Asumisen ja rakentamisen
teemanumero 24.1.2019
10. VSK
Seuraava lehti ilmestyy 7.2.2019 MUISTIHÄIRIÖN JA MUISTILÄÄKITYKSEN TUEKSI
SOUVENAID
65€
SÄHKÖTYÖ TAURIAINEN OY
TURUN VPK-TALO 25.1.-4.2. 2019 ESKELINKATU 5
KODIN JA KIINTEISTÖJEN SÄHKÖTYÖT
2,71€/plo,
P. 044 012 3354 vesa.sahkott@gmail.com www.sahkott.fi
EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA? Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin,
joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.
MEDIARATKAISUISSA
Skanssin uuden ravintola maailman avajaiset lauantaina! SKANSSIN UUSI RAVINTOLAMAAILMA EAT ON KYMMENEN RAVINTOLAN JA KAHVILAN KOKONAISUUS, JOSTA LÖYTYY JOKAISELLE OMA SUOSIKKI. VIETÄMME AVAJAISIA LAUANTAINA 26.1. KAIKKIAAN LÖYDÄT SKANSSISTA 16 KAHVILAA JA RAVINTOLAA. TERVETULOA HERKUTTELEMAAN JA VIIHTYMÄÄN!
Skanssi, Skanssinkatu 10, 20730 Turku | Palvelemme ma–pe 10–21, la 10–19, su 11–18 Poikkeuksena Alko ja palvelupisteet | Citymarket ma–la 8–22, su 10–22
TEITÄ PALVELEVAT:
Romuautoja nurkissa? Toimimme Turun seudulla
teron.talli@gmail.com www.romuautoturku.fi
Tämän ilmoituksen hinta on
PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
Tuoreita uutisia joka päivä www.turunseutusanomat.fi Seuraa meitä myös somessa @Seutusanomat
24. tammikuuta 2019
2
n Pääkirjoitus
n Seurakuntakolumni
n Kuntapäättäjän kulma
Todistusvalinnan nurja puoli?
Diplomaattisista sanoista myötätuntoisiin ajatuksiin
VOIHAN KIKY
K
M
orkeakoulut ottavat vuoden 2020 yhteishaussa käyttöön todistusvalinnan, joka kuohuttaa tunteita opiskelijajärjestöissä ja oppilaitoksissa. Vaikka pääsykokeista ei aivan täysin voida luopuakaan, todistusvalinnasta on tulossa kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen vuoden 2020 opiskelijavalinnan tarkemmista valintaperusteista ilmoitetaan vuoden 2019 loppupuolella. Ajatus pisteytysmallista, jossa ylioppilastodistus nousee entistäkin tärkeämpään rooliin opiskelijavalinnoissa, on saanut arvostelua osakseen muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen lukiolaisten liiton osalta. Opiskelijajärjestöt kantavat huolta uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomasta koulutuksellisesta epätasa-arvosta. Toisin sanoen uudistus antaisi parhaat mahdollisuudet korkeakouluopiskeluun niille nuorille, jotka ovat pärjänneet parhaiten yo-kirjoituksissa. Alkuun tämä palkitsemiskäytäntö ei välttämättä kuulosta pahalta lainkaan, mutta kun puhutaan nuorista ihmisistä, joiden opiskelun edellytykset ovat vielä pitkälti kiinni heidän vanhempiensa taloudellisesta tilanteesta, uudistus voi todella tuoda tullessaan epätasa-arvoa opiskelijoiden välille. Parhaimpiin arvosanoihin yo-kokeissa pyritään usein preppaaville abikursseille osallistumalla. Ja preppauskurssit tuovat tullessaan lisää kustannuksia lukio-opintoihin, jotka eivät muutenkaan ole missään nimessä maksuttomia: Mitä enemmän kursseja ottaa, sitä enemmän rahaa kuluu. Opiskelussaan nuoret ovat siis jo nyt eriarvoisessa asemassa, joka riippuu pitkälti heidän sosioekonomisesta taustastaan. Sitten tullaan vielä siihen, että yo-kokeissa kirjoitettavien aineiden valintaan ja niissä pärjäämiseen vaikuttaa paljolti se, mihin on panostanut ensimmäisinä opiskeluvuosinaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ollakseen kelpo jatkoopiskelija korkeakoulussa nuoren täytyy hyvin varhaisessa vaiheessa tietää tavoitteensa vähintäänkin noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Toisen asteen opinnot kun yleensä aloitetaan 16-vuotiaana. Koulutusjärjestelmämme, jota on pidetty tasa-arvoisena, on herättänyt tähän mennessä ihastusta maailmalla. Kaavaillut uudistukset ovat sen sijaan vaarassa viedä suomalaista koulutusta aivan väärille raiteille, sellaisille, mistä esimerkiksi osassa Euroopan maista pyritään pois.
uutin Turkuun vähän yli kolme vuotta sitten. En tuntenut Varsinais-Suomesta entuudestaan juuri ketään, joten viime vuosia on elämässäni määritellyt uusiin paikkoihin, ihmisiin ja asioihin tutustuminen. Kolmen vuoden aikana olen ehtinyt kotiutua yllättävän paljon. Nykyään monet paikat löytyvät jo ilman navigaattoria, kadulla tulee tuttuja vastaan ja varsinaissuomalaisten laulun sävelkin on tullut tutuksi. Ei kolmessa vuodessa vielä turkulaiseksi tule, mutta siitä huolimatta koen, että Turku on kotikaupunkini ja hyvä kotikaupunki onkin. Eräs uuteen kaupunkiin tutustumisen antoisa, mutta myös väsyttävä piirre on se, että ei tunne entuudestaan ihmisiä. Kun asuu pitkään samassa kaupungissa, oppii tietämään, ketkä ovat toistensa sukulaisia, ystäviä, kollegoja, harrastuskavereita tai puoluetovereita. Itsekin olen joutunut yllättymään monet kerrat siitä, että tapaamani henkilö onkin jonkun muuta kautta tuntemani ihmisen tytär, naapuri, työkaveri, entinen puoliso tai isä. Ei tämä pelkästään huono juttu ole, vaan myös hyvin kasvattavaa. Kun ei tiedä juttukaverinsa taustoja, on puhuttava kaikista ihmisistä vain hyvää ja totta. Kun puhuu aina siihen sävyyn, että asianomainen voisi olla itse kuuntelemassa, ei joudu jälkeenpäin katumaan sanojaan. Eräs kollegani antoi minulle kolme vuotta sitten hyvän ohjeen tuntemattomassa kaupungissa selviämiseen: ”Kannattaa paitsi puhua ihmisistä hyvää myös opetella ajattelemaan heistä hyvää.” Tämä on hyvä ohje. Maailma ei kaipaa pelkästään diplomaattista puhetta, vaan myös myötätuntoisia ajatuksia. Kriittiset ja pahansuovat ajatukset eivät välttämättä johda ilkeisiin sanoihin tai pahoihin tekoihin, mutta silloinkin ne rasittavat omaa mieltä. Siksi hyvien ajatusten ajatteleminen on lahja myös ajattelijalle itselleen. Toisen ihmisen asemaan asettuminen luo myötätuntoa. Yhteyttä voi hakea myös kuvittelemalla samaan tilanteeseen jonkun, jota rakastaa. Entä jos minun oma lapseni olisikin tuossa tilanteessa? Joskus suurin haaste on muistaa, että myötätunto kuuluu myös minulle. Oman pään sisäinen puhe on monesti ankaraa sättimistä. Entä jos seuraavan kerran mokatessasi kokeilisit olla myös myötätuntoinen itseäsi kohtaan? Miten maailma muuttuisi, jos lohduttaisit itseäsi erehdyksen hetkellä kuin rakasta ystävää?
Katariina Mäkinen-Önsoy toimittaja
Anna Hälli Kappalainen Turun Katariinanseurakunta
S
uomenkieleen on nyt lanseerattu uusi kirosana ja se on kiky. En ole kuullut vielä yhdenkään työntekijän ylistävän kyseistä sopimusta. Se on nyt ollut voimassa pari vuotta ja sen aiheuttamista hyödyistä voidaan olla montaa mieltä. Haittoja se on sen sijaan aiheuttanut. Totaalista turhautumista on ollut havaittavissa erityisesti kuntasektorin työntekijöiden keskuudessa. Opettajienhuoneissa on moneen kertaan ollut kaappien siivoamista ja varastojen perkausta veso-päivien aikana. Tai on pidetty kuuden tunnin koulutuspäiviä, jolloin koulutusta on tunti ja loppuaika vetelehtimistä. Kouluttajatkin rahanpuutteen vuoksi ovat vähemmällä koulutuksella varustettuja koulutettaviin verrattuna. En ole havainnut työmotivaation ainakaan kasvavan näiden vesoilujen aikana. Kiky-tuntejahan ei opetusalalla saa käyttää esim. oppilaan tukiopetukseen tai erityistä tukea vaativien oppilaiden ohjaamiseen. Tämä kun olisi juuri sitä työtä, jota kouluissa pitäisi lisätä, mutta johon resursseja ei ole. Opettajien niinkuin myös terveydenhoitoalan osaajien työnkuva on vedetty jo niin äärimmilleen säästöjen avulla, ettei minkäänlaisten turhien työmotivaatiota alentavien toimien pitäisi olla mahdollisia. Kiky on todettu todelliseksi kyykyttämiseksi ja se koetaan ammattitaitoa halveeraavana. Suomen kilpailukykyä pitäisi kohentaa esimerkiksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukemalla työllistämään sekä start upyrityksiä pääsemään jaloilleen. Uudet innovaatiot ovat se tie, jolla Suomi on ennenkin noussut. Työpaikoilla joka tason työntekijöiden ottaminen mukaan ideariiheen, voi tuottaa uskomattomia tuloksia. Itselläni on kokemusta ruotsalaisesta yrityskulttuurista, jossa kaikki yrityksessä osallistuvat intensiiviseen diskuteeraamiseen. Se vie aikaa, mutta lopputulokseen ollaan tyytyväisiä ja siihen jokainen sitoutuu ja työteho nousee. Juuri se työteho olisi luullakseni tärkeää noususuhdanteen ylläpitämiseksi. Päättäjillä kaikilla päätöksenteon tasoilla tulisi olla sen verran mielikuvitusta, että osattaisiin asettua toisen ihmisen asemaan ja opittaisiin ymmärtämään mitä siellä kentällä oikein tapahtuu. Itse aloitin kuntalaisten keskustelutilaisuudet uuden kuntalain hengessä vajaat kaksi vuotta sitten ja tämä on avannut silmät näkemään ja korvat kuulemaan, mitkä ovat niitä kuntalaisten arkipäivän iloja ja suruja. Näin savolaissyntyisenä himokeskustelijana aika kuluu rattoisasti milloin kahvilassa tai kaupan kassalla, kun kuntalaiset tulevat kertoilemaan kuulumisiaan. On muuten mielenkiitoista seurata, kuinka vaaliehdokkaat rantautuvat jälleen neljän vuoden jälkeen kansan pariin. Jälleen ollaan lämminhenkisiä ja kansan syvien rivien tunnoista kiinnostuneita. Tulossa on ainakin kahdet vaalit, joten vipinää toreilla ja turuilla riittää. Tämän joku voisi tulkita omaksi vaalipropagandakseni, mutta sitä se ei ole, koska en ole ehdokkaana. Jari Hakkarainen puheenjohtaja Sauvon kunnanvaltuusto
Säästä lehtitilausrahat, lue paikallisuutisia ilmaiseksi ja säästöillä
ALOITA UUSI HARRASTUS! Turun Seutusanomat länsi ja Turun Seutusanomat itä, www.turunseutusanomat.fi
3
24. tammikuuta 2019
Paimion nuorisovaltuusto 2019 on valittu
Nuoret vaikuttavat nuorten asioihin
Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 € Kuponki voimassa 31.1.2019 asti.
