20.6.
Haastattelussa riemuylioppilaat Hannele Rekola ja Marja-Leena Tapio
teemana KESÄ
SIVU 7
TURUN
SEUTUSANOMAT ITÄTURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
6.6.2019
MITÄ ISOMMAT OSTOKSET PARAISTEN PÄIVILLÄ 7-8.6, SITÄ ISOMPI ALENNUS
KESÄKUUN LOPPUUN ASTI
Kaikki kankaat
- 70 %
-5% yli 50 € ostoista -10% yli 100 € ostoista
Palvelemme Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18 | pyhahenrik.fi | puh. (02) 275 2150
Putiikista löyd yksilöllis ät naistenv iä aatt nahkalau eita, kkuja luonnon- ja kosmetiik kaa.
FIILUS ARKEEN maitohappobakteeri 30 purutabl.
Kesäkuussa ilmestymme vielä seuraavasti:
Säästä 22 %
(0,33/kpl) Norm. 12,75
Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä
Tarjoushinta 20.6.2019 asti
www.turunseutusanomat.fi
Varaa ilmoitustilasi ajoissa:
Maitohappobakteerivalmiste sekä lapsille että aikuisille. Raikas ja pirteän mansikanmakuinen purutabletti on sopiva tuote arkeen, ihan vaikka joka päivä nautittavaksi.
HYVÄ MAKU!
10,-
20.6. Kesä, Saaristo, Mökkeily 27.6. Lomalehti
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
-15% yli 150 € ostoista -20% yli 200€ ostoista
Tervetuloa visiitille! Koulukatu 9, Parainen P. 040 5043524
Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
10. VSK
Se ilme uraav styy a leh t 20. 6.2 i 019
Jakelu jopa 52 000 kpl
SEUTUSANOMAT
itä
KUN RUOKA EI MAITA
NUTRIDRINK PROTEIN
MUISTIHÄIRIÖN JA MUISTILÄÄKITYKSEN TUEKSI
SOUVENAID
4 plo
4 plo
9€
3,00 €/plo, norm. 3,75 €/plo
2,25 €/plo, norm. 2,75 €/plo
24 plo
24 plo
50€ 2,08 €/plo, norm. 2,75 €/plo
Seuraa meitä somessa @Seutusanomat
12€ 65€ 2,71 €/plo, norm. 3,75 €/plo
BETHOVER B12+ FOOLIHAPPO
150 tabl
22€
HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI.
Kupittaankatu 146
Rätiälänkatu 24
www.martinapteekki.fi
2
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Seurakuntakolumni
n Mielipide
Hallitusneuvotteluista retriittiin
Leiripakkailua ja valmistautumista
Vaalit meni, parempaa odotellessa!
H
allitusohjelma julkistettiin maanantaina 3. kesäkuuta upouudessa Oodi-kirjastossa, Helsingissä. Tuolloin ohjelma oli kokonaisuudessaan luettavissa Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta -otsakkeen alla. Twitterissä käytiin viime viikonloppuna aktiivista sananvaihtoa hallitusohjelmasta, jonka oli tarkoitus olla myös median käsissä maanantaista alkaen. Etumatkaa sai kuitenkin Iltalehti, joka julkaisi ohjelmaluonnoksen suuntaviivoja pitkin viikonloppua. SDP:n kynnyskysymykset, eli viikon hoitotakuu, 0,7 hoitajamitoitus ja 1000 lääkärin tai hoitajan palkkaaminen, tulivat hallituksen tavoitteiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan on merkitty myös muun muassa pienituloisten aseman parantaminen, aktiivimallin leikkurin purkaminen sekä toimia työelämän tasa-arvon kehittämiseksi. Keskustan lausui kynnyskysymyksinään talous- ja työllisyyskehityksen jatkamisen siten, että sitoudutaan 75 %:n työllisyysasteeseen, ja niin, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Se ei hyväksy peruspalveluiden, kuten sivistystoimen, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoivan, valtionosuuksien leikkauksia. RKP:n kynnyskysymyksiä ovat olleet Suomen avoimuus ja kansainvälisyys, kaksikielisyys, yrittäjämyönteisyys, ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä talous. Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestävä Vasemmistoliitto on asettanut kynnyskysymyksikseen ihmisoikeusperustaisen sekä terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista parantavan politiikan, perusturvasta ja työllisyystuista huolehtimisen, vastuullisen ilmastopolitiikan sekä työehtojen yleissitovuuden. Vihreät ovat kynnyskysymyksissään peränneet riittävän kunnianhimoista hallitusohjelmaa ilmaston, ympäristön, koulutuksen, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunnan sekä ihmisoikeuksien ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen suhteen. Hallitukseen menossa olevien puolueiden eduskuntaryhmät ovat viime päivien aikana kokoontuneet neuvonpitoon, joita SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Antti Rinne on luonnehtinut sanalla retriitti. Retriitissä sitoutetaan eduskuntaryhmät hallitusohjelmaan. Sen jälkeen hallituspuolueiden puolue-elimet päättävät hallitukseen menosta, jonka jälkeen hallituksen nimittää tehtäväänsä tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hallitusohjelman tavoitteista ja konkreettisesta toteuttamisesta keskustellaan varmasti pitkään. Yhteiskunnan uudistamisen foorumi Naantali 24h tarjoaa seuraavan avoimen keskustelualustan 12.–13. kesäkuuta. Toivottavasti siellä pureudutaan myös näihin, hallitusohjelmassa esille tulleisiin aiheisiin.
J
älleen on koittanut se aika vuodesta jolloin saa kannella rippileiritavaroita eteiseen ja äimistellä sitä miten paljon tavaraa tulikaan kasattua. Mukaan napataan laulukirjojen, ensiapulaukun, kynien ja papereiden lisäksi usein myös pelejä, rekvisiittaa ja kitara. Ei voida tietää jos jotain tarvitaankin! Omat white board -marker tussitkin otetaan matkaan, ihan vain jos leiripaikan omat kynät eivät toimikaan. Kaiutin, laturi ja kynttilöitä. Check! Mutta mitä piuhoja sitä pitikään ottaa mukaan? Entä mitä toiveita vierailevalla lähetillä olikaan? Leiripakkailu, etenkin noin viikon leirille, voi viedä yllättävän paljon aikaa, kun yritetään varautua kaikkeen mahdolliseen. Yllättäviltä tilanteilta ei kuitenkaan leirillä vältytä ja jotain juuri tilanteeseen tarpeellista jää helposti auttamatta ottamatta matkaan. Tällöin mennään sillä mitä on ja se riittää tai ainakin kiitetään Jumalaa kaikesta mitä jo ja rukoillaan, että tämä riittää. Nämä tavarat, valmistelut ja omat taidot riittävät. Tärkein matkaan lähtijä on kuitenkin riparilainen, joka myös pohtii mitä kaikkea tarvitsee mukaan leirilleen. Materian lisäksi mukaan saatetaan napata hieman jännitystä, uteliaisuutta ja kapinallista asennetta. Ehkä se etukäteen jaettu raamattukin muistetaan pakata laukun päälle. Myös vanhemmat saavat innostua rippileiristä ja siihen valmistautumisesta, välillä turhankin innokkaasti nuorten mielestä. Mikä on olennaisinta? Mitä oikeasti tarvitsen ja mikä on vain ylimääräisenä painona? Voimme pyrkiä täydellisyyteen ja täydelliseen pakkauslistaan, mutta elämällä on tapana heittää välillä kierrepalloa meidän ennakoimillemme asioille ja tarpeille. Toivomme, että ehkä ne oleellisimmat asiat ovat mukana ja jos eivät niin voimme turvautua Nuoren veisukirjan Sateenkaariunet laulun ehkä mieleenpainuvimpiin sanoihin: ”-- kyllä tästä vielä selvitään.”
