oppiminen, joka onnistuu kahdella eri tavalla: koulutus- tai oppisopimuksella. Koulutussopimus tunnettiin aiemmin työssäoppimissopimuksen nimellä. Novidan Uudenkaupungin toimipisteen apulaisrehtori Juha Jokisen mukaan koulutussopimuksia

Sinä osaat, opeta se muille

Infra-alan ammattilaiseksi nyt myös Turussa

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Kissahotelli Kattimajassa on tilat esimerkiksi löytökissoille. Kuva: Anniina Lassila.

Kissahotelli Kattimaja vastaa jatkossa Pyhärannan ja Laitilan löytöeläinpalveluista Eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten väliaikaisen hoidon järjestämisestä. Pyhärannassa ja Laitilasta löytöeläimistä huolehtii jatkossa Kissahotelli Kattimaja. ELÄIMET Vuosi ei ollut ainut asia, mikä vaihtui Pyhärannassa ja Laitilassa 1. tammikuuta: vuodenvaihteen myötä kuntien löytöeläinpalvelujen toimija vaihtui ja vastuuseen tarttui laitilalainen Kissahotelli Kattimaja. Vuodesta 2014 Kattimajan yrittäjänä toiminut Anniina Lassila kertoo, että hän on ollut paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa mukana jo kuusi vuotta eikä voinut olla tarttumatta tilaisuuteen. – Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan myö-

tä on tullut haaveiltua siitä, että saisi olla tekemässä työtä heikompien eläinten parissa. Laitilan kaupungin kilpailuttaessa toiminnan lähdin heti mukaan, hän sanoo. Uuden palvelun myötä Lassilan piti tarttua vasaraan ja porakoneeseen, sillä hän remontoi aiemmin autotallina toimineeseen tilaan paikat löytöeläimille. Yhteensä paikkoja on kahdeksan, mutta tilat ovat hyvin muokattavissa. – Tiloja pystyy jakamaan ja muokkaamaan suuremmaksi, jos esimer-

kiksi tulee iso koira. Vielä tammikuun alussa yksikään löytöeläin ei ollut kulkenut Kattimajan kautta, mutta Laitilan kaupunki arvioi alueella olevan tarve noin 130 koiran ja kissan talteenottoon vuodessa. Kattimajaan tullessa löytöeläimeltä tarkistetaan siru, otetaan kuvat ja tiedot ylös ja julkaistaan ne verkossa. Talteen otettua eläintä on lain mukaan säilytettävä 15 vuorokauden ajan, jolloin omistajalla on mahdollisuus noutaa se kotiin. Aina

omistaja ei ilmaannu. – Jos eläin on kehityskelpoinen, niin se menee Vakka-Suomen eläinsuojeluyhdistykselle odottelemaan uutta kotia. Jos ei voi kuvitellakaan, että eläin eläisi ihmisten kanssa, niin sitten se täytyy lopettaa, Lassila kertoo. Laitilan kaupungin mukaan löytöeläimiä lopetetaan keskimäärin 30 vuodessa. On kuitenkin haastavaa tunnistaa kesykissa villiintyneestä kissasta. – Kesykissa voi olla hyvinkin hurja, kun se on

loukutettu ja tuotu vieraaseen paikkaan. Kyllä sen kuitenkin näkee 15 vuorokaudessa, että kuka on kesy, Lassila sanoo. Aika näyttää kuinka kiireinen vuosi Kissahotelli Kattimajalla on edessään löytöeläinten suhteen. Lassila kuitenkin arvioi, että eniten Kattimajan kautta kulkee yhdeksällä hengellä varustettuja nelijalkaisia. – Pääasiassa tulee kissoja varmaankin, sillä koirat löytävät usein takaisin kotiin sosiaaliseen median kautta. Niiden perään

myös kysellään hyvin nopeasti eikä mene välttämättä päivääkään, kun koira jo haetaan kotiin. Varmasti juuri kotiin paluuseen liittyvät hetket jäävät Lassilan mieleen, kun niiden aika koittaa. – Välillä on tapauksia, joissa kissa on ollut pitkään hukassa ja kulkenut kauas kotoaan. Kun omistaja sitten lopulta löytää tänne tuodun eläimen ja hakee sen kotiin, niin ne ovat hienoja hetkiä.

Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

TIEDÄTKÖ, MITÄ SAISIT NYKYISESTÄ AUTOSTASI? Coupemainen crossover Renault ARKANA Tule koeajolle!

#uusivuodeksi: alkaen 235 €/kk

Palkittu täyssähköinen Hyundai IONIQ 5 mm. Vuoden auto Saksassa

E M M A ANN HINNAN ! UN REIL KOSSA VER

Nyt ensiesittelyssä täysin uusi Peugeot 308 myös lataushybridinä

Nyt myynnissä uusi Dacia Sandero Stepway – myös automaattina!

Nyt kasko- ja liikennevakuutus alk. 59 €/kk lasiturvalla

KATSO AUTOSI ARVO: autoverkkokauppa.fi/vaihtoautotarjous “Minkähän verran saisinkaan nykyisestä autostani?” Muutamalla klikkauksella saat selville autosi reilun vaihtoarvon ja sitten vaan valitsemaan uutta. Kävisikö esimerkiksi supersuosittu ja huoleton #uusivuodeksi tai vaivaton ja edullinen #melkeinuusi-leasingauto alkaen 159 €/kk? Voit ostaa uuden tai käytetyn auton juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, sillä me palvelemme verkossa ympäri vuorokauden. Myymälämme Vantaan Petikossa sekä Raisiossa ovat avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Tervetuloa viikonloppunäyttelyymme nyt lauantaina ja sunnuntaina klo 10-15.

Aina ja kaikkialla.

