Lasten jokipäivässä tutkittiin Tarvasjoen vesieläimiä
SIVU 4
17.8. ilmestyy Rakentamisen ja asumisen
SEUTUSA SEUTUSANOM A NOMAT
teemalehti, joka jaetaan myös Paraisten kotitalouksiin.
Jakelumäärä noin 53 000 lehteä.
Maritta Palmula-Kuloila Mika Leinonen Seija Minkkinen
UUSIKAU
UUSIKAU
045 139 2151 040 706 2132 045 111 6932
PUNKI – K
USTAVI –
PUNKI – K
LAITILA – laaje
Pysy k uulol
la!
8. VSK
SEUTUSANOMAT
itä
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Kaikki hautausjärjestelyt luottamuksella sekä ammattitaidolla.
LAITILA –
10.8.2017
% 2 2 YT
N
to 17.8.
j ät t i j a ke l u n a I t ä -Tu r u s s a , Kaarinassa, Liedossa, Pa i m i o s s a , Pa ra i s i l l a j a S a u vo s s a
! ! ! ! "
Uudenmaantie 58, Turku - p. 02-2424 044 www.turunhautauspalvelu.fi
ajo Hippoksentien kautta - hyvät paikoitustilat avoinna ma-to 9-17, pe 9-15/sopimuksen mukaan
Teemoina: Asuminen ja rakentaminen
ITÄKULMA Alueen suurin paikallislehti
AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI TURUN
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
Lisäksi telinejakelussa on n. 3 300 kpl. Toimipaikka
20520 20540 20610 20660 20730 20750 20760 20780 21330 21340 21350 21360 21410 21420 21430 21450 21500 21510 21520 21530 21540 21555 21570 21590 21610 21620 20740
TURKU TURKU TURKU LITTOINEN TURKU TURKU PIISPANRISTI KAARINA PAATTINEN TORTINMÄKI ILMARINEN LIETO AS VANHALINNA LIETO YLISKULMA TARVASJOKI PIIKKIÖ HEVONPÄÄ NASKARLA PAIMIO PREITILÄ TAATILA SAUVO KARUNA KIRJALA KUUSISTO HARITTU (oma jakaja)
KATTOREMONTTI! Joustavat maksuehdot
itä
Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 44 259 kpl. Postinumero
Nyt on aika tilata
Taloudet
1775 7838 5525 2555 186 2195 1722 4885 768 273 691 699 840 3192 311 825 2899 201 3 3612 481 145 1176 230 517 715 502
Kattavaa palvelua!
alk.
99 /kk
PARHAAT ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!
TE
! " " !! " " " " " Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi
Niklas Linna p. 0400 214 288 Markku Koistinen p. 0400 670 397
IKKUNAREMONTTI! Joustavat maksuehdot
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
Soita ja tilaa esittely kotiisi!
Nyt on aika tilata
alk.
99 /kk Soita ja tilaa esittely kotiisi!
Niklas Linna p. 0400 214 288 Markku Koistinen p. 0400 670 397
VETULOA 5 KPL
3
€
15 kpl 8,50 € Mars, Snickers, Twix ja Bounty patukat (10,00–12,00/kg). Kampanja voimassa 11.8.–7.9.
TAIVASSA
LO
– VEH nee VTA IVAkSSALO va ak a-S–uVoEm HMeAeAn– M kka YNÄMÄ
TURUN
S e u ra av a lehti ilmestyy
USTAVI –
vapaa pääsy
KI
TURUN
2
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
n Pääkirjoitus
n Kuntapäättäjän kulma
Lomalta palatessa mieli on altis stressille, mutta valmis muutoksille
Omat eurot – kunnan eurot
V
aikka kesäloma usein onkin vuoden parasta aikaa, saattaa se aiheuttaa myös stressiä. Jotkut stressaavat saadakseen koko maailman valmiiksi ennen loman alkua. Toiset stressaavat lomalla saadakseen aikataulutettua kodin pienet remontit, sukulaisten tapaamiset ja huvipuistopäivät aina liian lyhyeksi jäävän lomansa sisälle. Tänä vuonna monet ovat joutuneet stressaamaan myös rahasta, sillä osana kilpailukykysopimusta valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoista leikattiin 30 prosenttia. Esimerkiksi parin tonnin kuukausipalkoilla elelevät siivoojat menettivät lomabudjetistaan yli 400 euroa. Kolmannet stressaavat töihin palatessa ja näitä ihmisiä taitaa olla kaikkein eniten. Nettilehdessämme on juttu Work goes happyn ja Yksi elämä -terveystalkoiden keväällä teettämästä tutkimuksesta, jonka perusteella suomalainen työelämä näyttäytyy karuna: Työn ja muun elämän yhteensovittaminen koetaan ristiriitaisena, arkea leimaa jatkuva kiire. Huono esimiestyö yhdistettynä liialliseen itsekritiikkiin vie voimia työikäisiltä. Moni huomaa kehon ja erityisesti aivojen joutuvan tiukkaan prässiin juuri lomalta palatessa. Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan sekä työntekijä että työnantaja voivat vaikuttaa siihen, että työn pariin palaaminen on helppoa loman päätyttyä. Työyhteisö pystyy antamaan lomalta palaavalle helpotusta ensimmäisiin päiviin niin, että työn intensiteetti on matalampi, jotta keho ja aivot pääsevät rauhassa totuttelemaan työnteon asettamiin vaatimuksiin ja paineisiin. Työntekijä itse voi erotella heti alkuun tärkeät ja vähemmän akuutit työtehtävät, jotta kaikki ei kasaudu päälle ensimmäisellä viikolla. Toisaalta Huotilainen muistuttaa, että mieli voi olla avoimimmillaan muutoksille ja työn kehittämiselle juuri loman jälkeen. Lomalta palaavaa työkaveria kannattaa siis kuunnella herkällä korvalla. Jo parissa päivässä työvälineissä tai -rutiineissa olevat puutokset muuttuvat työntekijöiden silmissä ominaisuuksiksi, joihin sopeudutaan. Kun kiire on taas kovimmillaan, metsää on vaikea nähdä puilta, jolloin työpaikoilla juututaan vanhoihin, huonoihinkin, rutiineihin. Ennen kaikkea tärkeää olisi kuitenkin löytää niitä keinoja, joilla työssä jaksamista pystytään kehittämään lomien välillä. Huotilainen listaa keinoiksi hyvää nukkumista, työmatkan kävelyä tai pyöräilyä sekä lounas- ja kahvitauoista kiinni pitämistä. Olen ollut nyt viikon töissä ja ehtinyt tinkiä jo näistä kaikista sekä hartiajumpasta. Mukavaa töihin paluuta niille, joilla arki koittaa nyt. Tervetuloa taas paikallisuutisten pariin – erityisesti niille, joiden loma kului mökillä uutispimennossa!
T
ämän kolumnin kirjoittamiseen inspiraation antoi kutsu paikallisten kuntapäättäjien illanviettoon, jossa on tarkoitus tutustua toisiimme nauttien ruokaa ja juomaa samalla jutellen mukavia keskenämme. Tämähän on aivan loistava idea viettää aikaa yhdessä vaihtaen ajatuksia ja tutustua syvällisesti päättäjätovereihin. Mutta kun tämä kaikki tapahtuisi verovaroin kustannettuna, niin totesin, että omalta osaltani ei käy laatuun. Vaikka kyseessä ei olekaan valtaisien summien käyttäminen tilaisuuteen, on se periaatekysymys, että verovaroin ei juhlita. Näen tarpeelliseksi asettaa asioita oikeaan arvojärjestykseen silloin, kun esimerkiksi koulusta puuttuvat uusien opetussuunnitelmien mukaiset kirjat tai kun koulun homeongelmia vähätellään ja huolestuneita oppilaiden vanhempia arvioidaan harhaluuloisiksi tai kun palvelukeskuksesta puuttuu olennaisia välineitä, joilla voitaisiin vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin ja niin edelleen. Kävin kesälomallani läpi kunnan eri sektoreita ja toimialoja saaden varsin hyvän kokonaiskuvan siitä, missä mennään. Kun puutetta esiintyy vähän siellä ja täällä, en näe perustelluksi, että päättäjät juhlivat missään määrin. Jos tarvitaan päättäjien ryhmäytymistä tai tutustumisiltoja, niin voin järjestää illanvieton piirileikkien ja yhteislaulujen kera ja tolkun tarjoilu riittää oheen. Verottaja määrittelee tarkasti tämän tolkun tarjoilun arvon ja jos yritys ei voi ylittää tätä rajaa asiakastarjoiluissaan, niin ei sitä sitten ylitä kuntakaan. Perusteluna illanvietolle ja tarjoilulle esitettiin, että kokouspalkkiot ovat kovin pienet ja että näin saadaan hiukan extraa palkkioksi tehdystä työstä. Kaikkien palkkioiden tulee olla julkisia ja kaikkien tiedossa. Palkkiot tulevat nimittäin kuntalaisten maksamista veroista. Totta on, että kunnan kokouspalkkiot ovat todella pienet, mutta jokainen, joka leikkiin lähtee, tietää, että homma on lähinnä edulliseen harrastukseen verrattavissa. Täytyy olla sisäinen palo yhteisten asioiden hoitoon ja jos tämä palo sammuu, kannattaa luopua hommasta tyystin. Kun taannoin lausuin äänen pienessä piirissä ajatuksiani kunnan taloudenpidosta, niin alettiin olla huolissaan muun muassa kunnan perinteisten pikkujoulujen järjestämisestä. Sinänsä merkittävä huolenaihe jo tässä vaiheessa loppukesää. Tässäkin reseptinä toimii se tolkun budjetti eli se, minkä verottaja katsoo kohtuulliseksi tarjoiluksi. Loppu tulee jokaisen omasta lompakosta. Kunnan työntekijöitä tulee kiittää vuoden lopussa hyvin tehdystä työstä, mutta tähänkin on löydettävissä monia muotoja. Kunnan budjettipalaverit lähestyvät ja toivon todella, että virkamiehiltä ja päättäjiltä löytyy tervettä maalaisjärkeä ja sitä paljon kuuluttamaani tolkkua priorisoida asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Itselleni ne yhteisömme tärkeimmät ovat lapset, nuoret ja vanhukset. Pidetään heistä hyvää huolta.
Jari Hakkarainen Sauvon kunnanvaltuuston pj.
n Menovinkit KAARINA To 10.8. klo 17-19 Iltatori: Imitaattori Martti Koivisto & hovimuusikko Ilkka, Kaarinan tori, järj. kulttuuripalvelut Ma 14.-18.8. klo 13-17 Tekstiiliartenomi Marjaleena Jousin mininäyttely DOCUMENTA 2017, Koriston talli, Prännikatu 1 To 31.8. asti (ei perj.) klo 13-19 Juhlamielellä-näyttely, Kaarinan taideyhdistyksen 35-vuotisjuhlanäyttely, maalauksia, Linnanrauniontie 577, järj. Kuusiston Taidekartano LIETO To 10.8. klo 17.30-18 Suvi-illan hartaushetki, Liedon kirkko, järj. Liedon srk ja Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston opistolaisyhdistys LIETOVIIKON OHJELMASSA MM: Pe 12.8. klo 10-13 Eläkkeensaajien kirpputoritapahtuma, oma pöytä mukaan, kahvitarjoilu, arpajaiset, Paikka Liedon tori Hanhenkaari, järj. Liedon Eläkkeensaajat ry Pe 12.8. klo 14-14 Vanhalinnan puuhapäivä koko perheelle, Liedon Vanhalinna, Härkätie 111, järj. Liedon Vanhalinna ja Vanhalinnan ok. yhd. Pe 12.8. klo 10-16 Kesäpäivä Hungerlan kylässä, Liedonperäntie 475 - 499, Tarvasjoki, vanhan kuivurin kätköissä kotimuseo, uniikkeja koruja ym. vaatehullun naisen vaatekirppis, lettupiste (säävar.) järj. Hungerlan asukkaat La 12.8. klo 11-16, Tarvasjoen Kyläkarnevaalit 2017, K-Taatelin pihalla, järj. Tarvasjoen Urheilijat ja LCTarvasjoki Su 13.8. klo 16-17.15 Pax Marie - gregoriaanisen laulun konsertti, Kirkkotie 14, järj. Liedon srk Su 13.8. klo 12-15 Radioamatööripäivä Nautelankosken museo, Nautelankoskentie 40, järj. V-S:n Viestikilta, radioamatöörit Jouko Lehto OH1NN ja Matti Seulanto OH1LAR PAIMIO 27.8. asti Ruokaliinasta polsoon -näyttely, koulukäsitöitä ja vanhoja työkaluja 1940-luvulta 2000-luvun taitteeseen, Miilassa, järj. Paimion Perinneyhdistys 30.8. asti Anneli Ahtin spraymaalauksia, Paimion kirjasto SAUVO 31.8. asti Kati Mikolan taidenäyttely ”Kirjasto kutsuu”, Sauvon kirjaston graniittisali
Turun Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia!
