Ikääntyneille oma aktivointipaketti Uudessakaupungissa
Elintarvikkeiden verkkokauppaostaminen
SIVU 3
Nukkekotikerhon taidonnäytteitä automuseossa
SIVU 5
SIVU 10
SEUTUSANOMAT
4. VSK
ava Seura estyy m il lehti 7.12. to 1
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 3.12.2020 AURAHOVIN SENIORIKOTI VALMISTUU U:KIIN
OMAKOTITALO, Kalanti
Levysepänkatu 15, 23500 Uusikaupunki
Umprinkuja 7, 2h+k+saunaos. +varasto ja at, 63/130 m² Pieni omakotitalo Kylähiidessä. Sähkö, oma porakaivo. Keittiössä puuliesi ja takka. Tontti 1900 m². Hintapyyntö 39.000 €.
SENIORIKODIN AVOIMET OVET
ASUNNOT OVAT NYT HAETTAVISSA
VARAA OMA HENKILÖKOHTAINEN ESITTELYAIKASI:
Evamaria Ståhlberg, Aurahovi p. 040 163 4737 Aurahovi – Koti tuen ja palveluiden äärellä info@aurahovi.fi www.aurahovi.fi
17.12. Perinteiset joulutervehdykset!
Varaa oma ilmoituksesi!
Anna lahjaksi Hyvää Oloa
Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi
METSÄÄ 7,7 ha Kodjala, Laitila. Hyväpuustoista, pääosin tukkipuuvaltaista mäntymetsää. Osa uudistuskypsää. Tie kulkee koko palstan pituuden. Myydään tarjousten perusteella. Myyjällä oikeus hyväksytä tai hylätä tarjoukset. Tarjoukset toimistoomme 15.12. mennessä.
• 17.12. klo 14-18 • 18.12. klo 10-14 • 21.12. klo 10-14 Lämpimästi tervetuloa!
Kallelantie 502, 2h+tupak.+saunaos + askartelutila, 71 / 120 m² Pienen perheen koti, jossa asuintilat yhdessä tasossa. Kellarikerroksessa askartelutila. Erillinen, tilava autotalli/varastorakennus. Reilu tontti 4000 m². Hintapyyntö 87.000 € Isonummentie 184, 5h+tupa+saunaos., 138 m² Viihtyisä maalaispaikka Kallelassa. Vehreä pihapiiri. Iso tontti 2,4 ha. Lisäksi talousrakennus. Hintapyyntö 135.000 €.
Kiinteistötoimisto
ASKO VAINIO KY LKV
Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com
KOULUT, KURSSIT JA HARRASTUKSET 14.1.2021 Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi
Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi
KERROSTALOSTA, Kalanti Pankkitie 3, 2h+avok.+s, 56,5 m², I krs. (ei maan tasalla) Siisti, uutta vastaava asunto hissitalossa, Kalannin keskustassa. Iso vaatehuone, tilava lasitettu parveke. Velaton hintapyyntö 129.000 € (myyntihinta 17.100 € + lainaosuus 111.900 €) /Vaihtomahdollisuus OMAKOTITALO/LIIKETILA Tunnelitie 18, Kalanti Vanha hirsirunkoinen ja mansardikattoinen talo, joka kaipaa remonttia. Alakerrassa k+wc+ liiketila+varasto, yläkerrassa 2h+ aula. Sähkölämmitys, kaupungin vesi ja viemäri. Hintapyyntö 49.000 € OMAKOTITALO, Lokalahti Erkontie 8, 4h+k+2wc+saunaos. 120 m². Aivan keskustassa sijaitseva 1-kerroksinen omakotitalo. Pieni helppohoitoinen tontti 780 m². Hintapyyntö 80.000 €. KERROSTALOSTA, Kodisjoki Heikkiläntie 3, 2h+k+s, 69 m², pohjak. Hyväkuntoinen, viihtyisä ja todella tilava päätyasunto pohjakerroksessa. Ei portaita. Oma pieni terassi. Hintapyyntö 49.000 €
Katso kohteitamme www.oikotie.fi
!
Hyvät vakkasuomalaiset Sotaveteraanit! Emme unohda teitä koskaan. Tänäkin vuonna annamme Teille näin Itsenäisyyspäivän aikoihin pienen lahjan. Se on noudettavissa Kenkäkauppa Alinasta. Jos ette itse sitä pääse noutamaan, niin omainen tai esimerkiksi kotihoito voi sen Teille noutaa.
Oikein Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulua Teille. Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 844 3553, 044 704 3553 www.alina.fi
VARAA AJOISSA KUVAAJA ENSI KESÄN MUISTOJEN HETKIIN Kattojen KINGI
Matias Varhi Niklas Linna
0400 583 346 0400 214 288
Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk
♥
P H O T O G R A P H Y
p. 040 722 8991 rainertahtinen@gmail.com www.raketahtinen.com @rakephoto
Aukioloajat: Parillisina viikkoina: ma–pe 8.30–20 la 9–16 su 11–15 Parittomina viikkoina: ma–pe 8.30–20 la 9–16 su suljettu
Koulutettu hieroja, vyöhyketerapeutti ja jalkojenhoidon at.
NIINA HEIJARI Satotie 2 as 6, 23600 Kalanti
P. 040 500 3748
Lahjakortti Avainapteekkiin ratkaisee pulmasi? Lahjan saaja voi valita mieleisensä tuotteen laajasta valikoimastamme.
Vakka-Suomenkatu 18, U:ki puh. (02) 8426 100 www.uginuusiapteekki.fi
2
3. joulukuuta 2020
n Pääkirjoitus
n Pakina
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys
Morjenstuns-pelistä joulunajan suosikki
Tulevana sunnuntaina on itsenäisyyspäivä. Suomi täyttää itsenäisenä valtiona kunnioitettavat 103 vuotta. Me nuoremmat sukupolvet pidämme usein itsenäisyyttä itsestään selvänä asiana, mutta vähintäänkin itsenäisyyspäivänä on syytä muistaa, että nykytilanteesta on kiitettävä vanhempia sukupolvia – ja isosti. Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan erityisesti sotaveteraaneja, leskiä ja muita ihmisiä, jotka tekivät ison työn ja suuria uhrauksia sota-aikana. Talvi- ja jatkosodan aikana kärsittiin itsenäisen Suomen eteen, ja meidän on syytä muistaa se. Tänä vuonna itsenäisyyttä ei voida juhlia perinteisin menoin. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät salli tavanomaisia Linnan juhlia eikä kuntien omia perinteisiä menoja. Tämä ei saa olla esteenä sota-ajan sukupolville osoitetulle kunnioitukselle. Omiin itsenäisyyspäivän perinteisiini on kuulunut muun muassa Tuntemattoman Sotilaan ja Linnan juhlien seuraaminen televisiosta. Joskus olen myös käynyt ihailemassa Naantalin kirkkomaan kynttilämerta ja samalla tehnyt pikaisen visiitin sankarihaudalle. Vaikka nämä ovat pieniä tekoja, ne ovat kuitenkin olleet minun tapani osoittaa kunnioitusta sota-ajan uhrauksille. Enemmänkin voisin tehdä, myönnän sen auliisti. Olkoon tämä kirjoitus osa omaa kunnian- ja kiitoksen osoittamista veteraaneille, leskille ja muille sotaaikana uhrauksia tehneille ihmisille. Kiittämisen ja kunniaa osoittavan hiljentymisen lisäksi voimme kantaa kortemme kekoon antamalla muutaman roposen veteraanien vuoksi tehtävään hyväntekeväisyyteen. Koronaviruksen vuoksi perinteinen Sotiemme Veteraanit -varusmieskeräys on tältä vuodelta peruttu, joten veteraanien hyväksi voi lahjoittaa rahaa sähköisesti. Ohjeet löytyvät veteraanit. fi -sivustolta.
Marko Vuosjoki Päätoimittaja
AJA T T I O ILM
!
Tiesitkö, että me olemme
TAVOITETUIN EROTTUVIN
jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa. Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa. PYYDÄ TARJOUS! Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi TURUN
SEUTUSANOMAT
KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO
keskusta
Kun nyt on tämä todella synkkä, harmaa korona-aika ja meillä ihmisillä tylsyys tuppaa hiipimään vetoisista nurkistamme, niin uusien aktiviteettien löytäminen lienee haaste monelle. Haluan omalta osaltani helpottaa arjen kurjuutta ja palauttaa mieliinne jo ammoin, jo kaksikymmentä vuotta sitten lehdessä julkaistun pelin ohjeet. Tietysti päivitettynä versiona, koska tätä on pelattu pienessä piirissä jo niin pitkään ja empiiristen kokemusten mukaan kehitetty. Toisaalta tämä peli tuo myös tähän harmauteen sosiaalisuutta, hyvää mieltä ja hymyä kasvoille. Kyseessä on ”Morjenstuns”-peli. Peliin tarvitaan henkilöauto ja suositeltu osallistujamäärä on kaksi henkilöä. Molemmat auton etupenkillä. Toinen kuskin paikalla ja toinen siinä vieressä. Mikäli ajelee kolmipaikkaisella Hiacella tai muulla vastaavalla, osallistujia voi olla kolmekin. Loppujen lopuksi pelin säännöt ovat helpot, eikä shakkilautamaisia siirtoja juurikaan tarvitse opetella, vaan jos käsi nousee, oikea tai vasen, niin pelaaminen luontuu itsestään. Pisteestä A pisteeseen B ajellessa autossa olijat vuorollaan pyrkivät keräämään itselleen pisteitä yksinkertaisesti morjenstamalla vastaantulijoita. Jokaisesta vastamorjenstuksesta saa pisteen. Peli jatkuu niin kauan, kunnes määränpää on saavutettu tai tulee riitaa pistetilanteesta. Vuosien aikana olemme todenneet tämän pelin olevan varsin hyvä vaihtoehto näille automerkkien tunnistuskilpailuille, kun nykyään kaikki henkilöautot näyttävät Toyotoilta. Morjenstuns-pelin suola on siinä käytetyissä erilaisissa morjestus-tekniikoissa.
