Juhannus vesille... Laaja valikoima kesävaatteita! Automaattiliivit alkaen vain 100€ Baltic Aqua kelluntaliivit vain 20€
KEA-MARIN
Purokatu 7, Raisio Puh. 02 4312 650 marin@kea.fi
Onko kello rikki tai paristo loppu... Juhlat tulossa ja lahja hakusessa? Tule meille meillä palvellaan!
korucorona.fi - Prisma Itäharju
TURUN
SEUTUSANOMAT ITÄTURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
Se ilme uraav styy a leh t 27. 6.2 i 019
itä
10. VSK
20.6.2019
Armi Aktiivituoli auttaa ylös ja kuntouttaa Kun polvet, lonkka tai selkä vaivaavat
AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ
TÄYDEN PALVELUN SATAMA:
SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ
HYVÄ SELÄLLE
vierasvenesatama, camping,huoltoasema, polttoaineitaA24, vene-ja konehuolto.
Vähentää polvien, lonkan ja selän kuormitusta sekä kipuja
Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki AUTTAA YLÖS
Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottavat nousemista
TEHTY SINULLE Mittojesi mukaan ja valitsemillasi väreillä
Merikaupasta kesään!
Linnankatu 37b, Turku Avoinna ark. 10-18, la 10-14 Puh. 040 761 8484
Design by TAPIO ANTTILA
Kysy lisää tai tilaa
maksuton kotiesittely
puh. 040 350 7117 www.armi-aktiivituoli.fi
myös nettikauppa: www.merikauppa.fi www.roope-tuotteet.fi
THAI RAVINTOLA BRUDDALSVIKEN thaimaalaisen kokin Thai-ruokaa Björklund Båtslip Norrby, Iniö p. 02 4635 343 www.bjorklundbatslip.fi
Huom! Tämä kuponki käy vain Skanssin suutarissa!
Kauppakeskus Skanssin
Oletko tarkistanut kaivosi?
Vesikaivojen: -Peruskorjaukset -Huollot ja desinfioinnit -Uusien teot -Jätevesisäiliöiden asennukset
PUHUMME PIENYRITTÄJÄN KANSSA SAMAA KIELTÄ.
…Sekä muut alan työt 40-vuoden kokemuksella
Suomeksi ja ruotsiksi.
02-4314691
www.veritas.fi
www.vesikaivot.fi
Voimassa 30.6.2019 saakka.
Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä
SEUTUSANOMAT
2
20. kesäkuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Seurakuntakolumni
n Kuntapäättäjän kulma
Iisisti juhannuksena(kin)
Keskiaika on pop
Voisiko vuosi vaihtua juhannuksena?
T
ulevana viikonloppuna juhlitaan keskikesän juhlaa juhannusta. Nyt voisi kysyä – aiheellisesti – että mihin ihmeeseen se alkukesä oikein meni, jos kerran nyt jo ollaan kesän keskellä? No, onneksi kesä jatkuu vielä pitkälle elokuuhun, ei se ole vielä menetetty. Juhannukseen liittyvät oleellisesti mökkeily, veneily, kalastus, saunan lämmittäminen, grillailu ja kovin monella myös miestä väkevämmän juoman nauttiminen. En edes aio tässä saarnata, sillä toki itsekin naksautan auki jokusen kylmän oluen. Mutta ilman saarnaamistakin voi nostaa puheeksi liki jokaisen juhannuksen uutiset – ”mies hukkui mökkirantaan” tai ”veneretki päättyi traagisesesti”. Näiden uutisotsikoiden takaa selviää lähes poikkeuksetta, että hukkunut on ollut varsin vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena. Uinti ja veneily eivät sovi humalaisen liikkumismuodoiksi. Alkoholin kanssa läträäminen ja mökkiranta ovat vaarallinen yhdistelmä. Kaikki me tiedämme tämän. Myös ne, jotka ovat hukkuneet, tiesivät selvin päin, ettei järvelle tai merelle lähdetä kännipäissään pelleilemään. Mutta promillerajojen paukkuessa terve järki monesti unohtuu. Pidetään tänä juhannuksena järki mukana. Ja jos huomataan, että kaveri aikoo lähteä uintireissulle, vaikkei tahdo pystyssä pysyä, napataan häntäkin speedoista kiinni ja pidetään kaveri rannalla. Siitä voi tulla sanaharkkaa, mutta seuraavana aamuna speedosankari jo kiittää avunannosta ja perään katsomisesta. Hyvää ja turvallista juhannusta kaikille! Marko Vuosjoki päätoimittaja
K
eskiaika on muodissa. Pyhiinvaellukset ja luostarielämää jäljittelevät retriitit ovat suosiossa. Myös keskiajan arki kiehtoo. Sitä esittelevät linnat, museot ja keskiaikamarkkinat keräävät upeasti väkeä. Vanhat kirkot ovat kansallisaarteitamme, joihin suomalaiset löytävät hyvin tiensä. Kokonaisvaltaisempi ymmärrys fyysisen ja henkisen yhteen kietoutumisesta ja siitä seuraava ihmisen hyvinvointi kantavat nekin jotain keskiaikaista mukanaan. Minua aina harmittaa, jos jotain taantumuksellista ilmiötä, asiaa tai mielipidettä kutsutaan keskiaikaiseksi. En pidä myöskään termistä pimeä keskiaika. Moinen puhe ei tee oikeutta kyseiselle ajanjaksolle ja sen ihmisille. Euroopan sivistysmaissa keskiaika kesti tuhat vuotta ja Suomessakin vuosisatoja. Paljon edistystä, kehitystä, viisautta ja kulttuurillisia innovaatioita mahtui myös noihin vuosisatoihin. Sen jälkeen koittaneet uudet aikakaudet rakensivat vanhan päälle. Siksi voidaan sanoa, että keskiajalla harjoitettu totuuden etsintä ja monipuoliset sivistykselliset ponnistelut kantavat hyvää hedelmää yhä tänä päivänä. Teknisessä kehityksessä keskiajan ihminen ei ollut nykyihmisen tasolla. Tyhmiä ei kuitenkaan oltu. Päinvastoin. Ajattelu oli kirkasta, johtopäätökset taidokkaita, monimutkaisia käsitteitä käytettiin mestarillisesti. Rakennustaide oli huippua. Arkkitehtuurinen voima oli omaa luokkaa, tyylitaju pistämätöntä. Keskiaikainen goottilainen katedraali on rakennuksena sellainen taideteos, ettei samalle tasolle ole sen koomin ylletty. Keskiaika oli nimenomaan hengen aikakausi. Fyysinen todellisuus oli alisteista abstrakteille ideoille. Se mitä silmä näki, käsitettiin vain kalpeaksi varjoksi jostain syvemmästä ja todellisemmasta. Maailma miellettiin Jumalan tahtomaksi mysteeriksi, ei ihmisen järjellä haltuun otettavissa olevaksi todellisuudeksi. Kaikki johdettiin siitä ideasta, joka ihmisillä oli Jumalasta. Näin yliluonnollinen oli tärkeämpi kuin luonnollinen, perusidea oli tärkeämpi kuin käytännön sovellukset. Katsoessamme nyt vuonna 2019 materialismin ja kaikenlaisen voiton tavoittelun synkkää lopputulosta, ilmastokriisiä ja tuhoutuvaa luontoa, mieleen nousee väkisinkin kysymys: Eikö keskiajan ihmistä sittenkin ohjannut syvempi tieto kuin meitä? Syvempi, vaikkakin hämärämpi? Eikö keskiajan ihminen ollut sittenkin lähempänä elämän ja olemassaolon salaisuuden ydintä, kuin mitä me olemme? Ville Niittynen, lääninrovasti
P
itkä vuosi takana. Ajanlaskuni alkaa syyskuusta 2018. Ensin väänsimme aurauksesta. Se soppa saatiin sopivasti maaliin juhannukseksi. Nenille tuli. Pitkästä tarinasta voisi kiteyttää vain sen, että anteeksi kaupungin puolesta urakoitsijoille hirveästä sopasta. Sitten taas tulikin koulujen hankesuunnitelmat ja budjettivääntö joulun alla. No noistakin selvittiin, vai selvittiinkö? Vuosi vaihtui totuttuun tapaan, mutta asiat ja väännöt eivät unohtuneet. Jatkoimme tammikuussa siitä mihin joulukuussa jäimme. Tosin koulujen lisäksi saimme vääntöön mukaan myös muutaman päiväkodin, talouden tasapainottamisen ja yhden saunankin. Saunasta voisi sen verran mainita, että kun viimeksi siitä väännettiin joskun 90-luvun loppupuolella, niin jäi koko sauna rakentamatta. Silloin väännettiin niinkin tärkeästä kuin, onko naisilla ja miehillä omat saunat, vai vain yksi yhteinen? Tuo vääntö jättikin kai niin syvät arvet, että asiaan palattiin vasta uudella vuosituhannella. Että osattiin sitä ennenkin. No nyt ollaan sentään samaa mieltä saunojen määrästä ja hankkeen hinnasta. Kunhan saadaan vain piirustukset täsmäämään rahan kanssa. Sitten oli vielä kaupungin kansainvälisyysasiat ja matkustaminen. Ensin käytiin kyllä Ruotsissa taloja katselemassa mutta sitten, en tiedä mitä tapahtui. Yhtäkkiä kansainvälisyyteen liittyvät asiat nähtiin pelkästään negatiivisina. Maakauppojakin kuulemma ”sumpuroitiin”, mutta ehkä tuosta ei sen enempää kannata kirjoittaa. Valtuustossakin sitten äänestettiin kolmesta sanasta, vai miten ne lehdet tätäkin otsikoi. Henkilökohtaisella puolellakin tuli suuria menetyksiä ja poismenoja. No, se on elämää se. Eikä näistä enempää kannata peistä vääntää. Äärettömän pitkä vuosi. Olen odottanut kesälomaa jo Joulusta. Jos olen ollut väsynyt ja huumorin tajuton niin pahoitteluni siitä. No nyt se olisi takana, jos uutta vuotta juhannuksena nimittäin juhlittaisiin. Saimme kuitenkin paljon hyvääkin aikaiseksi. BMX rata Kuusistossa on ollut loistava esimerkki ketterästä Kaarinasta. Hovirinnan rannan uudistaminen on loppusuoralla, tästä olen saanut paljon positiivista palautetta. Mahtava paikka olla vaan. Uutta ketterää yhteistyötä on myös kohta valmistuva KaaPo talo. Hieno esimerkki kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Vielä kerran voisi mainita myös Kaarina talon. Kuntalaisten olohuone on toiminut loistavasti. Mutta nyt kesä on vihdoin täällä. Nautitaan lämmöstä, uidaan, saunotaan ja lähimmäisten kanssa aikaa vietetään. Tehdään vaikka juhannustaikoja. Kerätään yrttejä tyynyn alle, niin unessa uusi sauna nähdään. Elokuussa taas levänneenä tavataan ja fiksuja päätöksiä yhdessä uudelle kaudelle tehdään. Tämä Pj aikoo ainakin kellua poikansa kanssa niin paljon kuin ehtii ja yrittää irtautua edes hetkeksi hektisestä maailmasta. Hymyillään jos uimapatjamme törmäävät. Hyvää kesää kaikille! Jere Järvinen puheenjohtaja Kaarinan kaupunginvaltuusto
Turku, Aninkaistenk. 6 • Puh. 02-259 0222 (24h) Liike avoinna ark. 9–16.30 ja la sop. mukaan
Vi betjänar även på svenska! www.harkatienhautaustoimisto.fi
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
3
Liikenne ohjataan kiertotielle Piikkiön keskustan kautta 24. kesäkuuta alkaen
Makarlan ylikulkusilta uusitaan Muutoksia joukkoliikenteen reitteihin Liikenteen katkaisu vaikuttaa myös Paimio–Piikkiö–Turku -joukkoliikenteeseen. Linjat 703–706 siirtyvät kiertotielle liikenteen katkaisusta johtuen. Kiertotien reitti on Turun suuntaan kuljettaessa Helsingintie (110) – Toivonlinnantie – Hepojoentie – Hadvalantie ja päinvastoin Paimion suuntaan kuljettaessa. Kiertoreitti ei aiheuta muutoksia joukkoliikenteen aikatauluihin. Linja K5 kulkee normaalia reittiä koko työmaan ajan. Liikennemäärä sillalla on 1 820 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 €
KAIKKI TARJOUKSET VOIMASSA KESÄKUUN LOPPUUN.
