TORI-SUUTARI
Isänpäivä sunnuntaina 10.11.
KAUPPAHALLI Puh. 050 5523 488
Suutarin työt parhaimmillaan! Myös avain- ja teroituspalvelu!
korucorona.fi - Prisma Itäharju
MA 10-18, TI-PE 8.30-18, LA 10-16
TURUN
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO tervetuloa edullisille ostoksille tarjoukset voimassa 7. - 9.11.2019 Porsaan SISÄFILE
Porsaan ULKOFILE
9.90
7.90 Naudan ENTRECOTE
29.90
22.90
16 Ford Fiesta 1.5 Tdci Trend 5ov. 1-om. 145tkm. Merkkihuollettu.
9.550€
Länsi 1 11-15 Tammisilta ABC 11-12 LAUANTAINA: Lieto Shell 13-14 Kaarina Krossikeskus 15-16 Länsi 1 12-16 SUNNUNTAINA: Sauvon ABC 11-12 Tammisillan ABC 13-14 Kaarinan Krossikeskus 15-16
S ilme euraav a styy 21. lehti 11. 201 9
itä
7.11.2019 Onneksi on myös Drive-In Apteekki Palvelemme Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18 | pyhahenrik.fi | puh. (02) 275 2150
PERMANENTTI + LEIKKAUS ALKAEN 80€
BETHOVER B12 + FOOLIHAPPO
150 imeskelytabl. Mansikan makuinen imeskelytabletti. B12-vitamiinin ja foolihapon riittävän saannin turvaamiseen.
KOKO PERHEEN PARTURI-KAMPAAMO
15 Opel Compo 1.3 Cdti S/S L2 1-om. 61 tkm Huoltok. Sis alv.
9.950€
Säästä jopa 24 %
24,-
Hyvättyläntie 4, kauppapiha puh: 0400 488 440 Sähköinen ajanvaraus osoitteessa www.vello.fi/pkpisama
ITARJOUS! SHO•KK RAJOITETTU ERÄ •
Tarjoushinta 30.11.2019 asti
Kirjastolantie 84, 24240 Salo
00
KUN RUOKA EI MAITA
4 kpl
NUTRIDRINK PROTEIN
MUISTIHÄIRIÖN JA MUISTILÄÄKITYKSEN TUEKSI
SOUVENAID
4 plo
Kysy myös muita g n re askokoja!
Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä
0440 121 715
Laufenn LW 71 NASTARENGAS Koko 175/65-14
NYT 90 PÄIVÄN MAKSUAIKA LASKULLA!
(0,16/kpl) Norm. 31,77
Rauno Nikander
LLE •
• ASENNUS KAUPAN PÄÄ
239
10. VSK
4 plo
9€ TESTIMENESTYJÄ NASTARENGAS!
558
Koko 205/55R16
00 4 kpl
First Stop Kaarina Kumrok Oy
Voivalantie 24 E, 20780 KAARINA puh. 045 156 4770, www.kumrok.fi ark. 8-17, sesongissa la klo 9-14
3,00 €/plo, norm. 3,75 €/plo
2,25 €/plo, norm. 2,75 €/plo
24 plo
24 plo
50€ 2,08 €/plo, norm. 2,75 €/plo
Tämän kokoisen ilmoituksen saat 47 877 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132
65€
Uhrilähteenkatu 4, Turku P. 040 7663109 www.aninkaistenautohuolto.fi
2,71 €/plo, norm. 3,75 €/plo
BETHOVER B12+ FOOLIHAPPO
150 tabl
22€
HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI.
Kupittaankatu 146
Tämän ilmoituksen hinta on PUOLI SENTTIÄ
12€
HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN KORJAUKSET JA HUOLLOT EDULLISESTI LÄHES 20 VUODEN VANKALLA AMMATTITAIDOLLA. Korjauksen tai huollon yhteydessä katsastusasioiden hoito maksutta, perimme ainoastaan katsastusmaksun.
Rätiälänkatu 24
www.martinapteekki.fi
Seuraava lehti ilmestyy torstaina 21. marraskuuta Teemoina: Asuminen ja rakentaminen Joulu
Huom! Tämä kuponki käy vain Skanssin suutarissa!
Kauppakeskus Skanssin
Voimassa 30.11.2019 saakka.
Naudan SISÄFILE
arat Permanenttikihja teki paluun saa meiltähän niitä
SUOMALAISTA HERKKUOMENAA LOBO JA RUBINOLA
SEUTUSANOMAT
2
7. marraskuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Seurakuntakolumni
n Vastine
Onnea kaikille sunnuntain juhlakaluille!
Hyvää isienpäivää!
T
un olin pieni koululainen, koulussamme askarreltiin joka vuosi isänpäiväkortti. Kortin visuaalinen ilme oli opettajan valitsema, mutta onnittelutekstin jokainen sai rustata itse. Eräänä vuonna päätin kirjoittaa isälle runon. Työstin sitä niin hartaasti, että muistan sen edelleen sanasta sanaan. Isä, sinun päiväsi koittanut on. / Yhdyn riemusaattohon. / On päivä myös muiden isien. / Olet niistä sä kaikkein rakkahin. Pienen tytön mahtipontinen ja kieleltään vanhahtava viesti saa vuosikymmenten jälkeen hymyn huulille. Riemusaattoon yhtyminen on aika ylenpalttinen ilmaus isänpäiväonnittelulle. Runosta löytyy kuitenkin myös säe, joka minun on tänäkin isänpäivänä helppo allekirjoittaa. Nimittäin se, että on päivä myös muiden isien. Tässä päivässä ei ole kysymys vain minusta ja isästäni. Kyse on erilaisista isistä, lapsista ja perheistä sekä isyyden monenlaisista merkityksistä maailmassa, jossa elämme. Mistähän muuten ylipäätään mahtaa johtua, että puhumme äitienpäivästä ja isänpäivästä, emmekä vaikka äidinpäivästä ja isienpäivästä? Tänäkin vuonna isänpäivää vietetään monenlaisissa tunnelmissa. Jollekin tämä on ensimmäinen isänpäivä ilman omaa isää tai omaa lasta. Joku kaipaa isäänsä tai lastansa, joka asuu kaukana. Jonkun juhlamieltä verottaa etäinen tai kylmä suhde isään. Joku ei ole tullut isäksi toiveestaan huolimatta. Joku ei ole osannut olla sellainen isä kuin olisi halunnut. Isänpäivät, äitienpäivät, ystävänpäivät ja muut ihmissuhteita läheisesti koskettavat merkkipäivät ovat herkkiä juhlia. Tiedämme lopulta toistemme elämästä aika vähän, oikeastaan vain sen, mitä muut haluavat meille elämästään jakaa. Edes sitä emme voi tietää, keitä kaikkia ihminen itse kokee sydämessään omaan perheeseensä kuuluvaksi. Siksi nämä juhlat kutsuvat meitä erityiseen myötätuntoon ja kunnioitukseen toisiamme ja toistemme perhesuhteita kohtaan. Tärkeämpää on kuulla kuin luulla. Tänä isänpäivänä lähetän lämpimiä ajatuksia jokaiseen kotiin – erityisesti sinne, missä isänpäivä nostaa pintaan kaipausta ja kysymyksiä. Rakkautta ja siunausta teille! Ja kiitolliset terveiset sille isälle, joka minulle itselleni on niistä se kaikkein rakkahin!
Kurtturuusun puolustamiselle ei ole hyviä perusteluja
ämä lehden sivuilla 4–5 on juttu uusperheistä, jotka olivat yhtenä aiheena monimuotoisiin perheisiin pureutuvassa Perheet keskiöön -hankkeen koulutuksessa Raisiossa, Kaarinassa ja Uudessakaupungissa. Monimuotoisiin perheisiin lasketaan uusperheiden lisäksi myös adoptioperheet, sijaisperheet, yhden vanhemmat perheet, sateenkaariperheet, leskiperheet, lapsettomat perheet, lapsikuolemaperheet, kahden kulttuurin perheet sekä kaksos- ja kolmosperheet. Suomalaisista perheistä kolmannes lasketaan monimuotoisiin perheisiin ja aika monissa niistäkin vietetään sunnuntaina isänpäivää. Tämän lehden isänpäivähaastatteluun valittiin kaarinalaisisä, joka löysi oman isyytensä kautta innostuksen toimia lasten parissa myös työelämässä. Mies naisvaltaisella alalla on ollut sekä kollegoiden että lasten ja heidän vanhempiensa mieleen. Nettilehdestä pääsee lukemaan lisää isänpäivähaastatteluja. Vakka-Suomen alueelta haastattelussa oli sijaisperheen isä. Suomalaisista lapsista sijoitettuina elää 18 000 lasta, ja sijoitettujen lasten tarinoissa isättömyys yhdistää suurinta osaa. Turun Seutusanomat länsi -lehden alueelta taas haastattelussa oli raisiolaisisä, joka on paitsi uusperheen myös suurperheen isä. Hän kertoo omia kokemuksiaan uusperheen isänä ja seitsenlapsisen perheen koti-isänä yhteiskunnassa, jossa miehet käyttävät vain 10 % perhevapaista. Jokainen isä on omanlaisensa ja ainutlaatuinen – usein oman perheensä lapsille paras mahdollinen, riippumatta siitä, mikä perhemalli on. Monimuotoisia perheitä käsittelevällä luennolla Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring muistutti, että yksikin turvallinen aikuinen voi olla lapsen elämässä pelastava tekijä. Kenenkään roolia ei siis kannata vähätellä. Jokaiselle on paikkansa ja toisaalta lasten elämään mahtuu useampiakin rakastavia aikuisia. Joskus vanhemmuudessa suurinta rakkautta onkin se, että antaa lapsen päästää lähelleen myös muita aikuisia. Perheet keskiöön -hankkeen seuraava koulutus järjestetään Turun Lounatuulet Yhteisötalon Pihlaja-Salissa 18. marraskuuta kello 9–14. Silloin aiheena on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kohtaaminen. Sitä ennen hyvää isänpäivää kaikille sunnuntain juhlakaluille! Isyyttä ei toki mitata sillä, mitä perheessä tapahtuu isänpäivänä, vaan sillä, mitä siellä tapahtuu jokaikinen maanantai. Ja juuri sen vuoksi juhla arjen keskellä perustelee paikkansa.
K
Anna Hälli Kappalainen Turun Katariinanseurakunta
Janica Vilen päätoimittaja
UUSI TANSSIPAIKKA Loimaan Niinijoella!
AVAJAISTANSSIT 29.11. Perjantai 29.11. klo 19, liput 15 €
Kyösti Mäkimattila ja Varjokuva
29.11. & 1.12.
6.12.
