Skip to main content

Turun Seutusanomat itä 27.6.2019

Page 1

Veneilijän laatukauppa!

Hyvää kesää!

Kesävaatteet huippumerkeiltä! Purjehduskengät Purjehdustakit ja -housut

... sekä paljon muuta!

KEA-MARIN

Purokatu 7, Raisio Puh. 02 4312 650 marin@kea.fi

SAKSAN TILA, Piikkiö

Viileään iltaan kaikki neuletakit

www.saksantila.fi Aidosti savupalvattua KALKKUNAA ympäri vuoden arkeen ja juhlaan.

-30%

VAATTEITA VARTTUNEILLE

PALVELEVA

MANSIKKAA poimittuna tai itse poimien.

21280 RAISIO Raisiontie 1, 02 435 7586 Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15 (heinäkuun lauantait suljettu) www.parvilla.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT ITÄTURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

050-567 2787

Se ilme uraav styy a leh t 15. 8.2 i 019

itä

10. VSK

27.6.2019 rk PowerPa ! essä ihan vier Alk.

Huvimatka Härmään

165 € he

/ vrk/per

Majoitus 1-2 aikuista + 1-2 lasta (alle 13 v.), runsas aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä naperoille kivaa puuhaa Nippe-Norsun Vekaraviidakossa. 295 €/2 vrk/perhe. Kysy edullisia lisävuorokausia!

S e u t u s a n o m at lomailee heinäkuun.

Kaikki kiva ihan lähellä! Huvipuisto PowerPark Keskisen Kyläkauppa Ähtäri ZOO

Haluamme t o i vo t t a a lukijoillemme ja y hte i s t yö k u m p paneillemme hy vä ä ke s ä ä !

Tempur Pop Up Parainen HEINÄKUUSSA ja ELOKUUSSA Tempur Pop Up Pargas i Juli och Augusti

Like no other

Seuraava lehti KESÄALE!

ilmestyy

SOMMARREA!

to 15.8.

Avaamme 1.7. osoitteessa Kauppiaskatu 12

Vi öppnar 1.7. på Köpmansgatan 12

Patjan paksuus on alennuksesi, esim. ostaessasi 30 cm paksun TEMPUR -patjan, alennuksesi on –30%.

Madrassens tjocklek är din rabatt när du exempelvis köper en 30 cm tjock madrass, är din rabatt 30 %

Tempur Pop Up Parainen AVOINNA ma 1.7. 11-18, muutoin ti-pe 11-18, la 10-16 • Kauppiaskatu 12 • puh. 040 220 3820

Te e m o i n a : KO U LU T KURSSIT HARRASTUKSET

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 | www.harmankylpyla.fi


2

SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Kuntapäättäjän kulma

Kesä on rentoutumisen aikaa

Huumori on lahja

”VANHA VIRSI”

A

rvon lukija, kädessäsi on alkukesän viimeinen Turun Seutusanomat. Tämän lehden ilmestyttyä vietämme heinäkuun kesälomaa ja palaamme arkeen taas elokuun alussa. Seuraava lehtemme ilmestyy elokuun puolivälissä. Kesä ja kesäloma onkin aikaa, jolloin ihmisten pitäisi levätä, ladata akkuja ja lomailla. Siksi kesäloma on nimeltään loma! Valitettavan usein 17 vuotta kestäneen toimittajan urani aikana olen törmännyt kesäloman jälkeen tilanteeseen, jossa joku tuttu kysyy, miten loma meni – ja kun olen vastannut ”Oikein mukavasti, lepäilin, kävin mökillä ja pelasin golfia”, hän ihmettelee ettenkö todellakaan tehnyt mitään hyödyllistä enkä saanut mitään konkreettista aikaan. ”No enpä juurikaan”, on yleisin vastaukseni. Ja olen siitä vielä varsin ylpeä! Me olemme varmasti lähes kaikki olleet tilanteessa, jossa lomalle on listattu erilaisia tehtäviä. Asioita, jotka on ”pakko” tehdä loman aikana. Ok, kyllä minäkin uhraudun sen verran, että lupaan lakata terassipuut ja pihakalusteet, korjata ne pari ikkunaa, jotka ovat remonttia jo pitkään odottaneet ja varmaan leikata nurmikonkin pariin kertaan. Mutta en aio tehdä mitään pitkää listaa pakollisista tehtävistä, joista joutuisin sitten loman aikana ottamaan paineita. Nykypäivänä tällaiset listat ovat tuikitavallisia. Jos eivät suoranaisesti ole paperille kirjattuina, niin ainakin pääkopan sisällä jonkinlaisessa muistilistassa. Monelle kesä merkitsee jatkuvaa suorittamista – ei ole aikaa vain ”olla”, rentoutua ja harrastaa jotain mukavaa kesäharrastusta, joka tuo rennon fiiliksen ja hyvän mielen. Jokainen rentoutukoon ja ladatkoon omia henkisiä akkujaan haluamallaan tavalla. Jos se sisältää kodin tai mökin rästiin jääneitä remontteja, hyvä niin. Jos se puolestaan tarkoittaa – kuten minun kohdallani – keväällä menetettyjen golf-kierrosten kiinni kuromista, se on aivan yhtä hyvä tapa rentoutua. Koko Seutusanomien väen puolesta haluan toivottaa teille, arvoisat lukijat, oikein rentouttavaa kesää ja kesälomaa – kenellä loma sitten onkaan vielä edessä! Marko Vuosjoki päätoimittaja

A

lkukesän lomallani oli aikaa pohdiskella, mitä kaikkea vuoden aikana oli elämässä tapahtunut. Samalla havahduin miettimään, mikä itselleni on ominaisin tapa saada voimia niin mielekkääseen mutta silti voimia vievään arkeen. Yksinkertainen oivallukseni oli, että ilo ja huumori ovat minulle ominaiset keinot ladata sisäisiä akkujani. Suomi on monessa mielessä humoristinen maa, jopa inhorealistisessa penseydessään. Sellaiset eri puolilla maatamme viljellyt sanonnat kuin ”itku pitkästä ilosta” tai ivallinen ilmaisu, että jollakulla iloisella on ”imelä pussi leuan alla”, ovat hyviä esimerkkejä tästä. Ja silti Suomessa on todella tasokasta huumoria! Hyvä niin, sillä ilosta ja naurusta seuraa usein monia hyviä asioita. Myös lapset tietävät tämän - usein jopa paremmin kuin liialliseen vakavamielisyyteen taipuvaiset vanhempansa. Kolmivuotias tyttäremme saattaa joskus todeta liian totisen hetken jälkeen, että joko voitaisiin taas nauraa. Ja nauruhan se nimenomaan tilanteesta puuttuu. Huumori vapauttaa energiaa arjen asioihin ja usein tekee niiden hoitamisesta jopa monin tavoin jouhevampaa. Ilo ja huumori ei kuitenkaan ainoastaan laukaise liian totista tunnelmaa, vaan lisäksi se voi luoda yhteyttä. Parasta ilossa ja huumorissa on juuri se, jos sen pääsee jakamaan toisten kanssa. Samalla kun humoristi tulee nähdyksi ja kuulluksi, niin muidenkin päivään tulee valoa. Olen huomannut huumorin voiman olevan niin valtava, että jopa kielimuuri tai aikaisemmat ennakkoluulot voivat murtua. Parhaimmillaan huumori rakentaa luottamusta ja sitä myöten keskinäistä ymmärrystä: jos kerran voin nauraa toisen kanssa, niin ei hänessä varmaankaan mitään niin epäilyttävää voi olla. s Kirkon elämää ei sitäkään tarvitse pyhyydestä ja tärkeästä sanomastaan huolimatta nähdä ryppyotsaisena. Esimerkiksi Raamattu sisältää huomattavan määrän oman aikansa itseironissävyistä komediallisuutta tai usein kirkkomme asiamieheksikin mielletty Martti Luther oli myös suuri humoristi. Hengellisen elämän ei siis tarvitse painavista asioistaan huolimatta olla totista. Etenkin nuorilla saattaa olla tällainen ennakkokäsitys. Tämän kesän rippikouluelämään toivoisinkin ennen kaikkea paljon hyväntahtoista, pyhää huumoria ja naurua. Hyvää, huumorin sävyttämää ja siunattua kesää kaikille. Paavalin kehoituksen mukaisesti: ”Olkaa aina iloiset.” (1. Tess. 5: 16) Daniel Räsänen, seurakuntapastori Liedon seurakunta

