Turun Seutusanomat keskusta 23.1.2020

23. tammikuuta 2020

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 10-15

SEUTUSANOMAT

KAUPPAHALLI Puh. 050 5523 488

JALKAHOITOLA JA JALKOJENHOIDON ERIKOISLIIKE

Humalistonkatu 18, Turku P. 045 861 1509 www.kinttupiste.fi

TURUN

TORI-SUUTARI

SOITA TAI VARAA AIKASI NETISTÄ!

Suutarin työt parhaimmillaan! Myös avain- ja teroituspalvelu!

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

1

keskusta

Liput 10€. Vain käteismaksu. 100 EKAA AAMUN VIRKKUA SAA LAHJAN, ARVO n. 15€!

MA 10-18, TI-PE 8.30-18, LA 10-16

1. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta 23.1.2020

TURUN VPK-TALO 25.1.-4.2. 2019 25.1-3.2.2020 ESKELINKATU 5

Kattomiehet alueella

VALOPÄIVÄT SÄHKÖ-INSTOSSA KAIKKI VARASTOSSA OLEVAT VALAISIMET JA POLTTIMOT

-20%

(Voimassa 31.1.2020 asti.)

Pyydä ilmainen esittely 02 435 8006

Seuraava lehti ilmestyy 6.2.

Etunimi Sukunimi: 040 123 Niklas Linna p. 0400 2144567 288 Etunimi Sukunimi: 040 123 4567 VOIT VOITTAA

10.000€ REMONTIN

KATSO: KYMPPI-KATTO.FI

AVAIMET KÄTEEN • TAKUUTYÖTÄ • PITÄVÄT AIKATAULUT

i t h e l a m e e t i Uus ilmestyy 6.2.

Martinkatu 4, 21200 Raisio p. 0207 129 700 *8,3 snt/puhelu + 16,69 snt/min lankapuhelimesta tai matkapuhelinverkosta

Ma-pe 9-17, la 9-14

Meiltä myös sähköasennukset kotitalouksille Petri Vainionpää 040-5490840

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

TURUN

SEUTUSANOMAT

2

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

n Pääkirjoitus

VarsinaisSuomessa pulaa tukiperheistä Pelastakaa Lapset ry julkaisi tällä viikolla joulukeräyksensä ennätystuloksen: yli 1,7 miljoonaa euroa. Tuo potti käytetään suoraan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lapset ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Kuluneen joulun keräysvaroin on tavoitteena tukea jopa 35 000 lasta ja nuorta. Moni suomalaisnuori joutuu päättämään opintonsa peruskouluun, koska varaa toisen asteen oppikirjoihin tai muihin kuluihin ei ole. Muun muassa näitä nuoria yhdistys pyrkii tänä vuonna auttamaan. On hienoa, että on tällaisia kampanjoita ja niihin osallistuvia ihmisiä, mutta toisaalta kenenkään toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla muiden laupeudesta kiinni. On valtion tehtävä pitää huolta siitä, että uusi sukupolvi koulutetaan. Onneksi asia osittain jo etenee. Köyhyys on suuri, mutta ei toki ainoa lapsiperheitä rienaava ongelma. Varsinais-Suomessa yli 60 lasta jonottaa tällä hetkellä tukiperhettä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kautta. MLL kouluttaa uusia vapaaehtoisia Turussa Perhetalo Heidekenillä taas 4.– 13. helmikuuta. Tukihenkilöt toimivat kaverina 6–17-vuotiaalle lapselle tai perhekummina lapsiperheelle, jonka tukiverkosto kaipaa vahvistusta. Monesti tukihenkilöä haetaan MLL:n mukaan silloin, kun elämästä puuttuu turvallinen aikuinen, jonka kanssa jutella, jakaa arjen iloja ja suruja tai vaikka kokeilla uusia harrastuksia. Tukihenkilöiksi sopivat kaikenikäiset aikuiset, joilla on mahdollisuus sitoutua tapaamaan tuettavaa lasta, nuorta tai perhettä noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Erityisesti pulaa on tällä hetkellä miespuolisista tukihenkilöistä. Myös Pelastakaa Lapset ry pestaa tukiperheitä Varsinais-Suomessa. Pelastakaa Lapset ry:n Turun aluetoimiston tukiperhevalmennus alkaa torstaina 30.1. klo 17.30–20.30.

n Seurakuntakolumni

n Kuntapäättäjän kulma

”Työntäkää pois esteet …!”

Hyviä palveluja nopeasti ja tarpeeseen

Erinomainen motto kirkon työlle, vieläpä suoraan Isosta kirjasta! ”Raivatkaa, raivatkaa, tasoittakaa tie, työntäkää pois esteet minun kansani tieltä!” Profeetan ääni vuosituhansien takaa. Mitä kaikkea hän lieneekään kirjoittaessaan tuumannut, kehotus on yhä ajankohtainen. Olemme Martinseurakunnan tuoreessa strategiassa ottaneet yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi olla esteetön seurakunta. Ensimmäisenä keskusteluissa esille nousivat tietysti hankalat rappuset ja portaat, joita vanhoissa rakennuksissa riittää. Entisaikojen kirkonrakentajat eivät esteettömyydellä juuri päätään vaivanneet. Päätimme, että asia pitää saada kuntoon. Totesimme kuitenkin, että esteettömimmässäkin kirkossa voi kompastua – henkisiin ja hengellisiin esteisiin. Ne eivät näy mutta tuntuvat senkin edestä. Mielikuviin ja käsitykseen kirkosta ja seurakunnasta vaikuttavat monet asiat. Kokemukset kirkon työntekijöistä ja toiminnasta, luottamushenkilöstä ja päätöksenteosta, toisista jäsenistä. Julkisuudessa eri suuntiin vellovat keskustelut antavat soppaan oman mausteensa. Esteettömyyttä tavoittelevassa seurakunnassa ja kirkossa tehdään töitä sen eteen, että jokaisella on tilaa olla sellainen Luojan luoma kuin syvimmiltään on ja kokea itsensä tervetulleeksi. Siellä on halua lisätä avaruutta uskon, ajattelun ja kokemusten erilaisuudelle. Strategiat eivät maailmasta esteitä poista. Sisterssiläisjärjestön perustaja Bernhard Clairvauxlainen tokaisi helvetin olevan täynnä hyvää tahtoa ja hyviä toiveita. Pienet hyvät teot sen sijaan muuttavat maailmaa periaatteita enemmän. Jokainen hyvä teko, joka poistaa jonkin esteen, on pieni taivas maan päällä. Voimme yhdessä rakentaa seurakunnassa siltoja eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten välille ja lisätä yhteistä ymmärrystä elämästä Pyhän edessä. ”Työntäkää pois esteet …!” Muutokseen tarvitaan ainoastaan tahtoa ja tekoja. Niin helppo ja niin työläs se on, tämä ihmisen osa – seurakunnassakin. Tuomo Norvasuo Martinseurakunnan kirkkoherra

Janica Vilen Päätoimittaja

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 33.647 kpl. Postinumero

Taloudet kpl

20100 20200 20500 20700 20720 20800 20810 20880 20900 20960

11633 1514 2172 2093 2255 2 7391 1654 3230 503

TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU

+ telinejakelussa

Seitsemän eri valmistajan kuulolaitteet!

Joskus aikoinaan oli jokaisessa kylässä oma pankki, posti, koulu, neuvola ja kirjasto. Sittemmin muutettiin kaupunkeihin ja jokaisessa lähiössä odotettiin saavan noita samoja palveluita. Sitten tuli digitalisaatio ja vei palvelut nettiin. Jotain kuitenkin vielä jäi, mutta kuntien ikuinen rahapula alkoi haastaa loppuja palveluita. Päättäjien suusta alkoi kuulua sanoja strategia, keskittäminen, integraatio, hoitoketju ja rakenteellinen uudistus. Sanoja, joiden takana on usein hienoja suunnitelmia, mutta jotka yleensä kaupunkilaisille tun-tuivat näyttäytyvän leikkauksina ja heikennyksinä. Ei olekaan ihan helppo yhtälö saada kuntatalouden alijäämää ja palvelutarpeen kasvua sopimaan sa-maan lauseeseen saati päätökseen. Siksi palvelujen ja palvelurakenteen uudistaminen lienee ainoa avain onneen. Samalla joudumme punnitsemaan myös sitä, mikä on todella tärkeää ja mikä toisarvoista. Ja tämä ei koske niinkään itse palveluita vaan esimerkiksi etäisyyksiä, kokonaisuuksia ja vanhoja totuttuja tapoja. Onko tärkeämpää päästä palveluihin lähellä vai nopeasti ja helposti? Onko kaukana se, mikä on kartalla kaukana vai se, johon on hankala päästä? Voisiko uusi kuitenkin toimia paremmin kuin vanha? Sote-palvelut kaipaavat kipeästi uudistamista, sitä rakenteellista uudistusta. Terveyskeskuksiin riittää asiakkaita, mutta ei lääkäreitä. Erikoissairaanhoidossa osataan tehdä hienoja parantavia temppuja, mutta ilman kunnollista kuntoutusta temppujen teho jää puolitiehen. Mielenterveyden ongelmat kriisiytyvät kun elämän haasteisiin ei pystytä tarttumaan jo ensimmäisellä hätähuudolla. Ja vanhukset kaipaavat auttavia käsiä, mutta työ on tekijäänsä vailla. Tähän ollaan onneksi nyt havahduttu ja palveluita on lähdetty kehittämään ihmisten tarpeista ja toki myös kuntien taloustilanteen ajamina. Meille päättäjille on tulossa eteen ehdotuksia etävastaanotoista, uudenlaisista hoitoketjuista, terveysasemaverkon tiivistämisestä, matalankynnyksen palveluista ja palve-lujen priorisoinneista. Osaammeko valita niistä ne, joilla pystymme turvaamaan palvelut? Osaammeko nähdä yli huomisen päivän siihen, että uusi toiminta ei olekaan leikkaus nykyisestä vaan uusi tapa tehdä asioita paremmin ja ehkä tehokkaammin? Rohkeutta se meiltä vaatii, mutta myös uskoa uudistamiseen. Usein sanotaan, että vanhassa vara pa-rempi, mutta kun vara on loppu niin olisiko uudessa kuitenkin? Emme pysty enää rakentamaan uusia lähipalveluja kuten ennen, mutta pyritään kuitenkin rakentamaan palveluja, jotka ovat ihmisten tarvetta lähellä. Piia Elo, VTM SDP:n valtuustoryhmän pj.

PAIKALLINEN, PALVELEVA Paikallinen Palveleva

Paikallisuutiset maksutta verkosta:

www.turunseutusanomat.fi

044 5825 360

1200 lehteä KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Kuulontutkija Päivi Matti Oy

Puistokatu 10, Turku 044 5825 360

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

3

keskusta

HAN MUISTAT RTIT! LAHJAKO

Kauniina talveen HIUSTEN LEIKKAUS JA PESU 35€ Voimassa 31.1.2020 asti.

Kärsitkö hiutenlähdöstä? Kiristääkö? Kutittaako? Hilseileekö? Rasvoittuuko? Päänahan ongelmiin MIKROKAMERATUTKIMUS meiltä ajanvarauksella. Turun kaupungin tilat ovat olleet syrjinnästä vapaita alueita marraskuusta 2018 asti. Asiasta muistutetaan isolla tarralla muun muassa konsernihallinnon aulassa. Kuvassa Turun kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen.

