Issuu

Äänestä päätellen oikea!

s. 5-7

Tammitie 3, 20540 Turku

3. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

helmikuuta

20.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy

3.2. Sari Laurila 044 981 2780 Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045 111 6932 TURUN

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

KESKUSTA

www.turun seutusanomat.fi

HAEMME OSALLISTUJIA ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKETUTKIMUKSEEN Tutkimus selvittää, onko kanakinumabi-niminen tulehdusta estävä lääkeaine turvallinen henkilöillä, joilla on alkava Alzheimerin tauti ja onko sillä edullisia vaikutuksia heidän muistiinsa ja ajattelukykyynsä. Saatatte soveltua osallistujaksi tähän tutkimukseen, jos olette 45–90-vuotias; Teillä on lieväasteisia muistitoimintojen häiriöitä, jotka saattavat ennakoida Alzheimerin tautia TAI lievässä vaiheessa oleva, lääkärin toteama Alzheimerin tauti; Teillä on käytettävissänne luotettava tukihenkilö, joka voi tulla mukaanne kaikille tutkimuskäynneille. Tutkimuksen toteuttaa CRST Oy Turussa. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuja saa jatkaa mahdollisen aikaisemman Alzheimer-lääkityksensä käyttöä. Tutkimuskäyntien matkakulut korvataan. Lisätietoja tutkimuksesta Puhelin (arkisin klo 12-15): 040 8418400 tai 050 5514667 Sähköposti: tutkimus693@crst.fi

Yhteensä 27.393 kpl! Herkulliset laskiaispullat ja Runebergintortut nyt myylälöissä.

loa! Tervetu

Kosken leipomo nyt myös keskustassa, uusi myymälämme

Yliopistonkatu 15

• Yliopistonkatu 15 ark. 7.30–17 la 9-15 • Puutarhakatu 23 ark. 6.30–17, la 8–16 • Itäinen Pitkäkatu 41 ark. 7–17, la 9–14

• Länsi Ykkönen ark. 8–16 la 10-15 • Kaarikatu 8, Piispanristi ark. 7–15

• Kauppakeskus Skanssi ark. 9–20, la 10–19 su 11-18

20. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

Miten käy äänestysprosentin?

Millaista osaamista aluevaltuustoihin tarvitaan?

Annatko avoimen valtakirjan muille?

Kirjoitan ja pohdin tätä maanantaina, kun aluevaalien ennakkoäänestystä on vielä jäljellä kaksi päivää. Pystyykö viiden päivän ennakkoäänestysajan jälkeen tekemään päätelmiä aluevaalien lopullisesta äänestysprosentista? Tietenkin päätelmiä voi tehdä, niiden paikkansapitävyys on sitten toinen juttu... Joka tapauksessa, aluevaalien äänestysinnon on pelätty jäävän kovin alhaiseksi. Monien kyselyjen pohjalta on jopa pelätty, että lopullinen äänestysprosentti voi jäädä alle maagisen 50:n rajan. Kun ennakkoon on voinut äänestää viiden päivän ajan, Varsinais-Suomessa ollaan hieman koko maata edellä – reilun prosenttiyksikön verran. Ennakkoon oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 17,5 prosenttia varsinaissuomalaisista eli hieman alle 70.000. Jos parina viimeisenä ennakkopäivänä äänensä antoi yhtä monta ihmistä kuin edellisen viikon arkipäivinä, ennakkoäänien määrässä päästiin yli 100.000:n. Se tarkoittaa yli 25 prosentin äänestysaktiivisuutta. Viime kesän kuntavaaleissa Varsinais-Suomessa äänensä ennakkoon antoi 33 prosenttia ja lopullinen äänestysprosentti oli 56. Te olette tätä lukiessanne jo paljon viisaampia kuin minä tätä kirjoittaessani. Turun Seutusanomien ilmestymispäivänä ennakkoäänestys on päättynyt, ja tiedämme, onko äänestysprosentti noussut yli 25:n tai jopa yli 30:n. Toivottavasti jälkimmäinen on toteutunut, sillä se antaisi odottaa lopullisen äänestysprosentin kipuamista vähintäänkin viiteenkymmeneen. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että VarsinaisSuomen aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Kustavista, Kemiönsaarelta, Naantalista ja Turusta. Erityisen paljon kirittävää on Pyhärannassa ja Laitilassa, joissa äänestysinto näyttää olevan vaisua – ainakin ennakkoäänestyksen perusteella.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä aluepelastuslaitos siirtyvät kunnista uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Samaan organisaatioon tulevat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät sekä monia muita pienempiä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Alueet järjestävät esimerkiksi seuraavia palveluita: erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, hammashoito, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja pelastustoimi. Tammikuun vaaleissa valittavalla aluevaltuustollamme on valta päättää, miten yllä mainitut palvelut käytännössä toteutetaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee jatkossa olemaan yli 20.000 henkilön työnantaja, jolla on yli kahden miljardin euron budjetti! Hyvinvointialue tulee olemaan myös tärkeä hankintaorganisaatio, joka hankkii erityyppisiä palveluja toimintansa hoitamiseksi. Tämän hetken tiedon valossa vaalien äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä vaisuksi. Ei anneta tämän ennusteen toteutua, vaan otetaan homma vahvasti omiin käsiimme. Päättäjiä valitessa on hyvää pitää mielessä seuraavat kriteerit: Kokemus sosiaali- ja terveystoimen päätöksenteosta, toiminta-alueen tuntemus ja maakunnalliset luottamustehtävät sekä kokemus isojen organisaatioiden päätöksenteosta. Nyt viimeistään on syytä kiinnostua aiheesta ja varmistaa, että hyvinvointialueemme valtuustoon saadaan mahdollisimman pätevät ja osaavat henkilöt viemään eteenpäin vaativaa muutostilannetta.

Aluevaalit lähestyvät kovaa vahtia! Moni vielä empii, kannattaako lainkaan äänestää. Älä emmi, vaan äänestä! Jos ihmiset ajattelevat, ettei yksi ääni vaikuta, niin he ovat aika varmasti oikeassa – mutta joskus se on ollut tosi pienestä kiinni, mihin valta on kääntynyt. Yksikin ääni on siis merkityksellinen ja arvokas! Mietipä, jos sinun lisäksesi iso joukko miettii samalla tavalla! Sittenpä sillä onkin jo valtava vaikutus. Näistä käyttämättä jätetyistä äänistä muodostuu iso määrä avoimia valtakirjoja niille porukoille, joiden kannattajat äänestävät aina kaikissa vaaleissa. Aamulehti kirjoitti aluevaalien äänestyskäyttäytymisestä otsikolla: Vaaliuurnilla käyvät aktiivisimmin ne, jotka eivät sote-palveluita itse tarvitse - ja lisäsi dosentti Hanna Wass’n kommentin, että ”Näissä vaaleissa tämä on valitettavasti erityisen irvikuvallista”. Hanna Wass viittaa jutussa siihen, että aluevaaleissa on nimenomaan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, kohdentamisesta ja laadusta. Jos siis käytät julkisia sote-palveluita, äänestä! Hyvin toimeentulevat äänestävät varmasti – siis ne, joista iso osa on kattavien yksityisten terveyspalvelujen piirissä. Mitäköhän he ajattelevat sinun palveluistasi? Olisiko sinusta hyvä, että sotepalvelut olisivat saatavissa sieltä, mistä niitä nytkin saa tai vastaavan matkan päästä? Eikö olisikin hyvä pyrkiä turvaamaan, että niihin pääsisi autottomatkin, eli ne olisivat kaikkien tavoitettavissa? Pitäisikö hyvinvointialueen palveluiden lähtöajatuksen yhden luukun periaatteesta toteutua - eli sama taho tuottaisi pääosan palveluista, eikä sinua juoksutettaisi eri palvelutuottajien luona hankkimassa yhtä palvelua yhden ja toista toisen luota? Onko mielestäsi niiden hinta nyt sopiva, vai pitäisikö niitä nostaa tai kelpaisiko sinulle palveluseteli, vaikkei sen arvo ihan riittäisikään tarvitsemasi palvelun ostoon? Minusta nämä olisivat tärkeitä asioita puolustettavaksi! En haluaisi, että niistä päättäisivät toiset ihan vaan siksi, että jätimme avoimen valtakirjan heille. Äänestä siis! Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän pj Minna Arve ja Vaten pj Matti Bergendahl kirjoittivat Turun Sanomissa 6.1. hyvinvointialueesta ja sen valmistelu-/päätöksentekoelimistä vaaleja ennen ja niiden jälkeen. He toteavat, että aluevaltuustoon valittavat edustajat päättävät mm. hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä (=kuka niitä tuottaa) ja palveluverkosta (=lähipalvelut, keskitetty malli, vai jotain siltä väliltä). Jokaisen arkea jollain tavoin koskettavia asioita siis. Mitä mieltä sinä olet näistä – kerro se äänestämällä! Äänestät sitten ketä tahansa ehdokasta, niin lue tai kysy, mitä hän ajattelee näistä asioista – lähipalvelut, palvelusetelit, ulkoistamiset, yhtiöittämiset, palvelujen laatu ja saatavuus vai kustannussäästöt edellä? Minä ainakin äänestän julkisten, kaikkien tavoitettavissa olevien palvelujen puolesta.

