Turun Seutusanomat Vakka 10.6.2021

TURUN

10. kesäkuuta 2021 Käytännönläheistä talousvalmennusta koulukiertueella

Volter Kilpi Kustavissa -viikko saariston kesän piristyksenä

s. 3

s. 9

SEUTUSANOMAT

Korihaiden rinkiin taas omia kasvatteja

s. 11

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

1

VAKKA

5. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

17. kesäkuuta

10.6.2021

SEUTU SEUTUSANOMAT SANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA KUSTAVI – TAIVASSALO VAKKAVAKKA UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA––LAITILA LAITILA–– VEHMAA– VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

!

Kattojen KINGI

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160

Postinumero 23200 VINKKILÄ 23210 VEHMAA 23260 RAUTILA 23310 TAIVASSALO 23360 KUSTAVI 23450 LOKALAHTI 23500 UUSIKAUPUNKI 23600 KALANTI

Taloudet kpl 799 290 128 913 537 493 5973 1035

Postinumero 23660 KALANTI AS 23800 LAITILA 23840 SOUKAINEN 23880 SUONTAKA 23930 PYHÄMAA 23950 PYHÄRANTA 23960 SANTTIO 26910 UNAJA

Taloudet kpl 161 3820 128 115 313 290 134 251

Postinumero 26930 VERMUNTILA 26950 VOILUOTO 27310 KODISJOKI 27320 IHODE 27340 REILA

Taloudet kpl 242 195 217 314 253

Lisäksi telinejakelussa 1.148 kpl Luukkutarkistus tehty 25.2.2021/Posti Oy

Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

YHTEENSÄ 17.749 KPL

Länsikeskus

Volter

ENNAKKOMARKKINOINTI ON ALKANUT

Gränsbackan odotetut omistusasunnot. Varaa heti omasi! Turun Gränsbackan alue sijoittuu aivan palveluiden viereen Länsikeskusta vastapäätä. Turun keskustaan on 10 minuutin ajomatka ja Satakunnantietä pitkin hurauttaa alle 10 minuutissa Raisioon ja Naantaliin 20 minuutissa. Satakunnantieltä kulkee myös useampikin bussilinja. As Oy Turun Gränsbackan Volteriin valmistuu 41 vapaarahoitteista omistusasuntoa. Jokaisessa asunnossa on lasitettu parveke. Pohjakerrokseen on tulossa mm. Smart Post -pakettiautomaatti. Odotettu korttelin viimeinen kohde nyt ennakkomarkkinoinnissa. Tutustu asuntoihin ja varaa omasi www.yhkodit.fi/volter As Oy Turun Gränsbackan Volter Pryssinkatu 12, 20320 Turku Energialuokka B2018, arv. valm. 12/2022-02/2023

Tutustu asuntoihin: yhkodit.fi/volter

YH Kodit Oy, Minna Huumo Avainasiakaspäällikkö Puh. 050 408 7057, minna.huumo@yhkodit.fi

Esimerkkejä 1H+KT 2H+KT+S 3H+KT+S 3-4H+K+S

m2

krs

Mh. €

28,0 49,5 66,5 75,5

2 2 3 3

40 939 € 54 974 € 74 443 € 84 527 €

Vh. € 136 700 € 183 600 € 248 400 € 282 000 €

Autopaikka: alkaen mh 5 000 €. Vuokratontti.

YH Kodit Oy www.yhkodit.fi

2

TURUN

SEUTUSANOMAT

n PÄÄKIRJOITUS

10. kesäkuuta 2021

n SEURAKUNTAKOLUMNI

Jäitä hattuun Kirjoitan tätä kirjoitusta maanantaina 7. kesäkuuta varsin surullisissa merkeissä. Sunnuntaina Suomen Leijonat taipui Kanadalle jääkiekon MM-kisojen finaalissa – finaalissa, joka ratkaistiin omasta mielestäni typerällä 3 vastaan 3 -jatkoajalla. No, se jääkiekosta. Toinen syy harmitukseeni on viime viikonlopun – koulujen päättäjäisviikonlopun – ”juhlinta” eri puolella Suomea, myös Varsinais-Suomea. Monessa paikassa juhlinta lähti täydellisesti käsistä ja johti tappeluihin, jotka puolestaan aiheuttivat mittavia poliisioperaatioita. Omassa kotikaupungissani Naantalissa raportoitiin lähes satapäisestä nuorisojoukosta, jonka riehunta yltyi joukkotappeluun. Tappelua rauhoitettiin usean poliisipartion voimin ja liki kymmenkunta tappelijaa pidätettiin. Etsinnöissä löydettiin alkoholia ja huumausaineita nuorten hallusta. Jopa 14-vuotiaan juhlijan repusta. Vaikka kesä on tullut, lomat alkaneet tai alkamassa ja koronarajoituksiakin on jo merkittävästi purettu Varsinais-Suomessa, on syytä pitää jäitä hatussa. Ymmärrän, että yli vuoden kestänyt korona-aika on kerännyt paineita monelle, mutta paineiden purkamiseen on hyviäkin tapoja. Satapäiset kokoontumiset, humalaiset riehumiset ja joukkotappelut eivät niihin hyviin tapoihin lukeudu. Jospa mekin purkaisimme omia koronarajoituksia pikkuhiljaa? Aletaan taas tavata perhepiirinkin ulkopuolisia ihmisiä – mutta rauhallisesti, pienissä porukoissa. Ja käydään ottamassa rokote. Voimme ainakin näyttää omalta osaltamme esimerkkiä rauhallisesta kesän, loman ja koronapurun juhlimisesta. Eikä se lätkän MM-finaalin tappiokaan enää niin pahalta tunnu kuin ratkaisumaalin synnyttyä. Kuten jo niin kliseisesti sanotaan, hopea ei ole häpeä.

Hei vaelluskaverini Vaelluksia on monenlaisia. Olen ehkä tavannut Sinut Lapin tunturissa tai täällä Varsinais-Suomen teillä. Entisaikaan ihmiset tekivät ns. pyhiinvaelluksia merkittäville paikoille. Täältä Pohjolasta on lähdetty joukolla mm. Roomaan ja Espanjan Santiago De Compostellaan saakka. Matkaa on kuljettu jalan monta sataa kilometriä. Suomi on täynnä nytkin monenlaisia isoja ja pieniä pyhiinvaellusreittejä pyhille paikoille. Voisi sanoa, että me kaikki olemme pyhiinvaellusmatkalla, yhteisellä matkalla kohti yhteistä taivaan kotia, Jumalan täydellistä näkemistä ja kokemista. Uskoisin, että pyhiin-sana tulee pyhä-sanasta eli olemme pyhällä matkalla. Jos ajattelet elämääsi pyhänä matkana, niin toisiko se uuden näkökulman vaikkapa arkipäivän pieniin harmituksiisi, ulkonäköpaineisiisi tai vaikkapa niin sanottuihin mokiisi, jolloin tuntuu että tämä on maailmanloppu. Koska meillä on yhteinen matka, miksi emme keskustelisi keskenämme matkanteosta. Miksi emme tukisi toinen tosiamme, kun meistä itse kukin tarvitsee apua jossain vaiheessa elämässään. Ja miksi emme myös antaisi meitä edellä menevien sukupolvien kertoa kokemuksiaan ja antaa tietoa myös hyvistä levähdyspaikoista. Ja tietysti, että itse Jumala oman sanansa kautta voisi olla elävänä matkaoppaamme. Miksi emme siis kuuntelisi Jeesusta Kristusta, kun hän kerran tietää tien. Hänhän on kulkenut sen jo kerran perille asti. Niinpä! Mitkä ovat Sinun vihreitä niittyjäsi, virvoittavia lähteitäsi? Voisivatko ne olla tänä kesänä Suomen kauniit kirkot, jotka ovat ehkä vain kävely-, pyörä- tai venematkan päässä. Tai huristelet autolla ikiaikaisen kirkon pihalle. Voit istua jumalanpalveluksessa (tietysti koronaohjein) tai ainakin hiljentyä kirkkotilassa, kun ne ovat auki tiekirkkoina. Kirkot kätkevät sisäänsä pyhiinvaeltajien historiaa sukupolvien saatossa. Meilläkin Pyhärannassa on pienoismalli purjelaivasta, joka muistuttaa siitä, kun pyhärantalaisia merimiehiä upposi haaksirikkoutuneen laivan mukana Biskajanlahdella. Kirkossamme on myös ns. uusi Kastepaatti, jonka matkaan keräämme tänä vuonna Pyhärannassa kastettujen lasten nukkeja, jotka he sitten saavat itselleen vuoden päästä juhlallisuuden kera. Historia ja tämä hetki on läsnä. Mutta myös katsesuunta on luottavaisesti tulevaisuudessa. Jos Jumala on pitänyt ihmisistä huolta ennen, niin miksi ei tulevaisuudessakin. Moikataan, kun tavataan ja toivotetaan hyvää matkaa, Godspeed, Jumala sinunkin kanssasi.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Riitta Komu Pyhärannan kirkkoherra

