JULKAISIJA:
ML-Mediat Oy
Rakenna, remontoi ja sisusta - ja hae ideoita messuilta
L
änsi-Suomen alueen suurin alan tapahtuma, Rakenna & Sisusta -messut, tuo yhteen yli 250 näytteilleasettajaa. Rakennusmessujen kävijät viihtyvät yleisesti messuilla pitkään, etsivät vinkkejä sekä tuotteiden ja palveluiden tarjoajia. Tapahtuma on perinteisesti tarjonnut monipuolisen näyteikkunan muun muassa rakentajille ja remontoijille. Perinteistä on myös se, että messukävijät hakevat paitsi ideoita omaan kotiinsa, myös messutarjouksia, joita onkin yleisesti tarjolla useilla näytteilleasettajilla. Messut alkavat perjantaina 8. helmikuuta ja päättyvät sunnuntaina 10. helmikuuta. Uutuutena Messutalo Uutuutena messujen D-hal-
liin nousee aidoksi kodiksi toteutettu ja kalustettu 150 neliömetrinen Messutalo, jonka teemana on hyggemäinen, luonnon inspiroima koti. Messutalosta löytyy aidot kodin tilat: eteinen, wc, kylpyhuone, kodinhoitohuone, työhuone, keittiö ja olohuone. Talon julkisivuna käytetään, 615 millimetriä leveää ja valmiiksi mustaksi maalattua, Siparilan Platta -julkisivulautaa. Sisustuksen avainsanoja ovat luonnollisuus, aitous ja käsityö. Tekstiileissä ja pintamateriaaleissa korostuvat luonnonmateriaalit, joka näkyy myös harmonisessa ja maanläheisessä sävymaailmassa. Talossa tapahtuu koko messujen ajan, ja talon terassina toimivalla ohjelmalavalla voi kuulla muun muassa puheenvuoroja, haastatteluja tai tuoteesityksiä. Luvassa myös erilai-
sia workshoppeja. Messutaloa emännöivät ja sen toteutuksesta vastaavat Hanna Leino ja Kati Laituri. Messutalon yhteistyökumppanit ovat Stark, Villeroy & Boch, Siparila, Sarokas, Huonekalu Pitula, Priimakaluste, Keittiömaailma, AEG, FLÖR, Leino Design, Timberwise, Turun AKK, Suomen Luonnonmaalit, Miele, Kotilaituri, Färg och Form/ Ernst, Martin Aitta, Mastermark Brands, Muubs, Teemu Järvi, Rintalan Tila, Pimee Vintti, Scancergo ja Lumo. Laaja kattaus Rakennus ja Sisusta -messut ovat tutusti rakentajan ideaaitta. Messuilla esittäytyvät muun muassa tontit, kaavoitus, maanrakennus, valmistalot, vapaa-ajan asunnot, rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet ja
energiaratkaisut. Niiikään tarjolla on tietoa ja toteuttamismalleja aiheista piharakentaminen, autotallit, kodin turvallisuus, kiinteistönvälitys, keittiöt, kylpyhuoneet, saunat, ikkunat, huonekalut, matot ja tekstiilit ja paljon, paljon muuta. Messujen aukioloajat ovat perjantaina kello 10-18, lauantaina kello 10-18 ja sunnuntaina kello 10-17. Pääsyliput maksavat aikuisilta 16 euroa, monipäivälippu 20 euroa, lapsilta (7-15v.) 5 euroa ja koko perhe (2 aikuista, 2 lasta) pääsee messuille 34 euron hintaan. Eläkeläislippu on 13 euroa ja opiskelijat pääsevät niinikään 13 eurolla sisään. Paikoitus maksaa kuusi euroa.
Seutusanomat
Turun Messukeskus täytyy tulevana viikonloppuna rakentamisesta ja sisustamisesta kiinnostuneista. Kuva: Kiia Siilin.
www.ahtinen.com PAIKALLINEN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ
MASKUSSA!
SOITA JA TILAA!
Varaudu ensikesän helteisiin ja tilaa ennakkoon ilmalämpöpumppu jäähdytykseen! Saimme erän erikoishintaisia jäähdyttäviä Gree ilmalämpöpumppuja. Toimitukset alkavat maaliskuussa ja vuoden kovimmat jäähdytysjärjestelmät viedään käsistä! Asennettuna alkaen 1400€ (asennuksen osuus 600€)
Tipitek Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku P. 020 734 4000
TÄYDEN PALVELUN REMONTTILIIKE
Luotettavaa kiinteistönvälitystä asiakkaan parhaaksi. • Myynti • Arviointi
KYLPYHUONEREMONTIT HUONEISTOREMONTIT LAATTATYÖT HARTSI-, KALKKI- JA MIKROBETONIPINNOITTEET ASBESTIKARTOITUKSET
www.picassos.fi p.050 415 6644
Tero Ahtinen kaupanvahvistaja LKV p. 0500 786 496
Mira Ahtinen kiinteistönvälittäjä LKV p. 0400 364 192
8.–10.2.2019 Olemme mukana osastolla A33
Tervetuloa juttelemaan asuntoasioissa!