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

UUSI

RENAULT CLIO Enemmän kuin kaunis

TCe 90 Zen

18 890 €

Automaattivaihteisto nyt vain

Etusi

490 € 1 510 €

Renault Clio on kaunis, käytännöllinen ja mittojaan tilavampi. Ajo on vakaata ja hiljaista. Ei siis ihme, että se on ollut Euroopan suosituimpia autojajo usean vuoden ajan. Uuden X-Tronic-automaattivaihteiston avulla teet ajostasi vaivatonta. Malliston CO2 99-130 g/km, WLTP-yhd. kulutus 4,4-5,7 l/100 km. Kampanjahinta voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.3.2022 asti. Kuvan auto erikoisvarustein.

renault.fi

Korko 1 % ilman kuluja

Koe ja aja

palkittu Hyundai-mallisto.

Nyt koko uudistuneeseen Hyundai-mallistoon 1 % korko – ilman muita kuluja. Lisäksi saat erään Hyundai-malleja talvirenkaat vain 299 eurolla*. Ja kaupan päälle vielä takuu ilman kilometrirajaa. Toimi pian, etu on voimassa rajoitetun ajan! Rahoitusesimerkki: auton hinta 49 319,40 €, käsiraha 8 165,40 €, rahoitettava osuus 41 154,00 € (perustamiskulu 0 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksut 0 €, korko 1 %, kuukausierä 395 €, viimeinen suurempi erä 14 795,82 €. Todellinen vuosikorko 1 %. Luottokustannukset 1 685,74 €, luotto ja luottokustannukset yhteensä 51 005,14 €. Maksimi luoton määrä 60 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Edut voimassa 28.2.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin. Ei voi yhdistää muihin etuihin. *Talvirengasetu ei koske IONIQ 5-, KONA Electric-, TUCSON-, SANTA FE- tai N-mallistoja.

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

NYT ENSIESITTELYSSÄ

UUSI PEUGEOT 308 Tyylikkyyden uusi aika, myös lataushybridinä

Peugeot i-Cockpit® -ohjaamo • Full-LED -valot Digitaalinen mittaristo • Langaton Apple CarPlay / Android Auto Kevytmetallivanteet

308 mallisto alkaen 25 983 € (sis.toimituskulut 600 €). CO2 päästöt 125 g/km, EU-keskikulutus 5,5l/100 km. Saatavilla myös lataushybridinä. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

NYT ENSIESITTELYSSÄ

14.–16.1.

MUKAVIA KAMPANJAETUJA SÄHKÖ- JA LATAUSHYBRIDIMALLEIHIN ENSIESITTELYSSÄ UUSI Ë-BERLINGO 100 % SÄHKÖ ALKAEN

38.890 €* tai 335 €/kk UUSI Ë-C4 COMFORT SELECTION -ERIKOISMALLI

38.600 €* tai 333 €/kk C5 AIRCROSS -LATAUSHYBRIDI COMFORT SELECTION -ERIKOISMALLI

43.678 € tai 375 €/kk

KORKO 0 % + KULUT • ETUSI JOPA 6.000 €! KATSO KAIKKI CITROËN-KAMPANJAT NETTISIVUILTAMME!

HYÖDYNNÄ SÄHKÖAUTON OSTOON VALTION HANKINTATUKI 2 000 €! Hinnat sis. tk 600 €. Tarjoukset voimassa 31.1.2022 asti ja koskee uusia asiakastilauksia. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kuvien autot erikoisvarustein. Toimintamatka, CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus määritelty WLTP-päästömittaustavan mukaisesti. *Täyssähkömallien hinnassa ja edun määrässä huomioitu valtion hankintatuki 2 000 €. Rahoitusesimerkki: Sis.tk., sopimusaika 72 kk. Kk-erä sis. 0 % koron, perustamismaksun 190 €, käsittelykulun 9 €/kk. Luottokustannukset yht. 838 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelut tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Malli Kokonaishinta Käsiraha Rahoitettava osuus Kk-erä Viim. suurempi erä Tod. luottohinta Tod. vuosikorko CO2 Kulutus Etu rahoitusta käytettäessä Etu käteisaupassa Uusi ë-Berlingo Full Electric 136 Feel Pack 50 kWh M Automaatti 38 890 €* 4 300 € 34 780 € 334,54 € 11 667 € 39 728 € 0,57 % 0 g/km 0 l/100 km 4 670,80 € 2 000 € ë-C4 Full Electric 136 Shine 50 kWh Comfort Selection Automaatti 38 600 €* 4 200 € 34 590 € 333,08 € 11 580 € 39 438 € 0,60 % 0 g/km 0 l/100 km 5 578,50 € 2 923,60 € C5 Aircross Plug-in Hybrid 225 Comfort Selection 43 678 € 4 800 € 39 068 € 374,70 € 13 103 € 44 516 € 0,53 % 32 g/km 1,4 l/100 km 6 044,70 € 3 044,80 €

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

UUSI DACIA SANDERO STEPWAY NYT MYÖS AUTOMAATTINA

CROSSOVER ALK. VAIN

15 299 € Dacia Sandero alk. 13 299 €

HYÖDYNNÄ EDULLINEN DACIA-RAHOITUS JA 6 KK LYHENNYSVAPAA! Rahoitussopimukseen sisältyy mahdollisuus 6 kuukauden veloituksettomaan lyhennysvapaaseen omavalintaisena aikana. Lyhennysvapaan saat, kun rahoitusyhtiönä on Dacia-rahoitus / DNB Auto Finance Oy. Sopimusaika maks. 60 kk. Dacia Sandero Stepway alk. 15 299 € (sis. toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 128–140 g/km, WLTP-yhd. 5,6–6,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Lue lisää: dacia.fi DACIA.FI

#melkeinUUSI

EI KÄSIRAHAA. EI PITKÄÄ SITOUTUMISTA. EI RISKIÄ. EI OMISTAMISEN VAIVAA.