Turku satsaa saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen uuden ohjelman avulla Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikilla on oltava mahdollisuus tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kielestä, uskonnosta, vammasta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Turun kaupunki hyväksyi juuri uuden tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka avulla pyritään estämään syrjintää ja parantamaan palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta. TURKU. Turun kaupunginhallitus hyväksyi Turulle uuden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman maanantaina 13. tammikuuta. Suunnitelma otetaan käyttöön heti ja se on voimassa vuoden 2021 loppuun. Suunnitelman päivittämiseksi perustettiin määräaikainen työryhmä, jonka valmistelijana ja sihteerinä on toiminut esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen Turun kaupungin konsernihallinnosta. – Seuraavaksi lähdemme jalkauttamaan tätä eri toimialoille. Se on suunnitelman toimikauden tehtävänä, kertoo Kuparinen. Turku on tehnyt töitä tasaarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen jo pitkään. – Jo vuonna 2007 Turku liittyi mukaan Eurooppalaiseen tasa-arvokirjaan. Eli sinänsä Turku on ollut Suomen osalta edelläkävijä, Kuparinen sanoo. Kuparinen ei näe Turulla enää mitään yhtä suurta ongelmaa. Yksittäisiä pienempiä ongelmia kuitenkin on ja niitä pyritään ratkaisemaan ole-

massa olevien mahdollisuuksien mukaan. – Esimerkiksi anonyymi rekrytointi on yksi hyvä käytäntö, joka estää syrjintää. Silloin valintavaiheessa ratkaisee osaaminen eikä henkilöön liittyvät syyt. Näin saamme kaupungille monenlaisia ihmisiä töihin, mikä on hyvä asia, Kuparinen sanoo. Lisäksi kaupunki yrittää muun muassa kannustaa isiä käyttämään entistä enemmän perhevapaita sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi. Monitori parantaa palveluiden saavutettavuutta Kesäkuussa KOP-kolmioon avataan Kauppatorin Monitori, eli Kelan ja kaupungin yhteinen asiakaspalvelupiste, jonka myötä Kela sulkee ovensa Eerikinkadulla. – Monitorissa yhdenvertaisuusnäkökulma on huomioitu hyvin. Maahanmuuttajien omakielinen neuvonta eli Infotori palvelee monella kielellä samaan tapaan kuin Skans-

sin Monitorissa. Monitorissa voi hoitaa monta asiaa kerralla. Uskon henkilökohtaisesti, että Monitori tulee parantamaan palveluita monin tavoin. Turun kaupungin tavoitteena on saada Monitori toimivaksi kokonaisuudeksi, Kuparinen sanoo. Uuteen Monitoriin on tulossa myös muun muassa Fölin palvelutoimiston palvelut, pysäköintipalvelut sekä matkailuneuvontaa, ikäihmisten palveluohjausta ja digitaalisen asioinnin opastusta. Mäntymäen alueesta annettu palautetta Turun kaupunginsairaalan alue Mäntymäellä on aiheuttanut hämmennystä kuntalaisissa siinä määrin, että sen saavutettavuudesta on annettu palautetta. Kuparinen kertoo, että alueella testataan parhaillaan, miten opastusta voisi selkeyttää. – Se on sellainen paikka, jossa asioivilla ihmisillä on usein stressiä muutenkin, joten sitä ei pitäisi enää lisätä puutteellisella opastuksella. Nykyisellään ihmiset kokevat, että sieltä on vaikea löytää mitään. Vuosikymmenten saatossa sinne on tuotu uusia kylttejä, ja vanhat ovat jääneet poistamatta. Ehkä helpoin olisi nyt ottaa kaikki pois ja laittaa opasteet kokonaan uusiksi. Tämä on sellainen asia, jonka suunnitteluun

on hyvä ottaa asiakkaat mukaan, Kuparinen pohtii. Yhteensä kaupungilla on 1500 kohdetta, joista tehdään ajan kuluessa esteettömyyskartoitus. Kaupunkilaiset voivat ilmoittaa kohtaamistaan puutteista kaupungin palautepalvelun kautta. Uudesta torista entistä esteettömämpi Myös parhaillaan remontoitavalla torilla tullaan huomioimaan esteettömyys entistä paremmin. – Esteettömyysnäkökulma huomioidaan torille tulevissa paviljongeissa, joihin on tulossa WC-tiloja ja lastenhoitohuone, Kuparinen kertoo. Kaupungilla on rakennusvalvonnan kanssa tekeillä esteettömyysohjeistus, joka julkaistaan tänä vuonna. – Se auttaa jatkossa suunnittelijoita huomioimaan esteettömyysnäkökulman julkisia palveluita tarjoavissa tiloissa, Kuparinen toteaa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista seuraa 11-henkinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii vihreiden varavaltuutettu Karoliina Lehtinen. Janica Vilen

Kiharat on muotia. Mitä kiharoiltasi haluat? Loivaa lainetta? Hurmaavan kiharapilven? Spiraalirullauksella pitkään tukkaan!

Erikoispermiksen ostajalle 500 ML HIUSLAKKA VELOITUKSETTA (arvo20€) 31.1.asti.

Erikoispermis ei sisällä ammoniakkia eikä tioglykaattia.

Cutrin Aurora kotiväri + Cutrin Ainoa Shampoo 200ml + Cutrin Ainoa Hoitoaine 300ml

NYT PAKETTIHINTAAN 50 €.

Paketin ostajalle Lumene Sensitive mascara KAUPAN PÄÄLLE. RAJOITETTU ERÄ!!

Yliopistonkatu 36B Puh. 02-233 0519 Avoinna ark. 9-17, la 9-14

KAIHTIMET • MARKIISIT

TURUN

4

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

Nyt Hyundai-mallistoon

7 vuoden takuu ja talvipaketti

Uutuudet nyt esittelyssä!

Renault TRAFIC ja Renault MASTER

Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu! NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)

Korko 0 %

Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition

Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition

33 190 € sis. toim.kulut

Saat nyt Hyundai-mallistoon veloituksetta talvirenkaat vanteineen ja lämpöpaketin* asennettuna. Etusi on jopa 4 000 €. Halutessasi myös edullinen rahoitus. Ja kaupan päälle vielä markkinoiden paras takuu. Lue lisää hyundai.fi

38 290 € sis. toim.kulut

MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!

Koko Hyundai-mallistoon 7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa.

Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km. Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km.

7 vuoden takuu myönnetään 1.9.2018 jälkeen rekisteröityihin uusiin vuosimallin 2019 Hyundai-autoihin. Rahoitusesimerkki: auton hinta 22 990 €, vaihtoauto/käsiraha 6 000 €, rahoitettava osuus 17 170 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 199 €, viimeinen suurempi erä 5 960 €. Todellinen vuosikorko 1,24 %. Luottokustannukset 720 €, auton todellinen luottohinta 23 710 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.1.2020 saakka, ei tehdastilauksiin. Etua ei voi yhdistää muihin asiakasetuihin. Hyundai-malliston EU-yhd. kulutus 0–7,8 l/100 km, CO2 0–191 g/km (WLTP). * Lämpöpaketti vain malleihin, joihin se on mahdollista asentaa. Ei koske i20-mallistoa

Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.

YLI 300 vaihtoautoa, joista 100 Raisiossa 36.950 Renault TALISMAN Sport Tourer TCe 160 EDC7-aut Intens 6 tkm -19

31.200 Renault KADJAR TCe 160 EDC7-aut Bose AT 18 tkm -19

29.300 Mercedes-Benz CLA 180 A Premium Busin. Panoraamakattoluukku, Park Assist ,57 tkm -16

Mercedes-Benz A 220 CDI 4Matic A Premium Business (MY14) 64 tkm -14

Mercedes-Benz E 220 CDI T BlueEffiency Autom. 164 tkm -14

14.900

KOLME HYVÄÄ SYYTÄ ostaa Pelttarilta vaihtoauto:

Tarjoukset voimassa 31.1.2020 asti.

12.700

9.900

1

0,99%

Esim. Auton hinta 20000 €, käsiraha 5.000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 15.000 €, rahoitusaika 60 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 272,61 €,todellinen vuosikorko 3,52 %, luottokustannukset yhteensä 1 356,86 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 21 356,86 €. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

7.490

7.790

2

Pelttari Plus

LISÄTURVA

BMW 116 i E81 HB 3-ov 150 tkm -08

99€

Pelttari Plus lisäturva vaihtoautoihin - huoletonta autoilua ja turvaa vaihtoautokauppaan. Tutustu lisäturvan ehtoihin kotisivuillamme.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10–14 puh. 044 560 1282

Ford FIESTA 1,0 80 Start/Stop Titanium 5ov (MY13) 40 tkm -13

Opel CORSA 3-ov Color Edition 1,4 Twinport 74 Sporttinen OPC-Line pak.118 tkm -11

+ kulut*

11.900

11.990

7.950

Kiinteä rahoituskorko

17.490 Renault CAPTUR TCe 90 Zen (MY18.A) 8 tkm -18

Peugeot PARTNER TEPEE Tepee Style e-HDi 92 FAP 69 tkm -13

Citroen C3 VTi 68 Confort 80 tkm -13

Hyundai I30 WAGON 1,0 T-GDI 120 hv Fresh WLTP 5 tkm -19

19.900 Hyundai TUCSON 1,6 ISG Classic 34 tkm -15

Citroen C3 PureTech 82 Shine 45 tkm -17

Seat TOLEDO 1,2 TSI 90 Start&Stop Reference 78 tkm -16

Hyundai I30 HATCHBACK 1,4 T-GDI 140 hv 7-DCT-aut. Fresh WLTP 2 tkm -19

22.900 Hyundai I30 WAGON 1,4 T-GDI 7DCT Comfort 42 tkm -18

Mercedes-Benz C 200 CDI BE Premium Business Autom 172 tkm -10

10.800 Mitsubishi ASX 1,6 Inform 96 tkm -11

Hyundai KONA 1,6 T-GDI 7DCT-aut. Comfort WLTP 10 tkm -19

19.900

23.900

25.900

24.490

15.900 Isuzu D-MAX Space Cab 2.5 TDi LS 4x4 sis alv 164 tkm -11

10.900 Volkswagen MULTIVAN Highline 2,5 TDI 128kw Retkeilyauton käyttömaksulla, 7 hlö, 359 tkm -06

Renault GRAND SCENIC dCi 110 EDC7-aut Navi Style 7hengen 45 tkm -17

27.900

16.900 Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Comfort A 88 tkm -14

25.900

HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297

3

REILU HYVITYS

nykyisestä autostasi Hyvitämme pihaan ajetusta autostasi vähintään 999 € vaihdossa yli 5.000 € vaihtoautoihin. Hyvitystä voidaan käyttää rahoituksen käsirahana.

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

5

keskusta

Turkuseuran murrekerhon suosio jatkuu Turkuseuran kerran kuussa kokoontuvassa murrekerhossa vaalitaan 30- ja 40-lukujen Turun murretta. Sitä esittelee myös seuran tuorein julkaisu Ruvetas prohtama, Turun murretta aahollista ööväriin, jonka ovat kirjoittaneet Maija Grönholm ja Esa Laukkanen. TURKU. Torstaina 16. tammikuuta Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talossa 60 hengen Maistraatin sali on tupaten täysi. Pian alkaa Turkuseuran murrekerho, jonka suosio on jatkunut 70-luvulta tähän päivään suurena. Koska tapahtuma on keskellä päivää, paikalla on enimmäkseen ikäihmisiä. Suurin osa ei sanoja tarvitse, kun on aika kajauttaa ilmoille Varsinaissuomalaisten laulu. Se murre, jota murrekerhossa vaalitaan on 30- ja 40-luvuilta. Osa paikalle tulleista on elänyt niinä vuosikymmeninä lapsuuttaan. – Murre on puhuttua kieltä, joka muuttuu koko ajan. Turun murre on ollut joka vuosikymmenellä hiukan erilaista. Nykynuorten Turun murrehan on aivan erilaista kuin se, mitä me vaalimme täällä murrekerhossa. 20-luvulla Turun murteessa oli vielä hyvin paljon ruotsin kielen lainasanoja. Siksi päätimme aikanaan, että alamme vaalia sitä Turun murretta, jota puhuttiin 30- ja 40-luvilla, kertoo murrejaoston puheenjohtaja Risto Vuorinen. Vuorinen on tullut tutuksi monille turkulaisille murrepakinoistaan. – Pakinoita on yhteensä jo 650. Turkuseura on jul-

kaissut niistä kuusi kirjaakin. Kirjoitan koko ajan. Ja ne ovat nimenomaan pakinoita eikä kolumneja. Otan aina taustalle jonkun ajankohtaisen asian, mutta vältän päiväkohtaisia asioita, koska ne vanhenevat niin nopeasti, Vuorinen kertoo. Pakinoiden kirjoittaminen on Vuoriselle vuosikymmenten mittainen harrastus. Koulutukseltaan hän on juristi ja pisimmän työuransa hän teki Naantalin kaupunginsihteerinä. Yksi Vuorisen suosikkisanoista on kui (miksi). – Sitä sanaa moni ihmettelee. Ja toinen, mistä tunnistaa turkulaisen, on kielteinen lauserakenne. Turkulainen voi kysyä vaikka että ”eik mentäs kaffel”, Vuorinen kertoo. Ylpeä juuristaan Murrejaosto on Turkuseuran hallituksen valitsema murre-elin. Murrejaoston ylläpitämän kaikille avoimen ja maksuttoman murrekerhon puheenjohtaja on puolestaan Riitta Vasenkari, joka on jo useamman polven turkulainen ja ylpeä juuristaan. – Nyt tyttärenikin on innostunut samoista aiheista, ja olen siitä tosi iloinen, hän kertoo.

– Ja se, että on ylpeä Turun historiasta, ei tarkoita, etteikö voisi hyväksyä muita, hän muistuttaa. Kuten moni muukin, Vasenkari oli ollut jo pitkään Turkuseuran jäsen, mutta aktiivisesti hän tuli mukaan toimintaan jäätyään eläkkeelle. Murrekerho kokoontuu kerran kuukaudessa. – Meillä on aina joku vieraileva esiintyjä, kahvit ja murreaiheista ohjelmaa, hän kertoo. – Aikanaan käänsimme myös esimerkiksi Turkulaisen juttuja ja monenlaisia muita tekstejä Turun murteelle, Vasenkari jatkaa. Siffeli on aina siffeli Murrekerhoon tullut 30-luvulla syntynyt Anja Harju toteaa, että esimerkiksi siffeli (rikkalapio) on aina siffeli, mutta moni muu murresana on jäänyt ajan myötä pois hänen puheestaan. – En esimerkiksi enää sano kaffeli (haarukka) tai pranstakka (hiilihanko), vaikka lapsuudessa ne olivat vielä ihan tavallisia sanoja, hän kertoo. Harju on liittynyt Turkuseuraan isänsä Vilho Lehtosen vanavedessä. Lehtonen on yksi Turkuseuran perustajajäsenistä. Seura perustettiin vuonna 1957. – Muistan jo lapsuudesta hyvin, miten isä aina kulki plokki kädessä ja kirjoitti ylös murresanoja, Harju kertoo.

Risto Vuorinen (vas.), Anja Harju ja Leena Suominen vaihtoivat kuulumisia murrekerhon kahvitauolla.

