Issuu

Sauvon Elopäivät toimivat

Seuraava lehti ilmestyy

sateisen lauantain piristysruiskeena: Vuoden Hakkinen 2018 on sauvolainen monitoimiyrittäjä Rami Tapper.

to 23.8.

SIVU 7

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Priorin Extra 180 kaps.

Ravitsee hiusjuurta sisältäpäin. Kaupanpäällisiä rajoitettu erä.

KAUPAN PÄÄLLE PRIORIN LIUOS!

SALON eLektrONiikkAmuSeO Made in Salo

Arvo 42€

Sääs

79,-

9. VSK

itä 9.8.2018

KOTI KUNTOON! Soita niin kerromme miksi juuri nyt on hyvä katto-, ikkuna- tai oviremontin aika.

Näyttelyssä televisioita, radioita, puhelimia, monitoreja, videopelejä sekä Saloran ja Nokian historiaa.

tä 25

(0,44 / kpl) Norm. 105,12

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

Astrum-keskus Salorankatu 5-7, Salo, ovi 3 Avoinna 31.8.2018 asti ke-pe klo 11-17, la-su klo 11-15 1.9 alkaen to-pe klo 11-17 ja la klo 11-15. Aikuiset 4 e, opiskelijat ja eläkeläiset 3 e, alle 18 v. ilmaiseksi Puh. 02-778 4896, www.salomus.fi, www.eliaskokoelmat.fi

Soita edustajillemme ja kysy lisää! tiimi-ikkuna.ﬁ kymppi-katto.ﬁ

Niklas Linna p. 0400 214288 Juuso Ikonen p. 0400 385597

www.salomus.fi

23.8. ASUMINEN & RAKENTAMINEN Posti jakaa Seutusanomat idän asumisen ja rakentamisen teemanumeron 52 000 kotitalouteen. Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Romuautoja nurkissa? Toimimme Turun seudulla

teron.talli@gmail.com www.romuautoturku.fi

KumRok Oy Voivalantie 24 E Kaarina Puh. 045 1564770 www.kumrok.fi

NoudaN metalliromua raisiosta ja lähialueelta veloituksetta. Soita 044 5076266

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9. elokuuta 2018

n Pääkirjoitus

n Kuntapäättäjän kulma

n Seurakuntakolumni

Vegaaniruuan suosio jatkaa kasvuaan

Sauvon maaseudulla sielu lepää

Arvokas minä – vanhanakin

iime viikonloppuna Turussa vietettiin toista kertaa vegaaniruokatapahtumaa nimeltä Vegånia. Tapahtumaan osallistui viime vuoden tavoin 10 000 ihmistä, joten selvää on, että hyvälle vegaaniruualle on kysyntää. Osana tapahtumaa järjestettiin Oikeutta eläimille -järjestön organisoima paneelikeskustelu, jossa ruodittiin vegaaniruokatrendin ja veganismin kehittymistä Suomessa. Keskustelussa olivat mukana yhteiskuntatieteiden tohtori ja eläinoikeusaktivisti Salla Tuomivaara, vihreä poliitikko ja historioitsija Jukka Vornanen, valtiotieteiden tohtori Birgitta Wahlberg ja vegaaniaiheista kirjoittava kääntäjä Anniina Ljokkoi. Ljokkoi uskoo, että ihmiset ovat vihdoin laajalla rintamalla ymmärtäneet, miten vegaaniruokavalion suosiminen vaikuttaa eläimiin, ilmastoon ja terveyteen. Samalla veganismista on tullut hörhöilyn sijaan trendi ja tavoiteltava juttu. Vegaaniruokaa haluavat nykyään valita myös monet, jotka eivät ole vegaaneja. Wahlberg taas nostaa esiin sen vuosikymmeniä jatkuneen työn, jota eläinoikeusaktivistit ovat tehneet. Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna eläintä on ennen pidetty suojelun kohteena, mutta ei yksilönä, jolla voisi olla oikeuksia. Tämä ajatus on alkanut oikeustieteilijöiden keskuudessa muuttua selvästi. Hän itsekin ajatteli pitkään, että lihansyönti on ihan ok, kunhan tuotantoeläimet voivat hyvin. Mutta lopulta istuessaan tutkimustyönsä lomassa Paimion teurastamon lattialla ja katsoessaan teuraaksi lähtevää nautaa silmästä silmään, hän ymmärsi, että tekee sen miten tahansa, se on aina väärin. Vornanen uskoo, että vegaaniruokatrendin syntyyn on vaikuttanut ennen kaikkea ilmastonmuutoskeskustelu. Hän on tutkinut kasvissyönnin historiaa ja todennut, että kasvissyöjät perustelivat valintaansa jo sata vuotta sitten eläinten oikeuksilla ja terveyssyillä, mutta ilmastonmuutoksen torjunta on noussut kolmanneksi syyksi kunnolla vasta tällä vuosituhannella. Lisäksi hän näkee, että sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että marginaalinen ilmiö on voinut vahvistua myös kansainvälisesti. Tuomivaara on on Vornasen kanssa samoilla linjoilla. Eri dokumenteissa lihansyönti on nostettu voimakkaasti ilmastonmuutoksen syyksi. Lisäksi tähän aikaan on osunut muutama lihansyöntiin liittyvä kansainvälinen skandaali, jotka ovat olleet omiaan herättämään ihmisten ajattelua. Ja ne, jotka asiasta kiinnostuvat, löytävät tietoa entistä helpommin. Suurimman yksittäisen muutoksen Tuomivaara huomasi tammikuussa 2016, kun alkoi siihen mennessä suurin vegaanihaaste. Silloin varsinkin Helsingissä ravintoloille tuli kova paine tarjota myös vegaanivaihtoehtoja. Kun ihmiset ovat ryhtyneet vegaaneiksi, heiltä on vaadittu paljon asennetta, vaivannäköä ja kieltäytymistä. Ljokkoi on kirjoittanut kirjan lapsen kasvattamisesta vegaaniksi. Nyt Suomessa kasvaa uusi sukupolvi, josta pieni osa on ollut vegaaneja koko elämänsä. Ljokkoi uskoo, että näiden lasten kasvaessa isommiksi, ilmiö tulee laajenemaan entisestään.

ämän kesän aikana on virinnyt keskustelu siitä, kannattaako koko Suomi pitää asuttuna. 75 % suomalaisista on sitä mieltä, että koko Suomi tulee pitää asuttuna, kun taas monet poliitikot ovat olleet sitä mieltä, etä kaupungistuminen on vääjäämätöntä ja sitä ei voida pysäyttää. Helsinkiläiset poliitikot vannovat tiiviin rakentamisen nimiin ja sitä perustellaan sillä, että silloin palvelut saadaan kustannustehokkaiksi ja julkinen liikenne toimivaksi. Tiiviit kaupunkiyhteisöt tuovat tosin mukanaan lieveilmiöitä. Meille suomalaisille kun on ominaista se, että tarvitsemme sen oman reviirimme. Itse en viihtyisi Helsingin Kalasataman tai Jätkäsaaren kaltaisilla alueilla – ahdasta ja rumaa tehoarkkitehtuuria. No thanks! Itse pääkaupunkiseudulla pitkään työskennelleenä olen nähnyt kaikki ne kasautuvat ongelmat, joita ihmisten sullominen pienelle alueelle aiheuttaa. Näitä kaupungistumisen haittapuolia ei juurikaan keskustelussa tuoda esille. Minua ihmetyttää myös, miksi joku haluaa asua ahtaasti ja maksaa asumisestaan tähtitieteellisen hinnan. Monet perustelevat Helsingin keskusta-asumistaan sillä, että pääsee elokuviin ja teatteriin sekä muiden palveluiden ääreen nopeasti. Sauvossa asuessani olen käyttänyt enemmän kuin koskaan muun muassa Helsingin kulttuuripalveluita. Täältä on Helsinkiin puolitoista tuntia ja Turkuun puoli tuntia. En ole jäänyt mitään vaille palveluiden suhteen Sauvoon muuttamisen jälkeen. Asumisen laatu on arvovalinta. Haluatko puhtaan ilman ja luonnon, kiireettömyyden, lähiruoan jne. vai elokuvateatterin korttelin päähän asumuksestasi? Mitä tulee suomalaisten ruokahuoltoon, monet kansanedustajammekaan eivät taida ymmärtää, mistä se ruoka todella sinne pöytään tulee. Juteltuani erään kansanedustajamme kanssa kyseisestä asiasta, oli hän sitä mieltä, että kyllä sitä ruokaa aina riittää ja ns. ruoan kriisivarantoja ei tarvittaisi nykyisessä määrin ja että mahdollisen kriisin sattuessa saamme ruokaa muilta EU:n alueilta. Olen aika varma, että jokaisessa maassa halutaan turvata ensisijaisesti oman kansan ruokahuolto ja muiden auttaminen tuskin käy ensimmäisenä mielessä. Entäs sitten, kun meillä maaseutu tyhjenee ja sieltä olennaiset peruspalvelut häviävät? Kuka jää asumaan maaseudulle huolehtimaan ruokahuollostamme etenkin jos maatalous ei tuota maatalousyrittäjälle riittävää toimeentuloa? Tällöin tämä elinkeino vääjäämättä hiipuu. Kukaan ei suostu jatkamaan sellaista yritystoimintaa, jossa esim. arvaamattomat sääolosuhteet tai jatkuvasti yrittämisen olosuhteita heikentävä ja poukkoileva lainsäädäntö aiheuttavat kohtuuttomia riskejä. Hän, joka sen duunin pellollaan tekee, on oikeutettu saamaan siitä riittävän korvauksen. Viime kesänä oli surullista katsottavaa, kun pellot olisivat soveltuneet lähinnä riisin viljelemiseen ja tänä vuonna mieletön kuivuus aiheuttaa katovuoden. Näissä ilmastollisissa olosuhteissa täytyy olla todellista sissihenkeä, että jaksaa olla maatalousyrittäjänä. Ja lopuksi. En itse usko kaupungistumisen loputtomaan kasvuun ja toivottavasti päättäjänä saan myös tulevaisuudessa toimia maaseutuasumisen puolestapuhujana. Katson juuri terassillani auringonlaskua ja nautin hiljaisuudesta. Maaseudulla sielu lepää.

Janica Vilen päätoimittaja

Jari Hakkarainen, kok. Sauvon kunnanvaltuuston pj.