Elina Ahopelto Nuorisotyönohjaaja Turun Katariinanseurakunta
Katariina Mäkinen-Önsoy, toimittaja
V
aalit tosiaan meni ja suomalaisessa yhteiskunnassa alkaa uusi aikakausi. Helsingin säätytalolla ollaan ”sorvin ääressä” ja taiteillaan uutta hallitusta Suomi nimiseen tasavaltaan. Se, että onnistuuko se, nähdään viikonkahden päästä. Toivoisi sen onnistuvan ja tuovan jotain hyvää opiskelijoille, eläkeläisille sekä työttömille ja muillekin, lähinnä pienipalkkaisille. Arjen realismia on se, ettei raha kasva missään puussa, vaan em. ryhmien toiveet tulee rahoittaa ehkä valtion menojen paremmalla suunnitelulla sekä nyt jaossa olevien valtion verotulojen paremmalla ohjauksella ja oikeudenmukaisemmalla kohdentamisella. Yksi asia on varmaa, uudenkaan hallituksen toimesta Suomi ei tule olemaan mikään paratiisi ja paikka, missä raha tulee ihmisen luokse tekemättä mitään. Jotta Suomen talous kasvaa ja kehittyy, tarvitaan työpaikkoja huomattavasti lisää ja ilmeisestikin myös työntekijöitä. Nyt hallituksen ehkä tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaankin nykyisten työelämästä syrjäytyneiden henkilöiden saaminen osaksi työelämää erilaisin innovatiivisten koulutustilaisuuksien ja kuntoutustoimenpiteiden avulla sekä poistaa nykyisen hallituksen suurimmat epätasa-arvoa ja pienituloisiin sekä työttömiin kohdistuvat voimakkaat tulonpienentämis ja rangaistustoimenpiteet. Tämän onnistuminen vaatii taitoa ja suurta yhteistyötä eri puolueiden ja hallintokuntien välillä. Vielä muutama havainto käydyistä EU-vaaleista. Minun mielestä puolueilta on vastuutonta asettaa ehdolle henkilöitä, jotka ovat saaneet tai ovat tilanteessa, jossa on vain ajankysymys, milloin ehdokas saa tuomioita. On ehdokkaita, jotka eivät ymmärrä, että alkoholin vaikutuksena ei saa mennä auton rattiin, on ehdokkaita, jotka on tuomittu eläinsuojelurikoksista, on ehdokkaita jotka ovat saaneet tai odottavat tuomioita talousrikoksista, on ehdokkaita jotka odottavat tuomioita ulosoton käynnistymisestä jne, jne. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Tehdyistä rikoksista johtuu, että koen voimakkaasti niin, että antamani ääni vaaleissa on saatu vääryydellä ja viekkaudella, koska minulla ei ennen vaalinumeron kirjoittamista ollut tiedossa äänestämäni henkilön rikoksista. Tosin olen kirjoittanut asiasta ko ehdokkaalle ja kertonut paheksuntani. En ainakaan vielä ole saanut vastausta kirjeeseeni. Kuinka voidaan olettaa, että kansalaiset noudattaa lakia, kun lakia laativat itsekään eivät sitä noudata. Vai onko niin, että henkilöt eivät tämän laatuisia rikoksia pidä rikoksina tai pitävät niitä niin vähäisinä epäkohtina, ettei sillä ole väliä. Vai onkohan otettu opiksi tasavallan poliisijohdosta, jotka lähes kaikki ovat tai ovat olleet syytettynä eri tasoisista rikoksista ja ovat pidätettyinä virkojensa hoidosta syytteiden käsittelyjen ajan. Totuuden nimissä on kerrottava, että myös muilla valtionhallinnon alueilla kehitys valitettavasti on ollut saman suuntainen. Onko tämä vain jäävuoren huippu, sen aika näyttää. Tänään tällaisin, vähän sekavin ajatuksin. Aloitetaan kesän vietto, nautitaan siitä ja muistetaan, että kesä on täynnä erilaisia kesätapahtumia täällä Paimiossakin. Seppo Laitinen, eläkeläinen Paimiosta
ETSITKÖ TOIMISTOTILAA PARAISILLA? www.nordkalk.fi/toimistotilat
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
3
Haitallisten vieraslajien pyynti vapautui Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 €
KAIKKI TARJOUKSET VOIMASSA KESÄKUUN LOPPUUN.
Erikois
- JO 19 VUODEN AJAN -
Hyvä valikoima käsityölankoja ja -tarvikkeita • Vauvalankoja, joihin mallilehdet • Käsityökankaita • Kirjavia sukkalankoja • ADDI puikkoja
Jari Hörkkö näyttää, miten minkkiloukku viritetään. Kuva: Marko Vuosjoki.
Supikoiraa, minkkiä, piisamia, rämemajavaa ja pesukarhua saa metsästää nyt vuoden ympäri. Tavoitteena haitallisten vieraslajien poistaminen ja alkuperäisluonnon suojelu. METSÄSTYS. Haitallisten vieraslajien – supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun – pyynti on jatkossa sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia. – Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut
muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. – Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen. Minkin pyydystämiseen sopivan loukun voi nyt virittää kuka tahansa, kenellä on metsästysoikeus alueella, ja joka hallitsee loukun käytön. Eläi-
men lopettamiseen liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin lähes yhtä tiukat kuin ennenkin, joten lopettaminen on syytä jättää metsästäjän tehtäväksi. Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. – Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eetti-
sesti, toteaa Mutanen. Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö. – Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.
Käsillä tekemisen iloa!
KäsityöKaisa
to 20.6. j ät t i j a ke l u n a I t ä -Tu r u s s a , K a a r i n a s s a , L i e d o s s a , Pa i m i o s s a , Pa ra i s i l l a j a S a u vo s s a
TSS
asetalvitie.fi
Kiusallisten haittaeläinten poistaminen helpottui
K
Hämeenkatu 3A, Turku Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-16 Puh. 233 3937
Ke s ä l e h t i ilmestyy
n Kommentti
esäkuu alkoi monen metsästäjän mielestä miellyttävällä uutisella, kun Metsästäjäliitto julkisti, että jatkossa haitallisia vieraseläimiä – supikoiraa, minkkiä, pesukarhua, piisamia ja rämemajavaa – saa pyydystää vuoden ympäri ja jopa ilman metsästyskorttia. Näiden eläinten pyynnin vapauttaminen tarkoittaa sitä, että etenkin Varsinais-Suomessa maassa pesiville linnuille valtavaa tuhoa tekevien eläinten kantaa pystytään entistä paremmin harventamaan. Miksikään villiksi länneksi alueidemme metsiköt ja vesistöt eivät tietenkään muutu. Laki on edelleen tiukka liittyen eläinten lopettamiseen, ja kaikki turvalliseen ja eettiseen metsästykseen liittyvät lait ja asetukset ovat edelleen voimassa. Mutta muutos tarkoittaa sitä, että periaatteessa kuka tahansa, jolla on metsästysoikeus alueella, voi virittää loukkuja esimerkiksi supikoiran tai minkin pyydystämiseen. Loukkuun jääneen
• Kanavatöitä, myös lapsille • Virkkaus- ja kirjontalankoja • Napit ja vetoketjut • Lahjakortit
eläimen lopettaminen on tosiaan asia erikseen, sillä lopettamiseen vaaditaan käytännössä riittävän tehokas ase – jollaista ei yleensä ole kenelläkään muulla kuin metsästäjällä. Riistanhoitoyhdistyksissä pohditaankin nyt yhteistyökuvioita. Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyöllä voitaisiin järjestää systemaattinen loukutus ja haittaeläinten lopetus asianmukaisesti. Tällä tavalla haitallisten vieraseläinten kantaa voitaisiin tehokkaasti harventaa ja samalla antaa Suomen alkuperäisluontoon kuuluville linnuille ja eläimille lisää elintilaa ja -mahdollisuuksia. En ole ainakaan vielä kuullut mitään negatiivista sanottavan tästä muutoksesta. Sekin on muistettava, että metsästäjät tekevät omalta osaltaan luonnonsuojelutyötä, ja nyt suomalaisten alkuperäislajien suojelu lisääntyy haitallisten vieraslajien pyynnin vapautuksen myötä. Marko Vuosjoki
www.turunseutusanomat.fi
0500 526 008 matti@asetalvitie.fi
Yli 40v. seppä-
Aseet: Krieghoff,Browning,Thompson kokemuksella Center,Anshuts,Guerini,Sako ,Tikka,Heym ym.. palveluksessasi. Tähtäimet:Leupold,Bender,Docter, Tutustu nettisivuihin Meopta,Aimpoint,Zeiss ym. tai soita Matille! Edulliset patruunat, asesepäntyöt, jalustat,asekaapit, ym . 0500 526 008 Käynti liikkeessä tai nopea MH-toimitus .
ONNEA ALUEEMME UUDET YLIOPPILAAT!
www.turunseutu sanomat.fi @Seutusanomat Turun Seudun tilitoimistot palvelevat Tili-Avekki Oy
Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi
4
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
Kauppakeskus Skanssi lämpenee ja viilenee geoenergialla Turun Skanssissa sijaitseva kauppakeskus siirtyi Advenin geoenergiaratkaisun käyttäjäksi ja pienentää näin merkittävästi kiinteistönsä energiankäytön hiilijalanjälkeä. Kauppakeskuksesta tulee lähes energiaomavarainen. ENERGIA. Kauppakeskus Skanssin laaja energiaremontti on valmistunut. Euroopan suurin kauppakeskukseen toteutettu energiaratkaisu käsittää geoenergialaitoksen, joka leikkaa kauppakeskuksen hiilidioksidipäästöjä noin 90 prosenttia. – Päästöjen leikkaus vastaa vuositasolla noin 450 henkilöauton aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä, kauppakeskuspäällikkö Maarit Hurme summaa. Hurmeen mukaan vastuullisuus ei ole enää vaihtoehto, vaan se on itsestään selvä tavoite, yritystoiminnan strategioissakin. – Meistä on tärkeää pystyä tarjoamaan entistäkin vastuullisempaa toimintaympäristöä asiakkaille, kauppakeskuksessa toimiville vuokralaisillemme ja heidän kauttaan myös kuluttajille, Hurme lisää. Maasta lämpöä ja jäähdytystä Geoenergiaratkaisun myötä kauppakeskuksen viilennys ja
lämmitys tapahtuu kallioon porattujen geokaivojen avulla. Energiaremontin toteutuksesta, operoinnista sekä valvonnasta vastaa energiayhtiö Adven. Energiakaivot Skanssin kallioperään porasi Rototec Oy. – Pitkän lupakäsittelyn jälkeen viime vuoden elokuussa alkoivat poraustyöt, jotka valmistuivat tavoiteaikataulussa, kolmessa kuukaudessa. Energiakaivoja on kaiken kaikkiaan 112 ja ne sijaitsevat 350 metrin syvyydessä, kauppakeskuksen alla, Advenin liiketoimintajohtaja Timo Koljonen sanoo. – Energiatoimitukset kauppakeskukseen ovat Advenin etävalvonnassa ja -ohjauksessa 24/7. Seuraavat 30 vuotta menemme näillä ennen kuin on vuorossa komponenttien uusinta, Koljonen jatkaa. Advenin toimitusjohtaja Jyrki Vainionpää on vaikuttunut Turun kaupungin tavoitteesta luopua hiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuon-
Advenin projektipäällikkö Lasse Aitamaa esittelee Kauppakeskus Skanssin geoenergiaratkaisua. ”Geokaivoista johdetaan kauppakeskukseen sekä lämpö- että jäähdytysenergiaa. Maaperästä saadaan kesällä viilennystä ja talvella sen sijaan varastoitua lämpöä.” Aitamaa kertoo. Kuva: Ragip Önsoy.
