Ostamme autoja.
Rakkaus näkyy jätevesissäkin...
Myy omasi meille!
visa-auto.fi
SIVU 12
SEUTUSANOMAT
ava Seura estyy ilm lehti 20.2. to
4. VSK
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 6.2.2020
K
aihtimista alusteisiin
TORIN LAIDALTA
Meiltä Meiltä saat saat niin niin sälekaihtimet, sälekaihtimet, rullaverhot rullaverhot ja ja markiisit markiisit kuin kuin kaikki kaikki kodin kodin kalusteet kalusteet keittiökalusteista keittiökalusteista liukuoviin!
Vahantaantie 3, 1h+k+s+parvi, 70 m2. Pieni hirsirunkoinen koti. Varastorakennus, maakellari ja leikkimökki. Iso tontti 2490 m², joka on melkein kokonaan aidattu. Hintapyyntö 67.000 €
liukuoviin!
AAN! YÖS MUK
Liljalaaksonkatu Liljalaaksonkatu 15, 15, Uki, Uki, p. p. 842 842 1710 1710 Ti-pe Ti-pe 10-18, 10-18, la la 10-14 10-14
OMAKOTITALOJA, Laitila Kappelimäentie 1, 2h+k+kph+ ulkorak. n.60 m2. Idyllinen pieni hirsirunkoinen omakotitalo aivan keskustassa. Pieni ulkorakennus. Tontilla rakennusoikeutta jäljellä. Tontti 930 m2. Hintapyyntö 57.000 €
EDULLINEN M KOTIRUOKALOUNAS alk. ma-la klo 11-15
750
Oman keittiön tuoreet pullat ja munkit!
Lounaslista netissä www.rosamunda.fi Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 ark. 8-17, la 8-15
Vuokkokuja 13, 6h+k+khh+s+p+ autotalli, 191,5 m2. Siistikuntoinen tiiliverhoiltu rinnetalo maaseudun rauhassa. Talossa puulämmitys. Lisäksi tilava autotallirakennus. Tontin pinta-ala on 2870 m². Hintapyyntö 148.000 €
Katso kohteitamme www.oikotie.fi
Kiinteistötoimisto
ASKO VAINIO KY LKV
UUTEENKAUPUNKIIN!
25€ KAIKILLA MITTAUKSILLA 47€
Nettivarauksella, ei edellytä ennakkomaksua.
AJANVARAUS:
k1katsastus.fi | 0306 100 100
LAITILAN JÄÄHALLISSA LAUANTAINA 25.4. KLO 10-16
Pajalantie 6, 3h+k+s, 80m . Reilunkokoinen kolmio rauhallisella paikalla. Asunto on täysin alkuperäiskuntoinen. Toimiva pohjaratkaisu. Varasto ja autokatos. Hintapyyntö 85.000 € 2
energiaratkaisujen nykypäivän vaatimusten merkeissä!
LIIKETILA/ASUNTO, Laitila Vihtorinkatu 12, 2x liiketila ja 3h+k+s, 359 m2. Tässä puurunkoisessa rakennuksen päädyssä on isohko liiketila n. 240 m², joka on kolmessa kerroksessa. Toisessa päässä on erillinen n. 30 m²:n liiketila. Yläkerrassa on siistikuntoinen asunto 3h + k + s, n. 80 m². Osa tiloista vuokrattuna. Hintapyyntö 179.000 €
Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com
K1 KATSASTUS KATSASTUS
RIVITALOSTA, Laitila Kalevanpojantie 14, 3h+k+s, 83 m2. Siistikuntoinen kolmio toimivalla pohjaratkaisulla. Rauhallinen ja mukava taloyhtiö. Autokatospaikka ja varastotilaa. Hintapyyntö 108.000 €
TERVETULOA Meiltä
• huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut
Maksa osissa tai kerralla – SINÄ PÄÄTÄT!
www.euromaster.fi
Joustava ja turvallinen vaihtoehto autohuoltojen, varaosien tai lisätarvikkeiden maksamiseen. Laskun voit maksaa yhdessä tai useammassa erässä.AD-Erämaksulla AINA 30 vuorokautta korotonta maksuaikaa! Kysy lisää AD-Erämaksusta AD-Autokorjaamolta.
Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500, ark. 7-17, la 8-14, www.nesteuki.fi
TEMPUR on premium sänkyjen markkinajohtaja
Like no other TYYNYTARJOUS! TEMPUR EasyClean-tyyny (189€)
TYYNYTARJOUS! TEMPUR Millennium-tyynyt (alk. 129€)
149€
–20%
TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm alk. 4996 € (norm. alk. 6296 €). ETUSI 1300€. Hintaan sis. runko, jalat, TEMPUR-sijauspatja 7-9 cm. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.
Levysepänkatu 22
UUSIKAUPUNKI Hinnat koskevat henkilö- ja pakettiautoja. Nettivaraajan hinta voimassa ainoastaan verkkovarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua. Lisäksi mahdolliset päästömittaukset.
Tempur Brand Store Turku AVOINNA ark 10–18, LA 9–15 • puh. 045 8639 788 • Eerikinkatu 9, 20100 Turku • turku@tempur.fi
2
6. helmikuuta 2020
n Pääkirjoitus
n Kuntapäättäjän kulma
Tervetuloa perhevapaauudistus Tämän lehden sivulla 4 on esitelty alueellamme viime vuonna syntyneitä vauvoja. Koostimme vuoden 2019 vauvat yhteisilmoitukseen nyt ensi kertaa ja päätimme heti tehdä kokonaisuudesta vuosittaisen perinteen – niin paljon nuo pikkupiltit toivat iloa meidän toimitukseemme. Toivottavasti ilmoitus saa hymyn myös lukijoiden huulille. Viime vuonna Suomessa syntyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan enää 45 597 lasta, mikä on lähes 2 000 lasta vähemmän kuin toissa vuonna. Helsingin Sanomien julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla. Sama trendi näkyy Varsinais-Suomessa. Jos nykymeno jatkuu, väestö kasvaa jatkossa vain muualta muuttavien myötä. Turunkin väkiluku kasvoi viime vuonna 1 915 hengellä nimenomaan muuttovoiton ansiosta. Luonnollinen väkiluku sukelsi 223 ihmistä miinukselle. Nyt Turun kokonaisväkiluku on 193 246. Monissa muissa Varsinais-Suomen kunnissa ei olla yhtä houkuttelevia muuttajien näkökulmasta, mikä aiheuttaa monenlaista murhetta palveluiden kannalta. Kun väki vähenee, kunnissa pidot eivät yleensä parane. Viime viikolla hallitus tiedotti päässeensä sopuun perhevapaauudistuksesta, joka omalta osaltaan tulee helpottamaan lapsihaaveita. Jatkossa perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa 15 kuukauteen, joista yksi on korvamerkitty raskauden viimeiselle kuulle ja sen jälkeen seitsemän kummallekin vanhemmalle. Joskin omista vapaistaan voi siirtää toiselle 4 kuukautta. Uudistus helpottaa myös lapsen hankkimista yksin, sillä jatkossa yksinhuoltajat saavat yhtä paljon perhevapaita kuin muissakin perheissä. Vauvojen määrän vähenemiseen on varmasti yhtä monta syytä kuin on perheitäkin. Yksi suurimmista varmasti on työelämän pirstaloituminen ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus. Toisaalta myös perhesuunnittelu on entistä paremmalla tolalla, mikä vähentää yllätysvauvojen määrää. THL:n selvityksen mukaan aborttien määrä väheni selkeästi sen jälkeen, kun seksuaalikasvatus lisättiin opetussuunnitelmaan vuonna 2001 ja jälkiehkäisy muutettiin reseptivapaaksi. Nykyisin Suomessa tehdään abortteja verrattain vähän, puolta vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vaikka paperilla abortin tekeminen on Suomessa helppoa, käytännössä sitä voi joutua odottelemaan useita viikkoja, sillä pian 50 vuotta täyttävä aborttilainsäädäntö vaatii raskaudenkeskeytykseen lakiin kirjattujen perusteiden lisäksi kahden lääkärin hyväksynnän. Naisasialiitto Unioni valmistelee parhaillaan maaliskuussa julkaistavaa kansalaisaloitetta, joka tähtää aborttilainsäädännön muuttamiseen. Oma tahto 2020 -aloitteessa ehdotetaan toisen lääkärikäynnin sekä raskaudenkeskeytyksen ehtojen poistamista, jolloin tahtomattaan raskaaksi tulevien itsemääräämisoikeus parantuisi. Mukavia lukuhetkiä ja vauvaonnea niille, jotka sitä toivovat. Janica Vilen Päätoimittaja
Ihmeitä ei pidä odotella, niitä pitää tehdä! Olin viikko sitten työmatkalla Kuressaaressa, joka on Saarenmaan entinen pääkaupunki. Kaupungissa on 13 300 asukasta. Kuressaarella ja Uudellakaupungilla on paljon yhteistä. Molemmat kaupungit sijaitsevat syrjässä – niin Kuressaareen kuin Uuteenkaupunkiin on matkustettava, tultava varta vasten. Kuressaaren sijanti on kuitenkin haastavampi, saarella sijatsevalle kaupungille on matkustettava lautalla tai lentokoneella. Kävin tapaamassa Kuressaaren kaupunginjohtajaa ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, tuolloin hän kertoi kaupungin panostavan kulkuyhteyksiin ja lentokentän kunnostamiseen. Hyvät kulkuyhteydet ovat saarella sijaitsevan kaupungin säilymisen elinehto. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, lentokenttä on laitettu kuntoon ja parin kuukauden kuluttua alkaa uusi lentoreitti Tukholmaan. Saarenmaan päätiet on kunnostettu ja laivayhteydet lähisaariin on laitettu kuntoon. Seuraava askel on saada parempi ja isompi lentokone päivittäin lennettävälle Tallinnan ja Kuressaaren välille. Kuressaaren piispanlinna on kaupungin tärkein nähtävyys, onhan koko kaupunki rakennettu linnoituksen ympärille. Uskallan kuitenkin väittää, että yksikään nykyturisti ei matkusta Saarenmaalle vain katsomaan piispanlinnaa tai Kaalin meteoriittijärveä. Kunnan näkökulmasta nämä pakolliset nähtävyydet on pidettävä kunnossa, mutta uutta mielenkiintoista on keksittävä koko ajan lisää. Kaupungissa oli juuri avattu uusi perheille suunnattu elämyskeskus Thule Koda, jossa yhdistyvät tarinat ja alueen historia. Keskuksessa oli kaksi pienehköä elokuvateatteria, joissa toisessa, maksullisessa elokuvateatterissa pyöri kahdeksan eri filmiä yhden päivän aikana. Kerrottakoon sekin, että kaupungissa on olemassa toinenkin erinomainen elokuvateatteri, joten nyt niitä on kaksi. Kävin myös vilkaisemassa keväällä avattavaa VAU-keskusta, johon rakentuu kauppakeskus sekä perheille suunnattu liikunnallinen elämyskeskus. Toinen kauppakeskus elokuvateattereineen sijaitsee kaupungin toisella laidalla.