K

esä on parhaimmillaan, juhannusta vietellään. Ihmiset ympäri Suomen suunnittelevat kesänviettoa, osa ihmisistä jo viettääkin suunnitelman mukaisesti. Se on eriasia, kannattaako järin tarkkoja suunnitelmia tehdä vai toimitaanko ajatuksella, mitä eteen tulee. Varmaankin kesän lämmöstä johtunee, ettei tämä kirjoittaminen ja ajatteleminen niin, että siitä tulisi jotain mielenkiintoista luettavaa ja onnistuisi ilman suuria ponnistuksia, ajattelinkin laittaa kansalaisten luettavaksi juukalaisen blogikirjoittajan Sakari Timosen kirjoituksen. Kirjoitukset pääsääntöisesti julkaistaan apulehden blogikirjoituksena mutta myös sosiaalisessa mediassa. Tämä kirjoitus on mielenkiintoinen juttu elämän arjesta nyt tänä päivänä. Julkaisu on otsikoitu ”Vanha virsi”. Kokonaisuudessaan se kuuluu seuraavasti: ” Työttömät ovat laiskoja työn välttelijöitä, arvioivat taas kerran yritysjohtajat ja Evan kyselytutkimuksessa. Työttömät eivät halua töihin vaikka heille soitetaan kolmen hengen voimin. Näennäiseen työhaastatteluun he tulevat, mutta tosiasiassa he haluavat olla työttömiä. Jos joku otetaan töihin, niin hänestä ei pääse millään kohtuudella eroon. Mikäli irtisanominen olisi helpompaa, voitaisiin työllistää heti uusi työntekijä. Työllistämisen esteitä ovat lisäksi tuttuun tapaan jäykät työehdot, palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, koko työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus. Minusta alkaa tuntua siltä, että tällaiset yritysjohtaja eivät tiedä itsekään haluavatko he palkata työntekijöitä vai ei. Uusia pitäisi saada, mutta heistä pitäisi päästä myös mahdollisimman helposti eroon. Palkkojen pitäisi joustaa, ja se tarkoittaa aina palkkojen joustamista alaspäin. Myös työehtojen pitäisi joustaa, ja se tarkoittaa ehtojen huonontamista. Työmarkkinajärjestelmän arvostelu kohdistuu aina ay-liikkeeseen, joka huolehtii juuri siitä, että palkkoja ja työehtoja ei poljeta. Sitten on tietenkin huutava puute osaavasta työvoimasta. Valtiovallan pitäisi kouluttaa jatkuvasti uutta työvoimaa nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja työnantajien pitäisi päästä valikoimaan perhaat päältä työnantajien sanelemilla ehdoilla ja palkoilla. Kuten olen ennenkin sanonut, niin ilmeisesti pitäisi olla varasto täynnä syömätöntä ja sontimatonta työvoimaa ja sieltä voisi käydä hakemassa väkeä kulloiseenkin tarpeeseen. Tarpeen loputtua tavara pitäisi voida palauttaa takaisin varastoon. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan hinta nousee tarjonnan vähentyessä. Tämän ei kuitenkaan haluta koskevan työvoimaa, vaan työnantajien pitäisi päästä sanelemaanhinta. Näille kolmen hengen voimin työttömiä töihin kyseleville annan sellaisen neuvon, että kokeilkaapas joskus houkutella palkalla. Se saattaisi tehota paremmin kuin ääneen epäily, että ettehän te tietenkään oikeasti edes halua töitä. Tämä työnantajaleiristä kuuluva virsi on niin ikivanha, että sitä jollotusta ei enää jaksaisi kuunnella. Jos yrityksen palkat, työehdot ja työilmapiiripalkat ovat kunnossa niin kyllä sinne töihin halutaan. Työttömien leimaaminen laiskoiksi meni pois muodista jo täydellisesti epäonnistuneen aktiivimallin mukana. Sitähän edelsi ennennäkemätön mediarummutus työttömien laiskuudesta, mutta keppi ei siitä huolimatta purrut, koska niitä työpaikkoja ei ollutkaan. Jos työpaikkoja oikeasti on, niin kannattaisi kokeilla porkkanaa. Kun tutkimuksissa todetaan jatkuvasti että työttömät eivät halua töihin ja töihin otetusta ei pääse eroon, niin tällainen ympyrän kiertäminen ei vakuuta”. Tämä kirjoitus oli siis Uuninpankkopoika Saku Timosen, juukalaisen sosionomin ja oikeustieteen kandidaatin kirjoittama. Seppo Laitinen, SDP:n valtuustoryhmän pj Paimio


SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

3

Ratsastuskoulu Skärgårdsstallet pitää ovensa auki kesälläkin

Okra viikolla 2. - 6.7 pidennetyt aukiolot. Meiltä mm. tuhti maalaisaamiainen, maalaishampurilaislounaus jne.

Ponit Pamina, Helmer ja Hani ravaavat kokeneiden tallityttöjen ohjauksessa. Skärgårdsstallet järjestää paljon myös talutustunteja.

PARAINEN. Paraisilla Saaristotien varrella on ratsastuskoulu, jossa hulinaa ja vilskettä riittää. Ei uskoisi, että talli on ollut olemassa vasta yhden vuoden. Tallin toiminta alkoi virallisesti 1. kesäkuuta viime vuonna ja talli viettikin juuri syntymäpäiviään. Puskaradion kautta, ilman minkäänlaista markkinointistrategiaa, Skärgårdsstallet, suomeksi Saaristotalli, on tullut nopeasti tunnetuksi Paraisilla ja sen ympäristössä. Tallilla on nykyään yli 70 vakio-oppilasta, ja kun siihen lisätään vielä satunnaisesti käyvät ja kesämökkiläiset, luku lähentelee sataa.

– Tämä homma on lähtenyt ihan kanuunamaisesti käyntiin, toteaa toinen ratsastuskoulun omistajista, Pia Kulla. Unelmien ratsastuskoulu Kulla ja hänen yhteistyökumppaninsa Paula Lankinen opettavat itse kaikki ratsastustunnit. Ratsastuskoulu oli heidän yhteinen pitkäaikainen unelmansa. – Mietittiin, että jonain päivänä perustetaan sellainen ratsastuskoulu, jollainen meillä oli kun oltiin pieniä, Kulla kertoo.

Naisten lapsuudessa tallilla ei vain ratsastettu, vaan myös sosiaalinen puoli ja hoitajakulttuuri kukoistivat. Skärgårdsstalletissakin hevostytöt ja -pojat voivat tulla suoraan koulun jälkeen tallille hoitamaan hevosia. Näin tallilla tulee käytyä useammin kuin kerran viikossa. Ahkerat hoitajat myös tienaavat hevosten hoidosta itselleen ilmaisia ratsastustunteja. Kaikenikäisiä ratsastajia Skärgårdsstalletissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi, joskus englanniksikin. Enem-

mistö oppilaista on kuitenkin ruotsinkielisiä. Talilla käy silti myös suomenkielistä porukkaa Kaarinasta ja Turustakin. Asiakaskunta on laaja: nuorin oppilas on kolmevuotias, mutta ratsastuksen aikuisena aloittaneitakin on jonkin verran. Aikuisratsastajat tulivat Kullalle ja Lankiselle yllätyksenä. Skärgårdsstalletin kahdeksasta tuntihevosesta suurin osa on ponikokoa, joten aikuisille ei järjestetä omia tunteja, vaan he ratsastavat yhdessä lasten kanssa. Tuntien ryhmäkoot ovat pieniä, ja yhdellä tunnilla on yleensä neljä, maksimissaan viisi oppilasta. Näin ratsastuksenopettaja pystyy paremmin keskittymään kuhunkin oppilaaseen. Kesällä ratsastuskoulussa on luvassa tavallisten ratsastustuntien lisäksi erikoisempaa ohjelmaa. Ponikerhoissa puuhataan ponien parissa joka päivä noin puolitoista tuntia. Juhannuksen jälkeen läpi heinäkuun järjestetään päiväleirejä eri-ikäisille ja -tasoisille ratsastajille.

Elli Kummala

Sauvon yrittäjien kesätansseja tahdittaa

MATTI JA TEPPO

Karunan Kalliorannassa 10.7. klo 19-24 (Nuorisotalontie 3, Karuna) Liput ennakkoon 15€, ovelta 18€. Lippuja myynnissä: Bar Mansikka, K-Market, Kankaanrannan Puutarha Sauvossa ja Rantolan Puoti Karunassa. Linja-autokuljetus Sauvo-Kallioranta-Sauvo.

www.turunseutusanomat.fi

Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 € KAIKKI TARJOUKSET VOIMASSA 15.8.2019 ASTI.

Erikois

S e u ra av a l e h t i i l m e s t y y 1 5 . 8 . Varaa ilmoitustilasi ajoissa:

Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931


4

SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

Hyvä yrittäjä, Katso posti-

Tervetuloa Käringsundiin!

numerokohtaiset jakelumäärät sivulta 2 tai osoitteesta www.turunseutu sanomat.fi mediakortit -otsikon alta

Lue l isä ja va ä raa www .karin

gsun

d.ax

Meillä voitte viettää hienon loman kodikkaassa mökissä, huvilassa tai leirintäalueella ja nauttia ihanista maisemista terassiltamme.

Hyvä lukija,

Tarjoamme myös laajan valikoiman aktiviteetteja kuten SUP-lautoja, polkupyöriä ja minigolfia.

Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa? Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

Toiminta, rentoutuminen ja hyvä ruoka kulkevat käsi kädessä Käringsundissa. +35818 38000 info@karingsund.ax www.karingsund.ax

KESÄN JUHLIIN

Saaristomerellä kerätään romua ja vaarallisia jätteitä heinäkuun alussa SAARISTO. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät perinteisen saariston romunkeräyksen 1.–4. heinäkuuta. Huoltoalus M/S Roope poimii Paraisten ja Naantalin saarikohteista kyytiinsä asukkaiden ja mökkiläisten siivoamaa metalli- ja sähkölaiteromua, vaarallisia jätteitä sekä rakennus- ja siivousjätettä. M/S Roope vastaanottaa maksutta kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Keräykseen voi tuoda myös rakennus- ja siivousjätettä LSJH:n maksulliseen suursäkkiin pakattuna. – Tänä vuonna alus tekee pysähdyksiä Rymättylässä, Velkualla, Houtskarissa, Iniössä, Korppoossa ja Nauvossa. Reitti on suunniteltu asukkaiden ja mökkiläisten viime vuonna tekemien ehdotusten pohjalta, kertoo LSJH:n palveluesimies Jaana Saario-Lomppi.

skuksissa ja lajitteluasemilla aina keräyksen alkamiseen asti. Säkin voi ostaa myös keräyksen aikana huoltoalus M/S Roopelta ja täyttää aluksen pysähdyspaikalla. Kuution kokoisen suursäkin hinta on 89 euroa ja se sisältää jätteen käsittely- ja kuljetusmaksun. Säkkiin voi pakata esimerkiksi puujätettä, huonekaluja, muovia, stryroxia, kipsilevyjä, tiiliä ja kaakelia. Turvallisuussyistä säkkiin ei saa pakata kaasupulloja tai asbestia sisältävää jätettä, vaan ne on toimitettava asianmukaisesti jätekeskuksiin tai lajitteluasemille. – Jätteet tuodaan keräyksen aikana huoltoaluksen pysähdyspaikoille, joista M/S Roope ottaa ne kyytiinsä ilman erillistä maksua. Jätteen tuojan on oltava itse paikalla eli jätettä ei saa jättää keräyspaikoille valvomatta. LSJH huolehtii jätteet edelleen Turkuun lajiteltavaksi ja käsiteltäväksi, Saario-Lomppi kertoo.