Seuraava murrekerho kokoontuu Brinkkalan talossa 13. helmikuuta.

Turku-tuotteiden huutokauppa ja Viron vinkkejä Turkuseurassa siivottiin urakalla koko viime syksy ja työn tuloksena löytyi kasa arkistojen aarteita, joita huutokaupataan Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon ensimmäisessä kerroksessa lauantaina 8. helmikuuta kello 13–14. – Tarjolla on nostalgisia Turku-aiheisia tavaroita, kuten taidetta ja designia. Paikalle kannattaa toki tulla pelkän hilpeän huutokauppatunnelman takia, kertoo Turkuseuran toiminnan-

johtaja Kati Leskinen, joka on myös tapahtuman huutokauppakeisarinna. Huutokauppakeisarin nimi paljastetaan myöhemmin lähempänä tapahtumaa. – Sen voin kertoa, että hän on aarre Turulle ja Turkuseuralle. Uusi turkulainen, joka on myös tv:stä tuttu, Leskinen valottaa. Seuraavaan murrekerhoon kokoonnutaan 13. helmikuuta. Keskiviikkona 22. tammikuuta Turkuseura saa vieraita Viro-keskuksesta. Silloin halukkaat pääsevät kuulemaan vinkkejä Viron matkailuun.

Toiminnanjohtaja Kati Leskinen kertoo, että tänä vuonna seura alkaa tehdä myös äänikirjoja. Seura on julkaissut vuosien varrella yhteensä 49 kirjaa Turun historiasta ja murteesta. Erityisesti murrekirjat pääsevät Leskisen mielestä oikeuksiinsa äänikirjoina, sillä murre avautuu parhaiten juuri kuultuna. Ja samalla tarinat tulevat saavutettavammiksi esimerkiksi sellaisille ikäihmisille, joiden näkö on heikentynyt. Janica Vilen

Kuinka hyvin puhut turkua? 1. Aaninki 2. Ahre 3. Ankeleeki 4. Faanata

5. Flintata 6. Kaffetratti 7. Kako

1. Aavistus 2. Mäki 3. Välttämätön 4. Kiroilla 5. Ontua 6. Kova juomaan kahvia 7. Tyhmä Murrekerhon puheenjohtaja Riitta Vasenkari on ylpeä juuristaan.

TURUN

6

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

Lassi Vanhatalo on sopeutunut Turkuun jopa niin hyvin, että kertoo kaupungin olevan hänen mielestään Suomen toiseksi hienoin. Tamperetta ei Vanhatalon mielessä taida mikään kaupunki koskaan ohittaa.

Jääkiekkoilija Lassi Vanhatalo: ”Turku on Suomen toiseksi hienoin kaupunki” Tampereelta Turkuun muuttanut jääkiekkoilija Lassi Vanhatalo on viihtynyt uudessa kotikaupungissaan erittäin hyvin. TURKU. Kun ikänsä Tampereella asunut parikymppinen nuori mies muuttaa Turkuun, edessä on yleensä jonkinlainen kulttuurishokki. Jääkiekkoilija Lassi Vanhatalollekin muutos oli aluksi hieman jännittävä, mutta hän sopeutui nopeasti ja kertoo nyt Turun olevan Suomen toiseksi hienoin kaupunki. – Tampere on vielä ykkösenä, mutta Turku on kyllä osoittautunut todella kivaksi kaupungiksi, hymyilee Vanhatalo. Turun hyvää vaikutusta lisää entisestään se, että Vanhatalo ei ennen syksyistä Turkuun muuttoaan ollut koskaan asunut Tampereen ulkopuolella. – Olen toki kiertänyt Suo-

mea paljon, sillä vanhempani ovat innokkaita karavaanareita, ja olen pienestä pojasta lähtien kulkenut heidän kanssaan, kertoo Vanhatalo. – Olen lisäksi aika sosiaalinen tyyppi, joten tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. Mutta silti, Turku ja turkulaiset ovat yllättäneet minut positiivisesti, nauraa Vanhatalo. Joukkue auttoi sopeutumaan Vanhatalon sopeutumista Turkuun auttoi hänen uusi joukkueensa, Mestiksessä pelaava Turun Toverit, johon Vanhatalo siirtyi Tapparasta vuoden mittaisella lainasopimuksella. – TuTossa on useita muitakin tamperelaislähtöisiä pelaajia, joten kopissakin kuulee tuttua Tampereen murretta, vitsailee Vanhatalo. Joukkuekaverit ovat tutun

puhetyylin lisäksi muutenkin auttaneet 22-vuotiasta jääkiekkoilijaa kotiutumaan. – On tietenkin paljon helpompi lähteä tutustumaan uuteen kaupunkiin, kun joukkuekaverit ovat oppaina. Keskustan ruokapaikat ja meidän sunnuntainen vapaapäivän viettopaikka, Littoistenjärven sauna, tulivat heti syksyllä tutuiksi. Vanhatalo sai myös elokuussa muuttaneena hieman makua Turun kesästä. – Onneksi elokuussa oli hienojakin kelejä. Pääsin tutustumaan myös Aurajoen ympäristöön – ja pitää kyllä myöntää, että Turku on upea kesäkaupunki. Pelitaso vaihdellut Lassi Vanhatalo on aloitettuaan jääkiekon 6-vuotiaana pelannut aina Tampereen Tapparassa. Viime vuonna hän teki

Tapparan kanssa kaksivuotisen liigasopimuksen. Tapparan ja TuTon välisen yhteistyösopimuksen ansiosta mies pelaa tämän kauden TuTossa. – Oli aika selvää, että tämän kauden pelaan Mestistä. Ensi kaudelle tavoittelen jo vakituista liigapaikkaa Tapparassa, kertoo Vanhatalo. TuTon ja Vanhatalon kausi alkoi varsin hyvin, mutta vuodenvaihteen molemmin puolin oli vuorossa vaisumpi hetki. Tammikuun puolivälin jälkeen TuTo sai tappioputkensa poikki ja on taas hyvässä vauhdissa. – En ole itsekään ihan onnistunut siinä, mitä varten minut tänne hankittiin – eli tekemään maaleja, ruoskii Vanhatalo itseään. Kuitenkin esimerkiksi Heinolan Peliittoja vastaan Vanhatalo iski ottelun voittomaalin, kun TuTo haki tärkeän vierasvoiton viime viikonloppuna.

Jääkiekkoilijalle maistuu kunnon ruoka. Aamutreenien jälkeen Lassi Vanhatalo nauttii kunnon runsaan lounaan ennen tunnin-puolentoista päiväunia.

– Tavoittelemme edelleen sijoitusta neljän parhaan joukkoon runkosarjassa. Vaikka Vanhatalo haluaakin iskeä otteluissa maaleja, on 199-senttisellä ja 100-kiloisella voimahyökkääjällä muutakin annettavaa joukkueelleen. – Miesten peleissä olen al-

kanut käyttää kokoani hyväksi. A-junnujen peleissä olin vielä vähän vaisu esimerkiksi taklaamaan, mutta nyt kun vastassa on aikuisia miehiä, voi kontaktiakin ottaa entistä enemmän, kertoo Vanhatalo. Marko Vuosjoki

Helmikuussa keskustellaan kestävästä talouspolitiikasta POLITIIKKA. TalousVihreät ry järjestää Turussa seminaarin ja paneelikeskustelun kestävästä talouspolitiikasta torstaina 20. helmikuuta kello 17. Panimoravintola Koulussa pohditaan, mitä olisi hyvinvointi ilman jatkuvaa kasvua. Mitä se edellyttää ja miten kestävää taloutta voidaan rakentaa? Tilaisuudessa mukana puhujina ja panelisteina ovat degrowth-tutkija Timo Järvensivu, Varsinais-Suomen Yrittä-

jien toimitusjohtaja Hanna Munter, vakuutusyhtiö Fennian myyntijohtaja Mikko Huhto sekä Ålandsbanken Green Bondin salkunhoitaja Jyri Suonpää. Esiintyjät lähestyvät kestävää taloutta hieman eri suunnista ja pyrkivät avaamaan jatkuvasta kasvusta riippumattoman talouden rakenteita, mahdollisuuksia ja haasteita sekä mekanistisista että inhimillisistä näkökulmista. Tilaisuuden lopuksi käytävän paneelikeskustelun juon-

taa TalousVihreiden hallituksen jäsen ja Maskun Vihreiden puheenjohtaja Rami Käkönen. TalousVihreät ry on Vihreän Liiton valtakunnallinen jäsenyhdistys, jonka tehtävä on edistää vihreitä arvoja erityisesti talouspolitiikan, sijoitustoiminnan sekä yrittäjyyden näkökulmasta. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

7

keskusta

Kristian Palotie on ehtinyt nousta isoon rooliin suomalaisen koripallon asiantuntijana, selostajana ja valmentajana, vaikka miehellä on ikää vasta 32 vuotta.

Kristian Palotie on koripallon monitoimimies Kaarinan Ura Basket on tullut Korisliigaan jäädäkseen. Selostajana aiemmin tunnettu Kristian Palotie luotsaa joukkuettaan toista kautta liigaparketeilla. KORIPALLO. Kaarinan Ura Basket nousi toissakauden päätteeksi Korisliigaan, ja on päävalmentaja Kristian Palotien mukaan tullut liigaparketeille jäädäkseen. – Peli kulkee taas heikomman hetken jälkeen hyvin. Taistelemme täysillä pääsystä kahdeksan parhaan pudotuspeleihin, sanoo Palotie. Ura Basketin kuluva kausi näyttääkin kulkevan viime kautta voitokkaammin. Viime kauden päätteeksi joukkue joutui karsimaan pääsarjapaikastaan, ja selvitti aina niin vaativan karsinnan. Tänä vuonna – jos pelit jatkuvat nykyiseen malliin – ei karsintapeikosta ole vaaraa. Ison muutoksen Ura Basketin pelaamiseen toi pienimuotoinen pelaajaruletti. Kauden aloittaneisiin ulkomaalaisiin ei oltu tyytyväisiä, joten joukkueen johto päätti vaihtaa miehiä. – Emme saaneet kahdelta ulkomaalaiselta sitä panosta, mitä toivoimme. Vaihdoimme pelinrakentajan ja ison laiturin sekä hankimme lisäksi uuden ison kaaripelaajan, kertoo Palotie pelaajien vaihtoruletista. Uudet ulkomaalaisvahvistukset ovat olleet sitä, mitä heiltä vaaditaan – vahvistuksia. – Nyt pelimme kehittyy taas oikeaan suuntaan. Olemme uusien pelaajien ansiosta vahvempia niin hyökkäys- kuin puolustuspäässäkin, kehuu Palotie hyviä pelaajahankintoja. Valmentaja ja selostaja Kristian Palotie on koripallon monitoimimies. Vaikka 32-vuotiaalla Palotiellä ei ole meriittejä omalta pelaajaural-

taan, hänet tunnetaan koripallon asiantuntijana laajalti ympäri Suomea – syynä se, että mies on selostanut koripalloa vuosikaudet. – Aloitin selostamisen säännöllisesti vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoista. Sen jälkeen olen selostanut muun muassa NBA:ta Ruutu-palvelulle ja Euroliigaa Viasatille, kertoo Palotie. Mies toimii edelleen selostajana Ura Basketin päävalmentajan töiden lisäksi. Kaarinaan mies löysi kau-

delle 2017/2018. – Ura oli noussut juuri divisioona A:han ja haki uutta päävalmentajaa. Löysimme seurajohdon kanssa yhteisen sävelen ja aloitin päävalmentajana vuonna 2017. Tavoitteemme silloin oli nousta Korisliigaan neljän vuoden sisällä, mutta se tavoite täyttyikin heti samantien, kun nousimme vuonna 2018 liigaan. Suihkussa ennen peliä Pelaajien pelipäivän rytmistä on puhuttu iät ajat, ja todella monet pääsarjatason pelurit valmistautuvat illan peliin päiväunten avulla. Valmentaja Palotie käyttää samaa metodia. – Minäkin nukun usein puo-

lentoista tunnin päiväunet pelipäivänä, nauraa Palotie. Pelipäivän aamu alkaa kevyellä aamutreenillä ja videopalaverilla. – Katsomme joukkueen kanssa koosteen illan vastustajasta ja käymme pelillisiä asioita läpi. Aamutreenin tarkoitus on olla kevyt aamujumppa, ja saada ajatukset liikkeelle kohti illan peliä. Vieraspelimatkoilla bussimatkan aikana valmentaja tekee kovasti töitä pelillisten vaihtoehtojen punnitsemisessa. – Käyn läpi erilaisia peliskenaarioita – miten toimimme, jos pelisapluunamme ei toimi, miten meidän pitää puolustaa eri tilanteissa ja mitä teemme ottelun loppuvaiheilla – joko johtoa puolustaen tai loppukiriä viritellen. Erilaisten tilanteiden läpikäynti on minulle ennenkaikkea oman itseluottamuksen kohottamista. Ennen peliä, kun pelaajat lämmittelevät, valmentaja tekee viimeisen silauksen varsin persoonallisella tavalla. – Viimeinen 45 minuuttia ennen pelin alkua on pitkä aika vain odottaa. Selvennän omia ajatuksiani ja rentoudun käymällä suihkussa ennen peliä, kertoo Palotie erikoisesta tavastaan.