Niko Aaltonen (kok.) Marko Vuosjoki päätoimittaja

Kirjoittaja on Turun kaupunginhallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen, joka on toiminut myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.

n MIELIPIDE

Kehitysvammaisten palvelut unohtuneet aluevaaliteemoista Hyvinvointialueesta tulee tärkeä osa monen kehitysvammaisen elämää. Voisi melkein puhua elämänkumppanista, sillä kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Uuden hyvinvointialueen tärkeimpiin tehtäviin siis kuuluukin se, ettei vammaisten elämänlaatu saa heiketä alueuudistuksen myötä. Sote-palveluista puhuttaessa aiheet kuitenkin tuntuvat keskittyvän akuuttiin hoidontarpeeseen ja tähtäin on pikaisessa parantumisessa. Pinnalle ei tunnu juurikaan nousevan se, miten aina ei paraneminen ole mahdollista vaan tavoite onkin elämänmittaisessa elämänlaadun parantamisessa. Varsinais-Suomessa kehitysvamma-ala on keskittynyt suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin, joka Mylly-Antin koulua lukuun ottamatta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen hyvinvointialueeseen. Samoin ruotsinkieliseen palveluun keskittyvä Kårkullan kuntayhtymä sulautuu uudistukseen. Mutta vaikka tammikuun vaalit ovat jo ovel-

la, ei mitään selkeää suunnitelmaa ole siitä, miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään jatkossa. Voikin sanoa, että aluevaalihypetyksessä kehitysvammaisten asia on valitettavasti jäänyt kaikkien muiden sote-alojen alle. Yksikään valtamedioiden vaalikoneista ei saanut satojen kysymysten joukkoon edes yhtä ainoaa kysymystä kehitysvammaisten palveluista. Kun media sekä soten valmisteluelimet ovat näin sysänneet kehitysvammaisten palvelut sivuun, toivon sydämestäni tulevien hyvinvointialuevaltuutettujen ottavan tilanteen tosissaan. Pelkkä harras toive siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa tai luopua tärkeistä palveluistaan ei ole tarpeeksi. Hiljaisuuden on päätyttävä kehitysvammaisten palveluiden osalta. Sillä heille tulevan hyvinvointialueen palvelut saattavat olla suurin ja tärkein elämänkumppani. Julia Koskinen (kesk.) aluevaaliehdokas

Maaret Laakso Aluepäällikkö, JHL

20. tammikuuta 2022

Rajoitukset jatkuvat kohdennetusti Varsinais-Suomessa Hyvä uutinen on, että lasten ja nuorten harrastustoiminta saa jatkua.

KORONA Lounais-Suomen aluehallintovirasto jatkoi, mutta samalla tarkensi Varsinais-Suomessa jo voimassa olevia määräyksiä. Uudet päätökset ovat voimassa 28. tammikuuta asti. Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on edelleen kiellettyä – sekä sisä- että ulkotiloissa. Koronapassin käyttö ei siis ole voimassa. Lisäksi velvoitetaan, että yleisölle avoimissa tai rajatun osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa toiminta

Turussa Parkin kenttä avataan kaikille ikäluokille siten, että lähikontaktit tulee voida välttää. Lapset voivat harrastaa sekä yksilö- että ryhmäliikuntaa. Kuva: Turun kaupunki / Mari Lehto. on järjestettävä niin, että

Hoitoa vaatineita rokotushaittoja hyvin vähän ROKOTTEET Yksi syy, miksi ihmiset ovat kieltäytyneet koronarokotteesta, on pelko rokotteen aiheuttamista haitoista. Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo pelon olevan turha. – Rokottautuminen on paras keino suojautua vakavaa koronainfektion aiheuttamaa tautia vastaan. Rokotteella suojaat itsesi lisäksi myös muita, muistuttaa Mikko Pietilä. Koronarokotukset aloitettiin joulukuussa 2020, ja lähes 80 prosenttia eli noin 375.000 varsinaissuomalaisista on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta. Koronarokotuksen aiheuttaman kuumereaktion tai pistoskohdan paikallisen reaktion vuoksi on ollut vain muutamia päivystyspotilaita runsaan vuoden aikana. Rokotteiden aiheuttamien reaktioiden vuoksi ei sairaalahoidon tarve siis ole kasvanut, päin-

osallistujat pystyvät vält-

Turun palveluissa muutoksia 28.1. asti TURKU

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan sairaalahoidon tarve ei ole kasvanut rokotteiden aiheuttamien reaktioiden vuoksi. Kuva: Pfizer. vastoin. – Sosiaalisessa mediassa liikkuu sairaalahoitoon johtaneiden oireiden syistä täysin virheellistä tietoa. Niissä asiantuntijamme lausunto on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään, kerrotaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Rokotehaitat ovat siis olleet erittäin vähäisiä verrattuna koronaviruksen aiheuttamiin sairastumisiin. Marko Vuosjoki

tämään lähikontakteja. Näistä järjestelyistä on tehtävä kirjallinen suunnitelma, joka pidetään tiloissa nähtävillä. Jos tartuntariskiä ei voida tilajärjestelyin vähentää, asiakas- ja osallistujatilat on pidettävä suljettuina. Liikunta- ja virkistystiloja voidaan pitää auki, jos tiloissa huomioidaan terveysturvallisuus. Esimerkiksi kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit, kylpylät, sisäleikkipaikat ja teemapuistot saavat pitää tilojaan auki asiakkaille. Tilojen sulkemista koskevat määräykset kohdennetaankin nyt tiloihin ja toimintoihin, joissa osallistujien määrä tai sijoittuminen, lähikontaktien mahdollisuus ja runsas aerosolituot-