n KANNANOTTO

Ei koroteta enää kiinteistöveroa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry huomauttaa, että kiinteistöveron korotus nostaa aina asumisen hintaa ja on suhteellisesti ankarampi pienituloisille kuin suurituloisille. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon mukaan (Ylen kuntavaalien puheenjohtajatentti 24.5.) kiinteistöveron nosto on ensisijainen vihreiden ajama veronkorotus. − Kiinteistövero on ta-

savero, joka rasittaa pienituloisia kaikkein rajuimmin. Tätä veroa arvioitaessa ei oteta huomioon verovelvollisen tuloja, varallisuutta tai maksukykyä. Veron korottamisen seurauksena asuminen kallistuu niin omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa asuvilla, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta. Vuonna 2015 Pellervon taloustutkimuksen

tekemän selvityksen mukaan omakotitaloasujat maksavat enemmän kiinteistöveroja kuin asunto-osakeyhtiöissä asuvat. Kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla ja määrällisesti eniten kiinteistöveroja maksavat 45-74 – vuotiaat. − Edellä mainitusta selvityksestä kävi ilmi sekin, että Kiinteistöverojen osuus asuntokunnan

ansioista on suhteellisesti korkein yli 75-vuotiailla. Tämän veron korottaminen ei tue ollenkaan sitä yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, päättää puheenjohtaja Paassilta.

n MIELIPIDE

Digitaidot ovat perustaitoja myös iäkkäille Digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat uusia kansalais- ja perustaitoja. Niiden taitaminen edistää itsenäistä arkisten asioiden hoitoa ja osallisuutta. Digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia myös julkisissa palveluissa ja tämä edellyttää kansalaisilta digitaalisista osaamista. Haluan korostaa, että vaikka digitaaliset palvelut yleistyvät, on välttämätöntä huolehtia siitä, että on aina myös toinen tapa asioida, jos jostain syystä ei pysty sähköiseen asiointiin. On huolestuttavaa, että noin joka viides ikäihminen on luovuttanut omat pankkitunnuksensa toiselle, koska ei itse pysty palveluita käyttämään. Jokaisella tulee olla mahdollisuus itse hoitaa omat viranomais- ja pankkiasiansa. Pankkitunnusten luovuttaminen toiselle paitsi altistaa väärinkäytöksille, niin myös asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Me tarvitsemme valtakunnallisen digitukijärjestelmän, josta voi saada osaamista ja apua digilaitteiden- ja palveluiden käytössä. Suurella osalla ikäihmisiä ovat omat läheiset apuna, muttei kaikilla. Itse asiassa suomalaisten 65-74 -vuotiaiden digitaidot ovat ihan kohtuullisella tasolla, mutta viidesosa ei käytä internetiä ollenkaan. Ikäihmisten netin käyttö korona-aikana on kasvanut, mutta se liittyy etenkin sosiaaliseen kanssakäymiseen eikä asiointiin tai tiedonhakuun. Ikä ei sinänsä määritä digiosaamisen tasoa. Paljon on kyse siitä, että ihmiset ovat hypänneet digitalisaation junaan eri vaiheissa. Toiset ovat tottuneet digilaitteiden käyttöön jo työuran aikana tai muuten tarttuneet niiden mahdollisuuksiin. Toisia taas uusi teknologia ei kiinnosta tai on ennakkoluuloja omien taitojen suhteen. Apua, tukea ja rohkaisua siis tarvitaan. Hyvä ja kaikille saavutettava paikka digiopastuksen saamiseen olisi kirjastot, sillä ne ovat tuttuja kaikille ja kirjastoverkosto on valtakunnallinen. Myös tiloja sekä laitteita niissä olisi jo valmiiksi. Järjestöjen ja kirjastojen yhteistyö olisi hyvä tapa organisoida digituki. Tästä on monilta paikkakunnilta jo hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Turussa Verkosta virtaa-nettikerhossa voi ilmoittautua digiopastajalle. Digitaitojen laajentamiseksi jokaisen kansalaisen taidoksi olisi avuksi myös verkkopalveluiden harjoittelualustojen käyttöönotto. Niiden avulla sähköisten palveluiden käyttöä voisi harjoitella ilman, että käytössä opastavan tarvitsee käyttää opastuksessa omia tunnuksiaan tai että opastettavan yksityiset tiedot tulevat näkyviin. Toivon, että mm. pankit ja viranomaiset ryhtyvät asiassa toimeen. Digiosallisuuden edistäminen on tärkeää, jotta kaikenikäisillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet omien asioidensa hoitamiseen. Samaan aikaan tietenkin turvaten asioiden hoitaminen myös ilman digilaitteita. Näin turvaamme tasavertaisesti itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden jokaiselle.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) Kansanedustaja sivistysvaliokunnan varapj Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

3

38 luentoa ja yli 700 oppilasta

Käytännönläheistä talousvalmennusta koulukiertueella Budjettihiiri-yrityksen alkuvuodesta perustanut Henri Hujala on juuri saanut Oma talous tutuksi -koulukiertueen päätökseen tältä keväältä. Syksyllä kiertue jatkuu ja laajenee entisestään Varsinais-Suomen alueella.

Hakuaika 1.6.–15.6. 2021

TALOUS Varsinaissuomalaisissa peruskouluissa Oma talous tutuksi -kiertueen tiimoilta kevätlukukaudella vieraillut Henri Hujala on tuore paikallinen yksityisyrittäjä. Koulukiertueen järjestäjätahona on Hujalan helmikuussa perustama talousvalmennusta tarjoava yritys Budjettihiiri. – Idea kiertueelle lähti Suomen Pankin ja oikeusministeriön vuoden alussa julkaisemasta Suomalaisten talousosaaminen maailman parasta vuonna 2030 -visiosta, joka painottuu erityisesti talousopetukseen. – Kunnianhimoisen tavoitteen edistämiseksi lanseerasin talousneuvontaa sisältävän koulukiertueen, joka otettiin todella innostuneesti vastaan paikallisissa peruskouluissa, Hujala jatkaa. Kevään aikana Hujala kiersi maakuntaa puhumassa 8.-luokkalaisille rahasta ja oman talouden hallinnasta. – Luentoni eivät juuri sisällä numeroita, tai mi-

Sosiaalisessa mediassakin aktiivinen Budjettihiiri Henri Hujala muistuttaa Oma talous tutuksi -koulukiertueellaan nuoria siitä, että talous ja raha koskettavat meitä kaikkia. ”Tarjoamani talousvalmennus on etenkin taustojen, motivaation ja unelmien selvittämistä, ei vaikean talousjargonin täyttämää kapulakieltä.” sanoo Hujala. Kuva: Ragip Önsoy. tään muutakaan vaikeasti sisäistettävää, niin sanottua talousjargonia. Pyrin puhumaan taloudesta aina mahdollisimman yleistajuisesti ja kohderyhmääni mukautuen, arkielämään liittyvin vertauksin, hän sanoo. Oma talous tutuksi -koulukiertue käsitti kevään aikana yhteensä 38 luentoa ja tavoitti yli 700 oppilasta ympäri Varsinais-Suomen. Positiivisen vastaanoton kouluissa saanut talousvalmennuskiertue saa jatkoa syksyllä. – Sen lisäksi, että olen saanut jatkovarauksia jo kiertämistäni kouluista, laajennan syyskaudella aluettani Vakka-Suomeen, sekä kohderyhmääni myös toisen asteen oppilaitoksiin. Päivitän siis luentojen sisältöä ammattikoulu- ja lukio-opiskelijoille sopivaan muotoon, Hen-

ri Hujala kertoo. Nuorena yrittäjänä Hujalasta tuntuu hyvältä, jos hän pystyy talousvalmennuksellaan ojentamaan auttavan kätensä talousasioita pohtiville. – Tärkeimpänä viestinä luentokiertueellani on, että talousasiat eivät ole vaikeita. Jokainen pystyy kyllä huolehtimaan omasta taloudestaan, ja näin ottamaan samalla vastuun omasta hyvinvoinnistaan. – Toisena pääsanomanani on, että jokaisen tulisi miettiä kulutuskäyttäytymisessään sitä, minkä takia ostamme. Jos hankinta liittyy omaan tarpeeseen, se on ok, mutta jos taustalla on halu miellyttää muita, se ei ole ok, Hujala lisää. Budjettihiiri-yrityksensä kantavaksi voimaksi Hujala on nostanut "Taloudellinen vapaus kuuluu

kaikille" moton. – Tähän vapauteen kuuluu myös vastuu, jota me jokainen kannamme omasta taloudellisesta hyvinvoinnistamme. On hyvä muistaa, että taloudellinen hyvinvointi on iso osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Talousasiat ovat kiinnostaneet liikunnanohjaajaksi kouluttautunutta Henri Hujalaa peruskoulun viimeisiltä luokilta alkaen. – Se on sellainen pitkäaikainen harrastus, josta kysynnän myötä jalostui työ. Alkuperäinen ammattini on liikunnanohjaaja, joten haluan tuoda esiin myös sitä puolta, että yrityksen pohjalla voi olla myös harrastus tai kiinnostuksenkohde, hän toteaa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Koronaepidemia on rauhoittunut merkittävästi KORONA Koronatilanne on helpottanut Varsinais-Suomessa merkittävästi viimeisen kahden viikon aikana, vaikka alueellisia eroja toki maakunnankin sisällä vielä on. Uusia tartuntoja on tavattu kuitenkin aina vain vähemmän, ja siksi Varsinais-Suomessa onkin siirrytty leviämisvaiheesa kiihtymisvaiheeseen, eli alempaan tilaan. Perustasolle palaamiseen on vielä matkaa, mutta tilanne on parantunut viimeisen kahden viikon aikana merkittävästi. Viimeisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ilmoittama ilmaantuvuus alueella on niinkin alhainen kuin 28,3.

