Skip to main content

Turun Seutusanomat itä 18.01.2018

Page 1

Kaarinalaisyrittäjät luotsaavat virtuaalipelipuistoa Turussa

RAKENTAMINEN

Seuraava lehti ilmestyy 1. helmikuuta

Kaarinaan saadaan rantabulevardi kesäksi 2019

Lähetä juttuvinkki:

SIVU 10

toimitus@turunseutusanomat.fi

SIVU 8

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Valtava kokoelma eksoottisia matelijoita useasta maanosasta!

TURUN VPK TALO 20.–29.1.2018

Ark. 15-20, la-su 12-18. Arkipyhinä sunnuntain aukioloaika. nkki maanosasta! Valtava eksoottisia matelijoita Joululahjaviuseasta Aikuiset kokoelma 16,n kk liput enna oo .com Lapset (3-12v.) 13,pu ip ol kk Ark. 15-20, la-su(212-18. os. enna Kimppalippu aikuista, 2 lasta) 50,Arkipyhinä sunnuntain aukioloaika. Ryhmät myös aamupäivisin. Aikuiset Tilaukset16,0500 821 721 Lapset (3-12v.) 13,Nopeuttaaksesi sisäänpääsyä Kimppalippu (2 aikuista, 2 lasta) 50,maksa käteisellä.

Eskelinkatu 5

Ryhmät myös aamupäivisin. Tilaukset 0500 Valokuvauta 821 721 itsesi

ie a Purj llokaloj ia pa jawww.tropicalzoo.fi ppis Troorhosia pe

a Valokuvaus ja videointi -, hkielletty.

Valokuvaus ja videointi kielletty.

www.tropicalzoo.fi

Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät sivulta 6 tai www. turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa? Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

www. turunseutusanomat.fi

Seuraa meitä somessa:

@seutusanomat

25

VUOTTA

YRITYSSIIVOUSTA

Carina Jokinen p. 0400 784 461

carina.jokinen@liedonsiivoset.fi

www. liedonsiivoset.fi

Se aito ja alkuperäinen! Kipeytyneiden ja jännittyneiden lihasten rentouttamiseen. Myös lämmittämään lihaksia ennen urheilusuoritusta ja urheilusuorituksen aikana.

itä 18.1.2018

KOTI KUNTOON! Soita niin kerromme miksi juuri nyt on hyvä katto-, ikkuna- tai oviremontin aika.

45

Säästä jopa 14%

5,90

elävän käärmeen kanssa!

Nopeuttaaksesi sisäänpääsyä aimaksa käteisellä. e-, h a Purj llokaloj ja pa pisia Valokuvauta itsesi roop osia T h elävän käärmeen kanssa! per

TIGER BALM WHITE 19 g

9. VSK

rit aatto aan Allig altaass ssa oma

orit aan aatt Allig altaass ssa oma

(310,53/kg) Norm. 6,89

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

Soita edustajillemme ja kysy lisää! tiimi-ikkuna.fi kymppi-katto.fi

Markku Koistinen • 0400 670 397 Juha Välikangas • 0400 767 545 Juhani Ruuth • 0400 375 160


TURUN

2

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

n Pääkirjoitus

Ennakkoäänestys on alkanut

N

o nyt ne on täällä, presidentinvaalit 2018. Vaalit, joista on povattu tylsimpiä vaaleja sitten Kekkosen aikakauden. Viime vuonna gallupit ennustivat istuvalle presidentille jopa 80 prosentin kannatusta. Ja kun vaalit vihdoin alkoivat, kotini edustalla olleessa vaalimainostelineessä komeili vain yksi juliste: Sauli Niinistön. Muutkin julisteet ovat nyt paikoillaan, mutta ilmestyivät Niinistön rinnalle melkoisella viiveellä. Jotkut seuraavana päivänä, jotkut vasta kolme päivää myöhemmin. Muiden ehdokkaiden aloitettua kampanjointinsa arvio Niinistön äänisaaliista on tippunut 70 prosenttiin, mikä sekin on aivan ilmiömäinen luku. Näyttää vahvasti siltä, että näissä vaaleissa ei toista kierrosta tarvita. Jos ei käy niin, että Niinistön kannattajat pitävät ehdokkaansa voittoa niin varmana, etteivät vaivaudu uurnille asti. Istuvaa presidenttiä on ennenkin ollut vaikea syrjäyttää. Sen tietää Niinistökin, joka kampanjoi vuoden 2006 vaaleissa altavastaajana Halosen voittaessa paikkansa toiselle kaudelle. Vaalitenteissäkin on tässä asetelmassa vinoutunut ilmapiiri: yksi vastaan muut. Kaukana ollaan siitä tunnelmasta, joka vallitsi kuusi vuotta sitten. Vaikka Niinistö oli silloinkin gallupeissa ykkönen, hänen suurin kilpailijansa Pekka Haavisto sai aikaan kunnon kansanliikkeen. Haavisto on näissäkin vaaleissa gallupien mukaan selkeä kakkonen. Nämä kaksi, Niinistö ja Haavisto, vierailivat 5. tammikuuta Kauppakeskus Myllyssä kertomassa ajatuksistaan. Molemmat kampanjoivat rauhan aatteella ja uskovat, että Suomen presidentillä on vaikutusvaltaa rauhan edistämisessä myös kansainvälisesti. Molemmat puhuivat ilmastonmuutoksesta ja arktisen alueen herkkyydestä. Molemmat nostivat puheessaan esiin sen, miten suomalainen keskustelukulttuuri ja toisten kunnioittaminen ovat retuperällä ja miten presidentti voi arvojohtajana olla tässä asiassa esimerkkinä. Niinistö tosin ei mielellään kutsu itseään arvojohtajaksi, vaan ennemminkin johdattelijaksi. Presidentin valtaoikeuksista puhuttaessa Haavisto nosti esiin armahdusoikeuden, jonka hän luovuttaisi korkeimman oikeuden käsiin. Niinistö on ollut samoilla linjoilla jo useamman vuoden. Vaikuttaisi siltä, että ehdokkaat ovat saaneet saman kampanjointikoulutuksen. Eroja heidän arvoissaan nimittäin on, mutta ne eivät tule esille näillä puolituntisilla näyttäytymisillä. Presidentinvaaleissa on perinteisesti ollut Suomessa korkea äänestysprosentti, erityisesti toisella kierroksella. Vuonna 1994 se oli 78,7, vuonna 2000 80,2, vuonna 2006 77,2 ja vuonna 2012 68,9. Ei siis ehkä erityisen paljon tarvitse patistaa ihmisiä käyttämään ääntään, mutta ehkä voisi kannustaa äänestämään ennakkoon. Varmaksi ei voi nimittäin tietää, mistä vaalipäivänä herää. Ja ainahan voi vaikka sataa. Ennakkoäänestys alkoi eilen ja päättyy ensi viikon tiistaina 23. tammikuuta. Varsinainen ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Janica Vilen päätoimittaja

18. tammikuuta 2018

n Kuntapäättäjän kulma

Lasten harrastukset maksavat suomalaisten mielestä liikaa HARRASTUKSET. LähiTapiolan tilaamasta Arjen katsaus -tutkimuksesta selviää, että jälkikasvun harrastukset ovat suomalaisten mielestä liian hintavia. Asiasta ollaan yhtä mieltä ympäri maan perheen tuloista riippumatta. Tutkimuksessa vain kuusi prosenttia vastaajista sanoi olevansa väitteestä eri mieltä. 74 prosenttia on sitä mieltä, että lasten harrastuksiin syydetään liikaa rahaa. – Tulos on selkeä, mutta syyt jäävät hieman pimentoon. Epäselväksi jää, koetaanko harrastuksia olevan liikaa, jolloin kustannuksetkin kasvavat korkeiksi. Vai pidetäänkö harrastuksia liian kalliina? Moni vastaaja on luultavasti myös huomioinut lisäksi välineet, kulkemiset ja muut lisäkustannukset, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kommentoi tulosta. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista kuluttaa taloutensa harrastuksiin kuukaudessa joko enintään 50 euroa (41 prosenttia vastanneista) tai 50:stä sataan euroon (22 prosenttia). 13 prosentin budjetti on 100–200 euroa ja tätä enemmän harrastuksiin kuluttaa vain harva. – Tilastokeskuksen tulojakauman mukaan kotitalouksien pienimmän tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin 1060 euroa kuukaudessa. Siitä kun ensin maksaa katon pään päälle, pöperöt pöytään ja muut välttämättömät menot, on sata euroa harrastuksiin paljon, muistuttaa Nummiaro. Tulojen kasvaessa harrastuksiin sijoitetaan tutkimuksen mukaan enemmän rahaa, mutta katto näyttäisi tällöinkin asettuvan 200 euroon kuussa enemmistössä suurituloisia perheitä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että omista harrastuksista tingitään ennemmin kuin lasten. 21 prosenttia suomalaisista kertoo joutuneensa karsimaan omia harrastuksiaan kustannusten vuoksi, mutta vain 12 prosenttia lasten ja 9 prosenttia muiden perheenjäsenten. – Harrastuskustannukset ajatellaan lasten osalta todennäköisesti investointina tulevaisuuteen. Harrastuksista on hyötyjä, jotka koetaan lapsille tärkeämmiksi. Omat harrastukset voidaan helpommin mieltää kulutuksen kaltaisiksi ja siksi niistä on helpompi säästää, Nummiaro toteaa. Tutkimuksen toteutti viime syys–lokakuussa Kantar TNS ja kyselyyn vastasi 1026 15–74-vuotiasta suomalaista. TSS

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Maakuntauudistus vie Suomen takaisin 1800-luvulle