Saarenmaan majoituspalvelut ovat erinomaiset – kuusi kylpyläpalveluja tarjoavaa isoa ja pienempää hotellia, niiden lisäksi noin 100 erilaista majataloa, hotellia ja hostellia. Silti Saarenmaan oopperapäivien aikaan saarelta on vaikeaa löytää vapaata huonetta. Oopperapäivät syntyivät hieman vahingossa, erään opettajan pähkähullusta ideasta, joka ajoi karille. Onneksi ideasta osattiin ottaa koppi, eikä ammuttu erinomaista ideaa alas, vaan sen sijaan korjattiin alkuvaiheessa tehdyt virheet ja pyydettiin oikeat ihmiset apuun ja loppu onkin historiaa – Saarenmaan oopperapäivät on Baltian suosituin oopperafestivaali, jossa joka kesä rakennetaan väliaikainen 2000-paikkainen oopperatalo muutamaksi viikoksi. Kulttuurin lisäksi saarella vaalitaan urheilua. Yksi saaren tärkeimmistä tapahtumista on kansainvälinen ralli, joka sekin alkoi jo 1970-luvulla pienestä tapahtumasta ja kasvoi 20 vuoden aikana nykyisiin raameihinsa. Kuressaari valittiin myös tänä vuonna ensimmäisenä virolaisena kaupunkina yhdeksi Euroopan urheilukaupungeista. Saarelta löytyy myös kaksi luontoon rakennettua seikkailupuistoa. Sõrven majakka ympäristöineen laitettiin turistikuntoon jo jokin aika sitten, tänä kesänä Vilsandin majakka aukeaa yleisölle. Kaupungin pääkatu ja keskusaukio oli myös uudistettu yhteistyössä arkkitehtiliiton kanssa, kuten seitsemän muun virolaisen kunnan pääkadut ja keskustat. Tuloksia esitellään tänä vuonna Venetsian arkkitehtibiennaalissa. Tommy Tabermann kirjoitti aikoinaan, että ihmeitä ei pidä odotella, niitä pitää tehdä. Olikohan Tommy käynyt Saarenmaalla luennoimassa?
Jaana Vasama, sd. Uudenkaupungin valtuuston pj.
MLL juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan ystävänpäivätempauksella UUTISET. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri järjestää yhteistyössä S-ryhmän myymälöiden kanssa ystävänpäivätempauksen perjantaina 14.2. klo 17–19. Tempauksessa MLL:n paikallisyhdistykset jalkautuvat varsinaissuomalaisiin Saleihin, S-Marketteihin ja Prismoihin pakkaamaan asiakkaiden ostoksia Olet tärkeä -kestokasseihin ja toivottamaan hyvää ystävänpäivää. Tempaus järjestetään kaikkiaan 19 myymälässä ympäri maakuntaa. Vakka-Suomesta mukana ovat Laitilan ja Vehmaan S-marketit sekä Taivassalon Sale. – Lähdimme mielellämme toista kertaa mukaan tempaukseen. Tempauksen ajatuksena on yllättää ja piristää asiakkaidemme kiireistä arkea ystävänpäivän kunniaksi.
Saimme viime vuonna paljon positiivista palautetta asiakkailtamme ja totesimme, että pienellä eleellä voi saada aikaan paljon hyvää mieltä, sanoo Turun Osuuskaupan asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti. Ystävänpäivätempauksen yhteydessä vietetään myös MLL:n 100-vuotisjuhlavuotta. Perinteikäs järjestö on ollut vuosien varrella muovaamassa asioita, joita pidämme arjessamme tänä päivänä itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi neuvolasysteemin kehittäminen ja äitiyspakkauksen juuret juontavat MLL:n toimintaan. Tänä päivänä MLL:n työn painopisteenä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. – Hyvään lapsuuteen tarvitaan kaikkia
meitä aikuisia. Lapsista huolehtiminen on fiksua ihan maalaisjärjellä ajateltuna. Erityisen järkevää on tukea lasten, nuorten ja vanhempien hyvää arkea, toteaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson. Merkittävässä roolissa MLL:ssa on sen 27 000 vapaaehtoista, jotka toimivat muun muassa kouluilla, perhekahviloissa sekä tukihenkilöinä perheissä. – Haluamme ystävänpäivän tempauksessamme kutsua ihmisiä jatkamaan tätä 100 vuotta sitten alkanutta työtä. Näin lasten seuraavatkin 100 vuotta on turvattu. Vapaaehtoiseksi voi lähteä MLL:n olettärkeä.fi-sivuston kautta, Andersson kertoo.
UUTTA! KAUPALLAMME ON KÄYTÖSSÄ UNWASTED- RUOKAHÄVIKKISOVELLUS
TAKE-A SOUP KEITTOLOUNAS
Päivittäin vaihtuva keitto. Torstaisin aina hernekeitto.
4,49€/annos
Koulukatu 2, 23500 Uusikaupunki p. 044-766 1231
ma-la 7-21 su 9-21
ME KULJETAMME RUOKAOSTOKSESI KOTIIN ASTI • TEE RUOKAOSTOKSET VERKOSSA TAI K-RUOKASOVELLUKSESSA • NOUDA OSTOKSET KAUPALTA • TAI VALITSE TOIMITUS SUORAAN KOTIOVELLESI
www.k-ruoka.fi/ kauppa/k-market-pikkuherkku
TSS
3
6. helmikuuta 2020
Nyt kun toimit,
TUPLAEDUT POIMIT!
Talviremontin hyödyt + lasku vasta kesällä!
• Talvella sataa harvemmin vettä. • Routa ja lumi suojaavat pihaa. • Saat ilmaisen lumenpudotuksen kaupan päälle! • Lasku vasta 6 kk kuluttua remontin valmistumisesta.
Soita 02 3619 7961 vesivek.fi
Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on nostellut pyttyjä aiemmin urheilijana, mutta tämä palkinto meni ehdottomasti ykköspaikalle hänen sydämessään.
Laitilan kaupunginjohtaja ei osoittele muita, vaan tarttuu itse toimeen Varsinais-Suomen Yrittäjät myönsivät Laitilan kaupunginjohtajalle Elinvoiman edistäjä -palkinnon. 24. helmikuuta selviää, jatkuuko hänen uransa kaupunginjohtajana Laitilassa vai Raumalla. LAITILA. Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kävi 23. tammikuuta pokkaamassa Turussa Varsinais-Suomen Yrittäjien myöntämän Elinvoiman edistäjä -palkinnon. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa ja jatkossa pokaali siirtyy uudelle omistajalle aina vuosittain. Palkinto tuskin ainakaan heikentää Luukkosen mahdollisuuksia Rauman kaupunginjohtajakisassa, jossa hän on loppusuoralla yhdessä Raision kaupunginjohtaja Ari Korhosen kanssa. Molemmat haastateltiin Rauman kaupunginhallituksessa maanantaina, ja valtuusto äänestää valinnasta 24. helmikuuta. – Kahdella kärjellä nyt mennään. Totesimme, että meillä on kaksi niin hyvää ja tasavertaista hakijaa, että on oikeastaan makuasia, kumpi valitaan. Valtuusto saa äänestää, kommentoi Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi.
Luukkonen odottaa päätöstä rauhallisin mielin. – Minulla on siitä onnellinen tilanne, että työntöä ei ole, sillä Laitilakin on oikein hurmaava ja upea paikka tehdä töitä, Luukkonen toteaa. Laitilassa ei koskaan vastata ei Johanna Luukkonen oli saamastaan palkinnosta kiitollinen ja mykistynyt. – Tietysti olen yrittänytkin tehdä parhaani, mutta oli tämä silti yllätys, hän kiittelee. Hän näkee, että palkinto ja sitä edeltävä menestys ovat tiimipelaamisen tuotosta. – Meillä on kohta kaksi vuotta ollut aivan huikea elinvoimapäällikkö Juha-Matti Päivölä. Lisäksi meidän tekninen toimi on sellainen, että jos yrittäjä menee sinne, niin asioita aletaan heti miettiä ja rattaat laitetaan pyörimään. Luottamushenkilöt pitää myös mainita. Hallitus osaa arvioida asioita kriittisesti, mutta positiivisesti. Me ollaan sovittu, että kun yrittäjä soittaa, niin kukaan Laitilasta ei vastaa, että ei ole mahdollista, vaan vastaamme, että selvitetään, miten se voisi olla mahdollista, kertoo Luukkonen. Luukkonen kokee yritysyhteistyön luontevaksi, sil-
lä hänen puolisonsa on ollut yrittäjä 25 vuotta ja hän itsekin on aikanaan kokeillut siipiään yrittäjänä. Kaupunginjohtajana hän on todennut, että muutoksia saa, kun niitä lähtee itse tekemään eikä osoittele muita. – Kaupunginjohtajana on minun tehtäväni huolehtia siitä, että kaavoitukset ja olosuhteet ovat sellaiset, että jokainen yrittäjä pystyy toimimaan, laajenemaan ja saamaan avun siitä meidän verkostosta, hän sanoo. Toisaalta hyvien yrittäjien kanssa on helppo tehdä hyvää yhteistyötä. – Meidän yrittäjät eivät tule ruikuttamaan, vaan ovat itse aktiivisia ja idearikkaita, Luukkonen kehuu. Apua maahanmuuttajien työllistämiseen Luukkosen mukaan Laitilassa ollaan parhaillaan siinä tilanteessa, että yritykset eivät pysty kasvamaan, koska eivät löydä lisää työntekijöitä. Laitilan työttömyysaste on 3,2 prosenttia eikä muualta Suomesta enää muuteta niin helposti, koska töitä on omallakin kotiseudulla. Siksi olisi tärkeää keksiä helpottavia keinoja maahanmuuttajien palkkaamiseen. Näitä keinoja Laitila etsii yhdessä
muiden seutukuntien kanssa. – Pitäisi löytää jostain se taho, joka tukee yrittäjää maahanmuuttajan palkkaamisessa siellä yrityksessä, Luukkonen sanoo. Kunta kyllä huolehtii muusta kotouttamisesta. Laitilassa muunmaalaisia on nyt 6,3 prosenttia, mikä on Laitilan kokoisessa paikassa iso luku. – Erityistä Laitilassa on se, että meillä ei ole työttömiä maahanmuuttajia, vaan kaikki käyvät töissä. Olen monta kertaa sanonut, että sisäministeriöstä kannattaisi tulla katsomaan, miten meillä Laitilassa nämä hommat hoidetaan. Muutenkin hän soisi Laitilan hyvien käytäntöjen leviävän laajemmalle. – Meillä on aina käsinkosketeltava ja välitön tunnelma. Jos ihmiset eivät luota toinen toisiinsa, ei saada aikaan mitään. Se on asia, johon kiinnitän huomiota omassa johtamisessa. Pitää olla helposti lähestyttävä. Tykkään myös halata ihmisiä, hän päättää.