Sunnuntai 1.12. klo 17, perinteinen Kyösti Mäkimattilan joulukonsertti Liput 20 € tai konsertti + pikkujouluinen ruokailu yhteensä 40 €. Sitovat varaukset: (02) 721 8979 tai asiakaspalvelu@wanhakanala.fi
P
uutarhaneuvos Arno Kasvi kirjoitti 17.10.2019 Turun Seutusanomien Asiantuntija-palstalla kurtturuusulle puolustuspuheen, joka kuitenkin perustuu virheellisiin käsityksiin ja puutteelliseen tietoon. Vuosikymmenten kokemus ja ansiokas työ puutarhakasvien parissa ei suoriltaan tuo riittävää asiantuntemusta vieraslajeihin, vaan asiaan olisi ollut syytä perehtyä tarkemmin. Korjaan tässä kaksi hänen perustavanlaatuisinta väärinkäsitystään. Ensinnäkin ainoastaan alkuperäisen kurtturuusulajin (Rosa rugosa ja sen valkokukkainen muoto R. rugosa f. alba) maahantuonti, myyminen, ostaminen, ja vuodesta 2022 alkaen myös kasvattaminen ovat kiellettyjä. Sen sijaan Kasvin kehumia jalostettuja tarhakurtturuusuja (Rosa Rugosa -lajikkeet) ei tarvitse hävittää. Ihmiset voivat siis edelleen kasvattaa pihoillaan “Kuhmosta Hankoon” uskollisesti kukkivia talvenkestäviä tarhakurtturuusuja, kerätä kiulukoita ja katsella, miten hyönteiset, linnut ja jyrsijät häärivät pensaikoissa ruokaa ja suojaa etsien. Toinen Kasvin väärinkäsitys liittyy kurtturuusun rooliin haitallisena vieraslajina. Hän vähättelee lajin haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja puolustaa sen käyttöä horjuvin argumentein. Toisin kuin Kasvi väittää, kurtturuusu ei ole vain “EU:n vieraslajilistalla Keski-Euroopan maissa”, vaan se on Suomessa valtioneuvoston asetuksessa listattu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Se on siis todettu selvästi haitalliseksi luonnon monimuotoisuudelle myös Suomessa. Näin on erityisesti merenrannoilla ja ulkosaaristossa, missä kurtturuusu uhkaa monia jo valmiiksi vaarantuneita luontotyyppejä. Esimerkiksi hiekkarannoilla kurtturuusu leviää juurakkonsa avulla jopa hehtaarien laajuisiksi tiheiksi kasvustoiksi syrjäyttäen alkuperäisen kasvillisuuden. Laji voi levitä helposti pitkienkin matkojen päähän, sillä syötyään kiulukoita linnut kuljettavat sen siemeniä jopa kymmeniä kilometrejä. Se oman pihan harmiton paikallaan pysyvä kurtturuusupensas voi siis ruokailevien lintujen avulla levitä kenenkään huomaamatta tuhoamaan kokonaisia eliöyhteisöjä. Taajamissa ja pihoilla kurtturuusun haittoja ei samalla tavalla näe, joten sen haitallisuutta on helppo aliarvioida. Mitä kurtturuusun tilalle, kysyy Kasvi. No, ne jalostetut tarhakurtturuusulajikkeethan saa jättää kasvamaan, joten suurelta osin kysymys kuihtuu pois. Mutta vastaukseksi voi silti todeta, että kyllä “ihmisen pilaamassa asuinmiljöössä” selviää ja viihtyy lukuisia muitakin lajeja kuin kurtturuusu. Eläimilläkin on runsaasti muitakin ravinnonlähteitä ja suojapaikkoja. Maaston metsittämiseen ja ilmastonsuojeluun taas löytyy varmasti paljon parempiakin keinoja. Ehkä mikään yksittäinen laji ei vastaa täydellisesti kurtturuusun ominaisuuksia, mutta useita eri lajeja yhdistelemällä saavutetaan varmasti kaikki Kasvin kurtturuusulle nimeämät hyödyt ilman sen haittoja. Kasvin mielestä “tapaus on ainutlaatuinen ja osoittaa lainlaatijoiden täydellistä välinpitämättömyyttä pihakasviviljelyä ja luontoharrastusta kohtaan”. Tapaus ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen – sama kielto koskee useaa muutakin haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua eliötä. Vieraslajien aiheuttamia haittoja pyritään hillitsemään ja torjumaan myös muilla laeilla ja asetuksilla. Lisäksi lainlaatijat tekevät tässä työnsä juuri niin kuin pitääkin: perustaen päätöksensä tutkimustietoon. Kenenkään pihakasviharrastus ei myöskään ole uhattuna, sillä puutarhoissa voi edelleen kasvattaa satoja muita kasvilajeja, myös niitä jalostettuja tarhakurtturuusuja. Luontoharrastajan taas luulisi ennemmin ilahtuvan toimista, jotka edesauttavat luonnon hyvinvointia.
Perjantai 6.12. klo 18, juhlavat itsenäisyyspäivän tanssit, liput 15 €
Charles Plogman ja Rosette
Oripääntie 1120, Niinijoki/Loimaa (tien 210 varrella) Puh. (02) 721 8979 | www.wanhakanala.fi
www.turunseutusanomat.fi
Maria Louna-Korteniemi Kasviekologi, FM
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
3
Paljon palkittu Annika Mutila debytoi kesäteatterin koreografina
Paimion Kesäteatterilla kolme ensi-iltaa puolen vuoden sisään – musikaaleja tietenkin
Voita n e n i a m l i ppa!
kattorem
Tähän kisaan ei tarvi treenii, pumppii, hiittii, jumppii. Pyydä vain tarjous! • Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä. • 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella. • Pyytämällä tarjouksen osallistut arvontaan.
Soita 02 3619 7961 Arvonnan säännöt:
vesivek.fi
Iltatähden ohjaaja Laura Hurme (vas.), musiikista vastaava Outi Ollilla ja Tähkäpään käsikirjoittaja–ohjaaja Hanna Mäkinen työstävät jo kovaa vauhtia tulevia esityksiä. Kuva: JANNE NURMINEN.
Paimion Kesäteatterin ensimmäinen näytelmä Paimiolaissi olla nähtiin Museomäellä 40 vuotta sitten vuonna 1979. Toiminnassa on mukana edelleen muutamia perustajajäseniä ja heidän lisäkseen lähes 200 muuta harrastajaa. PAIMIO. Paimion Kesäteatterissa riittää kiirettä. Luvassa on kolme ensi-iltaa puolen vuoden sisään. 31. joulukuuta ensi-iltansa saa musiikkikomedia Iltatähti. 3. huhtikuuta sytytetään fantasiamusikaali Tähkäpään parrasvalot ja kesäkuussa Museomäen valtaa tunnettu Broadway-musikaali Nunnia ja konnia. Iltatähden ja Tähkäpään treenit ovat käynnissä ja kesäteatterinkin harjoitukset alkavat vielä tämän vuoden puolella. – Casting-tilaisuus on jo pidetty, mutta rooleja ei olla vielä jaettu, kertoo kesäteatterin uusi teatterisihteeri Mona Ilola. Mona Ilolan mukaan paimiolaiset rakastavat isoja musikaaleja ja puffetin puolella on saatu aina kuulla pettyneitä kommentteja, kun vuorossa on ollut puhenäytelmä. Paimion Kesäteatterin musikaaliperinne alkoi vuonna 1996 näytelmällä Viulunsoittaja katolla. Silloin viulua katolla
soitteli Roope Kivimaa ja kapellimestarina toimi Outi Ollilla, joka onkin sen jälkeen ollut mukana jokaisessa kesäteatterin musikaalissa. Ensi vuonna hän kuitenkin astuu sivuun tekemään Salon Vuohensaareen musikaalia Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jota puolestaan esitettiin Paimiossa vuonna 1997. Hänen tilalleen kapellimestariksi marssitetaan sieltä vuodelta 1996 tuttu viulisti Roope Kivimaa. Kuorojen harjoituksesta vastaa Silvia Koski. Broadway-musikaalissa myös tanssi on suuressa osassa. Koreografiksi on saatu ensi kertaa paimiolainen Annika Mutila, joka on tuonut Paimioon kosolti kunniaa, muun muassa maailmanmestaruuden. Paimiossa tanssijan uransa aloittanut Mutila on opiskellut alaa muun muassa Lontoossa ja New Yorkissa – eli juuri siellä, mistä parhaat musikaalit tulevat. Iltatähden näyttämöllä äiti ja tytär Iltatähti on musiikkikomedia, jonka kantaesitys nähtiin Ryhmäteatterissa vuonna 1994. Sen on käsikirjoittanut Raila Leppäkoski. Tarina sijoittuu Iltatähti-nimiseen hoitokotiin, jossa asustaa Hertta (Minna Suomi), Eeva (Sari Koskela) ja Olga (Marjut Ruusumo). Naisten päiväunien myötä Iltatähteen saapuu
vierailulle niin tukkilaisia, seiloreita, naturisteja kuin Hitler ja Kekkonenkin. Yhdeksän henkisen ensemblen esittämänä kuullaan runsaasti musikaaleista, elokuvista ja radiosta tuttuja musiikkinumeroita. Musiikin sovituksesta vastaa Outi Ollila ja laulutaustoista ja äänisuunnittelusta Pasi Ketola. Näytelmän ohjaa muun muassa Teatteri Terve tyttö ryhmästä tuttu Laura Hurme. – Luvassa on paljon musaa, komediaa ja kommelluksia, hän lupaa. Hurme ohjaa Paimion Kesäteatterissa ensimmäistä kertaa. Musikaalin nimirooleissa taas on tuttuja kasvoja. Minna Suomi on nähty muun muassa Talviteatterin näytelmissä Ihan iskussa (2018) ja Lenin jäillä (2019) sekä Sipilänmäen kesäteatterissa lukuisissa rooleissa. Sari Koskela on näytellyt Paimion Kesäteatterilla jo vuodesta 1988. Viimeisimpiä näytelmiä ovat olleet muun muassa Pesulan likat (2015) ja Flirttikurssi 50+ (2016). Marjut Ruusumo on nähty muun muassa Suruttomissa (2018) ja Myrskyluodon Maijassa (2011). Ensemblessä nähdään Sari Koskelan tytär Vilma Koskela, joka on kasvanut aikuiseksi kesäteatterin treenejä seuraten. – Nyt hän opettaa minulle tanssikuvioita ja kotona lauletaan stemmoja yhdessä, äiti hymyilee.
www.turunseutusanomat.fi
Tähkäpää paimiolaisena taidonnäytteenä Fantasiamusikaali Tähkäpään on käsikirjoittanut ja ohjannut paimiolainen Hanna Mäkinen. – Kävin tekemässä kaksi työpajaa lasten ja nuorten kanssa, ja sieltä tuli paljon herkullisia yksityiskohtia mukaan käsikirjoitukseen. Lopputulos on aika kaukana siitä Disneyn Tähkäpäästä, jonka moni muistaa, hän paljastaa. Lavalla nähdään 31 näyttelijää, joista kaksi on aikuisia. Suurin osa on 7–16-vuotiaita – ja yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat paimiolaisia. Myös musiikki on paimiolaista käsialaa. Sävellyksestä vastaa Merita Seppälä. Hanna Mäkisen edellisiä töitä Paimion Kesäteatterille ovat olleet Peter Pan ja Ihana kamala yläaste. – Tässäkin näytelmässä on tosi monta tosi isoa roolia. Se on minulle teatteripedagogina tärkeä asia, että kaikki mukana olevat pääsevät kehittämään vahvuuksiaan, hän kertoo. Lasten ohjaaminen on hänen suosikkipuuhaansa. – Lapset eivät koskaan sano, ettei nyt onnistu, kun mulla on just toi lonkka leikattu. Lisäksi lapset ovat ihanan rehellisiä, ja sanovat heti, jos joku ei toimi, Mäkinen toteaa.
! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi
i .meh w w w nikka i l k i g Di 24/7 auki
TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa. Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden. Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–pe 8–20, la–su 10–18 Kaarina: Voivalantie 5 Ma 8–16, ti–ke 8–18, to–pe 8–16 Lieto: Hyvättyläntie 9 Ma–to 8–19, pe 8–16, la 9–13 Paimio: Asematie 2 Ma–ti 10–18, ke–to 8–16, pe 8–14
Janica Vilen Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.
4
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
Jos lapsen kaikki vanhemmat voivat hyvin, myös lapsi todennäköisesti voi hyvin
Uusperhevalmennus alkaa tammikuussa Raisiossa Suomen Uusperheiden Liitossa on huomattu, että kun kaikki lapsen elämässä olevat vanhemmat voivat hyvin, myös lapsi mitä todennäköisimmin voi hyvin. Jo siksi uusperheiden parisuhteita kannattaa hoitaa erityisellä huolella ja välit biovanhempiin pitää toimivina.
PERHEET. Suomen Uusperheiden Liiton hankepäällikkö, sosionomi ja uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski piti Raisiossa luennon uusperheistä 29. lokakuuta osana Lastensuojelun Keskusliiton koulutusta, jossa pureuduttiin monimuotoisiin perheisiin ja niiden kohtaamiseen. Sama koulutus pidettiin samana iltana Kaarinassa, joskin siellä uusperheiden asioista puhui Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija, FT Anna Moring. Uudessakaupungissa koulutus järjestettiin 6. marraskuuta. Elisa Jyllikoski työskentelee tällä hetkellä Stepping-hankeessa, jossa on tehty yhteistyötä Raision, Kaarinan ja Uudenkaupungin kanssa. Virallisten tilastojen mukaan uusperheitä on Suomessa 10 % kaikista perheistä, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. Lapsilla voi olla kirjat vain yhdessä kodissa ja siksi he eivät välttämättä ole väestörekisterin mukaan osa uusperhettään. Tutkimushankkeen myötä uusperheisiin liittyviä käsitteitä on myös otettu suurennuslasin alle. Enää ei puhuta äitipuolista tai isäpuolista, vaan bonusvanhemmista ja bonussisaruksista. Yleisin uusperhe on sellainen, jossa äidin ja lasten perheeseen tulee bonusisä. – Sellaisia perheitä taas on todella vähän, joissa on äiti ja äidin lapset, isä ja isän lapset ja sitten vielä yhteinen lapsi, mutta näissä perheissä on sitä jengiä niin paljon, että niitä näkyy paljon perhepalveluissa, Jyllikoski kertoo. Parisuhde on uusperheen voimavara Uusperhe syntyy aina parisuhteeseen. – Kun tuetaan parisuhdetta, hyvinvointi valuu lapsiin. Kun puhutaan lapsen ja nuoren asioista, on hyvä ottaa aina
Katja Rippstein (vas.) Perheet keskiöön -hankkeesta, Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta ja Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheiden Liitosta kouluttivat ihmisiä monimuotoisten perheiden erityispiirteistä.
uusperheen aikuiset mukaan keskusteluun. Jos lasten kaikki vanhemmat voivat hyvin, on todennäköistä, että lapsikin voi hyvin. Kaikissa mahdollisissa perhemalleissa, muistuttaa Jyllikoski. Uusperhe eroaa Jyllikosken mukaan monella tavalla perinteisestä ydinperheestä. – Keskeinen juttu on siinä, että lapset ovat heti läsnä, kun parisuhde syntyy. Ja lasten kautta myös menneisyys on aina läsnä perheessä tavalla tai toisella, Jyllikoski muistuttaa. Uusperheitä muodostetaan usein aika nopeastikin eron jälkeen, sillä seurustelu ja kahdessa eri asunnossa asuminen on hankalaa, kun mukana on lapsia. – Joskus lapset toivovat, että heidän biologiset vanhemmat palaavat yhteen, mutta usein biologisten vanhempien ero on lapselle myös helpotus, jos ensiperheessä on ollut kylmä tai vaikea ilmapiiri, Jyllikoski muistuttaa. Lapset sitoutuvat uusperheeseen sitä paremmin mitä pienempiä he ovat, kun uusperhe syntyy. – Teini-ikäisen kehitysvaiheeseen kuuluukin suuntautua pois päin perheestään, joten on ihan luonnollista ja ok, ettei hän kiinny niin hyvin uuteen perheeseen, Jyllikoski muistuttaa. Sitoutumista saattaa helpot-
taa, jos perheeseen syntyy uusi vauva tai jos vanhemmat menevät naimisiin. – Avioliitto on lapsille usein sellainen selkeä merkki siitä, että tämä on nyt meidän perhe, Jyllikoski kertoo kokemuksesta. Uusperheen polku Kaikki uusperheet käyvät tutkimusten mukaan läpi suhteellisen muuttumattoman polun, johon kuluu 1–7 vuotta. Ensin tulee fantasiavaihe, sitten rähinävaihe, kolmantena toimintavaihe ja vasta sen jälkeen perheytyminen. Sama malli pätee toki minkä tahansa ryhmän muodostumiseen. – Fantasiavaiheessa aikuisilla on usein vaaleanpunaiset silmälasit silmillä. He ajattelevat, että rakkaus voittaa kaiken ja kaikki lapset liittyvät perheeseen mielellään. Samaan aikaan lapsilla saattaa olla vielä toiveita, että omat biologiset vanhemmat palaavat yhteen. Toisaalta lapsi saattaa myös kokea biovanhemman pelastajana, joka tekee omasta vanhemmasta onnellisen ja mukavamman, Jyllikoski kertoo. Toisessa vaiheessa eli rähinävaiheessa perhe jakautuu biologisiin poteroihin ja alkaa aikuisten kiistely kasvatuskysymyksistä. Silloin lähes kaikki uusperheen jäsenet kokevat ulkopuolisuuden tunteita.
– Eräässä uusperheessä oli jopa omien lasten leivän murut ja toisen lasten leivän murut, jotka sitten pikkuhiljaa alkoivat näyttäytyä ihan samanlaisina leivänmuruina, Jyllikoski kertoo esimerkkinä. Tämä on yleensä se vaihe, jossa uusperhe saattaa tarvita ulkopuolista apua. Vaihe käydään läpi ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Konflikteista siirrytään sitten toimintavaiheeseen, jossa pitää istua alas ja sopia perheen säännöistä ja toimintakulttuurista. Onnistuminen edellyttää yhdessä sopimista. Tämän myötä päästään neljänteen vaiheeseen eli perheytymiseen. Ulkopuolisuuden tunne vaivaa uusperheitä Ulkopuolisuuden tunnetta kokevat jossain määrin yleensä kaikki uusperheen jäsenet. – Jokainen tietää, miltä tuntuu jäädä jonkun ryhmän ulkopuolelle vaikka koulussa tai työpaikalla, mutta kun se tapahtuu omassa perheessä, se on ihan hirvittävän hankala tunne. Siksi on tärkeää oppia tunnistamaan, millaisissa tilanteissa ulkopuolisuuden tunne tulee, Jyllikoski sanoo. – Ulkopuolisuuden tunne voi tulla vaikka silloin, jos puoliso hakee ex-kumppaninsa luota lapsia kotiin viikonlopuksi ja kysyy jo matkalla hyvän-
tahtoisesti, että mitäs tehdään viikonloppuna. Silloin hän huomaamattaan jättää perheen toisen vanhemman ulkopuolelle viikonlopun suunnittelusta, Jyllikoski kertoo esimerkkinä. Eniten ulkopuolisuuden tunteita kokevat bonusvanhemmat, erityisesti lapsettomat bonusvanhemmat. – Uusperheessä lapset tulevat väistämättä rytinällä parisuhteen väliin. Mustasukkaisuus suhteessa lapsiin on erityisesti naisille vaikea tunne käsitellä, koska se on niin noloa. Naiset kokevat, että heidän pitäisi ehdoitta rakastaa kaikkia lapsia, ja jos rakkauden tunne ei syty, se aiheuttaa häpeällisiä tunteita. On tärkeää ymmärtää, ettei kumppanin lapsia tarvitse rakastaa, riittää kun tulee toimeen, Jyllikoski sanoo. Mustamaalaaminen kielletty Stepping-hankkeessa on kahlattu läpi parisensataa uusperhetutkimusta. Myös entisten kumppaneiden eli lasten biovanhempien rooli lasten hyvinvoinnin näkökulmasta on merkittävä. – Jos kaikkien aikuisten keskinäiset välit ovat toimivat, niin uusperheen lapset voivat hyvin, Jyllikoski tiivistää. Kaikki tutkimukset, sekä suomalaiset että kansainväliset,
viittaavat siihen, että jos lapsen biologiset vanhemmat puhuvat toisistaan pahaa, siitä on lapselle psyykkistä haittaa. – Se voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia sekä käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksia. Tämän hankkeen jälkeen voidaan nyt sanoa, että niin ei saa tehdä. Se on kielletty! Lähtökohtaisesti kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää, joten tämä on tärkeä tieto välittää kaikille vanhemmille. Valmennus alkaa tammikuussa Stepping-hankkeessa on huomattu uusperheiden hyötyvän siitä, että he saavat tietoa uusperheen kehitysvaiheista ja pääsevät jakamaan vinkkejä ja oivalluksia luottamuksellisesti samassa tilanteessa olevien kanssa. Hankkeen puitteissa uuspareille on kehitetty StepApp-valmennus, jota ohjaavat koulutetut uusperheasiantuntijat. Kaikille Varsinais-Suomen uusperheiden pariskunnille suunnattu koulutus alkaa Raisiossa 16. tammikuuta. Valmennus on maksuton ja siihen kuuluu viisi 1,5-tuntista ryhmätapaamista.
Janica Vilen
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
5
”Nyt vedetään henkeä investoinneista!”