I

han väistämättä alkaa mieleen hiipiä ajatus, että me kuntapoliitikot olemme vähän lapasia. Ja emme niin vähänkään. Mietitäänpä hetki suunnitteilla olevaa maakuntauudistusta. Jos hallituksen kaavailema uudistus etenee maaliin asti, Suomeen muodostuu 18 maakuntaa. Pikkuruinen maamme jaettaisiin siis 18 alueeseen. Ihan oikeasti? Miksi ihmeessä? Onko tässä mitään järkeä? Suomen kilpailukyky perustuu siihen, miten suurten kaupunkien alueet pystyvät kehittymään ja kukoistamaan taloudellisesti. Se vaatii paljon panostusta, yhteen hiileen puhaltamista ja kovaa tahtoa menestyä suhteessa muihin. Suomessa on vain muutama suuri kaupunki, talouden veturi. Suomen 18. suurimmassa kaupungissa Mikkelissä on noin 55 000 asukasta. Vain yhdeksässä suurimmassa on asukkaita yli 100 000. Turku on yksi Suomen suurista kaupungeista. Sen ympärillä on elinvoimaisia kaupunkeja ja kuntia, jotka osaltaan tukevat kaupunkialueen kasvua ja kehitystä. Alueemme vahvuuksia ovat Itämeren läheisyys, saaristo, korkealaatuinen koulutus, vahva osaaminen keskeisillä teollisuuden aloilla ja olemassa olevat rakenteet yhteistyölle niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näillä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä, jos meiltä viedään valta päättää asioistamme. Maakunnat tulevat olemaan käytännössä vain toimeenpanevia elimiä ilman todellista valtaa eli rahaa. Valtio ohjaa maakuntien toimintaa rahoituksen keinoin, tosin ihan selvää ei taida olla, miten se käytännössä tapahtuu. Joka tapauksessa rahaa tulee kulumaan nykyistä enemmän byrokratiaan. Maakuntauudistus tarkoittaa sitä, että rahaa tullaan siirtämään menestyviltä kaupunkiseuduilta köyhemmille alueille. Myös oma kaupunkiseutumme tulee häviämään uudistuksessa. Ja kun kaupunkiseudut köyhtyvät, köyhtyy koko Suomi. Nyt jos koskaan alueemme kuntien päättäjien on herättävä. Jos jossain, niin meillä Varsinais-Suomessa pitää olla rohkeutta kyseenalaistaa uudistus, joka ei vie maata yhtään askelta eteenpäin, vaan päinvastoin, suoraan 1800-luvulle. Tarvitsemme vahvat kaupunkiseudut, joilla on taloudellista valtaa ja keinoja kehittää talouttaan ja sitä kautta asukkaiden hyvinvointia ilman valtiovallan jatkuvaa kontrollia ja väliintuloa. Suomen tulee jatkossa rakentua vahvoille alueille, joita ei voi olla 18, vaan selvästi pienempi määrä. Voimme turvata hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden vain pitämällä Suomi elinkelpoisena. Eiköhän laiteta ihan uusi vaihde silmään ja aleta ajaa yhdessä alueemme etua. Osattiin sitä ennenkin. Minna Ylikännö Liedon kunnanvaltuuston pj.

n Viikon kysymys Oletko jo valinnut presidenttiehdokkaasi?

Olen valinnut, mutta se on vaalisalaisuus. Kyllä aina täytyy äänestää! Severi Heikola, Turku

Äänestän istuvaa presidenttiä, mutta vasta vaalipäivänä. Äänestyspaikka on vanhassa kansakoulussani, joten siinä on tietty tunnelma. Markku Mielismäki, Turku

Olen. Äänestän Pekka Haavistoa. Luultavasti käyn jo ennakkoäänestyksessä. Riitta Salokannel, Naantali


TURUN

SEUTUSANOMAT

18. tammikuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

3

Tästä vuodesta tulee vuosikymmenen paras talousvuosi!

Lieto jatkaa ykköspaikalla yritysilmapiirin suhteen Lieto on maakunnan ykkönen niin yrittäjyysilmapiiriltään kuin yhteistyöarvioissakin. Vastaavissa vertailuissa Kaarina sijoittui toiseksi. TALOUS. Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen OP-liitto julkaisivat loppiaisen jälkeen vuoden 2018 maakuntaennusteen, jonka mukaan varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat, että talouskehitys on tänä vuonna jopa aiempaa suosituisampaa. Talousodotukset ovat kasvussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, joten hyvä talousnoste näyttää VarsinaisSuomessa jatkuvan vahvana. Myös yritysilmapiiri on parantunut entisestään. Vastaajista 59 % piti oman kuntansa yritysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena. Viime vuonna vastaava luku oli 57 %. Seutukuntakohtaisessa vertailussa yritysilmapiiri arvioitiin parhaaksi Salon seudulla, toiseksi paras tulos tuli Turun seudulla ja kolmantena listalla tulee Vakka-Suomi.

yrittäjät, jotka eivät ennusta talouskasvua omilla aloillaan tälle vuodelle. Insinööreille kysyntää

Liedon kunta yrittäjien suosikki Kuntakohtaisissa kyselyissä yksi nousee ylitse muiden. Liedon kunta vei kärkipaikan sekä yrittäjyysilmapiiri- että yhteistyökyselyssä. – Kymmenen eniten vastauksia keränneen kunnan vertailussa Lieto vei ykköspaikan, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjyysilmapiirin arvioissa Lieto oli aivan ylivertainen. Peräti 86 prosenttia vastanneista yrittäjistä piti Liedon yrittäjyysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena. Liedon saldoluku nousi viime vuodesta viidellä. Yksikään yrittäjä ei arvioinut

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munterilla oli loppiaisen jälkeen mieluisa tehtävä, kun hän esitteli varsinaissuomalaisten yrittäjien talousnäkymiä. Tästä vuodesta on tulossa selvästi 2010-luvun paras talousvuosi.

kunnan ilmapiiriä huonoksi. Yritysilmapiiriä kuvaavien saldolukujen vertailussa kakkossijan jakavat Kaarina ja Naantali. Molemmissa kunnissa yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 67, kun se viime vuonna oli Kaarinassa 64 ja Naantalissa 74. Myös yhteistyöarvioissa Lieto piti viimevuotisen ykkössijansa, vaikka Kaarina kirikin lähelle. Liedossa yhteistyöilmapiirin erinomaiseksi tai hyväksi arvioi 67 prosenttia vastanneista, Kaarina ylsi 65 prosenttiin.

Hyvä yrittäjä,

n OIKAISU Viime viikolla ilmestyneen numeron (11.1.) takasivulla oli Seutusanomien oma mainos tulevasta rakentamisen ja sisustamisen teemaliitteestä, joka on jaossa Rakenna&Sisusta -messuilla 9.–11.2.2018 Turun Messukeskuksessa. Lisäksi liite jaetaan Seutusanomien välissä kaikille luki-

vavan eniten, mutta iloista viestiä tuli myös yksinyrittäjiltä. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter – Kymmenen prosenttia yksinyrittäjistä aikoo palkata Odotukset ovat 2010 -luvun parhaat kaan Varsinais-Suomessa on yritykseensä työntekijän tänä meneillään todellinen nousu- vuonna, kertoo Munter. Vastausten perusteella sekä kausi. Liikevaihto-odotukset, Toimialoista suurinta kasyritysten investointiaikeet että kannattavuusodotukset, hen- vua odotetaan tietotekniikuuden työvoiman palkkaami- kilöstömäärän odotukset ja ka-alalla, mutta myös pitkään sen aikeet ovat korkeammalla investointiaikeet ovat kaikki heikkoa taloustilannetta kärkuin kertaakaan aiemmin korkeammat kuin viimeiseen sineet kuljetusala sekä maa2010-luvulla. seitsemään vuoteen. Investoin- , kala- ja riistatalous näyttä– Tästä vuodesta odotetaan tiaikeet eivät ole olleet näin ko- vät olevan erittäin vahvassa 2010-luvun parasta vuotta, vassa kasvussa yli kymmeneen kasvussa. Haastavimmaksi tiiloitsee Hanna Munter. vuoteen. lanteen kehittymisen näkevät Yrittäjien näkemyksen muIsot yritykset näyttävät kas- kaupan ja teollisuuden alan

”Kymmenen prosenttia yksinyrittäjistä aikoo palkata yritykseensä työntekijän tänä vuonna.”

joille 1.2. Mainoksessa kerrottiin, että liite toteutetaan Turun Messukeskuksen kanssa. Messukeskus ei ole kuitenkaan mukana liitteen valmistuksessa. Seutusanomat pahoittelee mainoksen mahdollisesti aiheuttamaa sekaannusta.

varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen. Päivi Haltia-Korhonen 045 139 2151 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa? Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

www. turunseutusanomat.fi

Haasteeksi yrittäjät kokevat tällä hetkellä osaavan henkilökunnan puutteen. Etenkin tietotekniikka- ja teollisuusaloilla, isojen yritysten parissa, työvoimapulan pelätään iskevän lähivuosina – ehkä jo tänä vuonna. – Teknologiateollisuus työllistää yli 30 000 ihmistä Varsinais-Suomessa, ja kasvun takaamiseksi yritykset tarvitsevat osaavaa henkilökuntaa, sanoo Munter. Erityistä tarvetta nähdään insinöörien ja diplomi-insinöörien koulutuksessa. Tätä osaamista vuotaa pois VarsinaisSuomesta, kun nuoret lähtevät muualle opiskelemaan diplomi-insinööreiksi. – Osaavaa työvoimaa ei riitä siinä määrin kuin isot teknologiayritykset haluaisivat palkata. Varsinaissuomalaisten yritysten toiveena onkin, että diplomi-insinöörien koulutus Turussa toteutuisi, mahdollisesti jo vuodesta 2019 lähtien. Tällöin ”tietovuotoa” maakunnasta ei tapahtuisi, Munter selittää. Maakuntaennsute on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toteutettu alueellinen suhdannebarometri. Maakuntaennusteen taustalla on kattava talouskysely, johon vastasi tänä vuonna yli tuhat varsinaissuomalaista yrittäjää. Marko Vuosjoki

VARAA PAIKKASI jorma.ranta@naantali.fi 044 733 4691

MERIVERKOSTOT 2018 -tapahtuma Naantalin kylpylä • Ball Room Ti 13.3.2018 klo 13.00 • Matkailijantie 2 • 21100 Naantali ASIANTUNTIJAESITYKSIÄ Kannattaako laivan purku Suomessa? • Meyer Turku ja yhteistyöverkostot Autonomisten laivojen kehitys • Kokonaistoimittajana kansainvälisillä markkinoilla

Lisää yrityksesi kilpailukykyä ja tehokkuutta!