Janica Vilen
! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi
i .meh www a linikk Digik 4/7 2 auki
TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa. Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden. Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–pe 8–20, la–su 10–18 Raisio: Raisiontori 1 a, Raisio Ma–to 7.30–19, pe 7.30–16, la 9–13 Mehiläinen Uusikaupunki: Koulukatu 1 Ma–to 8–18, pe 8–16, la 9–12
Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.
4
6. helmikuuta 2020
Vuoden vauvat 2019 MIKAEL VILJAMI RIUTTULA 02.01.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Mikko Riuttula ja Anne Laine
LENA LOTTA JUSSINTYTÄR SALIN 23.2.19, Uusikaupunki Vanhemmat: Kati ja Jussi Salin
HELVI MALVIINA RÄMÖ
30.3.2019, Laitila Vanhemmat: Jenna ja Ville Rämö
OTAVA EDVIN LENNART VILEN 11.1.2019, Raisio Vanhemmat: Janica Vilen ja Mikko Seppälä
IIDA KAARINA TUOMINEN 16.3.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Teemu ja Kaisa Tuominen
OTAVA HEIKKILÄ
17.5.2019, Turku Vanhemmat: Elisa ja Jussi Heikkilä
JIMI UNTO JUHANI RAKKOLAINEN 7.6.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Johanna Wala ja Antti Rakkolainen
VERONICA STEVENS
5.9.2019, Kaarina Vanhemmat: Noora ja Nicholas Stevens
JUSTUS HAVIA 9.11.2019, Rusko Vanhemmat: Pinja Havia ja Roni Rantanen
ELLINOORA SILTANEN
13.6.2019, Naantali Vanhemmat: Marko Siltanen ja Johanna Siltanen
EMMA ALEXANDRA ISABEL
04.10.2019, Kaarina Vanhemmat: Susanne Närvänen ja Joonas Forss
NEEA ELLA ANNELI PIHKANEN
25.11.2019, Turku Vanhemmat: Annika ja Vesa Pihkanen
HELLY KALLIO
8.12.2019 , Uusikaupunki Vanhemmat: Anniina ja Tom Kallio
Nora Seikkula ja Henna Nieminen ovat nauttineet yhteisestä äitiyslomasta. Tänä keväänä molemmat palaavat kuitenkin takaisin työelämään.
Yrittäjäsiskoja on toivottu takaisin töihin päivittäin
Samaan aikaan äitiyslomalta työelämään Kustavilaiset siskot Nora Seikkula ja Henna Nieminen palaavat äitiyslomilta takaisin omien yritystensä pariin kevään aikana. Samassa kiinteistössä toimiva kahvila ja parturikampaamo luovat keskenään symbioosin – ihmisvirta kulkee usein molempien kautta. KUSTAVI. Noin kaksi vuotta äitiyslomalla olleet siskokset Nora Seikkula ja Henna Nieminen odottavat jo innolla työn tahdittamaan arkirytmiin pääsyä. Sisarukset ovat olleet aiemminkin samaan aikaan äitiyslomalla, mutta nyt molemmat ovat valmiita palaamaan töihin. – Onhan se kivaa olla samaan aikaan samassa elämänvaiheessa. Saa toiselta vertaistukea, voidaan kyläillä ja lapset voivat leikkiä keskenään. On kuitenkin kiva aloittaa taas työt, päästä takaisin siihen arkeen ja nähdä kaikki tutut asiakkaat, Seikkula kertoo. Nieminen on samoilla linjoilla isosiskonsa kanssa. – Odotan kyllä todella paljon töihin paluuta. Se tuo säännöllisyyttä ja arkirytmiä. Töissä saa olla myös jotain muutakin kuin äiti, kun on aikuista seuraa. Saa sen osan itsestään takaisin, joka on ilman lapsia, hän sanoo. Myös paikalliset ovat kovasti odottaneet sisaruksia takaisin töihin. Pyyntöjä tulee päivittäin. – Suurin piirtein heti synnäriltä tullessa kyseltiin, että milloin avaat taas. Se kyllä lämmittää mieltä, kun ihmiset kaipaa ja haluaa sinun tulevan
takaisin, Seikkula kertoo. Yritykset saavat voimaa toisistaan Nieminen perusti oman yrityksensä, Hennan parturikampaamon, vuonna 2012. Isosisko Henna seurasi esimerkkiä kaksi vuotta myöhemmin, kun kahvila Maggia avattiin. Yritykset sijaitsevat samassa kiinteistössä Kustavin keskustassa. Toisen paikan sulkeutuminen vaikuttaa heti toiseen yritykseen. – Kampaamokin on aika pienessä tilassa, ja se rakennus on aika kolkko ilman kahvilaa. Oli tylsää, kun Nora oli jo jäänyt äitiyslomalle ja itse tein lyhennettyä viikkoa. Ihmisvirta on ihan erilainen, kun molemmat yritykset ovat auki. Kahvilaan tullessa ihmisille tulee mieleen, että pitikin varata aika kampaajalle. Jos minulla taas venyy edellinen asiakas, niin voi sanoa, että mene tuonne kahvilan puolelle odottamaan niin tarjoan kahvit, Nieminen selittää. Niin kahvila kuin kampaamo ovat ympärivuotisesti avoinna. Ero kesän ja talven välillä sesonkikunnassa on suuri. – Harva paikka on auki talvella, joten on kiva nähdä ihmisiä muuallakin kuin ruokakaupassa. Yrittäminen täällä on sesonkiluonteista, joten kesällä töitä tehdään aamusta iltaan ja talvella otetaan rauhallisemmin, Seikkula kertoo. Paikalliset saavat myös siskoilta kiitosta. – Talvella saa hädin tuskin omiaan takaisin, mutta silloinkin halutaan olla saatavilla. Kesään verrattuna ero on iso, mutta paikalliset käyvät
erittäin kiitettävästi talvella, Nieminen sanoo. Pintaremonttia ennen avajaisia Seikkulan ja Niemisen töihin paluuseen vaikuttaa suuresti Kustavin ilmainen päivähoito. Se madaltaa molempien kynnystä palata työelämään varsinkin, kun he toimivat yrittäjinä. – Asiakaskunnan kokoamiseen menee hetki, ja alussa täytyy tehdä kaikki hankinnat. Sen takia ensimmäisinä kuukausina tuskin tekee voittoa. Siksi täytyy miettiä, milloin on järkevää palata töihin. Kun päivähoito on ilmaista, on yksi iso huoli pois olkapäiltä, Nieminen kertoo. Seikkula on samoilla linjoilla siskonsa kanssa. – Kustavin päiväkoti on hienosti hoidettu, ja sinne voi huoletta jättää lapset, kun on tutut hoitajat. Kyllä se vaikuttaa suuresti siihen, milloin itse palaa työelämään. Nieminen palaa ensimmäisenä takaisin kampaamonsa pariin helmikuussa. Kahvila Maggia aukeaa myöhemmin huhtikuussa juuri ennen kesäsesonkia. Molemmissa yrityksissä on uudistuksia luvassa, sillä ennen työn alkua siskot remontoivat toimitiloja. Muuten toiminta jatkuu heidän mukaansa samalla hyvällä meiningillä kuin aiemminkin, vaikka uudistuksiakin on luvassa. – Myyjät ovat kuitenkin samat, siskokset lisäävät.
Liisa Kallio
5
6. helmikuuta 2020
Laitilalaisäidit pitävät yhtä Pienten lasten vanhemmat jäävät usein arjessaan yksin, kun ystävät juoksevat oravanpyörää työelämässä. Lapsia syntyy joka vuosi vähemmän ja vähemmän, ja siksi samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä voi olla vaikeaa löytää. Laitilassa viisi äitiä lyöttäytyi yhteen vauvavuonnaan 2015 ja pitää tiiviisti yhteyttä edelleen. LAITILA. Laitilan Kaivolan kylässä Rämön perheen kodissa on kova kuhina ja iloinen puheensorina, kun toimittaja astuu ovesta sisään. Paikalla on viisi äitiä ja heidän yhdeksän lastaan. Normaalisti lapsia on kymmenen, mutta tällä kertaa yksi ei päässyt mukaan. Naiset ovat nimenneet porukkansa äitikerhoksi. – Oli ihanaa, että tämä ryhmä perustettiin. Erityisesti silloin ekana vuonna oli mahtavaa, kun kaikki puhuivat ihan avoimesti kaikki härskeimmätkin vauvaperheen jutut. Sellaista tukea ja ymmärrystä ei olisi saanut mistään muualta, muistelee Anna Jäppinen. Jäppisen lisäksi äitikerhoon kuuluvat Jenna Rämö, Janika Ekfors, Linda Venho ja Jemi-
Ja vaikka hektisessä lapsiperhearjessa ei aina ehdi kylään, niin whatsappissa on helppo jatkaa keskustelua.
