Issuu

TURUN

SEUTUSANOMAT

Raision Nappulaliigan 50-vuotisjuhlissa 26.5. julkistettu historiikki kantaa nimeä Kanuunalaukaus

22. kesäkuuta 2017

Naantalilainen Ilkka Kärki julkaisilänsi LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKIrunokokoelman: – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO Koirat muistavat ikävät ihmiset

SIVU 5

SIVU 9

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO LOPPUUNMYYNTI!

LOPPUUNMYYNNIN KAIKKI -20%

VIIMEISET PÄIVÄT - 70% Ihonhoitotuotteet, meikit,

Ihonhoitotuotteet, tuoksut, korutmeikit, tuoksut, korut ...

www

Voudinkatu 5 Raisio www.kauneushoitola-kemikalio.fi .kauneush oitola-kem ikalio.fi Voudinkat u 5, Raisio

Tämän ilmoituksen hinta on

Lämminhenkinen puoti maaseudulla

PUOLI SENTTIÄ

Terassikahvila

(Juhannuksen jälkeen)

26.6. alkaen avoinna: ma-pe 11-17

PUTIIKKI VANHA-VANTO

Vantontie 68, Raisio www.vanhavanto.com

www.turunseutusanomat.fi

Tämän kokoisen ilmoituksen saat 39 000 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132

+ paljon muita laatu brändejä

PALJON VAATTEITA JUHLAAN JA ARKEEN

Shortsit, caprit, kesähousuja, paitoja, farkkuja, mekkoja, fleecejä, huppareita, koruja, käsilaukkuja.

NAISILLE, MIEHILLE, LAPSILLE JA NUORILLE!!

BRÄNDI OUTLET NAANTALI Uolevi Raadenkatu 1-3

Avoinna: ma-pe 10-17.30, la 10-15, su 12-15 Juhannus torstaina 10-17.30

10 € !

neliö

JH-INTERNATIONAL FINLAND 044 966 83 31 l myynti.jh@gmail.com l www.rakennusmaalarit.com

Varaa ilmoitustilasi Turun Seutusanomien kesälehteen: Mika Leinonen, 0407062132

o hd

. 31

7.2

22.6.2017

Turun Seutusanomat ilmestyy seuraavan kerran 29.6.

Pelti – Tiili ja SET K U A L A Huopakattojen MA alk.

länsi

Jätä ehdotuksesi viimeistään heinäkuun 23. päivänä. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi ehdotuksissa pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, onko pihassa lipputanko. Ehdotuksen voi tehdä joko sähköpostin välityksellä, kirjeenä tai kaupungin palvelupisteissä Sähköpostilla: ymparistovirasto@naantali.fi -otsikoksi Kotipihatoimikunta Kirjeenä: Naantalin kaupunki/Kotipihatoimikunta, PL 43, 21101 Naantali Kaikissa kaupungin palvelupisteissä Ehdotuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Z Pihan osoite (pakollinen) Z Pihan omistaja (jos tiedossa) Z Onko pihassa lipputanko Z Ilmoittajan nimi ja yhteystieto (vapaaehtoinen; tarvitaan, jos ilmoittaja haluaa osallistua palkintoarvontaan) Kaikkien pihaa ehdottaneiden kesken arvotaan palkintoja KOTIPIHATOIMIKUNTA

Sisustusliike

Pihapiirissä kanoja ja lampaita

23. VSK

TEE EHDOTUS NAANTALIN KAUNEIMMAKSI PIHAKSI 2017

KESÄALE ALKAA 26.6.

Antiikkitallissa arjen antiikkia

7 01

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

22. kesäkuuta 2017

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

Juhannuksen synkät numerot

Kesäistä riippumattofilosofiaa

oka vuosi saamme lukea juhannuksena hukkuneista ja muilla tavoin menehtyneistä. Luvut aiheuttavat ainakin itsessäni vilunväristyksiä, sillä osaan jo piirtää mielessäni kuvan tapahtumien kulusta. Siihen ei paljoa mielikuvitusta tarvita, sillä kaikkihan sen tietää, miten suomalaiset juhlistavat keskikesän perinnejuhlaa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on pitänyt tilastoa hukkumistapauksista vuodesta 1973 lähtien. Tilaston synkin vuosi on lähes 40 vuoden takaa, kun vuoden 1978 juhannuksena hukkumalla menehtyi 24 ihmistä. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta 2000-luvulle tultaessa ovat määrät pienentyneet. Vuonna 2014 hukkui vain yksi, vuotta myöhemmin neljä, mutta viime vuonna luku kipusi jo yhdeksään, mikä on lähes 45-vuotisen tilaston keskiarvolukema. Tilastot ovat kuitenkin vain lukuja, mutta mitä kaikkea kätkeytyykään näiden lukujen taakse. Jokainen hukkumistapaus on aina suuri tragedia. Läheisen ihmisen äkillinen poismeno pysäyttää villeimmätkin juhlat. Jokainen tapaus on luonnollisesti omanlaisensa, mutta kaikkia yhdistää lopullisuus. Tiedän, että altistamme itse itsemme vaaralle. Nauttiessamme sitä kuuluisaa kuningasjuomaa, saa se meidät helposti kokeilemaan entistäkin pölhömpiä asioita. Hauskanpidossa ei totisesti ole mitään vikaa, mutta joskus olisi hyvä tiedostaa omat ja toistenkin rajat. Vähättely siitä, ettei itselleen voisi sattua tai tapahtua mitään kannattaa unohtaa. Näin juhannuksen lähestyessä kannattaa miettiä, miten voisi välttää turhat vaaratilanteet. Nauttia voi ja pitääkin, mutta tarvitseeko siihen liittyä ylenpalttisten riskien ottaminen? Toivoisin, että tämän vuoden juhannus tekisi synkkiin tilastolukemiin mukavan poikkeaman ja saisimme nauttia ensimmäistä kertaa juhannuksesta, jolloin yksikään ei hukkunut tai menettänyt henkeään missään muussakaan onnettomuudessa. Toivottavasti nämä sanat antoivat hieman ajattelemisen aihetta. Tästäkin huolimatta toivotan kaikille lukijoille oikein antoisaa juhannusta! Kimmo Muttilainen Päätoimittaja

Kaupunginjohtaja Jouni Mutasen sairauslomaa tuuraa hallintojohtaja NAANTALI. Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen oli 13. kesäkuuta lonkan keinonivelleikkauksessa, joka sujui hyvin. Mutanen kotiutui 15. kesäkuuta. Jos kuntoutuminen edistyy hyvin, kaupunginjohtaja palaa töihin elokuun puolivä-

lissä. Kaupunginhallitus päätti maanantaina 19.6., että kaupunginjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja Riitta Luotio ajalla 13.6.–13.8.2017, tai kunnes kaupunginjohtaja palaa hoitamaan virkaansa. TSS

Juhannuskokko on polttajansa vastuulla

eneekö kristillisen uskon konseptit sekaisin, jos ulkoavaruudesta löytyykin meille tuntematon ja meitäkin älykkäämpi sivilisaatio? Kaataako tämä uusi elämänmuoto kaikkien uskontojen dogmit? Osoittaako älyllisen elämän löytyminen vain sen, että kaikki uskonnot ovatkin vain Telluksen oman väen kehitelmiä? Tällaisiin ajatuksiin törmäsin kevään aikana lehdissä. Oli myös haastateltu erästä Helsingin teologisen tiedekunnan tutkijaa, joka muistaakseni myönsi, että törmäys kristilliseen maailmankuvaan saattaisi olla kohtalokas. Olin tottunut tämän tapaisiin pohdiskeluihin joskus murrosiässä, jolloin ihminen on herkimmillään ja uteliaimmillaan, ja samalla myös avoin pohdiskelemaan ”kiellettyjäkin” vaihtoehtoja. Sen jälkeen olen täydentänyt sekä (fyysistä) maailmankuvaani että (arvoihin pohjautuvaa) maailmankatsomustani teologian ja luonnontieteen avulla. En ole koskaan löytänyt suurempaa ristiriitaa sen välillä, miten empiiriset luonnontieteet selittävät fyysisen maailmamme verrattuna siihen miten kristillinen vakaumukseni näkee todellisuuden. Olen tyytynyt ”suutari pysyköön lestissä” – ajatteluun: tieteellä täytyy olla vapaus esittää erilaisia todennäköisiä ja/tai empiirisesti todistettuja malleja elämän synnystä ja kulusta. Nämä mallit ovat toistaiseksi -malleja eli ne voivat uuden tiedon valossa muuttua ja tarkentua. Toisaalta hyväksyn myös sen, että maailmankatsomukseni ja vakaumukseni rakentuu näkymättömän ja näkyvän maailman olemassaoloon. Tämä nojaa puolestaan henkilökohtaiseen uskooni, joka on vahvasti osa identiteettiäni. En voisi olla ehyt ihminen, jos sanoisin, että pelkkä biologinen tieto riittää. Arkinen elämäni vaatii lihaa luiden päälle, niin kuin ruotsalaiset ystäväni sanoisivat. On aivan luonnollista ja tarpeellistakin, että olen sinut oman elämäni arvojen kanssa esim. mitä ajattelen kuoleman jälkeisestä elämästä, ovatko kodittomat ja vähä varaiset ja sairaat ihmiset yhtä arvokkaita kuin minä, saako luontoa käyttää vain oman sukupolveni rikastuttamiseen. Jos löydän ristiriidan maailmankuvani ja vakaumukseni välillä, olen valmis erottamaan ne toisistaan, koska tieteenteon välineet ja lähtökohdat ovat eri kuin uskoni. Jotta näin voi tehdä, on aivan välttämätöntä myöntää todellisuuden monikerroksellisuus. Asiat voivat olla totta silloinkin kun ne näyttävät olevan keskenään ristiriidassa. Ristiriita voi olla näennäistä (tai väliaikaista) ja johtua siitä, että meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa tieteen puolella tai siitä että olen ymmärtänyt esim. raamatun opetuksen kapea-alaisesti tai jopa aivan päinhonkia. Tarvitaan toki uskonpuolustusta eli apologiaa silloin kun tieteen nimissä selvästi propagoidaan ateistisia väittämiä. Tavallinen tieteen tekeminen on teknisesti agnostisista vaikka itse tekijä ei olisikaan sitä. Entä sitten ne ufot? Minulle riittää Nikean uskontunnustuksen 1. uskonkappale: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaikkien näkyvien ja näkymättömien Luojaan.” Uskoni mukaan, tämä Jumala ei ole vain Telluksen asukkaiden jumala vaan Hän on luonut kaiken mitattavissa olevan materian sekä meille vielä tuntemattomat todellisuudet tyhjästä. Hän on kaiken olevaisen alkusyy. Siihen mahtuvat ufotkin!

Varsinais-Suomen pelastuslaitos muistuttaa, että juhannuskokon polttamista koskevat samat säännöt kuin mitä tahansa avotulen tekoa. Juhannustuli vaatii aina tarkkaa valvontaa sytyttämisestä sammuttamiseen asti.

uotiota, kokkoa tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos maasto on erityisen kuiva tai sää on tuulinen. Tällöin on metsäpalon vaara. Metsä- ja ruohikkopalovaroituksesta kerrotaan säätiedotuksissa tai Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. Pelastuslaitos ja hätäkeskus eivät ota vastaan ilmoituksia juhannustulien polttamisesta, eivätkä myönnä erikseen lupaa avotulen sytyttämiseen. Kokon polttaja on vastuussa mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Polta kokossa vain puuta Kokkoa tulee polttaa palamattomassa paikassa, kuten hiekalla, kalliolla tai veteen rakennetulla lautalla. Kokon polttajan on pidettävä huolta siitä, ettei lähettyvillä ole metsää, rakennuksia tai syttyvää maastoa. Juhannuskokko ei ole roskanuotio. Varaudu sammutukseen Pidä runsaasti vettä kokon lähettyvillä. Palojätteet tulee sammuttaa aina vedellä, sillä tuhka saattaa pysyä kuumana jopa vuorokausia. On hyvä huolehtia myös kokon ympäristöstä. Ravinnepitoinen tuhka rehevöittää vesistöjä ja iso avotuli voi häiritä vesilintujen pesintää. Samat säännöt kuin avotulen teossa Taajama-alueella avotulen teko on yleensä kokonaan kielletty. Haja-asutusalueella juhannuskokkoa voi polttaa omalla maalla tai maanomistajan luvalla silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa, paikka on soveltuva kokon polttoon ja kun kokon poltto ei häiritse naapureita. Tulta on vartioitava kokon sytyttämisestä sammuttamiseen asti. Pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan määräajaksi pelastustoimen alueella.