Väinö Ojan moottorisahaveistoksia näytillä Tarvasjoella Janica Vilen päätoimittaja
Tämän ilmoituksen hinta on
PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 00 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
LIETO. Paimiolaisen Väinö Ojan ITE-taidetta on esillä Tarvasjoen Liedonperässä, osoitteessa Rasuntie 29, sijaitsevan omakotitalon pihalla. Pihanäyttely koostuu useammasta kymmenestä puisesta patsaasta. Idea näyttelystä on Maija Nautelan, joka ihastui Ojan teoksiin niin paljon, että halusi niitä esille Tarvasjoellekin. – Ihmis- ja eläinfiguureita esittävät puiset patsaat ovat kauniita. Ajattelin, että samalla lailla ne istuvat tarvasjokelaiselle pihalle kuin paimiolaiselle-
kin, Nautela sanoo hymyillen. – Moottorisahalla veistetyt patsaat ovat pihanäyttelyssä ainakin talven yli. Kiinnostuneille esittelen töitä sunnuntaisin, lisää Nautela. Teokset edustavat ITE-taidetta, joka on Suomessa kehitetty käsite kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyneelle taiteelle. ITE on lyhenne sanoista itse tehty elämä. Katariina Mäkinen-Önsoy
Väinö Ojan ITE-taidetta voi ihastella Tarvasjoen Liedonperässä, osoitteessa Rasuntie 29, yli talven. Kuva: Maija Nautela.
TURUN
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
Suurilan oopperajuhlat veti 250 ihmistä Tarvasjoelle Tämän voimme taata:
Suurilan oopperajuhlat täytti 10 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Sen kunniaksi konsertti koottiin tänä vuonna suomalaisen oopperan ja näyttämömusiikin helmistä. LIETO. Liedon Tarvasjoella vietettiin sunnuntaina 6. elokuuta jo kymmenennet Suurilan oopperajuhlat. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi konsertissa oli Suomi-teema. Yleisöä kertyi ennätysmäärä. Aiempina vuosina toista sataa kuulijaa kerännyt tapahtuma veti tällä kertaa paikalle 250 ihmistä kaatosateesta huolimatta. Konsertissa lauloivat tapahtuman taiteellinen johtaja Nicholas Söderlund, hänen kanssaan Kansallisoopperassa pukuhuoneen jakava Jaakko Kortekangas ja huippusopraano Tiina-Maija Koskela. Pianolla oopperatähtiä säesti Pasi Helin. Konsertin alkupuolella kuultiin raskaampaa oopperaa. Kun suomalaisen oopperan tähtikaarti lauloi kuolemasta ja puolisoiden väliin syntyneistä kuiluista kaatosateen ropistessa konserttisalina toimineen hallin kattoon, oli tunnelma todella melankolinen. – Pekka Poudalta tilattiin huippukohtiin pari jyrähdystä, saa nähdä onnistuuko, Söderlund vitsaili. Loppua kohden musiikki ja tunnelma kevenivät. Lopulta synkkyydestä luovuttiin kokonaan ja iloittiin viimeiset kolme kappaletta Jukka Linkolan säveltämän Peter Panin (1985) parissa. Pitkä yhteinen historia Konsertin laulajilla on takanaan paljon yhteisiä esiintymisiä. Yksi ensimmäisistä tapaamisista kolmikolla on ollut laulukilpailussa, jossa Söderlund ja Koskela kilpailivat ja Kortekangas tuomaroi. Yksi kolmikkoa hyvin kuvaava kappale konsertin aikana oli Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperasta (1923) tuttu Liisan ja Jussin duetto. He kaikki ovat tehneet Pohjalaisia näyttämöllä. – Kansallisteatterissa Jaakko oli Jussi ja minä olin vallesmanni eli se pahis. Lopussa
Miehet ja tuotteet samaa maata! Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiä
$ Varaudu syksyyn, katto 2 päivässä! $ Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä $ Markkinoiden parhaat takuut $ Vesivekin kestävät kattovarusteet
SOITA
02 3619 7961
Turun yksikkö
Jaakko Kortekangas (vas.), Tiina-Maija Koskela ja Nicholas Söderlund tulkitsivat suomalaisten näyttämömusiikin helmiä Suurolan oopperajuhlilla yhdessä ja erikseen.
me tapoimme toisemme, kuten kunnon oopperassa kuuluukin. Tiina-Maija taas teki Tampereen oopperassa Maijan roolin, mutta nyt hän hyppää Liisaksi, Söderlund pohjustaa kappaletta. Koskela on esiintynyt Suurilan oopperajuhlilla jo useaan otteeseen, mutta Kortekankaalle kerta oli ensimmäinen. – Oli hienoa saada Jaakko mukaan. Hän on yksi parhaista suomalaisista oopperaäänistä, Söderlund kehuu kollegaansa. Suomalaisia tarinoita Oopperajuhlissa on ollut aiempina vuosina viihteellisempiä teemoja ja esimerkiksi operettiteema. Tänä vuonna esitettiin ensi kertaa vain suomalaisia sävellyksiä. Konsertin aikana kuultiin muun muassa Juhani Ahon Juhan tarina Aarre Merikannon säveltämänä ja Kortekankaan tulkitsemana. Toinen vahva tulkinta häneltä oli Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperasta (1997) tuttu Sydämeni laulu. Kortekankaalle itselleen mieluisin kappale oli kuitenkin hänen serkkunsa Olli Kortekankaan säveltämä Isän tyttö, joka on rintamalla kuolevan isän kirje syntymättömälle tyttärelleen. – Tämä kuuluu minun mielestäni kärkivitoseen suomalaisessa oopperassa, vaikka olenkin ehkä jäävi arvioimaan serkkupoikani työtä. Tämä ooppera puhuu suoraan suomalaisesta sielunmaisemasta universaalisti ymmärrettävällä tavalla, Kortekangas pohtii yleisön edessä.
Tiina-Maija Koskela tulkitsi muun muassa Paavo Haavikon tekstiä Ei mikään virta. Söderlund taas vangitsi yleisönsä muun muassa filosofoivana Kapteeni Koukkuna. Kymmenen vuotta oopperaa Myös oopperajuhlat järjestänyt Suurilan kyläyhdistys täytti keväällä 10 vuotta. Söderlund muistelee kesää kymmenen vuotta sitten: – Idea lähti alun perin siitä, että Suurilan kyläyhdistys hankki ison pihateltan, ja keksivät antaa sille nimeksi Oopperatalo. Sitten he miettivät, että jos on kerran oopperatalo, täytyy olla myös oopperajuhlat. He kysyivät, voisinko tulla heille laulamaan oopperaa ja myös kertomaan oopperasta. Innostuin heti näin kreisistä ideasta. Se meni niin hyvin, että tapahtuma päätettiin järjestää uudelleen heti seuraavana vuonna ja siitä perinne sitten lähti. Seuraavina vuosina pyysin myös kollegoja mukaan, Söderlund kertaa. Yleisössä oli muutamia ihmisiä, jotka ovat olleet paikalla kaikkina kymmenenä vuotena. Yksi heistä on Yrjö Kyläpekka Pöytyän Kyröstä. – Minulla on täällä sukua ja tuttavia, joten tänne on ollut helppo tulla. Koskaan ennen ei ole satanut vettä. Ukkosen uhka on kyllä ollut. Minua vesisade ei häirinnyt yhtään, hän kommentoi. Vaikka Suurilan oopperajuhla on Kyläpekalle jo perinne, muulloin hän ei käy juuri ollenkaan oopperassa. Eniten häntä koskettikin konsertissa sen viimeinen kappale, Oskar
Paikalliset pojat!
www.laaturemontti.fi
Merikannon duetto Onnelliset, joka ei ole oopperaa, mutta johon oopperajuhlat on lopetettu jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eli niin kauan kun konsertoimassa on ollut Söderlundin lisäksi muitakin. Söderlund on turkulainen, mutta Tarvasjoella monien tuntema. – 15-vuotiaana aloin tehdä kanttorin sijaisuuksia Tarvasjoen seurakunnassa. Tein niitä lähes 15 vuotta ja silloin tutustuin paljon ihmisiin. Siksi minulla on edelleen tänne vahva linkki, hän selittää. Oopperajuhlien jälkeen häntä työllistää uuden suomalaisen oopperan harjoitukset. Hän on mukana syyskuussa kantaesityksensä saavassa Sebastian Fagerlundin Syyssonaatti-oopperassa, joka perustuu Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvaan. Yhteensä hän on tällä hetkellä mukana viidessä eri teoksessa Kansallisteatterissa. Janica Vilen
www.turunseutusanomat.fi
Yrjö Kyläpekka on käynyt kaikilla Suurilan oopperajuhlilla.
3
TURUN
4
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
Lasten jokipäivässä tutkittiin Tarvasjoen vesieläimiä Tarvasjoella vietetyn lasten jokipäivän aikana tutustuttiin Tarvasjoen luontopolkuun ja Tarvasjokeen. Joen varressa lapset pääsivät tekemään kaarnalaivoja ja vesieläintutkimuksia. Haaviin tarttui muun muassa vesiperhosia sekä niiden toukkia ja kotiloita, vesimittareita, malluaisia ja niiden nuoruusmuotoja, vesiskorpioneja ja erilaisia kovakuoriaisia.
Aika tutkimusretkille Loppukesä on Jantusen mukaan parasta aikaa omatoimisille tutkimuksille. Mukaan tarvitaan haavi, vaaleapohjainen vati, johon saaliin voi kerätä ja lasipurkki, johon eläimet voi siirtää tarkasteltaviksi. Loopilla tai suurennuslasilla pääsee näkemään myös
kuorekannat ovat taantuneet ja jokirapua on löydetty enää vain yhdestä purosta. Kertun tuvalta luontopolulle
Paimionjokiyhdistyksen projektityöntekijä Sanna Vesa (vas.) ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen työntekijä Matti Jantunen tutkivat lasten kanssa heidän Tarvasjoesta tekemiään löytöjä.
yksityiskohtia. – Tällaiset suvantokohdat, joissa vesi seisoo ja on hyvin hapekasta, ovat tutkimukselle otollisia, vinkkaa Jantunen. Tarvasjoen varsi on tunnettu laajasta linnustostaan. Lapset löysivät myös etanoita, sisiliskoja ja vesihämähäkin pesän,
“
LIETO. Paimionjokiyhdistys järjesti tiistaina 1. elokuuta perinteisen lasten jokipäivän, joskin tällä kertaa hieman eri konseptilla. Kun aiemmin lapset on viety Paimion Rantalaan yön yli kestävälle tutkimusretkelle, tällä kertaa tehtiin päiväretki Liedon kunnassa virtaavan Tarvasjoen suvannoille. Tarvasjoki on Paimionjoen suurin sivujoki. Sen äärelle pääsee helposti esimerkiksi Tarvasjoen luontopolkua pitkin. Sitä reittiä kulkivat myös jokipäivään osallistuneet lapset. Liedosta, Paimiosta ja Tarvasjoelta saapuneet lapset pääsivät tekemään muun muassa vesieläintutkimuksia, jotka olivat heidän mielestään päivän kohokohta. Tutkimuksia opetti Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen työntekijä Matti Jantunen. Lasten haaveihin tarttui muun muassa vesiperhosia sekä niiden toukkia ja kotiloita, vesimittareita, malluaisia ja niiden nuoruusmuotoja, vesiskorpioneja ja erilaisia kovakuoriaisia. – Vesimittarit ovat petoja, jotka saalistavat veden pinnalla pienempiä eläimiä. Ne liikkuvat ketterästi veden pinnassa. Malluaiset tunnistaa siitä, että ne uivat selällään. Osa vesieläimistä voi pistää, esimerkiksi vesiskorpioni, mutta sekään ei ole myrkyllinen, kertoo Jantunen retkellä.