Kuvassa vasemmalta Janika Ekfors ja hänen lapsensa Elmeri ja Viljami Pere; Linda Venho ja hänen lapsensa Linnea ja Hugo Lamppi; Jenna Rämö ja hänen lapsensa Hilda, Hertta ja Helvi Rämö; Anna Jäppinen ja hänen lapsensa Lilian Laurén sekä Jemina Wallin ja hänen poikansa Eemil Jousamaa. Kuvasta puuttuu Annan toinen lapsi Amanda Laurén.
na Wallin. Kaikki ovat samaa mieltä. – Tässä porukassa ei ole mitään sensuuria. Kaiken on aina saanut sanoa ja kaikkeen on aina suhtauduttu ymmärtäväisesti, he toteavat. Välillä whatsapp-ryhmässä on vaihdettu kuvia jopa näppyläisistä vauvan pyllyistä ja mietitty porukalla, mikä rokko Laitilassa jyllää. Enterorokkohan se lopulta oli. Perhevalmennuksesta perhetutuiksi Äidit tapasivat toisensa ensi ker-
ran neuvolan perhevalmennuksessa elokuussa vuonna 2015, kun kaikki odottivat esikoistaan. Loppuvuodesta syntyi sitten viisi vauvaa. Anna ja Jemina olivat jopa samaan aikaan synnyttämässä. Alkuvuodesta 2016 suurin osa aloitti vauvauinnin, jossa he tapasivat kerran viikossa. Lisäksi he päätyivät samaan Tanssitan vauvaa -ryhmään. Kun kesällä molemmat harrastukset jäivät tauolle, Jenna päätti kutsua koko porukan kylään. – Olin juuri muuttanut Laitilaan, enkä tuntenut täältä oikeas-
taan ketään muita, hän muistelee. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen oli selvää, että ystävyys tiivistyisi ja tapaamisia jatkettaisi. Aluksi viisi äitiä ja viisi vauvaa tapasivat kerran kuussa. – Se oli kyllä pelastus silloin kun oli yksin kotona ensimmäisen lapsen kanssa, eikä kenelläkään tutulla ollut samanikäisiä lapsia. Olen vielä luonteeltani vähän sellainen tarkkailija, joten en oikein viihtynyt missään vauvakahviloissa, joissa olisi voinut tutustua muihin äiteihin, Janika toteaa. Pikkuhiljaa osa palaili työelä-
189
00
mään ja osa alkoi odottaa seuraavia lapsia. – Nykyään me tavataan koko porukalla kaksi kertaa vuodessa: äitikerhon vuosipäivänä heinäkuussa ja esikoisten synttäreiden aikoihin pikkujouluissa, Jenna kertoo. – Eli ihan liian harvoin, muut toteavat. – Mutta nähdään me toisiamme useamminkin äitien kesken ja pienimmissä porukoissa. Aina, jos ollaan oltu jonkun kanssa samaan aikaan äitiyslomalla, niin on taas ollut enemmän aikaa tavata, Jenna jatkaa.
Leikitään ja riehutaan Äitien keskustelut soljuvat juuri alkaneista lasten balettitunneista peurakolareihin ja uusiin työkuulumisiin. Samaan aikaan lastenhuoneessa riittää menoa ja meininkiä. Pari lasta kiipeää puolapuita, kolme leikkii Ryhmä hau -koirien kanssa, yksi lastaa leikkiautoja parkkitaloon, toinen meni vessaan ja kolmas juomaan. Joku otti lelun toisen kädestä ja pyysi sitten anteeksi. – Yleensä me leikitään, riehutaan ja juostaan. Ja varotaan, ettei Helvi jää jalkoihin, 4-vuotias Hilda tiivistää kaverusten puuhat. Lapsista tullut hyviä kavereita keskenään. – Kaikki on tosi kivoja, Hilda sanoo ja antaa muille luvan kiivetä hänen uuteen hienoon yläsänkyynsä. Ensimmäisellä tapaamisella vasta yksi lapsista osasi kävellä. Nyt esikoisilla riittää vauhtia ja pienemmät kasvavat perässä. Vuosien varrella myös perheiden isät ovat tulleet tutuiksi. Janica Vilen
KOTI KUNTOON VINYYLILANKKU GOODIY CHLOE MOVE OAK BROWN TAI WHITE KL32, ANIS 2423, 2,562 m 502095551
2
1995 m2
JATKOTIKAS TIKLI 4,3 M PANEELIVALAISIN EGLO SALOBRENA LED 450X450
PANEELIVALAISIN EGLO SALOBRENA LED 600X300
29
29
2700 lm, 4000 K Valkoinen 501980481
90
2700 lm, 4000 K Valkoinen 502039744
UUSIKAUPUNKI
Ketunkalliontie 6, 23500 Uusikaupunki Ma-pe 7-18, la 8-14, su suljettu P. 02842 7100
90
PARKETTI, 13 mm, 2,66 m 502142210 50214687
2
2790 m2
BIOLAN PIHAKOMPOSTORI 220 ECO, tummanharmaa 501357183
44900
2-osainen, A43, 8+8-askelmainen 500975412
9900
LASTULEVY 22X600X2400 P6
Pontattu TG4 Kronospan 1,44 m2, 500949117
11
90
SEINÄLAATTA USVA 20X25, valk., kiiltävä 1,0 m2 502046446
k-rauta.fi Tarjoukset voimassa 15.2. 2020 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. Ei ennakkovarauksia, eikä jälleenmyyjille. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.
7
90 m2
6
6. helmikuuta 2020
Täysin uusi
Uutuudet nyt esittelyssä!
Rakkaudesta mukavaan autoiluun
Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu!
Renault CAPTUR
Renault TRAFIC ja Renault MASTER NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)
Takuu jopa 6 vuotta* Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition
Täys-led ajovalot aina vakiona Reilusti isompi kun aiemmin, +11 cm Muunneltava suuri tavaratila, jopa 536 l
Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition
33 190 € sis. toim.kulut
Hinta alkaen
38 290 € sis. toim.kulut
CAPTUR TCe 100 Life
19 990 €
Iso muokattavissa oleva kosketusnäyttö ja mittaristo
MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!
TCe 100 Life 19 990 €, WLTP CO2 133 g/km, yhd. kulutus 5,9 l/100 km. Automaatti alkaen TCe 130 EDC Zen 24 590 €. WLTP CO2 139 g/km, yhd. kulutus 6,2 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. *)Takuu 6 vuotta / 100 000 km veloituksetta 31.3.2020 mennessä rekisterötyihin autoihin.
Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km. Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.
YLI 300 vaihtoautoa, joista 100 Raisiossa Täysin uusi
Renault CLIO
27.900
28.900
Enemmän kuin kaunis
Mercedes-Benz CLA 180 A Premium Busin. Panoraamakattoluukku, Park Assist ,57 tkm -16
Mercedes-Benz A 220 CDI 4Matic A Premium Business (MY14) 64 tkm -14
Varustetason korotus veloituksetta:
Ford FOCUS 1,5 TDCi 120 S/S PShift Edition 5ov (18) 42 tkm -18
SCe 75 life 16
17.500 Mini HATCHBACK 5-ov One 102 hv Salt II 12 tkm -16
990 €
TCe 100 Zen 17 590 € nyt 16
990 € 590 €
Audi A3 Sportback Bsn Sport PHEV 1,4 TFSI e-tron S tronic 69 tkm -15
17.900
22.900
22.900 Hyundai I30 WAGON 1,4 T-GDI 7DCT Comfort 42 tkm -18
25.490
Skoda YETI 1,2 TSI Elegance DSG (MY15) 48 tkm -14
17.490 Renault CAPTUR TCe 90 Zen (MY18.A) 8 tkm -18
16.900 Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Comfort A 88 tkm -14
TCe 100 Intens 18 990 € nyt 17
Lisäksi talvirenkaat alkuperäisin vantein veloituksetta! Kokonaisetusi jopa 2700 € Malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km. Hinta sis. toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Erikoishintoja ei voi yhdistää muihin etuihin tai kampanjoihin ja autot on rekisteröitävä 31.3.2020 mennessä. Tarjous voimassa 31.3.2020 asti.
KOLME HYVÄÄ SYYTÄ ostaa Pelttarilta vaihtoauto:
Tarjoukset voimassa 31.1.2020 asti.
16.700 Volkswagen GOLF Trendline 1,0 TSI 63 (MY18) 51 tkm -18
1
Kiinteä rahoituskorko
0,99%
+ kulut*
Esim. Auton hinta 20000 €, käsiraha 5.000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 15.000 €, rahoitusaika 48 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 324,17 €, todellinen vuosikorko 3,69 %, luottokustannukset yhteensä 1 136,22 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 21 136,22 €. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.
2
Pelttari Plus
LISÄTURVA
Opel CORSA 3-ov Color Edition 1,4 Twinport 74 Sporttinen OPC-Line pak.118 tkm -11
99€
Pelttari Plus lisäturva vaihtoautoihin - huoletonta autoilua ja turvaa vaihtoautokauppaan. Tutustu lisäturvan ehtoihin kotisivuillamme.
Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10–14 puh. 044 560 1282
7.790
9.900 Toyota AURIS 1.6 Dual VVT-i Linea Sol 5ov 118 tkm -09
HUITTINEN
Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297
3
REILU HYVITYS
nykyisestä autostasi Hyvitämme pihaan ajetusta autostasi vähintään 999 € vaihdossa yli 5.000 € vaihtoautoihin. Hyvitystä voidaan käyttää rahoituksen käsirahana.
7
6. helmikuuta 2020
Pyhärannan historiikki julkistetaan sunnuntaina 9.2.