Jouko Henttinen, Maskun seurakunnan kirkkoherra

TSS

Turun Seutusanomien kesälehdessä ensi viikolla: Kultarannan puutarhassa veistostaidetta Suomi 100 -teemalla

Sähkötekniikan erikoismuseossa kesänäyttely kotitalouksien sähkölämmitysmenetelmistä

www.turunseutusanomat.fi

Lähituotettu ruoka jaksaa kiinnostaa yhä kuluttajia

TURUN

SEUTUSANOMAT

22. kesäkuuta 2017

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Naantalin seurakunta

www.naantalinseurakunta.fi

Kirkko avoinna: ti-su klo 10-18 Kirkkoherranvirasto avoinna: ti, to, pe klo 9-13 26.6.-27.8. suljettu ma ja ke Diakoniatyöntekijöiden päivystysajat: ma ja to klo 10-12 1.7-31.8. ei päivystystä, vaan aika varataan suoraan diakoniatyöntekijältä puhelimitse tai sähköpostitse Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna: ti klo 10-13

Muumien juhannus on täynnä tanssia, laulua ja teatteria Pikku Myyn isosisko Mymmeli odottaa innolla jo Muumimaailman juhannustansseja.

Naantalissa sijaitseva teemapuisto avasi ovensa jo 25. kertaa 10. kesäkuuta vietetyllä Drontti Edvardin paluujuhlalla. Juhlahumua riittää aina elokuun lopulle saakka. NAANTALI. Tänä kesänä 25-vuotisjuhliaan viettävään Naantalin Muumimaailmaan pystytetään huomenna 23. kesäkuuta ensimmäistä kertaa ikioma juhannussalko. Juhannussalon ympärillä pannaan jalalla koreasti haitarin soidessa koko juhannusviikonlopun 23.–25.6. ajan. Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski kertoo, että 25. kesä on muutenkin uutuuksia täynnä. – Juhlavuoteen olemme tuoneet ohjelmanostoja, jotka alkoivat avajaisista, kun Dronttilohikäärme palasi matkoiltaan. Ohjelmasta voisi poimia juhannusjuhlien lisäksi esimerkiksi heinäkuun lopulle sijoittuvat Unikeonkestit, jolloin valitaan Muumimaailman oma unikeko, ja elokuun alussa vietettävä Tove Janssonin syntymäpäivä, jolloin muumitalon edustalle istutetaan Suomi100-vuotisjuhlapuu. – Sekä kahvilassa että teemapuistossa on kesällä esillä sellaisia muumitarinoista tuttuja hahmoja, jotka ovat harvemmin näyttäytyneet, ja joista sen myötä vähemmän myös entuudestaan tiedetään. Muumimaailman yhteydessä sijaitsevassa Teatteri Emmassa puolestaan lauletaan Pikku

Matkailussa huima potentiaali

Tiesitkö? – Muumimaailmalla alkaa 25. kesä Naantalissa. – Teemapuisto on Suomen matkailun kärkituotteita, joka tuo vuosittain Naantaliin ja Turun seudulle reilut 200 000 matkailijaa. – Muumimaailman olemassaolon aikana on vierailijoita ollut yli 5 miljoonaa. – Naantalin kaupunki ja Muumimaailma ovat neuvotelleet uusista pitkäaikaisista yhteistoiminta- ja vuokrasopimuksista Kailon saaressa.

Myyn syntymäpäivät -esityksen tiimoilta kesän jokaisena päivänä. Teatterissa voi katsella Muumimaailman pääsylipun hinnalla myös Muumit ja suuri Dronttijahti -näytelmää. Makuja vanhassakaupungissa Juhlakesän kunniaksi Muumimaailma laajensi kahvilatarjontaansa Naantalin vanhaankaupunkiin. Toukokuussa avajaisiaan viettäneen Eriskummallisen kahvilan vetonaulana ovat muun muassa muumiteemaan sisustetut kahvi- ja teehuoneet sekä oman kakkumestarin herkut. – Teeman mukaista tarjontaa lisätään pitkin kesää. Tarjolla on niin makeaa kuin suolaista suupalaa sekä erikoisteetä ja -kahvia, Lohikoski sanoo. Lohikoski toteaa, että Muu-

Drontti Edvard on palannut Muumimaailmaan vanhalle paikalleen uimahuoneen viereen. Heinänuhasta kärsivästä Drontista on tehty Emma-teatteriin myös näytelmä: Muumit ja suuri Dronttijahti.

mimaailman avajaiskesästä 1993 on kuljettu pitkä matka tähän päivään. – Ensimmäisenä kesänä Muumimaailmassa oli vain yksi kioski, jossa myytiin lähinnä Muumitikkareita, jäätelöä ja pillimehua. Kahvia ei saanut, sillä kioskiin ei tullut edes juoksevaa vettä, Lohikoski muistelee. Kahvila on Muumimaailman operatiivisen johtajan Juho Niemisen suosikkiprojekti. – On hienoa kehittää Muumikonseptia edelleen uusilla ideoilla. Pitkäaikaisen suunnittelun tuloksena syntynyt Eriskummallinen kahvila erottautuu edukseen ja on tullut pysyäkseen vanhankaupungin katukuvaan. Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskisen mukaan kahvila on mainio piipahduspiste ihan kaikille Muumien ystäville. – Vuoden ympäri auki olevaan kahvilaan kehitetään erilaisia toimintoja, kuten lasten teemasyntymäpäiviä ja satutuokioita, syyspuolella. Kiinteistössä järjestettiin Muumisynttäreitä viimeksi 2000-luvun alkupuolella Mamman Munkkilan aikaan. Sitä ennen tässä oli Yllätysten talo. Parina edellisenä kesänä olemme vuokranneet tilaa ulkopuolisten toimijoiden käyttöön.

Lohikoski näkee matkailussa vahvaa nousua erityisesti Varsinais-Suomen alueella. Naantali ja koko Turun seutu kuten Suomi ylipäätään kiinnostaa turvallisuutensa ja persoonallisuutensa ansiosta. – Kiinnostus ulkomaalaisten ja kotimaisten matkaajien keskuudessa on kasvanut selkeästi. Muumimaailman kävijöistä on neljännes ulkomaisia, joista aasialaisia on suurin osa. – Seudullisia selkeitä vetovoimatekijöitä ovat tiuhaan uutisissa vilahtaneet Turun ratapiha-alueelle suunnitteilla oleva elämyskeskus, Kakolanmäen funikulaari sekä hotellien peruskorjaukset ja uudiskohteet. Matkailua edistävillä hankkeilla on aina välillisiä vaikutuksia niin tunnettuuteen kuin työpaikkojen syntyyn. Mikään kaupunki ei olisi Lohikosken mukaan mitään ilman matkailullisia elementtejä. – Matkailuun kannattaa panostaa, onhan se hyvinvointia edistävä vientituote! Toukokuussa Naantalin kaupungin kanssa käydyt neuvottelut varmistavat Muumimaailman kehittymisen pitkälle 2030-luvun kynnykselle. Sopimus mahdollistaa laajentamisen Kailon saaressa sekä mantereen puolella. – Meillä on oikeus perustaa Muumi-teemaisia puistoja Eurooppaan. Yhtenä hyvänä esimerkkinä, joista on ollut puhetta, on Ruotsin Karlstad. Toinen otollinen vaihtoehto löytyisi sen sijaan maamme rajojen sisäpuolelta, PohjoisSuomesta. Nähtäväksi jää eteneekö kumpikaan hanke, Lohikoski toteaa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Perjantai 23.6. Juhannusaaton juhla klo 18 Soiniemen leirikeskus. Räty, Nuotio-Niemi, Murtoperä, Ojala. Hartaus, pelejä, grillimakkaraa ja kakkukahvit. Linja-autokuljetus: Lähtö linja-autoasemalta klo 17.30 Tuulensuunkatu-MaariankatuKaivokatu-Käsityöläiskatu-Myllynkiventie-Palvelutalon kulmaAurinkotie-Kurkelankatu-Aurinkotie-Maskuntie-IsotalontieNuhjalantie-Soinistentie. Paluukuljetus tilaisuuden päätyttyä. Lauantai 24.6. Juhannuksen sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Lindberg, Murtoperä. Sunnuntai 25.6. Messu klo 10 kirkko. Räty, Nuotio-Niemi, Murtoperä. Tiistai 27.6. Pihaseurat klo 18 Pirttiluodontie 23, Naantali. Tuula ja Teuvo Aittokallion kotona. Srk:n tervehdys Jani Kairavuo, puhujana rovasti Ilkka Silvola. Mukana Päivi Lautamäki ja Matti Lempinen. Mehu- ja pullatarjoilu. Parkkitilaa rajoitetusti, auton voi jättää myös Taimon venerantaan, josta n. 10 min kävelymatka seuroihin. Keskiviikko 28.6. Mölkkyä klo 14 Kirkkopuisto. Mehu- ja keksitarjoilu. Säävaraus. Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/toiminta/lapset Ilmoittautuminen syksyllä alkavaan kirkkomuskariin on alkanut, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Myös päiväkerhoihin voi vielä ilmoittautua. Heinäkuun ajan lapsityön henkilökunta on vuosilomalla. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/varhaisnuoret http://www.naantalinseurakunta.fi/leirit www.naantalinseurakunta.fi/nuoret

JUHANNUSJUHLA

Juhannusaattona 23.6. klo 18

Soiniemen leirikeskuksessa (Soiniementie 111) Räty, Nuotio-Niemi, Murtoperä, Ojala. Ohjelmaa, pelejä, hartaus, grillimakkaraa ja kakkukahvit. Bussikuljetus: Lähtö linja-autoasemalta klo 17.30 – Tuulensuunk. – Maariank. – Kaivok. – Käsityöläisk. – Myllykivent. – Palvelutalon kulmalta – Auronkot. – Kurkelank. – Aurinkot. – Maskunt. – Isotalont. – Nuhjalant. – Soinistent. Paluukuljetus tilaisuuden päätyttyä.

SANAJUMALANPALVELUS Juhannuspäivänä 24.6. klo 10

Naantalin kirkossa. Lindberg, Murtoperä.

MESSU

Juhannuspäivänä 24.6. klo 16.30 Velkuan kirkossa. Sakari Ojanen, Murtoperä.

VETULOA 15 KPL

€

LAATIKKO (42 KPL)

25€

Tupla Maxi 50 g (13,40/kg), laatikko (12,00/kg) Kampanja voimassa 16.6.–13.7.

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

22. kesäkuuta 2017

Naantalin Merisalissa panostetaan elävään musiikkiin Naantalin Merisalissa kuullaan tänäkin kesänä elävää musiikkia. Muusikot osaavat arvostaa tunnettua keikkapaikkaa.

Ravintoloitsija Heikki Routamaa (vas.) panostaa Merisalissa elävään musiikkiin ja muusikko Markku Tuomi pitää paikan tunnelmasta.

