Issuu

TEEMANA

Autoilu ja Veneily

s. 4-6

Viittomakielisen saattohoidon oppaan kirjoittajat: "Voimien vähentyessä kosketuksella on iso merkitys."

s. 9

TURUN

SEUTUSANOMAT

2. VSK

KESKUSTA

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

kuntavaaliehdokas!

18.

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

maaliskuuta

4.3.2021

VUODEN 2020 GLUTEENITON YRITYS

PIRJON PAKARI KAUHAJOKI OY

Onko sinulle tärkeää tavoittaa mahdollisimman kattavasti

OMAN ALUEESI ÄÄNESTÄJÄT?

TURUN SEUTUSANOMISSA ILMOITTAMALLA SE ONNISTUU.

ö! k t i s e ti

Palkitun leipomomme Hannun 100% gluteenittomia tuotteita löydät lähiruokakaupastasi ja Nurmi & Sulosen myymälöistä!

Lehtiperheemme lehdet jaetaan Postin toimesta kaikkiin alueesi kotitalouksiin, minne Posti saa jakelua suorittaa!

www.turunseutu sanomat.fi

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

Ota heti yhteys kuntavaaleista myyntiimme. Laitetaan yhdessä äänestäjät liikkeelle. Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi

Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

TURUN keskusta

HANNUNGLUTEENITON.FI

TURUN

TURUN SEUTUSANOMAT ON LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ TAVOITTAA ÄÄNESTÄJÄT! Muista, että yksikin ääni voi ratkaista!

Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

PIRJONPAKARI.FI

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

KESKUSTA

Yhdenvertaisuus ei kärsinyt koronaepidemiasta Turussa KOULUTUS Viime syksynä ja tammikuussa Turun kouluissa toteutetun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn mukaan koronavirusepidemian vaikutus ei näy merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden kokemassa yhdenvertaisuudessa. Yhteensä noin 14.000 oppilasta ja opiskelijaa perusopetuksessa ja toisella asteella vastasi kyselyyn. Perusopetuksen puolella kysely toteutettiin lokakuussa lähiopetuksen ollessa käynnissä. – Ajankohdan puolesta koronavirusepidemia ei välttämättä ollut päällimmäisenä mielessä, kun kevään sokista oli jo selvitty, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen arvioi.

Lue lisää sivulta 11

Postinumero 20100 TURKU 20200 TURKU 20500 TURKU 20700 TURKU 20720 TURKU 20800 TURKU 20810 TURKU

Taloudet kpl 9764 1215 1961 1982 2077 3 5431

KESKUSTA

Postinumero 20880 TURKU 20900 TURKU 20960 TURKU

Taloudet kpl 1403 2729 429

Lisäksi telinejakelussa 919 kpl Luukkutarkistus tehty 25.2.2021/Posti Oy

YHTEENSÄ 27.913KPL

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

4. maaliskuuta 2021

keskusta

n PÄÄKIRJOITUS

n KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA

n SEURAKUNTAKOLUMNI

Kuntavaalit lähestyvät, vaikka korona uhkaa

Koronan jälkeinen toivo rakennetaan kaupungeissa

Pyhä hylje

Julkisuudessa on jo väläytelty kunnallisvaalien siirtämistä vakavan koronatilanteen vuoksi. Tätä kirjoittaessa – maanantaina – kunnallisvaalien siirtämisestä ei ainakaan vielä ole tehty päätöstä, eikä yksikään puolue ole sitä edes ehdottanut. Itse asiassa monilta tahoilta on saatu kuulla kommentteja, joiden mukaan kunnat, oikeusministeriö ja puolueet tekevät yhteistuumin kaikkensa, jotta vaalit sujuisivat hyvin ja turvallisesti alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Oma mielipiteeni on, että Suomessa vaalit pystytään järjestämään huhtikuussa. Varsinainen vaalipäivähän on sunnuntaina 18. huhtikuuta, ja ennakkoäänestys järjestetään 7.-13. huhtikuuta. Viikon mittainen ennakkoäänestysaika edesauttaa turvallista äänestämistä. Ennakkoäänestyspaikkoja on varsin kattavasti, ja jos omaa yhtään kärsivällisyyttä, äänestämään pääsee pitäen turvavälit toisiin äänioikeuttaan käyttäviin kansalaisiin. Sama pätee varsinaiseen vaalipäiväänkin. Suomalaiset ylipäänsä kunnioittavat äänestystilannetta siinä määrin, että äänioikeuttaan käyttäville ihmisille annetaan oma tila ja aika suorittaa kansalaisoikeutensa. Vaikka koronatilanne onkin äitynyt niin vakavaksi, että Suomea odottaa ensi viikolla alkava kolmen viikon sulkutila – eivätkä laajat koronarajoitukset vielä siihen kolmeen viikkoon edes jää – uskon, että kuntavaalit saadaan järjestettyä turvallisesti alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Kuntavaaleihin palataan varmasti tälläkin palstalla vielä uudestaan, mutta haluan jo tässä vaiheessa muistuttaa lukijoita äänestämisen merkityksestä. Erään viisauden mukaan; jos et äänestä, on turha valittaa tehdyistä päätöksistä. Meille, ketkä emme ole aktiivisesti mukana politiikassa, äänestäminen on tapa vaikuttaa.

Moni huokaisi väsymyksestä, kun hallitus tiedotti uusimmista koronarajoitteista maaliskuulle. Jaksaminen voi olla tiukassa. Yksinäisyys, etäopiskelu tai -työ, huoli toimeentulosta ja ikävä vaivaavat. Koronarajoitukset päättyvät aikanaan ja arki normalisoituu. Koronan jälkiä korjaamme kuitenkin vielä senkin jälkeen ja se tehdään pitkälti kunnissa. On tärkeää, että se työ tehdään hyvin, jotta emme kerrytä palveluvelkaa lisää. On tärkeää, että lisäämme aktiivisesti hyvinvointia. Korona-aika on kohdellut erityisen rankasti nuoria, joiden elämässä vuosi on pitkä aika. Etäopiskelu on voinut haitata oppimista, mikä heijastuu loppuelämään. Se on saattanut syrjäyttää ja lisätä mielenterveysongelmia. Monet ikäkauteen perinteisesti kuuluvat asiat ovat jääneet kokematta. Turussa on tarjottava nuorille matalalla kynnyksellä apua mielenterveysongelmiin ja tukea opintoihin kiinni pääsemiseen. Poikkeusaika on ottanut koville myös monelle yksin asuvalle. Kokoontumisrajoitteiden jälkeen tarvitaan erityisiä toimenpiteitä yksinäisyyden vähentämiseksi. Järjestöillä on tässä osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla työskentelevien toimeentulo on ollut korona-aikana tiukassa. Kaupungeillakin on roolinsa näiden alojen elvyttämisessä. Turussa on syytä järjestää ylimääräinen avustushaku kulttuuritoiminnan tukemiseksi. Tällä myös lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia. Tarvitsemme monenlaisia keinoja toimeentulon varmistamiseksi koronan heikentämillä aloilla ja tauolla olleiden palvelujen synnyttämän hyvinvointivelan kuromiseksi. Onneksi näitä keinoja on olemassa. Voimme yhdessä kääriä hihat ja katsoa horisontissa siintävään valoon. Voimme yhdessä rakentaa koronan jälkeisen toivon Turkuun.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Elina Rantanen (vihr.) Turun valtuuston pj

Kohtaan alkusyksystä kadulla sädekehän. Se tulee vastaantulijan muodossa – itse asiassa, se on ohikulkijan paidassa. Yllätyn, saan hyvän mielen. Vasta hetkeä myöhemmin, kun sekä ihminen että sädekehä ovat ohittaneet minut, tajuan mitä muuta paidassa oli. Hylje. Sädekehän ympäröimä hylje. Seuraavan kerran törmään kuvaan kuukausia myöhemmin, tämän vuoden tammikuussa. Nyt kuulen kuvan tarinan. Kyseessä onkin sädekehäpäinen norppa, jonka pyrstön vieressä, goottilaisilla kirjaimilla, lukee Save the Norps. Kyseessä on Jussi Koski-Laulajan suunnittelema kokonaisuus, joka tukee saimaannorppien suojelua. Kuvan taustalla on kristillinen legenda. Koski-Laulaja sai inspiraationsa Hubertus-nimiseen pyhimykseen liittyvästä hengellisestä kertomuksesta. Legendan mukaan Hubertus oli pitkäperjantain aamuna metsästämässä, kun hänen ajamansa saksanhirvi yhtäkkiä kääntyi ympäri ja lähestyi häntä. Hirven sarvien väliin ilmestyi hohtava risti, kuin sädekehä. Tämän kokemuksen myötä Hubertuksen sanotaan löytäneen uudenlaisen kunnioituksen luontoa ja eläimiä kohtaan osana Jumalan luomistyötä. Halussa suojella luontoa, sen kasveja, vesistöjä ja eläimiä, on minulle jotain väistämättömän kristillistä. Se on kirjoitettu Raamatun alkulehdille, missä Jumala asettaa ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomaansa maata. Viljelemisen me osaamme, mutta varjelemisessa meillä on vielä opittavaa – etenkin, kun me varjelemme luontoa ihmiseltä, itseltämme. Saimaannorppa rauhoitettiin päivälleen 66 vuotta sitten. Silti se on edelleen uhanalainen. Jotta saimaannorpasta ei tulisi pelkkä sädekehäpäinen legenda, on meillä vielä opittavaa omasta paikastamme luomakunnassa – ja norppa on vain yksi esimerkki. Se minkä teemme luonnon hyväksi, teemme myös tulevaisuutemme parhaaksi. Tulevaisuus, jossa on saimaannorppia, on toivoa täynnä. Sofia Flinck vs. seurakuntapastori Turun tuomiokirkkoseurakunta

n MIELIPIDE

Yliopisto – Turun moottori Mitä olisi Turku ilman yliopistoa? Ainakin se olisi hengetön paikka. Kun kuljen yliopiston käytävällä, ajattelen, että sivistys ja opinhalu ovat täyttäneet tienoon jo satoja vuosia. Turusta on lähdetty Eurooppaan opiskelemaan ja luomaan kansainvälisiä suhteita myös jo satoja vuosia sitten. Tästä sivistyksen pohjasta edelleen ammennamme. Mutta yliopistokaan ei pärjää ilman kehitystä, ilman

niiden ihmisten voimaa, jotka näkevät Turun tieteen ja sivistyksen sampona. Alueen elinkeinoelämä on tiiviisti kytköksissä opinahjoon. Kauppa, merenkulku, lääkekehitys, vain muutamia mainitakseni. Kun tiede ja opetus sykkivät alueen tahdissa, on hyvä havaita myös puutteet. Pitkään yliopisto oli vailla elinkeinoelämän toivomaa ruisketta eli diplomi-insinöörikoulutusta.