K auppakeskus MASKU, Maskuntie 224 Puh. 0500 786 496, 0400 364 192
www.ahtinen.com
Rakentaminen ja asuminen
2
7. helmikuuta 2019
Suomi tarvitsee miljoona esteetöntä asuntoa
n Kolumni
Remontin tarve näyttää olevan ikuinen
M
uutimme omakotitaloon, remontoituun rintamamiestaloon, reilut kolme vuotta sitten. Kaupan yhteydessä totesimme, että onneksi talon tekniikka on laitettu nykyaikaiseen kuntoon, lämmitys on päivitetty maalämpöön eikä terassitkaan näytä olevan vielä lähelläkään remontti-ikää. Ei pitäisi olla tarvetta vasaran heilutteluun tai maalipensselin käyttämiseen. No, nyt reilut kolme vuotta myöhemmin, voin todeta, että pieleen meni arviot. Vasara, välillä jopa leka ja maalipensseli ovat kaikki heiluneet. Ei siksi, että olisi välttämätön tarve ollut, mutta kun talosta haluaa tehdä itsensä näköisen. Silloin niitä pintarempattavia kohteita tuntuu löytyvän toinen toisensa perään. Aloitimme "muutaman" huoneen tapettien uusimisella. Lopulta kävi niin, että yhden huoneen tapetit vaihdettiin, kolmen huoneen seinät maalattiin ja saivatpa keittiön kaapistotkin uuden maalipinnan. Tässä yhteydessä sain opetella myös lattialistojen poistamisen niitä rikkomatta. Tai siis tarkalleen ottaen näin oli tarkoitus, mutta niinhän siinä kävi, että uusiksi menivät ne lattialistatkin. Sitten oli saunan vuoro. Vanhat lauteet veks ja uudet tilalle. Kiuas sai luvan vaihtua. Ja luonnollisesti myös saunan ovi. Lasioven paikalleen laittamiseen kannattaa muuten pyytää vahva kaveri asennusmieheksi, se kun painaa yllättävän paljon. Entäs sitten pihahommat? Olen onnistunut aika hyvin luistamaan nurmikon leikkuusta, mutta toki osallistunut esimerkiksi muutaman tuijan istuttamiseen - ja isoimpana urakkana kaikista, olin metsurin apumiehenä. Oksasavotta on melkoinen, vaikkei pihasta montaa puuta kaataisikaan. Tulevana kesänä pitäisi sitten laittaa ainakin osin uusiksi porraskaiteita ja niitä hyviksi todettuja terassikaiteita. Saa nähdä, riittääkö pelkkä maalaus vai pitääkö palkata puuseppä... Eräs vanha kollegani sanoi minulle vanhemman valtiomiehen viisaudella ja vinkkinä: "Onnellinen ihminen asuu vuokralla." Silloin nauroin, että eikös ole kuitenkin kiva olla oman kartanonsa herrana? Onhan se hienoa. Mutta remonttihommat olisin valmis kyllä ulkoistamaan. Marko Vuosjoki päätoimittaja
A
sumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi jakavat tietoa esteettömyysavustuksista ja taloyhtiöasumisesta Rakenna ja sisusta -messuilla 8.-9. helmikuuta Turun Messukeskuksessa. Neuvontapisteet löytyvät Aulasta. Suomalaiset ikääntyvät, ja sen vuoksi vuoteen 2030 mennessä tarvitaan arviolta miljoona esteetöntä asuntoa. ARA sekä kunnat myöntävät tukea esteettömyyden edistämiseen, kuten automaattiovien tai hissien rakentamiseen. Toimenpiteet mahdollistavat ikääntyneiden suomalaisten kotona asumisen. Miljoonasta esteettömästä asunnosta noin 60 prosenttia muodostuu jo olemassa olevista esteettömistä asunnoista sekä arvioidusta uudistuotannosta. Esteettömäksi on korjattava noin 250 000 olemassa olevaa asuntoa. – Tämä tarkoittaa seuraavien 15 vuoden aikana vuosittain noin 6000 hissien modernisointia ja sisäänkäyntien korjaamista esteettömäksi. Lisäksi asunnoissa ja asuinrakennusten yhteistiloissa on tehtävä joka vuosi 7000 esteettömyyteen liittyvää remonttia, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
”Asunnoissa ja asuinrakennusten yhteistiloissa on tehtävä joka vuosi 7000 esteettömyyteen liittyvää remonttia.”
ARA myöntää taloyhtiöille esteettömyysavustuksia ARAn myöntämien jälkiasennushissin rakentamisen avustuksen ja esteettömyysavustuksen suuruus on 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Avusta myönnetään asuinrakennuksen omistaville yhteisöille, esimerkiksi taloyhtiöille. – Kaiken kaikkiaan määrärahoja erilaisiin korjausavustuksiin on myönnetty vuodelle 2019 yhteensä 35,5 miljoonaa euroa, joten valtio tukee suurella summalla kotien remontoimista esteettömiksi ja kotona asumisen mahdollistamista, sanoo ARAn ylitarkastaja Hanna Ahlberg. Taloyhtiöt avainasemassa Esteettömyyden edistämiseksi tarvitaan taloyhtiöiden toimenpiteitä.
– Esteettömyyskorjaukset kannattaa ottaa huomioon, kun korjaushanketta suunnitellaan. Jos ulko-ovet ovat käyttöikänsä päässä, ne kannattaa korjata esteettömiksi, jolloin sisäänkäynnin uusimiseen voi saada jopa 50 prosentin avustuksen, kertoo Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen neuvontainsinööri Matts Almgrén. Lisätietoa avustuksista Rakenna ja sisusta -messuilta Taloyhtiöille myönnettävistä avustuksista on saatavilla lisätietoa ARAn asiantuntijoilta, jotka ovat tavattavissa Turun Rakenna ja sisusta -messuilla perjantaina 8. helmikuuta kello 10-18 Aulassa. Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen asiantuntijat vastaavat messuilla kysymyksiin taloyhtiön hallinnosta, korjaushankkeista ja taloudesta perjantaina kello 14-18 ja lauantaina kello 10-14 Aulassa.