Suursäkki asemilta tai M/S Roopelta

Romunkeräyksellä pitkät perinteet saaristossa

Suursäkkejä siivous- ja rakennusjätteille myydään jäteke-

LSJH:n toimialueen saaristoa on siivottu jätehuollon ja

yhteistyökumppanien toimesta jo yli 20 vuoden ajan. Asukkaat ja mökkiläiset voivat toivoa pysähdyspaikkoja seuraavan vuoden saaristokeräykselle aina elokuun loppuun saakka. – Keräys pyritään järjestämään vuosittain eri saarilla, jotta jätettä saadaan kerättyä mahdollisimman laajalta alueelta. Kun tänä vuonna pyöritään Naantalin ja Paraisten saaristossa, on ensi vuonna tarkoituksena suunnata Kemiönsaaren saaristoon, Saario-Lomppi sanoo. Vuonna 2018 romua kerättiin saaristosta tempauksen aikana ennätysmäärä, kaikkiaan 51 tonnia. – Viime vuonna eräs keräykseen osallistunut asukas totesi, että metsistä löytyy romua niin paljon kuin vaan jaksaa kantaa. Saariston romunkeräykselle on edelleen tarvetta ja työ puhtaamman saariston puolesta jatkuu. Toivomme, että asukkaat ja mökkiläiset osallistuvat keräykseen tänä vuonna yhtä innokkaasti kuin ennenkin. Saariahan voi siivota vaikkapa talkoohengessä, Saario-Lomppi vinkkaa. TSS

Vi har service även på svenska

Koko toimialan paras asiakastyytyväisyys Älvsbytalon ostaneet asiakkaat ovat tutkitusti koko toimialan tyytyväisimpiä talotoimitukseensa – ovat olleet koko 2000-luvun ajan (Rakennustutkimus RTS Oy). Muuttovalmis, laadukas talopakettimme toteuttaa haaveesi omasta kodista tai vapaa-ajan asunnosta yhdellä sopimuksella, nopeasti ja edulliseen hintaan. Unelmasi viimeistelee kattava valikoima lisävalintavaihtoehtoja. Hintamme sisältävät rahdin ja vakioperustukset asennettuna. Maksat vasta, kun talosi on valmis ja lopputarkastettu. Koko mallistomme löydät osoitteesta: alvsbytalo.fi Kysy lisää omalta Älvsbytalomyyjältäsi: Pasi Kiilunen, 040 733 7458 pasi.kiilunen@alvsbytalo.fi

2000-luvun

PARAS

”Koti kääriytyy kuin peitto asukkaansa suojaksi.” Kuori-malliston suunnittelija, SAFA-arkkitehti Eevamaria Timlin

tyytyväisyys talotoimituksiin R

A

KE

NN

UST

UTKIMUS

RT

S

O

30. vuottaan juhliva Kastelli on ollut jo 25 vuotta Suomen ostetuin talomerkki.

Y

Tehdään tästä vuodesta Sinunkin juhlavuotesi ja toteutetaan yhdessä unelmakotisi tai -huvilasi! Turun KasTelli Puutarhakatu 12, lilli arvonen p. 050 384 5272, sari Haijanen p. 050 338 3355, Päivi lammervo p. 050 561 4624

Koti täynnä elämää – alvsbytalo.fi

Tutustu juhlavuoden uutuusmallistoon: kastelli.fi


SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

Selvitys Paimion parantolan tulevaisuudesta valmistui PAIMIO. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön teettämä selvitys Paimion parantolan liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista on valmistunut. Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö ja Paimion kaupunki perustaisivat säätiön hallinnoimaan parantolaa. Paimion parantolan tuleva hallinnointi ja hoito oli esillä tiistaina 18. kesäkuuta hallituksen lisätalousarvioneuvottelussa. – SAFA on ollut aktiivisesti vaikuttamassa säätiön perustamiseen. Iloitsemme esityksestä, jossa säätiötä ehdotetaan omistajaksi. Paimion parantolan tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää rakennuksen merkittävän kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander toteaa. Säätiön ensisijainen tavoite olisi turvata kiinteistön kunnon säilyminen nykytasolla. Selvityksen mukaan säätiön tulisi laatia toimintavisio, jonka pohjalta Paimion parantolalle voidaan hakea rahoitus ja käyttäjät sekä tehdä tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet. Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaisi säätiölle koko parantolakiinteistön irtaimistoineen korvauksetta. Valtio luovuttaisi säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa, ja sitoutuisi enintään 2,5 miljoonan euron hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin seuraavien neljän vuoden aikana. Alvar Aalto Säätiö ja Pai-

Tilaa tulisija-asiantuntija kartoituskäynnille,

PARHAAT REMONTTIAJAT VIELÄ VARATTAVISSA!

HUIPPUETU

KIERRÄTÄMME takkaremontin yhteydessä purkamamme

TAKAN PURKUJÄTTEET VELOITUKSETTA! - Tulisija-asiantuntijan maksuton kotikäynti - Lupa-asioiden neuvonta - Maan laajin takkamallisto - Räätälöinti sisustukseen - Yksi hinta, yksi urakka

www. u u n is epa t. fi Huonekalujen verkkokauppa Paimion parantola, potilassiipi. Kuva: Maija Holma.

mion kaupunki luovuttaisivat säätiön peruspääomaksi molemmat vähintään 30 000 euroa. Nämä ovat reunaehtoina valtion osallistumiselle. Paimion parantolassa on mahdollisuuksia kulttuuri- ja hyvinvointimatkailulle. Selvityksen mukaan parhaan mahdollisuuden liiketoiminnalle tarjoaisi monikäyttömalli, jossa tiloja käyttäisi usea terveyden ja hyvinvoinnin alan toimija. Liiketoiminnan kannalta olisi myös tärkeää muodostaa kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Ministeri Annika Saarikko oli kuluvan vuoden tammikuussa perhe- ja peruspalveluministerinä käynnistämässä nyt valmistunutta selvitystyötä. – Olen iloinen, että voin tiede- ja kulttuuriministerinä yhdessä ympäristö- ja ilmastomi-

nisteri Krista Mikkosen kanssa olla edistämässä Paimion parantolan tulevaisuuden turvaamista, toteaa Saarikko. – Paimion parantolan tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää rakennuksen merkittävän kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan tälle työlle, ministeri Krista Mikkonen sanoo. Selvityksessä esitetty toimintamalli otettiin myönteisesti vastaan hallituksen lisätalousarvioneuvottelussa tiistaina 18. kesäkuuta. Selvityksen tekivät varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka. Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin

rakennus. Se on rakennettu vuosina 1929-33 Rakennus toimi 1960-luvulle saakka tuberkuloosiparantolana. Vuosina 1974-79 sairaalassa tehtiin muutostöitä ja se muuttui yleissairaalaksi. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennus on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti toimintansa Paimion parantolassa vuonna 2015 ja käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018. TSS

Juurikivi.fi Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

KASTELUPISTOOLI GARDENA CLASSIC 50 V 18345-32

Klassinen GARDENA-kastelupistooli kukkapenkkien ja herkkien kasvien kasteluun. Sisältää sulkuliittimen. Jäätymisen kestävä.

“Vauhti on yllättänyt”

Nevän kesäkausi alkoi voitokkaasti PAIMIO. Paimion Urheiluautoilijoita edustava Samuli Nevä on Toyota Corolla GT:n kanssa napsinut luokkavoitot kesäkauden kahdesta rallista. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Riihimäellä kurvailtu Ralli SM-sarjan kesäkauden avauskilpailu toi Nevälle voiton Suomi Cup -luokassa upean taistelun jälkeen. Lähestulkoon vuorotellen kilpailua johtaneet Nevä ja BMW M3:a käskyttänyt Jari Kankaanmäki väänsivät tosissaan ykkössijasta aina viimeiselle erikoiskokeelle asti, jonne Kankaanmäki joutui keskeyttämään teknisen vian vuoksi. Yleiskilpailussa Nevä oli

5

lopputuloksissa jopa sijalla 17., joka on huomionarvoista kun osallistujaluettelosta löytyi muun muassa kaksi WRC-luokan rallitykkiä. Tämän lisäksi Nevän mieltä lämmitti ensimmäiselle erikoiskokeelle syntynyt 10. nopein aika. – Mahtava kamppailu oli Jarin kanssa, joka ajoi lähestulkoon kotiteitään. Harmittavasti se päättyi ennen aikojaan, mutta oli kyllä hienoa päästellä menemään. Michelinin rengas oikeilla leikkauksilla toimi täällä kuin unelma, joten senkin puolesta kaikki meni ihan putkeen. En ehkä ihan näin korkealle asettanut odotuksia, kun vastassa oli todella kovia nimiä mutta otetaan mielihy-

vin tämä tulos vastaan, Nevä naureskelee. Kesäkuun alussa Oripään seudulla ajettuun Kaasujalka Ralliin Nevä lähti ajamaan ilman nuottia, kun normaalisti kartturin penkillä istuva Juha Kivimäki teki yhden kilpailun ajaksi tilaa Kalle Perkonojalle. Tulokseen ilman nuottia ajaminen ja uusi kartturi eivät tuoneet muutosta, sillä rallin päätteeksi kaksikko ajoi selvään luokkavoittoon yli kolmen minuutin erolla. – Ihan mukavasti meni tämäkin kisa, vaikka mitään kunnon kamppailua ei tullutkaan. Hienosti pärjättiin nuotilla ajaneita vastaan, joten pakko olla tyytyväinen – vaikka osit-

15

VINHA PEITTOSUOJA 11,7L VVA VALKOINEN SÄVYTETTÄVISSÄ

tain tutuilla teillä ajettiinkin. Näiden kahden kisan vauhti on jopa yllättänyt itsenikin ja muutamaa happipaikkaa lukuun ottamatta tuntui, että nyt on sellainen tietynlainen varmuus löytynyt erittäin nopeilla osuuksilla ajamiseen, joita Oripäässä oli jonkun verran. Nevän kilpailukausi saanee jatkoa elokuussa ajettavassa Uudenkaupungin Ralli SM-sarjan osakilpailussa. Tämän jälkeen luvassa on vielä ainakin syyskuun Heinolan F-rallisarjan osakilpailu, Turussa ja Salossa ajettava Ralli SM-finaalikisa sekä lokakuussa Vakka-Suomessa ajettava Rantaralli. Patrick Rupponen

Tikkurilan Vinha on puolihimmeä, vesiohenteinen suoja puupinnoille ulkona. Se muodostaa puuta suojaavan, vettä hylkivän kalvon ja kestää erinomaisesti vaihtelevissa sääoloissa.