”Tuall metän takan ja niämen kannall om Pyhärant...” Rauno ja Sauli Luttisen yhteistyönä syntynyt yli 500-sivuinen historiateos kertoo suomalaisen maaseudun rakennemuutoksesta Pyhärannan paikallishistorian kautta. Tarkasteluaika ulottuu 1800-luvun lopun nälkävuosista nykypäivään. Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Pyhärannan Kaukan kylätalolla sunnuntaina 9. helmikuuta klo 15 alkaen. PYHÄRANTA. On iltapäivähetki Hannulassa, 1700-luvulta peräisin olevassa pyhärantalaisessa maalaistalossa, joka toimii Rauno ja Eeva Luttisen kotina, ateljeena ja galleriana ja jonka pihapiirissä kesäisin pidetään Hannulan konsertti- ja taideyhdistyksen tapahtumia. − Meidän molempien juuret ovat Pyhärannassa. Hannula hankittiin vuonna 1998 ensin vapaa-ajan asunnoksi. Turussa asuttujen vuosien jälkeen muutimme tänne pysyvästi. Tämä on ollut alun alkaen isoisäni sisaren talo, se oli ollut jo jonkin aikaa tyhjillään, kun hankimme sen, kertoo Rauno Luttinen. Alun perin Åbo Akademissa
ja Turun yliopistossa opiskellut ja opettanut historioitsija julkaisee nyt yhdessä Sauli Luttisen kanssa mittavan historiateoksen ”Tuall metän takan ja niämen kannall om Pyhärant... Vakkasuomalaisesta maalaispitäjästä asuinkunnaksi”. Kirjan tekstit ovat Rauno Luttisen, taitto ja typografia Sauli Luttisen käsialaa. − Eeva-vaimoa pitää kiittää, hän on tämän työn aikana pitänyt tasapainon ja hienosti ohjaillut taustalla, tukenut, mutta myös jättänyt rauhaan ja ollut puuttumatta asioihin, Luttinen myhäilee. Kirja rakentui kuvien ympärille Rauno ja Sauli Luttisen kirjallinen yhteistyö alkoi vuonna 1999, jolloin ilmestyi Ars Assicurata, teos Sampo-konsernin taidekokoelmista, jonka Rauno Luttinen ja Berndt Arell yhdessä kirjoittivat ja Sauli Luttinen taittoi. Tämän jälkeen seurasi muitakin yhteisiä kirjaprojekteja, muun muassa Pyhärannan kirkon historia. Siinä yhteydessä Pyhärannan silloinen kirjastonhoitaja ArmiTuulikki Kraappa mainitsi kirjaston vanhojen kuvien kokoelmasta.
Kuva: Terttu Ylivuoren, o.s. Valpio valokuvakokoelma.
− Kokoelma sisälsi noin 150 kuvaa Pyhärannasta. Kuvista oli luettelo, mutta ei numerointia eikä mitään yhteyttä kuviin. Näistä kuvista tein kouluille kuvanäyttelyitä, ja laadin niihin pitkät selitystekstit, kertoo Luttinen. − Sauli tuli tähän työhön mukaan ja ehdotti, että kuvista saisi hienon kirjan.
Kotiseutuyhdistyksen perinneilloissa Luttinen oli tavannut ihodelaisen, nyt jo edesmenneen, historian harrastajan Jukka Saarisen, josta tuli merkittävä apu kuvien alkuperän selvittämisessä. Kuvakokoelman perusteella Luttinen alkoi hahmotella kirjan jäsentelyä. Myöhemmin kuvamateriaalia on saatu lisää muun
muassa useista koti- ja sanomalehtiarkistoista. Muutokset näkyvät ihmisten arkipäivässä Kirja on suomalaisen maatalouden rakennehistoria, Pyhäranta on se kohde, kenttä, jonka kautta asiat esitetään. – Kirja on tarkoitettu myös tuleville sukupolville. Tarkoi-
tuksellinen valinta oli, ettei tässä yksittäisiä henkilöitä juurikaan esitellä, koska puhutaan suurista linjoista ja kehityskaarista, luonnehtii Luttinen − Maaseudun rakennemuutos on ollut raju, lähes kaikki on viimeisten vuosikymmenten aikana ajettu alas. Maa- ja metsätalouteen liittyneet muutokset ovat heijastuneet monille muille maaseudun elämän alueille, kuten liikenteeseen, kauppa- ja pankkitoimintaan sekä opetukseen ja kulttuuriin. − Maatalouden alasajo ei ole täällä kuitenkaan aiheuttanut maaltapakoa. Sen sijaan Pyhärannasta on tullut nukkumalähiö, josta käydään enimmäkseen töissä muualla, Luttinen jatkaa. Historiateoksen on kustantanut Hannulan konsertti- ja taideyhdistys HANTLA ry. Tukea teoksen valmistumiseen on saatu useilta eri yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. Osa kirjoista on myyty jo ennakkoon. Julkistamistilaisuudessa Kaukan kylätalolla kirjaa on myytävänä, siellä on myös kaikilla ennakkotilaajilla mahdollisuus lunastaa kirjansa. Myöhemmin kirjaa voi tiedustella Rauno Luttiselta. Helka Suomi
8
6. helmikuuta 2020
Saralle ja Helmille maistuvat kaikki kouluruoat Vehmaan yhtenäiskoulun ruokailu on saatu sujumaan mallikkaasti. Koululaisten suosikkeja ovat pinaattilätyt puolukkahillon kera. VEHMAA. Tutustuimme viime viikon keskiviikkona, tammikuun 29. päivänä Vehmaan yhtenäiskoulun ruokailuun. Yhtenäiskoulun lähes 200 oppilasta kävivät luokittain ruokailemassa yhteisessä ruokasalissa, eikä tungosta syntynyt – ruokailujen aikataulutus siis toimii hienosti. Tarjolla olleet broilerikeitto ja tuoreet sämpylät näyttivät maistuvan kaikille koululaisille. Kello 11 alkaneen ruokailun viimeiset ruokapöydässä istujat olivat kuutosluokkalaiset Sara Susi ja Helmi Laine. Kummallakaan ei ollut moitteita broilerikeitosta, kuten ei ylipäätään Vehmaalla tarjottavasta kouluruoasta. – Hyvää oli, niinkuin kouluruoka yleensäkin, totesi Helmi. Helmi ei siltä istumalta keksinyt omaa ykkössuosikkiaan kouluruoista, mutta kertoi pitävänsä erityisen paljon makaronilaatikosta – niin koulussa kuin kotonakin. Sara sen sijaan kertoi oman suosikkinsa, joka
yllätti ainakin allekirjoittaneen toimittajan. – Puurot ovat tosi hyviä, etenkin marjakeiton kanssa, paljasti Sara. Keskuskeittiön valmistama ruoka saa kehuja Sara ja Helmi, esikoulusta asti samalla luokalla olleet ja toistensa parhaat kaverukset kävivät ennen yhtenäiskoulun valmistumista Kirkonkylän koulua. Sielläkin kouluruoka oli molempien mielestä maukasta. – Minusta kouluruoka on aina ollut yhtä hyvää. Ei yhtenäiskoulussa ruoka ainakaan huonompaan suuntaan ole mennyt. Ja nykyinen ruokailusysteemi on kivempi, kehuu Sara yhtenäiskoulun ruokalinjaston toimivuutta. Yhtenäiskoululla tarjottava ruoka tulee Vehmaan kunnan keskuskeittiöltä, joka toimii terveyskeskuksen yhteydessä. Kysyttäessä, mitä ruokia tytöt kouluruokailuun toivoisivat, kumpikin on aluksi kovin vaatimaton – nykyisiin ruokiin ollaan selvästi tyytyväisiä. Hetken mietittyään tytöt paljastavat tyypilliset herkkuruokasuosikkinsa. – Pitsaperjantai olisi kyllä
Sara Susi ja Helmi Laine kehuvat kilvan Vehmaan yhtenäiskoulun kouluruokaa. Jos jotain ekstraa tytöt toivovat, se olisi aina silloin tällöin perjantaisin tarjottava pitsa.
koulussakin kiva – edes silloin tällöin, nauraa Sara. – Kinkku-ananaspitsa kelpaisi minulle, myötäilee Helmi kaverinsa ideaa. Pinaattilättyjen menekki on huima Vehmaan tarjoilukeittiössä – jossa toki voitaisiin valmistaakin kouluruoka – hääräävä suurtalouskokki Katja Kalpi paljastaa tarkemmin koululais-
Yhdistys - tarjoa vastuullinen Kesäduuni OP Lounaisrannikon piikkiin OP Lounaisrannikko tarjoaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. Kesäduuni OP:n piikkiin kampanjassa toimialueemme; Uudenkaupungin, Laitilan, Maskun ja Kustavin yhdistykset voivat palkata nuoren kahdeksi viikoksi kesäduuniin OP:n piikkiin. Tule toteuttamaan unelmia ja tarjoa nuorelle vastuullinen kesätyö. Yhdistyksen edustaja - hae lahjoitusta 29.2.2020 mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/LOPKesaduuni2020yhdistys
ten suosikkiruokia. – Makkarakastike on varmasti perinteisestikin yksi suosikeista. Minulle itselleni oli yllätys, että lapset pitävät valtavasti pinaattilätyistä – ja vieläpä puolukkahillon kanssa, kertoo Kalpi. Pinaattilättypäivänä kokki saakin olla tarkkana, että herkkua varmasti riittää kaikille. – Vähän pitää vahtia, että kaikki ottavat aluksi vain yh-
den pinon lättyjä. Mutta mielestäni lapset ovat hyvin oppineet linjastoruokailun periaatteet. He ottavat itselleen oikean kokoisia annoksia, kaikille riittää ruokaa eikä ruokahävikkiä juurikaan esiinny, kehuu Kalpi yhtenäiskoulun oppilaita. Myös koulun rehtori, koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki on havainnut ruokailun toimivuuden.