NAANTALI. Naantalin Merisalin rakennus on valmistunut jo vuonna 1899. Tänä päivänä siinä toimii ravintola, jossa panostetaan ruoan lisäksi myös

elävään musiikkiin. Tänäkin kesänä paikan päälle saapuu useita bändejä eri genreistä. –Elävä musiikki on aina elävää musiikkia. Ihmisille pitää

tarjota niin keppiä kuin porkkanaa ja mielestäni ihmisille pitää tarjota välillä isoja, naatillisia porkkanoita. Ihmiset tykkäävät musiikista ja viettävät aikaan-

sa erilaisen musiikin parissa, ja uskon musiikin arvon korostuneen vuosi vuodelta, Naantalin Merisalin ravintoloitsija Heikki Routamaa perustelee. Merisali on vanhan kylpylän juhlasali, jossa on perinteisesti järjestetty monenlaista vapaa-ajan toimintaa, johon kuului muun muassa musiikkija teatteriesityksiä. Tänä päivänä Merisali toimii päiväsaikaan ruokaravintola muuntuen sulavasti iltaravintolaksi. Routamaa on ollut yrittäjänä Merisalissa jo lähes 30 vuoden ajan. –Merisalilla on pitkät perinteet hauskanpitopaikkana. Täällä järjestettiin Suomen ensimmäisiä diskoja, joista nuorisolehti Suosikki uutisoi laajasti. Se oli nuorille jotain uutta, mitä ei missään muualla Suomessa oltu nähty 1960-luvulla, Routamaa kertoo. Paikalliset osaajat esiin Merisalissa on vieraillut monia tunnettuja bändejä, mutta aina on ollut tilaa myös paikallisil-

le tekijöille. Vielä tänäkin päivänä Merisalissa pääsevät esiin paikalliset muusikot. –Näissä rakennuksissa elää se oma tunnelmansa. Täällä pääsee esiintymään paitsi meren äärellä, myös konkreettisesti meren päällä, Routamaa sanoo. –Merisali on ehdoton paikka päästä esiintymään. Tämä on itse asiassa valioesimerkki hyvin laadukkaasta ravintolasta, missä voi soittaa elävää musiikkia, yli 30 kertaa Merisalissa esiintynyt Markku Tuomi kehuu estoitta. Tuomen mukaan Merisalissa saadaan erinomainen tunnelma aikaan paikallistenkin osaajien toimesta, eikä aina tarvita valtakunnallisia nimiä esiintymään. –Se tunnelma syntyy yleisön, paikan ja esiintyjien kesken yhdessä, Tuomi sanoo.

teriin on jo kirjautunut kivasti keikkoja. Kesäkuun ensimmäisistä päivistä lähtien paikan päällä on käynyt esiintymässä mukava joukko erityylisiä kokoonpanoja. –Keikkakalenteri elää koko ajan ja otamme vastaan uusia bändejä, jos tulee hyviä ehdokkaita. Haluamme tarjota elämyksiä laidasta laitaan, Routamaa sanoo. Mukana on kuitenkin paljon myös entuudestaan tuttuja, kuten TinySteps ja Jukepoika, jotka tiedetään suosituiksi kokoonpanoiksi. –Olemme kuitenkin aika herkällä paikalla, sillä vastarannalla on presidentin kesäasunto ja kirkkokin tuossa naapurissa. On helpompi operoida sellaisten kanssa, jotka tuntee ennestään, ettei homma lähde missään vaiheessa lapasesta, Routamaa tuumaa.

Keikkakalenteri elää koko ajan

Kimmo Muttilainen

Merisalin kesän keikkakalen-

Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa SPR:n Caritas-ensivaste viranomaisten tukena jo 29. kesän ajan. SAARISTO. Suomen Punaisen Ristin Caritas-ensivastetoiminta aloittaa juhannuksesta elokuun alkuun jatkuvan keskeytyksettömän ensivastepäivystyksen torstaina 22.6.2017. Päivystys toteutetaan yhteistyössä Turun meripelastusyhdistyksen kanssa heidän ABSO-veneellään Airistolla ja Nauvon ympäristössä Saaristomerellä. Aluksella on välitön lähtövalmius ympäri vuorokauden yli kuuden viikon ajan 6.8.2017 asti, ja tarpeen mukaan viikonloppuisin vielä myöhemminkin elo–syyskuussa. Caritas-ensivaste toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensivasteyksikkönä yhteistyössä Länsi-Suomen Merivartioston, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, paikallisten terveyskeskusten ja sairaankuljetusyksiköiden sekä Lounais-Suomen poliisin kanssa. Alus on välittömässä lähtövalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa saaritukikohdassaan Airistolla tai muualla saaristossa. Varsinais-Suomen Hätäkeskus ja ensihoidon kenttäjohtaja sekä Meripelastuskeskus Turku tietävät aluksen sijainnin jatkuvasti. Alus toimii hätäkeskuksen tai me-

ripelastuskeskuksen hälyttämänä. Koulutettuja vapaaehtoisia Aluksen henkilökunta koostuu koulutetuista vapaaehtoisista, jotka päivystävät aluksella ilman korvausta. – Miehistöön kuuluu kaksi Punaisen Ristin ensivastepäivystäjää, joista osa on terveydenhuollon ammattilaisia (esimerkiksi ensihoitajia, lääkäreitä tai sairaanhoitajia) ja kaksi Turun meripelastusyhdistyksen meripelastajaa. Vapaaehtoiset antavat ensiapua osana ensihoitopalvelua sairaus- tai onnettomuustilanteissa. Caritastoiminnan palvelut ovat aina autetulle ilmaisia. Caritas-ensivaste on hyvä esimerkki sekä järjestöjen välisestä että kolmannen sektorin ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi, kertoo SPR Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tommi Virtanen. Kesän 2016 seitsemän viikon päivystyskaudella Caritasensivaste hälytettiin 25 kiireelliseen ensivastetehtävään, 22 meripelastustehtävään ja 10 muuhun tehtävään. Yhteen-

Vapaaehtoinen SPR:n Caritas-ensivaste on toiminut viranomaisten tukena jo 29. kesän ajan. Kuva: Elina Lavonen.

sä päivystyskauden aikana yli 100 henkilöä sai apua vapaaehtoisilta. Kolmas sektori turvallisuuden edistäjänä saaristossa SPR ja SMPS yhteistyöllä Suomen Punainen Risti on vuodesta 1989 toteuttanut en-

sivaste-, ensiapu- ja terveyden edistämistoimintaa Saaristomerellä ja Turunmaan saaristossa. Kesään 2013 asti toiminta toteutettiin Punaisen Ristin omalla Caritas-palveluveneellä, ja kesästä 2014 alkaen yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa Turun Meripelastusyhdistyksen pelastusvene Absolla.

Caritas-toiminta on vuosien kuluessa lunastanut vankan aseman viranomaisten tukena sekä saariston asukkaiden että saaristossa veneillä tai muutoin vierailevien keskuudessa. Toimintamuodot ja toiminnan painopiste ovat vuosien kuluessa muuttuneet terveyden edistämisestä hälytysensivastetoimintaan. Caritas-toimintaan

osallistuu Punaisen Ristin vapaaehtoisia koko Suomen alueelta, vapaaehtoisista puolet on terveydenhuollon ammattilaisia. Suuri osa vapaaehtoisista on kouluttautunut sekä meripelastustoimintaan että ensivastetoimintaan. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

22. kesäkuuta 2017

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Kanuunalaukaus raottaa Raision Nappulaliigan 50-vuotistaivalta Raision Nappulaliigan toiminta alkoi puoli vuosisataa sitten Ihalan kentällä. Vuonna 2013 uusittu Ihalan tekonurmi on tarjonnut entistä paremmat olosuhteet kaiken aikaa kasvavalle nappulajalkapallolle. Tällä vuosikymmenellä sarjoihin on osallistunut keskimäärin 500 pelaajaa vuosittain. RAISIO. Raision Nappulaliigan (RaNL) 50-vuotisjuhlissa 26.5. julkistettu historiikki kantaa nimeä Kanuunalaukaus. Teoksen kirjoittanut raisiolainen kotiseutuaktiivi Altti Koivisto valitsi kanteen kuvan Ihalan kentällä kikkailevasta Lasse Porsangerista. Kanuunalaukaukseksi potkutyylin nimennyt Koivisto kertoo kuvan taustoista: – Kuvassa on omaa ikäluokkaani edustava Porsanger Raision Nappulaliigan edustusjoukkueen ensimmäisessä ottelussa, joka käytiin seuran perustamisvuoden 1967 kesällä Raunistulan nappulaliigajoukkuetta vastaan. RaNL:n perustava kokous pidettiin 6.6.1967 Raision Säästöpankin kerhohuoneessa. – Ennen seuran perustamista Raisiossa ei ollut alle 11-vuotiaille mahdollisuutta jalkapallon harrastamiseen ohjatusti. Alun perin nappulafutis lähti liikkeelle Helsingin Käpylästä, johon perustettiin syksyllä 1957 nappulapalloilujaosto. Siitä kahden vuoden päästä näki päivänvalon Suomen Nappulaliigaliitto. Raisiolaisen nappulapalloilun isää Pauli Leppästä innoitti erityisesti vuonna 1965 perustettu Turun Nappulaliiga. Toisena perustajajäsenenä oli silloisen kauppalan urheiluohjaaja Seppo Lankinen, Koivisto sanoo. Noin 15 kertaa järjestetty RaNL:n jalkapallon Kevätturnaus, joka pelattiin 27.5. Kerttulan kentällä, kantaa tästä eteenpäin nimeä Pauli Leppäsen turnaus. Perusasiat pysyvät, vaikka toiminta kehittyy Seuran puheenjohtajana vuodesta 2010 lähtien toimineen Juha Oksasen mukaan niin paljon kun on toiminta muut-

tunutkin vuosikymmenien aikana, jotain tärkeää on myös pysynyt ennallaan. – Vaikka jalkapallo jo nappulasarjoissa on tänä päivänä välineurheilua, ja sekä pelaajien että valmentajien taso on aivan eri luokkaa kuin aiemmin, perusasiat pitävät. Niitä ovat yhteisöllisyys, koko perheen osallistuminen seuratoimintaan ja se terve ylpeydentunne, jota oman seuran paidassa edustaminen teettää, Oksanen iloitsee. Seuratoiminta on kokenut vuosikymmenten aikana huomattavan laajentumisen samaan aikaan maaseutupitäjästä kauppalaksi ja aina kaupungiksi kasvaneen Raision kanssa. – Ensimmäiseen nappulasarjaan lähdettiin yhdellä ikäluokalla, kuudella joukkueella ja noin 80 pelaajalla. Tänä päivänä ikäryhmiä on kuusi ja 400–500 pelaajaa, Oksanen vertailee. – Kasvualusta nappulaliigan aloittamiselle oli otollinen, sillä 60-luku oli Raisiossa räjähdysmäisen kasvun aikaa ja kaikenikäisten, erityisesti lapsiperheiden, muuttoaalto oli valtava, Oksanen lisää. Oksanen pelasi itse nappulaliigassa vuosina 1969–72. Sen jälkeen hän on toiminut niin apuvalmentajana kuin johtokunnan jäsenenäkin. 1980-luvun alkupuolella nappulasarjoja oli jo kolmelle ikäryhmälle, ja perustettiinpa silloin myös Raision Nappulaliigan historian ensimmäiset tyttö- ja sekajoukkueet. Vuonna 1990 toiminta laajeni entisestään, kun Ruskon nappulaliigajoukkue liittyi Raision Nappulaliigasarjaan. Menestystä ja ylpeydenaiheita Raision Nappulaliiga on kas-

Jatkumoa kanuunalle: Raision Nappulaliigan historiikin kynäillyt Altti Koivisto (vas.) ja teoksen kansikuvassa esiinty-vän Lasse Porsangerin kanuunalaukausta mukaileva seuran puheenjohtaja Juha Oksanen. Kuva: Ragip Önsoy.

vattanut mm. kaksi olympiaurheilijaa, kilpauimari Jarno Pihlavan ja jääkiekkoilija AkiPetteri Bergin sekä useita maajoukkue-edustuksiin yltäneitä urheilijoita. – Nykyään Rovaniemen Palloseurassa Veikkausliigaa pelaava Juuso Hämäläinen on edennyt jalkapalloilijana pisimmälle RaNL:n kasvateista. Hänen tiensä vei jo aikaisessa vaiheessa Turun Interiin, osaksi siitä syystä, että Raisio Futis (RaiFu) ei ollut silloin vielä sellaisessa iskussa mitä se on nykyisin, Oksanen pohtii. Koivisto ja Oksanen luettelevat seuran menestyksekkäimmiksi hetkiksi edustusjoukkueen selviytymisen SM-lopputurnaukseen vuonna 1968 sekä Nappula Cupin lop-