Kun Annika Saarikko otti tiedeministerin paikan vastaan, hän heti ensi töikseen opetusministeriössä vei päätökseen yliopiston hakemuksen, jossa sen koulutusvastuuseen lisättäisiin tekniikan alalle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutus. Hakemuksen ja päätöksen taustalla pysyvän ratkaisun hakeminen Varsinais-Suomen ”positiiviseen rakennemuutokseen”, jonka myötä alueelle on syntynyt mer-

kittävä diplomi-insinööritason osaajapula. Perustelussa mainitaan Lounais-Suomen yritysten ja työmarkkinoiden tarpeet. Ratkaisu on selkeä signaali muun muassa telakkateollisuudelle valtion aktiivisesta tuesta. Näin edesautetaan Turun teknologiakampuksen kehittämistä sekä huomioidaan Turun AMK:n ja Åbo Akademin infran ja tilojen käytön synergiaedut. Mainittakoon myös, että kiinan kielen koulutus-

vastuun myöntämisellä tavoitellaan myös kompetenssia kansainvälisille markkinoille. Hyvä, että nyt päätös tuli. Koulutusta on kehitettävä jatkossakin kokonaisuutena. Aina on oltava kuitenkin herkkyyttä reagoida, kun syntyy ”positiivisia ongelmia”, kuten Turussa on nyt käynyt. Eikä kyse ole vain yliopistojen kehittämisestä vaan kaikkia koulutuksen asteita tulee peilata todellisiin, alueellisiin

tarpeisiin. Turussa on voimaa ja työllisyyttä. Koulutus on tässä keskeistä. Kaikilla on ollut pitkään tiedossa Turun työvoimapulatilanne ja nyt todella tapahtuu. Kaupungin päätöksentekijöillä on iso vastuu, jotta Turussa koulutuksella voidaan edelleen parantaa työllisyyttä. Elinkeinoelämän ja asukkaiden huolet otetaan tosissaan. Julia Koskinen (kesk.)

TURUN

SEUTUSANOMAT

4. maaliskuuta 2021

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Kierrätettävät jätteet, kuten paperi ja metalli sekä kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset on lajiteltava erikseen ja vietävä näille tarkoitettuihin yleisiin vastaanottopisteisiin tai oman taloyhtiön keräysastioihin.

Jätteitä poltetaan yhä luvatta kotona, vaikka niiden kierrätys olisi ilmaista JÄTEHUOLTO On mahdotonta sanoa, kuinka moni suomalainen polttaa jätettä omassa kodissaan. Kuitenkin sitä tapahtuu edelleen: Turun kaupungin jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen on kohdannut työssään muun muassa ihmisiä, jotka perustelevat jätehuollon tarpeettomuutta sillä, että he huolehtivat itse jätteiden polttamisesta. – Moni ei välttämättä tiedä, ettei jätteitä saa polttaa kotikonsteilla. Joillekin se taas on rahakysymys. Yhden tyhjennyksen hinta on keskimäärin 10 euron tuntumassa, niin sekin on jollekin säästöä. Joskus on perusteltu myös sillä, että tarvitsee jokaisen roskan oman kotinsa lämmittämiseen. Kaikenlaisia syitä on, Suhonen sanoo. Polttamisen sijaan jätteet tulee sijoittaa kiinteistön omaan jäteastiaan tai toimittaa alueellisiin keräyspisteisiin ja jäteasemille. Kotitaloudet voivat

viedä lajitteluasemille esimerkiksi puujätettä, painekyllästettyä puuta, metalliromua, risuja ja oksia sekä haitallisia vieraslajeja ilmaiseksi. Näiden lisäksi maksuttomia jätteitä ovat myös kodin poistotekstiilit, kartonki-, lasi-, metallija muovipakkaukset sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Suhosen mukaan ihmiset eivät välttämättä tiedä, että jätteen voisi hävittää ilmaiseksi lajitteluasemalla. – Esimerkiksi sähkölaitteista pääsee maksutta eroon, mikä on vähentänyt niiden hylkäämistä metsäteiden varsille. Ehkä osa myös kokee jätteiden kuljettamisen esimerkiksi Rinki-kierrätyspisteisiin liian vaivalloisena, vaikka tavoitteena on ollut sijoittaa pisteet kauppojen lähelle. Tällöin jätteet voi kierrättää kauppareissun yhteydessä. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan mukaan moni jäte on sinällään vaaraton,

mutta poltettaessa siitä voi muodostua erittäin vaarallisia yhdisteitä. Sen lisäksi poltossa muodostuu aina terveydelle vaarallisia häkä-, hiukkasja hiilivetypäästöjä. Jätteiden polttaminen kotioloissa heikentää myös ilmanlaatua matalan päästökorkeutensa vuoksi. Varsinkin tyynellä kelillä ja pakkaspäivinä savu jää leijumaan lähialueelle ja pääsee kulkeutumaan sisätiloihin. Voimalaitoksissa ja kotona tapahtuvaa jätteiden polttoa ei voi myöskään verrata keskenään, sillä kodin tulipesissä tai ulkona polttamalla ei voi saavuttaa lämpötiloja, joissa jäte palaisi puhtaasti. Kotona ei myöskään ole savukaasujen puhdistuslaitteistoja. Terveydelle vaarallisten päästöjen lisäksi jätteiden polttaminen kodin tulisijoissa lisää nokipalon riskiä, sillä tulisija ja savuhormit nokeentuvat voimakkaasti epäpuhtaan jätteiden polttamisen takia. Noki heikentää

lämmön johtumista tulisijan pintaan, minkä takia asunnon lämmittäminen vaatii enemmän polttamista. Jätteiden polttamisen jatkuessa nokikerros kasvaa entisestään. Lämmetessään noki alkaa laajentua ja voi aiheuttaa lopulta nokipalon. Vaikka jätteiden polttamista tapahtuu yhä, on kuitenkin vuosien varrella otettu askeleita parempaan suuntaan Suhosen mukaan. – Onhan tässä tapahtunut valtava muutos. Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun taloissa oli omat roskanpolttouunit. Nykyään huolellisella kierrätyksellä voi olennaisesti vähentää jätehuollon kustannuksia. Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja, järviruokoa, kuivia lehtiä ja oksia. Muun muassa risujen ja kaislojen polttamisesta, josta syntyy merkittävästi savua, on ilmoitettava pelastuslaitokselle. Liisa Kallio

Kiharat on muotia. Mitä kiharoiltasi haluat? Loivaa lainetta? Hurmaavan kiharapilven? Spiraalirullauksella pitkään tukkaan!

Erikoispermiksen ostajalle 500 ML HIUSLAKKA VELOITUKSETTA (arvo20€) 31.3.2021 asti.

Erikoispermis ei sisällä ammoniakkia eikä tioglykaattia.

Kärsitkö hiustenlähdöstä? Kiristääkö? Kutittaako? Hilseileekö? Rasvoittuuko? Päänahan ongelmiin MIKROKAMERATUTKIMUS meiltä ajanvarauksella. (tiistaisin tutkimus ilmaiseksi)

HIUSTEN LEIKKAUS JA PESU alk. 35€ Voimassa 31.3.2021 asti.

Yliopistonkatu 36B Puh. 02-233 0519 Avoinna ark. 9-17

Lisää paikallista uutisointia netissä: www.turunseutusanomat.fi

Suomi siirtyy sulkutilaan KORONA Hallitus kertoi viime viikolla pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla odotetun, joskin ikävän uutisen – Suomi siirtyy sulkutilaan ja koronatason 2 tilaan vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Sulkutila alkaa 8. maaliskuuta ja kestää kolme viikkoa. Kolmeksi viikoksi kaikilla leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla ohjeistetaan ottamaan käyttöön jo käytössä olevien toimien lisäksi etä-

opetus toisella asteella ja perusopetuksen yläluokilla. Lisäksi yli 12-vuotiaden ryhmäharrastustoiminta keskeytetään. Toimia ei Marinin mukaan uloteta alakouluikäisiin ja sitä nuorempiin lapsiin. Ensi viikon aikana hallitus tuo eduskuntaan esityksen ravintoloiden sulkemisesta. Lisäksi keskusteluja on käyty poikkeusoloihin siirtymisestä presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa. Ravintoloiden sulke-

minen ei ole tässä vaiheessa tulossa käyttöön perustason alueilla, ainoastaan leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla, eli muun muassa VarsinaisSuomessa. Marin kertoi, että ravintoloiden sulkemisesta johtuvia tulonmenetyksiä korvataan yrittäjille. Myös etätyösuositusta laajennetaan ja kokoontumisrajoituksia tiukennetaan. Pääministeri Sanna Marin korosti, että koronatilanteen vakavuuden johdosta rajoitusten noudattaminen on vält-

tämätöntä. – Tilanne on erittäin vaikea. Rajoituksia on jatkettava, koska vaihtoehtoja ei ole. Tiedän, miten vaikeaa tämä on ihmisille, mutta jokaisen on jaksettava noudattaa rajoituksia. Tilanne on vaikeutunut huomattavasti viime viikkoina, sillä Suomeen päässyt virusmuunnos leviää nopeammin kuin alkuperäinen virus. – Nykyiset rajoitukset eivät yksinkertaisesti riitä. Marko Vuosjoki

Kattojen KINGI

Niklas Linna p. 0400 214 288 Aksel Kuitula p. 040 5161149 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

AUTOILU ja VENEILY

4. maaliskuuta 2021

Muista veneen katsastus Katsastetun veneen vakuutusmaksut voivat olla jopa 20 prosenttia katsastamatonta halvemmat.

KATSASTUS Veneen katsastus on yksi tärkeimpiä muistettavia turvallisuutta lisääviä tekijöitä, kun kevään veneilykausi lähestyy. Vaikka katsastus on ensisijaisesti nimenomaan turvallisuusasia, se on myös kustannusetu, sillä katsastetun veneen vakuutusmaksuissa tulee vuosittain iso säästö. – Vakuutukseen saa 10–20 prosentin katsastusalennuksen vakuutusyhtiöstä riippuen, kertoo venekatsastajana kolme vuotta toiminut Heikki Niemi. Monilla veneily- ja purjehdusseuroilla on oma venekatsastajansa. Kelpoisuuden saa käymällä Purjehdus- ja veneilyliiton kurssin. Pätevyys pitää myös päivittää kurssilla viiden vuoden välein. – Veneen katsastus Suomessa ei ole viranomaistoimintaa, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen. Veneilijät ovat

kuitenkin enimmäkseen valveutuneita, ja ymmärtävät, että katsastus on turvallisen veneilyn kannalta tärkeää. Läpimennyt katsastus antaa myös oikeuden pitää veneessä pursiseuran lippua. Veneen runko pitäisi katsastaa viiden vuoden välein. Se tehdään veneen ollessa pois vesiltä ja siinä tarkistetaan muun muassa pohjarakenteet ja akselistot. Vuosittain tehtävä turvallisuuskatsastus on puolestaan liki 40 kohtaa sisältävät turvallisuusvarusteiden läpikäynti. – Jos katsastuksessa löytyy merkittäviä puutteita, katsastaja antaa korjauskehotuksen ja katsastaa veneen uudestaan, kun puutteet on korjattu. Sitten katsastaja merkitsee veneen hyväksytyn katsastuksen järjestelmään, joten katsastetuista veneistä on aina ajantasainen rekisteri. Myös veneen perässä liehuva pursiseuran lippu on merkki asiallisesti katsastetusta veneestä.

– Pienistä puutteista annetaan huomautus, ja ohjeistetaan veneilijää korjaamaan asia kuntoon seuraavan vuoden katsastukseen mennessä. Veneen katsastus on pääosin samanlaista kuin auton katsastus – erona on oikeastaan vain se, että auton katsastus on viranomaistoimintaan perustuvaa, kun taas veneen katsastus on vapaaehtoisuuteen perustuvaa, selittää Heikki Niemi. Veneiden katsastussesonki onkin juuri nyt alkamassa. – Yhteydenottoja on jo tullut. Ja nyt, kun näyttää, että kelit lämpenevät, katsastuksia kysytään varmasti kiihtyvään tahtiin. Heikki Niemi katsasti viime vuonna noin 50 venettä. Hän myös työskentelee veneiden parissa Perlan Telakalla. Niemen oma veneilyseura on Mietoisten veneseura Marko Vuosjoki

Perlan Telakalla työskentelevä Heikki Niemi on katsastanut veneitä kolmen vuoden ajan.

Bike & Boat World kuuluu Otto Brandt -konserniin ja on varma kumppani vene-, skootteri-, ATV- ja pienkonevalintoihin 115-vuoden historiaan peilaten.

VENEILYKESÄ 2021 Huhut on totta, veneet myydään loppuun ennen kesää. Kiiruhda kaupoille, ettet jää rannalle! VASTUULLISEMMAN JA TURVALLISEMMAN VENEILYN PUOLESTA! Nyt maalis- ja huhtikuun aikana tehtyihin venekauppoihin Aalto-veneilykoulun verkkokurssin kaupanpäälle!

KESÄN PARHAAT VENEKAUPAT TEHDÄÄN NYT! OTA YHTEYTTÄ, VARAA OMASI JA VIETÄ KESÄ VESILLÄ! TURKU Vahdontie 30 I 0207 757 340 I info.turku@bikeworld.fi

www.bikeworld.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

AUTOILU ja VENEILY

4. maaliskuuta 2021

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

Kesärenkaiden vaihtoaika lähestyy

keskusta

Talvirenkaita on käytettävä maaliskuun loppuun, jos kelit sitä edellyttävät.

RENKAAT Kesärenkaiden vaihtoaika lähestyy kovaa vauhtia, mutta autoilijoiden on vielä syytä malttaa mielensä. Talvirenkaita on käytettävä maaliskuun loppuun – jos kelit sitä edellyttävät. Uuden tieliikennelain mukaan talvirenkaiden käyttöaika on marraskuun alusta maaliskuun loppuun, mutta laissa on tosiaan mainittuna ”jos sää tai keli sitä edellyttää”. Aiemmin kesärenkaisiin sai vaihtaa maaliskuun alussa. Myös nastallisia talvirenkaita saa käyttää maaliskuun loppuun saakka – ja pidempäänkin, jos sää tai keli sitä vaatii. Autoilijoiden onkin nyt seurattava kelien muutosta aiempaa tarkemmin. Keväällä säätilan muutos saattaa olla nopeaa ja petollistakin. Sateiden jälkeiset pakkasjaksot luonnollisesti muuttavat ajokelit erittäin vaikeik-

Talvirenkailla saa ajaa maaliskuun loppuun asti, ja myös nastarenkailla pidempäänkin, jos kelit sitä edellyttävät. si ja jopa vaarallisiksi, jos autoilijat ovat kovin malttamattomia vaihtamaan ajokkeihin kesärenkaat. Joka tapauksessa talvirenkailla, myös nastaren-

kailla, saa ajaa vähintäänkin maaliskuun loppuun saakka. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään kolme millimet-

riä. Tällaisia renkaita on käytettävä henkilöautoissa, pakettiautoissa ja muun muassa moottoripyörissä. Vaikeissa olosuhteissa, esimerkiksi

loskaisella tai lumisella kelillä, urasyvyden olisi kuitenkin syytä olla vähintään viisi millimetriä. Myös ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen on

käytettävä Suomessa talvirenkaita.

Marko Vuosjoki

ILMOITUS

Luottamus syntyi heti ensimmäisestä autokaupasta Joni Andersson perheineen on hankkinut Visa-Autosta pitkälti toistakymmentä autoa. Vahtolainen Joni Andersson on tuttu asiakas raisiolaisessa Visa-Autossa. Ensimmäisen kerran menopelin Visa-Autosta hankittuaan 50-vuotias Andersson on perheineen ollut raisiolaisen autokaupan vakiasiakas. – Ensimmäisen autoni, Ford Escortin, hankin Visa-Autosta pian yrityksen aloitettua toimintansa. Heti aluksi syntyi keskinäinen luottamus, ja asiakassuhteeni on jatkunut siitä lähtien, muistelee Andersson. VAK Oy:n tuotantojohtajana työskentelevä Andersson onkin perheineen hankkinut Visa-Autosta pitkälti toistakymmentä autoa. Asiakassuhde on siirtynyt myös toiseen polveen, sillä myös Anderssonin lapset ovat raisiolaisen autoliikkeen asiakkaita. – En edes muista, montako autoa olemme täältä hankkineet, joka tapauksessa pitkälti yli toistakymmentä. Tällä hetkellä ajelen Volvo V70:llä ja harkinnassa on päivitys V90:een. – Seuraava auto on varmaan vielä diesel, mutta hybridi on kyllä jo har-

Joni ja Satu Andersson ovat hankkineet perheensä autot Visa-Autosta lähes 30 vuoden ajan. Nyt harkinnassa on Volvo V90.

kinnassa. Vaikka ensimmäinen auto olikin Ford, ovat Volvot olleet pitkään Anderssonin suosikkeja. Auton luotettavuuden lisäksi tärkeää miehelle on ollut autokaupan luotettavuus. – Kauppatilanteet ovat minulle olleet lyhyitä ja ytimekkäitä. Aamulla olen katsonut netistä, valinnut auton, ollut puhelimitse yhteydessä Visa-Autoon ja neuvotellut välirahasta – sitten yleensä paikan päällä hankinta on ollut ”kerrasta poikki”. Ehkä se johtuu siitä, että on meillä on niin pitkä luottamuksellinen suhde. Autoa täältä ostaessani tiedän, että kyseessä on turvallinen ostos, vaikka autolla olisi enemmänkin ajettu. Luotettavuus ja hyvä asiakapalvelu ovatkin asioita, joita Andersson arvostaa korkealle. – Aina kun olen Visa-Autosta auton ostanut, mahdolliset ongelmat autossa on asiallisesti hoidettu. Yleensä mitään ongelmia ei ole edes ollut. Pit-

• Tutkitusti edullinen • Perustettu vuonna 1992 • Alun perin yhden miehen johtamasta yrityksestä on kasvanut 13 ammattilaista työllistävä ja Turun talousalueen tunnetuin vaihtoautoliike • Valikoimassa aina yli 100 eri hintaista ja merkkistä ajoneuvoa • Vuonna 2020 myytiin yli 1500 autoa • Visa-Auto on luonut brändikuvaa muun muassa räväkällä radiomainonnalla. Esim. imitaattori Heikki

kän asiakassuhteen perustana ovat luottamus ja saamani hyvä palvelu. Joni Anderssonin mielestä Visa-Auton ammattilaisten toiminnassa kiteytyvätkin kaikki autokauppaan liittyvät hyveet. – Hinnaltaan kilpailukykyinen, edullinen, luotettava ja joustava. Erittäin tärkeitä asioita, jotka Visa-Autossa kokemukseni mukaan toteutuvat, kehuu Joni Andersson. Kokeneena autonostajana Andersson osaa neuvoa myös automarkkinoilla kokemattomampia ostajia. – Pitkäaikaisen asiakassuhteen luominen käytettyjen autojen hankinnassa luo turvan ostajalle. Visa-Auto käyttää itsestään slogania ”viiden tähden autoliike”. Anderssonin mielestä slogan ei ole tuulesta temmattu. – Kyllä Visa-Auto sellainen on, oman kokemukseni mukaan nimenomaan käytettyjen autojen puolella. Se on ihan hyvä slogan, kehaisee Andersson.

Hilander on ollut mukana Visa-Auton mainonnassa • Paikallinen, yksitoimipaikkainen • Toimii Haunisten autoliikekeskittymässä Myllyä vastapäätä • Yli 2000 neliön vuonna 2018 saneeratut liiketilat • Autojen ”näyteikkunana” toimii suuri valaistu etupiha • Kaikki palvelut saman katon alta: rahoitus, vakuutus sekä lisäturva

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

AUTOILU ja VENEILY

keskusta

4. maaliskuuta 2021

Liikenneturva päivitti turvaistuinsuosituksiaan Koskaan ei voi olla liian varovainen – varsinkaan kun kysymyksessä ovat lapset liikenteessä. Siinä missä laki määrää kaikki alle kolmevuotiaat ja alle 135-senttiset asianmukaisiin turvalaitteisiin, Liikenneturvan turvaistuinsuositus 2021 on ikä- ja pituusrajoissa vielä tiukempi.

TURVALLISUUS Liikenneturva suosittelee, että lapsi matkustaa ajoneuvossa selkä menosuuntaan vähintään neljävuotiaaksi (aiempi suositus koski kolmevuotiaita) asti. Suosituksiin on myös merkitty, että asianmukaista turvalaitetta käytetään 150-senttiseksi (aiemmin 135 cm) asti. – Turvallinen liikkuminen liikenteessä lasten kanssa tarkoittaa, että jokainen automatka tehdään käyttäen turvalaitteita ja että vanhempien

Lapselle turvallisin paikka autossa on takapenkillä oleva turvaistuin. Pieni lapsi matkustaa turvallisimmin selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa mahdollisimman pitkään, lain mukaan vähintään kolmevuotiaaksi ja suositusten mukaan vähintään vuoden verran lisää. Kuva: RAGIP ÖNSOY. liikennekäytös on esimerkillistä. Vaikka me vanhempina ajaisimme moitteettomasti, saattaa joku muu kuitenkin tehdä inhimillisen virheen liiken-

teessä. Kun kyseessä on lapsi, niin vastuu on aina vanhemmilla, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi. Kesäkuussa 2020 voi-

maan tullut uusi tieliikennelaki vaatii aina turvalaitteen alle 3-vuotiaalle lapselle – myös taksissa. Näin ollen tuoreen lain mukaan alle 3-vuotias ei

saa matkustaa ilman turvalaitetta missään muussa ajoneuvossa kuin linja-autossa. – Alle kolmevuotiasta ei enää saa kuljettaa tak-

ILMOITUS

Kaarinalainen Wallas-Marin on pitänyt saaristolaisia lämpimänä jo 50 vuoden ajan Merellä ja mökillä vietetty aika perheen kesken on monille kesän kohokohta, mutta kylmät illat eivät yleensä ole jättäneet parhaimpia muistoja. Kun sähköä on rajoitetusti, lämmittämiseen saattaa tarvita muita energialähteitä kuten uusiutuvilla polttoaineilla puhtaasti palavat diesel-lämmittimet. Wallas-Marin Oy on jo vuodesta 1972 valmistanut luotettavia lämmittimiä ja liesiä Turun kupeessa Kaarinassa. Yritys juhlii 50-vuotista taivaltaan panostamalla yhä enemmän puhtaisiin ja luontoystävällisiin ratkaisuihin. Kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, ammattitaidolla ja rakkaudella. Jokainen lämmitin ja liesi koeajetaan ja säädetään tarkassa lopputestauksessa, mikä takaa kestävän laitteen pitkäksi aikaa. Lämmittimien ammattilaisena, tehdas valmistaa kotimarkkinoiden lisäksi tuhansia laitteita jokaiseen kylmään kolkkaan Uusi-Seelannista Alaskaan. Kotimaisessa omistuksessa oleva yritys maksaa myös veronsa Suomeen ja luo työpaikkoja alueelle. Vanhan voi vaihtaa uuteen Wallas-Marin valmisti alkuaikoinaan valopetrolilämmit-

timiä, mutta dieselin hyödyt ovat niin monipuoliset, että yritys on keskittynyt Greenboost palamistekniikkaan, millä voi polttaa myös biodieseleitä ja mikä pitää päästöt minimissään. Siirtyminen vanhasta Wallas valopetroli-lämmittimestä diesel-lämmittimeen on helppoa, koska laitteiden mitat ja asennusvaatimukset ovat monilla uusilla laitteilla samat. Erityisen kätevää on se, että diesel-lämmittimen polttoaineen voi vetää suoraan veneen tankista, mikä säästää tilaa eikä erillisiä tankkeja tarvita lämmitintä varten. Kulutus on hyvin pientä, esim. 22 GB kuluttaa n. 0,10-0,25 litraa tunnissa. Mökillä polttoainetankki on helppo sijoittaa vaikka mökin alle pois näkyvistä. Jos mökillä täytyy olla tarkkana sähkön kulutuksen kanssa, diesel-lämmitin on erinomainen vaihtoehto myös, koska se tuottaa kuivaa lämmintä ilmaa, mikä pitää sisustuksen raikkaana. Wallas on erilainen Wallas-Marinin laitteet erottuvat markkinoilla teknisillä piirteillä kuten hiiliharjattomilla moottoreilla, mobiilitekniikalla ja Greenboost -polttimella. Hiiliharjattomat moottorit kestävät käytössä

pitkään ja vaativat huomattavasti vähemmän huoltoa kuin useat muut lämmittimet. Tavallisesti lämmitin tulee irrottaa veneestä ja huoltaa n. 2000-3000 tunnin jälkeen, mutta Wallaksen hiiliharjatonta moottoria voi käyttää huoletta n. 10,000 tuntia ennen kuin on huollon aika. Wallas-Marin on tuotekehityksessään lisännyt myös ohjauspaneelien tarkkuutta sekä mobiilikäyttöisiä toimintoja. Monet Wallas -laitteet voi käynnistää puhelimesta vaikka kotoa käsin tai päivittää ilman laitteen irrottamista paikoiltaan. Valmiiksi lämmitettyyn veneeseen ja mökkiin on mukava saapua. Luonnon huomioivat laitteet ovat vähäpäästöisiä ”ultra low emission” lämmittimiä, joiden Greenboost poltin kykenee polttamaan uusiutuvia dieseleitä puhtaammin ja energiatehokkaammin. Lisäksi suljettu laminaarinen paloprosessi takaa hiljaisen äänitason ja kuivattaa ilman. Useissa lämmittimissä on vain yksi raitisilmaputki, mutta Wallaksessa on kaksi raitisilmaputkea; toisella kierrätetään sisäilmaa ja toisella otetaan ulkoa raitista ilmaa. Lämmittimen vähäiset savu-

Kampanjan tarjoaa: Wallas-Marin Kärrykatu 4, 20780 Kaarina 0600 301 050 Puhelun hinta 0,89€/min + mpm/pvm www.wallas.fi

kaasut ohjataan ulos, joten ikkunat ja ovet voi pitää kiinni ja nauttia tuulettuneesta sisäilmasta. Lämmittimet sopivat myös parakkeihin ja koppeihin sekä jälkiasennettuna matkailuautoihin. Wallas-Marinin 50-vuotisjuhlan merkeissä veneilijöillä ja mökkeilijöillä on nyt mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja pysyä lämpimänä diesel-lämmittimen avulla kevään kampanjahinnoin.

sissa ilman turvalaitetta. Yli 3-vuotiasta mutta alle 135 cm pitkää lasta voidaan kuitenkin edelleen kuljettaa turvavyötä käyttäen taksin takaistuimella. Tiivistäen voi sanoa, että alle 3-vuotias ei jatkossa saa bussia lukuun ottamatta olla koskaan ajoneuvon kyydissä ilman turvalaitetta, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen. Isommat lapset voivat käyttää autossa istuinkoroketta, joka on turvallinen tapa kuljettaa lasta autossa, ennen kuin lapsi alkaa käyttää pelkkää turvavyötä. Kun lapsi istuu istuinkorokkeella, turvavyö asettuu oikealle kohdalle. Istuinkoroke pitää sijoittaa autossa penkille, jossa on pääntuki ja kolmipisteturvavyö. Kun lapsi on yli 150 cm pitkä, hän voi käyttää turvavyötä aikuisten tapaan. Vanhempien esimerkki on tärkeä turvayön käytössä: lapsi käyttää, jos vanhemmat käyttävät. Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

4. maaliskuuta 2021

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Samppalinnan koululaiset väistötiloihin Pyöreitä juhliva

TechTurku Week

Pidempiaikaisten väistötilojen suunnittelu on aloitettu. Itse koulutalon kohtalo on auki.

virtuaalisena elämyksenä TAPAHTUMAT

KOULUTUS Samppalinnan koulun toiminta siirtyy Lemminkäisenkadun väistötiloihin tästä viikosta alkaen koulun sisäilmaongelmien takia. Samppalinnan koulutaloon tehtiin viime syksynä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jossa todettiin laaja-alaiset kosteus- ja mikrobivauriot seinäja ikkunarakenteissa. Tutkimukset tehtiin, sillä rakennuksen käyttäjillä oli esiintynyt sisäilmaan liittyvää oireilua. Turun kaupungin sisäilmapäällikkö Kati Järvi toteaa, että vaurioiden syntyyn ovat vaikuttaneet iän lisäksi monet muut tekijät kuten rakennusmateriaalit ja rakennustapa. Jokaisella aikakaudella on hänen mukaansa tyypilliset riskirakenteet,

Samppalinnan koulurakennus on tyhjentynyt oppilaista ja henkilökunnasta. Palloiluhallin toiminta jatkuu normaalisti. jotka ovat olleet aiemmin hyväksyttyjä rakennustapoja mutta nykytietämyksen mukaan ongelmallisia. Samppalinnan koulutalo on rakennettu vuonna 1969. – Tässä tapauksessa ulkoseinän tuulettumattomuus on siitä esimerkki. Vauriot ovat syntyneet sadeveden päästyä ulkoseinärakenteen tuulettumattomaan eristetilaan. Vettä on päässyt myös ikkunoiden yläpuolella oleviin leukapalkkeihin. Myös ikkunapellitysten kaadot ovat puutteelliset, Järvi kertoo. Viime viikolla hiihtolomalla olleet Samp-

palinnan koululaiset ja henkilökunta jatkavat koulutyötä Turun AMK:lta vuokratuissa tiloissa. Väistötiloihin siirtyminen oli ainoa vaihtoehto. – Altistumisolosuhde koko rakennuksessa on erittäin todennäköinen sekä kuiduille että mikrobeille. Koska vaurioita on myös sisäpinnoilla, meillä ei ole mahdollisuutta pienentää altistumista. Ainoa vaihtoehto on rakennuksesta poistuminen viipymättä, ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall ja työsuojeluvaltuutettu Mika Raitio perustelevat ratkaisua.

Samppalinnan koulutalossa on yhteensä 110 oppilasta, sillä koulussa toimii seitsemän Katariinan koulun ryhmää ja seitsemän Mikaelin koulun ryhmää. Koulutalon tulevaisuus on vielä auki: vaihtoehtoina ovat peruskorjaus tai uuden koulun rakentaminen. – Kaikki voidaan toki korjata, mutta tässä tapauksessa vaurioiden laajuudesta johtuen täytyy punnita tarkkaan eri vaihtoehtojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus, Järvi sanoo. Liisa Kallio

Täyttä kymppiään viettävän TechTurku-viikon 5.–12.3. aiheina ovat kyberturvallisuus, valmistava teollisuus, älykäs kaupunkiympäristö sekä kestävät ympäristöteknologiat. Mukana on myös opiskelijatiimien ICT Showroom, täynnä mielenkiintoisia ja tuoreita ideoita. Ohjelmaa on joka päivä niin yritysedustajille, opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. TechTurku Weekin 10-vuotisjuhlavuosi ottaa viikkoa edeltävänä perjantaina varaslähdön TechTurku Week+ -bonuspäivän muodossa. Silloin juhlistetaan Futuristic Interactive Technologies (FIT) Turku Competence Centren avajaisia. FIT on viimeisintä teknologiaa hyödyntävä laboratorio XR-sovellus-

ten ja palveluiden tutkimuksille ja kokeiluille. Varsinainen tapahtumaviikko muodostuu viidestä teemapäivästä. Maanantaina sisällöt rakentuvat turvallisuuden ympärille, tiistaina näkökulma on teollisuudessa, keskiviikkona älykkäissä kaupungeissa ja torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan Turun kauppakamarin TEEMA-seminaari ja noin 50 eri opiskelijatiimin töitä esittelevä ICT Showroom. Viikon päättävä perjantai tarkastelee bio- ja kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä teknologioiden kautta. TechTurku Week toteutuu tämän päivän vaatimusten mukaisesti, kokonaan digitaalisesti. Kaikki viikon tapahtumat ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia, mutta osa vaatii ennakkoilmoittautumisen. Katariina Mäkinen-Önsoy

Tervetuloa Työllistä eläkeläinen -verkkotapahtumaan ti 16.3.!

Eläkeläinen, etsitkö työtä, jossa voit tarjota osaamistasi tai asiantuntemustasi tai projektia, johon tarttua?

Yrittäjä, etsitkö osaavaa työvoimaa väliaikaiseen tai lyhyeen tarpeeseen? Kaipaatko kokenutta asiantuntijaa rinnalle kulkijaksi?

Työllistä eläkeläinen -verkkotapahtuman tarkoituksena on saattaa yhteen yritykset ja osaamistaan tarjoavat eläkeläiset. Tapahtuman alussa klo 10.00 alkaen kuullaan asiantuntijoita, jotka antavat vinkkejä niin yrityksille kuin eläkeläisille koskien mm. verotusta ja palkkausta. Osallistujat voivat sopia toistensa kanssa kahdenkeskisiä treffejä klo 11.00-13.00 väliseksi ajaksi. Treffit kestävät 15 minuuttia kerrallaan. Tapahtuma järjestetään verkossa, joten voit osallistua helposti kotoa käsin! Tarvitset vain toimivan tietokoneen, webkameran ja mikrofonin tai mobiililaitteenkuten kännykän tai tabletin.

Tapahtuma on maksuton! Lisätietoa löydät osoitteesta: www.businessmaker.fi/tyollistaelakelainen Rekisteröidy mukaan ja sovi tapaamisia: www.businessmaker.fi/tyollistaelakelainen/rekisteroeidy

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

4. maaliskuuta 2021

keskusta

Kuvia ja tarinoita satama-alueen arjesta ja lähihistoriasta kerätään kokoon IN PIENISSÄEISSA K Ö M I A T DIN NT APUNASI KOISOMMISSAKIN REMO A JA ASKAREISS

Turun Linnanniemen persoonallisuus hahmottuu Sataman tarinoita -sarjassa Turussa jatketaan Linnanniemeen liittyvien tarinoiden ja muistojen tallentamista osana #ElämääTurussa -teemaa Prikka-palvelussa. Sataman tarinoita -sarjaa voi seurata helmi- ja maaliskuun aikana sosiaalisessa mediassa sekä Historian ja tulevaisuuden museon verkkosivuilla.

HISTORIA TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

UUTEEN KOTIIN

TEEMASIVUT 18.3.2021 Ä

MÄÄR U L E K A J S I A N KOKO

L P K 0 0 0 2 5 1 n. VARAA OMA ILMOITUKSESI!

Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi

Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi

Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi

Lisää paikallista uutisointia netissä: www.turunseutusanomat.fi KOE AINUTLAATUINEN TUNNELMA TURUN SYDÄMESSÄ.

Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman! Tervetuloa Kauppahalliin!

Sataman tarinoita -sarja on osa viime syksynä lanseerattua Elämää Turussa -kokonaisuutta. Juttusarjan sisällöt pohjautuvat Turun museokeskuksen vuosina 2019–2020 tekemään alueen nykydokumentointiprojektiin. Projektissa taltioitiin muuttuvan Linnanniemen nykytilaa ja siellä asuvien tai työskentelevien ihmisten ajatuksia ja muistoja. – Nykydokumentointia tehdään haastattelemalla, kuvaamalla ja havainnoimalla. Näin saadaan arvokasta tietoa ajan ilmiöistä, juuri tässä hetkessä taltioituna, kertoo Museokeskuksen nykydokumentoinnista vastaava tutkija Milla-Lotta Kemiläinen. Kiehtovana osan muodostavat Museokeskuksen valokuvaaja Ville Mäkilän muotokuvat, joissa ihmiset on kuvattu kotitai työympäristössään, itselleen merkityksellisissä paikoissa arjen keskellä. Alueen pitkää historiaa tulee kerrottua rakennuksien ja muotokuvien ihmisten paikkoihin liittämien tarinoiden kautta. Linnanniemen kärjessä sijaitsevalla satamalla on ollut keskeinen rooli alueen historiassa, ja sataman toiminnot ovat olennainen osa merellistä aluetta tänäkin päivänä. Alueelta löytyy satamatoimintojen lisäksi myös ravintoloita ja muita yrityksiä, lastentarha, museoita ja yksityisasuntoja.

Turun Linnanniemen alue muuttuu voimakkaasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Alueen ensimmäisenä uudisrakennuksena toteutetaan Historian ja tulevaisuuden museo, joka on suunniteltu avautuvaksi vuonna 2029 juhlistamaan Turun 800-vuotisjuhlavuotta. Alueelle sijoittuu tulevaisuudessa myös asuntoja sekä erilaisia liike- ja toiminnallisia tiloja. Jokaisella kaupungilla ja kaupunginosalla on oma identiteettinsä ja rosoisuutensa. Sataman tarinoita -sarjan kautta hahmottuu kuvaa Linnanniemen luonteesta; alueen persoonallisuudesta. Museoilla on usein suuri vaikutus niihin yhteisöihin, joiden yhteyteen ne sijoitetaan, mutta myös toisin päin: Sijaintipaikalla on iso merkitys Historian ja tulevaisuuden museon toimintaa ja konseptia ajatellen. – Museon sijaintipaikan sielun ja luonteen

Turun merimieskotina ja -kirkkona aikoinaan toiminut rakennus osoitteessa Linnankatu 87 vuonna 1959. Kuva: C.J. GARDBERG / TURUN MUSEOKESKUS. merkitystä sekä sisältötyössä että tulevassa arkkitehtuurisuunnittelussa ei voi korostaa liikaa. Museon tila ja sisältö voivat hyvässä suunnittelussa olla vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään, ja niitä voi ja pitää työstää rinnakkain. Kukapa voisi paremmin kertoa Linnanniemen ainutlaatuisuudesta, kuin ne ihmiset, jotka ovat siellä syntyneet ja kasvaneet, tai tekevät alueella työtään, pohtii hankepäällikkö Joanna Kurth. Sataman tarinoita -juttusarjan sisällöt julkaistaan aihetunnisteilla

#ElämääTurussa ja #SatamanTarinoita Historian ja tulevaisuuden museon verkkosivulla, Facebooksivulla ja Instagram-tilillä sekä Turun museokeskuksen YouTube-kanavalla. Prikka-palvelussa kuka tahansa voi tallentaa sataman aluetta koskevan muistonsa ja kokemuksensa. Sen voi tehdä kirjautumalla palveluun sähköpostilla tai anonyymisti. Tallennetut #ElämääTurussa -teemaiset tarinat ovat palvelussa kaikkien nähtävillä.

Turun museokeskuksen nykydokumentointiprojektiin ovat osallistuneet Turun linnaa vastapäätä asuvat Seppo Manner ja Taina Rantala. Kuva: VILLE MÄKILÄ.

Tervetuloa keskustelemaan kuntavaaliehdokkaiden ja asiantuntijoiden kanssa, voisiko terveysala luoda lisää elinvoimaa Turun alueelle. Maksuton ja kaikille avoin virtuaalitilaisuus järjestetään Teams-alustalla. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu skannaamalla QR-koodi älylaitteellasi tai osoitteesta: bit.ly/terveysalasta-elinvoimaa1 Eerikinkatu 16

www.kauppahalli.fi

p. 02 2624 126

Turun Seutusanomat

TURUN

SEUTUSANOMAT

4. maaliskuuta 2021

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

Viittomakielinen saattohoito sai oman oppaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Kuurojen Palvelusäätiön tuottamaan oppaaseen on koottu neuvoja viittomakielisen saattohoidettavan kohtaamiseen ja laadukkaan hoidon toteuttamiseen.

PALVELUT Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kuurojentyö ja Kuurojen Palvelusäätiön Passi-ohjelma julkaisivat kansallisena viittomakielen päivänä 12. helmikuuta viittomakielisen saattohoidon oppaan. Uuden oppaan ovat laatineet kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina WalleniusPenttilä yhdessä viittomakielisten muistiasiantuntijoiden Johanna Lajusen ja Maria Kursin kanssa. Kristiina WalleniusPenttilä on koulutukseltaan diakoniatyöntekijä, tulkki ja sairaanhoitaja, joka teki opinnäytetyönsä (YAMK) viittomakielisestä saattohoidosta. – Opinnäytetyön myötä nousi haave saada aikaiseksi aiheesta opas. Kuurojen Palvelusäätiö on jo vuosia tehnyt oppaita eri aiheista ja siksi luonnollinen yhteistyökumppani. Opasta on jaettu sekä sähköisesti että painettuna versiona ympäri Suomen erilaisiin saattohoitoa toteuttaviin yksiköihin, keskuksiin ja koteihin. – On selvää, että kaikki saattohoidon parissa työskentelevät eivät kohtaa viittomakielistä saattohoidettavaa uransa aikana, sillä Kuurojen Liiton arvion mukaan viittomakieltä äidinkielenään käyttää tällä hetkellä noin 3000–4000 kuuroa. Suomenruotsalaisia kuuroja on arvioitu olevan noin 100. Suomessa käytetään siis kahta kansallista viittomakieltä, kirjoittajat kertovat. – Viittomakieltä käyttävät myös eriasteisesti kuurosokeat, huonokuuloiset ja kuulevat, joten tarkkaa määrää on sen vuoksi vaikea arvioida. Erityisesti väestön ikääntyminen lisää tarvetta laajentaa kommunikaation keinoja. – Kun ihmisten elinikä pitenee ja saattohoidettavat ovat yhä ikääntyneempiä, on heidän joukossaan yhä enemmän niitä, myös näkeviä henkilöitä, jotka ei-

vät enää kuule eivätkä näe. He eivät toki viito, mutta uskomme, että eleiden, vaihtoehtoisten kommunikointitapojen sekä kosketuksen käyttö myös tiedon antamisessa tulee lisääntymään myös heidän parissaan, Kristiina Wallenius-Penttilä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä toteaa. Wallenius-Penttilä kertoo, että he ovat jo kouluttaneet saattohoitovapaaehtoisia esimerkiksi juuri kosketuksen käytöstä. – Koulutamme asian tiimoilta sekä etänä että livenä, sitten kun koronaan liittyvät rajoitukset sen sallivat. Usein kuitenkin jo tapauskohtaisella konsultoinnilla päästään eteenpäin. Suomessa on kehitetty saattohoitoa vuosien 2016–2018 aikana, mutta erityisryhmien saattohoitoa ei juurikaan. Kuitenkin jo lakiin on merkitty erikielisten oikeus saada hoitoa, myös saattohoitoa, omalla kielellään. Oppaan kirjoittajien mukaan laadukas ja asiantunteva viittomakielinen saattohoito edellyttää hoitoa tarjoavalta yksiköltä sekä kuurojen kulttuurin tuntemista että vahvaa viittomakielen taitoa. Myös erilaisista kommunikointimenetelmistä on hyvä olla tietoa. Tekijöiden mukaan kirjoittaminen nähdään usein vaihtoehtoisena tapana kommunikoida viittomakielisten henkilöiden kanssa. Esimerkiksi kirjoitettu suomen kieli saattaa kuitenkin olla heille vierasta. – Suomi ei välttämättä ole viittomakielisten äidinkieli. Kirjoittaminen ja huulilta lukeminen ovat myös raskaita tapoja kommunikoida. Kaikki äänteet eivät näy huuliossa, jolloin väärinymmärrysten riski on suuri. Kuvakommunikaationkaan ei tulisi kokonaan koskaan korvata viittomakielistä kommunikaatiota, tulkki, sosionomi ja näkövammaistaitojen ohjaaja Johanna Lajunen sanoo. Viittomakielisen saat-

tohoidettavan voimien heikentyessä tuntoaistin merkitys ja koskettaminen korostuvat tiedon ja läsnäolon välittäjinä. Koskettamalla voi välittää tietoa esimerkiksi siitä, kuka on tullut paikalle tai mitä seuraavaksi tehdään. – Kaiken kaikkiaan viittomakielinen saattohoito edellyttää avoimuutta, uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen luomista sekä rohkeutta kohdata ja olla läsnä kielestä riippumatta, kirjoittajakolmikko alleviivaa. Suomessa on kolme valtakunnallista järjestöä, Kuurojen Liitto Ry, Kuurojen palvelusäätiö sr. ja Suomen Kuurosokeat Ry, jotka tuottavat palveluita valtakunnallisesti. Myös kirkon kuurojentyö ja tulkkauspalvelu on valtakunnallista toimintaa. – Suomessa työskentelee tällä hetkellä kuusi viittomakielentaitoista kuurojen pappia ja useita viittomakielentaitoisia diakoniatyöntekijöitä. Kaikki kuurojen parissa työskentelevät ovat alansa ammattilaisia ja osaavat antaa neuvoja viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä, oppaan laatijat kertovat. – Viittomakieliseen saattohoitoon liittyvissä kysymyksissä pystymme auttamaan valtakunnallisten toimijoiden verkoston kautta melko kattavasti suurimpien kaupunkien alueilla, missä myös viittomakielisiä asuu eniten. Myös tekniikka on valjastettu käyttöön eli videopuhelut ja erilaiset etätyöhön käytettävät ohjelmat soveltuvat esimerkiksi konsultointiin välimatkasta riippumatta. Oppaan yhtenä tarkoituksena on välittää myös ulospäin tietoa kuurojentyössä toimivista asiantuntijatahoista ja helpottaa yhteydenottoa viittomakielisiä saattohoidettavia työssään kohtaaville. – Toivomme, että meihin ollaan rohkeasti yhteydessä. Yhteistyö voi alkaa joko saattohoito-

paikasta tulleella yhteydenotolla tai niin, että jollakin kuurojentyöntekijöistä on tiedossa saattohoitoa tarvitseva/ saattohoitoon siirtyvä viittomakielinen, jonka rinnalla hän on saattanut jo kulkea pitkään, kirjoittajat toteavat. Viittomakielen tulkkauspalvelun järjestää Kela. – Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkausta 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä 360 tuntia vuodessa. Tulkkaustunteja voi myös hakea lisää, he muistuttavat. Oppaan kirjoittajat suosittelevat, että tulkkauksen tilaamisesta kannattaa keskustella jo varhaisessa vaiheessa tai kirjoittaa se hoitotahtoon ylös. – Jos asiakas itse varaa ajan esimerkiksi terveysasemalle, hän tilaa asiointia varten itse tulkin Kelasta. Tällöin tulkkauksen maksaa Kela. Jos sairaala puolestaan kutsuu kuuron potilaan esimerkiksi tutkimuksiin tai kuuro henkilö on sairaalassa pitkään, tulee sairaalan huolehtia tulkin tilaamisesta. Silloin kuluista vastaa sairaala. Tällä hetkellä mietinnässä on eettinen kysymys, milloin tulkkausta ei enää tarvita ja kuka siitä päättää. Kysymys on vaikea ja hyvin tilannekohtainen. – Saattohoitotilanteissa on joskus jouduttu käymään aikamoinen vääntö tulkkauksen järjestämisestä. Toivoisimme, ettei näin tarvitsisi olla. On myös mahdotonta, että viittomakielinen enää saattohoidon loppuvaiheessa edes pystyisi käytännössä huolehtimaan tilauksesta tai edes pyytämään tilaamaan tulkkia. On turvallista tietää, että tulkkaus hoituu vaikka ei itse enää jaksa asiaan vaikuttaa, kirjoittajat sanovat. Opas on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa kpsaatio.fi. Katariina Mäkinen-Önsoy

keskusta

Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Papin päivystys joka päivä klo 13-17 Tilaisuudet toimitetaan ilman läsnäolevaa seurakuntaa! Ehtoollista voi halutessaan saada päivystävältä papilta

Jumalanpalvelukset netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi Su 7.3. klo 10 Jumalanpalvelus, Medialähetys Sanansaattajien kirkkopyhä, Arto Antturi (Sansa), Vaura, J.Pietilä, Selonen Su 14.3. klo 10 Jumalanpalvelus, Nuorek kaiden eläkeläisten kirkkopyhä, Eriksson, S.Pietilä, Åberg, Hietaharju Su 21.3. klo 10 Jumalanpalvelus rippikouluteemalla, Teemu Hälli, Mäntyranta, Åberg, Hietaharju Su 28.3. klo 10 Palmusunnuntain jumalanpal velus, Hokkanen, Flinck, J.Pietilä, Hietaharju Ma 29.3. klo 18 Hiljaisen viikon maanantain iltakirkko, arkkipiispa Tapio Luoma To 1.4. klo 19.30 Kiirastorstain iltakirkko, piispa Mari Leppänen La 13.3. klo 18 Talvisodan päättymisen muistojuhla Arkkipiispa Tapio Luoma, Mäntyranta, J.Pietilä, Hietaharju, Turun sotaveteraanit, Laivaston soittokunta. Osallistu netissä: virtuaalikirkko.fi Viikkohartaus torstaisin klo 12 Osallistu netissä: facebook.com/ turuntuomiokirkkoseurakunta

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi

Jumalanpalvelukset verkossa su klo 10. (facebook.com/martinseurakunta/live). Martinkirkko on avoinna ma-to klo 14-18. Su klo 11-12 mahdollisuus ehtoolliseen. Noudata turvaohjeita ja käytä suojamaskia. Varmista mahdollisesti muuttuneet tiedot aina verkkosivuilta.

martinseurakunta.fi

”Unia vai kaikuja” maaliskuun näyttelynä Taidekappelissa TAIDE Porvoolaisen kuvataiteilija ja muusikko Laura Hynnisen tuoreimpia maalauksia on nähtävillä maaliskuun ajan Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa, Turussa. – Näyttelyni kuvailee yöllisiä kokemuksia; unia, unettomuutta, ahdistusta, inspiraatiota. Yöaikaan huolet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, menneisyyden salaisuudet luovat varjoja, uni ja valve sekoittuvat. Myös ideat ja oivallukset pulppuavat hillittömästi yö-

aikaan ja silloin levottomuus pakottaa liikkeelle. Unia vai kaikuja on yöllisten maisemien tutkielmia ja vaellusta sisäisessä metsässä, kertoo Laura Hynninen näyttelyn teemasta. Maalaukset on tehty öljyvärillä ja sekatekniikalla pleksille kerroksellisuuden maksimoimiseksi. Koronan vaikutuksista toimintaan kannattaa tarkistaa Taidekappelin nettisivuilta.

Turun Seutusanomat

TURUN

SEUTUSANOMAT Koronatuet käänsivät tilikauden ylijäämäiseksi 10

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

TALOUS Koronapandemian vaikutus yleiseen taloustilanteeseen Suomessa jäi viime vuonna pelättyä vähäisemmäksi. Valtion vahva kertaluontoinen panostus kuntatalouteen näkyi myös Turun kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen luvuissa. Turun kaupungin vuoden 2020 talouden ylijäämää kertyi 10,2 miljoonaa euroa. Ylijäämäinen tulos saavutettiin valtion 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevilla toimilla. Valtionosuuksina saatiin 49,2 miljoonaa euroa, josta peruspalveluihin kohdistui 47,7 miljoonaa euroa ja verotuloihin 26,2 miljoonaa euroa. Ilman valtion verorahoituksen tukitoimia alijäämää olisi kertynyt noin 65 miljoonaa euroa. Vuoden aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla on edelleen sopeutettu toimintaa panostamalla toiminnan

kehittämiseen ja noudattamalla tiukkaa taloudenpitoa. Turun talousalueen positiivinen rakennemuutos on kuitenkin kääntynyt negatiiviseksi pitkään jatkuneen koronakriisin takia. Vuosi 2020 oli henkilöstölle erityisen raskas koronapandemian johdosta, kun henkilöstöltä vaadittiin venymistä viruksen torjunnassa epävarmoissa olosuhteissa. Vaikka talouden ennusteet näyttivät synkiltä, pyrittiin henkilöstöä kannustamaan kertapalkkioilla. Palkkioita myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 320 henkilölle, vuodelle 2021 ulottuvia palkkiota on esitetty vuoden 2020 puolella vielä yli 350 hengelle. Osa palkkioista on suoraan henkilöille menevää rahallista palkitsemista, osa työyhteisöjen kannustamista kokonaisuutena. Turun Seutusanomat

Kulttuuriavustuksia lähes kaksi miljoonaa euroa KULTTUURI Turun kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan lopuista vuoden 2021 avustuksista ja apurahoista. Avustuksia ja apurahoja myönnettiin nyt yhteensä 313.600 euroa. Kulttuurilautakunta myönsi aiemmin viime joulukuussa Aboa-apurahan sekä toiminta-avustukset lautakunnan sopimuskump-

4. maaliskuuta 2021

keskusta

paneille vuodelle 2021. Kulttuurilautakunta myönsi avustuksia ja apurahoja tälle vuodelle yhteensä 1.844.976 euroa. Toiminta-avustuksilla tuetaan turkulaisten ammattitoimijoiden työskentelyä. Arvioinnin perusteina ovat kokemus ja tunnustus taiteellisesta työstä. Avustukset on tarkoitettu taiteellisen sisällön tuottamiseen. Turun Seutusanomat

Moni eläkeläinen haluaa töihin Varsinaissuomalaisille eläkeläisille ja yrittäjille virtuaalinen rekrytapahtuma.

TYÖLLISYYS Eläkeliitto teki ison Eläkeläiskyselyn marrasjoulukuussa 2020. Sillä kartoitettiin eläkeläisten motiiveja ansiotyössä käymiselle, kokemuksia siitä ja mahdollisia esteitä. Vastaajia oli 862, heistä 47 prosenttia miehiä ja 53 prosenttia naisia. Merkittävä osa vastaajista kertoi halukkuutensa työskennellä vielä eläkeikäisenäkin. Moni kokee, että työskentely edistää mielen virkeyttä ja sitä kautta pitää ikäihmiset Varsinais-Suomessa järjestetään aivan uudenlainen yrittäjien ja eläkeläisten välinen rekryparemmin kiinni aktiivi- tapahtuma virtuaalisesti. Seutusanomien kuva-arkisto.. sina yhteiskunnassa. Vastaajista noin 70 prosenttia kertoi olevan- sinais-Suomessa aivan läiset. Tapahtuman alussa kisteröitymisen jälkeen sa mukana työelämässä. uudenlaisella virtuaali- kello 10.00 alkaen kuul- kirjaudutaan sisälle taLopuista vastaajistakin sella pilottitapahtumalla laan asiantuntijoita, jotka pahtumasivulla, tutustureilusti yli puolet ker- 16. maaliskuuta, kun Elä- antavat vinkkejä niin yri- taan muihin osallistujiin toi harkitsevansa paluuta keliiton Eläkkeeltä töi- tyksille kuin eläkeläisil- ja sovitaan kahdenkeskityöelämään. Eläkeläisil- hin -hanke järjestää yh- le koskien muun muassa siä treffejä. Osallistumile on tavanomaista tehdä dessä Suomen Yrittäjien verotusta ja palkkausta. seen tarvitaan tietokoosa-aikaista työtä ja keik- Varsinais-Suomen alue- Osallistujat voivat so- ne tai mobiililaite, jossa katyyppisiä töitä. järjestön ja Eläkeliiton pia toistensa kanssa kah- on mikrofoni ja kamera. Varsinais-SuomesVarsinais-Suomen piirin denkeskisiä treffejä kel- Lisää ohjeita ja vinkkejä sa halutaan, että yrittä- kanssa online-rekryta- lo 11.00–13.00 väliseksi löytyy osoitteesta https:// jien tarve työvoimalle ja pahtuman. ajaksi. Treffit kestävät 15 businessmaker.fi/tyolliseläkeläisten into työeläTyöllistä eläkeläinen minuuttia kerrallaan. taelakelainen, jossa myös mään palaamiseen koh- -verkkotapahtuman tarMukaan pääsee täyt- rekisteröinti tapahtuu. taavat. Käytännön toimet koituksena on saattaa tämällä rekisteröitymiseläkeläisten työllistämi- yhteen yritykset ja osaa- lomakkeen ja kertomalla seksi käynnistyvät Var- mistaan tarjoavat eläke- sen avulla itsestään. ReMarko Vuosjoki

Talvisia tarinoita perheen pienimmille Tuomiokirkossa SEURAKUNTA Maaliskuun puoliväliin saakka voi Turun tuomiokirkossa jälleen bongailla QR-koodirasteja perheen pienimpien kanssa. Eri puolille kirkkoa on siroteltu nettisivuille ohjaavia QR-koodeja,

joita voi lukea älykännykällä. – Koodien takaa löytyy pieniä tarinoita ja piirroskuvia Tuomiokirkon rotista ja heidän talvisista puuhistaan, sisältäen myös hieman kirkon historiaa, kertoo yksi radan ideoijista, lastenohjaaja Merja Forsman.

– Toteutimme vastaavanlaisen radan joulun alla, ja se onnistui mukavasti. Tällä kertaa ajattelimme ilahduttaa hiihtolomalaisia talvisilla tarinoilla. Kertomukset on kirjoittanut lastenohjaaja Niina Toivonen, ja kuvat on piirtänyt Tuomiokirkko-

seurakunnan perhetyön pappi Sofia Flinck. Talvinen rastirata perheille Turun tuomiokirkossa 15. maaliskuuta asti päivittäin kello 9–18. Rataan tarvitaan älylaite, jolla voi lukea QR-koodeja, sekä nettiyhteys. Turun Seutusanomat

Ristikon vastaus: VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi

Turun veripalvelutoimisto Yliopistonkatu 29 b, 3. krs ma, ti, to klo 11–18 ke klo 10–16 pe klo 9–16 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • Voit pysäköidä tunnin ajan ilmaiseksi Parkkihalli Louhessa, saat arvolipukkeen Veripalvelusta.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa. TURUN

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

KESKUSTA

H A N G E N P I N T A

A V A I N

P I L L I

E L I A S

S O L M U

S I L L P I O J A A T E V T Ä I S I M E A

I L I A

V O I M A V I I L R U N A K A E T I R L A A S

A N K A

K O I L L A A S A I M U N T A H A T U T A L S U K U I L U K I S A U S A S U U S U A U V L A O S R I O I L E M I S T R I A A A S T U A M A T J A C L O G O T I A T T E N

K A R T T U S A O M O E T R O I S K K A O A R A L

U L A A S K T I I M L O H I T A M I O K K U A R T I

K I T A

U K U L E A L N E T T A I T E A R K I N A E T

A A S I A N T A A I N T O

TURUN

SEUTUSANOMAT

4. maaliskuuta 2021

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Yhdenvertaisuus ei kärsinyt koronaepidemiasta Turussa nen yhdenvertaisuus erityisesti kulttuuritaustan, sukupuolen ja seksuaalisuuden suuntautumisen osalta on taas hieman heikentynyt.

Yhdenvertaisen oppilaitoksen rakentamiseksi tehdään jatkossakin töitä perusopetuksessa ja toisella asteella.

KOULUTUS

Tulosten perusteella 5.-9. luokkalaisten ko-

Esimerkiksi syrjityksi ja kiusatuksi tulemisen kokemus on pienentynyt Turun toisen asteen oppilaitoksissa. Kuvituskuva. kema yhdenvertaisuus on parantunut tai pysynyt lähes samana kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sitä alemmilla luokilla oli havaittavissa pientä heikentymistä, vaikka tulokset olivat edelleen positiiviset. Kehittämisen varaa oli oppilaiden kokemas-

Tämä virkistää!

Paul

Jorma Kemppainen 2021

synnytti Marsille

sa osallisuudessa, joka on Tuomisen mukaan kysymyksenä haastava. – Esimerkiksi opettajan kysyessä, että miten koulun ulkopuolinen opintoretki järjestetään, niin oppilaat eivät välttämättä tiedosta sen olevan osallistamista eri sanamuotojen takia. Se antaa meille

mukiinmenevä

r kuaaka mi -

Viime syksynä ja tammikuussa Turun kouluissa toteutetun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn mukaan koronavirusepidemian vaikutus ei näy merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden kokemassa yhdenvertaisuudessa. Yhteensä noin 14.000 oppilasta ja opiskelijaa perusopetuksessa ja toisella asteella vastasi kyselyyn. Perusopetuksen puolella kysely toteutettiin lokakuussa lähiopetuksen ollessa käynnissä. – Ajankohdan puolesta koronavirusepidemia ei välttämättä ollut päällimmäisenä mielessä, kun kevään sokista oli jo selvitty, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen arvioi.

KOHDUSSA

aNiosrken u v inen na

viestin siitä, että käsitteen avaaminen on tärkeää oppilaiden mielipiteitä kysyttäessä. Toinen tärkeä asia on se ydinkysymys, eli pitää aktiivisesti pyrkiä puhumaan ja kuulemaan heitä, joita asia koskee, hän sanoo. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tu-

VERISUONI

jenkan armas nainen

ISSN 26701197

kuivunut järvi

meilläkin

“ x2

Laskutus

Sylvi kovaa puuta

Lonndo

Päätoimittaja

MAAsoraalue

Toimittaja

voidaan katto

ika ja no

“

TOVI

lauma

m orteur z a

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Toimitusjohtaja

LÄPPÄ

ONNI ? Ibiza

? x2

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

045 112 4240 ML-Mediat

oruaa k

nn Lörot

KantaHäme

“

I PIIK

KESKUSTA

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

-fornia

leikki korisSalin

SEUTUSANOMAT

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

“

arveluja

Liisa Kallio TURUN

norppajärvi

-VIKA

YÄ TTEL

loksissa esiin nousi esimerkiksi se, että opettajat suhtautuvat opiskelijoihin tasa-arvoisemmin ja yhdenvertaisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Myös kiusatuksi ja syrjityksi tulemisen kokemus on pienentynyt toisen asteen oppilaitoksissa. Lukioissa opiskelijoiden väli-

Yhdenvertaisuuskysely järjestetään kahden vuoden välein. Sen lisäksi tietoa kerätään muun muassa kouluterveyskyselyllä. Tulosten lisäksi myös itse kyselyt lähettävät tärkeän viestin. – Kyselyn tekeminen, siitä puhuminen ja asian esiin nostaminen kyselyn ohessa on tärkeää, sillä silloin annetaan viesti siitä, että tehdään merkityksellisiä asioita. Se nostaa otsikoihin arvoja, jotka ovat meille tärkeitä, Tuominen sanoo. Yleisellä tasolla yhdenvertaisuuskyselyn tuloksiin voi olla Tuomisen mukaan tyytyväinen. – Kehittäminen ei kuitenkaan pysähdy. Jos tulokset ovat mukavaa luettavaa, niin ei ole kovin suurta huolta asioista. Silloin normaalitason toiminta näiden asioiden saralla on onnistunut, ja siihen voidaan olla tyytyväisiä.

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000 Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045 111 6932

kahveja

majakkasaari

Sari Laurila 050 568 5454

Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 4 palstaa 6 palstaa

84 mm 172 mm 260 mm

ITSE

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

x2 Lohi on kala!

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 28.743 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

4. maaliskuuta 2021

keskusta

FBC Loisto voitti salibandyn Suomen Cupin Turkulaiset yllättivät suursuosikki SB-Pron cup-finaalissa.

SALIBANDY Ensimmäistä kauttaan salibandyn korkeimmalla sarjatasolla pelaava turkulainen FBC Loisto on yllättänyt salibandyn seuraajat iloisesti kuluvalla kaudella. Yllätykset jatkuivat salibandyn Suomen Cupin finaalissa, kun turkulaiset kaatoivat suursuosikin, nurmijärveläisen SB-Pron maalein 5-4 (1-1, 2-2, 2-1) ja nappasivat ensiyrittämällä cup-mestaruuden. Cup-finaali pelattiin Riihimäellä. Maalilukemat kertovat ottelun tasaisuudesta. Turkulaiset olivat toisessa erässä kahden maalin karkumatkalla, mutta rutinoitunut SB-Pro rankaisi turkulaisten oman alueen virheistä ja tuli tasoihin aivan toisen erän loppuhetkillä. Sekään ei masentanut nuorta loisto-joukkuetta, joka karkasi uudelleen kahden maalin etumat-

kalle kolmannessa erässä. Nurmijärveläiset tulivat vielä maalin päähän pelatessaan ilman maalivahti kuudella kenttäpelaajalla, ja saivat ottelun lopulla vielä kovan painostuksen turkulaisten päätyyn, mutta Loisto kesti maalivahtinsa Minnie Heinisen torjunnoilla ja kenttäpelaajien uhrautuvalla puolustuksella. – Lähdettiin rohkeasti karvaamaan ja pelaamaan vähän riskilläkin. Välillä oltiin pulassakin, mutta jäätävästi pelaajat vaikeilla hetkillä peittivät ja ryynäsivät, FBC Loiston valmentaja Matti Pienihäkkinen mietti VeikkausTV:n haastattelussa. Nuori FBC Loisto ei tosiaan murentunut edes johtoaseman nopeaan menettämiseen toisen erän lopussa. – Siinä tehtiin pieniä muutoksia kentällisiin ja nostatettiin uskoa, että vielä tehdään maaleja – kun toinen erä pelattiin

tasoihin vähän huonommallakin pelillä, kertoi valmentaja Pienihäkkinen. Loiston ottelun parhaaksi pelaajaksi valittiin yleisöäänestyksellä Iida Mettälä, ja päävalmentajan mielestä valinta meni aivan oikein. – Hän pelasi kaksi erää eri paikalla kuin normaalisti ja aivan jäätävä esitys, Matti Pienihäkkinen naulasi. Iida Mettälä, Saana Lenkkeri ja Emilia Pietilä keräsivät tehot 1+1, Anna Marttala ja Henrika Maikola tekivät maalin naiseen ja Laura Pakarinen sekä Ulla Valtola saivat tililleen yhden syöttöpisteen. Maalivahti Minnie Heininen torjui ottelussa 21 laukausta.

Marko Vuosjoki

Minnie Heinisellä ja Laura Pakarisella on ollut hymy herkässä jo pitkään. Vajaa vuosi sitten sarjanousunsa varmistanut FBC Loisto on noussut Suomen salibandyn huipulle.

Menestystä turkulaisille nuorille urheilijoille vuonna 2020 URHEILU

Tervetuloa tutustumaan uuteen lasitusmallistoomme! La 6.3. klo 10-14 Kaislatie 4, Raisio Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Lapsille ilmapalloja! Esittelyssä käytämme maskeja sekä huomioimme turvavälit ja kokoontumisrajoitukset.

Parempia koteja

Perinteistä nuorten urheilijoiden mitalikahvitilaisuutta ei tänä keväänä voida järjestetää kokoontumisrajoitusten takia, mutta siitä huolimatta Turun liikuntalautakunnan stipendidiplomit lähetetään viime vuonna menestyneille 28:lle yksittäiselle urheilijalle ja neljälle joukkueelle. Stipendinsaajat ovat iältään 13–20 -vuotiaita. He edustavat 18:aa eri seuraa tai jaostoa ja saavuttivat menestystä 19:ssä eri lajissa tai kilpailumuodossa. Maailmanmestaruuden hiihtosuunnistuksessa voitti MS Parman Niklas Ekström. Hiihtosuunnistuksessa EM-hopeaa saavutti Lotte-Line Ekström. PM-kultaa voittivat Turun Uimarit ry:n Bjunioripoikien joukkueen urheilijat Leo White, Matti Helminen, Aapo Luoma ja Saku Niinivir-

ta. PM-pronssille ylsivät taekwondossa Budokwai Taekwondo ry:n Valtteri Tammila ja Ida Tammila. Suomenmestaruuksia kertyi 24:lle nuorelle turkulaisurheilijalle ja kolmelle joukkueelle, joissa oli 24 turkulaista nuorta urheilijaa. Turun urheilijalähettiläät pituushyppääjä Taika Koilahti, karateka Titta Keinänen ja jääkiekkoilija Susanna Tapani haluavat lähettää nuorille urheilijoille onnittelunsa. – Onnittelut viime vuonna saavuttamastanne menestyksestä! Voitte olla ylpeitä siitä, että olette onnistuneet poikkeusoloissakin saavuttamaan tavoitteenne. Jokainen kilpaurheilija tietää, miten haastavaksi korona-aika on tehnyt suunnitelmallisen harjoittelun. On opittu myös elämään sen epävarmuuden kanssa, miten kilpailukausi toteutuu vai toteutuuko se. Pidetään peukkuja, että tämä vuo-

si on parempi meille kaikille. Toivotamme teille tsemppiä, pystytään terveinä ja mennään yhdessä kohti unelmia, kannustavat Taika Koilahti, Titta Keinänen ja Susanna Tapani. Nuorille urheilijoille jaetun stipendirahan kokonaissumma on 6 000 euroa. Nuoren urheilijan stipendillä tuetaan ja huomioidaan yksilö- ja joukkuelajien nuoria urheilijoita tai joukkueita, jotka ovat menestyneet kansallisesti tai kansainvälisesti. Urheilijan kotikunnan on oltava Turku, ja joukkueen on edustettava turkulaista urheiluseuraa tai liikuntaa järjestävää yhdistystä tai oltava sen jäsen.

Turun Seutusanomat