hmiselämän ainutkertaisuus ja monimuotoisuus ovat tämänkin päivän tärkeitä sanoja, kun puhutaan ihmisarvoisesta vanhuudesta. Se, että jokainen vanhus, jokainen vanhuus ovat yksilöllisiä omine kokemuksineen, muistoineen ja tietoineen. Arvokas elämänkokemus ja viisaus ovat voimavaroja, joista meidän nuorempien tulisi ammentaa, kartuttaa tietotaitoa ja sitä kautta luoda parempaa, ihmisarvoista vanhuutta niille, jotka nyt sitä tarvitsevat. Samalla tehdä tulevaisuutta niin, että voimme kysyä itseltämme, mistä minä haluan oman ihmisarvoisen vanhuuteni aikanaan rakentuvan. Esimerkiksi näin: ”Kun tulen vanhaksi, toivon olevani suhteellisen terve. Toivon voivani seurata lasteni elämää ja asua pitkään kotona. Toivon, että saamme puolisoni kanssa vieläkin rakastaa ja matkustella, käydä haaveilemissamme paikoissa. Toivon, että minulla on sen verran eläkettä, että siitä riittää annettavaksikin. Ehkä voin osallistua vapaaehtoistyöhön, senioritoimintaan tai harrastaa jotain uutta. Tai jos ei nyt tätä kaikkea, niin olisihan se hyvä, että vaikka terveys vähän reistaisi, niin pysyttäisiin kuitenkin yhdessä ja voitaisiin ainakin sukulaisissa käydä. Jouluksi kaikki koolle, äitienja isänpäivänä myös. Ja jos eläke riittäisi ruokaan, jotain saisi ostaa lapsille ja vähän hautajaisrahaa pankkiin. Tai jos se ei onnistuisi, niin olisihan palvelutalokin ihan hyvä, jos päästäisiin asumaan sinne yhdessä ja jos sattuu olemaan sairauksiakin. Voisivathan lapset sielläkin käydä ja antaisi sitten vaikka kuoressa vähän rahaa, jos ei pääsisi enää mitään ostamaan. Ja voihan siellä lukea ja vaikka kirjoittaa jotain. Mutta jos kävisi niin, että puoliso kuolisi ennen minua, niin olisi hyvä, että ehtisi sanoa kaikki asiat ja pääsisi haudalla käymään. Ja jos asuisi siellä palvelutalossa, pääsisi joskus kirkkoon ja lapset hakisivat vaikka jouluksi. Ja että olisi vielä joku ystävä, jonka kanssa voisi puhelimessa puhua. Mutta jos tulisi niin huonoksi, että joutuisi ihan sänkyyn, niin olisi kuitenkin kahden hengen huone ja sellainen huonekaveri, joka ei kuorsaa yöllä. Ja jos joskus kävisi joku lukemassa ja toisi suklaata, kun minä niin pidän siitä. Ja jos vielä saisi kuunnella radiosta jumalanpalvelusta. Mutta jos ei olisi niitä pienempiä huoneita, niin kävisihän sellainen isompikin. Kun vain joku muistaisi auttaa vessaan tai jos ei sinnekään, niin ei ainakaan tarvitsisi märissä maata. Jos näkisi ikkunasta ulos ja palasen taivasta, niin sekin olisi paljon. Tai jos nyt joskus joutuisi apua odottamaankin, niin kutsuttaisiin kuitenkin nimeltä ja kohdeltaisiin arvokkaasti. Jos saisi vaikka kukan pöydälle, niin että sitä voisi siinä katsella. Tai jos ei sitäkään, niin olisi ajatukset sen verran koossa, että voisi muistella elämäänsä ja itkeäkin vähän, niin että joku ottaisi sen vastaan. Mutta jos ei enää muistaisi elämää, voisi ainakin ajatella kuolemaa, niin että joku ottaisi sen vastaan. Sen verran kai uskallan toivoa?” Annamaria Lehto Vanhustyön diakoni Turun Katariinanseurakunta

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 44 511 kpl. Postinumero

20520 20540 20610 20660 20730 20750 20760 20780 21330 21340 21350 21360 21410

Taloudet kpl

TURKU TURKU TURKU LITTOINEN TURKU TURKU PIISPANRISTI KAARINA PAATTINEN TORTINMÄKI ILMARINEN LIETO AS VANHALINNA

2223 7998 5292 2524 139 2113 1713 4935 755 276 696 701 825

Postinumero

21420 21430 21450 21500 21510 21520 21530 21540 21555 21570 21590 21610 21620 20740

Taloudet kpl

LIETO YLISKULMA TARVASJOKI PIIKKIÖ HEVONPÄÄ NASKARLA PAIMIO PREITILÄ TAATILA SAUVO KARUNA KIRJALA KUUSISTO HARITTU (oma jakaja)

3222 316 809 2877 201 0 3648 484 140 1165 230 511 718 502

TURUN

SEUTUSANOMAT

9. elokuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Vegaaniruoka ja erikoisoluet houkuttelivat Suurtorille tuhansia ihmisiä Vegaaniruokafestivaali Vegånia ja Turun Panimofestivaali onnistuivat toistamiseen ylittämään odotukset. Tänä vuonna vegaaniruuan ja oluiden liittoa höystettiin vielä musiikilla. Suurtorin viereisen Porthanin puiston lavalle nousi yhteensä 11 live-artistia ja kaksi DJ:tä. Isoimman yleisömäärän keräsivät Tuula Amberla, Salaliitto, Jukka Nousiainen ja M.

itä

PAIKALLISET POJAT!

Turvallisin valinta Yli 97 % suosittelee kattoremonttiamme! Asiakastyytyväisyystutkimus 12/2017

• Turvallinen telineasennus • Oma tehdas, ei välikäsiä • Nyt entistä kattavampi palvelu: Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät!

Soita heti 02 3619 7961 vesivek.fi

Meidän katon alla on hyvä olla.

Aimo Sillanpää, Pihla Sillanpää ja Lasse Palken tarjoilivat kaarinalaisen Kuninkaantien Panimon teltalla.

TURKU. Viime viikonloppuna 3.–4. elokuuta toista kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla järjestetty vegaaniruokafestivaali Vegånia ja sen yhteydessä järjestetty Turun Panimofestivaali TuPa houkuttelivat paikalle jälleen tuhansittain maukkaasta kasvisperäisestä ruuasta ja erikoisoluista kiinnostuneita ihmisiä. Vegånia hemmotteli kävijöitään tänä vuonna entistä runsaammalla ruokatarjonnalla. Mukana oli yhteensä 26 näytteilleasettajaa. Ravintola-alan ammattilaisten laadukkaiden luomusten ohella festivaalilla oli saatavilla tuoteuutuuksia ja maistiaisia. – Ruokatoritapahtuma levittäytyi tänä vuonna koko Suurtorille sekä viereiseen Porthanin puistoon. Laajentuneella alueella pystyimme tarjoamaan kävijöille enemmän mahdollisuuksia viihtymiseen ja vähentämään myös jonoja. Ihmisiä oli paikalla tämän hetken arvion mukaan saman verran kuin viime vuonna eli noin 10 000, mutta ihmiset hajaantuivat suuremmalle alueelle, joten tapahtumassa ei ollut samanlaista tungosta kuin viime vuonna, tapahtuman vastaava tuottaja Suvi Kiukas kertoi seuraavana maanantaina. Tänä vuonna kävijöiden selkein suosikkiannos oli Roots Kitchenin seitan-hodari. – Ne myytiin molempina päivinä loppuun, perjantaina jo kahdeksaan mennessä, Kiukas toteaa. Vegaaniruuan suosio ei näytä laantuvan. – Toinen vuosi osoitti, ettei ensimmäisessä tapahtumassa saavutetussa suosiossa ollut kyse silkasta uutuudenviehätyksestä. Maukkaan kasviperäisen ruoan nousu on ollut trendi, mutta se on selvästi yhä useamman tekemä valinta ympäristön, eläinten ja oman hyvinvoinnin takaamiseksi, Vegånian apulaistuottaja Elina Lähteenmäki toteaa.

Turun Seudun tilitoimistot palvelevat Sipsi–kalja-yhdistelmälle kilpailijoita Vegånian kanssa tiiviissä yhteistyössä järjestetty Turun Panimofestivaali tarjoili puolestaan makuelämyksiä juomapuolella – ja sai samalla monet olutharrastajat maistamaan vegaaniruokaa. – Tänä vuonna keskityimme tietoisesti entistä enemmän saattamaan oluen ja vegaaniruuan ystäviä yhteen: laajennettu anniskelualue runsaine ruokapöytineen toteutettiin nimenomaan makunautintojen yhdistämistä varten, kuvailee TuPa:n tuottaja Peetu Sillanpää. Myös tapahtumien oheisohjelmana järjestetty olutasiantuntija Anikó Lehtisen luotsaama oluen ja vegaaniruuan yhdistämiseen keskittyvä tasting teki tunnetuksi vegaaniruuan ja oluen onnistunutta liittoa. Vannoutuneille sipsi– kalja-vegaaneille löytyi kyllä juureslastuja oluiden kylkeen, mutta lisäksi esittelyssä oli hyvinkin kekseliäitä makuyhdistelmiä. – Tapahtuma järjestetään taas ensi vuonna, ja nimenomaan yhteistyössä TuPa:n kanssa, sillä tämä yhdistelmä näyttää toimivan, hymyilee Suvi Kiukas, jonka ideasta kaikki alkoi. – Aloin muutama vuosi sitten haaveilla siitä, että Turkuun tulisi oma vegaaniruokatapahtuma, mutta kun sellaista ei kuulunut, mietin, voisiko sellaisen järjestää itse, Kiukas taustoittaa. Tapahtuman järjestämistä varten Turkuun on perustettu yhdistys nimeltä Vegånia ry. Olutta Kaarinasta ja siideriä Paraisilta Panimofestivaalin järjesti toistamiseen kaarinalainen Kuninkaantien Panimo. Mukana oli muutama olutpanimo ja yksi siiderin valmistaja Paraisilta.

Tänä vuonna tarjolla oli myös viinejä. Kuninkaantien Panimo perustettiin puolitoista vuotta sitten Tuorlan observatorion yhteyteen. – Meillä oli Piikkiön Rotary-klubissa paljon oluen harrastajia. Kävimme Tsekissä olutmatkalla ja vierailimme monissa pienissä hyvissä panimoissa. Siellä sitten saimme idean omasta panimosta, kertoo Aimo Sillanpää. Aluksi mukaan tuli 16 jäsentä, mutta ensimmäisen puolivuotisen jälkeen osakkaiden määrä kasvoi sataan. – Kaikki tehdään edelleen talkootyönä, Sillanpää kertoo. Panimofestivaaleilla heillä oli myynnissä neljä olutta: Tuorlan Tähti, Tuorlan Taival, Tuorlan vanha tumma ja ravintola Zicille tehty nimikko-olut Kiekaus. – Se on hedelmäinen, vaalea, amerikkalaistyyppinen lager, jota myydään normaalisti vain Zicin ravintoloissa, mutta nyt saimme luvan myydä sitä myös täällä, Sillanpää kertoo. Tuorlan Tähti oli panimon ensimmäinen olut. Se on tsekkipyyppinen pils. Tuorlan vahva tumma taas on baijerilaistyyppinen tumma lager. – Siitä tehtiin ensin 4,7-prosenttista, mutta kun alkoholilaki muuttui, nostimme sen 5,5 prosenttiin ja se parani. Nyt se on paljon täyteläisempi, Sillanpää kehuu. Tuorlan Taival taas on aivan uusi olut. – Sillä kunnioitetaan niitä suomalaisia, jotka ovat muuttaneet Amerikkaan. Se on amerikkalaistyypinen vaalea lager. Tai oikeastaan se on punertava. Jos sen suodattaisi, se tulisi hyvinkin punaiseksi, Sillanpää sanoo. Kuninkaantien Panimon oluiden reseptit tekee tunnettu panimomestari Niko Hurskainen, joka on tehnyt tutkintonsa Saksassa. – Hän on ollut pistämässä

pystyyn Koulun panimoa ja ollut myös Laitilassa panimomestarina, Sillanpää taustoittaa. Sillanpää on ollut olutharrastaja pitkään, mutta koulutukseltaan hän on tähtitieteilijä, joka on työskennellyt Tuorlan observatoriossa. Sitä kautta panimokin päätettiin perustaa juuri Tuorlaan ja tähtiteemalla. Sillanpään harrastuksesta on ajan mittaan tullut koko perheen yhteinen. Hänen poikansa toimi panimofestivaalin tuottajana ja myös tytär oli mukana talkoissa. Toinen Suurtorilla esittäytynyt kaarinalaispanimo oli Radbrew, joka on toiminut Krossissa vuodesta 2015. Sen perustivat Turun yliopiston olutseuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Patrick Niskanen ja Eikka Laakso, jotka toimivat nyt panimomestareina. Myynnistä Radbrewn panimossa vastaa Tommi Pulli. – Meillä on hanassa rustiikkista käsityölageria, kahta eri apaa – miedompaa ja vahvempaa. Sitten on Burn my Butt – Californian sunshine ale -niminen chiliolut ja Don of Wasteland -saisonia. Saison on vanha sadonkorjuutyöläisten olut. Se on erittäin hedelmäinen ja raikas, vähän sameahko. Saison-hiiva tekee siihen pienen kirpeyden ja sitä haukutaankin usein olutmaailman siideriksi. Olutharrastajat löysivät sen pari vuotta sitten ja nyt se on kunnon trendiolut, hän kertoo. Siideriä tarjosi Bornemannin mehustamo Paraisilta. – Omenat tulevat Nauvosta ja Korppoosta. Siideriä on tehty vuoden verran. Kuivaa omenasiideriä on tarjolla eri vahvuisina ja joko sellaisenaan tai tammitynnyrissä kypsytettynä, esittelee Tove Bornemann.