Kuumana käyvä Paimion nuorisovaltuuston puheenjohtajakisa selviää parin viikon sisällä. PAIMIO. Paimion nuorisovaltuuston jäsenet valittiin yleiskokouksessa 17. tammikuuta. Mukaan olivat tervetulleita kaikki paimiolaiset 13–19vuotiaat nuoret. Kokouksessa nuorisovaltuustoon valittiin kymmenen oman kotikunnan asioista kiinnostunutta nuorta. Nuorisovaltuusto saa nuorten äänen kuuluviin, kokouksia heillä on vuosittain 8–9. Nuorisovaltuuston tavoitteina on ajaa nuorten asioita ja edistää nuorten hyvinvointia niin koulutusasioissa kuin vapaa-ajalla, esimerkiksi kehittämällä Paimion toimintaja harrastusmahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto on tärkeä osa Paimion nuorisotyötä, valtuusto tekee tarvittaessa aloitteita ja kannustaa näin kaikkia nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisovaltuustossa pyritään kehittämään koko kuntaa ja saamaan Paimiosta monipuolinen paikka nuorille. Viime kauden puheenjohtaja Konsta Gröndahl jatkaa nuorisovaltuustossa vaikuttamista jo neljättä vuotta. Kun puheenjohtaja valitaan seuraavassa kokouksessa muutaman viikon sisällä, Gröndahl olisi kiinnostunut jatkamaan kyseisessä pestissä tänäkin vuonna. 17-vuotias Gröndahl lähti aika-
Paimion nuorisovaltuustossa jatkokauden aloittavat muun muassa Viivi Pajuluoma, Konsta Gröndahl ja Veikko Paavilainen. Seutusanomien kuva-arkisto.
”Haluan tehdä tästä hommasta näkyvää, saada kaikkien nuorten asiat esiin. Nuoret tietäisivät meidät ja voisivat ottaa yhteyttä ja vaikuttaa.”
Konsta Gröndahl Paimion nuorisovaltuusto
naan mukaan nuorisovaltuustoon ystävänsä kannustamana, nyt hän on aikeissa jatkaa nuorisovaltuustossa niin pitkään, kunnes ikä tulee vastaan, ja tulevaisuudessa ehkä lähteä mukaan muuhunkin politiikkaan. Nuorisovaltuuston tehtävä on saada nuorten asiat ja mielipiteet esille. Gröndahl haluaa
kaudella 2019 saada entistäkin enemmän kaikkien nuorten äänen kuuluviin, muidenkin kuin vain nuorisovaltuutettujen. – Haluan tehdä tästä hommasta näkyvää, saada kaikkien nuorten asiat esiin. Nuoret tietäisivät meidät ja voisivat ottaa yhteyttä ja vaikuttaa, Gröndahl kertoo kuluvan vuoden tavoit-
teestaan nuorisovaltuustossa. Konsta Gröndahlin lisäksi Paimion nuorisovaltuustoon kaudelle 2019 valittiin Veikko Paavilainen, Viivi Pajuluoma, Kia Kuisma, Aada Sevon, Eetu Valtonen, Iiro Valtonen, Saara Kujala, Julia Niinistö ja Ronja Koskinen.
Topi Kanerva Kirjoittaja suorittaa työssäoppimisjaksoaan Turun Seutusanomissa
! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi
i .meh w w w a linikk k i g i D 24/7 auki
TUNNEMME HYVÄN LAPSUUDEN Kauppiaskadun Lastenlääkäriasemalla palvelevat lastenlääkärien ohella yleislääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Asiantuntijamme ovat apunasi myös muissa alueen toimipisteissä.
Nyt toimi, talviedut poimi! Pyydä tarjous ja osallistu kattoarvontaan!
Talviremontti kannattaa: • Ilma on kuivaa, routa ja lumi suojaavat pihaa. • Hyödynnä talvietu, tilaa nyt, maksa kesällä.
Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–to 8–21, pe 8–20, la 10–18, su 10–20 Kaarina: Voivalantie 5 Ma 8–16, ti–ke 8–18, to–pe 8–16 Lieto: Hyvättyläntie 9 Ma–to 8–19, pe 8–16, la 9–13 Paimio: Asematie 2 Ma–ti 10–18, ke–to 8–16, pe 8–14
Arvonnan säännöt:
www.vesivek.fi
Soita
www.turunseutusanomat.fi
02 3619 7961 Hämeen Laaturemontti on nyt Vesivek!
Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.
ITÄKULMA
4
24. tammikuuta 2019
AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ
Lamminen–Vaajakiven perhe koristeli pihansa yhdessä
Varissuon jouluvalokilpailun voittajapihoissa näyttäviä ja luovia taidonnäytteitä
”Perhe tarkoittaa muuta-
kin kuin isän, äidin ja lasten muodostamaa ydinperhettä. Perheitä on monenlaisia ja onneksi erilaisia kokoonapanoja: yksinhuoltajia, lapsettomia pariskuntia, ystäviä ja yksinäisiä.” Tiinakaisa Honkasalo, pastori
Kilpailusta kuultuaan Terhi Lamminen suunnitteli tyttärensä Ellan kanssa kotipihansa jouluvalaistuksen tavallista tarkemmin.
vuotena. Kauneimmin valaistun parvekkeen koristeli samaisessa taloyhtiössä asuva Ilmo Heino. Piha kuin talven ihmemaa
Suomen valoisin lähiö -jouluvalokilpailun voittajat palkittiin 22. tammikuuta Varissuolla. Kilpailuaikaa oli perinteisesti joulukuun alusta nuutinpäivään asti.
Lamminen–Vaajakivet osallistuivat Varissuo-Seuran järjestämään jouluvalokilpailuun iloisin mielin. Kuvat: Ragip Önsoy.
HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 Jumalanpalvelukset (messun jälk. kirkkokahvit) su 27.1. klo 11 Messu, Honkasalo, Laakkonen, Messukuoro su 3.2. klo 10 Perhemessu, Miettinen, Niemi, Lapsikuoro Satakieli. Huom. Perheiden Talvirieha alkaa messusta: Askartelua, kaverikoiria, pomppulinna ja ”kouluruokailua” pientä maksua vastaan. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. pe 8.2. klo 18 Sateenkaariväen messu, Honkasalo, kanttorina Anssi Pääkkönen Muuta toimintaa Henrikinkirkolla mm.: ti klo 9.30 Perhekerho (alakerta) ke klo 18 Henrik´s Singers to klo 16 Lapsikuoro Satakieli (1. – 6. luokkalaisille), Tuija Niemi p. 0403417372 su klo 9.45 Messukuoro, tulet kun pääset. Kanttorin johdolla harjoitellaan saman aamun messulaulut, puurotarjoilu. Nuorisotilat/alakerta: ti klo 17 -21 Piikki, Nuortenilta ti klo 13.30 – 15.45 Pikkupiikki avoimet ovet 3. – 6. luokkalaisille, joka toinen kerta leivotaan La 26.1. Värityspäivä klo 10 – 16. Tied. Heli Lindroos p. 0403417493 (kts. FB/”Värityspäivä”) KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI Sävelkuja 3 ma Seniorikahvila klo 13 pe Perhekerho klo 9.30 LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI Maistraatinpolku 1 ke klo 13 Keskiviikkokerho, eläkeläisten ke klo 18 Raamattupiiri KAUPPAKESKUS SKANSSI Monitori 2. krs: ti klo 12 – 16 pappi päivystää, virastopalveluja saatavana Skappeli 2. krs: to klo 9.30 Perhekerho ja klo 13 Vauvatreffit Viikkotoiminnasta ym. lisää: www.henrikinseurakunta.fi > tapahtumat
VARISSUO. Varissuo-Seuran neljättä kertaa järjestämän jouluvalokilpailun parhaimmisto palkittiin tiistaina 22. tammikuuta. Tällä kertaa ajalla 1.1.2018– 13.1.2019 käynnissä ollutta kilpailua oli uudistettu käsittämään kolme eri sarjaa. – Järjestimme omat sarjat taloyhtiöille, yksittäisille riKaikissa ryhmissä puhutaan suomea.
