Skip to main content

Turun Seutusanomat Vakka 4.2.2021

Page 1

TURUN

3. joulukuuta 2020

Kustavissa matalan kynnyksen ruoka-apua

SEUTUSANOMAT

Suontaan kylässä kyläkaupalla uusi elämä

SIVU 3

Uudenkaupungin keskusta vuoden urheilija on KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO Otto Hiivola

SIVU 8

SIVU 12

SEUTUSANOMAT Tämän ilmoituksen hinta on

YKSI SENTTI Tämän kokoisen ilmoituksen saat saat 17 499 lehteen 186 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,01 euroa.

OMAKOTITALO/LIIKETILA

Kukonkuja 5, 2h+k, 56,5 m², 4. krs. hissitalossa. Siistikuntoinen asunto hyvällä paikalla keskustassa, rauhallisessa taloyhtiössä. Hintapyyntö 79.000 €.

Tunnelitie 18, Kalanti. Vanha hirsirunkoinen ja mansardikattoinen talo, joka kaipaa remonttia. Alakerrassa k+wc+ liiketila+varasto, yläkerrassa 2h+ aula. Sähkölämmitys, kaupungin vesi ja viemäri. Hintapyyntö 49.000 €.

Kalevantie 4, 3h+k, 75 m², I krs. Siisti kolmio lähellä keskustaa. Toimiva OMAKOTITALO, Rautila, Vehmaa pohjaratkaisu, erill. vaatehuone. 2 autoPeltolantie 16, 5h+k+ph+s, 135 m2. paikkaa. Velaton hintapyyntö 63.000 € Toimiva pohjaratkaisu. Asuintilat OMAKOTITALO, Laitila kahdessa kerroksessa. Mukava ja aurinkoinen tontti 2530 m2. 2 pientä Haarontie 19, 3h+k+saunaos. +asvarastorakennusta. Ostettavissa tontti, kartelutila, 120/170 m². Remontoitu jossa iso ja korkea hallitila. koti Malvon kylässä. Avara keittiö. Hintapyyntö 88.000 € Iso askartelutila, jota voi käyttää makuuhuoneena, työtilana yms..Isohko KERROSTALOSTA, Kodisjoki ulkorakennus, jossa myös korkeammat Heikkiläntie 3, 2h+k+s, 69 m² Hyväovet.Hintapyyntö 125.000 € kuntoinen, viihtyisä ja todella tilava KERROSTALOSTA, Kalanti päätyasunto pohjakerroksessa. Ei portaita. Oma pieni terassi. Pankkitie 3, 2h+avok.+s, 56,5 m², Hintapyyntö 49.000 € I krs. Siisti, uutta vastaava asunto hissitalossa, Kalannin keskustassa. Iso KERROSTALOSTA, Pyhäranta vaatehuone, tilava lasitettu parveke. Enolankuja 2, 2h+k, 56 m²; I krs. Velaton hintapyyntö 129.000 € (myyntiHyvä pohjaratkaisu. Tilava keittiö. Lahinta 17.100 € + lainaosuus 111.900 €) sitettu parveke. Hintapyyntö 34.000 €. Katso kohteitamme Kiinteistötoimisto www.oikotie.fi

Ota yhteyttä: Sari Laurila, 050 568 5454

ASKO VAINIO KY LKV

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

5. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

VAKKA

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO KERROSTALOSTA, Laitila

- Kirsi 1 kpl 39€ Palo Design - 2 kpl

78€ 3 kpl

117€

+ketju

49€

”Syleily”

69€

”Syleily” -koru ystävälle, äiti-lapsikoruksi Kaiverra nimi, tai istuta kivi

Torin kulmalla Uusikaupunki

UUNITUOREITA HERKKUJA JOKAISEEN ARKEEN, LÄHILEIPURILTASI. PIRJONPAKARI.FI

Puh. 02 841 2157 / 050 572 5212

HeRo Machines

p. 040 562 0826

Tilaa nyt Shell polttoöljyt! Kilpailukykyiset hinnat, joustavat maksuehdot ja nopeat toimitukset. Paikallinen myynti Vakka-Suomessa, soita ja pyydä tarjous: Henri Tähtinen p. 040 674 1336 LÄMPÖPUISTO VARAA

OP Lokalahti, OP Taivassalo ja OP Lounaisrannikko tarjoavat nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa toimialueemme; Lokalahden, Taivassalon, Kustavin, Maskun, Laitilan ja Uudenkaupungin yhdistykset voivat palkata nuoren kahdeksi viikoksi kesätöihin osuuspankin tuella.

OP Lokalahti, OP Taivassalo ja OP Lounaisrannikko

KUVAAJA P H O T O G R A P H Y

KESÄN

TARVITSETKO EHDOKASKUVAT KUNNALLISVAALEIHIN ? KYSY

p. 040 722 8991 rainertahtinen@gmail.com www.raketahtinen.com

Leikkaa irti

Lisätietoja: op.fi/lounaisrannikko

helmikuuta

Paikallista & kotimaista korumuotoilua (hopeaa)

vm. 1980-2010 myös loppuvelan lunastus

Tule toteuttamaan unelmia ja tarjoa nuorelle vastuullinen kesätyö. Yhdistyksen edustaja - hae lahjoitusta 28.2.2021 mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/LOPKesaduuni2021yhdistyshaku

18.

4.2.2021

OSTETAAN TRAKTOREITA

Kesäduuni OP:n piikkiin

1

25%

Tarjous koskee varastomalleja. Tarjous voimassa helmikuun 2021 loppuun.

S!

U TARJO

JUHLIIN NYT. TOISTAISEKSI KALENTERISSA ON VIELÄ TILAA.

@rakephoto

HANNUNGLUTEENITON.FI

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

Seuraava lehti ilmestyy torstaina

18.2.

Torstaina

4.3.

teemana LIIKENNE & NAISTENPÄIVÄ Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454

ALUEEN SUURIN JAKELULEVIKKI n. 17 500 kpl!

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA


me

2

4. helmikuuta 2021

n PÄÄKIRJOITUS

n KUNTAPÄÄTTÄJÄ

n SEURAKUNTAKOLUMNI

Asuntomarkkinat melkoisessa ristivedossa

Kuntien kevyt tulevaisuus

Onnea hävinneille

K

ivät voittajat onnea tarvitse He pärjäävär ilmankin vaan onneton onnea kaipailee kun hän itkee iltaisin

P

erehdymme tässä lehdessämme asumiseen, rakentamiseen ja sisustamiseen Uuteen Kotiin -teemasivuillamme. Toivottavasti sinäkin, arvoisa lukija, löydät teemasivuiltamme jotain uutta inspiraatiota tai uutta tietoa asumiseen liittyen. Asuntomarkkinat ovat olleet esillä mediassa ennen tätäkin julkaisua – mekin olemme edellisissä Uuteen Kotiin -teemoissamme käsitelleet asuntomarkkinoiden hieman erikoista tilannetta. Koronapandemia vaikutti välillä markkinatilanteeseen negatiivisesti, mutta viime vuosi oli lopulta hyvä asuntojen menekin kannalta. Paikallisesti on tehty jopa uusia ennätyksiä. Tilanne on kuitenkin edelleen melkoisen erikoinen – voisipa asuntomarkkinoiden sanoa elävän tällä hetkellä melkoisessa ristivedossa. Menekkiä on, ja laajalti erilaisissa asunnoissa. Rivitalokaksiot ja myös keskustassa sijaitsevat kerrostalokaksiot ovat haluttuja asuntoja – kunhan merkittävää remonttivelkaa ei ole odotettavissa. Myös omakotitalot menevät kaupaksi, niidenkin osalta on tärkeää, että talo on hyvässä peruskunnossa, eikä lähitulevaisuudessa ole odotettavissa merkittäviä remontteja. Mutta tarjontaa tuntuu olevan kovin niukalti. Myyjät panttaavat monilla alueilla myyntiratkaisuaan. Tarjonta on ratkaisevasti laskenut, jos sitä vertaa koronaa edeltäviin aikoihin. Voisikin sanoa, että etenkin hyväkuntoisten kohteiden osalta meneillään on hyvin vahvasti myyjän markkinat. Välittäjät ja uutta asuntoa metsästävät odottavatkin nyt malttamattomina, että asuntojensa myyntiä harkinneet tarttuisivat tuumasta toimeen ja laittaisivat asuntotarjonnan uudelle tasolle. Marko Vuosjoki Päätoimittaja

ME EMME HUKU

MAINOSTEN JOUKKOON! Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa. OTA YHTEYTTÄ! Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

unnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät vuonna 2023 hyvinvointialueille. Tämä tulee vaikuttamaan kuntien toimintakenttään merkittävästi. Uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi alentamalla kuntien veroprosentteja 13,26 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Siirtyvissä tehtävissä toimii melkoinen joukko henkilöstöä, joka siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksella. Mitäpä kuntiin sitten jää? Tärkeimpinä tietenkin koulujen ja päiväkotien tarjoamat palvelut, joilla kunnat todennäköisesti tulevat kilpailemaankin uusista asukkaista. Elinkeino- ja tekniset sekä asukkaiden viihtyvyyteen että terveyteen kohdistuvat palvelut ovat tulevaisuudessa myös tärkeitä kunnan elinvoimaa lisääviä tekijöitä. Jos maakuntia kutsutaan hyvinvointialueiksi niin kuntia voitaisiin yhtä hyvin ryvetä kutsumaan elinvoimakeskuksiksi. Tehtävien siirtyessä muualle niin myös kuntien peruspalveluihin kohdistuvat valtio-osuudet vähenevät eritoten niillä, joilla sote-kustannukset ovat olleet korkeat, esimerkiksi kotikuntani Vehmaan osuus suurin piirtein sulaa kokonaan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet toki säilyvät. Kuntien on siis kehityttävä jäljelle jääneiden verovarojen turvin, joita tosin syövät osaltaan lainamenot mitä monille kunnille on kertynyt vuosien mittaan. Millaiseksi kunnan hallinto sitten muodostuu, kun tehtävät ja rahat vähenee? Henkilöstön tehtävät tullaan sopeuttamaan vallitsevaan tarpeeseen mutta onko muun muassa johtotehtäviin jäävien painoarvo enää sama kuin ennen uudistusta? Toinen puoli hallinnosta on luottamustehtävät, jotka nekin kunnissa vähenevät ja päätettävät talousarviot pienenevät eli sielläkin varmaan jotain muuttuu. Suuri huoleni on miten kuntapäättäjä tulee säilyttämään kosketuspinnan ja tuntuman niihin kuntalaisia koskeviin asioihin, joita päätetäänkin jossain muualla eli maakunnassa, mutta asukkaat ovat kuitenkin kotikuntamme asukkaita meitä lähellä? Kuntalaiset tulevat jatkossakin vaatimaan vastauksia oman kunnan päättäjiltä päätetään asiat sitten missä tahansa. Päättäjän eikä myöskään viranhaltijan tulevaisuus ei välttämättä tule olemaan yhtään kevyempi.