Aluehallintoviraston 14.1.2022 tekemä päätös jatkaa rajoituksia Turun kaupungin vapaa-aikapalveluissa.  Käyttäjiä muistutetaan edelleen, että kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ei saa mennä sairaana, flunssaisena tai karanteenin aikana. Kaikissa palveluissa edellytetään kasvomaskin käyttöä. Avi:n päätös Turun kaupungissa vaikuttaa esimerkiksi kirjaston yleisötapahtumiin, jotka on peruttu 28. tammikuuta asti. Kirjaston muut palvelut ovat normaalisti käytössä.  Museoiden yleisöopastukset ja -tapahtumat sekä työpajat ja kurssit ovat niin ikään peruttu. Koronapassi tarkistetaan kaikilta yli 16-vuotiailta ja museoiden asiakasmääriä saatetaan rajata turvallisen museovierailun varmistamiseksi. Nuorisotilat ovat

avoinna 2003 syntyneille ja sitä nuoremmille, mutta erilliset tapahtumat on peruttu.  Yksilöliikuntatilat, kuten kuntosalit ja uimahallit saunoineen, Kupittaan urheiluhalli ja Parkin kenttä avataan kaikille ikäluokille siten, että lähikontaktit tulee voida välttää. Lisäksi ulkoliikuntatilojen pukutilat avataan käyttäjille.  Harjoittelu- sekä kilpailutoiminta sallitaan ilman yleisöä 2003 syntyneille ja sitä nuoremmille lapsille ja nuorille sekä kaikille huippu-urheilijoille.  Sisätilat ja pukuhuoneet ulkotiloissa pysyvät edelleen suljettuina vuonna 2002 syntyneiden ja sitä vanhempien osalta joukkue-, kontakti- ja ryhmäliikunnassa. Turun filharmonisen orkesterin konsertit jatkuvat verkkolähetyksinä, mutta Kaupunginteatterin esitykset peruttu 31.1. asti. Katariina Mäkinen-Önsoy

to muodostavat erityisen riskin tartuntojen leviämiselle. Koronavirus leviää pisara- ja aerosolivälitteisesti ja esimerkiksi laulettaessa tai hengitettäessä raskaasti aerosolit leviävät tehokkaasti. Tätä tarkoittaa siis runsas aerosolituotto. Avi onkin määrännyt suljettavaksi tilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajeihin, kuorolauluun ja harrastajateatteriin – lisäksi tanssipaikat on pidettävä kiinni. – Nykyisessä epidemiatilanteessa tiukkoja rajoituksia on syytä kohdentaa niihin tilanteisiin, joissa on asiantuntijoiden mukaan merkittävä riski uusien laajojen tartuntaryppäiden syntymiselle. Osallistujien oma velvollisuus välttää lähi-

kontakteja ja noudattaa hygieniatoimia korostuu nyt tartuntojen leviämisen estämisessä, painottaa viraston ylijohtaja Leena Räsänen. Pelkona oli, että lasten ja nuorten harrastukset seisahtuvat. Avin päätöksessä hyvä uutinen onkin se, että vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret voivat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa muuten suljetuiksi määrätyissä tiloissa. Päätös ei myöskään koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Päätökset koskevat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kuntia ja ovat voimassa 28. tammikuuta asti. Marko Vuosjoki

Työpaikka avoinna ! JAKELUKUSKI

Etsimme noutopistejakeluumme uutta osa-aikaista kuljettajaa eläkkeelle siirtyvän kuskimme tilalle. Sinulla tulee olla oma auto. Jakelutyötä on 2pv/kk, lehtemme ilmestymispäivinä. Heinäkuussa lomien vuoksi lehti ei ilmesty. Maksamme työstä tuntipalkan ja kilometrikorvauksen kilometrikorvauksen hyväksytyn ajopäiväkirjan mukaan. Opetamme sinulle työn. Sinun tulee olla työssä tunnollinen ja tarkka. Vapaamuotoiset hakemukset 28.1.2022 mennessä: mika.leinonen@turunseutusanomat.fi tai P. 040 706 2132 klo 18-19. TURUN

SEUTUSANOMAT

Kattojen KINGI

Niklas Linna p. 0400 214 288 Niklas Linnap.p.040 0400 214 288 Aksel Kuitula 5161149 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

20. tammikuuta 2022

Aloite ilmaisista kuukautisvälineistä nuorille ja vähävaraisille

Valtuutettu Aino Marjamaa haluaa poistaa kuukautisista häpeän ja hintalapun Puoluerajat ylittävän valtuustoaloitteen maksuttomien kuukatisvälineiden jakelusta nuorille ja vähävaraisille tekivät Aino Marjamaan (kolmas oikealta) kanssa yhdessä vasemmalta alkaen Seila Viivu (sd.), Janika Takatalo (kok.), Anna Mäkipää (vas.), Niina Ratilainen (vihr.) ja Terhi Vörlund-Wallenius (r.) Kuva: Muhis Azizi. sa valtuustoaloitteen maksuttomien kuukautisvälineiden jakelusta nuorille ja vähävaraisille. Marjamaan mukaan kuukautisköyhyys on viheliäinen ongelma, sillä siinä yhdistyvät köyhyys ja kuukautiset, jotka aiheuttavat molemmat itsessään häpeää. – Usein kuukautisköyhyydestä puhuttaessa nousee esiin huoli kehittyvien maiden ihmisistä, joilla on kuukautiset, mutta Suomessa joka kuudes on syrjäytymisriskissä. Tähän joukkoon mahtuu paljon ihmisiä, joilla on kuukautiset, joten kyseessä ei ole mikään marginaalinen ongelma. TURUN

SEUTUSANOMAT

Tavoita asiakkaasi helmikuussa ja maaliskuussa:

TORSTAINA 3.2.

KAISU!

SJUL I O K I R E N I EEN SUUR

ALU

Rakentamisen ja sisustamisen ERIKOISJULKAISU Kokonaisjakelumäärä

141.713 kpl

Helmikuussa ilmestymme myös torstaina 17.2. TORSTAINA 3.3

TORSTAINA 17.3.

UUTEEN KOTIIN

Asumisen teemasivut Varaa oma ilmoituksesi! Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Teemana autoilu &liikenne

Ismo Viskari

puh. 045 111 6932 ismo.viskari@turunseutusanomat.fi

Sari laurila

puh. 044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Joulukuussa tehdyn valtuustoaloitteen tekijöinä on viiden eri ryhmän valtuutettuja. Sen saama laaja kannatus osoittaa merkkejä siitä, että kuukautisiin liittyvä häpeä on selätettävissä.

TURKU Vessassa rapisevat sidepaketit, huomaamattomasti taskuun sujautettu tamponi ja pelko siitä, että kuukautiset alkavat yllättäen, kun jalassa on vaaleat housut. Menkkoihin liittyvää häpeää voi olla vaikea pukea sanoiksi, sillä moni on tottunut elämään sen kanssa nuoresta iästä saakka. Turun kaupunginvaltuutettu Aino Marjamaa (vihr.) tunnistaa ilmiön paremmin kuin hyvin, sillä on itse opetellut siitä ulos. – Muistan, kun teininä on pitänyt ostaa kaupasta siteitä ja on ollut siinä kassalla ihan hikisenä. Onneksi sitä ei tarvitse enää kokea, hän kertoo. Marjamaa toivoo, ettei kenenkään muun tarvitsisi myöskään käydä samaa läpi; sen takia hän on yksi viidestä valtuutetusta, jotka tekivät joulukuus-