– Koronakoordinaatioryhmä haluaa avata varsinaissuomalaisten arkea ja elinkeinoelämää viipymättä, kun epidemiatilanne sen nyt sallii. Pyrimme tällä mahdollistamaan alkukesän juhlat, tapahtumat ja lomat. On omissa käsissämme, että hyvä kehitys jatkuu myös tässä kovasti odotetussa vaiheessa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmä linjasi 1. kesäkuuta, että ulkotiloissa tapahtuva aikuisten yksilö- ja ryhmäharrastustoiminta, mukaan lukien ottelu- ja kilpailutoiminta voidaan aloittaa. Myös sisätiloissa tapahtuva yksilölajien ottelu- ja

kilpailutoiminta voidaan aloittaa. Ulkomaille matkustamisessa kehotetaan edelleen käyttämään erityistä harkintaa sekä ottamaan huomioon ulkoministeriön suositukset. Maskisuositus pysyy voimassa, riittävät etäisyydet on muistettava ja hyvä käsihygieni on yhä tärkeää. Etätyösuosituskin on edelleen voimassa. THL:n linjauksen mukaisesti koronarokotteiden ja muiden rokotteiden kanssa ei tarvita enää varoaikaa, vaan kaikkia Suomessa käytettäviä koronarokotteita voi antaa samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa normaalien rokotusohjeiden mukaisesti.

BioNTech-Pfizerin Comirnatyn rokote on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Modernan rokote on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Raskaana olevien rokottamisesta kertynyt tutkimustieto ja käyttökokemus eivät anna viitteitä turvallisuushuolista. Raskaana oleva voi siis halutessaan ottaa koronarokotteen ja hän saa rokotteen oman ikäryhmänsä mukaisesti. Ennen raskautta aloitetun rokotussarjan 2. annoksen voi myös antaa raskauden aikana. Raskaana oleva saa lisätietoja omasta äitiysneuvolastaan. Marko Vuosjoki

Halmelan laajennusalueen tonttihaku Ilmaristen Halmelan alueen uusien omakotitonttien toinen hakukierros on nyt käynnissä. Haettavana on kolme tarjouspohjahintaista

ja 9 kiinteähintaista omakotitonttia. Alueen kunnallistekniikka valmistuu kesäkuun alussa. Hinnat 40 000 - 55 000 €.

tontit.lieto.fi/tontti/ halmelan-laajennus-2

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan yli

152.000 TURUN

SEUTUSANOMAT

4

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Ovatko kuntien valtuustot ukkoontumassa? Ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta naisten ja nuorten osuudet laskivat KUNTAVAALIT Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa on yhteensä 35.627 ehdokasta. Ehdokkaiden määrä kasvoi edellisistä vaaleista hieman yli 2.000:lla ehdokkaalla. Edellisiin vaaleihin verrattuna sekä nuorten ehdokkaiden että naisten määrä laski. Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä ehdokasanalyysista. – Edellisen kerran ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2004 vaaleissa. Tämän vuoden osalta merkittävin selittävä tekijä ehdokasmäärän nousuun on perussuomalaisten vahva kasvu, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Suurista puolueista Perussuomalaiset kasvattivat ehdokasmääräänsä ylivoimaisesti eniten (+55 %) viime vaaleihin verrattuna. Ehdokasmäärän pientä kasvua on havaittavissa myös vihreillä (+7,8 %), Kokoomuksella (+4,7 %) ja RKP:lla (+ 4,6

Kuntaliiton ehdokasanalyysi kertoo, että naisten ja nuorten määrät kuntavaaliehdokkaiden joukossa ovat vähentyneet, vaikka ehdokkaiden kokonaismäärä on kasvanut neljän vuoden takaisesta. %). Sen sijaan puolueista ehdokasmäärää tiputtivat SDP (-8,3 %) ja Keskusta (-7,9 %). Kuntavaaleissa on ehdolla ennätyksellinen määrä kansanedustajia, yhteensä 176. Edellisissä vaaleissa vastaava luku oli 162. Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä pysyy korkeana, sillä ehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä nousi edellisistä vaaleista kuudella kuukaudella.

Kuntavaaliehdokkaista 222 on 18-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita ehdokkaista on 8,5 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Neljässä kunnassa (Enonkoski, Kannonkoski, Lappajärvi ja Rautjärvi) ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokkaana. Yli 64-vuotiaita ehdokkaista on 17,9 prosenttia. Yli 64-vuotiaat ovat kasvattaneet osuuttaan jokaisissa vaaleissa vuodesta 1996 lähtien. Vanhin

kuntavaaliehdokas 94-vuotias.

on

Naisten osuus ehdokkaista on reilusti alle puolet, vain 39,7 prosenttia. Vähennystä edellisiin vaaleihin tuli 0,2 prosenttiyksikköä. Vakiintuneista puolueista vihreillä naisehdokkaiden osuus on selvästi suurin, 60 prosenttia. Perussuomalaisten ehdokkaista 21,5 prosenttia on naisia. Seutusanomat vakka

Vakka-Suomessa vähän ehdokkaita suhteessa valtuustopaikkoihin KUNTAVAALIT Vaaleissa on keskimäärin neljä ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Viime vaaleissa luku oli 3,7. Kuntakohtaiset erot ehdokkaiden määrissä ovat suuria. Helsingissä valtuustopaikkaa kohden on 14 ehdokasta, kun taas Merijärven kunnassa luvun ollessa 1,4 lähes jokainen ehdokas saa valtuustopaikan. Yleisesti pienissä kunnissa suhdeluku on alhaisempi kuin suurissa kaupungeissa, joten pienissä kunnissa on tilastollisesti helpompaa saavuttaa valtuustopaikka. Vakka-Suomessa innostus lähteä ehdolle on hieman alhaisempaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Uudessakaupungis-

sa on kolme ehdokasta valtuustopaikkaa kohden, Laitilassa 2,7, Kustavissa 2,5, Taivassalossa 2,1, Pyhärannassa 1,9 ja Vehmaalla 2,3 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden. Pyhärannassa, jossa valitaan 19 valtuutettua, on vain 37 ehdokasta. Ehdokkaista useampi kuin joka toinen siis saavuttaa valtuustopaikan. Vertailun vuoksi; esimerkiksi Naantalissa ehdokkaita on 5,3 valtuustopaikkaa kohden ja Turussa peräti kymmenen. Turun 669:sta ehdokkaasta noin joka kymmenes saavuttaa valtuustopaikan, kun valtuustoon valitaan 67 valtuutettua. Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

kesäkuutajulisteelle 2021 2. 10. Valitse otsikko

näistä neljästä vaihtoehdosta, huomaa kuitenkin että alin, kolmerivinen mahtuu

Näin äänestät varsinaisena vaalipäivänä

5

Tulevana sunnuntaina on kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä.

Yli miljoona äänesti ennakkoon

KUNTAVAALIT

Kustavissa yli kolmannes käytti äänioikeuttaan ennen varsinaista vaalipäivää.

vain pienimmille vaalipiireille: Huomaa ettei näitä kuvia voi käyttää suurempina kuin tässä on esimerkitetty

Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa. Ennen äänestyspaikalle menoa on ehdottomasti muistettava ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, joka näistä: voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti taikka vastaava kuvallinen asiakirja. Jos itsellä ei ole tällaista asiakirjaa, voi lähimmältä poliisilaitokselta hakea äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliai-

kaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitaan kaksi enintään kuusi kuukautta vanhaa passikuvaa. Vaalipäivänä voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa eli siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty kotiin lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen. Itse äänioikeusilmoitusta ei välttämättä tarvita äänestyksessä. Omaa äänestyspaikkaa voi kysyä myös vaalipalvelunumerosta 0800 94770. Jos haluaa selvittää jo etukäteen oman ehdokkaansa ehdokasnumeron, sen löytää oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta osoitteesta vaalit.fi. Ehdokasnumerot ovat myös nähtävissä ehdokkaiden omissa vaalimainoksissa sekä tiedotusvälineissä. Vaalipaikalle voi ottaa mukaan vaaliavustajan, jos ei esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää. Oma vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana

3. Valitse PikkU-UkkO

oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos ei ole omaa avustajaa, mutta sellaista tarvitsee, äänestyspaikalla on erityinen vaaliavustaja.

taa oman ehdokkaan numeron. Äänestyslippuun merkitään ehdokkaan numero, eikä missään tapauksessa mitään muuta. Jos lippuun kirjoittaa esimerkiksi ehdokkaan nimen, ääni hylätään. Kun numero on merkitty, äänestyslippu taitetaan niin, että numero ei näy ulospäin. Taitetun äänestyslipun kanssa mennään vaaliuurnasta huolehtivan virkailijan luo, ja hän leimaa äänestyslipun. Sen jälkeen lippu pudotetaan vaaliuurnaan ja äänestys on suoritettu. Tämän jälkeen poistutaan äänestyspaikalta.