na 2029. – Kauppakeskus Skanssin energiaremontti tukee näitä tavoitteita. Meidän tehtävämme on olla pitkäaikaisena kumppanina isoissa energiaratkaisuissa, jotka ovat tärkeä osa sekä yritysten että kuluttajien eteen tehtävää ilmastotyötä, toteaa
Vainionpää. Ekotekojen kauppakeskus 10-vuotisjuhliaan viettävä Kauppakeskus Skanssi ei ole ensimmäistä kertaa energiankulutuksen vähentämistä, kestävää kehitystä ja ekolo-
gisuutta edistävien toimien äärellä. Se oli ensimmäinen eurooppalainen kauppakeskus, joka sai rakentamisen aikaisen LEED-sertifikaatin. Vuonna 2012 Skanssille myönnettiin kultainen LEED-sertifikaatti, jonka jälkeen vuonna 2017 oli vielä vuorossa korkein
mahdollinen eli platinatason LEED-luokitus. Lisäksi kauppakeskuksen katolta löytyy muun muassa 400 neliön verran aurinkopaneeleita ja neljä mehiläispesää. Katariina Mäkinen-Önsoy
Kupittaa ja Varissuo mukana kisaamassa Vuoden kaupunginosan tittelistä KAUPUNGINOSAT. Kaikkiaan 200 ehdotuksessa Suomen parhaaksi kaupunginosaksi esitetään 90 eri kaupunginosaa peräti 29 eri kaupungista. Ennätysmäärä kaupunkeja sai tänä vuonna oman Vuoden kaupunginosa -ehdokkaansa. Turun seudulta mukana kilpailussa on vain Turun kaupunginosia: Kakola, Kupittaa, Martinmäki, Martti, Port Arthur ja Varissuo. Ehdotuksia Vuoden kau-
punginosaksi saatiin enimmäkseen suoraan paikallisilta eli asukkailta itseltään. Erityisesti ehdotuksissa nousevat esille suomalaisten rakkaus lähiluontoon ja arvostus oman kaupunginosan lähipalveluita kohtaan. – Ehdotuksissa on tänäkin vuonna laajoja ja hyvin perusteluja esityksiä, joista käy ilmi kaupunginosien yhteisöllisyys, historia ja asukastoiminnan monipuolisuus. Perustelut ovat arvokasta materiaalia myös kaikille alueella toimivil-
le tahoille ja päättäjille, palkintoraadin puheenjohtaja Tuula Salo sanoo. Vuoden kaupunginosa julkistetaan vuosittain elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä, tänä vuonna Tuusulassa 9. elokuuta. Vuoden kaupunginosa on valittu vuodesta 2001 lähtien – viime vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa Kauklahti, Vuosaari, Reposaari ja Hakunila. TSS
Kesä on täynnä kaupunginosatapahtumia KAUPUNGINOSAT. Kaupunginosaviikot starttasivat avajaisjuhlilla Eurooppa-päivänä. Tilaisuudessa puhui Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Hülya ”Hissu” Kytö. – Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kaupunginosien asukkaiden osallistumista, yhteisöllisyyttä sekä kulttuurien kohtaamista. Turussa ja lähiympäristössä asuu ihmisiä monista eri kulttuureista. Näillä ihmisillä on erilaisia osaamisalueita. Kaupunginosaviikko-
jen yksi tärkeimmistä tehtävistä on tarjota heille mahdollisuus toteuttaa itseään, Kytö sanoo. – Yhteisöllisessä toiminnassa tarjoutuu mahdollisuus tutustua toisiin ja verkostoitua. Mielestäni tämä tie on luonnollinen tapa sopeutua ja hyväksyä erilaisuutta. Ihmisiä ei voi kotouttaa, ihminen itse kotoutuu olemalla aktiivinen ja osallistumalla, lisää Kytö. Kaupunginosaviikot ovat parhaillaan käynnissä Martissa. 16. kesäkuuta kaupunginosapäivää viettävät yhdessä Iso-Heikkilä ja Patterinhaka.
Heti heinäkuun alussa kaupunginosiansa juhlistavat Paattinen ja Tortinmäki. Elokuussa järjestetään kaupunginosaviikot sekä Hirvensalossa että Maariassa. Kaupunginosien tapahtumavuoden huipentavat syyskuussa Varissuon kaupunginosaviikko ja Pansio–Pernon kaupunginosapäivät. Yhdeksännen kerran järjestettävät Kaupunginosaviikot toteutetaan tänä vuonna teemalla Aktiivinen Turku. Katariina Mäkinen-Önsoy
ITÄKULMA
6. kesäkuuta 2019
AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ
SEUTUSANOMAT
5
Itäharjun näytösajot vetivät väkeä
ITÄHARJU. Osana Nummenpakka–Itäharju kaupunginosaviikkoa järjestettiin historiallisia ajoneuvoja paikalle marssittanut Itäharjun ajot 1955–1965 -näytösajotapahtuma helatorstaina 30. toukokuuta. Idean isä on Itäharjun grillin yrittäjä Markku Moberg. Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa ja kaikkiaan päivän aikana kävijöitä oli Mobergin arvion mukaan tuhansia niin lähiseudulta kuin kauempaa Suomesta. Mobergista on mahdollista, että näytösajotapahtumasta tulee vakituinen osa Turun vetovoimaista tapahtumatarjontaa. Tapahtuman kantava ajatus oli muistaa vuosina 1955– 1965 järjestettyjä Itäharjun
ajoja, joissa kilpailivat monet kuuluisat suomalaiskuskit niin auton ratissa kuin moottoripyörän selässä. Tomi Karjalainen Turun kaupungin tapahtumapalveluista kertoo, että siellä täällä saattoikin kuulla kuinka ihmiset muistelivat alkuperäistä tapahtumaa. Ajoneuvoja tultiin ihastelemaan varikolle ja näytösajojen lähtöpaikalle sekä reitin vierustoille koko perheiden voimin. Mikä parasta, tapahtuma oli ilmainen niin yleisölle kuin näytösajajillekin. Lähes 30 autoa ja yli 60 moottoripyörää Järjestelyistä vastasi Veteraanimoottoripyöräklubin
Turun aluekerho Paronin Pojat. Mukana näytöksissä oli järjestäjien mukaan vähän vajaa 30 vuoden 1970 ja sitä vanhempien vuosimallien autoja sekä 60–70 vuoden 1972 ja sitä vanhempaa moottoripyörää. Tapahtuma tämänkaltaisena oli ensimmäinen lajiaan, mutta vuosi sitten helatorstaina 2018 järjestettiin samassa paikassa veteraanimoottoriurheilukilpailijoiden kokoontuminen sekä näyttelytyyppinen tapahtuma, jossa oli myös esillä vanhoja ajoneuvoja. Markku Moberg ei poissulje, etteikö ajonäytöksestä voisi tulla jokavuotinen tapahtuma. – Nyt vedetään hetki happea ja katsotaan tilanne sitten vuoden päästä uudelleen. Suosio oli sen verran suurta, että kysyntää varmasti olisi vakituiseksi tapahtumaksi asti, Moberg uskoo. Yhteisöllisyys kukoistaa autotapahtumissa Vanhin näytösajajista oli Paronin Poikien Timo Santasen mukaan 85-vuotias. Yleisön silmänilona nähtiin harvinainen vuosimallin 1957 Ferrari 250 GT “Tour de France”, joka on ollut mukana alkuperäisissä Itäharjun
ajoissa. Moottoripyörien osalta mukana oli kolme tunnetun suomalaisen ratamoottoripyöräilijälegendan Jarno ”Paroni” Saarisen vanhaa moottoripyörää ja lukuisia moottoripyöriä, jotka ovat olleet alkuperäisissä ajoissa mukana. Vanhin moottoripyörä oli vuodelta 1912. Ajonäytösten johtoautona toimi Suomen kuuluisin Ford Mustang eli Spede Pasasen aikoinaan omistama ASU-1. Näytösajoneuvojen kuljettajat kaasuttelivat alkuperäisten ajojen kortteleita noin 1,7 kilometrin pituisella reitillä Teollisuuskatu–Rautakatu–Ilmarisenkatu–Tierankatu nopeusrajoituksenaan 50 km/h. Turvallisuuteen oli panostettu monin tavoin. Tomi Karjalainen Turun kaupungilta uskoo, että tämä ja muut kaupunginosaviikkojen tapahtumat tuovat vanhaa hyvää henkeä takaisin myös niiltä osin, että ne aktivoivat lähiseutujen ihmisiä yhteisölliseen kokoontumiseen. Autotapahtumat edustavatkin uusyhteisöllisyyttä parhaimmillaan, sillä ne kokoavat yhteen niin perheitä kuin monenlaisia autoharrastajia ja aiheesta kiinnostuneita.
Antero Nurmi valmistautui näytösajoon. Hänen kilpa-ajoneuvossaan on lasikuitukori, joka oli hänen mukaansa aikoinaan ensimmäinen lajiaan maailmassa. Auto oli kilpaversio, joten sitä ei kukaan halunnut liikennekäyttöön. Hän pelasti auton joutumasta romuttamolle ja rakensi sen uudelleen.
Lars Rosvall osallistui aikoinaan alkuperäisiin Itäharjun ajoihin. Hän harrasti moottoriurheilua, pääasiassa motocrossia, vuodet 1955– 1965, ja kiertää edelleen jonkin verran harrastajatapahtumissa.