Aloitteen mukaan vähävaraiselle ihmiselle kuukautisvälineisiin kuluva summa voi muodostaa merkittävän osan kuukauden tai viikon budjetista eikä kenenkään pitäisi joutua valitsemaan, että käyttääkö rahansa ruokaan tai esimerkiksi tamponeihin. Marjamaa sanoo, ettämaksuttomat kuukautisvälineet veisivät yhden stressaavan huolen pois vähävaraisen tai nuoren arjesta. – Kuukautisista kun on vaikea säästää, sillä omalle keholle ei voi sanoa, että älä vuoda. Kun välineitä saisi ilmaiseksi ja ne olisivat osa arkea, niin se purkaisi kuukautisiin liittyvää häpeää myös. Nuorten kohdalla häpeä voi hiljentää niin, ettei pysty kotona kertomaan menkoista tai perheellä ei ole varaa ostaa kuukautissuojia. Ilmaisilla kuukautisvälineillä olisi Marjamaan mukaan myös kansanterveydellisiä vaikutuksia, sillä niiden jakamisen yhteydessä voisi levittää myös tietoa menkoista. – Moni jää ongelmien kanssa yksin ja voi kärsiä esimerkiksi runsaista kuukautisista koko teiniiän, kun ei osaa hakea

niihin apua. Myös puutteellinen kuukautishygienia altistaa tulehduksille ja ne voivat edetessään aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Se on hyvin epäinhimillistä heille, joilla ei ole varaa ylläpitää hygieniaa menkkojen aikana. Joulukuussa tehty aloite sai taakseen 28 valtuutetun kannatuksen, jonka myötä aloite etenee virkahenkilöille valmisteluun. Turun kaupunginvaltuusto äänestää siitä kuuden kuukauden kuluessa. Marjamaan mukaan Turun kaupungilla olisi kallisarvoinen paikka toteuttaa nuorten ja vähävaraisten maksuttomat kuukautisvälineet, sillä Helsinki päätti joulukuussa aloittaa kokeilun, jossa kuukautissuojia jaetaan ilmaiseksi perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Pääkaupungin jo keräämää materiaalia voisi hyödyntää myös Turussa. Aloitteella on myös symbolinen merkitys. Sen saama laaja kannatus valtuustossa kertoo Marjamaan mukaan siitä, että kuukautisista voidaan puhua valtuustosaleissa samalla tavalla kuin esimerkiksi talousarviosta. – On hyvin tärkeää symbolisesti, että poliitikot voivat puhua menkoista. Toivottavasti se toteutuu myös eduskunnassa. Aiemmin siellä kuukautisvälineitä on verrattu parranajovälineisiin. Turku voisi kuitenkin pohjustaa tietä siihen, että muutos tulisi lainsäädäntöön saakka ja Suomi poistaisi kuukautisvälineiden verotuksen niin kuin Euroopan parlamentti on kehottanut tekemään.

Liisa Kallio

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

Myös muiden maiden kansalaiset äänioikeutettuja aluevaaleissa Varsinais-Suomessa on lähes 400.000 äänioikeutettua, joista hieman alle 20.000 ulkomaalaisia.

ÄÄNESTYS Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samoilla periaatteilla kuin kuntavaaleissa – jotka ovat erilaiset kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Eduskunta- ja presidentinvaaleissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Kuntavaaleissa äänioikeus perustuu puolestaan tietyssä kunnassa asumiseen – ja samalla periaatteella tulevissa aluevaaleissa äänioikeus perustuu hyvinvointialueella asumiseen. Äänioikeus aluevaaleissa on siis 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävällä, jossain hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa asuvalla – kansalaisuudesta ei ole esteenä äänioikeudelle. Kansalaisuus toki mää-

rittelee hieman äänioikeutta. Suomen, muiden EU-maiden ja Islannin sekä Norjan kansalaisia kohdellaan samoin; äänioikeus edellyttää asumista hyvinvointialueen kunnassa 51 päivänä ennen vaalipäivää. Sen sijaan muiden maiden kansalaisilta vaaditaan lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa. Kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen vaatimuksen voi välttää, jos toimii EU:ssa tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja on kirjallisesti

652

Marko Vuosjoki

www.facebook.com/robertpaulmd

Turussa 165.120 äänioikeutettua

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen

Turussa on luonnollisesti eniten äänioikeutettuja Varsinais-Suomessa. Aluevaaleissa äänioikeus on 165.120:lla turkulaisella. Turkulaisista äänioikeutetuista suomalaisia on 154.171, muiden EU-maiden kansalaisia 4.135, Islannin ja Norjan kansalaisia 62 ja muiden maiden kansalaisia 6.752. Äänioikeutettuja naisia on Turussa huomattavasti miehiä enemmän – 86.915 naista ja 78.205 miestä.

Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

Marko Vuosjoki

243

Oscar Hätinen

Hannu Kallio

opiskelija, myyjä

säätiön asiamies, varatuomari

265

ROBERT PAUL

ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52 päivää ennen vaaleja halustaan käyttää äänioikeutta. Varsinais-Suomessa on yhteensä 397.405 äänioikeutettua. Heistä suomalaisia on 378.687, muiden EU-maiden kansalaisia 8.292, Islannin ja Norjan kansalaisia 104 ja muiden maiden kansalaisia 10.322. Kaikista varsinaissuomalaisista äänioikeutetuista miehiä on 193.027 ja naisia 204.378.

Turkulaiset ehdokkaat hyvinvoinnin ja lähipalveluiden puolesta

237

274

Jarmo Laivoranta

Seppo Muurinen

rakennusmestari, yrittäjä

maanviljelijä, yrittäjä

217

vanhusten asumispalv. päällikkö, sairaanhoitaja

284 Johanna Pohjonen sairaanhoitaja, terveystiet. maisteri

233

Matilda Aakula

Raija Eeva

Perttu Helin

lääketieteen lisensiaatti, erikoistuva lääkäri

valtiotieteiden maisteri, diakoni

erityisopettaja, filosofian maisteri

251

246 Riitta Karjalainen

223

Juha Knuuttila lehtori

292 Mimmi Ruusunen kotiäiti, puutarhuri

256

257

Julia Koskinen

Markku Koulu

valtiotieteiden maisteri, röntgenhoitaja

lääketieteen tohtori, professori emeritus

296 Anna Sirkiä laulunopettaja, muusikko Maksaja: Keskustan Turun kunnallisjärjestö

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

Hannu Maja YRITTÄJÄ

500 Puolustamme palveluja.

387

Varsinaissuomalainen lähihoitaja, luottamusmies ja sote-alan arjen tuntija

Maksaja: ehdokas

MARKO POIKELA

HUOLEHDITAAN PALVELUISTA JA NIIDEN TEKIJÖISTÄ

Jouko Laakso Turun vanhusneuvoston varapj.

Äänestä kokemusta ja yhteiskunnallista osaamista. Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveydenhuollonasiat kuntoon ja toimiviksi. Palvelut saavutettaviksi kaikille koko Sote-alueella. kts. lisää:

403

www.turku. perussuomalaiset.fi Lista 343-440

Äänestä aluevaaleissa

294

Kokemuskumppanit mukaan lastensuojeluun

366 Pia Köpsi on kouluttautunut kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä kumppanikoulutuksesta vuonna 2020.

Itse lastensuojelun prosessit läpikäyneet vanhemmat ovat vielä lähes käyttämätön voimavara.