PAIMIO

95

99

90 8,54€/l

Vistantie 8, 21530 Paimio puh. 010 505 2500

HOIDATA JALKASI KESÄKUNTOON! Soita tai varaa aikasi netistä!

Humalistonkatu 18, Turku p. 045 861 1509 www.kinttupiste.fi

Muista lahjakortit!


6

SEUTUSANOMAT

KESÄ

27. kesäkuuta 2019

Volter Kilpi -kirjallisuusfestivaali Teaterboulagen aikamatka 1990-luvulle rantautuu Turkuun 27.6. KESÄTEATTERI. Paraisten Teaterboulagessa sai 25. kesäkuuta ensi-iltansa Babyface-nimeä kantava kantaesitys. Kirjailija Skini Lindgårdin ja ohjaaja Riddo Ridbergin mukaan Babyface on itsenäinen jatke näytelmälle Doris – flickan i läderrock, ja neljäs osa musiikkiteatteritrilogiaa, jota kaksikko on luonut Teaterboulagelle. Ensimmäinen osa, 1960-luvulle sijoittuva näytelmä Vill du slejkas? Eller skall vi dansa först?, sai ensi-iltansa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin tuli seuraava osa, 70-luvulle sijoittunut Jukebox. Trilogian kolmas osa oli Doris – flickan i läderrock (2016), jonka tapahtumat sijoitettiin 80-luvulle. Nyt siis ollaan päästy 1990-luvulle. Uusista kesänäytelmistä ja musiikkiteatterista on tullut Teaterboulagen tavaramerk-

Danne (Christoffer Rönnholm), Jackie (Wilma Sundqvist), toimittaja (Skini Lindgård), Bongo (Emma Lindgård) ja Nemo (Lisa Taulio). Kuva: Henrik Zoom.

kejä. Babyface tarjoilee edeltäjiensä tapaan myös runsaasti musiikkia, ajanmukaisia vaatteita ja tyyliin sopiva lavastusta sekä ennen kaikkea suuren, iloisen ja innokkaan näyttelijäkaartin. Babyfacen 16-vuotiaan Dannen roolissa nähdään pian 17

vuotta täyttävä Christoffer Rönnholm. Näyttelijäryhmässä, joka koostuu 23 henkilöstä bändi mukaan luettuna, nähdään tänä vuonna useita uusia kasvoja. Ruotsinkielistä Babyfacea esitetään heinäkuun puoliväliin saakka Lillholmenilla.

Kirjallisuusviikon uusi taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson tunnetaan muun muassa Helsingin Ylioppilasteatterista sekä Meriteatterista, jonka kotipaikka on Rymättylän Röölässä. Kuva: Ragip Önsoy.

KIRJALLISUUS. Poikkitaiteellinen Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikkojuhlii 20-vuotista taivaltaan teemalla Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. Juhlavuoden kunniaksi ainutlaatuinen kulttuuritapahtuma rantautuu Turkuun, Bar Ö -anniskeluravintolaan spoken word -klubin merkeissä. Sisäänpääsymaksuttomalla KILPI Ö // MERI & SANA spoken word -klubilla kuullaan torstaina 27. kesäkuuta kello19 alkaen keskustelua kirjallisuusviikon teemasta sekä kutsuvierasrunoilijoita. Illan lopuksi järjestetään open mic, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita esiintymään, unohtamatta huikeaa Kilpi-karaokea! Tilaisuudessa on luvassa myös taiteellisen johtajan Anni Mikkelssonin haastattelu, paneelikeskustelu yhdessä kirjallisuustutkija Katri Aholaisen kanssa sekä runoutta Elina Salliselta sekä Jouni Teittiseltä. Veden tematiikkaa teatterin keinoin Volter Kilpi -kirjallisuusviikko järjestetään Kustavissa 10.–14. heinäkuuta teemalla Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. 20-vuotistaivaltaan viettävä kirjallisuusviikko käsittelee saariston kotirantojen monikulttuurisuutta ja liikettä taiteen ja tieteen keinoin. Kirjallisuusviikkoa on järjestetty kirjailija Volter Kilven kunniaksi tämän kotipitäjässä, Kustavissa vuodesta 1999 alkaen. – Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet on minulle luonteva teema aloittaa

kauteni kirjallisuusviikon taiteellisena johtajana, koska olen käsitellyt omassa taiteellisessa työssäni paljon merta. Minulla, kuten edeltäjälläni Juha Hurmeellakin, on vahva teatteritausta. Kirjallisuusviikolla nähdään menneiden vuosien tapaan paljon teatteriesityksiä, kantaesityksiä, joita olen dramatisoinut Kilven tuotannon pohjalta, tapahtuman uusi taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson kertoo. – Kirjallisuusviikolle tuotettuja kantaesityksiä ovat esimerkiksi Teatteri Ströömi -nimellä kulkevan uuden ryhmän esitykset eli Merimiehen leski ja Filadelfian prinsessa. On hienoa tehdä ensimmäistä kertaa Kilpeä näyttämölle ja nähdä, miten rikas kieli sekä Kilven väkevästi kuvaamat vahvat perustilanteet ja inhimilliset tuntemukset hienosti taipuvat esitykseksi, Mikkelsson lisää. Ohjelmaa on tuttuun tapaan esimerkiksi Kilpi-viikon pesäpaikaksi muodostuneessa Tuulentuvassa ja Katriina Karikosken taidegalleriassa. Uutena esityspaikkana toimii Vanha Luotsiasema. – Meren äärellä sijaitseva luotsiasema on inspiroiva paikka, jossa yleisö asettuu niin, että näyttämökuvaksi muodostuu meri. Kuten usein Kilven tuotannossa tapahtuu, taiteellinen johtaja sanoo. Saari ajan rajalla vierailulla Kustavissa Ohjaaja Veera Alaverrosen ohjaus Saari ajan rajalla nähdään osana kirjallisuusviikon ohjelmistoa. – Turun saaristossa ensi-il-

tansa viime kesänä saanut esitys seilaa nyt Kustaviin Spaunan kallioille. Saari ajan rajalla on saanut innoituksensa alun perin ilmastoahdistuksesta. Pienen saaren kokoinen tila vaikuttaa sopivalta aiheelle, joka on niin valtava, että sitä on vaikea muuten käsitellä, Alaverronen kertoo. Muista vierailuesityksistä taiteellinen johtaja mainitsee Teatteri Jurkan Niskavuoren Hetan. – Niskavuoren Heta linkittyy siihen, että tänä vuonna kirjallisuusviikko painottuu naisten tarinoihin aikaisempaa enemmän, Mikkelson toteaa. Poikkitaiteellisen tapahtuman ohjelmassa on draamallisia runo- ja lausuntaesityksiä nuorten eturivin lausuntataiteilijoiden esittäminä. Konsertteina kuullaan äänitaiteilijoiden Juha Valkeapään ja Juhani Liimataisen Lintukonsertti sekä Vokaaliyhtye Signen Saaristo, Sapfo ja modernismin nektari. Teema soi myös Meriteatterin meriballadeissa. Luentopuolella Tuulentuvan lavalle nousevat muun muassa Minna Maijala, Monika Fagerholm sekä Tere Vadén ja Antti Salminen. Uutena paneelikeskusteluna on Annin Salonki, jossa taiteellinen johtaja keskustelee vuoden teemasta eri alojen kiinnostavien asiantuntijoiden kanssa. Mukana on myös aiemmilta vuosilta tuttu Tietokirja.fi-päivä, jonka järjestää Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Hittitrippi vierailee Sauvossa KESÄTEATTERI. Sauvon Kalle’s Backa 55 ravintolassa nähdään perjantaina 19.7. Teatteri Terve Tyttö -ryhmän esitys Matkalaukkurevyy Hittitrippi! Huikeasta revyytunnelmasta vastaavat teatterialan rautaiset ammattilaiset Laura Hurme, Emmi Lovén ja Kati Urho. Teatteri Terve Tytön uusi musiikkipainotteinen esitys on täynnä ajankohtaista ja terävää huumoria sekä timantiksi hiottua stemmalaulua. Tässä hulvattomassa showssa yhdistyy teatteriryhmän parhaat sketsit, unohtumattomat laulut ja valloittavimmat hahmot.

Teatteri Terve Tytön Hittitrippi vierailee Sauvossa heinäkuussa. Kuva: Mikko Vihervaara.