Seutusanomat
Tonttien tarjouskilpailu alkaa helmikuussa!
Rakenna Raisioon.
Ovela paikka asua.
Mutkatonta asumista Soinisissa
Kuuanlaakso on rauhaisa alue lähellä palveluja. Vieressä kohoaa Kerttulan polkureitistön ympäröimä Kuuanvuori. Katteluksenmetsä on luonnon ystävän ja veneilijän valinta, sillä pienvenesatama ja ulkoilureitit sijaitsevat naapurissa. Meri-Nuorikkala on kävelymatkan päässä keskustasta, ja Myllyn kauppakeskittymään ajaa alle kymmenessä minuutissa.
Tutkitusti vetovoimainen kaupunki!
Raisio on eteenpäin katsova monien mahdollisuuksien kaupunki. Täällä kaikki tarvittava on ihmistä lähellä.
Tutustu myös muihin omakotitontteihimme raisio.fi/tontit
Nähdään Rakenna & Sisusta -messuilla 8.–10.2.!
Viehättävän ja perinteisen peltomaiseman kupeeseen rakentuu uusi pientaloalue, josta Naantalin kaupunki myy tai vuokraa 9 omakotitalotonttia ja 2 yhtiömuotoista pientalotonttia. Soininen sijaitsee manner-Naantalin pohjoisosassa tarjoten asukkailleen rauhallista asumista vehreässä ympäristössä, josta on kivenheitto palveluiden ääreen. Vielä on hetki aikaa haaveilla ja suunnitella, sillä rakentamaan pääset lokakuussa 2019! Tonttien myyntihinnat alkaen 26 214 € ja vuosivuokrat alkaen 1 494 €. Tarjousten jättöaika alkaa 11.2.2019 ja päättyy 4.3.2019 klo 15.
Rakenna & Sisusta messut osasto B34 Lisätietoja tonteista: www.naantali.fi/vapaattontit Naantalin kaupunki puh. 02 434 5111 Maankäyttöosaston asiakaspalvelupiste puh. 044 733 4753
7. helmikuuta 2019
Rakentaminen ja asuminen
3
Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Petri Tassila uskoo nuohoustoiminnan vapautumisen lisäävän kilpailua tulevina vuosina. Pelastuslaitos on mukana Turun Messukeskuksen Rakenna ja Sisusta -messuilla kertomassa nuohoustoiminnan muutoksesta.
Nuohoustoiminta vapaille markkinoille Piirinuohousjärjestelmä purkautuu lopullisesti siirtymäajan päättyessä kesäkuun lopulla. Suurin osa Varsinais-Suomesta vapautui jo vuodenvaihteessa.
O
makotitalojen asukkaat ovat tottuneet siihen, että kerran vuodessa postilaatikkoon ilmestyy viesti piirinuohoojalta. Pelastuslain muututtua vuoden vaihteessa nuohoustoiminta muuttui, ja nyt kiinteistön omistajalla on aiempaa enemmän valinnanvapautta, mutta myös vastuu nuohousvelvoitteen hoitamisesta. – Piirinuohoojia ei enää ole, sillä pelastuslaitoksilta poistui vastuu järjestää nuohoustoiminta. Osassa Varsinais-Suomen kuntia piirijärjestelmä toimii siirtymäajan eli kesäkuun loppuun, mutta siitä eteenpäin nuohous on koko Suomessa vapailla markkinoilla, kertoo Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Petri Tassila. Vapaat markkinat tarkoitta-
vat sitä, että kiinteistön omistaja voi itse päättää, keneltä nuohoojalta työn tilaa. Toisaalta muutos lisää kiinteistön omistajan vastuuta, sillä vapailla markkinoilla toimivia nuohoojia ei ole velvoitettu muistuttamaan vuosittaisesta nuohouksesta. Jos ammattilaiset eivät työtään aktiivisesti markkinoi, kiinteistön omistajan pitää muistaa itse tilata nuohous kerran vuodessa – vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Uudet toimijat lisäävät kilpailua Nuohoustoiminnan siirtyminen vapaille markkinoille avaa kiinteistöjen omistajille uusia mahdollisuuksia. Kun ammattitaitoisen nuohoojan voi vapaasti valita, on myös kilpailuttaminen mahdollista.