Ja retkeilijöiden riemuksi luontopolun varrelta voi tällä hetkellä löytää syöntikypsiä viinimarjoja sekä uimapaikan. Koskipaikalla avautuu upea maisena. Paikka on edellisille sukupolville hyvinkin tuttu, sillä siellä on aikanaan ollut saha ja kahluupaikka, josta joen pääsi ylittämään.
Suvantokohdat, joissa vesi seisoo ja on hyvin hapekasta, ovat tutkimukselle otollisia.” Matti Jantunen, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys
jossa vesihämähäkki vartio tarkkaan juuri kuoriutuvia munia. Läheisellä laitumella on lisäksi lampaita. Myös kasvisto on alueella erityistä.
Somerolta Sauvoon Liedossa asuva Rafael Ristolainen lähetti matkaan
Paimionjokiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Hurra haluaa parantaa Paimionjoen tilaa ja lisätä sen virkistykäyttöä.
ensimmäisen kaarnalaivan. Tarvasjoki laskee Paimionjokeen, joka puolestaan laskee mereen Paimionlahdella, jossa jokilaakso on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Periaatteessa siis kaarnalaivan olisi mahdollista päätyä merelle. Käytännössä se on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, sillä sen pitäisi selvittää tiensä kahden voimalan ohi ja päästä läpi myös joen kuivimmista kohdista. Paimionjoki kulkee Somerolta, Koski TL:n, Marttilan, Pöytyän, Liedon ja Paimion kautta Paimionlahdelle. Myös Sauvo lasketaan Paimionjoen alueeseen, vaikka joki ei siellä suoranaisesti kuljekaan. Jokipäivää luotsannut Paimionjokiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Hurra
kiinnostui Paimionjoesta jo lapsena asuessaan sen varrella Somerolla. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on Paimionjoentilanparantaminen ja virkistyskäytön lisääminen. Mikä Paimionjoesta sitten tekee erityisen? – Ehkä se sama asia kuin muistakin joista. Se kulkee pitkän matkan ja kokoaa yhteen sen varrella asuvat ihmiset. Ja onhan se kiehtova joki, vaikka paikoin onkin todella ruskea, Hurra vastaa. Paimionjoen tilaa on pyritty parantamaan tänäkin kesänä järjestetyillä talkoilla. Yhdistyksen mukaan Paimionjoen taimenkanta on äärimmäisen uhanalainen ja alkuperäinen lohikanta on hävinnyt joesta kokonaan. Samanlaisen kohtalon on kokenut särkikala vimpa. Someron järviketjun alueella
Rafael Ristolainen lähetti matkaan ensimmäisen kaarnalaivan.
Lapsille esiteliin jokipäivän aikana myös luontopolun lähtöpaikalla oleva Kertun tupa. Sekä luontopolkua että Kertun tupaa ylläpitää Tarvaisten kotiseutuyhdistys. – Tässä asui Kerttu-niminen nainen 60 vuoden ajan. Hän piti meidän keskustaa kunnossa. Talvisin hän loi lunta, syksyisin haravoi lehtiä ja kesäisin lakaisi hiekkaa keskustan alueella. Tiilikaton alla on kaksi kerrosta muuta kattoa, pärekatto ja sen alla tuohikatto. Meidän yhdistyksen vanhat äijät ovat tätä nyt kunnostaneet. Sisällä on vielä remontti kesken, kertoo Juha Vuorela Tarvaisista. Noin 250-vuotiaan ja luultavasti Tarvasjoen vanhimman talon alkuperäisasukkaista ei ole varmaa tietoa, mutta kerrotaan, että tien toisella puolella pajaa pitänyt seppä olisi asuttanut sitä. Päivölän tupana tunnettu talo sai uuden nimen vuonna 2015, kun Kerttu Verhon perikunta lahjoitti sen kotiseutuyhdistykselle. Tuvan pihallakin on yksi erikoisuus. – Silloin, kun Suomi täytti 50 vuotta, tähän istutettiin kuusi. Eli nyt näkee, kuinka suureksi kuusi kasvaa 50 vuodessa, Vuorela sanoo. Hän kehottaa myös tutustumaan Kertun tuvan puutarhaan, josta voi löytää harvinaisia kasveja. Janica Vilen
TURUN
10. elokuuta 2017
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
5
TURUN
6
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
KONTAKTIMUOVI
PYÖRÄN KULJETUSTELINE
•Kirkas kontaktimuovi •Koko: 45cm x 5m
PYÖRÄN TURVALUKKO
•Polkupyörän kuljetusteline vetokoukkuun
•Atom Sport pyörän U-lukko •Koko: 13,8x20,7cm
Kuljetusteline
16,90€
5 RLL
Kotimainen kuljetusteline
10,00€
LED-TYÖKONEVALO 5 X 3W
LED-TYÖKONEVALO 16 X 3W
MATALA MALLI
109x71x126mm
11,90€
19,90€
LED-VALONHEITIN 10W
LED-VALONEHITIN
LIIKETUNNISTIN!
34,90€
LED-TYÖKONEVALO 180W
LED-TYÖKONEVALO 240W
LED-LISÄVALOSARJA 25W
KAAREVA MALLI
KAAREVA MALLI
E4 HYVÄKSYTTY
725x99x125mm
886x99x125mm
120x111x146mm
119€ LITTEÄ MALLI
LITTEÄ MALLI
59,90€
149€
LED-VALONHEITIN
790 LUMENIA
11,90€
LED-VALONHEITIN
LED-KATTOVALAISIN 18W LIIKETUNNISTIN!
KOLMIJALALLA
LIIKETUNNISTIN!
10W 20W 30W
24,90€
12,90€ 17,90€ 24,90€
FARMI- /OFFROAD TUNKKI
MÄRKÄ- /KUIVAIMURI 1400W
10W 20W 30W
MAALI- JA LAASTINSEKOITIN
•Maksimi nostokorkeus 122cm •Miniminostokorkeus 15,5cm •Nostoteho max. 3000kg
•Suodattimen pikapuhdistus nappia painamalla •Teleskooppivarsi 800mm •Säiliö 30L
19,90€ 24,90€ 29,90€
•Teho 1200W •Kompakti yksivaiheinen kone •Elektroninen kierrosnopeuden säätö •Sekoitin Ø 100mm
Ø 350MM
2 X 20W 2 X 50W
34,90€
49,90€ 99,00
ILMASTOINTITEIPPI
TUHKAIMURI 1200W •Puhdista tulipesät •Leveys 48mm nopeasti ja •Pituus 50m perusteellisesti! •Säiliö 18L
3 RLL
79,90€
69,90€
59,90€
39,90€
MEISSELI- JA KÄRKISARJA
RITA KÖYSINARULAMPPU
HEHKU LED-LAMPPUSARJA
HUVI LED-LYHTYSARJA
SISÄÄN TAI ULOS
SISÄÄN TAI ULOS
SISÄÄN TAI ULOS
NIVELLETTY VARSI
PARISTOTOIMINEN
10 LED-VALOA
10 LED-VALOA
PÖYTÄKIINNITYS
•Tamforce 39-osainen meisseli- ja kärkisarja •Sis. 17 meisseliä, 21 kärkeä ja kätevän säilytystelineen
17,90€
7,90€
SALA SEINÄVALAISIN
HAAGA SEINÄVALAISIN
HARMAA/VALKOINEN
SIS. NUMEROT
SISÄÄN TAI ULOS
RST/VALKOINEN
10,00€
VENLA TYÖPISTEVALAISIN
21,90€
25,90€
14,90€
ARVIKA SEINÄVALAISIN
ALPPILA SEINÄVALAISIN
KALLIO POLLARIVALAISIN
TERÄSRUNGOLLA
1 S TAI 2 S
MUSTA/HARMAA
TERÄSRUNGOLLA
19,90€
16,90€
22,90€
22,90€
69,90€
VAKUUMIPAKKAUSKONE
VAKUUMIPUSSIT
KOSTEANTILAN MATTO
JYSMÄ KÄYTÄVÄMATTO
KURAMATTO 80 X 200CM
/KPL
/KPL
Lihan, kalan, marjojen jne. tyhjiöpakkaukseen •Säiliö ja leikkuri rullalle
50KPL /PKT
69,00€ Vko 32/2017 Hinnat voimassa 9. - 13.8.2017 tai niin kauan kuin tavaraa tarjousaikana riittää
22 x 30cm
11,90€ 28 x 40cm
14,90€ Avoinna ma-pe 8-20, la 9-17, su 10-16 Kuninkaanväylä 22, Turku (Raisio)
/KPL
•Pehmeä pinta •Leveys 65cm •Vaihtelevat kuosit
4,90€
/METRI
Avoinna ma-pe 8-20, la 9-17, su 10-16 Jännekatu 1 20760 Piispanristi, Kaarina
/KPL
•Leveys 1m •Värit vaihtelevat myymälöittäin
6,90€
/METRI
•Kumipohja 200g/m² •Huippulaadukas!
39,90€ Verkkokauppa auki 24/7
.puuilo.
TURUN
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
7
U19-maajoukkue pronssille jenkkifutiksen EM-kisoissa Amerikkalaisen jalkapallon nuorten EM-turnaus pelattiin 12.–14.7. Tanskassa. Maajoukkueessa paikallista Relico Trojansia edustivat lietolaistaustaiset Heikki Toivola ja Eemeli Valkamo.
Hyvä yrittäjä, varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen. Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät etusivulta ja osoitteesta www. turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta
luu muun muassa voima- ja nopeusharjoituksia, lisää Toivola. Pääyhteistyökumppani näkyy nimessä
Lietolainen Heikki Toivola (kuvassa viirin kanssa) toimi puolustuksen takakentällä ja oli yksi joukkueen kapteeneista jenkkifutiksen U19-maajoukkueessa. Kuva: Riitta Rinta-Tassi.
seen viime kaudella komeasti tiensä raivannut keskushyökkääjä Valkamo on niin ikään lietolaistaustainen.