www.naantali.fi/meriverkostot


TURUN

4

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

18. tammikuuta 2018

Liedon kunta osallistuu Kuhankuonon Lieto lausui kävelyn ja pyöräilyn retkeilyalueen joukkoliikennekokeiluun edistämisohjelmasta ensi kesänä 1 400 eurolla LIETO. Liedon kunnanhallitus misohjelmaluonnoksesta lau- toimijoita ovat erityisesti kunLIETO. Liedon kunnanhallitus päätti 15. tammikuuta kokouksessaan kunnanjohtajan esityksen mukaisesti osallistua Kuhankuonon retkeilyalueen joukkoliikennekokeiluun. Ehdotuksena on kymmenen viikon kokeilu koulujen kesäloma-aikana 4.6.2018 – 12.8.2018 siten, että Turun keskustan ja Kuhankuonon välillä liikennöi viisi edestakaista vuoroa jokaisena päivänä vii-

konpäivästä riippumatta. Ensimmäinen vuoro lähtee kunakin päivänä aamuyhdeksän maissa Turusta Kuhankuonolle ja viimeinen lähtee iltakuuden tienoilla Kuhankuonolta Turun keskustaan. Turun seudun joukkoliikenteen ehdotuksen mukaisesti kustannustenjako tapahtuu niin, että Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko maksavat kukin 1 400 euroa sekä Pöy-

tyä, Turku, Varsinais-Suomen liitto ja Metsähallitus kukin 3 000 euroa. Lisäauto tarvitsee rahastuslaitteen, jonka järjestämisestä ja kustannuksista vastaa Turku. Föli puolestaan toteuttaa seuranta- ja vertailutiedot sekä asiakaskyselyn. Hanketta valmisteleva palaveri pidettiin Pöytyällä 9. marraskuuta. Palaverissa koottiin yhteen kehittämistarpeet, käynnissä olevat toimenpiteet ja tarvittavat kehittämistoimet. Tämä hankesuunnitelma on kirjoitettu palaverin pohjalta. Katariina Mäkinen-Önsoy

vahvisti 15. tammikuuta pitämässään kokouksessa kunnan lausunnon kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen edistämisohjelmaan. Liedon kunnan käsityksen mukaan edistämisohjelma on yhteneväinen kunnan omien asiaa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Liedon kunnan strategisena painopisteenä vuosina 2015– 2020 on ollut ”Lieto toimii! – Lieto on aktiivinen ja liikkuva”. Strategiaa on toteutettu sillä ajatuksella, että hyväkuntoiset lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät ja reitit houkuttelevat liikkumaan yksin ja yhdessä. Kävelyn ja pyöräilyn edistä-

suntoa kunnilta on pyytänyt Liikenne- ja viestintäministeriö. Edistämisohjelmalla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja kansanterveyden parantamista. Ohjelmassa yksilöidään 36 kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpidettä. Tarkoitus on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä pysyvästi. Edistämisohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan 30 % matkamäärien kasvu. Tavoite on sama kuin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Valtion eri toimijoiden lisäksi keskeisiä

nat, maakunnat sekä kävelyn ja pyöräilyn eri järjestöt. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ei suoraan velvoita ketään toteuttamaan ehdotettuja toimia. Se on eri toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mitä kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattamiseksi pitäisi tehdä, yhdessä ja yhteisin toimin. Ohjelman pohjalta on vuoden 2018 alussa tarkoitus valmistella myös valtioneuvoston periaatepäätös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä. Edistämisohjelmassa on tehty alustavia arvioita myös tarvittavasta rahoituksesta. Rahoituksesta sovitaan erikseen tulevissa kehysneuvotteluissa. TSS

Rauno Nikander

0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo

AUTO N VAI HTO PÄIVÄT PE LTTAR I LLA! Tarjous voimassa 26.8. asti.

BMW 120 i 5d Täydellinen huoltokirja 2004, 152 tkm

Citroen C5 2.0i 16v Confort Tourer 9.940,- 2009, 183 tkm

7.940,-

Ford GRAND C-MAX 1.6 Honda CIVIC Tourer 1.8i 125 Trend 5-ov Elegance Autom 2011, 111 tkm 14.440,- 2016, 54 tkm 21.940,-

Nissan QASHQAI 1.6L Stop/Start Subaru FORESTER 2.0 Kia RIO 1.2 ISG ACTIVE Style 360 2WD AVM X AWD 5d EcoDynamics 16.940,- 2008, 77 tkm 16.940,2013, 69 tkm 10.940,- 2013, 72 tkm

Pyöriikö autotallissasi 3 000 € arvosta romua?

Dacia Logan MCV

Hyundai tuplaa etusi. Valtion romutuspalkkio Hyundain Superetu

1 500 € 1 500 €

Etusi yhteensä

3 000 €

Dacia DUSTER TCe 125 4x2 Laureate 2014, 35 tkm 14.540,-

Aito farmari XXL-koon tavaratilalla Romutuspalkkio 1 500 € – HYÖDYNNÄ ETUSI HETI!

Volkswagen BEETLE Design 1.2 TSI 77kw 2012, 37 tkm 15.940,-

Logan MCV -farmarissa yhdistyvät erittäin tilava 573 litran tavaratila ja pieni hinta.

Volvo S80 D5 Summum Geartronic 2008, 290 tkm 9.740,-

Hyödynnä valtion romutuspalkkio 1 500 €. Hyundai i20 fresh -malliin saat lisäksi Hyundain Superedun 1 500 € eli yhteensä 3 000 € hyvityksen. i20 fresh on moninkertaisen testivoittajan uusi raikas malli, jossa on enemmän varusteita tingittyyn hintaan. Lue lisää hyundai.fi Hyundain Superedun 1 500 € saat myös ilman romutusseteliä. i20 5d 1,2 5MT fresh 15 590 € – tuplaetusi 3 000 € = 12 590 € Toimituskulut sisältyvät hintaan. Kuvan auto erikoisvarustein. i20-malliston EU-yhd. kulutus 4,3–6,4 l/100 km, CO2 99–148 g/km. Tuplaus voimassa 31.3.2018 saakka uusiin asiakastilauksiin, ei voi yhdistää muihin asiakasetuihin.

300 vaihtoauto, joista yli 100 Raisiossa.

Nyt Dacia Logan MCV on erityisen houkutteleva, sillä voit hyödyntää 1 500 € romutuspalkkion siihen – minkä muun uuden farmariauton saat tällä hinnalla? Unohda kaikki ennakkoluulot ja tule tutustumaan! LOGAN MCV – markkinoiden edullisin crossover, alk. 10 099 € (sis. tk. 600 €). Hinnassa huomioitu romutuspalkkio.

Tervetuloa viikonloppunäyttelyyn nyt viikonloppuna 13.-14.1.2018! Laadun varmistaa Dacia-takuu: 3 vuotta tai 100 000 km, sisältäen 24h Tiepalvelun. DACIA LOGAN MCV alk. 10 999 € + toimituskulut 600 € = 11 599 € >>> ROMUTUSPALKKIOLLA DACIA LOGAN MCV alk. 9 499 € + toimituskulut 600 € = 10 099 €. Lue lisää: www.dacia.fi/romutuspalkkio-2018 Malliston CO2-päästöt 90–115 g/km, EU-yhd. 3,5–5,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

3TAKUU VUODEN

www.dacia.fi

TAI 100 000 KM

SISÄLTÄÄ 24 h TIEPALVELUN

Palvelemme: ark 9-18, la 10-14 Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 l Huolto ja vauriokorjaamo 044 5601 261

w w w. a u t o t a l o p e l t t a r i . f i


TURUN

SEUTUSANOMAT

18. tammikuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

5

Maaliskuussa avattavaan palvelutori Eerikkiin etsitään vapaaehtoisia KAARINA. Ikäihmisten palvelutori Eerikki avataan maaliskuussa Kaarinan keskustaan Katariinankulman senioritalo A:n ensimmäiseen kerrokseen. Pian aukeavalle palvelutorille etsitään nyt vapaaehtoisia aulaemäntiä ja aulaisäntiä, jotka ottaisivat ikäihmisiä vastaan palvelutorin aulassa ja avustaisivat erilaisissa tilaisuuksissa. – Tavoitteena on löytää noin 20–30 vapaaehtoista. Pääasiassa etsimme vapaaehtoisiksi helposti lähestyttäviä ikäihmisiä, sillä ajatuksena on, että vapaaehtoisista saisi myös vertaistukea, mutta emme ole kuitenkaan asettaneet mitään ikärajaa. Vertaistuessakaan ikä ei aina ole se ratkaiseva tekijä. Tärkeintä on halu auttaa muita, sanoo vapaaehtoisia etsivä

palveluohjaaja Sanna Fränti. Kaikki mukaan lähtevät vapaaehtoiset perehdytetään ja vakuutetaan ja he saavat oman ohjaajan, jonka kanssa järjestetään tapaamisia säännöllisesti. – Lisäksi heille järjestetään kaksi virkistäytymistapahtumaa vuoden aikana, lupaa Fränti. Kaarinassa on vapaaehtoisten käytöstä hyviä kokemuksia. – Esimerkiksi Visiitissä on ollut vapaaehtoisia koko sen toiminnan ajan. Tampereella taas on käytössä vastaava palvelutori ja siellä vapaaehtoistyö toimii hienosti, Fränti kertoo. Vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus alkaa heti maaliskuussa, kun palvelutori aukeaa. Palvelutori Eerikin toiminnan tavoitteena on tarjota

ikäihmisille ja heidän omaisilleen henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta keskitetysti yhdessä paikassa. Palvelutorilla saa tietoa eri palvelutuottajista ja myös palveluseteleistä. Siellä voi tutustua laitetorilla erilaisiin pienapuvälineisiin. Palvelutorilla työskentelevät palveluohjaajat ja vapaaehtoiset aulaemännät ja -isännät. Henkilökunta tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Rakentaminen on edennyt aikataulussa. – Järjestämme avoimet ovet sitten kun olemme päässeet muuttamaan, Fränti sanoo. Ikäihmisten palvelutori Eerikin toimintaa on ideoitu yhdessä eläkeläisjärjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa vuosien 2016 ja 2017 ai-

kana yhteisissä keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Palvelutorin toimintaan liittyy myös tulevien lähitorien suunnittelu vuoden 2018 aikana. Lähitoreina tulevat toimimaan Hovirinnan palvelukeskus, omaishoidon tukikeskus Visiitti, Piikkiökoti, Tupasvillan palvelutalo ja Värttinän palvelutalo. Janica Vilen

Palvelutori Eerikki valmistuu helmikuussa ja avataan maaliskuussa Katariinankulmaan. Kuva otettu työmaalta lokakuussa.