159 Alkaen

€/kk

(24kk / 30 tkm)

#melkeinuusi on Autoverkkokaupan käytettyjen autojen yksityisleasing-sopimus — saat vähän ajetun auton käyttöösi kiinteällä kuukausimaksulla, etkä tarvitse käsirahaa. Tarvittaessa teemme ostotarjouksen nykyisestä autostasi. Sopimus kestää vähintään 24 kuukautta, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja palauttaa auton Autoverkkokauppaan. Sopimukseen sisältyvä ajomäärä on 15 tkm vuodessa.

! LIIKE UUSI

Vantaa, Petikko Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6 Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830 ja 0207 997 850

Aina ja kaikkialla. Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %).

Raisio

Allastie 1

Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910, vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

Ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin 18. tammikuuta ALUEVAALIT Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 12. tammikuuta ja jatkuu tiistaihin 18. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta. Uudessakaupungissa ennakko-

äänestyspaikkana toimii etätyötila Messi. Sen lisäksi ennakkoon voi äänestää äänestysbussissa, jonka aikataulu ja pysäkit löytyvät Uudenkaupungin nettisivuilta. Laitilassa ennakkoäänestyspaikkana on kaupungintalo ja

Ilkka Kanerva

Vehmaalla kunnanvirasto. Kunnanvirasto toimii ennakkoäänestyspaikkana myös Pyhärannassa, Taivassalossa ja Kustavissa. Marko Vuosjoki

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022 San-

AAJJAA!! T T T I T O MO LM IIL

Tiesitkö, Tiesitkö, että me että me olemme olemme

TAVOITETUIN TAVOITETUIN EROTTUVIN EROTTUVIN jakelu Turun alueella jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa. ja Vakka-Suomessa. TURUN

SEUTUSANOMAT

TURUN

SEUTUSANOMAT

Vastuu lähimmäisestä, jokaisesta!

687

Maksaja: V-S Linjanvetäjät ry

Laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on oltava meidän kaikkien ulottuvilla Sitoudun vahvistamaan lähipalveluja sekä varmistamaan henkilöstön työssä jaksamista ja työolojen kehittämistä

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 79 valtuutettua

277 Merja Niemi sairaanhoitaja (YAMK)

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Maksaja: Ehdokas itse

Hannu Maja YRITTÄJÄ

500 Puolustamme palveluja.

MARKO POIKELA na Marinin hallituksen esittämän sote-uudistuslainsäädännön mukaisesti. Eduskunta hyväksyi esityksen soteuudistuksesta ja hyvinvointialueista täysistunnossaan 23. kesäkuuta. Vuodesta 2025 eteenpäin aluevaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa. Aluevaalien ennakkoäänestysaika on 12.–18. tammikuuta. Varsinai-

nen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon pyrkii maakunnassa yhteensä 742 ehdokasta. Aluevaltuustoon valitaan VarsinaisSuomessa 79 valtuutettua. Se tarkoittaa, että ehdokkaista noin 11 prosenttia pääsee päättä-

PÄIVI 270 MAISILA

mään hyvinvointialueen sote-palveluista ja pelastustoimesta. Alueen ehdokkaista 392 on miehiä ja 350 naisia.

Salolainen perheenisä, lähihoitaja, luottamusmies ja sote-lautakunnan jäsen

Maksaja: ehdokas

Maakuntamme aluevaaliehdokas ENEMMÄN LIIKKUVIA JA ETÄNÄ HOITUVIA SOTE-PALVELUITA

403

Lista 343-440

VAALIT Aluevaalit ovat vaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Hyvinvointialue on soteuudistuksen myötä käyttöön tuleva hallintoporras. Aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueen toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Toisin sanoen, aluevaltuustoille kuuluu jatkossa sotepalvelujen ja pelastustoimen järjestämisen päätöksenteko. Aluevaaleissa vaalipiirinä toimii hyvinvointialue. Aluevaaleista on aiemmissa kokeiluissa ja suunnitelmissa käytetty nimitystä maakuntavaalit. Vaalit järjestetään muualla paitsi Helsingin kaupungissa ja Ahvenanmaalla. Suomessa aluevaaleista säädetään hyvinvointialuelaissa ja vaalilaissa.

Yhteistyön ja hyvinvoinnin ammattilainen

Kristina Karlsson •Sihteeri, lähi- ja sairaanhoitaja •Paimion kaupunginvaltuutettu •omaishoitaja, eläkeläinen

Mukana aluevaaleissa rakentamassa toimivaa hyvinvointialuetta ja vahvistamassa lähipalveluja.

Marko Vuosjoki

247

•Terveys •Turvallisuus •Hyvinvointi Maksaja: Kristina Karlsson

Äänestä ammattilaista - äänestä sairaanhoitajaa

Vahvalla kokemuksella uudistuksen rakentaja. Sujuvat palvelut - Ei liialle keskittämiselle.

365 TURUN

SEUTUSANOMAT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI

Nina Kallio

Tehohoitaja, esimies Th, Sh YAMK www.ninakallio.fi

372 Maria Kumpuoja

Hoitotyön opettaja Sh YAMK

www.mariakumpuoja. webnode.fi

427 Riikka Taina

Sairaanhoitaja lh, Sh YAMK

www.riikkataina.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

n MIELIPIDE/VAALIT

Yhteiset pelisäännöt vaalikampanjoinnille Miksi äänestää aluevaaleissa? ALUEVAALIT Varsinais-Suomen Kokoomus, Sdp, Perussuomalaiset, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp ovat yhdessä sopineet ja päättäneet pelisäännöt aluevaalikampanjoinnille Varsinais-Suomessa. AVIn päätöksen mukaisesti kaikki kokoontumiset on kielletty sekä sisällä että ulkona 15. tammikuuta saakka. Mikäli AVIn ohjeet muuttuvat 16. tammikuuta alkaen tai ennen sitä, arvioidaan tilannetta uudelleen. Puolueet ovat sopineet, että vaalitilaisuuksia, joihin ihmiset kokoontuvat, ei järjestetä. Myöskään vaalitelttoja, -mökkejä tai muita vastaavia ei käytetä. Mainoksia ja muuta vaalimateriaalia voi jakaa, mutta näitä tilaisuuksia ei mainosteta, jotta vältetään ihmisten kerääntyminen paikalle.