Tili-Avekki Oy

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi

Tilitoimisto Johanna Immonen

Tasalanaukio 7, 21200 Raisio puh. 02 880 0240 tsto@tji.fi www.tji.fi

iike Lehtovaa Soral l in” ja piha kuntooralta “Alö piharakentajan ässät pöytää n! Ly

Uitontie 10 | 21500 Piikkiö | 0400 526 623

soraa.fi | multaa.fi

LIETO

Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä

Loukinaisten kenttä ma 20.8. klo 18.30

TURKU

Kupittaa ti, ke, to, pe 21.-24.8. klo 18.30 la ja su 25.-26.8. klo 13 ja 17 Find us on Facebook Badge

Janica Vilen

CMYK / .ai

Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm)

sirkusfinlandia.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

ÄLÄ ENÄÄ EPÄRÖI! Aloita opinnot elokuussa.

AIKUISLINJA — AVOIN KAIKILLE Tervetuloa esittelyiltaan ma 27.8. klo 17:30-18:30.



Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä—vanhat opinnot voidaan hyväksilukea



Opiskele yksittäisiä aineita ja kursseja



Opiskele ylioppilaaksi ammatillisen tutkinnon lisäksi



Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi

  

Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Aineopiskelumaksu on 50€ koko lukuvuodelta. Tällä maksulla voit opiskella kaikkia aineita eikä opiskeltavien kurssien lukumäärää ole rajoitettu.

Lukuvuosi alkaa ti 28.8. Muista ilmoittautua opiskelijaksi etukäteen kansliassa.

Learn Finnish—opiskele suomen kieltä

Kaarinan lukion aikuislinja

BIFYKE - ohjelma esimerkiksi lääketieteelliseen pyrkiville

Voivalantie 7-9 Kaarina 050 314 6069

Abikurssit syksyn ja kevään kirjoit-

aikuislinja@kaarina.fi

tajille

kaarinanlukio.fi/aikuislinja

Koulut, kurssit ja harrastukset

9. elokuuta 2018

n Mielipide

Rekrykoulutuksella osaajia työpaikoille Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto ei saa olla ongelma. Kun tarve syntyy, siihen pitää olla tarjolla joustavia malleja ja mahdollisuuksia. Yksi esimerkki tältä kesältä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mekaniikan ja elektromekaniikan sopimusvalmistaja Stera Technologies Oy ilmaisi meille akuutin työvoimatarpeensa neljälle uudelle särmäystyöntekijälle Paimioon. Suunnittelimme ja aikataulutimme monimuotoisen koulutuksen tähän tarpeeseen yhdessä yrityksen kanssa, ja aloitimme koulutuksen heti viikon kuluttua. Särmääjien rekrykoulu-

tus päättyi seitsemän viikon jälkeen viime viikon perjantaina. Kaikki siihen osallistuneet saivat toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen Steralle. Yhteistyötä ja järjestelmän joustavuutta kiiteltiin syystäkin, ja mikä ettei, sillä tarpeeseen pystyttiin reagoiman nopeasti. Yrityksen kannalta koulutus oli myös edullista, sillä kustannukset jaettiin valtion ja yrityksen kanssa. Opiskelijahankinta oli myös nopeaa, siinä apuna olivat Paimion kaupungin työvoimapalvelut ja Turun seudun työvoimahautomot -hanke. Yhteishankintakoulutuk-

sena järjestettävä rekrykoulutus on yrityksen tarpeesta syntyvää täsmäkoulutusta, jonka rahoittaa osin Varsinais-Suomen ELY sekä osin yritys itse. Päätöksen rekrykoulutuksesta tekee ELY. Koulutusmalli eroaa tavanomaisesta rekrytointikoulutuksesta siinä, että koulutus on yksilöllistä ja yritys voi kouluttaa vaikka vain yhden henkilön uudeksi työntekijäksi. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen koulutettava työllistyy yritykseen. Yllä mainittu koulutus toteutui siten, että opiskelijat olivat AKK:ssa neljä viikkoa opiskelemassa ja sen perää reilut kolme viikkoa ohjatus-

sa työharjoittelussa yrityksessä. Lähiopintojen aikana perehdyttiin muun muassa materiaalioppiin, piirustusten lukuun ja tietysti itse särmäykseen. Myös työelämän lupakortit laitettiin samalla kuntoon. Tämä esimerkki kertoo, että mahdollisuuksia on, ne pitää vain tiedostaa. Eri rahoitusmalleista ja koulutusmahdollisuuksista kannattaa ottaa selvää, vaikka meiltä. Osku Laukkanen Pedagoginen rehtori Turun AKK

9D-virtuaalielämykset tulossa opetuskäyttöön maamatta käsinojia, Roineet kertovat kokemuksensa jälkeen.

KOULUJEN ALKAMINEN LV. 2018- 2019 Liedossa koulut alkavat keskiviikkona 15.8.2018. Tarkemmat alkamisajat on ilmoitettu koulujen omilla internet-sivuilla.

Ei mitään joka kodin tekniikkaa

Liedossa 6.8.2018 Liedon Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta

Makrovision 9D Cinema -virtuaalielämyspisteellä ohjelmavaihtoehtoja on useita.

Raision Kauppakeskus Myllyyn kesällä avattu 9D-virtuaalielämyspiste on saavuttanut jo suuren suosion. Jatkossa 9D:n luomia mahdollisuuksia on tarkoitus hyödyntää myös virtuaalisessa opetuksessa. VIRTUAALITODELLISUUS. Istahdan tähtilaivan kapteenin tuolin mieleen tuovaan istuimeen ja puristan hermostuneesti käsinojilla olevia ohjaimia. Tiedän että 6-vuotias poikani on noin metrin päässä, mutta en enää kuule enkä näe häntä, olen siirtynyt toiseen maailmaan. Huomaan istuvani vuoristoradan vaunussa. Kääntelen päätäni saadakseni tuntumaa ympäristöön. Sitten tunnen tärähdyksen ja vaunu lähtee liikkeelle. Se syöksyy alaspäin ja minua ottaa vatsanpohjasta, ilmavirta lyö naamalle vauhdista, sitten noustaan taas ylös. Jotain pahanilman traakkeja ilmestyy eteeni ja muistan olevani aseistettu. Tähtäin kohdille ja tulta! En ehdi juhlimaan voittoani, sillä vaunu puskee eteenpäin hullun lailla. Kun rata kiertyy ylösalaisin huomaan puristavani käsinojia pysyäkseni epätoivoisesti kyydissä. Tiedän istuvani virtuaalilasit päässä Kauppakeskus Myllyn käytävällä ja että tuoli liikkuu vähän pelin tahtiin. En voi olla oikeas-

ti ylösalaisin, mutta laitteisto on onnistunut huijaamaan kroppaani ja aivojani. Irrotan lasit päästäni ja 6-vuotias kysyy, missä olin. Sitä on vaikea selittää, se pitää kokea. Olin vähän huolissani laitteiston testauksesta, sillä kärsin herkästi matkapahoinvoinnista. Liikkuvassa autossa istuessa jo pidemmän tekstarin lukeminen aiheuttaa pientä kuvotusta. Nyt en tunne mitään merkkiä pahoinvoinnista. – Virtuaalilasien aiheuttama pahoinvointi on hyvin henkilökohtaista, kuvan kanssa synkronisoitu liike auttaa paljon sen välttämisessä, kertoo Jarmo Lepistö Makrovisio Oy:stä. Makrovision 9D Cinema virtuaalielämyspiste sijaitsee Myllyn Olohuoneessa. Ostosreissulla olleet isä ja poika, Jussi ja Nooa Roine, testaavat laitteistoa jälkeeni. Jussia naurattaa ja Nooa tutkii keskittyneen näköisesti ympäristöään. – Liike tuntui hyvin todelliselta ja kädet puristivat huo-

Avaruuslaivan mieleen tuonut laitteisto pitää sisällään harvinaista teknologiaa. – Keskeisessä roolissa ovat 360 asteen näkökentän tarjoavat virtuaalilasit. Sitä tukevat pelin tai elokuvan tapahtumia myötäilevät liikkeet, joita tehostetaan tuolin kaiuttimista tulevilla äänillä, tuuliefekteillä ja jalkoihin osuvalla “hiirenhännällä”, joka voi antaa tunnetta vaikka kaislikossa liikkumisesta, Lepistö kertoo. Erilaisia filmejä tai pelejä on valikoimassa lähemmäs kolmekymmentä. Aiheet ja paikat vaihtelevat merenpohjalta avaruuteen. Osa on passiivisia kokemusmatkoja, osa pelejä. Pienemmille lapsille on tarjolla sadunomaisia maailmoja. Kokemuksen kesto on tavallisesti 5–10 minuuttia. Toimitusjohtaja Rauli Hietasen mukaan tarkoituksena on ollut saada vähän jokaiselle jotakin. – Ohjelmia olisi tarjolla paljon enemmänkin, mutta halusimme pitää valikoiman helpommin käsiteltävänä. Yli sadan vaihtoehdon valikoima tekisi valinnasta asiakkaalle liian vaikeaa. Ikäsuositus meillä on viidestä eteenpäin ja silloinkin keskustellaan asiasta. Lapsille kokemus on hyvin todellinen ja se voi tuntua turhan jännittävältä. Vanhin kokeilija on tainnut olla 88-vuotias, kertoo Hietanen. Oma jälkikasvuni oli selvästi utelias ja testasi tuolin tärinätoimintoja, Tällä kertaa hän ei kuitenkaan vielä uskaltautunut

virtuaalilaseja kokeilemaan. Hietanen ja Lepistö kertovat monien kokeilijoiden yllättyneen siitä, kuinka vahva kokemus on. Virtuaalimaailman kokeminen on useimmille ollut ensimmäinen kerta. Samansukuista tekniikkaa on miesten tietojen mukaan Suomessa käytössä ainoastaan Linnanmäen virtuaalivuoristoradalla. Esimerkiksi Ruotsissa 9D-penkit ovat olleet kovassa käytössä jo pidemmän aikaa muun muassa Mall of Scandinavia -ostoskeskuksessa. Tavoitteet opetuskäytössä Pitkän ajan tavoitteet miehillä on laitteiston saamisessa opetuskäyttöön. Nyt on jo tarjolla muutamia opettavia ohjelmia, kuten avaruusmatka, jota myös kokeilin. Siinä lenneltiin ympäri avaruutta ja päädyin lopulta mustaan aukkoon ja matkustin madonreiässä. – Nyt jo esimerkiksi linja-autonkuljettajia on koulutettu Turussa virtuaalimaailmassa, mutta lähitulevaisuudessa esimerkiksi lääkärit voivat harjoitella virtuaalisesti. Koulumaailmassa itse uraa tehneenä näen myös paljon mahdollisia biologian, fysiikan ja historian opetuksessa, Rauli Hietanen miettii. Turun yliopiston tutkijoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa on jo suunnitteilla yhteistyötä. – Turusta voisi hyvin tulla alan suomalainen edelläkävijä, miehet tuumivat. Kai Saarto