Paimiolta intohimoton esitys PAIMIO. Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki on antanut hallitukselle esityksensä ensi vuoden talousarviosta. Sen mukaan tilikauden tulos olisi ensi vuonna 570 000 euroa alijäämäinen. Tänä vuonna tulos tulee olemaan alijäämäinen noin 2,4 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsitteli budjettia 30. lokakuuta ja hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen ensi vuodesta muutoksitta. Valtuuston käsittelyyn talousarvio tulee 13. marraskuuta. Kaupunginjohtajan esitys on palvelut säilyttävä – intohimoton esitys, kuten hän itse kuvailee. Suuria investointeja ei ole siis tulossa. – Nyt tämä velkaantuminen pysäytetään. Ensi vuoden osalta investoinnit alittavat poistot, hän toteaa. Tällä hetkellä Paimion kaupungilla on velkaa 4 700 per asukas. Konsernilainoja on lisäksi 1 100 euroa asukasta kohden, eli yhteensä lainamäärä on 5 800 euroa per asukas. Kouluihin mennyt 25 miljoonaa Paimio on Jussinmäen mukaan viimeisten vuosien aikana investoinut koulurakennuksiin 25 miljoonaa euroa. Tälläkin hetkellä koulukeskuksesta on remontissa entisen lukion talo, jossa alkaa alakoululaisten opetus ensi vuoden tammikuussa. Sekin on 5 miljoonan euron työmaa. Jäljelle jää vielä 2-salin peruskorjaus, jota suunnitellaan vuodelle 2022 ja puukoulun saneeraus vuonna 2024. Molemmat ovat reilun miljoonan euron investointeja. Paimiontien kevytväylän rakentamista suunnitellaan vuodelle 2021. Paimiontien ja Kravinkujan risteyksen kiertoliittymä on tulossa vuonna 2022 ja Kaaritien kiertoliittymä vuonna 2024.
Kauniina juhlakauteen LEIKKAUSPAKETIN OSTAJALLE SÄVYTYS KAUPAN PÄÄLLE.
Paketti sisältää: pesu, leikkaus, muotoilutuotteet, föönkampaus. Voimassa 21.11 asti Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki ja hallintojohtaja Jaana Hölsö ovat tyytyväisiä koulukeskuksen remonttiin. Kuvassa näkyvä vanha yhtenäiskoulu, joka palveli vuosikymmeniä myös lukiona, valmistuu tammikuussa. Aikataulu ja budjetti ovat pitäneet.
Ihan lepotilaan kaupunki ei ole ensi vuonnakaan pysähtymässä. Ensi vuonna rakennetaan kunnallistekniikka Tiilitehtaan ja Pakurlanmetsän alueille, joihin tulee myyntiin sekä rivitalo- että omakotitontteja, noin 60 kappaletta. Lisäksi Vanhan Turuntien Isosilta peruskorjataan. Siihen on varattu 250 000 euroa. Viereen on tulossa uusi silta vuonna 2022, jolloin nykyinen vanha ja historiallinen silta voidaan rauhoittaa kevyelle liikenteelle. Sopeutustoimet suunnittelee Perlacon Oy Jos valtuusto hyväksyy asian 13. marraskuuta, sopeutustoimia alkaa selvittää julkishallinnon konsulttiyhtiö Perlacon Oy. Konsultointi alkanee tammikuussa ja valmistunee huhtikuussa. Kaupungille konsultointi tulee maksamaan 30 000 – 40 000 euroa. – Sopeutusohjelma tulee olemaan useamman vuoden kestävä. Pidän sen te-
kemistä erittäin hyvänä. On hyvä, että joku ulkopuolinen kuntatalouden osaaja katsoo tätä nyt läpi, Jussinmäki kommentoi. Kun sopeutusohjelma valmistuu, se viedään valtuuston käsittelyyn. Omatoimikirjasto aloittaa ensi vuonna Paimion kaupunki on saanut 20 000 euron suuruisen valtionavustuksen omatoimikirjaston perustamiseen. Omatoimikirjastoa suunniteltiin jo tälle vuodelle, mutta kaupunginjohtaja siirsi hankkeen vuodella eteenpäin. Kaupunki investoi omatoimikirjastoon itse 30 000 euroa. – Kyse on käynnistyskustannuksista. Summa pitää sisällään tarvittavat rakenteelliset muutokset, kortinlukijat ja valvontajärjestelmät, Jussinmäki avaa. Omatoimikirjaston vuosittaiset kustannukset tulevat olemaan muutaman tuhannen euron luokkaa. Janica Vilen
Sopeutustoimia joudutaan jatkamaan
Liedossa haastavat talousnäkymät Liedon talousarvioesityksessä vuodelle 2020 kunnan tulos on lähellä nollaa. Talouden tilanne edellyttää pitkäjänteisiä talouden sopeuttamistoimenpiteitä, joihin lukeutuvat mm. kirjastoautosta sekä Tarvasjoen uimahallista luopuminen. LIETO. Liedon kunnanhallitus päätti maanantaisessa kokoontumisessaan 4.11. esittää 11. marraskuuta kokoontuvalle valtuustolle talousarvion 2020 sekä taloussuunnitelman 2020–2022 hyväksymistä. Samassa kokouksessa kunnanhallitus linjasi, että kulttuurija vapaa-aikalautakunnan on annettava lausunto kirjastoautotoiminnan lakkauttamisesta kunnanhallitukselle 21.11. mennessä. Budjettia tuleville vuosille valmisteltiin Liedossa haas-
tavista lähtökohdista, sillä kunnan talousarvion ennuste ennakoi syyskuun toteuman perusteella vuoden 2019 tuloksen päätyvän lähes 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lopulliseen vuoden 2019 talouden toteumaan vaikuttavat verotulojen lisäksi myös erityisesti erikoissairaanhoidon ja tontinmyyntivoittojen lopullinen toteutuma. Aiempina vuosina kerätyistä ylijäämistä on ennustetiedon perusteella jäljellä vuoden 2019 jälkeen enää noin miljoonaa euroa. Kunnan lainakanta on vuoden 2019 lopussa noin 75 miljoonaa euroa (noin 3 700 euroa / asukas). Talousarvioesityksessä osa investoinneista jää rahoitettavaksi lainarahoituksella, jolloin kunnan lainakanta kasvaa vuonna 2020 noin 2,8 miljoonaa euroa. Kirjastoauto ja uimahalli lakkautusuhan alla Laadittu talousarvio vuodelle
2020 sisältää joukon talouden sopeuttamistoimia ja ennakoi talouden tasapainottamisen vaatimia rakenteellisia muutoksia kunnan palvelutuotannossa ja toiminnassa. Yhdeksi sopeutustoimeksi on kunnanhallituksessa esitetty Liedon kirjastoautotoiminnan lakkauttamista 1.8.2020 alkaen. Kunnanvaltuusto palautti kokouksessaan 28.10. asian uudelleen valmisteltavaksi. Viime maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan on annettava lausunto kirjastoautotoiminnan lakkauttamisesta kunnanhallitukselle 21. marraskuuta mennessä. Liedon kirjastoauto on osa Liedon kirjaston ja alueellisen Vaskikirjaston palveluverkkoa. Lakkauttamisen syyksi kunnasta kerrotaan, että kirjastoauton asiakasmäärät ja lainat ovat vähentyneet viime vuosina. Toiminnan päättymisellä tavoitellaan 60 000 euron vuotuisia
säästöjä. Muita sopeutustoimia olisivat Tarvasjoella sijaitsevan uima- ja liikuntahallin lakkauttaminen. Samalla suunnitellaan uuden liikuntasalin rakentamista Tarvasjoen koululle. Kunnanhallitus pyytää lausunnot varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta ja tekee lakkauttamisesta esityksensä kunnanvaltuustolle vuoden 2020 alkupuolella. Korotusta kiinteistöveroon Maanantaina 4. marraskuuta kokoontunut Liedon kunnanhallitus esitti äänestyksen jälkeen, että kunnan tuloveroprosenttia ei koroteta eli se pysyisi 19,5:ssä. Yleistä kiinteistöveroprosenttiin sen sijaan on tulossa korotusta 0,2 %-yksikköä 1,0:stä 1,20:een. Liedon kunnanhallitus on linjannut, että yleisen kiinteistöveroprosentin korot-
Päänahan ongelmiin mikrokamera tutkimus ILMAISEKSI (arvo 20 €). Huom! ajanvarauksella.
Erikoispermiksen tai väripaketin ostajalle 500 ML HIUSLAKKA VELOITUKSETTA (arvo20€). Erikoispermis ei sisällä ammoniakkia eikä tioglykaattia. Tehty yhteistyössä astma- ja allergialiiton kanssa
Cutrin Aurora kotiväri + Cutrin Ainoa Shampoo 200ml + Cutrin Ainoa Hoitoaine 300ml
NYT PAKETTIHINTAAN 50 €.
Paketin ostajalle Lumene Sensitive mascara KAUPAN PÄÄLLE. RAJOITETTU ERÄ!!
Muistathan lahjakortit!
Yliopistonkatu 36B Puh. 02-233 0519 Avoinna ark. 9-17, la 9-14 tamista puoltavat kunnan panostukset elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen. Talousarvion investoinneissa maanhankintaan on varattu oma 2 miljoonan euron määrärahansa ja yritystonttien esirakentamiseen varaudutaan 300 000 euron määrärahalla. Palvelutarve korostuu Liedon vanhusväestön määrän kasvu lähivuosina lisää hoitoja hoivamenoja merkittävästi. Kustannuskehityksen hillitsemiseksi on kiinnitettävä huomiota terveiden ja liikunnallisten elämäntapojen edistämiseen sekä ennaltaehkäi-
seviin palveluihin. Väestön ikääntymisestä johtuvat kustannuspaineet on huomioitu talousarviossa siten, että toimintamenojen kasvuvarasta 1,9 M€ osoitetaan 0,8 M€ sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Jäljelle jäävä 1,1 M€ jaetaan lautakunnille siten, että kunkin lautakunnan toimintamenot kasvavat 0,8 % talousarvioon 2019 verrattuna. Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa käynnistyy ikäihmisten perhekotitoiminta. Peltolan asumisyksikköön on suunniteltu perhekotitoimintaa vuonna 2020 aluksi 4–6 ikäihmiselle. Katariina Mäkinen-Önsoy
6
SEUTUSANOMAT
J
7. marraskuuta 2019
uhlakauden
HÄMEEN
Korttelit kertovat menneistä Historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova esittelee maamme ainoana arkeologisena museona Hämeenkadun varren menneisyyttä. Museo sijaitsee niin kutsutulla Rettigin tontilla, entisen palatsin tiloissa sekä maan uumenissa, puutarhan alla, josta on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt keskiaikainen kaupunkikortteli. Hämeenkadulta löytyy monipuolisesti historian aikakerroksia liittyen entisajan Turun elämään. Vanha Suurtori on ollut merkittävä keskeinen paikka, Turun sydän, josta tiet ovat ristenneet muihin tärkeisiin paikkoihin, kuten esimerkiksi luostariin ja tuomiokirkkoon. Suurtorilta lähtevä Luostarin välikatu johtaa naapurissa sijaitsevaan historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novaan. Brinkkalan talon ja Katedraalikoulun välistä kulkeva Luostarin välikatu on Turun ainoa yhä käytössä oleva keskiaikainen tielinjaus. Aboa Vetus & Ars Nova perustettiin Rettigin palatsin
eli Villa von Rettigin kunnostettuihin tiloihin vuonna 1995. Palatsi on ollut merkittävä maamerkki aikalaistensa silmissä – eikä vähiten siksi, että se on pidetty piilossa kaupunkilaisten katseilta muurin takana. – Tonttia on Rettigin aikana ympäröinyt korkea massiivinen aita sekä Hämeenkadulle sijoittuneen pääsisäänkäynnin puolella portti, jota ei avattu kuin erikoistilaisuuksia varten. Tällaisia poikkeuksellisia tilaisuuksia olivat esimerkiksi Ruotsin kuninkaallisten vierailu palatsissa, kertoo Aboa Vetus & Ars Novan näyttelyamanuenssi Ulla Clerc.
– Portti oli huomattavan usein kiinni. Kaikki arkiliikenne, myös silloin kuin talon isäntä lähti johonkin, kulki Nunnankadun portin kautta, Clerc lisää. Rettigin palatsin rakentaminen kirvoitti vuonna 1928 paljon keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa. – Se kohahdutti ja keskustelutti, että voiko noin tehdä, sulkea näkymä kaupunkilaisilta valtavan muurin taakse. Rettigin palatsiin ja sen muuriin liittyy paljon muistoja, joita keräsimme kokoon viimevuotista Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelyä valmistellessamme, Clerc toteaa.
Tupakkatehdas rakentui useassa vaiheessa Hämeenkadulla, vastapäätä palatsin porttia, oli Rettigin tupakkatehtaan työväen asuntoja. Samassa rivissä ovat edelleen tänä päivänä myös Kåren, Suomen Talousseuran talo sekä Koskisen talo, joka on saanut nimensä maalarimestari Samuel Koskisen (1850–1925) mukaan. Niin ikään Hämeenkadulla sijaitsee entinen Rettigin tupakkatehdas, jota rakennettiin useassa vaiheessa 1800-luvulta 1920-luvulle. – Uusi tupakkatehdas rakennettiin vuonna 1928 alku-
peräisen ympärille niin, että se ikään kuin nielaisi vanhan matalamman tehdasrakennuksen sisäänsä, Clerc sanoo. Clerc kertoo, että Ruotsista Turkuun muuttanut Per Cerelius Rettig osti 1840-luvulla ensin Nunnankadun toisella puolella olevan tontin ja perusti tupakkatehtaan siihen. – Tupakkatehtaan laajentuessa pikkuhiljaa Rettig osti nykyään museon toimistorakennuksena toimivan Konsulinnan, ja muutti siihen asumaan 1851. Silloin Retti-
Hämeenkatu 14, 20500 TURKU p. 02 2335 714 kauppa.hovikulta.fi
gin perhe laittoi jalkansa tälle tontille ensimmäisen kerran. Turun tupakkatehtaan peri ensin Per Cereliuksen veljenpoika Fredric (1843– 1914) ja sitten tämän poika, konsuli Henning von Rettig. Vaihe vaiheelta Rettigin perhe osti koko nykyisen Aboa Vetus & Ars Novan tontin itselleen. Vuonna 1845 perustetun tupakkatehtaan tiloissa on viime vuosina toiminut ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia.
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
7
valmisteluja
KADULLA
Tonttijako muutoksessa palon jälkeen
Monet nykyisen Aboa Vetuksen korttelissa sijainneet rakennukset tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827. Palon jälkeen arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli ruutuasemakaavan, jossa tonttien koot olivat aiempaa suurempia. Kehittyneessä kaupunkisuunnittelussa huomioitiin turvallisuus, jota edisti talojen
rakentaminen kauemmas toisistaan. – Ennen paloa alue oli tiuhaan asuttu, tässä oli useita tontteja, paljon rakennuksia ja kadut meni eri paikoissa kuin nykyään, Clerc sanoo. Itäiselle rantakadulle perustettiin vuonna 1874 Auran kylpylaitos, joka sittemmin purettiin Rettigin palatsin tieltä.
– Ennen palatsin rakentamista tontti, joka rajautuu nykyiseen Rettiginrinteeseen, Nunnankatuun, Hämeenkatuun ja Rantakatuun, oli jaettuna kahteen osaan. Rettiginrinteen puoleisessa osassa toimi kylpylaitos pitkässä kaarevassa rakennuksessa. Avaraksi jätetyille tonteille istutettiin puita, Clerc jatkaa.
Hämeenkadun maamerkiksi kohonneessa Rettigin palatsissa toimii tänä päivänä historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Museon näyttelyamanuenssi Ulla Clerc astelee tässä museoalueen halki kulkevalla Luostarin jokikadulla, joka oli yksi keskiajan Turun pääkaduista. Kuva: RAGIP ÖNSOY.
Kaupunkikortteli puutarhan alla Suomen ainoa arkeologinen museo, Aboa Vetus, sijaitsee palatsin puutarhan alla. Palatsin ympärillä on ollut kaksi puutarhaa: Nunnankadun puoleinen piha sekä Rettiginrinteen puoleinen puisto, joka noudatti symmetriaa epäsäännöllisen muotoisen tontin sallimissa puitteissa. Museon sisäpihalla, Nunnankadun ja Itäisen Rantakadun rajaamassa nurkkauksessa, on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 2017 alkaen. – Turun paloa edeltävältä
ajalta olevien palovakuutusasiakirjojen ja muiden historiallisten dokumenttien ansiosta Luostarin jokikadun puoleisista rakennuksista tiedetään paljon jo etukäteen esimerkiksi huonejakoa. Kaivaessa osattiin siis jo olettaa, mitä maan alta tulee vastaan, Clerc toteaa. Tontilla on kaivettu ensin Turun paloon saakka. – Ensin on tullut esiin tulipalossa tuhoutuneita kerroksia. Tänä kesänä kaivettiin Forsteenin talon kellareihin saakka. Palovakuutusasiakirjojen perusteella oli tiedossa,
että sieltä pitäisi löytyä kolme kellaria. Kaksi niistä saatiin kokonaisuudessaan esille menneen kesän kaivauksissa. Ne on todennäköisesti rakennettu 1400-luvulla, Clerc lisää. Clercin mukaan on todennäköistä, että ensi kevään korvalla kaivaukset jatkuvat, kun sää sen sallii. – Arkeologiset kaivaukset etenevät aina sillä tavalla, että tehdään kaivaussuunnitelma ja Museovirastolta anotaan kaivausluvat. Katariina Mäkinen-Önsoy
KANSALLINEN KIRJAKAUPPA Hämeenkatu 7 Puh. 02 283 1050 www.kansallinenkirjakauppa.fi
8
SEUTUSANOMAT
KUULE JOULU!
To 14.11.2019 klo 10-17 Kuulemisen Erikoisliike Puistokatu 10, Turku
Tietoiskut klo 12 ja 14. “Resoundin kuulokojeella voit osallistua keskusteluun!” Tomas Sademies Resoundilta Tiedustelut: 044 5825 360 K U U LE M IS E N ERIKOISLIIKE Kuulontutkija Päivi Matti Oy
KUULUTUS Luonnos jätetaksasta on nähtävillä 4.-18.11.2019
Luonnos jätetaksaksi 1.1.2020 lähtien Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Paraisten, Paimion, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueille on nähtävillä Turussa kaupunkiympäristötoimialan asiakaspalvelussa Puolalankatu 5, 1. krs klo 9-15 sekä muiden kuntien ja kaupunkien virastoissa aukioloaikoina. Luonnokseen voi tutustua kuulemisaikana 4.-18.11.2019 myös osoitteessa http://www.turku.fi/kuulutukset. Taksaluonnoksesta voi jättää kirjallisia mielipiteitä 18.11.19 klo 15 saakka. Mielipiteet tulee jättää osoitteeseen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta, PL 355, 20101 Turku tai sähköpostitse jatehuoltolautakunta@turku.fi.
VUOKRATAAN Siisti ja kodikas 44 m2:n 1-taso rivitalokaksio Maskun Humikkalassa omalla patiolla, saunalla, autokatospaikalla ja varastolla. Taloyhtiössä viihtyisät piha-alueet ja aivan vieressä Rivieran virkistysalue ja luontopolku. Päiväkoti ja koulut lähellä. Vapautuu 1.11. Vuokra 680,- /kk, vesi ja sähkö kulutuksen mukaan.
Yhteydenotot iltaisin p. 045 112 4240.
7. marraskuuta 2019
Paimion Leijonienluola lähetetään taas Seutusanomien kautta kotikatsomoihin PAIMIO. Paimion kaupunki järjestää viime vuosina suuren suosion saavuttaneen Leijonienluolan kolmannen kerran torstaina 14. marraskuuta. Tapahtumassa pääomasijoittajat esittäytyvät Paimiosalissa aamupäivällä ja iltapäivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet ihmiset pääsevät esittelemään heille omia yritysideoitaan. Aamupäivän tilaisuus lähetetään suorana Seutusanomien kautta osoitteessa www. turunseutusanomat.fi. Paimion Leijonienluola tarjoaa yrityksille, pääomasijoittajille, pankeille ja yritysten ostajille tapaamispaikan. Konsepti on rakennettu yritysten näkökulmasta. Tervetulleita ovat startupit, kasvuyritykset ja myynnissä olevat yritykset. Maksuttomaan tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa www.lupavalitapaimio.fi. Paimion elinkeinojohtaja Mika Ingi us-
koo, että yrittäjät saavat hyvän etulyöntiaseman siitä, mitä he kuulevat aamupäivän aikana. – Yleensä kaikki valtit on pääomasijoittajan käsissä. Mutta nyt kun yrittäjät pääsevät aamupäivällä kuulemaan, millaisiin kohteisiin sijoittajat haluavat sijoittaa, millaiset arvot heidän päätöksiään ohjaa ja minkälaisia osuuksia he ovat kiinnostuneita sijoittamaan, yrittäjät saavat ison edun omaan esitykseensä. Siinä aamupäivän jälkeen ehtii tehdä vielä omaan myyntipuheeseensa viime hetken muutoksia, Ingi sanoo. Myös Mika Ingi itse on paikalla sparraamassa yrittäjiä esityksiä varten. – En sparraa liikeideaa, vaan lähinnä sitä, mitä kannattaa pääomasijoittajille näyttää. Omalla taustallani ja kahden edellisen vuoden perusteella tiedän jo aika
hyvin, mitä haetaan, Ingi toteaa. Iltapäivän tapaamiset ovat yksityisiä tilaisuuksia, joita ei striimata. Pääomasijoittajia on Ingin mukaan tulossa paikalle ympäri Suomen. Mukana on esimerkiksi CapMan, jolla on Ingin tietojen mukaan yksinään jo kolme miljardia euroa sijoitettavaa pääomaa. – Mutta paikalla on myös pienille ihan siemen- ja starttivaiheen ideoille sopivia vaihtoehtoja, Ingi lisää. Myös yrityksiä tavoitellaan paikalle valtakunnallisesti. Mukana on muutama paimiolainenkin yritysidea. Osana projektia Ingi on myös yhdessä Paimion Yrittäjien kanssa kerännyt listaa paikallisista yrityksestään luopuvista yrittäjistä. Janica Vilen
Paimiolainen Figmentor Oy esittelee leijonille uuden innovaationsa Paimiolainen aurinkoenergiatuotteita maahantuova ja kehittävä yritys Figmentor Oy hakee leijonienluolasta rahoitusta uusien aurinkoenergiainnovaatioidensa tuotteistamiseen. Juuri kehitetyt integroitavat aurinkoenergiapaneelit voi asentaa vaikka rakennuksen seinään. Lisäksi yritys on kehittänyt aurinkoenergiaa tuottavia laseja ja aurinkoa seuraavia telineitä. – Pystymme käytännössä valmistamaan lähes minkä näköisiä ja kokoisia aurinkopaneeleita tahansa, esimerkiksi marmorin tai puun näköisiä aurinkoenergialaattoja. Integroitavat paneelit eivät ole riippuvaisia auringonpaisteen kulmasta, joten nämä sopivat loistavasti esimerkiksi seinäpintoihin. Näillä rakennuksista on mahdollista tehdä todella energiatehokkaita, varsinkin jos niihin yhdistetään vielä aurinkoenergiaa talteen ottavat ik-
kunat sekä kattomateriaalit, esittelee Figmentor Oy:n yrittäjä Mika Kuosmanen. Kun Kuosmanen on puhunut uusista tuotteistaa ihmisille, ovat kuulijat menneet hiljaisiksi. – Henkilökohtaisesti näen tässä ison potentiaalin esimerkiksi kaikkiin julkisivuihin, koska paneeli voi tosiaan olla minkä värinen tahansa, hän sanoo. Idea uusille tuotteille lähti tarpeesta. – Aloitimme asentamalla aurinkoenergiaratkaisuja asiakkaille. Meillä oli ruotsalainen yhteistyökumppani, joka ei pystynyt toimittamaan tuotteita tarvittavaa vauhtia. Siitä se ajatus oikeastaan lähti. Haluttiin tehdä itse omat tuotteet, Kuosmanen kertoo.
Vastaavanlaisia tuotteita ei ole Kuosmasen tietojen mukaan markkinoilla vielä ollenkaan. – Amerikassa on firma, joka tekee kattotiilen näköisiä paneeleita, mutta en ole kuullut, että kukaan olisi vielä asentanut aurinkoenergiaratkaisuja seiniin tai rakennusmateriaaleihin, hän kommentoi. Kuosmasen lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi työntekijää. Koulutukseltaan hän on ajoneuvojen sähköasentaja. – Aurinkoenergia on sellainen ala, joka kehittyy koko ajan ja siinä sitten itse kehittyy mukana, hän toteaa. Janica Vilen
Behöver du
dagvårdsplats? Tarvitsetko
päivähoitopaikkaa? Ruotsinkielisessä Solstrålen-päiväkodissa Liedon keskustassa on paikkoja vapaana alle 3-vuotiaille lapsille. Toimimme ruotsin kielellä kielikylpymetodin tapaan. Ryhmän toiminnan yhtenä tavoitteena on edistää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta eri kieliä ja kulttuureja kohtaan.
Jos perinteiset aurinkopaneelit eivät miellytä silmää, niin paimiolainen Figmentor Oy tarjoaa uusia ratkaisuja: aurinkoenergiaa voi kerätä talteen perinteisen näköisillä kattotiilillä, lasikatolla tai tyylikkäillä seinämateriaaleilla.
Vi tar gärna emot barn som har svenska, finska eller svenska och finska som hemspråk. Ta kontakt/ota yhteyttä: Heidi Fogelberg, 044 788 6042 / heidi.fogelberg@folkhalsan.fi Läs mera: www.folkhalsan.fi/solstralen Daghemmet Gunghästen i Österås i Åbo har ännu lediga platser för svenska barn. Meillä on myös joitakin vapaita paikkoja kielisuihkuryhmässä. Lasten kielellinen kehitys on kautta vuosien ollut sydänasiamme. Ta kontakt/ota yhteyttä: Stina Saari, 044 788 6043 / stina.saari@folkhalsan.fi
Auran seurakunnan liittämistä Liedon seurakuntaan selvitetään LIETO. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala on tehnyt aloitteen Auran seurakunnan liittämisestä Liedon seurakuntaan. Auran seurakunnan kirkkoneuvosto on 24. lokakuuta lausunnossaan tuomiokapitulille todennut, että seurakun-
nan on lähitulevaisuudessa liityttävä yhteen toisen seurakunnan kanssa. Perusteina ovat olleet sekä taloudelliset että toiminnalliset näkökulmat. Piispan aloite käynnistää prosessin, jossa liitosajatus tulee perusteellisesti selvitetyksi. Tuomiokapituli asettaa 19.
marraskuuta selvitysmiehen, jonka tulee helmikuun loppuun mennessä tehdä asiasta esitys. Sen jälkeen Liedon ja Auran kirkkovaltuustot antavat lausunnon. Ne saatuaan tuomiokapituli päättää aloitteesta ja siitä, lähetetäänkö aloite sekä seurakuntien ja tuomio-
kapitulin lausunnot kirkkohallitukseen päätöksentekoa varten. Kirkkohallituksen on tehtävä päätös viimeistään kesäkuussa 2020, jos liitos halutaan voimaan 1.1.2021.
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
9
Isyyden kautta uudelle uralle
Piikkiöläinen Jani Päiviö nauttii lasten kanssa puuhaamisesta Jani Päiviö on aina halunnut isäksi. Oman isyytensä myötä hän sai vahvistusta myös ajatukselle työurasta lasten parissa. KAARINA. Piikkiöläisestä Jani Päiviöstä tuli isä yhdeksän vuotta sitten. – Isyys on muuttanut mua paljon. Ajattelumaailma muuttui sen jälkeen ihan täysin, Päiviö toteaa. Hän on kokenut isyyden itselleen helpoksi ja luontevaksi. – Mä oon oikeestaan aina halunnut isäksi. Kasvatusasioissa mä oon aika höveli. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Tuntuu, että kaikki on mennyt tosi helposti, hän hymyilee. Toisaalta se helpotti vanhemmuutta paljon, että hänen puolisollaan Mira Hartikaisella oli lapsi jo ennestään. – Mira tiesi jo tasan tarkkaan, miten kaikki toimii ja itselläkin oli Miran tyttären kautta aika hyvä käsitys siitä, mitä vanhemmuus on, Päiviö muistelee. – Ja meidän Jimi on toki ollut helppo lapsi. Tosi huoleton kaveri ja kova menemään, mutta hyvällä tavalla, isä sanoo. Tuoreita isiä Päiviö muistuttaa huumorin merkityksestä. – Se auttaa jo tosi pitkälle. Tuntuu, että moni ottaa vanhemmuuden vähän liian tosissaan. Jos vanhempi ei stressaa, ei yleensä lapsikaan stressaa, hän vinkkaa. Isänpäiväksi ei ole tiedossa mitään ihmeempää. – Jimi tekee aina jonkun lahjan ja yleensä on tullut aamiainenkin vuoteeseen. Mutta ei noi juhlapäivät mulle niin tärkeitä ole. Parasta tässä on se, että saa olla sen oman pojan kanssa. Kotona me tykätään painia. Jossain vaiheessa leikittiin nerffeillä sotaa. Legojakin rakennellaan paljon. Futisharrastus on myös hyvä. Siellä näkee samalla kavereita, Päiviö listaa isän ja pojan lempipuuhia. Miehen mallina Isyytensä kautta Päiviön on helppo ymmärtää lapsia myös työelämässä. Hän toimii henkilökohtaisena avustajana Piikkiön yhtenäiskoulussa, mutta oman avustettavan lisäksi hän leikkii toki paljon myös muiden ryhmässä olevien lasten kanssa. – Tykkään mennä kovaa, eikä haittaa, jos omat polvet on joskus vähän ravassa, hän
Henrikinkirkko ma klo 9.30 perhekerho ke klo 16 Lapsikuoro, Hanna Pelkonen to klo 12 Puuhapaja adventtimyyjäisiä varten to 7.11. klo 18–20 Lyhtyjuhla, ota oma taskulamppu mukaan! pe klo 9 Aamuhetki Taizé-lauluin, Olli-Pekka Laakkonen su 10.11. klo 11 Uskonpuhdistuksen muistopäivän Messu: Anssi Miettinen, Anne-Marie Odell, Riina Rautakoski, kirkkokahvit, messukuoro su Perhekahvila (vapaaehtoisten vetämänä) klo 16.30–18.30 su 17.11. klo 11 Messu, Terveydenhuoltoväen kirkkopyhä: Toni Pätsi, Anssi Miettinen, Riina Rautakoski, kirkkokahvit, messukuoro, klo 12.15–13 Euron soppa Koivulan srk-koti ma klo 13 seniorikahvila ma klo 17-19 Väriä elämään, aikuisten väritys- ja askarteluilta, Heli Lindroos. pe perhekerho klo 9.30 la 9.11. klo 9–15 Turun ammatti-instituutti järj. Talvirenkaiden vaihtopäivä Peltolan koulu, Ilpoistentien puoleinen portti. Vain henkilöautoja. Hinta 25 €, sis. vaihto/renkaiden huuhtelu. Kahvitarjoilu. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen
Jalkojen hyvinvoinnin teemapäivät! Kauppakeskus Skanssi 2.krs Skappeli ma Vauvatreffit klo 13 ti perhekerho klo 9.30
henrikinseurakunta.fi
Isälle! Lapsia päästä varpaisiin tatuoitu, voimailua harrastava ja parrakas mies ei pelota. ”Moni muksu on tästä parrasta ihan fiiliksissä – ja tatuoinneista myös. Moni haluaa tietää, mitä ne ovat ja miksi niitä on ja siitä se juttu lähtee helposti luistamaan”, Jani Päiviö kertoo. Kuva: JANNE NURMINEN.
hymyilee. Hän on saanut paljon kiitosta työstään sekä lapsilta, heidän vanhemmiltaan että työkavereilta, jotka ovat suurimmaksi osaksi naisia. – Sen huomaa, että erityisesti moni poika nauttii siitä, että saa touhuta välillä miehen kanssa. Nykyään on paljon sellaisia perheitä, joista puuttuu isä, ja sen myötä lapsilla saattaa olla tarve jutella joistain asioista juuri miehen kanssa, Päiviö toteaa. Hän itse päätyi alalle vasta aikuisiällä ja sattuman kautta, mutta suosittelee lämpimästi lasten parissa työskentelyä muillekin miehille. – Tein monta vuotta purkutöitä, kunnes pari vuotta sitten lähdin lasten pariin. Kävin
päiväkodista kysymässä, pääsisinkö työkokeiluun ja siitä se sitten lähti. Aloitin pienten puolelta tarhasta, sitten olin välillä eskarissa ja nyt koulussa, hän kertoo. – Mä oon aina tykännyt olla lasten kanssa, mutta pitkään ajattelin, että olen liian ujo tälle alalle. Nyt en kyllä enää vaihtaisi takaisin. Tämä on ihan mun juttu, hän toteaa tyytyväisenä. Isä ja poika samalla pihalla Aamuisin Jani ja Jimi lähtevät Piikkiön yhtenäiskoululle samalla oven avauksella. – Sitten Jimi polkee edeltä ja mä kävelen perässä. Koulun pihalla sitten heitetään yläfem-
mat, kun nähdään. Välillä vaihdetaan kuulumiset ja heitetään joku pallo yhdessä. Se on tosi näppärää, kun voi koulupäivän aikana jo sopia, jos on koulun jälkeen menoja. Ja toisaalta Jimi ymmärtää hyvin myös sen, että välitunnit on mulle työaikaa. Piikkiössä on Päiviön mukaan hyvä kasvaa. Siellä hän itsekin kasvoi. Kirjastossa ja nuokkarissa riittää tekemistä ja lapsen voi turvallisin mielin päästää pihalle puuhaamaan itsenäisesti. – Sopivan rauhallista seutua. Me viihdytään täällä hyvin!
Janica Vilen
UTUA
Lämpimät merinovillapipot alk.49€
UTUA
UTUA Korttimyösmerinovillaä t l i pipot e kotelot M ! alk.49€ t i rt alk.19€ o k lahja Lämpimät
LENNI
Koot: 40-47 Värit: ruskea, hunaja, musta 189€
ALEKSI XL
Koot: 39-46 Värit: ruskea, musta 185€
Yliopistonkatu 24, Turku | Ma-pe 10-18, la 10-16
www.turunseutusanomat.fi
SEUTUSANOMAT
10
7. marraskuuta 2019
Runoviikko-festivaali näkyy ja kuuluu Varissuolla
n Menovinkit ITÄ-TURKU
Pe 8.11. klo10 Satuhetki, Ilpoisten kirjasto. Su 10.11. klo 12–14 Avoimet ovet Turun Vesilaitosmuseossa, Halistentie 4, Järj. Turun Vesilaitosmuseo. Su 10.11. klo 17–19 Isänpäiväseikkailu, Kuralan kylämäki, Jaanintie 45, Järj. MLL:n Turun Miesliiga. Ma 11.11. klo 11–13 Verkosta virtaa -opastusta sähköisten palvelujen käyttöön, Varissuon kirjasto, Järj. EKL. Ma 11.11. klo 18 Luontomies, toimittaja Juha Kauppinen alustaa aiheesta “Katoavat metsät – luonnon monimuotoisuuden syntyminen ja kuolema”, Katariinan pappila, Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7, Järj. Katariinanseurakunnan Valoa yössä -keskustelusarja. Ti 12.11. klo 10 Satuhetki, Nummen kirjasto, Töykkälänkatu 22. Keskiviikkoisin klo 12–14 Seniorien teemailtapäivät, Ilpoisten kirjasto, Lauklähteenkatu 13, Järj. Turun kaupungin avopalvelut ja Hyvinvointikeskukset. Ke 13.11. klo 17 Roolirunoja Varissuolta, Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3, Järj. Yhdessä-yhdistys ry. ja Varissuon kirjasto. Ti 26.11. klo 18 Luento Varissuon paikallishistoriasta, Varissuon kirkko, Kousankatu 6.
KAARINA
La 9.11. klo 10–17 Cosplayharrastajien Kitsunecon, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Ti 12.11. klo 17.45 Luistelutapahtuma, Kaarinan jäähalli, Erotuomarinkatu 6, Järj. Kaarinan liikuntapalvelut. To 14.11. asti Menneitä muistellen -näyttely, Koriston tallit, Järj. Kaarina-Seura. Ti 19.11. klo 18 Yhteislauluilta, Piikkiön seurakuntatalo, Järj. Piikkiön seurakunta. 29.11 asti Imaginary Birds -näyttely, Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5. Marraskuun ajan Rita Özcimbitin Dimash Kudaibergen & K-pop: Piirrettyjä muotokuvia -näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Marraskuun ajan Susanna Järvisen Luontoon-näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.
LIETO
Pe 8.11. ja 15.11. klo 18.30–21.30 Tanssit Lietohallilla, Järj. Liedon liikuntapalvelut. La 9.11. klo 17 Kohti ehyempää elämää, Liedon seurakuntatalo, Järj. Liedon srk. Ma 11.11. klo 18–19 Tapio Koivukari kirjailijavieraana, Liedon kirjasto. Pe 15.11. klo 14–16 Cafe Muistipoukama, Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9, Järj. Liedon sosiaali- ja terveyspalvelut.
PAIMIO
Ti 12.11. klo 18–19 Johanna Valkama kirjailijavieraana, Paimion kirjasto. Ti 12.11. klo 18 FM, tietokirjailija Mikko Laaksosen Sodan ja jälleenrakennuksen arkkitehtuuria -luento, Paimiosali. Ke 13.11. klo 18 Kirjastossa soi! – Paimion musiikkiopiston oppilaita esiintyy, Paimion kirjasto. 22.11. asti Elämän polkuja -näyttely, Paimion kaupungintalon näyttelyparvi. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi
V I R R A N
A L I I N A
K U L K U
L I E A T
V P E K P I K A T O T P U L I K A N A M S T A A T A S N A I N A I T S T I
E L A N
S U L K E R A I T A R E A S A S L U O K E A T
I R A K
P I S A R O I N T I
I K U I S E T I L A P O A T
U T A T A V A I N N A E L J K O A T N I A I T N E I T
O H J A T A M A T E E T A
U D A R
S A N T E I R V I A N A R E N L I A N I T O R
T A K A N T A R U U A S E N T I T P O R M A L I I O A T L A L L I E A U V O I S M A S T O A I S U M A T A K A K K O A E H T Y N Y N A V A L U K K E L I S I S A N
L A T O A
Varsinais-Suomen Runoviikolla 8.–17. marraskuuta ohjelma levittäytyy Varissuolle. Varissuon kirjastossa 13.11. kuullaan roolirunoja Varissuolta, jotka ovat syntyneet Varissuo 2.0 -yhteisötaideprojektin sanataidetyöpajoissa. Huhtikuussa 2020 Varissuo goes keskusta eli silloin hanke esittäytyy Turun kaupunginkirjastossa julkaisemallaan runoantologialla, valokuvanäyttelyllä ja lyhytelokuvalla. Yhdessä-yhdistyksen vastaava toiminnanohjaaja Duha Elsayed ja runoilija Tommi Parkko vetävät Varissuo 2.0 -yhteisötaideprojektia, johon liittyviä roolirunoja kuullaan osana 8. marraskuuta alkavaa varsinaissuomalaista Runoviikkoa. Kuva: KATARIINA MÄKINEN-ÖNSOY.
TAPAHTUMAT. VarsinaisSuomessa 8.–17.11. järjestettävällä Runo & Työ -teemaisella Runoviikko-festivaalilla kuullaan varissuolaisten kertomuksia runomuodossa. Runot on kirjoitettu runoilija Tommi Parkon ohjaamassa sanataidetyöpajassa pitkin syksyä. Sanataidetyöpajat ovat osa Yhdessä-yhdistyksen tänä vuonna alkanutta Varissuo 2.0 -yhteisötaidehanketta. – Työpajat käynnistyivät kunnolla kesän mittaan ja niitä on nyt pidetty kahden viikon välein. Mukana on ollut eri-ikäisiä, entuudestaan enemmän tai vähemmän tottuneita kirjoittajia, varissuolaisia erilaisista taustoista. Puolet heistä on maahanmuuttajia ja puolet kantasuomalaisia, mikä peilaa aika tarkasti koko Varissuon asukaskantaa, sanoo Parkko. – On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten ääni pääsee roolirunoissa esille, jatkaa Parkko. Rooliruno on runouden muoto, jossa puhuja on ottanut jonkin roolin. – Puhujana voi roolirunossa olla minä tai joku aivan muu. Työpajoissamme puhujana on usein toiminut henkilö, joka kertoo tarinaansa ”miten minusta tuli minä” ja ”miten päädyin tänne” -kysymyksiin vastaten, Parkko toteaa.
Duha Elsayed, vastaava toiminnanohjaaja Yhdessä-yhdistys
Varissuo 2.0 Varissuo 2.0 on monitaiteinen lähiöprojekti, jonka tarkoituksena on tarjota varissuolaisille mahdollisuus kertoa omia tarinoitaan valokuvan sekä sana- ja elokuvataiteen keinoin. Projektia toteuttaa turkulainen Yhdessä-yhdistys, joka pitää kotipesäänsä Varissuon monikulttuurisessa lähiössä. Yhteisötaidehankkeessa ovat mukana Parkon lisäksi valokuvataiteilija Sanni Saarinen ja medianomi/sanataideohjaaja Veera Lehtola. – Ensi vuoden huhtikuu on tämän projektin kuukausi Turun pääkirjastossa. Silloin julkaistaan runoantologia, valokuvanäyttely ja lyhytelokuva, jotka kaikki käsittelevät Varissuota ja sen asukkaita, vastaava toiminnanohjaaja Duha Elsayed Yhdessä-yhdistyksestä kertoo. – Hanke sai innoituksensa siitä, kun näimme Turun Kaupunginteatterissa esitetyn Varissuo-musikaalin, joka valitettavasti enimmäkseen vain
Vasaramäen Hammas on pieni, perheomistuksessa oleva hammaslääkäriasema. Tarjoamme kattavat hammashoidon palvelut kaikenikäisille kodikkaassa ympäristössä Vasaramäen omakotialueella. Ilmaista parkkitilaa aivan oven edessä, ei toimistomaksuja!
Hammaslääkärin tekemä suun tarkastus 29 €
S I A T T O T O T A
”Haluamme näyttää hankkeellamme, että Varissuo on paljon monimuotoisempi kuin mitä annetaan yleisesti ymmärtää.”
Erikoishammasteknikoltamme proteesien tarkastus ilmaiseksi! Kauppias Hammarin katu 24, 20720 Turku
Soita ja varaa aika:
(02) 244 9162
toisteli lähiökliseitä. Haluamme näyttää hankkeellamme, että Varissuo on paljon monimuotoisempi kuin mitä annetaan yleisesti ymmärtää, lisää Elsayed. Naapuruus yhteisenä tekijänä Varissuo 2.0 -hanketta rahoittavat Taiteen edistämiskeskus, Turun kaupungin kulttuurilautakunta sekä Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto.
– Yhteisötaiteilijoiden yhteisenä teemana hankkeessa on ollut naapuruus. Hankkeen myötä Varissuolla lähtenyt liikkeelle Naapuriviesti-projekti, jossa varissuolaiset pääsevät kertomaan itselleen tärkeistä ihmisistä ja lähettämään viestikapulan eteenpäin näille kyseisille henkilöille. Kohtaamisia ovat tallentaneet Sanni Saarinen ja Veera Lehtola, Elsayed toteaa. Elsayedin mukaan Varissuon Tyttöjen Talo on ollut merkittävänä yhteistyötahona hankkeessa. – Nuorten osallistaminen yhteisötaideprojektiin on tapahtunut Varissuolla toimivan Tyttöjen Talon kautta. Katariina Mäkinen-Önsoy
Lue lisää Runoviikko-festivaalista osoitteessa: www.turunseutusanomat.fi
Juttuvinkkejä?
toimitus@turunseutusanomat.fi LAKIPALVELUT PERUNKIRJOITUKSET, alkaen 250,TESTAMENTIT, alkaen 250,EDUNVALVONTA VALTAKIRJAT, alkaen 100,myös muut riita-asiat, ositukset ja kauppakirjat. Varissuon Oikeusasema Oy Kousankatu 1, 3 kerros puh. 050 52 818 52
ЮРИДИЧЕСКИЕ УСЛУГИ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ - НАСЛЕДСТВЕННЫЕ ДЕЛА - ЗАВЕЩАНИЯ - ДОВЕРЕННОСТИ (НОТАРИАЛЬНО НЕ ЗАВЕРЯЕМ) - КОНСУЛЬТАЦИИ ПО ЛЮБЫМ ПРАВОВЫМ ВОПРОСАМ Varissuon Oikeusasema Oy Kousankatu 1 3 этаж тел. 050 52 818 52, эл. почта: posti@ varissuonoikeusasema.fi
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
11
n Viikon positiivisin
Kaarinassa panostetaan henkilöstön hyvinvointiin Kaarinan kaupunki tavoittelee 5 prosentin vähennystä henkilöstön sairauspoissaoloihin. Tavoitteeseen pyritään muun muassa työhyvinvoinnin parantamisella ja korvaavan työn toimintamallilla.
Esimerkiksi ensi vuoden budjettia varten selvitetyt sopeutustoimet ovat aiheuttaneet eripuraa. Erityisesti koulutyötä koskevat sopeutusehdotukset ovat saaneet Alanderin mukaan ihmiset vihaisiksi säästöjä suunnitelleille työntekijöille. – Me olemme tilanneet heiltä listan siitä, mistä voi säästää ja sitten me poliitikot päätämme, mitkä niistä toimenpiteistä toteutetaan. Ei kukaan täällä
Ä NIS sijoittaa lasti
räpylöillä
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html
armadoita
E ? Niger Pavlov
ajattomia
045 112 4240 ML-Mediat
elättejä
x2
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
Italiaa
Berner
ruohoja
KROONISTAKIN
-KIDE
Toimitusjohtaja Laskutus
kaloja
tu
-tort
Päätoimittaja
NAISTEN NIMIÄ
Toimittaja
puhveli
kukkia
maksu-
tunturi
Kokkila
lintukoto
työllä
Kreikkaa Seppälä
? sitten
TÖHRIÄ
inttikylä
Janica Vilen TURUN
-5.
1/4 1/4
kuitu
Siperian joki
”
juhlii pinota Alvarin rämekera majava
nomaan 56 ihmistä 1000 ihmisen organisaatiosta, eli yli 5 prosenttia. Ja ne oli nuoria ihmisiä. Nyt meillä on hyvä tilanne, sillä lähivuosina 20 prosenttia meidän henkilöstöstä jää eläkkeelle, joten tarvittaessa henkilöstöä voi vähentää kivuttomammin, hän toteaa.
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
A
Erikapellimestari
”
ehdoin tahdoin halua heikentää palveluja, hän muistuttaa. Itse Alander on erittäin tyytyväinen virkamiesten työhön, eikä halua enää joutua siihen tilanteeseen, jossa kunta oli 90-luvun puolivälissä taantuman aikaan. – Silloin pelastettiin kokonaan uppoavaa laivaa. Sitä pyritään nyt välttämään, ettei jouduta enää samaan tilanteeseen. Silloin jouduttiin irtisa-
.
Jorma Kemppainen 2019
suksimerkki
Matti Alander näkee, että myös poliitikot ovat vastuussa Kaarinan kaupungin henkilöstön hyvinvoinnista.
.S
Poliitikoilla vaikutus ilmapiiriin Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Matti Alander, on ollut mukana Kaarinan kaupungin päätöksenteossa 30 vuotta. – Kun tulin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, luottamusmiehet kävivät täällä virkamiesten kimppuun ja työilmapiiri oli nolla. Se oli ensimmäinen tavoitteeni, että työilmapiiri paranee. Nyt tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta vähän se vanha taas nostaa päätään sieltä. Sehän ei ole kenenkään etu että täällä keskenään riidellään, hän sanoo.
F. E
20 000 sairaspäivää vuodessa Hallintojohtaja Päivi Antolan mukaan Kaarinan kaupungin työntekijöillä on yhteensä 20 000 sairaspäivää vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 15 päivää per työntekijä. Noista päivistä haetaan nyt 5 prosentin säästöä. Korvaavan työn toimintamallin lisäksi panostetaan liikuntaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. – Kuntokoulun ja uimahallin käyttö on ollut nyt muutaman vuoden maksullista henkilöstölle. Ensi vuoden alusta se muuttuu taas maksuttomaksi, Antola kertoo. Vaikka sairaspäivien määrät ovat korkeita suhteessa yksityiseen puoleen, kuntakonsernien joukossa Kaarinan tilanne on valtakunnan keskitasoa. Työterveyslaitoksen teettämien selvitysten mukaan pitkässä juoksussa valtakunnallinen suunta on ollut parempaan päin. Eniten sairaslomilla ovat
kodinhoitajat, lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset; vähiten johtajat, erityisasiantuntijat, lääkärit ja opettajat. Kaarinassa tehdään kahden vuoden välein henkilöstön työhyvinvointikysely. Seuraava tehdään ensi keväänä, ja sen pohjalta suunnitellaan seuraavia askelia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
o
tekemään osana työyhteisöä.
Alki
KAARINA. Kaarinan kaupunki on ottanut tänä syksynä käyttöön korvaavan työn toimintamallin, jonka tarkoitus on vähentää sairauspoissaoloja. – Tätä tehdään hyvässä yhteistyössä työterveyden kanssa. Malli hyväksyttiin kesäkuussa ja nyt syksyllä toimintaa vasta käynnistellään, eli tässä vaiheessa ei vielä voi puhua eurosäästöistä, mutta niitäkin on varmasti tulossa, uskoo henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala. Tähän mennessä mallia ollaan sovellettu kahdessa tapauksessa, joissa molemmissa työntekijät ovat tehneet omaa työtään kevennettynä. Kolmas tapaus on nyt käsittelyssä. – Työpäivät ovat sujuneet hyvin, kun joukosta on poistettu ne työtehtävät, joita ei ole terveyssyistä pystynyt tekemään, Hanhiala kertoo. Yksi esimerkki on varhaiskasvatuspuolelta, jossa perhepäivätyöntekijä ei pystynyt työskentelemään yksin kotonaan neljän lapsen kanssa, mutta hänelle löytyi päiväkodista sellainen työ, jota hän pystyy
väri
sikaen
r Eng Kaleva
Rahkola
Mondtan
LOPPU
voi Vermossa
Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000
Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
KESÄ
ALUEENSA SUURIN!
Jakelulevikki
Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
12
SEUTUSANOMAT
7. marraskuuta 2019
Kuulolähipalvelu alkaa 25.11. Liedon Palvelukeskus Ruskassa Kaikille vapaa ja maksuton Kuulolähipalvelu tarjoaa vertaistukea ja tietoa kuuloon liittyvissä ongelmissa. LIETO. Kuulolähipalvelu laajenee Lietoon 25. marraskuuta. Palvelua on jo järjestetty pidemmän aikaa Raision Hulvelan palvelukeskuksessa, Paimion Paltanpuiston palvelukeskuksessa sekä Turussa useammassa toimipisteessä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa muihinkin seudun kuntiin. – Liedon Palvelukeskus Ruskassa aloitetaan 25.11. kello 10–12 kuulolähipalvelu, joka jatkuu seuraavana vuonna joka kuun viimeinen maanantai samassa paikassa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa jatkossa myös Kaarinaan ja Perusturvakuntayhtymä Akselin alueelle eli Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin, Turun kuuloyhdistyksen varapuheenjohtaja Olavi Rantanen kertoo. Lisäksi Palvelukeskus Ruskassa järjestetään Ikäkuulo-luento 17. tammikuuta 2020 kello 12.30. Rantasen mukaan Kuulolähipalvelua pyritään tuomaan lähelle ihmisiä, matalalla kyn-
Kuulo on kaikkien asia. Kuuloliiton aluetyöntekijä Iida Heinämäki, Turun kuuloyhdistyksen varapuheenjohtaja Olavi Rantanen ja yhdistyksen vapaaehtoisena toimiva Anita Ruusuranta toteavat, että kuuloon liittyviä ongelmia voi esiintyä kaikenikäisillä. Kuva: RAGIP ÖNSOY.
nyksellä, helposti lähestyttäväksi. – Kuuloon liittyvät ongelmat ovat usein arkoja puheenaiheita, eikä henkilö, jolla on kuulonalenema välttämättä
halua myöntää asiaa itselleen saati läheisilleen. Tarjoamme tukea myös omaisille, joiden haasteena on usein saada huonokuuloinen käyttämään kuulokojetta, hän sanoo.
Uusi toimipisteemme on avattu Liedon kunnantalolla, tervetuloa!
– Hoitamattomana kuulonalenema voi johtaa siihen, että siitä kärsivä vetäytyy sosiaalisista tilanteista omiin oloihinsa, hän jatkaa.
Selkeä artikulointi auttaa Kohtaamisissa huonokuuloinen sijoittuu ihmisryhmään mielellään niin, että hän näkee muiden kasvot. Huuliltaluku-
taito vaatii kuitenkin ahkeraa harjoittelemista. – Se usein vain vaikeuttaa puheesta selvän saamista, jos toinen osapuoli alkaa huutaa huomatessaan toisen huonokuuloisuuden. Tuolloin varsinkin konsonantit jäävät helposti vokaalien alle, mikä tekee lauseista epäselviä. Kaikkein tärkeintä on rauhallinen ja selkeä artikulaatio, jolloin heikentyneen kuulon omaavallakin on mahdollisuus saada puheesta selvää, Kuuloliiton aluetyöntekijä Iida Heinämäki muistuttaa. Kuuloliitossa pidetään tärkeänä, että kuuloon liittyviin ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. – Olisi hyvä saada kuulotestit osaksi esimerkiksi työterveyshuoltoa. Sen lisäksi, että kuulon heikentymistä on vaikeaa myöntää itse, huonoon kuuloon totuttaudutaan liian helposti ja yritetään elää sen kanssa. Jostain syystä muutenkin Suomessa hankitaan kuulokoje verrattain myöhään muihin Pohjoismaihin verrattuna, harmittelee Turun kuuloyhdistyksen Olavi Rantanen. Katariina Mäkinen-Önsoy
2020 KEVÄT KAU SI
Lounas arkisin klo 11 – 14:30
Illat ja viikonloput tilauksesta.
Kahvilapalvelut kunnantalon aukiolojen mukaan. Lounaslista luettavissa kotisivullamme liedonvilja.fi Kirkkotie 13, 21420 Lieto 0400 234 660 / vilja@huli.fi
Osta lippusi nyt! Kausikortit ovat myynnissä 30.10.2019–10.1.2020. Lunasta oma, vanha paikkasi viimeistään 13.12.2019. TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU 02 262 0333 (arkisin klo 9–15) | kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KULTTUURIKAUPPA ARS MUSICA Aninkaistenkatu 9, avoinna arkisin klo 12–17