LASTENSUOJELU

KIRSI KAULIOMÄKI Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja terveystieteidenmaisteri ÄÄNESTÄ ALUEVAALEISSA Kokemusta terveydenhuollosta hoitajana, esimiehenä ja opettajana. kirsikauliomaki.sdp.fi

www.turunseutusanomat.fi

FB, IG ja Twitter: @seutusanomat

488

Varsinaissuomalaiset kokemuskumppanit – lastensuojelun prosessin itse lastensa kanssa läpikäyneet koulutetut asiantuntijat – ovat valmiita vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Kokemuskumppanit voisivat olla voimavara, jonka avulla ongelmiin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Suomessa kokemuskumppanien käyttö on vielä varsin vaatimatonta ja uutta, mutta esimerkiksi New Yorkista, jossa kokemuskumppaneita on käytetty pitkään, kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. – Kokemuskumppanien käyttö on esimerkiksi vähentänyt huostaanottoja valtavasti, kertoo yksi Suomen ensimmäisistä kokemuskumppaneista, turkulainen Pia Köpsi. Kokemuskumppaneita on toistaiseksi kolmisenkymmentä ja Varsinais-Suomi toimii edelläkävijänä Suomessa. Kokemuskumppanien taustalla on Perhekuntoutuskeskus Lauste, jolla on toimipaikat Turussa ja Uudessakaupungissa. – Kokemuskumppanit ovat lastensa kanssa lastensuojelun läpi käyneitä asiakasvanhempia. Olemme käyneet läpi koulutuksen, josta tullaan kokemuskumppaniksi. Koulutuksen järjestäjä on Asiakkaasta kump-

paniksi -hanke, jonka rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, kertoo Pia Köpsi, joka itse valmistui kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä koulutuksesta joulukuussa 2020. Kokemuskumppaneilla on toiminnassaan kolme suuntaa; vaikuttaminen, kehittäminen ja vertaistuki. Toistaiseksi vertaistuen määrä on jäänyt varsin vähäiseksi, ja sitä pyritäänkin lisäämään – tuomalla kokemuskumppanien toimintaa enemmän ihmisten tietoon. – Vertaistukea saa siten, että ottaa yhteyttä Lausteeseen ja valitsee itselleen sopivan kokemuskumppanin. Sosiaalityöntekijä tekee sen jälkeen päätöksen kokemuskumppanin palveluiden rahoittamisesta. Asiakkaan kanssa tehdään aina tapauskohtaisesti sopimus, jossa määritellään esimerkiksi vertaistuen antamisen kesto, kertoo Köpsi. Pia Köpsi ja muut koulutetut kokemuskumppanit toivovatkin, että tulevilla hyvinvointialueilla tiedostetaan, millainen voimavara kokemuskumppanien apu voisi olla lastensuojelun asiakkaiksi päätyville perheille. – Kokemuskumppani auttaa käytännön asioissa ja vähentää sitä painetta, jota perheet kokevat hankalassa tilanteessa. Tärkeää on tietenkin hakea apua mahdollisimman aikaisin, ennen kuin haasteet kasaantuvat. Lastensuojelun asiakkaaksi päätyminen voi aiheuttaa perheessä häpeää. Näissäkin tilanteissa kokemuskumppanin antama vertaistuki helpottaa painetta. – Me olemme käyneet saman prosessin läpi, tiedämme, miltä se tuntuu. Lastensuojelun asiakkaaksi joudutaan monista eri syistä, ja meillä kokemuskumppaneillakin on paljon erilaisia kokemuksia. Vastaavan tilanteen läpi käynyt kokemuskumppani osaa varmasti auttaa, vakuuttaa Pia Köpsi. Monen puolueen aluevaaliohjelmissa mainitaan lastensuojelun kohdalla ennaltaehkäisevien ja varhaisten palveluiden tuen vahvistettavuuden tärkeys sekä muun muassa lastensuojelun työntekijöiden vaihtuvuuden minimointi. – Me lastensuojelun kokemuskumppanit olemme yksi vastaus edellä mainittuja toimia vahvistamaan. Uskomme, että kokemusosaamisia hyödyntämällä saavutetaan hyvinvointia alueellamme. Voimme osaltamme säästää resursseja, kuten keventää ammattilaisten työtaakkaa, tarjota asiakasperheille pysyvyyttä ja edistää tarpeenmukaista sote-palveluiden integrointia, kokemuskumppanit muistuttavat kirjelmässään aluevaaliehdokkaille ja tuleville päättäjille. Marko Vuosjoki

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

hitsaaja MASKU

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

Raimo Nieminen

eläkeläinen SALO

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

muurari NOUSIAINEN

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

Marko Lepistö

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

äidinkielen opettaja TURKU

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

Pertti Liinoja

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare

sit.

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri

PARGAS PARAINEN NAUVO

sit.

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Juha Laaksonen

Julius Karlsson

Lotta Laaksonen

työkyvyttömyys bynsköpman, eläkeläinen, ruoka- miljörådgivare palvelutyöntekijä PARGAS PARAINEN TURKU

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

Marko Pekkarinen

Marika Runsala

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

Juuso-Matias Maijanen

scenkonstpedagog (YH), teatteripedagogi (AMK) ÅBO TURKU

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

pääluottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1. Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

Kati Karlsson

Mona Lautiala

lähihoitaja SALO

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

Olavi Mäkinen

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

20. tammikuuta 2022

TALVELLE KYYTIÄ ProForest ST56 LUMILINKO

ProForest ST70-T LUMILINKO

- työleveys 56 cm - Loncin 212 cm3 - vaihteet 5+2

ProForest KYPÄRÄKOMPLETTI

- työleveys 70 cm - Loncin 375 cm3 - vaihteet 6+2

PFST56

1390anja ,p

699,

Kam panj a

ProForest ST62A LUMILINKO

Stiga ST5266P TRAC LUMILINKO

- Loncin 212 cm - työleveys 62 cm - vaihteet 6+2

Sähkökäynnis TELAVETO!

tys!

- työleveys 66 cm - Stiga 302 cm3 - vaihteet 6+2 STIGST5266PTRAC

a panj Kam

PFST62A

2990 ProForest Premium metsurin TURVASORMIKKAAT

1995

tys! Sähkökäynnis

49,-

Toro Power Max 1028OXHE LUMILINKO

Toro Power Max 826 OXE LUMILINKO

Laadukas ammattikone - työleveys 71 cm - Toro Premium 302 cm3 - vaihteet 6+2

- työleveys 66 cm - Toro Premium 252 cm³ - vaihteet 6+2

TOPM1028OXHE

TOPM826OXE

Sähkökäynnis

tys!

Kam

1995anja ,p

tys! Sähkökäynnis

299

panj

0,-

a panj

189,

Kam

panj

349, Kam

Efco MTi30 AKKUSAHA

Tehokas ja kevyt akkumoottorisaha - 900W - 40V~5,0Ah Li-Ion - 30 cm terälaitteet EFMTI30

179,

EFMTH4000

panj

219,

Kam

Efco MTH5100 MOOTTORISAHA

- 50,9 cm / 3,0 hv - 38 cm terälaitteet a panj Kam

,429 Efco MT4510 MOOTTORISAHA

Efco MTT2500 PUUNHOITOSAHA

Erittäin kevyt ammattilaisen 1-käden puunhoitosaha - 25,4 cm3 / 1,4 hv - 25 cm terälaitteet EFMTT2500

STMS194C-E

panj

439, Kam

Stihl MS231 MOOTTORISAHA

STMS231

anja

399, p

Kam

Tehokas keskikokoluokan saha - 45,6 cm3 / 3,0 hv - 35 cm terälaitteet STMS251

panj

539, Kam

2790

99,-

ProForest Midi TERÄKETJUNTEROITUSKONE

ProForest PINOTAVARASAKSET

Hiljainen ja laadukas teroituskone. 86-633

panj

749,

Todella tehokas ammattisaha. - 50,2 cm3 / 4,1 hv - 35 cm light terälaitteet

KONETOIMI

1790 2790

59,ProForest KAATOKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 43 cm

- kestävää ABS-muovia - pituus 14 cm 85-215

300 mm 85-104

- pienemmille puille - paino 1,1 kg 00-124

790

3190

ProForest HALKAISUKIILA

ProForest KAATOVÄNKÄRI 80 cm

2250

5490

ProForest VIILAOHJURI

ProForest KAATOVÄNKÄRI 130 cm

- 2 kg - kierteellä 00-140

Nopea ja helppo tapa saada oikeat teroituskulmat 4,0 mm viilalla 80-103 4,8 mm viilalla 80-104 5,5 mm viilalla 80-105