Kättä ei kannata nostaa kovin ajoissa, sillä vastaantuleva ehtii tällöin rekisteröimään tervehtijän auton ja rekisterinumerot ja muut merkittävät seikat. Olemme todenneet vaistonvaraisen toiminnan olevan paras pisteidenkeruussa. Yllättävä kädennosto noin kolme-neljäkymmentä metriä ennen kohtaamista on osoittautunut toimivimmaksi tekniikaksi. Parhaiten onnistumisia tulee autoilijoilta, jotka ovat liikkeellä noin kymmenen vuotta vanhoilla henkilöautoilla ja selkeästi työmatkalaisia. Esimerkiksi keltamustassa huomiotakissa ajavat miehet heilauttavat suurella todennäköisyydellä iloisesti kättään. Toinen ryhmä, joilta saa kohtuudella pisteitä on pakettiautoilijat. Näiden tulee olla miehiä, mikäli pisteitä halajaa. Olemme harkinneet sääntöjen muuttamista siten, että naisoletettuautoilijan morjestuksesta saisi kaksi pistettä, sillä se on erittäin harvinainen tapaus, jos naisoletettuautoilijalta käsi nousee. Toki jo pelin alussa voidaan kisailijoiden kesken näin sopia, vaikka se ei virallinen sääntö vielä olekaan. Vain vastaantulevien autoilijoiden morjestukset lasketaan. Kisassa ei huomioida risteysalueella olevia väylälle tulevia autoilijoita. Morjestuksen tulee olla selkeä, vaikka ratin päällä olevan käden parin sormen nostaminenkin lasketaan ja havainnointi tulee tapahtua vain ja ainoastaan oman tuulilasin näkökentässä. Tämä on turvallisuusohje ja ehdoton sellainen, sillä missään tapauksessa pelin luonteeseen ei kuulu liikenteen vaarantaminen. Ei muuta kuin morjestelemisiin Morjenstuns-pelin tiimoilla.
n Kuntapäättäjän kulma
Korona kunnissa ja Laitilassa Korona alkoi maaliskuussa. Vuosi on ollut pitkä ja vaikea ennustaa. Loppuvuodesta kunnissa on tapana päättää veroprosentit, laatia seuraavan vuoden talousarvio ja valmistella kuluvan vuoden tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset ovat voineet olla korona vuoden ennenaikainen joululahja. Talousarviota suunnitellessa koronan aiheuttamat lisämenot ovat isolla kysymysmerkillä. Niitä on vaikea ennustaa. Laitilan veroprosentti on 20,75 prosenttia, joka alkaa lähestyä maan keskitasoa. Kiinteistöverot ovat alle maan keskitason. Tulevana vuonna ei esitetä mitään toimintoa lakkautettavan. Iso lisäys on toisen Suomi toisena –kielenä opettajan palkkaaminen perusopetukseen sekä sosiaali- ja terveystoimen resurssibooli. Investointeja on viimeisten vuosien aikana tehty runsaasti uudisrakentamisessa. Jatkossa Laitila keskittyy panostamaan olemassa olevien kiinteistöjen korjaamiseen. Suurimmaksi keskustelun aiheeksi noussee koirapuisto, jonka suunnittelua ja toteutusta esitetään vasta vuodelle 2023. Kunnat ja yritykset ovat ilmoittaneet laajasti henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Valitettavaa on, että suurin osa yrityksistään on irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöään selviytyäkseen. Haastavinta on ollut teollisuudessa. Harva kunta on lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään. Sopeuttaminen on kunnissa arkipäivää ja korvaavaa työtä pyritään etsimään henkilöstölle. Laitilan työttömyysprosentti on pysy-
tellyt maltillisena. Lokakuun lopulla tämä oli 8,3 prosenttia. Syksyllä tulleen toisen aallon myötä alkoivat sairaalapaikat täyttyä. Onneksemme meillä on kapasiteettia hoitaa Covid-19 sairastuneita ihmisiä. Ihmisiä testataan ja altistuneita jäljitetään huomattavasti enemmän. Henkinen ja fyysinen koettelemus on koko SoTe henkilöstöllä sanoin kuvaamattoman raskasta. Toivottavasti heitä tullaan asianmukaisesti palkitsemaan ja muistamaan. Kansalaisille on annettu selkeät, yksinkertaiset ohjeet sairauden etenemisen vähentämiseksi; pidetään turvaväliä, pestään kädet, yskitään oikein, vältetään kokoontumisia. Maskien käytöllä pyritään lisäämään turvallisuutta ja edistämään terveyttä. Keväinen iäkkäiden eristäminen muusta yhteiskunnasta oli raskasta. Omaisten näkeminen ja yhdessäolo olivat rajoitettua ja se lisäsi niin sanottua kuntoutusvajetta huomattavasti. Näinä epävarmoina aikoina on tärkeää pitää huolta itsestään ja lähimmäisistään. Hyvää loppuvuotta, pysykää terveinä!
Tanja Raisto-Elo (kesk.) Laitilan valtuuston puheenjohtaja
Käyttöajan pidennys Rajattomasti liikuntaa Laitilassa -korttiin LAITILA. Sivistysvaliokunta päätti jatkaa ennen koronarajoituksia ostettujen Rajattomasti liikuntaa Laitilassa -liikuntakorttien voimassaoloaikaa kolmella kuukaudella. Keväällä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi liikuntapaikkoja jouduttiin sulkemaan kolmen kuukauden ajaksi, jolloin liikuntakorttia
ei pystynyt hyödyntämään. Voimassaoloajan pidentyminen on automaattinen, eikä kortin haltijoiden tarvitse ryhtyä toimiin käyttöajan pidentämiseksi. Valiokunta tarkensi myös liikuntakortin kohderyhmää. Aiemmin kortti on suunnattu 65 vuotta kuluvana vuonna täyttäville tai vanhemmille ja erityisryhmiin kuuluville
sekä pitkäaikaissairaille henkilöille. Kohderyhmä tarkennettiin nyt muotoon; eläkeläiset, vammaiset ja liikkumisesteiset laitilalaiset henkilöt. Muutoksen myötä kohderyhmään kuuluminen on helposti todennettavissa eläkekortin, vammaiskortin tai invalidikortin muodossa. Liikuntakortit ovat 70 eu-
ron suuruisia ja voimassa vuoden verran käyttöönotostaan. Liikuntakortteja saa ostaa uimahallista. Rajattomasti liikuntaa Laitilassa -kortti on ollut käytössä reilun kahden vuoden ajan.
Marko Vuosjoki
3
3. joulukuuta 2020
HAMMASPROTEESIEN TARKISTUS Onko proteesit sopivat • Auttaisiko tiivistys •Ulkonäkö ei miellytä Varaa aika ilmaiseen tarkistukseen.
Erikoishammasteknikko Kalervo Kakko Alasinkuja 4, Uki. P. 0400 530 373
TAATUSTI TUORETTA
Omasta savustamosta Kotileipomo kirjo/Norjanlohta ruodottomina Sonkkilan
fileinä, eri makuja. Kylmäsavu jouluisat herkut sekä laatikot, kirjo/Norjanlohifileitä.Myös tuoreena. säilykkeet ym. Varattavissa 19.12 mennessä.
Varattavissa 19.12 mennessä.
Joulukukkamyymälä
Avoinna
Liikuntapalvelujen vastaava Heidi Vuori (vas.), kotihoidon vs. palveluesimies Sari Mykrä sekä fysioterapeutit Outi Nurmi ja Henrietta Rostén-Westilä tutkivat ikääntyneiden arjen aktivointiin tarkoitettua tietopakettia.
Liikunta- ja ikääntyneiden palvelut yhteistyössä
Vinkkejä ikääntyneiden arjen aktivointiin Joka toisella yli 75-vuotiaalla on tutkimusten mukaan jo ennen koronapandemian alkua ongelmia arjen liikkumisessa. Kotiin eristäytymisestä johtuvan passivoitumisen myötä lihaskunto voi surkastua jo viikossa. Iäkkäillä liikkuminen onkin vähentynyt pandemian aikana huomattavasti. UUSIKAUPUNKI. Maaliskuisten koronarajoitusten astuttua voimaan monet ikääntyneet, jotka olivat tottuneet täyttämään arkensa erilaisilla liikunnallisilla aktiviteeteilla, kohtasivat aivan uuden tilanteen; erilaiset ryhmäaktiviteetit olivat peruttu. Näin myös kodin ulkopuoliset sosiaaliset kohtaamisetkin menivät minimiin. – Koronan aiheuttama poikkeustila on tuonut mu-
kaan sähköisten palvelujen laajan kirjon, tarjolla on monen laista sosiaalisen median jumppaa, ohjetta, linkkiä, livejumppaa ja vaikka mitä, mutta usein näiden saavutettavuus ikääntyneille joukossa jää kuitenkin vähäiseksi, kertoo Uudenkaupungin liikuntapalveluista vastaava Heidi Vuori. Uudenkaupungin liikuntapalvelut ja ikääntyneiden palvelut ovatkin yhteistyössä koonneet tietopaketin ikääntyneiden arjen aktivointiin. Tietopaketti lähtee kauppakassien mukana S-marketin ja K-supermarket Itäpoijun kauppakassipalvelun asiakkaille joulukuun aikana. Tietopaketti sekä paljon muuta tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyen on saatavana myös sähköisenä kaupungin www-sivuilta https://www. uusikaupunki.fi/liikuntavinkit. Tietopaketti on helposti
Sairaanhoitajan toimi puolikkaalla työajalla
jäävä resurssi yhdessä Taivassalon kanssa täytettävään sosiaaliohjaajan toimeen.
KUSTAVI. Kustavin sosiaalilautakunta on päättänyt täyttää sairaanhoitajan toimen puolikkaalla työajalla. Taustalla on vanhuspalvelulain lakisääteinen hoitajamitoitus 0,7. Kustavissa Jaalakodin hoitajamitoitus on ollut 0,65. Asian valmistelussa selvisi, että hoitajatilanne Kustavissa on ratkaistavissa täyttämällä sairaanhoitajan toimi 50 prosentin työajalla ja käyttää ”yli”
Pyhäranta myönsi lisämäärärahan varhaiskasvatukseen PYHÄRANTA. Pyhärannan kunnanvaltuusto myönsi 70 000 euron lisämäärärahan varhaiskasvatukseen. Raha kohdentuu useille eri kustannuspaikoille. Perusteita on lukuisia. Varhaiskasvatukseen on muun muassa palkattu sijaisia vakituisen
ke, to,pe 9-17 16.12. alkaen joka päivä 9-17 aattona 8-12
avaa ovensa 16.12.
Tilamyymälämme
Helena p. 044 053 2440 Ilkka p. 0400 828 328 Eurantie 614, 23800 Laitila hakala@lailanet.fi
hyllyiltä löydät myös kotimaiset omenat, vihannekset, mehut sekä paljon muuta mukavaa.
Nämä kaikki samasta pihasta!
www.hakalantilamyymala.fi
HUOLEHDI TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖSTÄSI TULE-tietokeskus tarjoaa maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia etäyhteydellä. Tilaisuudet pitää keskuksen fysioterapeutti. Kuntoa voi ylläpitää myös ulos sijoitetuilla kuntolaitteilla. Muun muassa uimahallin vieressä ja senioripuistossa löytyy monipuoliset laitteet.
tulostettavana versiona, jotta jokainen voi sen tulostaa sieltä omille läheisilleen. – Olemme koonneet siihen erilaisia jumppaohjeita kotona tehtäväksi sekä muita arjen aktivointiin liittyviä tehtäviä kuten erilaisia bingolappuja, jotka ohjaavat erilaisiin aktiviteetteihin sekä tietoa ravit-
semuksesta, Vuori sanoo ja painottaa näiden olevan turvallisia kotona suoritettavia ohjeita. Tällaisen paketin voi käydä hakemassa myös uimahallilta tai Yhteispalvelu Passarista joulukuun alusta alkaen.
henkilöstön sairauslomien ajaksi ja varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on kasvanut. Lisäksi on ostettu varhaiskasvatuspalveluja Uudestakaupungista ja Raumalta parilta eri palveluntuottajalta.