Erikois
Siltojen korjauksiin noin 4,5 miljoonaa Makarlan ylikulku- ja risteyssillan sekä Makarlan sillan korjaustyöt valmistuvat syksyllä 2020. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus.
LIIKENNE. Varsinais-Suomen ELY-keskus on aloittanut Kaarinan Piikkiössä kantatiellä 40 sijaitsevan Makarlan ylikulkusillan uusimistyöt. Urakoitsijana hankkeessa toimii Destia Oy. Uusi silta rakennetaan vanhan sillan paikalle, joten rakennustöiden ajaksi liikenne sillan kohdalla joudutaan katkaisemaan ja ohjaamaan kiertotielle Piikkiön keskustan kautta. Rakennustyöt ja liikenteen poikkeusjärjestelyt kestävät vuoden 2020 loppusyksyyn saakka. Rakennustyöt aiheuttavat muutoksia myös joukkoliikenteen reitteihin linjoilla 703–706. Siltapaikka sijaitsee Kaarinassa, missä kantatie 40 ylittää Helsinki–Turku-radan ja Makarlantien. Uusi Makarlan
ylikulku- ja risteyssilta korvaa nykyisen 1962 valmistuneen huonokuntoisen sillan. Uusi silta on 6-aukkoinen jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, eli sillan aukkojen määrä vähenee nykyisestä yhdeksästä. Sillan hyötyleveys ja kokonaispituus säilyvät ennallaan, hyötyleveys on 10 metriä ja kokonaispituus 183 metriä. Sillan alikulkukorkeutta kasvatetaan noin yhdellä metrillä rantaradan kohdalla. Samalla varaudutaan tilavarauksella mahdollisen kaksoisraiteen rakentamiseen tulevaisuudessa. Silta perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla kallion varaan. Makarlan ylikulkusillan uusimistyön yhteydessä kantatiellä 40 uusitaan myös Makarlanjoen kohdalla oleva Makarlan silta (teräksinen putkisilta).
Työt Piikkiössä käynnissä Siltojen uusimistyöt aloitettiin viime viikolla työmaan perustamisella ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen tekemisellä. Maanantaina 24. kesäkuuta liikenne kantatiellä 40 katkaistaan välillä maantie 110 - Mäenpääntien liittymä. Liikenne ohjataan kiertotielle Hepojoentien (mt 12284) ja maantien 110 kautta. Sillan alittava Makarlantie on liikenteen käytettävissä lähes koko urakan ajan. Heinäkuun aikana tehtävä vanhan sillan purku aiheuttaa kuitenkin lyhyen yhden vuorokauden liikennekatkon myös Makarlantien liikenteeseen.
Varsinais-Suomen alueella on 1 118 siltaa, joista huonokuntoisia on 82 kappaletta. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on 516 kappaletta. Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Varsinais-Suomessa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta. Vuonna 2019 peruskorjataan tai uusitaan Varsinais-Suomessa viisi siltaa. Suurempien siltakohteiden lisäksi kesän kuluessa tehdään myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä. Varsinais-Suomen siltojen korjauksiin käytetään tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa euroa. TSS
ROMANTTISET KODIN TEKSTIILIT JA FROTEE TUOTTEET Verkkokauppa avoinna 24h www.eleganthome.fi Varasto myymälä: Tiistaisin klo. 12-19 Vanha Härkätie 50, Vanhalinna P. 050 410 2379 info@eleganthome.fi
Seuraa meitä somessa @Seutusanomat su 11-18 (heinäkuun sunnuntait suljettu) (heinäkuun perjantait 8-19)
Perusvoide koko perheelle!
JUHANNUKSEN POIKKEUSAUKIOLOAJAT to 20.6. 8-18, pe 21.6. 9-14, la 22.6. 12-18, su 23.6. 11-18
www.linnanapteekki.fi
Lomalehti ilmestyy
to 27.6. j ät t i j a ke l u n a I t ä -Tu r u s s a , K a a r i n a s s a , L i e d o s s a , Pa i m i o s s a , Pa ra i s i l l a j a S a u vo s s a Varaa ilmoitustilasi ajoissa:
Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
AALTOA, AJATUKSIA JA KÄSITYÖN JUHLAA PAIMIOSSA
AUGUST PYÖLNIITUN MUSEO (MALJAMÄENTIE 132) AVOINNA SUNNUNTAISIN HEINÄKUUSSA JA 25.8. KLO 12-15 PAIMION SÄHKÖMUSEO (VISTANTIE 24A) KÄSITYÖMUSEO MIILA (KIRJAKUJA 2) AVOINNA TI/KE - PE KLO 11-17.30, LA-SU KLO 12-16 WWW.PAIMIO.FI
P. 02 474 5440
www.turunseutusanomat.fi
Täyden palvelun kiviliike. • valmistus • toimitus • asennus Kauppaa ilman välikäsiä lähes 90 vuotta. Joentaustantie 13, MYNÄMÄKI toimisto@rouhiaisenkivi.com P. 02- 4308 116
Veteraani- ja Lotta-tunnukset veloituksetta
4
SEUTUSANOMAT
ITÄKULMA
20. kesäkuuta 2019
AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ
Koroisilla tutkaillaan arkeologisia ja asutushistoriallisia jäänteitä
Geologi–arkeologi Jussi Kinnunen teki Koroisten pohjoispellon perustutkimukseen liittyvän maatutkauksen 13.–21. toukokuuta. Kuva: Elävän kulttuurin Koroinen.
Aurajoen kehitys ja topografia keskiajalla -luento on kuultavissa Turun keskiaikapäivien yhteydessä TUCEMEMS:in luentosarjassa Vanhalla raatihuoneella torstaina 27. kesäkuuta. Lisäksi Koroisille on tulossa viimeistään syksyllä seminaari, jossa geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen kertoo maatutkauksen tuloksista. HISTORIA. Elävän kulttuurin Koroinen ry on tilannut Turun yliopiston arkeologian oppiaineen jatko-opiskelija Jussi Kinnuselta Koroisten tilan koko pohjoispellon maatutkauksen. Tämän mahdollisti Helanderin säätiöltä saatu 7000 euron apuraha. Maatutkauksen tarkoituksena on selvittää, onko
maaperän pintakerroksissa havaittavissa vihjeitä mahdollisista arkeologisista tai asutushistoriallisista jäänteistä. Kinnunen teki Koroisten pohjoispellon perustutkimukseen liittyvän maatutkauksen juuri ennen kevätkylvöä kuluvan vuoden toukokuussa. Koko pelto on nyt tutkattu 60 cm
kaistoina. Niiden perusteella laaditaan tasokarttoja, joista rakenne- ja koostumusvaihtelut erottuvat parhaiten erilaisina värialueina. Käytetyllä maatutkalaitteistolla syvyysulottuvuus Koroisten alueella oli noin viisi metriä ja tarkasteluresoluutio noin 10 cm. Maatutkalinjat sidotaan karttakoordinaatiston linjan päistä senttimetritarkan RTK-GPS:n avulla. Maatutkalinjaa saatiin parin hehtaarin kokoiselta pellolta yhteensä noin 18 kilometriä. Elävän kulttuurin Koroinen on hyvä esimerkki tieteellistä tutkimusta tukevasta julkisyhteisöstä, joka haluaa vaikuttaa elinympäristöämme kehittäväs-
ti. Yhdistyksessä ollaan halukkaita myös mahdollisiin pellon ja tilan jatkotutkimuksiin. Koroisten tilan aluetta on maaperään kajoavasti tutkittu viimeksi arkeologisin koekuopituksin vuonna 1974. Maatutkauksen mallinnuksesta toivotaan saatavan paljon uutta tietoa Koroisten kansallisestikin tärkeästä alueesta. Peltoprojekti havannoi pellon tilaa Koroisten alueella on asuttu 1200 vuoden ajan ja säilynyt maaseutusaareke on nykyään olennaisen tärkeä ja suojeltava osa laajenevassa Turun kau-
pungissa. Koroisten tilan ympäristö on tärkeä vapaa-ajan- ja virkistysalue. Koroisten tilaa hoitava Elävän kulttuurin Koroinen ry sai vuonna 2017 kaupungilta vuokralle Koroisten tilan päärakennuksen pohjoispuolisen pellon ja perusti peltoprojektin, jossa tutkitaan pellon tilaa kokonaisvaltaisesti ja monitieteisesti. Aiemmassa vuokraviljelykäytössä pellon viljelyn yhteydessä on käytetty keinolannoitteita ja nykyisin mutageeniksi luokiteltua glyfosaattipitoista kasvintorjunta-ainetta kaikkien muiden torjunta-aineiden lisäksi. Pellon pohjoiskulmassa on sijainnut aikanaan myös tilan sittemmin tyhjennetty kaatopaikka. Pohjoispellon maaperän laatua pyritään parantamaan muun muassa viljelemällä siinä kasveja, jotka auttavat maaperää palautumaan luonnolliseen tilaansa. Tällaisia kasveja ovat monet kuitukasvit, kuten pellava ja kuituhamppu sekä typpeä sitovat hernekasvit, kuten härkäpapu. Kaupunkilaisia varten pellon reunaan kylvetään auringonkukkavyöhyke, josta moni saa iloa syksyn alkaviin kiireisiin. Lisäksi peltohankkeen tarkoituksena on tutkia peltoaluetta historiallis-luonnontieteellisenä kokonaisuutena. Peltohankkeen yhteydessä mietitään myös vaihtoehtoja, kuinka tämä Koroisten tilaan erottamattomasti kuuluva alue saadaan sellaiseen käyttöön, että sen kokemisesta pääsevät nauttimaan mahdollisimman monet kaupunkilaiset monipuolisilla tavoilla. Maatutka on geofysikaalinen tutkimuslaite, joka lähettää maaperään radioaaltoja ja lukee niiden heijastumista maaperän
kerrosten epäjatkuvuuspintoja, koostumusvaihteluita ja havaitsee mahdollisia rakenne- tai esinejäänteitä. Historiantutkimusta alueen kehityksestä Väitöstutkimusta Turun keskiajan karttakuvasta arkeologisten kaupunkikaivausten rakennelöytöjen perusteella tekevä geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen on kiinnostunut niin Aurajokilaakson luonnontieteellisestä kehityksestä kuin muinaisten ihmisten jättämistä jäljistä. Kinnunen on ollut mukana kirjoittajana kahdessa tämän vuoden alussa ilmestyneessä julkaisussa, joissa käsitellään Koroista ja Aurajokilaakson menneisyyttä: Koroinen – Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus, julkaisija Turun historiallinen yhdistys sekä Pitkin poikin Aurajokea – arkeologisia tutkimuksia, julkaisija Turun museokeskus. Kinnunen piti myös 7.5 pääkirjastolla esitelmän Kulkiko koggi Koroisiin? – Aurajoen keskiaikainen topografia luonnontieteellisen tutkimuksen valossa suosituksi tulleessa Turun historiallisen yhdistyksen Historia Nyt! -luentosarjassa. Seuraava Jussi Kinnusen luento, Aurajoen kehitys ja topografia keskiajalla, kuullaan Turun keskiaikapäivien yhteydessä TUCEMEMS:in luentosarjassa Vanhalla raatihuoneella torstaina 27. kesäkuuta kello 12. Lisäksi Koroisille on tulossa viimeistään syksyllä seminaari, jossa geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen kertoo maatutkauksen tuloksista.