vitalopihoille ja parvekkeille, jotta nekin asukkaat saattoivat osallistua, joiden taloyhtiöt eivät olleet kiinnostuneita kilpailusta, Varissuo-Seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén kertoo. Taloyhtiöiden sarjassa kilpailun voitti As Oy Kousantorni, joka on nyt selviytynyt voittajaksi jokaisena neljänä
Näyttävimmän rivitalopihan valoilla koristelivat Terhi Lamminen yhdessä miehensä Mika Vaajakiven ja lastensa kanssa. Lamminen kertoo, että Varissuon keskustassa sijaitsevaa pihaa on käyty ihastelemassa ja kuvaamassa useampaan otteeseen. – Erityisen ylpeä olen tontin rajalla olevasta isokokoisesta katajasta, joka on valoineen valaissut pihaamme joulukuusen lailla, Lamminen iloitsee. Valaistussuunnitelma valmistui koko perheen voimin. – Isä ne asensi paikoilleen ja me autoimme, esikoulua käyvä 6-vuotias Ella Vaajakivi kertoo innostuneena. Jouluintoilijoiksi paljastuva Lamminen–Vaajakiven perhe koristelee ilomielin kotinsa va-
loilla sisältä ja ulkoa. – Ne ovat joulun jälkeenkin vielä hyviä talvi- tai kaamosvaloja, joista saa iloa ja valoa arkeen, Lamminen toteaa. Lammisen mukaan he ovat koristelleet pihansa kaamosvaloilla aina, vaikka kilpailuun he osallistuivatkin nyt ensimmäistä kertaa. – Oikeastaan kuulin kilpailusta vasta viime vuonna, vaikka olemmekin asuneet Varissuolla tässä samassa paikassa jo 14 vuotta, sanoo Lamminen. – Voitto toi mukanaan paineita, että mitä me keksisimme sitten seuraavaan kilpailuun, lisää Lamminen hymyillen. Ella haluaa Terhi-äitinsä kanssa rohkaista kaikkia varissuolaisia osallistumaan jouluvalokilpailuun. – Vieläkin mukavampaa olisi, jos esimerkiksi vaikka koko tämä rivitaloyhtiö lähtisi kisaan mukaan, he innostavat. Katariina Mäkinen-Önsoy
HARRASTUKSIA VARISSUOLLA Kevätkausi 21.1.‒29.5.2019
Yhdessä-yhdistys on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa vapaa-ajantoimintaa ja tapahtumia.
Maanantai
Tiistai
13.30‒15.00 Iloa päivään
12.00‒14.00 Tietokoneen ja älypuhelimen käyttö
Yhdessä tekemistä, keskustelua ja retkiä
15.00‒16.30 Puhutaan englantia 16.00‒17.30 Äiti & lapsi -kerho 15.00‒17.00 Tuunauspaja
Vanhasta uutta itse tehden
18.00‒19.00 Jooga-pilates naisille
Yksilöllistä neuvontaa
13.00‒16.00 Info-iltapäivä
Keskiviikko 15.00‒17.00 Ompeluhuone itsenäiseen käyttöön 15.00‒17.00 Juniorikerho
CV- ja työnhakuneuvontaa
Ohjattua toimintaa 7‒15-vuotiaille nuorille
14.00‒15.30 Suomen kielen keskustelukerho
15.30‒17.00 Kulttuurikahvila
Suomen kielen perusteet jo osaaville
16.00‒18.00 Englannin kielen alkeet 16.00‒18.00 Miesten pelikerho
Vaihtuvat maateemat
17.00‒19.30 Kokkikerho
Ruokia eri maista, mukaan mahtuu 20 osallistujaa
Torstai 9.00‒9.45 Aamujumppa Osallistujille tarjolla aamupuuro.
13.00‒16.00 Läksyapu aikuisopiskelijoille 16.00‒17.30 Englannin jatkoryhmä 17.30‒19.00 Suomen kielen ryhmät Alkeis-ja jatkoryhmät, lastenhoito järjestetty
19.00‒20.30 Teatteri-impro
Kokeellisia kohtauksia ja kohtaamisia
TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA JA SEURAA INSTAGRAMISSA @YHDESSAYHDISTYS. www.yhdessa.org
Info: ryhmiin osallistuminen ilmaista ei ilmoittautumista ryhmiin voi tulla mukaan milloin vain. Missä? Yhdessä-yhdistyksessä (Nisse Kavon katu 3, Varissuon kirjaston alakerta)
Lisätiedot: info@yhdessa.org Adriana Gerxhalija 044 744 5521 Aida Bacic 044 744 5525
5
24. tammikuuta 2019
Ihminen on fyysisesti ja henkisesti kokonaisvaltainen paketti
Piia Koriseva – paikallinen hyvinvoinnin lähettiläs ”On upeaa kuulla onnistumisen iloa, kuinka jokin aiemmin vaikealta tuntunut asia onkin mahdollista. Silloin ei puntarin lukema ole se tärkein mittari, vaan se miltä asiakkaasta tuntuu.” Piia Koriseva
Alkoholinkäyttö on paimiolaisen personal trainerin Piia Korisevan mukaan yhteiskunnassamme yhä tabu, josta ei uskalleta puhua edes kaikkein läheisimpienkään ihmisten kanssa. ”Kaikki tietävät kyllä, että niin ravinto- kuin liikkumistottumuksetkin vaikuttavat hyvinvointiimme. Silti monet tarvitsevat jonkun, joka muistuttaa siitä heille.” Koriseva huomauttaa. Kuvat: Ragip Önsoy.
Paimiolainen personal trainerina ryhmiä valmentava ja luentoja pitävä Piia Koriseva on ottanut elämässään uuden, terveellisemmän suunnan, johon hän ohjaa mielellään muitakin. PAIMIO. Paimiossa kohta 20 vuoden ajan viihtyneen personal trainerin Piia Korisevan tuore teos 365 muutoksen päivää on päiväkirjamaisesti kirjoitettu katsaus hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on Korisevan mukaan prosessi, josta tulee
pitää kiinni joka päivä. – Hyvinvointi ei ole kiinni dieeteistä, uudelle vuodelle asetetusta pikalaihdutustavoitteista, vaan se on hyvin kokonaisvaltainen asia, Koriseva toteaa. Toimittajana ja juontajana pitkän uran tehnyt Koriseva
tietää mistä puhuu. Uranvaihto kymmenen vuotta sitten sai alkunsa vakavasta sairastumisesta. – 35-vuotiaana saamani aivoinfarktin myötä halvaannuin niin että kehoni oikea puoli oli poissa pelistä. Lääkärin diagnoosina oli, että istun loppuelämäni pyörätuolissa. Personal trainerina tänä päivänä päätyönsä tekevä Koriseva on kuitenkin nyt elämänsä kunnossa. Alkuun todella pahalta vaikuttanut tilanne sai
hänen elämälleen aivan uuden suunnan. – Ensijärkytyksen ja masennuksen jälkeen päätin, että jaloilleen on päästävä. Jouduin opettelemaan uudelleen niin kävelemisen kuin kirjoittamisenkin, mutta tässä sitä ollaan, hymyilee Koriseva. – Omassa kuntoutusprosessissani opin paljon ihmiskehon anatomiasta ja mietin, että miksi en jakaisi tätä tietoutta muita auttamalla. Valmistuin vuonna 2013 hyvinvointi- ja kuntosalivalmentajaksi ja sitä seuraavana vuonna personal traineriksi, lisää Koriseva. Nyt Koriseva opiskelee Jyväskylän yliopistossa psykologiaa. – Seuraavaksi minua kiinnostaa ymmärtää, mitä ihmi-
sen päänsisällä tapahtuu. Kaikki, myös elämäntapamuutos kun lähtee liikkeelle aina korvien välistä.
va lisää.
Kohtuus kaikessa
Elämäntapamuutoksen onnistumiseksi tulee Korisevan mukaan löytää motivoivia tekijöitä. Motiiveista paras on se, että pystyy tekemään asioita joita haluaa. – Saan asiakkaideni onnistumisista huikeita kiksejä. On upeaa kuulla onnistumisen iloa, kuinka jokin aiemmin vaikealta tuntunut asia onkin mahdollista. Silloin ei puntarin lukema ole se tärkein mittari, vaan se miltä asiakkaasta tuntuu, hän muistuttaa. Yli-ihmistä, joka jaksaa ja pystyy aina kaiken, ei ole olemassakaan. Siksi Korisevan mukaan tulisi osata myös höllätä, kehoa kuunnellen, arvostaen ja rakastaen. – Suoritusyhteiskunnassa sitä ajattelee olevansa yli-ihminen joka jaksaa painaa, vaikka keho viestisi ihan muuta. Myös yhteiskunta puskee meitä yli omien rajojemme. Tärkeää olisi, että ihmiset osaisivat pysähtyä kuuntelemaan kehoaan. Korisevalla on ollut aina monta rautaa tulessa samaan aikaan. – Aivoinfarktin aikaan töitä riitti niin radiotoimittajana kuin teatterilavallakin. Lisäksi oli kolme pientä lasta hoidettavana. Niin rajulta kuin se kuulostaakin, se vain meni niin, että aivohalvausyksikössä sitten tuli kerralla vapautus kaikesta pakosta. Kyllä siitä selvittyään ymmärsi laittaa hyvinvointinsa etusijalle, hän jatkaa.