Hallituksen kokouksessa käsiteltiin kolmea yhteistyösopimusehdotusta. UU-Korihaiden, Uudenkaupungin Teatterin Kannatusyhdistyksen ja Crusell-seura ry:n sopimukset palautettiin kaikki takaisin valmisteluun. Esitetyt sopimukset olivat Korihaiden osalta 64 000 euron arvoinen, Teatterin Kannatusyhdistyksen osalta 94 000 euroa ja Crusell-seuran osalta 70 000 euroa.
Hallitus palautti yhteistyösopimukset valmisteluun UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti palauttaa kolme yhteistyösopimusta takaisin valmisteluun.
Rainer Tähtinen
Marko Vuosjoki
Painohulavanne –etäkoulutus Tiistaina 8.12.2020 klo 15-17 Etäkoulutuksen aikana käydään läpi painohulavanteen käytön hyötyjä tutkimuksiin peilaten. Tilaisuus sisältää opastusta painohulavanteen käyttöön. Selkäterveyttä itsehoidolla –etäluento Maanantaina 14.12.2020 klo 17-18 Etäluennolla perehdytään selkävaivojen riskitekijöihin sekä omaehtoiseen liikkumiseen itsehoidon näkökulmasta. Ilmoittaudu etätilaisuuksiin: toimisto@tule.fi
www.turunseutusanomat.fi
4
3. joulukuuta 2020
103. itsenäisyyspäivä on poikkeuksellinen Tänä vuonna itsenäisyyspäivää vietetään hyvin pienimuotoisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Kokoontumisrajoitusten vuoksi yhteiset juhlat jäävät pois, mutta tänäkin vuonna lasketaan seppeleet sankarihaudoille. UUSIKAUPUNKI. VakkaSuomen Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Markku Ahon mukaan perinteinen Crusellkeskuksessa pidetty itsenäisyyspäivän juhla jää nyt väliin koronaepidemian takia. − Sankarihaudoille kuitenkin lasketaan seppeleet aikaisempien vuosien tapaan sekä kaupungissa että liitoskunnissa Kalannissa, Lokalahdella Pyhämaassa. Kaupungissa seppeleenlasku on juhlallisempi tilaisuus: on lippulinna, puheita ja Laulu-Veikot esiintyvät, Aho kertoo. Niin Ahon kuin monen muunkin suomalaisen itsenäisyyspäivän vieton rutiinit katkeavat tänä vuonna. − Olen yleensä osallistunut itsenäisyyspäivän juhliin joko täällä kaupungissa tai Lokalahdella, joka on syntymäpaikkani. Televisiosta on tul-
lut useana vuonna katsottua Tuntematon Sotilas, itsenäisyyspäivän paraati ja Linnan juhlat. Paraatikin jää nyt pois ja perinteiset Linnan juhlat. Itsenäisyydestä ja arvostuksesta Millaisia ajatuksia käsite itsenäisyys herättää, mitä itsenäisyys merkitsee veteraaniyhdistyksen puheenjohtajalle? − Kun itsenäisyysjuhlissa Finlandia kajahtaa, niin mieli herkistyy. Monissa maissa itsenäisyysjuhlat ovat kovin iloisia, mutta kovan työn ja tuskan takana itsenäisyyden säilyttäminen on meillä ollut ja monia ihmishenkiä on menetetty. Toivoisin, että juhla pidetään vakavana ja arvokkaana ja kunnioitetaan siten veteraanien työtä ainakin niin kauan, kun heitä on vielä elossa. Ei mitään karnevaalimeininkiä, Aho pohtii. − Itsenäisyys merkitsee, esimerkiksi sitä, että mekin voimme tehdä tätä haastattelua vapaasti, ilman, että mikään taho tarkkailee ja kuuntelee. Ei olla kenenkään alamaisia. Osaako nuorempi polvi tarpeeksi arvostaa veteraanien työtä?
Vakka-Suomen Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Markku Aho kertoo, että veteraaniyhdistyksiä ajetaan alas pikkuhiljaa, sitä mukaa kun veteraanit vähenevät. Toiminta ei kuitenkaan lopu siihen, että viimeinenkin veteraani kohtaa sen viimeisen iltahuudon, vaan jatkuu perinteitä säilyttäen.
− Osaa ja ei, eivät kaikki, mutta osa kyllä. Veteraaniyhdistykset ovat tulevaisuudessa muuttumassa perinneyhdistyksiksi ja niiden kautta pyritään vaikuttamaan siihen, että tietous ja perinne säilyy.
OPISKELE UUTTA, KEHITÄ OSAAMISTASI! Avoimen yliopiston opintoja tutkintoon tähtääville, työelämän tarpeisiin ja yleissivistykseksi. Työttömille työnhakijoille mahdollisuuksia opiskella maksutta. Myös kaikille maksuttomia opintoja. Poimintoja: HUMANISTISET OPINNOT Avauksia arkeologiaan, Kulttuuriperinnön tuotteistaminen matkailussa, Historian taito
LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEELLISET OPINNOT Sosiaalipediatria, Koululaisen ravitsemus, Ajankohtaista diabeteksesta ja hoidosta
KASVATUSTIETEELLISET OPINNOT Kasvatustieteen, erityispedagogiikan, aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintoja, Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa
Sote-akatemia: Palveluiden yhteensovittaminen ja monialaisuus sosiaali- ja terveysaloilla ym. kursseja maksutta Koulu lasten hyvinvointiympäristönä MOOC Luontoperustainen hyvinvointi MOOC
YHTEISKUNTATIETEELLISET OPINNOT East Asian Studies, Pakolaisuus ja sen tutkimus, psykologian ja filosofian opintoja LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN OPINNOT Geoinformatiikan perusteet, Ympäristön kemikalisoituminen ja päästöjen hallinta, Fysiikan ja kemian kursseja Tietojenkäsittelytieteet: Tietoverkkotekniikat, Tekoälyn perusteet, Mixed Reality ym. maksutta
OIKEUSTIETEELLISET OPINNOT Johdatus oikeustieteeseen ym. TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN OPINNOT Johtamisen perusteet, Työpsykologia, Markkinoinnin perusteet, Talousmatematiikan perusteet, Managing a Growing Business, Yritysjuridiikan perusteet, Markkinaoikeus Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus
Tutustu koko opintotarjontaan ja kysy lisää! Opintoneuvonta puh. 040 867 6746, avoin@utu.fi
www.utu.fi/avoin
Esimerkiksi itsenäisyyspäivän seppeleenlaskussa partiolaiset ovat olleet kunniavartiossa ja viime keväänä talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlassa oli lukiolainen pitämässä puheen, ja
todella hyvän puheen pitikin, Aho muistelee. − Muutama kymmenen vuotta sitten oli kausi, jolloin veteraaneja katsottiin hiukan karsaasti ja saattoi tulla kommentteja, että mitäs menitte
sinne sotimaan, mutta nykyisin kunnioitus ja suhtautuminen on aivan eri luokkaa.
Helka Suomi
Noin vuosi sitten tuli voimaan laki, jonka mukaan veteraaneille kuuluvat kaikki samat edut kuin sotainvalideille.
V-S Sotaveteraanien alueella vain 11 veteraania VETERAANIT. Markku Aho kertoo, että Vakka-Suomen Sotaveteraanien jäsenet ovat pääosin Uudestakaupungista, joitakin jäseniä on myös Kustavista ja Kalannista. Alueella on 11 veteraania, joista suurin osa on naisia. Yhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joista yksi on veteraani ja seitsemän tukijäseniä. Puolisot ja lesket ovat usein myös yhdistystoiminnassa mukana. − Olen itse liittynyt vuonna 2015 yhdistykseen. Äitini toimi aikanaan kotirintamalottana ja isä oli kahden sodan veteraani, joka ilmoittautui jo 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan.
Tämä vuosi on Ahon mukaan ollut myös yhdistyksen toiminnassa poikkeuksellinen. Muun muassa yhdistyksen 55-vuotisjuhlat peruuntuivat syksyllä koronaepidemian takia. Normaalisti piiriyhdistys järjestää kerran vuodessa veteraanien kirkkopyhän, mutta tänä vuonna sekin jäi väliin. − Keskimäärin kerran kuukaudessa kokoonnutaan yhteen syömään jonnekin, yhdistys tarjoaa veteraaneille ruuan, tukihenkilöt maksavat itse omansa. On yleistä keskustelua ja joskus jotain virallisempaakin tiedotusasiaa. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan. Noin vuosi sitten tuli voi-
maan laki, jonka mukaan veteraaneille kuuluvat kaikki samat edut kuin sotainvalideille. − Veteraanit ovatkin sitä mieltä, että he saavat nyt kaiken, mitä tarvitsevat. Valtion taholta asiat alkavat olla kunnossa. Lakimuutos tuli hiukan viime tingassa, suuri osa veteraaneista on jäänyt tukien ulkopuolelle. Lesket ja puolisot eivät kuulu valtion tukien piiriin, joten veteraaniyhdistys jakaa heille palveluseteleitä esimerkiksi siivouspalveluihin ja jalkahoitoon, Aho toteaa.