E

En onnittele voittajia te ootte osanne saaneet jo en kakkosia en kolmosia teillä on jo palkinto Vaan onnittelen niitä jotka eivät mitään voittaneet niitä joiden silmiin eivät tulleet onnenkyyneleet Onnea hävinneille ihan jokaiselle meille jotka voiton avaimet hukkasivat, omiin nauhoihinsa kompastuivat Onnea hävinneille, kaikille eksyneille Onnea hävinneille onnea uusille teille En onnittele mestaruudesta En kaipaa kultamitalia en hopeasta en pronssista teillä on jo halaajia Vaan onnittelen niitä jotka eivät mitään voittaneet niitä jotka tyhjän arvan joka kerta ovat ostaneet Onnea hävinneille ihan jokaiselle meille jotka voiton avaimet hukkasivat, omiin nauhoihinsa kompastuivat Onnea hävinneille, kaikille eksyneille Onnea hävinneille onnea uusille teille En onnittele hymypatsaasta enkä kultakellosta järin En onnittele kunniakirjasta kaiken taakseni sen jätin En onnittele juhlijoita enkä vahingoniloisia jotka nauravat kun partakisoissa on leukoja siloisia Jos hyppään suihkulähteeseen, kun Suomi on voittaja en silti heiluta ruutulippua enkä tarjoa samppanjaa Säästän onnittelut niille, jotka eivät mitään voittaneet Onnenne jatkukoon vielä kun ovat laakeriseppeleet kuihtuneet Onnea hävinneille ihan jokaiselle meille jotka voiton avaimet hukkasivat, omiin nauhoihinsa kompastuivat Onnea hävinneille, kaikille eksyneille Onnea hävinneille onnea uusille teille

Simo Virtanen (sd.) Valtuuston puheenjohtaja Vehmaa

Kulttuuritoimen tukea jaettiin LAITILA Sivistysvaliokunta päätti kulttuuritoimen talousarviossa olevan toiminnan tuki -määrärahan jakamisesta. Toiminnan tukeen varatun määrärahan tavoitteena on tukea isoja ja näkyviä hankkeita ja tapahtumia, jotka perustuvat pitkäjänteiseen valmisteluun ja toimintaan. Määrärahasta osoitet-

tiin 6.000 euroa Laitilan Kinolle, jonka kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen vuosien 20192021 ajaksi. Jazzkukko-festivaalille osoitettiin 10.000 euroa ja Laitilan Kulttuurin Tuki ry:lle 4.000 euroa. Seitsemäs Jazzkukkofestivaali on määrä järjestää heinäkuun lopussa. Laitilan Kulttuurin Tuki ry on menestyksekkäästi tuottanut kalevalaiseen perinteiseen pohjautuvia näytelmiä ja

Petri Laitinen Kirkkoherra, Laitilan seurakunta

yhden lyhytelokuvan, joiden sarja on edelleen täydentymässä. SSV

Omaishoitajien palkkiot nousivat LAITILA Laitilan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti vuoden lopulla tämän vuoden hoitopalkkioista omaishoitajille. Hoitopalkkiot tarkistetaan

vuosittain. Omaishoitajien palkkiot nousivat hieman. Kolmannen maksuluokan palkkiot nousivat 413,45 euroon kuukaudessa, toisen maksuluokan palkkiot 576,23 euroon kuukaudessa, ykkösluokan palkkiot 1008,25 euroon kuukaudessa ja erityismaksuluokan palkkiot 1480,25 euroon kuukaudessa.

Marko Vuosjoki


3

4. helmikuuta 2021

HAMMASPROTEESIEN TARKISTUS Onko proteesit sopivat • Auttaisiko tiivistys •Ulkonäkö ei miellytä Varaa aika ilmaiseen tarkistukseen.

Erikoishammasteknikko Kalervo Kakko Alasinkuja 4, Uki. P. 0400 530 373

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

Anu ja Markku Riihimäelle ihmisten auttaminen on sydämen asia.

Matalan kynnyksen ruoka-apua KUSTAVI/ TAIVASSALO

80 kassin luokkaa. Määrä vaihtelee, mutta koronaaika on selkeästi lisännyt avuntarvetta paikallisesti ja myös koko Operaatio Ruokakassin muissa jakopisteissä, Markku Riihimäki kertoo.

Kustavilaisilla Markku ja Anu Riihimäellä on takanaan 13 vuotta vapaaehtoistyötä Operaatio Ruokakassin parissa. Markku Riihimäki toimii nykyisin avustusjärjestön puheenjohtajana, mutta pariskunta on keskittänyt vapaaehtoistyönsä Ruokakassin parissa kotikuntaansa Kustaviin ja naapurikunta Taivassaloon. Riihimäet vastaavat Kustavin jaosta, kun taas Taivassalon ruokakassien jaosta vastaa Pirkko Helin. Paikkakunnilla jaetaan ruokakasseja vuorotellen keskiviikkoisin ja perjantaisin. – Joka toinen keskiviikko ruokakasseja jaetaan Kustavissa ja joka toinen Taivassalossa. Myös perjantaisin on 30–35 hakijan pikkujako vuoroviikoin, eli kun keskiviikkona jako on Kustavissa, perjantaina jako on Taivassalossa. Joka viikko toimitaan siis, Anu Riihimäki kertoo. Toiminta on kasvanut koronaviruksen rantauduttua Suomeen, sillä avun tarvitsijoita on enemmän. – Keskiviikkojen jakomäärät ovat olleet 70–

Korona-aikana ruokakassit tehdään Riihimäkien mukaan hakijoille valmiiksi, ja ne voi noutaa Kustavissa Kustavisalin ovelta ja Taivassalossa Meijerikujalta. Kassien sisältö vaihtelee, mutta useimmiten niissä on leipää, lihaa, kasviksia ja jonkin verran maitotuotteita. – Voimme valitettavasti jakaa vain sen, mitä saamme kaupoista, leipomoista ja Operaatio Ruokakassilta, Anu Riihimäki sanoo. Riihimäet muistuttavat, ruokakassin hakemisesta tulisi ilmoittaa etukäteen. – Ruokakassit kootaan mahdollisimman tasapuolisesti. Laita aina etukäteen tekstarin hakijoille, että tuletko hakemaan kassin. Tällöin voimme tehdä kaikille oman kassin ja varmistamme, että jokaiselle riittää. Teemme myös yleensä muutaman ylimääräisen kassin, jos joku tulee paikalle ilmoittamatta siitä etukäteen, Anu Riihimäki sanoo. Ruokakassin hakeneiden kirjo on laaja: lapsiperheitä, ikäihmisiä ja kausityöntekijöitä.

Kuka vain voi tulla hakemaan Operaatio Ruokakassin avustuskasseja. Kassit sisältävät erilaisia elintarvikkeita.

Markku Riihimäen mukaan he haluavat tarjota apuaan jokaiselle. – Jokainen tuntee oman tarpeensa parhaiten. Oli syy avun hakemiselle mikä tahansa, niin haluamme ruokakassin jokaiselle tulijalle jakaa. Emme tee kassin hakemisesta numeroa, vaan haluamme pitää kynnyksen matalana. Me toimimme kristilliseltä arvopohjalta, mutta emme jaottele ihmisiä tai kysy kenenkään hengellisestä tilasta. Hänellä on tarve ruuan suhteen, ja sen haluamme täyttää ja helpottaa tilannetta, hän kertoo. Ruokaa jakamisen lisäksi kohtaamiset ovat Riihimäen pariskunnalle arvokkaita. – Kasvokkain muutaman sanan vaihto ja toisen huomioiminen hetken ajan, kun henkilö kassin hakee, ovat tärkeitä hetkiä, kun kohtaamisia ei tänä aikana hirveästi ole, Anu Riihimäki sanoo. Pääosin vapaaehtoisvoimin Operaatio Ruokakassin tulevaisuus näyttää Riihimäen mukaan haasteelliselta. Esimerkiksi avustusjärjestön ruokaa jakavien seurakuntien ja yhdistysten maksama toimintamaksu kattaa Markku Riihimäen mukaan noin 20 prosenttia polttoainekuluista. Järjestöllä on käytössä viisi pakettiautoa ja kaksi kuorma-

autoa. – Pistämme toivomme siihen, että ihmiset heräisivät näkemään tämän työn ja kuinka helppoa avun antaminen olisi monelle. Osallistua voi jo pienellä lahjoituksella, ja säännölliset lahjoitukset toisivat lisää varmuutta toimintaan. Ruokakassi on kasvanut organisaationa, mutta henkilökunnan määrä on pysynyt samana, joten selkänahka venyy koko ajan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta esimerkiksi järjestön ja ruokaa jakavien toimijoiden lukuisat vapaaehtoiset kuin myös hävikkiruokansa jaettavaksi tarjoavat ruokakaupat ja leipomot saavat Riihimäen pariskunnalta paljon kiitosta. Toiminnassa mukana olevia ihmisiä yhdistää halu auttaa, mikä myös motivoi Markkua ja Anua jatkamaan työtä. – Kun tämän asian on saanut sydämelleen, niin se saa myös jatkamaan edelleen. Sitä voi aina kysyä itseltään, että mitä jos itsellä olisi tilanne, ettei ole ruokaa. Tässä työssä ei ole pakkoa, vaan ilomielin lähtee aina aamuisin keräämään tavaraa kaupoista ja tuo sen jaettavaksi. Kaikkia mukana olevia vapaaehtoisia yhdistää halu auttaa lähimmäistä.

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.

1000 nastaa

turvanasi!

X-ICE NORTH 4 X-ICE SNOW

Turvallista liikkuvuutta pohjoiseen talveen www.euromaster.fi

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500

www.nesteuki.fi

Ark. 7-17, la 8-14

!