Marjo Peltoniemi
Henrikinkirkko - su 9.6. klo 11 Messu Toni Pätsi, Tiinakaisa Honkasalo, Olli-Pekka Laakkonen, kirkkokahvit - to 13.6. – 15.8. klo 18 Viikon sana -raamattupiiri, tervetuloa kaikenikäiset Raamatusta kiinnostuneet. Esillä seuraavan sunnuntain VT:n tekstit. Pätsi, Anna-Kaisa Kallio ja Heli Lindroos - su 16.6. klo 11 Konfirmaatiomessu Anne-Marie Odell, Honkasalo, Laakkonen, kirkkokahvit - ma 10. ja ti 11.6. klo 9–13 perheiden kesäkahvila, nuorisotila Piikki – perheiden kevätretki Ruissalon kasvitieteelliseen ulkopuutarhaan ke 12.6. klo 9–15 - ma 17.6. ja ti 18.6. klo 9–13 perheiden kesäkahvila, nuorisotila Piikki, Reijo - ke 19.6. klo 9–15 Perheiden kevätretki Heinänokkaan, Reijo. Skanssi 2.kerros, Monitori: pappi päivystää ti 12–16, virastopalveluja.
Heikki-isä ja Valtteri-poika olivat paikalla jo vuosi sitten samassa paikassa järjestetyssä näyttelyssä. Autot kiinnostavat molempia, joten he toivovatkin, että tapahtuma saisi jatkoa. Yksipaikkainen kilpa-ajoneuvo oli molempien suosikki. Entinen moottoripyöräilijä Ilkka Mero sai Volkswagen Kleinbussin 50-vuotislahjaksi. Sillä ja perässä kulkevalla makuuvaunulla kelpaa kiertää tapahtumia yhdessä vaimon Sirpa Meron kanssa.
henrikinseurakunta.fi
6
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
Harpin kiska palvelee tänä kesänä kolmessa polvessa KAARINA. Piikkiön Harvaluodon saaren kunnanrannassa olevan kesäkioskin väki, Seppo Seppälä poikansa ja tämän lasten kanssa, järjesttää virkistysalueella tapahtumia saaren elävöittämiseksi. Lauantaina 15. kesäkuuta on luvassa Siisti biitsi -siivoustalkoot. Siisti biitsi on Pidä saaristo siistinä ry:n rantojensiivousohjelma, jonka tarkoituksena on siivota rantoja, kerätä tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta ja mahdollistaa konkreettisen ympäristötyön ja hauskan ulkoilupäivän yhdistäminen. Tämän vuoden aikana Siisti biitsin puitteissa on kerätty rannoilta jo yli 60 000 roskaa. Siivoustalkoot pidetään kello 12–15 ja niiden päätteeksi Kaarinan kaupunki tarjoaa kaikille osallistujille maksuttoman saunavuoron. Kun ranta on saatu siivottua juhlakuntoon, onkin aika siirtää katse kohti keskikesän juhlaa. Juhannusta vietetään kunnanrannassa myös talkoohengessä. Juhannusaattona talkoiden kohteena on juhannussalko, jonka valmistuttua on
Linturetki ja perennojen vaihtoa Nautelankoskella LIETO. Liedon Nautelankosken luonnonsuojelualueella järjestetään opastettu linturetki lauantaina 8. kesäkuuta kello 7. Oppaana retkellä on tuttuun tapaan Tuomo Peltola Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksestä. Retkelle on vapaa pääsy. Mukaan lähtijöiden kannattaa laittaa hyvät kengät jalkaan ja pukeutua säänmukaiseen vaa-
Harpin kiskan luukulla palvellaan tänä kesänä kolmessa polvessa. Takana Mikko ja Seppo Seppälä, edessä Elias ja Eemil Seppälä.
luvassa perinteisiä laululeikkejä sen ympärillä. Lisäksi uidaan, lauletaan yhteislauluja ja nautitaan lasten bändin konsertista. Myös tanssimusiikkia suunnitellaan. Sauna ja kiska ovat auki koko yöttömän yön. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Luoto Cup -jalkapalloturnaus käydään 29. kesäkuuta. – Kesällä 2016 järjestimme isäni Sepon kanssa Harpissa piikkiöläisen juniorivalmentajan Erkki Ojalan muistoa kunnioittavan jalkapalloturnauk-
sen. Sen jälkeen monet ovat kyselleet, voisiko Harvaluodossa pelata uudelleen. Nyt kun olemme täällä jo valmiiksi, päätimme laittaa taas turnauksen pystyyn, Mikko Seppälä kertoo. Turnauksen jälkeen on luvassa vielä saunomista, uimista ja jalkapalloaiheiset sitsit: akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään kolme ruokalajia ja lauletaan juomalauluja – tällä kertaa jalkapalloteemalla. TSS
tetukseen. Luontopolku kulkee vaihtelevassa maastossa ja voi olla osittain vaikeakulkuinen, joten retkeä ei suositella liikuntaesteisille. Retki kestää noin pari tuntia. Retken järjestävät Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys ry. ja Liedon museo. Lauantaina iltapäivällä voi Nautelankosken museon pihalle tulla vaihtamaan perennoja
”tuo tullessas, vie mennessäs” -periaatteella. Tarjolla vaihdettavaksi on ainakin iiristä eli kurjenmiekkaa, erilaisia maksaruohoja, sormustinkukkaa, nauhusta, koristemansikkaa ja kuunliljaa. Nautelankosken museon perennojenvaihtopäivän järjestävät Liedon Maatalousnaiset os. 1 ja Liedon museo. TSS
Tarvasjoella kansanlaulukirkko ja kotiseutumuseon avaus LIETO. Sunnuntaina 9. kesäkuuta kello 10 lauletaan Tarvasjoella jumalanpalveluksessa kansanlaulukirkon sävelin. Idean kansanlaulukirkosta toi Tarvasjoen seurakuntaan Minna Mäkinen kymmenisen vuotta sitten. Kansanlaulukirkon liturgina on kappalainen Outi Niiniaho ja kanttorina Kaisa Takkula. Säestyksestä vastaa Tarvasjoki Ensemble. Kirkossa lauletaan kansanlaulukirkko-vihkosen
uudemman painoksen sanoin. Jumalanpalveluksen jälkeen juodaan kirkkokahvit ja kotiseutumuseo avaa ovensa kesäkauteen. Tarvasjoen kotiseutumuseo on avoinna sunnuntaisin kello 11–15 elokuun loppuun asti. Museon alakerrassa on näyttelyt Ihmisten Tarvasjoki ja Tarvasjoen seurakunnan vaiheita. Ihmisten Tarvasjoki -näyttelyssä kerrotaan tänä kesänä myös talvi- ja jatkosodasta Tarvas-
joen näkökulmasta. Näyttelyn teemaa jatkaa Eeva Sisson valokuvat muistomerkeistä ja sankarihaudoista. Lainamakasiinin yläkerrassa kävijä kohtaa Härkätien kulkijoita sekä tutustuu erilaisiin kaupankäynnin muotoihin. Museossa on pieni museopuoti ja kahvio. Museoon on vapaa pääsy. Tapahtumien järjestelyistä vastaavat Tarvasjoen kappeliseurakunta ja Liedon museo. TSS
Vaihda vanha autosi uudempaan ja nuorenna Suomen autokantaa.
Romutamme kaikki uusiin autoihin vaihdossa tulleet, enintään 1 500 € arvoiset käytetyt autot. VÄHINTÄÄN
1 500 €
hyvitystarjous vaihtoautostasi kaikkiin uusiin autoihimme ja valikoituihin vaihtoautoihimme.*
6
kk
KULUTONTA & KOROTONTA** maksuaikaa kaikkiin autoihin.
OSTAMME AUTOSI.
*Vaihtoon tuomasi auton tulee olla rekisteröity. **Edellyttää osamaksusopimusta ja kaskovakuutusta, maksimi laina-aika 72 kk, joista asiakkaan halutessa 6 ensimmäistä kuukautta korottomia ja kuluttomia. Palvelun tarjoaa Danske Finance Oy, Televisiokatu 1, PL 1275, 00075 DANSKE BANK. Tässä mainoksessa esitettyjä tarjouksia ei voi yhdistää muihin maahantuojan tai J. Rinta-Jouppi Oy:n voimassa oleviin tarjouksiin.
J. RINTA-JOUPPI OY Soininkatu 3 (Plantagenin kiinteistö), Raisio \ p. 020 7881 460
PALVELEMME ma – pe 10 – 18 \ la 10 – 15
Autokauppa, jossa on jiitä. rintajouppi.fi
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
7
Hannele Rekola ja Marja-Leena Tapio juhlivat riemuylioppilaina
Vuonna 1969 lakitetut tapasivat Tipulassa
Kaarinalainen Hannele Rekola ja lietolainen Marja-Leena Tapio valmistuivat ylioppilaiksi tasan 50 vuotta sitten Tipulasta eli Turun tyttölyseosta. Kuva: Ragip Önsoy.
Tipulan ylioppilaita A-luokalta vuodelta 1969. Kuva: Marja-Leena Tapion arkisto.