Sekä yksilö- että ryhmävalmennuksia tekevä Koriseva on huomannut, että monelle asiakkaalle tulee yllätyksenä kuinka paljon alkoholia he kuluttavatkaan. – Huomaamaton alkoholin käyttö on huolestuttavaa. Jos käyttää päivänsä unelmoiden lasillisesta illalla, ollaan väärillä raiteilla, hän sanoo. – Alkoholi sotkee aineenvaihduntaa – kun keho polttaa alkoholia, se ei polta rasvaa. Alkoholia naukkaillessa usein napostellaan samalla, mikä vain vaikeuttaa painonhallintaa entisestään, hän jatkaa. Koriseva on testannut omaa alkoholinkäyttöään vaihtamalla viinin makuveteen. – Kaadoin makuveden tuttuun kauniiseen lasiin ja siemailin sitä kuin viiniä ikään. Huomasin, että kyse oli enemmänkin tottumuksesta, koska se toi samanlaisen nautinnon tunteen. Melkein jokaisella on jokin addiktio, mutta ääripäihin ei kannata mennä. – Alkoholi ei ole tietenkään ainoa koukuttava aine, jonkun on pakko saada sokerista herkkua ja toisen sitten taas tupakkaa. Joskus addiktiot menevät aivan ääripäästä toiseen, kun epäterveellisestä tavasta on päästy, helposti rääkätään itsensä aivan loppuun juoksulenkillä. Kaikki ääripäät tuntuvat vaarallisilta. Tärkeintä on, että hallitsee tilanteen ja käyttää kaikessa kohtuutta, Korise-
Armollisesti, itseä kuunnellen
Katariina Mäkinen-Önsoy
Piia Korisevan TOP 5 vinkkiä tasapainoiseen elämään
Bordercollie Ringy matkaa usein Piia Korisevan mukana eri puolille maata suuntautuville työmatkoille.
1. Ruokarytmi; kuinka paljon, miten usein ja mitä suuhun nälän sattuessa laitetaan. Vai onko tapana napostella ilman varsinaista näläntunnetta? 2. Liikkumistottumukset: tuleeko liikuttua säännöllisesti, edes lyhyissä pätkissä? 3. Kahvitauolla tai esimerkiksi kokouksessa voi hyvin vaihtaa pullatarjottimen kulholliseen hedelmälohkoja. 4. Toimistotyössä istumisen kuormittavuus on merkittävä tekijä erilaisille niska- ja hartiaseudun sekä selkävaivoille. Jumppapalloilla istuen kokous tai mikä tahansa viikkopalaveri saa ajatukset aivan uudella tavalla liikkeelle samalla kun kroppa liikkuu. 5. Suorittavassa, kiireisessä elämäntyylissä perusasiat joutuvat liian usein unohduksiin. Hyviä yöunia ei kuitenkaan voi korvata energiajuomilla tai millään keinotekoisella lisäpuhdilla.
24. tammikuuta 2019
6
Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2019:
n Mielipiteet
Järki käteen myös ilmastotavoitteissa
S
dp:n tuoreen ilmasto-ohjelman mukaan seuraavalla hallituskaudella tulee laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteestä. Ilmastonmuutos ja päästöjen vähentäminen on tärkeitä asioita, mutta demareiden ehdottama ratkaisu, jossa luovuttaisiin nopealla aikataululla polttomoottoriautojen käytöstä ei ole millään tavalla realistinen. Totaalinen polttomoottoriautojen kielto ei kosketa ainoastaan harvaan asutun maaseudun pienituloisia ihmisiä, vaan myös kaikkia niitä, jotka eivät asu sujuvan joukkoliikenteen varrella.
Tällä hetkellä Suomen autokanta on Euroopan vanhimmasta päästä. Syyt tähän ovat varmasti moninaiset, mutta yksi oleellisimmista lienee kuitenkin uuden auton suuret hankintakustannukset kuin myös yleisesti yksityisautoilun raskas verotus. Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600€. Kuinka realistisena voimme pitää tavoitteita siitä, että suomalaiset kykenisivät nopealla aikataululla investoimaan toistaiseksi kalliisiin sähköautoihin? Lisäksi sähköautojen käyttövarmuus Suomen kovilla pakkasilla on myös kyseenalainen. Toisin sanoen Sdp:n ilmastotavoit-
teisiin ei tulla pääsemään ilman, että Suomen valtio laittaa kansalaisensa väkipakolla muuttamaan suuriin kasvukeskuksiin, joissa joukkoliikenne voitaisiin teoriassa mutkattomasti järjestää. Sen sijaan, että lähtisimme kurittamaan pienituloisia ihmisiä, tulisi valtion kehittää keinoja, joilla kannustaa ihmisiä investoimaan biokaasu- tai sähköautoihin. Lisäksi kehittämällä julkista liikennettä myös isompien taajamien ulkopuolelle, voimme osaltaan tehdä ratkaisuja ympäristömme hyväksi. Henna Takatalo (kesk.) Lieto
Varhaisjakelu maksaa maltaita
H
aluaisin kommentoida Vilhelm Junnilan kirjoittamaa mielipidettä (Turun Seutusanomat 10.1.2019), jossa todettiin, että yli 75-vuotiailla ikäihmisillä on mahdollisuus saada maksuton päiväpostijakelu kotiovelle
tai sisäänkäynnin vieressä olevaan postilaatikkoon. Postilaatikkoni siirrettiin omasta aloitteestani muutama vuosi sitten kotiportille. Tällä hetkellä maksan varhaisjakelusta yli sata euroa vuodessa. Maksua ei perittäisi, jos suostuisin siihen, että lehdet tulisivat vasta päi-
väpostin mukana. Päiväpostia ei kuitenkaan jaeta viikonloppuisin, myös tiistain jakelu on lopetettu. Tämä tarkoittaisi sitä että, saisin lehdet päiväpostin mukana vain neljänä päivänä viikossa. Eeva Järvilahti
Milläs nuoret töihin?
T
alous on kasvanut, syvimmästä alhosta on noustu ylös. Työllisyysaste on saavuttanut tavoitellun 72 prosentin rajan. Työttömyys oli marraskuussa 6,2 prosenttia. Laskua vuodessa lähes yksi prosenttiyksikkö. Näyttäisi menevän hyvin. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Nuorten työttömyys on laskenut, mutta on edelleen yleiseen työttömyyteen verrattuna kaksinkertainen eli 12,5 prosenttia. Tärkeää on saada nuoret heti koulutuksen jälkeen töihin ja rakentamaan omaa elämää ja
tulevaisuutta. Työttömänä on vaarana passivoitua ja syrjäytyä. Jotkut ovat kantaneet huolta turvapaikanhakijoiden työllistymisestä. Minusta on pöyristyttävää, että työpaikkoja ollaan valmiita luomaan niille, jotka tulevat tänne vain väliaikaisesti. Turvapaikkaahan tarvitaan sen aikaa, kun olot omalla asuinalueella ovat taas normalisoituneet. Nuorten työttömyys on mielestäni huolestuttava. Nyt tarvitaan rohkeita tekoja. Itsenäisyyden ensimmäisten 50 vuoden aikana maahan perustettiin usei-
ta valtionyhtiöitä (mm. Outokumpu, Valmet, Neste ja Rautaruukki), joilla oli tärkeä asema hyvinvoinnin luomisessa tänne Euroopan pohjoiseen kolkkaan. Nyt olisi tarvetta yhtiölle, joka voisi työllistää ja tarjota nuorille sen ensimmäisen työpaikan. Yhtiön tulisi olla monialayhtiö. On paljon järkevämpää jakaa rahaa palkkoina tuottavasta työstä, kuin maksaa passivoivaa työttömyyskorvausta. Nuorille työtä. Risto Forsberg (sin.) Turku
Mielensäpahoitus
T
urun Seutusanomien 10.1.2019 pääkirjoitus ”En minä sitä tarkoittanut” puhuu tärkeää asiaa siitä, mitä tarkoitetaan kiisteltävyydellä ja mitä poliitikot lupaavat ja mitä tarkoittavat. Seurakuntakolumnissa "Puhutaan toisillemme" -otsikolla pyydetään kiinnittämään huomion siihen miten puhutaan toisillemme,
sananvapaudenkin nimissä. Kolmas saman sivun otsikko eli kuntapäättäjän kulma pahoitti mieleni, ja siksi en sitä halua edes toistaa; kunnanvaltuuston puheenjohtajan teksti. Olen hämmästynyt ja ihmeissäni ja mielipiteenäni ilmaisen, että otsikko oli minusta hyvin ala-arvoista tekstiä painettuna. Tässä ei tietenkään tarvitse pohtia kiertoilmaisun mahdolli-
suutta; asia sanotaan selvällä suomen kielellä, kuten ajateltu on. Mutta voisimmeko puhua toisillemme kuitenkin huumorimielessäkin niin kuin opetamme lapsillemme. Muuten huumori on kaikkialla paikallaan, kunhan siinä muistetaan hyvät käytöstavat. isoäiti, joka yksityisesti tykkää vitsailla välillä railakkaastikin.