Helka Suomi
5
3. joulukuuta 2020
Koronakevät vauhditti nettiostamista päivittäistavarakaupassa
Verkkokauppaostokset lisääntyneet ELINTARVIKKEET. Verkkokauppaostokset ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana huimasti ja koronaepidemian alku maaliskuussa vaikutti siihen, että entistä enemmän ihmiset alkoivat tehdä päivittäistavaraostoksiaan netin välityksellä. – Meillä on ollut verkkokauppa noin vuoden verran ja maaliskuun jälkeen sen suosio melkeinpä räjähti käsiin, kertoo uusikaupunkilaisen KMarket Pikkuherkun kauppiaana puolitoista vuotta toiminut Johanna Saarinen. – Kevään jälkeen kesällä oli tasaisempi aika, mutta nyt syksyn tullen verkkokaupan myyntimäärät ovat lähteneet kasvuun. Verkkokauppaostoksia Saarisen mukaan tekevät erilaiset ihmisryhmät melko tasaisesti. – Ikäihmiset ja lapsiperheet pitävät varmaan piikkipaikkoja asiakaskunnassa, Saarinen aprikoi. Samat lähikaupan tuotteet tarjolla Saarinen kertoo, että verkkokaupassa on lähes kaikki ne tuotteet tarjolla, jotka ovat myös liikkeessä. Alkoholi- ja tupakkatuotteita ei myydä. – Jotkin paikallisten tuottajien tuotteet eivät verkkokaupassa näy, mutta olemme pyrkineet saamaan niitäkin sinne mahdollisimman paljon. Koska kauppojen valikoimissa on hetkellisiä puutteita, niin verkkokaupassa ostosta tekevä voi valita tilausta tehdessään tuotteen korvaamisen vastaavalla, mikäli haluttua tavaraa ei löydy. Tuotteen korvaaminen tapahtuu siis lupa antamalla. Automaattisesti
Elintarvikkeiden verkkokauppa räjähti keväällä kasvuun. Kesällä oli tasaisempi jakso. Syksy on taas tasaisen nousun aikaa.
ei puuttuvaa tuotetta korvata ostoksissa. – Suosittelemme tämän luvan antamista. Lisäohjeita voi jättää verkkokaupan ”Viesti kaupalle”-osiossa. Luonnollisesti tuote korvataan vain siinä tapauksessa, mikäli se on kaupassa loppunut. Laktoosittomuuden ja gluteenittomuuden huomioimme automaattisesti, mikäli tuote
joudutaan korvaamaan. – Kun tavara toimitetaan asiakkaalle, on hänellä luonnollisesti mahdollisuus hylätä korvaavan tuotteen. Toimitukset kotiovelle Verkkokaupan toimitusostoksille ei ole minimimäärää. Toimitusmaksut riippuvat valitusta toimitustavasta ja toimitusmaksu vaihtelee kau-
poittain. – Itse tuotteiden hinta on sama verkkokaupassa kuin liikkeessä, Saarinen muistuttaa. K-Pikkuherkussa ostosten jakoajat ovat arkisin maanantaista perjantaihin eri aikaikkunoissa. Toimituksia on siis useammin kuin kerran päivässä. Viikonloppuisin ei toimituksia ole.
– Ostosten maksaminen onnistuu joko verkkokaupassa tai sitten niiden luovutusvaiheessa kotiovella. Mikäli kukaan ei ole vastaanottamassa ostoksia, ne jätetään oven taakse. Tällöin tietysti mahdollisten korvaavien tuotteiden hylkääminen ei ole mahdollista ja ostokset on tässä tapauksessa maksettava tilausta tehdessä verkkomaksu-
na. – Sen lisäksi, että verkkokaupassa on kuljetuspalvelu, niin kerätyt ostot voi myös noutaa meiltä. Silloin verkkokaupassa valitaan nouto-vaihtoehto, Saarinen muistuttaa.
Rainer Tähtinen
Varhaiskasvatusmaksujen hyvitys loma-aikoihin LAITILA. Sivistysvaliokunta päätti ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen asiakasmaksuhyvityksen tulevasta joululomasta alkaen. Loma-aikojen varahoitopaikkojen varmistaminen on ollut haastavaa ja haastetta on lisännyt koronarajoitukset, joiden vuoksi ryhmien yhdistämisiä tulisi välttää. Valiokunta päätti, että asiakasmaksu hyvitetään perheelle, kun se järjestää hoidon itse ja ilmoittaa siitä hyvissä ajoin ennen loma-ajan alkua tai perhepäivähoitajan vapaita. Hyvitystä ei saa, mikäli perhe varaa hoitoajan, mutta
jättää sen käyttämättä. Hyvitystä ei myöskään saa, mikäli perhe on jo käyttänyt kuukaudessa sopimansa tuntimäärän. Hyvitystä annetaan päiväkotien tai hoitajan loma-ajoilta, ei perheestä johtuvista poissaoloista. Päiväkotien osalta hyvitys koskee syyslomaa, joululomaa, talvilomaa ja kesän päivystysaikaa. Itäkulman ryhmäperhepäivähoidossa hyvitystä saa aina, kun hoitopaikka on suljettu. Perhepäivähoidossa hyvitys koskee aikoja, jolloin perhepäivähoitaja on lomalla tai muuten estynyt tekemään töitä.
Hyvitysten aiheuttama kustannusvaikutus varhaiskasvatusmaksuihin ei ole sivistysvaliokunnan mukaan merkittävä. Lisäksi sitä tasapainottaa se, että hyvityskäytännön käyttöönoton toivotaan vähentävän turhia varauksia, jotka lisäävät ruoka- ja henkilöstökustannuksia. Marko Vuosjoki
Varhaiskasvatusmaksujen loma-aikahyvitys osaltaan helpottaa varhaiskasvatuspalvelun resursoimista.
6
3. joulukuuta 2020
Katso parhaat tarjoukset autotalopelttari.fi Hyundai triplaa Hyundai triplaa hankintatuen. hankintatuen. KONA Electric
ITSELATAAVA HYBRIDI
KONA Electric
Toimintamatka (64 kWh)
Toimintamatka yhdistetty
3 x 2 000 € = etusi 3 x 2 000 € 6 000 € = etusi
6 000 €
Korko
0,9 Korko% + kulut 0,9 % + kulut
Vetokoukku asennettuna Vetokoukku + pyöräteline asennettuna + pyöräteline
(64 kWh)
1 490 € 1 490 €
484 km 484 km 660 km 660 km yhdistetty kaupunki kaupunki
Tilava perhefarkku Tavaratila 596 – 1606 litraa Polttoaineenkulutus vain 4,5 l/100 km Huippuvarustelu Automaattivaihteisto vakiona
Suosittu KONA Electric on nyt entistäkin parempi. Sen toimintamatka onKONA perätiElectric 484 kmon(yhdistetty) tai 660 km (kaupunki). Suosittu nyt entistäkin parempi. Sen toimintaLisäksi on KONA Electric 64(yhdistetty) kWh -versioon saa km vetokoukun matka peräti 484 km tai 660 (kaupunki). polkupyörätelinettä varten tai -versioon kevyen kuorman vetämiseen. Lisäksi KONA Electric 64 kWh saa vetokoukun Autoja on heti saatavilla. Katso lisää hyundai.fi polkupyörätelinettä varten tai kevyen kuorman vetämiseen. Autoja on heti saatavilla. Katso lisää hyundai.fi KONA Electric 64 kWh 204 hv Style 47 990 € – 6 000 € = 41 990 €. Hinta sisältää toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Korkeajänniteakun takuu 8 vuotta taiStyle 160 000 km, KONA Electric 64 kWh 204 hv 47 990 € –kumpi 6 000ensin € = 41täyttyy. 990 €. Rahoitus esimerkki: auton hinta 990erikoisvarustein. €, vaihtoauto/käsiraha Hinta sisäl tää toimituskulut. Kuvan43auto Korkea20 470 €, rahoitettava osuus 21 700 € (sis. perustamiskulun 180 €), jänniteakun takuu 8 vuotta tai 160 000 km, kumpi ensin täyttyy. sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0,9 %, kuukausierä 379 €. Todellinen vuosikorko 2,21 %. Luotto kustannukset 1 220,05 €, Rahoitusesimerkki: auton hinta 43 990 €, vaihtoauto/käsiraha luotto ja luottokustannukset yht. 22 740 €. Maksimi luoton määrä 40 00020 €. 470 Rahoituksen tarjoaaosuus DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu €, rahoitettava 21 700 € (sis. perustamiskulun 180 €), 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitusja kaskovakuutuksen. Vetokoukku saatavilla vain KONA sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0,9 %, kuukausierä 379 €. Todellinen vuosikorko 2,21 %. Luottokustannukset 1 220,05 €, Electric 20.5 64 kWh -malliversioon. Tarjous voimassa määräerään autoja 7.12.2020 saakka, yhdistettävissä tarjouksiin. luotto jaMY luottokustannukset yht. 22 740 €. Maksimi luoton määrä 40 000 €. Rahoituksen tarjoaa ei DNB Auto Financemuihin Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Vetokoukku saatavilla vain KONA Electric MY 20.5 64 kWh -malliversioon. Tarjous voimassa määräerään autoja 7.12.2020 saakka, ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.
ENSIESITTELYSSÄ ITSELATAAVA HYBRIDIUUTUUS SUZUKI SWACE HYBRID, alk. 29 990 €
suzuki.fi
Mallisto alk. SWACE 1,8 HYBRID GL+ CVT-aut 29 990 € (sisältää toimituskulut 600 €). Käyttöetu 465 €/kk, vapaa autoetu 630 €/kk. Malliston CO2-päästöt 103 g/km, EU-yhd. kulutus 4,5 l/100km (WLTP). Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.
Uusi Renault CAPTUR nyt huippueduin
Uusi Renault CLIO
KOKONAISETUSI jopa yli 5000 €!
nyt jopa 5500 euron kokonaisedulla!
Varustetason korotus 0 €
Talvirenkaat 0 € varastossamme oleviin autoihin.
Korko 0 % + kulut
Festival-varustepaketti 0 €
Talvirenkaat 0 € varastossamme oleviin autoihin.
Korko 0 % + kulut
Kampanja voimassa varastossamme oleviin autoihin 11.12.2020 asti. Autot rekisteröitävä 18.12.2020 mennessä. Kuvan auto erikoisvarustein.
Malliston WLTP CO2 -päästöt 33-142 g/km, yhd. kulutus 1,5-6,3 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. CAPTUR TCe 130 aut Festival 26 590 €, esim. 250 €/kk. CO2 142 g/km, WLTP-yhd. kulutus 6,3 l/100 km. Kertaluoton rahoitusesimerkki: auton hinta 26 590 €, vaihtoauto/ käsiraha 5 000 €, rahoitettava osuus 21 780 € (sis. perustamiskulun 190 €), rahoitusaika max. 72 kk, käsittelymaksu 9 € /erä, korko 0 %, kk-erä 249,99 €. Poikkeava viimeinen erä 4 670 €. Todellinen vuosikorko 1,05 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 22 428 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 27 428 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Kuvan auto erikoisvarustein. Kampanja voimassa varastossamme oleviin autoihin 11.12.2020 asti. Autot rekisteröitävä 18.12.2020 mennessä.
Malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. CLIO TCe 100 Zen 16 990 € (sis varustetason korotuksen ja toimituskulut), esim. 198 €/kk. CO2 116 g/km, WLTP-yhd. kulutus 5,2 l/100 km. Rahoitusesimerkki: auton hinta 16 990 €, vaihtoauto /käsiraha 3 000 €, rahoitettava osuus 14 180 € (sis. perustamiskulun 190 €), rahoitusaika max. 72 kk, käsittelymaksu 9 € /erä, korko 0 %, kk-erä 180,55 €. Poikkeava viimeinen erä 2 000 €. Todellinen vuosikorko 1,72 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 14 828 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 17 828 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen.
Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10-14 puh. 044 560 1282
ǀ HUITTINEN
Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297
7
3. joulukuuta 2020
Rakennusurakointi
A. LEHTONEN OY
Puh. 050
552 5268
urakointialehtonen@ gmail.com
• Korjausrakentaminen • Maalaukset ulkona ja sisällä • Korjausrakentaminen • Huoneistoremontit • Muut rakennusalan työt • Huoneistoremontit • Laatoitukset
• • •
Laatoitukset rakennusurakointilehtonen.fi Maalaukset ulkona ja sisällä Muut rakennusalan työt
rakennusurakointilehtonen.fi
Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. Klo 10 Jumalanpalvelus Kustavin kirkossa ja sankarihaudoilla käynti Klo 18 Joel Hallikaisen kirkkokonsertti Vallitsevan tilanteen vuoksi konsertti järjestetään vain kustavilaisille. Ennakkoilmoittautumiset p. 02 842 6600
Tervetuloa!
Kustavin koirapuistossa koirat ja niiden omistajat tapaavat toisiaan. Kuva: Saariston koirakamut ry.
Saariston koirakamuille tärkeää niin koirien kuin ihmisten hyvinvointi Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa koiratreffit maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin Kustavin koirapuistossa. YHDISTYKSET. Kustavissa syyskuussa 2017 perustettu Saariston koirakamut ry on kolmessa vuodessa vakiinnuttanut toimintansa saaristokunnassa. Alun perin yhdistyksellä oli yksi tarkoitus ja tavoite: rakentaa Kustaviin koirapuisto. Kunta lähti hankkeeseen mukaan ja vuokrasi yhdistykselle Kustavin keskustasta 1000 neliötä maata, jonne rakentui talkoovoimin koirapuisto vuonna 2018. Sen jälkeen yhdistyksen toiminta on laajentunut kattavasti. – Jäsenistöllä on todella paljon ideoita toimintaan
liittyen. Koirapuistossa on koiratreffit kolmesti viikossa. Olemme osallistuneet Mörk Ö -tapahtuman kulkueeseen kahtena vuonna. On ollut koirahierontaa, rallytokoa ja koulutusta hajutyöskentelyyn. Monenmoista toimintaa on kyllä ja jatkuvasti ideoidaan uutta, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Koskinen kertoo. Jäsenmäärä vaihtelee ajoittain Koskisen mukaan. – 26 jäsenen lisäksi perhejäseniä on kuusi. Nykyinen määrä on oikein kiva, kun kunta on kuitenkin pieni. Yhdessä tekemisen meininkiä Yhdistyksen tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi jäsenmäärän kasvattaminen ja koirapuiston käyttöasteen korkealla pitäminen, mutta korkeimmalle
korokkeelle Koskinen nostaa niin koirista kuin niiden omistajista huolehtimisen. – Koirien ja ihmisten hyvinvointi on meille ensisijaista. Koiranomistajat ovat sellaisia, jotka ystävystyvät helposti ja puheenaiheita riittää. Koira on koko perheen yhteinen harrastus monilla, ja haluaisimme saada myös lapsia ja nuoria mukaan toimintaan, hän sanoo. Yhdistyksen parasta puolta Koskisen ei tarvitse kauan miettiä. – Yhdessä tekemisen meininki on parasta. Meillä on jäsenistössä eri ammattikuntia ja laajaa tietämystä. Pystymme toimimaan hyvin yhdessä yhteisen harrastuksen parissa ja päättämään sekä suunnittelemaan asioita. Yhteisöllisyys on voimakasta yhdistyksessämme.
Koirapuiston lisäksi koirien uimapaikka Saariston koirakamujen jäseniksi ovat tervetulleita aivan kaikki – myös ne, joilla ei esimerkiksi omaa karvakuonoa kotoa löydy. – Yhdistys sai alkunsa kuntalaisen toiveesta ja näkemyksestä, jonka mukaan Kustavi tarvitsisi oman koirapuiston. Sama toive oli loma-asukkailla. Toimintaan saakin jokainen osallistua, Koskinen sanoo. Yhdistyksen ensimmäinen tavoite, koirapuisto, on ollut jo pari vuotta valmiina. Tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin selkeät. – Lähitulevaisuudessa on tarkoitus saada koirille oma uimaranta yhteistyössä kunnan kanssa. Liisa Kallio
Jaana Kauton valokuvia esillä Taivassalon kirjastossa TAIVASSALO. Taiteilija Jaana Kauton valokuvanäyttelyssä on aiheena hänen puolitoista vuotta sitten edesmennyt isänsä. Puulle painetuissa kuvissa seikkaillaan vuosien aikana arkisissa askareissa Kauttojen perheen pihapiireissä. – Isä oli niin onnellinen
siitä, että meillä oli hoito kotona 24/7, kun keittiön leivinuunissa oli tuli ja oli turvallista olla läheisten kanssa. Vuorottelimme hoitotyössä siskoni ja poikani kanssa. Nimesimme tämän kotisairaalamme ”Kainaloiseksi”, sillä isä oli usein ihan vierihoidossa, Kautto kertoo.
Kautto asuu Sumiaisissa Keski-Suomessa. Hän on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 1994. Kautto on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän työskentelee muun muassa lehti-
kuvaajana sanomalehti Keskisuomalaisessa. Näyttely on esillä Taivassalon kirjaston näyttelytilassa tammikuun loppuun asti.
SSV
8
3. joulukuuta 2020
Vihreä lippu -projekti etenee Laitilassa LAITILA. Vihreä lippu on päiväkotien ja koulujen kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman
tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden, jota myös Pähkinäpensaan päiväkodissa Laitilassa tavoitellaan. Vihreä lippu -ohjelmassa lapset ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnitellussa, toteutuksessa sekä loppu-
Pähkinäpensaan päiväkodin omaa kierrätysopasta jaetaan laitilalaisiin koteihin.
tuloksen arvioinnissa. Projektissa valitaan vuosittain jokin ympäristöteema, johon kiinnitetään erityistä huomiota. Pähkinäpensaan päiväkodissa teemaksi on valittu kierrätys. Kierrätystä on harjoiteltu lajittelemalla sekä tutustumalla Jätehuolto Helistölän jäteautoon ja erilaisiin kierrätyspisteisiin. Kierrätysmateriaaleja on hyödynnetty askarteluissa ja leikeissä. Teema on näkynyt myös liikuntahetkillä sekä kirjojen, pelien, leikkien ja yhdessä katsottavien videoiden aiheissa. Monet ryhmät ovat myös tehneet maatumiskokeen päiväkodin läheisyydessä, jonka tulosta lapset pääsevät keväällä tarkastelemaan. Tämän lisäksi on tietysti myös keskusteltu paljon kierrätyksen tärkeydestä. Päiväkodin oma kierrätysopas Päiväkodissa kokoontuu säännöllisesti Vihreä lippu -toimikunta, johon kuuluu jokaisesta ryhmästä lapsia ja aikuisia. Edellisessä kokouksessa lapset ehdottivat, että jokainen ryhmä tekisi jostain kierrätettävästä materiaalista kierrätysohjeen. Idea toteutettiin ja ohjeista on nyt koottu Pähkinäpensaan päiväkodin oma kierrätysopas. Kierrätysopas jaetaan koteihin sähköisenä. Kierrä-
Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kävi tutustumassa kierrätystaidenäyttelyyn Pähkinäpensaan päiväkodissa.
tysoppaan tarkoituksena on antaa hyödyllistä tietoa ja kannustaa kierrättämiseen kaikissa kodeissa. Marraskuun alussa päiväkodin ruokalaan rakennettiin näyttely kierrätysmateriaalista tehdyistä askarteluista. Näyttelyyn oli tuotu muun muassa vanhoista t-paidoista tehtyjä kasseja, sukista tehtyjä hernepusseja, muovipussikransseja
Laitilan itsenäisyysjuhla katsottavissa videolta
kossa Laitilassa kanavalla 79. Jos haluaa seurata Laitilan Television lähetyksiä televisiosta, mutta se ei näy vastaanottimella, asiasta voi tiedustella Laitilan Puhelimesta. Laitilalaisen paikallistelevisiotoiminnan taival alkoi jo vuonna 1982, joten laitilalaiset ovat alan pioneereja Suomessa. Laitila TV ry on vuosien
SSV
Kotitalousvähennys ei huomioi riittävästi eläkkeensaajia
Laitilan Televisio toimii internetin lisäksi Laitilassa kaapelikanavalla 79.
Laitilan Mieslaulajien tuplakvartetti ja Laitilan soittokunta. Sankarihaudan iltatilaisuudessa kello 17 puhuvat lukiolaiset Maria Antola ja Elia Heinonen. Laitilan Patria-kilta asettaa sankarihaudalle 103 kynttilää, jotka juhlistavat maamme itsenäisyyden vuosia. Laitilan Television lähetyksiä voi katsella myös kaapeliver-
punginjohtajalle, miksi kierrättäminen on tärkeää. – No siksi kun muuten luonto mädäntyy, ilmoitti reipas Elias tomerasti. Eliaksen lisäksi myös muut lapset kertoivat olevansa innoissaan kierrättämisestä ja pitävänsä sitä tärkeänä.
n Mielipide
Laitilan Televisio jatkaa perinteikästä toimintaansa, joka alkoi jo vuonna 1982. LAITILA. Laitilan perinteiset itsenäisyyspäivän tilaisuudet 6. joulukuuta järjestetään koronapandemian takia normaalista poikkeavalla tavalla. Kirkossa on jumalanpalvelus kello 10, ja sen jälkeen tehdään kunniakäynti sankarihaudalle, jossa puhuu reservin alikersantti Mikael Koskinen. Itsenäisyysjuhlaa ja soihtukulkuetta ei tänä vuonna koronasta johtuen järjestetä. Ennakkoon kuvattu itsenäisyysjuhla on katsottavissa itsenäisyyspäivänä klo 12 alkaen videolta osoitteessa www.laitilantelevisio.fi Itsenäisyysjuhlassa juhlapuheen pitää kaupunginjohtaja Lauri Kattelus. Juhlassa jaetaan Kuntaliiton ansiomerkit kaupunkia pitkään palvelleille. Musiikkiosuuksista vastaavat
sekä useasta eri materiaalista yhteistyönä tehty peikkomaailma. Lapset kutsuivat näyttelyyn kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen, jolle esiopetusryhmien Vihreä lippu- edustajina toimivat Elias Hellsten, Sofia Hulenko, Meea Nurmi ja Nuutti Kittamaa esittelivät näyttelyyn valmistettuja töitä. Elias Hellsten kiteytti kau-
mittaan televisioinut runsaasti erilaisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia kuten konsertteja ja teatteriesityksiä. Kun Laitilan Television ohjelmatoiminta alkoi, asia oli niin uusi, että jopa englantilainen SKY-satelliittikanava noteerasi sen lähetyksessään. Marko Vuosjoki
Hallitus päätti budjettiriihessään syyskuussa, että päätökset kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta tehdään kevään 2021 kehysriihen yhteydessä. Kotitalousvähennyksen tason nosto on saanut kannatusta myös eduskunnassa. Pelkän kotitalousvähennyksen tason nosto ei riitä, vaan asiaa on tarkasteltava paljon laajemmin, etenkin yksinasuvien ikäihmisten kannalta, sillä pienituloiset eläkkeensaajat jäävät nykyjärjestelmän jalkoihin. Ongelmana on se, että vähennys tehdään valtionverosta, jota kaikkein pienituloisimmat eivät maksa. Heitä varten pitää nyt luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Vähennystä tulee myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Samalla on luovuttava vähennyksen omavastuusta, joka on 100 euroa. Siten saadaan myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen ja esimerkiksi mahdollisuuteen asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta. Vähennys pieneni viime vuodenvaihteessa niin, että enimmäismäärää pudotettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennys on tänä vuonna 40 prosenttia siihen oikeuttavan työn arvonlisäverollisesta hinnasta viimevuotisen 50 prosentin sijaan. Työntekijän palkkaaminen oikeuttaa tänä vuonna vähentämään 15 prosenttia maksetusta palkasta ja palkan sivukuluista. Viime vuonna osuus oli 20 prosenttia. Eläkkeensaajien Keskusliiton Varsinais-Suomen piiri ry
9
3. joulukuuta 2020
Taivassalon päiväkoti remontissa kevääseen Vain yksi ryhmä muuttaa remontin ajaksi eri rakennukseen. TAIVASSALO. Pikkupoijun päiväkodin remontti alkoi joulukuun alussa Taivassalossa. 90-luvulla rakennetulla päiväkodin vanhalla puolella uusitaan muun muassa pintoja, parannetaan ilmanvaihtoa ja siirretään seiniä. – Vuonna 2015 rakennetun laajennusosan valmistuttua pienten lasten osastosta tuli läpikulkutilaa, jota kautta kuljetetaan muun muassa ruokakärryjä. Niitä tiloja muutetaan siten, että käytävä siirretään ja läpikulku pienten puolen kautta päättyy, virkaa sijaistava varhaiskasvatuksen johtaja Oskari Forsten kertoo. Myös kalusteita uusitaan remontin yhteydessä.