Kevätjuhlassa lakitettujen uusien ylioppilaiden rinnalla juhlivat perinteisesti riemuylioppilaat, jotka viettävät ylioppilaaksi pääsynsä 50-vuotisjuhlaa. Seutusanomat kävi jututtamassa kahta paikallista riemuylioppilasta Tipulassa.
tamme pois kokonaan, he kertovat. Riemuylioppilaat jatkoivat Luostarivuorelta ravintolaan, jossa juhlat jatkuivat muun muassa vanhojen kronikoiden parissa. – Opiskelijoista ja opettajista kertovissa kronikoissa riittää ihmeteltävää ja lauluja laulettavaksi, he jatkavat. A-luokkaa käyneet naiset ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti vuosien mittaan, aluksi kymmenen vuoden välein ja nykyisin useammin, lähes joka toinen vuosi. – Olemme useimmiten löytäneet itsemme Kaarinasta, sillä osa luokkakavereistamme on muuttanut sinne. Minä sen sijaan kuljin jo opiskeluaikana maalta Turkuun opiskellakseni lyseossa, Tapio toteaa. – Tapaamispaikkojamme ovat vuosien mittaan olleet esimerkiksi Kavalton tila Piikkiös-
JUHLAT. Kaarinalainen Hannele Rekola ja lietolainen Marja-Leena Tapio valmistuivat ylioppilaiksi tasan 50 vuotta sitten Tipulasta eli Turun tyttölyseosta. 24. toukokuuta, eli samana päivänä kuin he painoivat päähänsä valkolakit vuonna 1969, he palasivat vanhaan opinahjoonsa riemuylioppilaina. Riemuylioppilas tarkoittaa henkilöä, jonka lakittamisesta on kulunut aikaa 50 vuotta. – Tämä rakennus ei ole muuttunut ollenkaan – ei ulkoa eikä sisältä, mutta jotenkin se vaikuttaa pienemmältä kuin muistin. Muistot opiskeluajoista tulvahtivat mieleen kun astelimme Tipulaan näi-
den vuosikymmenten jälkeen, Rekola toteaa. Riemuylioppilaat tutustuivat tuttuihin tiloihin silmät loistaen. Kaikki tuntui olevan vanhoilla paikoillaan, myös Luostarinkadun varteen vuonna 1968 valmistunut lisärakennus. – Nostalgisin mielin nousimme portaat, joita kuljimme viimeksi tuoreina ylioppilaina kevätjuhlatunnelmissa. Kokoonnuimme niin kutsuttuun rukousaulaan, jossa aikanaan lauloimme Gaudeamus igiturin ja Suvivirren, Tapio hymyilee. Ja nuo perinteiset laulut raikuivat myös nyt riemuylioppilaiden juhlissa.
Ylioppilaita vuodelta 1969. Kuva: Hannele Rekolan arkisto.
Muutoksia lukio-opiskelussa Kumpikaan naisista ei ollut käynyt Luostarivuoren Lyseon lukiossa omien lakkiaistensa jälkeen. – Rakenteelliset muutokset koko opiskelujärjestelmässä sen sijaan ovat olleet valtavat. Tuntuu tänä päivänä jotenkin niin kaukaiselta ja ihmeelliseltä, että kävimme lukion tai oikeammin lyseon vain tyttöjen kesken, huokaa Rekola. – Ei se silti tarkoita, ettemme olisi poikia nähneet. Heitähän liikkui tässä paljonkin toisella puolen Luostarinkatua silloin sijainneen Tekun ansiosta, muistuttaa Tapio. Marja-Leena Tapio ja Hannele Rekola löytävät muutaman muunkin eroavaisuuden senaikaisesta lyseosta ja tämänpäiväisestä lukiosta. – Ylioppilaskirjoitukset piti
suorittaa kerralla. Se oli sillä tavalla vaikeampaa silloin, kun tänä päivänähän kirjoitukset voi jakaa syksylle ja keväälle ja vaikka useammalle vuodelle, Rekola sanoo. – Kyllä meilläkin oli tanssit. Niihin piti tuoda vain omat sulhaset, kertoo Tapio. Turun tyttölyseoon hakivat enimmäkseen keskikoulua Luostarivuoressa käyneet. Joitakin opiskelijoita tuli myös Nunnalasta, Aurakadulla sijainneesta tyttökoulusta, joka tunnetaan nykyään nuorten taideja toimintatalo Vimmana. Säännöllisiä tapaamisia Heidän luokallaan valmistuneita oli kaiken kaikkiaan 27. – Nyt meitä oli paikalla 23 riemuylioppilasta. Aika hyvä osallistumisprosentti eikös vain? Ottaen huomioon, että pari on jo siirtynyt keskuudes-
sä ja muutamassa turkulaisessa ravintolassa, ei milloinkaan entinen opinahjomme – ennen tätä päivää, Rekola lisää. Montakaan vuotta ei ehtinyt vierähtää Rekolan ja Tapion valmistujaisista, kun tyttölyseo muutettiin Luostarivuoren yhteislyseoksi. Yhteislyseossa opiskeli sekä tyttöjä että poikia vuodesta 1974. Kunnalliseen koululaitokseen liittynyt Luostarivuoren yhteislyseo toimi vuodesta 1976 alkaen nimellä Luostarivuoren koulu ja lukio. Luostarivuoren lyseon lukiona rakennus on toiminut 1.8.2018 alkaen. Nimenvaihdos johtuu siitä, että perusasteet siirrettiin pääsääntöisesti Hirvensaloon rakennettuun uuteen Syvälahden yhtenäiskouluun. Katariina Mäkinen-Önsoy
Riemuylioppilaita Tipulan A-luokalta entisen opinahjonsa, Luostarivuoren lyseon lukion, edustalla. Kuva: Ragip Önsoy.
8
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
Pax Navis ja Venemessut merellisenä kesästarttina
KATSASTUS
VENEILY. Toukokuun lopulla vietettiin merellisen tapahtumakesän avajaisia sekä Naantalissa että Turussa. Jokisataman avajaisjuhlallisuuksien ensimmäisenä päivänä 23. toukokuuta järjestettiin Ruissalon tapahtumatelakalla Pax Navis. Kolmatta kertaa toteutettu, rauhaan ja veneilyyn nimensäkin mukaan viittaava, tapahtuma alkoi veneilyrauhan julistuksella. Vesilläliikkujien siunaukseksi osoitetun rauhanjulistuksen luki tuttuun tapaan Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Hän toivoi Luojalta voimaa ja ymmärrystä muita – Saaristomerellä ja kaikilla muillakin vesillä – liikkuvia kohtaan. – Kunnioittakaa luonnon voimaa, olosuhteita ja sääntöjä, jotka on tarkoitettu kaikkien osapuolten turvaksi. Näyttäkää hyvää esimerkkiä niille, jotka eivät tiedä ja valistakaa niitä, jotka eivät ymmärrä, lausui Lehikoinen julistuksessaan. Lehikoinen pyysi myös Jumalalta ohjausta auttaa hätään joutuneita, sekä ymmärrystä että vastuullista toimintaa suhtautumisessa Saaristomeren ai-
ALK.
27€ Kaikilla mittauksilla 47€
Nettivarauksella, ei edellytä ennakkomaksua.
AJANVARAUS:
k1katsastus.fi | 0306 100 100 Kärrykatu 8
KAARINA Hinnat koskevat henkilö- ja pakettiautoja. Nettivaraajan hinta voimassa ainoastaan verkkovarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua. Lisäksi mahdolliset päästömittaukset.
Varustele vapaasti. alk. 22 990 €
Hinta sisältää toimituskulut.
Pax Navis -tunnustukset jakoon Koko perheen veneily- ja Saaristomeri-tapahtumassa jaettiin Pax Navis -kunnialaatat kahden menneen sekä tämän vu-
oden kunniaksi. Seuraavasta tapahtumasta alkaen palkinto jaetaan vuosittain. Palkitsemisen suorittivat tapahtuman pääjärjestäjien edustajat eli Tove Holm Itämerihaasteesta, Timo Hanttu Turun Mikaelinseurakunnasta sekä Eero Lehtinen Ruissalon tapahtumatelakalta. – Kolmen ensimmäisen Pax Navis -laatan arvoina ovat ympäristö, siunaus ja turvallisuus. Tästä syystä ensimmäinen laatta menee Markku Laaksoselle, Pax Navis -tapahtuman isälle, Holm sanoo. – Toisen eli vuoden 2018 laatan ansaitsee Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, joka on ollut mukana luomassa monia uusia avauksia, joiden myötä seurakunnan ja kirkon kasvot ovat tulleet keskelle arkea ja juhlaa, Lehtinen kertoo. – Tämänvuotisen turvallisuusteemaisen laatan saa kokenut merenkulkija Joakim Håkans, jonka pyörittämä Håkans-konserni osallistuu päivittäin vuorokauden ympäri merialueemme turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, Hanttu toteaa.
Uusi
Renault CLIO Fête
i30 Hatchback
nutlaatuisen herkän luonnon varjelemiseen. – Meillä on valtavan ihana luonto, kaunis meri, meri joka ei erota, vaan joka yhdistää. Ihmiset kaipaavat elämäänsä rauhoittumista, ja meri edustaa itsessään jo elementtiä, joka rauhoittaa. Veneily- ja Saaristomeri-tapahtuman tarkoituksena on Lehikoisen mukaan muistuttaa meitä ympäröivästä sinisestä aarteesta. – Julistus pyrkii siihen, että tiedostaisimme kuinka suuri lahja kaunis saaristo ja meri meille on. Yhteinen rukouksemme koskee kaikkia – alukseen, ikään, sukupuoleen, uskontoon, kansallisuuteen, ihonväriin, koulutukseen tai varallisuuteen katsomatta – oli sitten kysymyksessä huvi-, harrastus-, työ-, elinkeino-, vapaaehtoisuuteen tai virkavelvollisuuteen liittyvä tehtävä, Lehikoinen lisää.
Renault KADJAR
Kampanjamallin paluu. Clio TCe 90 Fête on turbomoottorilla ja erittäin kattavasti varusteltu; mm. ilmastointi, suomenkielinen navigointi, vakionopeudensäädin, mäkilähtöavustin, 16” muotovanteet, led-päiväajovalot...
i30 Fastback
Nyt 13
alk. 26 190 €
990 16 990
Hinta sisältää toimituskulut.
i30 Wagon alk. 23 990 €
Hinta sisältää toimituskulut.
Automaatti alkaen nyt
27 590 €
Kaupan päälle vapaavalintaisia Suomi-varusteita
1500 €:lla.