SPORTSMAN 570 EFI 4X4 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 15v • Rekisteröity kahdelle • Automaattinen 100 % neliveto

Marko Vuosjoki

• SALO, Joensuunkatu 5 (02) 7211 400 • SOMERO, Ruunalantie 5 (02) 7489 300

• KAARINA, Hallimestarinkatu 4 (02) 7211 500 • LOIMAA, Lamminkatu 40 (02) 7211 300

TURUN

8

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

TOK haastaa K-ryhmän Turun Osuuskauppa remontoi parhaillaan ruokakauppojaan. Tänä vuonna valmistuu uusi S-market Manhattanille sekä Liedon ja Paraisten remontit. YRITYSUUTISET. Turun Osuuskaupan marketeista ja liikenneasemista vastaava toimialajohtaja Mikko Junttila haluaa haastaa kilpailijansa tänä keväänä. – Tämä on ainoa alue Suomessa, jossa olemme altavastaajan asemassa. Täällä meillä on Suomen parhaat kilpailijat. Meillä on 118 vuotta pitkä historia, ja siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Vahva tavoite on aidosti haastaa meidän pääkilpailija, kertoo lokakuussa työnsä aloittanut Junttila. Millä keinoin piikkipaikkaa sitten lähdetään hakemaan? – Kevään mittaan viestimme tarkemmin, mitä tekoja on luvassa. Paljonkin on jo laitettu muutossiemeniä itämään, mutta siihen menee aikaan ennen kuin ne näkyvät asiakkaille asti, Junttila vastaa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa 160 000 kotitaloudessa on S-etukortti. – Me alisuoritamme TOK:n alueella, kun S-etukorttien määrän suhteuttaa kotitalouksien kokonaismäärään. S-etukorttien määrä on hyvä mittari meidän onnistumisesta. Jos

Keskellä toriremonttia S-market Wiklund Herkku on menettänyt toriremontin myötä jonkin verran asiakkaita, mutta Junttilan mukaan itse asiassa vähemmän kuin pelättiin. – Toivotaan, että tilanne paranee nopeasti entiselleen, kun remontti loppuu. Ja toisaalta Wiklund on meille kokonaisuus. Sokosta ja ravintoloita on kehitetty, mikä on jonkin verran kompensoinut tilannetta, Junttila sanoo. TOK onkin suhtautunut remonttiin positiivisen kautta. Se tarjoaa Wiklundin katolta Walo Rooftop Barista kaupunkilaisille paraatipaikan katsella torin työmaan edistymistä ja Turun keskustan kehittymistä. Mikko Junttila on vastannut TOK:n marketeista ja liikenneasemista viime lokakuusta asti. Turussa syntynyt ja Kaarinassa kasvanut kauppatieteiden maisteri on asunut myös muutamia vuosia Espanjassa, missä hän oppi arvostamaan palvelukulttuuria.

asiakasomistajaksi ei haluta liittyä, edut eivät ole riittävät. Nyt meidän on pureuduttava siihen juurisyyhyn, miksi ne edut eivät ole olleet riittävät, Junttila perkaa. Paljon työmaita käynnissä Yksi keino kilpailuaseman parantamiseen on Junttilan mukaan myymälöiden ja liikenneasemien kuntoisuuden ja tarjooman parantaminen. Niitä

TOK tarjoaa Wiklundin katolta Walo Rooftop Barista kaupunkilaisille paraatipaikan katsella torin työmaan edistymistä. S-ryhmän ravintoloiden ja Sokoksen tekemien satsausten S-market Wiklund Herkku on menettänyt asiakkaita odotettua vähemmän.

kehitetään koko ajan. Paimion S-market ja Piispanristin Prisma saatiin remontoitua viime vuonna. Piispanristin valmistumisen myötä remontin ajan siellä palvellut modulirakenteinen S-market puolestaan siirrettiin kesällä Piikkiöön. Tällä hetkellä remontoidaan Liedossa ja Paraisilla. Lieto valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Parainen kesällä. – Paraisille on tulossa todella iso muutos. Jatkossa siellä on

myös kauppakassipalvelu, jolloin esimerkiksi mökkireissulle saaristoon voi napata valmiiksi kerätyt ostokset Paraisilta, Junttila kertoo. Ruuan verkkokauppa kasvaakin koko ajan. TOK:lla verkkoostosten noutopisteet ovat tällä hetkellä Myllyssä ja Itäharjulla. Kotiin toimitettujen tilausten määrä on jo kolmannes kaikista tilauksista. – Verkkokauppaa kehitetään koko ajan paremmaksi yhdessä

asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa, Junttila sanoo. Lisäksi Turun Manhattanille aukeaa huhtikuussa kokonaan uusi S-market. – Kaikki nämä yksiköt tehdään täysin uudella konseptilla, joka kestää vaativammankin asiakkaan tarpeet. Uusia hienoja ratkaisuja saadaan aikaan muun muassa valoilla, väreillä ja kalusteilla. Luvassa on monenlaisia erikoiselementtejä, Junttila valottaa.

Liikenneasemille mobiilipalveluita TOK:n liikennemyymälät alkaa olla jo remontoituja Paimion Tammisiltaa lukuunottamatta. – Tammisiltakin on jo elinkaarensa lopussa. Meillä on sen suhteen aktiivinen pohdinta päällä. Jotain siellä täytyy tehdä joka tapauksessa, Junttila pohtii. Kaikille liikenneasemille tuodaan parhaillaan lisää mobiilipalveluita. Jatkossa niissä voi tankata mobiilisti sekä maksaa autopesut ja ruuatkin mobiilisti. Janica Vilen

Turun tuomiokirkko etsii tarinoita itsestään SEURAKUNTA. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön 17.6.1300. Vuonna 2020 kirkko täyttää siis 720 vuotta. Tuomiokirkon vuosisatoihin mahtuu paljon historiaa, mutta myös lukemattomia tarinoita meidänkin ajaltamme. Turun tuomiokirkkoseurakunta haluaa nyt kerätä muistoja, tarinoita ja ajatuksia kirkon 720-vuotisjuhlaa varten. Tarinoita ja muistoja voi lähettää osoitteella turun.tuomiokirkko@evl.fi tai postiosoitteella Turun tuomiokirkko, Tuomiokirkonkatu 1, 20500 Turku. (Kuoreen maininta ”Muistoja”.) Maaliskuun loppuun mennessä saa-

puneita tarinoita julkaistaan nimettöminä Tuomiokirkon syntymäpäivillä kesäkuussa 2020. Tarinoita ja muistitietoa voi kuitenkin lähettää vielä senkin jälkeen. Se, mikä nykypäivänä tuntuu vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, voi jo parinsadan vuoden päästä olla arvokasta tietoa. Tuomiokirkko on aikojen saatossa vaikuttanut lukuisten ihmisten elämään monin eri tavoin. Joku näki lapsena Kaarina Maununtyttären sarkofagin kirkossa, ja innostui historiasta niin kovasti, että opiskelee nyt alaa yliopistossa. Joku tervehtii Tuomiokirkkoa kohteliaasti aina sen ohi kävellessään, joku

Turun tuomiokirkko on aikojen saatossa vaikuttanut lukuisten ihmisten elämään monin eri tavoin.

taas tietää ehtivänsä bussiin, jos hän töistä lähdettyään kuulee varttikellon lyövän kerran Brahenpuiston kohdalla. Eräs kävijä luki lapsena Lappeenrannassa Mika Waltarin kirjan Mikael Karvajalka, ja päätti vielä joskus käydä ”tuossa mystisessä lännen

kirkossa”. Ja monet aiempien vuosikymmenten morsiamet muistavat hyvin kirkon käytävän punaisen juuttimaton, joka nyki huntua koko matkan alttarille. Turun tuomiokirkko on kansallisaarre, mutta se on loppujen lopuksi rakennettu

ihmisiä varten. Tarinankeruun tarkoituksena onkin antaa ihmisille mahdollisuus kertoa, mitä Tuomiokirkko heille merkitsee. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

Mikaelinkirkko avaa ovensa ensimmäistä kertaa talvisaikaan Tammikuun puolesta välistä alkaen halukkaat pääsevät vierailemaan Mikaelinkirkossa myös talvella. Aiemmin kirkko on ollut auki kävijöille kesäisin. Muutos on kytenyt jo pidemmän aikaa seurakunnassa. SEURAKUNTA. Mikaelinkirkon aukioloaikojen laajentumisen taustalla on toisen vahtimestarin palkkaaminen. Vahtimestarien lisäksi kirkon avoinna pitämisessä auttavat vapaaehtoiset. Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan aukioloaikojen laajentaminen on toivottu muutos. – Tämän olisi pitänyt olla

osa kirkkoarkea jo aikaisemmin. Olemme miettineet pitkään, miksei ovia voi avata talvella, mutta nyt se onnistuu vapaaehtoisten ja vahtimestarien voimin, hän kertoo. Tarve Mikaelinkirkon aukiololle talvisaikaan on huomattu kirkolla, sillä ihmisiä on käynyt ovilla kokeilemassa sisäänpääsyä. Lehikoisen mukaan kirkon kuuluu olla auki kävijöille. – Se antaa surullisen kuvan seurakunnasta ja kirkosta, jos ovet ovat kiinni. Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Meidän kirkko on vielä hyvällä paikalla keskellä kylää. Tänne on helppo tulla.

Martinkirkko su 26.1. klo 10 Sanansaattajien kirkkopyhän messu, Hägglund, saarna Matti Korpiaho, Ustjugov, Salakari, messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla ja hetki lähetykselle ke 29.1. ja 5.2. klo 18 Arki-illan ehtoollinen su 2.2. klo 13 Rippikoulusunnuntain messu/Yhteisvastuukeräyksen avaus Hirvensalon taidekappeli to 23.1., 31.1. ja 6.2. klo 18–19 Yleinen hartaustilaisuus kaikille Mikaelinseurakunnan seurakuntapastorit Matti Hernesaho ja Jonathan Westergård toivottavat vierailijat tervetulleeksi Mikaelinkirkkoon ensimmäistä kertaa talvisaikaan. Kuva: Timo Hanttu.

Myös turistien vierailukohde Lehikoisen mukaan Mikaelinkirkkoon tulevista ihmisistä suurin osa tulee tutustumaan ja istuskelemaan kirkkoon. Mukana on myös niitä, jotka haluavat vaihtaa muutaman sanan henkilökunnan kanssa ja tavata papin. – Ihmisille kirkko on oiva paikka tulla hiljentymään. Sille on tarvetta. Kirkon aukiolo talvisaikaan on saanut jo hyvän vastaanoton.

Paikallisten lisäksi paljon turisteja käy tutustumassa kirkkoon. – Luulen, että kovin massiivista virtaa ei ole tulossa, mutta luultavasti kymmeniä ihmisiä päivittäin haluaa tulla vierailemaan ja hiljentymään. Liisa Kallio

SEURAKUNTA. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tiistaina 14. tammikuuta Turun museokeskuksen museopuutarhuri Leena Halmin pyynnön saada perustaa Pehr Kalm -huone Maarian vanhaan pappilarakennukseen, joka on 1600-luvun lopulta. Vanha pappila sijaitsee nykyisen uudemman, vuonna 1791 valmistuneen pappilarakennuksen pihapiirissä. Samalla kokouksessa annettiin lupa perustaa Pehr Kalm-kasvinäytemaa pappilan läheisyyteen. Siellä on tarkoitus esitellä Kalmin aikaisia kasveja. Kasvitieteen isän, Maarian kirkkoherrana toimineen Pehr Kalmin aikaan Maariassa puutarhassa kasvoi hedelmäpuita, maustekasveja ja kukkia. Pehr Kalm vihittiin 1757 Piikkiön seurakunnan kirkkoherran virkaan, josta hän siirtyi 1763 Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Hän

oli syntynyt 1716 ja kuoli vuonna 1779. Kalm toimi Turun Akatemiassa taloustieteen professorina, oli Carl Linnén oppilas ja teki tutkimusmatkoja, joista tunnetuin oli vuosia kestänyt matka Amerikkaan. Maarian lisäksi Kalmilla oli puutarha Hirvensalossa ja yliopistollinen puutarha Piispankadun ja Aurajoen välissä. Samassa kokouksessa oli esillä myös 1800-luvulla koleraan kuolleiden vainajien jäänteiden hautaaminen uudelleen. Turun Kakolanmäen alueelta lähinnä Tallimäen kentältä löydetyt 1830–1870-luvuilla koleraan kuolleiden luut ja luuainekset voidaan haudata Turun hautausmaalle niille osoitettuun paikkaan. Aluehallintovirasto on tehnyt asiasta päätöksen, jonka kirkkoneuvosto merkitsi tiedokseen. Hautaus toimitetaan tämän vuoden keväällä. Turun kaupungin Muuritutkimus Oy määritteli alueelta kaikkiaan 376 vainajaa, joista 75 oli ortodokseja, oletettavasti pääosin venäläisiä sotilaita. Haudoista löydettiin ortodoksia ristiriipuksia. Muiden vainajien uskontokunta ei ole tiedossa. TSS

Martin seurakuntatalo to 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 11 Kastesukkaryhmä to 23.1. klo 17.30 LauLux -lauluklubi, Tamminen pe 24.1. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ti 28.1. klo 14 Senioreiden raamattupiiri, klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat ke 29.1. klo 13 Kanttorinkahvila, Tamminen ma 3.2. klo 12–18 Yhteisvastuun niittaustalkoot ke 5.2. klo 13 Seniorikerho, Kuusela Uittamon seurakuntakoti pe 24.1. ja 31.1. klo 9.30 Uittamon perhekerho, Erkamaa to 30.1. klo 18 Toivoa naisille-piiri pe 31.1. klo 9.30 Minimessu, Erkamaa su 2.2. klo 15 Pyhäpäivän ehtoollishartaus ke 5.2. klo 13 Seniorien kerholounas, Hirvilahti Syvälahden koulu ke 29.1. ja 5.2. klo 9.30 Vauvamuskari, Erkamaa ke 29.1. ja 5.2. klo 10 Taaperomuskari, Erkamaa Lautturin päiväkoti to 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 9 Perhekerho, Erkamaa Hennalan seurakuntakoti su 26.1. klo 16 Messy Church, teemana uskon sankarit - kalamies Joonan vahvaa suorittamista, Kuusela ma 27.1. ja 3.2. klo 17 Miesten jumppa ti 28.1. ja 4.2. klo 9 Muskariperhekerho, Erkamaa ke 29.1. 5.2. klo 18 Kehonhuoltotunti ke 5.2. klo 12.30 Hennalan piiri

Maarian pappila saa Kalm-huoneen ja kasvimaan Ehkäpä tulevina vuosina Maarian pappilan kasvimaalla voidaan ihailla kyläkellukkaa, litulaukkaa ja hullukaalia – tai jotakin muuta niistä lukuisista 1700-luvun kasveista, joita Pehr Kalm kasvatti Turun Maariassa.