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 2,15 kg 00-125

- ammattimalli kääntökoukulla - paino 4,3 kg 00-126

790

7990

TreeCut TERÄKETJU

RH-Pusher KAADONSUUNTAIN

Laadukas ja edullinen - 3/8-50L ja 52L (1,3 mm) - 325-56L (1,3 ja 1,5 mm)

/kpl

Kam

Laadukkaat ja kestävät. 200 mm 85-103

790

Stihl MS261C-M MOOTTORISAHA STMS261CM

- erittäin hyvin istuva malli - koot 9, 10 ja 12 17-950

/kpl

Stihl MS251 MOOTTORISAHA

- 42,9 cm3 / 2,9 hv - 41 cm terälaitteet EFMT4510

359,

Kompakti ja tehokas yleissaha. - 42,6 cm3 / 2,7 hv - 35 cm terälaitteet

EFMTH5100

anj amp

Todella kevyt saha hyvin ominaisuuksin - 31,8 cm3 / 1,9 hv - 30 cm terälaitteet

- 38,9 cm3 / 2,3 hv - 35 cm terälaitteet Konevies

STMS170

Stihl MS194C-E MOOTTORISAHA

Efco MTH4000 MOOTTORISAHA

ESTYS TESTIMEN ti 8/2020

Stihl MS170 MOOTTORISAHA

Kevyt yleissaha kotikäyttöön - 30,1 cm3 / 1,6 hv - 30 cm terälaitteet

a panj Kam

- 9-kerroksinen viiltosuojaus - 3M heijastimet - koot 48-64 17-850

17-701

Kam

a panj Kam

ProForest metsurin AVOTURVAHAALARIT

Koon pikasäätö

PFST70-T

tys! Sähkökäynnis TELAVETO!

Tarjoukset voimassa 31.1.2022 asti, tai siihen saakka kuin varatut erät riittävät.

ProForest TERÄKETJUÖLJY 5 L

- uusi öljy! - X1R lisäaineistettu 89-206

1590 Nuppulantie 7-9, Turku. Puh. 02 254 6600. Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13

www.konetoimi.fi

Kun haluat varmistaa puun kaadon oikeaan suuntaan. - voima 1500 kg - maksimi ulottuvuus 255 cm

479,Aspen PIENKONEBENSA 5 L - aito ja alkuperäinen! - pitkä säilyvyys

1890

Tuotteet myös E VERKKOKAUPASSAMM

20. tammikuuta 2022

Pikku Sirkuksen Vauvasirkus on suunnattu 4–12 kuukauden ikäisille sekä Taaperosirkus-ryhmät 12–24 ja 24–36 kuukauden ikäisille. Ryhmä voidaan valita lapsen ikä ja taitotaso huomioiden. Kuvat: Ville-Matias Roisko.

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto 40 vuotta

Sirkusharrastus kehittää varhaista vuorovaikutusta leikkien ja temppuillen Vauvojen ja taaperoiden harrastusryhmät ovat todellista kulttuurihyvinvointia, ilon ja elämyksien kautta tapahtuvaa yhteistä tekemistä. Kannustusta ja hyvää mieltä toiminnassa saavat aivan kaikki, ikään tai taitotasoon katsomatta. LAPSET Pikku Sirkus tarjoaa vauvoille ja taaperoille tapoja oppia uusia taitoja leikin ja temppujen keinoin. Jokaisen lapsen ikätaso sekä vieläkin tärkeämpänä oma persoona otetaan huomioon harrastuksessa, jonka tarkoituksena on tukea lapsen ja aikuisen välistä varhaista vuorovaikutusta. Minna Heiniö on ohjannut pienille lapsille suunnattuja tunteja Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa useampia vuosia. Hän on nähnyt, kuinka harrastus vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin myönteisesti.

– Hyötyjä on monia ja niistä tärkeimpänä korostuu yhdessä tekeminen. Siinä samalla lapset kun tapaavat ikäisiään, aikuiset saavat toisistaan juttuseuraa ja vertaistukeakin. Monesti varsinkin ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulleet kaipaavat uusia tapoja viettää aikaa vauvansa kanssa, Heiniö kertoo. – Yhteisestä harrastuksesta voi aikuinen saada itsevarmuutta uuteen elämäntilanteeseen, ja toisaalta pieni lapsi vahvistaa tietoutta itsestään ja taidoistaan. Näitä taitoja sitten ihastellaan yhdessä toisiamme kannustaen, Heiniö jatkaa. Vauvojen ja taaperoiden sirkusryhmät ovat olleet osa Seikkailupuiston laajaa harrastusohjelmaa yli kymmenen vuoden ajan. – Sirkusharrastuksen kehitys on ollut vahvasti sidoksissa nykysirkuksen muuhun kehitykseen Suomessa. Matalalla kynnyksellä toteutettavassa harrastuksessa on aina

vahvasti läsnä sosiaalinen puoli, jonka merkitys on valtava kun puhutaan lapsiperheiden yhteisestä ajasta ja lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksesta varhaisessa vaiheessa, Heiniö toteaa. Heiniön työparina toiminut Jenni Asunen jatkaa ryhmien vetäjänä tänäkin vuonna toisen vauvasirkukseen erikoistuneella koulutuksella ohjaajan ammattiosaamistaan täydentäneen Mari Thurénin kanssa. – Tunnit olemme aloittaneet aina samalla tavalla, alkupiirissä yhteisellä loruttelulla, jossa tuetaan lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta. Olemme pitäneet aloituksen joka kerta samana, jotta rutiinien kautta lapsi oppii ja muistaa, missä ollaan ja mitä on taas luvassa, kertoo Asunen. – Kävelemään oppineiden kanssa saatetaan jo harjoitella lämmittelyleikkejä. Lämmittelystä olemme siirtyneet akrobatiaharjoituksiin, joiden jälkeen olemme ottaneet

sirkusvälineen, johon olemme tutustuneet lähemmin. Palloja ja huiveja käytetään melkein aina, sillä ne ovat lasten mieleen. Myös leikkivarjo on välillä käytössä sekä tasapainopallo tai jumppapallo, jatkaa Asunen.

sen ja läheisen aikuisen vuorovaikutusta. Vauvat ja taaperot kaipaavat nähdyksi ja kuulluksi tulemista, koska lapset vaistoavat jo hyvin varhaisessa vaiheessa aidon läsnäolon, lisää Leinonen-Vainio.

perustettu Seikkailupuisto juhlistaa tänä vuonna 40-vuotistaivaltaan. – Paljon tapahtumaa olisi tarjolla juhlavuodelle. Täytyy toivoa, että saamme niitä koronasta huolimatta toteutettua, Leinonen-Vainio toteaa.