Kattojen KINGI

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

Liisa Kallio


4

4. helmikuuta 2021

Varhaiskasvatusmaksuihin hyvitysvalmius

Pelastettavia kissoja on enemmän mihin resurssit riittävät:

”Pienillä ja isoilla yhdistyksillä on sama ongelma”

LAITILA Sivistysvaliokunta päätti varhaiskasvatusmaksujen perintää koskevista periaatteista, jotka ovat koronavirustilanteen myötä tulleet ajankohtaisiksi. Ensinnäkin valiokunta päätti, että lapsen ollessa määrättynä tartuntalain mukaiseen karanteeniin, perheelle annetaan hyvitystä varhaiskasvatusmaksuun karanteenipäivien osalta. Valiokunta päätti myös, että maksuvapauden voi myöntää harkinnanvaraisesti myös silloin, kun varhaiskasvatuksessa tapahtuu palvelukatkos. Palvelukatkokseen voidaan joutua esimerkiksi silloin, jos merkittävä osuus henkilökunnasta on koronaaltistumisen vuoksi karanteenissa. SSV

Taivassalo vuokraa linja-autoaseman TAIVASSALO Taivassalon kunta vuokraa jälleen linja-autoaseman maaliskuun alusta alkaen. Vuokrasopimuksen pituudeksi on suunniteltu 10 vuotta. Linjaautoaseman palautuessa joukkoliikenteen käyttöön esimerkiksi koululaisvuorot voidaan ajaa Taivassalon keskustaan. Kunta vuokrasi alueen alunperin vuonna 1987 linja-autojen ja taksiaseman sijoitusta varten. Tällöin kiinteistön omistaja antoi alueen kunnan käyttöön korvauksetta. Kun omistaja vaihtui vuonna 2018, olisi kunnan pitänyt maksaa kiinteistöstä vuositasolla 4400 euroa. Taivassalo irtisanoi vuokrasopimukset. Tällä hetkellä joukkoliikenteen kyytiinnousu- ja poisjääntipaikat sijaitsevat Matkahuollon pihassa sekä Kustavintien ja Tulotien risteyksessä. Joukkoliikennejärjestelyt ovat kirvoittaneet paljon keskustelua Taivassalossa, sillä varsinkin koululaisten turvallisuudesta on kannettu huolta. Linja-autoaseman alueen vuosivuokra on 6000 euroa.

Liisa Kallio

Kissakriisissä ei ole kyse kesäkissailmiöstä vaan ympärivuotisesta ongelmasta SEY:n mukaan. UUSIKAUPUNKI Suomen eläinsuojelun eli SEY:n arvion mukaan Suomessa hylätään vuosittain 20.000 kissaa. Syitä kissakriisiksi nimettyyn ilmiöön on kissojen heikko arvo ja leikkaamattomuus, joiden seurauksena syntyy villiintyneitä kissalaumoja. Kissakriisi näyttäytyy uusikaupunkilaiselle MirriRescue-yhdistykselle esimerkiksi kissapopulaatioina, joiden pariin ei ole vielä päästy resurssipulan takia. – Töitä on enemmän mitä pystytään tekemään, sillä kissoja pitäisi pystyä korjaamaan luonnosta enemmän kuin sijoituspaikkoja ja rahaa on. Me olemme pieni yhdistys, mutta pienillä ja isoilla yhdistyksillä on sama ongelma. Tälläkin hetkellä meillä on tiedossa populaatioita, joiden parissa ei olla päästy aloittamaan, MirriRescuen puheenjohtaja Tiina Pirppu kertoo. Vuodesta 2018 toiminut MirriRescue pyrkii vapaaehtoisvoimin auttamaan hädänalaisia kissoja, parantamaan kissan asemaa sekä edistämään eläinsuojelutyötä. Viime vuonna yhdistys pelasti noin 100 kissaa. – Vuosi oli edellistä rauhallisempi, mutta se ei johtunut tilanteen paranamisesta vaan siitä, ettei meillä ollut mahdollisuuksia lähteä mukaan kaikkiin hommiin. Jouduimme rajaamaan töitä. Kissoja olisi kyllä riittänyt.

SEY:n mukaan lähes 10.000 kissaa päätyy löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa. Kissan pelastamisen kaava alkaa ilmoituksesta, jonka MirriRescue saa esimerkiksi sähköpostiinsa. Viestit voivat koskea hädänalaisia yksin kulkevia kissoja tai kissapopulaatioita. Pirpun mukaan yhdistys selvittelee yksinään kulkevien kissojen kohdalla mahdollisuutta siitä, olisiko kyseessä vapaasti ulkoileva kissa. Tällaisista tapauksista yhdistys pyrkii ilmoittamaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kissapopulaatioiden yhdistys kartoittaa ensin tilanteen paikan päällä ja kuvaa ympäristöä, jotta saadaan selville kissojen määrä ja niiden kunto. Sen jälkeen vapaaehtoiset tekevät suunnitelman siitä, miten kissojen kulut maksetaan ja minne ne sijoitetaan loukutuksen jälkeen. Loukutuksesta myös kerrotaan lähialueen asukkaille etukäteen. Pirpun mukaan loukutus vaatii aina suunnittelua.

– Sehän se haaste onkin, että miten sijoituspaikat ja rahat riittävät. Myös henkilöstöresurssit pitää huomioida, sillä toiminta on vapaaehtoista ja työtä tehdään vapaa-aikana, hän kertoo. Pirppu kertoo viime kesänä Kalannin keskustan liepeiltä yllättäen löytyneestä populaatiosta, joka oli huomattu vasta ensimmäisen kissan loukuttamisen jälkeen. Alunperin yhdistys oli mennyt loukuttamaan emoa ja pentuja. – Ensimmäisen kissan mentyä loukkuun totesimme, ettei sillä todennäköisesti ole kotia. Siitä heräsi epäilys, että kissoja on enemmän. Kuvattuamme aluetta selvisi, että siellä on populaatio, josta kukaan ei ollut ilmoittanut. Meille myös sanottiin, ettei siellä ole enää populaatiota viime vuoden alun loukutuksen jälkeen, mutta tämä sinne oli jäänyt.

Loukutuksen jälkeen kissat siirtyvät eristykseen, kunnes ne ovat käyneet eläinlääkärissä ja saaneet rokotukset. Kissa jatkaa eloaan sijaiskodissa, kunnes se löytää loppuelämän kodin. Kissat, joilla epäillään olevan jo koti, viedään löytöeläintaloon. Ratkaisuja kissakriisiin on Pirpun mukaan muutamia. Yksi niistä on kasvattaa arvostusta kissaa kohtaan. – Eihän meillä olisi kissakriisiä, jos kissalla olisi sille kuuluva arvostus. Kissoja pitäisi myös leikkauttaa, jota ei välttämättä tapahdu, jos kissaa ei arvosta eikä halua käyttää siihen rahaa. Lakimuutokset kissan ulkoiluun liittyen voisivat myös auttaa. Sirutus yksinään ei sinänsä ratkaisisi tilannetta, mutta mikäli se olisi pakollista, karanneet ja eksyneet kissat päätyisivät kotiinsa sekä kissaa kal-

toin kohtelevat tai kissan hylänneet joutuisivat vastuuseen. Pirpun mukaan vastuu kissakriisistä on jokaisella. Hän toivoo, etteivät ihmiset kääntäisi selkäänsä yksinään kulkeville kissoille tai populaatioille. – Siinä tilanteessa voi soittaa yhdistykselle tai tehdä eläinsuojeluilmoituksen, kun sille on tarve. Voi myös lähteä vapaaehtoiseksi tai sijaiskodiksi, mikä on iso juttu, mutta osallistua voi monella tavalla. Tärkeintä on, ettei ole välittämättä ja oleta, että kissoilla on jo koti tai että tilanne on hallinnassa, jos pihassa pyörii 20 kissaa. Tilanteisiin pitää puuttua, Pirppu sanoo. MirriRescueen saat yhteyden sähköpostitse osoitteella info@mirrirescue.fi tai laittamalla viestiä tai soittamalla numeroon 045 2326 256. Liisa Kallio

U:gin uimahallilla ei ole laiskoteltu Uimaopetuksessa on käynyt tammikuun aikana 778 lasta. UUSIKAUPUNKI Vaikka Uudenkaupungin uimahalli onkin ollut yleisöltä suljettuna joulukuun alusta alkaen, eivät uimahallin työntekijät ole levänneet laakereillaan. Uimahallissa on pystytty järjestämään esimerkiksi erittäin tärkeää

lasten uintiopetusta. Opetuksessa on tammikuun aikana käynyt 778 lasta, ja he ovat voineet harjoitella omassa rauhassa, kun halliin ei ole opetuksen aikana muita uimareita päässyt. Työtä on teettänyt myös koronan edellyttämät siivoustoimet. – Jokaisen ryhmän välillä paikat pitää puhdistaa ja siivota tarkasti, koronaohjeiden mukaisesti,

kertoi esimerkkinä Pirkko Havanko. Lasten uimaopetuksen lisäksi uimahalliin ovat päässeet uimaseurata omilla ohjatuilla harjoitusvuoroillaan sekä sukellusseura omalla vastaavalla vuorollaan. Henkilökuntaa on luonnollisesti pidetty uimahallilla vain välttämätön määrä. Henkilökunta onkin joustavasti pitä-

nyt lomiaan ja vaihtanut määräaikaisesti toisiin työtehtäviin kaupungin työntekijöinä. Työntekijöitä on siirtynyt muihin kaupungin yksiköihin kuten esimerkiksi ulkojäiden ja latujen kunnostukseen sekä päiväkotiin. Sulun aikana on myös pystytty kääntämään www-sivuja englanniksi ja sekä päivittämään tietoja, tekemään uimahallin

välinehuoltoa (avaimet, vuokrattavat uima-asut, jumppavälineet yms.), koska aukioloaikana siihen ei ole mahdollisuutta. Uimahallin henkilökunta on ollut apuna myös liikuntasalien vuorovarausten päivityksissä. Aina uusien rajoituksien tullessa, joudutaan ohjelmaan tekemään päivityksiä satoihin vuoroihin. Marko Vuosjoki


5

4. helmikuuta 2021

Lähes jokainen suomalainen lukee sanomalehtiä SANOMALEHDET Kansallisen Mediatutkimuksen mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Sanomalehtien lukeminen on hyvin tasapuolista: sanomalehdet tavoittavat eri ikäisistä suomalaisista 92–97 prosenttia, kaikissa ammattiryhmissä työskentelevistä 92–98 prosenttia ja erituloisista kotitalouksista 93–98 prosenttia. Ilmaiseksi joka kotiin jaettavat kaupunkilehdet, kuten Turun Seutusanomat, tukevat luonnollisesti myös heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien ihmisten mahdollisuutta lukea sanomalehteä. Turun Seutusanomien lehtiperheen neljää lehteä – Turun Seutusanomat Itä, Turun Seutusanomat Länsi ja Turun Seutusanomat Keskusta sekä Seutusanomat Vakka – jaetaan ilmaiseksi