Kaarinassa paras yritysilmapiiri TALOUS. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulosten perusteella maakunnan yrittäjät ovat edelleen optimistisia talousodotuksissaan, vaikka kasvuodotukset ovatkin hieman laskeneet viime vuodesta. Yrittäjät arvioivat, että liikevaihto, kannattavuus, henkilöstön määrä ja investoinnit jäävät heidän yrityksissään viimevuotista alhaisemmalle tasolle. Siitä huolimatta varsinaissuomalaiset yrittäjät ovat edelleen kasvuodotuksissaan tämän vuosikymmenen toiveikkaimpien vuosien tasolla ja kasvun varsinaissuomalaisissa yrityksissä ennakoidaan jatkuvan. Liikevaihtonsa kasvuun uskoo edelleen 46 prosenttia varsinaissuomalaisista yrittäjistä ja liikevaihdon kasvuodotusten saldoluku on 34, muutos viime vuodesta -4 yksikköä. Kannattavuutensa kasvuun uskoo 34 prosenttia vastaajayrityksistä ja kannattavuusodotusten saldoluku on tänä vuonna 21, muutos viime vuodesta -7 yksikköä. Henkilöstön määrän lisäystä ennakoi 18 prosenttia vastaajista ja henkilöstöodotusten saldoluku on 13, muutos viime vuodesta -1 yksikkö. Investointiaikeissa on 21 prosenttia Maakuntaennusteeseen vastanneista yrittäjistä ja investointiaikeiden saldoluku on tänä vuonna 6, muutos viime vuodesta -6 yksikköä. – Maakuntaennusteen marraskuun alussa toteutetun kyselyn tuloksissa näkyy yrittäjien varautuneisuus alkaneen vuoden talousodotuksiin. Siitä huolimatta kasvuodotukset ovat selvästi optimistisia
kaikilla mittareilla mitattuina, kommentoi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario Maakuntaennusteen tuloksia. Myös investointeja Varsinais-Suomeen voidaan odottaa tänäkin vuonna. Maakuntaennusteen tulosten perustella kolmannes yrittäjistä investoi lainarahalla ja loput pääosin yrityksen omalla tulorahoituksella. Ulkoista rahoitusta haetaan pääosin pankista. Maakuntaennusteessa yrittäjien liikevaihto-, kannattavuus- ja investointiodotukset ovat edelleen tämän vuosikymmenen neljänneksi korkeimmat ja henkilöstöodotuksissa vuosikymmenen toiseksi korkeimmat. Seutukuntakohtaisessa vertailussa liikevaihto-odotuksissaan, kannattavuusodotuksissaan ja investointiaikeissaan toiveikkaimpia ovat yrittäjät Turunmaalla. Henkilöstön määrän kasvuodotuksissa optimistisimpia ovat Loimaan seudun ja Turun seudun yrittäjät. Toimialavertailussa tietotekniikka-ala nousee ylitse muiden, vaikka tietotekniikka-alan yrittäjät ovat viimevuotista epäröivämpiä kannattavuutensa suhteen tänä vuonna. Yrityskokovertailussa optimistisuus näyttää tänä vuonna talousodotuksissa olevan sitä suurempaa, mitä suuremman kokoluokan yrityksestä on kyse. Maakuntaennusteen kyselyn perusteella noin joka viides vastaajayritys arvio henkilöstömääränsä kasvavan ja vastausten perusteella voidaan arvioida, että Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiin syn-
tyy useita tuhansia uusia työpaikkoja. – Erityisen ilahduttavia ovat myönteiset arviot henkilöstömäärän kehityksen suhteen. Yrittäjät ovat periteisesti arvioineet Maakuntaennusteessa varsin tarkasti omaan yritykseensä syntyvien uusien työpaikkojen määrän ja nyt tehdyn kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että yrittäjäjärjestön jäsenillä on myös tänä vuonna merkittävä rooli työllistäjinä Varsinais-Suomessa, arvioi Varsinais-Suomen Yrittäjin toimitusjohtaja Hanna Munter. Vuoden 2019 Maakuntaennusteen mukaan osaavan työvoiman saatavuus on ongelma joka kolmannelle varsinaissuomalaiselle yritykselle. Syyksi yritykset nostavat erityisesti ammattitaitoisten osaajien liian vähäisen määrän. Maakuntaennusteen vastausten perusteella yrittäjien arvio oman kunnan yrittäjyysilmapiiristä on lähes yhtä korkealla tasolla kuin viime vuonna ja kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on arvioitu jopa paremmaksi kuin viime vuonna. Seutukunnista parhaaksi yrittäjyysilmapiiri on arvioitu Turun seudulla. Parhaana kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä pidetään Salon seudulla. Parhaaksi kunnaksi yrittäjyysilmapiiriltään on tänä vuonna arvioitu Kaarina. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on puolestaan arvioitu parhaaksi Naantalissa.
TSS
E18 Kausela–Kirismäki -hanke käyntiin LIIKENNE. Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan alueelle sijoittuva E18 Turun kehätien parantamishanke osuudella Kausela–Kirismäki etenee alkuvuodesta rakentamisvaiheeseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Pukkilan ja Kirismäen välinen tieosuus rakennetaan nelikaistaiseksi ja tasoliittymät poistetaan. Hanke parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä tuo uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun. Ykkösvaiheen työt käynnistyvät valmistelevilla maastotöillä vuoden 2019 alussa. Varsinaiset tienrakennustyöt alkavat maaliskuussa 2019 ja ne valmistuvat vuonna 2021. Hankkeen toteuttaa Väylä (ent. Liikennevirasto). Ykkösvaiheen kustannusarvio on
noin 44 miljoonaa euroa, joka sisältää valtion määrärahojen lisäksi Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kustannusosuudet. E18 Kausela-Kirismäki rakentamisvaiheen toteuttajana toimii Väylävirasto, urakoitsijana Destia ja rakennuttajakonsulttina Sweco PM Oy. Hanke toteutetaan pääosin yhtenä STk-urakkana, joka sisältää perinteisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös kehitysvaiheen. Hankkeen 2. vaiheessa keskitytään Kausela–Pukkila -tieosuudelle. Sen rahoitus ja toteutusaikataulu vahvistuvat myöhemmin. Kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Väylä on perustanut hankesivuston alueella asuville, alueella liikkuville ja aluetta käyttäville sekä sidosryhmien henkilöille tiedottamisen ka-
navaksi rakentamisvaiheeseen. Ajankohtaiset uutiset ja tilannetieto hankkeella tapahtuvista asioista, tapahtumista ja muutoksista muun muassa liikennejärjestelyihin liittyen päivitetään hankkeen Facebooksivustolle. Hankkeen yleissuunnitelma on saanut lainvoimaisen päätöksen helmikuussa 2016. Yleissuunnitelman suunnittelualue rajautui lännessä Kauselan eritasoliittymään ja idässä Kirismäen eritasoliittymään. Lieto ja Kaarina ovat lausunnoissaan puoltaneet ratkaisua ja kuntien vähäisien kaavamuutosten valmistuttua yleissuunnitelma voitiin edellä mainituilta osin hyväksyä, jolloin saatiin edellytykset toteutussuunnittelulle. TSS
24. tammikuuta 2019
Asuminen ja rakentaminen
7
Älykäs kodinkone tilaa itse huoltonsa
Keittiön koneissa on älliä kuin pienessä kylässä
Soita meille, se on turvallista!
0400 527971
∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA
Keittiön kodinkoneiden käyttö onnistuu etänä kännykällä. Jääkaapissa olevat kamerat kuvaavat kaapin sisällön, uuni toimii reseptin antamien ohjeiden mukaan ja astianpesukone antaa tietoja pesuohjelman etenemisestä kännykkään. KODINKONEET. Älykäs digimaailma on tullut jäädäkseen, myös keittiön kodinkoneisiin. Älykkäät jääkaapit, uunit, liedet ja astianpesukoneet tekevät elämästä yhä helpompaa – ainakin digiosaajille. Vielä muutama vuosi sitten olisi kuulostanut hullulta, että jääkaappi voi ehdottaa kännykkään ostoslistaa, uuni toimii annetun reseptin mukaan automaattisesti tai että astianpesukone kertoo, kun kaupasta pitäisi hakea lisää pesuaineita. Tämä kaikki on kuitenkin nykypäivää, kun älykkäät kodinkoneet tekevät yhä vahvemmin tuloaan tavallisten ihmisten koteihin. Älykkäistä kodinkoneista jääkaappi, jonka sisällön voi tarkistaa kännykällä, on kaiketi tutuin. – Jääkaapin sisällä olevat pienet kamerat ottavat kuvan aina kun ovi laitetaan kiinni. Käyttäjä voi milloin tahansa tarkistaa kännykällään jääkaapin sisällön, kertoo keittiön kodinkoneiden asiantuntija Mi-
24h
KAIHTIMET MARKIISIT SOITA 044 0161170
Älykkäät astianpesukoneet kertovat, kun on aika ostaa lisää tiskiainetta. Ne voivat myös ilmoittaa huoltotarpeesta suoraan huoltoliikkeelle.
kael Metsälä Gigantista. Jääkaapin älykkyys ei kuitenkaan jää tähän. Kännykkäsovellus voi lisäksi kerätä tietoa jääkaapissa olevista tuotteista ja ehdottaa ostoslistaa, kun tietyt jatkuvasti käytössä olevat tuotteet alkavat olla vähissä. – Järjestelmä voi myös seurata tuotteiden päivämääriä ja ilmoittaa, jos tuotteet ovat menossa vanhoiksi. Huoltoliikkeelle huoltotarpeesta
tieto
Älykkäät kodinkoneet osaavat luonnollisesti myös seurata omaa toimintaansa, ja voivat reagoida huoltotarpeeseen. Mahdollisen toimintahäiriön osuessa koneen voi ohjelmoida ilmoittamaan huoltotarpeesta joko omaan kännykkään tai jopa suoraan huoltoliikkeelle. On siis mahdollista, että huoltaja soittaa ja kertoo, että kone on huollon tarpeessa – ennenkuin käyttäjä itse on huo-
mannut koneessa toimintahäiriön. Tämä voi olla hyödyllistä erilaisissa vikatilanteissa, kun käyttäjä ei esimerkiksi lomamatkan takia pääse tyhjentämään toimintahäiriössä olevaa jääkaappia tai pakastinta. – Koneille voi tietenkin opettaa monia asioita. Astianpesukoneelle voi käyttöönotossa kertoa, montako pesutablettia on käytössä, ja se sitten vastaavasti ilmoittaa, kun on tullut aika ostaa niitä lisää. Uunille voi puolestaan lähettää kännykästä ruoanvalmistusreseptin, jolloin se osaa säätää lämpotilan reseptin mukaan. – Olen paistanut joulukinkun ja korvapuusteja tällä reseptiautomatiikalla, ja voin sanoa, että se todella toimii, vakuuttaa Metsälä. Miehet innostuvat tekniikasta Erilaisia älykkäitä kodinkoneita
on siis paljon tarjolla, mutta kuinka moni lopulta lähtee kodinkoneostoksille älykoneet mielessään? – Ei kovinkaan moni, ainakaan vielä. Hyvin harvassa ovat ne tapaukset, joissa asiakas nimenomaan kysyy älykästä konetta. Kun asiakkaan kanssa katsastetaan erilaisia vaihtoehtoja, miehet kuitenkin kiinnostuvat älykkäistä koneista, kertoo Mikael Metsälä. Metsälä muistuttaa, että kodinkonetekniikkaa ei kannata pelätä – älykkäiden ratkaisujen käyttö on aina asiakkaan omasta halusta kiinni. – Moni myös on esittänyt huolensa tietoturvallisuudesta. En näe siinä riskejä, sillä älykkäissä kodinkoneissa on tehokkaat suojaukset, joita koneet osaavat itse päivittää jatkuvasti.