Henrikinkirkolla vietetään kaupunkijuhannusta SEURAKUNTA. Henrikinseurakunta järjestää Henrikinkirkolla juhannusjuhlan perjantaina 21. kesäkuuta kello 16 alkaen. Kirkon Ruususalissa vietetään virsivarttia kanttori
Hanna Pelkosen johdolla kello 16.30 ja kello 17 lauletaan suveen sopivia lauluja, sekä kuullaan ja kerrotaan kesäisiä tarinoita. Mukana laulamassa ja laulattamassa on sopraano Sini
Tornberg. Juhannusjuhla päättyy kello 18 juhlalliseen lipunnostoon ja lauluesitykseen. – Meillä on järjestetty jo useamman vuoden ajan oma juhannusjuhla, joka palvelee hyvin heitä, jotka eivät halua,
jaksa tai voi matkustaa seurakuntien yhteiseen juhannusjuhlaan Maarian pappilaan. Juhlassamme on yleensä ollut runsaasti eri-ikäisiä ihmisiä, kertoo Henrikinseurakunnan vt. kirkkoherra, kappalainen
Toni Pätsi. Juhlassa myydään lähetyksen hyväksi myös pientä syötävää. Tarjolla on muun muassa kahvia ja pullaa, sekä falafel-leipiä ja tietysti grillimakkaraa. Myytävien tuoton seurakunta
ohjaa kokonaisuudessaan lähetystyölle. Juhannusjuhla on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua erikseen. Kirkon pihalta löytyy runsaasti parkkipaikkoja.
Lausteen kirjasto kiinni Henrikinkirkko - to 20.6. klo 18 Viikon sana (raamattupiiri kaikenikäisille), Pätsi - pe 21.6. Juhannusjuhla klo 16–18, virsivartti kirkkosalissa klo 16:30, kesäisiä lauluja ja tarinoita Ruususalissa klo 17, juhla päättyy lipunnostoon klo 18. Lähetyksen tarjoilu: grillimakkaraa, kahvia, pullaa sekä falafel-leipiä - la 22.6. klo 18 Juhannuspäivän iltakirkko, Miettinen, Niemi - su 23.6. klo 11 Messu, Pätsi, Kallio, Niemi, kirkkokahvit - to 27.6. klo 18 Viikon sana, Lindroos. henrikinseurakunta.fi
Kirjastoauto kurvaa Lausteelle ja Runosmäkeen PALVELUT. Lausteen kirjasto on ollut suljettuna 1. kesäkuuta alkaen. Lähimmät palvelevat kirjastot ovat Varissuo ja Skanssin kauppakeskuksen Monitori. Kirjastoauto pysähtyy Lausteella kesä- ja elokuussa Kirjurinkadulla yhtenä päivänä
viikossa. Koulujen alettua kirjastoauto pysähtyy myös koululla. Runosmäen kirjasto suljetaan 31. toukokuuta. Kirjastoauto pysähtyy Runosmäessä kesä- ja elokuussa perjantaisin Stoltinkadulla kello 15.15– 16.00. Kirjastoon tilatut sa-
nomalehdet voi kesän aikana lukea Runosmäen vanhuskeskuksessa, osoitteessa Varusmestarintie 14. Kirjasto avataan uudelleen maanantaina 2.9. nuorisotalon yhteyteen rakennettavaan väistötilaan osoitteessa Piiparinpolku 13.
Muutokset varausten noutopaikkoihin Sekä Lausteen että Runosmäen kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Varauksen noutopaikan voi myös itse muuttaa haluamakseen Vaski-kirjastojen nettisivulla.
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
5
Aurinkoinen sää houkutteli väkeä Paraisten Päiville
Murat & Sari Inhanli pitävät Elegant Homea Liedon Vanhalinnassa. Varastomyymälä on auki kerran viikossa, muutoin toiminnassa on verkkokauppa.
Länsi-Turunmaan yrittäjien Tove Hagström ja Eva Johansson kuuluvat Paraisten Päivien puuhanaisiin. Kuvat: Ragip Önsoy. PIF käsipallon CT05 -joukkueen Vera, Kia, Emma, Anni, Emelie ja Maija olivat tapahtumassa kartuttamassa Saksaan suuntautuvan turnausmatkansa reissukassaa myymällä ötökkähotelleja.
Pargas Retro Cars juhlisti 8. kesäkuuta kansallista museoajoneuvopäivää vanhojen ajoneuvojen paraatilla.
KESÄ ALE
Hopeinen kaulakoru
yhteensopiva rannekoru
(205,-) 20096012
(89,-) 20096011
164,-
71,-
KULTAJOUSESSA -30%
Kultaiset korvakorut 14k halk. 25 mm Sunset
151,(189,-)
20101399
Hopeiset kakkuottimet
83,-
(119,-) 20384
Hopeinen sormus
Timanttisormus 0,20ct Keltakultaa
Valkokultaa
549,- 599,(699,-) 20090763
31,(39,-)
20103626
(749,-) 20093542
UUSI MYYMÄLÄ TERVETULOA!
KAARINA Kairiskulmantie 3, Piispanristi/Prisma ma-to 9-19, pe 9-20, la 9-18 Juhannusaatto pe 21.6.: klo 9-13 Juhannuspäivä la 22.6.: suljettu
Korurasia
29,(39,-)
20094876
SEUTUSANOMAT
6 24h
Soita meille, se on turvallista!
0400 527971
Asuminen ja rakentaminen
20. kesäkuuta 2019
Katja Laineen haaveissa muutto takaisin vanhaan puutaloon Perinteikäs Uudenkaupungin Vanhat Talot -puutalotapahtuma järjestetään jälleen tänä vuonna, syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 7.–8. syyskuuta, jo kahdeksatta kertaa. Tapahtuman mediayhteistyökumppanina toimii Seutusanomat.
∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA
Mitä olet saanut toiminnasta? – Menin alun perinkin sihteeriksi yhdistykseen eli niiden toimien myötä mahtavan porukan ja ihanaa toimintaa! Millaisessa talossa itse asut ja mikä olisi ihannetalosi? – Huoltovapaassa tiilitalossa nyt asutaan ja ihannetalo on sellainen sielukas, sopivan pieni, keskellä keskustaa, rauhallisen kadun varrella oleva pikku villa. Teetkö mielelläsi pikkuremontteja itse? Mitä olet viimeksi tehnyt? – Viimeksi olen maalannut piha-aitaa eli ainakin sen tasoiset hommat sujuvat. Miten merkittävänä pidät Uudenkaupungin vanhojen talojen aluetta? – Todella merkittävänä. Vaikka alue on hajanaisempi kuin esimerkiksi Vanhan Rauman alue, ja vanhoja taloja on ympäri kaupunkia, niin onhan se esimerkiksi turisteille merkittävä asia. Ja kaupunkilaisillekin yhtenä asumismuotona. Sitä ei edes ymmärrä, kuinka paljon historiaa vanhojen seinien sisälle mahtuu.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@ turunseutusanomat.fi Merikuljetukset, laiturit, ruoppaus Kutominen on yksi Katja Laineen harrastuksista.
Saaristorakennus Ketonen Oy
0400 826 070, jarkko@saaristorakennus.fi
www.saaristorakennus .fi
iike Lehtovaaralta l a r o S ja piha ku “Allö piinha”rakentajan ässät pnöyttoääon! Ly
n!
Uitontie 10 | 21500 Piikkiö | 0400 526 623
soraa.fi | multaa.fi
VANHAT TALOT. Katja Laine, miksi olet mukana Uudenkaupungin Vanhat Talot -yhdistyksen toiminnassa? – Liityin alun perin mukaan jo ennen kuin ostimme vanhan talon Kirkkokadulta. Ajattelin, että pitkäaikainen
haave vanhasta talosta toteutuisi nopeammin, jos osallistuisin edes tällaisen yhdistyksen toimintaan. Mistä innostuksesi vanhoihin taloihin on peräisin? – Asuimme 18 vuotta sitten
yli 150 vuotta vanhassa talossa Myllymäen reunalla ennen muuttoamme tiilitaloon ja itsellä on vahva ajatus uudestaan puutaloon muuttamisesta, nyt kun lapsetkin kohta ovat kotoa pois muuttaneet.
Kerro vielä vähän itsestäsi. – Harrastan majatalon pitämistä pienessä puutalossa Kirkkokadun ja Merimiehenkadun risteyksessä. Sen lisäksi teattereissa käyminen, puutarhanhoito, lukeminen ja kutominen ovat harrastuksiani. Lisäksi toimin monessa yhdistyksessä ja uusimpana harrastuksena on kesätoimittajana oleminen. Marko Vuosjoki
Ammattikuntalaitosten oppipojat, kisällit ja mestarit – tehtaiden edeltäjät VANHAT TALOT. Tapetintekijöillä ei 1700-luvun Turussa ollut omaa ammattikuntaa. Suurin osa heistä kuului johonkin muuhun ammattikuntaan, jonka myötä he saivat valmistaa tapetteja. – Esimerkiksi maalareilla ja kirjanpainajilla oli materiaali ja tekniikka hallussa, koska tapetteja tehtiin käsin maalaten ja painamal-
la ja hyvin usein myös sekoittamalla näitä molempia tekniikoita, rakennustutkija Eija Suna Varsinais-Suomen maakuntamuseolta kertoo. – Tuotantoa pyrittiin tehostamaan sillä, että manufaktuurin perustajalle myönnettiin verohelpotuksia. Alkavat tehtaat olivat kuitenkin hyvin käsityövaltaisia, ja ne saattoivat olla työvoimal-
taan pienempiä kuin alkuperäiset mestarien vetämät verstaat, eli tuotanto ei ollut vieläkään valtavaa, Suna sanoo. Tehtaissa oli pitkään käytössä käsipainot – aina 1900-luvulle asti. – Rullaavien koneiden myötä vasta tapetit tulivat edullisemmiksi ja yleistyivät kodeissa. Museossamme on
isot kokoelmat purkukohteista talteen kerättyjä tapetteja, joista huomaa, että niitähän on tuolloin vaihdettu melkein vuosittain. Paljon on tapetteja esimerkiksi 1880-luvulta, joista tulee mieleen, että eikö kymmeneksi vuodeksi olisi hyvin riittänyt yksi tapeteeraus, Suna hymyilee. Katariina Mäkinen-Önsoy
20. kesäkuuta 2019
SEUTUSANOMAT
Asuminen ja rakentaminen
7
Työväentalo on kaikkien yhteinen talo Jos jokin rakennus on uusikaupunkilaisille tuttu, niin se on Työväentalo, Työppis, niin kuin nuoriso aikanaan taloa 1980-luvulla kutsui. Sen seinien sisällä on vietetty ja vietetään juhlia, häitä, levymessuja, käärmenäyttelyitä ja luovutetaan verta. Historiansa aikana talo on nähnyt ja kokenut ylä- ja alamäkiä. Sellainen on meidän talo. VANHAT TALOT. Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Vasama on oikea ihminen kertomaan Yliselläkadulla sijaitsevan Työväentalon historiaa. Vasaman muistikuvat talosta ajoittuvat aivan hänen varhaislapsuuteensa. Isä otti tyttärensä mukaan teatteriharjoituksiin ja Vasama kolusi pikkutyttönä kaikki talon nurkat teatteriharjoitusten loppumista odotellen. Talo oli vasamalle siis eräänlainen lastenhoitopaikka. – Työväentalon ylläpito on haastavaa pienelle yhdistykselle, jonka jäsenmäärä on noin sadan luokkaa, kertoo Vasama ja myöntää, että ilman esimerkiksi kotiseutuliiton avustuksia lämmitysalaltaan noin 800 neliön rakennusta ei olisi pystytty ylläpitämään ja kunnostamaan. – Ajoittain on noussut esiin talon mahdollinen myyminen, mutta edelleen tämä on U:gin Sosialidemokraatit ry:n omistuksessa. Vasama iloitseekin siitä, että Työväentalo on nimestään huolimatta kaikkien kau-
punkilaisten talo. Taloa on vuokrattu ja vuokrataan edelleen erilaisiin tapahtumiin, juhliin, koulutuksiin, eläkeläisjärjestöille, SPR:lle ja monelle muulle taholle ja se onkin iso pala uusikaupunkilaista kulttuurihistoriaa. Alkoholi kaatoi yhteistyön Työväenyhdistys osti tontin vuonna 1901 varoilla, jotka se oli hankkinut järjestämällä iltamia ja arpajaisia. Tontilla sijaitsi J. Malmgrenin talo, joka kuitenkin tuhoutui täysin tulipalossa vuonna 1906. – Aikanaan Raittiusseura Kasvi, Uudenkaupungin VPK sekä Työväenyhdistys neuvottelivat, josko rakentaisivat yhteisen talon, mutta hanke kaatui. Syynä oli se, että raittiusseuran edustajien mukaan rakennuksessa ei tule käyttää alkoholia lainkaan, Vasama nauraa. Pitkällisten talkootöiden ja velkakirjojen tekemisten jälkeen nykyisen Työväentalon vihkiäisiä vietettiin marraskuun 21. vuonna 1907.