Postin premium-jakelussa kaikkiin kotitalouksiin, joissa ei ole ilmaisjakelukieltoa. Turun Seutusanomien lehtiperheen jakelumäärät ovat Länsi-lehden

osalta reilut 51.000 kappalta, Idän osalta yli 47.000, Keskustan osalta lähes 29.000 kappalta ja Vakka-lehden

Sanomalehtien lukeminen on edelleen erittäin kattavaa Suomessa. Suomalaiset ovat tuoreimmankin tutkimuksen mukaisesti sanomalehtikansaa.

osalta yli 17.500 kappalta. Laajimmillaan neljän lehden yhteenlaskettu jakelu on yli 150.000 lehteä. Painettua

sanomalehteä lukee kaikista suomalaisista 56 prosenttia. Yli 65-vuotiaista painettua sanomalehteä lukee neljä viidestä (78 prosenttia), 15–34 -vuo-

tiaista joka kolmas (32 prosenttia). Sanomalehtisisältöjä luetaan laajasti myös digitaalisena – näin tekee 86 prosenttia suomalaisista, 25–44 -vuotiaista 93 prosenttia. Vähiten sanomalehtien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyttäneet, joskin heistäkin jo kolme neljästä (74 prosenttia) lukee digitaalisia sanomalehtiä joko paperilehden ohella tai pelkästään digitaalisina. Turun Seutusanomilla on luonnollisesti myös ilmainen nettilehti näköislehtineen, osoitteessa www.turunseutusanomat.fi. – Suomessa on koko maan kattavan sanomalehdistön avulla erinomainen mahdollisuus

hyödyntää luotettavaa mediasisältöä, ja tämän mahdollisuuden suomalaiset ovat ottaneet omakseen erittäin hyvin, iloitsee Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen. – Sanomalehtien erilaiset lukemisen keinot on otettu laajasti käyttöön. Digitaalisten sisältöjen käyttö on lisääntynyt varsin ennakoidusti, kun monipuolistuneiden esitysmuotojen kiinnostavuus ja jatkuvan uutisseurannan tarve ovat kasvaneet. Jokaisella on erinomainen mahdollisuus valita juuri itselleen parhaiten sopivat tavat seurata faktoihin perustuvaa uutissisältöä. Perinteinen ilmaisu suomalaisista sanomalehtikansana pitää edelleen täysin kutinsa.

Marko Vuosjoki

Eläkeliitto Pyhäranta juhlistaa 30:a toimintavuottaan Toiminta on pysynyt aktiivisena koronasta huolimatta.

la, kun Eläkeliitto vietti 50-vuotisjuhliaan. Meiltä oli esiintymässä miesjoukko Mölyäijät, joka on tavallaan Äijävirtaa-porukan ”alaosasto”, kertoo Valpola.

PYHÄRANTA Pyhärannan Eläkeliiton yhdistys perustettiin vuonna 1992, joten kuluva vuosi on yhdistyksen juhlavuosi – kolmaskymmenes toimintavuosi. EL Pyhärannalla on paljon säännöllistä toimintaa, ja valtaosin toiminta on säilynyt lähes normaalina myös korona-aikana. – Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana muokanneet hieman toimintatapojamme. Isoihin kokoontumisiin on löytynyt järjestämispaikkoja ja olemme perustaneet pienryhmiä. Olemme pitäneet useita tapahtumia ja säännöllistä toimintaamme turvallisesti, kertoo puheenjohtaja Riitta-Liisa Valpola. EL Pyhärannan säännölliseen toimintaan kuuluvat muun muassa kuukausitapahtumat, jotka vuorottelevat Pyhärannan eri alueilla, kaksi vuosittaista isoa liikuntapäivää, kesän perinteinen rantapäivä, saaristolaisjumalanpal-

Akanwirtaa -pienryhmä kävi tammikuussa ulkoilemassa Santtion laavulle. velus – jota on järjestetty Santtion rannassa vuodesta 1996, sekä uudet pienryhmät Äijävirta, Akanwirtaa, Lukkarin Laulukööri ja Kädentaitopiiri.

– Toimintamme ei tosiaankaan ole jäissä koronan takia. Olemme pitäneet muun muassa yhdistetyn kevä- ja syyskokoksen, kesän rantapäivän ja

pienryhmienkin toimintaa on pystytty pitämään yllä. Lisäksi ulkoliikuntaa on kyetty järjestämään. – Olimme mukana myös Finlandia-talol-

Juhlavuoden aikataulut ovat toistaiseksi vielä auki – mikä on luonnollista, koska tulevista koronarajoituksista ja suosituksista ei kukaan osaa kertoa varmaa ennustetta. – Meillä on suunnitttelu hyvässä vauhdissa, mutta tapahtumapaikat ja -ajat ovat tietenkin vielä auki, kertoo Valpola. – Keväälle on suunniteltu muun muassa liikunnallista ulkoilupäivää, kertoo Valpola esimerkkinä tulevista tapahtumista. Juhlavuoden tapahtumista tulee tietoa muun muassa EL Pyhärannan nettisivuille, kun tapahtumapaikat ja -ajat varmistuvat. Pyhärannan Eläkeliiton yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.elakeliitto.fi/yhdistykset/pyharanta. EL Pyhärannan puheenjohtaja Riitta-Liisa Val-

pola on ollut mukana Pyhärannan yhdistyksen toiminnassa vuodesta 2014. – Olen paluumuuttaja. Olin ennen paluutani Pyhärantaan Utsjoen Eläkeliiton yhdistyksen puheenjohtajana viisi vuotta, ja olin jo päättänyt, että en ota yhdistysasioita hoitaakseni Pyhärannassa, mutta toisin kävi, nauraa Valpola. Valpola onkin nyt neljättä vuotta Pyhärannan yhdistyksen puheenjohtajana. – Minulla on etuoikeutettu asema puheenjohtajana, sillä meidän yhdistyksemme väki on aktiivista ja aikaansaavaa. Tapahtumien järjestäminen onnistuu hienosti, kun yhdistyksen jäsenet ovat mukana aktiivisesti järjestämässä ja auttamassa, kiittelee Valpola aktiivista jäsenjoukkoa. Kiitoksen saavat myös aktiivisesti ja tuloksellisesti yhteistyötä EL Pyhärannan kanssa tehneet kunta, seurakunta, urheiluseurat ja metsästysseurat. Marko Vuosjoki


6

4. helmikuuta 2021

Rakennusmessut siirtyivät kesäkuulle Yleensä helmikuussa pidetyt messut ovat olleet suosituimpien joukossa vuosien varrella. RAKENTAMINEN &SISUSTAMINEN Helmikuu on ollut perinteisesti Turun Messukeskuksessa iso kuukausi, sillä Rakenna & Sisusta -messut on kerännyt valtavan määrän näytteileasettajia ja kävijöitä. Koronatilanteen vuoksi Messukeskuksen vetonaula on kuitenkin jouduttu siirtämään järjestettäväksi 4.–6. kesäkuuta. – Rakenna & Sisusta -messujen järjestäminen helmikuussa ei olisi ollut mahdollista nykyisten

rajoitusten ja terveysturvallisuuden vuoksi, kertoo Messukeskuksen viestintäpäällikkö Taina PärköLuotonen. Rakenna & Sisusta -messut on yksi alueen suurimpia messutapahtumia, paitsi kävijämäärältään myös pinta-alaltaan. Nyt Turun kaupunki on kuitenkin vuokrannut Turun Messukeskuksen tiloja massarokotuksia varten helmikuun alusta huhtikuun loppuun asti. – Olemme iloisia, että Turussa on toimittu ja varauduttu rokotuksiin näin hyvin. Se edesauttaa samalla myös meitä palaamaan takaisin työmaalle tapahtumien pariin, kertoo Pärkö-Luotonen. Suurtapahtumien osalta

ratkaisut seuraavat viranomaisten päätöksiä ja koronatilannetta lähes päiväkohtaisesti seuraten. Rakenna & Sisusta -messujen osalta ratkaisu siirrosta tehtiin jo joulukuun puolivälissä. – Ennakointi on nykytilanteessa varsin haastavaa, sillä kukaan ei osaa tarkalleen ennakoida sitä päivää, milloin pandemian ote heikkenee riittävästi. Tällä hetkellä olemme kuitenkin koronarokotusten alkamisen myötä toiveikkaita, toteaa PärköLuotonen. Kesäkuun ajankohta on teemalle täysin uusi messujen osalta, mutta siinä nähdään runsaasti myös mahdollisuuksia. Muun muassa hallin ovia voita-

neen tuolloin pitää auki. – Pidämme tärkeänä, että talousalueelle saataisiin tänäkin vuonna järjestettyä laadukas alan kokoava messutapahtuma ja tätä kautta foorumi niille alan toimijoille, jotka haluavat ja pystyvät potentiaaliset kuluttajat alkukesästä kohtaamaan. Koronavuosi on koetellut erittäin kovalla kädellä messukeskuksia ja kaikkia tapahtuma-alaan ja siihen liittyviä toimijoita. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle talousalueella. – Fyysiseen kohtaamiseen perustuvan liiketoiminnan pudotukset edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet monin paikoin dramaattisesti jopa yli 90

prosentin luokkaa. Edes luovat ratkaisut toimintaan eivät riitä paikkaamaan ydinliiketoiminnalle asetettujen rajoitusten tuomia menetyksiä. Pääsimme onneksi järjestämään viime vuonna kaksi messutapahtumaa. Kokoustoimintaa on ollut talossa koko ajan, mutta toki kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi tämänkin osaalueen odotuksiin. Yritys on joutunut koronakriisin vuoksi muun muassa irtisanomaan ja lomauttamaan henkilökuntaa, kertoo Messukeskuksen viestintäpäällikkö Taina Pärkö-Luotonen. Tilanteen vakavuuden vuoksi toimintamalleja onkin kehitetty ja uudis-

tettu. – Olemme saaneet Business Finlandin tuella edistettyä sähköistä palvelukanavaa näytteilleasettajille, joten digitaalista puolta on päästy hyvällä sykkeellä kehittämään. Samoin messukeskuksen tiloissa toimii Rajupaja Oy:n virtuaalistudio, joka palvelee tapahtumajärjestäjiä poikkeusaikana striimauksien ja erilaisten verkkototeutusten muodossa. Tulevaisuus kriisin jälkeen vaikuttaa erittäin lupaavalta, sillä oikeita livekohtaamisia on odotettu ja pääsemme niitä jossain kohtaa täysin uudelle sykkeellä toteuttamaan. Marko Vuosjoki

74 TONTTIA VAPAANA TURUSTA ALLE VARTTI! RAISIOSTA VIISI MINUUTTIA! TERVETULOA KOTIIN!

TONTIT ALKAEN 5 € / m2


7

4. helmikuuta 2021 VARAAVAT TAKAT SUORAAN TEHTAALTA! Sisältää hormit, palomuurit ym.