– Päiväkotiin tulee kiinteät kalusteet, sillä esimerkiksi sängyt ovat elinikänsä loppupuolella. Myös kummallekin remontoitavalle osastolle tulee lisää wc-istuimia. Pienet lapset laajennusosaan Pikkupoijun päiväkodissa on tällä hetkellä 60 lasta hoidossa. Remontin ajaksi esiopetusryhmä siirtyy tien toiselle puolelle nuortenkotiin. Pienet lapset siirtyvät päiväkodin laajennusosaan, jota ei remontoida: 1–3-vuotiaiden ryhmä muuttaa esiopetusryhmän vanhoihin ruokailu- ja oleskelutiloihin, 3–4-vuotiaat siirtyvät esiopetusluokkaan ja päiväkodin saliin ja 4–5-vuotiaat jatkavat samoissa tiloissa kuin aiemminkin. – Vain esiopetusryhmä siirtyy kokonaan toiseen raken-
Pikkupoijun toiminta jatkuu päiväkodin laajennusosassa remontin aikana. Kuvituskuva.
nukseen, muuten jatkamme päiväkodin laajennusosassa. Olemme tiiviimmin remontin aikana, ja turvallisuusasi-
oita täytyy miettiä tarkemmin koronaviruksen takia, Forsten sanoo. Päiväkodin remontin on
arvioitu kestävän huhtikuun loppuun. Kunnanvaltuuston hyväksymän ensi vuoden talousarvion mukaan remont-
tiin on varattu 300 000 euroa. Liisa Kallio
Yrittäjät haluaa kuntavaaliehdokkaiksi 700 yrittäjää Varsinais-Suomen Yrittäjät haluaa elinkeinopoliittiset ohjelmat kaikkiin maakunnan kuntiin.
Älypuhelimen ympäristövaikutus laitteena ymmärretään, mutta netin käytön ympäristökulutusta on vaikeampi arvioida.
Kiinnostusta ympäristöystävälliseen netin käyttöön Laitteiden ympäristövaikutukset ymmärretään, netin käytön vaikutus vaikeampi hahmottaa. INTERNET. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksen mukaan kuluttajat kaipaavat lisää tietoa tietoteknisten laitteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista. Internetpalveluiden energiankulutukseen liittyvät ympäristövaikutukset ovat selkeästi vaikeampia ymmärtää kuin päätelaitteiden elinkaarivaikutukset valmistuksesta kierrätykseen. Jopa 68 prosenttia kuluttajista voisi muuttaa internetpalveluiden käyttöään lisätiedon perusteella. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien näkemyksiä tieto- ja viestintäsektorin (ICT-ala) laitteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista. Lisäksi tutkimus
sisälsi kysymyksiä palveluiden käyttömääristä, laitteiden vaihtoväleistä ja niiden kierrättämisestä. Kuluttajat olivat yhtä mieltä siitä, että erilaisten päätelaitteiden (esimerkiksi älypuhelimien) pidempiaikaisella käyttämisellä ja kierrättämisellä on positiivisia ympäristövaikutuksia. Kierrättäminen ja elektroniikkajäte ovatkin monelle entuudestaan tuttuja teemoja. Myös liikenteen vähentyminen etätapaamisten seurauksena ymmärrettiin laajasti positiiviseksi ympäristöteoksi. Palveluihin ja verkkoteknologioihin siirryttäessä ei vastaavaa yksimielisyyttä enää löytynyt. Noin puolet kuluttajista uskoi, että esimerkiksi videopalveluiden käytön vähentäminen tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia. Noin 60 prosenttia kuluttajista ei pystynyt ottamaan kantaa siihen, onko kiinteä in-
ternetyhteys mobiiliyhteyttä ympäristöystävällisempi valinta. Videon välittäminen netin yli vaatii enemmän tiedonsiirtoa kuin esimerkiksi tekstisisällön siirtäminen ja siksi videoiden prosessointi kuluttaa enemmän energiaa verkoissa ja datakeskuksissa. Tutkimuksissa on myös esitetty, että tiedonsiirto matkaviestinverkossa kuluttaa enemmän energiaa kuin kiinteän laajakaistayhteyden käyttäminen. Tulosten perusteella kuluttajille selkeimpiä ovat ympäristövaikutukset, jotka liittyvät laitteiden käyttöikään ja kierrättämiseen tai konkreettisiksi miellettyihin asioihin, kuten liikenteen vähentämiseen. Sen sijaan internetpalveluiden käyttöön ja käytettävään yhteyteen liittyvät vaikutukset ovat vaikeammin ymmärrettäviä. SSV
YRITTÄJÄT. Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina kuntavaaliohjelmansa Ei kuntaa ilman yrityksiä. Varsinais-Suomen Yrittäjien hallitus katsoo, että kattavasta ohjelmasta on maakunnan näkökulmasta syytä nostaa esiin erityisesti julkisen sektorin tehostaminen, julkiset hankinnat, kuntien toimiminen markkinoilla sekä yritysvaikutusten arvioinnin tärkeys. – Yritykset tuovat kuntaan verotuloja ja työpaikkoja. Haluamme, että jokaisessa alueemme kunnassa laaditaan seuraavalla vaalikaudelle elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa pk-yritysten merkitys tunnistetaan ja yritysten paikalliset toimintaedellytykset varmistetaan. Tarvitaan myös systemaattista arviointia siitä, miten päätökset vaikuttavat kunnan yrityksiin, VarsinaisSuomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen sanoo. Hän korostaa erityisesti julkisen sektorin toiminnan tehostamisen tärkeyttä. – Valtio on tänä koronavuonna tukenut kuntien taloutta voimakkaasti. Kuntien taloushaasteet eivät silti ole kadonneet mihinkään. Tehokas, ei ylisuureksi paisunut, julkinen sektori on hyvinvointivaltiomme edellytys. Yrittäjien kuntavaaliohjelman mukaisesti on ensi vaalikaudella aloitettava paikallishallinnon tehokkuusohjelma. Osana tätä palveluja
Jyrki Hakkarainen innostaa yrittäjiä lähtemään ehdolle kuntavaaleihin.
on voitava tuottaa myös yksityisten yritysten toimesta, Hakkarainen sanoo. Avoimuutta hankintoihin Varsinais-Suomen Yrittäjät on pitänyt pitkään esillä julkisten hankintojen merkitystä kuntien ja yrittäjien välisessä yhteistyössä. Yksi osa kokonaisuutta on ostolaskudatan avoimuus. Turun kaupunginvaltuustossa tehtiin maanantaina päätös avata kaupungin ostolaskudata julkiseen käyttöön. – Kiitämme tätä päätöstä, sillä olemme ajaneet asiaa pitkään. Kunnan ostolaskudata paljastaa millaisiin palveluihin, urakoihin, tarvikkeisiin ja tavaroihin veroeurot kuntien ostoissa kuluvat ja toisaalta mahdollisuudet alueen pkyrityksille olla mukana näissä hankinnoissa. Varsinais-Suomen Yrittäjien johdolla perustetulla handata.fi-sivustolla kuka tahansa voi jo nyt selata yksittäisten kuntien ostolaskuja hankintatietoja, Hakkarainen
kertoo. Varsinais-Suomen Yrittäjien hallitus keskusteli kuntavaalitavoitteista ja ehdokastavoitteista kokouksessaan keskiviikkona. Vuoden 2017 kuntavaaleissa oli Varsinais-Suomessa ehdolla 666 yrittäjää. Jokaisessa alueen kunnassa ja kaikissa eduskuntapuolueissa oli ehdolla yrittäjiä. Nyt tavoitellaan listoille yhteensä 700 yrittäjäehdokasta. – Yrittäjillä on vahva ymmärrys taloudenpidosta sekä arjen asiantuntemusta kunnan yrittäjyysolosuhteista ja yritysvaikutuksista. Kannustamme yrittäjiä lähtemään ehdolle, vaikka esimerkiksi aika on ymmärrettävästi usein kortilla. Kunnat kuitenkin tarvitsevat yrittäjiä myös päätöksenteossa, niin valtuustoissa kuin lautakunnissa. Nyt kannattaa olla liikkeellä, mikäli ehdokkuus kuntavaaleissa kiinnostaa. Eri puolueiden ehdokashankinta on kiivaimmillaan, Hakkarainen toteaa. SSV
10
3. joulukuuta 2020
Laitilan Jyskeelle palkintosade
n Kolumni
Vaihtelevia veroja Jos joku asia suomalaista kiinnostaa, niin verot. Vuosittain julkaistavat verotiedothan ovat parin päivän valtakunnan ykkösuutisia – toki sen suosion taustalla on kiinnostus siitä, kuka on Suomen raharikkaiden ykkönen ja paljonko se naapurin urheiluautolla ajava yrittäjä oikein tienaakaan. Kun mennään ruohonjuuritasolle, sinne, missä veroilla on meille jokaiselle iso merkitys, puhutaan kunnallisveroista. Asuinkuntammehan määrittää vuosittain veroprosentin, jonka mukaan maksamme tuloistamme veroja kotikunnan tuottamien palveluiden varmistamiseksi. Kuntaverot vaihtelevatkin Varsinais-Suomessa yllättävänkin paljon. Tällä hetkellä, etenkin kun koronaepidemia jyllää toisella aallollaan, monissa kunnissa on valtavat paineet verojen korotukseen. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Lehtiemme ilmestymiskunnissa on myös muutamia, joissa verot pysyvät edelleen ensi vuonna Suomen keskiarvoa matalammalla tasolla. Oma kotikuntani Naantali pitää veroprosentin ennallaan eli tasan 19:ssä. Se on prosenttiyksikön verran Suomen keskiarvoa alempi. Ainakaan vielä ei Nesteen toiminnan supistaminen ole aiheuttanut paniikkinappulan painamista Naantalissa. Toinen mielenkiintoinen esimerkki löytyy toistesta saaristokunnasta – viralliseltakin statukseltaan sellaisesta. Kustavi on järjestelmällisesti laskenut veroprosenttiaan vuodesta 2016, mutta tänä vuonna valtuusto päätti katkaista tämän sarjan. Kustavin veroprosentti on ensi vuonna kuitenkin erittäin alhainen, ainoastaan 18,25. Valitettavasti alueeltamme löytyy vastakkaisiakin esimerkkejä. Vehmaalla jatketaan varsin korkealla veroprosentilla, 22,25, Pyhärannassakin prosentti on 21,75 ja Sauvossa 21,50. Varsinais-Suomen keskiarvo oli tänä vuonna 19,96, joten vaihtelua on noin parin prosenttiyksikön verran molempiin suuntiin. Marko Vuosjoki
Siivosen Hautaustoimisto
Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101
Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi
Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk. Sivun 11 ristikon ratkaisu.