Voimassa kesäkuun ajan.
Suosituimpien automallien joukossa Hyundai i30 on kovin yksittäinen nousija – myynnin kasvu huimat 75 %.*
Koko Hyundai-mallistoon 7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa. 7 vuoden takuu myönnetään 1.9.2018 jälkeen Suomessa käyttöön otettuihin uusiin vuosimallin 2019 Hyundai-autoihin. i30-malliston EU-yhd. kulutus 5,6–6,6 l/100 km, CO2 127–150 g/km (uusi mittaustapa). Kuvan autot erikoisvarustein.
Yksityisleasing
179 € /kk
*
ilman käsirahaa
CLIO 5-ovinen Hatchback TCe 90 Fête, nyt 13 990 €. CLIO Sport Tourer farmari TCe 90 Fête nyt 14 990 €. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2 134 g/km, yhd. kulutus 6,0 l/100 km. Kampanja on voimassa uusiin asiakastilauksiin, rekisteröinti 31.8.2019 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin tai kampanjoihin. Kuvan auto erikoisvarustein. *Yksityisleasing 4 vuotta/40 tkm. Muut sopimusvaihtoehdot 2, 3 tai 4 v –10, 15 tai 20 tkm/vuosi. Lue lisää renault.fi
Tervetuloa! Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi
Nyt automaatti manuaalin hinnalla!
1500€ vapaavalintaiset Suomi-varusteet kaupan päälle
Nyt automaatti manuaalin hinnalla! Esim. TCe 140 EDC7-aut Zen 27 590 €. Uuden mittaustavan (WLTP) mukaisesti CO2 148 g/km, yhd. kulutus 6,5 l/100 km. Kampanja on voimassa yksityishenkilöille 30.8.2019 mennessä tehtyihin uusiin asiakastilauksiin. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin tai tarjouksiin. Mallisto alkaen TCe 140 Life 25 590 €, CO2 144 g/km, yhd. kulutus 6,4 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.
Automyynti ma-pe 9-18, la 10-14 puh. 044 560 1282 Huolto ja korikorjaamo ma-pe 8-16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297
RAISIO • PORI • HUITTINEN Autoalan palveluja vuodesta 1958
SEUTUSANOMAT
SAARISTO
6. kesäkuuta 2019
9
Veneilyrauhan kolmatta kertaa julistanut Turun Mikaelinseurakunnan paimiolainen kirkkoherra Jouni Lehikoinen muistutti vesilläliikkujia vastuullisen veneilyn, luonnon kunnioittamisen, hädässä olevien auttamisen ja muiden vesilläliikkujien huomioinnin tärkeydestä. Kuvat: Ragip Önsoy.
Naantalin Venemessujen avajaisissa jaetun Saaristomeripalkinnon vastaanotti Saariston Satamien moderaattori Pertti Helle Paraisilta.
Saaristomeripalkinto FB-ryhmälle Naantalin Venemessuja vietettiin sen sijaan 24.–26. toukokuuta Naantalin vierasvenesatamassa. 10. kertaa järjestetyn
tapahtuman ohjelmassa oli muun muassa RaceWKND!-ajonäytöksiä formulaveneillä sekä Vadim Nekhaevin flyboard-esiintyminen. Koko viikonlopun ajan Presiden-
tin laiturissa saattoi tutustua kummikaupungissaan vierailleeseen ohjusvene Naantaliin. Saaristomeripalkinto myönnettiin tänä vuonna Saariston Satamat Facebook -ryhmän
perustaja Petri Allekottelle. Naantalin Venemessujen toimitusjohtaja Tuomas Levanto avaa palkinnon myöntämisen perusteluissa, että Saariston Satamat -ryhmä on edistänyt veneilijöiden yhteisöllisyyttä ja luonut tärkeän tietokanavan, kun veneilijät suunnittelevat kesän veneretkiä. Allekotte kertoo perustaneensa ryhmän veneilijöiden yhteiseksi keskustelufoorumiksi, koska vastaavanlaista kanavaa ei siihen mennessä ollut olemassa.
– Saariston Satamat -ryhmä on nykyään veneilijöiden lisäksi suosittu saariston vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa. Ryhmän tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti edistää saaristokulttuuria ja saariston elinvoimaa. Kannustan myös saariston yrityksiä osallistumaan ryhmässä käytävään keskusteluun, se on hyvä kanava esimerkiksi uusien tuotteiden arviointiin, Allekotte jatkaa. Naantalin Venemessujen avajaisissa jaetun palkinnon vastaanotti Saariston Satami-
en moderaattori Pertti Helle Paraisilta. – Ryhmä kokoaa Saariston satamien ystävät yhteen. Se tavoittaa myös naispuoliset veneilijät, jotka edustavat lähes puolta kaikista veneilijöistä. Ryhmään ovat kaikki tervetulleita jakamaan kokemuksiaan. Suurimmaksi osaksi keskustelu pysyy asiassa, välillä on toki jouduttu kitkemään asiattomia juttuja pois, Helle sanoo. Katariina Mäkinen-Önsoy
Padel täydentää Paraisten Finbyn liikunta-alueen palveluita Archipelagia Golfin ja Paraisten kaupungin yhteishanke sai aikaan kaupungin ensimmäisen padel-kentän rakentumisen. PARAINEN. Paraisten Finbyn alueelle on muodostunut liikkuvan ihmisen suosikkialue, ja nyt alueen lajivalikoima lisääntyy entisestään, kun Archipelagia Golfin yhteyteen rakennettiin padel-kenttä. Kentän rakentaminen tapahtui Paraisten kaupungin ja golf-yhtiön yhteistyöllä. Myös paikallinen tennisseura oli mukana hankkeessa. Idean isä on Archipelagia Golfin pro Janne Vellamo, joka ihastui lajiin Espanjassa. – Padelista on tullut nopeasti koko kansan laji Espanjassa. Laji on mielenkiintoinen yhdistelmä tennistä ja squashia, mutta aloittelijallekin helppo laji, jossa pallo elää ja peliä tulee paljon. Todella hyvä liikuntamuoto, kehuu Vellamo lajia. Myös Archipelagian toimitusjohtaja Nina Katajainen ja Paraisten vapaa-aikasihteeri Mikael Enberg ovat innoissaan yhteistyön hedelmistä. – Padel on oiva lisä kaupungin liikuntapalveluihin. Finbyhyn on muodostunut alue,
Archipelagia Golfin pro Janne Vellamo ja toimitusjohtaja Nina Katajainen haastoivat Paraisten kaupungin vapaa-aikasihteerin Mikael Enbergin padel-peliin.
jossa voi harrastaa monia eri lajeja, kertoo Enberg. Lajit toimivat hyvin yhdessä Golfin ja padelin yhdistelmä on niinikään tuttu espanjalaisilta golfklubeilta. – Haluamme tietenkin palvella entistä paremmin myös
golfareita. Padel-kenttä mahdollistaa kahden erilaisen lajin harrastamisen klubillamme. Golfarit voivat innostua padelista, ja padelin harrastajat golfista, maalailee Nina Katajainen. Vaikka lajit ovatkin erilaisia, yhteistä on sosiaalisuus. Padelia pelataan pääasiassa nelinpelinä, eikä se ole niin kilpai-
luhenkinen kuin esimerkiksi tennis. – Padelissa on paljon helpompi pitää pallo pelissä kuin tenniksessä, joten kaikki neljä pelaajaa pääsevät koko ajan osallistumaan peliin, vakuuttaa Vellamo. Padelin harrastajat pääsevät luonnollisesti käyttämään golfklubin palveluita.
– Yksi syy, miksi päädyimme rakentamaan kentän golf-kentän yhteyteen, oli klubin valmiit fasiliteetit. Pukuhuoneet, suihkut ja saunat klubirakennuksessa ovat myös padelin pelaajien käytössä, kertovat Enberg ja Katajainen. Golfklubilla uskotaan, että padel houkuttelee myös Paraisten saaristossa lomailevia mat-
kailijoita. Pelivälineitä voi vuokrata tai ostaa golfklubilta. Ajanvaraukset voi tehdä klubilta tai netistä osoitteesta parpadel.fi. Kentän viralliset avajaiset ovat 8. kesäkuuta.
Marko Vuosjoki
SEUTUSANOMAT
10
6. kesäkuuta 2019
n Menovinkit ITÄ-TURKU
Perjantaisin kesäkuussa klo 11 Lasten oma kirpputori, Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2. Ke 12.6. klo 13–17 Kivakesä-keskiviikkojen starttitapahtuma, Seikkailupuisto, Järj. Turun nuorisopalvelut. Su 16.6. klo 12–14 Avoimet ovet Turun Vesilaitosmuseossa, Halistentie 4, Järj. Turun Vesilaitosmuseo. Ke 19.6. klo 11, 13 ja 15 Läntisen tanssin aluekeskuksen Tanssivat Kesäkulkurit, Seikkailupuisto, Järj. Seikkailupuisto. 28.6. asti Auli Vuorelan piirrosnäyttely Nummenpakalta, Nummen kirjasto, Järj. Turun kaupunginkirjasto.