Äänestyspaikalla esitetetään henkilöllisyystodistus virkailijalle, joka antaa äänestäjälle äänestyslipun. Virkailija myös merkitsee vaaliluetteloon äänestyksen suorittamisen. Äänestyspaikassa äänestyksestä huolehtii vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä, joista vähintään kolmen tulee olla koko ajan paikalla. Äänestyskopissa on kynä ja kopin seinällä olevasta ehdokaslistojen yhdistelmästä voi tarkis-

Kokoomuksen ehdokasjulisteen

tekO-ohje

Seutusanomat vakka

KUNTAVAALIT Kunnallisvaalien ennakkoäänestys innosti uurnille yli miljoona äänestäjää. Seutusanomien mennessä painoon maanantaina, ennakkoäänestyksen toisen viikonlopun jälkeen äänestäneitä Suomessa oli 1.042.774 eli hieman alle neljännes äänioikeutetuista. Vakka-Suomessa äänestysvilkkautta arvioitaessa yksi nousee ylitse muiden. Kustavissa oli sunnuntain jälkeen äänestänyt jo yli 300 kuntalaista äänestysprosentin noustessa peräti 35,9:ään. Kustavilaiset olivatkin maanantain tilastoissa Varsinais-Suomen ylivoimaisesti aktiivisimpia äänestäjiä. Pyhärannassa sunnuntain jälkeen oli äänestänyt 359 kuntalaista äänestysprosentin ollessa 22. Taivassalolaisista uurnilla oli käynyt 297, ää-

nestysprosentti 21,6. Myös Vehmaalla päästiin jo maanantaiaamuna tasan 21:n äänestysprosenttiin, kun ääntään oli käyttänyt 395 kuntalaista. Uudessakaupungissa ja Laitilassa oli maanantain tilaston mukaan Vakka-Suomen alhaisimmat äänestysprosentit. Uudessakaupungissa äänestämässä oli sunnuntain jälkeen käynyt 2.150 äänestäjää eli vai 16,6 prosenttia äänioikeutetuista. Laitilan äänestysprosentti oli vieläkin alhaisempi, vain 15,4, kun 1.044 kuntalaista oli käynyt antamassa äänensä. Varsinais-Suomen vaalipiirissä oli sunnuntain jälkeen äänestänyt 395.947 äänestäjää eli hieman alle neljännes vaalipiirin äänioikeutetuista.

Marko Vuosjoki

256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, muita tietoja koulutuksesta ja työstä, ja mistä saa laittaakaan

Kaupunginosa

256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN

1. Valitse oikea julistepohja

riippuen vaalipiirisi ehdokasmäärästä. Jos juuri sopivaa ei ole, voitKaupunginosa muokata Kaupunginosa Kaupunginosa

sen itse. Maksimiehdokas määrä on merkitty työpöydälle julisteen vasemmalle puolelle näin:

13x10

6x5=30

127 Max 256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256

27 Max

256

sirkka

sYDaN 256 oN oikealla.

sirkka

256 sirkka 256 sirkka 256 sirkkaHYttINeN-tuoMINeN 256 sirkka 256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN

sirkka 256 sirkka 256 sirkka 256 sirkka 256 sirkka 256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN

MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, muita tietoja koulutuksesta ja työstä, ja mistä saa laittaakaan

Kaupunginosa

256 sirkka 256 sirkka256256 sirkka 256 sirkka 256 256 sirkka 256 sirkka 256 sirkka sirkka 256 sirkka 256 sirkka sirkka sirkkaMariNeN-kutONeN 256 MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN

256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, muita tietoja koulutuksesta ja työstä, ja mistä saa laittaakaan

Kaupunginosa

MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN 256 sirkka 256MariNeN-kutONeN sirkka MariNeN-kutONeN256 sirkkaMariNeN-kutONeN 256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN HYttINeN-tuoMINeN

256 sirkka HYttINeN-tuoMINeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, muita tietoja koulutuksesta ja työstä, ja mistä saa laittaakaan

Kaupunginosa

2. Valitse julisteelle otsikko

näistä neljästä vaihtoehdosta, huomaa kuitenkin että alin, kolmerivinen mahtuu 256 sirkka MariNeN-kutONeN

vain pienimmille vaalipiireille: Huomaa ettei näitä kuvia voi käyttää suurempi256 sirkka

256 sirkka

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN MariNeN-kutONeN na kuin tässä on esimerkitetty

MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

3. Valitse PikkU-UkkO näistä:

sYDaN oN oikealla.

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256

sirkka HYttINeN-tuoMINeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, muita tietoja koulutuksesta ja työstä, ja mistä saa laittaakaan

Kaupunginosa

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. harmonikka, Kauppatiedeiden maisteri” Kivenlahti

256 sirkka MariNeN-kutONeN

256 sirkka

MariNeN-kutONeN

256 sirkka MariNeN-kutONeN

Yrittäjä, 57-vuotias, fil. har-

6

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Varsinainen vaalipäivä on 13.6. Kaupunginvaltuustoon

PASI PARKKALI Kotisivu: pasiparkkali.sdp.fi

Pidetään Laitilan kaupungin palvelut ja työllisyys kunnossa ! Äänestä Pasia, niin tulee toiveistasi tosia! Laitila

Saavutettavuus ja esteettömyys ohjaavat äänestyspaikkojen sijoittelua Äänestykselle optimaalisimmat paikat pyritään kunnissa osoittamaan rakennuksen saavutettavuuden ja puitteiden esteettömyyden kannalta.

48 VAALIT

okas! d h e i l a ntava Hyvä ku

MUISTATHAN KIITTÄÄ 2 palstaa x 50 mm ÄÄNESTÄJIÄSI!

Ilmestymme vaalien jälkeen to 17.6. Viimeinen aineistopäivä ma 14.6. klo 10 mennessä. TURUN

SEUTUSANOMAT LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

Tasavertaisia kuntalaisoikeuksia edistäen julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja tilat esteettömiksi. Saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota näin ollen myös kuntavaalien äänestyspaikoilla, sekä ennakkoon äänestäessä että varsinaisena vaalipäivänä 13. kesäkuuta. Äänestyspaikat sijaitsevat Kustavissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla pääosin kuntien omistamissa julkisissa rakennuksissa, jotka ovat siis lähtökohtaisesti esteettömiä. Kustavin kunnan keskusvaalilautakunnasta Anja Nuppumäki ker-

too, että äänestys tapahtuu kunnanvirastolla, jonne on esteetön pääsy. Pyörätuolilla kulkevia varten on ulkorappujen vieressä liuska, mitä pitkin pääsee ovelle. – Äänestys tapahtuu valtuustosalissa, jossa on äänestyskopin lisäksi pyörätuolia käyttäville näkösuojallinen pöytä, jonka viereen pääsee äänestämään. Pöydällä on näkösuoja, ja valtuustosaliin pääsee vain yksi äänestäjä kerrallaan, Nuppumäki lisää. Laitilan keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimivan hallintosihteeri Jaana Suomisen mukaan äänestyspaikoille pääsee suoraan katutasosta. – Äänestäjien käyttöön on myöskin varattu pyörätuoli ja rollaattori. Äänestys voidaan tarvittaessa järjestää erillisellä pöydällä, jossa on irrallinen särmi peittämään näkyvyyden, Suominen sanoo. Pyhärannan kunnanjohtaja Harri Hiitiö kertoo, että äänestyspaikat sijoittuvat tiloihin, joihin pääsee henkilöt, joiden kyky liikkua on rajoittunut, ja jotka käyttävät esimerkiksi pyörätuolia. – Äänestystä varten on varattu matalampi pöytä, jota käytettäessä vaalisalaisuuden suojaaminen on varmistettu, Hiitiö jatkaa. Taivassalon keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimivan kunnanjohtaja Vesa Rantalan mukaan sekä ennakko-

Äänestyspaikan saavutettavuuden lisäksi Vakka-Suomen kunnissa on huomioitu esteetön äänestyskoppi tai särmillä peitetty erillinen pöytä. Kuva: Anja Nuppumäki / Kustavi.