Raision Nappulaliigan historian upein saavutus on ollut Nappula Cupin mestaruus vuonna 1998. Kuvassa mestarijouk-kue Ihalan kentällä muutama päivä turnauksen jälkeen. Kuva: Liisa Mäkelän kokoelma.

puturnausmestaruuden vuonna 1998. – Vuoden 1968 lopputurnauksessa vasta toista kautta pelannut nappulaliigamme voitti ennakkosuosikki TPS:n maalein 2–1, ja pääsi mittelemään arvokisamitaleista Lahteen 16 maamme parhaan joukkueen joukossa. Pudasjärvellä vuonna 1998 nappulamme sen sijaan ylsivät Nappula Cupin mestaruuteen voittamalla Turun Nappulaliigan maalein 3–2. – Suurin menestys on kyllä ollut puoli vuosisataa kestänyt seurahistoria! Paikallishistoriaa 50 vuoden ajalta Paitsi seurahistoriaa, RaNL:n historiikki sisältää paljon kiinnostavaa yleistietoa paikallis-

historiasta kylineen ja asukkaineen. – Teos herättää muistoja myös heissä, joilla ei ole henkilökohtaista suhdetta seuratoimintaan, mutta jotka ovat kiinnostuneita Raision historiasta, Oksanen toteaa. Historiikkia myydään Raision kirjastotalon yhteispalvelupisteessä. – Tuotto ohjataan kokonaisuudessaan nappulaliigan toimintaan sekä tarvehankintoihin; palloihin, pumppuihin ja palkintoihin, Oksanen sanoo. Yhteensulautuminen RaiFun kanssa Raision Nappulaliiga on eräs maamme viimeisistä itsenäisistä nappulaliigoista vielä hetken aikaa: Ajan myötä moni-

en kuntien nappulaliigaseurat ovat sulautuneet osaksi toisia samassa kunnassa toimivia jalkapalloseuroja. – Näin tulee tapahtumaan Raisiossakin, kun nappulaliiga jatkaa toimintaa omana jaostonaan RaiFussa. Sulautumiseen on valmistauduttu jo hyvän aikaa yhteistyökuvioiden, kuten valmentajavaihdon, merkeissä, Oksanen selventää. – RaNL:n rooli on tarjota pääosin kesäkaudella edullista lähiliikuntaa 5–11-vuotiaille. Nappulaliiga myös suosittaa RaiFua niille harrastajille, joiden toiveissa on kehittyä ja jatkaa jalkapallouraansa, jatkaa Oksanen. Katariina Mäkinen-Önsoy

Raision Nappulaliigan edustusjoukkueen ensimmäinen ottelu Raunistulan nappulaliigajoukkuetta vastaan pelattiin Iha-lan kentällä kesällä 1967. Kuva: Pauli Leppäsen kokoelma.

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

22. kesäkuuta 2017

Tavallista parempaa

Hela- Juhannusta!

Palvelemme pe 23.6. 7-16 la 24.6. 10-18 su 25.6. 10-21

TORSTAIN VIETTOON

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 22.-25.6 JOLLEI TOISIN MAINITA

ATRIA VILJAPORSAAN -24 KABANOSSI % FLORIDA GRILLIMAKKARAT ILMAN KORTTIA FILEEPIHVIT NATURELL TAI MESTARIN

ATRIA VILJAPORSAAN

FILEELANKKU

3 5 9 95 90 49 29 19 3 49 95 1Hela13 00 99 00 6TORSTAIN 6 24

360-400 G (3,75-4,17 KG)

1,99 PKT

600-1000 G (5,95-9,92) KG)

2 PKT RAJ. 2 ERÄÄ/TAL.

rin

Lihamesta

NAUDAN SISÄFILEE

MEIJERIVOI

RAAKAMAKKARAT

GRILLIWURST JA PEKONIWURSTI 240-280 G

ERÄ TUORE LOHIFILEE KG

500 G (2,98/KG) NORMAALISUOLAINEN RAJOITUS: 2 PKT/TALOUS

A-LEIKATTU, VAKUUMI, NORJA RAJOITUS: 2 FILETTÄ/TALOUS

KULTA KATRIINA KAHVIT

COCA-COLA JA FANTA

ILMAN KORTTIA 3,39 PKT,

SIS. PANTIT 1,80, ILMAN KORTTIA 4,89 PKT

450-500G (6,00-6,67 KG)

-11 %

PKT

VIRVOITUSJUOMAT 0,33 L (1,06 L)

24x0,33 L (2,70 L), SIS. PANTIT 3,60

VOIMASSA 1.5.VOIMASSA ALK. TARJOUKSET TO-SU 25.-28.5. ELLEI TOISIN MAINITA

RAJ. 1 ERÄ/TAL

99 VIETTOON 1.- 1 KPL

400 G (4,98 KG) HOLLANTI

2 1.- 500

VIENNETTA MOZZARELLA

125 G (10,00JÄÄTELÖKAKUT KG)

650 ML (1,54/L) YKSITTÄIN 1,59 RAJOITUS: 2 KPL/TALOUS

PKT

KPL

-58%

170 G (14,71 KG) IlmanKPL korttia 2,39 kpl (3,68/l) YKSITTÄIN 2,59

KPL

GRILLIMAKKARAT JA WURSTIT

31 99 499 00 100

99 MEHUJUOMAT 2 1L 50

200-400 G (4,38-8,75/KG)

KIRSIKKA ERÄ

500 G (3,98 KG) KREIKKA

KARKKIKATU

IRTOMAKEISET RAJ. 2 KG/TAL.

MARABOU

SUKLAALEVYT

24-PACK

ATRIA WILHELM 6-pack

RAJ. 2 ERÄ/TAL

250 G (4,00/KG) RAJOITUS: 3 KPL/TALOUS

AURAJUUSTO

KARHU III-OLUT

-47 %

PKT

OLTERMANNI

ARLA

SAARIOISTEN

TAKUUMUREAT

(12,46-14,54 KG)

ARLA

VALIO

NAUDAN ENTERCOTE PIHVIT

KOKONAISENA

GRILLISIENI

(8,83 KG)

ATRIA TAKUUMUREA

VALIO

N.850 G

VITAL

PKTL) (EI PALAUTUSJUOMA) (1,33 YKSITTÄIN 1,85 PRK

yksittäin 1,99-2,45 pkt (5,69-12,25/kg)

A.LE COQ JA OLVI

SIIDERIT

-11 %

MINIVESIMELONI 6 x 0,33 L (4,06 L) SIS. PANTIT 0,90

KOKONAISENA, ESPANJA

180-200 G (8,33-9,26 KG) YKSITTÄIN 2,09-2,35 KPL

KPL

ILMAN KORTTIA 9,96/6-PACK

OLVI

VISHY

12 x 0,33 L (1,20 L) SIS. PANTIT 1,20

4 94 8 95 5

Voudinkatu 5, 21200 RAISIO

Tavallista parempi ruokakauppa Tavallista parempi ruokakauppa puh. 02 436 4600 Ä ER Tavallista parempi ruokakauppa RAISIO CENTER

MEIJERIVOI

500 G (2,98/KG) NORMAALISUOLAINEN

TUORE LOHIFILEE A-LEIKATTU, VAKUUMI, NORJA

00 3

PRK

PKT

VOIMASSA 4.5.ALK.

12-PACK

TURUN

SEUTUSANOMAT

22. kesäkuuta 2017

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Raision Tilkkureiden näyttelyssä yhdistyy uusi ja vanha NAANTALIN JUHANNUSAATTO 23.6. 18.00 Lipunnosto, juhannuspuhe ja kansantanssia Kirkkopuistossa 21–24 Juhannustanssit Kuparivuoren soittolavalla, Rakkaudenpolku 22.00 Hulahula Suomi Kuparivuorella Tule mukaan kaikkien aikojen juhannustanssiin tekemään maailmanennätystä! 23.00 Juhannuskokko syttyy (säävaraus) #hulahulasuomi #suomi100naantalissa

Raision Tilkkurit ry:n Marketta Lahtinen (vas.), Kaarina Lehikoinen, Helena Viitanen ja Airi Kousa esittelevät Raision kirjastotalon Aulagalleriassa 29.6. asti esillä olevaa tilkkunäyttelyä. Mukana myös Saana Puistovaara (edessä), joka on isoäitinsä Kaarinan tapaan kiinnostunut tilkkutöiden teosta. Kuvat: Ragip Önsoy.

Raision Tilkkurit ry viettää ensi vuonna 20-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi maaliskuisia Valtakunnallisia tilkkupäiviä juhlitaan isosti Raisiossa. Tänä kesänä yhdistyksen tilkkutöitä voi ihailla Raision kirjaston Aulagalleriassa sekä Festival of Quilts -tapahtumassa, Englannin Birminghamissa. RAISIO. Ensi vuonna vietettäviin 20-vuotisjuhliinsa valmistautuva Raision Tilkkurit ry on pystyttänyt tilkkutöiden näyttelyn Raision kirjastotalon Aulagalleriaan. Suomi 100 -juhlavuoden teemoissa se vietti myös QuIP-Day Kansainvälinen Tilkkutyöpäivää viime lauantaina Kauppakeskus Myllyssä. Raision Tilkkureiden puheenjohtaja Helena Viitasen

mukaan yhdistys perustettiin vuonna 1998 tilkkutyöbuumin aikaan. – Tänä päivänä kun käsitöiden arvostus on noussut jälleen, me pyrimme pitämään tilkkutöiden monipuolisuutta pinnalla. Aulagalleriassa on esillä töitä kaiken kaikkiaan 13 jäseneltämme, ja kuten arvata saattaa, tyylejä ja tekniikoita löytyy vähintäänkin yhtä monia kuin tekijöitäkin, Viitanen

kertoo hymyillen. Uutta ja kierrätettyä Alun perin tilkkuharrastus sai alkunsa tekstiilijätteen kierrätyksestä, mutta tänä päivänä tilkkutöihin käytetään yhä enemmän myös uusia kankaita. – Varsinkin näyttelytöihin sekä sellaisiin, joiden tulee kestää käytössä, käytetään usein uusia kangastilkkuja. Tässäkin näyttelyssä on molempia; uusista kangastilkuista valmistettuja tauluja, seinävaatteita, huiveja, avaimenperiä ja laukkuja sekä esimerkiksi vanhoista pitseistä tehtyjä tyynyliinoja, Helena Viitanen sanoo. – Näyttely tarjoilee kyllä hauskoja ideoita vanhojen vaatekappaleiden tai tekstiilijätteen hyödyntämiseen: Jäsenemme Kaija Holmberg on tehnyt yleensä roskiin joutavista kankaiden hulpioista kassin. Rannalla-nimiseen työhön olen sen sijaan hyödyntänyt lapsieni vanhoja kesämekkoja, lisää Viitanen. Kansainvälisiä kontakteja

Raision Tilkkurien Eija Niemisen Amerikan malliin -tilkkutyö koostuu tilkkublokeista. Keskellä on perinteistä tilkkutekniikkaa edustava ”hirsimökki”, jonka keskimmäinen punainen tilkku esittää tulisijaa, ja sivulla olevat vaalea ja tumma kangassuikale mökin ikkunallista ja ikkunatonta seinää.