TÄYDELLINEN ASENNUSPALVELU.

Panasonicin ja Midean ILMANLÄMPÖPUMPUT ASENNETTUINA!

Meiltä saat myös Jäspi ilma-vesilämpöpumput, joiden hankintaan voit saada

4000€ HANKINTATUEN

vaihtaessasi pois öljylämmityksestä. Katso tarkemmat tiedot ELY-keskuksen sivuilta.

Talvinen alkuvuosikin on ollut vaikeasti ennustettavissa asuntomarkkinoiden suhteen.

Asuntomarkkinaennusteet ovat heittäneet häränpyllyä ASUNTOKAUPPA Asuntokauppavuosi 2020 osoittautui koronasta huolimatta yllättäen edellisvuotta ja ennusteita paremmaksi, kertovat Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. Kevään hetkellisen rajun pudotuksen jälkeen markkina elpyi nopeasti ja kauppamäärien kasvu kiihtyi hurjaan vauhtiin vuoden viimeisinä kuukausina. Myös tammikuu on alkanut ennusteita vilkkaampana. – Asuntomarkkinamme piti yllättävän hyvin pintansa viime vuonna. Vastoin omaa ennustettani käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia edellisvuodesta ja ko-

konaismarkkinakin jäi plussalle 0,5 prosenttia, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Viime vuonna tammi–maaliskuun kauppamäärissä oli kasvua vuoden 2019 ensimmäiseen kvartaaliin jopa 9 prosenttia. Toisella kvartaalilla kauppamäärät romahtivat 18,5 prosenttia. Sieltä noustiin kuitenkin nopeasti jo kesällä. Kolmannella kvartaalilla kauppamäärät kasvoivat edellisvuodesta 2,7 prosenttia ja neljännellä 9,9 prosenttia. Joulukuussa asuntokauppoja tehtiin jo peräti 20,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. – Asuntomarkkinoiden kehityksen ennustaminen oli viime vuonna vaikeaa, sillä asuntokauppa kulki poikkeuk-

SSA A M I US VO UUN, O J R IK TA TALVIIELÄ HELMSÄÄ! V LI KYSY

MUUTTOVALMIIN TALON OSTAJALLE 10 000 € ETU!

sellisesti omia latujaan ja eriytyneenä makrotalouden mittareista, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

too Rantanen. – Uskon myös rivi- ja paritaloasuntojen sekä vapaa-ajan asuntojen kysynnän pysyvän korkealla tämänkin vuoden.

Myytäviä kohteita ei kuitenkaan ole tarjolla kysyntään vastaamassa. – On syytä muistaa, että myytäviä kohteita oli joulukuussa liki 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myytävistä kohteista on siis edelleen pulaa, Rantanen kertoo. Koronan aiheuttama etätyöbuumi näkyi kiinnostavuusmittareissa. – Omakotitalot olivat viime vuoden kiinnostavin asuntotyyppi, ja sama trendi on yhä voimissaan. Etätöiden jatkuessa ihmiset haluavat enemmän tilaa ympärilleen ja omaa pihaa, ker-

SSV

MITTATILAUSMARKIISIT Toimitukset jopa viikossa!

-MARKIISIT MYY JA ASENTAA: TAMAR -MARKIISI ON ENEMMÄN

050 569 7495 info@karmiini.fi www.karmiini.fi

Lue lisää: www.dekotalo.fi/10vuotta

www.turunseutusanomat.fi


8

4. helmikuuta 2021

Laihosen pariskunta on tehnyt suuren kunnostustyön

ST Pub vanhassa kyläkaupassa Laitilassa Suontaan entinen kyläkauppa on muuttunut osaavissa käsissä avaraksi ja ennen kaikkea viihtyisäksi asuintaloksi. Vierailija haukkoi henkeään entisen kyläkaupan tiloihin tutustuessaan. LAITILA Kun kolmisen vuosikymmentä sitten alkoi sekä kyläkauppojen että -koulujen sulkemisbuumi, niin isot kiinteistöt jäivät monilla paikkakunnilla vaille muuta käyttöä. Laitilalaiset Krista ja Jarkko Laihonen ottivat vasaraa varresta ostamalla vuonna 2009 itselleen Kristan kotikylän entisen kyläkaupan. – Olimme asuneet puoli vuotta rivitalossa ja itselläni meinasi pää hajota tekemisen puutteessa. Halusin tekemistä. Kun tämän talon remontointi alkoi, niin vapaa-ajanongelmia ja tyhjää aikaa ei juurikaan ole ollut, Jarkko nauraa. – Töissä käytän työkaluna puhumista, kotona käsiä. Ison rakennuksen remontointi on ollut pariskunnalle vuosien ponnistus, mutta kun molempien intohimo kohdistuu samaan asiaan, niin he va-

kuuttavat silmät kirkkaina, parisuhteen voineen hyvin koko remontin ajan. Krista tekee selväksi vallinneen työnjaon: – Olen keskittynyt suunnittelemiseen ja ideointiin. Jarkko puolestaan on sitten toteuttanut suunnitelmat. Joskus ensin hieman mutisten, mutta lopputuloksen nähtyään todennut suunnitelmani olleen erinomainen. Entisen kyläkaupan historia ulottuu 1940-luvulle, mutta Jarkon mukaan kylänmiehet kertovat paikalla olleen toimintaa jo 1920-luvulla. Tontilla on ollut aikanaan muun muassa kiuaskivien louhintaa, kettutarha ja linja-autojen koritehdas. Kauppiaan asunto on säilynyt remontoinnin jälkeenkin asuntona. – Suunnittelin ruokailuhuoneen yhteyteen makuuhuoneemme. Siitä tuli tuttujen kautta ihmetystä, että miksi emme tee yläkertaan makuuhuonetta, kun siellä on kolmenkymmenen neliön hyvä tila, Krista muistelee. Hänellä oli makuuhuoneen sijoittamiselle peruste. Kesällä yläkertaan sijoitettu makuuhuone

Julkisivu muistutti kyläkauppaa vielä 12 vuotta sitten, kun talon remontointi alkoi...

...ja viime kesänä näky oli tämä. Kaupan vanha lastaussilta laajennettiin kesäterassiksi.

Pubitilan remontointi herätti Laihosen pariskunnassa keräilijämielen. Nyt komeita hirsiseiniä koristaa asiaankuuluvaa rekvisiittaa. Kirpputorit ja netin myyntipalstat ovat tulleet tutuiksi. lämpenee aivan toisella tavalla kuin alakerrassa. Remontin valmistuttua makuuhuone toimii kokonaisuudessa hyvin, eikä vierailijan silmää häiritse lainkaan sen ja ruokailuhuoneen symbioosi. Talon lämmitys rakentui ennen remonttia lähes yksinomaan sähköpattereiden varaan. Nyt lämmöstä vastaa kolme varaavaa tulisijaa ja kaksi ilmalämpöpumppua. Suuren, kaikkiaan lähes 300 neliömetrin rakennuksen remontoinnin yksi suurimpia purkuoperaatioita oli kaupan puolen viisisenttisen betonilattian poistaminen piikkaamalla. Lisäksi sähkötöitä oli paljon. – Onneksi serkkuni on sähkömies, muuten remontointikustannukset olisivat kivunneet tähtitieteellisiksi, Krista sanoo ja vahvistaa sen, että kaikilla tulee olla kaveripiirissään sähköalan ammattilainen. – Ja ihan äärettömän paljon kiitoksia kaikille muillekin, jotka ovat auttaneet meitä urakassamme, hän kiittelee. Positiivisena yllätyksenä Laihoset pitävät sitä, että talon hirsiseinät olivat kunnossa. Mutta pinkopahveja repiessä tuli myös yllätys. – Nykyisen baarihuoneen takaseinältä paljastui ovi karmeineen. Keksimme tehdä oviaukkoon hyllykön. Näin saimme

säilytettyä hirsiseinän esillä, Jarkko sanoo. Baarihuone vanhaan kyläkauppaan ei ollut ihan tuulesta temmattu idea. Tilassa kun on toiminut aikoinaan myös Suontaan pubi. Nykyinen pubitila huokuu menneisyyttä aina seinille asetetuista tynnyrinpohjaolutmainoksista alkaen. – Tulihan siitä baarin rakentamisen ohessa yksi harrastus lisää, kun netistä, kirppiksiltä ja huutokaupoista aloimme hankkia erilaista baarirekvisiittaa, pariskunta myöntää. ST Pubiksi ristitty tila on sen verran houkutteleva vierailijalle, että

suunnitelmissa on tehdä juttusarja paikan päällä. Pidemmän kaavan mukaan… Varsinainen kauppa on sitten yhtä avaraa olohuonetta biljardipöytineen. Kerrankin vierailija näkee asuntoon sijoitetussa pelissä sen, että pöydän joka puolella on myös tilaa heilutella biljardikeppiä. Jarkon harrastus, kotiteatteri on myös saanut ansaitsemansa tilat ”kaupan” puolella. Elokuvia on maukas katsella sadan tuuman valkokankaalta, jonka voi tarvittaessa laskea yleisön eteen.

ralla, lähes valmis. Sittenkö on aikaa olla ja nauttia kätten jäljistä? – Ei se nyt mene ihan niin. Olemme hankkineet Kalannista pienen kesämökin ja kunnostaneet siitä omannäköistä, pariskunta paljastaa. – Ja jossain vaiheessa vanhempieni kotitila siirtyy minulle, joten kyllä remonttia onneksi riittää, Jarkko sanoo helpottuneena. Ilmeisesti kesämökkinumeron tiimoilla palaamme asiaan, vierailija toteaa ja poistuu entisestä kyläkaupasta haltioituneena.

Remontti on loppusuo-

Rainer Tähtinen

Laihosten makuuhuone on ruokailuhuoneen ohessa. Korkea sängynpääty peittää parivuoteen taakseen ja Krista Laihosen rohkeat sisustusratkaisut ovat balanssissa keskenään.