9. elokuuta 2018

Koulut, kurssit ja harrastukset

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Lasten Tiedekoulu avaa uuden toimipisteen Piispanristille Paraisilta kotoisin oleva ICT-alan opettaja Maria Leivo perusti Lasten Tiedekoulun Turkuun vuonna 2013. Nyt toimintaa on jo 30 eri toimipisteessä ympäri Suomen ja mukana on jo 1500 lasta. Tiedekoulun uusin toimipiste avataan pian Kaarinan Piispanristillä. KAARINA. Lasten Tiedekoulu aloittaa viikolla 34 toiminnan uusissa tiloissa Kaarinan Piispanristillä. Tilat tarjoaa Tiedekoulun kummipäiväkoti Kipinä, joka on yksi Pilkkeen tiedepäiväkodeista. Tiedekoulun ja Pilke-päiväkotien yhteistyö alkoi pari vuotta sitten. – Se on helpottanut meidän tilaongelmaa. Päiväkodeissa on valmiit lapsille sopivat tilat, jotka ovat tyhjänä iltaisin, eikä kenenkään tarvitse huolehtia siitä, onko piha kolattu tai vessapaperia ostettu. Ja toisaalta päiväkoti hyötyy, kun me käymme pitämässä tiedekerhoja päivisin päiväkodin lapsille, kertoo Lasten Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo. Piispanristillä alkaa minirobottikerho, robottikerho ja koodikoulu 4–15-vuotiaille. Robottikerhossa lapset aloittavat tutustumalla mekaniikan perusteisiin ja käsitteisiin sekä oppivat rakentamaan legoilla erilaisia mekaanisia perusrakenteita. Myöhemmin siirrytään haastavampiin mekaanisiin rakenteisiin, koneen osiin ja systeemeihin. Sen jälkeen lähdetäänkin jo ohjelmoimaan ja syventymään sähkötekniikkaan. Koodikoulussa lapset tutustuvat ohjelmoinnin käsitteisiin, termistöön sekä perusteisiin tekemällä erilaisia tehtäviä ja harjoituksia visuaalisen ohjelmointisovelluksen avulla. Sen jälkeen siirrytään pikkuhiljaa tekstuaaliseen ohjelmointiin ja aletaan koodata esimerkiksi omia pelejä. Kun robottikurssit ja koodikoulut on käyty, voikin siirtyä Turun toimipisteeseen tutkijakouluun tai devaajiin, joissa pääsee yhdistelemään luovasti kaikkea oppimaansa. – Ne lapset, jotka ovat olleet mukana jo monta vuotta, tekevät jo samantasoisia tehtäviä kuin alan ammattikorkeakouluopiskelijat. Pian ei ole enää ketään, joka voisi opettaa heille mitään uutta. Se on enemmän sitä, että autetaan ongelmien ratkaisun kanssa. Yhdessäkin ryhmässä meillä on 12-vuotias, joka lukee saksankielistä kryptologiaa; toinen tarvitsee jotain todella spesifiä neuvoa pelinsä koodaamiseen ja kolmas taas rakentelee varashäly-

tintä oman huoneensa oveen, kertoo Leivo. Pitkään mukana olleet lapset pakottavat Tiedekoulun luomaan joka vuosi uusia sisältöjä. Näiden lasten luovuus ja ennakkoluulottomuus inspiroi samalla opettajia. – Olen nähnyt paljon sellaisia oivalluksia, joita ei itse olisi ikinä tullut kokeiltua. Tässä oppii opettajana aina jotain uutta. Tiedekokeiluja voi tehdä jo ihan pienenä Mikään lapsinero ei tarvitse olla 4-vuotiaana, jos haluaa lähteä mukaan minirobottikurssille. – 4-vuotiaiden kanssa tehdään lähinnä mekaniikkaa – harjoitellaan vaikka, miten hihnapyörä toimii tai miten rattailla voi muuttaa moottorin pyörimisnopeutta. Pikkuhiljaa he sitten oppivat yhdistelmään oppimaansa ja pian syntyykin jo pyöriviä ja ampuvia lohikäärmeitä, Leivo selittää. Päiväkotilaisten kanssa voidaan tehdä kemiallisia kokeita tai etsiä vaikka luonnosta ötököitä ja tutkia niitä. Leikkiautojen avulla pystyy opettelemaan, mitä on kitka. Ihan pienetkin pääsevät nopeasti jyvälle, koska oppitunnit on tehty niin havainnollistaviksi. – Esimerkiksi magnetismi ja sähkö ovat tosi abstrakteja juttuja, joita on hankala hahmottaa, jos ei pääse itse kokeilemaan, miten sähkö ei enää kulje jos virtapiiri on poikki, selittää Leivo. 95 % tiedekoululaisista on poikia Lasten Tiedekoulussa käyvistä lapsista 95 % on poikia. – Pojille on tarjolla paljon urheiluharrastuksia, mutta sellaisia harrastuksia, joissa pääsee käsillä tekemään ja käyttämään luovuutta, on suunnattu heille melko vähän, Leivo selittää poikien suurta kiinnostusta. Leivon opettaessa samoja asioita ammattikorkeakoulussa, sukupuolijako oli samanlainen. – Mutta ne tytöt, jotka sinne hakeutuivat, olivat aina määrätietoisia ja todella hyviä ja valmistuivatkin usein etuajassa. On sääli, ettei tyttöjä saada

”Kaikkea mitä täällä (Tiedekoulussa) oppii, pystyy soveltamaan jokapäiväisessä elämässä.” Maria Leivo, Lasten Tiedekoulun toimitusjohtaja

Lasten Tiedekoulun toimistusjohtaja Maria Leivo uskoo, että tulevaisuuden koodarit koulutetaan nyt. Lasten Tiedekoulussa lapset pääsevät oppimaan tutkimalla, yrittämällä ja erehtymällä.

mukaan enempää. Olemme kokeilleet myös pelkille tytöille suunnattuja ryhmiä, mutta emme ole saaneet niitä täyteen, Leivo sanoo. Tärkeitä taitoja jokapäiväiseen elämään Lasten Tiedekoulun oppilaat tulevat aikanaan saamaan harrastuksestaan valtavan edun, jos päätyvät alalle. Mutta Leivo uskoo, että harrastuksesta on hyötyä, vaikka haluaisi aikuisena sairaanhoitajaksi. – Täällä opitaan hallitsemaan tekniikkaa ja teknologiaa eikä vain käyttämään sitä. Kaikkea mitä täällä oppii, pystyy soveltamaan jokapäiväisessä elämässä. Se että ymmärtää, miten laitteet toimivat ja miten teknologia toimii ja osaa ehkä korjata jotain, tuo näkökulmaa siihen, että ymmärtää kokonaisuuksia ja järjestelmiä, Leivo sanoo. Samoja taitoja opetellaan nykyään myös peruskoulussa. Ohjelmointi kuuluu opetussuunnitelmaan ja jotkut koulut opettavat robotiikkaakin. Leivo pitää suuntausta hyvänä, mutta koulun oppitunteja pintaraapaisuna. – Sitä voisi verrata vaikka musiikin tunteihin. Jos pääset koulussa kolme kertaa kokeilemaan pianoa, niin ei siinä soittamaan opi, mutta tietää, mikä on piano ja miten se toimii, Leivo vertailee. Tulevaisuuden koodarit koulutetaan nyt! Leivo uskoo, että tulevaisuuden koodareiden, insinöörien ja tutkijoiden kiinnostus tiedeja teknologiaosaamiseen on heräteltävä jo lapsuudessa.

– Tutkimalla, yrittämällä ja erehtymällä lapsi oppii oikeasti soveltamaan käytännössä sitä mitä on oppinut, kehittämään uutta ja innovoimaan. Näitä lapsia me haluamme olla tukemassa ja kannustamassa eteen-

päin, tiivistää Leivo yrityksensä toiminnan missiota. Piispanristin lisäksi Lasten Tiedekoulu toimii tällä alueella Piikkiössä sekä Turussa Nummessa ja Hirvensalossa. Iltaisin järjestettävien kurssien

Aloita opinnot avoimessa yliopistossa!

lisäksi Lasten Tiedekoulu järjestää muun muassa syntymäpäiväjuhlia ja kesäleirejä samojen teemojen ympärillä. Janica Vilen

Tervetuloa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen yhteiseen esittelytilaisuuteen ti 21.8. klo 15-18 Turun kaupungin pääkirjasto, Linnankatu 2, Studio-sali

Opintoja tutkintoon tähtääville ja välivuoden viettäjille, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja opiskeluun omaksi iloksi HUMANISTISET OPINNOT ja KIELIOPINNOT Arkeologia Historia Museologia Uskontotiede Kotimainen kirjallisuus Luova kirjoittaminen Kreikkalainen filologia Latinalainen filologia Kulttuurihistoria Mediatutkimus Mediakasvatus Musiikkitiede Taidehistoria Ranska Saksan kieli Suomen kieli myös uusia aineopintoja Asklepios-ohjelma: Kulttuurin ja terveyden tutkimus English: Academic and Professional Skills I Suomen kielen kirjallinen viestintä Puheviestinnän perusteet

KASVATUSTIETEELLISET OPINNOT info 23.8. Aikuiskasvatustiede Alkukasvatus Kasvatustiede Erityispedagogiikka Tilastolliset perustaidot Pelit oppimisessa ja opetuksessa YHTEISKUNTATIETEELLISET OPINNOT East Asian Studies Filosofia Monikulttuurisuus Poliittinen historia Psykologia Sosiaalitieteet Sosiaalityön aineopinnot Valtio-oppi ym. LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN OPINNOT Biokemia Biologia Fysiikka Tähtitiede Geologia Kemia – useita uusia kursseja Maantiede, info 10.9. Ympäristötiede, info 10.9. Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot, Ohjelmointiin keskittyvät opinnot, info 30.8. Tilastotieteen peruskurssi soveltajille Biotalousasiantuntijan osaamissalkku -opinnot

LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEELLISET OPINNOT Biolääketieteen opintoja Hoitotiede, info 23.8 Gerontologia: Ikääntyneet, ravitsemus ja päihteet Lihavuus Psyykkiset traumat Sosiaalipediatria Varhaiset elintavat, ravitsemus ja terveys Sote-akatemia: Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuus UUTTA OIKEUSTIETEELLISET OPINNOT info 13.8. Johdatus oikeustieteeseen Finanssioikeus Perhe- ja jäämistöoikeus Kansainvälinen oikeus Oikeudellisen informaation haku Työoikeus ym. TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN OPINNOT info 9.8. Noin 140 kurssia seuraavista oppiaineista: Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Taloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Tietojärjestelmätiede Kielet ja liikeviestintä: englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä Tulevaisuudentutkimuksen tieteellinen perusta 5 op Tutustu koko opintotarjontaan www.utu.fi/avoin Myös joustavia verkko-opintoja. Ilmoittautuminen porrastetusti 6.8. alkaen, maksut alkaen 10 €/op. Kysy lisää! Puh. 040 867 6746, avoin@utu.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

ITÄKULMA

9. elokuuta 2018

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Original Sokos Hotel Kupittaan rakennustyöt aluillaan Turun Osuuskaupalla on käynnissä neljä hotellihanketta: Turun Seurahuoneen ja City Börsin uudistushankkeiden lisäksi se rakentaa kaksi uutta hotellia, jotka sijoittuvat Kupittaalle sekä keskustan tuntumaan Linnankadulle. KUPITTAA. Turun Osuuskauppa avaa Kupittaan rautatieaseman välittömään läheisyyteen hotellin keväällä 2020. Yhdeksänkerroksiseen Original Sokos Hotel Kupittaaksi nimettyyn hotelliin tulee yhteensä 196 huonetta ja majoitustilat lähes 500 hengelle. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Sippola kertoo, että Kupittaan uuden hotellin maanperustustöitä tehdään parhaillaan. – Työt ovat käynnistyneet Kupittaalla ja rakennusmateriaalit ovat tilauksessa. Syksyn mittaan työmaalla alkaa näkyä jo edistystä, Sippola sanoo. Uusi hotelli vastaa voimakkaasti kehittyvän Kupittaan alueen ja koko Turun seudun kasvaneeseen hotellikysyntään. – Kupittaalta, joka on yksi Turun voimakkaimmin kasvavista alueista, on puuttunut

hotelli. Haluamme olla omalla panoksellamme kehittämässä seudun elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta sekä matkailu- että kongressikohteena, lisää Sippola. Uuden hotellin kiinteistön omistajaksi tulee turkulainen sijoitusyhtiö Rausanne Oy. Hotellihankkeen pääurakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy ja pääsuunnittelijana Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy. Sisustussuunnittelusta vastaa Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy ja Bistro Ellin ja aulatilojen suunnittelusta Kudos Dsign Oy. Hotellin ylimpään kerrokseen rakennetaan urbaani terassi, kuntohuone ja saunatilat, jotka tarjoavat viihtyisät oleskelutilat myös kaupunkilaisten varattaviksi. Katutasoon tulee lisäksi pitkillä aukioloajoilla toimiva Bistro Elli sekä aula- ja vastaanottotilat, joista on suora yhteys Kupittaan rautatieasemalle.