Marko Vuosjoki
Älykkäät jääkaapit ottavat kuvan sisällöstä aina kun ovi laitetaan kiinni. Joissakin älykaapeissa on myös integroitu tabletti, jonka kautta voi käyttää sovelluksia, kuten tässä Mikael Metsälän esittelemässä huippumallissa.
suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelut
Eerikinkatu 38, Turku Puh. 02-253 5888, 0440 161 170 www.johannakaihdin.fi • myynti@johannakaihdin.fi Avoinna: Ma 9-18, ti-pe 9-17
Suurin osa kodinkone- ja elektroniikkaostoksista asioidaan myymälässä TUTKIMUS. Laaja Kodinkonekaupoilla-tutkimus paljastaa, että valtaosa suomalaisista haluaa asioida kodinkone- ja elektroniikkaostoksilla myymälöissä verkkokauppojen rinnalla tai sijaan. Yleisimmät syyt myymäläinnon taustalla ovat henkilökohtainen palvelu, myyjän kanssa tuotteisiin tutustuminen ja niiden vertailu. Ostosten kylkeen hankitaan myös yhä enemmän lisäpalveluita helpottamaan niiden käyttöönottoa. Kodinkonekaupoilla -tutkimus luotasi suomalaisten ostamiskäyttäytymistä sekä myymälän ja verkkokaupan asemaa kodinkoneiden ja elektroniikan ostopaikkana. Tuhannesta vastaajasta suurin osa haluaa jossain ostamisen vaiheessa asioida myymälässä. Viisitoista prosenttia vastaajista kertoo tekevänsä ostoksia vain verkkokaupassa. Myymälän vetovoimatekijöiksi yli puolet vastaajista nimesi mahdollisuuden tutustua tuotevalikoimaan ja saada henkilökohtaista palvelua asiantuntevalta myyjälä. – Erikoistavarakaupan tuotteiden ostolta vaaditaan yleisestikin palvelua, siinä missä päivittäistavarapuolen
ostamista on viety yhä enemmän itsepalvelun suuntaan, aina ostosten maksamista myöten. Teknisesti uudistuvien tuotteiden, kuten kodinkoneiden ja elektroniikan kohdalla palvelulla on vahva merkitys ostopäätöksen teossa, toteaa kodintekniikkaketju Euronicsin toimitusjohtaja Tapio Sieviläinen. Lisäpalveluja ostosten kylkeen Yhä useammalle tuotteelle halutaan oston yhteydessä hankkia jokin lisäpalvelu, kuten kännykälle takuu rikkoutumista varten, tietokoneeseen ohjelma-asennus tai pesukoneelle kotiinkuljetus asennuksineen ja vaikka vanhan poisvienti kierrätykseen. ‒ Myymälässä palvelu ei rajoitu vain tuotteiden ominaisuuksien esittelyyn tai niiden käytön neuvomiseen. Lisäpalveluilla helpotetaan asiakkaiden hankkimien tuotteiden käyttöönottoa ja käytettävyyttä. Erilaiset lisäpalvelut muodostavat meille myös yhä kasvavan osan liikevaihdosta, Tapio Sieviläinen jatkaa. TSS
Asuminen ja rakentaminen
8
AIDOIN ALENNUKSIN
Sisusta suunnitellusti valoilla
TURUN MYYMÄLÄN LOPPUUNMYYNTI! POISTOTARJOUKSIA
LAULUMAAN MALLITUOT TEET
ALKAEN
24. tammikuuta 2019
Valaistuksella iso merkitys keittiön tunnelmassa
KAIKKI MUUT MALLIT
VÄHINTÄÄN
-60%
-40%
kaikki heti mukaan tai kotiin tuotuna
KESÄDIVAANI JIPPO TUOLI
-80%
JENKKISÄNGYT
-40% TV-TASOJA
MÄNNYSTÄ TUOTTEITA
-80%
PALKINTOVITRIINI
-50%
-60%
-40-60%
VITRIINEJÄ
-40% -70%
VUODELAVERI
-60%
Kesäkalustelöytöjä -80%
Palveleva perheyritys jo lähes 60v. Palvelemme ma-pe 10-18, la 10-15 Sunnuntaisin klo 12-15 P. 044 705 7700 I sisustetalo@juurikivi.fi Kalustekatu 1b, Turku (Raisio)
Myös verkkokauppa
www.juurikivi.fi
Erilaisilla valaisinratkaisuilla keittiöön saadaan uutta ilmettä. Kuva: Topi Kanerva
VALAISTUS. Keittiö on kodin sydän, ja moni rakentaja sekä remontoija käyttääkin aikaa keittiön suunnitteluun. Usein kuitenkin valaistus jää suunnittelussa – ja toteutuksessakin – turhan vähälle huomiolle. – Valitettavan usein keittiössä on vain yksi kattovalaisin ja heikot loisteputket työtasojen yläpuolella, kertoo Keittiömaailman Marika Hulmi. Valaistuksella olisi kuitenkin varsin helposti ja edullisesti mahdollista luoda keittiöön aivan uudenlaista tunnelmaa. – Erilaiset led-spotit, lednauhat ja himmennettävät valot tekevät ihmeitä. Suunnittelija myös suosittelee käytettäväksi epäsuoraa valoa. – Nykytekniikka mahdollistaa sen, että valonlähde ei välttämättä ole näkyvissä, mutta
”Vaikka monet ihmiset satsaavat keittiöön, valaistus tahtoo joskus unohtua budjetista. Se on sääli, sillä valoilla on mahdollista luoda upeaa tunnelmaa keittiöön. Eikä se ole teknisesti hankalaa, sillä sähkömiehet löytävät yleensä helposti ratkaisut hieman epätavallisiinkin valoratkaisuihin.” Marika Hulmi, Keittiömaailma
valaistava kohde saadaan valaistettua juuri niin kirkkaasti kuin halutaan. Keittiöiden suosituimmat perusvärit ovat nykyään valkoinen ja musta, eikä musta ole ollenkaan synkkä, kun valoihin satsataan. Monesti kuitenkin valaistus unohdetaan keittiöbudjetista. – Vaikka monet ihmiset satsaavat keittiöön, valaistus tah-
too joskus unohtua budjetista. Se on sääli, sillä valoilla on mahdollista luoda upeaa tunnelmaa keittiöön. Eikä se ole teknisesti hankalaa, sillä sähkömiehet löytävät yleensä helposti ratkaisut hieman epätavallisiinkin valoratkaisuihin, kertoo Marika Hulmi. Marko Vuosjoki
24. tammikuuta 2019
Asuminen ja rakentaminen
9
Yksilöllisiä keittiöitä mittatilauksena
Uutta taloa rakentavat suunnittelevat keittiönsä huolellisesti ja ajoissa
Uunisepät hoitaa myös vanhan takan purkujätteet, veloituksetta!
Uudisrakentajat haluavat modernin keittiön ja suunnittelevat keittiönsä tarkasti. Vanhaa remontoivien kanssa suunnittelu aloitetaan yleensä teknisten ratkaisujen tarkistamisesta. KEITTIÖ. Yksi viihtyisän asumisen peruspointteja on toimiva, valoisa ja viihtyisä keittiö. Rakentajat ja remontoijat ovatkin tarkkoja keittiötä suunnitellessaan. – Uudisrakentajat ovat keittiön suunnittelussa yleensä todella huolellisia. Keittiön rakennetta, kalusteita, sävyjä ja valaistusta pohditaan tarkasti, usein ennen kuin tontilla on edes aloitettu pohjatyöt, kertoo Marika Hulmi Keittiömaailmasta. Hulmi neuvookin samalla remontoijia olemaan ajoissa liikkeellä. – Remontoijat haluavat usein keittiön uuteen uskoon esimerkiksi johonkin isoon perhejuhlaan – ylioppilasjuhliin tai rippijuhliin esimerkiksi. Valitettavasti jotkut aloittavat keittiön uusiksi suunnittelun kuukausi-pari ennen juhlia, eikä se tahdo riittää. Jos haluaa keittiörempan valmiiksi ylioppilasjuhliin mennessä, kannattaa olla liikkeellä jo helmikuussa, vinkkaa Hulmi. Remontin suunnittelu aloitetaan tekniikasta Keittiösuunnittelussa on luonnollisesti suuret erot riippuen siitä, onko kyseessä uudisrakennus vai vanhan remontointi. Uudisrakentamisessa periaatteessa vain mielikuvitus on rajana, kun ollaan liikkeellä ajoissa. Remontoinnissa rajoittavana tekijänä on erityisesti jo valmiina oleva kodin tekniikka. – Remonttisuunnittelu aloi-
tetaan kartoittamalla olemassa oleva tekniikka. Vesipisteiden ja kodinkoneiden sijoittelun mukaan voidaan määritellä, mitä kaikkea on mahdollista tehdä. Sanonkin usein, että remontin suunnittelu aloitetaan tylsien teknisten asioiden tsekkauksella, naurahtaa Hulmi. Vanhankin talon keittiön voi silti uudistaa, vaikka tekniikan sijoitteluun ei voisi vaikuttaa. – Kalusteilla, valaistuksella ja uusilla laitteilla keittiön ilme muuttuu totaalisesti. Lisäksi keittiöön voi sijoittaa vaikka viinikaapin, vinkkaa Hulmi. Vaikka Keittiömaailmassakin on useita keittiömalleja esillä, harva asiakas ostaa valmista mallia. – Ihmisillä on tietenkin erilaiset toiveet ja tarpeet omalle keittiölleen. Standardeja ei enää juurikaan ole, vaan lähes jokainen keittiö suunnitellaan yksilöllisesti, mittatilaustyönä. Ja vaikka etenkin uudisrakentamisessa ollaan koko ajan menty modernimpaan suuntaan, ei keittiön kanssa lähdetä hulluttelemaan. – Keittiö on niin iso hankinta, että sen pitää kestää aikaa. Tämä myös huomioidaan suunnittelussa. Saarekkeet luovat toiminnallisuutta Yksi silmiinpistävä asia vertaillessa modernia ja klassista keittiömallia, on moderneissa keittiöissä olevat saarekkeet. Saarekkeita on monenlaisia,
Uuniseppien helppo takanvaihto on nyt myös SIISTI homma
KYSY LISÄÄ MYYMÄLÄSTÄMME
Myymälämme: Rydöntie 32, 20360 Turku. Tulisija-asiantuntijat: Larissa Leskinen 040 651 5313, Pasi Kauha 040 166 3957
www.uunisepat.fi
Keittiöiden nykytrendiä on mustan ja valkoisen yhdistelmät.