äänestys että varsinaisen vaalipäivän äänestys ovat samoissa tiloissa. – Kunnanviraston alakerran tiloihin on helppo saapua katutasolta ja käytössä on matalampi äänestyskoppi, Rantala toteaa. Uudenkaupungin keskusvaalilautakunnasta tiedotetaan, että kaikki varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat esteettömiä. Jokaisesta äänestyspaikasta löytyy myös yksi esteetön äänestyskoppi.

Vehmaan hallinto- ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna kertoo, että kunnassa on käytössä matalammat äänestyskopit esteettömyyden varmistamiseksi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö? Oikeusministeriön kuntien keskusvaalilautakunnille osoittamassa vaalikirjeessä on mainittu muun muassa, että äänestyspaikalla mahdollisesti olevat kynnykset ja portaat on varustettava esimerkiksi sellaisella luiskalla, että rollaattoria tai sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävä henkilö

pääsee esteettä äänestystilaan. Pyörätuolia käyttäviä henkilöitä varten tulisi myös olla äänestyskoppi, johon pyörätuoli mahtuu, tai irrallinen kirjoitusalusta varustettuna suojuksella, jonka turvin äänestäjä voi muiden näkemättä täyttää äänestyslippunsa.

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

7

Laitilassa yläkouluun siirtyvät oppilaat tapaavat toisensa jo kesällä

– Seiskakesässä tutustutaan uintireissun ja grillailun ohessa Vastaanotto Seiskakesä-ryhmälle on ollut erittäin hyvä: esimerkiksi ilmoittautumisia ryhmään on kertynyt runsaasti. Toisiin nuoriin tutustumisen lisäksi esimerkiksi nuokkarin työntekijät tulevat seiskoille tutuiksi. LAITILA Laitilalaisten alakoulusta yläkouluun siirtyvien oppilaiden ei tarvitse jännittää ensimmäistä koulupäivää syksyllä niin paljon, sillä tulevat seiskaluokkalaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa jo kesän aikana seiskojen kesätoiminnan kautta. Laitilan kaupungin nuorisotoimi järjestää ensimmäistä kertaa Seiskakesäryhmän, joka tapaa kerran viikossa 16. kesäkuuta alkaen. Tavoitteena on tutustuttaa tulevat seiskaluokkalaiset toisiinsa erilaisen tekemisen siivittämänä. Seiskakesää vetävät koulunuoriso-ohjaaja Jennika Vataja ja nuoriso-ohjaaja Vilhelmiina Eerola. Satunnaisesti ryhmässä vierailee myös huolihuoltaja Salla Tuomikanta. Idea ryhmästä syntyi kyläkouluvierailujen yhteydessä. – On normaalia, että jännittää tulla kyläkoulusta keskustaan yläkouluun, kun ei tunne välttämättä ketään. Keskustassa on yli 300 oppilasta, kun taas kyläkoulussa koko koulu voi mahtua yhteen luokkaan. Siirtyminen on mukavampaa, kun on tutustunut kesän aikana uusiin koulukavereihin, Vataja kertoo. Tulevat seiskaluokkalaiset ovat saaneet esittää omia toiveita ryhmän suhteen. Eerolan mukaan eniten nuoret toivoivat eläinpäivää, grillailua ja pelailua.

– Suunnitelmissa on myös lähteä Särkijärvelle uintireissulle, hän sanoo. Seiskakesän tukikohtana toimii Laitilan nuokkari Kaukolantiellä. Vatajan mukaan samalla itse nuokkari tulee nuorille tutuksi ja heidän on helpompi tulla sinne syksyllä, kun työntekijät ovat jo tuttuja. Ilmoittautumisia Seiskakesä-ryhmään on tullut Eerolan ja Vatajan mukaan jo hyvä määrä, mutta halukkaille osallistujille on edelleen tilaa. – Nuoria on ilmoittautunut mukaan sekä kyläkouluilta että keskustasta, mikä on positiivista. Se on juuri sitä, mitä halusimmekin, ohjaajat kertovat. Vastaanotto Seiskakesälle on ollut Vatajan ja Eerolan mukaan erittäin hyvä, vaikka yhtään kokoontumista kerhon kanssa ei ole vielä ollut. Kutosluokkalaisille esittäytymässä käyneet tukioppilaat ovat esimerkiksi toivoneet, että kesätoimintaa olisi ollut jo heidän siirtyessä yläkouluun. – Tukioppilaat sanoivat, että olisi ollut niin kivaa, kun olisi ollut tuttuja, joilta kysyä neuvoa ensimmäisinä koulupäivinä. Seiskakesän myötä niin nuokkari kuin sen työntekijät tulevat tutuiksi seiskoille uusien kavereiden lisäksi, Vataja sanoo. Niin Eerola kuin Vataja toivovat, että Seiskakesästä muodostuu vuo-

Jennika Vataja ja Vilhelmiina Eerola toivovat, että yläkouluun siirtyvien oppilaiden syksystä tulisi vähemmän jännittävä, kun koulukavereita tapaa jo kesän aikana Seiskakesässä. sittainen perinne. He itse odottavat jo innolla ryhmän ensimmäistä tapaamista. – Toivomme, että nuoret saavat tästä kivan kokemuksen ja sen myötä olisi kiva aloittaa yläkoulussa, eikä se jännittäisi niin paljon, Eerola sanoo. – Ryhmässä on kivaa kesätekemistä ja yhdessäoloa kaikkien kesken. Ideana on, että nuoret itse ideoivat sekä toteuttavat toimintaa ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon ryhmän lisäksi myös muutenkin koulumaailmassa, Vataja lisää. Liisa Kallio

Laitilassa palkittiin vuoden työkaveri ja -yhteisö LAITILA Laitilan kaupunki palkitsi vuoden 2020 työkaverina terveydenhoitaja Taisa Braggen. Hänen valintaansa perusteltiin muun muassa Braggen auttamishalulla, kuuntelutaidoilla sekä rauhallisella, palvelualttiilla, ystävällisellä ja kohteliaalla luonteella. Tartun-

tataudeista vastaavana hoitajana Bragge on myös tarttunut koronaviruspandemian tuomiin haasteisiin ja tehnyt ison työn viruksen voittamiseksi. Vuoden työyhteisönä kaupunki palkitsi Kappelinmäen koulun. Koulun henkilöstön mukaan työpaikalla puhalletaan

ÄÄNESTÄ 13.6.

yhteen hiileen ja kouluun on myös aina mukava tulla töihin. Laitila palkitsi kolmatta kertaa vuoden työkaverin ja -yhteisön. Palkitut valitaan henkilöstöltä antamien ehdotusten perusteella. Seutusanomat Vakka

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset

OMAN KUNTASI EHDOKKAAT LÖYDÄT VAALIT.PERUSSUOMALAISET.FI

8

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Eläkkeelle jäävä rehtori Hannele Lehtimäki on kohdannut uransa aikana kouluverkon uudistumisen ja koronaviruspandemian syksynä tuli todella iso ensimmäinen luokka.

Eläkkeellä Hannele Lehtimäki aikoo levätä. Hän myös toivoo pääsevänsä pian taas matkustelemaan. VEHMAA Vuodesta 1999 Vehmaalla rehtorina ja koulutoimenjohtajana toiminut Hannele Lehtimäki jää eläkkeelle kuluvan lukuvuoden päätteeksi. Alun perin Ulvilasta kotoisin oleva Lehtimäki kertoo viihtyneensä hyvin Vehmaalla niin töiden kuin vapaa-ajan puolesta, sillä hän on myös asunut paikkakunnalla jo 20 vuotta. – Halusin lyhyen työmatkan, joten hankimme vakituisen kodin täältä vuonna 2001. Tavallaan minusta on kasvanut vehmaalainen. Minua viehättää vehmaalainen ja varsinaissuomalainen luonto, johon kuuluvat lehtipuut ja vihreys. Nimenomaan lehtipuihin ihastuin, hän sanoo. Työssään hän kertoo nauttineensa eniten yhteistyöstä eri sektorien välillä ja nähdessään oppilaiden menestyvän. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli 2014 keväällä, kun vehmaalaiset oppilaat osallistuivat kotitalouskisaan ja voittivat sen. – Pääpalkintona oli kotitalousluokan sähkölaitteiden uusiminen. Meille annettiin sitten uudet sähköhellat, jääkaappi, pakastin, astianpesuko-