Kaikissa kohtaamisissa noudatetaan ohjeistuksia turvaväleistä ja maskin käytöstä. Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 12. tammikuuta. Ennakkoäänestyspaikkoja on runsaasti muun muassa kauppojen ja muiden julkisten tilojen yhteydessä. Äänestäminen on yhtä turvallista ja helppoa kuin kaupassa käynti. Puolueet kannustavatkin jokaista äänestäjää käyttämään äänensä näissä tärkeissä vaaleissa, joissa ratkaistaan se, ketkä tulevaisuudessa päättävät Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Seutusanomat Vakka

Aluevaalit ovat uutuus vaalien ketjussa: tammikuun 23. päivä käytävät aluevaalit ovat ensimmäiset ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimea koskevat vaalit. Uudistuksen tarpeen tunnistaa jokainen, mutta toteutustavasta on väännetty yli kymmenen vuotta. Aluevaalien tuloksen pohjalta valittava valtuusto tulee ratkomaan nimenomaan meidän jokaisen arkeen liittyviä kysymyksiä. Miten pääsen lääkäriin? Missä on lähin neuvola? Isoisä ei pärjää enää yksin kotona, mistä saamme apua? On sattunut onnettomuus, tarvitaan ambulanssi tai paloauto paikalle! Vaaleissa on siis kyse eloonjäämispalveluista. Sotepalveluiden järjestämistavoilla on vaikutusta arkemme lisäksi yhteiskunnan taloudelliseen kestokykyyn. On helppoa lisätä vuosittain niin palveluita kuin

budjettiakin, mutta kuka kaiken maksaa? Voimmeko me tehdä asiat fiksummin? Ovatko kaikki palvelut tässä ajassa yhä tarpeellisia? Kuka palvelut tuottaa: julkinen, yksityinen vai kolmas sektori? Missä palveluita tarvitaan? Kuinka usein palveluita tarvitaan? Uudistuksen pyörteissä kannattaa muistaa, että uutta veroporrasta, maakuntaveroa ei pidä ottaa käyttöön. Sen seurauksena kokonaisveroaste entisestään nousisi ja eriarvoisuus alueiden välillä lisääntyisi. Miten siis rakennetaan mahdollisimman hyvä arki jokaiselle varsinaissuomalaiselle ja turvataan samalla terve talous? Julkisen sektorin järjestämän palvelutarjonnan pitää perustua tutkittuun tietoon eli tarvitaan oikeat palvelut. Palveluita ei pidä joutua odottamaan viikkoja tai kuukausia vaan palvelut on oltava saatavilla oikeaan aikaan. Osaa pal-

veluista me tarvitsemme kenties vain kerran elämässä, osaa taas lähes päivittäin. Jatkuvasti tarvittavat palvelut on tarjottava lähellä ihmistä, harvoin tarvittavien palveluiden pariin voi kerran elämässään myös matkustaa vähän kauemmaksi. Palvelut on tuotettava oikeaan paikkaan. Nykyisen hallituksen ideologiasta paistaa syvä yritysvastaisuus. Karrikoidusti voidaan sanoa, että hallituksen tavoitteena on tuottaa julkisella sektorilla jopa jokainen kotisiivous, joka tällä hetkellä tarjotaan palvelusetelien avulla pienyritysten toimesta esimerkiksi ikääntyneelle. Yhtälön mahdottomuuden ymmärtää jokainen, jolla on jotain kokemusta käytännön arjesta. Me tarvitsemme palveluiden tuottajiksi, toimivien palveluiden kehittäjiksi ja uusien innovaatioiden rakentajiksi yrityksiä ja yhdistyksiä julkisen pal-

velutuotannon rinnalla. Sotepalvelut rakennetaan Varsinais-Suomeen yhdessä. Oikeat palvelut, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan rakennetaan osaavan henkilöstön toimesta tiedolla, yhteistyöllä, järkevillä ITjärjestelmillä ja hyvällä johtamisella. Jokapäiväiset kohtaamiset ja vuorovaikutus eri palveluissa tapahtuu sotealan ammattitaitoisen henkilökunnan ja asukkaiden välillä. Siksi hyvä johtaminen ja ihmislähtöisyys on pidettävä tiiviisti mielessä, kun rakennamme uutta sotealan palvelukarttaa kohti tulevaisuuden Varsinais-Suomea. Kannattaa siis äänestää, kyseessä ovat elintärkeät vaalit.

Sanna Vauranoja (kok.) Aluevaaliehdokas

HYVINVOINTI. ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON. JHL-DEMARIEN ALUEVAALIEHDOKKAAT VARSINAIS-SUOMESSA.

344 ALANKO KAARLO

345 ALARI TATU

Salo pienyrittäjä, paloesimies evp.

LUOMA MIKAELA

Parainen/Pargas aluetoiminnan asiantuntija, sakkunnig för regional verksamhet

MAASKOLA MIKA

Turku asukaskoordinaattori

Turku toiminnanohjaaja, merkonomi

Turku apulaispormestari, VTM

388 MAUNULA ANNUKKA

Turku kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -opiskelija, uraohjaaja, karriärvägledare

419 SALAMA MAARIT

Oripää koulunkäynninohjaaja

353 ELO PIIA

Pyhäranta lähihoitaja

387

417 SAARINEN JAANA

ANTILA MARIKA (sit.)