Harrastuksesta tekee kiintoisan juuri materiaalien ja tekniikoiden monipuolisuus sekä yhdistystoiminnan mukanaan tuomat sosiaaliset kontaktit niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. – Kiltatoiminta on vilkasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tilkkutyönäyttelyt vievät eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Englanninkielen perusteillakin pärjää, kun käsitöiden kieli on yhteinen, iloitsee Viitanen. Seuraavaksi Raision Tilkkurien jäseniä, jotka edustavat myös kansallisesti toimivaa

Tilkkuyhdistys Finn Quiltia, lähtee Festival of Quilts -tapahtumaan Englannin Birminghamiin. – Festivaaleille, jotka järjestetään tänä vuonna ajalla 10.– 13.8., on useana vuonna valittu esille Raision Tilkkurien tilkkutöitä. Tänä vuonna sinne lähtee Suomi 100 -teemainen työni, Raision Tilkkurien tiedottaja Marketta Lahtinen toteaa. Elokuussa Raision Tilkkurien jäseniä jalkautuu myös Raisio-päiville 25.–27.8. sekä yhdistystapaamiseen. Lisäksi yhdistys on valmistanut vuosittain nuppupeittoja Tyksin keskolaan sekä vaihtelevia tilkkutöitä paikallisiin päiväkoteihin. Juhlavuosi näyttäytyy isosti Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Raision Tilkkurit ry viettää juhlavuottaan 17.–18.3.2018 Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n Valtakunnallisilla tilkkupäivillä. Tilkkupäivien järjestäjinä yhteistyössä Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n kanssa toimivat Raision Tilkkurit, quiltZakke Paraisilta ja Piikkiön Pilkkutilkut. – Tilkkupäivät pidetään Raisiossa Vaisaaren koululla ja näyttelyitä tulee silloin myös Raision kirjastotalolle ja Raision kaupungintalon näyttelyparvelle, Marketta Lahtinen jatkaa. Raision Tilkkureiden jäsenten tilkkutöitä vuodesta 1999 tähän päivään esittelevään tilkkutyönäyttelyyn ehtii tutustua Raision kirjastotalon Aulagalleriassa vielä 29. kesäkuuta asti. Katariina Mäkinen-Önsoy

www.turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 22 480 kpl. Lisäksi telinejakelussa on n. 3 300 kpl. Postinumero Toimipaikka

21100 21110 21120 21130 21140 21150 21160 21180 21195 21200 21210 21220 21230 21240 21250 21260 21280 20321

Taloudet

NAANTALI 3395 NAANTALI 2844 RAISIO 680 POIKKO 276 RYMÄTTYLÄ 565 RÖÖLÄ 147 MERIMASKU 652 LIVONSAARI 97 VELKUA 93 RAISIO 5998 RAISIO 1026 RAISIO 646 LEMU 721 ASKAINEN 393 MASKU 2581 RAISIO 1402 RAISIO 964 KUNINKOJA (oma jakaja) 620

KESÄN KALAREISSUJEN PARAS KALAKAVERI! Katso kalankäsittelyvideo www.ricu.ﬁ!

29,90

VA! KELLU

Suomustuspinta

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Suomalainen laatutuote • www.ricutuotteet.ﬁ

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

Yritysuutiset

länsi

22. kesäkuuta 2017

Uintikeskus Ulpukassa vietettiin kakskymppisiä Uintikeskus Ulpukan syntymäpäivät pitivät sisällään muun muassa 100 x 100 metrin leikkimielisen viestin. Lapsia kiinnosti Wibit-temppurata. RAISIO. Uintikeskus Ulpukka vietti 20-vuotissyntymäpäiviään viime viikon torstaina 15.6. Merkkipäivän kunniaksi uintikeskukseen oli kaikille vapaa pääsy ja halukkaille oli tarjolla kahvia ja mehua. Kaikille lapsille annettiin poislähtiessä vielä merkkipäivästä muistuttava ilmapallo. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ulpukassa järjestettiin yhteistyössä Raision Urheilijoiden kanssa 100 x 100 metrin viesti, johon kaikki halukkaat saivat osallistua. Viestiin otettiin kaikkiaan 100 uimaria, joista jokainen ui 100 metriä itsenäisyyden kunniaksi. Mistään vakavaluontoisesta kilpailusta ei ollut kyse, sillä kenenkään aikoja ei otettu. Jokainen sai uida matkan ajallaan ja tyylillään. –Kaikille osallistujille oli varattu palkinnoksi upea uimalakki. Avausosuuden ui

Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen, joka toimii RaisU:ssa myös uintivalmentajana. Päätösosuus oli varattu Jarmo Rosamalle, joka muistetaan Ulpukan pitkäaikaisena esimiehenä, Uintikeskus Ulpukan nykyinen esimies Merja Mäkipää kertoo. Viestiuintia enemmän lapsia kiinnosti Wibit-rata, jonka avulla Ulpukassa päästiin merkkipäivän aikana nauttimaan vesihuivipuiston tunnelmasta. Paineita remontille Ulpukka on pystynyt tarjoamaan koko olemassaolonsa ajan lapsille uimakoulutoimintaa. Tänäkin vuonna Ulpukassa on järjestetty uimakouluja ja -leirejä. –Ulpukassa on pystytty pitämään toiminnot ennallaan, ja toki toimintaa on pyritty

koko ajan kehittämään, vuodesta 1999 lähtien Ulpukassa työskennellyt Piia Korpinen sanoo. Ulpukan henkilökunnalta löytyy toiveita liikuntapaikan peruskorjaamiseen. –Varmasti toiveita peruskorjaamiseen löytyy myös asiakkaidenkin puolelta, mutta kaupungin rajoitteet rahassa vaikuttavat sen toteutumiseen. Aiemmin meillä oli ideana saada ulkoallas ja laajentaa kuntosaleja. Lisäksi pukukaapit alkavat olla tiensä päässä, Mäkipää sanoo. Ulpukan väki myöntää, että tänä päivänä on haasteita saada lapsia kiinnostumaan uimisesta ja vesiurheilusta. –Kyllä uinti lapsia jonkin verran kiinnostaa, mutta innostus on myös vähentynyt näiden vuosien aikana. Tilalle on tullut paljon muuta, kuten tietokonepelejä, Korpinen toteaa. Samaan hengenvetoon toivotaan, että innostus uintia kohtaan palautuisi. –Tähän saakka monet uimahallit ovat olleet sortsikieltoisia halleja, mutta nyt siitä kiellos-

Wibit-radalle pääsyä odotettiin innolla.

ta ollaan luopumassa monessa paikassa ja sitä kautta teinejä saadaan varmasti takaisin uimahalleihin. Varsinais-Suomen uimahalleissakin harkitaan kiellon poistamista, Korpinen sanoo. Kimmo Muttilainen Merja Mäkipää (vas.) ja Piia Korpinen.

Kekäle avaa syksyllä Myllyssä Toffe´s vietti avajaisiaan Naantalissa

Kauppakeskuksen muotikatu täydentyy, kun vaatekauppa Kekäle rantautuu Kauppakeskus Myllyyn syksyllä. Noin 1100 neliöinen myymälä sijoittuu kauppakeskuksen toiseen kerrokseen.

Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle ja Myllyn toimitusjohtaja Kati Kivimäki.

RAISIO. Vaatekauppaan erikoistunut Kekäle avaa ensi syksynä ensimmäisen myymälänsä Varsinais-Suomessa, kun kauppakeskus Myllyssä avataan pinta-alaltaan noin 1100 neliömetrin suuruinen myymälä. – Haemme kasvua Suomen suurimmista kaupungeista ja Mylly valikoitui toimivana kauppapaikkana. Myllystä löytyi meille juuri sopiva liiketila, joten päätös uuden liikkeen avaamisesta oli helppo tehdä, kertoo Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle. Kotimaisen, perheomisteisen Kekäle-ketjun liikevaihto on noin 22 miljoonaa euroa ja

se työllistää yhteensä noin 200 työntekijää. Myllyn myymälä työllistää noin 15 kaupan alan ammattilaista, joiden rekrytointi on jo aloitettu. Huippubrändejä ja henkilökohtaista asiakaspalvelua Kekäleen valikoimasta löytyy yli sata kotimaista ja kansainvälistä huippumerkkiä naisille, miehille ja nuorille. – Merkkivalikoimamme on koottu kotimaisista ja kansainvälisistä huippumerkeistä huolella asiakkaillemme sopivaksi. Henkilökohtaisella asiakaspalvelulla löydämme merkeistä jokaiselle asiakkaalle sopivimmat asukokonaisuudet ja autamme

heitä löytämään pukeutumisen ilon, Kekäke kertoo. – Kekäleen ja useiden muiden uusien toimijoiden tulo Myllyyn osoittaa sen, että Mylly on alueen kiinnostavin kauppapaikka, jonka vetovoima pysyy ja paranee. Olemme erittäin tyytyväisiä asiakasmäärän kasvuun, se on ylittänyt tavoitteemme. Mylly on profiloitunut, ei vain Turun seutukunnan vaan koko maakunnan kauppakeskukseksi, joka on perheiden ykkösvalinta, iloitsee Kauppakeskus Myllyn toimitusjohtaja Kati Kivimäki. TSS

NAANTALI. Torstaina 15. kesäkuuta vietettiin Naantalissa Sports Bar & Diner Toffe’sin virallisia avajaisia. Yrittäjäkumppanuksina Toffe’sin takaa löytyvät Cosma Öström ja Henri Laine. Ravintolapäällikkö Jarkko Koskisen lisäksi keittiössä ja salin puolella työskentelee kolme työntekijää. Logossa komeilee paikan omistajaksi nimetty Toffe, joka on Öströmin Rhodesiankoirarotua edustava lemmikki. Ensimmäistä kertaa rennon urheilullinen ravintola avautui entisen VG Playersin tiloihin toukokuun alussa. – Ideana oli päästä seuraamaan jääkiekon MM-kisoja Toffe’sin screeneiltä, ja sehän onnistui, Koskinen sanoo. Koskisella on taustallaan pitkä ura ravintola-alalla, josta ison osan hän on tehnyt Naantalissa. – Kalatrapista aloitin, jonka jälkeen olen muun muassa työskennellyt Chateaussa ja Taimon krouvissa. Eli Naantali on hyvinkin tuttu ympäristö. Täyden remontin läpi käyneessä tilassa on mahdollisuus nauttia pitsoista, burgereista ja wings-aterioista virvokkeiden kera. Helsinkiläisistä ravintoloista tuttu Henri Lyback on suunnitellut Toffen menun ja reseptit. Toffe’silla on myös pe-

Cosma Öström Toffe’sin omistajaksi luonnehditun Toffe-koiransa kanssa avajaisissa 15.6. Kuva: Kirsi Laine Photography.

rinteinen Naantalin paras pasta -resepti käytössään. – Olemme pyrkineet sisustuksessa ja ilmapiirissä tyylikkyyteen, rauhallisuuteen ja urheilullisuuteen. Ja mikä tärkeintä, kaikki ruoat valmistetaan paikan päällä itse, Koskinen esittelee. – Tällä paikalla on sijainnut urheilubaari Koivulan Matin ajoista alkaen. Koivulalta Players Pubin ostaneet Lea ja Esa jatkoivat myös pitkään samalla linjalla. Noilta ajoilta on jätetty listoille myös muutama pitsavaihtoehto, muuten menu on uusittu paikan teemaa mukaillen koiranimillä, jatkaa Koskinen. Lähituotteita suosivassa Toffe’sissa luomuvehnäjau-

hot tulevat Rymättylän Liitolan Myllystä ja nimikko-oluet Salosta. – Mathildedalin kyläpanimossa, Salossa, on niin ikään toukokuusta alkaen pantu Toffe’sin nimikko-oluita, sekä vaaleaa että tummaa, Cosma Öström kertoo. Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

22. kesäkuuta 2017

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Pekka Kuosmanen on Varsinais-Suomen paras tarinankertoja Tarinankertomisella on pitkät perinteet, joita vaalii valtakunnallinen Suomen Elämäntarinayhdistys järjestämällä vuotuisia tarinnankerronnan SM-kilpailuja. Turun seudulta tämänvuotiseen loppukilpailuun matkaa sauvolainen Pekka Kuosmanen. TARINAT. Pekka Kuosmasen elämä koki vuosia sitten melkoisen täyskäännöksen, kun vakava sairaus pysäytti työikäisen miehen täysin. Lääkäri ei antanut jatkaa vanhassa ammatissa ja edessä oli uuden ammatin etsiminen. Kuosmanen oli jo aiemmin kirjoittanut novelleja, joista hän päätti 20 vuotta sitten julkaista kokopitkän romaanin. Sen jälkeen hän kirjoitti vielä toisen romaanin liittyen omakohtaisiin kokemuksiinsa sairaudestaan. – Ei se mikään varsinainen sairaskertomus ollut. Siinä mies käy läpi sen, miten hän kokee, kun tietyt asiat eivät toimikaan kuten aiemmin. Kiinnostus kirjoittamiseen juontaa jo kouluajoille, sillä tykkäsin jo silloin kirjoittaa, Kuosmanen kertoo. Kirjoittamisesta kehkeytyi paitsi ammatti myös terapiamuoto. Idea tarinankerronnasta on itänyt miehen ajatuksissa jo pidempään. – Olen käynyt lomareissuillani pariinkin otteeseen katsomassa tarinankerronnan SMkisoja. Parempi puoliskokin patisti osallistumaan, kun hän tiesi minun miettineen asiaa,