Hannele Lehtimäelle oli aina itsestään selvää, että hänestä tulee opettaja. Ennen Vehmaalle tuloa hän työskenteli Pomarkussa ensin luokanopettajana ja sitten koulunjohtajana. neita, kuivausrumpu ja pesukone. Oppilaat pääsivät myös kokkiohjelmaan mukaan. Nämä ovat hetkiä jotka muistaa kyllä. – On myös oppilaita, joiden vanhemmat ovat olleet minulla oppilaina. Se on mukavaa. Kolmatta sukupolvea ei sentään vielä ole, Lehtimäki kertoo nauraen. Tullessaan Vehmaalle

töihin kunnassa oli neljä alakoulua ja yksi yläkoulu. Lehtimäki pääsi juuri valmistuneen Vinkkilän koulun uudisrakennuksen vihkiäisiin. Silloin hän mietti, että oli juuri välttänyt uudisrakentamiseen liittyvän ison hankemaailman – toisin kuitenkin kävi. – Rahoitussysteemi muuttui, ja ensimmäisen vuoden aikana alkoi Kir-

konkylän koulun saneerauksen hankesuunnitelman teko. Sitten selvisi, että kouluverkkoa pitää supistaa, Lehtimäki kertoo. Kunnan kouluverkko koki paljon muutoksia: vuonna 2005 Himoisten koulun oppilaat siirtyivät ensin Kirkonkylän kouluun. Vuonna 2009 Irjalan koulun oppilaat seurasivat perässä. Vuonna 2015

kunta päätti rakentaa kokonaan uuden yhtenäiskoulun Vinkkilään, johon siirtyisivät kaikki kunnan oppilaat. – Uusi hirsikoulu on ollut todella ihana. En ole kuullut kenenkään moittivan meidän koulua. Oppilasmäärät eivät ole myöskään pudonneet yhtä paljon kuin ennustettiin. Nytkin meillä on 210 oppilasta, ja viime

Vuonna 2020 koronapandemia iski Suomeen. Lehtimäki nimeää sen yhdeksi haastavimmiksi asioiksi uransa aikana kouluverkkoselvitysten ja sisäilmaongelmien lisäksi. Pandemian aikana koulun oppilaat ja henkilökunta joutuivat aivan uusien asioiden eteen. – Pandemia on jättänyt jäljet lapsiin ja nuoriin kuin myös perheisiin. Koronavirus on hirveä juttu, mutta se tuli kuitenkin siinä mielessä hyvään saumaan, kun meillä on uusi koulu ja laitteet. Jokaisen oli pakko muuttaa opetustyyliä ja kehittää sitä, ja etäopetus menikin todella hyvin nyt keväällä, Lehtimäki kertoo. Työntäyteisten vuosien jälkeen Lehtimäki jää hyvillä mielin eläkkeelle. Hänen mukaansa elämässä alkaa nyt kolmas vaihe nuoruuden ja työiän jälkeen. – Olen ollut aina kiinni koulussa, mutta aion nyt katkaista siteet siihen ja levätä. Työhön on kuulunut kaikkea talonmiehen hommista sosiaalityöntekijän töihin. Toivoisin pääseväni matkustelemaan Välimeren maihin, kun rajoitukset helpottavat. Tulevaisuudessa varmaan teen vielä jotakin lasten ja nuorten kanssa. Liisa Kallio

Taitaja2021-tapahtumassa menestystä WinNovan ja Livian oppilaitoksille Eri lajeissa tehtiin kolme päivää kestävät kilpailusuoritukset, jonka jälkeen mitalistit olivat selvillä. KILPAILUT Ammattitaidon nuorten SM-kilpailu Taitaja järjestettiin tänä vuonna hajautetusti 12 eri paikkakunnalla 18.–20. toukokuuta. Kilpailijat kisasivat eri lajeissa kuten auto- ja kuljetustekniikassa, palveluissa ja teollisuudessa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiva oppilaitos WinNova pärjäsi mainiosti Taitajassa. Finaaliin päässeitä oppilaitoksen kilpailijoita oli peräti yhdeksässä eri lajissa. Mitaleita tuli jokaisessa värissä: Mari Tyykilä sijoittui pronssille lähihoitajalajissa, Eerik Lehtimäki hopealle sähköasennuksessa ja kultamitalin sai pujottaa

kaulaansa Juho Palomäki metsäkoneen käytöstä. Palomäki osallistui toista kertaa Taitajaan, sillä vuonna 2019 saatu hopea oli jäänyt hieman kaivelemaan. Taivalkoskella järjestetty finaali sisälsi rata-ajoa metsäkoneella, mittausta, teoriatehtävän, hakkuukoneen simulaatioajoa ja huolto- ja kunnossapitotehtäviä. – Oli siellä haastavia tehtäviä kuten mittaustehtävä. Se oli erilaista pohjoisessa kuin mihin on täällä tottunut. Itse voitto ei tullut yllätyksenä, kun sitä lähdettiin hakemaan, Palomäki sanoo. Rakentamiseen kuulu-

vassa viherrakentamisessa menestystä tuli ammattiopisto Livialle, sillä mestaruuden vei juuri viheralan puutarhuriksi Liviasta valmistunut Anita Reunanen. Voitto tuli hänelle yllätyksenä, vaikka luotto omaan ammattitaitoon olikin kunnossa. – Aluksi, kun katseli kilpakumppaneita, niin tiesi, että he ovat kovia tekijöitä. Tiedän kuitenkin osaavani ja luotin siihen, että pystyn tekemään tehtävän kuin tehtävän eikä mene sormi suuhun, Reunanen kertoo. Aiempaa kokemusta Taitajan kaltaisista tapahtumista Reunasella ei ollut,

ja hän lähti kilpailuun mukaan opettajan kannustuksesta. Viherrakennuksessa kilpailtiin Kempeleen uimahallin pihalla, jonne kilpailijat rakensivat pysyvät rakennelmat muun muassa betonikiveyksistä ja istutuksista. – Kilpailu oli suhteellisen selkeä verrattuna edellisvuosien tehtäviin. Tietenkään pysyvässä rakennelmassa ei voi ollakaan hirveästi eri osioita. Siinä oli kuitenkin omat haasteensa, kun joutui mittaamaan ja pähkäilemään, että tekee juuri tehtävänannon mukaan. Ensi vuonna Taitaja-tapahtuma järjestetään Po-

Juho Palomäki WinNovasta ja Anita Reunanen Liviasta voittivat omat lajinsa Taitaja2021-tapahtumassa. Juhon kuva: Seppo Kolehmainen (SKOPIX) / Skills Finland. Anitan kuva: Jouni Ylisuutari (OSAO) / Skills Finland rissa. Omissa lajeissaan voittajiksi selvinneet Juho Palomäki ja Anita Reunanen kannustavat ehdottomasti osallistumaan tapahtumaan, jos vähänkin mieli tekee. – Osallistuessa näkee oman taitotasonsa ja tietää osaamisensa. Mitään hävittävää ei ole, jos sinne lähtee, Palomäki sanoo.

– Jos vaan tulee tilaisuus, niin kannattaa lähteä mukaan. Ainoa miinus itseni kohdalla oli toisena päivänä alkanut päänsärky, joka johtui luultavasti jännittävästä kilpailutilanteesta. Muuten kokemus oli todella kiva, Reunanen jatkaa. Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

9

Hybridimallilla turvallisesti ja kestävästi

Volter Kilpi Kustavissa -viikko saariston kesän piristyksenä Ulkotapahtumat mahdollistavat Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon järjestämisen osaksi livenä, yleisön edessä. Osa ohjelmasta striimataan, jolloin tapahtumista voi nauttia myös etäyhteyksin. Molempi parempi! KUSTAVI Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko toteutuu 14.–18. heinäkuuta hybriditapahtumana. Kirjallisuusviikon järjestelyistä vastaavan Kustavin kirjallisuusyhdistys ry:n ensisijaisena prioriteettina on sekä yleisön että esiintyjien terveysturvallisuus. Tästä syystä tapahtumaa on jouduttu tiivistämään poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen. Esityksiin, jotka järjestetään perinteisesti ulkotiloissa merellisessä Kustavissa, voidaan ottaa yleisöä paikan päälle. Verkkoon painottuvaan luento-ohjelmistoon sen sijaan pääsee mukaan etäyhteydellä. Pyhä-teemainen kirjallisuusviikko pureutuu

monipuoliseen ohjelmistoonsa tuttuun tapaan tieteen ja taiteen keinoin. Luonnon ja pyhän tematiikkaa yhdistellään heti tapahtuman avajaisluennolla. Luennoitsija Anni Kytömäki tunnetaan viime vuoden Finlandiavoittajana. Metsän huoma, meren ääri edustaa tarinankerronnalla elävöitettyä luentohetkeä merenrannassa. Kyseessä on kulttuurintutkija Inkeri Aulan ja esitystaiteilija– näyttelijä Jussi Salmisen esityksellinen nuotioluento. Esitysohjelmistossa vierailee Yövieraat klassikkoesityksellään Albatrossin tarina. – Albatrossin tarina on kirjallisuusviikon konkarikävijöiden keskuudessa erittäin toivottu, perin-

teeksi muodostunut ikisuosikki, jonka pitäisi olla kuulemma pysyvä osa ohjelmistoa, kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson sanoo. Tuoretta esitystaidetta tarjoilee Ilmastokirkkokollektiivi esityksellään Corpus Crisis. Suomen tietokirjailijat ry osallistuu kirjallisuusviikolle viimevuotiseen tapaan etätilaisuudella. Kustavissa nähdään Volter Kilven aikalaisen, kustavilaisia sukujuuria omaavan Sally Salmisen klassikkoteos Katrina kaksikielisenä sovituksena. Teatteri Ströömin pienoisnäytelmän ohjauksesta ja suomenkielisestä dramatisoinnista vastaa tapahtuman taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson. Näytelmän ruotsinkie-