“
AMERIKKALAINEN JALKAPALLO. Liedossa asuva Heikki Toivola, 18, hoiti takakentän puolustuksen jenkkifutiksen U19-ikäisten maajoukkueessa. Hän oli myös yksi joukkueen kapteeneista. Suomi kaatui mestaruuden voittaneelle Ruotsille 30–61 ja Tanskalle 24–35 sijoittuen kolmanneksi. – Odotukset edellisten pohjoismaiden välisten kohtaamisten jälkeen olivat luonnollisesti korkeammalla, mutta ihan hyvillä mielin kyllä otimme pronssimitalit vastaan, Toivola toteaa. – Voitimme viime lokakuussa kotiyleisön edessä U19ikäluokan PM-mestaruuden ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2005 samaisia vastustajia, Ruotsia ja Tanskaa, vastaan, lisää Toivola. Toisaalta lopputulos kielii loistavasta kehityksestä menneisiin vuosiin verrattuna: Suomi on viimeksi pelannut lopputurnauksessa vuonna 2008, jolloin kisat järjestettiin Espanjan Sevillassa. Kahdeksaan vuoteen Suomella siis ei ole ollut asiaa Euroopan lopputurnaukseen, vaan kohtalona on ollut joka kerta pudota karsintavaiheessa. Edellisen kerran keväällä 2015 Tanskan EM-karsintaturnauksessa Suomi hävisi karsinnan ensimmäisessä vaiheessa Ruotsille. Juhannuksen tienoille ajoittuneelle valmisteluleirille osallistui noin 65 pelaajaa, joista karsittiin lopulliseen maajoukkuekokoonpanoon 45 ikäluokkansa parasta pelaajaa. Turkulaisesta Relico Trojansista nuorten joukkueeseen valittiin Toivolan lisäksi keskushyökkääjät Eemeli Valkamo ja Leo Lundberg sekä hyökkäyksen linjamiehet Tuomas Hvitfelt ja Mikko Rajala. Koko viisikko on kuluneella kaudella nähty myös Trojansin Vaahteraliigamiehistössä. Trojansin junioreista edustusjoukkuee-
ottelu televisioidaan. Neljä runkosarjassa parhaiten sijoittunutta joukkuetta jatkaa välieriin, joista voittajat ete-
Relico Trojansilla on vielä kaksi ottelua, joista 12.8. on kotiottelu Turun Urheilupuiston yläkentällä. Kautemme päättyy 19.8. Vaasaan.”
aiemmin löytänyt omaa lajiani. Pidän siitä, kun amerikkalaisessa jalkapallossa kehitys voi tapahtua vauhdilla, koska nuoria peluutetaan omaa ikäluokkaa vanhempien kanssa,
Toivola sanoo. – Riippuu pitkälti pelipaikasta, mitä ominaisuuksia harjoituksissa tulee erityisesti kehittää. Talvella teemme paljon kuntosalitreeniä, johon kuu-
Turun Amerikkalainen Jalkapallo ry, Turku Trojans, teki toukokuussa yhteistyösopimuksen turkulaisen tapahtumapalveluja tuottavan Relico oy:n kanssa. Yritysten nimisponsorointi ei ole uusi asia Suomessakaan, mutta etenkin KeskiEuroopassa se on hyvinkin yleistä. – Nimisponsorointi on tätä päivää, ja Relico on meille luonteva kumppani, koska Trojans on suuressa määrin tapahtumantuottaja itsekin. Yhteistyön kautta pystymme kehittämään myös omia ottelutapahtumiamme. Huono asia ei ole sekään, että yrityksen avainhenkilöillä Kim Grönlundilla ja Hannu Majalla on jenkkifutistaustaa, Trojansin puheenjohtaja Pasi Sillgren toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Heikki Toivola, Relico Trojans
Vaahteraliigaa vielä kaksi ottelua Vaahteraliigassa pelaa tällä kaudella seitsemän joukkuetta, jotka ovat Trojansin lisäksi hallitseva Suomen mestari Helsinki Roosters sekä Seinäjoki Crocodiles, Wasa Royals, Tampere Saints, Porvoo Butchers ja sarjanousija Hämeenlinna Huskies. Runkosarjassa joukkueet kohtaavat toisensa sekä kotiettä vieraskentillä. Runkosarjan päätyttyä jokainen joukkue on siis pelannut 12 ottelua. Vaahteraliiga-kausi 2017 on ollut siitä historiallinen, että ensimmäistä kertaa jokainen
nevät Vaahteramaljaan. – Pudotuspelipaikat ovat jo tässä kohtaa kautta jaettu. Trojansia ei siellä nähdä, sillä meillä on plakkarissa vasta yksi voitto, Toivola kertoo. – Meillä on vielä kaksi ottelua, joista 12.8. on kotiottelu Turun Urheilupuiston yläkentällä. Kautemme päättyy 19.8. Vaasaan, Toivola jatkaa. Toivola on ansainnut paikkansa Vaahteraliigassa sekä maajoukkueessa pitkäjänteisellä ja kovalla työllä. – Tämä on seitsemäs vuoteni Turku Trojansissa. Jenkkifutiksen pariin päädyin kokeilun kautta, kun en oikein ollut
Vain yksi voi olla tällainen
Ristikon vastaus: Painotuotteet
2 3 ( 7 8 6 7 2 , 0 0 ,
5 $ 6 , 1 2 . 6 $ 7
7 $ 8 2 $ $ 7 5 6 $ . 2 8 . $ 7 $ 0 $ . $ 7 $ 3 , 0 , 8 1 2 7 $
, 6 , 7 7 $ 7 $ 5 7 , 7 ,
8 8 1 2
. $ 7 6 2 0 - 2 $ / $ $ / 7 8 6 / 7 $ 1 7
$ 6 $ , + $ . 5 $ $ 6 $ $ 6 . 3 ( $ / $ 7 / $ , $
6 $ $ 3 $ 6 5 , , 7 $ 2 $
9 $ 2 7 5 2 1 5 - 2 , ( $ 7 7 7 $ 0 $ 5 - 2 $ 1 2 7 ( ' 2 6 , 7 2 6 2 , 1 ( 1 5 , 7 $ . 6 2 1 , 7
7 $ 7 7 , 6
( 6 7 2 7
0 , 7 $ / , $ 6 7 ( , 6 $ 9 8
( 7 ( 1 ( 0 , 1 ( 1 6 $ 8 /
6 , / $
Suurkuvatulostus
Sähköiset julkaisut
6 $ 7 $ $
6 $ 8 9 2 $ , $ 1 1 , ( ' ( 1 $ 7 8 6 / 2 , 1 1 . 2 . $ 7 $ 7 $
p. 010 230 8400 www.punamusta.com Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
Positiivisesti erilainen painotalo
TURUN
8
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
10. elokuuta 2017
itä
&&* + " !% #
%$+ '( "" ) ' - $ ( $/',1$'0$1 -,3$/0$, + 1 * 1 )$,%91
, ' " && ( ')2'0'**$ ( * .0'**$ +201 ( .',))'
! %%# (*( '
-')'$, &$,%'119391 ( )$35$1 (2-)02 )$,%91
! $ '*$$ ' ! )
'01$, ( +'$01$, ')-,',$, ',#/2,,$/ 122*'1 ))'
/""'/+ $ 0$! $
* 00'))- *(-, $/' 39/$(9
( '% '
-')'$, 3$/)) /' 02 $,%'119399 ( )-01$211 & 'Ó 3 8 + 1$/' *'
( $)'. '
511:($, 3$/)) /' 02 +2) 3 , (-201 3 01 + 1$/' *'01
$) '(&%') ! $(( ) ,00',) 12 2/)2 7 *3$*$++$ + .$ * ( 02 7 444 ',1$/0.-/1 6 0) ,00'
! ., ' *)*'
55*')90 /$..2 3 . ') , ( )-2*2 )9511::, ,9511939**9 *-%-** $2/ +$'19 +5:0 "$!--)'00 ( ,01 %/ +'00
TURUN
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
9
�Muista aina tuulettaa!�
Paimion Hakassa saatu ohje siivittää edelleen Mika Ojalaa Kotimainen jalkapalloliiga sai todella kovan paluumuuttajan heinäkuun hellepäivien aikana, kun Paimiossa jalkapalloon aikoinaan hurahtanut Mika Ojala palasi FC Interin riveihin. Perjantaina 4. elokuuta Inter voitti HIFK:n Veritaksella 3–0. Ojala nappasi pelistä kaksi syÜttÜpistettä, alusti myÜs kolmannen maalin ja valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi. JALKAPALLO. Mika Ojala (s.1988) palasi heinäkuussa FC Inter Turkuun Saksasta. Omien sanojensa mukaan hänellä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin sinimustiin pukeutuva seura Aurajoen rannoilta. Ojalalla on kuitenkin yksi seura, joka on hänelle vähintään yhtä rakas: Paimion Haka. Ojala kuvailee suhteensa PaiHaan ja Paimioon olevan todella erityinen. – Sieltä kaikki alkoi. Ensimmäinen joukkueeni oli Paimion Haka ja olen kasvanut Paimiossa. Suhteeni Hakaan on hyvin läheinen ja olemme jatkaneet yhteistyÜtä, missä tahansa olenkaan pelannut. Käyn Paimiossa aina, kun ehdin, onhan se toinen kotini.
Pähkinänkuoressa
Mika Ojala Kasvoi Paimiossa ja aloitti jalkapallouransa Paimion Hakassa. Siirtyi Turkuun FC Interiin juniori-ikäisenä. Aloitti Veikkausliigassa vuonna 2006 ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 2008. Valittiin liigan vuoden keskikenttäpelaajaksi vuosina 2008, 2011 ja 2012. Vuonna 2013 pelasi Ruotsin liigaa BK Häckenissä. Vuonna 2015 siirtyi Saksaan VfR Aaleniin.
Mika Ojalan jalkapallokoulu Yksi varmimpia keinoja tÜrmätä Ojalaan Paimion Soikalla on jokakesäinen Mika Ojalan jalkapallokoulu. Paimion Haka soitti aikoinaan Ojalalle ja hetkeäkään empimättä antoi hän ylpeydellä nimensä futiskoululle. – Tottakai se oli ok. Siellä on minun nimeä kantava jalkapallokoulu ja se on minulle uskomaton juttu. Nykyisen Soikan paikalla olen itsekin junnuna treenannut ja pelaillut, niin en olisi ikinä voinut kuvitellakaan asioiden menevän näin, Ojala sanoo. Vaikka jalkapalloammattilaisen arki on hektistä, on Ojalalla ollut aina aikaa mennä jalkapallokouluun. Hän pukee nappulakengät jalkoihinsa, vetää ylleen Paimion Hakan
Pelannut myĂśs Suomen maajoukkueissa.
FC Interin harjoituksissa Timo Furuholm yrittää pysäyttää Mika Ojalaa, mutta peleissä kaksikko dominoi Veikkausliigaa.
värit ja kokee olevansa yksi paihalainen muiden joukossa. Se on myÜs Ojalan mukaan asian ehkä makein puoli. Päivät menevät nopeasti touhutessa jalkapalloilija-alkujen kanssa saaden olla oma itsensä ja päästessään juttelemaan lasten kanssa. Aika ammattilaisuuden jälkeen Vaikka Ojala on edelleen liigan eliittiä, siintää
kaukaisuudessa tulevaisuus ilman huippujalkapalloa. Niissä aatoksissa on vihreävalkoinen häivähdys. – Jos olen niin onnekas, että voin valita missä urani päätän, niin ehdottomasti olisi hienoa tehdä se Paimon Hakan paidassa, Ojala kertoo ja puheessa ei ole lainkaan sarkasmia. Hän on tosissaan. – Ja mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa valmennusura PaiHassa, hän jatkaa. Yksi suuri syy hänen rak-
vanhempien joukkueeseen. Tunsin Japin entuudestaan hänen poikansa Laurin kautta. Lähdin mukaan. Meillä oli hyvä henki, reissasimme paljon ja pärjäsimme jopa ihan mukavasti, Ojala muistelee iltaa parinkymmenen vuoden takaa. Tämän jälkeen Ojalan suupielet kaartuvat leveään hymyyn. Muistojen kätkÜistä tulee yksi asia ylitse kaikkien muiden. – Yksi tärkein juttu mikä on
Japilta jäänyt, on se kun hän sanoi, että maalin jälkeen pitää aina muistaa tuulettaa. Hän lähettää edelleen minulle välillä viestejä asiasta, säkenÜivä tähtilaituri päättää.