9

keskusta

Myllymäentie 22 ke 29.1. klo 14 Kenianpiiri Pitkis (Pitkäpellonkatu 6) Rukouspysäkki to 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 18 Liisa Kuusela martinseurakunta.fi

Diakonia kouluttaa saattohoidon tukihenkilöitä SEURAKUNTA. Kirkko Turussa ja Kaarinassa kouluttaa keväällä saattohoidon tukihenkilöitä toimimaan vapaaehtoistyössä kuolevan vanhuksen rinnalla hoitolaitoksessa. Saattohoidon vapaaehtoisten peruskurssi pidetään 10.3.–5.5. ja sen järjestää diakonia. Kurssille voi ilmoittautua tammikuun ajan joko puhelimitse 040 3417207 tai sähköpostitse auli. hynonen-rinne@evl.fi. Kaikki kurssista kiinnostuneet haastatellaan. Moni vanhusten hoitolaitoksissa asuva kaipaa erityisesti elämänsä loppuvaiheessa rinnalla kulkijaa, ihmistä, jolla olisi kykyä kuunnella ja olla läsnä. Vapaaehtoinen ei ole tehtävässään yksin, vaan toimii osana saattohoidon vapaaehtoisten tukihenkilötiimiä ja saa tehtävässään ohjausta ja vertaistukea. Kurssista saa lisätietoa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vapaaehtoistyön diakoniatyöntekijä Ulla Mäenpäältä (040 3417218) tai vanhustyön toiminnanohjaaja Riitta Räsäseltä (040 3417551). TSS

Turku, Aninkaistenk. 6 • Puh. 02-259 0222 (24h) Liike avoinna ark. 9–16.30 ja la sop. mukaan

Vi betjänar även på svenska! www.harkatienhautaustoimisto.fi

VUOD

EN 20

19 VA

UVAT

SEUTUSANOMAT JULKAISEE 6.2. ILMESTYVÄSSÄ LEHDESSÄ VUONNA 2019 SYNTYNEIDEN VAUVOJEN KUVAT JA TIEDOT. ILMOITA VAUVASI MUKAAN VUODEN SULOISIMMALLE SIVULLE!

Toimita vauvasi kuva sekä nimi, syntymäaika, kotikunta ja vanhempien nimet 27.1. mennessä osoitteeseen aineistot@turunseutusanomat.fi Vauvailmoituksen hinta on 20 euroa (sis. alv.). TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

keskusta

TURUN

10

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

Mari Välimäen ja Henrik Helkkulan Bendo Living on toiminut Yliopistonkadulla 2,5 vuotta. Rottinki tekee paluun sisustusmuotiin.

Granitin puusta valmistetut tiski-, juuri- ja juuresharjat käyvät sisustuselementeistä.

Kertakäyttötrendeistä eroon! Nyt sisustetaan laadukkaasti ja pitkäikäisesti Kun joulukoristeet on siivottu pois, moni suuntaa katseen kohti kevättä ja innostuu samalla sisustamisesta. Tämän hetken trendinä on sisustaa eettisesti ja ekologisesti, jolloin tuotteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä. Myös yksilöllisyys on päivän sana. TURKU. Turkulaiset viihtyvät kotona hyvin – ainakin, mikäli on uskominen puheita kaupunkilaisten innokkuudesta asuntojen-

sa sisustamiseen. Kodista halutaan tehdä paitsi viihtyisä, myös eettisessä mielessä kestävä; kertakäyttöisiä, muutamassa vuodes-

sa vanhenevia sisustusratkaisuja ei enää haluta tehdä. Laatu on kaiken a ja o. Tämän hetken sisustustrendeissä voi havaita pyrkimyksiä ympäristöystävällisyyteen ja tietynlaiseen maanläheisyyteen. Toisaalta kiinteämmässä sisustuksessa, kuten esimerkiksi keittiöissä, näkee välillä hyvinkin rohkeita ratkaisuja. Turun keskustan sisustusliikkeet näkevät aitiopaikalta kaupunkilaisten mieltymykset ja tuovat samalla heidän nähtävilleen alan uusimmat tuulet. Alan yritysten mukaan turkulaiset ovat yhä rohkeampia sisustajia, vaikka toki perinteisemmällä linjallakin on kannattajansa. Eettistä ja ekologista sisustamista Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmassa sijaitsevan Granitin myymälässä vallitsee värien harmonia: mustaa ja valkoista, joiden lomaan erilaiset puumateriaalit ja murretut sävyt antavat oman lämpimän tunnelmansa.

lä mitään räikeitä värejä. Sellaiset värit menevät aina jossakin vaiheessa pois muodista, mutta musta ja valkoinen pysyvät, eli ne ovat ajattomia, valaisee Granitin myyjä Minttu Vanhanen. Tällä hetkellä sisustukseen haetaankin pehmeää ja skandinaavista linjaa. – Jos aiemmin harmaa oli suosittu väri, ovat beige ja puun väri nyt nousussa. Perusjutut ovat sävyiltään neutraaleja ja tehosteväreillä voidaan hakea sitten kontrastia, Vanhanen kertoo esitellen 70-luvulta tuttua rottinkista tuolia, jonka materiaali on tulossa takaisin sisustusmuotiin. Myös murretuilla punaisen ja vihreän sävyillä haetaan värimaailmaan maanläheisyyttä. Värit kertovat samalla siitä, että kevättä kohti mennään. – Heti joulun jälkeen kotiin halutaan raikkautta ja niinpä myös vihersisustaminen on tällä hetkellä kova juttu. Esimerkiksi peikonlehteä ja lapsuudesta tuttua kultaköynnöstä ostetaan paljon. Kaikki viherkasvimme ovat

Minttu Vanhasen mukaan murretut punaisen ja vihreän sävyt ovat nyt suosiossa.

– Myymälässämme on tämä tietty värimaailma, joka ei sisäl-

eläviä ja ne tulevat meille Hollannista.

Yhä enenevissä määrin ihmiset haluavat päästä eroon muovista, minkä myötä esimerkiksi lasia näkee keittiötuotteissa paljon. – Ihan arkisista käyttöesineistä tehdään tyylikkäitä, jolloin niitä voi pitää keittiössä esillä. Meiltä esimerkiksi löytyy puuvartisia tiskiharjoja, joissa on vaihdettavat harjat. Samoin tiskiräteistä löytyy nätimpiä versioita. Nämä tuotteet ovat samalla ympäristöystävällisiä, ja sellaisia tuotteita asiakkaat myös kyselevät, Vanhanen huomauttaa. Ekologisuus ja eettisyys lukeutuvatkin Granitin keskeisiin arvoihin. Tuotteita valmistetaan kierrätys- ja luonnonmateriaaleista ja yrityksessä ollaan perillä myös siitä, mistä tuotteet tulevat. Entä millaisia sisustajia turkulaiset sitten ovat? – Hirveästi se vaihtelee, mutta näkisin, että aika paljon rohkeampaan suuntaan ollaan menty ja uutta ja vanhaa uskalletaan yhdistellä, eli ei lähdetä uusimaan koko sisustusta kerralla. Ihmiset ovat viime vuosina selkeästi innostuneet sisustamisesta, Vanhanen toteaa. Yksilöllisyys on trendi Kolmatta vuotta Yliopistonkadun ja Brahenkadun kulmassa Bendo Living -liikettään pitävät Mari Välimäki ja Henrik Helkkula tarjoavat niin sisustussuunnittelua kuin laajan valikoiman tuotteita sohvista, matoista ja kaapeista keittiöihin. 90 prosenttia kalusteista on italialaista kädenjälkeä. – Italialaisissa tuotteissa on se hyvä puoli, että ne pyritään suunnittelemaan aikaa kestäviksi. Ne saattavat maksaa hieman enemmän, mutta ovat sitten myös pitkäikäisiä. Me haluamme ihmisten ostavan laatua ja taistelemme sitä vastaan, että juostaan alennusten perässä ja sitten tuote heitetään kolmen vuoden kuluttua pois, Henrik Helkkula kertoo ja muistuttaa, että käytännössä kaikki italialaisten valmistajien puutavara on sertifioitua.

Bendo Livingin valikoima koostuu paljolti isoista brändeistä, mutta joukkoon mahtuu myös sellaisia pienempien valmistajien tuotteita, joista Suomessa ei aiemmin ole kuultu. Keskeisiä brändejä ovat esimerkiksi Poliform, RCR Italian, Moroso ja uutena tuttavuutena Antonio Lupi. Sisustusalan ammattilaiset näkevät, että valkoisen ja vaalean puun suosion jälkeen uskalletaan käyttää jälleen myös värejä. – Yksilöllisyys on trendi myös. Ei tarvitse olla samaa kuin naapurilla, vaan uskalletaan rohkeasti ostaa omanlaista, Helkkula huomauttaa. – Ennen kaikkea laatua ja hyvää, aikaa kestävää muotoilua halutaan hankkia. Muutoksia sisustukseen voidaan tehdä sitten pienillä jutuilla, kuten verhoilla ja matoilla, Mari Välimäki lisää. Välimäen mukaan tapetointi on nostanut jälleen suosiotaan ja tapettimallien joukosta löytyykin kiinnostavia väriyhdistelmiä ja kuviointeja. Ison osan Bendo Livingin tuotevalikoimasta muodostavat kuitenkin keittiöt. – Keittiöt pyritään nykyään tekemään paljolti niin, että keittiön ja olohuoneen raja häilyy. Keittiö valuu olohuoneen puolelle muuttuen näin hieman olohuonemaisemmaksi, kertoo Helkkula. Bendo Living toimitti keittiöt taannoin myös Design by Lauri -televisio-ohjelmaan. Helkkulan mukaan näissä uniikeissa keittiöissä ei juuri valkoista nähty, vaan esimerkiksi pronssin sävyllä luotiin yksilöllisiä ratkaisuja. Turkulaisissa sisustusmieltymyksissä Helkkula ei näe tiettyä yhtenäistä linjaa. – Se vaihtelee. Osa on konservatiivisia, mutta jotkut sitten ostavat hyvinkin erikoista tavaraa. Jos ehdotamme jotain hieman erikoisempaa, ihmiset kyllä usein innostuvat hetken funtsittuaan, Helkkula toteaa. Jaakko Virrankoski

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

11

keskusta

Uusi AMK-kampus rakentuu parhaillaan ICT-Cityn ja Lemminkäisenkadun väliselle tontille.