Kilven sana kaikuu vahvana luotsiaseman kallioilla, kun vuorossa on Merimiehen leski -monologi. Esitys on mukaelma Teatteri Ströömin samannimisestä esityksestä. Kuva: Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko / Sara Koiranen. lisistä osuuksista vastaa dramaturgi Otto Sandqvist. – Vaikka katsojalla ei olisi jompikumpi kieli terässä, niin esitystä pystyy

hyvin seuraamaan, Mikkelsson avaa näytelmän toteutusta. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko on kirjailija Volter Kilvelle

omistettu poikkitaiteellinen kirjallisuustapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Katariina Mäkinen-Önsoy

Taivassalon kirjastossa esillä virkattuja koiria kesäkuun ajan Näyttely on Mirkku Aallolle toinen, jossa on hänen käsitöitään esillä. Koirien lisäksi Aalto virkkaa monenlaisia eri töitä. TAIVASSALO Taivassalon kirjasto avautui asiakkaille jälleen 7. kesäkuuta oltuaan kiinni lähes kolme viikkoa. Samalla asiakkaille tarjoutui mahdollisuus tutustua kirjastossa taivassalolaisen Mirkku Aallon Mirkun koiruuksia -näyttelyyn. Aalto on asettanut esille virkkaamiaan koiria, joita on yhteensä toistakymmentä. – Työt ovat erikokoisia, osa pienempiä ja osa isompia. Rodut ovat tunnistettavissa. Esillä on muun muassa pitbull, katalonianpaimenkoira, mäyräkoira ja bulldog. Yleensä tykkään tehdä koiratöistä juuri rodunomaisia. Joukossa on myös yksi hupikoira, joka on katalonianpaimenkoiran ohella suosikkini, Aalto kertoo. Virkatut koirat on valmistettu akryylilangasta, ja koiran mallista riippuen niissä on käytetty myös rautalankaa. Yhteen työhön kuluva aika vaihtelee paljon Aallon mukaan, mutta hän arvioi

noismallit.

töiden valmistuvan noin kahdessa viikossa. – En ole tosin koskaan ottanut aikaa, että kuinka kauan valmistumiseen menee. Se riippuu myös siitä, miten hyvin materiaaleja on valmiina. Koirien lisäksi Aalto on virkannut muun muassa verhoja, peittoja, pöytäliinoja ja sukkia. Tällä hetkellä hänellä on omien sanojensa mukaan käynnissä kukkabuumi. Virkkaamiaan ruusuja, pelargonioita ja ordikedoja hän myös myy työpaikallaan Taivassalon museolla. Ideat virkkaustöihin löytyvät muun muassa netistä. – Rupean katselemaan ohjeita niistä aiheista, joita mieleen tulee. Jos ohjetta ei löydy, sovellan oman mieleni mukaan. Virkkaamisen suhteen pitää muutenkin soveltaa paljon, sillä ohjetta ei aina seurata ihan täysin ja ohjeet voivat myös olla eri kielellä, Aalto kertoo. Virkkaamisinto kulkee aaltoina: välillä Aal-

Mirkko Aalto opetteli virkkaamaan jo alakoulussa. Harrastus on hänelle mukavaa ajanvietettä. Kuvat: Mirkku Aalto. to virkkaa todella paljon erilaisia töitä ja vastapainona taukoa voi olla pitkäänkin. Virkkaamisen lisäksi Aalto valmis-

taa pienoismalleja. Hän on valmistunut Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta pienoismalliartesaaniksi vuon-

na 2015. – Olen tehnyt esimerkiksi Taivassalon museosta ja lapsuuteni ajan Raision keskustasta pie-

Taivassalon kirjastossa esillä oleva näyttely on Aallolle toinen. Hän kertoo suhtautuvansa avoimesti myös kolmanteen näyttelyyn tulevaisuudessa, jos mahdollisuus osuu eteen. – Tällä hetkellä keskityn virkkaamaan kukkasia ja myymään niitä. Työskentelen Taivassalon museon kahviossa, ja kun asiakkaita ei ole, virkkaan, Aalto kertoo. Virkatessa ja käsitöitä tehdessä Aallon hermot lepäävät. Vaikka malli olisikin vaikea ja työ vaatisi monta taukoa, on lopputulos vaivan arvoinen. – Käsitöiden parissa näkee aina lopputuloksen, mikä on hienoa. Homma myös aina lutviutuu, vaikka olisikin hankala työ. Kädentaitot ovat muutenkin hyvä taito osata varsinkin nyt, kun ei pääse liehumaan joka paikkaan. Tässä saa jotakin aikaiseksi. Mirkku Aallon näyttely on esillä Taivassalon kirjastossa 30. kesäkuuta asti. Liisa Kallio

10

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Kuvassa vasemmalta Pyhärannan maa- ja kotitalousnaisten hallitus Pirjo Maikola, Ulla Koivumäki, Mirja Harjunpää, Riitta-Liisa Valpola Sari From, Merja Vehanen, Satu Valpola, Riitta Impilä ja Sirkka Saarinen.

Pyhärannan maa- ja kotitalousnaiset 70 vuotta ”Olemme pieni ja pirtea maalaisnaisten yhdistys Pyhärannasta.” PYHÄRANTA Huhtikuun 11. päivänä vuonna 1951 muutaman naisen joukko kokoontui Pyhärannan Lahdenvainion kylässä perustamaan yhdistystä itselleen. Alussa olikin kyse Maamiesseuran naisosastosta. Ajan henkeä kuvaa hyvin se, että pöytäkirjaan on tarkkaan kirjattu osallistujien tittelit nimien eteen. Oli monta Emäntää, mutta myöskin yksi Rouvaksi tituleerattu. Nyt on tittelit heitetty pois ja yhdistyksen jäsenet ovat kaikki maalla viihtyviä, kotiseuturakkaita naisia, joille oma kunta Pyhäranta on sy-

dämen asia. – Onneksi on vielä mukana emäntiäkin, vaikka tämä ammattikunta on kovasti vähenemässä. Sitä en lainkaan ihmettele, kun tietää sen työmäärän, joka emännillä nykyäänkin on, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Valpola. Jäsenkuntaan kuuluu myös kaupunkilaisia, ja myös miespuolisia – rohkeita sellaisia, jotka eivät kaihda kuulumista naisyhdistykseen. Vuosien saatossa toiminta on muuttunut ajan hengen mukaisesti, mutta on myös perinteitä, joista

pidetään kiinni. Joka vuosi järjestetään kadentaitoihin liityvä kurssi. Viime vuonna opittiin kankaanpainantaa, tänä vuonna dreijausta. Kesäinen saunailta, kirkon kukitus ja kirkkokansan kahvitus kuuluvat jokavuotiseen ohjelmaan. – Joka vuosi loihdimme makuelämyksiä vuoden vihanneksesta, tänä vuonna kurpitsasta, kertoo Valpola. Valpola on iloinen siitäkin, että yhdistyksen lähipiiristä ja jäsenistä löytyy mukavasti taitavia ohjaajia. Aktiviteetteihin kuulu-

Vehmaa kauppaa Lääkäritaloa ikäihmisten asumistarpeisiin

vat myös teatteri- ja kesäretket. Tänä kesänä retken suuntana on Kemiö. Yhdistyksen hallitus kokoontui 20. toukokuuta puheenjohtajansa Sari Fromin ihastuttavassa puutarhassa, jossa kevään kukkaloisto oli kauneimmillaan. Muualla ansiotyössä käyvä Sari on myös tilan emäntä, ja politiikassakin mukana, joten puheenjohtaja on moneen ehtivä nainen. Koronaturvallisessa kokouksessa yhdistyksen hallitus suunnitteli juhlavuoden toimintaansa. Yhdistyksen historiikin kirjoittaja on jo löy-

detty ja 70-vuotisjuhlaa suunnitellaan pidettäväksi kulttuuriympäristössä Lahdenvainiossa Ylilaurilan tilalla. Joten yhdistys palaa aivan alkujuurilleen juhlimaan. Tässä juhlassa myös historiikki julkistetaan. – Ajankohtaa ei vielä uskallettu lukkoon lyödä. Koronapandemian jatkumisen vuoksi saattaa mennä ensi kesäänkin, pohtii Valpola. Pyhärannan maa- ja kotitalousnaiset ovat aina onnistuneet löytämään tekijöitä ja talkoolaisia sekä myös hallituksen työskentelyyn on aina

löytynyt ahkeraa väkeä. – Uusia jäseniä otetaan mielellään mukaan, mutta jäsenkampanjoita uusien hankkimiseksi ei ole ollut. Puskaradio ja toiminta ovat parhaita markkinoijia, kertoo Valpola. Kokoontumistiloja ja varoja toimintaansa yhdistys on saanut yhteistyökumppaneiden myötämielisellä tuella. Juhlakutsu lähtee aikanaan tietenkin myös heille teemalla. ”Kyllä maalla on mukavaa”.