Kuosmanen sanoo. Pohjanmaan poikia Kuosmanen on lähtöisin Pohjanmaalta ja vieläpä sattumoisin Kärsämäeltä eli samasta kunnasta, missä vuosittain järjestetään tarinankertomisen suomenmestaruuskilpailut. Tänä keväänä Kuosmanen osallistui Turun Aboa Vetus & Ars Novassa järjestettyyn aluekilpailuun, jonka voittajaksi hän selviytyi. Aluekilpailuja on ympäri Suomea ja Ruotsin Eskilstunasta saapuu myös voittaja heinäkuun puolivälissä järjestettävään SM-loppukilpailuun. Jokaisella kilpailijalla on loppukilpailussa seitsemän minuuttia aikaa kertoa oma tarinansa. Tuomaristo arvioi tarinan ja ajan ylittämisestä saa miinuspisteitä. Kuosmanen kertoi nuoruusmuistonsa 1960-luvulta, kun saattokeikka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. – Lähdemme kaverini kanssa heittämään tyttöä kotiin ja autossamme on vähän bensaa ja sitten siinä matkan varrella sattuu erilaisia kommelluksia,

Kuosmanen sanoo. Yksi Kuosmasen kielellisen ilmaisun kehityksen kannalta ratkaiseva asia on ollut se, että hän sanoo huomanneensa vasta vuosikymmeniä myöhemmin kuinka kielellisesti rikkaassa ympäristössä hän on saanut elää ja kasvaa. – Sain kuulla vuosikymmeniä sitten, että Kärsämäellä sijaitsee Suomen toiseksi suurin yhtenäinen rintamamieskylä. 84 torppaa on rakennettu keskelle kylmää korpea ja siellä oli laajalta alueelta porukkaa. Siellä pääsi kuulemaan erilaisia murteita, sillä ihmisiä oli paitsi Pohjanmaalta myös esimerkiksi Savosta. Yksi pariskunta oli sellainen, jossa vaimo oli inkerinsuomalainen ja mies Kirkkonummelta, ja hän puhui Pelle-perkkeles rannikkoruotsalaiseen tapaan, Kuosmanen kertoo. Kuosmanen sanoo perinteiseen suomalaiseen tyyliin lähtevänsä SM-loppukilpailuun tekemään parastaan ja katsomaan mihin sijoitukseen suoritus riittää. Paineita hän ei ota kantaakseen. Kimmo Muttilainen

Pekka Kuosmanen voitti Varsinais-Suomen tarinankerronnan aluekilpailun. Nyt hän matkaa Kärsämäelle, vanhaan kotipitäjäänsä, SM-loppukilpailuun.

Ilkka Kärki taitaa huumorin vakavalla naamalla Runoteos: Koirat muistavat ikävät ihmiset Tekijä: Ilkka Kärki, Naantali Painopaikka: Killin kopio, Raisio Galax, toukokuu 2017 RUNOT. Naantalilaisen Ilkka Kärjen uusin omakustannerunokokoelma Koirat muistavat ikävät ihmiset on kerronnallisesti pohdiskeleva, samalla ajankohtainen ja ajaton sekä täynnä hersyvää huumoria. Toukokuun lopulla painosta valmistuneen teoksen nimikkorunossa harmina on tämän päivän ihmisen yleisin stressitekijä: kiire. Kärjen monimerkitykselliset säkeet sisältävät syvemmän sanoman kuin mitä olisi alun perin uskaltanut kuvitellakaan – on tärkeää pysähtyä, vaikka sitten silittämään koiraa. – Runojeni aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja vaikutteita olen saattanut ammentaa ihan mistä vaan. Mukana on omakohtaisesti koettuja asioita – sekä tietysti paljon fiktiota. Kymmenennen kokoelmani sävy on muuttunut inhorealismista romanttisempaan suuntaan, Kärki toteaa. Naantalissa 20 vuotta asunut Kärki huomaa kotiseuturak-

kauden voimistuvan iän myötä. – Toki kotikaupunki toimii aina inspiraation lähteenä jollain tasolla, vaikka se ei aina kirjoituksissa kuuluisikaan. Alkuun Kärki painatti kokoelmaa 30 kappaleen verran. Lisää hän hankkii tarpeen mukaan. – Kiinnostuneet voivat kysellä teosta minulta, kertoo Kärki. Koirat muistavat ikävät ihmiset -runokokoelma sisältää Kärjen kynäilyjä kahdelta viime vuodelta. – Tämän kokoelman sisällön kanssa olin ehkä kriittisin ikinä: karsin hurjasti tekstejä pois, ja jäljelle jäi 35 runoa. Kärki torppaa ajatuksen siitä, että luovalle kirjoitustyölle ei olisi enää kysyntää perinteisessä painetussa muodossa. Hän on muutamaan otteeseen miettinyt runokokoelman julkaisemista sähköisenä, mutta aina päätynyt perinteiseen painettuun kirjaseen. – Kyllä runous myy, kunhan saa nimeä. Täytyy myös löytyä uskallusta puhua aiheista, joista yleensä vaietaan. 30-vuotisen runoharrastukseni aikana sitä on huomannut olevansa kirjoituspaperilla alastomimmillaan, Kärki sanoo.

Naantalilaisen Ilkka Kärjen tuorein runokokoelma Koirat muistavat ikävät ihmiset on täynnä ajankohtaisia ja ajattomia pohdintoja sekä hauskoja riimejä vakavalla naamalla.

Matkimaan Kärki ei lähde, mutta vaikutteita tulee helposti otettua. – Luen paljon runokirjalli-

suutta. Arto Mellerin Finlandia-palkinnon voittanut runokokoelma Elävien kirjoissa on ehkä eniten vaikuttanut ja

avannut mieltä ”ai näinkin voi tehdä” -ajatuksilla. Viimeisin löytöni on Gregory Corson Kauan eläköön ihminen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

22. kesäkuuta 2017

n Menovinkit

Naantalin Lastenjuhla houkutteli kirkkopuiston täyteen ihmisiä

MASKU To 29.6. asti Maskun museon näyttelytilassa: Liveä! Pekka Karenmaan musakuvia vuosien varrelta. 27.8. asti Maskun museon näyttelytilassa: Puhelimia viimeisen sadan vuoden ajalta näyttelytilan vitriineissä. Pekka Karenmaan kokoelma. 27.8. asti Maskun museon näyttelytilassa, Museon tuvassa: Masku-Seuran kokoama kestikievarin ruokapöytä -näyttely. NAANTALI 25.6. asti Armonlaakso – 60 + kaksi kuvaa, Päivi HoviWasastjernan pastelli- ja öljymaalauksia sekä valokuvakollaaseja, Naantalin taidehuone, Mannerheiminkatu 5 Perjantaisin 31.8. klo 18–20 voi tutustua Kultarannan puutarhaan omatoimisesti ilman pääsymaksua NOUSIAINEN Keskiviikkoisin klo 18.00 Pyöräilyilta, lähdöt Nousiaisten Henrikin koulun pihalta. Järj. Kuhankuonon Latu ja Polku. Torstaisin klo 12-15 Kesäterassitoiminta mölkkypeleineen SPR:n Nummen Kammari, Torikatu 6, Järj. SPR Nousiaisten osasto Kesäkuun ajan Pinja Jokisen valokuvanäyttely, Nousiaisten kunnankirjasto, Moisiontie 17, järj. kirjastopalvelut

Aurinko helli järjestyksessään neljänsiä Naantalin Lastenjuhlia. Kuvat: Naantalin Pelastakaa Lapset ry.

RAISIO To 28.6. klo 17 Tarinoita menneestä -näyttelyopastus, Raision museo Harkko, Nallinkatu 2, järj. Raision museo Harkko 30.6. asti Raision kaupunginkirjastossa esillä UNICEFin vapaaehtoisten tekemiä Anna ja Toivo -nukkeja, jotka edustavat tekijänsä valitsemaa kansallisuutta. Järj. Raision kirjasto ja UNICEF 29.6. asti Raision Tilkkureiden tilkkutyönäyttelu, Raisio kirjasto, järj. Kirjstopalvelut 9.7. asti Ilmari Wärri: Children of the Future #2, Ilmari Wärrin installaatio koostuu yli 500 betonisesta pääkalloreliefistä, jotka on aseteltu maahan. Niiden päälle pitää mennä kävelemään, Raision kaupungintalon takana Kirkkotien varrella, järj, Raision museo Harkko

NAANTALI. Järjestyksessään neljäs Naantalin Lastenjuhla pidettiin lauantaina 10. kesäkuuta Naantalin kirkkopuistossa. Perinteiseen tapaan Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n ja Naantalin Musiikkijuhlien järjestämässä tapahtumassa esiintyi Aura Brass. Uutena osallistujana oli Naantalin apteekki, jonka proviisori Liisa Rimpiläinen oli mukana hoitamassa pehmoleluklinikalla lasten mukanaan tuomia pehmoleluja, joilla oli jos jonkinlaista vaivaa. – Paljon meni laastaria ja sidetarpeita ja lisäksi lapset saivat

kunnon hoito-ohjeet. Hoitajina oli proviisorin lisäksi terveyssisaria. Kaikki asiakkaat saivat K-supermarket Ukko-Pekan lahjoittamat Muumi-lippikset, Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Kirsti Ihander sanoo. – ”Klinikkarakennuksen” rakensi yhdistyksen hallituksen naiset rautaisella ammattitaidottomuudella, taiteellinen toteutus oli myös saman porukan käsialaa, Ihander lisää. Ville Viikinki Viking Lineltä osallistui tapahtumaan. Paikalla oli myös Naantalin VPK:n

kaksi paloautoa. Kirkkopuistossa nähtiin Naantalin Teatterin esiintyminen, harrastettiin Suomi 100 -teemaisia urheilulajeja sekä bongattiin joulupukki kesänvietossa. Tapahtuman juonsi Naantalin Teatteria johtava Teija Söderholm kissapuvussa. Paikallisista keppihevosharrastajista koostunut porukka esitti hienon numeron ja sai oikean hevoskilpailupalkinnon ruusukkeineen. – Juhlia edeltävällä viikolla kasaan koottu keppariporukka oli harjoitellut Viveka Raitasen

kouluratsastusesityksen puistojuhlissa esitettäväksi, Ihander toteaa. Naantalin Lastenjuhla on osa 8.–11.6. ajalla vietettävää Naantalin Lasten Musiikkijuhlat -festivaalia, joka taas on osa 6.–17.6. ajalla järjestettävää Naantalin Musiikkijuhlien kokonaisuutta. Naantalin Lasten Musiikkijuhlat perustettiin Naantalin Musiikkijuhlien ja Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n toimesta vuonna 2014, jolloin yhdistys täytti 60 vuotta. TSS

RUSKO 31.7. asti Vahdon lähikirjastossa näytillä Raunistulan nukkekotikerhon Suomi 100 v. minimaailmassa-näyttely. Näyttely esittelee huoneita ja kapineita eri vuosikymmeniltä. Järj. Vahdon lähikirjasto.

Turun Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia! Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi

Pehmoleluklinikka hoiti sairastuneita pehmoleluja.

Turun Seutusanomat

n Kuukauden esine

Paikallisuutisia maksutta jokaiseen kotiin, koska meille tieto on

Harkon kuukauden esineenä luuneula

KUNTALAISOIKEUS!