Tiedepuisto Kupittaalla laajenee ja kehittyy Uudelle ammattikoulukampukselle etsitään paikkaa Turkulainen osaaminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin Kupittaalle. Helmikuussa sata vuotta täyttävä yliopisto tarjoaa ensi syksystä alkaen tekniikan opetusta, mitä pidetään suurena voittona koko Turun seudulle. Ammattikorkeakoulun uusi kampus valmistuu syksyllä ja tulevaisuudessa myös ammattikouluopetus siirtyy samoille nurkille. KUPITTAA. Turun tiedepuisto on yritystoiminnan ja tutkimuksen keskittymä, jossa toimii useita korkeakouluja, satoja yrityksiä ja yliopistollinen keskussairaala. Kupittaan sisään kätkeytyvä tiedepuisto on kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan paitsi tulevaisuuden uusi kaupunginosa myös tapa toimia. – Tiedepuistossa ollaan opittu tekemään yhteistyötä. Korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa on yhteiset tavoitteet ja yhteiset tulokset. Toimintamalli on Turun seudulla käänteentekevä, kaupunginjohtaja kehuu. Alueen tilat ovat pääsääntöisesti loppuunmyytyjä ja kysyntä on hurjaa. Lisää rakennetaan koko ajan. – Tämän vuosikymme-

nen aikana tulee tapahtumaan jo paljon, mutta seuraavakin vuosikymmen ehtii kulua ennen kuin uusi kaupunginosa tulee valmiiksi, Arve toteaa aikataulusta. Kaupunginjohtaja uskoo myös tulevien ratikkaratkaisujen vaikuttavan positiivisesti alueen kehittymiseen. Tekniikan opetusta 100-vuotiaassa yliopistossa Turun yliopistossa on koulutettu bio- ja tietotekniikan diplomi-insinöörejä jo 20 vuoden ajan. Syksyllä 2020 koulutustarjonta täydentyy konetekniikan ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmilla, ja tietotekniikka laajenee tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaksi. Neljä diplomi-insinöörin

koulutusohjelmaa muodostavat Turun yliopistoon uuden tekniikan koulutuksen kokonaisuuden. – Moni taho, joka on halunnut tätä koulutusta Turkuun, on nyt lähtenyt rahoittamaan, kiittelee kaupunginjohtaja. Tekniikan alan yliopistokoulutuksen uskotaan olevan avain tulevaisuuden työelämään, sillä diplomi-insinöörien kysyntä kasvaa niin Turussa, Suomessa kuin maailmallakin. Osaavan työvoiman löytäminen on yrityksille yhä merkittävämpi haaste. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yrityksiin eri puolille Suomea tarvitaan vuosittain jopa 5 500 uutta korkeakoulutettua osaajaa, ja korkean osaamisen tarpeen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Lounais-Suomessa pitkään jatkunut talouskasvu on entisestään lisännyt alueen yritysten huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Vakituisten työpaikkojen ohella yrityksil-

lä on ollut vaikeuksia houkutella diplomi-insinööriopiskelijoita opiskelukaupungeistaan kesätöihin Turun seudulle. Kesätyöntekijöitä houkutellaan Turun seudulle kesäteekkarikampanjalla muun muassa asunto- ja bussikorttieduin. Kampanja saa tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös kansainvälisen kulman: kolmasosa Turun seudun paikoista on korvamerkitty kansainvälisille opiskelijoille. Uusi AMK-kampus avataan syksyllä Ammattikorkeakoulukampus saadaan valmiiksi ensi syksynä. Turun toimialajohtaja Timo Jalonen kertoo, että aikataulu on hiukan myöhässä, mutta syksyllä kuitenkin päästään avaamaan. Lähes 30 000 neliön kampusta ICT-Cityn ja Lemminkäisenkadun väliselle tontille rakennuttaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy. Pääurakoitsijana toimii YIT Oy. Suurin osa Turun AMK:n toiminnasta on jo keskittynyt alueelle. Työ kohti yhtenäis-

tä kampusaluetta aloitettiin vuonna 2015. Uudisrakennuksen käyttöönoton jälkeen kaikki Turun 40 000 korkeakouluopiskelijaa opiskelevat samalla aleella. Amiksetkin siirtyvät Kupittaalle Turussa on tehty linjauspäätös myös uudesta ammattikoulukampuksesta Kupittaalle tai sen läheisyyteen vuonna 2024. Sen jälkeen Turussa on vain kaksi ammatillista kampusta: toinen Kupittaalla ja toinen Peltolassa. Kaikista muista yksiköistä toiminta siirtynee Kupittaalle. – Kaavoitusprosessi on vielä kesken, mutta tavoitteena olisi löytää uudelle ammatilliselle kampukselle paikka läheltä nyt rakentuvaa AMK-kampusta. Siinä olisi synergiaetua, jos ne toimisivat lähekkäin, Jalonen kertoo. Yhteensä Kupittaalle siirtyisi tämän hetken suunnitelman mukaan noin 4000 oppilasta. Vanhoista ammattikoulurakennuksista suurin osa on kau-

pungin omistuksessa. – Kellonsoittajankatu lakkautuu jo tänä kesänä ja sieltä oppilaat siirtyvät muutamaksi vuodeksi Ruiskadulle. Lopulta myös Ruiskatu lakkaa ja siirtyy Kupittaalle. Ruiskadun rakennus on jo niin vanha, ettei sille varmaankaan keksitä enää uusiokäyttöä, eikä sillä ole kulttuurihistoriallista arvoakaan, joten se tultaneen purkamaan. Siinä on iso tontti, joten tilalle mahtuisi esimerkiksi puolentusinaa kerrostaloa, Jalonen sanoo. – Kellonsoittajankatu taas on yksityisessä omistuksessa. Se tultaneen purkamaan kerrostalojen tieltä, Jalonen jatkaa. Aninkaisten tilojen kohtalosta ei vielä tiedetä, mutta kysymys linkittyy osittain myös konserttitalon tulevaisuuteen. Tällä hetkellä ammattikouluopetusta on myös Juhannuskukkulalla ja Datacityssa.

Suomen parasta kaupunginosaa etsitään jälleen Kilpailuun voi ehdottaa omaa kaupunginosaa, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia. Alueen täytyy kuitenkin olla urbaani kaupunginosa. Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen. KILPAILU. Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailu on jälleen käynnissä. Kilpailussa etsitään Suomen parasta kaupunginosaa, joka on viihtyisä ja yhteisöllinen. Kaupunginosassa pitäisi olla monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä ja kaikille avoimia tapahtumia. Kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Ohjeiden mukaan hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen ke-

hittämiseen ja turvallista elää. Vuoden kaupunginosa -kilpailua on järjestetty vuodesta 2011. Sen jälkeen jokavuotisen kilpailun voittajia on löytynyt muun muassa Helsingistä Jyväskylästä, Lahdesta, Vaasasta ja Porista. Varsinais-Suomeen voitto on tullut kolmesti: kahdesti Turkuun ja kerran Somerolle. Port Arthur voitti vuonna 2001, ja sen lisäksi voitto tuli Kakskertaan vuonna 2013. Someron Häntälä voitti vuonna 2011. Viime vuonna kilpailun voitti Tuiran kaupunginosa Oulusta. Voittajan valitsee eri alojen asiantuntijoista koostuva raati, ja se julkaistaan 13. toukokuuta. Oman ehdotuksen parhaasta kaupunginosasta voi ilmoittaa Kotiseutuliiton nettisivuilla. Liisa Kallio

Port Arthur valittiin Suomen ensimmäiseksi parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2001.

Janica Vilen

TURUN

12

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

Juhlavuoden ohjelmistoon kuuluu muun muassa H.C. – Poeettinen kohtaaminen Englannissa, joka saa ensi-iltansa 31.1.2020. Kuva: Jussi Virkkumaa

20-vuotias Tehdas Teatteri on kuljettanut turkulaista teatterikenttää yhteisöllisempään suuntaan Manillassa toimiva Tehdas Teatteri täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Teatterin ansioksi voi lukea sen, että se on pyrkinyt yhdistämään alan eri toimijoita. Myös juhlavuonna Tehdas Teatteri tarjoilee omaperäistä ohjelmaa, ja tulevaisuus näyttää kaiken kaikkiaan valoisalta. TURKU. Manillan entisessä tehdaskiinteistössä sijaitseva Tehdas Teatteri tunnetaan Turussa kulttuuritoimijana, joka uskaltaa kokeilla ja ottaa riskejäkin. Tänä vuonna tämä vapaan kentän teatteri täyttää pyöreät 20 vuotta. Timo Väntsin seuraajaksi teatterinjohtajan saappaisiin astui vuonna 2018 Venla Luoma, joka ehti tätä ennen asua muun muassa Lontoossa. – Se tuntui mahtavalta. Muutin Suomeen vuonna 2009 ja sitten löysin tieni tänne, ja tämä teatteri tuntui heti omalta paikalta. Pidän tärkeänä itse teatteria, mutta myös yhteisöä. Tuntuu, että sydän sykkii oikeassa paikassa, Luoma iloitsee. Muutos yhteisöllisempään suuntaan 20 vuodessa Tehdas Teatteri on vakiinnuttanut asemansa turkulaisella kulttuurikentällä omaleimaisten esitysten tuottajana. – Olemme villi ja vaihtoehtoinen teatteri, jota leimaa yllätyksellisyys ihan jo silläkin tavoin, että muunneltava teatteritilamme on aina erilainen kunkin esityksen mukaan. Emme välttämättä ole suuren yleisön teatteri, mutta kyllä ihmiset ovat tänne kuitenkin tiensä löytäneet. Esitykset saattavat olla hyvinkin erilaisia keskenään, ja toimintaamme leimaakin monitaitei-

suus ja mukautuvaisuus, Luoma kertoo. Monet jo kutsuvat Tehdas Teatteria kotiteatterikseen, mikä kertonee siitä, että vuonna 2000, kun teatteri perustettiin ja se toi yleisön nähtäville ensimmäisen näytelmänsä Prinsessa Tättähäärä ja Rokkenrolli, vaihtoehtoiselle teatteritaiteelle oli selvä tilaus. – Tuolloin vapaan kentän teatteritilaa ei ollut. Kiitos kuuluukin pioneereille! Vuosien saatossa Tehdas Teatterista on kehittynyt hieno mahdollisuus myös nouseville taiteilijoille, jotka ammattiin valmistumisensa jälkeen ovat omillaan. Tällä tavoin saadaan teatterikentälle myös uusia tyyppejä, teatterinjohtaja muistuttaa. Luoman mukaan Tehdas Teatteri on osaltaan muuttanut turkulaista teatterikenttää yhteisöllisempään suuntaan. – 20 vuotta sitten kukin toimija puhalsi lähinnä omaan hiileensä ja jopa keskinäistä vihamielisyyttä oli ilmassa. Me kuitenkin olemme alusta alkaen suuntautuneet ulospäin ja tehneet paljon yhteistyötä esimerkiksi pienempien ryhmien kanssa. Tekemisemme on taiteilijalähtöistä, ja yhteistyön tekeminen on merkityksellistä jo ammatillisen kehittymisenkin kannalta. Sittemmin Turusta on mielestäni kehittynyt edelläkävijä kulttuuriyhteistyössä, Luoma toteaa ja kiittelee muun muassa Turun Kaupunginteatteria siitä, että se on avannut

Sopukka-näyttämönsä myös vapaan kentän tekijöille. Yhteisöllisyydestä kertoo myös se, että useasti yleisö jää viettämään iltaa teatterin lämpiöön esityksen jälkeen. Itse teatteritila sijaitsee Manillan entisen viinatehtaan kuplintasammiossa. – Se kuvaa hyvin teatterimme eetosta; olemme jatkuvassa käymistilassa, Luoma nauraa. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt myös Taidekahvit-verkosto, joka tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, sisältöjen ja toimintatapojen ristiinoppimista ja konkreettisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja. Valoisa tulevaisuus, ja vähän höyryäväkin Tehdas Teatterissa on vuosien saatossa toiminut monia merkittäviä kulttuurivaikuttajia, kuten esimerkiksi Finlandiapalkinnon taannoin pokannut Juha Hurme, joka vieraili teatterin alkuaikoina oman Nälkäteatterinsa kanssa usein. Hurmeelta muistetaan myös ohjaus nimeltä Roskaväkeä. – Timo Väntsin ja Tom Linkisen queer-näytelmä John – Eleanor oli todellinen menestystarina, jota esitettiin Yhdysvaltoja myöten. Väntsin myötä tulikin nukketeatteri keskeiseksi osaksi Tehdas Teatteria ja sitä häntä pyydettiinkin tänne kehittämään, Luoma kertoo. Nukketeatterin lisäksi myös performanssitaide ja klubikulttuuri ovat olleet keskeisessä asemassa Tehdas Teatterissa. 20-vuotisjuhlaesityksenä nähdään suurteos Huoneiden kirja, joka perustuu Saila Susiluodon samannimiseen ru-

noteokseen. Kyseessä on immersiivinen esitys, jossa on mukana 100 taiteilijaa ja 64 huonetta, joissa kaikki tapahtuu. Esitys saa ensi-iltansa elokuussa. Tehdas Teatterin ja muiden pienten teattereiden tulevaisuuden teatterinjohtaja näkee valoisana, vaikka paljon on työtä edelleen tehtävänä. – Raha on vapaan kentän teattereilla ikuinen puheenaihe. Olemmehan me valovuosien päässä esimerkiksi laitosteattereiden ansioista, mutta toisaalta tähänkin ollaan jo totuttu. Turun kaupunki nosti rahoitustaan jonkin verran ja meillä on myös Taiken kolmivuotiskausi, jolloin rahoitusta ei tarvitse joka vuosi enää odottaa, Luoma kertoo. Kaiken kaikkiaan hän katsoo tulevaisuuteen positiivisin mielin, sillä mielenkiintoisia toimijoita riittää ja Tehdas Teatterissa onkin teoshaku parhaillaan käynnissä. – Kesäkuun 13. päivänä sisäpihalla järjestetään Vilpola – Koko kaupungin kesäjuhla, joka on 20-vuotisjuhlamme. Tuolloin Manillan historiallinen tehdasmiljöö muuttuu höyryäväksi kesäklubiksi. Höyryäväksi kirjaimellisesti, sillä Manillan pihapiiriin pystytetään sauna ja se muutetaan kaupungin yhteiseksi Vilpolaksi. Musiikin ja taiteellisen ohjelmiston siivittämän illan aikana juhlavierailla on mahdollisuus löylytellä sielunsa kyllyydestä ja vilvoitella yhteisöllisessä ja tunnelmallisessa ympäristössä. Jaakko Virrankoski

John – Eleanor saavutti myös kansainvälistä mainetta. Kuva: Milla Järvipetäjä

Venla Luoma toimii teatterinjohtajana nyt kolmatta vuotta.