Yksittäisen omakotiasujan kannalta tämä ei ole niinkään ratkaisevaa, mutta esimerkiksi saariston asukkaat voivat toimia yhdessä. – Muutoksen myötä esimerkiksi omakotiyhdistykset voivat kilpailuttaa nuohoojia pyytämällä tarjouksia useamman kiinteistön nuohouksesta. Saaristossa tästä voi olla paljonkin rahallista hyötyä, kun sama nuohooja voi hoitaa saaristomatkansa aikana useamman kiinteistön. Kiinteistön omistajien onkin nyt hyvä muistaa, että vaikka nuohoustyön hinta pysyisi samana kuin aiemmin, nuohooja voi lisätä laskuun matkakulunsa. Monilla alueilla muutos tuskin aiheuttaa välitöntä hintakilpailua nuohoojien kesken, sillä monet piirinuohoojat kunnioittavat toistensa perinteisiä
alueita. Mutta sitä mukaa kun entisiä piirinuohoojia eläköityy ja nuohoojasukupolvi nuorenee, yrittäjien välisen kilpailun voisi olettaa kovenevan. – Tiedän, että VarsinaisSuomi houkuttaa nuohoojia. Ainakin muutama alan nuorempaa ammattilaista on aikeissa laajentaa toimintaansa Varsinais-Suomeen, ja myös saaristo kiinnostaa näitä muualla Suomessa toimineita nuohoojia. Kuvio on pitkälti samantyyppinen kuin autojen katsastustoiminnassa, joka vapautettiin 1990-luvulla. Nuohoustyöstä todistus kiinteistön omistajalle Uuden lain myötä kiinteistön omistaja saa entistä enemmän tietoa nuohouksen yhteydessä – toki piirinuohoojatkin ovat
oma-aloitteisesti kertoneet omistajalle tulisijan tai hormin kunnosta ja mahdollisista puutteista. – Muutoksen myötä nuohoojan tulee antaa asiakkaalle nuohoustyöstä todistus, josta selviävät rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, ajankohta, tehdyt toimenpiteet sekä havaitut viat ja puutteet. Vakavista turvallisuuspuutteista, kuten vaarallisista tikkaista, nuohoojan tulee lisäksi tehdä kirjallinen ilmoitus pelastuslaitokselle. Vuosittainen nuohous on syytä hoitaa, sillä se on sekä turvallisuutta että asumismukavuutta lisäävä tekijä. – Nuohous parantaa takan tehoa ja turvallisuutta. Jos nuohousta ei tehdä vuosittain, esimerkiksi nokipalon vaara kasvaa. Nuohoojat myös tarkis-
tavat työtä tehdessään hormin ja tulisijan kunnon, ja jos huomaavat vaikkapa halkeamia, asiakas saa tiedon remonttitarpeesta. Onkin syytä muistaa, että vaikka nuohoustoiminta vapautuu, lain määräämä nuohousvelvoite, joka on kiinteistön omistajalla, pysyy entisellään, kertoo Petri Tassila. Pelastuslaitos on Turun Messukeskuksen Rakenna ja Sisusta -messuilla mukana omalla osastollaan jakamassa tietoa nuohoustoiminnan muutoksesta.
Marko Vuosjoki
7. helmikuuta 2019
4
Tontteja asumiseen ja yrittämiseen
Olemme Rakenna & Sisusta -messuilla 8.-10.2.2019 osastolla A 98, tervetuloa! Liedon seitsemässä viihtyisässä ja omaleimaisessa taajamassa luonto ja palvelut ovat lähellä.
Liedon keskeinen sijainti Turun talousalueella lähellä nopeita liikenneväyliä on ihanteellinen.
tontit.lieto.fi
Teema
Rakentaminen ja asuminen
Yksityistieasioissa tarvitaan alan asiantuntijaa Tieisännöitsijään turvaudutaan yhä useammin, kun nuorempi sukupolvi astuu tiekuntien johtotehtävin.
M
LVI-asennukset ja huollot www.talotekniikkatiimi.fi 02 4349 500
LVI-suunnittelu ja valvonta www.maskuconsulting.com 050 918 8938
Tu r u n Seutusanomat m a k s u t t a myö s ve r ko s s a : turunseutusanomat.fi
oni varsinaissuomalainen asuu yksityistien varrella, tai ainakin käyttää sellaista kesämökillään käydessään. Yksityistielaki muuttui vuoden vaihteessa, ja sen lisäksi tiekunta-aktiivien nuorentuva sukupolvi lisää tarvetta yksityistieasioiden asiantuntemukselle. Turun alueella, pääasiassa akselilla Naantali-Raisio-Masku-Nousiainen toimiva TIKOtieisännöitsijä Riitta Virtanen kertoo työmääränsä kasvaneen tasaisesti siitä lähtien, kun hän vuonna 2005 valmistui tieisännöitsijäksi. – Aluksi tämä oli pelkkää pientä sivutuloa maatalousyrittäjäperheelle, mutta esimerkiksi viime vuonna, kun sato oli huono, tieisännöinti taisi tuottaa valtaosan perheemme tuloista, kertoo Virtanen. Tieisännöitsijäksi kouluttautuminen sai alkunsa siitä, kun Virtanen toimi itse tiekunnan puheenjohtajana. – Sain tiekunnan puheenjohtajuuden tavallaan perintönä sukulaiseni menehdyttyä parikymmentä vuotta sitten. Hoitaessani tiekunnan paperitöitä tutustuin lakipykäliin ja alan käytäntöihin, ja päätin kouluttautua alan ammattilaiseksi. Nuori sukupolvi haluaa palkata ammattilaisen Paljon on muuttunut vajaan viidentoista vuoden aikana. Vuodesta 2005 nykypäivään tiekuntien johtohenkilöt ovat aina vain nuorentuneet, ja tämä näkyy selvästi Riitta Virtasen töiden määrässä. – Vanhempi sukupolvi käytti paljon aikaa selvittäessään yksityistielain kiemuroita. Nuoremmat eivät koe asiaa samalla tavalla – he mielummin palkkaavat ammattilaisen hoitamaan tiekunnan paperitöitä ja avustusasioita, kuin yrittävät itse epävarmoina ja kiireisi-