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston toiminnanjohtaja Marika Leinonen-Vainio pitää erityisen tärkeänä, että harrastusryhmiä vetävät alansa ammattilaiset, koulutetut ohjaajat. – Laadukkaasti ja ammattimaisesti tuotetut kulttuuripalvelut tukevat lapsen persoonallista kasvua, osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia. Ryhmien vetäjien tulee aina olla suuntautuneita lasten kanssa työskentelyyn, jolloin heillä on valmiudet toteuttaa toimintaa lapsilähtöisesti. Lastenkulttuuritoiminnan keskiössä on aina lapsi ja hänen maailmansa, Leinonen-Vainio kertoo. – Harrastustoiminnassa tuetaan pienen lap-

Ryhmiä on pitänyt poikkeusaikoina rajoittaa niin, että jokaista lasta kohden toimintaan on voinut osallistua vain yksi aikuinen. Tästä toimintamallista pidetään näillä näkymin kiinni. Marika Leinonen-Vainio, Jenni Asunen ja Minna Heiniö sanovat, että ryhmissä on näkynyt hyvin monenlaisia lapsi+aikuinen-kombinaatioita. – On ollut ihana seurata, kuinka lasten mukana harrastamaan ovat tulleet myös isovanhemmat ja kummit. Näinä aikoina toki aikuisosallistujia on voinut olla vain yksi, mutta ihannetilanteessa aikuisia olisi lapsen mukana kaksi. Vuonna 1982 Turkuun

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö? Kaikille perheille avoimen toiminnan lisäksi Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto on mukana Harrastaminen Turun mallin etsivässä harrastustoiminnassa. Turun kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa viime vuonna käynnistetyssä yhteistyöpilotissa tavoiteltiin niitä lapsia, joiden perheet tarvitsivat erityistä tukea harrastusten järjestämiseen.

20. tammikuuta 2022

n YHDISTYSTOIMINTA Turun Kylätalo ry Turun Kylätalo on kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvila, puoti, rauhallinen salonkitila. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa ja paljon muuta. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Itäinen Rantakatu 54 G, p. 045 2343823.

Yhdistyspalstalla tiedotettavaa? Juttuvinkkejä? Ota yhteyttä: toimitus@turunseutusanomat.fi

Varsinais-Suomessa toiseksi eniten ehdokkaita ALUEVAALIT Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina ja Varsinais-Suomessa on ehdolla 742 ehdokasta hyvinvointialueen valtuustoon. VarsinaisSuomen hyvinvointialuetta enemmän ehdokkaita on ainoastaan Länsi-Uudellamaalla, 748 ehdokasta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 79 valtuutettua. Koko maassa aluevaaleissa on yhteensä 10.584 ehdokasta. Marko Vuosjoki

www.turunseutusanomat.fi FB, IG ja Twitter: @seutusanomat

T O I K K A R K O I D M A

A L K A A I N D U S

H H A R K A T I T A T K U N A V A V A L A L N K I T A T E A E T T T O

U L O S

M U S T U M A A I L L U I P A A J U O S E

A K K A

L A A R D R I U T U S U T K A A T S S V I I T

A S S A S A V A K O R I I K I V V A S E K A I S E L U A P I P O U S E I N T A V A B A A A L A S R I T A A N H A A I R A T

K U J A N S U U T R A L L I

A I K E T S A N U A L A S S T S I K S U K A A T S M A R I V O T I Ä R I M M E S A A T I T A V I O L I A M A S T T A R I A R I S

Se alkuperäinen Perttala

_______________________________

Valitse itsellesi paras tapa asioida

puhelimitse

s-posti nettikauppa liikkeissä

___________ Linnankatu 3, TURKU - 02 231 4074 Hämeenkatu 1, TURKU - 044 754 0403 perttala.fi

palvelu@perttala.fi

T E N T A T A

Auto kuin suoraan tulevaisuudesta Hyundai Ioniq 5 on valittu muun muassa Saksassa vuoden autoksi.

AUTOILU Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle. Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa.

– Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkö- tai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön päällikkö Mikko Rantakare. Allekirjoittanut saikin koeajaa yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n. Hyundai on valittu vuoden 2022 parhaaksi autoksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja lisäksi se on voittanut useita vertailutestejä. Kyseessä on siis kova ajopeli.

Marko Vuosjoki

n AUTOARVIO Sain testattavaksi nelivetoisen Ioniqin, joka on malliston lippulaiva. Auton kaksi sähkömoottoria tuottavat muikeat 305 hevosvoimaa ja mahtavan 605 newtonmetrin väännön. Ja koska sähkömoottorissa ei ole polttomoottorille tuttua viivettä tai energian hukkaa, 2500-kiloinen katumaasturi kiihtyy nollasta sataan noin viidessä sekunnissa. Ilmoitettu toimintamatka on 460 kilometriä, pelkässä kaupunkiajossa peräti 686 kilometriä. Todellinen toimintasäde on luonnollisesti pakkasilla pienempi. Kotilatauksessa auton akut saadaan yön yli ladattua tietenkin täyteen. Pikalatausasemalla akut saadaan parhaimmillaan ladattua kymmenestä prosentista 80:een prosenttiin alle 20:ssa minuutissa. En tylsistytä teitä enempää teknisillä yksityiskohdilla, vaan yritän kertoa, millaista Hyundai Ioniqilla oli ajaa. Ajaminen Hyundai Ioniq 5 -sähköautolla on...no, se on melkoinen elämys. Jos pitäisi verrata Ioniqilla ajamista johonkin polttomoottoriautoon, pitäisi löytää nykyaikainen, tehokas automaattivaihteinen auto – ja silti ajaminen on erilaista. Hallintalaitteet toimivat luonnollisesti aivan kuten missä tahansa automaattivaihteisessa autossa. Vaihteenvalitsin on normihallintalaitteista erikoisin, sillä se on ohjauspylväässä kiinni oleva ”iso nuppi”, jota kiertämällä valitaan, ajetaanko eteenpäin vai taaksepäin, vai onko vaihde vapaalla. Kaasu ja jarru toimivat ja tuntuvat samalta kuin polttomoottorisessa automaatissa, samoin vilkut, la-

___________

S I T A A T T I

Hyundai Ioniq 5 on upea katumaasturi, mutta todellinen erikoisuus löytyy tehokkaasta sähkömoottorista.

sinpyyhkimet, pesurit ja tietenkin ratti. Mutta tunne ratin takana – se on erilainen. Ensimmäisenä ”erikoisuutena” mieleen tulee tietenkin hiljaisuus. Moottori kun ei pidä minkäänlaista auton sisätiloihin kantavaa ääntä. Hiljainen auto on muutenkin, sillä rengasmelutkin ovat todella, todella vähäiset. Liikkeelle lähdettäessä erona normiautoon kuljettaja huomaa välittömästi auton suorituskyvyn. Sähkö-Hyundai lähtee kaasua painettaessa kuin rusakko makuulta. Nopeamminkin, kun vaihdetaan ajomoodiksi normaalin tai ”Econ” sijaan ”Sport”. Testasin hieman auton ohituskiihtyvyyttä hiljaisella moottoritiellä. Annoin nopeuden pudota 60 kilometriin tunnissa, valitsin ”Sport”-ajomoodin ja polkaisin kaasun pohjaan. Herranen aika sentään! Painauduin kuljettajan istuinta vasten kuin sitä vasten iskettynä. Vauhtia oli yhtäkkiä 120 kilometriä tunnissa, enkä ollut mielestäni kuin vasta painanut kaasun pohjaan. Tällä autolla pääsee maantiellä letkan ohi! Hyundailla ajamista voisi hehkuttaa monessakin mielessä – kuljettajan näkymäkin isoine näyttöineen on kuin avaruusaluksen ohjaamosta. Jos teillä on mahdollisuus ajaa tällaisella autolla, käykää rohkeasti kokeilemassa. Se on hieno elämys kaikille autoista kiinnostuneille.

Marko Vuosjoki

20. tammikuuta 2022

Yrittäjien usko talouden kasvuun palasi TPS ja koko SM-liiga Varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset korkeammalla kuin ennen koronaa.