Vetoomuksessa reilut 1 000 nimeä

Kotiseutuyhdistys Tarvaiset kerää adressia Tarvashovin säilyttämiseksi ja remontoimiseksi LIETO. Liedon Tarvasjoella sijaitsevan Tarvashovin eli nykyisen Tarvasjoen liikuntakeskuksen ja uimahallin tulevaisuus huolettaa tarvasjokelaisia. Kotiseutuyhdistys Tarvaisten entinen puheenjohtaja Heikki Mustamäki on kerännyt 16. joulukuuta alkaen ahkerasti nimiä adressiin, joka vetoaa Tarvashovin säilyttämiseen ja remontoimiseen. Nyt kuukauden jälkeen nimiä on adressissa toista tuhatta. – Sunnuntaina viimeksi tarkistaessani nimiä oli yhteensä 1 015. Niitä on kerätty niin nettiadressiin kuin paperillekin. Tälläkin hetkellä adressi on kirjoitettavissa esimerkiksi Tarvasjoen kaupalla sekä tietysti ympäri vuorokauden netissä, Mustamäki kertoo. Mustamäellä on ajatuksena kerätä nimiä tammikuun loppuun asti. – Kuun vaihteessa kun adressi pitää toimittaa kunnanhallituksen kokoukseen edelleen käsiteltäväksi, toivon, että nimiä olisi merkittävä määrä. Onhan Tarvashovi rakennuksena merkittävä meille tarvasjokelaisille, Mustamäki sanoo. Mustamäki oli itsekin mukana talkoissa, kun nyt 50-vuotiasta Tarvashovia vielä rakennettiin. – Remonttisuunnitelmat, joiden mukaan Tarvashovista

Kotiseutuyhdistys Tarvaiset kerää adressia, jossa vedotaan Tarvashovin eli nykyisen Tarvasjoen liikuntakeskuksen ja uimahallin säilyttämiseen ja remontoimiseen. Seutusanomien kuva-arkisto.

tulisi nykyistä monipuolisempi liikunta ja kulttuurikeskus, ovat hyvät ja toimivat. Toteutuksen jälkeen Tarvashovi palvelisi niin tarvasjokelaisia kuin lietolaisia sekä koko VarsinaisSuomen aluetta tapahtumien viettopaikkana, toteaa Mustamäki. Liedon tekninen lautakun-

ta teki viimeisimmän tilannekatsauksen Tarvashovin peruskorjaukseen marraskuussa. 25.10.2017 päivitetyt peruskorjauksen kustannusarviot on laatinut Tarvashovin rakennuskonsultti Kari Kilkkilä. Arviot perustuvat viime elokuussa toteutettuihin luonnossuunnitelmiin. Kustannusarvio si-

sältää kokonaan vanhan osan salaojitusten, sadevesijärjestelmän, vesikattojen- ja sisätilojen kunnostukset päivitettyjen ARK-suunnitelmien mukaisesti sisältäen myös talotekniikan uusimisen kokonaan. Korjauksen kustannusarvio on reilu kaksi miljoonaa euroa. Samaisessa marraskuisessa

Piikkiön Eläkkeensaajien puheenjohtajana jatkaa Riitta-Liisa Lehtonen KAARINA. Piikkiön Eläkkeensaajien hallitus vuodelle 2018 on valittu. Puheenjohtajana jatkaa Riitta-Liisa Lehtonen.

Varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Esko Lehtisalo ja sihteeriksi Liisa Suomi. Muut hallituksen jäsenet ovat Jouko

Aalto, Jorma Syvänen, Helena Adel, Heikki Suominen ja Seppo Paimento. Hallituksen ulkopuolisena rahastonhoitaja-

na toimii Aila Fagerström. TSS

kokouksessa tekninen lauta-

kunta hyväksyi vt. toimialajohtaja Ari Blomroosin tekemän muutetun ehdotuksen, jossa se päätti käynnistää selvityksen Tarvasjoen koulun liikuntatilojen toteutuksesta uudisrakennuksella. – Tarvashovi on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä koulun liikuntatila. Iltaisin ja viikonloppuisin Tarvashovi on erilaisten yhdistysten ja ryhmien liikuntakäytössä, Mustamäki muistuttaa. – Tässä on vielä monta monessa ennen kuin uudisrakennuksia voidaan alkaa edes haaveilla. Ilmaista sekään ei ole, sillä kunnalla ei ole liikuntahallille sopivaa tonttia olemassa koulun lähellä. Lisäksi maasto alueella on sellaista, että jo pitävien perustusten rakentaminen tuo kustannuksia. Tarvashovi on kallioisella tontillaan vankka tiilirakennus, joka vain kaipaa peruskorjausta, lisää Mustamäki. Katariina Mäkinen-Önsoy

puhuu perjantaina 19.1. klo 16 Raision valtuustosalissa (Nallinkatu 2) klo 17.30 Liedon Palvelukeskus Ruskassa (Hyvättyläntie 9) Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!


TURUN

SEUTUSANOMAT

6

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

ITÄKULMA

itä

18. tammikuuta 2018

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Varissuon nuorisotalolla avautuu Ääni Malawin tytöille -näyttely 29.1. VARISSUO. Varissuon nuorisotalolla on esillä viikolla 5 eli maanantaista 29. tammikuuta alkaen Taksvärkki ry:n valokuvanäyttely. Ääni Malawin tytöille -näyttely kertoo, kuinka nuoret vaikuttavat yhteisöönsä Malawissa ja purkavat koulunkäynnin esteitä. Näyttely kiertää alkuvuoden Turun seudulla. – Haluan rohkaista muita tyttöjä opiskelemaan ja keskittymään siihen, mitä voimme saavuttaa tulevaisuudessa, sanoo Taona Kayiwe, 20. Hän on yksi malawilaisista nuorista, joille Taksvärkki ry:n näyttely antaa kasvot. Näyttely tuo esille malawilaisten tyttöjen ja muidenkin nuorten erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä edistävistä toimista omissa yhteisöissään. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy esimerkiksi raskauden, naimisiinmenon tai kotitöiden vuoksi. Näitä esteitä

Ääni Malawin tytöille -näyttely saapuu 29. tammikuuta Varissuon nuorisotalolle. Kuva: Taksvärkki ry.

purkavat nuorten omat vertaisryhmät, jotka antavat tytöille itseluottamusta ja levittävät tie-

toa koulunkäynnin tärkeydestä niin nuorille kuin kylien vanhemmillekin.

Valokuvanäyttely on osa lukuvuoden 2017–2018 Taksvärkki-kampanjaa, jossa suo-

malaiset nuoret tukevat nuoria Malawissa. Taksvärkki ry on järjestänyt vastaavia kampan-

joita jo vuodesta 1967 lähtien. Periaate on: nuorelta nuorelle. – Taksvärkki-keräys on yksi tapa rakentaa yhteys suomalaisten nuorten ja kehitysmaiden nuorten välille, kertoo Turun aluekoordinaattori Katariina Kulha. Valokuvanäyttely on kiertänyt vuoden alusta Turun pääkirjaston nuorten osasto Stoorissa ja Raision kirjaston aulagalleriassa. Ensi viikon näyttely on esillä Nuorten toimintakeskus Vimmassa, Turussa. Viikolla 6 näyttely levittäytyy Kaarinan suuntaan. Turun seudun kiertueensa jälkeen Ääni tytöille -näyttelyn voi bongata Jyväskylän seudulla. Taksvärkki-kampanjaan ilmoittautuminen ja kouluvierailijan tilaaminen onnistuvat Taksvärkin nettisivuilla. TSS

Hannunniitussa, Itäharjulla ja Kupittaalla pääsee luonnonjäälle

Matkailun Oskari elokuvakomissaari Teija Raniselle

Varissuolla järjestetään tänään lasten ja nuorten turvallisuusilta

ITÄ-TURKU. Noin puolet Turun luonnonjääkentistä avautui maanantaina 15. tammikuuta. Viikonlopun jäädytysten painotus on koulujen lähikentissä. Ensimmäisinä avautuivat lauantaina 13. tammikuuta Kupittaan kenttä 3 ja Urheilupuiston yläkenttä. Kentät ovat avoinna säävarauksella. Nyt auki ovat Itä-Turussa myös Itäharjun Ruukinaukion pallokenttä sekä kentät Ilpoisissa ja Hannunniitussa kaukaloa lukuunottamatta. Suurimmalla osalla kentistä on pukusuoja luistintenvaihtoa varten. Pukukopit ovat avoinna arkisin klo 7.30 alkaen ja viikonloppuisin klo 10 alkaen. Ovet ovat avoinna ja kenttien

TURKU. Visit Turku jakoi perjantaina 12. tammikuuta Matkailun Oskarin Turku Science Parkin yhteydessä toimivan Länsi-Suomen elokuvakomission elokuvakomissaari Teija Raniselle. Järjestyksessään 21. palkinnon luovutti Raniselle Turun kaupungintalolla elokuvatuottaja Markus Selin tuotantoyhtiö Solar Filmsiltä. Palkinnon perusteena on Teija Ranisen rohkea ja päämäärätietoinen työ Elokuvakaupunki Turun hyväksi. Ranisen pitkäjänteisen työn myötä elokuva-ala on noussut yhdeksi Turun vetovoimatekijäksi, joka tarjoaa elämyksiä asukkaille ja matkailijoille. Ala tuo koko Tu-

VARISSUO. Turun normaalikoulun auditoriossa keskustellaan torstaina 18. tammikuuta kello 17–20 lasten ja nuorten turvallisuudesta, syrjäytymisestä, radikalisoitumisen tunnistamisesta ja ennaltaehkäisemisestä. Illan aikana kuullaan asiantuntijoiden alustuksia aiheesta, jonka jälkeen vanhempien on mahdollista käydä vapaamuotoista pienryhmäkeskustelua asiantuntijoiden kanssa. Puheenvuoroja käyttävät kirkon ulkomaanapu, aluepoliisi ja val-

Kaikissa ryhmissä puhutaan suomea!

valaistus päällä maanantaista torstaihin klo 21 asti ja perjantaista sunnuntaihin klo 20 asti. Kenttien käyttö on kaikille avointa ja maksutonta. – Kenttä on avattu, kun pukukoppi on avoinna. Kentän aukiolon voi tarkistaa myös netistä, kertoo liikuntapaikkamestari Jarkko Tallqvist. Turun noin 50 jääkentän ylläpidosta on vastuussa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. Kenttien käytännön jäädytys- ja hoitotöistä vastaavat urakoitsijat. Lisäksi on viisi talkoojäädytyskenttää. Kupittaan ja Urheilupuiston kenttien huollosta vastaa liikuntapalvelukeskus. TSS

run seudulle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia työmahdollisuuksien ja matkailutulon muodossa. Tuloja tulee muun muassa matkailun, logistiikan, rakentamisen ja cateringpalveluiden kautta. – Elokuvakaupunki Turun nousu alkoi vuonna 2010 kuudella Vares-elokuvalla. Ranisen aikana Turussa on kuvattu yhteensä 46 elokuvaa ja televisiosarjaa, joiden alueelle jättämä taloudellinen hyöty on ollut 10 miljoonaa euroa, sanoo Visit Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén. TSS

HARRASTUKSIA VARISSUOLLA KEVÄT 2017 29.01-31.5.2018

Yhdessä-yhdistys on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa vapaa-ajantoimintaa ja tapahtumia

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

TORSTAI

13.30-15.00 Iloa päivään

13.00-16.00 Info-iltapäivä

10.00-12.00 Toimintatorstai

Yhdessä tekemistä, retkiä, keskustelua

Cv- ja työnhakuneuvontaa, apua arjen asioissa

15.00-17.00 Ompeluhuone itsenäiseen käyttöön

15.00-16.30 Puhutaan englantia

14.00-15.30 Suomen kielen keskustelukerho

16.00-17.30 Kulttuurikahvila

13.00-16.00 Info-iltapäivä

17.00-18.30 Äiti & lapsi-kerho 17.00-19.00 Käsityökerho 19.00-20.00 Jumppa naisille

16.00-17.00 Tietokone tutuksi Tietokoneen käytön alkeet ja internetin sähköiset palvelut

16.00-18.00 Englannin kielen alkeet

Yhdessäoloa ja keskustelua eri kulttuureista

17.00-19.00 Miesten ilta pelejä, musiikkia, hengailua

17.30-20.00 Kokkikerho

Retkiä, ulkoilua ja yhdessä tekemistä

Cv- ja työnhakuneuvontaa, apua arjen asioissa

13.00-15.00 Kurssi-iltapäivä Kerran kuussa vaihtuvat teemat

ILM AIS EKS I

INFO

Ilmaista Ei ilmoittautumista Mukaan ryhmiin voi tulla milloin vaan! Tarkoitettu kaikille aikuisille Missä? YHDESSÄ-yhdistys Nisse Kavon katu 3 (Varissuon kirjaston alakerta)

Lisätiedot:

16.00-18.00 Englannin jatkoryhmä

saila.holm@yhdessa.org puh: 044 744 5521 aida.bacic@yhdessa.org puh: 044 744 5525

18.30-20.00 Suomen kielen ryhmät

Tapahtumat ja ryhmien ohjelmat Facebookissa ja www.yhdessa.org

Opitaan tekemään erimaalaisia ruokia

Tykkää facebookissa ja seuraa instagramissa #yhdessayhdistys

TERVETULOA!

takunnallinen Radinet-hanke. Tilaisuus on maksuton ja kahvitarjoilun järjestävät Turun normaalikoulun kotitalouden valinnaisryhmä. Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Turun kaupunki, Globaali nuoret ry, Kirkon ulkomaanapu, Turun kriisikeskus, Turun normaalikoulu ja Radinet.