Turku vartija, ylioppilas

384

348

Turku lähihoitaja

HELIN ALEKSANDRA Turku/Åbo yhteisöpedagogi, samhällspedagog

393 NIKKANEN SAKU

Turku lähihoitaja

KORHONEN ARI

Raisio erityisasiantuntija, FM

Uusikaupunki psyk. sairaanhoitaja, pääluottamusmies

LAULUMAA JANNE

Raisio koulutussuunnittelija

Salo rakennusinsinööri, eläkeläinen

LEHTINEN IIKKA

Turku kiinteistönhoitaja, varapääluottamusmies

381 LEINO JUKKA

Aura ympäristökasvattaja

404 POKKI PERTTI

Salo lähihoitaja, luottamusmies

428 TAMMI TIMO

377

403 POIKELA MARKO

Salo dieettikokki

425 SJÖLUND JANNE

375

398 PARTTIMAA SATU

Turku lähihoitaja

424 SILKKA IINA

370

394 NORDMAN IRIS

Salo liikunnanohjaaja

422 SEILA VIIVU

360

Laitila eläkeläinen, ent. yrittäjä

405 PULJUJÄRVI VUOKKO Turku aluetoiminnan asiantuntija

432 TOIVARI HENRY Turku valokuvaaja

jhldemarit.fi

ALUEVAALIT 2022

Ennakkoäänestys 12.–18.1. Vaalipäivä 23.1.

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

ROBERT PAUL

n MIELIPIDE/VAALIT

Hyvinvointialueen henkilöstön palkkaus tuon bioanalyytikon ottamaa näytettä ja joka edelleen ohjaa sairaanhoitajaa eteenpäin työssään. Covid 19 pandemian myötä kaikki terveydenhuollon työ, varsinkin hoitotyö, on noussut tarkastelun kohteeksi. Palkkatasomme on matala, verrattuna saamaamme koulutukseen. Lähihoitaja, joka tekee raskasta kolmivuorotyötä, saa kuukaudessa käteen peruspalkkaa sellaisen 1.300 euroa. Kaikki voivat ajatella, mitä esimerkiksi hoivatyö muistisairaiden yksikössä tai kotisairaanhoidossa on. Emme me turhaan palkkauksesta puhu, peruspalkkatasoa olisi selkeästi nostettava. Vielä enemmän mielestäni tarvitsemme kuitenkin selkeän uraohjelman, jossa palkka seuraa itseänsä kehittävää työntekijää. Täl-

lä hetkellä palkkataso on hyvin samanlainen, on sinulla työkokemusta sitten yksi kuukausi tai 20 vuotta. Uraohjelma lisäisi alamme vetovoimaisuutta, tekisi työstä tasalaatuisempaa ja ihmiset olisivat motivoituneempia tekemään terveydenhuollon vaativaa työtä. Toivon, että hyvinvointialueita muodostettaessa tämä hoitotyön kannalta erittäin merkitsevä asia otetaan selkeästi huomioon ja uraohjelma perustetaan myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, vaikka valtiojohtoisesti.

652 www.facebook.com/robertpaulmd

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

Nina Kallio (sd.) Hoitotyön esimies Sh YAMK

Varsinais-Suomen hyvinvointiin

119

131

Heidi Aaltonen Raisio

Jonas Heikkilä Turku

149

152

Thomas Karlsson Lieto

Janna-Riia Koivu Turku

157

181

Annika Laakso Turku

196 Kari Saarinen Salo

Tuija Ollikkala Turku

203 Elena Svahn Turku

Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Aluevaalit 23.1.2022

132 Pekka Heikkilä Raisio

154 Anni Kulmala Turku

184 Jaana Parkkila Masku

209 Ritva Uhinki Turku

147 Elina Kajanto Turku

156 Rami Käkönen Masku

192 Siiri Rattasepp Turku

211 Outi Vainio Turku

Maksaja: Varsinais-Suomen vihreät ry

13. tammikuuta 2022

Sosiaali- ja terveys, sekä pelastusalalla tehtävä työ vaatii korkeaa ammattiosaamista. Esimerkiksi sairaanhoitajan koulutus on pitkä ja monivaiheinen, alkaen perushoidollisesta työstä edeten vaativampaan osaamiseen. Sairaanhoitaja ei tee työtään kutsumuksesta, vaikka hän usein empaattinen ihminen onkin. Sinua palvelee terveydenhuollon eri yksiköissä erittäin korkeasti koulutettu ja yleensä myös työstään aidosti kiinnostunut ja motivoitunut henkilö. Kukaan ei opiskele hoitajaksi vaihtaakseen vaippoja, tai ottaakseen tiettyjä näytteitä joka päivä. Aidoimmillaan terveydenhuollon työ on innostavaa ja palkitsevaa monin tavoin. Sairaanhoitaja työskentelee usein moniammatillisesti tulkiten esimerkiksi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

hitsaaja MASKU

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

Raimo Nieminen

eläkeläinen SALO

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

muurari NOUSIAINEN

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

Marko Lepistö

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

äidinkielen opettaja TURKU

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

Pertti Liinoja

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja / doktorand, gymnasielärare

sit.

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

Juha Laaksonen

työkyvyttömyys eläkeläinen, ruokapalvelutyöntekijä TURKU

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

Marko Pekkarinen

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri PARGAS PARAINEN

Marika Runsala

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

sit.