– Taloa lämmitettiin aluksi puilla, mutta vuonna 1955 siirryttiin keskuslämmitykseen ja Suomen Kotiseutuliiton avustuksella talo liitettiin kaukolämpöön vuonna 2006. Vanhasta puulämmitysajasta muistuttavatkin edelleen salin kauniit kaakeliuunit, jotka eivät kuitenkaan ole enää käytössä. Talon hirsiseinät saivat laudoituksen vuonna 1916 ja väritykseksi tuli vaaleankeltainen. – Viimeksi talon vesikattoa on korjattu vuonna 2007, muistelee Vasama. Sisätiloissa keittiötä, kahviota ja wc-tiloja on kohennettu. Näkyvin muutos on juhlasalin ja eteistilojen saattaminen nykyiseen arvokkaaseen muotoonsa. – Korjaukset, lattian ja seinäpintojen maalaukset toteutettiin kaupunginarkkitehdin ohjeiden mukaisesti ja valvonnan alaisena. Lama-aikana maalikauppa Työväenyhdistys on perustamisestaan lähtien pyrkinyt kohottamaan työväen siv-
Työväentalon eteinen on kunnostettu sen historiaa kunnioittaen. Jaana Vasamalle talo on tuttu jo lapsuudesta.
istystasoa ja sen taloudellista tilannetta sekä herättämään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Tämä näyttäytyy talon historiassa muun muassa siten, että tiloissa on toiminut sairaus- ja hätäapukassa ja jopa oma työnvälitystoimisto. – Työväentalolla on harrastettu kaikenlaista kulttu-
uria. Talossa on toiminut kirjasto, siellä on näytelty, soiteltu, voimisteltu, pidetty iltamia ja jossain vaiheessa perustettiin elokuvateatterikin. Vuosisadan vaihteessa, lama-aikana, talo oli vuokralla yritykselle ja salin tiloissa toimi maalikauppa. – Sen vuoksi rakennuksen 100-vuotisjuhliakin vietettiin
pihalla teltassa, Vasama kertoo. Vuonna 2017 talo osallistui Demari-lehden järjestämään kilpailuun ”Suomen kaunein työväentalo” sijoittuen toiseksi kauneimmaksi.
Rainer Tähtinen
Tapetit kertovat rakennuksen historiasta
Maakunnallisena rakennustutkijana yli kolme vuosikymmentä vuotta toimineen Eija Sunan (vas.) tutkimuksellisena erityiskiinnostuksen kohteena ovat vanhat tapetit ja kaakeliuunit. Toukokuussa Suna kävi Naantalin museonjohtaja Anne Sjöströmin vieraana Naantalin museon Tapetti ¬– Tapet kesänäyttelyssä esitelmöimässä aiheesta. Kuvat: Ragip Önsoy.
VANHAT TALOT. Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennustutkija Eija Suna on tehnyt yli kolmen vuosikymmenen mittaisen uran vanhojen rakennusten ja niiden oikeaoppisen korjaamisen puolesta. Hän on työskennellyt paljon maaseutukohteissa, jossa seinien koristelu on tarkoittanut sitä, että ne maalataan – joko suoraan hirrelle tai sa-
virappaukselle. Korkeammissa sosiaaliluokissa on sen sijaan ollut pidempään tapana tapeteerata eli sisustaa tapetein, jotka ovat vuosisatojen kuluessa muuttuneet huomattavasti. Tapeteiksi kutsuttiin ensin seinätekstiilejä, joista nimitys siirtyi pellavatapetteihin ja sitten tämän päivän paperitapetteihin.
– Tapetti on alkujaan tarkoittanut tekstiiliä, jota 1500-luvulla kutsuttiin ranskalaisen alkuperänsä mukaisesti gobeliiniksi. 1600-luvulla on paljon käytetty kankaita sisustuksessa eli seinät on peitetty kankaalla. Hyvä ja näppärä keino, jota voisi hyvin edelleenkin harrastaa, Suna sanoo. – Sitten ovat kultanahkatapetit, joita on meilläkin joita-
kin säilynyt. Nahalle on tehty reliefimäisiä, kolmiulotteisia kuvioita puristamalla ja värittämällä, lisää Suna. 1600-luvulla oli myös nukkatapetteja, jotka olivat usein kaksivärisiä. – Malli Turun linnan barokkitapeteille saatiin tällaisista Paraisten Kirjalan Norrgårdin talosta talteenotetusta nukkatapetin, joita myös sirotetapetiksi kutsuttiin, paloista, kertoo Suna. Sunan mukaan paperi on ollut oleellinen osa tapetin kehitystä. – Se on vanha keksintö, mutta vasta 1500-luvun puolivälissä Ruotsissa oli käytössä ensimmäinen paperimylly ja meillä sata vuotta myöhemmin. Myllyn ensisijainen tarkoitus oli tehdä paperia Turun Akatemialle. 1700-luvulla paperiruukki sijaitsi Auran (Prunkkalan) Järvenojalla ja 1800-luvulla oli jo 40 paperitehdasta. Tämän lisäksi oli myös tuontipaperia. – Kun puhutaan paperista ennen 1800-luvun puoliväliä, niin puhutaan itse asiassa tekstiilistä. Oli kiertäviä lumppureita, jotka keräsivät lumppua, jota käsiteltiin vatkaamalla, kostuttamalla ja hajottamalla, ja jota lopuksi muottien avul-
la prässättiin. Lumppupaperi tehtiin noin A4- ja A3-kokoiseksi, joten tapetiksi ne tuli yhdistää paloista. Rullapaperin valmistus aloitettiin Suomessa kyllä vuonna 1841, mutta sekin leikattiin ensin arkeiksi, hän jatkaa. Vasta 1800-luvun loppupuolella paperia alettiin valmistaa puusta. Purkukohteista vanhoja tapetteja museon kokoelmiin tallentanut Suna muistuttaa tapetin arvosta paitsi rakennushistoriallisesti että eristysmateriaalina. – Tapettikerrokset kertovat rakennuksen vaiheista, siksi niitä ei kannata poistaa. Tapetit toimivat myös oivallisena lämmöneristeenä.
Tapettien historiaan, tekotapoihin, suomalaisiin tapettitehtaisiin sekä eri aikakausien tapettimuoteihin voi tutustua 1. syyskuuta asti Naantalin museon Humpin talossa avautuneessa Tapetti – Tapet -kesänäyttelyssä. Seuraava tapettiteemainen työpaja järjestetään 11. elokuuta. Katariina Mäkinen-Önsoy Museovirastossa on tapettikokoelma, johon on kerätty ja hankittu eri tyylikausia kuvastavia tapettinäytteitä. Ne suojataan arkistokelpoisin materiaalein ja luetteloidaan kokoelmatietokantaan, Finna.fi -verkkopalveluun.
Erikoinen kultanahkatapetti, joka on nimensä mukaisesti tehty nahalle reliefimäisin kuvioin.
8
SEUTUSANOMAT
Asuminen ja rakentaminen
20. kesäkuuta 2019
Mökkeily on taitolaji, etenkin vuokramökissä MÖKKI. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli puoli miljoonaa kesämökkiä, joista noin 50 000 Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomi onkin maakuntien ykkönen kesämökkien lukumäärässä. Tarjontaa mökkilomaa hamuaville on siis kosolti tarjolla, löytyyhän internetistä lukuisia palveluita, joiden kautta yksityiset mökin omistajat tarjoavat kiinteistöjään vuokralle. Vuokramökissä vietetyn onnistuneen loman taustalla onkin huolellinen valmistelu. Mökin vuokraajan on aivan ensimmäiseksi mietittävä, millaista mökkilomaa haluaa viet- vuokraus - huollot - trukkiakut
tää – ja sen perusteella rajata hakuaan mökin sijainnin ja varustelun mukaan. Miten kaukana on lähin kauppa, voivatko lapset uida ja sup-lautailla mökkirannassa, halutaanko viettää aikaa vaan mökillä vai olisiko mukava käydä samalla reissulla katsomassa lähiseudun nähtävyyksiä ja mitä mukavuuksia mökin varustelussa ehdottomasti vaaditaan. Tarvitaanko mökille nopea netti? Mökkien varustelut ja mökkeilijöiden vaatimukset ovat luonnollisesti muuttuneet valtavas-
ti viime vuosien aikana. Vielä jokin aika sitten televisio oli korkean tason varustelua, nyt etenkin nuoriso vaatii nopeita internet-yhteyksiä. Varustelusta on syytä myös tarkistaa esimerkiksi wc:n taso, saunan käyttö ja mökin lämmitys – puilla lämmittäminen ei ole enää nykypäivänä jokaiselle suomalaisille aivan yksinkertainen tehtävä, puhumattakaan puuceessa käymisestä. Kun tekee perusteellisen listan itselleen tärkeistä varusteluista ja käy ne huolellisesti läpi mökkiä vuokraavan kanssa, ei mökillä tule vastaan ikäviä yllätyksiä.