KAARINA
N O S T A L G I A
A S U A
M A K I
E R Ä S
K I T A
I N E U T A T A A L L I N A
R A K K U E L N A N I L I T R R O I O R T
E P U U
K A M P A I N H J R A A V I A S K L A A V M A
I O O D S S I T O K I H L I E N A T U K Ä S S Ä U S A S J A T I U V E A A O T O L O S A K A L A M A I S I S T O T S I T O
I S O T A U I T T O M G
T A H U O R A T A U U O T T T U O L A A T U S A P E A L I K S A S S I T R I I A I B A V I I S O S I
F I N A A L R I O C K K O U A R T A L I A S S U T A L O
Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi
Kesäkuussa lauantaisin Argentiinalaista tangoa, Kuusiston Taidekartano, Linnanrauniontie 577. La 15.6. klo 13–16 Lasten Meripäivä, Hovirinnan rantapuisto, Uimarannantie 33, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 28.6. asti Minna Aallon Maailmankaikkeuksiani -näyttely, Mökki Galleria, Iso-Rauhanlinnantie 5. 28.6. asti Haapsalu: Kaupunki meren äärellä – Linn mere äärel -näyttely, Kaarinatalo, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 30.6. asti Kuusiston Taidekartanon kesäkuun näyttely, Kuusiston Taidekartano. 31.7. asti Meidän upea Piikkiö -näyttely, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 31.7. asti Janne JJ Virtasen Puumiehen naisia -näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.
SAUVON kesään kuuluvat perinteisesti Sauvon kirjaston Kulttuurikupposet: Ke 12.6. klo 12–13 Timo Väntsi, ja ke 26.6. klo 12–13 Luonnonkosmetiikkaa itse tehden, Sauvon kirjasto, Vintterintie 6.
Kaarinan sesta Kultajou
PAIMIO
Kesäkuussa torstaisin klo 10–12 Laiteopastukset Villen kuntokeitaalla, Järj. Paimion liikuntapalvelut. Su 16.6. klo 12–15 Luonnonkukanpäivän tapahtuma Askalankoskella, Ketotalo, Voimalantie 116, Järj. Paimion seudun ympäristöyhdistys. 28.6. asti Citius, altius, fortius -näyttely, Paimion kaupungintalon näyttelyparvi.
PARAINEN
Pe 7.6. klo 11–17 ja la 8.6. klo 10–14 Paraisten päivät ja ympäristömessut, Kauppiaskatu. La 8.6. klo 9–14 Retro ajoneuvojen näyttely Bantis kentällä: ajoneuvoparaati klo 13.30, Järj. Pargas Retro Cars. Su 9.6. klo 9 Kesäonginnan piirimestaruuskisat, Paraisten kanava, Järj. Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry. La 15.6. klo 12–18 Stentorpin Lammaspäivä, Skråbbovägen 222, Kirjala, Järj. Stentorp.
Kultaiset korvakorut
Nyt
99,-
(119,-) 20102407
Timanttisormus Nyt
LIETO
La 8.6. klo 12–16 Nautelankoski–Ankka -luontopolun avajaiset, Laavu Liesan majan lähistöllä, Järj. Liedon liikuntatoimi ja Härkätien Vaeltajat. La 8.6. klo 12–17 Liikennepuisto avautuu, Mestarinaukio, Järj. Liedon 4H-yhdistys ja LC Lieto–Loukinainen. Pe 14.6. klo 15–18 Naisday, Mannin Navetta, Mannintie 4, Järj. Rokmanni ry. Ti 18.6. klo 14–17 Taidetyöpaja, Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, Järj. Vanhalinna ja Liedon kulttuuritoimi.
Timanttiristi yht. 0,04ct
399,-
89,-
(109,-) 20100082
Kultaisen ristiriipuksen ostajalle kultainen riipusketju
Timanttiristi yht. 0,04ct
99,- (129,-)
20100081
Riipus ja korvakorut yHtEENSä
79,90
-20%
Hopeinen kaula- ja rannekoru
yHtEISHINtAAN!
189,- 20104621
99,-
(159,-) 20103628, 20103629
Leivoslapio jaloterästä Design Tapio Wirkkala
23,90
Valkokultainen 549,- 20080202 Keltakultainen 499,- 20080200
MäLä UUSI Myy OA! tERVEtUL
KAARINA Kairiskulmantie 3/Prisma Avoinna ma-to 9-19, pe 9-20, la 9-18
(29,90) 38762
Hopeiset korvakorut (59,90) 20103713 Hopeinen riipus ketjulla (49,90) 20103712
SEUTUSANOMAT
6. kesäkuuta 2019
11
n Viikon positiivisin
Nauvossa sijaitsevasta hylystä kuvataan 3D-malli nin kehittymiseen, samoin kuin lainsäädännön tarkistamiseen. Vrouw Marian löytymisen myötä vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta on tullut aikaisempaa vahvemmin sukeltajayhteisön ja Museoviraston yhteinen, yhdessä edistettävä intressi. Hylyn löytyminen on ollut myös merkittävä virstanpylväs meriarkeologian tutkimusalan kehittymiselle Suomessa. Kolmiulotteinen malli tekeillä
Vuoden 2007 tarkastusmatkan sukelluksen jälkeisiä tunnelmia. Kuvassa Roope Flinkman (vas.), Pasi Raasakka, Petri Puromies, Jussi Kaasinen ja Minna Koivikko. Kuva Ulla Klemelä, Museovirasto.
Hollantilaisen kauppalaiva Vrouw Marian hylyn löytymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Toukokuun lopussa hylylle sukellettiin jälleen. Tavoitteena on luoda kolmiulotteinen malli, jotta hylkyä voi tarkastella yksityiskohtaisesti myös pinnalta käsin.
Jorma Kemppainen 2019
PARAINEN. Saaristomeren lounaisosassa, Paraisten kaupunkiin kuuluvan Nauvon Trunsjön kylän vesialueella merenpohjassa lepäävästä Vrouw Maria -hylystä valmistetaan 3D-mallinnos. Hollantilainen kauppalaiva
mia taideaarteita. Merihistorioitsija Christian Ahlström löysi jo 1970-luvulla arkistoista tietoa laivan haaksirikosta ja pelastustoimista. Laivan hylkyä etsittiin useampaan otteeseen, kunnes kaksikymmentä vuotta sitten Pro Vrouw Maria ry Rauno Koivusaaren johdolla paikansi hylyn, joka tunnistettiin Vrouw Mariaksi. Hylyn löytyminen johti vedenalaisen kulttuuriperintömme suojelun ja dokumentoin-
Vrouw Maria oli matkalla Amsterdamista Pietariin syksyllä 1771 mukanaan monipuolinen tavaralasti. Eksyttyään Saaristomerelle se sai pohjakosketuksen, alkoi vuotaa ja lopulta upposi vieden mukanaan muun muassa Katariina Suuren tilaa-
VESIKELLO Ei!
Tulee lapsuus mieleen!
Hylyn esittely vuonna 2012 huipentui hylyn virtuaalisimulaatioesitykseen Suomen merimuseon näyttelyssä Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt. Aalto-yliopiston medialaboratorion ja Museoviraston tekemän simulaation avulla yleisö pääsi tutkimaan hankalasti saavutettavaa aarrelaivaa hyvin elävästi. Vrouw Maria -simulaatio oli tuolloin täysin uusi tapa visualisoida vedenalaista maailmaa ja tehdä sitä saavutettavaksi. Vedenalaisen kulttuuriperinnön esittelytekniikat kehittyvät nopeasti. Tällä hetkellä hylkyjä esitellään kolmiulotteisina kuvarealistisina malleina
”
väylä
” rasvaa
MUSAA
-kieli
vaatii vettä NYTKIN
SAAMATON
sä
JAOS
uria
x2
rietas
”
kosiskella
sadun kääpiö Ghana
Jaana
”
Lähetä juttuvinkki: toimitus@ turunseutusanomat.fi
TURUN
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
itä
?
HURMOS
045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja
kädellä tehty
Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
vuotava
”koulu”
”
NYTKIN
TUTKII
silmäs-
”
Gregroy-
Elg
PERINTÖFARMI
Mistä haluaisit lukea seuraavassa lehdessä?
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html
halli
aviisi
lentisseura
TSS
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
i
rv
lastin analysoiminen. Lastiruumasta otettiin näytteitä, joista löytyi mm. kankaiden värjäykseen tarkoitettua indigoa, kahvipapuja ja tupakkaa. Näitä tutkimustuloksia käsitellään FM Riikka Alvikin tulevassa väitöstutkimuksessa Helsingin yliopistossa. Itämeri on poikkeuksellinen vanhojen puulaivojen säilyttäjä, mutta Itämeressäkään mikään ei toki säily ikuisesti. Vrouw Mariassa ei ole tehty varsinaisia arkeologisia kaivaustutkimuksia. On siis edelleen osin arvoitus, mitä kaikkea sen ruumaan lastattiin syksyllä 1771 sen purjehtiessa viimeiselle matkalleen.
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
lyyrisiä runoja
KUUN HOHDE k
Vrouw Marian hylkyä on tutkittu useasti kahdenkymmenen vuoden aikana. EU-rahoitteinen kansainvälinen hanke Monitoring of Shipwreck Sites (MoSS) vuosina 2001–2004 lisäsi ymmärrystä hylyn nykykunnosta ja vesiympäristöstä, johon se on sopeutunut. Hylystä tehtiin tuolloin sukeltajien mittausten perusteella ensimmäinen yksinkertainen kolmiulotteinen rautalankamalli. Toinen isompi tutkimushanke oli nimeltään Vrouw Maria veden alla. Se oli kansallinen tutkimus, jonka tähtäimessä oli hylyn esittely ja
loppuottelu
"
Ru
Hylyllä on salaisuutensa
tekstiiliMaija M TE PAUS
"
ä aj
verkossa. Museovirastossa tavoitellaan nyt myös Vrouw Marian esittämistä tällaisena fotogrammetrisena mallina. Tätä tarkoitusta varten hylylle tehtiin tarkastus- ja kuvausmatka toukokuun viimeisellä viikolla. Matka tehdään yhteistyössä Badewanne-sukellusryhmän vapaaehtoisten sukeltajien kanssa. He ovat erittäin kokeneita Itämeren hylkyjen dokumentoijia. Joukossa on mukana mm. Roope Flinkman, joka on kirjoittanut myös kirjan Vrouw Maria, viimeinen matka.