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Julius Karlsson

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

Lotta Laaksonen

bynsköpman, miljörådgivare PARGAS PARAINEN NÖTÖ

Juuso-Matias Maijanen scenkonstpedagog YH, teatteripedagogi AMK ÅBO TURKU

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

luottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1. Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

Kati Karlsson

Mona Lautiala

lähihoitaja SALO

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

Olavi Mäkinen

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Uudella jätelailla pyritään käytännönläheisyyteen Uuden jätelain myötä Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa erilliskeräysastioiden tyhjennysten kilpailutuksista osakaskunnissaan. Muutokset toteutuvat siirtymäajan puitteissa sekä nykyisissä osakaskunnissa että 1.1.2022 alkaen omistajakuntiin liittyvässä Uudessakaupungissa. YMPÄRISTÖ Kaikkien taajamissa sijaitsevien, vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulee heinäkuuhun 2022 mennessä aloittaa biojätteen lajittelu joko liittymällä kiinteistökohtaiseen biojätteenkuljetukseen tai kompostoimalla biojätteet itse. Taajama-alueilla vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä aloitetaan pienmetallin keräyksen lisäksi myös lasi-, kartonki- ja muovipakkausten keräys heinäkuuhun 2023 mennessä. Metallipakkausten ja pienmetallin keräystä voidaan jatkaa kuten ennenkin, koskien kiinteistöjä, joissa asuntoja on

Biojätteen erilliskeräys on järjestettävä taajamissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä 1. heinäkuuta 2022 mennessä. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

neljä tai enemmän. Poistotekstiilien keräys laajenee vuoden 2023 alussa koko maahan. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000

asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltovi-

ranomaiselle. Heinäkuussa 2021 voimaan astunut uusi jätelaki tiukentaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on

vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Muutokset jätteiden keräyksessä ja kuljetuksissa toteutuvat vähitel-

työtä myös jakeluyhtiölle, Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg huomauttaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin aikaan päiväpostin sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjeet tulisi viimeistään olla jaettu. Reilu kolmannes piti sopivana kello 14:n ta-

karajaa. Kello 12 ja kello 16 saivat molemmat noin neljänneksen kannatuksen. Yhteensä 85 prosenttia vastaajista valitsi jonkin vaihtoehdon aikavälillä kello 12–16. Nykyisin posti jakaa päiväpostia paikoin myös iltaisin. IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu teh-

len siirtymäajan puitteissa. Uuden jätelain myötä erilliskerättyjen jätteiden kuljetusvastuu siirtyy Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) asetuksessa olevien siirtymäaikojen puitteissa. Tavoitteena on, että siirtymäajan päätyttyä LSJH:n kilpailuttamat yrittäjät keräävät ja kuljettavat kaikki pakkausjätteet ja biojätteet kiinteistöiltä kaikissa osakaskunnissa. Jätteenkuljetuksiin liittyviin asiakaspalveluyhteydenottoihin vastaa tulevaisuudessa LSJH:n palveluneuvoja. LSJH:n osakaskuntiin kuuluvat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku sekä Uusikaupunki (1.1.2022 alkaen). Vuosi 2022 on Uudenkaupungin jätehuollossa vielä siirtymävuosi ja jätehuoltopalvelut uudistetaan vähitellen vastaamaan LSJH:n muiden osakaskuntien jätehuollon palvelutasoa sekä uuden jätelain vaatimuksia. Katariina Mäkinen-Önsoy

Valtaosa kuluttajista haluaa kiinteät postinjakopäivät Uutismedian liiton tutkimuksen mukaan vaihtuvia jakelupäiviä kannattaa vain joka kymmenes. POSTINJAKELU Selvä enemmistö suomalaisista haluaa, että postia jaetaan koko maassa joka viikko samoina kiinteinä päivinä, kun jakelupäivät vähenevät viidestä arkipäivästä kolmeen. Kiinteitä jakelupäiviä kannattaa 69 prosenttia kuluttajista. Viikoittain vaihtuvia jakelupäiviä pitää parempana vain joka kymmenes suomalainen. Tiedot käyvät ilmi IROResearchin Uutismedian liitolle tekemästä mielipidetutkimuksesta, johon haastateltiin joulukuussa tuhatta suomalaista. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että postinjakelu harvenisi koko maassa viidestä päivästä kolmeen päivään viikossa. Postilain uudis-

tusluonnoksen mukaan jakelupäivien ei tarvitsisi olla samoja, vaan Posti saisi päättää ne vapaasti eri alueilla jakelupäiviä vaihdellen. Postilaki koskee yleispalvelukirjeitä, mutta samassa päiväkannossa kulkee myös muita kirjeitä, aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Kiinteiden jakelupäivien mallissa postia jaettaisiin koko maassa joka viikko samoina kiinteinä päivinä, esimerkiksi maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Kelluvien jakopäivien mallissa posti jaetaan eri alueilla ja eri viikkoina eri päivinä, esimerkiksi parillisella viikolla maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja parittomalla viikolla tiistaina ja torstaina.

Kiinteiden jakelupäivien kannatus on vahvinta maaseutukunnissa ja pienissä kaupungeissa. Pääkaupunkiseudullakin niitä pitää silti parempana vaihtoehtona 61 prosenttia postinsaajista. Vastaajan ikä ei vaikuta tässä kysymyksessä. Lehtikustantajia edustavat Medialiitto ja Uutismedian liitto katsovat, että jakelupäivien tulisi olla kiinteitä, yhteneväisiä ja samoja joka viikko koko maassa. – Määräpäiväjakelu on välttämätön lehtien tilaajille, mainostajille ja kustantajille. Ilman sitä lehtien ilmestyminen vaarantuu. Asiakkaiden tarpeiden kuuntelu tuottaa pidemmän päälle parhaiten liikevaihtoa ja

tiin internetissä yhtiön valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa 7.–15.12.2021.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Kyläkauppatukia myönnettiin Varsinais-Suomeen N E T S YHDIST YTAJAT HUOM! maanlaajuisesti toiseksi eniten TIEDOT Koetteko jäsenten tavoittamisen tiedotusasioissa hankalaksi?