K A S T E K U M M M I
A S I A
S U L A
O R A A T
V I R T A
A K I A T E F A T N A S A L T
O V E L U K U A S T A L L I A N D T H A A I R
K A T U
S A N O M V A E T R O I H T O A T L A L U I T T I
A P O L K S A T A R I M N N O N A I N P I I R I I T A H L A S S I T T A A A A G Y M A L L A T I I T O E M P I K I K U I N S E T Ä
L A A K I K E L L A R I T
A S U H K E R T A H A U N E A N A H O T I O T T O W I I T E Ö S S Ä R T A T A L V A G R A M E T I R A A S
V I T O S E O T P E N L Y S Y Ä T I N M A E T T O S A V U
Varsinais-Suomen Pesis palkitsi kauden parhaitaan, ja Laitilan Jyskeen väki keräsi tunnustuksia lajin kaikilla osa-alueilla. LAITILA. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta pesäpallokausi 2020 pystyttiin viemään läpi ja marraskuussa oli Varsinais-Suomen pesiskauden parhaiden valitsemisen aika. Laitilan Jyskeen edustajat olivat toiminnallaan esiintyneet palkitsemisen arvoisesti. Menneellä kaudella useita otteluita naisten Superpesiksessäkin pesätuomarina toiminut 14-vuotias Amanda Julkunen valittiin vuoden tyttönuorisotuomariksi. Amanda Julkunen on aloittanut pesäpallon ensimmäisen koululukuvuotensa jälkeen. – Olinkohan 7- tai 8-vuotias, kun pelasin ensimmäisellä pesisleirilläni. Pelaan tietenkin vieläkin, Laitilan Jyskeen C-tytöissä, kertoo Amanda. Tuomaroinnin hän aloitti nelisen vuotta sitten niinikään leiriotteluissa. – En ole vielä päättänyt, kumpi on jatkossa minun ykkösjuttuni. Pelaaminen ja tuomarointi ovat tasapainossa tällä hetkellä. Vuoden varsinaissuomalai-
sella tyttönuorisotuomarilla on tosiaan kokemusta myös naisten Superpesiksestä. Hän oli viime kesällä kolmessa Superin pelissä kolmospesätuomarina. – Yksi peli Mynämäellä, yksi Raumalla ja yksi Porissa. Superin peleissä pitää todellakin olla koko ajan hereillä, sillä pallo kulkee niin paljon vauhdikkaammin kuin junnupeleissä, että tuomarin on oltava tarkkana, kertoo Amanda. Laitilalainen aikoo jatkaa tuomarointia, mutta ei ole vielä asettanut itselleen tavoitteita. – En osaa vielä edes ajatella, että olisin joskus Superissa pelituomarina tai syöttötuomarina, naurahtaa Amanda. Palkintoja valmentamisesta, seuratyöstä ja pelaamisesta Juniorivalmentajien toiminta on äärimmäisen arvokasta lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Laitilan Jyskeen laadukas juniorivalmentaminen on huomioitu ja vuoden juniorivetäjä -tittelillä palkittiinkin jo useita vuosia toiminnassa menestyksekkäästi mukana ollut Niina Suojanen. Mikään seura ei pyörisi il-
man toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia seuraaktiiveja. Tällaisen kategorian mukana oleminen palkittavien joukossa osoittaa, että pesäpallossa arvostetaan näitä ”rakkaudesta lajiin” -ihmisiä korkealle ja niin kuuluukin. Vuoden seura-aktiivi Anu Toivonen on ollut vuosia mukana Jyskeen pesäpallotoiminnassa ja kannatustuotteiden lisäksi vastaa seuran kioskitoiminnasta. Hyvät peliesitykset ja ahkerointi useammassa joukkueessa arvostettiin Satakunnan vuoden tyttönuorisopelaajan tittelillä. Laitilan Jyskeen naisten nuori lukkari Ilona Hakoniemi pelasi kauden aikana loistavasti myös Rauman Ferassa, pelaten niin B-tyttöjen superpesistä kuin muutamia otteluja naisten superpesistäkin. Menneen kauden hyvät otteet palkittiin myös uudella sopimuksella ja Ilona pääseekin näyttämään taitojaan ja kehittymistään pelaajana seuraavat kaksi vuotta Feran lautasen äärellä. Myös valtakunnallista tunnustusta Suomen pesäpalloliitto palkitsi kauden parhaitaan lokakuussa. Vuoden pelaajien, -pelinjohtajien ja -tuomarei-
Varsinais-Suomen Pesis valitsi Laitilan Jyskeen Amanda Julkusen vuoden tyttönuorisotuomariksi.
den lisäksi palkitsemiskategoriassa oli vuoden nuorten kasvun tukija. Tänä vuonna liitto päätyi palkitsemaan Laitilan Jyskeen juniorivalmennuspäällikkö Ville Niemen, joka on työssään vuodesta 2017 lähtien pitänyt harrastajamäärien kasvun lisäksi tärkeimpänä lasten ja nuorten laadukkaan ja monipuolisen harrastamisen ja treenaamisen mahdollistamisen Laitilassa ja sen lähialueilla. Marko Vuosjoki
Raunistulan nukkekotikerhon töitä Automuseossa Yli 40 työtä kymmenen vuoden taipaleelta esillä Uudenkaupungin Automuseossa. UUSIKAUPUNKI. Raision työväenopiston nukkekotikurssilla 2000-luvun alkupuolella tavanneet harrastajat perustivat yhteistuumin oman nukkekotikerhon Raunistulaan kymmenen vuotta sitten. Perustajajäsenistä mukana olevat edelleen Eija Luoto, Titta ja Isto Saarinen, Ninna Mäkinen sekä Marja Nurmi. Nyt Raunistulan nukkekotikerhon töitä voi ihailla myös Uudessakaupungissa, sillä kerhon 10-vuotisnäyttely on pystytetty Automuseoon. – Näyttelyyn on koottu Raunistulan nukkekotikerhon 10-vuotistaipaleen töitä. Mukana on yhteisiä töitämme ja lisäksi kerholaisten omia, kansallisesti kilpailuissakin menestyneitä töitä, kertoo Raunistulan nukkekotikerhon Eija Luoto. Idea näyttelystä Automuseosta tuli Uudestakaupungista. – Uudenkaupungin Automuseon johtaja otti yhteyttä. Hän kertoi seuranneensa toi-
mintaamme ja kysyi, olisiko meillä jotain töitä, joita Automuseo voisi laittaa esille rinnakkaisnäyttelynä museon omalle hienolle autokokoelmalle. Kerholaiset luonnollisesti innostuivat ajatuksesta, ja näyttelyyn onkin koottu yli 40 työtä kerhon kymmenvuotisen historian varrelta. – Työt kuvaavat kerhomme 10-vuotistaivalta. Osa on yhteistöitä, jotka ovat olleet aiemmin esillä muun muassa Elvina Cafessa, Turun pääkirjastossa ja Messukeskuksen Käsityömarkkinoilla. Leffat laatikoissa -näyttely esittelee nukkekotikerholaisten luomia pienoiselokuvamaailmoja. Lisäksi näyttelyssä on esillä useiden kerholaisten yksittäisiä töitä, kertoo Eija Luoto laajasta näyttelyrepertuaarista. Juhlavuosi huipentuu helmikuussa Vaikka Automuseon näyttely kuvaakin kerhon 10-vuotistaivalta, varsinainen juhla on vasta edessä. – Tällä hetkellä valmistamme helmikuussa pystytettävää varsinaista juhlanäyttelyäm-
Raunistulan nukkekotikerhon töitä kymmenen vuoden ajalta on nähtävillä nyt myös Uudenkaupungin Automuseossa.
me. Se tulee Aboa Vetus & Ars Nova -museoon, jossa olemme ennenkin olleet esillä. Näyttelymme avautuu 16. helmikuuta ensi vuonna, kertoo Luoto. Raunistulan nukkekotikerho on saavuttanut alallaan myös valtakunnallista huomiota. – Paras saavutuksemme on voitto valtakunnallisessa Nukkekotiyhdistyksen kilpailussa, jossa aiheena oli Vintti. Voi-
timme sen työllämme ”Asiaton oleskelu kielletty”. Kävimme ensin meidän kotitalomme autenttisessa 1950-luvun vintissä hakemassa innostusta ja rakensimme voittotyön, kertoo Luoto.