Indonesiaa
-
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN!
Jakelulevikki
Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
SEUTUSANOMAT
12
TEATTERIT
6. kesäkuuta 2019
Hääjännäri juhlavuoden kantaesityksenä Sipilänmäellä KESÄTEATTERI. Kaarinan Piikkiössä sijaitsevan Sipilänmäen kesäteatterin 40. kesä tuo katsojille kantaesityksenä musiikkinäytelmän rakkaudesta. Morsiamen ryöstön on teatterille kirjoittanut Katja Ollikainen yhdessä näytelmän ohjaajan Antti Laineen kanssa. Sipilänmäki on entuudestaan tuttu teatteri käsikirjoittajille. Laine toimi toisena ohjaa-
jana Elina Haaviston rinnalla viimekesäisessä Kauppa-autossa. Toissa vuonna hän oli sen sijaan roolissa Haaviston ohjaamassa Rikkaan rakkaus -produktiossa. – Saimme kirjoittaa juhlavuoden näytelmän, Morsiamen ryöstön, siis näyttelijäkokoonpanoa silmällä pitäen. Lavalla nähdään pitkään, jopa vuosikymmeniä, Sipilänmäen
kesäteatterissa näytelleitä sekä harrastajia muista seudun teattereista, Laine sanoo. Rakkaudentäyteistä Morsiamen ryöstö -näytelmää esitetään Sipilänmäellä kesäkuun ajan. – Tähän päivään ajoittuva näytelmä vie meidät melko kauas perinteisestä maalaismiljööstä, mihin esimerkiksi edelliskesän näytelmä sijoittui. Näytelmä ruotii rakkautta eri muodoissaan. Suuria tunteita käsitellään musiikin avulla, Laine toteaa. Osa jukebox-musikaalin lauluista on uudestaan sanoitettu käsikirjoittajien toimesta. – Musiikki on yhdistävä tekijä Sipilänmäelle tehdyissä teatterikappaleissa kautta linjan: Siitä on muodostunut paitsi perinne myös kantava voima täkäläiselle teatterin tekemiselle, Laine lisää. Hän luonnehtii Morsiamen ryöstöä haastavaksi tekstiksi. – Ei ole menty todellakaan sieltä, mistä aita on matalin.
Morsiamen ryöstö Sipilänmäellä: sulhasen Elina-äidin roolin tekee Kitta Paavola ja sulhasen Pentti-isää esittää Kimmo Lönnqvist. Kuva: Minna Rosendahl.
Vaikka onkin kyse harrastajista, teatteria tehdään kunnianhimoisesti. Lisäksi harrastajanäyttelijämme ovat saaneet
minulta sekä yksilö- että ryhmäpalautteita läpimenojen jälkeen. – Näytelmässä on myös tie-
tynlaista interaktiivisuutta. Se näkyy muutamissa kohtauksissa, joissa teatterin yleisö on hääyleisöä, ja näyttelijä puhuu roolinsa repliikit suoraan katsojille, hän jatkaa. Ohjaaja Laine on ehtinyt olla tiiviisti mukana lähiseudun teattereissa vuosituhannen vaihteesta alkaen. Sittemmin hän on valmistunut näyttelijäksi (BA) Lontoon yliopiston alaisesta The Royal Central School of Speech and Drama :sta. – Imatran kaupunginteatterin kiinnitys vie minut syksyllä täysin niihin kuvioihin, näyttelijätyön ääreen, Laine kertoo. Kesäteatteria Sipilänmäellä ylläpitää ja toteuttaa Lions Club Piikkiö, joka ohjaa tuotot hyväntekeväisyyteen. Piikkiöläinen Lions Club aloitti teatteritoiminnan vuonna 1980, jonka jälkeen näytelmiä on paikalla esitetty joka kesä. Katariina Mäkinen-Önsoy
Liedossa nähdään Neil Hardwickin klassikko
Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?
Lähetä meille juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi
liedon teatteri esittää kesällä 2019
Tuttu TV:stä!
Käsikirjoitus: Neil Hardwick Ohjaus ja sovitus: Kari Lineri Dramatisointi: Jari Luolamaa
SISKO JA SEN VELI e n s i - i lta
Pe 14.6. klo
19:00
Vk. 25. ma 17.6. ti 18.6. ke 19.6. Vk. 26. ma 24.6. ti 25.6. ke 26.6. to 27.6. Vk. 27. ma 1.7. ti 2.7. ke 3.7. to 4.7. Vk. 28. ma 8.7. ti 9.7. to 11.7. pe 12.7. Näytökset aina klo 19. Osoite: Kirkkotie 13, Lieto.
Lisätiedot ja lippuvaraukset tai
045 644 3200 klo 11-13
Tekijänoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto
KESÄTEATTERI. Moni meistä on katsellut, tai ainakin kuullut, tv-sarjasta Sisko ja sen veli. Neil Hardwickin klassikkosarja ihastutti tv-katsojia 1980-luvulla, ja viime vuonna nostalginen sarja nostettiin myös Yle Areenaan nähtäväksi. Siskon ja sen veljen tunnel-
maan pääsee myös livenä, Liedon Teatterissa tulevana kesänä. Liedon Teatterin kesän näytelmä on lavalle sovitettu versio Neil Hardwickin käsikirjoittamasta klassikosta. – Päähenkilöinä seikkailevat kolmekymppiset sisarukset Tuija ja Immu. Omalla mutkat-
Teatterille sopivaksi. Kaikkia kohtauksia en ottanut mukaan, mutta hersyvän huumorin tottakai säilytin. Pääosissa ovat Kari Hettula ja Essi Lineri. Suuren työn tekevät myös kahdeksan muuta näyttelijää, joilla on useita eri rooleja näyteltävänä. – Liedon teatterilla ei ole vakituista omaa paikkaa, joten tällä kerralla olemme rakentaneet näyttämön ja lavastuksen kaupungintalon takana olevalle puistolle kierrätysmateriaalista, kertoo Lineri. Siskon ja sen veljen ensi-ilta Liedon Teatterissa on perjantaina 14. kesäkuuta. Viimeinen esitys on perjantaina 12. heinäkuuta. Esityksiä on yhteensä 16, joten kaikki innokkaat ehtivät varmasti näkemään esityksen. Marko Vuosjoki
Paimiossa lämminhenkinen maalaiskomedia
muut esitykset:
www.liedonteatteri.com
Liedon Teatterin harrastajanäyttelijät eläytyvät jo harjoituksissa täysin rinnoin. Kahvilassa vasemmalta: Amalia Isoheiko (asiakas), Kari Hettula (Immu), Eija Isoheiko (kahvilan tarjoilija) ja Essi Lineri (Tuija).
tomalla tavallaan henkilöt suoriutuvat arjestaan aiheuttaen välillä ihmetystä ympärillään, kertoo Teresia Harri Liedon Teatterista. Sovitus on tehty mukaillen tv-sarjan jaksoja, mutta hyvällä maulla kesäteatterille sopivaksi. Ohjaajana toimii Kari Lineri. – Tietenkin Sisko ja sen veli oli haastava valinta. Miten kukaan voi suoriutua Ernamon ja Saarelaisen loistavista roolisuorituksista, ja miten saada näytelmä kesäteatterissa toimimaan, se kun on pienistä kohtauksista koostuva sketsirykelmä, joka toimii upeasti tv:ssa, pohtii Lineri aluksi haastavasta hankkeesta. – No en ole pelkuri ja lähdin yrittämään. Luin Neil Hardwikin upeasta komediasta Jari Luolamaan dramatisoinnin ja pyrin sovittamaan sen Liedon
S-Etukortilla
SISÄÄNPÄÄSYLIPPU 16€ (18€) Edun lisäksi ei Bonusta
KESÄTEATTERI. Paimion Kesäteatterissa saa ensi-iltansa 14. kesäkuuta Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin perustuva näytelmä Liian paksu perhoseksi. Heini Tolan dramatisoiman näytelmän ohjaa Mikko Kouki, joka toimii Turun Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana. Seutusanomat tavoitti toista kertaa Paimion Kesäteatterille ohjaava Koukin harjoituskauden loppupuolen tunnelmissa: – Löysimme näyttelijöille
sopivat roolit ja aloimme paiskia hommia helmi–maaliskuun vaihteesta alkaen. Nyt painetaan jo loppusuoralla, Kouki kommentoi. – Työryhmästä löytyy sekä uusia tekijöitä että vanhoja Paimion konkareita. Hyvä sekoitus molempia, Kouki lisää. Kouki vieraili Paimion kesäteatterissa viimeksi vuonna 2016 ohjaten tuolloin Hella Wuolijoen näytelmän Niskavuoren Heta. – Paimiossa oli viimeksi
erinomaisen hienoa tehdä kesäteatteria. Kun kysyttiin uudestaan, oli helppo vastata myöntävästi, hän sanoo. Tämänvuotinen produktio, Liian paksu perhoseksi, on lämminhenkinen maalaiskomedia isokokoisesta Kaisusta ja hintelästä Ernistä. Humoristinen tarina on myös kertomus rakkaudesta, erilaisuudesta ja periksiantamattomuudesta. Sisko Istanmäen romaani oli vuonna 1995 Finlandia-palkintoehdokkaana ja romaaniin
pohjautuva elokuva rikkoi ilmestyessään katsojaennätyksiä. – Keskustelin Paimion kesäteatterilaisten kanssa useista vaihtoehdoista ja jostain syystä tämä tuntui juuri oikealta: koskettava, humaani ja lämminhenkinen kasvutarina, jossa on mukana myös huumoria. Valinta tehtiin siis yhdessä, Kouki kertoo. Katariina Mäkinen-Önsoy