9

4. helmikuuta 2021

Suola, hiekoitus ja kosteus rasittavat koirien tassuja talvisin Koirien tassut kohtaavat monia haasteita talvella. Pienet haaverit voi hoitaa kotona, mutta pitkäaikaiset ongelmat on hyvä tutkituttaa eläinlääkärillä. LEMMIKIT Ensin kosteaa alkutalvesta, sen jälkeen sataa paljon lunta ja pakkanen kiristyy, tiet hiekoitetaan – Suomen talvikelit ovat hyvin vaihtelevia varsinkin Etelä-Suomessa, ja se aiheuttaa omat haasteensa ulkona lenkkeileville koirille. Vastaava eläinlääkäri Kaisa Saarinen Turun keskustan Omaeläinklinikalta kertoo, että varsinkin kosteus rasittaa koirien tassuja. – Jos on tassuvaivaa jo ennestään, niin kosteat kelit ovat koiralle pahimmat. Pakkanen on myös oma haasteensa, kuten myös kova ja jäinen hanki. Kun teitä taas suolataan ja hiekoitetaan, niin suola kuivattaa tassuja ja sepeli voi olla hyvinkin terävää ja saada aikaan haavoja. Ylipäätään antu-

Kirsi Fredling huolehtii koiriensa Jekun ja Oskun tassuista muun muassa pitämällä niiden tassukarvat lyhyinä. roiden iho voi kuivua talvella, hän sanoo. Aina tassuongelmat eivät ole yksiselitteisiä. – Tassujen sairaudet ja tulehdukset ovat monisyisiä, ja taustalla voi olla esimerkiksi allergisia sairauksia tai rakenteellisia ongelmia. Kosteus saa helposti aikaan bakteerien muhimista ja hiivaa. Sitten tulehdus voi päästä tassuihin, minkä takia iho ärtyy.

Kaksi kääpiösnautseria omistavalla, Uudenkaupungin Kalannissa asuvalla Kirsi Fredlingillä on nykyisten ja aiempien koirien kohdalla paljon kokemusta tassuvaivoista. Fredling myös harrastaa nuoremman koiransa kanssa agilitya koirakerho Rähmä-Käpälissä, jolloin koiran tassujen hyvinvoinnin tarkkailu on tärkeää. – Tassukarvojen lyhy-

enä pitäminen on todella hyvä keino pitää tassut kunnossa. Se ehkäisee lumipaakkujen kertymistä. Leikkaan karvat lyhyeksi ihan kainaloihin saakka. Myös jalkojen kuivaaminen on todella tärkeää lenkin päätteeksi. On myös hyvä katsoa, että kynnet ovat lyhyet, etteivät ne jää kiinni mihinkään, Fredling sanoo. Eläinlääkäri Kaisa Saarinen on samoilla linjoil-

la Fredlingin kanssa. – Tassut eivät saisi jäädä märiksi ulkoilun jälkeen, ja kynnet on pidettävä lyhyinä. Ennen talvea voi myös aloittaa rasvahappolisän, jos tietää tassujen kuivuvan talvella. Päivittäinen rasvaaminen ja tossut ovat auttaneet monia. Jos tassut vaivaavat kovasti, niin voi olla tarve myös lääkitykselle, Saarinen kertoo. Fredlingin perheen koirien tassut ovat aiempina talvina saattaneet kuivua, mikä on opettanut rasvaamaan tassuja jo ennakkoon. Tassujen hyvinvointi on osa jokapäiväistä arkea. – Vaikka hoitotoimenpiteitä kuivaamisen lisäksi ei tarvitse tehdä joka päivä, niin tassut tsekataan kuitenkin päivittäin. Sitten myös huomaa, milloin on aika taas leikata tassukarvat. Hyvä keino tassujen kunnosta huolehtimiseen on tassujen läpikäymisen lisäksi koiran olemuksen tarkkailu. Jos koira esimerkiksi alkaa nuolla tassujaan tai ontua, kertoo

se jonkin olevan vialla. – Joskus voi esimerkiksi sepeliä tai hiekan jyviä painautua tassuun tai anturoihin voi tulla haavoja. Nuoleminen voi johtua esimerkiksi tällaisista vaivoista. Pieniä haavoja voi hoitaa kotona puhdistuksella ja haavavoiteilla, mutta jos vaiva jatkuu tai on isoja haavoja, kannattaa hakeutua eläinlääkäriin, Saarinen kertoo. Vaikka esimerkiksi kosteus vaivaa koirien tassuja talvisaikaan, on tassujen kuntoa hyvä tarkkailla myös muina vuodenaikoina. Tassuvaivat ovatkin kiinteä osa Saarisen työpäiviä. – Syksyllä ja talvella tassut tuntuvat vaivaavan eniten pitkien kosteiden kausien jälkeen. Itselläni on sellainen tuntuma, että haavaumia ja kynsivaurioita on taas enemmän kesällä, jolloin mennään ja tehdään paljon koiran kanssa. Tassuvaivoja hoidetaan kuitenkin ihan päivittäin.

Liisa Kallio

Piispa vaihtuu poikkeuksellisin järjestelyin SEURAKUNNAT Piispa vaihtuu Turun arkkihiippakunnassa tammi-helmikuun vaihteessa. Sekä väistyvän piispan lähtömessu että uuden piispan vihkiminen ovat aina suuria koko alueen juhlia. Nyt juhlallisuuksia on vietetty ja vietetään uudella tavalla. Juhlamessujen järjestäminen on suunniteltu Turun tuomiokirkkoon poikkeuksellisin järjestelyin ja tiukkojen koronarajoitusten puitteissa. – Tavallisesti juhlamessuissa Turun tuomiokirkko on ollut täynnä ihmisiä. Mukana on yleensä ulkomaisia vieraita ystävyyskirkoista, alueen verkostojen edustajia, seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä seurakuntalaisia. Nyt olemme joutuneet luopumaan osasta piispan vaihtumiseen normaalisti kuuluvista elementeistä. Vaikka tänä vuonna emme voikaan kokoontua yhdessä tuomiokirkkoon, se ei vähennä juhlan merkitystä. Vietäm-

me hiippakunnan yhteisiä juhlia uudella tavalla verkossa sekä televisioiden ja radioiden äärellä, kertoo hiippakuntapastori Pauliina Järvinen. Turun arkkihiippakunnan uusi piispa Mari Leppänen aloitti tehtävässään 1. helmikuuta. Hänet vihitään virkaansa Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 7. helmikuuta. Virkaan vihkimisen toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma avustajinaan piispat Kaisamari Hintikka, Simo Peura ja Matti Repo. Messussa saarnaa piispa Leppänen. Tekstinlukijana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, ja musiikin toteutuksessa on mukana muun muassa baritoni Aarne Pelkonen. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV 1:ssä kello 10 ja lähetetään radiossa Yle Radio 1:n kanavalla alkaen kello 10. Messu on katsottavissa ja kuunneltavissa myös Yle Areenassa sekä osoitteessa virtuaalikirkko.fi. Turun arkkihiippakunnan piispana vuodes-

Mari Leppänen vihitään piispan virkaan sunnuntaina 7. helmikuuta. ta 2011 toiminut Kaarlo Kalliala siirtyi eläkkeelle tammikuun lopussa. Hän luovutti piispan viran tunnukset Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 31. tammikuuta pidetyssä messussa. Uutta piispaa Mari Leppästä voi tavata kesällä, kun kaikille avoimet hiippakuntajuhlat järjestetään 11. heinäkuuta Porissa ja 15. elokuuta Turussa kokoontumisrajoitusten salliessa. SSV

Tiesitkö, yös että voit m sit! silmäla vuokrata , liikkeestä Kysy lisää 20% nyt myös usille alennus u ajille. uokra silmälasiv

(Tarjous voimassa 28.2. 2021 asti.)

Stylisti Margit Hagner auttaa kehysvalinnoissa ti 16.2. klo 12-17. Voit varata hänelle henkilöhtaisen neuvonta-ajan. Näkökeskus Synsam Puh. 010 237 2150 Alinenkatu 25 • 23500 UUSIKAUPUNKI Avoinna ark. klo 10-18 ja la klo 10-15


10

4. helmikuuta 2021

Ikoninen Diana Laitilan kirjastossa tamisesta kiinnostuneet saavat lisätietoja kirjaston henkilökunnalta.

TAIDE

Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan yli noin

152.000 SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Onko sinulle tärkeää tavoittaa mahdollisimman kattavasti

OMAN ALUEESI ÄÄNESTÄJÄT?

TURUN SEUTUSANOMISSA ILMOITTAMALLA SE ONNISTUU.

kö! tiesit

Lehtiperheemme lehdet jaetaan Postin toimesta kaikkiin alueesi kotitalouksiin, minne Posti saa jakelua suorittaa! TURUN SEUTUSANOMAT ON LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ TAVOITTAA ÄÄNESTÄJÄT! Muista, että yksikin ääni voi ratkaista!

Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi

Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Sivun 11 ristikon ratkaisu.

R A K K I K O I R K A

A H I L O I U I N E T A O A T K S O I S I T I M I T I T

T R A O T N

P A K K A M U I S E K U A T T R A E M A I L Ä

A J A A

K A R S K K I Ä T S I S T A I R L V E A T U T S I

O R A A T T A A A A P U V A V A A L A K E S K O Ö N O N T O V E K A T A A A S A N A R V A T O I T O P I R U I S A H N I I V A T

H A R R I K R A K O V A D

E A L O I I T A H A S A L I A L O I W L B A A I L A O L A N T G R A E M T E I

Sanna Halmeen näyttelyssä on esillä kymmenkunta ikonista Dianaa esittävää teosta. kysymyksen äärelle: Mitä Diana edustaa minussa? Rajuin värikontrastein ja ihannointia vältellen Sanna alkoi luoda sarjaa sydänten prinsessa Dia-

nasta. Tästä sarjasta on nyt siis kymmenkunta teosta yleisön nähtävillä. Työt ovat tuttuun näyttelytapaan myös myytävänä – teoksen tai teosten os-

Poikkeuksellisesti kirjasto on avoinna myös sunnuntaisin näyttelyn ajan. Kirjasto palvelee rajoitetusti siten, että kirjastossa saa samaan aikaan samassa tilassa olla enintään kymmenen henkilöä. Kirjastossa asioidessa on käytettävä maskia tai visiiriä. Marko Vuosjoki