Marko Vuosjoki
11
3. joulukuuta 2020
Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus:
n Kolumni
Kuntayhtiöt pois markkinoita häiritsemästä KANNANOTTO. Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille. Kyseisten tahojen mukaan kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa. Liian laajalle levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä sanoo yhteisessä kannanotossaan. – Pitäisi arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa kuntien on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Jos kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi kilpailuneutraliteetista huolehtia, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimin-
taa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta. – Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, koska yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat yksittäisten yrittäjien harteille, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen. Uusi raportti tukee vaatimuksia Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään tänään julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista. Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. – Joillakin kunnilla on käy-
tössään ohituskaista, jota kilpailijoilla ei ole. Siksi muut voivat yrittää myydä samalle asiakkaalle vain takamatkalta. Kilpailun puute aiheuttaa tehottomuutta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Tunnistatko joulunälän? Syömiseen liittyy fysiologisen tarpeen lisäksi sosiaalinen kanssakäyminen, mielihyvä ja tunteet. Joulunaika kokoaa (toivottavasti tänäkin vuonna) läheiset saman pöydän ääreen nauttimaan yhdessäolosta ja joulupöydän antimista. Mikä joulupöydän antimissa sitten herättää meissä nälän tunteen? Mikä oikeastaan saa meidät syömään? Monet asiat voivat herättää meissä syömisen halun, jotka usein tulkitsemme näläksi. Nälän voimme jakaa seitsemään lajiin: Silmän nälkä herää, kun näemme herkullisen näköisen annoksen tai kauniisti katetun pöydän. Nenän nälkä syntyy huumaavista tuoksuista, ja se saa meidät haluamaan ruokaa. Mielen nälkä heijastaa erilaisia ajatuksia, normeja ja sääntöjä syömiseen liittyen. Suun nälkä on nautinnon kokemista ruuan mausta ja rakenteesta. Sydämen nälkä on tunnenälkää. Syömme iloon, suruun, palkinnoksi tai johonkin muuhun tunnetilaan. Vatsan nälkä ilmenee useimmiten vatsan kurinana. Kehon nälkä on fysiologista nälkää, joka tuntuu esimerkiksi heikotuksena tai päänsärkynä. Pysähdy joulunaikana kuuntelemaan nälän signaaleja eri puolilla kehoasi. Tunnistatko itsessäsi nälän eri lajeja ja miten ne ohjaavat syömistäsi? Ohjaako eri nälkä sinua eri tilanteissa eri tavoin? Ota joulun tavoitteeksesi tunnistaa nälän eri lajeja ja pohdi, mitä ne sinulle merkitsevät. Saavuttaaksemme tasapainoisen suhteen ruokaan ja syömiseen, meidän on ensin tutustuttava siihen, mikä oikeastaan saa meidät syömään. Suhtaudu joulunajan nälkään kuitenkin rennosti, jouluhan on vain kerran vuodessa ja silloin on lupa poiketa arjen normeista. Nauti tuoksuista, kauniista joulupöydästä, hyvästä seurasta ja suhtaudu kehosi viesteihin lempeästi. Nautinnollista joulunaikaa! TULE-tietokeskus tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tule käymään tai ota yhteyttä. Katso lisää toiminnastamme www.tule.fi Jenna Walldén TULE-tietokeskus
taan muutoksia, joilla vähennetään kuntien liiketoimintaa ja lisätään yksityisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuotantoon, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Järjestöt esittävät myös, että kuntien on erotettava palvelutuotannossaan palveluiden järjestäjä- ja tuottajatahot. Samassa yhteydessä julkista palveluntuotantoa on avattava yrityksille ja monituottajuus on otettava laajemmin käyttöön. Monituottajuus ja tasapuolinen kilpailu edellyttävät, että kunnat velvoitetaan käyttämään yhteistä mallia kustannusten laskemisessa.
Kilpailutus tehtävä pakolliseksi Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla tulee kaventaa, eikä kunnilla tule olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta. Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta. Näin myös yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota ja kilpailun hyödyt saataisiin käyttöön. – Kilpailu lisää tehokkuutta verorahojen käyttöön ja edistää innovaatioita. Tarvi-
Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
“
sormimittoja
? Sisilia
äkkiä
nuuka
kv. järjestö
-PALMU
taimikoita
Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 E S
Wilson luojia
keskuksia
pääkaup.
”
lu
idän kieli
uus i Ruuor v
MÖNJÄÄ
kujansta tu
Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittajat Liisa Kallio 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991
suuttua
tietoa
lyhytvartinen
N ?
hevoille
PYYDE
Toimitusjohtaja
nokoesill
onttoja tuulen viemä
lentoa superego
Hollanti
Mustanaamio
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
I-
EUkieli huveja
akne
ryhtyä
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
i Ilmar
nders Ason x2
vahvistaa puukon päätä
Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
Eija
Reinin haara
ALV
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy
liittää
luottamusasemassa
5 5
pelottomia
x2
VII N
HALPAMAINEN
vapaaherra “
Jorma Kemppainen 2020
luutta
Penn
Enokke- BURLDI VA
u ko
”
Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product Oy
g repivää
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI 17 499 kpl
12
3. joulukuuta 2020
Jouluruokaetkoja ei vietetä entiseen tapaan Suomalaista jouluruokaa ostetaan, laitetaan ja syödään enemmän kuin koskaan ennen. JOULURUOKA. Jouluruokasesonki on totuttu aloittamaan aina hyvissä ajoin ennen joulua, jopa heti marraskuun alkupuolella. Jouluherkkuja on tyypillisesti syöty pikkujouluissa, erilaisissa joulutapahtumissa ja työpaikkojen lounasravintoloissa. Tänä vuonna on toisin. Jouluruokaetkoja vietetään entistä enemmän kotioloissa. Myös varsinainen joulun vietto kokee monilla ison muutoksen. Joulu Kanarialla tai Thaimaassa ei tänä vuonna toteudu. Jouluruokaperinteet muuttuvat, mutta hitaasti. Joulupöytä monipuolistuu edelleen, eikä samoja ruokia haluta syödä montaa päivää peräkkäin. Uutena ilmiönä näkyy jouluruokailun muuttuminen perinteisestä buffet-pöydästä à la carte -malliin. HKScanin viime joulun jälkeen teettämän jouluruokakyselyn mukaan valtaosa (83 % vastaajista) on sitä mieltä, että parasta joulussa on hyvä ruoka. Kyselystä käy myös ilmi, että kinkku ei ole menettämässä paikkaansa joulupöydän suosituimpana herkkuna.
Jouluruokaetkot voi aloittaa jo pyhäinpäivänä Jouluruokia on tyypillisesti syöty jo monta viikkoa ennen joulua. Vain joka neljäs syö ensimmäisen jouluateriansa vasta jouluaattona. Jouluruokakyselyn vastaajista 52 % kertoi syövänsä jouluruokia ennen joulua pikkujouluissa tai muissa joulutapahtumissa, 29 % ravintoloissa tai työpaikkaruokalassa. Jouluruokien kotikokkailusta ei moni ole aiemmin innostunut, sillä vain 9 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä itse jouluruokia kotona joulunalusaikana. Tänä vuonna monen pikkujoulu- ja joululounasperinteet kuitenkin katkeavat koronapandemian vuoksi. – Tämä on varmasti yksi suurimmista jouluruokaan liittyvistä muutoksista aiempiin vuosiin verrattuna. Jouluherkut ovat maistuneet todella monelle jo paljon ennen joulua ja uskomme, että ne maistuvat tänäkin vuonna, tosin ravintolan sijaan monet viettävät jouluruokaetkoja kotona. Ensimmäiset kinkut tuodaan kauppoihin pyhäinpäivän alla, kertoo HKScanin Suomen markkinointijohtaja Ursula Halonen.
Mustat pilkut kylpyhuoneen saumoissa, pintoja valtaava punahome ja jämähtäneet kalkkiroiskeet. Kuulostaako tutulta? Kylpyhuone on usein kodin haastavin tila puhtaanapidon kannalta. Mitä jos helpottaisit urakkaa hieman? Hohdepinnoituksen avulla kylpyhuoneen puhtaanapito helpottuu ja remontin tarve siirtyy vuosilla. Hohdepinnoitus sopii aivan uusille kylpyhuoneille, mutta se saa hohteen palaamaan loistavasti vanhaankin kylpyhuoneeseen. Hohdepinnoitus saa laatat ja laattasaumat hylkimään vettä, likaa, kalkkia, bakteereita ja muita epäpuhtauksia turvallisen nanoteknologian avulla. Mekaanista hankaamista ei enää tarvita ja kemikaalien käyttöä voidaan vähentää. Pinnat pysyvät käsittelyn jälkeen tutkitusti hygieenisinä jopa pelkällä vesipesulla.
Suomalaisissa kodeissa syödään tulevana jouluna entistä enemmän kotimaista ruokaa.
Suomalaista jouluruokaa syödään enemmän kuin ennen HKScanin teettämän jouluruokakyselyn mukaan 58 % vastaajista kertoi viettäneensä joulua kotona. Sukulaisten luo on suunnannut 39 %, loput ovat viettäneet jouluaan muun muassa hotellissa tai ulkomailla. Tähänkin on odotettavissa
tänä vuonna pandemiasta johtuvia muutoksia ja se näkyy myös ruokakaupoissa. – Kysyimme viime kesänä suomalaisilta, millä tavalla pandemia on muuttanut perheiden valintoja ruokaostoksilla. Monet kertoivat suosivansa enemmän kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa. Uskomme, että tänä vuonna ostetaan, laitetaan
Sinulle vapautuu käsittelyn myötä siivouksesta enemmän aikaa tehdä niitä asioita, joista oikeasti nautit. Käsittelyn ansiosta myöskään homemikrobit ja bakteerit eivät viihdy pinnoilla. Pinnat eivät käsittelyn myötä muutu liukkaiksi, eikä niiden väriominaisuudet tai hengittävyys muutu.
ja syödään suomalaista jouluruokaa enemmän kuin koskaan ennen, kertoo Halonen. Kinkun suosio joulupöydän ykkösherkkuna on edelleen ylivoimainen. Kyselyyn vastanneista 90 % kertoi hankkivansa kinkun joulupöytään. Seuraavat sijat menevät porkkana- ja lanttulaatikoille. 83 % kyselyyn vastanneista kertoi valinneensa
suomalaisen kinkun. HKScanin teettämä Jouluruokatutkimus toteutettiin tammikuussa 2020, toteuttajana Foodwest, vastaajina oli 539 yli 18-vuotiasta suomalaista. HKScanin teettämä Kesä ja ruoka -kysely toteutettiin kesäkuun alussa 2020 ja siihen vastasi 800 suomalaista. Kyselyn toteutti Crowst.
ENNEN
JÄLKEEN
ENNEN
JÄLKEEN
EHOSTUSTA KYLPYHUONEESEEN Toteutamme työmme avaimet käteen -periaatteella, yli 1500 kohteen kokemuksella. Teemme tarvittavat puhdistus- ja pohjatyöt ennen pinnoitusta ja uusimme tarvittaessa huonokuntoiset silikoni- ja laattasaumat. Työmme kestää n. 1–3 päivää. Kartoituksessa teemme pintakosteusmittauksen ja arvioimme tarvittavat huoltotyöt. Pinnoite kestää yli 30 000 pyyhintäkertaa ja annamme käsittelylle viiden vuoden takuun.
SIIRRÄ REMONTTIA & SIIVOA VAIVATTA Hohdepinnoitus palauttaa hohteen vanhaankin kylpyhuoneeseen ja tekee puhtaanapidosta huomattavasti helpompaa.