TIEDOTTAMALLA LEHDESSÄMME TAVOITATTE YHDISTYKSENNE JÄSENET KATTAVASTI! Olemme alueen ainut paikallislehti, jonka jakaa Posti aina täyspeittona, poislukien mainoskiellot. Mainoskiellossa oleville löytyvät ilmaiset näköislehdet ja noutopisteet ilmestymiskunnista. LEHTEMME JAKELUMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ 17.708 kpl, JOISTA JAETAAN SUORAAN ALUEEN ASUKKAIDEN LAATIKOIHIN JA LUUKKUIHIN 16.563 kpl! UUSIKAUPUNKI, LAITILA, PYHÄRANTA, KUSTAVI, VEHMAA JA TAIVASSALO!

YHDISTYSTEN ILMOITUSHINNAT EDULLISET! Esim. 1x30 pmm (leveys 40 mm, korkeus 30 mm) kokousilmoituksen hinta vain 40,30 (sis. alv ja laskutuskulut)

Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 044 981 2780 Ismo Viskari 045 111 6932

Ä! OTA YHTEYTT

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

TURUN

SEUTUSANOMAT NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

MAASEUTU

Ruokavirasto on myöntänyt kyläkauppatukea 178 kyläkaupalle, joista 16 sijaitsee VarsinaisSuomessa. Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu kyläkauppatuki oli toista kertaa haettavana tänä syksynä. Tuki myönnettiin kaikille sitä hakeneille varsinaissuomalaisille kyläkaupoille. Eniten kyläkauppatukia osoitettiin Lappiin, PohjoisPohjanmaan ja Varsinais-Suomen jakaessa toisen sijan myönnettyjen tukien lukumäärässä. Monissa maakunnissa hakemusten määrä oli suurin piirtein sama kuin vuonna 2019, jolloin kyläkauppatuet olivat viimeksi jaossa. Tällä kertaa yli 70 prosenttia hakijoista haki tuen sähköisesti. Kyläkauppatukeen varattu määräraha jaetaan tukea saaneiden kyläkauppojen kesken. Tuki

Livonsaaren kyläkauppa. Seutusanomien kuva-arkisto.

on hieman alle 11 000 euroa kyläkauppaa kohden. Myymäläautopalvelua tarjoava kyläkauppa saa noin 15 000 euron tuen. Vuoden 2022 alkupuolella maksettavan tuen ehtona on, että kyläkauppa toimittaa selvityksen tuen käyttämisestä vuonna 2023. Tuen tarkoitus on

edistää maaseudun palveluiden saatavuutta. Kyläkaupat ovat tärkeitä sekä maaseudulla vakituisesti asuville että mökkeilijöille ja muille matkailijoille. Ne tarjoavat päivittäistavarapalveluiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti- ja apteekkipalveluita.

Pienelle kyläkaupalle tuella on suuri merkitys: Kyläkauppatukea aiemmin saaneet kauppiaat ovat käyttäneet tukea esimerkiksi kauppansa palveluvalikoiman ylläpitämiseen ja monipuolistamiseen. Katariina Mäkinen-Önsoy

Ilmainen markkinointiportaali pienyrittäjille

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa! Spotissa on uusi pienyrittäjille suunnattu maksuton nettiportaali.

Spotissa-portaali tarjoaa helpon tavan markkinointiin – maksutta.

n RISTIKON VASTAUS K O P L A

K A I S A

A L A I N

U L L A T

T A N U T

V U O D E

T U T T U

A S S E R

I L A T S I I D T E R I A O T O R A T P V A I S I V I A L U S I O A R N I T U A S N O B E I A T T

K A S S A R A R A N T A L A

O A V U O K P A A S R A N K E K I I T O U N E H N

L A V E N

A L A L A I I T S A Ä T K

S I M A

K O O T

K H E N O T T I L S E K A A A V A A R K J I T

A M A U I L N A I K U A T M U A P T I L I V E U T

A L V A R

N A A P U R R I E L L E U M A E U T L O I N

A S T A T T A A S T A P A

MARKKINOINTI Uusi internetissä toimiva markkinointiportaali Spotissa tarjoaa näkyvyyttä pienyrittäjille, joilla ei ole aiemmin ollut resursseja markkinoida itseään. Starttivaiheessa oleva portaali on mukaan lähteville pienyrittäjille ilmainen. – Tarkoitus on helpottaa pienyrittäjien arkea. Monella yrittäjällä ei ole resursseja – joko ra-

haa, osaamista tai aikaa – markkinoida tuotteitaan, palveluitaan ja tarjouksiaan netissä. Meidän projektimme tarjoaa pienyrittäjille helpon tavan nettimarkkinointiin ja vieläpä ilmaiseksi, kertoo Spotissa-portaalin toimitusjohtaja Jesse Halme. Portaaliin on jo lähtenyt mukaan paikallisia pienyrittäjiä, mutta Halmeen tarkoituksena on laajentaa

palvelua olemalla aktiivinen yrittäjien suuntaan. – Konktaktoimme yrittäjiä ainakin tammikuun ajana aktiivisesti ja kerromme heille, miten helposti portaaliin pääsee liittymään. Olemme tehneet mukaan lähtemisen niin helpoksi kuin mahdollista – portaaliin liittymiseen menee minuutti, eikä siinä vaadita erityisiä tietoteknisiä taitoja, ker-

too Halme. Portaliin osallistuminen ei velvoita yrittäjiä mihinkään eikä siitä siis peritä maksuja. Spotissa.fi -portaalissa julkaistaan ensimmäiset yrittäjien tarjoukset alkuvuoden aikana. Liittyminen onnistuu samasta osoitteesta. Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