Mikko Seppälä
Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi
Toimittajan kommentti
Paimiossa on ymmärretty, mikä on tärkeintä Vaikka Mika Ojala kerääkin suurimmat otsikot puheissa paimiolaisista jalkapalloihmisistä, niin ei sovi unohtaa Paimion Hakan toista lähettilästä. Turun Palloseuran naisten edustusjoukkuetta valmentaa Sami Haltia. Koko Haltian perhe on ollut vahvasti mukana Paimion Hakan toiminnassa. Sami Haltia johdatti viime kaudella Turun Palloseuran ehkä jopa hieman sensaatiomaiseen hopeamitaliin. Kyseinen mitali oli raitapaitojen ensimmäinen 31:n vuoden
kauteensa Paimion Hakaan ja paimiolaisuuteen on yhteisÜllisyys. Ojala näkee Paimion vahvuudeksi pyyteettÜmän tyÜnteon seuran eteen, joka kumpuaa useista talkoolaisista. Siellä saa aina apua, ja se apu tulee nimenomaan vapaaehtoisilta. Nämä samat vapaaehtoiset olivat niitä, jotka sytyttivät hänenkin kipinänsä. – Olimme isän kanssa potkimassa nykyisen Soikan paikalla, kun Silvanderin Jarmo tuli pyytämään mukaan vuotta
tauon jälkeen. Hyvää tyÜtä joukkueen kanssa tekevä Haltia luotsaa Palloseuraa myÜs kaudella 2017. Tällä kaudella he selviytyivät selvällä marginaalilla yläloppusarjaan, joka alkaa 2. syyskuuta. Joukkue on edelleen mukana mitalitaistelussa. Paimion vahvuudet jalkapallossa on nimenomaan ajantasaiset jalkapallo-olosuhteet ja suuri joukko talkoolaisia. Suomen ensimmäinen lämmitettävä tekonurmi tuli aikoinaan nimenomaan Paimioon. Se olikin koko yhdeksänkym-
&! %&%&!% + ((( # & *
Suomalainen kalanperkuutyÜkalu, 3 tyÜkalua yhdessä.
mentäluvun lopun Turun ympäristÜkuntien korkeimman profiilin joukkueiden koti talvikausina. Kaupungissa onkin ymmärretty tärkein asia jalkapalloperheessä. Ilman huolellista ja suunnitelmallista grassroottoimintaa ei pienistä kaupungeista nouse huippujakaan. Huiput eivät ole päämäärä, vaan seuraus järkevästä toimintatavasta.
Syksyn kalareissuille! Kesän kalareissujen paras kalakaveri! %$! ,$ %% )' ! ((( # & *
$ ' " # $
ÂŽ
&! &$%&$ " %
&! ,, %)', % #, ' %$ ' $
)-# , ,# & & $% " $
% ' )' ' #&$% %& $$ % ' # % ! $$ # % $$ $ , $%&$ # ! $ $$,
Mikko Seppälä &! %&%&!% + ((( # & *
TURUN
10
SEUTUSANOMAT
itä
Autot ja liikenne
10. elokuuta 2017
Fiestan teini-ikä on ohi
– tilalle kasvoi tyylikäs kaupunkipeli Keskikulutus: 4,2 l / 6,9 l / 5,2 l Päästöt: 118 g/km Maksimiteho: 73,5 kW / 100 hv Hinta veroineen: 20 676 € AUTOVERTAILU. Ford teki vihdoin autoihinsa suuria muutoksia nimenomaan sisätiloihin ja vanhanaikainen sinertävä avaruusalussisusta on poissa. Muutos on kaikin puolin onnistunut. Säätimet ovat helposti käsillä ja tärkeimpänä myyntivalttina nuorten aikuisten kohdalla on Ford SYNC3 –järjestelmä, joka tuo ajokkiin älypuhelinten käyttöliittymät ja kahdeksan tuuman näytön. Fiestan kuljettaminen kaupunkiolosuhteissa on edelleen
mukavaa. Auto mahtuu pieniin väleihin ja jalkoihin sillä ei jää. Sisätilat ovat, kuten aina, pienissä autoissa akilleen kantapää ja suuren koeajokuljettajan taakse ei istumaan mahdu edes teini-ikäiset. Tässä kokoluokassa ei tosin tarkoituksenakaan ole myydä perheautoa, vaan nuorille aikuisille kulkupeliä. Kahdeksannen sukupolven Fiestan kohdalla ovat Fordin insinöörit pistäneet parastaan. Kovin kilpailtu autoluokka saa
nyt todellisen haastajan, eikä vähiten muotoilijoiden vuoksi. Ulkokuori on muutettu virtaviivaisemmaksi, unohtamatta konsernin tunnusmerkkiä – vahvaa keulalinjaa. Sisätiloihin mennessä unohdat olevasi Fordissa. Tai oikeammin, olet uuden sukupolven Fordissa. Mikään ei muistuta entisestä, pl. muutamien säätimien paikat ratissa. Voidaankin onnitella muotoilutyön tekijöitä, sillä uusi Fiesta on houkuttava. Fiestaan on tuotu myös käytännössä kaikki mahdollinen sähköavusteisuus, mitä nykyautolta vaaditaan. Pysäköintiavustin toimii helposti yhtä nappia painamalla ja taskuparkkiin on yksinkertaista ajaa. Avustimella voi myös peruuttaa ruu-
tuun ja se avustaa taskuparkista ulos lähtiessä. Vakionopeudensäädin on fordmainen ja helppokäyttöinen. Se löytyy ratin päältä, jolloin säätimet ovat näkyvillä. Infonäyttö kojetaulussa on modernisoitu. Sininen väri on historiaa, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Vaikka Fiestan muotoilua on uusittu, ei autoa ole annettu tehdä tunnistamattomaksi. Fiesta on ollut pitkään pikkuautomarkkinoiden johtavia ajoneuvoja, joten miksi korjata sitä, mikä ei ole rikki. Muutokset ovatkin enemmän nykyaikaisen teknologian mukaan tuloa. Apple Carplay toimii moitteetta (koeajajalla ei ollut käytössä Android puhelinta) ja puheohjaus löytyy myös
Rauno Nikander
0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo
Ford Fiesta koeajossa Autotalo Laakkoselta.
Suomeksi. Näin ollen kuljettaja voi pitää kätensä ratissa antaessaan seuraavaan määränpään osoitteen puheella. Turvallisuus edellä. Ford Fiesta on aiemmin kulkenut loistava moottorinsa edellä. Nyt pikkupadan ympärille on tuotu ajomukavuutta, käytännöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Huippuluokan Bang & Olufsen -yhtiön valmistamat kaiuttimet tuovat myös musiikkinautinnon uudelle tasolle. Unohtamatta mahdollisuutta adaptiiviseen vakionopeudensäätimeen. Ford Fiesta on uu-
siutunut näyttääkseen, kuka on kukkulan kuningas. Mikko Seppälä
Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?
Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@ turunseutusanomat.fi
Autot ja liikenne
10. elokuuta 2017
SUZUKI SWIFT – se hauskempi neliveto Keskikulutus: 4,3 l / 5,9 l / 4,9 l Päästöt: 110 g/km Maksimiteho: 66 kW / 88 hv Hinta veroineen: 16 990 €
Suzuki Swift koeajossa Autotalo Pelttarista.
AUTOVERTAILU. Suzuki Swift tuo kaikkien saataville pikkuauton nelivedolla ja riittävillä varusteilla. Vaikka osa perushyödykkeistä uupuu, on auto ennen kaikkea hauska vaihtoehto automarkkinoilla. Jotain Cliosta, jotain Jukesta, mutta persoonallisuus kuvaa ehkä parhaiten kaupunkiliikenteen pujottelijaa. Swiftiin on lyöty mukava määrä apulaitteita hintaansa nähden. Neliveto vetää tasaisesti ja auton hallinta on helppoa sorallakin. Nykyaikana yksi ehdottomista lisävarusteista on Android ja Apple Carplay, joten se luonnollisesti löytyy ohjaamosta. Puheentunnistus tottelee suomea, mikäli kyseinen kieli on vain valittuna omasta
puhelimesta. Päivävalot on toteutettu ledeillä, ja automaattivalaistuksella takapää pysyy pimeänä. Kaupunkiajossa positiivisesti yllätti Swiftin ketteryys. Toki tässä kokoluokassa autot mahtuvat aika pienistäkin väleistä, mutta Swift kääntyy ketterästi. Kääntösäde pysyy todella pienenä, joten mökkiteiltä ja kapeilta kaupunkiväyliltä pääsee aina ulos ilman suurempia hikipisaroita. Peruutuskamera auttaa taaksepäin mentäessä, mikä on ehdoton asia, sillä takapuskurin sijainnin arviointi vaatii totuttelua. Auton konehuoneesta löytyy 88-hevosvoimainen 1,2-litrainen dualjet, joka on ainakin Suzukin insinöörien mukaan yksi mahdollisista tulevaisuu-
den koneista varsinkin pikkuautoissa. Dualjetin vahvuus on kokoonsa nähden suuri vääntö ja samanaikaisesti polttoaineen kulutuksen väheneminen. Tämä on ehdottoman tärkeä asia pelkästään luonnonkin kannalta. Tavaratila on 265-litrainen ja sinne mahtuu lastenrattaat sekä uimarannalle pakattavat pikniktarpeet viidelle hengelle. Kaksi aikuista ja kolme alle kymmenvuotiasta matkustavat autossa ilman vaikeuksia. Varsinkin pään yläpuolelle jäävä tila saa koeajokuljettajalta suuren kiitoksen, sillä se on kokoluokassa kilpailevilla autoilla usein unohdettu tai ainakin nipistetty kohde. Huolimatta muovisesta sisätilasta, sulattaa uusi Swift sydämen. Swift ei yritä olla mitään muuta kuin oma itsensä. Pieni ja pippurinen neliveto, joka sulautuu kaupunkiliikenteeseen pilke silmäkulmassa. Swift ei ole vakava, vaan nimenomaan hauska lisä pienten autojen joukossa. Toki adaptiivista vakionopeudensäädintä ei löydä, ja manuaalivaihteilla tarvitsee matkaa taittaa, mutta silloin on aina hyvä muistaa Swiftin ehdoton valtti, hinta. Alle 17 000 eurolla saa itselleen auton, joka ei ominaisuuksiltaan ja käyttömukavuudeltaan jätä kylmäksi. Mikko Seppälä
Puhelimet pois liikenteestä – vähintään koulun alun ajaksi LIIKENNE. Linja-autoliitto ry muistuttaa, että koulujen syyslukukauden alkaessa liikenne lisääntyy ja liikenteessä on paljon pieniä koululaisia, joille koulumatka on uusi asia. Koulunkäynnin aloittaa tänä syksynä noin 63 000 ekaluokkalaista. Koulubussien kuljettajat opastavat lapsia turvalliseen poistumiseen bussista sekä tien, kadun ja suojatien ylitykseen. He ohjaavat koulumatkalaisia myös turvavyön käyttöön ja matkarauhaan koulumatkan aikana. Koulujen alkaessa on jokaisen autoilevan hyvä tarkkailla liikennekäyttäytymistään ja
huomioida hyvissä ajoin suojatiet ja nopeusrajoitukset. Koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksia on usein tarkoituksellisesti alennettu. Liikenneturva on muistuttamassa autoilijoita tarkkaavaisuuteen Kun ajat, aja – kampanjalla. Siinä kiinnitetään huomiota ajonaikaisen kännykänkäytön aiheuttamiin riskeihin. Liikenneturvan mukaan joka kolmas suomalainen lukee tekstiviestejä ja sosiaalisen median päivityksiä ajon aikana ainakin joskus. Neljä viidestä vastaa puheluihin ja kaksi kolmesta soittaa ajon aikana. Kun liikenteessä keskittyy moneen
asiaan, asioita jää huomaamatta. Aivot pystyvät keskittymään tietoisesti yhteen tehtävään kerrallaan ja kuljettaja ei tiedosta että aivot jättävät jotain informaatiota tunnistamatta. Kännykän käyttö liikenteessä häiritsee koululaistakin. Tutkimuksissa on havaittu lasten huomioivan vähemmän liikennettä heidän käyttäessään puhelinta. He jättävät myös vähemmän turvamarginaalia tienylitystilanteessa, koska lähestyvän ajoneuvon nopeus ja etäisyys arvioidaan väärin.