Marko Vuosjoki

VEHMAA Vehmaan kunta haluaa myydä Vinkkilässä sijaitsevan Lääkäritalon yksityiselle palveluntuottajalle. Kunnan mukaan tilat voisi muuntaa senioriasunnoiksi, perhekodiksi tai kevyemmäksi ikäihmisten asumispalvelumuodoksi. Viimeksi tiloissa on toiminut päiväkoti. Vehmaa myy Lääkäritalon tarjousten perusteella. Kaupan myötä ostaja vapautuisi kiinteistöverosta viideksi vuodeksi. Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Korihaiden rinkiin taas omia kasvatteja

EN T S Y T S M! I O U YHD H T A AJ TIEDOTT Koetteko jäsenten

KORIPALLO Uudenkaupungin Korihait on tehnyt 1+1-vuotiset sopimukset seuran omien juniorien Akseli Arvosen ja Mio Hyvösen kanssa. Uusikaupunkilaisjoukkueella on tällä hetkellä sopimukset yhdeksän pelaajan kanssa, joista viisi on seuran omia kasvatteja. 17-vuotias Akseli Arvonen pelasi viime kaudella Korihaiden kakkosjoukkueessa läntistä II-divisioonaa sekä Turussa poikien 17-vuotiaiden SM-sarjaa. Korihaiden kakkosjoukkueessa ensimmäistä kertaa Korihait nosti seuran omat juniorit, Akseli Arvosen ja Mio Hyvösen, ykkösmiehistöön. miesten tasolla pelannut Akseli kirjautti parhaimmillaan 15 pistettä yhdes- Lehtosen kanssa edustava tivoituneita harjoittelijoi– Onhan tällä iso mersä ottelussa. Turussa hän Mio Hyvönen oli Akselin ta. Pojat olivat jo keväällä kitys, kun saamme nosmerkkautti joukkueen tavoin jo keväällä edus- harjoituksissa, ja nyt seu- tettua omia kasvattekolmanneksi parhaimmat tusjoukkueen harjoituk- raava askel on vakiinnut- ja edustusjoukkueeseen. keskiarvot pisteissä (8.6), sissa. Valtakunnallisella taa paikka ringissä, kertoo Seuran nuorille junioreiltehokkuudessa (10.4) ja tasolla Mio on Korihaiden Korihaiden päävalmentaja le liigajoukkueen kasvapeliminuuteissa (26:10) juniorijoukkueissa pelan- Jarno Nikula. tit voisivat toimia eräänollen avauskokoonpanos- nut 16-vuotiaiden poiki– He ovat meille tärkei- laisena tavoitteena, että sa kaikissa otteluissa. en I-divisioonaa kausina tä pelaajia harjoituksissa, heilläkin on mahdolliKaudella 2019-20 Akse- 2017-19. vaikka eivät vielä pelaa- suus päästä jonakin päili pelasi Korihaiden paiKaksi edellistä kaut- vaan kokoonpanoon yltäi- vänä edustusjoukkueedassa 16-vuotiaiden po- ta Mio on pelannut Rau- sikään. Sekin aika toivot- seen, Nikula toteaa. kien valtakunnallista ma Basketin joukkuees- tavasti jossain vaiheessa – Viisi omaa kasvattia I-divisioonaa tehden kes- sa. Kaudella 2019-20 Mio tulee, Nikula pohtii. edustusjoukkueessa on kiarvoiksi 15.5 pistettä ja teki valtakunnallisessa Edustusjoukkueen ko- tärkeä juttu niin seural7,4 levypalloa tehokkuu- 17-vuotiaiden I-divisioo- koonpanossa on tällä le, faneille kuin tukijoilden ollessa 17.8. nassa 13 ottelussa keski- hetkellä viisi Korihaiden le, Nikula päättää. määrin 14,2 pistettä, 5,8 omaa kasvattia. Nikula Samaa ikäluokkaa Aa- levypalloa ja 3,2 syöttöä. näkee omien kasvattien mos Nikulan ja Tommi – Akseli ja Mio ovat mo- tärkeyden laaja-alaisena. Seutusanomat vakka Jorma Kemppainen 2021

tavoittamisen tiedotusasioissa hankalaksi?

TIEDOTTAMALLA LEHDESSÄMME TAVOITATTE YHDISTYKSENNE JÄSENET KATTAVASTI! Olemme alueen ainut paikallislehti, jonka jakaa Posti aina täyspeittona, poislukien mainoskiellot. Mainoskiellossa oleville löytyvät ilmaiset näköislehdet ja noutopisteet ilmestymiskunnista. LEHTEMME JAKELUMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ 17.589 kpl, JOISTA JAETAAN SUORAAN ALUEEN ASUKKAIDEN LAATIKOIHIN JA LUUKKUIHIN 16.476 kpl! UUSIKAUPUNKI, LAITILA, PYHÄRANTA, KUSTAVI, VEHMAA JA TAIVASSALO!

voi oikein

YHDISTYSTEN ILMOITUSHINNAT EDULLISET! Esim. 1x30 pmm (leveys 40 mm, korkeus 30 mm) kokousilmoituksen hinta vain 38,81 (sis. alv ja laskutuskulut)

Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 050 568 5454 Ismo Viskari 045 111 6932

Ä! OTA YHTEYTT

SEUTUSANOMAT VAKKA

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

K U R K A I S T E L L M A

M A R I A N O R A A T

R O K S O T I T U T N K E N A E S S K U U K O O O T H O U T A A A

Citizen K

TUULAHDUS

11

?

A M O R A L I E N T O T O

K A R E

A R V A T P A I N T O S T A D I R J A K S

S T E A N A A V J A U T E P M O A L T E A T L I A T

ane LAI-

NAUS

F U T A R I A P O T I T I

N U P I

U R I N A O T H U R T E I M R A I R V I O T

T K A V A H A E T I R R A R A I M I A T I N T A K A A H T A V A T A A T A H A N A O N T A T O I V V E R A R A U N S O T A

S I T A A T A T R I K K I U S L L A I N O T T I

E L O K U V A

R O T U

K L O O N I T

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

Robin Hoodin rakas

1 000

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

ennakkoa

Sharif kuulokkeita kestävä

TAIMISTOJA

-

miehiä

valtio

rahakkeita

Kalevalassa x2

kerätä

irstas

ni

Ja

ta

ei

sukukieli

Toimittaja

Rokka

Salvador

k ot

Päätoimittaja

identtisiä

rynnäkkö

tykkänään

-TV

A

syötyjä

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus

hurjastelee meriviittoja

?

hillamaita

materiaalikoostuma

Toimitusjohtaja

metodeita

esi-

väite

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

KALOJA

scifileffa

Nevada

pyyntimesta

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

kiiriä

POHJA joukko koiria

SORSA

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

viljoja

Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

"

Sari Laurila

050 568 5454

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl

SEUTUSANOMAT

10. kesäkuuta 2021

Total reﬂex Innovatiivinen,

Boa®-kiinnitys on nopea, helppo ja tehokas. Se kestää kylmää ja kuumuutta, pölyä, iskuja ja vettä.

kevyt, hengittävä, heijastava Uudenlaiset tekstiilipäälliset antavat jalkojesi hengittää ja näkyvät hyvin pimeässä.

Hengittävä ja heijastava päällyskangas Dryfresh-sisävuori BOA®-kiinnitysjärjestelmä ESD

PU-vaahdosta tehty SALUS ESD -pohjallinen Naulaanastumissuoja PepPlate -välipohja Ultrakevyt PU/TPU-pohja Lasikuituinen turvakärki (200 J) Iskuja vaimentavat geelityynyt

Ulkopohjassa on kolme eri tiheyttä olevaa itsestään muotoutuvaa geelityynyä, jotka tukevat jalkapöytää ja kantapäätä. Geelityynyjen sijainti suhteessa toisiinsa sopeutuu sekä jalan sisä- että ulkokaareen, vaimentamalla näin tehokkaasti askeltärähdystä.

TOTAL REFLEX

30621

12

TURUN

ESD S1 P SRC

144 €

SOVELTUVAT MIKROELEKTRONIIKKATEOLLISUUTEEN NON WOVEN

YLI 80 VUODEN KOKEMUS JALKINEIDEN VALMISTUKSESTA

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

www.tamrex.ﬁ HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

PU

ultra light

36-39 (3-6)

10

40-48 (6½-13)

11

MONDOPOINT MONDOPOINT

LAHTI

Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU

Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

PORI

Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook