Issuu

Kesäteatterikatsaus

osa 2

SIVUT 6–7

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

9. VSK

itä 28.6.2018

KOTI KUNTOON!

Sebamed Face & Body Wash tai Olive

Soita niin kerromme miksi juuri nyt on hyvä katto-, ikkuna- tai oviremontin aika.

Erittäin riittoisat 1000 ml täyttöpussit. Hellävarainen pesuneste kasvoille ja vartalolle.

Säästä jopa 25%

15,-

MYY ASUNTOSI NOPEASTI JA PARHAASEEN HINTAAN!

(15,00/l) Norm. 20,08

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

KIERTÄVÄ AUTONLASITTAJA HENKILÖ- JA KUORMA-AUTOT, MYÖS TYÖKONEET Klasipojat www.klasipojat.fi p. 044 0121220/jani

Tutustumistarjous! JALKAHOITO KASVOHOITO HIERONTA 30’

50€ 75€ 20€

(voim 10.8.-18 saakka)

Kosmetologikeskus.fi

Tulta ja Magiaa

050 3424 970 Tuula. Itäinen Pitkäkatu 5, Turku

ISO ALE!

Verhokankaat -25% Loput lasten trikoot -25% Loput neulelangat ja puikot -30%

www.turunseutusanomat.fi

Soita edustajillemme ja kysy lisää! tiimi-ikkuna.ﬁ kymppi-katto.ﬁ

Niklas Linna p. 0400 214288 Juuso Ikonen p. 0400 385597

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

SEUTUS ANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Rauno Nikander

lomailee heinäkuun.

0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo

kesätaRJOus tuo tavarat myyntiin!

vkoa /

50,-

+ provisio 5%

tarjous voimassa 31.7.2018 asti

VaRaa Paikka: www.kirppiscenter.fi tai puhelimitse

Meillä y!! u ka ppa kä

www.kirppiscenter.fi

VUOTTA

YRITYSSIIVOUSTA

Hyvää kesää

taVaRat Rahaksi MeiLLä!

Manhattan Pitkämäenkatu 4 Puh. 239 1131 Länsikeskus Viilarinkatu 4 Puh. 536 9500

lukijoille ja yhteistyökumppaneille!

Carina Jokinen p. 0400 784 461

carina.jokinen@liedonsiivoset.fi

www. liedonsiivoset.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. kesäkuuta 2018

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Kuntapäättäjän kulma

Jalkapallo kuuluu kaikille

Suomen – kylmä, mutta vähäluminen

Lieto – unelmien pikkukaupunki

letään niitä viikkoja, kun valtava osa ihmislajista naulitsee itsensä TV:n ääreen. Ensimmäiset ennätykset on tehty, kyyneleet tirautettu ja osa joukkueista lähetetty kotiin maailman suurimmasta urheilutapahtumasta: jalkapallon MM-kisoista. Myös Suomen jalkapallokentille suuntautuu tällä viikolla erityishuomiota, kun Veikkausliigassa pelataan homofobian vastainen teemakierros perjantaina 29. ja lauantaina 30. kesäkuuta. Setan kanssa yhteistyössä järjestetyn teemakierroksen aikana kapteenien nauhoissa nähdään sateenkaariväritys ja samalla futaajat haastavat myös muut lajit tunnustamaan väriä. Turussa sateenkaariottelua isännöi perjantaina TPS, joka on pitänyt yhdenvertaisuuskysymyksiä esillä äänekkääsi myös jääkiekon puolella. FC Interille puolestaan osuu Pride-kierrokselle vieraspeli Ilvestä vastaan lauantaina. Veikkausliiga on ennenkin näyttänyt tukensa Pride-viikolle muuttamalla logonsa värityksen, mutta tänä vuonna mennään monta askelta pidemmälle. Jalkapallo kuuluu kaikille sukupuoleen ja seksuaalisuuteen katsomatta sekä kentillä että katsomoissa. Myös alemmissa sarjoissa ollaan otettu haasteesta koppi ja vedetty hihaan sateenkaarinauhoja. Erityisen hienolta suomalaisen jalkapalloperheen ele tuntuu nyt, kun MM-kisoja pelataan Moskovassa – maassa, jossa homopropagandalain maahan tuonut Vladimir Putin valittiin pari kuukautta sitten jatkamaan presidenttinä ainakin vielä seuraavat kuusi vuotta. Tällä viikolla vietettävän kulttuuri- ja ihmisoikeusviikon teemana on tänä vuonna ääni. Teemalla halutaan tuoda esiin sateenkaariyhteisön moninaisuus ja tehdä tilaa äänille, jotka usein jäävät kuulematta – niin urheilussa kuin kaikilla muillakin elämän osa-alueilla. Tämän lehden myötä toivottelemme lukijoillemme hyvää kesää ja kirmaamme itse kuukaudeksi kesälaitumille lataamaan akkuja. Lehti ei ilmesty heinäkuussa eikä taida kukaan puhelimeenkaan vastailla. Mutta sähköpostia voi lähettää. Niihin vastaamme heti elokuun alussa, ja syksyn ensimmäinen lehti tipahtaa postiluukusta 9. elokuuta. Siihen saakka toivotan kaikille aurinkoista ja lämmintä rakkauden kesää 2018!

sennoituminen kesään toistuu ihmisten puheissa ja sääennusteissa vuodesta toiseen. Juhannuksen säätä pohditaan jo huvittuneisuuteen asti: tuleeko lunta vai ainoastaan rakeita? Säästä on helppo puhua ja sitä ihmetellä. Se yhdistää ihmisiä ja siitä on jokaisella jotakin sanottavaa. Mainoksiin asti on päästy ihmettelemään Suomen kesäsäätä. Jotkut mainokset julistavatkin kesän kestävän vain päivän, toiset jopa viikon. Olen jo ehtinyt tänä kesänä laulaa useampaa kesäistä virttä. Virsi 571 on toki kesäisimpiä virsiä ja se alkaakin monelle tutusti: ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.” Vuodet vierivät nopeasti. Aika kuluu sitä nopeammin mitä vanhemmaksi tulee. Talven jälkeen tulee nopeasti kesä ja kesän jälkeen vielä nopeammin taas talvi. Suomen kesä on lyhyt. Säät ja ilmat muuttuvat vauhdilla ja vuodet vaihtuvat vauhdilla. Virressä 135 taas lauletaan varsin kesään sopivasti: ”Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa. Hän hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa.” Jumalan käsissä ovat myös kesän säät. Aurinko, lämpö, sade, tuuli, kylmyys. Kaikki eri vaihdokset löytyvät Suomen kesästä. Kesällä tapahtuu muutakin vaihdosta. Työpäivät vaihtuvat monilla lomaan, kenellä pidempään, kenellä lyhyempään. Kesällä myös juhlitaan perheen kesken, nähdään ystäviä, käydään matkoilla ja festareilla, istutaan ulkona ja uidaan. Juhannuksen perinteisiin kuuluu monella mökkeily ja veneily. On sää millainen vain, kesästä kuuluu nauttia yhdessä muiden kanssa. Kesällä seurakunnatkin järjestävät monenlaista toimintaa. Myös kesä on hyvää aikaa lähteä kuulemaan Jumalan sanaa. Juhannuksena, keskikesällä, vietettiin Johannes Kastajan päivää. Johannes oli tien raivaaja Jeesuksen sanomalle. Juhannus muistuttaa myös kasteesta – hetkestä, jolloin jotakin muuttuu ja uutta alkaa – Jumalan suuresta armosta. Sää saattaa vaihdella, ihmisten ajatukset saattavat vaihdella, mutta Kristus ei. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Samu Turunen Seurakuntapastori Paimion seurakunta

Janica Vilen päätoimittaja

oskus kauan sitten pienenä tyttönä ajattelin, että kansanedustajat ovat maailman viisaimpia ihmisiä. Ajattelin, että he tietävät lähestulkoon kaiken ja osaavat tehdä sen takia hyviä ja viisaita päätöksiä. Aikuisikään tultuani tällaiset harhakuvitelmat ovat väistyneet ja tilalle on tullut hieman enemmän realismia. Viime aikoina on ajoittain ollut hetkiä, jolloin olen ajatellut, että viisaudella ei ole mitään tekemistä poliittisen päätöksenteon kanssa. Kansanedustajat tappelevat, haukkuvat toisiaan ja yrittävät siinä sivussa uudistaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Eduskunnankin tavoitteena lienee, että me kaikki voisimme hyvin ja olisimme onnellisia. Yksi asia on kuitenkin kaikessa uudistushötäkässä unohtunut. Hyvinvointi syntyy siitä, että voimme uskoa tulevaan. Tulevaisuudessa pitää olla jotain, joka antaa meille motivaatiota mennä eteenpäin ja uskoa parempaan huomiseen. Yhteiskunnan uudistamisessa tarvitaan siksi visioita. Pitää olla halua nähdä tulevaan ja määritellä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Visiot saavat olla rohkeita ja joskus jopa hullunrohkeita. Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden vision ja strategian tulevilla vuosille kevätkauden viimeisessä kokouksessaan. Yksi visio herätti keskustelua ylitse muiden. Se oli ajatus unelmien pikkukaupungista. Lieto ei ole kaupunki, mutta ei ehkä enää mikään maalaiskuntakaan. Mitä visiomme tarkoittaa käytännössä, keskusteluttaa varmasti paljonkin tulevassa poliittisessa ohjelmatyössä. Joillekin unelmien pikkukaupunki voi tarkoittaa hyvää joukkoliikennettä, jollekin toiselle taas tiivistä rakentamista tai urbaania vihreyttä. Voipa se jollekin tarkoittaa sitäkin, että lähikaupasta saa patonkia ja Camembertia, jonka voi kuljettaa kotiin citypyörän etukorissa. Tärkeintä on, että meillä on yhteisesti hyväksytty näkemys siitä, mihin suuntaan viemme kuntaamme. Tulevaan näkeminen ja visioiden luominen ei ole helppoa. Vanhenen itse ensi viikolla taas yhdellä vuodella ja tuntuu, että jo hieman yli nelikymppisenä perspektiivi tulevaan on pelottavan lyhyt. Siksi olen kannustanut nuoria haastamaan vanhempia sukupolvia ja tarjoamaan omia näkemyksiään siitä, millainen on heidän unelmiensa kunta, yhteiskunta ja Eurooppa. Elämme globaalissa maailmassa, jossa rajat ovat monessa suhteessa menettämässä merkitystään. Samaan aikaan näille rajoille ollaan rakentamassa uusia muureja. Tämä osoittaa ainoastaan ja vain sen, että emme uskalla visioida rohkeasti yli pelkojemme. Tulevaisuus voi olla pelottava, mutta yhteisillä visioilla teemme siitä hieman ennustettavamman. Minna Ylikännö, sd. Liedon kunnanvaltuuston pj.

Jäämme kesätauolle. Seuraava lehti ilmestyy torstaina 9.8.

Haluatko esitteesi jakeluun ? Jaamme lehtemme mukana muun muassa A4, A5 ja muut flyerit.

Toivotamme sekä ilmoittajillemme, että lukijoillemme aurinkoista kesää! TURUN

SEUTUSANOMAT SEUTUSANOMAT SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

TURUN

LÄNSI-TURKU – MASKU – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

t Vakka, TSS Länsi, TSS Itä ja Seutusanoma italoutta Varsinais-Suomessa ! yhdessä jakelussa yli 120 000 kot . Jaamme myös valmiit esitteet. Pyydä tarjous painosta ja jakelusta Voit varata jakelun myös räätälöidysti valitsemillesi postinumeroalueille. Jakelu torstaisin päiväpostissa lehtiemme välissä.

SEUTUSANOMAT

Kysy lisää Mika Leinonen, p. 040 706 2132 vakka mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. kesäkuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Kesävelkualaisesta ympärivuotiseksi saaristolaiseksi

Maria Palin luotsaa Iniön kyläkauppaa ja satamaa Paraisiin kuuluvan Iniön kirkonkylä on suosittu matkailukohde, jonka satamatoimintoja sekä villi kauppaa pyörittää nyt Maria Palin uutena yrittäjänä. Henkilökunnassa sen sijaan törmää menneiltä vuosilta tuttuihin kasvoihin.

PARAINEN. Paraisten Iniön Lanthandelin ja Norrbyn sataman uutena yrittäjänä viime kuussa aloittanut Maria Palin on tottunut saaristolaiselämään. Palinin perheellä on ollut 20 vuoden ajan kesäpaikka Velkualla, josta he ovat säännöllisesti käyneet kaupassa Iniön puolella. – Kyläkauppa satamineen on tullut siis erittäin tutuksi näiden kesien aikana. Yrittäjäksi ryhtyminen ei kuitenkaan ollut aivan itsestäänselvyys, vaikka yrittäjyyttä onkin suvussani jo neljännessä polvessa, Palin toteaa. Palin kuitenkin rohkaisi mielensä ja perusti huhtikuussa yrityksen, jonka nimissä hän alkoi pyörittää kyläkauppaa ja satamaa. Kaupan ovet avautuivat jälleen 18. toukokuuta, ja virallisia avajaisia tiloissa vietettiin 9. kesäkuuta. Villiä ja vapaata kauppaa Ketjuihin kuulumattomasta kaupastaan Palin on opetellut käyttämään termiä villi kauppa. – Se tarkoittaa, että Iniö Lanthandel on itsenäinen kauppa, joka ei enää kuulu Tarmo-ketjuun, selittää Palin. Vuodesta 1921 alkaen Iniössä toiminut Lanthandel tarjoaa valikoiman ruoka-, juoma ja päivittäistarvikkeita. Sataman yhteydessä sijaitseva kyläkauppa on avoinna vuoden ympäri. – Minusta on tärkeä kehittää saaristoa entisestään ympärivuotiseksi matkailukohteeksi ja asuinpaikaksi, ja uskon kaupan ympärivuotisen toiminnan tukevan tätä pyrkimystä, Palin lisää. Rauhaisa ja viihtyisä poukama Norrby sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen pienveneväylien läheisyydessä, ja Iniön kirkonkylä on suosittu matkakohde sekä veneilijöiden että muiden

matkailijoiden keskuudessa. – Tämä on rauhallinen ja suojainen poukama, jossa viihtyvät kaikenikäiset; niin vanhat ja nuoret kuin lapsiperheetkin, Palin iloitsee. Vuonna 2012 satamassa suoritetut parannustyöt käsittivät uusien palvelutilojen, joihin sisältyy sauna, käymälät ja suihkut, sekä uuden rantalaiturin ja betonilaiturin rakentamisen. Lisäksi suoritettiin satamaaltaan ruoppaaminen. Hankekokonaisuudet tilaajana toiminut Paraisten kaupunki rahoitti kokonaisbudjetiltaan noin 1,8 miljoonan euron suuruisen hankkeen Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2014. Tarkoitukseen on käytetty myös osa Paraisten kaupungin vuoden 2009 kuntaliitoksen yhteydessä saamasta yhdistymisavustuksesta.

Iniö Lanthandelin ja Norrbyn sataman uusi yrittäjä Maria Palin yhdessä kesäapulaisena kaupalla työskentelevän Emilia Vuorion kanssa. Kuvat: Mika Leinonen.

”Tämä on rauhallinen ja suojainen poukama, jossa viihtyvät kaikenikäiset; niin vanhat ja nuoret kuin lapsiperheetkin.” Maria Palin, Iniön Lanthandelin ja Norrbyn sataman yrittäjä

– Muutama vuosi sitten käyttöön otetun uudistetun Iniön vierassataman toiminnot jatkuvat totuttuun tapaan, sanoo Palin. Tuttu henkilökunta messissä Palin kertoo, että kauppiaan saappaisiin hyppääminen on sujunut vaivattomasti, koska edellisen yrittäjän aikaisesta henkilökunnasta osa jatkaa hänen palveluksessaan. – Myymäläpäällikkö Iona Maarannon ja satamakapteeni David Fageruddin kanssa on niin helppo tehdä töitä. He tuovat oman ammattitaitonsa kehiin ja minä voin keskittyä puolestaan yrityksen kehittämiseen, kiittelee Palin.

Myymäläpäällikkönä työskentelevä Iona Maaranto sanoo, että uuden yrittäjän myötä toimintaan tuli joitakin muutoksia. – Ennen vastuualueeni oli laajempi täällä itsenäisesti työskennellessäni. Maria sen sijaan on edellistä kauppiasta enemmän itsekin paikan päällä, jolloin voin keskittyä varsinaisiin tehtäviini, Maaranto kertoo. – Olen vuosien aikana ehtinyt nähdä sekä kesäsesongin että hiljaisemmat kuukaudet, joiden yli täytyy selviytyä mahdollisimman vähäisellä hävikillä. Saariston neljä vuodenaikaa ovat kuin neljä eri maailmaa, jotka tuovat omat haasteensa mukanaan, jatkaa Maaranto. Katariina Mäkinen-Önsoy

Iniön kyläkauppaa ja satamaa luotsaa Maria Palin.

Byggmax etsii uusia liikepaikkoja Paraisilta – tarjolla 5 000 euron vinkkipalkkio PARAINEN. Byggmax etsii uusia liikepaikkoja useilta paikkakunnilta ympäri Suomea. Lupaavia liikepaikkoja etsitään ennen kaikkea seuraavilta alueilta: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Kuopio,

Lohja, Mikkeli, Närpiö, Parainen, Tammisaari, Uusikaupunki sekä pääkaupunkiseutu. Uuden myymälän perustamiseen johtaneesta vinkistä on vihjeen antajalle luvassa 5 000 euron palkkio. Paikkavinkin voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen:

aleksi.virkkunen@byggmax.fi. – Toimivan liikepaikan löytäminen on avainasia myymälän menestymiselle. Usein paikallistietämys auttaa tässä. Siksi olemme valmiita maksamaan reilun palkkion uuteen myymälään johtaneesta vihjeestä, ker-

too Byggmax Suomen maajohtaja Aleksi Virkkunen. Byggmax etsii valmiita, tarpeisiinsa sopivia kiinteistöjä vuokralle. Tonttien pinta-alan tulee olla 8 000 – 10 000 neliömetriä ja rakennusten yhteispinta-alan (myymälä ja

kylmähalli) enintään 2 500 neliömetriä. Palkkio annetaan vinkin ensimmäisenä antaneelle henkilölle ja ehtona on, että kiinteistö on Byggmaxille ennestään tuntematon. Kiinteistön omistajalle, joka vuokraa tai myy

kiinteistön meille, ei palkkiota makseta erikseen, vaan se on osa vuokra- tai myyntihintaa. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. kesäkuuta 2018

Suunnitellaan yhdessä unelmiesi keittiö Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Meiltä saat apua juuri sinulle sopivan keittiön suunnitteluun. Varaa aika suunnittelupalveluun IKEA.fi/keittiosuunnittelu tai tule juttelemaan keittiöasiantuntijoidemme kanssa. Haaveissa uusi mökkikeittiö? Tervetuloa suunnitteluiltaamme keskiviikkona 11.7. klo 17 alkaen! Illan aikana suunnittelemme sinulle uuden mökkikeittiön veloituksetta.

METOD/ASKERSUND-keittiö sisältää kodinkoneet

3988,-

-20%

25 vuoden TAKUU

kodinkoneista keittiön ostajalle Keittiöviikoilla 29.3.–2.5.! IKEA.fi/keittiö

OSTA NETISTÄ KLIKKAA IKEA.fi ESPOO KUOPIO RAISIO TAMPERE VANTAA NETTIKAUPPA PALVELU- JA NOUTOPISTE: IKEA-LÄHIPISTE JYVÄSKYLÄ Espoo, Raisio, Tampere ja Vantaa auki ark. 10–21, la 10–20, su 10–18 Kuopio ark. 10–21, la 10–19, su 11–18 Lähipiste ark. 10–20, la 10–18, su 12–18. Nettikauppa auki 24h IKEA.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. kesäkuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Sauvolaistaiteilijan löytölapset ihastuttavat Kultarannassa Kultarannan puutarhassa on 2. syyskuuta asti esillä veistosnäyttely Naisfiguureita. Yksi näyttelyn taiteilijoista on Karunassa asuva Anne Koskinen, joka on veistänyt omat teoksensa 1 800 miljoonaa vuotta vanhoista lohkareista. TAIDE. Presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa on avautunut veistosnäyttely nimeltä Naisfiguureita. Näyttely koostuu 18 veistoksesta, joiden takana on 11 taiteilijaa. Uusin teos tältä vuodelta ja vanhin 1900-luvun alkuvuosilta. Yksi näyttelyn taiteiljoista on Sauvon Karunassa asuva Anne Koskinen, joka pääsi esittelemään omat työnsä tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 12. kesäkuuta, päivää ennen kuin näyttely aukesi yleisölle. Koskisella on näyttelyssä kolme työtä: migmatiitista veistetty Helena (Findling), graniitista veistetty Celeste ja gneissistä veistetty Fredrika. Teoksia on lähdetty veisämään luonnonlohkareista, joita hän löytänyt kaivannoista. – Perusmuoto, josta olen lähtenyt liikkeelle on 1 800 miljoonaa vuotta vanha. Suomen kallioperä oli silloin 10 kilometriä korkeammalla. Vahvimmat kivistä on säilynyt tähän päivään asti. Toivon, että ne kestävät tässä uudessa muodossaan seuraavat 1 800 miljoonaa vuotta, Koskinen kertoo ajatuksistaan. Lohkareilla on myös syvempi suhde teosten lapsiaiheisiin. – Olen opiskellut Saksassa ja sanat ovat minulle hyvin tärkeitä. Findling tarkoittaa sekä löytölohkaretta että löytölasta, hän selittää teosten syntyä. Lohkareissa häntä kiehtoo eniten se, että kivilajit ovat samoja, joita käytettiin veistoksissa jo faaraoidenkin aikaan.

– Jotkut lohkareet ovat vaeltaneet hyvinkin pitkiä matkoja. Omallakin pihallani Karunassa on hyvin erilaisia kivilaatuja, Koskinen kertoo. Sirkusta ja satua Koskisen lisäksi presidentille töitään esittelivät myös Kim Simonsson ja Kerttu Horila. Simonssinin veistos Girl Feeding a Two Headed Rabbit (2018) on näyttelyn tuorein teos. – Tyttö on ollut kävelyllä puistossa ja hän on törmännyt kaksipäiseen jänikseen. Hän ei kuitenkaan ole pelästynyt, vaan menee tervehtimään jänistä ja antaa sille ruokaa, taiteilija kertoo tarinasta teoksen takana. Hän on tehnyt tyttöhahmoja paljon ja pitkään. Jäniksiäkin hän on aina halunnut tehdä, mutta jänishahmo on tuntunut liian tavanomaiselta. Niimpä hän keksi tehdä sille kaksi päätä. Se ei presidenttiä hetkauttanut. – Nähtiinhän me neljä kättäkin jo tänään, presidentti vitsailee viitaten Arvo Siikamäen Musta madonna -teokseen. Horilalta on näyttelyssä kaksi työtä: Rottataiteilija (2004) ja Koirataiteilija (2004). Maalatut patsaat ovat kaukaa katsottuina niin aidon oloisia, että

presidentti oli kerran jo pysähtynyt ihmettelemään, kuka puutarha istuskelee. – Mulla ideat palaa usein sirkukseen. Koirataiteilijan kohdalla halusin myös tutkia koiran ja hänen emäntänsä yhdennäköisyyttä. Kuvaan naishahmoja aina huumorilla, Horila kertoo. Kahdeksan kesän yhteistyö Alfred Kordelinin säätion ja tasavallan presidentin kanslian yhteistyössä järjestämä Naisfiguurit-näyttely on jo kahdeksas laatuaan. – Kaava on vähän vaihdellut. Aluksi oli taiteilijakohtaisia näyttelyjä. Viime vuonna meillä oli Yhdessä-näyttely, jossa oli eri vuosikymmeniltä suomalaista veistotaidetta. Ja nyt tämä naisfiguurien näyttely jatkaa sitä hienoa Yhdessä-sarjaa, taustoitti presidentti kutsuvieraille. Näyttelyyn pääsee tutustumaan omatoimisesti kesän aikana perjantaisin kello 18–20. Lisäksi puutarhaan järjestetään maksullisia opastettuja kierroksia muina päivinä paitsi maanantaisin. Janica Vilen

”Olen opiskellut Saksassa ja sanat ovat minulle hyvin tärkeitä. Findling tarkoittaa sekä löytölohkaretta että löytölasta.”

Anne Koskinen

Anne Koskinen: Helena (Findling), 2014.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön silmän alla Kim Simonssonin teos Girl Feeding a Two Headed Rabbit, 2018.

Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa? Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

www.turunseutusanomat.fi

seuraa meitä myös somessa

@seutusanomat

iike Lehtovaaralta l a r o S ja piha ku “Allö piinha”rakentajan ässät pnöyttoääon! Ly

Uitontie 10 | 21500 Piikkiö | 0400 526 623 Taiteilija Anne Koskinen (vas.) esittelemässä teoksiaan presidentti Sauli Niinistölle.

soraa.fi | multaa.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Kesäteatterit

28. kesäkuuta 2018

Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä nähdään Sauvon kesäteatterissa yllättävä tulkinta Sauvon kesäteatterissa nähdään kesällä 2018 uudistettu versio Lumikki ja seitsemän kääpiötä -klassikkosadusta. Uudistuksista huolimatta pääteemana on edelleen hyvän ja pahan taistelu. Työryhmän harjoituskausi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen lyhyt. SAUVO. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry:ssä (Selku) mietittiin loppuvuodesta 2017 esitetyn ja isoja satsauksia vaatineen Scrooge-musikaalin jälkeen, että seuraavana kesänä ei tehtäisikään kesäteatterinäytelmää. Halukkuutta kesäproduktioon kuitenkin kuulosteltiin ja erityisesti lasten aloitteesta päädyttiin lopputulemaan, että Vahtistenmäellä nähdään tänäkin kesänä koko perheelle suunnattua kesäteatteria. – Sitten vain etsimme tekstin emmekä alkaneet itse tekemään. Valmiiseen käsikirjoitukseen tekeminen on tietyllä tavalla helppoa ja tietyllä tavalla vaikeaa. Silloin ei pysty niin paljon itse sanoittamaan sitä, miten haluan tuoda tämän näyttämölle. Yleensä improvisaation kautta näyttelijät tulevat heti tutuiksi hahmojensa kanssa, mutta valmiissa käsikirjoituksessa tekstit pitää saada omiksi ja repliikit elämään, pohtii ohjaaja Hannele Moilanen. Vuoden 2018 näytelmäksi valikoitui Grimmin veljesten alkuperäisteokseen pohjautu-

va Lumikki ja seitsemän kääpiötä, josta uudistetun version on kirjoittanut jämsäläiskirjailija Risto Hakola. Päivitetyssä versiossa nähdään uusia juonenkäänteitä ja pieniä viittauksia muuhun kirjallisuuteen, satuihin ja jopa pop-kulttuuriin. Näytelmää varten räätälöidyt sävellykset ovat Mikko Väärälän käsialaa. Ensi-ilta on 29. kesäkuuta. Lyhyt ja intensiivinen harjoituskausi Maaliskuussa alkanut harjoituskausi on ollut poikkeuksellisen lyhyt ja mukana on runsaasti ihan uusia lapsinäyttelijöitä. – Mukavasti meillä on mennyt, vaikka harjoituskausi on ollut erittäin intensiivinen. Nuoret ovat jaksaneet hirvittävän hyvin ja tuntuu uskomattomalta, että tässäkin ajassa esitys vain valmistuu, ohjaaja pohtii jo lähes valmiiden, Matti Laaksosen ja työryhmän loihtimien lavasteiden keskellä. Ujo-kääpiötä näyttelevä Pinja Rokka kiittelee työryhmän henkeä.

– Tämä on tuntunut tosi mukavalta. Meillä on tsemppaava porukka ja hyvä näytelmä. Hannele on niin pirteä ohjaaja ja tuo pirteys tarttuu muihinkin, kuvaa nuori näyttelijänalku, joka on pitänyt haastavimpana roolissaan änkytyksen opettelemista. Leo Pekkarinen näyttelee puolestaan Lystikäs-kääpiötä. – Lumikki ja seitsemän kääpiötä on minulle entuudestaan jo tuttu esimerkiksi piirretyistä. Vaikeinta roolissani on ollut parran laittaminen itse. Entä voisiko näyttelemisestä joskus tulla jopa ammatti? – Ei ehkä ihan ammatti, mutta on tämä ihan kiva harrastus, miettii ensimmäistä kertaa kesäteatterissa esiintyvä, Metsästäjää näyttelevä Santeri Laaksonen. Hyvän ja pahan taistelu Pääosassa eli Lumikkina nähdään Selkun produktioissa jo useasti esiintynyt Hilda-Justiina Airola. Näyttelijä lupailee klassikkosadusta mielenkiintoista tulkintaa. – Kun ihmiset tuntevat tari-

Nuhanenä (Jemina Niemelä, vas.), Lystikäs (Leo Pekkarinen), Unelias (Amanda Alexandersson) ja Lumikki (Hilda-Justiina Airola). Kuva: Wille Heino

nan, niin meistä on hauskaa vähän kääntää sitä ja tuoda uutta näkökulmaa. Teemme lastennäytelmät aina myös sellaisiksi, että aikuisillekin riittää katsottavaa. Voin sanoa, että yleisö tulee varmasti yllättymään versiostamme. Kiltin Lumikin vastakohtaa, Pahaa äitipuolta näyttelevä Sari Stenlund on halunnut tehdä hahmostaan hivenen surkuhupaisan. – Paha äitipuoli ei ole ihan jäätävän kylmä, vaan jotta hän ei olisi liian paha, olen tehnyt

hänestä hiukan höpsön. Hän polkee jalkaa kuin pikkulapsi, kun ei saa mitä haluaa, kuvaa jo 80-luvulta lähtien toiminnassa mukana ollut Stenlund. Ohjaajan mukaan sadussa onkin kyse ennen kaikkea hyvän ja pahan taistelusta. – Tässä keskustellaan siitä, kuinka paha voi olla paha ja mitä me uskomme pahasta. Pahaa on usein helppo esittää ja haasteena onkin, miten saadaan hyvä yhtä hyväksi kuin paha on paha, yhtä voimakkaaksi. Moilanen arvioi esityksen

ikärajaksi noin kolme vuotta. – Se riippuu niin paljon lapsesta. Puhutaanhan tässä melko julmaa kieltä ja on muutamia voimakkaita kohtauksia, mutta meillä ei pauku pyssyt, ei kiroilla eikä tapella. Haluan ajatella, että hahmot ovat sen verran epäaitoja, että lapsi näkee sen sadun siinä. Pienimmille rajoite saattaa olla kaksituntinen kesto, ohjaaja arvioi. Jaakko Virrankoski

”Rinta rottingilla ensi-iltaan!”

Mika Kujala on vaikuttunut paimiolaisten motivaatiosta Paimion kesäteatterin 40-vuotisjuhlanäytelmässä on luvassa on tragediaa, draamaa ja vauhdikkuutta elävän orkesterin tahdittamana – tuttuun tapaan idyllisellä Museomäen kesäteatterilavalla. PAIMIO. Paimion kesäteatterin 40-vuotisjuhlanäytelmäksi on valittu Minna Canthin Työmiehen vaimo -näytelmän pohjalta tehty musikaali Suruttomat, jonka tulee ohjaamaan Turun Kaupunginteatterin lavoilla vuodesta 1991 näytellyt Mika Kujala (s.1960). – Halusin valita sellaisen musikaalin, joka sopii nimenomaan Paimion kesäteatterin maisemaan. Sitten törmäsin Suruttomien tekstiin. Kun kuulin sen Matti Puurtisen musiikin, se oli sillä selvä, Kujala kertoo. Tarinan keskiössä on Johannan, Riston sekä Homsantuun välinen kolmiodraama. Canth kirjoittaa näytelmässään rohkeasti ja kriittisesti niin alkoholiongelmista kuin miesten ylivallasta yhteiskunnassa. Suruttomat taas on käsikirjoittanut Sirkku Peltola. – Musikaali on hyvin uskollinen Minna Canthin tekstille, mutta alkuun ja loppuun on li-

sätty kohtaukset nykypäivästä. Niissä kohtaavat Riston jälkeläiset, Kujala kertoo. Lisäksi musiikki tuo tarinaan omat mausteensa. – Musiikki korostaa näytelmässä nähtäviä voimakkaita tunteita ja tuo tarinaan myös iloa, hauskuutta ja riehakkuutta, Kujala selittää. Ensi iltaan on enää muutama päivä aikaa ja treenit ovat Kujalan mukaan hyvällä mallilla. – Paimiossa on hyvä tekemisen meininki kaikilla teatterin osa-alueilla. Täällä suhtaudutaan todella antaumuksella teatterin tekemiseen. Kyllä tässä voi lähteä rinta rottingilla ensi-iltaan, Kujala kommentoi. Lauluvoimaa löytyy Musiikista vastaa tuttuun tapaan Outi Ollila, joka toimii kapellimestarina ja soittaa koskettimia. Hänen lisäkseen or-

kesterissa on rumpali, kitaristi, haitaristi ja viulisti. Riston roolin tulee esittämään turkulainen Julius Kalliokoski. Johannaa näyttelee paimiolainen Miia Mäkinen ja Homsantuuta niin ikään paimiolainen Vilma Koskela. – He kaikki ovat hyviä laulajia ja muutenkin joukosta löytyy lauluvoimaa, kehuu Kujala. Näyttelijäkaartissa on myös viisi lapsinäyttelijää. – Lasten kanssa pitää aina varmistau siitä, että harjoituksissa on hyvä ja turvallinen ilmapiiri. Mutta Paimiossa sellainen on koko ajan. Mitään ei tarvitse muuttaa, kun lapset tulevat paikalle. Ja näytelmää lapset elävöittävät paljon, Kujala toteaa.

Gandalfia. Se on hänen ammattiuransa sadas rooli. Näistä rooleista noin neljännes on musikaaleissa. – On ne musikaalit kivoja, mutta toki tykkään tehdä kaikenlaista teatteria, Kujala kommentoi. Syksyllä hänet tullaan näkemään Varissuo-musikaalissa. Ohjauksia hänellä on takanaan kymmenisen kappaletta. Yksi Kaarinassa, kolme Salossa ja loput Tammelassa, josta Kujalan kiinnostus teatteriin on alun perin lähtenyt. Kujala on voittanut Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 2006 ja vuonna 2012 hänet palkittiin elämäntyöstään Turun teatterikerhon säätiön tunnustuspalkinnolla.

Kymmenten musikaalien mies

Janica Vilen

Tällä hetkellä Kujala näyttelee Turun Kaupunginteatterissa

Paimion museonmäellä tullaan näkemään tänä vuonna suurmusikaali Suruttomat. Kuva: Merita Seppälä.

28. kesäkuuta 2018

Kesäteatterit

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

n TEATTERIARVIO

Tarvasjoella tarjoillaan yllätyksellistä maalaiskomediaa Tarvasjoen kesäteatteri: Kylän viimeinen nainen Käsikirjoitus: Unto Heikura Ohjaus, tuotanto ja koreografiat: Matti Tapani Lavastus: Ari Tähtinen ja Veijo Tapanainen Puvustus: Laura Peltola ja Matti Tapani Rooleissa: Tuula Tapani, Arto Tikka, Olivia Pohjanoksa, Jere Kallio, Matti Tapani, Pirkka Rauvola, Laura Peltola, Markku Fredrikson, Sanni Ansaranta ja Sara Hänninen Unto Heikuran käsikirjoittama komedia Kylän viimeinen nainen sopii Tarvasjoen kesäteatterin maalaismiljöön keskelle avautuvalle näyttämölle. Näytelmä pureutuu huumorin keinoin elämään syrjäkylällä, jota ravistelevat muutoksen ajat. Pääroolin tekee Tuula Tapani, jonka esittämällä Leilalla on kestämistä. Mäkikummun talon nuorena leskiemäntänä hänellä riittää töitä maanviljelyssä ja lehmien hoitamisessa. Hänen elämäänsä eivät ainakaan helpota miesvainaansa tarkkaavaiset ja riidanhakuiset vanhemmat. Tuula Tapani vetää roolin topakkana perheenpäänä uskottavasti esityksen alusta loppuun. Kylän viimeiseksi sinkkunaiseksi aviomiehensä kuoleman

takia jäänyttä Leilaa lähestyy uskaliain ottein Kusiaisvaaran leski-isäntä Kalevi ( Jere Kallio). Kalevista mallia ottavat myös kylän nuoret miehet Karhulan isäntä Tauno (Matti Tapani) ja Mörkölän isäntä Mauri (Pirkka Rauvola). Kolmen koplan kosiskelumetkut komediallisine käänteineen purivat ainakin ensi-iltayleisöön, joka purskahti nauruun ja väliaplodeihin kolmikon temppuillessa estradilla. Oveluus on riiuussa valttia, sillä ensin on keksittävä keino päästä miniäänsä poikien tepposilta varjelevan Reeta-anopin (Olivia Pohjanoksa) ohitse. Juuso-appi (Arto Tikka) olisi sen sijaan sitä mieltä, että päätös on Leilan, ei Reetan. Olivia ja Arto tekevät upeaa roolityös-

kentelyä Mäkikummun vanhana isäntäparina. Leikkimielisenä alkanut kilpailu Leilan huomiosta kovenee, kun kylälle saapuu vieras mies Oiva (Markku Fredrikson). Täysin ulkopuoliseksi mielletyn miehen aikeet epäilyttävät kaikkia muita kyläläisiä paitsi Leilaa, joka on jo kyllästynyt elämäänsä syrjäkylällä vanhoillisen sakin keskellä. Erilaisesta elämäntyylistä haaveileva Leila romuttaa kaupassa työskentelevän ystävättärensä Tuulan (Laura Peltola) kanssa perinteisiä sukupuolirooleja ja niihin tavallisesti kytkeytyviä käyttäytymismalleja. Käsikirjoittaja Unto Heikuran kainuulaismurre ei juuri kuulu tarvasjokelaisten sovituksessa muuten kuin esitystä ryydittävissä lauluissa, joiden joukossa kuullaan muun muassa Värttinän Matalii ja mustii -kappale. Lisäksi tarinaan on ujutettu myös populaarimusiikkia, johon uusia sanoituksia on taituroinut ohjaaja Matti Tapani. Matti Tapanin valmistamat koreografiat niin kuin uudet laulun sanoituksetkin toimivat hienosti yhteen. Koko työryhmä näyttelijöineen, ääniteknikkoineen, puvustajineen ja lavastajineen on tehnyt val-

Kylän viimeinen nainen -näytelmän tehokolmikko Tuula (Laura Peltola), Leila (Tuula Tapani) ja Reeta (Olivia Pohjanoksa). Kuva: Tarvasjoen kesäteatteri.

taisan työn Kylän viimeinen nainen -näytelmän eteen. Harjoituskauden vastoinkäymiset,

joihin lukeutuvat niin ohjaaja- kuin näyttelijävaihdos, eivät näy eheässä lopputulokses-

sa mitenkään. Katariina Mäkinen-Önsoy

n TEATTERIARVIO

Kunnon sketsikomediaa kaarinalaisohjauksessa Emma-Teatteri: Love me Tinder Teksti: Minna Koskela, Petja Lähde, Satu Rasila Ohjaus: Mika Eirtovaara Lavastus: Jani Uljas Pukusuunnittelu: Tiina Valkama Valosuunnittelu: Mika Randell Äänisuunnittelu: Tuomas Rissanen Naamioinnin suunnittelu: Anna Kulju Rooleissa: Miska Kaukonen, Verona Maruska, Rinna Paatso, Jarkko Pajunen Naantalin Emma-Teatterissa nähdään tänä kesänä Turun Kaupunginteatterin sketsikomedia Love me Tinder, joka jaksaa naurattaa koko parituntisen illan ajan. Kun yhdeksättä kesää Emmassa taituroiva Miska Kaukonen tulee näyttämölle Amoriksi pukeutuneena, yleisö voi jo rentoutua ja alkaa lämmitellä lihaksiaan naurulle. Niin takuuvarmaa tuon konkarikoomikon työskentely on vuodesta toiseen, eikä pettymystä koeta tänäkään vuonna. Muut näyttelijät ovat Emman näyttämöllä uusia tuttavuuk-

sia, mutta eivät jää jalkoihin. Jokaisella on tähtihetkensä ja kaikki selviytyvät esityksestä ja yhteensä lähes sadasta hahmosta vankalla ja kameleonttimaisella ammattitaidolla. Tarina alkaa siitä, kun deittikulttuurin muutoksen myötä burn outin partaalle päätynyt Amor saa lupauksen, että pääsee elämänsä ensimmäiselle lomalle, jos saa vielä yhden parin rakastumaan. Kevyeksi jäävä juoni saa hiukan ilmaa siipiensä alle, kun väsähtänyttä jousipyssyään sureva Amor tajuaa, ettei itse tiedä ollenkaan, mil-

tä rakkaus tuntuu ja alkaa etsiä rakkautta muiden lisäksi myös itselleen. Juonesta näytelmää ei liiemmin voi kehua, mutta eipä kyseessä olekaan juoninäytelmä, vaan deittiteeman ympärille rakennettu yksittäisiin ja toinen toistaan hersyvämpiin sketseihin nojaava tilannekomedia. Silti loppuun olisi kaivannut kunnon punchlinea. Pyörivää lavaa käytetään kekseliäästi hahmokavalkaadin esittelyssä hyväksi ja maskeerauksessa ollaan onnistuttu erinomaisesti. Erityisesti menneiden vuosien tv-tähdet saavat yleisön nauramaan vedet silmissään. Kaarinalaisen Mika Eirtovaaran ohjaus on rytmiltään tarkka ja oikeissa kohdissa kiireetön, vaikka suurin osa näytelmästä mennäänkin tuttuun tapaan aikamoisella vauhdilla. Yleisöäkin otetaan hiukan mukaan stand up -komiikasta tutuin keinoin. Varsinaisen Tinderin ympärillä teos pyörii yllättävän vähän. Enemmän sketseissä käydään treffeillä ylipäänsä, ja Tinderin lisäksi läpi käydään

muut nettideittailut, seuranhaku tv-ohjelmien kautta, parinvaihtotreffit ja pikatreffitapahtumat. Emma-Teatterin yleisön perinteisen ikärakenteen huomioiden se on hyvä asia. Jos joku ei tiedä, mikä on Tinder, se ei häiritse teatterikokemusta millään lailla. Ne, jotka tietävät, jäävät (tai ainakin minä jäin) kaipaamaan niitä asioita, jotka tunnistaa nimenomaan Tinderistä. Niitä nimittäin riittää! Eniten ihmetytti se, miten alleviivaavan hetero näytelmästä oltiin tehty, vaikka itse Tinder onkin ollut alusta asti seksuaalivähemmistöjen suosiossa ja saanut muotonsakin alun perin homoille suunnatuilta mobiilideittisovelluksilta. Sketseissä uskalletaan vitsailla kaikesta ja hyvä niin. Seniorien sinkkuryhmä ei jää tabuksi, eikä myöskään uusimman teknologian käyttö miehenkorvikkeena tai vatsanväänteet romanttisissa tilanteissa. Omaan maaliini osui parhaiten sketsi, jossa mies (Miska Kaukonen) panikoi naispuolisen treffikumppaninsa (Rinna Paatso) maskuliinista ulko-

Love me Tinderissä erinomaisia roolisuorituksia tarjoilevat Miska Kaukonen, Verona Maruska, Rinna Paatso ja Jarkko Pajunen.

näköä niin paljon, että puhuu lopulta itsensä matkalle sukupuolenkorjausleikkaukseen. Vitsissä ei naureta habitukselle, joka ei istu normatiiviseen sukupuolikäsitykseen, vaan nimenomaan sille, miten absurdeihin tilanteisiin voi joutua, jos tällaisesta vaivaantuu. Vaikka käsittämättömiksi

muuttuville treffikokemuksille nauretaan poski- ja vatsalihakset kipeinä, ihmistä kohtaan esitys on armollinen. Rakkauden etsiminen on täydellisen inhimillistä, mutta keinot saattavat valikoitua väärin. Janica Vilen

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. kesäkuuta 2018

Teatteri tahdittaa Paattisten ja Tortinmäen kaupunginosaviikkoa

Tervetuloa Ahvenanmaalle!

www.karingsund.ax - info@karingsund.ax +35818 38000 - Käringsund, Eckerö

Stålarminkatu 33 20810 Turku 040 846 4325 turunherkku.fi

GRILLIIN

ma-to 9-18 pe 9-19 la 9-15

&PANNULLE

Nyt herkutellaan hyvällä lihalla. Olisiko tänään pihvi- vai hampurilaispäivä? Kysy lihamestariltamme valmistusvinkkejä ja poimi mukaan myös herkuimmat lisukkeet ja kastikkkeet!

Vinttiteatterin Kanssasi kerran -esityksessä nähdään otteita muun muassa kesän 2016 näytelmästä Siitä mihin jäimme. Kuva: Vinttiteatteri.

TARJOAMME HERKKUSUILLE Turun paras naudan jauheliha 9,90 eur/kg Naudan marmorinen entrecôte 29,90 eur/kg Saat meiltä laadukkaan lihavalikoiman ja keittiömme luomusten lisäksi tuoretta leipää ja kasviksia sekä hartaasti valittuja herkkuja öljyistä hilloihin.

Etukuponki - leikkaa talteen! Tutustumistarjous

-10 %

TUTUSTUMISTARJOUS Tällä kupongilla saat -10%

alennuksen ostoksistasi Liha & Herkku -myymälässä. Stålarminkatu 33, Turku.

Tarjous on voimassa 31.8.2018 saakka. Yksi kuponki/asiakas.

R I I P P U M H A T T S O

K O L L A A A L A I N

B O O L I M A L J A T

U R K I N T A

L I I N A T S K T A I T U R A A

L U U T A T R I A A L T A

K O O T A

O R R E T

S I S Ä L L P Ö U O T O T T E E I N D S I A S T I S L T E

A L A A A K A S A O T S E E T T I A K A A T T U A

L A V I

A L A V U T S I T A V A A N A I L E K A T

A M A K O I T O A S E I H M I N A T P A T T E L U A E A R M A S A T A A T U O T A N I T L U T O S I R T O M M U M A N I U T A N A S T L I P E E L I A T

K U N N I A A T N T O I S T I T A T I A R I O N L A E T

PAATTINEN. Tällä viikolla 25.6.–1.7. vietettävällä Paattinen–Tortinmäki -kaupunginosaviikolla on tarjolla monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Tänä iltana 28. kesäkuuta kello 17 kivutaan löytöretkeilemään Paavolan kylän Isomäenkukkulalle, ja huomenna perjantaina Kotikulmilla Osuuskunta järjestää Kreivilän vanhalla koululla kauppojen ja palveluiden yön kello 18–23. Kaupunginosaviikolla useampana vuotena mukana ollut paattislainen Vinttiteatteri juhlistaa 5-vuotista taivaltaan lauantaina 30. kesäkuuta kello 18.00 alkaen. Viikko huipentuu sunnuntaina kello 12–14 Paattisten Kotiseutumuseolla lapsille suunnattuun kotiseutusuunnistukseen. – Kaupunginosaviikko rakennettiin Vinttiteatterin 5-vuotisjuhlan ympärille. Kauppojen ja palveluiden yö saatiin tukemaan sitä. Löytöretki luonto- tai kulttuurikohteeseen on muodostunut

perinteeksi, koska Paattisilta löytyy monta kiintoisaa paikkaa, Paattisten seuran puheenjohtaja Kai Kaituri kertoo. Vinttiteatteri 5 vuotta Vinttiteatterin juhlailta alkaa Kanssasi kerran -esityksellä, jonka jälkeen laitetaan jalalla koreasti nostalgisissa latotansseissa Komiat-tanssiorkesterin säestyksellä. Kanssasi kerran kuljettaa katsojansa Vinttiteatterin neljän ensimmäisen kesänäytelmän tunnelmiin. – Esitys sisältää otoksia menneiden kesien näytelmistä, Yhteinen oma (2014), Kehystettyjä Unelmia (2015), Siitä mihin jäimme (2016) ja Siniverinen strategia (2017), uudelleen dramatisoituna yhdeksi ennennäkemättömäksi kokonaisuudeksi, sanoo Vinttiteatterin yhdessä ystävänsä Anu Heikkilän kanssa vuonna 2014 perustanut Laura Hurme. Rooleissa nähdään tuttuja kasvoja alkuperäisistä produk-

tioista. – Anun ja minun lisäkseni estradille astelevat jälleen Karlo Haapiainen, Akseli Heikkilä, Pekko Honkasalo ja Pyry Kähkönen. Valoista ja koreografiasta vastaa Antti Kulmala ja äänistä Ville Aalto, Hurme lisää. Tanssia ja teatteria Tanssiorkesteri Komiat tarjoilee yleisölle vahvaan haitaripoljentoon perustuvaa tanssimusiikkia. Nuorista muusikoista koostuvan orkesterin tunnusmerkkinä keikoilla on rehti lavaesiintyminen sekä tanssijalkaa vipattava suoraviivainen soitto. – Komiat sopii mainiosti Vinttiteatterin henkeen, he ovat nuoria ja hyvällä huumorilla varustettuja, iloitsee Hurme.

Komioissa haitaria soittaa Aleksi Laukkonen ja bassoa Juho Eskola, kitaristeina toimivat Samuel Järvinen ja Pekka Oravuo, sekä rumpalina Eero Nummela. Solisti Aleksi Yli-Sissalan lisäksi lauluvoimaa löytyy myös muilta soittajilta. Vinttiteatterin juhlavuosi jatkuu Saunan takana -kesänäytelmällä, joka saa ensi-iltansa 4. elokuuta. Karlo Haapiaisen ja Anu Heikkilän käsikirjoittama Saunan takana tempaa mukaansa erikoiseen tapahtumaketjuun pienen Paunon kylän terveysneuvojan klinikalta. Laman jälkeisiin ihmiskohtaloihin pureutuvassa produktiossa lavalla nähdään käsikirjoittajaohjaaja Anna Heikkilän lisäksi Jussi Lankoski ja Sanna-Mari Metsi. Katariina Mäkinen-Önsoy

Lue lisää kesäteattereista alueellamme:

www. turunseutusanomat.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. kesäkuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Sauvon matkailua edistetään yhdessä paikallisyrittäjävoimin Viisi sauvolaista matkailu ja lähiruuan tuotantoyritystä, joiden tuotteet ja palvelut edustavat monipuolisesti luonto-, kulttuuri- ja maaseutumatkailua, tekevät nyt yhteisvoimin töitä Sauvon tunnettuuden vahvistamiseksi matkailukartalla. SAUVO. Sauvon yritysryhmähankkeen juuret ulottuvat puolentoista vuoden taakse, kun Sauvossa luotiin yrittäjävetoisesti Raitti 181 -yhteenliittymä. Raitti 181 koostuu 27 matkailualan yrityksestä ja lähiruuan tuotantoyrityksestä, jotka sijaitsevat Sauvon kautta Kemiöön kulkevan tien 181 varrella tai sen lähellä. Yritykset osallistuivat aluksi Sauvon matkailualan esiselvitys- ja aktivointihankkeeseen, joka toteutettiin 1.10.2016– 31.12.2017 ja jota hallinnoi Sauvon kunta. – Sauvon kunnan luotsaama hanke päättyi viime vuoden lopulla eikä jatkumoa ollut tiedossa, joten toimintaa jatkamaan päätettiin perustaa tämä yritysryhmähanke, jolle haimme ja saimme rahoitusta. Tavoitteena on aktivoida yrityksiä edelleen kehittämään alueemme matkailua, Sauvon kunnanjohtaja Seppo Allen sanoo. Yritysryhmähankkeeseen kyseltiin ja seulottiin kiinnostuneita yrityksiä alueelta. Mukaan hankkeeseen valikoituivat: Grelsbölen Tilan Tentsile Experience Grelsbölen puuteltat, Hännilän Tilan hevos- ja matkailumaatila, täyden palvelun juhlatalo ja ohjelmapalvelu Kalle’s Backa 55, Salmensuun Tilan Hereford luonnonlaitumet ja Lihapuoti sekä Wanha Liesniemen kesäkahvila ja keskiaikamarkkinat.

Lisää tunnettuutta ja matkailijavirtaa saavutettu Raitti 181 on rekisteröity tavaramerkiksi ja yhteenliittymä jatkaa edelleen yhteismarkkinointia sekä suomalaiselle että kansainväliselle kohdeyleisölle. Raitti 181 -brändin vahvistaminen ja menestyminen kasvavilla luonto- ja kulttuurimatkailun markkinoilla vaatii sekä laadukkaita ja trendikkäitä tuotteita tai tuotepaketteja että tasokasta monikanavaista markkinointia. Tunnettuuden kasvattamiseksi tarvitaan yritysten oman toiminnan laadun nostamista, yhteistyötä yritysten kesken ja markkinatilanteen tuntemusta sekä ennakointia. Näitä on tarkoitus kehittää nyt aloitetussa yritysryhmähankkeessa. Mukana olevat yrittäjät kertovat, että käytännössä nyt on haettu ja saatu tarjouksia muun muassa sähköisen viestinnän kuten Youtube-videoiden ja muiden videoiden tuottamiseen sekä painetun viestinnän kuten esitteiden toteuttamiseen. Osa materiaalista on yhteistä ja osa yrityskohtaista. Työn alla on myös Raitti 181 – nettisivujen englanniksi kääntäminen. Ensi vuonna yritykset osallistuvat yhteisellä osastolla Tampereelle kotimaan matkamessuille. Raitti 181 –markkinoinnilla on jo saavutettu yrittäjien ja kunnanjohtajan mukaan tulosta.

Hankkeessa mukana olevia kokoontuneena Kalle’s Backa 55:ssä: Sauvon kunnanjohtaja Seppo Allen, Susanna Katajainen (Wanha Liesniemi), Seppo Katajainen (Wanha Liesniemi), Mari Toivonen (Salmensuun tila) ja Miia Juvankoski (Tentsile Experience Grelsböle) sekä Rami Tapper (Kalle’s Backa 55).

– Sauvo on löydetty hieman paremmin kuin aikaisemmin ja asiakasvirtaa on enemmän niin kotimaisista kuin ulkomaisista kävijöistä koostuen, hän toteaa. Valttikortit luonto, kulttuuri ja maaseutu Mukana olevien yrittäjien mukaan kotimainen markkinointi on jopa haastavampaa ja kilpailu kovaa. Kauempaa tuleville suomalainen maaseutuarki on jo itsessään eksoottista. Sisäsaaristossa sijaitsevien Sauvon ja Karunan valtteja ovat

puhdas monipuolinen luonto kallioineen, luolineen ja kuruineen sekä jokilaaksoineen ja pitkine merenrantaviivoineen. Maaseutu tarjoaa aitoja makuja lähi- ja luomuruuan muodossa kuten paikallista lihaa sekä torjunta-aineettomia marjoja ja vihanneksia. Mökkiläiset ovat yksi tärkeä ryhmä aktivoida yhä enemmän palveluiden käyttäjiksi. – Matkanjärjestäjien kanssa suunnitellaan erilaisia toiminnallisia paketteja, mutta paikalliset elämykset ovat yhtä lailla omatoimimatkailijoiden koet-

tavissa polkupyörällä, moottoripyörällä tai autoillen, Wanhan Liesniemen yrittäjä Seppo Katajainen toteaa. Päivä Sauvossa voi tarjota vaikkapa omatoimista marjanpoimintaa, grillausta kodalla, maaseudun eläimiin tutustumista, lähiruokaostoksia paikallisten tilojen puodeissa tai niiden nauttimista ruokapaikoissa, majoittumista mökeissä tai vaikka ilmassa puihin sidotuissa tentsileissä, liikunnallisia aktiviteetteja niin maalla kuin merellä tai vaikka vain hiljentymistä Karunan rantakalliol-

la kuunnellen meren aaltoja. Kuntaan on myös luotu vakituisia kesätapahtumia kuten keskiaikamarkkinat, Kallenmäen kantrit, elopäivät ja unikeon markkinat. Rahoituksen osalta hankkeen yrityksillä on itsellään 25 prosentin rahoitusosuus ja 75 prosenttia tulee hankerahoituksesta, maaseudun kehittämiseen osoitetuista EU:n ja valtion varoista. Sauvon kunta vastaa hankeen hallinnoinnista. Marjo Peltoniemi

Vuosi 2017 oli veneilijöille historian turvallisin

Saksofonisti Saaristomeren Suojelijana -kesäkiertue Paraisille

VENEILY. Viime vuosi oli Trafin mukaan veneilijöille historian turvallisin. Veneilyonnettomuuksissa menehtyi 34 henkilöä, mikä on reilusti keskivertovuotta vähemmän. Vuonna 2016 menehtyneitä oli 48. – Arvioimme syyskuussa, että viime vuodesta voisi tulla historian turvallisin veneilyvuosi ja näin hienosti myös kävi. Toivotaan, että sama positiivinen turvallisuuskehitys jatkuu myös tulevina veneilykausina, sanoo yksikönpäällikkö Ville Räisänen. Tilastoitujen onnettomuuksien kokonaismäärässä tapahtui myös pientä pudotusta verrattuna aiempiin vuosiin, mutta erityisesti kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa prosentuaalinen pudotus oli merkittävä.

PARAINEN. Saaristomeren Suojelurahaston taiteilijaedustajaksi tänä vuonna nimetty saksofonisti Esa Pietilä esiintyy Saksofonisti Saaristomeren Suojelijana -kesäkiertueellaan Paraisilla. Esiintymiset ovat lauantaina 30.6 Korpoströmin Saaristokeskuksen auditoriossa, perjantaina 6.7. Nötön kirkossa sekä lauantaina 7.7. Utön majakassa. Pietilä on säveltänyt kevään aikana uuden sooloesityksen, joka esitetään kaikissa kiertueen konserteissa. – Aktiivisena purjehtijana merien suojelu on kaikilla tavoin tärkeää. Iloitsen että saan soittaa kesäisessä saaristossa, ihania keikkoja hienoissa paikoissa, summaa Pietilä. Pietilää pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä saksofonisteista. Pietilä toimii

Moottoriveneen kaatuminen tai kallistuma oli syynä suurimmassa osassa onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita soutuveneonnettomuuksia sen sijaan tapahtui viime vuonna vain seitsemän, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin niitä oli 20. – Tämä on erittäin positiivinen suuntaus. Toivottavasti tämä kertookin turvallisuuskulttuurin muutoksesta ja siitä, että pelastusliivit ovat löytäneet tiensä myös mökin rannan läheisyydessä soudeltaville kalareissuille, sanoo Räisänen. Säätila vaikuttaa veneilyn määrään, mikä näkyy osaltaan myös onnettomuustilastoissa. – Kenties kesän huonojen veneilysäiden takia kautta jatkettiin aktiivisesti tavallista pidempään. Lokakuu oli vuoden

2017 huonoin kuukausi, kun vesiliikenteessä kuoli kahdeksan ihmistä. Vesien pysyessä sulana tuli tilastoihin vielä joulukuussakin kolme menehtynyttä, Räisänen kertoo. Tänä vuonna lämmin toukokuu sai ihmiset vesille joukoittain. Suurista määristä vakavia veneilyonnettomuuksia ei ole vielä uutisoitu, joten yhä voidaan olla toiveikkaita ennätystrendin jatkumisesta lämpimistä säistä huolimatta. – Läheltä piti -tilanteita on kuitenkin ollut ja vesiliikennettä valvovien viranomaisten mukaan tehtäviä on vesillä riittänyt kiireeksi asti jo keväällä. Kaikilta vesillä liikkujilta kaivataan siis tarkkaavaisuutta, huomaavaisuutta ja hyvää varautumista, Räisänen muistuttaa. TSS

suomalaisella jazz- ja nykymusiikki-kentällä sekä esittävänä taiteilijana että säveltänä. Hän on esiintynyt myös kansainvälisesti merkittävillä festivaaleilla muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Japanissa, Brasiliassa, Australiassa, Kuubassa ja monessa eurooppalaisessa maassa. – Monipuolisen saksofonityöskentelyni juuret ovat jazzissa, mutta moniulotteisen ilmaisuni ja omintakeisen persoonallisessa tyylissäni sekoitan luovasti aineksia musiikin eri genreistä, kertoo Pietilä. Rohkeana improvisoijana ja musiikillisena visionäärinä tunnetun Pietilän repertuaariin kuuluvat esimerkiksi täysin improvisoitujen soolosaksofonikonserttien lisäksi solistiesiintymiset kamariorkestereiden ja muiden yhtyeiden kanssa.

Saksofonisti Saaristomeren Suojelijana -kesäkiertue alkoi 25. kesäkuuta Hanko Creative Music and Sound Workshop -mestarikurssilla. Tänään 28. kesäkuuta Esa Pietilä esiintyy Harvey Sorgenin ja oppilaiden kanssa Hangon kaupungintalon juhlasalissa. Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa paikallisia konkreettisia hankkeita, joilla saavutetaan näkyviä ja positiivisia vaikutuksia Saaristomeren vesien tilaan. Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holmin mukaan Centrum Balticum -säätiö etsii toimintaan lisää väkeä ja hankkeita jatkuvasti. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

n Menovinkit ITÄ-TURKU

Su 1.7. klo 12–17 Avoimet puutarhat, Kupittaan siirtolapuutarha, Kunnallissairaalantie 4, Järj. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry. To 26.7. klo 10–13 Imetyspiknik, Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2, Järj. Imetyksen tuki ry.

28. kesäkuuta 2018

Piikkiön kirkon ovet avataan heinäkuussa turisteille – ja miksei myös paikallisille Viimevuotisen kokeilun onnistuttua Piikkiön kirkko päätettiin avata yleisölle myös tänä vuonna – entistä isommin. Tänä vuonna kirkko toimii tiekirkkona eli avoimena pysähdyspaikkana hiljentymiseen tai tutustumiseen 2.7.–2.8. maanantaista torstaihin kello 12–18.

KAARINA

To 28.6. klo 18 Iltamusiikkipolku Kuusistossa, oppilaskonsertteja Kuusiston kirkossa, Taidekartanossa ja linnanraunioilla, Järj. Kaarinan musiikkileiri.. La 30.6. klo 19 Musiikkileirin sinfoniakonsertti ja su 1.7. klo 15 Päätöskonsertti Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2, Järj. Kaarinan musiikkileiri. Ti 3.7. klo 18-20 Ruusukonsertti veteraanipuistossa, Voivalantie 7, Kuusiston Puhaltajat soittaa ja laulattaa, Järj. Kaarina-Seura ry. Pe 6.7. klo 18- Runon ja suven päivä 2018, Axel Fredenholmin ja muiden runoilijoiden teosten pohjalta koottu Tilitys elämälle, teatterin pihanäyttämöllä sään salliessa, muutoin sisällä, Viipurintie 118, Järj. Kaarina-Teatteri ry. 5.8. asti klo 13–19 (la–to) Rajattomuus – 15 taiteilijan maalauksia, veistoksia, Kuusiston Taidekartano, Linnanrauniontie 577.

LIETO

Ma 9.7. Kulttuurikävely Ravattulan Ristimäen vanhan kirkon paikalle, Kimppakyydit klo 17.45 Ruskan edestä, Hyvättyläntie 9, paikoitus Kuralan ponttonisillan luona, josta kävely alkaa klo 18, Järj. Tarvasjoen keskustanaiset. Sunnuntaisin 31.8. asti klo 11–15 Härkätien kulkijoita -näyttely sekä Tarvasjoen historiaa mm. vuonna 1918, Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 30b, Järj. Liedon museo. To 28.6. klo 16–19 Tapulin iltatori, Liedon kirkon pysäköintialueella, ilmaiset myyntipaikat, Järj. Liedon srk:n lähetystiimi.

PAIMIO

To 28.6. klo 18–19 Paimion shakkikerho opastaa puistoshakin saloihin, Sukselaisenkuja, Järj. Paimion shakkikerho ja Paimion liikuntapalvelut. 12.8. asti klo 12–15 Metsänneito 18 + 3 -näyttely, Askalan ketotalo, Voimalantie 116, Järj. Paimion seudun ympäristöyhdistys.

PARAINEN

Pe 29.6. klo 13 Lasten museopäivä, Storgårdsgatan 13, Järj. Paraisten kotiseutumuseo. Pe 29.6. klo 15 Oppilaskonsertti I, Paraisten seurakuntakoti, Kirkkoesplanadi 5 ja klo 17 Oppilaskonsertti II, Paraisten kirkko, Kirkkoesplanadi 4, Järj. Paraisten urkupäivät. La 30.6. klo 14.45 Keistiöpäivä, Iniö: Talonpoikaispurjehdusta, keittotarjoilua, ulkoilmakilpailuja, kirppis, arpajaiset, tanssit, Helgövägen 6, Keistiö skola. La 30.6. klo 16–19 Swampdogin keikka, Sattmark kaffe & safka, Sattmark 1. Ti 3.7.–8.7. Houtskarinpäivät

SAUVO

Keskiviikkoisin 1.8. asti klo 12–13 Sauvon kirjaston kulttuurikupposet, Vintterintie 6, Järj. Sauvon kirjasto- ja kulttuuripalvelut. 31.8. asti Kaukainen saari – Yehia Eweisin valokuvia ja Pive Toivosen akvarelleja, Galleria Kettu, Laanilantie 70. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

BUSSIRETKI HÄMEESEEN

keskiviikkona 11.7. Lausteen koululta Mm. lounas Iittalan Lasimäellä, Parolan panssarimuseo, opastus muotopuutarhassa ja kahvi Hahkialan kartanossa, Aulangon näkötorni, kahvi Hevossillan museotilalla. Yhdistyksen jäsen ja yksi seuralainen 25 € kumpikin, muut 57 € Ilm. ma 2.7. mennessä ja tiedustelut paivi.salminen@pp1.inet.fi, 040 534 6509

VAALAN OMAKOTIYHDISTYS RY

Sinikka Tuomarila on yksi Piikkiön kirkon oppaista.

KAARINA. Piikkiön kirkko on valmistunut vuonna 1755, mutta samalla paikalla on ollut kirkko jo keskiajalta asti. Piikkiön kirkkopitäjä on perustettu arvioiden mukaan 1100- tai 1200-luvulla ja nykyisen kirkon paikalla ollut puukirkko on ollut tiiviissä yhteydessä Kuusiston linnan kanssa – aivan kuten Turussa Tuomiokirkko Turun linnan kanssa. Moni luuleekin ensivaikutelman perusteella, että Piikkiön nykyinen kirkko olisi jo keskiajalta. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että arkkitehti Samuel Berner ihaili keskiaikaisia kirkkoja ja lisäksi Piikkiön keskiaikaisen puukirkon esineistö on suurimmaksi osaksi siirretty uuteen kivikirkkoon. Osa aarteista asustaa kuitenkin jo muualla. – Esimerkiksi Täällä pohjantähden alla -romaanissakin mainittu Piikkiön kirkon puujumala on nykyään esillä Turun linnassa, kertoo Sinikka Tuomarila – yksi Piikkiön kirkon vapaaehtoisista oppaista. Oppaita on lupautunut päivystäjiksi yksilaivaiseen pikäkirkkoon jo parisenkymmentä. – Kaikkiin kysymyksiin emme ehkä osaa vastata, mutta sitten yhdessä selvitetään. Viime kesänäkin saimme paljon uutta tietoa sitä kautta, kun joku kävijöistä kysyi asioita, joita emme itse olleet osanneet edes ihmetellä, Tuomarila sanoo. Alttaritaulu jäljittelee Tuomiokirkon alkuperäistä maalausta Piikkiön kirkon huomiota herättävän alttaritaulun on maalannut Gustaf Lucander kopioiden Tuomiokirkon

alttaritaulua vuonna 1776. Alaosassa kuvataan viimeistä ehtoollista, keskellä ristiinnaulitsemista ja ylhäällä ylösnousemusta, 1700luvulle ominaiseen tyyliin. Tuomiokirkon alttaritaulu tuhoutui tulipalon yhteydessä 1827, mutta piikkiöläisversio komeilee omalla paikallaan edelleen. Alttaritaulua kehystää sininen seinämaalaus, joka on niin ikään vastaava kuin Tuomiokirkossa ollut. Urkuparven kaidetta koristaa 15 hahmoa: Jeesus, Johannes Kastaja ja 13 opetuslasta – 12 alkuperäistä ja Juudaksen tilalle valittu. Itse urut uusitaan joko ensi vuonna tai vuonna 2020. Nykyiset ovat 50-luvulta, mutta eivät soi toivotulla tavalla. Saarnastuolin on rakentanut Samuel Lundan vuonna 1763 ja maalannut Mats Björkegren vuonna 1765. Kirkon restauroinnin yhteydessä vuosituhannen alussa löydettiin saarnastuolin takaa vanha seinämaalaus, joka on nyt tuotu näkyviin. Saarnastuolin sivuihin on maalattu kuvat evankelistoista, jotka seisovat mustavalkoruudullisella lattialla. Samanlainen lattia oli aikanaan Piikkiön kirkos-

sa. Nykyiseen lautalattiaan on alttarin etuosaan tehty pieni luukku, josta pystyy kurkkaamaan, miltä alkuperäinen lattia näytti. Aatelissukujen hautavaakunoita ja paljon lahjoituksia Kirkon seinälle on ripustettu vanhojen piikkiöläisten aatelissukujen hautavaakunoita. – Kun on haudattu joku tärkeä kartanonherra, vaakuna on ollut mukana hautajaiskulkueessa ja sitten se on nostettu tänne kirkon seinälle, selittää Tuomarila. Sakastinpuoleleisella seinässä on jäänne katoliselta ajalta: rippikello. – Se on ilmesesti peräisin puukirkosta. Sitä on soitettu silloin, kun on haluttu ripittäytyä, Tuomarila kertoo. Kirkon käytävillä olevista vaskikruunuista vanhin on vuodelta 1668. Esineistö on saatu suurimmaksi osaksi lahjoituksina. Viimeisin lahjoitus on Hans Langhin antama nelimastoisen purjelaivan pienoismalli. Tuomarila on kastettu Piikkiön kirkon sakastissa. Lisäksi hänet on konfirmoitu ja vihitty samassa kirkossa. Vaikka kirk-

ko on hyvin tuttu ja rakas, oppaan työ on tuonut kosolti lisää tietoa. Siksi hän suosittelee myös piikkiöläisille vierailua kirkossa oppaiden ollessa paikalla. Vaikka kirkossa olisi käynyt kuinka monta kertaa, oppailla on varmasti myös uutta kerrottavaa. – Toki paikalle voi tulla ihan vain hiljentymäänkin, Tuomarila muistuttaa. Pihallakin riittää nähtävää Kirkko on komea myös ulkoa päin. Osa kivistä on tuotu perimätiedon mukaan hävitetyn Kuusiston linnan raunioilta. Kirkon ulkoseinässä on muurarin nimikirjaimet ja ovessa Pyhän Nikolauksen. Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui myöhemmin, vuonna 1810. Tapulissa on kolme kelloa – kaikki eri vuosisadoilta: Vanhin on valettu Turussa vuonna 1787, seuraava Tukholmassa 1816 ja uusin Helsingissä 1904. Hautausmaallakin riittää ihmeteltävää. Monen piikkiöläisen suvun hautoja on kertynyt on kirkkomaalle jo usean sukupolven ajalta. Janica Vilen

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. kesäkuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

n Viikon positiivisin

Diagnoosi, joka opetti etsimään onnen eri reittiä Paraislainen Lundellin perhe pakkaa lokakuussa autoonsa paitsi itsensä myös kuusi pyörätuolia – molemmille pojille arki-, peli- ja varatuolit. Tavoitteena on tuoda Suomeen menestystä sähköpyörätuolijalkapallon Mestarien liigasta.

Alex ja Aaron Lundell valmistautuvat sähköpyörätuolein pelattavan jalkapallon Euroopan valloitukseen Tanskassa lokakuussa järjestettävän Mestarien liigan osaturnauksessa.

PARAINEN. Kun Erik ja Ewa Lundell saivat esikoisensa reilut 14 vuotta sitten, he eivät tienneet pyörätuoliin sidotun elämän haasteista käytännössä mitään. Tällä hetkellä paraislainen pariskunta valmistautuu – kahden poikansa Alexin ja Aaronin kanssa – sähköpyörätuolein pelattavan jalkapallon Euroopan valloitukseen Tans-

kassa lokakuussa järjestettävän Mestarien liigan osaturnauksessa. Suomen Palloliiton arvokkain vuotuinen Captain’s Ball -gaala palkitsi viime marraskuussa ErikLundellin koko valtakunnan Vuoden Grassroot -valmentajana. Perusteluissa todettiin muun muassa Erikin haluavan mahdollistaa jalkapal-

Jorma Kemppainen 2018

lon pelaamisen kaikille. Miten tähän pisteeseen on tultu? Kun Alex syntyi vuonna 2004, alkoi pitkään jatkuneet tutkimukset. Lopulta puolentoistavuoden ikäisenä hänelle diagnosoitiin spinaalinen lihasatrofia tyyppi 2, joka tarkoittaa selkäydinperäistä lihassurkastumaa. Myös viisi vuotta myöhemmin syntynyt Aaron

sai saman diagnoosin. Omaishoitajana toimiva äiti Ewa kertoo taudin olevan vain lihaksiin liittyvää. – Ihmiset eivät aina ymmärrä, että pyörätuolissa oleminen ei tarkoita älyllistä vammaa. Molemmat poikamme käyvät ihan normaalia koulua, he vain tekevät sen sähköpyörätuolista käsin, hän kertoo. Isä Erik käy päivätöissä KSupermarketin myymäläpäällikkönä. Työnteko, poikien sähkärifutisjoukkueen valmentaminen, ja vaimon tukeminen lasten kanssa jättää joskus yöunet aika vähälle. Joinakin öinä poikia tarvitsee kääntää jopa neljästi kyljeltä toiselle. Erikin tai Ewan kasvoilta ei kuitenkaan paista väsymys. – Ihminen tottuu kaikkeen, hymyilevä isä sanoo. – Me haluamme tehdä lastemme kanssa mahdollisimman normaaleja asioita, äiti jatkaa.

kko

Vei

EteläPohjanmaa

Hyi sinua!

isoja asioita.

Sähkärifutiksessa Suomen huipulle

Lokakuussa Tanskaan

Erikin intohimo jalkapalloon sai koko perheen lähtemään mukaan sähköpyörätuolijalkapallon pariin. Alkuun pelkkä harjoitteleminen oli raskasta, ei pelkästään vanhemmille, vaan myös pojille, koska harrastajia oli Suomessa niin vähän. – Me harjoittelimme joka toinen viikko Helsingissä ja joka toinen viikko Turussa. Talvisin oli välillä pojille todella raskasta, kun ensin istuttiin sunnuntaina kaksi tuntia autossa, sitten harjoiteltiin kaksi tuntia, ja sama kaksi tuntia ajettiin takaisin kotiin, Erik avaa kilometrejä tien päällä. Pienin askelin harrastajia alkoi tulla lisää, ja nykyään perheessä kannetaan FC Interin värejä. Se on äidin mielestä ainoastaan hyvä juttu. – Kyllä se on näille pojille tärkeää kantaa sitä samaa logoa paidassaan, mitä Veikkausliigassa pelaavat pelaajat. Me olemme samaa porukkaa, ja esimerkiksi yhteiset aamiaiset Veritas Stadionilla Interin edustusjoukkueen kanssa ovat

KÖNTYKSIÄ

siirtää varhaisemmaksi

paloitella

045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja

? jätti

idän filosofi

ihania

porol- kykyjä lakin

'lehtinaisia'

Pasi Niina

Kari/ Jussi

YLI-

peli

futiksessa yleisiä

limbo

'Hitler'

törkeää sorveissa

Espan/ jaa Seat ?

€

”vihreitä” Marja/ uistin

ULOS TE

afrik- uel kalai-Bun nen

A Ohio

lo De

itä

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

todisteita

via

SEUTUSANOMAT

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy

muka

tarjoiluastioita

TURUN

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

kesti talvisodassa

Mikko Seppälä

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Aasian järjestö

Menestystäkin on matkan varrella tullut. FC Interin Powerchair on hallinnut suomalaista sähköpyörätuolijalkapalloa, ja nyt on edessä suurin mahdollinen tulikaste. Joukkue matkustaa lokakuussa Tanskaan pelaamaan Mestarien liigaa. Ihan helppoa ei matkanteko kuitenkaan ole. – Lentoyhtiöillä on rajoituksia, kuinka suuria tavaroita ruumaan saa laittaa. Kaikkiin koneisiin ei sähköpyörätuolilla ole asiaa. Nytkin otamme mukaan arki-, peli- ja varatuolit, joten olemme valinneet ajaa Tanskaan, Erik avaa suunnitelmia. Paljon joutuu arjessa ja harrastuksissa tekemään kompromisseja, kun perheessä on jatkuva tarve sähköpyörätuoleille. Lundellin perheessä vaikeudet on tehty ratkaistaviksi. Onnellisuus ei tule normaaliudesta, se tulee yhdessä tekemisestä.

”

Hanks

ekstrakti

armomurha

pakonomaisia

”

jos- in sak in määr

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Carita Forsgren 050 351 9918 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. kesäkuuta 2018

Paraisten keskustan Art Housen suunnitelma viimeistelyvaiheessa

Uniikki taloprojekti rakennuslupaa vailla Kauppiaskatu 7:n yksikerroksisen liikerakennuksen, jossa toimii tällä hetkellä muun muassa pizzeria Venezia, tilalle on tulossa kolmikerroksinen Art House. PARAINEN. Paraisten keskustaan Kauppiaskadulle suunniteltu Art House -projekti on rakennuslupaa vaille valmis. Projekti käsittää Kiinteistö Oy Paraisten Kauppiaskatu 7:n tontille suunnitteilla olevan kolmekerroksisen rakennuksen, jonka ensimmäinen kerros on varattu liiketiloille ja kaksi ylintä kerrosta asunnoille. Projektin isänä toimiva paraislainen yrittäjä ja kiinteistön omistaja Ted Wallin arvioi urakan alkavan syksyllä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. – Jätimme rakennuslupahakemuksen kaupungille melko tasan vuosi sitten. Toivottavasti elokuussa saamme asiaa vihdoin eteenpäin, prosessia on nimittäin varjostanut naapurikiinteistön omistajan valitus suunnitelmastamme, sanoo Wallin. Valituksesta huolimatta Wallin on positiivisella mielellä. – Projekti on ollut haasteellinen, sillä rakennuksen muotokieli poikkeaa hyvin paljon tavallisesta. Piirroksia on Stu-

dio Puisto Arkkitehtien kanssa viilattu useaan otteeseen näiden neljän suunnitteluvuoden aikana. Ulkonäköön ei ole juuri kajottu, mutta sisätiloja on piirretty uuteen uskoon käytännöllisestä näkökulmasta, Wallin kertoo. – Idea on niin hyvä, että se täytyy saada toteuttaa. Vaikka hanke on venähtänyt, olen iloinen sen aikaansaamasta keskustelusta, joka suurimmalta osin puoltaa keskustan kehittämistä kiintoisien projektien avulla, Wallin jatkaa. Uusi Parainen -projektista käytäntöön Varsinaisesti suunnittelutyö saatiin aluilleen Ylen Kaupungit uusiksi -sarjan myötä, joka toi Uusi kaupunki -arkkitehtikollektiivin Paraisille kesäkuussa 2014. – Art House alkoi hahmottua mielessäni noin kaksi vuotta ennen Uusi Parainen -arkkitehtikollektiivin saapumista kaupunkiin. Ensimmäiset yh-

Art Housen piirroksia on Studio Puisto Arkkitehtien ja Arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntolan kanssa viilattu useaan otteeseen. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntola ja Studio Puisto Arkkitehdit Oy.

teydenottoni arkkitehtitoimiston suuntaan eivät tuoneet tulosta, mutta kun kaupunki osallistui sarjan tekoon, lähti tämäkin projekti liikkeelle. Seuraava tärkeä askel otettiin, kun talohankkeen mahdollistava keskustakorttelin asemakaavamuutos sai lainvoiman syksyllä 2016, taustoittaa Wallin.

Paraisten kaupunki vaikuttaa hankkeen etenemiseen rakennuslupaprosessin kautta. Rakennuttaminen ja kaavan toteutus ovat kiinteistön omistajien eli Ted Wallinin, Mash Moulanin ja Kjell Gustafssonin vastuulla. – Kaupunki on suhtautunut Art Houseen myötämielisesti ja antanut vihreää valoa projektille alusta alkaen, koska hanke on kaupungin keskustan kehittämispyrkimysten sekä yleiskaavan mukainen, toteaa Wallin. – Yrittäjäyhdistys on yhdessä kaupungin kanssa paiskonut töitä keskusta-alueen virkistämiseksi. Työtä kuitenkin riittää edelleen, eikä sitä auta jäädä pyörittelemään peukaloitaan. Nyt on aika saada keskustaan uutta rakennuskantaa, edellisestä rakennusprojektista kun on vierähtänyt jo kol-

misenkymmentä vuotta, lisää Wallin. Haasteet innostavat Art Bankia toisella puolella Kauppiaskatua Art Housen tontilta katsottuna pyörittävä Ted Wallin myöntää, että haasteet kiehtovat häntä. – Kun perustin Salvador Dalín taidetta pursuavan Art Bankin vuonna 2013, epäilijöitä löytyi silloinkin. Silti olen onnistunut tekemään surrealismin kehdosta tämän päivän turistimagneetin, johon tullaan tutustumaan ympäri maailman.

Vuoden aikana meillä on yleensä 5 000 kävijää, joista suurin osa sijoittuu kesäkuukausille, Wallin kehaisee. Wallin kertoo alkaneensa kerätä Dalín tuotantoa tämän kuoltua 23.1.1989. – Art Bankissa sitä on sekä näytillä että myynnissä. Lisäksi tiloista löytyy vaihtuvia näyttelykokonaisuuksia muun muassa Anna-Liisa Kankaanmäeltä, Hans-Christian Bergiltä, Stefan Lindforsilta ja tyttäreltäni Sandralta eli Sandy Beeltä, esittelee Wallin. Katariina Mäkinen-Önsoy

”Yrittäjäyhdistys on yhdessä kaupungin kanssa paiskonut töitä keskusta-alueen virkistämiseksi. Työtä kuitenkin riittää edelleen, eikä sitä auta jäädä pyörittelemään peukaloitaan”

Ted Wallin, paraislainen yrittäjä

Tulossa ikääntyville suunnattuja vuokra-asuntoja Skanssiin! Tutustu asuntoihin ja täytä hakemus: www.yhkodit.fi

Skanssin Linna Skanssinkatu 24, 20730 Turku Skanssin liikekeskuksen viereen valmistuu uusia vuokrataloja syksyllä 2018. Asunnot on suunnattu ikääntyville, jotka haluavat asua turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa nauttien helposti saatavilla olevista palveluista, seurasta ja toiminnasta. Koulutettu palveluohjaaja auttaa asukkaitamme palveluiden tilaamisessa ja järjestää yhteistä tekemistä. Kohteessa on asukasvalinta.

Vuokralla mm. Asuntotyyppi m2 1h+kt 30,0 2h+kt 44,0 2h+kt 58,5 Vesimaksuennakko Jäsenpalvelumaksu:

Vuokra alk. € 482,66 586,91 645,46 18,00/hlö/kk 25 €/hlö/kk

Vuokraan sisältyy 10 Mbps:n laajakaistayhteys. E-luokka C. Arvioitu valmistuminen 8-10/2018.

YH Kodit Oy, Humalistonkatu 12, 20100 Turku

Kysy lisää: 010 227 3773 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min

Paraislaisyrittäjä Ted Wallinilla on visio Paraisten keskustan elävöittämiseen. Kuva: Ragip Önsoy.