UUSIKAUPUNKI Tulevana lauantaina, 6. helmikuuta, vietetään kuudennen kerran kansallista Teen päivää. Päivää vietetään aina Tean nimipäivänä ja teemana on ”Teen Juhlaa”. Tänä vuonna Uudessakaupungissakin on aihetta juhlaan, kun kuluneeksi tulee 300 vuotta Uudenkaupungin rauhan solmimisesta. Juhlavuoden kunniaksi kaupungilla on kaksi teeman mukaista markkinointituotetta, Rauhan Tee ja Kustaa Aadolfin Tee. Uudenkaupungin Rau-

han Tee on mustaa Ceylonin ja Kiinan teetä, joka sisältää sitruunan kuorta ja begamottin aromia. Lisäksi teessä on ripaus savun makua. Kustaa Aadolfin Tee on valmistettu Intian valkoisesta ja Japanin vihreästä teestä. Seljankukka antaa hienostuneen lisän kaupungin perustajan mukaan nimetyn teen makuun. Molempia rauhan juhlavuoden teelaatuja voi maistella lauantaina 6. helmikuuta kello 10–14 Vihreän Lampaan tiloissa. Samalla voi tutustua kymmeniin muihinkin

teelaatuihin. Paikallisissa kahviloissa ja Raatihuoneella on myytävänä juhlavuoden teetuotteita. Teen päivän tavoitteena on nostaa teen näkyvyyttä ja tunnettuutta, lisätä teetietoutta ja saada uusia teenjuojia ympäri Suomen. Päivän toteuttamiseen voivat osallistua kaikki teetoimijat, kuten teepuodit, ruokakaupat, ravintolat, kahvilat ja ennen kaikkea jokainen teen ystävä – niin kotona kuin työpaikalla ja vaikka etänä virtuaalisesti. Tee on maailman suosituin juoma veden jälkeen ja suosio on kas-

vanut jatkuvasti myös Suomessa. Suosiota selittää teen monipuolisuus ja osin myös terveysvaikutukset. Teen ja ruoan yhdistäminen on ollut jo pidempään nouseva trendi. Hyvän teen valmistuksen voi jokainen oppia. Teen päivän kuvakisaan voi osallistua Instagramissa, kilpailuaika on 7. helmikuuta asti, #teenpäivä ja Teen Päivästä löytyy lisätietoja verkkosivuilta osoitteesta https://teenpaiva.wordpress.com/.. SSV

Vehmaalla edelleen 300 euron vauvaraha

Ota heti yhteys kuntavaaleista myyntiimme. Laitetaan yhdessä äänestäjät liikkeelle. Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

Joensuulaissyntyinen Sanna Halme asuu Uudessakaupungissa ja työskentelee muun muassa Vakka-Opistossa. Hän on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta, Satakunnan ammattikorkeakoulusta, vuonna 2000 pääaineenaan maalaus. Sanna Halme on koloristi, joka työskentelee yleensä nopeasti, paksua akryylimaalia tai öljyvärejä käyttäen, usein pelkkä palettiveitsi apunaan.

U:gin Rauhan kunniaksi nautitaan teetä

TURUN

kuntavaaliehdokas!

Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon maalausnäyttely Diana avautui sunnuntaina 24. tammikuuta Laitilan kaupunginkirjastossa. Näyttelykokonaisuus on kuvataiteilija Sanna Halmeen suunnittelema ja toteuttama. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja teokset ovat nähtävillä kulttuuriviikon jälkeenkin, aina 22. helmikuuta saakka. Joensuulaissyntyinen, nykyisin Uudessakaupungissa asuva taiteilija Sanna Halme on tehnyt yhteensä kolmekymmentä Diana-aiheista teosta, joista tässä näyttelyssä on esillä noin kymmenkunta. Kuvataiteilija löysi näyttelyn mallinsa, prinsessa Dianan, lapsuutensa jälkeen uudelleen noin vuosi sitten. Diana -teemaan alkoi kiinnittyä jopa uskonnollista kuvastoa ja mielikuvia. Näyttely syntyi tärkeimmän taiteilijan kokeman

S T O P P I A N S A I H A N

K I U S T T U U I A N L L T I A X K I A M E A M R I I T

Viime vuonna kaupunginjohtaja Ari Koskinen sai 16 vauvarahahakemusta ja myönsi yhtä monta. VEHMAA Vehmaan kunnalla on tänäkin vuonna, kunnanhallituksen 18. tammikuuta tekemän päätöksen mukaisesti käytössä niin sanottu vauvaraha. Vehmaan kunta maksaa jokaista paikallista

syntyvää lasta kohden 300 euron vauvarahan vanhemmille. – Viime vuonna vauvarahapäätöksiä tehtiin 16 kappalta, yhtä monta kuin oli hakemuksiakin, kertoo kaupunginjohtaja Ari Koskinen, joka tekee vauvarahahakemuksista päätökset viranhaltijapäätöksinä. Vauvaraha on ollut Vehmalla käytössä kolmen vuoden ajan, alkanut vuosi on neljäs vuosi, kun paikallisia vanhem-

pia tuetaan vauvarahalla. – Ensimmäinen päätös vauvarahan käyttöönotosta tehtiin kunnanhallituksessa vuoden 2017 lopulla, muistaa Koskinen. Koskisen mukaan lähes jokaisen vehmaalaisen lapsen syntymän jälkeen vanhemmat tekevät vauvarahahakemuksen. Vauvarahaa voi hakea täyttämällä vapaamuotoisen hakemuksen ja toimittamalla sen Vehmaan kunnanvirastol-

le tai sähköpostitse suoraan kaupunginjohtaja Ari Koskiselle. Vauvarahaa voi hakea vauvan syntymän jälkeen. Hakemukseen riittää toisen vanhemman nimi ja henkilötunnus, vauvan syntymäaika, osoitetiedot sekä tilinumero maksua varten. Hakemukset osoitetaan kaupunginjohtaja Ari Koskiselle. Marko Vuosjoki


11

4. helmikuuta 2021

Päätöstä koululaispysäkistä ei muutettu LAITILA Tekninen valiokunta on käsitellyt saamansa oikaisuvaatimuksen Eurantien pysäköintikiellosta. Valiokunta päätti joulukuussa, että Eurantien varrella, pesäpallokentän kohdalla, olevalle pysäköintialueelle asetetaan pysäköintikielto arkipäivisin kello 7-16, eikä pysäköintipaikalle saa pysäköidä muuta kuin julkisen liikenteen ajoneuvoja. Oikaisuvaatimuksessa tuotiin esille, että eri sidosryhmiä ei ole asiassa kuultu riittävästi, eivätkä vaihtoehtoiset pysäköinti-

Jorma Kemppainen 2020

Sivistysvaliokunta hyväksyi liikunta- ja nuorisotoimen avustusten haku- ja jakoperiaatteista. Liikuntatoimen perusavustus ja kenttämääräraha ovat haettavana 1.-30. huhtikuua. Kohdeavustukset ovat haettavina 1.-31. maaliskuuta ja 1.-31. lokakuuta. Perusavustus on tarkoitettu seuran perustoiminnan kustannuksiin

Valiokunta antoi myös kaupunginhallitukselle vastauksensa valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli antanut Kokoomuksen valtuustoryhmä marraskuun valtuuston kokouksessa. Aloitteessa toivottiin Laitilaan 3-5:ä tuulivoimapuistoa ja tuotiin esille, että lounainen Suomi on valtakunnan tasoon nähden alimitoitettu tuulivoimapuistojen suhteen. Tekninen valiokunta totesi aloitteeseen, että vuonna 2016 lainvoiman saanut tuulivoima-

distykset. Nuorisotoimen perusavustuksen hakuaika on 1.-30. huhtikuuta ja kohdeavustukset ovat haettavissa jatkuvana hakuna 1. maaliskuuta - 21. marraskuuta. Perusavustusta myönnetään seuran tai yhdistyksen perustoiminnan tukemiseen, jonka tulee kuulua pääasiallisesti nuorisotoiminnan piiriin. Toiminta voi olla esimerkiksi nuorille tarkoitettu tapahtuma, näyttely, projekti, kurssi tai retki. Kohdeavustusta voidaan myöntää myös nuor-

SSV

Pyhärannassa yksi ennakkoäänestyspaikka PYHÄRANTA Tulevien kunnallisvaalien ennakkoäänestys järjestetään Pyhärannassa yhdessä paikassa, kunnanvirastolla. Ennakkoon voi äänestää keskiviikkona ja torstaina 7.–8.4. kello 9–15, perjantaina 9.4. kello 9–14,

Marko Vuosjoki

Hallitus 10 kertaa VEHMAA Vehmaan kunnanhallitus on lyönyt lukkoon vuoden 2021 kokoontumiset

kesäkuuhun saakka. Ensimmäinen kokous oli 18. tammikuuta. Seuraavan kerran hallitus kokoontuu helmikuun 8. päivä. Maaliskuussa hallituksella on kolme kokousta, huhtikuussa yksi ja touko- sekä kesäkuussa kaksi kokousta. Hallitus tapaa maanantaisin, kokoukset alkavat kello 17 ja ne pidetään Vehmaan koululla. Tarvittaessa kunnanhallitus voi kokoontua myös useammin, muissa paikoissa ja sähköisesti. Liisa Kallio

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Hobby ?

puroploi o

Nebraska

045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus

veits

Toimittaja

Disney Gates

valtio

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

"

EES-

HUONE

"

ääntä

ISKU

Jani

maitofirma Skog

SASSIIN

suuri lehti

tykkänään

Myyntineuvottelijat Sari Laurila

050 568 5454

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Billy tai -jauho Nevada

tiivisteitä

?

ylettömän

päissä

kuoma

ei ole tietoa -1.

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

Päätoimittaja

supista

IKÄÄN ?

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Puolaa

i

Saiskos luvan?

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Åke

jeesaa voi arvoa

ODKA

1 tie 1 ä l y K ” JOJA I A F “

lauantaina ja sunnuntaina 10.–11.4. kello 10–14, maanantaina 12.4. kello 9–17 ja tiistaina 13.4. kello 9–15. Varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat ovat Ihoden koulu, Reilan koulu ja Rohdaisten koulu.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

ejämä i r

Taas on puhjennut uusia seteleitä!

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Teho-Turve Oy:n lupahakemus: Isosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Mynämäki. Asiakirjat ja kuulutus ovat nähtävillä 25.1.–3.3.2021 osoitteessa ylupa.avi.fi. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta. Lisätietoja antaa Maiju Juntunen, puh. 0295 016 322.

SSV

ten hyvinvointia tukeviin hankintoihin.

JULMA

KORTTIPELIKIN

vaihemaakuntakaava osoittaa tuulivoimatuotannolle myös Laitilan osalta siihen parhaiten soveltuvat alueet. Laitilan ja Mynämäen rajaalueille on vireillä jo tuulipuisto ja yhteensä Laitilaan on suunnitteilla viisi tuulivoimalaa. Valiokunta totesi, että tekninen toimi osaltaan pyrkii edesauttamaan tuulivoimahankkeita, kun niitä tulee vireille.

rot

LAITILA

painottaen lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Kohdeavustusta voidaan hakea lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseen haja-asutusalueilla, soveltavan liikunnan kehittämiseen ja lisäämiseen, varttuneenväen liikunnan lisäämiseen ja koronan torjumisesta syntyneisiin materiaalikustannuksiin. Kenttämäärärahaa jaetaan haja-asutusalueiden liikunta- ja harrastusolosuhteiden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Sitä voivat hakea esimerkiksi kylä- tai vanhempainyh-

Kappelimäen koulun pysäköintijärjestelyihin.