Havainnekuva Original Sokos Hotel Kupittaasta.

Sippolan mukaan Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneen ja Original Sokos Hotel City Börsin uudistushankkeet etenevät aikataulussa. – Molemmat hotellit saadaan auki jälleen keväällä. Lisäksi Radisson Blu Marina Palacen viereen tulevan uuden

hotellin suunnitelmat ovat valmistuneet. Sekin hanke pääsee eteenpäin, kunhan luvat saadaan kuntoon, Sippola toteaa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Vasaramäen Hammas on pieni yksityinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema. Tarjoamme kattavat hammashoidon palvelut kaikenikäisille kodikkaassa ympäristössä Vasaramäen omakotialueella. Ilmaista parkkitilaa aivan oven edessä, ei toimistomaksuja!

Elo-syyskuun ajan:

Hammaslääkärin tekemä suun tarkastus

(+ Bite-Wing -röntgenkuvat veloituksetta!)

20 €

Keraamiset paikat, kruunut/sillat, laminaatit -20 % Erikoishammasteknikolta kokoproteesin tiivistys 170 € Soita ja varaa aika: 02-244 9162 kauppias Hammarin katu 24, 20720 turku

KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO: su 12.8. klo 10 Messu, Kairavuo (lit), Viirros (s), Riikka Lautjärvi, su 19.8. klo 10 Messu, Viirros (lit), Hälli (s), Lautjärvi VARISSUON KIRKKO: ma ja ke klo 12-15 Pikkutupa (ruokamaksu 2€/hlö) - ti klo 13-15 Kesäkahvila kirkon alapihalla, yhdessäoloa, musiikkia, vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle – su 12.8. klo 12 Messu, Kairavuo (lit), Viirros (s), Riikka Lautjärvi, kirkkokahvit – ke 15.8. klo 18 Kesäraamattupiiri, tulevan pyhän kirkkotekstit tutuksi (viimeinen kerta) – su 19.8. klo 12 Messu, Viirros (lit), Hälli (s), Lautjärvi, kirkkokahvit NUMMEN PUNAINEN TUPA: ti 21.8. klo 9.30 Perhetupa kaikenikäisille, laulua, leikkiä, kädentaitoa, kynttilähetki, kahvittelua, kaikille avoin, ei ennakkoilmoittautumista HANNUNNIITUN SRK-TALO: to 23.8. klo 9.30 Perhekerho 0-7-vuotiaille lapsille (oman aikuisen kanssa), leikkiä, laulua, hiljentymistä, kahvia ja mehua ja seuraa HURTTIVUOREN SRKKOTI: ma klo 9 Leikkikaverit, leikki- ja kahvitteluseuraa koko perheelle – to 23.8. klo 13 Varttuneen väen kerho PETKELTIE 5 KERHOHUONE: torstaisin (parittomat vkot) klo 13 Kortteliklubi +60 –vuotiaille  KATARIINAN DIAKONIATYÖN KESÄPÄIVYSTYS Tiistaisin klo 10-11.30 Varissuon kirkolla os. Kousankatu 6, p. 040 3417 172  KATARIINANSEURAKUNNAN SYYSRETKI PYHÄJÄRVELLE 21.-23.9.2018 – KULTTUURIA, HISTORIAA JA HENGELLISYYTTÄ Lähtö Varissuolta pe 21.9. klo 8, paluu sunnuntai-iltana. Pieniä pyhiinvaelluksia, savusaunan leppeitä löylyjä, sielun ja ruumiin ravintoa, akkujen lataamista syksyn varalle, seurustelua ja hiljentymistä. Mukana mm. pastori Kristiina Frondelius, kirjailija Tytti Issakainen, ekoteologi Pauliina Kainulainen, retriittipappi Leena Rantakokko sekä Pyhäjärven entinen kirkkoherra Jarmo Saksman. Hinta 135€-225€ riippuu osallistujamäärästä ja sisältää matkat, majoituksen (usean hgen huoneissa), ohjelman ja ruokailut. Retken hinnan voi maksaa myös osissa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pikaisesti, viimeistään 15.8. (vain puhelimitse) Katri Lautjärvelle, 040 3417 350.

KUULUTUKSET: Katariina evl

Kastetut Seea Elma Eleonoora Hyvätti Selja Oona Josefiina Karppimaa Avioliittoon kuulutetut Pentti Kalevi Ruotsalainen ja Merja Helena Hentunen Kristian Antti Johannes Vahlman ja Ulla-Mari Laine Kai Kristian Heino ja Salla Maarit Somermaa Erik Pekka Akseli Rousi ja Johanna Iro Jaakkola

 VAPAAEHTOISTYÖN PERUSKURSSI Diakoniakeskuksen järjestämä vapaaehtoistyön kurssi pidetään tiistaisin klo 17-19 ajalla 18.9.-9.10. Ilmoittautumiset 7.9. mennessä Ulla Mäenpäälle p. 040 3417 218 tai Riitta Räsäselle p. 040 3417 551.  KESÄKÄRRY KIERROKSELLA! Katariinanseurakunnan diakonit ovat jalkautuneet kadulle kesäkärryn kanssa. Elokuussa kärry kulkee seurakunnan eri alueilla, mm. Varissuolla Vuokosta Itäkeskukseen ke 22.8. klo 10-13 välisenä aikana. Lisää päivämääriä netissä www.katariinanseurakunta.fi Bongaa kesäkärry, tule juttelemaan ja nauttimaan kuppi kuumaa tai kylmää. Nähdään!

seurakuntatoimisto p. 040 3417 350 varauspalvelu p. 040 3417 011

www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

TURUN

SEUTUSANOMAT

9. elokuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Sauvon Elopäivät olivat sateisen lauantain piristys

Peimarinlahden kuntien johtajien kettinginheittomestaruus meni Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäelle. Toiseksi sijoittui Kaarinan Harri Virta ja kolmanneksi Sauvon Seppo Allén. Kuvat: Ragip Önsoy.

Perinteisiä Elopäiviä on vietetty Sauvossa pian 40 vuotta. Tämänvuotisessa Janne Katajan juontamassa markkinatapahtumassa kisattiin kettinginheiton mestaruudesta niin kuntalaisten kuin Peimarinlahden kuntien johtajien välillä. SAUVO. Sauvon Elopäivät järjestettiin 4. elokuuta sateisissa mutta lämpöisissä tunnelmissa. Markkinatapahtuman kruunasi kettinginheittokilpailu Peimarinlahden kuntien johtajille, jossa Paimion Jari Jussinmäki otti selvän voiton jättäen toiseksi Kaarinan Harri Virran ja kolmanneksi isäntäkunnan Seppo Allénin. Kukaan johtajista ei tunnustanut harjoitelleensa lajia aikaisemmin. Kilpailua vetäneen Peimari Unitedin E10-juniorien joukkueenjohtaja Perttu Laaksosen mukaan kyseessä on tarkkuuslaji, johon voi harjaantua harjoittelemalla heittotekniikkaa. – Nimestään huolimatta ky-

symyksessä ei ole voimaa vaativa laji, sillä kettingit ovat pieniä ja kevyitä. Käsittääkseni laji on kulkeutunut tänne maamme ruotsinkielisiltä alueilta, esimerkiksi Vaasassa se on ollut pitkään suosiossa. Esimerkiksi kesäiseksi ajanvietoksi laji sopii mukavasti, sillä menestys ei katso ikää eikä sukupuolta, Laaksonen sanoo. Kettinginheitossa ratkottiin myös kunnanmestaruudet, joissa naisten sarjan vei Sanna Soini ja miesten sarjan Jesse Kallio. – Kun kettinginheittokilpailu järjestettiin viimevuotisilla Elopäivillä ensimmäistä kertaa, osallistuin silloinkin. Tänä vuonna onnistuin parantamaan

sijoitustani, kolmannesta sijasta ykköseksi, hymyilee Kallio. Perinteikäs kasvava tapahtuma Sauvon Elopäiviä on järjestetty vuodesta 1979 lähtien lähes joka vuosi heinä–elokuun vaihteessa. Elopäivien ohjelmaan kuuluu perinteisesti toritapahtuma sekä ohjelmaa kirjastolla ja museonmäellä. Elopäivien järjestelyistä vastaa työryhmä, joka koostuu viranhaltijoista, luottamushenkilöistä sekä yrittäjistä. Elopäivien koordinaattorina toimii kirjastonjohtaja Päivi Inkinen. – Tapahtuma kasvaa vuosi vuodelta, paikalla on väkeä sekä Sauvosta että lähikunnista. Muutenkin sauvolaiset, ympärivuotiset ja kesäasukkaat, käyvät ahkerasti tapahtumissa. Hyvänä esimerkkinä toimivat myös kesäiset Kulttuurikupposet, joissa riitti väkeä hyvin hel-

Elopäivien järjestelyistä vastanneet kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hakkarainen ja kirjastonjohtaja Päivi Inkinen yhdessä juontaja Janne Katajan kanssa.

teisestä säästä huolimatta. Nyt Elopäivillä satoi, mutta sekään ei haitannut meininkiä, Inkinen sanoo. Rami Tapper on vuoden Hakkinen Elopäivillä Vuoden 2018 Hakkiseksi julkistettiin monitoimiyrittäjä Rami Tapper. Arvonimen saa henkilö tai taho, joka on ansiokkaaksi tehnyt Sauvoa tunnetuksi. – Kunniamaininta tuli täytenä yllätyksenä. Ilmeisesti olen kuitenkin tehnyt jotain oikein, sillä laskelmieni mukaan olen järjestänyt reilu 600 tapahtumaa Sauvossa viimeisen 18

vuoden aikana, Tapper huokaa. Sauvon Vuoden Hakkinen valittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015, jolloin arvonimen sai Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry. Seuraavina vuosina Vuoden Hakkiseksi valittiin Olli ja Maija Dahl sekä Sauvon Museon Tuki ry. Kasapäin palkintoja Elopäiville perheensä kanssa saapunut Taina Eriksson palkittiin tapahtuman juontajaa Facebookissa arvuutelleiden keskuudesta. Hän on ehtinyt tänä kesänä saavuttaa menestystä myös liikunnan saralla. – Nappasin neljännen sijan

”Harvassa muussa kunnassa on oma kuntapäättäjien bändi, joka tanssittaa väkeä tapahtumissa.” Janne Kataja, Sauvon Elopäivien juontaja

27.7. Karunassa järjestetyssä triathlon-kisassa ollen samalla ensimmäinen maaliviivan ylittänyt nainen, sauvolainen Eriksson kertoo. – Triathloneihin, jotka sisältävät uintia, pyöräilyä ja juoksua, en ollut ennen osallistunut, joten sijoitus tuntui hyvältä. Lajit erikseen harrastettuna ovat kyllä tuttuja, Eriksson lisää. Tee työtäs laulellen Tapahtuman juontaja Janne Kataja kiittelee sitä ystävällisyyttä ja iloa, jolla hänet otettiin vastaan Sauvossa. – Uuteen paikkaan tullessaan esiintyjä tapaa aina ensimmäisenä järjestysmiehet, jotka hekin ovat täällä hymyileviä. Siitä tulee heti alkuun hyvä fiilis! iloitsee Kataja. – Mahtava tunnelma sai jatkoa markkinoilla, jotka houkuttelivat sateesta huolimatta hyväntuulista väkeä torin täydeltä. Paikallisista päättäjistä ja viranhaltijoista koottu kuntabändi soitti ja porukka laittoi jalalla koreasti. Harvassa muussa kunnassa on oma kuntapäättäjien bändi, joka tanssittaa väkeä tapahtumissa, kehuu Kataja arvellen bändiin kuuluvan kunnanjohtaja Seppo Allénin mietelauseeksi ”tee työtäs laulellen”. Kataja muistaa tehneensä tätä ennen yhden työkeikan Sauvossa, vapaa-ajallaan hän on käynyt seudulla useampaan kertaan. – Juontokeikka oli yksityistilaisuus Karunan Kalliorannassa. Täälläpäin on tullut kyllä muutenkin ajeltua, ylipäätään Suomessa taitaa olla hyvin vähän paikkoja, joissa en olisi käynyt, Kataja toteaa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Paimiolainen Senita Lahdenperä on kiertänyt pian 30 vuotta erilaisia markkinatapahtumia nukenvaatteita myyden. ”Nämä Frozen-sadun inspiroimat valko-turkoosit leningit ovat tällä hetkellä suosiossa” Lahdenperä esittelee.