– Aluksi vähän jännitti, miten aikataulutettu ruokailu sujuu. Pelkäsin vähän, että syntyy tungosta. Mutta ei hätää, oppilaat ovat hyvin oppineet linjastoruokailun, ja aikataulutkin pitävät. Kaikki ehtivät rauhassa syömään ruokailulle varatussa ajassa, kiittelee rehtori oppilaitaan. Marko Vuosjoki
KIERRÄTYSTAKUU
Sohvat ja patjat kerralla kuntoon ja kiertoon. Säästä suurien kalusteiden kierrätysmaksuissa. Kannamme uudet sisään ja vanhat ulos, kun ostosten arvo on väh. 1000€. VANHOJEN KALUSTEIDEN KIERRÄTYS VELOITUKSETTA *
3.2.2020 - 1.3.2020 * Sohvien ja sänkyjen kierrätys veloituksetta, kun ostosten arvo väh. 500 €. Lisäksi ilmainen kotiinkuljetus ja vanhan poisvienti yli 1000 € ostoksiin.
Denver 3 h. mekanismisohva
Hilding Original -jenkkisänky
Leveys 195 cm
160 x 200 cm, sis. sijauspatjan ja jalat
995,-
998,-
(1250,-)
Lisätietoja: op.fi/lounaisrannikko
Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!
9
6. helmikuuta 2020
Kutsu yleisötilaisuuteen Turun ratapihan ja Turku – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelma Turun ratapihan ja Turku – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelma on osa Helsinki –Turku nopea junayhteys -hanketta, joka lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä tuo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Ratasuunnitelma koskee Turun henkilö- ja tavararatapihaa sekä Turku – Kupittaa kaksoisraidetta. Yleisötilaisuus järjestetään: Aika: to 13.02.2020 klo 18.00–20.00 Paikka: Valtion virastotalo, AITIOPAIKKA-sali, Itsenäisyyden aukio 2, 20800 Turku Tilaisuudessa esitellään ratateknisiä ratkaisuja sekä vaikutusarviointeja. Tilaisuus on avoin kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille.
Luontopolkuilta täytti kiitettävästi Taivassalon yhteinäiskoulun ruokalan.
Taivassalon luontopolkuilta veti lähes 40 osallistujaa Paikalliset ihmiset ja luontopolkuhanketta vetävä työryhmä kerääntyivät Taivassalon yhteiskoulun ruokalaan keskustelemaan mahdollisesta luontopolusta ja sen paikasta. Kunnan työryhmällä on seuraavaksi edessä syventyminen eri vaihtoehtoihin. TAIVASSALO. Torstaina 30. tammikuuta järjestetyn luon-
topolkuillan tarkoituksena oli kuulla kuntalaisten mielipiteitä, toiveita ja ideoita luontopolusta ja sen sijainnista. Kaksituntisen keskustelutilaisuuden aikana esiin nousi kysymyksiä maanomistajien lupien hankkimisesta, polun ylläpidosta ja eri vaihtoehtojen läpikäymisestä. Esimerkiksi tilaisuuteen osallistuneet miettivät sitä, että voisiko tulevaan luontopolkuun liittää kulttuurillisia
Kyläyhdistysten edustajille jaettiin tilaisuudessa kartat oman kylän alueesta.
kohteita. Osallistujat toivat myös esiin paljon ehdotuksia luontopolun sijainnista ja jo olemassa olevien reittien hyödyntämisestä. Tulevan luontopolun voisi mahdollisesti yhdistää johonkin vanhaan polkuun. Muutama osallistuja toivoi myös, että luontopolku sijoitettaisiin meren lähettyville. Myös roskaaminen ja hyvän opastuksen hankkiminen herätti keskustelua. Kuntalaisten mielipiteet halutaan kuuluviin Alun perin luontopolkuhanke lähti liikkeelle joulukuussa 2018 Pauli Kurkilahden valtuustoaloitteena. Seuraavana syksynä perustettiin hankkeen oma työryhmä, johon kuuluu kunnan työntekijöitä ja neljän eri kyläyhdistyksen edustajajäseniä. Luontopolkutyöryhmään kuuluva Taivassalon vapaa-aikasihteeri Leila Gröndahl oli oikein tyytyväinen järjestettyyn kes-
Tilaisuudessa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä. Lisätietoja hankkeesta on saatavilla hankkeen verkkosivuilta: https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/helsinki-turku-nopean-ratayhteyden-jatkosuunnittelu/turun-ratapihat#.XihPSMgzaUk
kustelutilaisuuteen. – Luontopolku herätti hyvin keskustelua ja ihmiset saapuivat paikalle. Toivon, että tästä tulee jatkoa vielä ja saadaan tänne kuntaan uutta toimintalinjaa, jossa osallistetaan ihmisiä ja kuullaan heidän mielipiteitään, hän kertoo. Seuraavaksi työryhmä kokoontuu käymään läpi palautteita luontopolkuun liittyen. Ryhmällä on Gröndahlin mukaan hyvä käsitys eri reittivaihtoehdoista. Tarkoituksena on löytää alueet, joihin ryhmä syventyy tarkemmin. Sen jälkeen se voi aloittaa keskustelut maanomistajien kanssa. – Sen lisäksi työryhmä kartoittaa reitin tyypin, että tuleeko luontopolku vai kulttuuripolku. Myös kyläyhdistysten mielipiteet kuullaan sen suhteen, mitä he haluaisivat mahdollisesti alueillaan tehdä. Liisa Kallio
Lisätietoja suunnitelmasta antaa projektipäällikkö Heidi Mäenpää, heidi.maenpaa@vayla.fi, puh. 029 534 3819 Tervetuloa!
LASITUKSET
TERASSILLE JA PARVEKKEELLE Kotimaiset lasitusjärjestelmät 5 vuoden takuulla.
Varaa aika maksuttomaan arviokäyntiin tai henkilökohtaiseen esittelyyn. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa. Näet kuvia valmistuneista ja valmistuvista kohteista. Voit tutustua tarkemmin meihin nettisivujemme kautta. Terassilasit liukulasit parvekelasit aukkolasit kaidelasit kaiteet sisälle/ulos terassijärjestelmät takaneduslasit Lasikeskus Finland Oy p. 044 244 2553 juha.henriksson@lasikeskus.fi www.lasikeskus.fi
Pähkinäpensaan päiväkodissa harjannostajaiset LAITILA. Laitilan Tuunan alueelle rakennettavalla Pähkinäpensaan päiväkodilla vietettiin perjantaina 31. tammikuuta harjannostajaisia. Rakennusurakka on edennyt suunnitellusti ja kevään aikana valmis päiväkoti luovutetaan käyttäjille. Päiväkoti on seitsemän-osastoinen ja suunniteltu noin 168 lapselle. Varhaiskasvatustoiminnan lisäksi Pähkinäpensaan päiväkodissa tulee toimimaan myös kaksi esikouluryhmää. Kooltaan rakennus on siis lähellä Meijerin alueelle vuonna 2018 valmistunutta Apilaniityn päiväkotia. Vaikka Apilaniityn päiväkodin valmistumisesta ei ole kauaa, on kaupungissa ollut edelleen pulaa tarkoituksenmukaisista päiväkotiryhmien tiloista. Uusi päiväkoti tuo helpotuksen tilojen puuttee-
seen, mitä Laitilan kaupungissa pidetään sijoituksena niin asukkaiden hyvinvointiin kuin kaupungin elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuteenkin. Päiväkodissa tulee päiväkotiryhmien tilojen lisäksi olemaan hyvin varusteltu lämmityskeittiö, ruokasali, toimistotiloja ja liikuntasali näyttämöineen. Pääurakoitsijana on ollut NCC ja pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin palveluista on vastannut turkulainen Ark’Aboa, joka on suunnitellut paljon kouluja ja päiväkoteja Varsinais-Suomen alueella. SSV Pääsuunnittelija Pia Helin (toinen oikealta) kertomassa ideoistaan sivistystoimenjohtaja Heli Kiertokari-Laitiselle (vas.) ja kaupunginjohtaja Johanna Luukkoselle (oik). Kuva: Tuulia Kujanpää.
Suomen innostavimmat työpaikat 2019
Tule kasvamaan kanssamme! Oletko sinä tuleva vexveläinen? Hae meille kesätöihin tai työharjoitteluun. www.vexve.com/rekrytointi @Vexvevalves
10
6. helmikuuta 2020
Kiitos auttajille
Tiistaina 28.1 iltapäivällä istuimme Raisiossa Keon pysäkillä odottamassa bussia. Avustettava asiakkaani sai nenäverenvuodon. Kävin viereisellä taksiamasemalla hakemassa kyytiä. Palatessani n.30v meille tuntematon mieshenkilö tuli vastaan ja tarjoutui maksamaan taksin. Muutkin pysäkillä olleet olivat erittäin avuliaita. Heitä kaikkia haluamme kiittää. Seppo Maikola, Uusikaupunki
Siivosen Hautaustoimisto
Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101
Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi
OP Lounaisrannikko tarjoaa Kesäduunin 38 nuorelle OP:n piikkiin OP Lounaisrannikko etsii helmikuun ajan toimialueensa eli Uudenkaupungin, Laitilan, Maskun ja Kustavin yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka voisivat tulevana kesänä tarjota 15–17-vuotiaille nuorille kesätyötä. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa yhdistys tarjoaa nuorelle työpaikan kahdeksi viikoksi, ja Lounaisrannikon Osuuspankki lahjoittaa nuoren palkan yhdistykselle. TYÖLLISYYS. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa yleishyödyllinen yhdistys voi palkata nuoren työsken-
telemään esimerkiksi urheiluseuran tai kyläyhdistyksen kesätapahtumissa, somelähettilääksi, luonnonhoitotehtäviin tai vaikkapa seuralaiseksi senioreille. OP lahjoittaa yhdistykselle nuoren palkan. Yhdistys puolestaan hoitaa käytännön palkanmaksun ja vastaa työnantajavelvoitteista. Ensikosketus työelämään on nuorille tärkeä juttu, josta saatu kokemus kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja opettaa nuorelle myös oman talouden hallintaa. – Ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen voi olla hankalaa. Haluamme tukea lahjoituksellamme nuoria mahdollisesti heidän en-
simmäisen kesätyöpaikkansa löytämisessä. Kesätöissä nuoret oppivat myös taloustaitoja. Samalla haluamme tukea pankkimme toimialueella toimivien yhdistysten tärkeää toimintaa, sanoo Lounaisrannikon OP:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Nieminen. Tukea on tarjolla yhteensä 38 nuoren työllistämiseksi. Maaliskuun alussa Lounaisrannikon OP valitsee tuen saavat yhdistykset ja on yhteydessä kaikkiin tukea hakeneisiin yhdistyksiin. Valtakunnallisesti OP tarjoaa kesällä 2020 reilut 2000 kesätyöpaikkaa 15–17-vuotialle nuorille OP:n piikkiin yleishyödyllisissä yhdistyk-
sissä. Kyseessä on seitsemäs kesä, jolloin osuuspankit ympäri Suomen tarjoavat nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään. Yhdistykset voivat hakea Kesäduuni OP:n piikkiin -tukea helmikuun loppuun asti osoitteessa www.lyyti.in/ LOPKesaduuni2020yhdistys. Nuoret voivat hakea Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan yhdistysten tarjoamaa kesätyötä 16. maaliskuuta alkaen aina 19. huhtikuuta asti. Hakuohjeet nuorten työnhakuun julkaistaan maaliskuun alkupäivinä osoitteessa www. op.fi/lounaisrannikko. SSV
n Menovinkit Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk. Sivun 11 ristikon ratkaisu.