Joka päivä tuoreita uutisia www.turunseutusanomat.fi

TSS


TURUN

SEUTUSANOMAT

18. tammikuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

7

Huippuidea ja hirmuinen pettymys!

Paimiossa alkoi lajirajat ylittävä maksuton harrastustoiminta, mutta huonolla menestyksellä PAIMIO. Paimiossa pidettiin lauantaina 13. tammikuuta ensimmäiset Reenikset. Reenikset on Paimion seuraparlamentin kehittelemä konsepti, jossa pidetään lajirajat ylittäviä treenejä 10–12-vuotiaille. Ensimmäisellä kerralla oli yleisurheilua ja tämän viikon lauantaina tehdään vesitreeniä uimahallia klo 12.30. Sen jälkeen tutustutaan free gymiin, jossa voimistelun rajoja rikotaan voimaharjoittelun ja parkourin avulla. Keväämmällä pelataan jalkapalloa ja pesäpalloa. Lisäksi luvassa on muun muassa lentopalloa, maastopyöräilyä ja keilailua. – Ajatuksena on, että kaikki paimiolaiset urheiluseurat laittaisivat nämä treenit omien urheilijoidensa treeniohjelmaan. Ja lisäksi mukaan saavat tulla kaikki ne, joilla ei ole vielä omaa urheiluharrastusta. Näiden treenien avulla sopiva laji löytyy varmasti, selittää Jukka Salmela, jonka ideasta Reenikset syntyivät.

si tehdä vasta 15–16-vutoiaana, uskoo Salmela. Mikä meni pieleen?

Paimion seuraparlamentin kehittelemät Reenikset eivät ainakaan ensimmäisellä kerralla onnistuneet toivottuun tapaan. Seutusanomien kuva-arkisto.

Salmela on ollut urheilussa mukana jo vuosikymmeniä ja on vakuuttunut siitä, että kenestäkään ei tule huippu-urheilijaa, jos treenaa vain omaa lajiaan.

– Aina kun kysytään huippu-urheilijoiden taustaa, selviää, että he ovat lapsena harrastaneen montaa lajia. 10–12-vuotiaana pitäisi kokeilla vielä kaikkea mahdollis-

ta. Jos jatkamme tällä nykysysteemillä, jossa jo 3-vuotiaana aletaan treenata yksipuolisesti vain jotain tiettyä lajia, niin menestystarinat jäävät syntymättä. Lopullinen lajivalinta pitäi-

Ensimmäisiin Reeniksiin saapui vain kaksi lasta. Se oli neljälle paikalla olleelle valmentajalle iso pettymys, mutta toisaalta ne kaksi paikalla ollutta lasta saivat hyvän treenin ja todella yksilökohtaista valmennusta. – Sekin oli kuitenkin tuplamäärä verrattuna vuoteen 2015, jolloin yritimme tätä ensimmäisen kerran. Jos tuplaamme kävijämäärän joka lauantai, niin lopulta voimme olla tyytyväisiä, Salmela naurahtaa. Mikä sitten meni pieleen? – Sitä on vaikea sanoa. Teimme tämän eteen huikeasti töitä ja tiedotimme hyvin. Koko kohdeikäluokka sai tästä viestin Wilman kautta. Näillä ikävuosilla joutuu ihan tosissaan nyt miettimään, miten tuon ikäiset saa innostumaan. Totesimme kuitenkin jo, että perik-

si ei anneta. Tämä kevät treenataan, vaikka sitten niiden kahden lapsen kanssa, Salmela vastaa. Matalan kynnyksen liikuntaa Reenikset ovat Salmelan mukaan todellista matalan kynnyksen liikuntaa. Lapset saavat kokeilla montaa lajia maksutta ja vakuutettuina, sillä kaupunki tukee toimintaa muun muassa vakuuttamalla harrastajat. – Kaikki ovat tervetulleita mukaan, Salmela kannustaa. Hänen mielestään on tärkeää, että liikunta on 10–12-vuotiaille hauskaa ja säännöllistä. – Lasten pitäisi liikkua jopa 20 tuntia viikossa. Mutta ei missään nimessä ohjatusti, vaan siihen 20 tuntiin lasketaan mukaan koulumatkojen kävely, hiihtäminen, pihapelit ja kaikenlaiset rähjäämiset, Salmela muistuttaa. Janica Vilen

Kiinteistömaailma ennustaa asuntojen hintoja uudella menetelmällä ASUMINEN. Kiinteistömaailman uuteen ennustemalliin pohjautuvan selvityksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousussa 32 kunnassa ja laskussa 70 kunnassa. Kuitenkin peräti 87 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jossa asuntojen arvo on tasainen tai kasvusuuntainen. – Omaa kotia voi siten perustellusti pitää jatkossakin luotettavana varallisuuden kohteena, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Tuloksista voi Heikkisen mukaan lukea neljä isoa trendiä. Ensinnäkin asuntomarkkinat vetävät, kun talous kasvaa.

Toiseksi kasvukeskusten vetovoima on suuri. Kolmanneksi asuntojen ja asuntokuntien

koko pienenee ja neljänneksi väestön vanheneminen johtaa maaseudulla merkittävään väen

Ikäihmisten palveluohjauksen vastaanotto aloittaa Tarvasjoella 2.2. LIETO. Ikäihmisten palveluohjauksen vastaanotto palvelee 2. helmikuuta alkaen joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina kello 12–14 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa, osoitteessa Hämeen Härkätie 610. Ikäihmisten palveluohjaus Liedon keskustassa toimii puhelinneuvontana numerossa 050 5931 706. Soittoaika on maanantaisin ja keskiviikkoi-

– Suomesta löytyy 70 kun- hinnat pysyvät suurin piirtein taa, joissa asuntojen hintake- ennallaan. Ennustetta päivitehitys on lähivuosina laskeva. tään jatkossa neljännesvuositNiissä asuu tällä hetkellä rei- tain, ja sen tuottamisessa Kiinlut puoli miljoonaa suomalais- teistömaailman kumppanina ta. Näissä kunnissa on tehtävä toimivat eCraft ja Etuovi.com. tosissaan työtä palveluiden ja Kiinteistömaailman ennustyöpaikkojen eteen alueellisen teessa on otettu huomioon houkuttelevuuden säilyttämi- tärkeimmät asuntomarkkinoiseksi, Heikkinen pohtii. den trendit, asuntoilmoittelu Kiinteistömaailma on en- Etuovi.com:issa, kiinteistönnustanut selvitystensä perus- välittäjien tekemät asuntokauteella Suomen kuntien osa- pat, asuntojen myyntiaikojen keasuntojen hintakehityksen kehitys, uudisrakentaminen, vuosina 2018–2020. Turun kuluttajaluottamus, kuntien seutukunnassa Turku on en- avainluvut sekä kansantalounusteen mukaan ainoa kunta, den indikaattorit. vähentymiseen. KehitysSuomalainen jakaa jossa asuntojen hinnat•nouselaatutuote www.ricu.fi Suomalainen 3 työkalua yhdessä. ® Laskua tapahtuu Paraisten siten kunnat entistä selvemmin kalanperkuutyökalu, vat. TSS kasvajiin ja laskijoihin. saaristossa. Muissa kunnissa

Syksyn kalareissuille! Kesän kalareissujen paras kalakaveri! aisen en ja -nkaapimiseen Kalamiehmunuaisten ki! inkkärki v Pyöreä ja h la s para

Kesänwww.ricu.fi kalareissuille! ! Katso kalankäsittelyvideo

vatsan avaamiseen Suojaan kääntyvä terä

kalastusalan erikoisliikkeissä. ja marketeissa sekä varustetuissantavarataloissa ja -naisen e h ie m la Ka Saatavana: inkki! javHyvin

paras lah

UVA! Lpinta KELLSuomustusUVA! KEL

sin kello 9–11 sekä perjantaisin kello 12–14. Palveluohjaaja on lisäksi tavattavissa keskiviikkoisin kello 9–11 Palvelukeskus Ruskassa. Ikäihmisten palveluohjaaja neuvoo ja ohjaa ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä. Palveluohjaajalta saa apua oman tai omaisen asiassa. Kaikki 70 vuotta täyttäneet kutsutaan ikäneuvolaan ter-

veystarkastukseen, jossa pääsee keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa terveystottumuksista. Hyvinvointikysely lähetetään niille 80-vuotiaille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Geriatrisen vastaanoton lisäksi Liedon kunnasta saa muistihoitajan palvelua. TSS

® ®

Suomustus-

pinta KELSuomustuspinta LU VA!

www.ricu.fi! Katso kalankäsittelyvideo

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

paras lah javinkki! Kalam Saatavana: iehen ja Hyvin -naisen varustetuissa tavarataloissa

Syksyn kalareissuille! Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä. www.ricu.fi

Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi

SUOMALAINEN LAATUTUOTE • Valmistaja Ricu-tuotteet Oy, Merimasku


TURUN

8

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Asuminen ja rakentaminen

18. tammikuuta 2018

Hovirinta nousee uuteen kukoistukseen 3 miljoonan euron investoinnin ansiosta

Kaarinaan saadaan rantabulevardi kesäksi 2019! Hovirinnan rantapuistoon satsataan peräti kolme miljoonaa euroa. Suunnitelmassa on muun muassa uimarannan laajennus, rantaravintola, rantabulevardi ja vierasvenesatama. KAARINA. Hovirinnan rantapuisto on tullut kaarinalaisille tutuksi, onhan alueella muun muassa venesatama ja erittäin suosittu uimaranta. Jotain alueelta on kuitenkin puuttunut, sillä ulkopaikkakuntalaisia Hovirinta ei suuressa määrin ole houkutellut. Tämä on kuitenkin muuttumassa puolentoista vuoden päästä. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi Hovirinnan rantapuiston kehittämisen yleissuunnitelman, ja alueen rakentaminen uuteen uskoon alkaa tänä keväänä. – Tähän alueeseen satsataan nyt oikein toden teolla. Rantasaunan ja -ravintolan rakentaminen alkaa keväällä ja myös rantaviiva laitetaan kuntoon, kertoo Kaarinan kaupungin tekninen johtaja Jyrki Lappi. Valmistuttuaan, kesäksi 2019, uudet kiinteistöt ja rantaviivan tuntumaan rakennettava rantamuuri muodostavat monista turistikohteista tutuksi tulleen rantabulevardin. – Juuri sellaista bulevardityyppistä Hovirintaan halutaan. Ravintolaan haetaan ja varmasti myös saadaan yrittäjä toimintaa pyörittämään ja rantamuurin päälle saadaan oma alue rantatorille sekä avaraa oleskelutilaa ja kulkualueet, selittää Lappi bulevardi-ideaa.

muita alueella järjestettäviä yleisötapahtumia. Alueesta halutaan Kaarinan vetonaula

Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Lappi kertoo, että Hovirinnan rantapuiston alueen kehittäminen on yksi kaupungin ehdottomia kärkihankkeita. Puolentoista vuoden päästä alueella on rantalomakohteista tuttu rantabulevardi ravintoloineen ja torialueineen.

Myös matkailijoiden tarpeet huomioitu Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon myös muualta tulevien tarpeet. Luonnollisesti rantabulevardi sauna- ja ravintolapalveluineen sekä upea hiekkaranta, jota edelleen laajennetaan, luovat houkutusta vierailla Hovirinnassa, mutta

veneilijöille on tulossa vielä lisää palveluja. – Muutokset mahdollistavat myös vierasvenesataman perustamisen Hovirintaan, samoin suunnitelmassa on varaus polttoaineen jakelupaikasta veneilijöille. Nämä ovat tärkeitä pointteja, jos tänne halutaan veneilijöitä Kaarinan ulkopuolelta, kertoo Lappi.

Isot muutokset ja satamaalueen uudenlainen käyttö aiheuttaa myös monien toivomia muutoksia alueen liikenteeseen. – Veneen lasku- ja nostopaikalle saa edelleen ajaa trailerin kanssa, mutta muuten liikenne pidetään pois satama-alueelta. Pysäköintipaikat siirretään tien toiselle puolelle, jotta rantabu-

levardin läheisyydessä on tilaa kulkea jalan, Lappi kertoo. Muutokset eivät uhkaa isoa kaarinalaista rock-festivaalia Saaristo Openia. – Avointa kenttää jää alueelle, jolla festari järjestetään. Rakentaminen päinvastoin lisää festivaalivieraiden palveluja, Lappi toteaa. Sama koskee tietenkin myös

Hovirinnan nykyinen vetonaula on uimaranta, jolla käy hienona kesäpäivänä satoja, jopa tuhansia ihmisiä. Noin kolmen miljoonan kokonaissatsauksen avulla alueesta halutaan kokonaisuus, jonka palveluiden laajuus muodostaa koko alueesta vetovoimatekijän. – Puiston käyttömahdollisuudet laajenevat entisestään, kun nurmialueille rakennetaan erilaisia liikuntapaikkoja. Suunnitelmissa on muun muassa bmx-krossirata, parkourtyyppinen liikuntapuisto, ulkokuntosali, skeittipuisto… Luettelo erilaisista mahdollisuuksista on todella pitkä, kertoo Jyrki Lappi. Yleissuunnitelmaan kuuluu myös ”maisemaniitty”, joka voisi pitää sisällään näköalatornin, veistoksia ja rauhallisemmasta menosta nauttiville oleskelualueita. Marko Vuosjoki

Taisto Nuutinen aloitti Sauvon teknisenä johtajana SAUVO. Sauvon kunnan teknisenä johtajana on työskennellyt 2. tammikuuta alkaen Paimiossa asuva Taisto Nuutinen. Nuutinen siirtyi vuodenvaihteessa uuteen virkaansa Kaarinan kaupungin tilakeskuksen päällikön tehtävistä. – Luvassa on paljon tehtävää, sellaisiakin asioita, joita on jäänyt keskeneräisiksi viransijaisuuksien aikana. Käsittääkseni Sauvossa on nyt sellainen harvinainen tilanne, että toimi-

henkilöpuolella on pitkästä aikaa täysmiehitys, hän toteaa. Nuutinen suhtautuu mielenkiinnolla tuleviin haasteisiin työtehtävissään. – Sauvossa kiinteistöihin liittyvät asiat ovat ensisijaisesti tapetilla. Lisäksi on budjettiin merkittyjä katujen peruskorjaustöitä keskustan kaava-alueilla sekä muutama viemäröintiprojekti Lautkankareen alueella, Nuutinen listaa esimerkkeinä.

– Muina kohteina ovat esimerkiksi Miinantupa, jolle on varattu suunnittelumäärärahaa tälle vuodelle 30 000 euroa, ja Sarapiston sauna, jonka korjaukseen on varattu 15 000 euroa kuluvalle suunnitelmavuodelle, lisää Nuutinen. Tammikuun loppupuolella pidetään koulukeskuksen alakouluhankkeen suunnitteluryhmän ensimmäinen kokous. – Kustannusarvion tarkistuksesta ja hankkeen raamien

suunnittelusta päästään kevään edetessä siihen pisteeseen, että luottamushenkilöt päättävät onko kannattavampaa korjata vanhaa vai rakentaa uutta, Nuutinen kertoo. Sauvo on naapurikaupungissa asuvalle Nuutiselle tullut entuudestaan tutuksi pyöräilymaastoistaan. – Aiemmin olen satunnaisesti vapaa-aikanani suunnannut pyöräilyretkiäni kunnan alueelle, Nuutinen sanoo.

Hän odottaa pääsevänsä sisälle Sauvoon myös työpaikkana melko vaivattomasti. – Sauvo on Kaarinaan verrattuna erilainen työkunta, kokoluokaltaan aivan eri mittasuhteessa. Molemmissa on omat hyvät puolensa, mutta pienemmän kunnan eduksi täytyy mainita nopeasti tutuksi tuleva henkilöstö. Haastetta Nuutisen mukaan aiheuttaa jonkun verran se, että teknisen toimen kesällä käyt-

töön saamat väistötilat ovat kaukana muista kunnan hallinnonaloista. – Toivottavaa olisi löytää pysyvämpiä ratkaisuja hallinnonalojen sijoittamiselle, jotta keskustelu niiden välillä sujuisi entistäkin paremmin, hän toteaa. Katariina Mäkinen-Önsoy


18. tammikuuta 2018

TURUN

SEUTUSANOMAT

Asuminen ja rakentaminen

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9

Kaarinan urheilukentän katsomon ylle rakennetaan 200 000 euron katos Kaarinan urheilukentän fasiliteetit laitetaan kuntoon. Katsomoa katetaan ja sauna- sekä pesutilat remontoidaan huhtikuun loppuun mennessä. KAARINA. Kaarinan keskusliikuntapuisto, eli urheilukenttä ympäristöineen, houkuttelee tulevana kesänä varmasti entistä enemmän liikkujia ja ennen kaikkea yleisöä. Kaarinassa on meneillään noin 300 000 euroa maksava urheilukentän fasiliteettien peruskorjaus, jonka aikana muun muassa katetaan osa kentän pääkatsomosta ja remontoidaan perusteellisesti huoltorakennuksen sauna- ja pesutilat. Merkittävin osa, niin rahallisesti kuin imagollisestikin, on urheilukentän pääkatsomon osittainen kattaminen, joka aloitetaan lähipäivinä ja valmistuu maaliskuun aikana. – Pääkatsomoon mahtuu noin 1 250 ihmistä, kun se on ihan täynnä. Keväästä lähtien, kun osa katsomosta on katettu, reilut 500 ihmistä pääsee sateelta suojaan, kertoo Kaarinan liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd. Noin 300 000 euron remontista katsomon kattaminen vie leijonaosan, noin 200 000 euroa. – Ensimmäisen tarjouskierroksen perusteella katsomon kattaminen olisi maksanut lähes puoli miljoonaa. Kolmannen tarjouskierroksen jälkeen saimme sellaisen tarjouksen, jonka saatoimme hyväksyä, noin 200 000 euroa.

Kattaminen palvelee maaotteluyleisöä Katteen ansiosta kaarinalainen urheiluyleisö voi luonnollisesti nauttia urheilutapahtumien seuraamisesta kelistä riippumatta. Tarvetta katsomon kattamiselle tuli ennenkaikkea kaarinalaisen menestysseuran, Kaarinan Poikien suunnasta. – Kaarinan Pojat on oman pelillisen menestyksensä lisäksi erittäin hyvämaineinen maaottelujen järjestäjä. Kaarinassa on pelattu viime vuosina vähintään yksi nuorten maaottelu vuosittain, monena vuonna useampiakin. Palloliitolla on omat vaatimuksensa katsomoista, ja kun meillä ensi kesänä on osittain katettu katsomo, on maaottelujen saaminen Kaarinaan varmasti entistä helpompaa, kertoo Svärd. Kaarinan Poikien seurajohto onkin useasti ollut kaupunkiin yhteydessä ja toivonut katsomon kattamista. – KaaPo on ollut aktiivinen tässä asiassa, ja hyvä niin. Muutkin seurat ja kentän käyttäjät, kuten yleisurheiluväki, ovat toivoneet katsomon kattamista. Tästä hyötyvät varmasti monet urheilutapahtumien järjestäjät, kun yleisön paikalle houkuttelu on entistä helpompaa – keli kun ei enää ole niin ratkaiseva.

Kaarinan urheilukentän katsomossa pääsee ensi kesänä sateelta suojaan. Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd kertoo katteen olevan paikallaan maaliskuun loppuun mennessä.