Kävellen, pyöräillen, hiihtäen, luistellen

Paikallisesti liikuttavat kampanjat innostavat ulkoilemaan LIIKUNTA Lounais-Suomen ensimmäisessä Talviliikkuja-kampanjassa ovat mukana Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Sauvo, Taivassalo ja Uusikaupunki. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) järjestää kampanjan 10.1.– 31.3. yhdessä kampanjaan osallistuvien kuntien liikuntatoimien kanssa. Liikkumaan motivoivassa kuntakisassa on kolme sarjaa, alle 5 000 asukkaan, sekä alle ja yli 10 000 asukkaan sarjat. Kirjaukset tehdään pääsääntöisesti mobiili- tai nettisovelluksen kautta. Reaaliaikaisesti mobiilija nettikirjaukset näyttävään LiikU:n verkkosivujen kuntarankingiin lisätään kampanjan lopussa muiden kirjaustapojen tulokset. Mobiili- ja nettisovellus on käyttäjille ilmainen sovellus, joka toimii älypuhelimessa, tabletissa ja tietokoneella. Sovellus kerää ja tallentaa henkilön omat suoritukset, sekä lähettää merkatut kilometrit suoraan nettisivustolle. – Sovelluksesta on teh-

O KI

UK JO moni mies

Ranskassa

Talviliikkuja- sekä Saaristo liikkuu -kampanjat innostavat ylös, ulos ja liikkeelle. Seutusanomien kuva-arkisto. ty mahdollisimman helppo ja yksinkertainen, jota voi käyttää kaikenikäiset henkilöt. Ensimmäisellä kerralla kirjataan omat tiedot ja tämän jälkeen voi Talviliikkuja logon tallentaa puhelimen näytölle, josta pääsee tekemään jatkossa kirjaukset helposti ja nopeasti. Tie-

tokoneella sovellukseen pääsee nopeasti sovelluslinkin kautta, opastaa LiikUn terveysliikunnan kehittäjä Juha Koskelo. Kampanjaan hyväksyttävien talviliikkujien liikuntamuotoina ovat omasta kiinnostuksesta ja keleistä riippuen hiihto, kävely, sauvakävely, juok-

su, lumikenkäily, potkukelkkailu, luistelu ja retkiluistelu. Leikkimielinen Saaristo liikkuu -haasteottelu tulee jälleen 22. – 30. tammikuuta. Aiemmin Saaristomarssina tunnetussa tapahtumassa mukana ovat Kustavi ja Masku. Kaikki ulkona tapahtu-

Lea Mesopotamian tärkein jumalatar

kreivikunta Lontoosta kaakkoon

Aalto

täväksi oman kunnan kokonaiskilometrimäärään. Kilometrit tulee ilmoittaa kampanja-aikana kuntien vapaa-aika- ja kulttuurisihteereille.

Katariina Mäkinen-Önsoy

SEUTUSANOMAT

-1.

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

PÖTYÄ

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

penseitä Davis

-koira

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

rakennus SA- kytMEN- kevä TUMIA laite

faijoja hillintöjä

alkaa Tirolista

9 99

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus Päätoimittaja Toimittaja

Katariina Mäkinen-Önsoy

Iiro

on pälvi

-saksa

050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

“ “

Jorma Kemppainen 2021

Toimitusjohtaja

Kello on vasta kuusi, mutta virtaa riittää!

VAKKA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

tyttö viidakossa

Magnus

va liikunta lasketaan mukaan, ja kaikkien osallistuneiden viikon aikana kertyneet kilometrit jaetaan kunnittain asukasluvun mukaisessa suhteessa. Ideana on, että mitä enemmän päivittäin liikkuu, sitä enemmän kilometrejä kertyy lisät-

Yeee! Voitin!

IILTÄVIÄ

Kuusamon järvi Ag+Cl-

Jaakobin 8. poika

ankeaa

vesipuhveleita

Merikanto

kuvamerkki

e lfr

nMaila t

Sari Laurila

044 981 2780

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

iaNokepSt n he

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

13. tammikuuta 2022

UNOHDA NAUHAT

Ota MUKAVA SIISTI TURVALLINEN

BOA

Mukavuus, johon voit luottaa. Tarkkaan suunnitellut kulutusta kestävät materiaalit, testattu äärimmäisissä olosuhteissa. Täydellinen, sujuva ja tasainen hienosäätö jopa yhdellä kädellä. Jalkineiden pukeminen ja pois ottaminen on nopeampaa, helpompaa ja mukavampaa kuin koskaan aiemmin. Takuu: BOA-kiinnitysjärjestelmän takuu kestää koko jalkineiden käyttöiän.

PARHAAT TALVISAAPPAAT:

+ +

Odoacre

S3 WR CI HRO SRC BOA®-lla talvikengät

209 €

KIERRÄ JA KIRISTÄ

NOSTA JA VAPAUTA

ITALIALAINEN TÄYSNAHKAA

13670

PAINA JA LUKITSE

• Vettähylkivä päällinen täysnahkaa • Boa®-kiinnitysjärjestelmä • Thinsulate™ B600 -vuori -25° • Cold Barrier -pohjallinen • Cold Defender PU-/nitriilipohja • APT välipohja • Lasikuituinen turvakärki Kun ostat mitkä tahansa normaalihintaiset -kiinnitysmekanismilla varustetut talvikengät, saat tämän Snickers Workwear PIPON

COFRA Bragi S3 CI HRO SRC talvikengät

122 €

COFRA Annar S3 WR CI HRO SRC talvikengät

COFRA Muspell S3 CI WR HRO SRC talvikengät

134 €

SG74001

SG61004

13640

13500

ILMAISEKSI!

13600

(9084/0400 arvo 22 € )

SOLID GEAR Shore BOA S3 SRC HRO talvikengät

166 €

214 €

SOLID GEAR Sparta S3 SRC talvikengät

236 €

Hinnat sisältävät alv:n 24 % ja ovat voimassa toistaiseksi.

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

www.tamrex.ﬁ

UUSI MYYMÄLÄ on AUKI!

PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Tikkurilantie 68

Koskelontie 15

VANTAA

ESPOO