H S U O L T O T O I M I
A K T I A A H N A S
A S T I N L A U D A T
V I E N A
K A L L I A L A
U P E A T
U K S V E K A T E T U S L A T A
L E M U
T U M M A S T T O T O U L L P L A E T A R Y
A S I A K A S L A U S U M A
K A P K I N A A N I T S U L M O O S I T N U E S N
L E L U A R L A K E R I Ä
A L L U
N O E T T L U A U T K I K I A R I K K A I T
H T E R U A U T S I S A N T T I T M U A L A I
O I H U O T A M O A R L A I V A A L I K A
A N O A
T A K A U S R A J O I T U S
Työelämän lupakortit kunnossa?
Lupakorttikoulutukset keväällä 2020 Uudessakaupungissa Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti Tulityökurssi Hätäensiapu, 8 h Anniskelupassi Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti Tulityökurssi
3.3. 4.3. 21.3. 21.4. 22.4. 5.5. 7.5. 7.5.
Ammattipätevyyden jatkokoulutukset Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Trukkikurssi Ammattikuljettajan ensiapu, perusosa ADR-täydennyskurssi (TP/YT), 2 pv Työturvallisuuskorttikoulutus Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Trukkikurssi Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla
14.2. 27.2. 13.3. 25.3. 27.3. 1.4. 17.4. 18.4. 16.5.
Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen koulutusta: www.aikkari.fi Voit ilmoittautua myös puh. 044 711 6583 tai hannele.leino@novida.fi
novida.fi
O L A S
A L A O S K A E I K L A A T S T E E L L U I T
KUSTAVI Ma 10.2. klo 10 Ystävänpäiväjuhla palvelukeskuksessa. To 13.2. asti Kustavin Marttojen Sankarimartta-näyttely kirjastossa. Ti 18.2. Satutunnit kirjastossa. Klo 9–9.45 alle 4–vuotiaat, klo 10–10.45 yli 4–vuotiaat. Ma 24.2. klo 18 Novellikoukku kirjastossa. LAITILA Pe 7.2. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. Pe 7.2. klo 18 Lukion vanhojen tanssit Finnlamex-hallissa. Mukana Laitilan soittokunta. To 13.2. klo 17.30 Novellikoukku kirjastossa. Pe 14.2. klo 18.30 Violins & Valenines Kustaa Hiekan lukutuvassa. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Pe 21.2. klo 17–18 Kaikille avoin kirjastokävely. Opastettu tutustumiskierros kirjaston tiloihin, aineistoihin ja palveluihin.
PYHÄRANTA Ma 10.2. klo 13 Kultaisen iän kerho Ihodessa, Tyyneläntie 5. Järj. Seurakunta. Ti 11.2. klo 13 Kultaisen iän kerho Rohdaisissa, Retkentie 9. Järj. Seurakunta. To 13.2. klo 18–20 Nuortenilta Rohdaisten nuorisotilassa. Järj. Seurakunta. Ke 19.2. klo 18 ÄijäVirtaa kokoontuminen Kaukan kyläkodissa. Järj. Eläkeliiton Pyhärannan yhdistys. TAIVASSALO Ma 17.– pe 21.2. klo 9–15 varaa ilmainen vuoro liikuntahallilta vapaaaikatoimiston kautta. Varaukset edellisellä viikolla, ja vuorot on tarkoitettu ensijaisesti lapsiperheiden ja nuorten käyttöön.
UUSIKAUPUNKI To 6.2. klo 15 alkaen Harry Potter -tapahtuma Uudenkaupungin kirjastossa. Pe 7.2. klo 13–17 Uudenkaupungin vammaispalveluiden tapahtumailtapäivä: Uus ote omaan elämään – vammaispalvelut tukena. Novidan Uudenkaupungin toimipaikan B-rakennuksen aulassa (Liljalaaksonkatu 23). Ke 12.2. klo 9.30 Tarinatuokio Kalannin kirjastossa. Ma 17.2. alueen boccia-karsintakisa Kalannin Urheilutalolla. VEHMAA Ma 10.2. asti Vehmaan kirjastossa pyhärantalaisen Rauno Luttisen näyttely, jossa mukana muun muassa maalauksia Vehmaan maisemista.
Menovinkit-palstalle voit ilmoittaa maksuttomista tapahtumista osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi
TURU SEUTUSAN N N E L J Ä N L O M IE N Y H T E IS J A E H D E N KELUMÄÄ R
PYYDÄ TARJOUS HALUAMALLESI JAKELUALUEELLE, TAI ILMOITA KAIKISSA EDULLISEEN PAKETTIHINTAAN!
Voit ostaa ilmoituksen kauttani kaikkiin lehtiimme. Sari Laurila p. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi Postinro
n.162 00 0 kpl
Pyhäranta Laitila UUSIKAUPUNKI Mynämäki
Ä
Vehmaa Kustavi Taivassalo Naantali
Nousiainen Masku Rusko RAISIO
Lieto Paimio
TURKU
KAARINA Sauvo
Parainen
kpl
Postinro
ALUEEN SUURIN Postin Premium-jakelussa
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
Lisäksi telinejakelussa 1082 kpl
kpl
11
6. helmikuuta 2020
Yhteinen Pyhäranta -yhdistys perustettiin asukkaiden vaikuttamiskanavaksi ”Maailma menee eteenpäin ja kehittyy koko ajan. Ei meidän tarvitse olla mikään edelläkävijäkunta, mutta ajan hermolla pitää pysyä”, yhdistyksen puheenjohtaja Tiia Niemi painottaa. PYHÄRANTA. Yhteinen Pyhäranta -yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 22.1. Pyhärannan kunnanviraston valtuustosalissa. Kokoukseen otti osaa kolmisenkymmentä henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tiia Niemi ja hallituksen jäseniksi Miikka Roos (varapuheenjohtaja), Jyrki Nurmi (sihteeri), Ville Aerila, Sari From, Tino Halminen, Heikki Karru, Hannele Koivula, Elsi Lehto, Emmi Lunden, Taneli Müürsepp ja Mikko Räsänen. − Yhdistyksen rekisteröintianomus on parhaillaan Patentti- ja rekisterihallituksessa hyväksyttävänä. Jäsenkeruu käynnistyy tämän jälkeen, liittyä voivat myös kunnan ulkopuoliset henkilöt, Niemi kertoo. − Ajatus yhdistyksen perustamisesta alkoi itää viime syksynä, kun Ihoden päiväkotivyyhti alkoi purkautua: tarvitaan porukka, joka lähtee ajamaan asioita avoimen keskustelun kautta. Kunnan päätöksenteko oli kovin
sulkeutunutta, päätöksiä tehtiin, mutta niistä ei juurikaan tiedotettu eikä niitä perusteltu, Niemi jatkaa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Yhteinen Pyhäranta -yhdistys aikoo asettaa ehdokkaita kevään 2021 kunnallisvaaleihin. Yhdistyksen hallituksen jäsenistä nykyisiä kunnanvaltuutettuja ovat Aerila, From, Nurmi ja Räsänen, jotka muodostavat Yhteinen Pyhäranta -ryhmän. Matalan kynnyksen yhdistys Uusi yhdistys kannattaa avointa tiedottamista. – Suunnitelmissa on järjestää eri puolilla kuntaa keskustelutilaisuuksia, joissa voi tavata muita kuntalaisia ja kerätä ajatuksia, mitä halutaan ja tarvitaan ja lähteä sitten niiden pohjalta toimimaan ja kehittämään asioita, Niemi sanoo. Perustamiskokouksen jälkeen on tullut kiinnostuneita yhteydenottoja. – Uusi vaikuttamiskanava, missä tavallisen ihmisen ääni saadaan kuuluville, on tervetullut. Monta kertaa jo se, että saa jutella jonkun kanssa omaa mieltä askarruttavista asioista, helpottaa, Niemi jatkaa. − Haluamme tehdä myös yhteistyötä kunnan muiden yhdistyksien kanssa, jotka tahoillaan ovat hyvin aktiivisia.
Tuore puheenjohtaja peräänkuuluttaa avoimuutta päätösten tekoon. ”Vastaukseksi ei riitä, että jokin asia ei käy, vaan siihen tarvitaan myös perusteluja. Saa ja pitää myös olla inhimillinen, tarvittaessa pitää pystyä myöntämään virheensä ja pyytämään anteeksi. Nolompaa on, jos asioita peitellään ja piilotellaan.”