joissakin on lieden ja uunin lisäksi altaat vesipisteineen, osassa keskitytään enemmän säilytykseen. – Saarekkeiden avulla keittiön toimivuudesta saadaan usein enemmän irti. Etenkin perheet, joissa kokataan paljon yhdessä, arvostavat saarekkeiden monitoimisuutta, kertoo Hulmi. Saarekkeen asentaminen vanhaan keittiöön onkin kiinni ennenkaikkea tekniikasta, sillä sähköliitäntä on tietenkin tarpeellinen, jos halutaan saareke, jolla laitetaan ruokaa. Toki tärkeää on myös suunnitella käytettävän tilan toiminnallisuus. – Me käymme asiakkaan kanssa perusteellisen keskus-
telun heidän toiveistaan, kartoitamme mahdollisuudet ja sitten teemme vaikka pari erilaista suunnitelmaa. Pienellä hiomisella niistä sitten löytyy asiakkaan tarpeiden mukainen keittiömalli, kertoo Marika Hulmi. Keittiömaailman brändejä ovat A la Carte ja Petra-keittiöt. – A la Carte edustaa modernia, erittäin tasokasta suuntausta. Petra on klassisempi – joidenkin arvioiden mukaan ”pullantuoksuinen” vaihtoehto, kuvailee Hulmi.
Hyvä mainostaja! Seuraava Rakentamisen ja asumisen teemalehtemme ilmestyy 21. helmikuuta. Teemassa perehdymme erityisesti asuntojen ostamiseen ja myymiseen. Ole mukana markkinoilla! Varaa ilmoitustilasi ajoissa:
Mika Leinonen 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi
Marko Vuosjoki
NUOHOUSTOIMINTA ON MUUTTUNUT Joissakin nuohouspiireissä voi kiinteistön omistaja jo nyt valita nuohoojan ja 1.7.2019 alkaen koko Suomessa. Lisätietoa tästä ja muista nuohousmuutoksista
www.vspelastus.fi
24. tammikuuta 2019
10
n Viikon positiivisimmat
n Menovinkit ITÄ-TURKU
Su 27.1. klo 12–14 Avoimet ovet, Turun Vesilaitosmuseo, Halistentie 4. Ke 30.1. klo 18–20 Lasten satujooga, Halisten Huudi, Gregorius IX:n tie 8, Järj. Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala. Ma 4.2. klo 10 Seikkailupuiston satuaamu, Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3, Järj. Seikkailupuisto ja Turun kaupunginkirjasto. Ti 5.2. klo 17–20 YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikko: Uskontotori, Turun normaalikoulu, Annikanpolku 9, Järj. Turun Katariinanseurakunta.
Kaarinan rekrymessuilla tarjolla tietoa ja työpaikkoja
KAARINA
To 24.1. klo 10–19 Piikkiön kirjaston & palvelupisteen kymppijuhlat: kirjastoseikkailu lapsille, tietovisa ja kakkukahvit. Mukana tapahtumassa kaupunginjohtaja Harri Virta, taikuri Joni Suvanto & ihmeelliset ilmapallot sekä kirjailijavieras Roope Lipasti, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kirjasto- ja kulttuuripalvelut. To 31.1. asti Ajatusten maalaaminen muuttaa ajattelua – Gisela Ruotsalaisen taidenäyttely, Ravintola Prego, Uimahallintie 2. Gisela Ruotsalainen paikalla pe 11.1. kello 12–14. Su 3.2. klo 11.15–13.15 Piikkiösydämellä-tapahtuma, Piikkiön seurakunta, Hepojoentie 4, Järj. Piikkiön seurakunta. To 7.2. klo 15–21 Harry Potter -päivä, Kaarinatalo, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.
LIETO
Pe 25.1. klo 18–19.30 Heidi Amedeon Opi käyttämään oliiviöljyä -luento, Lieto-opiston lk 2, Kirkkotie 11. Pe 25.1. klo 18.30–21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Järj. kunnan liikuntapalvelut. Upouuden Kaarina-talon Kaarina-sali saa toimia rekrymessujen näyttämönä toista kertaa. Ensimmäiset rekrymessut pidettiin uusissa tiloissa viime syyskuussa. Seutusanomien kuva-arkisto.
PARAINEN
Ke 30.1. klo 17–19 Sesonkistartti-tapahtuma, Paraisten kaupungintalo, Rantatie 32, Järj. Paraisten kaupunki. To 31.1. klo 9.15–10.15 Satutunti Stina Wirsénin Kukakirjojen parissa, satutuokion jälkeen seuraa tanssituokio missä tanssitaan samalla tavalla kuin Nalle ja Kissa ÅST:n Vem? -teatteriesityksessä, Paraisten kirjasto, Rantatie 28.
Työnantajat ja työnhakijat kohtaavat Kaarinan rekrymessuilla Kaarina-salissa 7. helmikuuta.
PAIMIO
Su 27.1. klo 11–14 Kaikki liikkuu, Kärry kiertää -talviliikuntapäivä, Vistantie 68, tapahtuman kohderyhmiä ovat erilaiset apuvälineen käyttäjät, erityisryhmät, tuki- ja liikuntarajoitteiset, neurologisista sairauksia sairastavat, iäkkäät ja kaikkien näiden tukihenkilöt, omaiset, lapset, nuoret, opiskelijat, ammattilaiset, uteliaat eli ihan kaikille avoin tapahtuma, Järj. Paimion Liikuntapalvelut yhteistyössä Kaarinan liikuntapalveluiden, Maliken ja Ammattiopisto Livian opiskelijan kanssa.
SAUVO
Ti 29.1. klo 18 Lukupiiri: Mikael Niemi, Sauvon kirjasto. Ke 30.1. klo 15–16.30 Älylaitteiden ja somen mahdollisuudet ikäihmisten arjessa, Sauvon kirjasto, Järj. Sauvon kirjasto- ja kulttuuripalvelut.
KAARINA. Kaarinan rekrymessuilla 7. helmikuuta edustettuna on pääosin kaarinalaisia yrityksiä, mutta tapahtuma on avoin kaikille ja mukana olevien yrityksien lista täydentyy vielä. Tavoitteena on saada työnhakijat ja työnantajat verkostoitumaan keskenään ja luomaan uusia työsuhteita, messuilla myös tuodaan kiinnostuneille lisätietoa yrittäjyy-
SALON eLektrONiikkAmuSeO
Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi
M A K S I M O T O T A K A A
A R A T
A N T O
A A T E R I K K A U S
N A S T A T K I D E
K O S K E N K O R V A L A S I T
E L L A R I T E S I K E L U K O E L A I N N S I T I E T A A N I M A L A L T I
V I A L A H M A T E V I A A
E V A T P
T O P E T A R T A N O T O T O L A S A L K M O A U I I S I T V A L O A L I I N V A R U V A S E N S S A N I O S A A M P A A T O J E R E L U O T O A T A T T
L
H A I K A L A
L I P A S T O A P L E E L M I P U I S
A N N A
A T E R I K A R T E E E T S A T R L A A D T I A T
destä ja työnhausta. Virallisesti tapahtuma on käynnissä kello 14–16, mutta jo ennen tapahtumaa, kello 13.30, Kaarina-talon Kuusistonsalmi-kokoushuoneessa kuullaan aloittavan yrittäjän startti-info, joka antaa tiiviin tietopaketin yrittäjäksi ryhtymisestä. Lisäksi tapahtuman aikana kuullaan tietoa työnhaun trendeistä ja aikuisopintojen
rahoittamisesta. Messuilla on mahdollista tehdä itselleen ammattilaisten ohjauksessa ja ammattikalustolla uusi video-CV. RajuLive on paikalla mahdollistamassa messukävijöille ilmaisen ja laadukkaan CV:n. Messujen järjestämisestä vastaa Kaarinan Kehityksen yritysasiamies ja työllisyyskoordinaattori Irina Lindroos. – Toivon, että sekä videoCV mahdollisuus että muut työnhakua helpottavat infot hyödynnettäisiin, koska sellainen on nyt kaikille mahdollista ilmaiseksi, Lindroos vinkkaa. Tapahtuman tarkoituksena on tarjota tietoa työmahdollisuuksista kaikille, ei vain esimerkiksi kesätöitä tarvitsevil-
le. Mukana on niin vakituisia työntekijöitä kaipaavia kuin lyhyempiaikaisia työsuhteita tarjoavia yrityksiä. Viime syksynä järjestetyt rekrymessut olivat hyvät ja kävijöitä riitti, siksi odotukset ovat korkealla nytkin. Messuille on tulossa hyviä yrityksiä ja paljon tietoa työnhakijoille ja yrittämisestä haaveileville.
Topi Kanerva Kirjoittaja suorittaa työssäoppimisjaksoaan Turun Seutusanomissa
Made in Salo Näyttelyssä televisioita, radioita, puhelimia, monitoreja, videopelejä sekä Saloran ja Nokian historiaa.