O P E T U S T O I M M I

R A S I N O K S A T

T A U O A A T R S A K O U K A T A M A K A T A P I M I U N O T A

I S I T T A T A R T I T I

U U N O

K A T S O M J O A L A A L T U S L T A N T

A S A I H A K R A A S A A S K P E A L A T L A I A

S A A P A S R I I T A O J A

V J A O T R O N R J O I E A T T T A M A R J O A N O T E D O S I T O S O I N E N R I T A K S O N I T

T A T T I S

E S T O T

M I T A L I A S T E I S A V U

E T E N E M I N E N S A U L

S I L A

Keppariharrastajaryhmä oli valmistanut kouluratsastusesityksen Lastenjuhlissa esitettäväksi. Tässä on vuorossa esteratsastuksen alkeet keppihevosen kyydissä.

S A T A A

S A U V O A I A N N I E D E N A T U S L O I N N K O K A T A T A

MUSEOT. Raision museo Harkon kesäkuun esine on Ihalasta Mullin eduspellon asuinpaikalta löydetty luuneula. Se on kaivauslöytö vuodelta 1995 ja luetteloitu numerolla TYA 631:326 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmiin. Neulan pituus on 84 mm ja paksuus 1–2 mm. Neula on katkennut neulanreiän tyvestä. Luuneuloja tunnetaan jo

kivikaudelta ja niiden käyttö jatkui pitkään. Mullin eduspellon asuinpaikalta löydetty neula ajoittunee viikinkiajalle (800–1015 jKr.) tai ristiretkiajalle (1025–1200 jKr.) Luuneuloilla tehtiin verkkoja, ommeltiin ja neulottiin neulakintaita ja sukkia niin sanotulla neulakinnastekniikalla. Kinnasneulalla ompelu on laajalti tunnettu käsityötekniikka. Se säilyi itämerensuomalaisten

kansojen keskuudessa käytössä hyvin myöhäiseen aikaan saakka. Vanhimmat neulakinnaslöydöt Suomessa ajoittuvat 1000-luvulle jKr. Neulakintaita on löydetty Suomesta niin naisten kuin miestenkin haudoista. Jari Näränen arkeologi Raision museo Harkko

KAUPUNKIUUTISET

015

ntalin seurakunta

päivystysajat ma ja 12, muuten ajanvauhelimitse tai sähköakoniatyöntekijöiltä. spaikka ja kirppuna: 14, ke lisäksi klo 14-18 öntekijä tavattavissa paikalla keskiviikkoi12. i 10.5. Messu klo 10 aantola, Rautiainen, utsutaksikuljetus Hahautausmaalle. Lähtö semalta klo 12.30.

TURUN

SEUTUSANOMAT

Äideistä parhain Kahvikonsertti

www.naantalinseurakunta.fi

22. kesäkuuta 2017

Keskiviikko 13.5. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Klemi, Hartikainen. Torstai 14.5. Helatorstain sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Lindberg, Hartikainen. Sunnuntai 17.5. Messu klo 10 kirkko. Kaatuneitten muistopäivä. Rautiainen, Saantola, Hartikainen. Messun jälkeen seppeeleen lasku sankarihaudoille - Kutsutaksikuljetus Hakapellon hautausmaalle. Lähtö linja-autoasemalta klo 12.30 - Äitienpäiväjuhla klo 12 Srk-keskuksessa. Tervetuloa! Järj. Nlin Vanhusten

11 länsi Konsertissa esiintyvät Viihdekuoro Kulkurit LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO ja Padisen sekakuoro(Virosta)

www.naantalinseurakunta.fi/ toiminta/lapset Lastenkirkko su 17.5. klo 15 kirkko. Klemi. Laaksonlapset, joht. Virpi Viljanen. Kirkomenojen jälkeen yhteislaulua ja leikkipisteitä kirkkopuistossa. Varhaisnuorisoja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/ varhaisnuoret www.naantalinseurakunta.fi/ nuoret

tuki ry ja Nlin srk - Crosspoint, Naantali klo 17 Srk-keskus Maanantai 18.5. Messu klo 19 kirkko. Saarna arkkipiispa Kari Mäkinen, kanttori Miika Hartikainen. Kirkon valtakunnalliset työnohjaajapäivät. Tiistai 19.5. Iltahartaus klo 19.30 Naantalin kylpylä. Keskiviikko 20.5. Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Rautiainen, Vuola – Gospel-jumppa klo 17-15. Seurakuntakeskus. Lapsi- ja perhetyö

n Viikon positiivisin

Raision kirjastotalon Martinsalissa 14.5.2015 klo 15.30

Liput 10€. Lippuja ennakkoon kirjastotalon yhteispalvelusta ja numerosta 50-911 6822. Kahvitarjoilu alkaa klo 14.45. Konsertti järjestetään yhdessä Raision kulttuuritoimen kanssa

Merimaskulaisen Teemu Heinosen otos mukana Suomen Luonnonvalokuvaajien juhlanäyttelyssä

ÄIDILLE

ovinkit

Kaupunkiuutisten menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia. nkkisi osoitteeseen: toimitus@kaupunkiuutiset.fi

o 18 ”Ensiaputaidot ja

Ke 20.5. klo 18-20 MLL:n Terhokerho. Kokoontumispaikka kaikenikäisille. Perhekeskus Hippula.

kymmenen suomalaisen sarjakuvataiteilijan luomista uusista Muumilaakson hahmoista, niiden kuvauksesta tai tarinakatkelmasta. Naantalin pääkirjasto.

klo 13 Biljardia Brank-

NAANTALI

NOUSIAINEN

MYNÄMÄKI

” -tapahtuma Hemmina (Seppäläntie 10). Järj. n osasto.

asemantie 4). Järj. Eläskun yhdistys.

La 9.5. klo 9-15 Kirpputori Ry-

To 7.5. klo 17.30-20 ”Vanhem-

pien eron ABC” -ilta. Luennoimassa mm. Yhden Vanhemman Perheiden Liiton aluekoordinaattori Teija Hallbäck-Vainikka. Raision perheneuvola, Kirkkotie 10.

Pe 8.5. klo 14 alkaen Punaisen Ristin "Ensiapu tutuksi kaikille "-tapahtuma Raision S-Marketin kauppakäytävällä (Kauppakatu 2).

La 9.5.2015 klo 10–13 SPR

mättylän torilla. Järj. SPR Rymättylän osasto.

NURMI & SULOSEN KÄSINTEHDYT KAKUT TEKEVÄT JUHLAN

Nousiaisten osasto esittäytyy Nousteportilla koko perheen tan, Koivikkokujan ja Ne- La 9.5. SPR Naantalin osasto esit- pahtumassa. Ohjelmassa mm. LEIPOMO JA KONDITORIA kkaille, heidän avusta- täytyy Naantalin torilla. Kohtaami- pomppulinna, poniajelua, ongin- La 9.5., su 10.5., ma 11.5. klo NURMI & SULONEN taa, arpoja makkaranmyyntiä. SPR:n Teemu vapaaehtoisten kanssa,valokuva stävilleen Maskutalolla sia Keisarinviitta-perhosta esittävä Heinosen ottama on EmiljaCedercreutzin museossa18 näy-Puccinin Merimaskulainen Teemu Heinonen kuvaa kesälomansa aikana kotipihallaan sekä esimerkiksi Turun Ruisooppera ”Suor AngeLisäksi osaston 17. vapaaehtoiset an• Hämeenkatu 12 elvytysharjoitusta grillimakSuomen Luonnonvalokuvaajien (SLVsekä ry) Kaunis kotimaani -näyttelyssä syyskuuta asti. salossa ja Salon Suomusjärvellä niin maisemia kuin eläimistöäkin.Kauppahalli Kuva: Kimmo Muttilainen. ntie tillä 2). Järj. Eläkeliiton lica” Raision kirkossa (Kirkkotie 2). Kiinamyllynkatu 5 • Pernontie 2 tavat ensiapuneuvontaa. karaa ja arpajaiset. distys. Esiintymässä Turun konservatoriTelekatu 1 18 Sauvakävelyä Su 10.5. klo Raamattuja Ma 11.5.täklo on oopperaluokka. lo 10 Sauvakävelyä Ri- Cedercreutnen17 kertoo harrastuksestaan. NAANTALI. Emil yksityiskohdista aina maiseon jo tullut. on edistää suomalaista luonto- lainen mahdollisuus tarjoutui rukousilta. Vapaa-aikatulli, Henri- Rästäsmäen pururadalla. Järj. Kuskontien puolella. Järj. zin museossa, Harjavallassa on Yhteensä 80 valokuvan saakka. valinnut Vuo- kuvausta ja tuoda samat intres- näyttelyn loputtua, Heinonen Su 30.8.Yhdistys asti InaonColliander: hankuononmakuviin Latu ja Polku. kinkatu 7. Järj. Kristittyjen Tuki ry. Maskun yhdistys. Tyttö ja den perhonen. Raision museo esillä 17. syyskuuta asti Suo- näyttelykokonaisuus tuo ylei– Liityin yhdistykseen Luontokuvan yhtäjaksoi- sit omaavat kuvaajat yhteen. lisää. Su 17.5. klo 11.30 Kaatuneiden Harkon kesänäyttelyssä on esillä Ma 11. & tisön 12.5 klo 12.30– lo 10–12 men Helahulinat Luonnonvalokuvaajinähtäville Vuoden Luonvuonna 2012 samaan aikaan sesti jo vuodesta 1980 alkaen. – Tuntuu hienolta ensinnäVuoden Luontokuvat -kilmuistopäivän juhla seurakuntakoIna Collianderin (1905-1985) teokeilutalolla (Askaistentie 18, ke 13.5. klo 10.30–14 en (SLV ry) Kaunis ”Tunnetko kotimaa- meresi?” tokuvat -sarjoissa palkittuja kukun varsinaisesti innostuin Pohjoismaiden suurimmak- kin päästä valokuvallaan dissa (Maskuntie 1). -tapahtuma A L K U P muA L pailuun A S osallistuu E N I I vuosittain L I T sia. Nallinkatu 2. ounatuulen päiväkodin ni -näyttely. SLV:n 40-vuotista via pääasiassa vuosien 2014 ja klo luonnon kuvaamisesta. Lisäksi Naantalin pääkirjastossa (Tullikatu L A I HkyseesA O reilusti P A Atoistakymmentä L I L U KtuhatE nyhdistys. Ke 20.5. 9.30 Satutunti pää- Sain si vuosien mittaan kasvaneen kaan näyttelyyn. K O Ukuva, R Ajolle S S ta A kuvaa K ja O noin L Ptuhat A Kkuvaajaa K O 11). Tietoa ja 2015 toimintaa sekä aikuiRUSKOluontokuvauskilpailun lähtö- sä on vielä palkittu juhlistavassa näyttelyskilpailuista. Lisäksi esil- Vuoden Luontokuvat -kilpaikirjastossa (Moisiontie 17). klo taivalta 13 Karaokekerho O S K A R K A R S K I K U U T sille että lapsille. Ma 11.5. asti Raision työväensä Eläkeliiton on mukanaMasmerimaskulaisen le tulevat myös VuodenKe Luonlun tuomareilta kunniamaininkohtana on se, että kaikki ku- onH mukavaa saada lisää tunnet- eri puolilta Suomea. Osallistu. Järj. 20.5. klo 18 Keskiviikkoillan O V I T K U M E A T A U T I O N opiston vatmaalauskurssin kevätMa 11.5. asti Koululaisten kuvas. Teemu Heinosen, 18, valokutokuvat -kilpailun kaikkien ai- Lähtö nan Henrikin nuortenkoulun sarjassa on otettu Suomen rajojen tuutta. jat pyöräily. pi-vuosina I R Tässähän A N Smaine U S kasvaa A N T ovat A T harrastajia U H I jaP ammatA T taidenäyttely Naantalin Taidehuo- halta (Moisiontie 16). Järj. Kuhan- näyttely. Ruskon pääkirjasto, VanK A hiljaa A T U A T O S tilaisia I N eriT puolilta Y R NSuomea I Ä ja esittää täpläperhoslakojen voittajakuvat vuodesta 2014 ja 2015. Juhlanäyttelyssisäpuolella. pikku nuorena valokuklo va, 11 joka Hevonkeitaan hatie 4. neella (Mannerheiminkatu 5). Mu- kuonon Latu ja Polku. I N H O T T A A T U N T I L A T V A T vet, Hannulan tila, Hanjiin kuuluvaa Keisarinviittaa. 1980 vuoteen 2016jasaakka. sä mukana oleva KeisarinviitSuomen Luonnonvaloku- vaajanakin, iloitsee Heinonen. S jopa ulkomailta. I O N I kana Kuparivuoren, Suopellon K T T A K S A E I K A T Ti 26.5. asti ”Armi elää” – Maripolku 5– Kyseinen KeisarinviittaMaijamäen koulut sekä Naantalin Heinosen mukaan näyttevaajat SLV ry on perustettu EnOoleMainakaan A– R I A vielä T RkäyA I N E R Ä S N RAISIO ta-kuva on juuri vuodelta 2015. mekon tavaroita eri vuosikymmelukio. Järj. Naantalin kotiseutuyhasti Luonto-Liiton MoR näyttelyyn U J O R A A A T K E S ÄMäkinen-Önsoy I L L A T koiras tallentui linssiini Paraily tuo hienosti esille Suomen – Tavoitteenani on, ettäniltä. jo- Näyttely vuonnaVahdon 1977. Euroopan tutustumassa. Katariina lähikirjas- suu- nyt Pe 2. – la 29.5. ”Maan päässä” n metsän taika -julis- distys Vallis Gratiae. P U U S K A A L A V I I T E R I E M U tossa (Laukolan 2B). silla. Koitan aina napata kuvan, luonnon kauneuden ja moni- nakin vuonna kuvani valitaan rimpaankoulutie luontokuvajärjestöön Aion kyllä ottaa kaksimetriLemun lähikirjastossa La 30.5. asti Muumien jäljil- -näyttely. Merja Ala-Ollan grafiikA V O K A D O T K A I N N I K U L A T kaa ja maalauksia. Kirjastotalon kunNäyttely vähän erikoisempi muotoisuuden kasvillisuudesta Vuoden Luontokuvaksi, nyt kuuluu noin kolme tuhatta jä- sen e 142). kertoo lä perhoL perhoskuvatauluni I M A T A T kotiin A K A R A J A K O U R U -näyttely. Näyttely koostuu Aulagalleria, Eeronkuja 2. O T A koristamaan, T O R V Ikun selI L O T L A A S T I T sattuu näköpiiriin, Heino- ja eläimistöstä sekä pienimmiskun näitä kunniamainintoja sentä. Yhdistyksen tavoitteena S seinääni oisennen tarinan.