nä hoitaa näitä asioita, kertoo Virtanen. Tiekunnissa voidaan vahingossa rikkoa lakeja Epätietoinen tekeminen saattaakin johtaa huonoon lopputulokseen. – Ensinnäkin, jos asioista ei olla kunnolla perillä, saatetaan tiekunnassa tehdä vahingossa lainvastaisia päätöksiä. Rahallisesti ne voivat olla valitettavan kalliita virheitä. Niinikään, avustukset voivat jäädä saamatta, jos ei tiedetä, mitä haetaan, milloin haetaan ja miten haetaan, luettelee Virtanen. Tiekunnat ovat myös joskus riitaisia – tähänkin voi johtaa epävarma päätöksenteko. – Kun päätöksiä tehdään ”mutu-tuntumalla”, ne johtavat usein erilaisiin ongelmiin ja tieosakkaiden keskinäisiin riitoihin. Pois kuntien tehtävälistoilta Vuoden vaihteessa voimaan tullut yksityistielain muutos pudottaa suuren osan yksityistieasioista pois kuntien tehtävälistalta. Jatkossa tiekuntien tulee toimittaa tiedot perustamisistaan, tieosuuksiensa tiedoista ja muista tiehen liittyvistä asioista maanmittauslaitokselle. Jatkossa aiemmin kuntien tielautakunnille kuuluneet tehtävät jaetaan pääasiassa tiekuntien ja Maanmittauslaitoksen kesken. – Maanmittauslaitoksella ja digitaalisessa Digiroad-järjestelmässä tulee olla ajanmukaiset tiedot yksityisteistä, jotta navigaattorit tunnistavat ne ja jotta tien varteen voidaan pystyttää asianmukaiset liikennemerkit, kertoo Riitta Virtanen. Jotta tiekunta voi saada kunnan avustusta, pitää tiekunnan tiedot olla ajan tasalla Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmässä ja Digiroadissa. Digiroadiin ilmoitetaan tien voimassa olevat pysyvät rajoi-
Riitta Virtanen on Suomen Tieyhdistyksen koulutuksen käynyt
tukset. Pysyvän liikennemerkin pystyttämiseen tarvitaan kunnan lupa. Valitusasiat jäävät myös pois kunnilta. – Jos osakas haluaa valittaa tiekunnan tekemästä päätöksestä, hänellä on kaksi vaihtoehtoa; hän voi tehdä ensin oikaisuvaatimuksen tiekunnalle, ja jos se muuta päätöstä, hän
voi tehdä moitekanteen käräjäoikeudelle, joka käsittelee maaoikeusasioita. Tai hän voi valittaa suoraan käräjäoikeuteen. Pitää muistaa, että oikeuden käyminen ei ole halpaa. Aiemmin valitusprosessi on voinut kustantaa satoja euroja, nyt kustannus saattaa muuttua tuhansiksi, jos häviää jutun käräjillä.
5
7. helmikuuta 2019
Pop up -lajitteluasema kiertää maakunnassa
L
ounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Pop up -lajitteluaseman kierrokset alkoivat tammikuun lopulla. Seuraavat pysähtymiset tapahtuvat maanantaina 11.2. Merimaskun koululla, tiistaina 26.2. Piikkiön yhtenäiskoululla sekä keskiviikkona 27.2. Paattisten koululla. Maalis–toukokuussa vuorossa ovat Mietoisten Pyhän koulu, Naantalin Karvetin koulu, Turun Ilpoisten koulu, Paimion Vistan koulu, Maskun Askaisten koulu, Sauvon koulukeskus, Nousiaisten Henrikin koulu ja Ruskon Kirkonkylän koulu. Kaikilla pysäkeillä lajitteluasema viipyy kello 14–17 välillä. Pop up -lajitteluasemalla otetaan asukkailta vastaan pieniä määriä kotitalouksien vaarallisia jätteitä, kodin rikkinäisiä sähkölaitteita ja poistotekstiiliä. Asema pysähtyy pääsääntöisesti kouluilla, mutta on mukana myös joissakin alueen tapahtumissa. – Suuremmat määrät kyseisiä jätteitä, kuten auto- ja peräkärrykuormat, isommat sähkölaitteet tai isompi erä maalipurkkeja, on vietävä suoraan LSJH:n jätekeskuksiin, lajitteluasemille tai muihin kiinteisiin vastaanottopisteisiin, sillä Pop upin vastaanottokapasiteetti on rajallinen. Pop upissa vastaanotettavien jätteiden vieminen kiinteisiin vastaanottopisteisiin on maksutonta ym-
päri vuoden, LSJH:n palveluesimies Jaana Saario-Lomppi muistuttaa. Kouluilla ja alueen tapahtumissa Pop up -lajitteluasema pysähtyy pääsääntöisesti alueen kouluilla, jotka ovat helposti asukkaiden saavutettavissa. Pysähdys koululla antaa lisäksi oppilaille mahdollisuuden tutustua lähemmin jätehuoltoon ja oppia uutta vaarallisista jätteistä, sähkölaiteromusta ja poistotekstiileistä. – Koululaiset saavat ennen Pop up -lajitteluasemapäivää jätehuoltoaiheisen tehtävän ja materiaalia, jota he voivat käydä läpi yhdessä opettajansa kanssa. Lajitteluaseman vierailu koululla on oppilaille konkreettinen esimerkki siitä, miten jätehuolto toimii, Saario-Lomppi kertoo. Pop up -lajitteluasema on koulupysähdysten lisäksi mukana myös joissakin LSJH:n omistajakuntien tapahtumissa. – Esimerkiksi Turun keskusta-alueelle Pop upia on toivottu kovasti. Vastaamme toiveisiin tuomalla Pop upin tänä vuonna ainakin Turun Jokisataman avajaisiin 25.5. sekä osaksi Turun päivän viikonloppua lauantaina 14.9. Tarkemmista kellonajoista ja sijainnista tiedotetaan lähempänä tapahtumia, SaarioLomppi sanoo.
EHDOLLA
EDUSKUNTAVAALEISSA? Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.
TIKO-tieisännöitsijä. Alan työt ovat lisääntyneet viimeisten 15 vuoden aikana tasaisesti.