G I N I T A I T A A T I N O
Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, ovi 3, Salo. Avoinna 7.5. asti to-pe klo 11-17 ja la klo 11-15. 8.5. -31.8. ke-pe klo 11-17, la-su klo 11-15. Pääsymaksut: aikuiset 4 e, opiskelijat ja eläkeläiset 3 e, alle 18 v. ilmaiseksi. Puh. 02-778 4896, 02-778 4885. www.salomus.fi, www.eliaskokoelmat.fi
www.salomus.fi
Jorma Uotinen
Jari Hakkarainen
LEIKKIMIELINEN TANSSIKISA JA MENESTYNEEN KILPATANSSIPARIN ASSI RUSIN JA ANTON LEINON ESITYS
11
24. tammikuuta 2019
n Viikon positiivisimmat
Lietohalli täyttyy tänään yrityksistä ja työnhakijoista LietoREKRY järjestetään Lietohallissa torstaina 24. tammikuuta suurempana kuin koskaan aiemmin. Ensi vuodeksi pohditaan uusia tiloja, jotta kaikki halukkaat yritykset mahtuvat mukaan. tekijöitä ja kesätyöntekijöitä. Yrityksiä paikalle on tulossa 52 ja messuvieraita odotetaan paikan päälle jopa 2 000. Messuilla on mahdollista saada ammattilaisten apua ja vinkkejä työnhakuun, esimerkiksi CVpajassa voi tehdä uuden CV:n tai päivittää vanhan. Järjestelyistä vastaava yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff kertoo tapahtumaan liittyvästä positiivisesta ongelmasta. – Lietohalli on saatu täyteen työpaikkoja tarjoavia yrityksiä. Niitä olisi tullut jopa enemmän, mutta kaikki eivät mahtuneet. Motiivina on saada yritykset kohtaamaan työntekijöitä ja luomaan uusia työsuhteita, Stepanoff sanoo.
Lietohallin valtaa LietoREKRY-tapahtuma tänään torstaina 24. tammikuuta. Seutusanomien kuva-arkisto.
a kirjailiji k Gor
hemmoteltu
viinaastioita
KYLMIÖIDEN EDELTÄJIÄ
dosta kuin muistakin kunnista ja tapahtuma on avoin kaikille. Tarjolla on 1 000 työpaikkaa ja laajasti tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä. Messut on tarkoitettu kaikille töitä tarvitseville. Paikalla on yrityksiä jotka hakevat vakituisia työntekijöitä, osa-aikatyön-
”jokipoikia”
S
sukulaisen koti
?
taivaalla?
“
as
H3
nokosille
Saturnuksen suurin kuu Pirkanmaa
PUNOTTAVA
HYVÄ Nolla pitää!
Viikon positiivisin -palstalle:
toimitus@turunseutusanomat.fi x2
Hollanti
VIINA
o
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
-kukko
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html
kuo- UPI vanha hita eepos
045 112 4240 ML-Mediat
enne
Toimitusjohtaja
oli satusetä
A
Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000
x2
konjakkilaatu
Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi
päässä
laulanut Seija
tihetä
WC
Elbeen
VÄLI
lakea
Mediamyynti
‘voimalapoikia’
gh
8
puuton saari
TURUN
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
lpp
he
Jorma Kemppainen 2018
Th om
C CH 3
Hyvä lukija, Lähetä vinkkisi
suotuisa
VIPPI
ideoi- -ilta den runsautta
Topi Kanerva Kirjoittaja suorittaa työssäoppimisjaksoaan Turun Seutusanomissa
www.turunseutusanomat.fi Seuraa meitä somessa: @seutusanomat
Puu
nyt mietitäänkin, missä ensi vuoden messut järjestetään, että kaikki halukkaat saadaan mahtumaan mukaan. Tapahtuma on järjestetty helpottamaan työntekijöiden ja yritysten kohtaamisia ja verkostoitumista. Messuilla on esillä yrityksiä niin Lie-
“
LIETO. LietoREKRY kokoaa yhteen paikkaan työnhakijat ja työntekijöitä tarvitsevat yritykset 24.1. kello 13–17.. Lietohalliin odotetaan tänä vuonna tuplamäärä kävijöitä viime vuoteen verrattuna ja yrityksiä halli on täynnä. Tapahtuma on kasvanut ja
Seutusanomat tarjoaa maksuttomia paikallisuutisia tasapuolisesti jokaiseen kotiin, koska meille tieto on kuntalaisoikeus!
valitusvirsi vuodentuloa
n Eronela i n Jun
n Si
Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN!
Jakelulevikki
Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
24. tammikuuta 2019
12
Lietolainen Team Velo Cycling järjesti Röret Runt -pyöräilytapahtuman U:gissa
Kymmenennen kerran fillarilla ympyrää hiihtoputkessa
N E N I L L U A U K TIP I M AM
T
Koff 0,4 l
Salmari 4 cl
2 90 1 90
nen a k n e T e n r Aa 25.1. liput 10€
Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Katso nettisivultamme tai soita.
KIERTÄVÄ TUULILASIN ASENTAJA + kaikki lasialan työt
yritykset, yksityiset
www.klasipojat.fi p. 044 0121220/Jani
Matti Kiijärvi (oik.) ja Janne Mikkonen Vahterus Ringin kahvion puolella. Kuvat: Rainer Tähtinen.
PYÖRÄILY. Tyhmäpyöräilyn klassikoksi maantiepyöräilyharrastajien suussa noussut, nyt jo kymmenennen kerran Uudenkaupungin Vahterus Ringissä järjestetty Röret Runt -pyöräilytapahtuma ei pettänyt tälläkään kertaa osallistujia. Kun loppiaisviikonloppuna putkessa satulan päällä polki kuutisenkymmentä osallistujaa, keli oli lähes tuuleton ja täysin sateeton. Kiitos katon ja seinien. Tapahtuma on noussut maantiepyöräilijöiden keskuudessa niin suosituksi, että sitä voi nykyään kutsua jonkinasteiseksi kutsutapahtumaksi. Ensisijaisia osallistujia ovat aiemmin osallistuneet ja he saavatkin kutsun seuraavan vuoden tapahtumaan. Lisäksi halukkaita löytyy jonoksi asti, mikäli joku kutsutuista ei pääse osallistumaan. – Osallistujamäärä on olosuhteiden vuoksi pidettävä rajallisena, sillä neljä metriä leveälle kaistalle ei isoja pyöräilijämassoja voi päästää, kertoo littoislainen Matti Kiijärvi, joka on yksi tapahtuman järjestäneen Team Velo Cycling ry:n aktiiveista. – Tämä ei ole kilpailu, vaan tapahtuma, joten sillä tavalla putkessapolkijoiden vauhdit pysyvät kohtuullisina, kun ei ole kiire minnekään, hän painottaa. – Vaikka turvallisuussuunnitelmat on tehty tarkasti ja niitä valvotaan myös tiukasti, niin muuten tämä tapahtuma on, no, sanoisinko kohtuullisen rento. Kiijärvi kertoo Röret Runtin 300 kilometrin matkan olevan monelle liikaa ja pelkästään ta-
voite. Tänä vuonna tuon kilometrimäärän päivän polkemisella saavutti pari urhoollista. – Keskimäärin kilometrejä kertyy 175-200 per pyöräilijä, Kiijärvi sanoo ja tietää kertoa, että yhden, 1050 metriä pitkän kierroksen aikana on kuusi mutkaa oikealle, yksi vasemmalle ja kierroksen korkeusero on 12 metriä. Siinä sitä voi sitten laskea jokainen, montako mutkaa matkassa päivän aikana oli. – Pyöräilijöiden keskinopeus hitaammilla pyöräilijöillä on noin 25 km/h ja enemmän vauhtia pitävillä noin 30–35 km/h. Mutta mikä ihme saa ihmi-
sen istumaan fillarin päällä tuntitolkulla polkemassa ympyrää, kun maisemanvaihdoksistakaan ei juuri reilun kilometrin pituisessa kuntoputkessa voi puhua? Vastauksen antaa turkulainen Janne Mikkonen. Hänelle tämänkertainen Röret Runt oli kolmas laatuaan. – Ainahan sitä lenkkeillessä menee ympyrän, eikä ole sen kummemmin menossa mihinkään, paitsi silloin kun pyöräilen töihin ja täällä ei ainakaan eksy reitiltä, Mikkonen sanoo. Vuosittain pyöräilykilometrejä hänelle kertyy noin 7000, mutta suurin osa siitä on muuta kuin työmatkapyöräilyä.
Mikkosen mukaan tapahtuman parasta antia on pienessä ryhmässä tai kaverin kanssa pyöräily. – Kahden kolmen tunnin välein vaihdetaan vetovuoroa ja aika menee näin kuin siivillä, hän sanoo. Ja ollaan nopeammin perillä ei missään. Mutta missään muussa pyöräilytapahtumassa ei pullahuoltopisteitä ole 300 kilometrin lenkillä kilometrin välein. Se on varma. Näin ollen Röret Runt -pyöräilytapahtuma ei liene paras kalorikammoiselle. – Liikunnan riemu on se, joka saa tänne tulemaan, Mikkonen kiteyttää tapahtuman annin. Porilaisryhmässä sunnuntaipäivän 6. tammikuuta pyöräillyt Juha Wilhola on myös hyvin tyytyväinen tapahtumaan, johon hän osallistui nyt ensimmäistä, mutta ei sanojensa mukaan viimeistä kertaa. Poljettuja kilometrejä kysyttäessä hän paukauttaa tiskiin vakavailmeisenä luvut, jotka hiljentävät kanssakuulijat hetkeksi. Epäilyksen verhoksi laskeutuu hiljaisuus. – Porukalla mentiin 320 kilsaa, kato tiäksää. Oli se helppo painaa, kun ulosajovaaraa ei ollu lainkaa tiäksää tua, Wilhola vakuutteli, vaikka epäileviä katseita saikin osakseen. – No, nousuja tais olla enemmä ku laskuja, muute hyvä reitti, Wilhola kiitteli rataa. Rainer Tähtinen