YRITTÄJYYS

Jorma Kemppainen 2021

Jo 29:nnen kerran tehty Varsinais-Suomen maakuntaennuste kertoo, että varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat talouden kasvuun vankasti. Epävarmuustekijänä toki on, että maakuntaennusteen kysely yrittäjile tehtiin ennen omikron-variantin leviämistä. Maakuntaennusteen tulokset ovat kuitenkin aiempina vuosina kuvanneet hyvin vuoden toteutumaa, joten alkanut vuosi näyttää positiivisemmalta kuin edellinen. – Odotettavissa on jopa tuhansia uusia työpaikkoja, ennustaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Yrittäjien odotukset henkilöstön määrän kasvusta ovat todella korkeat – viimeksi näin suuria kasvuodotuksia uusista työpaikoista on ollut maakuntaennusteissa

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sai hyviä uutisia, kun maakuntaennuste lupaa voimakasta talouskasvua tälle vuodelle. vuosina 2007 ja 2008. – Mikäli odotukset kasvusta toteutuvat, saatavuushaaste nousee voimakkaasti esille, sillä osaavaa työvoimaa tarvitaan, lisää Munter. Henkilöstön määrän kasvuodotusten taustalla on luonnollisesti odotukset kasvavasta liikevaihdosta ja kannattavuudesta. Yrittäjien usko talouden kasvusta on todella korkealla, sillä kaikki mittarit investointiaikeita lukuunottamatta ovat korkeammalla kuin ennen koronaa – investointiaikeetkin samalla

tasolla kuin vuonna 2020. Yrittäjien investointiaikeethan suorastaan romahtivat koronavuonna. Ennusteen perusteella varsinaissuomalaiset yrittäjät luottavat siis vankasti, että vuosi 2022 on todellinen kasvun vuosi taloudessa. – Historia on todistanut, että ennuste kertoo varsin luotettavasti, mitä kyselyä koskevana vuonna oikeasti tapahtuu. Henkilöstön määrä yleensä kasvaa jopa hieman enemmän kuin yrittäjät uskaltavat arvioida, muistuttaa Hanna Mun-

ter. Alueittain ja erityisesti kunnittain talousodotuksissa on toki eroja. Kaikilla alueilla usko talouden kasvuun on vahva, mutta erityisen vahva se on Vakka-Suomessa. – Oli ilahduttavaa, että saimme Vakka-Suomen yrittäjiltä aiempaa enemmän vastauksia, ja oli myös hienoa nähdä, että vakkasuomalaiset yrittäjät ovat kaikkein positiivisimpia arvioidessaan tämän vuoden liikevaihto-odotuksiaan, kertoi Hanna Munter. Kunnista ja kaupungeista nousivat esiin erityisesti Naantali ja Lieto, joissa yksikään yrittäjä ei arvioi henkilöstön määränsä laskevan. Raisiossa puolestaan odotusmittarit ovat muita kaupunkeja alhaisemmat. Raisiolaisten yrittäjien tulevaisuuden näkymiä varmasti laskee E18-kehätie -hanke, jonka uhkana on, että autoilijat ohittavat Raision keskustan ilman mahdollisuutta pysähtyä keskustan liikkeiden asiakkaiksi. Marko Vuosjoki

VOI IN SIAN MIELIK RAS-

VOJA

Sina

koronakurimuksessa

JÄÄKIEKKO Turun Palloseuran vahvasti alkanut SMliigakausi on ollut viime aikoina todellisessa koronakurimuksessa. 10. tammikuuta TPS kertoi miehistöön iskeneistä koronatartunnoista, jotka veivät useamman pelaajan karanteeniin. TPS:n lääkärin Niklas Lindbladin mukaan tartuntoja oli useampia, ja pelaajia joutui jäämään pois joukkueen harjoituksista, eikä otteluitakaan ole pelattu kahteen viikkoon. Eikä TPS ole suinkaan ainoa joukkue SM-liigassa, jonka miehistössä on tavattu useampia koronatapauksia. Koronatauko venyi jälleen, sillä keskiviikon ottelu Mikkelissä Jukureita vastaan jouduttiin siirtämään maaliskuulle. TPS on pelannut viimeksi 7. tammikuuta, jolloin se voitti kotonaan Lappeenrannan SaiPan maalein 3–1.

”Alea iacta est” ISSN 26701197

ASPARTAATTIAMINOTRANSFERAASI

-1.

KÄRSII

Krook

n. 1609 m

iskulle herkkiä

ASE-

idän suuri virta

-känni

JOR-

”

kuulustella

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

aaa ” pasta-

” x2

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000 Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132

-kirje

Ismo Viskari 045 111 6932 Sari Laurila 044 981 2780

Tollo!

tyynyjä

” ”

Kari

ritilä

opittuja

KESKUSTA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Toimittaja

sarja kekoja

SOITA

DANIA

”

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

Päätoimittaja

HYVÄ

ohukainen

paise

IKOS

SEUTUSANOMAT

Toimitusjohtaja

somaleita

komea

tämän tästä ”otteita”

TURUN

Laskutus

”puolue”

Taidan lähteä!

Marko Vuosjoki

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P.verkossa 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

TPS:n seuraava ottelu pelataankin – näillä näkymin – tulevana perjantaina eli 21. tammikuuta, jolloin Tepsi matkaa Kuopioon KalPan vieraaksi. Lauantaina on vuorossa vieraspeli Oulussa Kärppiä vastaan ja seuraava kotiottelu on vuorossa ensi viikon keskiviikkona 26. tammikuuta Porin Ässiä vastaan. Kaiken lisäksi Aluehallintovirasto on jatkanut koronarajoituksia 28. tammikuuta asti – ja rajoituksiin kuuluu edelleen yleisötilaisuuksien järjestämisen kielto. TPS on tällä hetkellä SMliigassa kuudentena.

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

a tajavus-

muka-

si- via vistää

Kiekko tippuu jäähän 21. tammikuuta Kuopiossa. Kuva: soerli.

r ha

ääriliike

Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 28.743 kpl

20. tammikuuta 2022

Ei mitään myönnytyksiä!

Valitse aina paras!

0404

9504

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

EN 343

5804

EN 343

Vedenpitävyys: 10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

SNICKERS Workwear AllroundWork talvitakki 37.5®-eristyksellä 1100/0404, 1100/9504, 1100/5804

178 €

SNICKERS Workwear AllroundWork naisten talvitakki 37.5®eristyksellä 1107/0404

183 €

SNICKERS Workwear AllroundWork talvihousut 37.5®-eristyksellä

1127/0404

209 €

EN 343 Vedenpitävyys:

10 000 mm/24h. Hengittävyys: 6 000 g/m²/24h

6619/0404, 6619/9504

159 €

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen naisten talvitakki 37.5®-eristyksellä

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen parkatakki 37.5®-eristyksellä

Ilmainen pipo (Snickers Workwear 9093/0418, arvo 63 €) sisältyy vain takkien 1100, 1102, 1107 ja 1800 ohjehintaan.

1800/0404

248 €

Hinnat sisältävät alv:n 24 % ja ovat voimassa toistaiseksi.

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

SNICKERS Workwear AllroundWork vedenkestävä hupullinen talvitakki 37.5®-eristyksellä 1102/9504 1102/5804 1102/0404

216 €

ILMAINEN PIPO

Uskomattoman kevyt talvitakki parhailla ominaisuuksilla. Lisäksi kulutuksenkestävä, veden- (takin saumat teipattu) ja tuulenpitävä: • 37.5® -vuori • Selkäosassa 3D-verkkovuori • Korkea ﬂeecevuorattu kaulus suojaa tuulelta • Käsiä lämmittävät sivutaskut • Lyhempi etuosa ja pidennetty selkäosa • Cordura®-vahvike kyynärpäissä • Muotoillut hihat • Pidennetyt hihat • Joustavat hihansuut peukaloaukoilla • Vetoketjullinen rintatasku • Heijastavat yksityiskohdat

www.tamrex.ﬁ

UUSI MYYMÄLÄ on AUKI!

PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Tikkurilantie 68

Koskelontie 15

VANTAA

ESPOO