On myös syytä tarkistaa samalla tarkkuudella, pitääkö mökille ottaa mukaan esimerkiksi omat liinavaatteet, omat pyyhkeet ja niin edelleen. Myös loppusiivouksesta on syytä sopia etukäteen. Mökin vuokraaja varmasti auttaa mielellään ja kertoo mökkinsä varusteluista, haluaahan hän mökkiinsä tyytyväisiä asiakkaita. Niin ja ne lemmikit! Mökille halutaan usein ottaa lemmikki mukaan, mutta se ei välttämättä onnistu jokaisella kesämökillä. Tarkistamalla etukäteen tämäkin ratkeaa. TSS
- varaosat kaikkiin merkkeihin
Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.
www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com
Tämän ilmoituksen hinta on
PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
Pidä meidät mielessä! puh. 02 2500 661 • tstl@sahkotalousliike.fi • www.sahkotalousliike.fi
KAIHTIMET MARKIISIT SOITA 044 0161170
suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelut
Eerikinkatu 38, Turku Puh. 02-253 5888, 0440 161 170 www.johannakaihdin.fi • myynti@johannakaihdin.fi Avoinna: Ma 9-18, ti-pe 9-17
Lomailija, suojaa kotisi murtovarkailta! Mökkireissun ajaksi on syytä huolehtia siitä, että murtomiesten on vaikea tunnistaa asukkaista tyhjillään oleva asunto. TURVALLISUUS. Kauan kaivattu kesälomakausi mökkireissuineen tarjoaa valitettavasti mahdollisuuksia myös murtovarkaille. Muistamalla muutaman yksinkertaisen vinkin ennen matkoille lähtöä voit suojata kotiasi pitkäkyntisten iskuilta. Huolehdi, ettei postilaatikkosi pursua lomasi aikana. Pyri muutenkin jättämään kotisi asutun näköiseksi esimerkiksi jättämällä verhot auki. Murtomiehet, etenkin alan ”ammatti-
laiset” hakeutuvat luonnollisesti kohteisiin, jotka selvästi ovat tyhjillään asukkaista. Älä jätä arvoesineitä näkösälle ikkunoiden eteen – ne houkuttelevat epärehellisiä kulkijoita. Sulje ikkunat kotoa lähtiessäsi – tietenkin, on hölmöä jättää vapaa kulku ikkunan kautta asuntoon. Jos sinulla on murtohälytin, muista kytkeä se päälle. Ilmoita hälyttimen olemassaolosta näkyvin tarroin tai kyltein.
Kerro poissaolostasi naapurille. Naapurit voivat olla suuri voimavara, sillä eihän kukaan halua murtomiesten valtaavan alaa omalla asuinalueella. Pidä tarkasti huoli avaimistasi. Älä jätä vara-avainta ilmeisiin piiloihin, kuten kukkaruukun tai ovimaton alle. Murtovarkaat ovat hyvin selvillä mahdollisista piilopaikoista. Älä mainosta poissaoloasi julkisissa some-päivityksissä. Tämä voikin olla näistä kohdista se vaikein toteutettava. Fakta kuitenkin on, että järjestelmällisesti murtoja tekevät osaavat käyttää myös somea hakies-
saan tietoja tyhjillään olevista taloista. Asennuta huultamattomaan (tasareunaiseen) oveen rakoraudat, jotka estävät oven vääntämisen auki. Rivitalo- tai omakotitaloasukkaana huolehdi siitä, että joku käy poissa ollessasi hoitamassa pihaasi. Pitkänä rehottava nurmikko ja lakastuneet kukat antavat varkaille vinkin siitä, että talonväki on muualla. Kun olet muistanut nämä kaikki, voit lomailla mökillä vaikka useamman viikon hyvillä mielin. TSS
Jätevesien käsittely on tärkeää ympäristötyötä Ympäristöministeriön arvion mukaan valtakunnallisesti ranta- ja pohjavesialueilla jätevesien käsittelyä on tehostettu noin kolmasosassa vakituisesti asutetuista kiinteistöistä. Tällöin jätevesiremonttia tarvitsevia ympärivuotisia asuntoja on noin 42 000. Tämän lisäksi arviolta 56 000 mökin jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa
jollakin tavalla määräaikaan mennessä. Suomen noin puolesta miljoonasta kesämökistä yli puolet sijaitsee pohjavesialueella tai sadan metrin säteellä vesistöstä. Huomattavalla osalla mökeistä on kuitenkin käytössä kuivakäymälä, joten ympäristöä pilaavia jätevesiä ei synny. Etenkin vanhat kiinteistö-
kohtaiset jätevesijärjestelmät ovat kuormitusriski vesistöille ja pohjavesille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä on jätevesien käsittelymenetelmänä pelkästään saostussäiliöt, jotka eivät täytä vuodesta 2004 lähtien voimassa olleita jäteveden puhdistustehovaatimuksia. Jätevesijärjestelmän kun-
nostaminen kannattaa, sillä tehokkaampi puhdistusjärjestelmä vähentää merkittävästi jätevesien haitallisia ympäristövaikutuksia ja lisää kiinteistön arvoa. Varsinais-Suomessa jätevesineuvontaa tarjoaa Valonian Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hanke.
20. kesäkuuta 2019
Asuminen ja rakentaminen
SEUTUSANOMAT
9
Saariston Ympäristömessuilla energia- ja jätevesiasiaa
Valtakunnallisesti lähes 100 000 ympärivuotisen kiinteistön ja vapaa-ajan asunnon jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa 31.10.2019 mennessä. Vastaavasti tällaisia rakennuksia on Paraisilla arviolta 1 000 – 1 500. PARAINEN. Paraisilla 7. – 8. kesäkuuta järjestetyillä Saariston Ympäristömessuilla muistutettiin jätevesilainsäädännöstä. Vuodesta 2004 lähtien lain mukaiset puhdistusvaatimukset ovat koskeneet uusia rakennuksia. Vanhoille jätevesijärjestelmille on annettu määräaika saneeraukselle. – Määräaika 31.10.2019 koskee niitä kiinteistöjä ranta-alueilla, joissa jätevettä tuottava rakennus sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta ja pohjavesialueesta, Paraisten kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman toteaa. Puhdistusvaatimukset on täytettävä myös muilla alueilla yleensä siinä vaiheessa, kun haetaan rakennuslupia talonmuutostöille. Arvion mukaan Paraisten kaupungin alueella on yhteensä noin 500 ympärivuotista asuntoa ja 8000 vapaa-ajan asuntoa ranta- ja pohjavesialueilla. Karkeasti on arvioitu, että noin puolet vakituisista asunnoista ja noin 500–700 vapaa-ajan asuntoa on sellaisia, jotka ovat jätevesisaneerauksen tarpeessa. – Voi olla, että niitä kiinteistöjä, joilla on tarve kunnostaa järjestelmiään, on vähemmän. Nimittäin jätevesiasetuksen
voimassaoloaikana toimenpidelupia (mustat jätevedet) ja ilmoituksia (harmaat vedet) on haettu rakennusvalvonnasta suoraan/pelkästään jätevesilaitteistojen korjaukseen. Ainakin saman verran jätevesijärjestelmiä on sen lisäksi uusittu rannalla sijaitsevien loma-asuntojen, saunojen ja omakotitalojenkin muutos- ja rakennusprojekteissa. Eli jätevesijärjestelmiä lienee kunnostettu yhteensä pitkälti toista tuhatta. Mielestäni ei ollenkaan huono tulos! Ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila Paraisten kaupungilta sanoo. Huovila ja Österman kertovat, että työtä parhaan hajajätevesikunnan tittelin säilyttämiseksi vielä riittää. Palkinto myönnettiin Paraisten kaupungille vuonna 2010 haja-asutusseutujen jätevesineuvonnan ja jätevesien käsittelyn edistämiseksi tekemänsä työn ansiosta. – Asiaa on pidetty jatkuvasti esillä, ei pakottamalla, vaan tiedottamalla, Huovila huomauttaa. – Olemme järjestäneet energia- ja jätevesi-iltoja ympäristömessujen lisäksi, mutta aina ei ole helppo saada ihmisiä tulemaan, tutustumaan ja vertailemaan vaihtoehtoja. Täytyy miettiä jälleen tiedotustilaisuutta syksylle, jatkaa Öster-
Kuudetta kertaa Suntin varrella järjestetyillä Ympäristömessuilla esiteltiin jätevesien käsittelylaitteiden ja kompostikäymälöiden lisäksi erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä. Kuvassa Solar Agen Atte Mäntylä. Kuva: Ragip Önsoy.
man. He muistuttavat, että kuluja ei kannata pelätä ennakolta, vaan jokainen jätevesijärjestelmä suunnitellaan kiinteistön tarpeita vastaavaksi. Lisäksi kiinteistöllä tapahtuva suunnittelu- ja rakentamistyö kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin. Neuvontaa kiinteistökohtaisesti Jos jätevesijärjestelmä on uusittava, avuksi kannattaa hankkia kiinteistökohtaisiin käsittelyjärjestelmiin perehtynyt jätevesisuunnittelija, joka selvittää myös mahdolliset kuntakohtaiset erityisvaatimukset käsittelylle.
Jätevesijärjestelmän uusimista varten tarvitaan kunnan rakennusvalvonnasta lupa, joten jätevesiremonttiin kannattaa ryhtyä ajoissa ennen määräajan umpeutumista. Jätevesiasioissa neuvoja saa myös kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Valonia tarjoaa jätevesineuvontaa lokakuun loppuun asti. Kiinteistökäyntien lisäksi neuvoja voi kysyä puhelimitse tai valonia.fi/hakku-sivuston kautta. Jätevesineuvojat kiertävät myös kesätapahtumissa, joista tiedotetaan Valonian verkkosivuilla. Siinä missä vesijärjestelmät kaipaavat suunnittelua myös
energiahankintoja on hyvä harkita ajan kanssa. Ympäristömessujen näytteilleasettajista aurinkoenergiaan kävijöitä tutustutti turkulainen Solar Age, jonka pääasiallisena työskentelyalueena on Varsinais-Suomi. Tällä hetkellä yritys tekee maksuttomia arviointikäyntejä muun muassa Paraisten ja Naantalin saaristoalueilla. – Käynnillä arvioidaan kohdekohtainen tarve ja oikea mitoitus. Suurin osa paneeleista asennetaan katolle, mutta myös seinä- ja asennuksia tehdään. Arviointikäynnillä myös selviää, että onnistuuko aurinkopaneelien asennus kyseiseen kohteeseen ylipäätään, Solar Agen Atte Mäntylä kertoo.
– Järjestelmät mitoitetaan yleisesti omaan tarpeeseen, mutta oikein aurinkoisena kautena ylimääräisen tuotannon myydä sähköyhtiölle, Mäntylä lisää. Vuodenvaihteessa poistettu tuontivero on Mäntylän mukaan mukavasti virkistänyt aurinkopaneelikauppaa. – Yhdysvaltalaisissa paneeleissamme on saksalainen invertteri ja suomalainen kiinnitysjärjestelmä, joka sopii kaikenlaisille kattotyypeille. Paneelien huoltovapautta tukee WiFi-verkon välityksellä toimiva automaattinen virheentunnistus, hän esittelee. Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö? – Ranta- ja pohjavesialueilla olevien kiinteistöjen tulee uudistaa puutteelliset jätevesijärjestelmät 31.10.2019 mennessä. – Valonia tarjoaa maksutonta ja puolueetonta haja-asutuksen jätevesineuvontaa kesän ja syksyn 2019 aikana Varsinais-Suomessa. Neuvojat ovat tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa sekä puhelimitse ja sähköpostilla. – Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehdään vesiyhteistyökuntien alueella, joita vuonna 2019 ovat Aura, Kaarina, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Jos kiinteistön jätevesijärjestelmä tarvitsee saneerausta, ja rakennus, jossa jätevesiä muodostuu, sijaitsee enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, merestä tai veden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, remontti pitää olla tehtynä 31.10.2019 mennessä. Kuva: Valonia.
SEUTUSANOMAT
10
20. kesäkuuta 2019
K AUPAN PÄÄLLE!
NYT KAIKKIIN POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖISIIN RUOHONLEIKKUREIHIN MOOTTORIÖLJY ProForest RL510
249,-
299,-
anja
199,-
Efco LR48PBQ Comfort
- B&S 550 moottori - 46 cm työleveys a - laakeripyörät panj Kam
,-
Efco LR48TBQ
399,
anja
1090,-
Alpina BT98 SD
-
,5 9 9 1 K
2
Kam
panj
a
Kam
panj a 4 9 a 9 4190 Husqvaran R216 AWD 0,Husqvarna R214TC ,- - 4x4 VETO - hydrostaattinen - hydrostaattinen - 656 cm / Kam
panj
3
2-sylinterinen - 94 cm leikkuuleveys - todella ketterä
- 500 cm3 OHV - 98 cm leikkuulev.