Karunan pitkäaikaiselle kesäasukkaalle Arja Taloselle Elopäivät ovat tuttu tapahtuma. Hän ostaa mielellään paikallisten pientuottajien herkkuja kuten mehuja ja hilloja. Tarkoitus on myös käydä syömässä ja tutustua kirppiskojuihin.

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Autot ja liikenne

itä

9. elokuuta 2018

n Autovertailu

Toyota C-HR hybridinä on ulkoista olemustaan suurempi

AUTOVERTAILU. Ensivaikutelma vuonna 2016 ensiesiintymisensä saaneesta Toyota Coupé High Riderista on ehdottomasti kiinnostava. Ulkoinen habitus luo mielikuvan vahvasta pedosta vaanimassa saalistaan savannin heinien suojassa. Se saalis tässä tapauksessa on nuorekkaat aikuiset, joille crossover-luokka on aiemmin ollut turhan yksitoikkoinen ja tylsä. Vaikka C-HR näyttää muotoilunsa vuoksi pieneltä sporttipaketilta, sitä se ei missään nimessä ole. Pituutta on saman

Keskikulutus: 3,5 / 4,1 / 3,9 Päästöt: 86 g/km Maksimiteho: 72 kW (92 hv) Koeajoauton veroineen: 36 590 €

Toyota C-HR hybrid koeajossa Toyota Auto-Center Raisiosta.

verran kuin muillakin kokoluokassa, muutaman sentin heitolla suuntaan tai toiseen. Tästä saa maistiaisen jo istuutuessaan

ohjaajan penkille. Lähes kaksimetrinen koeajokuljettaja löytää ajoneuvosta helposti itselleen penkistä riittävät säädöt, eikä perheen pikkuväkeä silti ahdista takapenkillä. Toyota nousi viime vuonna Suomen myydyimmäksi automerkiksi, eikä C-HR ainakaan tuota tilastoa ollut kampittamassa. C-HR myi Suomessa 1,7 kertaa enemmän, mitä autonvalmistaja oli ennakoinut, eikä kiinnostus ole hyytynyt vuoden 2018 aikana. Nimenomaan erilaisuus harmaan ar-

kisessa ja varmatoimisessa Toyota-perheessä on saanut merkkiuskovaisten ulkopuoleltakin ostajia kaupantekoon. Ajomukavuus on viety äärimmäisen kovalle tasolle. Auto tottelee ohjausta jämäkästi, pyörähtää akselinsa ympäri pienehköllä kääntösäteellä, ja keinuu ruuhkasurffauksessa kaistalta toiselle moitteitta. Tutkat lukevat muuta liikennettä hyvin, minkä vuoksi mukautuva vakionopeudensäädin toimii kuin ajatus. Automaattiset valot ovat tutut muista Toyota-

3 hyvää syytä ostaa PELTTARILTA VAIHTOAUTO :

Kiinteä

rahoituskorko 1,99 % esim. Auton hinta 11.600€, käsiraha 1.600€ ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 10.000€, rahoitusaika 60kk, perustamismaksu 220€, laskutusmaksu 12€/ lasku, korko 1,99%, kk-erä 191,09€,todellinen vuosikorko 5,66%, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 13.065,40€. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

13.490 Kia RIO 1,2 ISG EX 5D EcoDynamics 40 tkm -16

4.790 Peugeot 307 SW 2.0 129 tkm -06

14.990 Suzuki SX4 X-OVER 1,6 VVT 4WD SE (MY13) 44 tkm -12

Etu koskee henkilöasiakkaiden yksityiskäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja. Edellyttää liikennevakuutuksen ottamista LähiTapiolasta.

REILU HYVITYS

16.800 Ford B-MAX 1,0 EcoBoost 100 S/S Titanium 17 tkm -16

13.900 Renault CAPTUR Energy TCe 90 S&S Authentique 50 tkm -16

16.550 Dacia LODGY TCe 115 S&S 7p Jubileum+ 57 tkm -16

- 50 %

10.990 Dacia DUSTER 4wd 1,5 dCi 109 Laureate 65 tkm -11

i20 Hatchback-mallisto alk. 15 990 € sis toim kulut.

Hyvitämme autostasi vähintään 1.200 €

TechPack

12.990

20.550 Renault KADJAR Energy TCe 130 Zen 81 tkm -15

vaihdossa yli 6.000€ vaihtoautoihin.

18.990 Skoda RAPID Spaceback 1,4 TSI Style autom 20 tkm -15

Tervetuloa! Allastie 1 RAISIO

9.900

14.990 Renault CLIO Sport Tourer Energy TCe 90 S&S Navi Style 16 tkm -16

Opel CORSA 5ov Enjoy 1,4 ecoFLEX 55 tkm -13

Automyynti ma-pe 9-18, la 10-14 puh. 044 560 1282

Huolto, varaosat ja peltikorjaamo ma-pe 8-16.30 puh. 044 560 1261

Mikko Seppälä

Uusi i20

Hyundai I20 5D 1,2 ISG Classic 32 tkm -16

nykyisestä autostasi

HYVITYS RIITÄÄ RAHOITUKSEN KÄSIRAHAKSI USEIMPIIN VAIHTOAUTOIHIN.

distumista, mitä Toyota on oikeastaan koskaan tehnyt, mutta samalla näkyvyys taakse kärsii siitä huomattavasti. Taskuparkkiin ajaminen ensimmäisellä kerralla aiheutti epäuskoa, koska takapään paikkaa ei tunnista pelkkien peilien ja pään kääntämisen avulla. Kirkkaalla säällä peruutustutka auttoi tilannetta, mutta entä sitten, kun kamera on syyskeleillä likainen? Samaten tavaratila kärsii muotoilusta, ja tuon vuoksi C-HR häviää tilavuudessa kilpakumppaneilleen. Näistä heikkouksista huolimatta, Toyota C-HR on todella pirteä vaihtoehto vihreää katumaasturia mielivälle.

Ennakkovaraajalle

LähiTapiolan

Peruskasko 1.vuodeksi 169€

perheen malleista, ja sensorit sytyttävät ja sammuttavat pitkät valot aiheuttamatta haittaa kanssaliikenteelle. Vihreys on tärkeä arvo japanilaisyritykselle, joten luonnollisesti C-HR on tehty hybridinä. Tehonlähteet toimivat keskenään yhteen kuin identtiset kaksoset, eikä ole perusteetonta väittää siihen olevan syynä Toyotan edelläkävijän työ hybriditeknologian parissa. Kaupunkiajossa saa auton kulkemaan pelkällä sähkömoottorilla, joka pienentää päästöjä työmatkaliikenteessä. Voimanlähteiden yhteistyö on samaan aikaan C-HR:n vahvuuksia ja heikkouksia. Normaalille kuluttajalle vääntö ja voima riittää vallan mainiosti, mutta tehopesää etsivä saattaa harmistua hieman laiskahkosta etenemisestä. Muotoilu on parasta uu-

Autot ja liikenne

9. elokuuta 2018

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Kokeesta aiempaa vaativampi

Ajokorttiuudistus kasvatti tutkinnon merkitystä Ajokorttiuudistuksen myötä autokoulussa on palattu 80-luvulta tuttuun yksivaiheiseen malliin. Uudistuneessa autokoulussa voidaan ajaa jo puolet ajotunneista simulaattorilla ja pakollisten teoria- ja ajotuntien määrä on vähentynyt noin puolella. AUTOKOULU. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astunut uusi ajokorttilaki toi muutoksia kuljettajantutkinnon suorittamiseen. Nopeasti oppiva selviää teoria- ja ajotuntien vähimmäismäärillä, jotka tarkoittavat henkilöautokorttiluokassa 8 teoriatuntia ja 14 ajotuntia. Minimimääränkin valinnut oppilas voi tarvittaessa täydentää harjoituskertoja, mikäli pakolliset tunnit eivät tunnu riittäviltä. Paikallisen Epic Autokoulun toimitusjohtaja Kalle Lahervo näkee uudistuksessa sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Esimerkiksi siirtymävaiheen käytännöissä on hänen mukaansa toivomisen varaa. Vaativa tutkintokoe on Lahervosta hyvä juttu, mutta taitojen testailu inssiajossa ei niinkään. – Pakollisten harjoitustuntien määrän laskeminen lähes puoleen aiemmasta voi ajaa oppilaan kokeilemaan taitojaan kokeessa. Samalla kun pakollista oppimäärää alennetaan, tutkinnon hyväksymistä edellyttävän kokeen hylkäämisprosentti nousee. Yksilölliset opetusmuodot ovat periaatteessa hyvä ajatus, mutta ei ole ok, jos kokelaan osaamista mitataan lopullisesti vasta ajokokeessa, hän kritisoi. – Toisaalta ajo-opetus on päässyt nyt vihdoin kehittymään, mitä ei ole tapahtunut juurikaan viimeisen 25 vuoden aikana. Simulaattoriopetuksen vapauttaminen on eräs niistä hyvistä asioista, jonka uudistus toi mukanaan. Viisi vuotta sitten Epicin aloittaessa toimin-

tansa simulaattoriopetusta sai olla yhden tunnin verran. Vuosi takaperin sillä sai opettaa kolme tuntia. Nyt oikealla autolla täytyy ajaa keskimäärin puolet ajotunneista, hän vertailee. Yhteneväisyyttä opetukseen Ensimmäistä ajokorttia, opetusluvalla tai autokoulussa, suorittavan oppilaan on osallistuttava autokoulussa neljän teoriatunnin mittaiseen turvallisuuskoulutukseen. Tämä koulutus käydään vain kerran nimensä mukaisesti. Jos siis oppilaalla on entuudestaan vaikka mopokortti, ei turvallisuuskoulutusta tarvitse enää käydä ennen B-kortin opetuksen aloittamista. Toinen sekä autokoulua käyville että opetuslupalaisille pakollinen autokouluosio on neljästä teoriatunnista ja neljästä ajotunnista koostuva riskientunnistamiskoulutus, joka pitää käydä ennen kuljettajatutkinnon ajokoetta. Vastaavasti aiemmin pakolliset harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe poistuvat. – Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki opetus suoritetaan ennen kuljettajantutkintoa, täsmentää Lahervo. Simulaattori osana opetusta Henkilöautoluokassa neljän ajotunnin ja neljän teoriatunnin mittaiseen riskikoulutukseen sisältyvää pimeällä ajamisen koulutusta voi antaa jatkossa syys- ja maaliskuun

Epic Autokoulun Kalle Lahervo korostaisi edelleen ajo-opettajien roolia liikenneturvallisuuden valistajana. ”Myös ympäristöystävällisyys on arvo, johon Epicissä kiinnitetään huomiota. Siksi meillä on simulaattorien lisäksi nämä biokaasuautot” Lahervo toteaa. Kuva: Ragip Önsoy.

välisenä aikana tai simulaattorilla. Innovatiivisiin opetusmenetelmiin heti yrityksensä ensimetreillä mieltynyt Lahervo näkee simulaattoriopetuksessa paljon hyvää. – Simulaattoriopetus vastaa ajokorttiuudistuksen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat muun muassa normien purkaminen ja opetuksen monipuolistaminen. Se on paitsi turvallinen esimerkiksi auton teknisiä ominaisuuksia harjoitellessa, myös aikaa säästävä, sillä useampi oppilas voi olla ajo-opetuksessa etävalvotussa simulaattorikeskuksessamme samaan aikaan. Lisäksi sillä voidaan tarjota oppimisympäristöjä, joita ei läheisessä tieverkossa ole. Esimerkiksi Uudenkaupungin oppilaamme ajelevat usein Turussa ja lyhy-

en moottoritien jälkeen he voivat täydentää osaamistaan simulaattorikeskuksessa, listaa Lahervo. – Ajo-opettajia kuitenkin tarvitaan aina, koska on tiettyjä asioita kuten ennakointi ja oman tilan hallinta, joita ei voi simulaattorilla harjoitella. Uutta henkilökuntaa palkkasimme joukkoomme viimeksi kesäkuussa, lisää Lahervo. Lahervon mukaan simulaattori on vain yksi ajokortin kuluttajahintaan vaikuttavista tekijöistä. Suurempi tekijä löytyy kuitenkin opetukseen käytettyjen tuntien kokonaismäärästä. – Uudistuksen myötä ajoopettajien tuntipalkka ei ole laskenut, eivätkä ole myöskään autojen kulut. Autokoulun kuluttajahinta määräytyy pitkälti opetustuntien mukaan, hän selittää.

Kauaskantoisempia malleja autokouluun Lahervo perää ennen kaikkea pitkäjänteisempää kehitystyötä ajokorttiopetukseen. – 13-vuotisen urani aikana tämä on jo kahdeksas uudistus. Uudistukset eivät sinänsä ole pahasta, mutta niissä pitäisi olla kauaskatseisempia, hän toteaa. Vaiheiden määrän suhteen ollaan nyt 1. heinäkuuta alkaen palauduttu takaisin 1980-luvulle, jolloin autokoulun saattoi viimeksi suorittaa yksivaiheisena. – Autokoulu oli kaksivaiheinen 1990-luvun alusta aina vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 koettiin edellinen suurempi uudistus, joka muutti autokoulun kolmivaiheiseksi. Viisi vuotta käytössä olleesta mallista ei ehditty kunnolla saa-

da edes tutkimustuloksia, kunnes alettiin jo suunnittelemaan nyt voimaan astunutta uudistusta, Lahervo summaa. – Kaikesta päätellen olemme menossa kohti seuraavaa uudistusta, sillä Euroopan unionissa valmistellaan kaikkia jäsenvaltioita koskevaa yhteneväistä ajokorttidirektiiviä, joka vaatisi jälleen monivaiheista opetusmallia, jatkaa Lahervo. Ajokorttilain muutosten lisäksi säädöskokonaisuuteen kuuluvat valtioneuvoston ajokorttiasetus ja ajokorttilain nojalla annettavat Trafin määräykset. Katariina Mäkinen-Önsoy

Romutuspalkkio vilkastutti alkuvuoden autokauppaa AUTOILU. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan uusia henkilöautoja on tammi– heinäkuussa rekisteröity 79 186, mikä on 8,0 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi–heinäkuussa. Pakettiautojen ensirekisteröinnit kääntyivät alkuvuoden kasvun jälkeen lievään vähenemään. Uusia pakettiautoja rekisteröitiin heinäkuussa 870, mikä on 2,8 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vähemmän. Pakettiautoja on heinäkuun loppuun mennessä ensirekisteröity yhteensä 9 521, joka on 2,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Vii-

me vuonna ensirekisteröitiin enemmän pakettiautoja kuin kertaakaan 2010-luvulla, sillä ensirekisteröintien määrä kasvoi noin 15 500 pakettiautoon. Kuluvana vuonna rekisteröintimäärän ennakoidaan kasvavan hieman viime vuoteen nähden. Kuorma-autoja tammi–heinäkuussa on ensirekisteröity 9,9 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Pienten alle 6 tonnin kuorma-autojen ensirekisteröintien määrä on ollut tänä vuonna selvässä kasvussa. Suuria yli 16 tonnin kuorma-autoja on ensirekisteröity lähes sama määrä kuin vastaavaan aikaan vii-

me vuonna. Romutuspalkkiokampanja päättyy elokuussa Vuoden alussa käynnistyneen romutuspalkkion 8 miljoonan euron määrärahasta oli kesäkuun loppuun mennessä varattu yli 70 prosenttia. Romutuspalkkiolla on vuoden alkupuoliskon aikana tilattu noin 5 400 uutta autoa, joista 80 prosenttia on jo ensirekisteröity. Romutuspalkkiokampanja jatkuu syyskuun alkuun asti, jos määräraha ei kulu loppuun jo ennen sitä. Romutuspalkkion voi hyödyntää myös kesällä

tilattaviin uusiin autoihin, kunhan palkkiolla hankittava auto ehditään rekisteröimään vuoden 2018 aikana. Vanha auto on kuitenkin romutettava ennen elokuun loppua. Palkkion saaminen edellyttää, että romutettava auto on liikennekäytössä ja että romutuspalkkion saaja on omistanut auton tai ollut sen haltijana ainakin vuoden ajan ennen romutusta. Päästöt kuriin Romutuspalkkion autokantaa nuorentava vaikutus on merkittävä, sillä kaikkiaan noin 6 prosenttia tänä vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista

on hankittu romutuspalkkiolla. Palkkiolla on hankittu pienikokoisia B-segmentin tai keskikokoisia C-segmentin autoja. Lähes 70 prosenttia palkkiolla hankituista autoista kuuluu Bsegmenttiin, kun viime vuonna B-segmentin osuus kaikista uusista autoista jäi noin 17 prosenttiin. Noin 80 prosenttia romutuspalkkiolla hankituista autoista on bensiinikäyttöisiä ja lähes 15 prosenttia hybridiautoja. Bensiiniautojen suuri osuus johtuu B-segmentin suosiosta, sillä lähes kaikki pienikokoiset automallit ovat bensiinikäyttöisiä. Palkkiolla hankittavien auto-

jen hiilidioksidipäästöt saavat olla enintään 110 g/km. Romutuspalkkioautojen hiilidioksidipäästöt ovat B-segmentin suuren suosion takia selvästi alemmat kuin ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimäärin. Alkuvuonna ensirekisteröityjen autojen päästöt olivat keskimäärin 116 g/km, kun viime vuonna keskipäästöt olivat 119 g/km. Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat tammi-toukokuussa 2,3 prosenttia alemmat kuin viime vuonna. Päästöt ovat alentuneet selvästi enemmän kuin vuosina 2017 ja 2016. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9. elokuuta 2018

Intuitiiviset maalaukset vievät sielunmaisemiin Nautelankoskella

n Menovinkit L ä h e t ä m e novi n k k i s i os oi t tees een : to i m i t u s@ t u ru n s eu t u s an om at. f i

KAARINA Su 12.8. klo 17–20 Avajaiset: Kuvittele parempi tulevaisuus -näyttely, Kuusiston Taidekartano, Linnanrauniontie 577. Ti 14.8. klo 18–20 Ruusukonsertti, Koriston talli, Prännikatu 1, Järj. Kaarina-Seura ry. La 18.8. ja su 19.8. klo 13–19 Piispanpäivät, Kuusiston Taidekartano, linnanrauniot ja kirkko, Järj. Kaarinan kaupunki, seurakunta ja Kuusiston Taidekartano.

LIETO Pe 10.8. klo 17–18 Lieto-viikko: Hippaleikkejä, Loukinaisten koulu, Nenämäentie 2, Järj. Liedon 4H-yhdistys. La 11.8. klo 10–14 Radioaseman rakentaminen Lauri Nautelan museoon, su 12.8. klo 12–15 Radioamatööripäivä, Nautelankoskentie 40, Järj. V-S:n Viestikilta, radioamatöörit Jouko Lehto Matti Seulanto & Liedon museo. La 11.8. – su 12.8. sekä la 18.8. – su 19.8. klo 12–17 Ohjattua toimintaa liikennepuistossa, Kirkkotie 13, Järj. Lions Club Lieto Loukinainen, Liedon 4H-yhdistys ja Lietoopisto. Ma 13.8. klo 12–15 Koko perheen taidetapahtuma, Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, Järj. Vanhalinna ja Liedon kunta. Ma 13.8. klo 18 Kulttuurikävely Ristinpellon hautasmaalle, Sauvolantie, Järj. Tarvasjoen keskustanaiset. Pe 17.8. klo 9–16 ja la 18.8. klo 9–14 Avoimet ovet Keisvuoren vesitornilla, Piispalantie 20, Järj. Härkätien Vaeltajat ja Liedon 4H-yhdistys. Pe 17.8. klo 18 Nuorisotoimen leffaleireillä syntyneitä lyhytelokuvia, Liedon lukion auditorio. Pe 17.8. klo 18 Jalkapallo-ottelu Ilmaristen koulun 7A luokka vs. Liedon kunnanvaltuusto, Ilmaristen koulun kenttä, Kisakedontie, Järj. 7A-luokkalaiset. Pe 17.8. klo 21 Lieto By Night, Keisvuoren vesitorni, Järj. Lieto-Oppaat ry. La 18.8. klo 10–15 Tarvasjoen kyläkarnevaalit, Taatelin piha, Kyröntie 2, Järj. Lions Club Tarvasjoki. Su 19.8. klo 14–15 ja 15–16 Myllytontun kierros, Nautelankosken museo, Järj. Liedon museo ja Härkätien vaeltajat. Sunnuntaisin 31.8. asti klo 11–15 Härkätien kulkijoita -näyttely sekä Tarvasjoen historiaa mm. vuonna 1918, Tarvasjoen kotiseutumuseo, Kyröntie 30b, Järj. Liedon museo.

La 11.8. klo 11 Kahden sillan soutu -tapahtuma, Jokipuisto, Sahurintie 5. Su 12.8. asti klo 12–15 Metsänneito 18 + 3 -näyttely, Askalan ketotalo, Voimalantie 116, Järj. Paimion seudun ympäristöyhdistys La 18.8. klo 11 Katusählyturnaus, Ravintola Poimarin edusta, Pussitie 4.

SAUVO 31.8. asti Kaukainen saari – Yehia Eweisin valokuvia ja Pive Toivosen akvarelleja, Galleria Kettu, Laanilantie 70. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia.

V O I T O N R I E M J U

E N N E U U R N A T

T E N N I S T O S S U T

A L L E

T K E N N U I T A A T I A V A T N P E R I A N I T A E T U T A S S N R T A I O R I S A P L O N I S I A T K O I T T A K A T A R I S T E H T O L A E I M U K A L L O I T E I

T A A N T U M U S A L L A S

O H I M O O T I L I A R V L E U O S T O L

T A S A R A H A A P A T I A

T U K A A N I V A A L E T A

E D U S

L A R S S N O E N N Ä R T I K O K L U A R T I

LIETO. Liedon Nautelankosken museossa on esillä 26. elokuuta asti lietolaisen Tarja Pyysalon Sulaminen – maalauksia ilmastonmuutoksesta -taidenäyttely. Pyysalo on saanut kävijöiltä kiitosta ajankohtaisen ja tärkeän aiheen esilletuonnista. Sekatekniikalla syntyneissä maalauksissaan Pyysalo on pohtinut Antarktiksen sulamisen vaikutusta ympäristöön maailmanlaajuisesti. – Luonto on kiinnostanut minua lapsuudesta asti. Siksi tuntuu luonnolliselta, että se on inspiroinut minua maalaamaan. Teoksissa on niin abstraktia kuin perinteisempää maisemakuvaakin. Maisemat eivät kuitenkaan esitä mitään tiettyjä paikkoja, vaan ne ovat mielikuvitukseni tuotetta unien ja muistojen maailmasta, Pyysalo sanoo. Pyysalo on käyttänyt ilmastonmuutosta esittävissä maalauksissaan akryyli- ja öljyvärejä, öljypastelleja sekä akryylipastaa. Erikoisempina materiaaleina niissä on hyödynnetty myös sahanpurua sekä paperi- ja muovisuikaleita. – Kaikki 21 työtä ovat osa Taidekoulu Alfa-Artiin tekemääni lopputyötä, ja olen maalannut ne tämän ja viime vuoden aikana, kertoo Pyysalo. – Nämä aiheet maalasin kankaalle, mutta olen kokeillut maalata myös pleksille ja vane-

Tarja Pyysalon Olen nähnyt meren -teos on osa Sulaminen – maalauksia ilmastonmuutoksesta -näyttelyä Lauri Nautelan museon auditoriossa.

rille. Olen sillä tavalla materiaaliherkkä, että uusien tekniikoiden käyttö inspiroi aivan eri tavalla. Maalaaminen on minulle meditatiivinen kokemus, mutta uusien materiaalien kokeilu vie flow-tilaan, jatkaa Pyysalo. Pyysalon töitä eri aihepiireissä ja näyttelykokonaisuuksissa yhdistää värien käyttö. – Värit ovat sellainen asia, joihin hullaannuin jo nuorena. Ne ovat aina olleet minulle tär-

keitä, Pyysalo iloitsee. Liedon Nautelankoski on Pyysalolle erityinen paikka järjestää ensimmäinen yksityisnäyttely. – Vanhempani tapasivat ja rakastuivat Nautelankoskella 1950-luvulla. Elämäni ensimmäiset viisi vuotta asuin Liedon asemanseudulla, en muista tuosta ajasta yksityiskohtia, mutta seutu muistui heti mieleeni, kun palasin tänne opiskeluaikoinani, Pyysalo toteaa.