Lö nn

Avustukset tulossa haettavaksi

alueet ole parempia lasten koulukyytejä ajatellen. Valiokunta päätti pysyä tekemässään päätöksessä ja toi edelleen esille, että päätös on tehty liikenneturvallisuutta parantamaan. Eurantien pysäköintialueella on koettu useita vaaratilanteita sen jälkeen, kun pysäköinti siihen sallittiin kaikille ajoneuvoille. Koulukyydeissä voi jättöpaikkana suosia esimerkiksi monitoimihallin piha-aluetta, jolta on valaistu kevyenliikenteenväylä niin Kappelimäen kuin Varppeenkin kouluille asti. Seuraavassa kokouksessa valiokunta tulee palaamaan myös

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

? loukkaavia

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl


12

4. helmikuuta 2021

Johtela vuoden seuratyöntekijä LIIKUNTA Varsinais-Suomen urheilugaalassa palkittiin lukuisten urheilijoiden lisäksi vuoden seuratyöntekijä. Vuoden seuratyöntekijän arvon saa henkilö, joka omalla panoksellaan on tehnyt merkittävää työtä urheiluseurassa omalla paikkakunnallaan. Valituksi tuli Pyhämaan Pyry ry:n Juha Johtela. Johtela on toiminut seuran aktiivina ja puheenjohtajana jo vuosien ajan – ja toimii edelleenkin. Hän vetää seuran hallitusta, järjestää vuodesta toiseen lukuisia liikuntatilaisuuksia, kuten lentopalloa, jumppaa, kuntotapahtumia ja läpi kesän jatkuvaa pyöräilyvihko-toimintaa palkintoineen. Johtela myös auraa hiihtolatuja ja järjestää frisbee-kisoja.

Otto Hiivola on Ukin vuoden urheilija Vuoden junioriurheili- pronssia seiväshypystä heilijoista menestystä saavuttivat seuraavat urjana palkittiin yleisur- sarjassa M16. Vuoden junioriurhei- heilijat: Jutta Ellä saaheilija Rania Toivonen. UUSIKAUPUNKI Vaikka vuosi 2020 olikin poikkeuksellinen – myös urheilun saralla – Uudessakaupungissa on luonnollisesti valittu vuoden urheilijat. Hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan nimeämä työryhmä valitsi vuoden 2020 urheilijaksi Kalannin Vankan yleisurheilijan Otto Hiivolan. Monipuolisen Hiivolan saavutuksia viime vuodelta ovat muun muassa Suomen mestaruus keihäänheitossa sekä SM-

lijana palkittiin Uudenkaupungin Kenttäkarhujen yleisurheilija Rania Toivonen. Toivosen saavutuksia viime vuodelta ovat muun muassa Suomen mestaruus kiekonheitossa sekä SM-pronssia keihäänheitosta sarjassa N14. Vuoden veteraaniurheilijana palkittiin Uudenkaupungin Kenttäkarhujen yleisurheilija Pauliina Aalto. Aalto voitti viime vuonna kiekonheiton (N40) Suomen mestaruuden. Kalannin Vankan ur-

Marko Vuosjoki

Hyvinvointijohtaja vastaa tiedottamisesta UUSIKAUPUNKI Hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksistä tiedottaa, lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti, hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso tai sopimuksen mukaan hyvinvointijohtajan osoittama henkilö. Tiedottamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta. Lautakunta voi antaa lisäksi tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan. Marko Vuosjoki

Vaalien ulkomainonta alkaa PYHÄRANTA Kunnallisvaalien ulkomainonnan saa aloittaa Pyhärannassa 31. maaliskuuta. Kunnanhallitus antoi teknisen toimialan tehtäväksi kunnan vaalimainoskehikkojen käytännön järjestelyt. Keskusvaalilautakunnalle annettiin myös oikeus päättää ja antaa ohjeita tekniselle toimialalle vaalimainoskehikkojen sijoittelusta ja puolueiden järjestyksestä kehikoissa. Ulkomainonta sallitaan asemakaava-alueella edelleenkin kunnan hallitsemilla alueilla vain mainontaa varten osoitetuissa vaalikehikoissa. Marko Vuosjoki

Vuoden junioriurheilija on Uudenkaupungin Kenttäkarhujen yleisurheilija Rania Toivonen.

vutti Suomen mestaruuden 5000 m kävelyssä sekä sijoittui hopealle 3000 m kävelyssä (N40). Emilia Ellä voitti Suomen mestaruuden 3000 m kävelyssä (T14). Aino Saarinen menestyi niin 3000 m kävelyssä kuin 5 km maantiekävelyssä, joista molemmista saavutuksena hopeamitalit. Saarinen sekä Linda Ellä saavuttivat myös kävelyn 3000 m joukkuekilpailussa Suomen mestaruuden (T15). Laitilan Jyskettä ja Varsinais-Suomen veteraaniurheilijoita edustava Jonna Voronkoff saavutti Suomen mestaruuden 3000 m kävelyssä (N40). Menestyneitä urheilijoita löytyi niin ikään myös MS Parman sekä Vakka-Rastin urheilijoista. Elisa Pirilä saavutti SM-pronssia hiihtosuunnistuksessa (D17). Maija Verha sijoittui SM-hopealle keskimatkan suunnistuksessa (D70). Verha, Maaria Ritasalo ja Sirja Karru saavuttivat myös SM-pronssia viestisuunnistuksen D70-sarjassa. Elsa Ankelo voitti Suomen mestaruuden sprinttisuunnistuksessa ja SM-hopeaa viestisuunnistuksessa. Jussi Ankelo tuli pronssille keskimatkan

Vuoden urheilijaksi valittiin Kalannin Vankan yleisurheilija Otto Hiivola. suunnistuksessa sekä hopealle niin pitkänmatkan suunnistuksessa kuin sprinttisuunnistuksessakin. Suomen mestaruuden Ankelo voitti erikoispitkämatkan suunnistuksessa. Ankelo sijoittui myös neljänneksi SM-kestävyysjuoksun 2000 m matkalla. Uudenkaupungin Kenttäkarhuja edustava Elina Kinnunen saavutti SMhopeaa 22-vuotiaiden keihäänheitossa. Kenttäkarhujen urheilijoista myös Mea Toivonen saavutti SM-pronssia kie-

konheitossa (T15). Varsinais-Suomen Jousimetsästäjiä edustava Timo Pirppu saavutti neljä Suomen mestaruutta eri kategorioista; FFAA 120 nuolta sisään, FFAA 60 nuolta sisään, FFAA 3D sekä FFAA eläinkuvasta. Vakka-Suomen Urheilusukeltajia edustava Matti Pyykkö sijoittui pronssille sukelluskalastuksen SM-kisoissa ja voitti Suomen mestaruuden sukelluskalastusvene SM-kisassa.

n PAKINA

Aika entinen ei koskaan… Joissain asioissa, melko harvoissa, sitä toivoo ajan ja kehityksen palaavan taaksepäin. Sanonta ”ennen oli kaikki paremmin”, ei siis ole tuulesta temmattu. Toki monet asiat ovat sellaisia mielipide- ja näkemysasioita, joista on ihan turhaa lähteä edes väittelemään. Vähän niin kuin siitä, onko mämmi hyvää, vai ei, sillä se ei ole. Ja jos kakkakärpäseltä kysyt, niin sen mielestä kakka on hyvää, olit itse mitä mieltä tahansa. Mutta siihen vanhaan aikaan palaamiseen. Aikoinaan lehdissä oli mielipideosastoja, ”Lukijan ääniä”, joihin kirjoitettiin ymmärrettävästi huomattavasti aktiivisemmin kuin nykyään, kun sosiaalinen media pitää meitä otteessaan. Näillä mielipideosastoilla sitten viikon välein koirankakkakeskustelijat vastasivat toinen toisilleen ja keskustelu saattoi lehden ilmestymistiheydestä riippuen kestää aina seuraavaan hangessa lojuvan kikkareen kauteen saakka. Olin itse harmissani niiden lehtien avautumisosastoista, joihin hyväksyttiin nimimerkkikirjoittajat. Ajattelin aina, että kunhan ne nimimerkki-ihmiset kirjoittaisivat omalla nimellään, niin ajattelisivat ainakin hetken, ennen kuin pistäisivät tekstinsä eteenpäin. Kuvittelin pelkän nimimerkin suojuksen avaavan ajattelemattoman ja typerän kirjoittelun osaston pääkopassa. Tuli aika, jolloin tekstiviestipalstat ilmestyivät kännyköiden yleistymisen myötä ja lehdet alkoivat täyttyä lyhyistä komment-

tiviesteistä. Milloin mistäkin asiasta. Osansa sai yritysten asiakaspalvelut ja ärsyttävät kunnallispoliitikot. Ja vähän naapuritkin. Jotain tietysti kerto paikallislehtien toimitussisällöstä ja lukijoista, kun nämä palstat sitten alkoivat olla lehtien suosituinta sisältöä. Ja tietysti nämä tekstiviestipalstojen sisällöntuottajat olivat ja ovat. Anonyymejä. Hihkuin ilosta ja riemusta, kun sosiaalisen median sivustoille alkoi syntyä erilaisia ryhmiä, joissa, ainakin suurin osa, keskustelijoista esiintyi ihan nimellään ja kasvokuvallaan, ellei sitten lemmikkimiisuaan tai -sesseään ollut kasvoikseen istuttanut. Mielenkiinnolla seurasin keskusteluja ajatellen, että nyt sellainen turha rääpiminen poistuu keskustelukulttuurista ja keskitytään aitaan eikä seipäisiin, kun ollaan rehdisti omina itsenä, ilman nimimerkkien suojaa frameilla. Vaan… mitenkäs kävikään. Ainakin meikäläiselle on tullut ihan uudeksi tunteeksi myötähäpeä, kun lueskelen keskusteluja näissä erilaisissa ryhmissä. Nimimerkkikirjoittelu taitaa olla sittenkin aivopieruilta suojaava tekijä. Kunpa palaisimme aikaan nimimerkkien. Sittenkin.

SSV


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Turun Seutusanomat Vakka 4.2.2021 by Turun Seutusanomat - Issuu