Puskafarssi 2019 Vanhalinnassa KESÄTEATTERI. Turun ylioppilasteatterin 60-vuotisjuhlavuoden kesätuotanto Puskafarssi 2019 saa ensi-iltansa 25. heinäkuuta Liedon Vanhalinnassa. Esitys tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin antaen näkökulmia tästä vuodesta ironisen humoristisella otteella. Lisäksi lennokas farssi parodioi häpeilemättä kesäteatterin kliseitä venyttäen sen rajoja uusille ulottuvuuksille. – Ihmiset ovat paljon vastaanottavaisempia komedian ja huumorin äärellä. Voi ottaa ison tuskastuttavan aiheen käsittelyyn, ja siten vähentää asian kohtaamisen tuskaa, kertoo Puskafarssin ohjaaja Iina

Puskafarssissa on luvassa kahisevia tuulipukuja, kansantanssia ja livemusiikkia ylioppilasteatterin nuorten tekijöiden toimesta. Kuva: Jussi Ronkainen.

Löppönen. Painavaa ja nykyhetkeen sidottua asiaa ei kainostella. – Pilke silmäkulmassa säilyy

kuitenkin kaiken läpi, ja esitys sopii kaikille — niin kesäteatterin vanhoille kuin uusille ystäville, Löppönen lupaa.


27. kesäkuuta 2019

TEATTERIT

SEUTUSANOMAT

7

Sven Tuuva railakkaana sovituksena Sauvossa KESÄTEATTERI. Sauvon Kesäteatterin näyttämöllä nähdään 5. heinäkuuta alkaen Suomen sotaan liittyvä kertomus Sven Tuuva. Sven Tuuva on ironinen, räiskyvän humoristinen ja samalla traagisen koskettava tarina suomalaisista ihmisistä maailmanhistoriallisten tapahtumien pyörteessä. Useimmille Sven Tuuva on tuttu J.L. Runebergin runosta, jossa nuori mies Sven liittyy Ruotsin armeijaan. Häntä on ikänsä haukuttu saamattomaksi ja tyhmäksi, ja nyt hän haluaa sotilaaksi ryhtymisellään osoittaa pystyvänsä edes johonkin. Käsikirjoitus on sekoitus historiallista faktaa, Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinoita ja puhdasta mielikuvitusta. Sauvon Kesäteatterissa ohjaajana toimii turkulainen nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja Timo Väntsi. Hänet tunnetaan aikuisten nukketeatterin

Äiti pienestä torpasta (Tarja Airola) ja Sven Tuuva (Antti Tulonen). Kuva: Jussi Kirjonen.

Hersyvä maalaiskomedia pyrkii vähentämään poikamiehiä KESÄTEATTERI. Tarvasjoen kesäteatteri esittää 19. heinäkuuta alkaen tositapahtumiin pohjautuvaa Poikamiespaŋkki-näytelmää. Kyseessä on Poikamiespankki-niminen paritusprojekti, jossa kylän omalaatuiset poikamiehet etsivät itselleen elämänkumppania vaihtelevin perustein ja keinoin. Räväkkä ja sanavalmis maatilan emäntä Lyyti Lemmetyinen ei aikaile ilmoittaessaan omapäiset tyttärensä mukaan peliin, mutta tuleekin samalla vetäneeksi samaan liemeen

niin itsensä kuin koko pesueensa. Tänä vuonna huomioon on otettu erityisesti viime vuosien katsojien palautteita ja keskitytty kehittämään uusia asioita. Teatteri on saanut kuulla turhautunutta palautetta siitä, että lavastus on vuodesta toiseen sama. Tänä vuonna kulissit on täysin uusittu, lisäksi musiikkinumeroihin on panostettu nyt erityisesti. – Pohdimme, mitkä asiat ovat viime vuosina menneet nappiin ja nyt olemme koonneet niitä yhteen. Minus-

ta tuntuu, että tänä vuonna on näytelmä, jossa palaset on loksahdelleet yhteen luontevasti, iloitsee ohjaaja Matti Tapani. Tarvasjoen Kesäteatteri on vuodesta toiseen saanut kiitosta siitä, että esiintyjien tekemisen riemu välittyy yleisöön. Samaa on luvassa myös tämän vuoden näytelmässä. 13:n näyttelijän porukka pitää yhtä ja iloitsee tekemisestä. – Alusta alkaen on ollut hauskaa! En muista milloin viimeksi jo pöytäluvussa olisi naurettu näin paljon, kertoo Tapani.

Tuija Pitkäsen hersyvän hauska ja oivaltava teksti sekä sen monimuotoiset juonenkäänteet pitävät niin katsojan kuin näyttelijän kiinnostuksen yllä. Hauskaa tekstiä on hauska näytellä. – Pitkänen on osannut kirjoittaa tavallisia ja samaistuttavia hahmoja, mutta on sujauttanut jokaiseen oivaltavasti humoristisia ja sketsihahmomaisia piirteitä. Herkullisinta näytelmässä on hahmojen väliset suhteet, vihjailee Tapani. Topi Kanerva

eturivin tekijänä Suomessa, ja Sven Tuuvassakin nähdään paljon nukketeatterillisia keinoja. Väntsi työskentelee parhaillaan valtion kolmevuotisella näyttämötaiteen taiteilija-apurahalla. Etsiessään sopivaa tekstiä Sauvoon ohjaaja haeskeli Suomeen tai suomalaisuuteen liittyvää tekstiä. – Tämä Siparin ja kumppaneiden teksti puhutteli heti. Se on hauskaa kieltä, historian käänteet kerrotaan absurdilla otteella. Perustarina on silti koskettava ja riipaisevakin. Tekstin edelleen ajankohtainen terävä ajattelu viehätti, samaten kuin selkeän pasifistinen viesti. Sauvossa esitys toteutetaan

Astrid Lindgrenin

pienellä näyttelijäkunnalla, mukana on seitsemän näyttelijää: Antti Tulonen (Sven Tuuva), sekä vaihtuvissa rooleissa Hilda-Justiina Airola, Tarja Airola, Wille Heino, Anu Lehtonen-Sonkki, Sami Virta ja Sari Stenlund. Näyttelijäjoukko muuntuu milloin jääkäreiksi, venäläisiksi sotilaiksi, torpan tytöksi, Napoleoniksi, Aleksanteri I:ksi, Ruotsin kuninkaaksi tai Porvoon valtiopäivien juhlakansaksi. Sauvon Kesäteatteri on ammattijohtoinen harrastajateatteri Varsinais-Suomessa. Teatteria ylläpitää Sauvon Elävän Kulttuurin Seura eli SELKU ry. Marko Vuosjoki

Ohjaus: Kauno Takarautio

TURUSSA ryovarintytar

PUOLALANPUISTO 7 ARK klo 18.00, LA-SU klo 16.00 Ensi-ilta: Pe 5.7. Su 7.7. Ke 10.7. To 11.7. La 13.7. Su 14.7. Ke 17.7. To 18.7. Ke 24.7. To 25.7. Pe 26.7. Su 28.7. Ke 31.7. To 1.8. Pe 2.8. La 3.8.

Liput 15 € LIPUNMYYNTI ja lisätiedot www.teatteriakseli.fi

Joka päivä tuoreita uutisia

www.turunseutusanomat.fi Seuraa meitä myös somessa

@Seutusanomat Juttuvinkkejä?

toimitus@ turunseutusanomat.fi

ja saksien kuva.

Leikkaa talteen


8

SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

Iida Välikangas ja Iida Tammi kehittivät yrittäjyydestä kesätyön

Pojat saapuvat Kaarinaan JÄÄKIEKKO. Jääkiekon Suomen mestari Niklas Friman ja Kanada-malja vierailevat 15. heinäkuuta kello 12–13.30 Kaarina-talossa. Kanada-malja, eli tutummin “Poika”, kiertää voittajajoukkueen HPK:n jäsenten kotikaupungeissa.

25-vuotias Suomen mestari Niklas Friman opiskelee taloustiedettä Turun kauppakorkeakoulussa. Vapaa-aikana Keskurin kentät ovat tulleet tutuiksi sekä kesällä että talvella ja Kaarinan jäähalli on tarjonnut hyvät lähtökohdat jääkiekon harrastamiseen:

– Olen kiitollinen hyvistä ja monipuolisista harrastusmahdollisuuksista Kaarinassa sekä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa mukana oleville vapaaehtoisille arvokkaasta työstä.

Harvaluodon rannalla keskikesää juhlisti arviolta yli 600 ihmistä

YRITTÄJYYS. Kahden kaarinalaisen 16-vuotiaan, Iida Välikankaan ja Iida Tammen 4H-kahvilayritys Kupittaan siirtolapuutarhalla on tullut suosituksi nuorten oman aktiivisuuden ansiosta. Kahvilaa toista kesää peräkkäin Kupittaalla pyörittävät Iidat ovat kehitelleet uusia tuotekokonaisuuksia. – Uutuutena ovat tilaustyöt sekä lastenkutsut, joita järjestämme yhdessä Nico Hovin kanssa, Iida Tammi sa-

noo. 4H-yritykset ovat nuorten omia yrityksiä, joten nuoret hinnoittelevat itse tuotteensa ja palvelunsa, sekä hoitavat myös 4H-yrityksensä laskutuksen. – Viime vuonna innostuimme 4H-yrittäjyydestä ja meistä oli mukava jatkaa kahvilaa tänäkin kesänä. Ja mikä voisi ollakaan parempaa kuin työllistää itse itsensä kesällä, Iida Välikangas toteaa. Kahvila on vielä auki

heinäkuun ajan tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 13–17. – Vaikka kahvila meneekin heinäkuun jälkeen kiinni, jatkamme lastenkutsujen ja herkkutilausten parissa sen jälkeenkin, tytöt lupaavat. – Ensi syksynä meitä kutsuu kauppaoppilaitos. Vielä on epävarmaa, että jatkammeko kahvilanpitoa ensi kesänäkin, he lisäävät. Katariina Mäkinen-Önsoy