Lue lisää nettilehdestämme
www.turunseutusanomat.fi
TSS
TURUN
SEUTUSANOMAT
11
itä
TURUN
12
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
Koulut, kurssit ja harrastukset
10. elokuuta 2017
Harrastuksesta tyĂśksi
Johanna Heinosen sarjakuvastripit matkalla kotimaan valloitukseen Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena toukokuussa julkaistu Kummitus-sarjakuva on itäturkulaisen Johanna Heinosen kädenjälkeä. Nyt neuvottelun alla on kustantajasopimus 1-vuotissyntymäpäiviään hiljattain viettäneelle kummitteluun taipuvaiselle sarjishahmolle.
Turun keskustassa sijaitsevasta Sarjiskeskuksesta on muodostunut Itä-Turussa asuvan Johanna Heinosen tukikohta, jossa hän ideoi ja toteuttaa sarjakuvataiteilijan tÜitään. Kummitus (kuvassa) on Heinosen ensimmäinen ihan oma sarjakuvakokoelma, jolle hän neuvottelee kustantajasopimusta.
-,-+,- $($( ()"',(, *#(', ' /// -,- 1 .("'
%(", ()"''(, .("& ++ 0%"()"+,(++
)"',(# ,-,$"',((' ,3!,33."%% # .3%".-( ' ." ,,3#"%% && ,"%%"+ ' (+ &"+ ' $ !",,3&"+ ' # ()"+$ %--' (& $+" "%($+" +",, %0,"% "+--+ 60*414,.' .7846.' 97*414,.' $7043848.*)* 48.2'.3*3 0.6/'11.7997 94:' 0.6/4.88'2.3*3 6*.00'1'.3*3 <1414,.' '8.3'1'.3*3 <1414,.' 9188996.-.7846.' ..0*38**3 09188996.-.7846.'' *).'8980.297 *).'0'7:'897 97..00.8.*)* "942*3 0.*1. #'.)*-.7846.' 701*5.47 4-/*12'
43.09188996.7997 /' *6.'6:4.7997 ;2 "' ( # .09.70'7:'8978.*)* 1090'7:'897 '7:'8978.*)* 6.8;.75*)',4,..00' #.1'78411.7*8 5*6978'.)48 #.*84 /' :.*78.38=8*03..0'3 45*8970=;8>3 564/*08. 22 .41==0*8.*8**3 45.384/' 4.848.*)* .3+4 *6438414,.' 0==38;3*.)*3 7'.6'9)*8 /' -;:= 1==0*-4.84 ;2 "86*77.1==0*8.*)* .40*2.' .414,.' ;7..00' *414,.' *2.' ''38.*)* .3+4 &25=6.78>8.*)* .3+4 #.*84/*30=7.88*1;8.*8*.)*3 5*69745.384/' /' 4-/*124.38..3 0*70.88;:=8 45.3348 '14.897.3+4 #.1'7848.*8**3 5*69709677. 74:*18'/.11* ;2
KUVATAIDE. Itä-Turussa asuva, Johanna Heinonen piirtää sarjakuvia ja tekee kuvituksia taiteilijanimellä Johanna Jasmine. Hänestä olisi hienoa, jos Suomessa voisi elättää itsensä sarjakuvataiteilijana. – Luovan alan tyÜtä katsotaan alaspäin, harrasteluna, vaikka piirtäminen, maalaaminen ja kirjoittaminen kuten myÜs esittävä taide on todellista tyÜntekoa. Luovat prosessit ovat pitkällisiä, vaativat sekä aikaa että paneutumista aiheeseen. Teosten takaa lÜytyy paljon tyÜtä, mitä ei ulkopuolelle näy, Heinonen sanoo. Erityisesti sarjakuvat eivät hänen mukaansa vetoa isoihin yleisÜihin, sarjakuvateosten ostajiakin on pieni marginaalinen osa väestÜstä. – Alan näkisi mielellään kasvattavan arvostustaan suuremmankin yleisÜn keskuudessa, hän jatkaa toiveikkaana. Vaikka Heinonen tekee tyÜtä tosissaan, hän antaa myÜs tilaa sisäiselle nuoremmalle minälleen. – Piirtäminen on kuin leikkimistä. Se on hienointa, kun pään sisäisen maailmansa saa toteutettua paperilla. Kyllähän tässä tyÜssä on hyÜtyä vilkkaasta mielikuvituksesta. Sarjakuvat kaiken ikää
*. ,-%( "' (,"% "+--$+""' ,+( # '$(!, "+, ) !,-& ,
"' ( 4-)'897 4.0*978.*8**7**3 .0*9)*11.7*3 .3+462'' 8.43 -'09 .3'377.4.0*97 '37'.3:=1.3*3 4.0*97 *6-* /' /==2.78>4.0*97 #;>4.0*97 ;2 5.3848'6/433'77' 34.3 09677.' 1909:94)*3 '.0'3' 7*96'':.78' 455.'.3*.78' '70*38'84.2. /' 6'-4.897 4-8'2.3*3 /' 46,'3.74.38. '600.34.38. '37'.3 :=1.3*3 1..0*84.2.38' #4.2.8970*8/9/*3 /4-8'2.3*3 &6.88=/;;7 #'14978.*)* &6.8;7/96.)..00' #'1497 2''38.*)* #'14978.*8*.)*3 0:'38.8'8..:.7*8 2*3*8*12=8 #.*84/=6/*78*12=8.*)* .*1*8 /' 1..0*:.*78.38= 3864)9(8.43 84 334:'8.43 '3) 97.3*77 #" #91*:'.799)*38980.2907*3 8.*8**11.3*3 5*6978' 45 ;2 "' ( '78 7.'3 "89).*7 .1474<' 43.09188996.7997 41..88.3*3 -.7846.' 7;0414,.' "47.''1.8.*8**8 2;>7 747.''1.8;>3 '.3*45.3348 %'18.4 455. 2 22 *75'3/'3 /' 7'07'3 '10*.709677.8 3,1.7- (')*2.( '3) 64+*77.43'1 "0.117 !9487.3 0.*1*3 0.6/'11.3*3 /' 79911.3*3 :.*78.38= 9-*:.*78.33=3 5*6978**8
124.88'9892.3*3 '10'' 5466'78*8978. 45.3842'0798 '10 ? 45 #.*)978*198 59- ':4.3 989 <
Sarjakuvat ovat kulkeneet Heinosen matkassa koko hänen elämänsä ajan. – Opin lukemaan Lassia ja Leeviä tutkiskellessani. Muumit ovat olleet myÜs sydäntä lähellä lapsuudesta tähän
päivään. Internetin yleistyessä aloin lukea sarjisblogeja. Lisäksi olemme siskoni kanssa piirtäneet aina. Heinonen tiesi jo pienenä hakeutuvansa luovalle alalle – kiinnostavia suuntia oli vain alkuun hieman enemmän. – Luulin ensin, että lÜydän ammatin musiikin parista. Mutta kun tajusin, että eihän minulla ole tarpeeksi musikaalisia kykyjä, palasin piirtämisen pariin. Nousiaisten lukiota käydessäni aloin piirtää sarjakuvastrippejä aikaisempien yksittäisten kuvien sijaan. Sieltä tieni vei Muurlan opistoon sarjakuvataiteen linjalle, jossa lÜysin oman piirto- ja kerrontatyylini. Opiskelu taas avasi tieni Turun Sarjakuvakaupalle harjoitteluun sekä kaupan yläkerrassa toimivan Sarjakuvakerhon (Tursake) aktiviteetteihin. Nykyisin Heinonen tekee Tursakkeelle kuvituksia, vetää pajoja kaikenlaisille ryhmille sekä ympäri Turun seutua liikkuvia SarjispÜräyksiä. Sarjakuvapajat toimivat tilauspohjaisesti, mutta pÜräyksiä järjestetään kaikille avoimina seuraavaksi Turun Kirjakahvilassa 31.8. klo 19 alkaen Heinähattu ja Vilttitossu -ulkoilmanäytÜksen aikaan sekä Turun Kirjamessuilla. Lisäksi Tursake pitää tiloissaan parillisten viikkojen keskiviikkoisin Piirtovinttiä, joka näin kesällä on saanut kevyemmän muodon Kesävintti. – Sarjakuvataiteilijan tyÜ koostuu pitkälti keikka- ja projektitÜistä, jotka voivat olla juuri kuvitustÜitä, pajojen
vetoa tai opettamista. En ole vielä täysin onnistunut elättämään itseäni tällä tyÜllä, toteaa Heinonen. Kummitus romuttaa pelkoja Johanna Heinonen neuvottelee parhaillaan kustantajasopimusta Kummitus-nimiselle sarjakuvalleen, jota voi seurata osoitteessa kummitus.sarjakuvablogit.com. Kummitusta julkaistiin myÜs Ilta-Sanomien kuukauden kotimainen -palstalla viime toukokuun ajan. – Kummitus oli alun perin osa yliluonnollisia hahmoja vilisevää sarjakuvaa, jota aloin piirtää vuosi sitten Helsingin sarjakuvafestivaaleille. Kaikkien keijujen keskeltä se sitten erottui omintakeisella tyylillään: PäähenkilÜ oli syntynyt, Heinonen hymyilee. – Kummituksia ja kaiken maailman mÜrkÜjä piirsin jo Muurlassa opiskellessani. Pelkään pimeää ja kaikkea yliluonnollista. Toisaalta uskon kummituksiin ja ylipäätään siihen, että kuoleman jälkeen on elämää jossain muodossa. Ajattelin, että jos teen kummituksistani sÜpÜjä, en enää itsekään pelkää niitä niin paljon, lisää Heinonen nauraen. Kustantajasopimuksen saaminen edellyttää sitä, että Heinonen julkaisee blogissaan vähintään 100 strippiä tämän vuoden aikana. – Kummitus on niin supertyyppi, että toivoisin tyÜni sen parissa poikivan jotain uutta ja jännittävää! Kustannusmäärät ovat sarjiksissa yleensä pieniä, mutta sekin on alku, ettei ihan jokainen projekti olisi apurahan saamisen varassa, kertaa Heinonen. Aikaisemmin Heinonen on pitänyt Nurkissa-sarjisblogia, kuvittanut pari lastenkirjaa, tehnyt strippejä ja kuvituksia Turun Sarjakuvakerhon antologioihin sekä muun muassa satuja erotisoivaan feministiseen pornoantologiaan. Lisäksi tulossa on elämäntapakirja, jonka tekemisessä hän on ollut mukana. Se julkaistaan joko sarjakuvana tai kuvitettuna kirjana. – Toiveenani olisi päästä kuvittamaan lisää lastenkirjoja sekä oppikirjoja kuten esimerkiksi Aapisen. Mukifriikkinä oma mukikokoelma sarjakuvamaisine kuvituksineen voisi olla myÜs kiva, Heinonen unelmoi. Katariina Mäkinen-Önsoy
10. elokuuta 2017
Koulut, kurssit ja harrastukset
TURUN
SEUTUSANOMAT
13
itä
Opiskelijoiden tukiin useita muutoksia Suomessa asuvat opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1. elokuuta. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistettiin toisen asteen opintorahojen tasolle ja opintolainan määrää korotettiin kaikilla opiskelijoilla. OPISKELU. Tarveharkintaisesti ja ruokakuntakohtaisesti myönnettävä yleinen asumistuki herättää opiskelijoissa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) Liedosta kotoisin olevan puheenjohtaja Riina Lumpeen mukaan eniten kysymyksiä. – Opintorahaan kohdistuneet leikkaukset ovat jääneet yleisen asumistuen piiriin siirtymisestä aiheutuneen keskustelun jalkoihin. Monet opiskelevat pariskunnat vierastavat ajatusta siitä, että talouden tulot olisivat yhteisiä. Myöskään oletuksen, jossa työssäkäyvä osapuoli elättäisi opiskelevaa puolisoaan, ei katsota sopivan tämän päivän maailmankuvaan ollenkaan, Lumme toteaa. – Ristiriitatilanteitakin löytyy, koska yhteisessä taloudessa asuva samaa sukupuolta oleva pari ei yleensä kuitenkaan joudu tällaisen oletuksen hampaisiin. Kimppa-asumisessa tulee huolehtia tarkkaan siitä, että jokaisella asukkaalla on varmasti oma vuokrasopimuksensa, jossa ei ole yhteisvastuulausekkeita esimerkiksi maksamatta jääneiden vuokrien varalta. Yksilökohtaisen asumistuen saamisen edellytyksenä on myös se, että vesi- ja sähkölasku on jokaisella kämppiksellä erikseen, Lumme lisää. Yhtenäisempi tukijärjestelmä Lumme kertoo, että ylioppilaskunnat ovat tehneet yhteistyötä Kelan ja vuokranantajien kans-
opintorahan suuruus on aiemmin ollut 336,76 e/kk tai 303,19 e/kk – Lainapainotteista opintotukea sen sijaan SYL:ssä on vastustettu. Lainan takaisinmaksu voi tuottaa ongelmia, jos työpaikkaa löydykään valmistumisen jälkeen. Työttömäksi kun voi jäädä koulutusalasta ja -tasosta huolimatta, Lumme huomauttaa. Tavallisin kuukausilaina on elokuusta alkaen 650 euroa. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi saada opintolainaa 300 e/kk ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 e/ kk. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät nykytasolla. Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista.