TURUN

23. tammikuuta 2020

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

13

keskusta

Rhapsody-lounasravintola haluaa erottua boheemilla ruualla Joulukuussa Itäharjulla avattu lounasravintola Rhapsody on onnistunut lyhyessä ajassa löytämään asiakaskuntaa paikallisten yritysten asiakkaista ja puskaradion avulla. Ravintolan perustajakaksikolla on paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle. YRITYSUUTISET. Itäharjun yrityshallien keskelle on ilmestynyt uunituore lounasravintola, jonka nimi muistuttaa heti brittiläisestä Queen-yhtyeestä. Rhapsodyravintolan perustajat, turkulainen Niclas Angerman ja alunperin Skotlannista kotoisin oleva Stuart Selway, tutustuivat toisiinsa työn kautta. Molemmat ovat nähneet eri ravintoloiden toimintatapoja, mikä toimi osana sysäystä oman ruokapaikan perustamiselle. Kaksikko halusi tehdä asiat omalla, terveellisellä tavallaan. Ruuasta puhuttaessa yrittäjät pääsevät kunnolla vauhtiin. Jo ravintolan nimi antaa vihjeen siitä, millaisesta ravintolasta on kyse. – Halusimme ruuasta boheemia ja kansainvälistä, siitä nimi Rhapsody. Emme myöskään käytä valkoista sokeria vaan luonnollisia raaka-aineita. Sillä tavalla ruokamme erottuu muista, he kertovat. Alkukankeudesta kunnolla vauhtiin Liiketila löytyi lokakuussa.

Rhapsodyn perustajia Niclas Angermania ja Stuart Selwayta yhdistää samanlainen ajatusmaailma ruuasta ja raaka-aineista.

nut paljon. Kaksi päivää ennen avajaisia kiinteistössä tapahtui vesivahinko putkirikon takia. Kaksikko oli myös ajatellut ravintolan keräävän helposti suuren määrän asiakkaita esimerkiksi vieressä toimivasta Postista ja Leipomo Salosesta. – Sitten selvisi, että monet alueen työntekijät tuovat omat eväät töihin, koska he eivät saa poistua työpaikalta vuoronsa aikana. Onneksi aloimme levittää sanaa täällä, jolloin ihmiset löysivät ravintolan. Tulokset ovat parantuneet koko ajan, kaksikko kertoo.

Aiemmin siinä toimi sukellustarvikekauppa. Kaksikko on tehnyt selkeästi pitkää päivää saadakseen ruokapaikan remontoitua uuteen uskoon. – Uusimme lattiat ja keittiön kokonaan. Kalusteiden kanssa saimme apua alal-

la toimivilta ystäviltä. Halusimme myös paikasta raikkaan ja rentouttavan, sillä monet lounasravintolat muistuttavat hammaslääkärin vastaanottoa. Sen takia täällä on paljon kasveja esimerkiksi, Selway kertoo. Lyhyessä ajassa ravintolalla on tapahtu-

Paljon suunnitelmia Hieman yli kuukauden auki ollut Rhapsody ei ole jäämässä kaksikon ainoaksi projektiksi. Angermanilla ja Selwaylla on selkeät suunnitelmat tulevaisuuden varalle. – Ensi viikolla aloitamme aamiaistarjoilun. Aiomme laajentaa myös pitopalvelupuolelle. Oli kyse sitten mistä tahansa tilaisuudesta, hoidamme sen. Ravintolan tilaa voisi myös käyttää tulevaisuudessa juhlia varten. Rhapsody-lounasravintola sijaitsee Itäharjun Voimakadulla.

Angermanille ja Selwaylle on erityisen tärkeää käyttää tuoreita raaka-aineita.

Nimensä Rhapsody-ravintola sai Queen-yhtyeen tunnetusta kappaleesta.

Ravintola remontoitiin ennen avajaisia ja sisustettiin kutsuvaksi.

Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

14

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

n Menovinkit To 23.1. klo 17–18 Medialukutaito valeuutisten aikakaudella. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo antaa muun muassa käytännön vinkkejä faktan ja fiktion erottamiseen Turun pääkirjastolla (Linnankatu 2). To 23.1. klo 18–20 Palestiina rauhanfoorumi: Gaza tänään. Gazan tilanteesta ja Euroopan roolista kertovat runoilija, journalisti ja aktivisti Ahmad Abu Artema sekä American Friends Service Committeen Israelin ohjelman johtaja Sahar Vardi. Pe 24.1. klo 9.30–11 Ikääntyneen kaatumisen ehkäisy -luento Pääkirjaston Studia-tilassa. Ma 27.1. klo 17–19 Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä, Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). Ke 29.1. klo 10–12 Kuntouttavat Turku Game Lab -tietokonepelit, Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). Ke 29.1. klo 17:30 Lukupiiri. Keskustellaan Miika Nousiaisen Juurihoito -kirjasta. Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). To 30.1. asti Älä lyö! -valokuvanäyttely. Valokuvaaja Johanna Karen teoksia. Turun pääkirjasto (Linnankatu 2). To 30.1. klo 13–16 Verkosta virtaa -elämyspäivä Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa, Karviaiskatu 7. Luvassa tietoa ja opastusta tietokoneiden ja internetin käyttöön. Järj. Eläkkeensaajien Keskusliitto. Pe 31.1. asti Lepakkonäyttely Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan seminaarisalissa (Ruissalon puistotie 215). Pe 31.1. asti Pääkirjaston musiikkiosaston näyttely: Kovaa teetä, foksia ja modernia menoa – Musiikkiosaston katsaus huvielämään iloisella 1920-luvulla. Ma 3.2. klo 17–19 Maanantain vertaisryhmä, aiheena syömishäiriöstä tasapainoon. Vierailijana Sami Heimo Lounais-Suomen - SYLI ry:stä. Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). Ti 4.2. klo 17–19 Työikäisten vertaisryhmä. Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). Ke 5.2. klo 10–12 Kuntouttavat Turku Game Lab -tietokonepelit, Nivelyhdistyksen tilat (Lonttistentie 9B). To 6.2. klo 13–14 Penkkariajot Turun keskustassa reitillä Käsityöläis- ja Puutarhakadun risteys - Käsityöläiskatu - Läntinen pitkäkatu - Brahenkatu - Maariankatu Aurakatu - Puutarhakatu. Su 23.2. asti Turku 790 vuotta? -näyttely. Brinkkalan galleria (Vanha Suurtori 5). La 29.2. asti Sari Pietilä: Quo Vadis -näyttelyssä esillä installaatioita ja grafiikkaa Pyhän Henrikin taidekappelissa (Seiskarinkatu 35).

Hyvä mainostaja! Seuraava lehti ilmestyy 6.2. Varaa ilmoitustilasi ajoissa: Mika Leinonen 0407062132

J U O K S U M P A T T R O

O L I O R U K I I T

P O N N I S T E L L A

R P A K A O T S A A T T O U S U R T A A N T

A L U S

S E N K K O I T O R T A N S T A A A N N E A N

I L T A

T U O R E K E A T I V A A T A S A E L E T A

T A L I L I S T A O L S U S S A I K S U N S A

V A I T I O L O T J E T I T

K A P A L O U T I D A A A R U I L I E N A O A I J A

T T O U H U A I O R A S K R E H K I I I A O K S A S T O U I O I I R I S T A V O I T E T A N T A T L O I R O M U T T A A P I T A H E T E I S E T T L I E T E U K U L E L E S T I T A T

Turun Teatterisäätiö jakoi joulukuussa Satu Rasilalle vuoden 2019 tunnustuspalkintonsa. Hänet palkittiin merkittävästä pitkäaikaisesta työstä näytelmäkirjailijana ja dramaturgina 15 000 eurolla.

Helppo ero saa ensi-iltansa Naantalin Emma Teatterissa 28.5.2020 ja esitykset jatkuvat aina elokuun puoleenväliin saakka.

Emma Teatterissa nauretaan ensi kesänä eroon pääsemisen vaikeudelle Kesällä 2020 Emma Teatteri marssittaa näyttämölle aiemmilta vuosilta tutun tekijäkaartin, kun sketsikomedia Helppo ero naurattaa kesäteatterikansaa toukokuusta elokuuhun. Näytelmä pohtii hersyvällä otteellaan sitä, miten vaikeaa meidän on päästä eroon asioista. Komedia vaikuttaakin iskevän suomalaisyleisöön kesästä toiseen. TURKU. Jokainen meistä tunnistaa itsessään varmasti piirteen, että haluamme eroon tietyistä asioista: liiasta tavarasta, lehtimyyjistä, tupakasta tai huonosta parisuhteesta. Haluamme ehkä eroon myös kanssaihmisten ärsyttävistä tavoista. Lopulta on kuitenkin niin, että useasti eroon on vaikeaa päästä oikein mistään. Tätä pohdiskelivat Turun Kaupunginteatterin Satu Rasila, Mikko Kouki ja Arto Valkama, ja niin lähti syntymään Kaupunginteatterin ja Emma Teatterin ensi kesän yhteistuotanto, sketsikomedia Helppo ero. Hervoton näytelmä tutustuttaa katsojat muun muassa Mika Laakso -nimiseen mieheen, joka päättää konmarittaa kaiken turhan elämästään pois, mistä syntyy kaikkien aikojen

ero-operaatio. Omintakeisia keinoja käyttävä itseoppinut terapeutti pyrkii ratkomaan vastaanotollaan potilaidensa eropulmia, mutta ei tahdo itsekään päästä riippakivistään eroon, ja pian vastaanotolla onkin jo liuta myös muita ongelmia. Inhimillisyydelle on hyvä nauraa Helpon eron ohjaa Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki ja käsikirjoituksesta vastaa dramaturgi Satu Rasila. – Kirjoitustyön aloitin viime kesän jälkeen. Prosessin aikana olen tajunnut paljon asioita myös itsestäni: jos haluan vaikkapa eroon suklaasta, tekee mieleni sitä silloin oikeastaan vain enemmän! Ihmiset suhtautuvat näihin asioihin neuroottisesti ja tietyllä tavalla on

ollut lohdullista havaita, että ihminen on jatkuvassa prosessissa, ja se on inhimillistä. Tälle asialle on hyvä nauraa, Rasila hymähtää. Näyttelijöinä nähdään edellisiltä vuosilta tuttuja kasvoja: Teemu Aromaa, Miska Kaukonen, Tom Petäjä sekä Linda Wiklund. Harjoitukset aloitetaan huhtikuussa. – Näytelmä soveltuu ihan kaiken ikäisille ja se on monelle varmasti hyvin samaistuttava. Helppo ero on eräänlainen donquijotemainen taistelu tuulimyllyjä vastaan, Rasila kuvaa. Puvustuksesta vastaa Tuomas Lampinen ja terapeutin vastaanoton on näyttämölle loihtinut lavastaja Jani Uljas. Komedia uppoaa suomalaisiin Satu Rasilan mukaan ympäri maan tehdään kesäteatterinäytelmiä kiinnostavista aiheista. – Esimerkiksi monissa maaseututeattereissa tehdään hienoja näytelmiä isoista yhteiskunnallisista aiheista, sotateemoista tai sitten vaikkapa ihan Tankki täyteen.

Emma Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa Turun seudun teatterikesässä uusien komedioiden tekijänä. Useasti aiheet ovat olleet myös jollakin tavoin paikallisia. Suomalaiseen kesäteatterimakuun hän uskookin komedian uppoavan hyvin. – Kesäteatterissa yleisö on tasa-arvoista ja kesällä halutaan ennen kaikkea nauraa yhdessä. Käsikirjoittaja katselee tulevaa kesää kohti hyvillä mielin. – Odotan tietenkin valoa ja aurinkoa, mutta ennen kaikkea sitä, että saamme työskennellä juuri näiden näyttelijöiden kanssa. Toinen iso projektini on tällä hetkellä huhtikuussa ensi-iltansa saava Kaupunginteatterin Toinen tuntematon, joka perustuu samannimiseen novellikokoelmaan. Teosta varten pyydettiin suomalaisia kirjailijoita kirjoittamaan sodasta Linnan Tuntematon sotilas -romaanin naishenkilöiden silmin. Vastaan esityksen dramatisoinnista ja ohjauksesta, Rasila kertoo. Jaakko Virrankoski

Kiinalaisen uudenvuoden konsertti Turussa tänään ja huomenna MUSIIKKI. Kiinalaishuiput viulisti Mengla Huang ja kapellimestari Tianyi Lu tuovat Turun Konserttitaloon kiinalaista uuttavuotta juhlistavan ohjelmiston. Turun filharmonisen orkesterin konserteissa torstaina ja perjantaina 23.–24.1. kuullaan Suomen ensiesityksinä Huang Ruon teos Folk Songs sekä He Zhanhao ja Chen Gangin Butterfly Lovers´ Violin Concerto. Ilta päättyy Antonín Dvořákin hittisinfoniaan "Uudesta maailmasta". Mengla Huang ja Turun filharmoninen orkesteri esittävät saman ohjelmiston myös Hel-

singissä, Finlandia-talossa maanantaina 27.1. klo 19. Konsertin johtaa Lü Jia, Kiinan kansallisteatterin sekä Macau Orchestran ylikapellimestari. Sinfoniakonsertti on omistettu Suomen ja Kiinan välisen ystävyyden 70. juhlavuodelle. Huang Ruo hyödyntää musiikissaan kiinalaista musiikkiperintöä. Folk Songs on San Franciscon sinfoniaorkesterin tilaus kiinalaisen uudenvuoden konserttiinsa 2012, ja teoksessa kuullaan Kiinan tunnetuimpiin kuuluvia sävelmiä maan eri osista. He Zhanhao ja Chen Gangin Butter-

fly Lovers´ Violin Concerto kuuluu kiinalaisen orkesterimusiikin klassikoihin. Teoksen pohjalla on Romeon ja Julian veroinen traaginen rakkaustarina. Konsertit päättävä Antonín Dvořákin 9. hittisinfonia ”Uudesta maailmasta” on kuultu TFO:n konsertissa edellisen kerran vuonna 2016. Mengla Huang voitti 49. kansainvälisen Paganini-viulukilpailun 22-vuotiaana, ja on yksi maailman aktiivisimmista viulisteista. Hän on lisäksi saanut Renato De Barbieri Memorial -palkinnon parhaasta Niccolò Paganinin kapriisien tulkinnasta sekä

Mario Ruminelli Memorial -palkinnon voittamassaan Paganinikilpailussa. Saavutustensa takia Mengla Huang tunnetaan ”Idän Paganinina”. Tianyi Lu on Walesin kansallisoopperassa Cardiffissa naiskapellimestari-residenssitaiteilijana. Tehtävässään hän johtaa Bizet´n Carmen-oopperan esityksiä vuoden 2020 aikana. Lu on lisäksi Iso-Britannian St. Woolos Sinfonian pääkapellimestari, ja joulukuuhun 2019 asti hän toimi Melbournen sinfoniaorkesterin apulaiskapellimestarina. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

15

keskusta

n Viikon positiivisin

Turku kerää asukkailtaan ideoita kaupungin kehittämiseksi Syyskuussa kaikki 13 vuotta ja sitä vanhemmat turkulaiset pääsevät äänestämään Turun uusista alueellisista kehitysehdotuksista.