lo 17-19 Kevättanssit

viime lehden ristikon ratkaisu

jo fai

” A Atatürk

hakata!

laaHeolski k

autoa firm

O VUA T e

ti!

ja”

Kiit

lan

Polskit Viisjo mottia mukavasti! on tarkoitus

sitten

“

soolo

ulos!

-1.

ehtyä

ensi-

ytti ille usisto Ku MA

Raija

suojuksia

TVnalle suven

juuri

VARMA

VAIHE

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

latar

vapautuksia yleis-

urheilua

www.turunseutusanomat.fi

www.kaupunkiuutiset.fi

JULKAISIJA ML-Mediat Oy JULKAISIJA Kaupunkiuutiset ISSN 2489-3420 (painettu) ISSN 2342-3374 (painettu) ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3382 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA PunaMusta, Joensuu PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas

TOIMITUS toimitus@turunseutusanomat.fi TOIMITUS Kimmo Muttilainen Päätoimittaja toimitus@kaupunkiuutiset.fi 045 126 1698 Päätoimittaja Toimittaja Anne Kortela Katariina Mäkinen-Önsoy 045 126 1698 045 655 5000

Toimittaja

Laskutus

uniikki

TULIA

1988

Juusela

POLO

reservi toi-lta saa

RUHJOA

Laskutus

Katariina Mäkinen Aino655 Väänänen 045 5000 045 112 4240 Aino Väänänen 045 112 4240

MYYNTI MYYNTINEUVOTTELIJAT Maria-Leena Kontio045 111 6931 Maria-Leena Kontio

045 111 6931 040 706 2132 Mika Leinonen 040 706 2132 045 111 6932 Seija Minkkinen 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151 Maritta Palmula-Kuloila Avainasiakaspäällikkö 045 139 2151

Hiiri JURY

Mika Leinonen

Seija Minkkinen

Sami Kiili

SÄHKÖPOSTIT

nöyrää

Chilen raha

länsi

Tasalanaukio1, 1, 22 krs., krs., 21200 Tasalanaukio 21200Raisio Raisio

harkitusti L. x21896

agenttikin

myynti-

paikka

Linnan sotilas

rajaa

sössöttää

gini juma-

pohjia

oli iso järvi

tuo ennen

POROISTA

lau-

Honka Pajari

yhdistelmä

+++

virtsa-selmia aine NÄIN

Baez

näkyvissä

suuri joki ansio Dahl

RAJA

viljelykasveja EU-joki

Assin rooli

kumppani

totu Kakista

Jyrki

johti Intiaa 2270 v.

NAANTALI - RAISIO - MASKU - MYNÄMÄKI - NOUSIAINEN - RUSKO - TURKU

-bussi

korisStenka i leimahtaa Möttölä lmissäkin PELIKIN

“

Jorma Kemppainen 2017

Kelpaat!

SEUTUSANOMAT

UOMA

TURUN

lasi SUONpirstaleina SILMÄKE TYÖNTÖUjosSEIVÄS tuttaa!

laskelma

Moselin haara

050 527 1690

etunimi.sukunimi@kaupunkiuutiset.fi SÄHKÖPOSTIT TIEDOTTEET etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi TIEDOTTEET toimitus@kaupunkiuutiset.fi toimitus@turunseutusanomat.fi ILMOITUSAINEISTOT ILMOITUSAINEISTOT aineistot@kaupunkiuutiset.fi aineistot@turunseutusanomat.fi

JAKELUPÄIVYSTYS

JAKELUPÄIVITYS (pvm/mpm) 0200 71000 0200 7100 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi, asiakaspalvelu@posti.fi Itella Itella 045112 112 4240, ML-Mediat Oy 045 4240, ML-Mediat Oy

TEKNISETTIEDOT: TIEDOT: TEKNISET palsta 4040 palstaa 84 84mm mm 11palsta mmmm 22 palstaa palstaa 128 128 palstaa 172 172mm mm 33palstaa mmmm 44 palstaa 55palstaa mmmm 66 palstaa palstaa 216 216 palstaa 260 260mm mm

Julkisen sanan neuvosto

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

JAKELULEVIKKI 1. ja 39.000 kpl ja 3. 3. lehti lehti = = 39.000 kpl JAKELULEVIKKI 1.

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

22. kesäkuuta 2017

Suvilystillä riitti aurinkoa yllin kyllin Aurinko hemmotteli Merimaskun Suvilysteillä vierailleita yli 1000 kävijää. Paikan päällä riitti jokaiselle jotain.

Merimaskun VPK oli ainakin lapsien mieleen.

Auringon hellimillä Suvilysteillä riitti mukavasti kävijöitä.

Tekniikan alan suurmyymälä Auton varaosat kaikkiin automerkkeihin

OTSIKKO TÄHÄN!

Tekniikan alan suurmyymälä alaotsikko! Tekniikan alan suurmyymälä Auton varaosatTarvittaessa kaikkiin automerkkeihin Tekniikan kaikkiin alan suurmyymälä Auton varaosat automerkkeihin

TOIMINNALLISTA Auton varaosat kaikkiinJUHANNUSTA! automerkkeihin

OTSIKKO TÄHÄN! OTSIKKO TÄHÄN! OTSIKKO TÄHÄN! Tarvittaessa alaotsikko! Bluetoothkaiutin CRX

- hajuton ja savuton

550 Tarvittaessa alaotsikko! Tarvittaessa alaotsikko!

ilmakivääri+ kiikaritähtäin

Vesa Mäkelä toi näytille vuoden 1968 volkkarinsa.

Sytytysgeeli

- vesitiivis IP67 - toiminta-aika n. 4,5h

FMGEL005

- taittopiippuinen ilmakivääri - mukana 500 kpl tasapäisiä luoteja CRX1230 ASE001

159€

32€

Tarjoustuote

xx €

Tähän tarkempi Tähän tarkempi tarkempi Tekniikan alan suurmyymälä Tekniikan alan suurmyymälä Tähän Tekniikan alan suurmyymälä kuvaus tarjouskuvaus tarjouskuvaus tarjousAuton varaosat tuotteesta... kaikkiin automerkkeihin Auton varaosat tuotteesta... kaikkiin automerkkeihin tuotteesta... Auton varaosat kaikkiin automerkkeihin

Puunkantoteline

xx €

Kodin työkalusalkku

OTSIKKO TÄHÄN! OTSIKKO TÄHÄN! OTSIKKO TÄHÄN!

- jauhemaalattu teräs Tarjoustuote Tähän tarkempi

kuvaus tarjousTarjoustuote

- 80 osaa - vasara, ruuvimeisseleitä, Tarjoustuote Tarjoustuote vesivaaka jne. tarkempi Tarjoustuote Tähän tarkempi Tarjoustuote Tähän kuvaus tarjousTähän tarkempi Tarjoustuote

Tarjoustuote

kuvaus tarjousTähän tarkempi tuotteesta... kuvaus tarjous-

Tarjoustuote Tähän tarkempi kuvaus tarjoustuotteesta...

Tarvittaessa alaotsikko! Tarvittaessa alaotsikko! Tarvittaessa alaotsikko! xx xx xx Kylmälaukku

tuotteesta...

Tähän tarkempi kuvaus tarjoustuotteesta... €

xx € XK6282

2280

tuotteesta... kuvaus tarjousTähän tarkempi tuotteesta... kuvaus tarjoustuotteesta... €

xx € xx €

Tähän tarkempi tuotteesta... kuvaus tarjoustuotteesta... €

12/230V

xx €

€ XX.10.2013 saakka. Tarjoukset - tilavuusvoimassa 26 litraa - myös lämmitystoiminto

ASI022

3900

Tarjoukset voimassa XX.10.2013 saakka.

460495B

59€

Juhannusaattona ja juhannuspäivänä olemme suljettuna. Tarjoukset voimassa XX.10.2013 saakka. Tarjoukset voimassa XX.10.2013 saakka.

AD-Turku AD-Turku Oy Oy

Tarjoustuote Tähän tarkempi kuvaus tarjoustuotteesta...

Kuloistentie Kuloistentie3, 3,21280 21280Raisio Raisio Puh. Puh.020 0207463 7463861 861 Palvelemme Palvelemme Myllyn Myllynalueella alueellaark. ark.7–18, 7–18,la la9–15 9–15

Tarjoustuote Tarjoustuote Tähäntarkempi tarkempi Tähän kuvaustarjoustarjouskuvaus tuotteesta... tuotteesta...

xx €

Paikan päällä pystyi arvaamaan juhannusaaton merenlämpötilaa.

Tarjoustuote Tarjoustuote

Tähän tarkempi Tähäntarkempi tarkempi Tähän www.ad-turku.fi www.ad-turku.fi kuvaus tarjouskuvaustarjoustarjouskuvaus tuotteesta... tuotteesta... tuotteesta... Kuloistentie 3, 21280 Raisio

AD-Turku Oy

Kuloistentie 3, 21280 Raisio Puh. 020 7463 861 Palvelemme Myllyn alueella ark. 7–18, la 9–15

Tarjoustuote

www.ad-turku.fi Tarjoustuote

AD-Turku Oy

Tähän Tähän tarkempi tarkempi Tähän tarkempi Kuloistentie 3, 21280 Raisio kuvaus tarjouskuvaus tarjouskuvaus tarjoustuotteesta... tuotteesta... Puh. 020 7463 861 tuotteesta...

Palvelemme Myllyn alueella ark. 7–18, la 9–15 Puh. 020 7463 861