JUHANNUS. Kaarinan kaupungin virkistysalue, Harvaluodon uimaranta, täyttyi juhannusaattona 21. kesäkuuta juhlijoista. Harpin kiska järjesti rannalla lapsiperheille suunniteltua juhannusohjelmaa, jonka suosio yllätti ainakin järjestäjät. Juhannusjuhlan käynnisti Merkkarit & Kai Kuutamo musiikkia ja sirkustemppuja sisältäneellä lastenkonsertillaan. – Kun bändi saapui paikalle kello 11, sanoimme heille, että on tässä nyt ainakin tämä meidän perhe yleisönä, mutta toivotaan, että tulee muitakin. Yllätys oli aikamoinen, kun keikka alkoi kello 12 ja paikalle oli saapunut pitkälti toista sataa henkeä, kertoo ohjelman

kasannut Janica Vilen. Iltapäivän puolella väkimäärä vain jatkoi kasvamistaan. Pian joukkoon saapui myös monikymmenhenkinen hääseurue. – Todellista kävijämäärää on vaikea laskea, mutta autoja oli paikalla yli 200. Jos jokaisen auton kyydissä on tullut keskimäärin kolme ihmistä, niin kävijöitä voi arvioida olleen paikalla yli 600, Harpin kiskan väki laskeskelee. Konsertin jälkeen aloitettiin salkotalkoot. – Juhannussalkomme teema oli ympäristön suojelu ja vieraslajien torjunta. Siskoni kävi niittämässä säkkikaupalla lupiineja, joilla koristelimme salon

kaksi poikkipuuta. Jos lupiinit niittää ennen kuin siemenet kypsyvät, pystyy estämään niiden leviämisen, kertoo Vilen. Valmiin juhannussalon ympärillä leikittiin piirileikkejä, tanssittiin ja laulettiin yhteislauluja. Grillikatoksessa ja saunassa riitti ruuhkaa iltamyöhälle asti ja kioskilla soi elävä musiikki. Erityisen kiitollisia järjestäjät ovat siitä, että yleisöryntäyksestä huolimatta uimaranta oli tapahtuman jälkeen todella siisti. Roskia ei ollut juuri missään, eikä mitään järjestyshäiriöitä havaittu. TSS

Kesä

ALE

KAIKKI KEHYKSET

-70%

Optikot ja silmälääkärit Tuomas Rinne

Optikko, Piilolasit, Optoergonomia ja työnäkö

silmälasien ostajalle

Marja Leinonen

Silmätautien Erikoislääkäri

Tarjous voimassa heinäkuun loppuun!

Mohammad Al-Juhaish

Silmätautien Erikoislääkäri, Silmäkirurgi

HUOM: kesäperjantaisin

suljen kello 15


SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

9

Ruoka-apu on lähellä – myös kesällä

Operaatio Ruokakassi ry:llä on Turun kaupungilta vuokrattu 650 neliön toimisto- ja varastotila ja 130 neliötä kylmätilaa. Ruokaa kuljetetaan neljässä pakettiautossa ja kahdessa kylmänoutoautossa, joita tässä esittelevät vapaaehtoisena järjestössä toimiva Jatta Haltsonen ja toiminnanjohtaja Jari Niemelä. Kuva: Ragip Önsoy.

Idea ruoka-avusta syntyi seurakunnissa 90-luvun laman jälkimainingeissa. Vuonna 2008 perustettiin Turkuun Operaatio Ruokakassi, joka toimii tänäkin päivänä avustustoiminnan varastoinnin ja logistiikan keskittäjänä. HYVÄNTEKEVÄISYYS. Operaatio Ruokakassi ry:n toiminnanjohtaja Jari Niemelällä on kädet täynnä töitä 12. toimintavuottaan viettävässä avustusjärjestössä. Niemelän mukaan avuntarve ei ole vuosien aikana ainakaan vähentynyt, vaan päinvastoin. – Toimenkuvaamme kuuluu paljon enemmän kuin hävikkiruoan varastointia ja kuljettamista: Tämä on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti hyvin merkittävää ja laajaa työtä kaiken heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi, Niemelä tiivistää. Operaatio Ruokakassiin kuului kuluvan vuoden alussa 37 jäsenseurakuntaa ja järjestöä yhteensä 14 kunnan alueella. Vapaaehtoisia toiminnan piirissä on yli 500. – Viime vuonna ruokakasseja jaettiin noin 186 700 kap-

paletta. Sen lisäksi tarjottiin 25 000 lämmintä ateriaa. Toiminta on viimeisen viiden vuoden ajan ollut huimassa 15–20 prosentin kasvussa. Onneksi lahjoittajia on myös löytynyt samaa vauhtia, että olemme pystyneet vastaamaan kasvavaan avuntarpeeseen, huokaa Niemelä. Kesätauko sulkee osan jakopaikoista Operaatio Ruokakassin jäsenjärjestöjen; seurakuntien ja yhdistysten ruokajako perustuu pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden panokseen. Siksi jotkut jakopaikoista joutuvat sulkemaan ovensa kesäloman ajaksi. – Se on valitettavaa, mutta järjestöjen tulee huolehtia myös vapaaehtoistensa hyvinvoinnista. Kesä on heillekin akkujen lataamisen aikaa. On

kuitenkin hienoa, että tällaista toimintaa voidaan ylläpitää täyspainoisesti kymmenen kuukautta vuodesta. Sekin on jo paljon se, Jari Niemelä toteaa. Kesällä ruokaa jaetaan kuitenkin muutamissa paikoissa Turussa ja ympäristökunnissa. Ruokajakoa on Naantalin Tuulentuvalla vielä heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona, kun taas Raisiossa jakelu jatkuu joka toinen viikko parillisina viikkoina. Mynämäen seurakunnassa jako tapahtuu joka toinen tiistai. Ruoka-apua on saatavilla maanantaisin kello 14.30 ja torstaisin kello 17 Varissuolla toimivasta Uusipesulasta. 15.8. alkaen torstain ruokajako palaa jälleen normaaliaikaan eli iltaseitsemään. Niin ikään Piikkiön Adventtiseurakunnassa, Paimion Asemaseurakunnassa, Turun Katulähetyksessä ja Turun A-killassa ruokajakelu jatkuu läpi kesän. Paikallisista marketeista ja leipomoista sekä pääkaupunkiseudun keskusvarastoista kuljetettavan hävikkiruoan ohella EU-kasseja

jakaa Turun Seudun Työttömät. 8. heinäkuuta tauolle jäävä EU-ruokajako jatkuu tiistaina 30. heinäkuuta. Operaatio Ruokakassi luopui EU-ruoka-avusta pari vuotta sitten. – Byrokratian vuoksi EU-ruokakasseista saatu hyöty oli niistä koitunutta työmäärää vähäisempää. Lisäksi niitä oli hankala säilyttää, kun kaksi kertaa vuodessa saapuvat valtavat erät tarvitsevat paljon varastotilaa, Niemelä lisää. Hengen ja ruumiin ravintoa Ruokajakotilaisuudet ja yhteisruokailut tarjoavat paitsi ravintoa myös sosiaalista kanssakäymistä. – Monelle on tärkeää jo se, että voi puhua jollekin. Täällä kun helposti tullaan tutuiksi ja vaihdetaan kuulumisia. Mutta siinä kohtaa kun toimeentulo ei kerta kaikkiaan riitä arjen perustarpeisiin, kaivataan konkreettista ruoka-apua, Operaatio Ruokakassin vapaaehtoisiin kuuluva Jatta Haltsonen sa-

Yhteys seurakunnan diakoniatyöhön SEURAKUNTA. Liedon seurakunnan diakoniatyöntekijä Taru Sahla kertoo, että seurakunnassa suunnitellaan EU-ruokakassijakoa. – Seurakunnassamme ei vielä ole ruokajakoa. Näillä näkymin olemme tilaamassa EU-ruokaa syksyn alussa. Muutamia käytännön asioita on vielä ratkaisematta, Sahla lisää. Kesällä ruoka-apua voi saada ottamalla yhteyttä diakoniatyöntekijöihin. – Työntekijät perehtyvät henkilön tilanteeseen ja voi-

vat myöntää osto-osoituksen ruokakauppaan välttämättömän ruuan ostamista varten, Sahla sanoo. Yhteiset ruokailut sijoittuvat kesäajan ulkopuolelle. Syyskuusta toukokuun kokoontuu kerran viikossa torstaisin kello 10–13 seurakuntatalolla ohjelmallinen Toimintatorstai, jonka yhteydessä on kaikille avoin ruokailu. Ruuan valmistavat vapaaehtoiset ja se maksaa 3 euroa per henkilö. Ruokailu on noin kello 11.15. Ruokaa voi satunnaisesti ostaa myös kotiin.