– Lietolainen minusta tuli jälleen 15 vuotta sitten. Useampaan yhteisnäyttelyyn Ahvenanmaalla ja Helsingin seudulla osallistumiseni jälkeen on hienoa järjestää ensimmäinen oma näyttely juuri täällä. Näin yhdeksänkymppisillä vanhemmillanikin on mahdollisuus tulla katsomaan näyttelyäni, lisää Pyysalo. Katariina Mäkinen-Önsoy

Käsityömuseo Miilan kesässä tuokiokuvia menneisyydestä

PAIMIO

R T E I I O I N R A I O T O N D M E T U R O T T A S O A T O N A A

Tarja Pyysalon näyttelyssä avautuu maisema ilmastonmuutokseen

S U T I A S O F I A E T A T

PAIMIO. Viljo Hurmeen Työnkuvia -näyttely on avoinna syyskuun puoleen väliin saakka Paimion Käsityömuseo Miilassa. Kiertonäyttelyn Käsityömuseo Miila lainasi Salon taidemuseosta. Työnkuvissa Hurme on kuvannut maaseudun ihmisiä työn ääressä muun muassa leipomassa, kehräämässä tai pellolla. Pienet tuokiokuvat, elävät kylämaisemat ja muotokuvat kertovat akvarellitekniikan hallinnasta ja tunneherkkyydestä. Näyttely huokuu menneenajan tunnelmaa ja samalla kuvaa osin jo kadonneitakin kädentaitoja. Näyttelyn työt ovat pääosin akvarellejä 1910–1920 -luvuilta. Viljo Hurme syntyi Muurlassa vuonna 1893. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa 1909–1914. Opintojen jälkeen Hurme palasi kotiseudul-

leen Muurlaan, jonne valmistui vuonna 1946 ateljeetalo. Hurmeen taiteilijaura oli harvinaisen pitkä ja tuottelias. Viimeistään 16-vuotiaasta lähtien, aloittaessaan taideopinnot, hän maalasi päivittäin ja omien sanojensa mukaisesti taulun päivässä. Viimeisen työnsä Hurme sai valmiiksi 94-vuotiaana kesäkuussa 1987, neljä päivää ennen kuolemaansa. Hänen siveltimensä jäljiltä syntyi lähes 80-vuotisen uran aikana tuhansia tauluja. Hurme tunnetaan parhaiten 1920- ja 1930-luvun akvarelleistaan. 1930-luvulla Hurme tarttui öljyväreihin ja hänestä kehittyi varsin suosittu muotokuvamaalari. 1950-luvun tuotanto käsittää intiimejä sisäkuvia ja asetelmia kunnes 1960-luvulla taiteilijan ilmaisu muuttui esittävän taiteen ra-

Viljo Hurmeen Tappurakehrääjä 1910–20 -luvulta akvarellipaperille.

jamailla liikkuvaan ilmaisuun. Säätiölle testamentattu taiteilijakoti Muurlassa ava-

si ovensa museona kesäkuussa 1997. TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

9. elokuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

n Viikon positiivisin

From the Bacement -musiikkiesitys uudistettuna Linnateatterin lavalle Turussa nähdään pian erityinen musikaalimainen teos, jonka 23 kappaleesta jokaisen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Kaarinasta kotoisin oleva ja sittemmin tamperelaistunut Juuso Peippo.

Jorma Kemppainen 2018

MUSIIKKI. Perjantaina 17. elokuuta Turun Linnateatterin Domino-salissa on mahdollisuus kokea kertaluonteinen ja kokonaisvaltainen kaikenikäisille suunnattu musiikkiesitys From the Basement. Luvassa on tarinankerrontaa ajattoman musiikin voimin, laulua ja visualiikkaa. Kyseessä on kaarinalaislähtöisen Juuso Peipon tähänastinen elämäntyö. Konsepti on ainutlaatuinen, sillä näytös kehittyy ja muokkautuu kerta kerralta. Esitys on nähty aiemmassa muodossaan muun muassa viime vuonna Turun Gongissa ja sitä edellisenä vuonna Tampereen Yo-talolla sikäläisin esiintyjin tähditettynä. Tämänkertainen esitys Turussa toteutetaan pääosin turkulaisin voimin. Musikaali on 12-henkiselle bändille so-

Kuvassa etualalla Juuso Peippo ja taustalla laulajat Laura Katila ja Juha Läntinen Turun Gongissa From the basement -keikalla 25.8.2017. Kuva: Jussi-Pekka Järvinen.

vitettu noin 1,5 tunnin mittainen show, jonka musiikkityylit vaihtelevat kevyestä lounge-jazzista ja lattarivaikutteista aina vauhdikkaampaan motowniin ja hardrockiin asti. Jokainen musikaalin nuotti on jo pienenä musiikkikipinän

saaneen Juuso Peipon kynästä, mikä kertoo muusikon monipuolisuudesta. Shown juonenkäänteet kumpuavat elävästä elämästä. Ihmissuhteet ja ihmismieli ovat ihmisyyden peruspalasia. Tarina kertoo, kuinka helposti ne voivat särkyä.

Länsi-Euroopan illak L merkittävin joki

6-0 6-0 6-0

Elg

Peipon lisäksi rooleissa on kolme muuta laulajaa. Lopputyöstä elämäntyöksi Juuso Peippo kertoo olevansa Turun seudun musiikkiopiston

KARJAoillih SUOJIA n a v utta su välitavoitteita INTTIKYLÄ

kasvatti. Hän ehti olla musiikkiopiston kirjoilla kymmenisen vuotta aina Kaarinan Hovirinnan ala-asteen musiikkiluokalta lähtien. Opinnot jatkuivat Turun Puolalanmäen musiikkilukiossa. Lukion jälkeen parikymppisenä opiskelupaikka löytyi Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka musiikkipedagogin suuntautumislinjalta hän valmistui vuonna 2011. From the Basement on alun perin hänen lopputyönsä musiikkipedagogin opintoihin. – Tarinaa on viety sen jälkeen eteenpäin. Tämänkertainen versio on nimeltään 2.0. Mukaan on tullut uusia kappaleita ja taustakankaalle heijastettavia upeita visuaaleja. Seuraavaksi vuoden päästä luvassa voi olla 2.5 tai 3.0, kun esitys kasvaa. Esitystä on tavoitteena kehittää musikaalimaisempaan suuntaan vuorosanoineen, joita ei vielä sisälly paljon esitykseen, Peippo kaavailee. Musikaaliprojektin lisäksi Juuso Peippo opettaa Nokialla Pirkan opistolla ja Tampereella Musiikkikoulu Musiikkitoteemissa pääasiassa kitaran soittoa, keikkailee oman bändin kanssa ympäri Suomea ja luotsaa erilaisia kuoroprojekteja.

pyhä

jämtti summa

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy

045 112 4240 ML-Mediat

Jyrki PÄÄKAUP.

naatteja

törkeitä aamun verbi

-paini

isommalla

veikata metalli

PAHEELLINEN

nyt Svetogorsk

VOI PILA OLLA

x2 SALA-

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Carl/ Henrik

kirja

Day

toimitus@turun seutusanomat.fi

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

E OT

tokierke lii

Lähetä vinkkisi Viikon positiivisin -palstalle:

SEUTUSANOMAT

pörssiyhtiö

RAJAJOKI

Hyvä lukija,

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

”

ETIÄINEN

Marjo Peltoniemi

TURUN

”

prinsessa Armadan tyttö

– Koska aikaa ei ole loputtomasti, olen nähnyt hyvänä ratkaisuna keskittää oman musiikin tekemisen tähän esitykseen, joka on samalla tiivistelmä tähänastisesta säveltäjän urastani, hän sanoo. Näytös oli tarkoitus esittää ensin Gongissa. Gongin lopetettua korvaava tila järjestyi Linnateatterin Domino-salista, joka vetää jopa 500 ihmistä.

Tolvanen

HaiTYÖVEDOS nsisäläo tu us.)

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

ei tue lakkoa

Rahat tänne!

S-ryhmää

Toimitusjohtaja

Myyntineuvottelijat Carita Forsgren 050 351 9918 Mika Leinonen 040 706 2132 Mika Saloaro 045 111 6931

Jerry/ Anitra

hillittömiä

Saisko luvan?

eristyneitä ryhmiä

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9. elokuuta 2018

Radioamatööripäivää vietetään sunnuntaina Nautelankoskella LIETO. Nautelankosken museossa Liedossa vietetään sunnuntaina 12. elokuuta vapaapääsyistä radioamatööripäivää. Lauri Nautelan museoon kahdeksatta kertaa perustettava radioasema lähettää viestejä puheella ja sähkötyksellä puolesta päivästä alkaen kolmen tunnin ajan. Operaattoreina radioasemalla ovat Jouko Lehto OH1NN ja Matti Seulanto OH1LAR. Yhteyksiä pidetään radioaseman tunnuksella OI1AX. Muita radioamatöörejä kutsutaan mukaan vastaasemiksi. Lauri Nautelan museoon perustettavan radioamatööriaseman lähettävinä ja vastaanottavina radioina on kaksi uutta

Japanissa rakennettua radiota. Viestintäkäytössä olevien radioiden lisäksi nähtävillä on VRFK, japanilainen sissiradio, korsuradio, panssarivaunuradio, ruotsalainen laivaradio sekä salauskiekko Allu. Radiolähetysten ohella kerrotaan radioamatööritoiminnasta sekä radioamatööriksi opiskelusta. Jokaiselle museovieraalle annetaan radioamatööritoiminnan esittelylehti. Iltapäivällä kello 13 alkavassa esitelmätilaisuudessa Viestikeskus Lokin toiminnasta ja vaiheista kertoo Leo Salonen Varsinais-Suomen Viestikilta ry:stä. Kuvamateriaalia esitelmässä on runsaasti, erityisesti sota-ajalta, mutta myös nykyisestä käytöstä museona.

Radioamatööripäivän valmistelu aloitetaan radioaseman rakentamisella lauantaina 11. elokuuta kello 10 alkaen, jolloin museon alueelle asennetaan HyEndFed-antenni. Tämän jälkeen aloitetaan radioaseman rakentaminen Lauri Nautelan museoon sekä yhteyskokeilut radiolla. Sunnuntaina radioaseman lähetykset alkavat heti kello 12 museon auetessa. Radioasema vaikenee kello 15, jonka jälkeen se puretaan. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan radioamatööripäivän viestintää, kuuntelemaan esitelmää sekä tutustumaan esillä oleviin radioihin. TSS

Painotuotteet

Suurkuvatulostus

Vain yksi voi olla tällainen p. 010 230 8400 www.punamusta.com Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

ETSITKÖ TOIMISTOTILAA PARAISILLA? www.nordkalk.fi/toimistotilat

Sähköiset julkaisut

Positiivisesti erilainen painotalo