- 500 cm3 - 94 cm leikkuuleveys
Efco Stark 2500TR
anja
p Kam
59,-
Stihl FS38 ruohotrimmeri
529,-
Castelgarden XK4 160HD
- 4x4 veto - hydrostaattinen - 500 cm3 OHV - 95 cm leikkuuleveys - runko-ohjautuva
,-
- 230 V ~ 500 W - 2-siimainen automaattisiimapää - 50 m varasiimakieppi vakiona
a
,0 9 7 4
2590
Kevyt ja tehokas trimmeri keskipakokytkimellä. - 25,4 cm3 - 1,0 hv – 0,7 kW
ProForest RT500E
panj
a
panj
Kam
Castelgarden XM140 HD
- 108 cm leikkuuleveys - Stigan valmistama
Kam
Kam
- hydrostaattinen - 344 cm3 OHV Castelgarden XD170 HD 3 - hydrostaattinen - 500 cm OHV 85 cm leikkuuleveys - ketterä Stigan valmistama - 98 cm leikkuuleveys - Stigan valmistama
3
Laadukas ruohoraivuri vaativaan käyttöön, mukana kaislanniittoon veden alta soveltuva lisälaite. - 21,7 cm3 / 1,2 hv - paino (peruskone) 4,5 kg - akselivoimansiirto
a
590,
p 1795 a 1390anja ,- Husqvarna TS238 BT108 SD ,- -Alpina - hydrostaattinen hydrostaattinen - 452 cm OHV
Efco DS2400S ruohoraivuri + EH48 kaislanniittopää
Klippo Excellent S
panj
panj
414 cm3 OHV 98 cm leikkuuleveys 5+1 vaihteet Stigan valmistama
879,-
Klippo Champion
a
Kam
Kam
anja
599,-
anj amp
- Made by Husqvarna - B&S 344 cm3 - 77 cm työleveys - vaihteet 4+1
Nyt
Kamp
Kamp
anja
anja
Klippo Triumph
, 9 9 3
McCulloch M125-77X AJOLEIKKURI
489,-
- B&S 625e-series - B&S 625e-series - itsevetävä / etuveto - 42 cm työlev. - kuulalaa- - 48 cm työlev. - kuulalaa- - B&S 650EXI - 48 cm työlekeroidut pyörät - 1-vipukeroidut pyörät -1-vipuveys - kuulalaakeroidut pyökork.säätö - bio-silppuava korkeudensäätö - bio-silp- rät - 1-vipukorkeudensäätö - alu.valurunko puava - alu.valurunko - biosilp.- alu.valurunko
Suositun 146 mallin versio, jossa B&S 575iS sähköstartilla varustettu moottori. - B&S 150 cm3 anja - 46 cm amp työlev. K
p Kam
Kamp
479,, 9 31
Husqvarna LB246PI
itsevetävä B&S 550e-series 46 cm työleveys kuulalaakeroidut pyörät 1-vipukorkeudensäätö keräävä/ulospuhaltava
anja
a
K
Ka
Todella kevyt bioruohonleikkuri. - 140 cm3 B&S - 46 cm työleveys - kuulalaakeripyörät
Kamp
anj amp
nja mpa
Husqvarna LB146P
249
,389
anja
itsevetävä Kohler XT 6,75 51 cm työleveys 1-vipukorkeudensäätö
-
- Kohler XT 6,75 - 51 cm työleveys - bioleikkaava tai sivullepuhaltava - 1-vipukorkeudensäätö
Kamp
anja
Greenteam Biomulc 51SK
Greenteam Biomulc 51K
- B&S 625e-series - 51 cm työleveys - bioleikkaava tai sivullepuhaltava
Kamp
Kamp
-
Greenteam Biomulc 51B625e
ProForest RL480S
- Itsevetävä - 48 cm työleveys - keräävä, biosilppuava, ulospuhaltava, kaikki samassa koneessa
Laadukas bioruohonleikkuri hiljaisella ja helposti käynnistyvällä moottorilla. - 139 cm3 OHV moottori - 51 cm työleveys
Kevyin Stihl polttomoottoritrimmeri. - 27,2 cm3 / 0,9 hv - 2-siimainen puoliautomaattisiimapää a
panj
189,
Kam
a
panj
159,
Kam
Efco 8100
Kevyt trimmeri uskomattoman helpolla käynnistyksellä. - 27,2 cm3 / 1,0 hv - 2-siimainen puoliautomaattisiimapää a
panj
,229
Kam
KONETOIMI
panj
Kam
319,-
panj
169,-
Tehokas sähkökäyttöinen siimaleikkuri pitkällä varrella. - 230 V ~ 1000W - vaijerivoimansiirto
Stihl FS50 C-EL ruohotrimmeri
Kam
Stihl FS260C-E raivaussaha
-
Efco DS2400T
Laadukas ruohoraivuri vaativaan yksityiskäyttöönsekä ammattikäyttöön. - 21,7 cm3 - 1,2 hv – 0,9 kW
Efco 8460 raivaussaha
41,6 cm 2,7 hv – 2,0 kW akselivoimansiirto vakiona raivausterä-, Kam panj ruohoteräa ja siimapäävarustus 3
699,-
Nuppulantie 7-9, Turku, puh. (02) 254 6600 Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13
www.konetoimi.fi
a
a
-
45,7 cm3 2,5 hv / 1,8 kW akselivoimansiirto vakiona raivausterä-, ruohoterä- ja Kam panj siimaa varustus
499,-
Tarjoukset voimassa 30.6.2019 asti, tai siihen saakka kuin varatut erät riittävät.
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
Vapaaehtoiset edistävät turvallisuutta saaristossa SAARISTO. Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Meripelastusseuran yhdessä toteuttama Caritas-ensivastetoiminta aloitti juhannuksesta elokuun alkuun jatkuvan keskeytyksettömän ensivastepäivystyksen juhannusaaton aattona. Päivystys toteutetaan järjestöjen yhteistyönä Turun meripelastusyhdistyksen ABSO -pelastusveneellä Saaristomerellä. Aluksella on välitön lähtövalmius saaritukikohdassaan Airistolla tai muualla Saaristomerellä ympäri vuorokauden 11. elokuuta asti, ja tarpeen mukaan viikonloppuisin vielä myöhemminkin elo-syyskuussa. Aluksen miehityksestä vastaavat Punaisen Ristin ja Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset. Caritas-ensivaste toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensivasteyksikkönä yhteistyössä Länsi-Suomen Merivartioston, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, paikallisten terveyskeskusten ja ensihoitoyksiköiden sekä Lounais-Suomen poliisin kanssa. Varsinais-Suomen Hätäkeskus, TYKS-ensihoidon kenttäjohtaja ja Meripelastuskeskus Turku tietävät aluksen sijainnin jatkuvasti. Alus toimii aina viranomaisen hälyttämänä. Vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään Kesällä 2018 Caritas-ensivaste hälytettiin 29:ään kiireelliseen ensivastetehtävään ja sama alus osallistui yli kuuteenkymmeneen meripelastustehtävään. Alus oli eniten pelastus- ja avustustehtäviin osallistunut Suomen Meripelastusseuran alus. – Aluksen henkilökunta koostuu koulutetuista vapaaehtoisista, jotka päivystävät aluksella ilman korvausta. Miehistöön kuuluu kaksi Punaisen Ristin ensiauttajaa, joista osa on terveydenhuollon ammattilaisia, esimerkiksi ensihoitajia
HOIDATA JALKASI KESÄKUNTOON! Soita tai varaa aikasi netistä!
Humalistonkatu 18, Turku p. 045 861 1509 www.kinttupiste.fi
Vapaaehtoiset ensiauttajat ovat olleet viranomaisten tukena jo yli 30 vuotta.
11
Muista lahjakortit!
OPISKELE HIEROJAKSI, vaikka työn ohella
SEURAAVA KOULUTUKSEMME ALKAA 27.8.2019
Täytä hakemuksesi osoitteessa www.hieronta-akatemia.com
HIERONTA-AKATEMIA
Humalistonkatu 17 A, 2. krs 20100Turku Puh: 02-233 9993 hieronta.akatemia@turku.inet.fi
KAUPUNKILOMALLE SUORAAN TURUSTA 8-11.9. Skopje 499€ 14-17.9. Lontoo 599€ 21-24.9. Vilna 399€ Lisää matkoja www.naantalinmatkakauppa.fi
Ensiauttajat harjoittelivat Caritas-ensivastetoimintaa suorittavalla Abso -aluksella. Kuva: Anniina Valkeasuo.
tai sairaanhoitajia ja muu miehistö meripelastusyhdistyksen meripelastajia. Vapaaehtoiset antavat ensiapua osana ensihoitopalvelua sairaus- tai onnettomuustilanteissa. Caritas-toiminnan palvelut ovat aina autetulle ilmaisia. Caritas-ensivaste on hyvä esimerkki sekä järjestöjen välisestä että kolmannen sektorin ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi, kertoo SPR Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tommi Virtanen. – Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat auttaneet vesillä ja saaristossa apua tarvitsevia jo 122 vuoden ajan. Yhdessä Punaisen Ristin ensiauttajien kanssa pystymme tehokkaam-
min parantamaan saaristossa liikkujien kesänvieton turvallisuutta. Yhteistyössä on voimaa, kertoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. Kolmas sektori turvallisuuden edistäjänä Suomen Punainen Risti on vuodesta 1989 toteuttanut ensivaste-, ensiapu- ja terveyden edistämistoimintaa Saaristomerellä ja Turunmaan saaristossa. Kesään 2013 asti toiminta toteutettiin Punaisen Ristin omalla Caritas-palveluveneellä, ja kesästä 2014 alkaen yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa Turun Me-
ripelastusyhdistyksen pelastusvene Absolla. Caritas-toiminta on vuosien kuluessa lunastanut vankan aseman viranomaisten tukena sekä saariston asukkaiden että saaristossa veneillä tai muutoin vierailevien keskuudessa. Toimintamuodot ja toiminnan painopiste ovat vuosien kuluessa muuttuneet terveyden edistämisestä hälytysensivastetoimintaan. Caritas-toimintaan osallistuu Punaisen Ristin vapaaehtoisia koko Suomen alueelta, vapaaehtoisista puolet on terveydenhuollon ammattilaisia. Suuri osa vapaaehtoisista on kouluttautunut sekä meripelastustoimintaan että ensivastetoimintaan.
Lemonniemen kaksi kylää -kirja on ilmestynyt KIRJALLISUUS. Kaarinan Lemonniemen paikallishistoriasta kertova omakustanne Lemonniemen kaksi kylää on ilmestynyt. Kirjan on pääsääntöisesti rajattu Yli-Lemun ja Ala-Lemun kylien isojaon aikaiselle maantieteelliselle
alueelle muutamin poikkeuksin. Kirjassa käsitellään Lemonniemen kehitystä eri näkökulmista. Kahden kylän ja niiden talojen varhaishistoriaa on olemassa olevien dokumenttien pohjalta selvitelty 1400
-luvulta alkaen. Alueen hallitsevien kartanoiden tapahtumista ja omistajista on eri vuosisadoilta koottua tietoa. Myös muista Lemoniemellä asuneista ja vaikuttaneista henkilöistä on henkilökuvauksia.