Ruokailuun kokoontuvat ohjelmaan osallistuvat eläkeikäiset ihmiset, sekä usein myös lapsiperheet tai he jotka muuten ovat päiväaikaan kotona. Paikalle voi tulla siis vain ruokailemaan. Kuukauden viimeisenä sunnuntaina Liedossa on jumalanpalveluksen jälkeen Kirkkolounas -niminen tilaisuus, joka jatkuu taas syyskuusta alkaen. Ruuan tilaisuuteen valmistaa vapaaehtoiset ja ruoka on ilmainen. Ruokailuun saa tulla kuka vaan, vaikka ei olisi osallistunut aamun

jumalanpalvelukseen. Halutessaan ruuasta voi maksaa vapaaehtoisen ruokamaksun. – Tämä toiminta alkoi tämän vuoden tammikuussa ja on osoittautunut toimivaksi. Paikalla on ollut joka kuukausi 50–75 henkilöä. Tilaisuudessa ei ole mitään ohjelmaa, vaan tarkoitus on jutustella yhdessä. Paikalla on aina yksi diakoniatyöntekijä. Meidän työntekijöiden toiveena on ollut, että tilaisuus kokoaisi yhteen myös heitä, jotka muuten syövät lounaansa kotonaan yksin, Sahla jatkaa.

noo. Vaikka toisten auttaminen olisikin sydäntä lähellä, vapaaehtoistyö ruoka-avun parissa ei ole helppoa. – Sitä sanotaan, että vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen, mikä onkin totta, mutta on siinä myös kääntöpuolensa. Huono-osaisuuden kohtaaminen monenlaisine murheenkirjoineen osaa olla ajoittain rankkaa, Haltsonen jatkaa. Seurakunnat aloittivat lähimmäisavun 1990-luvun laman jälkeen, jolloin syntyi idea ruokakassitoiminnasta. Toiminnan keskittämiseksi ja logistiikan järkevöittämiseksi perustettiin Operaatio Ruokakassi ry, joka toimi alkuvuosinaan pienissä tiloissa Raunistulassa. Sieltä järjestö muutti Iso-Heikkilään, ensin pienem-

pään 170-neliöiseen rakennukseen, jonka jälkeen he vuokrasivat Turun kaupungilta nykyisen 650-neliöisen toimisto- ja varastotilan käyttöönsä. Ruuan lisäksi järjestö jakaa myös lahjoituksena saatuja vaatteita niitä tarvitseville. – Toiminnan edellytyksenä on, että lahjoituksilla ei tehdä bisnestä, eli kaikki mikä tulee lahjoituksena, myös menee eteenpäin lahjoituksena, toiminnanjohtaja Jari Niemelä kertoo. Katariina Mäkinen-Önsoy Tämä juttu on tehty lukijavinkin perusteella. Mistä sinä haluaisit lukea? Lähetä vinkkisi toimitukselle: toimitus@turunseutusanomat.fi

Henrikinkirkko -to 27.6. klo 18 ”Viikon sana”, Lindroos. Raamattuhetki kaikenikäisille. Syvennytään seuraavan sunnuntain Vanhan testamentin tekstiin - su 30.6. klo 11 Konfirmaatiomessu, Miettinen, Pätsi, Niemi, kirkkokahvit - to 4.7. klo 18 ”Viikon sana”, Pätsi. Raamattuhetki kaikenikäisille - la 6.7. klo 10 Värityspäivä, aikuisten askartelijoiden, kuvantekijöiden ja tuunaajien kokoontuminen. Omat tarvikkeet mukaan. Tarjolla kahvia ja mehua. Ilm. Lindroos p. 040 3417 493 - su 7.7. klo 11 Konfirmaatiomessu, Honkasalo, Odell, Niemi, kirkkokahvit - ma 8.7. klo 10–13 Perheiden heinäkuu, yhteistä puuhastelua kirkolla, Lehtonen - to 11.7. klo 18 ”Viikon sana”, Lindroos. Raamattuhetki kaikenikäisille - su 14.7. klo 11 Konfirmaatiomessu, Rumpunen, Pätsi, Laakkonen, kirkkokahvit - ma 15.7. klo 10–13 Perheiden heinäkuu, yhteistä puuhastelua kirkolla, Lehtonen - ke 17.7. klo 11–14 Perhepiknik yhden vanhemman perheille, Lehtonen - to 18.7. klo 18 ”Viikon sana”, Lindroos. Raamattuhetki kaikenikäisille - su 21.7. klo 11 Ruusukirkko Tähkäpuistossa, Odell, Rumpunen, Laakkonen, kirkkokahvit, mahdollisuus piknikkiin, omat eväät - ma 22.7. klo 10–13 Perheiden heinäkuu, yhteistä puuhastelua kirkolla, Lehtonen - to 25.7. klo 18 ”Viikon sana”, Rumpunen. Raamattuhetki kaikenikäisille - su 28.7. klo 11 Messu, Pätsi, Odell, Niemi, kirkkokahvit - ma 29.7. klo 10–13 Perheiden heinäkuu, yhteistä puuhastelua kirkolla, Lehtonen.

henrikinseurakunta.fi


10

SEUTUSANOMAT

n Menovinkit ITÄ-TURKU Su 7.7. klo 12–14 Avoimet ovet Turun Vesilaitosmuseossa, Halistentie 4, Järj. Turun Vesilaitosmuseo.

KAARINA Su 30.6. asti Kuusiston Taidekartanon kesäkuun näyttely, k eskikesän näyttely on esillä 7.7.–4.8. ajalla,Kuusiston Taidekartano, Linnanrauniontie 577. 31.7. asti Meidän upea Piikkiö -näyttely, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 31.7. asti Janne JJ Virtasen Puumiehen naisia -näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

LIETO

To 27.6. klo 16–19 Tapulin tori, Liedon kirkko, Järj. Liedon srk. Su 6.7. klo 13–16 Karjalaisen käsityön päivä, Nautelankosken museo, Nautelankoskentie 40, Järj. Liedon museo ja Liedon Karjalaseura ry. Ti 9.7. klo 13–15.30 Sarjakuvatyöpaja, Nautelankosken museo, Järj. Liedon museo. Kesän ajan Härkätien kulkijoita ja monenlaista kaupankäyntiä sekä seurakunnan vaiheita ja ihmisten Tarvasjoki -näyttelyt, Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 30b, Järj. Liedon museo ja Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry.

PARAINEN

Koko kesän klo 12–18 Stentorpin Lammaspäivä, Skråbbovägen 222, Kirjala, Järj. Stentorp.

SAUVO

Su 30.6. klo 14 Hevospäivä lapsille – keppihevosten tekoa yms. ohjelmaa, Sauvon kotiseutumuseo, Vahtistentie 3. 11.8. asti Sauvon kädet -kesänäyttely, Karunan meijeri, Karunantie 1214. 18.8. asti Hevosen Voima -kesänäyttely, Sauvon kotiseutumuseo. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

27. kesäkuuta 2019

Paraisten Urkupäivät 40 vuotta PARAINEN. Käynnissä parhaillaan olevat Paraisten urkupäivät on 40 vuotta täyttävä urkufestivaali, joka perustettiin vuonna 1979 silloin 10-vuotiaan Paraisten kirkon tanskalaisvalmisteisten Frobenius-urkujen ympärille. Juhlavuotenaan festivaali heijastelee niitä tuulia, jotka

puhalsivat urkumusiikin maailmassa viime vuosisadan loppupuolella. Festivaali päättyy kurssilaisten oppilaskonsertteihin, jotka pidetään torstaina 27. kesäkuuta kello 15 Paraisten seurakuntakodissa ja kello 17 Paraisten kirkossa. Konsertteihin on vapaa pääsy.

Paraisten Urkupäivät on kansainvälisin huippusolistein varustetun konserttitoimintansa ohella järjestänyt vuodesta toiseen kursseja niin urkujensoiton- kuin laulunkin opiskelijoille. Urkupäivien Kesäakatemia kokoaa vuosittain Paraisille useita laulu- ja urkumusiikin

opiskelijoita ja ammattilaisia ympäri Suomea. Torstain konsertissa kuullaan ohjelmistoa, jota opiskelijat ovat työstäneet kurssilla tapahtuman taiteellinen johtajan, urkuri Kari Vuolan, baritoni Jouni Kuorikosken ja korrepetiittori Mikael Kemppaisen kanssa. TSS

Paimion Sähkömuseossa parantolan valaistusta esittelevä näyttely PAIMIO. Paimion Sähkömuseossa kesäkuun alussa avautunut Valoa parantolassa -näyttely tuo esille millaisiin erilaisiin tarkoituksiin parantolan valaisimet on suunniteltu. Kaikki parantolassa nyt esillä olevat valaisimet eivät ole alkuperäisiä – eivätkä edes parantolaan suunniteltuja. Näyttelyssä tuodaan esille

myös valaisinten suunnittelu– ja valmistustahojen moninaisuus. Tuberkuloosipotilaiden hoito ja terveyttä tukevat ratkaisut näkyvät myös valaisimien muodoissa ja väreissä, sekä niiden yhdistämisessä heijastaviin pintoihin ja vaihteleviin ikkunaratkaisuihin. Näyttelyssä tutustutaan

päärakennuksen lisäksi koko alueeseen valaistuksellisena kokonaisuutena mukaan lukien myös muut alueen rakennukset ja ulkovalaisimet. Näyttelyn ovat toteuttaneet matkailu- ja museotyön harjoittelija Jenita Martikainen, kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta sekä museon taustalla toimivat talkoo– ja asian-

tuntijaryhmät. Näyttelyn esineistön ovat lainanneet Paimion parantola / Turun lasarettimuseo sekä turkulainen Festart Design. Valoa parantolassa -näyttely on myös osa 23.8.–1.9. Turussa ja Paimiossa vietettävän Alvar Aalto –viikon ohjelmatarjontaa.

Käsitöiden kantava voima esillä Paimiossa PAIMIO. Paimiossa sijaitsevan Käsityömuseo Miilan kesän 2019 näyttely esittelee Kaarina Kavanderin (s. 1923) käsitöitä. Kiskolta kotoisin oleva Kavander on ollut koko elämänsä innokas käsitöiden tekijä. Innostus ja rakkaus käsitöihin sekä uuden oppimisen ilo on

ollut hänen elämässä kantava voima. Näyttelyssä on esillä käsitöitä laajasti eri elämänvaiheilta, 13-vuotiaana tehdystä pannumyssystä 94-vuotiaana tehtyyn vauvan asuun. Käsitöitä on valmistanut pitkän elämän aikana valtavasti ja monin eri teknii-

koin. Museossa on esillä niistä vain murto-osa. Käsitöiden kantava voima -näyttelyn lisäksi Käsityömuseo Miilassa on esillä perus-

näyttelyt Monellaissi kärentöit ja uusi, keväällä valmistunut, Käsityön juhlaa -näyttely sekä pienoisnäyttely Lyyli Tuomolan perheen käsitöistä.