Kokonaisjakelumäärä 110 500 kappaletta! Kunnille jää avustusasiat Tiekunnan asianmukainen perustaminen ja asioiden säntillinen hoitaminen on rahallisesti erittäin tärkeää. Avustuksia ei voi hakea, ellei tiekunta ole järjestäytynyt. Yksityinen henkilö ei saa tien ylläpitoon tai parannukseen avustusta.
Kunnossapitoavustukset haetaan jatkossakin kunnilta. Lisäksi valtiolta voidaan hakea perusparannusavustusta. – Maskussa ja Naantalissa yksityistieavustusten taso on mielestäni kohtuullinen, Nousiaisissa se on ollut vähän alempi. Raisiossa tilanne on erikoinen, sillä Raision kaupunki on hoitanut myös yksityisteiden
ylläpidon, kertoo Virtanen. Raisiossakin on kuitenkin harkittu yksityisteiden hoidon lopettamista. – Ainakin pari vuotta sitä on Raisiossa valmisteltu. En ole kuitenkaan kuullut, että asia olisi saatu päätökseen. Avustusten tekeminen tiekuntien puolesta kuuluu Virtasen työsarkaan, jos tällainen
toimeksiantosopimus on tiekunnan ja isännöitsijän välillä tehty.
Kampanjavarauksia ottavat vastaan: Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932
Mika Saloaro 045 111 6931
Muista myös digimainonta TURUN
SEUTUSANOMAT Marko Vuosjoki
7. helmikuuta 2019
6 Tervetuloa tutustumaan Sauvon monipuoliseen tonttitarjontaan alle puolen tunnin matkan päässä Turusta! Valittavana on kauniisti kumpuilevaa maaseutumaisemaa, vihreitä metsätontteja ja meren läheisyyttä. SAUVON KUNTA
tarkempia tietoja saat myös puhelinnumerosta 02-474 4100 sekä internetsivuiltamme www.sauvo.fi
Teema
Rakentaminen ja asuminen
Tehoa ja ergonomiaa kodin jätteiden hallintaan
S • huoneistoremontti • keittiöremontti • sauna-ja kylpyhuoneremontti
• uudisrakennuksen sähkötyöt • vanhan talon saneeraus
S U O J R A T U S S E M SOVI SÄHKÖTYÖT TULEVAAN HUONEISTO- TAI KEITTIÖREMONTTIIN VKO 11 MENNESSÄ, SAAT ILMAISEN KARTOITUSKÄYNNIN SEKÄ VESIVAHDIN. (arvo 110€)
p. 044 0123 354 vesa.sahkott@gmail.com www.sahkott.fi
TUNNELMAA JA LÄMPÖÄ AURINGONSUOJAA SISÄLLE JA ULOS
Tasalan Kaihdin Tasalanaukio 1, Raisio puh. 040 709 6316 www.tasalankaihdin.fi
uomalainen tuottaa keskimäärin 500 kiloa jätettä vuodessa. Jopa 80 prosenttia jätteistä olisi kierrätettävissä, mutta sekajätteeseen päätyy runsaasti esimerkiksi kierrätyskelpoista muovia ja biojätettä. Tämä voi johtua kierrätyspisteiden sijainnista kaukana kotoa, mutta tutkimusten mukaan myös kotitalouksien lajittelussa on kehittämisen varaa. Kodin kierrätyspisteen huolellisella suunnittelulla helpotat jätteiden lajittelua. Onnistunut kierrätyspiste on mukava käyttää, hygieeninen, kodin ilmeeseen sopiva tai piilossa katseilta. Remontin yhteydessä on helppoa suunnitella myös jätteenlajittelu, mutta mieluisan kierrätyspisteen rakentaminen valmiiseenkin keittiöön on aivan mahdollista. Aloita jo ostoksilla ollessasi Jätteen määrään kannattaa vaikuttaa jo ostoksilla valitsemalla tuotteita, joiden pakkaukset on helppo kierrättää. Mikäli roskakaapissa on kovin lämmintä, kuten tiskialtaan alla putkistojen lomassa, se voi käynnistää biojäteastian pohjalla mehukkaan käymisprosessin. Löytyisikö jätteille paikka toisesta kaapista? Mieti myös, montako
Jätteiden kierrätys on nykypäivää. Lähimmän kierrätyspaikan löytää Kierrätysinfo-karttapalvelusta.
erilaista jätelaatikkoa tarvitset. Muista varata tilaa myös pakkausten huuhtelulle ja kuivatukselle materiaalin jatkojalostuskelpoisuuden takaamiseksi. Ergonomiakin kannattaa pi-
tää mielessä. Jätepisteelle voi esimerkiksi kiinnittää seinähyllyjä selkäystävälliselle korkeudelle. Kaikkia jätteitä ei tarvitse sovittaa keittiöön – esimerkiksi kuivaa kartonkia tai paperia
htiperhe! le in v a t it o v Alueen ta a peräti noin
n
Yhteisjakelu
ä! e t h e l 0 0 0 5kattavassa erillisjakelussa 1o1 stin P
voi säilyttää ulko-oven lähellä. Jätepisteen voi loihtia vaikkapa kannellisesta säilytyspenkistä tai vanhasta kenkälipastosta. Pinterest ja sisustusblogit pursuavat värikkäitä ideoita! Muista myös jakaa omat kierrätyskeksintösi muille sosiaalisessa mediassa. Oppia jo lapsesta asti Kierrätystä opetetaan lapsille jo päiväkodista alkaen, joten valjasta lähipiirisi nuoret kiertotalouden asiantuntijat oppaiksi jätejakeiden tunnistamisessa. Jos lähin kierrätyspaikkasi on hukassa, voit tarkistaa sen kätevästä Kierrätysinfo-karttapalvelusta sekä lajitteluohjeet osoitteesta www. kierratys.info.