sa selkeiden rautalankamallien toteuttamiseksi. Myös viestintää on pyritty parantamaan. – SYL:ssä kannatimme opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin sillä ajatuksella, että se paitsi yhtenäistäisi asumistukijärjestelmää myös helpottaisi siirtymiä elämäntilanteesta toiseen. Tähän mennessä opiskelijat ovat olleet ainoa ryhmä, jonka tuet ovat olleet täysin muista irrallisia.
Opintotuen asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla tai Ahvenanmaalla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansantai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa. Lumpeen mielestä on hyvä muistaa, että suurella osalla opiskelijoista asumistuki nousee muutoksen myötä. – Yksin asuvilla pienitu-
Muistojen koulumaailma esittäytyy Liedon Nautelankoskella MUSEOT. Oikeus oppiin – muistojen koulumaailma -näyttely on esillä Liedossa, Nautelankosken museossa vuoden 2018 loppuun. Näyttelyssä perehdytään lietolaisen koulunkäynnin historiaan kiertokoulusta peruskoulun aikaan. Nykyistä peruskoulujärjestelmää edelsi kansakoululaitos, jonka järjestäminen oli aluksi kunnille vapaaehtoista. Tänä päivänä jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua, ja kunnan tehtävänä on huolehtia sekä esiopetuksesta että peruskoulusta. – Näyttelyn vanhimmat esineet ovat Liedon kiertokoulun pöytä ja penkki. Liedossa kiertokoulua käytiin vuosina 1861–1931 ja Tarvasjoella vuosina 1848–1923, museoamanu-
Katariina Mäkinen-Önsoy
Lietolaistaustainen Riina Lumme opiskelee Turun yliopistossa valtiotieteitä ja työskentelee tämän vuoden loppuun Helsingissä SYL:n puheenjohtajana. Lumme on Turun kaupunginvaltuutettu sekä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsen. Päällimmäisinä tavoitteinaan hänellä on vaikuttaa koulutukseen sekä viihtyisämmän ja käyttäjäystävällisemmän kaupungin kehittämiseen.
enssi Terhi Ykspetäjä-Remes kertoo. – Osa esineistöstä on kansakouluajalta, mutta esimerkiksi samoja koulutauluja ja täytettyjä eläimiä on käytetty niin kansakoulun kuin peruskoulun aikana, lisää Ykspetäjä-Remes. Hieman esineistöä on museon omien kokoelmien ulkopuoleltakin. – Olemme saaneet lainaksi muistokirjoja, joissa on värssyjä koulutovereilta ja opettajilta. Nämä esineet on lahjoitettu museoon digitaalisena, eli ne on skannattu museon kokoelmiin. Niitä voi lukea myös museon nettisivuilta, YkspetäjäRemes sanoo. Muistojen koulumaailmasta kertova näyttely liittyy Liedon eri kouluilla pidettävään tapahtumasarjaan Oikeus op-
pia – vapaus valita. Tapahtumasarja kertoo lietolaisesta sivistyshistoriasta ja lähti liikkeelle kansanopetuksen alkumetreiltä edeten kohti nykyaikaista valinnanvapautta sekä elinikäistä oppimista. Sarja jatkuu 13. syyskuuta Pahkamäen koulussa, osoitteessa Vanha Tampereentie 1605, jolloin lietolainen rehtori ja kasvatustieteiden tohtori Ilkka Virta esitelmöi kouluruokailun ja -terveydenhoidon kehityksestä suomalaisissa kansakouluissa. Tapahtumasarjan järjestävät Liedon kunnan kulttuurija liikuntatoimi, Liedon kirjasto, Lieto-opisto ja Liedon museo. Tapahtumien toteuttamisessa on mukana paikallisia toimijoita. Katariina Mäkinen-Önsoy
loisilla opiskelijoilla tuki saattaa parhaimmassa tapauksessa jopa tuplaantua. Kelassa arvioidaan, että muutos suurentaa noin 110 000 opiskelijan asumisen tukea keskimäärin 700 eurolla vuodessa. Noin 23 000 opiskelijalla tuen määrä ei muutu. Asumisen tuki pienenee 20 000 opiskelijalla ja 42 000 opiskelijalla se loppuu kokonaan.
Opintotuesta lainapainotteista Elokuun alusta alkaen asumistuessa huomioitavaksi tuloksi muuttunut opintotuki koostuu kaikilla opiskelijoilla suurelta osin opintolainasta. Tyypillisestä opintotuesta 650 e/kk on opintolainaa ja 250 e/kk opintorahaa. Opintojen aloitusajankohdasta riippuen korkeakouluopiskelijoiden
Mistä haluaisit lukea seuraavassa lehdessä?
Lähetä juttuvinkki:
toimitus@turunseutusanomat.fi
RAIJA LEHMUSSAAREN BALETTIKOULU
klassista balettia alkeista ammattiin aikuisten alkeis- ja jatkobaletti satubaletti/lastentanssi moderni/nykytanssi jazztanssi
Syksyn tunnit alkavat Turussa ma 4.9. Paimiossa ti 5.9. Naantalissa to 7.9.
Tiedustelut ja ilm. puh. 050 522 8441 www.raijalehmussaarenbalettikoulu.fi raija.lehmussaari@gmail.com
TERVETULOA OPISKELEMAAN AIKUISLUKIOON Opiskele yksittäisiä aineita ja kursseja Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä Kaksoistutkinto - opiskele ylioppilaaksi ammatillisen tutkinnon lisäksi Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi Paranna peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja Learn Finnish - opiskele suomen kieltä BIFYKE - ohjelma esimerkiksi lääketieteelliseen pyrkiville
Ilmoittaudu opiskelijaksi kansliassa ennen lukuvuoden alkua 29.8. Avoimet ovet maanantaina 28.8. klo 17:30 - 18:30 Tervetuloa tutustumaan!
Kaarinan lukion aikuislinja Voivalantie 7-9, Kaarina 050 314 6069 aikuislinja@kaarina.fi www.kaarina.fi/aikuislinja
Lukuvuoden 2017-2018 opetus alkaa 29.8. Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Aineopiskelumaksu on 50€ lukuvuosi.
Kaarinan lukion aikuislinja
TURUN
14
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
10. elokuuta 2017
itä
Pelotonta ilmaisua Aurajoesta Linnavuorelle Turun ylioppilasteatteri: Peloton Ohjaus ja käsikirjoitus: Tarja Sahlstedt Sävellys: Veera Alaverronen Äänidramaturgia: Karen Soinila Koreografia: Eve Mäkitalo Puvustus: Minea Lehtinen Maskeeraus: Mona Ojala Lavastus: Jouni Kekkonen
Valtteri Juvonen ja Hermanni Ahomies tekevät kaksoisroolit rauhanturvaajina ja Pelottoman poikina Kuva: Meri Keränen.
Tämän ilmoituksen hinta on
PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 00 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
TEATTERIARVIO. Liedon Vanhalinnassa nähdään elokuun ajan Turun ylioppilasteatterin tuottama produktio Peloton, joka ottaa itsevarmasti ja pelotta haltuun osan yhdestä alueemme kauneimmista kansallismaisemista. Esityksessä yleisö seuraa näyttelijöitä Vanhalinnan idyllisissä ja jylhissä maisemissa Aurajoen penkalta lammasaitauksen läpi aina Linnavuorelle saakka. Tarja Sahlstedtin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa esityksessä on mukana kuusi näyttelijää ja kaksi muusikkoa. Elävä näyttämö aukeaa katsojille paitsi tanssin ja musiikin myös ym-
päröivän luonnon kautta. Tuntuu ihan siltä kuin näyttelijät kertoisivat paikallisen tarinan, vaikka ylioppilasteatterin Peloton ammentaakin inspiraationsa Bertolt Brechtin klassikkonäytelmästä Äiti Peloton ja hänen lapsensa. Viimeksi ylioppilasteatteri toteutti Brechtin tuotantoa vuonna 2008 Teurastamojen Pyhä Johanna -näytelmällään. Koskaan aikaisemmin ylioppilasteatteri ei ole kuitenkaan tehnyt teatteria Vanhalinnan maisemissa. Brechtin tavoitteena oli yhteiskunnallisia aiheita käsittelevillä näytelmäteksteillään edistää kriittistä ajattelua. Hän halusi, että katsojat pohtivat näytelmissä esitettyjen epäkohtien kautta myös todellisessa maailmassa eteen tulevia epäkohtia. Vuonna 1941 kantaesityksensä saanut alkuperäisteos Mutter Courage und ihre Kinder
edustaa Brechtin tunnetuimpia näyttämöteoksia. Pelottoman äidin matkaa kolmen lapsensa kanssa kolmikymmenvuotisen sodan keskellä käsittelevän balladinomaisen teoksen käänsi suomen kielelle Elvi Sinervo vuonna 1975. Ylioppilasteatterin fyysinen ja jännittävä tulkinta näytelmästä on lumoava kokemus lietolaisessa kesäillassa a cappella -lauluineen ja voimakkaine rytmeineen. Tarinaa eteenpäin kantavat Veera Alaverrosen uudet sävellykset sopivat Pelottoman maailmaan kuin nenä päähän. Sarianna Sormunen Pelottoman nimiroolissa vakuuttaa päättäväisyydellään. Tarinankertojien armeijaan liittyvät Hermanni Ahomies ja Valtteri Juvonen, jotka tekevät kaksoisroolit rauhanturvaajina ja Pelottoman poikina. Perheen kohtaamien vaikeuksien myötä äänensä menettäneen
tyttären roolin on omaksunut Emmi Elomäki. Kertojina toimivat kapteenin asuun sonnustautunut Petra Lähde ja Miriam Mekhane, joka valloittaa laulullaan itkijänaisen roolissa. Livemusiikista vastaavat Maija Lindroos ja Karen Soinila. Pelko ja kaoottisuus ovat ajattomia teemoja, joita ylioppilasteatterin työryhmä on ohjaaja–käsikirjoittajansa johdolla käsitellyt kokeellisen teatterin, jossa katsojat otetaan mukaan näytelmän kulkuun, sekä kylämatkatyyppisen tarinankerronnan keinoin. Peloton on Turun ylioppilasteatterin ja Liedon Vanhalinnan ensimmäinen yhteisproduktio. Katariina Mäkinen-Önsoy
Radioamatööripäivä Nautelankosken museossa LIETO. Nautelankosken museossa, Liedossa vietetään sunnuntaina 13. elokuuta radioamatööripäivää. Lauri Nautelan museoon seitsemättä kertaa perustettava radioasema lähettää viestejä puheella ja sähkötyksellä puolesta päivästä alkaen kol-
men tunnin ajan. Operaattoreina radioasemalla ovat Jouko Lehto, OH1NN ja Matti Seulanto, OH1LAR. Kumpikin pitää yhteyksiä omalla tunnuksellaan. Muita radioamatöörejä kutsutaan mukaan vasta-asemiksi. Kello 13 alkaen radioama-
tööripäivän luentona kuullaan Matti-partioista Karjalan Kannaksella kesällä 1944. Esitelmän Matti-partioista pitää Seppo Hynnä OH1EBI (Varsinais-Suomen Viestikilta). Radioamatööripäivän valmistelu aloitetaan radioaseman rakentamisella lauantaina
kello10 alkaen, jolloin museon alueelle asennetaan kaksi dipoli-antennia. Museoon, radioamatööripäivään ja luennolle on vapaa pääsy. TSS
Tarvasjoen kotiseutumuseolla esitellään tavallisten tarvasjokelaisten historiaa
Sairaanhoito on yksi Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyn teemoista.