BUSSIRETKI KATANPÄÄHÄN keskiviikkona 17.7. Lausteen koululta

Kahvi Kustavin käsityöläiskylässä, merimatka vesibussilla, opaskierros ja kalakeitto Katanpään linnakesaaressa, Taivassalon kirkko, kahvi Ketarsalmen kievarissa ym. Yhdistyksen jäsen ja yksi seuralainen 30 € kumpikin, muut 59 € Ilm. ke 10.7. mennessä ja tiedustelut paivi.salminen@pp1.inet.fi, 040 534 6509

VAALAN OMAKOTIYHDISTYS RY

Herkullista ruokaa rantaravintolasta. Lomahuoneistoja kuumavesialtailla ja 2019 uutuutena vuokrattava saunakeskus. www.lootholma.fi P. 050 556 0440 Kuninkaantie Kustavi

SALON eLektrONiikkAmuSeO Made in Salo Näyttelyssä televisioita, radioita, puhelimia, monitoreja, videopelejä sekä Saloran ja Nokian historiaa.

Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, ovi 3, Salo Avoinna ke-pe klo 11-17 ja la-su klo 11-15. Aikuiset 4 e, opiskelijat ja eläkeläiset 3 e, alle 18 v. ilmaiseksi, p. 02-778 4896, 02-778 4885 www.salomus.fi, www.eliaskokoelmat.fi

www.salomus.fi

14.6.-25.8.

TUNTEmAToN AIKA mari Antjärvi, Kaj Ard, Soili Arha, Synnöve Dickhoff, Sonja Elenius, Alvar Gullichsen, Inka Hannula, Hannele Heino, Sirpa Häkli, Sanna Juujärvi-Bremer, Jan Jämsén, Tuija Lampinen, Ville Lehtinen, Liisa Kanerva, Pirkko mäkelä-Haapalinna, Satu-maaria mäkipuro, mika Natri, merja Pitkänen, Jaana Saario, Johanna Sarparanta, Tarja Turpeinen, Aino Ulmanen, Anniina Vainionpää.

WIURILAN KESÄ

Nykytaiteen näyttelyt Wiurilan kar tanolla

Viurilantie 126, Halikko. Avoinna ke-su 11-17 Vapaa pääsy. www.wiurilankesa.fi Näyttelyiden tuotantoa tukevat Wiurilan kartano ja Salon kaupungin kulttuuripalvelut


SEUTUSANOMAT

27. kesäkuuta 2019

11

n Viikon positiivisin Joskus siimat ovat kireinä, toisinaan taas eivät

Saaristomeren Uistelijat juhlii 30-vuotista taivaltaan KALASTUS. Vetouistelijat kuuluvat siihen harvinaiseen kalastusihmisten joukkoon, jotka järjestäytyvät ja järjestävät yhteistä toimintaa. Saaristomeren Uistelijat ovat tästä hyvä esimerkki. Yhdistys viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuotta on vietetty jo 30-vuotisjuhlauistelulla, joka starttasi Pyhämaan kalasatamasta. – Vietämme syntymäpäiviä vielä virallisemmissa ympyröissä syyskuussa, kun pidämme juhlagaalan. Pyhämaalla oltiin kalakuteissa, syyskuun gaalassa mennään kovat kaulassa, nauraa Saaristomeren Uistelijoiden puheenjohtaja Jaakko Ahtonen. Ahtonen on itse innostunut vetouistelusta 7-vuotiaana. – Harrastus on kestänyt 35 vuotta, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Näin siitäkin huolimatta,

u

Jorma Kemppainen 2019

Kivaa on!

lm -pa

Kalastuksen yksi ongelmista onkin, että se on aikaa vievää ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa, ja ihmisten ajastahaan käydään nykypäivänä kovaa kilpailua. Jaakko Ahtonen ei kuitenkaan vaihtaisi yhtään kalareissua pois, ei edes niitä, jolloin ei napannut. – Nämä ovat niin rikkaita elämyksiä, että ilman niitä olisin monta hienoa kokemusta

S O V U T

O V E L A

T U H O T K A

O R A N E N

L A K R I L A T E T I K K K O I K A P I A P A T A K A I T K I J K O A T Ä

A N I S

A N S A R S I A L U I H N A T T A A A T V E I T

T A A T E L I A N E E T S

I K O I L L K I O I L T A P A S K E S T E L U I T O

-

statis teja

-

Petra

Mikko Peltolan juhlauistelusaalis oli vertaansa vailla.

että jokaisella kalareissulla siimat eivät ole kireinä. – Kalaonni vaihtelee. Viimeksi viikon kalareissu Ahvenanmaalla, enkä saanut kalan kalaa. Toisinaan taas nappaa paremmin, isoin saaliini on 14,7 -kiloinen lohi, muistelee Ahtonen. Yhdistyksen ikääntyessä huono puoli on se, että kalastajatkin ikääntyvät. – Oikeastaan kaikki jäsenemme ovat kokeneita kalastajia. Ukkoontuvaa sakkia olemme, ja nuoria pitäisikin saada enemmän mukaan toimintaan. Omasta pojastani taitaa tulla vetouistelija kolmannessa polvessa, mutta muuten nuorisoa on kalaporukoissa vähän. Vetouistelu onkin kalastuksen laji, joka vaatii kärsivällisyyttä. – Nykypäivän nuoriso – miksei vanhemmatkin – haluavat nopeita tuloksia, mitä sitten tekevätkin. Vetouistelussa hätäilyllä ei saa mitään aikaan.

Henixd r

köyhempi. Saaristomeren Uistelijoiden juhlavuoden kunniaksi on myös valmistettu juhlauistin. Tiuran Vetopelti -uistinta on myynnissä yhdistyksen aktiiveilla. Myynnistä saadut varat käytetään taimenkennan elvyttämiseen Saaristomerellä. Marko Vuosjoki O L L I

N A A R M T U I L V I I R L E E I S M E A I T T

P V I S O T I E K E A T I S I U I K R A O T T T O A

O H I O R V L I A O M S A T N A A L P A A K Ä A T Y

J I M I

A R E E N K A I T T A A T A A S

S Ä L Ö

E N I N

L O I K O I L U T

L A V L U A S E T T A J M A U T T U S A J A Ö T R O Ö T

T O I N E N

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Puu

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

korjaus

Sasu

varata

tiivistää

-OTE

045 112 4240 ML-Mediat

kaataa

ikäviä

sävy

24.12.

“

a

ij Ra

suoria toimintoja

kyhäelmä

Ankka

sala-

Paasonen

x2 Mutu on kala!

kyljillekin x2

VAINAJILLE

hopele al

-kalja

marrasmiehiä

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

varmoja

osuvia

kärttää lyötyjä

Toimitusjohtaja

sitä vastoin

OSUU

vapautuksia

linnun loisia

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

kärsit

”

VELI/ VETO

SOUVEJA

kettu

“

kaventumia

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

hypistelyä

VERBISI

”

Rantala

pala X. puuta MA

sadun kääpiö

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl


SEUTUSANOMAT

12

27. kesäkuuta 2019

1.

2.

Pori

Tampere

15

Turku

MINUUTTIA TURKUUN

Helsinki

Ajankohtaiset tarjoukset kesään Stihl RM 2 R ruohonleikkuri

Akkuruohonleikkuri 40 V / 4 Ah

• Allesilppuava • Työleveys 46 cm • Metallirunko 6357 011 3405

Trimmeri 24 V 2 Ah

• Kääntyvä leikkuupää ja nopeudensäätö • Sis. 1 x 24 V 2 Ah Li-Ion akku,laturi, siimapää, etukahva, ruohonohjain ja kasvinsuojain 139,GW020

299,-

• Leikkuuleveys 40 cm • Leikkkuukorkeuden säätö • Keruu/bioleikkuu • Sis. 1x40 V 4 Ah Li-Ion akku, laturi GW046

• Ulkokäyttöön • Muodostaa kestävän, vettähylkivän pinnan • Vesiohenteinen Kirkas WK100 Ruskea WK101

Minidumpperit 6,5 hv • Moottori 196 cm³, 6,5 hv • Max. kapasiteetti 300 kg • Vaihteet 3 eteen + 1 peruutus Teloilla • Telaleveys 180 mm • Lava P 860 x L 630 x S 290 mm XTP129

1990

Rantatraileri

9

90

CLEN ESUB 1000 painevesiautomaatti Helposti asennettava, lähes äänetön, upotettava vesiautomaatti. • Teho 900 W • Tuotto 5700 l/h • Nostokorkeus 36 m 60172711

• Bioleikkuu, myös sivulleheitto • Itsevetävä, kevyt käsitellä • Honda-moottori GCV 160 • 6 leikkuukorkeutta, 19-82 mm • Vahva teräsrunko • 53 cm työleveys • 4 vuoden takuu

410,-

Punamaali 10 l WK110

640,-

299,-

99,-

Puuöljyt 2,7 l

Honda HRS 536 VKE ruohonleikkuri • Portaaton nopeudensäätö

Jarruton rantatraileri soveltuu veneelle, jonka pituus max. 5,5 m • Ei jousitusta eikä valoja • Ei tieliikennekäyttöön • Kantavuus 620 kg 649,• Lavalle pakattu MPV1900RLP

449,-

1.490,-

Erä!

299,-

Milwaukee-porakone M12 BDD-202C • Akku 12 V / 2 Ah x 2 kpl • Maks. vääntö 30 Nm • Sis. laukku ja laturi • Istukka 10 mm 4933441915

129,Erä!

Tarjoukset voimassa 31.7.2019 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Hinnat sis. alv. 24 %. AVOINNA MA-PE 8-17, LA 9-14

0400 827 517 | RUOPANKATU 8, 20360 TURKU VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI WWW.TURUNKONEKESKUS.FI


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Turun Seutusanomat itä 27.6.2019 by Turun Seutusanomat - Issuu