Kosteusongelmista eroon kertaheitolla Urheilukentän huoltorakennusta vaivasivat myös lievät kosteusongelmat sauna- ja pesutiloissa. – Kosteusongelmista päästään nyt eroon, ja varsin vaivat-

tomasti. Sauna- ja pesutilojen remontti maksaa noin 100 000 euroa, kertoo Svärd. Kosteiden tilojen peruskorjauksen lisäksi tiloja ehostetaan uudella kaakeloinnilla ja jotta kosteudesta ei kärsittäisi 1980-luvulla rakennetussa huoltorakennuksessa muu-

Kaarinassa panostetaan nyt lähiliikuntapaikkoihin KAARINA. Parin seuraavan vuoden aikana Kaarinaan on nousemassa neljä uutta lähiliikuntapaikkaa. Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ennakoivasti lähiliikunnan roolia korostamalla. – Tänä vuonna liikuntapaikkojen rakentaminen alkaa Empossa ja Kuusiston koulun läheisyydessä. Ensi vuonna käynnistämme työt Kesämäessä sekä Auranlaakson koululla, kertoo kaupungin viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen. Lähiliikuntapaikoilla pyritään huomioimaan kaikenikäiset käyttäjät. – Se tarkoittaa käytännössä leikkivälineitä lapsille ja ulkoliikuntakalusteita kaiken ikäisille sekä erilaisia pelikenttiä. Empon kohdalla olemme juuri aloittaneet suunnittelun ja muut paikat seuraavat perässä, sanoo Vesalainen. Hankkeisiin haetaan valtionavustusta Aluehallintovirastolta, joka tukee ja ohjaa rakentamista veikkausvoittovaroista. Kaarinan kaupungintaloussuunnitelmassa 2018–2020 on näille lähiliikuntapaikoille korvamerkitty yhteensä 700

000 euroa. Liikuntapaikat on nostettu Kaarinan lähivuosien strategiassa esille useammassa kohdassa. Sivistyspalveluissa liikunta halutaan sitoa yhä kiinteämmäksi osaksi koulujen ja päiväkotien arkea. Lähiliikuntapaikkoja ja toimintayksiköiden pihoja kehittämällä saadaan lisättyä lasten ja perheiden liikkumista myös vapaa-aikana. Lähiliikuntapaikkojen tunnettavuutta aiotaan lisätä erilaisten tempausten avulla. Lisäksi Kaarina on isäntänä itäisten kuntien reitistöhankkeessa, jossa pyritään kehittämään matalan kynnyksen pyöräily-, melonta- ja patikointireittejä Kaarinan, Liedon, Pai-

tenkaan, remontissa laitetaan myös kiinteistön salaojitus kuntoon. Remontissa tehdään myös muita pieniä ehostustoimenpiteitä, esimerkiksi kentän ja huoltorakennuksen välinen sorapintainen alue asvaltoidaan. Peruskorjaus on kokonai-

suudessaan valmis huhtikuun loppuun mennessä. Marko Vuosjoki

24h Soita meille, se on turvallista!

0400 527971

∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA

Kaarinaan rakentuu seuraavien parin vuoden aikana neljä uutta lähiliikuntapaikkaa. Kuva otettu Raision keskustasta ikäihmisille suunnatulta lähiliikuntapaikalta.

mion ja Sauvon alueella. – Tänä vuonna aiomme tehdä vähintään viisi tempausta puisto- ja liikuntapaikkojen tunnettavuuden lisäämiseksi. Se voisi tarkoittaa esimerkik-

si kelien salliessa luistelu- tai hiihtotapahtumia, suunnistusta tai puistojumppaa, ideoi Vesalainen. Kai Saarto


TURUN

10

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

18. tammikuuta 2018

Kaarinalaispariskunta avasi Turkuun ensimmäisen virtuaalipelipuiston

n Menovinkit L ä he tä me novink k is i os oitte e s e e n: toimitu s @ tu ru ns e u tu s a nomat.f i

ITÄ-TURKU

To 18.1. klo 17–20 Keskusteluilta vanhemmille lasten ja nuorten turvallisuudesta, syrjäytymisestä ja radikalisoitumisesta, Turun normaalikoulun audiotorio. Kahvitarjoilu.

KAARINA

La 20.1. klo 10–14 Hyppää mukaan -perheliikuntapäivä, Kilosport, Urakkatie 7. La 20.1. klo 11–15 Vanhan pääkirjaston irtaimiston myyntitapahtuma, Kaarinan vanha pääkirjasto. Ma 22.1. ja ke 24.1. klo 10–13 Cafe Puntari, Pyhän Katariinan tie 7, Järj. Kansalaistoiminnan keskus Puntari. To 25.1. klo 9.30 Ystävä-kahvila, Nuorisotila Ampperi, Lautakunnankatu 8. La 27.1. klo 10–13 Lasten lystikäs, klo 13–15 Erityislasten lystikäs, Vapari, Kyynäräkatu, Järj. Kaarinan liikuntapalvelut.

LIETO

Anna ja Juuso Salmi esittelevät virtuaalipelaamista.

KAARINA. Kaarinalaiset Anna ja Juuso Salmi avasivat tiistaina 16. tammikuuta Turun keskustaan Turun seudun ensimmäisen virtuaalipelipuiston. Kahdeksan pelipaikkaa kattava, Wiklundin sisäpihalla sijaitseva Cybernet tarjoaa valikoiman virtuaalipelejä, joita voi tulla pelaamaan yksin tai kaverin kanssa. Virtuaalipelipuistoja on Suomessa perustettu jo Helsinkiin ja Tampereelle. Uusi ja nopeasti kehittyvä ala houkutteli perustamaan puiston myös Turkuun. Puolen tunnin tai tunnin pelivuoroja voi varata Cybernetin nettisivuilta. – Lähialueella ei ole tarjolla mitään vastaavaa, ja vaikka virtuaalipelijärjestelmiä onkin jo mahdollista hankkia myös kotiin, laitteiston ja pelien kustannukset ovat suuret. Lisäksi järjestelmä vaatii ympärilleen suuren tyhjän tilan, jotta pelaaja pystyy liikkumaan pelissä osumatta seiniin, mikä on

kodeissa hankalaa, Juuso Salmi kertoo. Virtuaalitodellisuus ei ole vain pelaamista varten Cybernetin jatkuvasti kehittyvästä pelivalikoimasta löytyy tällä hetkellä parikymmentä peliä kaikille ikäryhmille, ja pelitilan nuorin testaaja olikin vain nelivuotias. Perinteiseksi pelaamiseksi mielletyn zombieräiskinnän lisäksi Vive-järjestelmän avulla on mahdollista esimerkiksi leijua avaruudessa, kiivetä Mount Everestille ja tutustua Google Earthin avulla maailman nähtävyyksiin. Myös asiakkaat saavat toivoa uusien pelien hankkimista valikoimaan. – Virtuaalitodellisuus on paljon enemmän kuin vain pelaamista. Pelejä voidaan käyttää esimerkiksi opetuksessa, sillä virtuaalitodellisuudessa on mahdollista käydä vaikkapa museoissa. Pelejä voidaan

käyttää myös terapiatarkoituksessa esimerkiksi fobioiden hoitoon, Anna Salmi kuvailee virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia. – Peleistä on hyötyä myös terveydelle, sillä esimerkiksi tunnin nyrkkeilypelisessio käy kunnon treenistä, Juuso Salmi lisää. Yhteen pelitilaan mahtuu kerrallaan yksi pelaaja, minkä lisäksi muiden on mahdollista seurata näytöltä pelin etenemistä. Cybernetin järjestelmät mahdollistavat myös moninpeluun ja kommunikaation eri pelitilojen välillä. Yritys on jo pariskunnan toinen Järjestelmäasiantuntijana työskentelevälle ja kymmenvuotiaasta saakka pelaamista harrastaneelle Juuso Salmelle ala ei ole vieras, ja yrittäminen hoituu kokopäivätyön ohella. Anna Salmi taas työskentelee

yrityksessä kokopäiväisesti, ja virtuaalitodellisuus on tullut nopeasti tutuksi vaikka harrastus onkin uusi. – Vuonna 2016 avattu Turun Pakopeli oli ensimmäinen yrityksemme, ja aluksi testasimme sen tiloissa myös Cybernetin järjestelmiä. Kokemus oli positiivinen, joten uskalsimme laajentaa myös virtuaalitodellisuuden puolelle. Ideaa pyöriteltiin puolisen vuotta ja tilat löytyivät marraskuussa, Anna Salmi kertoo. Kahden yrityksen pyörittämisen ohella kaarinalaispariskunta muistaa kotikuntaansa esimerkiksi lahjoittamalla Kaarinan MLL:lle lahjakortteja Turun Pakopeliin. Essi Heinonen

To 18.1. klo 8.30–16 Kesäduuni 2018 -koulutus- ja rekrytointitapahtuma, Lietohalli, Järj. Liedon kunta. Pe 19.1. klo 18–19.30 Sisilian salaisuudet, Lieto-opisto, Kirkkotie 11. Pe 19.1. klo 18.30–21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Järj. kunnan liikuntapalvelut. La 20.1. klo 16–17.30 Kohti ehyempää elämää – puheenvuoroja ja musiikkia, Liedon seurakuntatalo, Kirkkotie 15, Järj. Liedon seurakunta. Su 21.1. klo 18–19.30 Laula kanssamme -yhteislauluilta, Liedon seurakuntatalo, Järj. Liedon seurakunta. Ke 31.1. klo 18 Yleisöluento: Turun yliopiston Lapin tutkimusasema Kevon marjatutkimuksesta, Vanhalinnan kartanoravintola, Vanha Härkätie 111.

PAIMIO

Pe 19.1. ja 26.1. klo 9.30 Satumummi Aino Tikan satutunti, Paimion kirjasto. La 20.1. klo 15 Paimion lastenpeuhis, Vistan koulun 1-sali, Järj. Paimion Naisvoimistelijat. Ti 30.1. klo 18 Ryijystä räsymattoon -luento käsitöiden historiasta 1700–1800-luvuilla, Paimiosali, Kirjakuja 2. 15.2. asti Taavi Salmisen kootut teokset, Paimion kaupungintalon näyttelyparvi. 25.3. asti sunnuntaisin klo 9–13 ja tiistaisin klo 19–22 Talviuintia Ankkalammella, Sähköyhtiöntie 193.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia.

Haastekilpailussa etsitään ratkaisuja Itämeren roskaantumisen vähentämiseksi Roskaantuminen on Itämeren suurimpia ongelmia rehevöitymisen, öljykuljetusten ja vieraslajien ohella. Nyt ongelmaan etsitään ratkaisua kilpailun avulla. ASUMINEN. Maanantaina 15. tammikuuta käynnistyneessä Meriroskahaaste-kilpailussa haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät Itämereen päätyvän roskan määrää. Kilpailun voittaja tai voittajat saavat yhteensä 32 000 euroa ideansa toteuttamiseen. Kilpailijoiden ehdottamat ratkaisut voivat olla mitä tahansa erilaisista teknologioista ja yhteistyömuodoista kaupallisiin tuotteisiin

tai palveluihin. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, ihmisten käyttäytymisen muutokseen, tuote- ja pakkaustekniikkaan tai muuhun merten roskaantumisen kannalta merkittävään asiaan. – Meriroskahaasteen tavoitteena on, ettei Suomesta päädy vuonna 2050 enää roskaa Itämereen. Yhdessä voimme ratkaista yhden aikamme kiperimmistä ympäristöongel-

mista tätä nopeamminkin. Kiitos haasteen keksijöille ja kaikille, jotka osallistuvat kilpailuun, sanoo kampanjan suojelija, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Meriroskahaaste on kaikille avoin ideakilpailu, johon voi osallistua yksin tai ryhmässä, organisaationa tai yksityishenkilönä. Kilpailun hakuaika päättyy 15. huhtikuuta.