LIETO. Tarvasjoen kotiseutumuseossa nähdään tänä kesänä Ihmisten Tarvasjoki -niminen näyttely, jossa perehdytään
muun muassa Tarvasjoen koulujen, sairaanhoidon, käsityöläisyyden ja järjestötoiminnan historiaan. Lisäksi nähtävil-
lä on yläkerrassa oleva pysyvä näyttely Härkätien kulkijoista ja kaupankäynnistä. Nälän, kulkutautien ja takapajuisuuden vuoksi Suomessa oli suuri kuolleisuus 1800-luvun loppuun asti. Tarvasjoen, Marttilan, Karinaisten ja Kosken kunnat palkkasivat yhteisen kunnanlääkärin vuonna 1893. Ensimmäinen kätilö saatiin Tarvasjoelle vuonna 1877. Sitä ennen lapsenpäästöstä ja sairaiden hoidosta vastasivat lähinnä erilaiset kansanparantajat. Tarvasjoella yksi tunnetuimmista parantajista oli Emma Karén, joka keräsi ainekset lääkkeisiinsä luonnosta. Kirkko perusti Tarvasjoelle rippikoulun vuonna 1767, ja pienten lasten opetus aloitettiin poikkeuksellisen varhain vuonna 1780. Vuonna 1848 Tarvasjoelle perustettiin kiertokoulu, joka toimi vuoteen 1923 asti. Tarvasjoen ensimmäinen koulu, Euran ylempi kansakoulu vihittiin käyttöön vuonna 1883.
Seuraava koulu perustettiin Suurilaan vuonna 1902. Kaikki näyttelyn esineistö on pyritty keräämään Tarvasjoelta. Vanhaan viljasiiloon rakennettu museo perustettiin vuonna 2002. Sen perusti Kotiseutuyhdistys Tarvaiset, mutta nykyään museo toimii Liedon museon alaisuudessa. Alun perin lainamakasiini päätettiin rakentaan vuonna 1852. Siellä säilytettiin hätäapujyvästöä pahan päivän varalle. Hirsinen viljavarasto laudoitettiin päältä vuonna 1866. Ulkoseinien ja laarien välissä on käytävä, jotta varkaat eivät voineet valuttaa jyviä omiin säkkeihinsä poraamalla seinään reikiä. Kirkon kupeessa oleva kotiseutumuseo on auki sunnuntaisin elokuun loppuun. Ryhmille avataan ovet tilauksesta muulloinkin. Janica Vilen
Ulkoseinien ja laarien välissä on käytävä, jotta varkaat eivät voineet valuttaa jyviä omiin säkkeihinsä poraamalla seinään reikiä. Siiloon puhkaistiin ovi vuonna 2002.
TURUN
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
15
itä
n Viikon positiivisin
Uudet opiskelijat saavat tuparikassit Pahimpina vuosina uusia opiskelijoita on hätämajoitettu liikuntasaleihin. Taas on se aika vuodesta, kun tuhannet uudet opiskelijat saapuvat Turkuun. Tänä vuonna TYS toivottaa omat asukkaansa tervetulleeksi tuparikasseilla ja remontoiduilla asunnoilla. Seuraavan viiden vuoden aikana asuntopulaa helpotetaan 1 000 uudella asunnolla.
Tulevana syksynä uusien opiskelijoiden asuntopulaa tulee helpottamaan Caribian ja Ikituurin väliin rakentuva Aitiopaikka.
A
” oja
Ylioppilaskylä laajenee
Remontit valmiiksi
Yhteensä TYS:llä asuu noin 7 000 asukasta 4 500 asunnossa. – Kysyntää on koko ajan ja siksi rakennamme lisää jatkuvasti. Seuraavan viiden vuoden aikana Ylioppilaskylän läheisyyteen on tulossa 1 000 uutta asuntoa. Caribian ja Ikituurin väliseen Aitiopaikkaan valmistuu jo ensi syksyksi 250 uutta yksiötä, Haverinen kertoo. Tällä hetkellä ylioppilaskylän alueella asuu noin 4 000 asukasta. Siihen nähden palveluiden tarjonta on vähäistä. – Toivoisimme tänne erityisesti kauppaa, ravintolaa ja kuntosalia, Haverinen listaa.
Lisäksi remonttikohteita on saatu kuntoon. Uusittuihin asuntoihin on muutettu tänä vuonna Ylioppilastaloissa ja Halisissa. – Soluasuntoja on muutettu yksiöiksi, koska niitä haetaan eniten, Haverinen selittää. Varissuolla valmistuu lähiviikkoina soluasuntojen remontti. Soluasunnot menevät suurimmaksi osaksi ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka etsivät kaikkein edullisimpia asuntoja. Ulkomaalaisia opiskelijoita on TYS:n asukkaista noin 20 prosenttia.
?
ij ”fa
TYS toivottaa uudet asukkaansa tervetulleiksi tuparikassin kera.
lasi pirstaleina TYÖNTÖSEIVÄS
ti!
Polskit jo mukavasti!
Yhteensä TYS asuttaa nyt 1 200 uutta opiskelijaa. Hakijoita on noin 3 000, joten moni jää vielä vaille asuinpaikkaa. – Hakijoita oli tänä vuonna hieman enemmän kuin parina viime vuonna. Suurin osa asunnotta jäävistä asuu kuitenkin Turun talousalueella. Kun muualta asunnon saavat on saatu siivottua pois jonosta, uskoisin, että jonoon jää noin 500 opiskelijaa. Kaikille järjestetään marraskuun alkuun mennessä asuntopaikka. Osa kuitenkin haluaa muuttaa vain tietynlaiseen asuntoon ja tiettyyn paikkaan, joten jonoa jää aina, Haverinen laskeskelee.
Kiit
TURKU. Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) toivottaa uudet asukkaansa tervetulleiksi Turkuun jakamalla noin 2 000 tuparikassia uusien vuokrasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä. Tuparikassi sisältää uusille opiskelijoille hyödyllisiä tarvikkeita sekä esitteitä palveluista Turussa. Kassista löytyy muun muassa Turun Osuuskaupan Sale-myymälöiden lahjoittamia ruokatarvikkeita,
TurkuTouringin lahjoittama Turun esite/kartta sekä Opiskelijakaupunki Turku -lehti, Fölin esite Turun seudun joukkoliikenteestä, LounaisSuomen jätehuollon tuottamat lajitteluohjeet sekä LähiTapiolan kotivakuutustarjous. – Tämä on Tampereelta kopioitu idea, joka on saanut todella hyvän vastaanoton, kertoo TYS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen. TYS:n uudet asukkaat ovat keskimäärin 21–25vuotiaita Turkuun opiskelujen perässä muuttaneita uusia korkeakouluopiskelijoita. Osalle uusi koti on samalla ensimmäinen oma koti.
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy
n
Jo
Janica Vilen TURUN
UOMA
ne
– Kohteessa pysyy vuokrataso ennallaan, joten asukkaat ovat todella tyytyväisiä. Meillä on vaihto-opiskelijoille oma kiintiö, joten heille löytyy aina asunto. Ulkomaiset tutkintoopiskelijat taas ovat samalla viivalla suomalaisten kanssa, mutta he saavat lisäpisteitä välimatkasta kotiinsa, eli yleensä hekin saavat aina paikan, sanoo Haverinen.
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys 0200 7100 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi
Stenka
sitten
RAJA
viljelykasveja EU-joki
lauselmia
Baez
Honka Pajari
“ Kakista ulos!
Toimitusjohtaja
suuri joki Dahl
johti Intiaa 2270 v.
“
Jorma Kemppainen 2017
juma-
Laskutus
vapautuksia
Päätoimittaja
latar
I
Hiiri
Linnan sotilas
Toimittaja
1.
pohjia
oli iso järvi
POROISTA
suojuksia
TVnalle suven
sto
K
si uu
laskelma
1988
agenttikin
Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698
Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000
Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi
1896 tuo ennen
Mika Leinonen 040 706 2132
Juusela
Myyntineuvottelijat Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151 Mika Leinonen 040 706 2132 Sami Kiili 050 527 1690 Seija Minkkinen 045 111 6932
myynti-
paikka
VAIHE
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN!
RUHJOA
Jakelulevikki
Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
TURUN
16
SEUTUSANOMAT
10. elokuuta 2017
itä
MAKSA VÄHÄN, SAAT ENEMMÄN. Hinnat voimassa vain tänään klo 16–24.
A-HYTTEJÄ 23 h –RISTEILYLLE TURUSTA
PROMENADE-HYTTEJÄ PÄIVÄ TUKHOLMASSA –RISTEILYLLE HELSINGISTÄ
ALK.
ALK.
50 €
20 €
/HYTTI
/HYTTI
Katso kaikki tarjoukset ja varaa: merimarkkinat.fi Myyntiaika: 10.8.2017 I Matkustusaika: 23 h –risteily Turusta 31.10.2017 asti ja Helsingistä Tukholmaan 30.11.2017 asti. Voimassa vain määrätyillä lähdöillä ja paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Varaukset myös p. 0600 157 00 (1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) tai Turun matkamyymälästä Aurakatu 5.
Vain premium laatua, ei premium hintaa.
MAHTAVA 200:N VAIHTOAUTON VALIKOIMA LÄNSIKESKUKSESSA TAI WWW.AUTOKIILA.FI
SAAT VÄHINTÄÄN
1.500 EURON
HYVITYKSEN AJOKUNTOISESTA JA KATSASTETUSTA AUTOSTA
VAIHDOSSA YLI 9.500 €:N AUTOON!
VAIHTOAUTOIHIN
EDULLINEN JA JOUSTAVA
RAHOITUS! TURUN TOYOTA-KESKUS
Länsikeskus, Asentajankatu 6, 20320 Turku Avoinna ma-pe 9-18, la 10-14 Automyynti 020 775 7150 Huolto 020 775 7170 Varaosat 020 775 7160 0207-numeroiden hinnat 8,35 snt/puhelu Vaihde 020 775 7100 + 16,69 snt/min
KYSY TARJOUSTA.