Tu r u n Seutusanomien s e u ra av a l e h t i i l m e s t y y 21. helmikuuta. Seutusanomat
7
7. helmikuuta 2019
Digiloikkaa odotellessa LVI-alan yrittäjän Mika Nikulan mielestä ala on muuttunut liian vähän.
D
igitaalisuus on tuonut kosolti uusia mahdollisuuksia, myös rakentamiseen, asumismukavuuteen ja sisustamiseen. Mutta lvi-alalla muutokset ovat olleet pieniä, ainakin yrittäjä Mika Nikulan mielestä. – Ala on muuttunut mielestäni liian vähän, toteaa koko 2000-luvun alalla toiminut Nikula. Nikula perusti yrityksensä, Maskun Talotekniikkatiimin, yhdessä isänsä Markun kanssa vuonna 1999. Alkuvuodet olivat hiljaisia, mutta vuodesta 2005 yritys on ollut vahva tekijä varsinaissuomalaisessa rakentamisessa. – Olemme kasvaneet yhden miehen pajasta 33:n työntekijän yritykseksi. Nikulan mielestä lvi-alalla tekniikan kehittyminen, erityisesti digitaalisuuden hyödyntäminen, ei ole kehittynyt samaan tahtiin kuin muilla elämän aloilla. – Alan vakiintunut käytäntö menee niin, että suunnittelijat suunnittelevat ja sitten urakoitsijat toteuttavat, eikä kehittävää dialogia synny. Haluaisin toteuttaa enemmän kohteita, joissa suunnittelijat ja urakoitsijat lyötäisiin saman pöydän ääreen pohtimaan, mitä kaikkea voimme tehdä. – Joskus minusta tuntuu, että rakennusala on kuin betoniin valettua, eikä uudenlaisia innovaatioita uskalleta tehdä, pohtii Nikula. Nikulan mielestä parhaimmat kohteet ovatkin toteutuneet kokonaisvastuurakentamis- eli KVR-urakoissa. – Kun suunnittelu ja toteutus kuuluvat samalle tekijälle, tulokset ovat hyviä. Talon lämmitysjärjestelmät reagoivat myöhässä Yksi konkreettinen esimerkki
Maskun Talotekniikkatiimin yrittäjä Mika Nikula kertoo, että lvi-alalla digiloikka on jäänyt vielä ottamatta.
nykytekniikan mahdollisuuksista on entistä kehittyneemmät lämmitysjärjestelmät. – Haluaisin kokeilla aivan uudenlaista huonekohtaista järjestelmää, jossa lämpötilaa säädeltäisiin ottaen huomioon lattiabetonin varaama lämpö sekä kodin laitteiden, esimerkiksi tietokoneiden, luoma lämpö. Jos meillä Suomessa oli ennen liian kylmiä asuntoja, niin nyt ne ovat enimmäkseen liian kuumia, kertoo Nikula.
”Kun suunnittelu ja toteutus kuuluvat samalle tekijälle, tulokset ovat hyviä”
hansa, niin miksei myös huonekohtaista lämmitystä.
Lämmöntarve on nykyisissä tiiviissä asunnoissa vähentynyt. – Esimerkiksi lattialämmitys, niin mukava kuin se onkin, on hidas reagoimaan muutoksiin. Lattialämpö hurisee, vaikka lattian alla oleva betoni luo-
Uusia huipputekijöitä on tarjolla Kun yritys on kasvanut yhdestä työntekijästä 33:een, on matkalle mahtunut paljon hyviä rekrytointeja. Mika Nikulan mielestä Varsinais-Suomessa on alan ammattilaisia tarjolla varsin hyvin. – Olemme kouluttaneet itse työntekijöitä oppisopimuskou-
vuttaisi varaamaansa lämpöä. Tekniikka lämmityksen etäsäätöön tai tehokkaampaan automatisointiin on kuitenkin olemassa. – Kännykällä voidaan ohjata nykyään melkein mitä ta-
lutuksella, mutta myös saaneet paljon hyviä työntekijöitä ammattikouluista. Erityiskiitokset haluaisin lähettää Novida-ammattiopistoon, josta olemme vuosien varrella saaneet useita huippuosaajia, kiittelee Nikula.
Marko Vuosjoki
Rakentaminen ja asuminen
8
7. helmikuuta 2019
- vuokraus - huollot ja varaosat kaikkiin merkkeihin Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.
www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700, 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com Naantalin Energian Pasi Haarala toteaa, että Suomessa tuotetaan sähköä ilmastoystävällisesti - ja parannusta tulee kaiken aikaa.