Kymmenen kehityskelpoisimman ratkaisun esittäneet osallistujat pääsevät finaalivaiheeseen, jossa he kehittävät ideaansa eteenpäin. Meriroskahaaste huipentuu 25.8.2018 Suomen luonnon päivänä, jolloin tuomaristo valitsee kilpailun voittajan tai voittajat. Kilpailun järjestää Suomen ympäristökeskus. Kilpailun toteuttajakumppaneita ovat ajatushautomo Demos Helsin-

ki ja viestintätoimisto Kaskas Media. Palkintosumman, yhteensä 32 000 euroa, lahjoittavat Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja S-ryhmä. TSS

S e u ra av a lehti ilmestyy

to 1.2.

M u i s t a ra ke n t a misen ja sisustam i s e n e r i ko i s l i i t e


TURUN

SEUTUSANOMAT

18. tammikuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

11

n Viikon positiivisin

Kaarinan Taitoluistelijoille menestystä kotimaassa ja ulkomailla Kaarinalaisseura luisteli kultaa niin kotikilpailuissaan Gatorade Centerissä kuin muodostelmaluistelun kansainvälisen kisakauden aloituksessa Cup of Berlinissä.

KAARINA. Kansainvälinen kisakausi muodostelmaluistelussa avattiin vahvasti suomalaisjoukkueiden osalta loppiaisviikonloppuna Berliinissä. Noviiseissa Suomeen saatiin kaksoivoitto Kaarinan Taitoluistelijoiden Diamond Edges -joukkueen johdolla. Toiseksi sijoittui järvenpääläinen Team Ice Effect. Viidettä kautta Diamond Edgesin valmentajana toimiva Siiri Eskelinen kehuu joukkuetta motivoituneeksi. – Kaikki luistelijat ovat pitkään luistelleita ja sitä kautta sisällä tekemisessään, hän sanoo. Eskelinen kertoo, että edellisen kerran noviisijoukkue kilpaili ja voitti Cup of Berlinin

Lounais-Suomen aluemestaruudet ratkottiin puolestaan sunnuntaina 14. tammikuuta Gatorade Centerissä. Kaarinan Taitoluistelijoiden järjestämään kilpailuun osallistui Suomen Taitoluisteluliittoon kuuluvien lounaissuomalaisten jäsenseurojen muodostelmaluistelujoukkueet. Yhteensä 25 joukkuetta yhdeksässä sarjassa mittelivät muodostelmaluistelun aluemestaruudesta. Kilpailun sarjoina ovat aikuiset, kansalliset noviisit, tulokkaat, minorit, masters, kansalliset juniorit, kansalliset seniorit, SM-noviisit ja SM-juniorit. Kaarinalaisjoukkueista Dream Edges, Diamond Edges ja Golden Edges voittivat kultaa omissa sarjoissaan. Aikuisjoukkue Vintage Edges tuli hopealle ja Little Edges pronssille. Sparkle Edges sijoittui neljänneksi ja Mini Edges viidenneksi. Kovin kilpailu mitalisijoista käytiin tulokkaiden, kansallisten noviisien ja SM-noviisien sarjoissa, joihin joukkueita osallistui enemmän kuin mitalisijoja oli tarjolla. Vastikään Berliinistä palanneelle SM-noviisijoukkue Diamond Edgesille aluemes-

vuonna 2015. – Kaarinalainen joukkue oli Berliinin kilpailussa mukana nyt jo kolmatta kertaa. SM-juniorimme sen sijaan sijoittuivat viimevuotisissa kisoissa hopealle, lisää Eskelinen. SM-noviisijoukkueessa luistelee 23 tyttöä, jotka ovat iältään 12–14-vuotiaita. – Vuoden 2015 voittajajoukkueessa luisteli tyttöjä, jotka ovat nyt edenneet juniorijoukkueeseen. Nykyisen Diamond Edgesin tytöille Cup of Berlin -kokemus oli siis ensimmäinen laatuaan, Eskelinen toteaa. Seuraavat isommat kisat ovat edessä maaliskuun alussa, jolloin Diamond Edges lähtee kilpailemaan Helsinkiin suomenmestaruudesta.

VATKULI

Tauno

ta-

Kaarinan Taitoluistelijoiden SM-noviisijoukkue Diamond Edges voitti Cup of Berlinin 5.–6. tammikuuta ja Lounais-Suomen aluemestaruuden 14. tammikuuta. Kuva: Kaarinan Taitoluistelijat.

ruuskulta irtosi pistein 46.58. SM-junioreiden aluemestaruuteen pistein 98,36 luistellut Dream Edges jatkaa varmaa voittokulkuaan kohti tulevaa kansainvälistä kilpailuareenaa. Joukkue nimittäin edustaa Suomea French Cupissa Ranskan Rouenissa 2.–3. helmikuuta.

Kaikki tulokset löytyvät Turun Seutusanomien nettisivuilta M A L T A

M A T T O

Katariina Mäkinen-Önsoy

kelvot- RI tomia JUU

A V A I N

A V O I N

T A K K A

R I N N E

O R A A T

S T I N A

kylmetä

M Ä K I A A N S I S U T T N O L O M I O S U K K A K E V L A I S H A T T T A A A A S K I E R I L A A M U

rockpaikka

hämillinen

Jorma Kemppainen 2017

TUNTEE RAKENTEITA

Nyt en jarruttele! Katsotaan kuinka käy!

imeä

äänekkäitä

höyry

siirtolaisia

Nieminen

OHENNE

radioaktiivisia

1996

rivo T

NYTKIN KUSKEJA kiipijäkasvi

A A S I E M L A U T T K A U S T U T A A A K E S T O

P A K A S T U A U R A A N I T

P U K A T A

I L O S A A R S I I M A A T L R A I N A T S A

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Häivy!

Kyllä!

Ekblad

K N A R S I T O M P U U O T N K I A R S I T A U S

Toimitusjohtaja

lautta

radioPäivi

T A I K U R L I O T T J A A K M I U R N I A T

045 112 4240 ML-Mediat

toisia

rikkoa

luoduille

I

Ä S K E N

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

EUjoki

HAKA

”

A S T U A

E R A A A K P I E T N I H K O K I A L A T A A J A A S T

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy

proffa

”

K A L O P S I

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

lintu -KUU

www.turunseutusanomat.fi

irtiottoja

rannikkotyyppi

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Päivi Haltia-Korhonen 045 139 2151 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 Antti Murto (mediamyyjä) 050 505 8509 Mika Saloaro 045 111 6931

X.

MA

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl


TURUN

12

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

18. tammikuuta 2018

PARHAAT FORD-KAUPAT LAAKKOSELTA. TERVETULOA!

FOCUS KATTAVASTI VARUSTELTU FORD

FORD CREDIT -KORKO ILMAN MUITA KULUJA

FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km

EDITION

0%

*

AUTOMAATTIVAIHTEISTO

990 €

KAUPAN PÄÄLLE NESTEEN POLTTOAINELAHJAKORTTI

500 €

UUDEN FOCUS EDITION -MALLIN KATTAVAAN VARUSTELUUN KUULUU MM.

FORD FOCUS EDITION

1.0 125 hv M6

alk 214 €/kk

*

Ford SYNC 3: Radio/CD, 8” kosketusnäyttö (Apple CarPlayTM ja Android AutoTM ***), Handsfree Bluetooth Ford-Hätäaputoiminnolla • Parkkitutka (anturit takana) • 16” kevytmetallivanteet • Lämmitettävä tuulilasi • Ajovaloautomatiikka • Automaattiset tuulilasinpyyhkijät sadetunnistimella • Vakionopeudensäädin • Etusumuvalot • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin kelloajastimella (dieselmallit) • Kaksoisautomaattinen ilmastointi (DEATC)

TAI

22.65115 €

**

ford.fi

*Ford Credit -esimerkkilaskelma/ Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv 5D M6. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 22.651,15 € Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 0 €, luoton määrä 20.151,15 €. Laina-aika 60 kk, viimeinen suurempi erä 7.500 €, korko 0 %, käsittelymaksu 0 €/kk, kk-erä 214,43 €. Luottokustannus 0 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 20.151,15 €, tod. vuosikorko 0 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. **Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv 5D M6 alk. 22.651,15 € (autoveroton hinta 19.000 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 108 g/km 3.051,15˛€ + toim. kulut 600 €). Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv Wagon M6 alk. 23.560,44 € (autoveroton hinta 19.750˛€ + arvioitu autovero CO2-päästöillä 110 g/km 3.300,44 € + toim. kulut 600 €). Ford Focus Edition -malliston CO2-päästöt 98–125 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,5 l/100km. ***Android Auto ei ole vielä tuettuna Suomessa, markkinakohtaisen saatavuuden voi tarkistaa palvelun omilta kotisivuilta android.com/auto. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilaussopimuksia 20.1.2018 asti pl. Focus RS. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Kuvan autot erikoisvarustein.

BUSINESS FORD TRANSIT CUSTOM

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

> PARAS VAKIOVARUSTELU PARHAASEEN HINTAAN – ETUSI YLI 2.000 €!

Uudessa Ford Transit Custom Business -mallissa huippuluokan ajettavuus, luotettavuus ja kuljetuskyky yhdistyvät parhaaseen Business-varusteluun. Ford Transit Custom Business -mallissa vakiona mm. · · · • •

Ford EcoBlue 2.0 TDCi 130 hv (vääntö 385 Nm) M6-manuaalivaihteisto Korimallit L2H1 tai L2H2 Parkkitutkat edessä ja takana Vakionopeudensäädin

• • • • •

Ilmastointi Lämmitettävä tuulilasi Etusumuvalot Auto-Start-Stop-järjestelmä Radio/CD-soitin, Ford SYNC, Bluetooth, 4" monitoiminäyttö, AUX/USB

• • • • • •

Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit Sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka Tavaratilan LED-valot Vetokoukku Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä Metalli- tai normaaliväri

FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS alk.

36.10481 €

Ford Transit Custom Business 310 L2H1 2.0 TDCi EcoBlue 130 hv M6 36.104,81 € (autoveroton suositushinta 32.560 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 161 g/km 2.944,81 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit Custom -asiakastilauksia toistaiseksi.

FordStore LAAKKONEN TURKU ford.laakkonen.fi

Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Turun Seutusanomat itä 18.01.2018 by Turun Seutusanomat - Issuu