Myös yhdistyksen verkkosivut ovat suunnitteilla, ja sinne on tarkoitus lisätä yhteydenottolomake, jonka kautta voi vaikka nimettömänä ottaa yhteyttä mieltä askarruttavista kunnan asioista.
positiiviset. Pyhärannasta löytyy paljon hyvää. – Meillä on paljon potentiaalia, kunhan se valjastetaan oikein. Kunta ei ole missään nimessä huono, vaan pieni maanläheinen kunta, jossa kaikille ikäryhmälle löytyy tekemistä, Niemi muistuttaa. − Varsinkin lapsiperheiden kesken on hyvä yhteisöllinen meininki. Esimerkiksi Pyhä-
Pyhärannassa myllertää hyvälläkin tavalla Negatiiviset asiat tuodaan usein helpommin esiin kuin
rannan Myrsky ja Ihoden Kiri järjestävät hienoa toimintaa. Eri yhdistysten touhuihin on helppo lähteä mukaan. Kaikki eivät silti oikein hyväksy, että asioita voidaan tehdä toisellakin tavalla kuin aina ennen. Minulle on opetettu, että ”Kaikista ihmisistä ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen”, se on mielestäni hyvä periaate, jota aion nou-
dattaa, Niemi jatkaa. Eri toimijoiden yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä ovat Pyhärannan Kievarissa 14.2. pidettävä Ystävänpäivädisco ja IHDRUN-juoksutapahtuma toukokuussa.
Helka Suomi
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
Aake
Jorma Kemppainen 2019
Rölli
nyt Maskua
”
”
HIILIJAUHEELLA MAITOTÖHRITTY TUOTTEITA
alakuloisuutta
ki ank
p
Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy
Hobby ?
veres
näivettyä
Karjalaa
-viina
kunta taas
Getz
törky
printti
veden
emäntä
nokka
goottikunkku
viiksi-
ryyppääjiä
-
tarun kunkku
rukoilla
Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Liisa Kallio 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product Oy
alkaa Tiibetistä a
-marj
näyttelevä Gosling
x2
kiertää
eivät osaa
PÄÄLLYSTE
Karvonen
EU-joki
murtokaluja
mokoma
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
laulun armas
( ) julki-
musaa
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
ASTE
maitofirma
vänrikki
soitin
Tea
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
omavelkainenkin
25.
opinahjo
prosessorifirma
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI 17 523 kpl
12
6. helmikuuta 2020
Häpönniemessä käsitellään keskimäärin 8,5 miljoonaa litraa jätevettä vuorokaudessa
Terveyssiteet ja Topz-puikot eivät kuulu viemäriin Uudenkaupungin, Laitilan, Kustavin ja osin Pyhärannan jätevedet puhdistetaan Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla Uudessakaupungissa. Uuden kaksivaiheisen biologisen käsittelyn myötä typpeä on pystytty poistamaan jätevedestä peräti 96 prosenttia. UUSIKAUPUNKI. Ympäristölupamääräykset ovat tiukentumassa ja samalla jätevesikuormitus on kasvanut Uudessakaupungissa. Näiden kahden tekijän vuoksi Häpönniemen jätevedenpuhdistamoon päätettiin rakentaa laajennusosa. Se on ollut toiminnassa vajaan vuoden ja pitää sisällään kaksivaiheisen biologisen käsittelyn. Sen ensimmäisenä vaiheena on aktiivilietekäsittely ja toisena nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessi biologisella suodatuksella. Paljon hankalia sanoja, mutta vastaava puhdistamonhoitaja Matti Piiroinen suomentaa lyhyesti termistön merkityksen. – Tällä uudella tekniikalla käsiteltävän jäteveden typenpoistoprosentti on ollut koekäytön aikana parhaimmillaan noin 96 prosenttia, kun tämän hetkisen ympäristöluvan vaatimuksissa luku on 70. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että merialueidemme typpikuormasta häviävän pieni osa tulee jätevedenpuhdistamon päästöistä. Lähimerialueidemme suurin typpikuormittaja on edelleen makeanvedenallas. – Jätevedenpuhdistamo siis kuormittaa typellä kyllä merialuetta, mutta sen osuus kokonaiskuormasta on todella pieni, Piiroinen toteaa.
Kolmas merialueen kuormittaja on Yara, mutta he käsittelevät itse omat valumavetensä ja jätevedenpuhdistamolle tulee ainoastaan tehtaiden saniteettivedet. – Tehtaalla on oma puhdistamo saaren fosforipitoisille valumavesille. Fosforin he erottavat takaisin omaan prosessiinsa lannoiteteollisuuteen. Myös Yaran kuormitus on pienentynyt merkittävästi vuosien saatossa. Virtausmittarit paljastavat ongelmat Häpönniemen jätevedenpuhdistamon käsittelymääristä kertonee jotain se, että keskimäärin sen läpi kulkee noin 8 500 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa. Siis 8,5 miljoonaa litraa. – Ennätysluku on 17 000 kuutiometriä vuorokaudessa, kun sateisina aikoina, kuten kulunut syksy ja talvi, tänne pumpattavaan jäteveteen sekoittuu myös niin sanottua hule- eli sadevettä, Piiroinen sanoo. – Sateettomina kausina, esimerkiksi usein heinäkuussa, tänne tuleva jätevesimäärä on alimmillaan 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamoon johdetaan myös Laitilan, Kustavin ja eteläisen Pyhärannan jätevedet. – Laitilan putkisto on pisin ja sellainen huojentava tieto, että mikäli putki menisi poikki, niin Laitilan seudulla on viettoviemäreitä sen verran paljon, että niihin voidaan ajaa kahden tunnin jätevedet ilman ylivuoto-ongelmia pumppaamoissa. Jätevesipumppaamoita Vakka-Suomen Veden toimialueella on kaikkiaan vajaa viisikymmentä. Suurimmat
Vastaava puhdistamonhoitaja Matti Piiroinen valtakunnassaan. Puhdistettavaa vettä kulkee prosessin läpi enimmillään 17 miljoonaa litraa vuorokaudessa.
sijaitsevat Santtion ja Pietolan asuinalueilla. – Koko järjestelmä on kahdennettu, eli jokaisessa pumppaamossa on vähintään kaksi pumppua, joiden ohjaus on automatisoitu ja ne ovat ohjattavissa myös täältä Häpönniemestä, Piiroinen avaa jäteveden liikkumisen saloja. – Pyhämaan putki menee yhdessä kohtaa meren alta. Jotta voimme olla varmoja, ettei putkistossa ole vuotoja, on putken alkupäässä virtausmittari ja toinen mittari on kohdassa, jossa putki tulee meren alta. Kun virtausmäärät täsmäävät, ei ole huolta putkesta. Virtausmittareita on myös pumppaamoissa, joten näyttöpäätteiden äärellä näkee nopeasti, mikäli putkistoissa on
Puhdistusprosessia seurataan mittarein, jotka kertovat muun muassa ammoniumtypen ja vedessä olevan lietekuorman määrän.
esimerkiksi tukos. Niiden syinä puolestaan on usein sinne kuulumattomat esineet. Erikoisin löytö on koiranpentu Vastaava puhdistamonhoitaja Piiroinen kertoo, miten esimerkiksi naisten terveyssiteet ovat edelleen iso kiusa jätevesiverkostossa. – Terveyssiteissä on muovia, joka ei hajoa. Toinen ongelmia aiheuttava esine on niinkin pieni kuin Topz-vanupuikko. Niitä kun kertyy paljon, niin syherö on valmis järjestelmässämme. Puikon muovi on niin sitkeää, ettei se mene poikki. – Myös sellaiset erikoisuudet, kuin aikuisten vaipat, ovat aiheuttaneet järjestelmän tukkeutumisen myötä meille päänvaivaa, Piiroinen sanoo. Erikoisimpiin viemärilöytöihin kuuluu puolen metrin kakkosnelonen. Sen joutumista viemäriverkostoon Piiroinen ei osaa selittää. – Kerran Pietolan pumppaamosta löytyi kuollut koiranpentu. Se oli kieltämättä unohtumaton näky. Piiroinen toivoisi näkevänsä viemäreissä enemmän kondomeita, vaikka ne eivät sinne kuulukaan. – Viemäristössä ne aiheuttavat tietysti ongelmia, mutta on kuitenkin mukavaa nähdä, että ihmisillä on rakkautta, hän vitsailee. Hiekkasuodatus veisi fosforin Kun jätevesi tulee puhdistamolle, se menee välpän läpi. Se on edestakaisin liikkuvis-
Koko jätevedenpuhdistusjärjestelmä on kahdennettu, joten se tietää lukemattomia venttiileitä putkistoissa. Niiden avulla ohjataan esimerkiksi järjestelmän vikaantuessa jäteveden kulkeutumista ”linjasta” toiseen.
ta metallilevyistä koostuva erotin, jonka väleistä pääsee puhdistamolle maksimissaan neljän millimetrin paksuiset kiintoaineet. Muu aines jää siihen. – Välppään kertyy puhdistamoon kuulumatonta jätettä viikkotasolla noin tuhat kiloa ja tämä aines viedään poltettavaksi. Varsinaista kuiva-ainetta, joka viedään Gasumille kaasuntuotantoon, kertyy viikossa 90 tonnia. Se tarkoittaa kolmea täysperävaunullista, Piiroinen sanoo. Häpönniemen jätevedenpuhdistamo on miljoonien eurojen hintainen kompleksi, joka osaltaan takaa mahdollisimman vähäsaasteisen luontoon palaavan veden. Piiroinen pohtii kuitenkin vielä yhtä lisäystä järjestelmään. – Hiekkasuodatin on iso investointi, mutta silloin jäte-
vedestä saataisiin esimerkiksi fosfori kokonaan pois. Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että avomerelle johtavan purkuputken kustannukset ovat noin kaksikymmentä miljoonaa euroa. Hiekkasuodatuksen saisi paljon halvemmalla. Jätevedenpuhdistamolla on toistaiseksi voimassa oleva koetoimintalupa ja sen vuoksi näytteitä otetaan ja analysoidaan kahdesti viikossa. Merialueella näytteitä otetaan kerran kuussa. – Tällä hetkellä puhdistamon laskema vesi täyttää kaikki nykyisen ympäristöluvan määräykset ja vielä enemmänkin. Kuormitus aiempaan nähden on vähentynyt ja mittausten mukaan meren tila on alkanut paranemaan.
Rainer Tähtinen