jopa
osastollamme B47 TERVETULOA! w w w.uunis e pa t . f i
• Edulliset hautakivet toiveiden mukaan • Kultaukset, puhdistukset ja kaiverrukset • Edulliset pihakivet • Myös iltaisin ja viikonloppuisin • Kotikäynnit sovittaessa
LÄNNEN-GRANIITTI OY Vehaksentie 197, 23310 Taivassalo. P. 0400 823 424 lannen.graniitti@taivassalo.net, www.lannengraniitti.fi Också på svenska P. 045 164 2822
Turun Seutusanomien 21.2. ilmestyvässä lehdessä perehdytään asuntomarkkinoihin. Varaa ilmoitustilasi ajoissa: Mika Leinonen: 0407062132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi
Sähköntuotanto Suomessa on ilmastoystävällistä
S
uomalainen Suomessa, kuten muuallakin maailmalla, ilmastonmuutos on erittäin ajankohtainen puheenaihe. Hiilidioksidipäästöjä pyritään kaikin keinoin hillitsemään, ja sähköntuotanto on luonnollisesti mahdollisesti yksi iso päästöjä aiheuttava teollisuudenala. Suomessa ollaan pitkällä ympäristön ja ilmaston suojelussa, sillä uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön määrä saavutti viime vuonna uuden ennätyksen. – Kivihiilen määrä sähköntuotannossa oli viime vuonna Suomessa enää yhdeksän prosenttia, ja esimerkiksi tuulivoiman osuus on tuplaantunut parissa vuodessa, kertoi Naan-
talin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala. Suomalaisesta sähköntuotannosta öljyn osuus on enää 0,3 prosenttia ja maakaasun kuusi prosenttia. Ydinvoima on edelleen suurin energianlähde, sillä tuotetaan 32 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Kun vesivoiman osuus on kuitenkin 20 prosenttia ja biomassankin 18 prosenttia, on kokonaisuus varsin ympäristöystävällinen. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan 47 prosenttia ja hiilidioksidineutraaleilla lähteillä 79 prosenttia sähköstä. Ruotsi myy sähköä Suomeen Suomessa käytettävästä säh-
köstä tuontisähköä oli viime vuonna 23 prosenttia. Yleisesti luullaan, että tuontisähkö on pääosin venäläistä, mutta näin ei ole. Ruotsista tuodaan huomattavasti enemmän kuin itänaapurista, Venäjän osuus Suomen tuontisähköstä on keskimäärin vain viidesosa. – Tuontisähkön määrä maittain vaihtelee jatkuvasti. Mutta eniten on viime aikoina tuotu Ruotsista, ei suinkaan Venäjältä, kertoo Pasi Haarala. Suomessa viime vuonna käytetyn sähkön määrä oli viime vuonna 87 terawattituntia. Kasvua edellisvuodesta oli kaksi prosenttia. Sähkön hinta nousi viime vuonna rajusti. Julkisuudessa on nostettu esille erityises-
ti korkeat sähkönsiirtohinnat, joilla suomalaiset yhtiöt kattavat maakaapeli-investointejaan. Mutta monen kuluttajan sähkölaskua on nostanut hurjassa nousussa viime vuonna ollut sähkön tukkuhinta, joka määräytyy Suomessa pohjoismaiden ja Baltian maiden sisäisestä tukkumarkkinasta. Tukkuhinta nousi viime vuonna peräti 41 prosenttia. Pääsyinä tähän korotukseen olivat sääolosuhteet (kuiva kesä) ja päästökustannukset.
Marko Vuosjoki
Perheasunnon säästöajassa eroja
V
ertaaEnsin.fi selvitti 1. helmikuuta julkaistussa vertailussaan asuntojen hintatasoa suomalaisissa ja muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Analyysistä selviää kuinka pitkään kaupungin asukkaan tulisi säästää 30 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan, että hän saa ostettua velattoman asunnon eri kaupungeista. Suomessa asuntojen hinnat viimeisen 40 vuoden sisään ovat vaihdelleet suuresti. Palkkataso on vastaavasti edistynyt maltillisesti. Poikkeuksena sääntöön on 1970-luvun puoliväli, jolloin inflaatio aiheutti 20 prosenttiyksikön ansiotason nousun.
2000-luvulla Suomessa palkkojen keskimääräinen vuosinousu on ollut 0,3 prosenttia. Vastaavasti asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 0,4 prosenttia nopeammin. Isossa kuvassa palkkojen ostovoimakyky siis heikkenee asuntomarkkinoilla. Tutkimuksessa on tuotu esiin säästöaika keskimääräistä, noin 80 neliön kokoista, perheasuntoa havittelevalle vuosissa kunkin vertailukunnan osalta. Tilastossa näkyvät käytettävissä olevien vuositulojen ja perheasuntojen hintojen arviot. Kaarinalaisilla on vertailun mukaan käytössään vuosituloja noin 34 390 euroa, jolloin he voisivat ostaa Kaarinasta kes-
kihinnaltaan 153 280 euron arvoisen perheasunnon 15,9 vuodessa. Sen sijaan naantalilainen voi ostaa keskimääräisellä 34 142 euron vuositulollaan vastaavankokoisen, keskihinnaltaan 166 960 euroa maksavan asunnon 17,4 vuodessa. Raisiolaisten vuositulot on arvioitu 30 040 euron kokoisiksi, jolloin heidän maksu-urakkansa samankokoisesta asunnosta, jonka keskihinnaksi on määritelty Raisiossa 129 440 euroa, päättyy 13,5 vuoden päästä. Turussa käytettäviä vuosituloja asukkailla on noin 32 060 euroa, jolloin kaupungissa keskihinnaltaan 162 560 euroa kustantavan perheasunnon maksamiseen menee 16,9
vuotta. Suomessa asuntojen hinnat eroavat paljon toisistaan. Suomen kalleimman ja halvimman keskimääräisen neliöhinnan välillä oli vuonna 2017 eroa 3 587 euroa. Halvimmat neliöt löytyvät Kivijärveltä, 454 euroa, ja kalleimmat Helsingistä, 4 041 euroa. Pääkaupunkiseudulta löytyy myös asuntoja, joiden neliöhinnat ovat korkeimmillaan yli 10 000 euroa.
Katariina Mäkinen-Önsoy