48 alueella asuneen ja/ tai edelleen asuvan henkilön haastattelut valaisevat sotien jälkeisen ajan elämää Lemonniemellä Kirjan ovat tehneet Paavo Väntsi ja Olli Kauremaa. TSS
Palvelemme kesäajalla 17.6. - 11.8. ma-pe klo 9-17
12
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
n Kannanotto Pro Ala-Lemu heräsi jälleen toimintaan
Kaarinan Ala-Lemun kaavakiista taas esille Pari vuotta sitten lopullisesti hylätty Ala-Lemun kartanoalueen maakeinottelu golfkentän rakentamisen varjolla on jälleen nostettu pöydälle. Kaupunkikehityslautakunta kävi maanomistajien esityksestä lähetekeskustelun. Asemakaavan muutostyö on käynnistymässä. Kartanohan siirtyi aikanaan Turulta ensin Kokoomuksen säätiölle alle sadalla tuhannella eurolla. Säätiö myi kartanon miljoonakaupalla sijoittajaryhmälle, joka keksi gryndauksen rahasammoksi golfkentän. Kokoomus jäi selvästi näin hyvästä kaupasta kiitollisuudenvelkaa. Siksi kaavakeinottelun kaatuminen jäi ilmiselvästi hiertämään. Ala-Lemun tehorakentamisesta ja sen varjolla tarjotusta golfkentästä käytiin muutama vuosi sitten kiivas kiista. Se päättyi lopulta vaiherikkaiden käänteiden jälkeen sekä rakentamisen että golfkentän hylkäämiseen. Kokoomus oli tietysti toista mieltä kuten ar-
vata saattaa. Kaupunkikehityslautakunnassa oli äskettäin erikoisia piirteitä. Kaarina taistelee talousvaikeuksissa ja vannoo täydennysrakentamisen nimeen. Nämä tosiasiat hylätään tässä tapauksessa kirkkaasti: Ala-Lemu on kiistatta irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta. Näin rakentaen toimitaan mahdollisimman kalliilla tavalla ja kestävän kehityksen vastaisesti. Kaarina joustaa periaatteistaan ja kohtelee maanomistajia eriarvoisesti. Tämä on avoimessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa räikeä virhe. Samoin ihmetyttää lainvoimaisen osayleiskaavan ohittaminen. Kartanoalue on näet siinä matkailu- ja kokouspalvelujen aluetta. Nyt sinne sovitetaan 190 asukasta. Puhutaan palveluasumisesta – ikään kuin matkailusta. Kaava on selkeä eikä se sisällä asumista kartanon kyljessä. Kolmas erikoinen kysymys on vetoaminen kuntien kaupunkiseudullamme sopimaan
maankäytön rakennemalliin. Se tehtiin muutama vuosi sitten ja jaettiin väestönkasvun toivelukuja kuntien kesken. Nyt rakennemalli on virkamiehille jopa lainvoimaista osayleiskaavaa merkittävämpi paperi. Kokonaan ovat unohtuneet alueen luonto- ja arkeologiset arvot. Rakentaminen sijoittuisi juuri sille maisemallisesti tärkeälle Lemun taistelun taistelualueelle, mikä aiemmissa selvityksissä on nähty välttämättömäksi säilyttää avoimena. Päivitettävistä luontoinventoinneista ei myöskään puhuta mitään. Asemakaavan valmistelu ei hyvää ennusta. Kaarinassa on saatu juuri Ala-Lemussa aiemminkin kysellä, kenelle virkamiehet työtä tekevät. Kuka valvoo yleistä etua, kulttuurihistoriallisia ja luonnon arvoja? Maanomistajalta sitä on turha odottaa. Ala-Lemun kaavakiista on tulossa ensi talven agendalle. Pro Ala-Lemu on valmis ja aktivoitunut. Pro Ala-Lemu
10 v
TULOSTINVÄRIT
Kaikki merkit ja mallit. Myymälästä tai nopealla toimituksella. Noudettuna myymälästä ilman ylimääräisiä rahtimaksuja. Väritäyttö/täyttövärikasetit ja tarvikevärikasetit.
POIMI PARHAAT PALAT ALESTA!
KUITTI JA TULOSTUSRULLAT
Kassakoneisiin, maksupäätteisiin ja erikoisrullat kaikenlaiseen tulostukseen.
MAKSUPÄÄTTEET
24 tai 36 kk vuokrasopimuksella. Bambora, Verifone, Castles, Point, Ingenico, IWL. Malleja löytyy kahviloista erikoisliikkeisiin.
KASSAKONEET
SAMSUNG, SAM4S, CASIO, JCM ym. Huolto, värinauhat ja muut tarvikkeet.
LASKU-LAITE OY
Skanssi, Skanssinkatu 10, 20730 Turku | Palvelemme ma–pe 10–21, la 10–19, su 11–18 Poikkeuksena Alko ja palvelupisteet | Citymarket ma–la 8–22, su 10–22
Humalistonkatu 16, 20100 TURKU 02 - 2311420, info@lasku-laite.fi, www.lasku-laite.fi Avoinna: Ma-Pe 09.00-17.00 Verkkokauppa: www.laskulaite.fi
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
Saaristosta inspiraationsa ammentava Sotka ja Aava -esitys valloittaa Kaarinan TEATTERI. Meriryhmän 16 esityksen kiertue matkaa kesällä ympäri Varsinais-Suomen: Heinäkuussa Sotka ja Aava -nimeä kantava esitys saapuu Kaarinaan; 15.7. Piikkiön kirjastoon, 19.7. Littoisten lavalle 19.7., ja 21.7. Kuusiston Taidekartanolle. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Esityksen päähenkilö on utelias vesilintu, Sotka, joka päättää etsiä ystäväänsä Aavaa kaupungista. Sotkalle matka saaristosta kaupunkiin on todellinen seikkailu. Sotkasta ja Aavasta kertova näytelmä puhuttelee kaikenikäisiä katsojia huumorilla, leikkisyydellä ja ystävyydellä. Yli 5-vuotiaille suositeltu esitys kestää noin 40 minuuttia. Meriryhmä on kolmen turkulaisen teatterintekijän, Andy Pilkeen, Aliisa Kallion ja Pessi Pajusen, muodostama kollektiivi. Nimensä mukaisesti ryhmä on kiinnostunut saaristoon liittyvistä tarinois-
Herkullista ruokaa rantaravintolasta. Lomahuoneistoja kuumavesialtailla ja 2019 uutuutena vuokrattava saunakeskus. www.lootholma.fi P. 050 556 0440 Kuninkaantie Kustavi
Meriryhmän koko perheen teatteriesitys Sotka ja Aava saapuu heinäkuussa Kaarinaan. Sotkan vierellä kuvassa Aava (Aliisa Kallio). Kuva: Meriryhmä.
ta sekä meren ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Meriryhmä on
ottanut tehtäväkseen tuottaa laadukasta lastenkulttuuria ja
13
kertoa kiehtovia tarinoita kaikenikäisille katsojille.
Kesä täynnä tapahtumia – käy edes jossain näistä:
SEUTUSANOMAT
14
20. kesäkuuta 2019
n Menovinkit ITÄ-TURKU
Perjantaisin kesäkuussa klo 11 Lasten oma kirpputori, Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2. Pe 28.6. asti Auli Vuorelan piirrosnäyttely Nummenpakalta, Nummen kirjasto, Järj. Turun kaupunginkirjasto.
KAARINA
Pe 21.6. klo 12 alk. Harvaluodon juhannus: Merkkarit & Kai Kuutamo esiintyy, salkotalkoot ja -leikit sekä juhannustanssit, Krupuntie 75, Järj. Harpin kiska. Kesäkuussa lauantaisin Argentiinalaista tangoa, Kuusiston Taidekartano, Linnanrauniontie 577. Pe 28.6. asti Minna Aallon Maailmankaikkeuksiani -näyttely, Mökki Galleria, Iso-Rauhanlinnantie 5. Pe 28.6. asti Haapsalu: Kaupunki meren äärellä – Linn mere äärel -näyttely, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Su 30.6. asti Kuusiston Taidekartanon kesäkuun näyttely, Kuusiston Taidekartano. 31.7. asti Meidän upea Piikkiö -näyttely, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 31.7. asti Janne JJ Virtasen Puumiehen naisia -näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.
Kemiönsaaren Musiikkijuhlat soi jälleen myös Karunassa MUSIIKKI. Kemiönsaaren Musiikkijuhlat tarjoaa 8.–14. heinäkuuta huipputaiteilijoiden seurassa kamarimusiikkia intiimeissä kartanoissa ja kirkoissa Lounais-Suomen kulttuurimaisemissa.
Kesän ohjelmisto matkaa 1600-luvun Lontoon rosoisilta kujilta nykypäivään, Olli Kortekankaan ja Jyrki Linjaman teoksien kantaesityksiin. Linjaman Jousikvartetto nro 2 kantaesitetään Karunan kir-
kossa 10. heinäkuuta. Musiikkijuhlilla kuullaan Clara Schumannia, jonka syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 200 vuotta. Lisäksi ohjelmassa on muitakin naissäveltäjiä, kuten itävaltalainen Maria
Theresia von Paradis, saksalainen Fanny Mendelssohn-Hensel, ranskalaiset Mélanie Bonis ja Nadia Boulanger, amerikkalainen Amy Beach, kreikkalainen Konstantia Gourzi sekä Kaija Saariaho.
LIETO
To 27.6. klo 16–19 Tapulin tori, Liedon kirkko, Järj. Liedon srk. Kesän ajan Härkätien kulkijoita ja monenlaista kaupankäyntiä sekä seurakunnan vaiheita ja ihmisten Tarvasjoki -näyttelyt, Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 30b, Järj. Liedon museo ja Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry.
PAIMIO
Karunan kirkossa kuullaan Jyrki Linjaman kantaesitys osana Kemiönsaaren Musiikkijuhlia. Kuvat: Kemiönsaaren Musiikkijuhlat.
Kesäkuussa torstaisin klo 10–12 Laiteopastukset Villen kuntokeitaalla, Järj. Paimion liikuntapalvelut. Pe 28.6. asti Citius, altius, fortius -näyttely, Paimion kaupungintalon näyttelyparvi.
PARAINEN
Pe 21.6. klo 14 Juhannusaatto Jumossa alkaa klo 14 juhannussalon koristelulla kylärannassa, Jumo Strandväg 56. Pe 21.6. klo 19–23 Laituritanssit ja la 22.6. Päiväohjelmaa lapsille ja laituritanssit, Saaristokeskus Korpoström, Järj. Cesa Oy. Pe 21.6. klo 18 Juhannussalon koristelu ja pystytys, Söderby hamn sekä Norrby, Iniövägen 577, Iniö. Pe 21.6. klo 20 Juhannusaatto Keistiössä alkaa juhannussalon koristelulla ja pystytyksellä n. Klo 22, Järj. Keistiön kylätoimikunta. La 22.6. klo 21 Juhannustanssit, Heimgård, Söderby, Heimgårdsvägen, Järj. Iniö UF.
SAUVO
Ke 26.6. klo 12–13 Sauvon kirjaston kulttuurikupposet: Luonnonkosmetiikkaa itse tehden, Vintterintie 6. Su 30.6. klo 14 Hevospäivä lapsille – keppihevosten tekoa yms. ohjelmaa, Sauvon kotiseutumuseo, Vahtistentie 3. 11.8. asti Sauvon kädet -kesänäyttely, Karunan meijeri, Karunantie 1214. 18.8. asti Hevosen Voima -kesänäyttely, Sauvon kotiseutumuseo. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi
n Ristikon ratkaisu
N A T S I P O M S O
O S U A O S A T
V A L M I S T A A
A N A O T A T E A A R S I S
A V A N N B O E T T A S U S T A I I T A A
K A L U
K U L O T A T U A T A O O E R V A I N R K A I
U K E N H D I T A M O O T I O N A I N E S O L U L A E R I K A S A A K N E T I N U I I T S T E L U U A K I A S T U S T O T A
K E R Ä T O N T U A D B
Ä A S R Ä M A E M A Ä R E S T A T S I E T U S A M A U L I N S I T H I E P A L L E K I S E K A U A S
T A A S
P E T T Ä J Ä
V E N I E N N H O A S A T V A I A
Näyttelykesä avautui Nautelankosken museossa Liedon museoon kuuluvassa Nautelankosken museossa pääsee tänä kesänä tutustumaan Lepakot tieteen ja taiteen siivin sekä Ruukullinen elämää -näyttelyihin. NÄYTTELY. Nautelankosken museossa, Liedon asemanseudulla 13. kesäkuuta avattu Lepakot tieteen ja taiteen siivin -näyttely käsittelee lepakoihin liitettyjä mielleyhtymiä ja kertoo lepakoiden kiinnostavasta biologiasta. Näyttely toteutetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Liedon museon yhteistyönä. Näyttelyn yhteyteen Mia Rönkä ja sanataideohjaaja Veera Vähämaa toteuttavat koululaisille monilukutaitopaketin, joka innostaa pohtimaan lepakoita koskevia tekstejä ja kuvia.