Jorma Kemppainen 2019

TURKU. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 13. tammikuuta pidetyssä kokouksessa Turun osallistuvan budjetoinnin toimintamallin. Turkulaiset pääsevät siinä ehdottamaan, kehittämään ja lopulta äänestyksen kautta päättämään, miten miljoona euroa kaupungin budje-

Kahdeksasta alueesta neljälle tulee käyttöön suurempi määräraha 150 000 euroa. Yksi niistä on Varissuo-Lauste.

tista käytetään. Asukasbudjetiksi nimetty malli käynnistyy maaliskuussa suuralueilla järjestettävillä aluefoorumeilla. Niiden yhteydessä asukkaat pääsevät yhdessä pohtimaan oman alueensa tarpeita. Ehdotukset voivat koskea esimerkiksi parannuksia omaan elinpiiriin, yhteistä toimintaa, innovatiivisia tapahtumia ja uudenlaisia palveluita. Alueita on kahdeksan, joista neljään on varattu 100 000 euroa ja neljään 150 000 euroa. 150 000 euron määrärahan saa-

Huvikseni treenaan!

x2

vat Varissuo-Lauste, Runosmäki-Raunistula, Pansio-Jyrkkälä ja Nummi-Halinen. 100 000 euron määrärahan taas saavat Hirvensalo-Kakskerta, Skanssi-Uittamo, Länsikeskus ja Maaria-Paattinen. Keskusta-alueella toteutetaan keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen liittyen innovaatiokilpailu, jonka vuoksi alue ei ole nyt mukana osallistuvassa budjetoinnissa. Alueen asukkaat voivat kuitenkin ehdottaa ja äänestää kuten muutkin turkulaiset.

Ehdotusten tulisi edistää turkulaisten hyvinvointia. – Turun Asukasbudjettia rakennetaan yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus edellä. Toivottavasti mahdollisimman moni turkulainen osallistuu prosessiin, jotta moninaiset näkemykset hyvinvoinnista ja sen edistämisestä saadaan esille, kertoo kaupungin aluetyönkehittäjä Katri Arnivaara. Asukkaat voivat ideoida myös itsenäisesti. Kaikki ehdotukset tulee jättää huhtikuussa avautuvalle Asukasbudjetti-si-

vustolle. Tämän sivuston kautta asukkaat saavat myös pitkin vuotta tietoa osallistuvan budjetoinnin etenemisestä. Syyskuussa kaikki 13 vuotta ja sitä vanhemmat turkulaiset pääsevät äänestämään suunnitelmista sähköisesti Asukasbudjetti-sivustolla. Äänestää voi myös Turun kirjastoissa, joissa siihen saa tarvittaessa apua. Kirjastot tiedottavat äänestyspisteiden aukioloajoista lähempänä ajankohtaa. Myös kotihoidon asiakkaita avustetaan äänestämisessä, jot-

x2

KÄÄRITTÄVIÄ

JOKA PÄIVÄ

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

C BA x2

Heiniö

löylyille

sakka

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

kelpo

-kortti

045 112 4240 ML-Mediat

Ag+

Toimitusjohtaja

-

Cl

Laskutus Päätoimittaja

Wirtanen

nyljin

riutta

maali a

e'

sallia

'Äite

-ROTTA

haltia

raakaa viinaa

täkykala

urkki saksalaisia

NÖYRÄÄ

Toimittaja

tunturi

?

murskata

kenraali Airo

SÄLLEJÄ

sydämilläkin

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

tätejä ?

LASKELMIA

TÖRMIÄ

x2

ahkeria

keskusta

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

NHLTuukka

VÄLIKATTO

TSS

TURUN

USA:n ISSNtiedotus26701197 palvelu

tyttö M edelläkin

ta heidänkään osallistumisensa ei jäisi äänestyspisteen saavutettavuudesta tai tietoteknisestä osaamisesta kiinni. – Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen sekä demokratian toteutuminen ovat osallistuvan budjetoinnin eräitä keskeisimpiä tavoitteita. Mahdollisimman monen äänioikeutetun asukkaan saavuttaminen on Turun Asukasbudjetissa ensiarvoisen tärkeää, kertoo kehittämispäällikkö Sari Kinnunen.

tutkimuslaitos

samea seos

Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Jari Matikainen 050 363 9290 Mika Saloaro 045 111 6931 Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 4 palstaa 6 palstaa

84 mm 172 mm 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 33. 647 kpl

TURUN

16

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

23. tammikuuta 2020

keskusta

Laboratoriossa päästään muun muassa haistamaan, miltä haisee Marsissa tai Jupiterin kaasukehällä.

Tuorlan 70-metrinen luola rakennettiin aikanaan tutkimuskäyttöön, kun tarvittiin stabiilit ja pimeät tutkimusolosuhteet. Nyt siellä on myös pakopeli.

Tuorlan tiedekeskus on hiihtolomalla täynnä toimintaa Miltä haisee Marsissa? Tuorlan Tiedekeskuksessa saa vastauksen tähän ja moniin muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin maailmankaikkeudesta, auringosta tai vaikka mustista aukoista. KAARINA. Tiedekeskus Tuorlassa valmistaudutaan hiihtolomaan, jota vietetään 17. helmikuuta alkaen. Luvassa on ohjelmaa lomaviikon jokaisel-

le päivälle. – Hiihtolomaviikon perjantaina meillä on avoimet ovet. Silloin luvassa on ainakin planetaario-esitys ja observatoriokierros. Maanantaista tiistaihin järjestämme lapsille kahden päivän minileirin, jossa ohjelmaa on molempina päivinä kello 9–16. Luvassa on ainakin ohjelmointia, tutustumista VR-huoneeseen ja labrassa työskentelyä. Mukaan mahtuu 16 lasta, kertoo tähtitieteen

Rakenna Raisioon.

tutkija ja Tiedekeskus Tuorlan yksikön johtaja Pasi Nurmi. Lisäksi jokaisella hiihtoloman päivällä on oma teemansa. Viikon aikana tutustutaan fysiikkaan, mustiin aukkoihin, aurinkokuntaan, historiaan sekä kemiaan ja biologiaan. – Aloitamme planetaarioesityksellä ja sen jälkeen on luvassa aktiviteettiosio. Esimerkiksi aurinkokuntapäivänä tutustutaan labrassa komeettoihin ja siihen, miltä haisee Marsissa tai

Ovela paikka asua.

Kuuanlaakso on rauhaisa alue lähellä palveluja. Vieressä kohoaa Kerttulan polkureitistön ympäröimä Kuuanvuori. Katteluksenmetsä on luonnon ystävän ja veneilijän valinta, sillä pienvenesatama ja ulkoilureitit sijaitsevat naapurissa. Meri-Nuorikkala on kävelymatkan päässä keskustasta, ja Myllyn kauppakeskittymään ajaa alle kymmenessä minuutissa.

Raisio on eteenpäin katsova monien mahdollisuuksien kaupunki. Täällä kaikki tarvittava on ihmistä lähellä.

Tutustu myös muihin omakotitontteihimme raisio.fi/tontit

Nähdään Rakenna & Sisusta -messuilla 7.–9.2.2020!

Jupiterin kaasukehällä, Nurmi kertoo. Planetaariossa esitetään esimerkiksi lapsille tehtyä elokuvaa nimeltä Aika-avaruuden arvoitus. Elokuva kertoo aikuisillekin haastavasta aiheesta, eli painovoimasta ja sen takana olevasta yleisestä suhteellisuusteoriasta. Myös yksi uusi elokuva esitellään hiihtolomaviikon kunniaksi. Nurmi suosittelee ohjelmaa kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille, mutta jos mielenkiintoa ja keskittymiskykyä riittää, niin pienemmätkin pärjäävät joukossa hyvin. Tuorlassa järjestetään myös tiedeiltoja, joihin pienet lapset voivat tulla yhdessä aikuisen kanssa. Planetaario-esityksistä Tähtikeikka on Tuorlassa tehty esitys pikkulapsille. Keskiviikkoisin katsellaan taivaalle Loma-aikojen ulkopuolella Tuorlassa on toimintaa pääsääntöisesti viikonloppuisin ja tilauksesta. Keskiviikkoillat on kuitenkin varattu tähtinäytöksille. Silloin yleisö pääsee katsomaan tähtitaivasta Suomen suurimmalla kaukoputkella kello 18–20.30. – Tapahtuma on joka keskiviikko, jos sää on sellainen, että se onnistuu. Syksyllä pääsimme kaukoputkelle vain kaksi kertaa, mutta keväällä kelit ovat perinteisesti paremmat. Ilmoitamme aina samana päivänä Facebook-sivuilla, onko näytös vai ei, Nurmi kertoo. – Ensin katsotaan planetaariossa, mitä kaikkea tähtitaivaalla näkyy juuri silloin. Ja sen jälkeen mennään kaukoputkella katsomaan. Mukana on aina myös tähtitieteilijöitä, joilta voi kysellä asioita, Nurmi jatkaa.

Tiedekeskuksen tulevaisuutta ratkotaan parhaillaan Nurmen mukaan alkuvuosi on ollut Tiedekeskuksessa hiljainen. Luultavasti siitä syystä, että yliopisto on irtisanonut Tiedekeskuksen vuokrasopimuksen. Asiasta uutisoitiin viime vuonna ja moni on luullut toiminnan jo loppuneen. – Näillä vuokrausehdoilla toimintaa ei pystytä jatkamaan. Yksi mahdollisuus, jota nyt selvitetään, olisi säätiö, jonka omistukseen Tiedekeskus siirtyisi. Silloin toiminta voisi jäädä tänne uusilla ehdoilla. Tällä systeemillä yliopistot ovat pystyneet pitämään joitain tämäntyyppisiä tiloja, joissa ei ole enää tutkimusta, selventää Nurmi. Kiinteistöt omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jos toiminnan jatkumiselle saadaan varmuus, sitä lähdetään kehittämään entisestään. Suunnitteilla on esimerkiksi uusi pakopeli, jossa hyödynnetään Tuorlan historiaa. Nyt jo Tiedekeskuksessa on kaksi pakopeliä. Toista voi pelata korkeintaan kolmen hengen joukkueissa VR-laseilla ja toinen on sijoitettu Tiedekeskuksen alla olevaan 70-metriseen tunneliin. Tuorlan pakopelit ovat ol-

leet viime kuukausina suosittuja synttärihuveja. Eksoplaneetat ja maailmankaikkeuden synty kiinnostavat Nurmen mukaan tähtitieteessä ainakin rahallisesti suurin satsaus on nyt eksoplaneettojen tutkimuksessa. – Kaikkia kiehtoo kysymys, onko maapallon ulkopuolella elämää. Nyt jo tiedetään, että on olemassa sellaisia planeettoja, jotka ovat sellaisella etäisyydellä tähdestä, että siellä on nestemäistä vettä. Seuraavaksi tarvitaan sellaiset havaintolaitteet, että voidaan selvittää tarkemmin näiden planeettojen ja niiden kaasukehien koostumusta, selittää Nurmi. – Ei siis etsitä suoraan älyllistä elämää, vaan elämän merkkejä, hän jatkaa. Hänen oma tutkimusaiheensa liittyy kuitenkin kosmologiaan eli maailmankaikkeuden syntyyn ja rakentumiseen. Janica Vilen

Yliopisto on irtisanonut Tiedekeskuksen vuokrasopimuksen. Tulevaisuuden toimintaedellytyksiä selvitellään parhaillaan.