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanke
Keramiikkateoksia myllärituvassa
Auralainen Thomas Lilley työryhmineen sai vuonna 2018 Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolta kärkirahoituksen Lepakot tieteen ja taiteen siivin, tutkimusta ja sen popularisointia kirjallisuuden, taiteen ja yleisötyön keinoin -hankkeelle. Nautelankosken vesimyllyä on vuosikymmenet asuttanut vesisiippayhdyskunta. Tämä yhdyskunta on auttanut Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoita ymmärtämään lepakoiden salaperäistä maailmaa. Myllyn siipat ovat muun muassa tuottaneet tutkimusaineistoa lepakoiden ravinnon tutkimukseen. Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeen suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.
Marttilalaisen kuvataitelija ja keraamikko Jaana Aarikan taidenäyttely Ruukullinen elämää on esillä Nautelankosken museon myllärintuvassa. Jo pienestä pitäen Aarikkaa on savi kutsunut puoleensa. Lapsena hän keräsi kesäisin ojien pohjalta savea ja muovaili siitä esineitä. Aurinko kuitenkin kuivatti esineet liian nopeasti saaden saven halkeilemaan. Taidekoulutuksen jälkeen värit sekä erilaiset ruukut ovat kiehtoneet Aarikkaa. Hän halusi tutustua syvällisemmin savimateriaalin ”elämään” ja opetella yhteistyötä saven kanssa. – Ruukkujen teko saa mieleni vapautumaan kuluneista arkisista ajatuksista, Aarikka kertoo.
Liput: Luckan Kemiönsaari, kimito.luckan.fi | lippu.fi Info: 0400 203 871, kimitomusicfestival.fi
TSS
Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?
8.–14.7.2019 Lähde mukaamme musiikilliselle aikamatkalle Agricolan ajoista ja 1600-luvun Lontoon rosoisilta kujilta nykypäivään, Olli Kortekankaan ja Jyrki Linjaman teoksien kantaesityksiin.
– Ruukkujeni muodot sekä tyhjät tilat toimivat symboleina erilaisille tuntemuksille sekä asioiden tulkitsemiselle, hän lisää. Ruukullinen elämää -näyttelyssä on yhteensä 13 keramiikkateosta pääasiassa vuosilta 2018–2019. Näyttelyssä olevat ruukut on koristeltu keramiikkavärein ja lasitettu. Esillä on myös muutama rakukeramiikka- ja mustasavustustyö.
Tuuli Lindeberg
Lähetä juttuvinkki: toimitus@ turunseutusanomat.fi
SEUTUSANOMAT
20. kesäkuuta 2019
15
n Viikon positiivisin
Lämminhenkinen kyläjuhla Liedossa Kakkolle Liedon aseman kupeessa sijaitsevan Pahkamäen koulun kenttä nimetään Kaapon kentäksi. LIETO. Liedon kunta järjesti kolminkertaiselle jääkiekon maailmanmestarille Kaapo Kakkolle omat juhlat torstaina 6. kesäkuuta Pahkamäen koulun kentällä. Hurjasta yli 30 asteen helteestä huolimatta sadat osallistujat jaksoivat seurata ohjelmaa ja jonottaa lopuksi selfieitä sekä nimmareita. – Kun tekee sitä mistä tykkää ja asenne on kova, sillä pääsee jo pitkälle, Kakko kommentoi Turun Seutusanomille menestysreseptiään. Oman kylän poikaa juhlittiin helteessä Kakko kertoo, että entisessä kotikunnassa Liedossa ja nykyisessä kotikunnassa Turussa järjestettävät juhlat lämmittävät, sillä hän on kasvanut näillä seuduilla. Tuttujakin näkyi kuulemma paljon Liedon juhlakansas-
sa. Tapahtumassa oli lämmintä kyläjuhlan tunnelmaa. – Hieno homma, että ihmisiä kiinnostaa ja saatiin tällaiset juhlat aikaan. Parasta on kun saa näyttää esimerkkiä lapsille ja nuorille; haluan olla hyvä esikuva, jollaisia itselläkin oli aikoinaan, hän toteaa. Tapahtumapaikkana toiminut Pahkamäki on Kaapo Kakkon alakoulu ja sen kentällä hän treenasi usein aikoinaan jääkiekkoa. Kunnianosoituksena mestarille Liedon kunta nimeää kentän Kaapon kentäksi kyltteineen. Ensimmäisen kerran Kakko muistelee laittaneensa luistimet jalkaan nelivuotiaana ja jääkiekkoa hän alkoi pelata kuusivuotiaana. Tulevaisuus selviää lähiaikoina Tällä hetkellä Kakko odottaa hieman jännityksellä mikä joukkue hänet varaa. Sen
jälkeen selviävät tarkemmin jääkiekontäyteiset tulevaisuudenkuviot ja aikataulut. Kysymykseen mitä hän tekisi, ellei olisi jääkiekon huippuammattilainen, hän veikkailee, että keskittyisi kenties koulujen käyntiin. Kun suuri maailma mitä todennäköisimmin pian kutsuu, Kakko myöntää, että Hesburgeria jää vähän ikävä. Entä jääkö kiireiseltä kiekkoelämältä ollenkaan aikaa naisille? – No tässä on nyt lomaa pari viikkoa, nuorukainen kuittaa arvoituksellisesti.
Marjo Peltoniemi
Kaapo Kakko näytti juhlissaan mallia laukaisunopeudesta ja tarkkuuslauonnasta. Hän kertoi Turun Seutusanomille, että yksi parhaista asioista voitoissa onkin ollut, että saa toimia esimerkkinä lapsille ja nuorille.
Jorma Kemppainen 2019
Thamesin varrella KORPIA
er Hitl
. .
.
”
Engren
Lennox
tauti
köyhällä alhainen ex-virasto
Ståhlberg
veres -1.
laulun tantta
pärskimistä
rk”
militaristinen
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
”
sumea
pTsem! piä
Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
poikimaton -karhu
itäautoja
”Ideapa
laskee Pohjanmereen
”
,,
APINA
Ihaa
avokätinen
POROsimsalabim
itä
Toimitusjohtaja
. . . .
.. .
?
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
045 112 4240 ML-Mediat
. .. . .. . .
jättikäärmeitä
. . . .
.
.. . . .. . . . . .
kunta
. .
Anna almu!
lentisseura kuorta
TURUN
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html
RÄTTI
Roger
’kuntaryhmä’
”
uhkaa kavalympäristöä taja UUDEN KERRAN
voi metsää
Hyvältä tuoksuu!
RATSIA
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
oma itsensä
kielletty
ALUEENSA SUURIN!
Jakelulevikki
Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
SEUTUSANOMAT
16
20. kesäkuuta 2019
UUSI TRUKKI KÄYTETYN HINNALLA
toivottaa Hyvää kesää!
Hyundai 2500 kg dieseltrukki alk.
21.500€
(Alv.0%)
25D-9E
LAAJA VARASTO UUSIA JA KÄYTETTYJÄ TRUKKEJA!
KESÄTARJOUS
-2.000€ Uusien Avant kuormaajien hinnasta pois.
Voimassa rajoitetulle erälle 1. heinäkuuta saakka. Etu koskee vain uusia tilauksia.
TRUKIT | MYYNTI | HUOLTO | VUOKRAUS Finnsiirto Oy • Lieto • Tampere • Puh. 0207 351 601 • www.finnsiirto.fi
Kustannus
MEDIA
VENEET ESILLÄ
Tervetuloa n. 90 veneen näyttelyymme www.masimp.fi
Aquador 25 WA, Volvo Penta KAD 43, 230 hv -03. Siisti ympärikäveltävä. Hinta 42.000 €
Bayliner 288, Mercruiser 300 hv diesel -05. Hyvät varusteet ja siisti vene. Hinta 62.000 €
Bayliner 1950 BR, Mercruiser 130 hv. vm. 2000. Hinta 11.900 €
Bayliner 2550, leveä runkoinen, Mercriser 300 hv diesel- 8700. Iso ja tukeva vene hyvällä tekniikalla. Hinta 29.800 €
Carver 32 AC, 2 x 200 hv Volvo Penta -90. Tilava ja hyvin varusteltu. Hinta 54.500 €
Chaparral 29 Signature, 2 x MCM 245 hv-99. Vene on hieno. Generaattori ym varusteet. Hinta 39.500 €
Finnmaster 6101, Mercruiser 135 hv, makeavesijäähdytyksellä-01. Kätevä läpikuljettava vene. Hinta 15.500 €
Finnsport 8500, Volvo Penta D3, 190 hv -2001 !!! Hieno vene. Hinta 33.000 €
Flipper 760 DC, Mercury Verado 250 hv -13. Aj. 166 t. Hinta 59.800 €
Flipper 1100 Flybridge, 2 x 200 hv Volvo Penta -10. Hinta 67.500 €
Flying Albatross, Yanmar 88 hv -90. Siisti vene. Hinta 29.800 €
Grandezza 25S, Mercruiser Seacore DTSActive Trim 350 hv(b) UUSI KÄYTTÄMÄTÖN. Hinta VAIN 95.000 €
Marino 8000, Mercruiser 220 hv diesel. Moottori vm. 2005. Hyvät varusteet. Hinta vain 34.500 €
Menorquin Yacht MY100, 2 x Volvo Penta D4, a`225 hv -08. Hieno ! Hinta 138.000 €
Myrsky Janne 600, Remontoitu Yanmar 8 hv. Hinta 5.900 €
Sea Ray 32 Pachanga. Muskeliveneiden aatelia.2 x 7,4 l Mercruiser , a`400 hv ruiskukoneet -99. Hinta 32.000 €
Sea Ray 220 Overnighter Select Signature, Mercruiser 7,4 l. Harvinainen ja hieno vene. Hinta 19.600 €
Sea Ray 390 Express Cruiser -88 , 2 x 420 hv Caterpillar -97. Erittäin VARUSTELTU. Hinta 73.000 €
Sea Ray 395 DA , 2 x Cummins a`380 hv ZEUS vetolaittein VAIN 370 t. HIENO !! Hinta 249.000 €
Skilsö 950 FB, moottori Yanmar 300 hv -00, akselivedolla. Hinta 39.000 €
Sunbird 218, OMC Cobra 230 hv. Suljettavalla hytillä Sunseeker Tomahawk 37, 2 x Volvo Penta 200 hv diesel - Takahytillinen, terve, puuvene, 11 x 3,35 m, Valmet 183 hv. Hinta 12.800 € TARJOA oleva DC. Hinta 8.500 € 91. Veneiden ehdotonta aatelia. Hinta nyt 65.500 €
Teräsvene Jukson 9000 -89, Volvo Penta D50B 115 hv -80. Hinta 32.500€
katso www.masimp.fi
Meillä hommat toimii! VAIHTO • OSAMAKSU • RAHOITUS JÄRJESTYY Venerikot: Härjänkurkuntie 26, Masku
myynti@masimp.fi
0400 222 256
VAIHDOSSA MYÖS AUTOT JA MP.T TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ lämmintä ja kylmää säilytystilaa