HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN KORJAUKSET JA HUOLLOT EDULLISESTI LÄHES 20 VUODEN VANKALLA AMMATTITAIDOLLA. Korjauksen tai huollon yhteydessä katsastusasioiden hoito maksutta, perimme ainoastaan katsastusmaksun.
AUTOILU & LIIKENNE -teema: 17-vuotiaat poikkeusluvalla auton ratissa
Uhrilähteenkatu 4, Turku P. 040 7663109 www.aninkaistenautohuolto.fi
SIVU 7 Se ilme uraav styy a leh t 19. 9.2 i 019
10. VSK
5.9.2019 tervetuloa edullisille ostoksille
Palvelemme Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18 | pyhahenrik.fi | puh. (02) 275 2150
tarjoukset voimassa 5. - 7.9.2019 Nauta-sika JAUHELIHA
KYLJYKSET
6.90
4.00 Naudan PAISTIJAUHELIHA
9.90
MINISUN Junior Tähtimarja
Huom! Tämä kuponki käy vain Skanssin suutarissa!
200 purutabl.
Kauppakeskus Skanssin
Tähdenmuotoinen ja lempeän marjanmakuinen lasten monivitamiini. Se sisältää erityisesti vastustuskyvylle tärkeitä D- ja C-vitamiinia sekä sinkkiä.
Hevosen ULKOFILE
Säästä jopa 23 %
22.90
18,-
Joka päivä tuoreita uutisia
(0,09/kpl) Norm. 23,27
Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä
HUIPPUETUMME! KATTAVA VARUSTELU!
TOYOTA RAV4 2,0 VVT-IE ACTIVE MULTIDRIVE S PLUS-PAKETILLA
YARIS DUAL VVT-I Y20 EDITION AUTOMAATTI
KOKONAISETUSI YLI 1.500€
KOKONAISETUSI JOPA 2.400€
C-HR 1.2T Turbo Edition 25 991,70€ (sis. toimituskulut 600€) Yaris 1.5 Dual VVT-i Y20 Edition 5ov Multidrive S 18 990,71€ ( sis. toimituskulut 600€) talvirenkaat kevytmetallivantein, tavaratilan suojapohjan ja kumimatot
490 €
Tarjoushinta 30.9.2019 asti
Yaris Y20 Edition Multidrive S -automaattivaihteisto veloituksetta & Podium Pack 490 €
Auto-Centerin lisäetu Rav4
-1500 €
www.turunseutusanomat.fi
AUTOMAATTI MANUAALIN HINNALLA!
18.990€
35.990 €
Podium Pack
Voimassa syyskuun 2019 loppuun.
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *Podium Pack -malliston WLTP CO2-päästöt 99-184 g/km ja yhdistetty kulutus 4,4-8,1 l/100 km. Edut koskevat uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan. Podium Pack -tarjous koskee Aygo, Corolla Hatchback ja Touring Sports: 1.2T bensiini ja 2.0 Hybrid, C-HR Turbo Edition, Yaris-bensiini, Prius+ ja Prius -malleja. Kuvien autot erikoisvarustein.
Allastie 2, Raisio www.toyotaautocenter.fi
Myynti uudet autot 0207 810 710
Myynti vaihtoautot 0207 810 711
NYT MEILTÄ MYÖS HUIPPUHYGIENIAA KENGILLE!! 8 min käsittelyllä yli 99% bakteereista ja sienikasvustosta tuhoutuu. Desinfioi ja raikastaa.
Wiklundin suutari ja avainpalvelu Kauppiaskatu 9, Turku. Avoinna arkisin klo 10–18 ja la 10–15 Syyskuun lauantait suljettu
SEUTUSANOMAT
2
5. syyskuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Seurakuntakolumni
n Mielipide
Yrittäjä, sinä olet tärkein!
Nooa ja Greta Thunberg
Rakennetaan siltaa – ei revitä ja riidellä
T
änään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää. Mutta kuinkakohan moni yrittäjä oikeasti malttaa keskeyttää työnsä ja juhlistaa omaa yrittäjyyttään? Arvaan, että aika harva. Se porukka, joka kokoontuu yrittäjän päivän gaaloihin tai edes oman paikallisyhdistyksensä tapahtumiin, on marginaalisen pieni suhteessa siihen porukkaan, joka pitää Suomea pystyssä joka ikinen päivä – aamusta iltaan ja välillä jopa kellon ympäri. Ihan jokaisessa mikroyrityksessäkin olisi kuitenkin juhlalle aihetta – monestakin syystä: Yrittäjä tekee töitä useimmiten maksimiteholla ja minimipalkalla. Riskit ovat valtavat, voitot epävarmoja. Päivät ovat pitkiä ja moni puurtaa yksin. Siksi juuri tänään on hyvä aika nostaa malja, leikata pala kakkua, ottaa omaa aikaa, soittaa yrittäjäkaverille tai juhlia juuri sillä tavalla, joka on paras juuri sinulle. Kun antaa itselleen luvan hiukan juhlia, muistaa ehkä paremmin myös ne yrittäjyyden parhaat puolet – ne syyt, joiden vuoksi yrittäjäksi on ryhtynytkin. Yrittäjät ovat usein ahkeria, intohimoisia ja tinkimättömiä, mikä saattaa kostautua sillä, etteivät he muista pitää huolta itsestään tai ottaa tarpeeksi apua vastaan. Siksi tämä pitää sanoa ääneen: Yrittäjä, sinä olet tärkein! Yrittäjien tulisi muistaa, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on aina yrityksen eduksi. Kun laitat itsesi etusijalle, tulet samalla panostaneeksi yritykseesi. Mitä parempaa huolta pidät itsestäsi, sitä paremmin voi myös yrityksesi ja työntekijäsi. Siksi oma hyvinvointi kannattaa priorisoida korkealle. Jokainen yrittäjä tietää, että hyvinvointi lähtee kunnon yöunista, laadukkaasta ruokavaliosta, säännöllisestä liikunnasta, mielekkäästä tekemisestä ja läheisistä ihmissuhteista. Mutta kuinka moni on valmis laittamaan nämä asiat arkisen puurtamisen edelle? Priorisointi kannattaa, sillä näin siitä arkisesta puurtamisestakin tulee tehokkaampaa. Ja toki hyvinvointi on arvokasta jo itsessään. Kaikista yrittäjistä on varmasti työntekijöiksi, mutta kaikista työntekijöistä ei ole yrittäjiksi. Sinusta on. Onnea!
Janica Vilen päätoimittaja
L
apsena kertomus Nooasta ja hänen arkistaan tuntui kummalliselta. Sitä mietti, mikseivät tyhmät ihmiset uskoneet vanhaa ja viisasta Nooaa? Sen sijaan he pilkkasivat ja naureskelivat hänelle. Sittemmin olen ymmärtänyt, että Nooan sanoma oli kieltämättä aika hämäräperäinen ja mitään etukäteistodisteita tai faktoja hänen julistamastaan vedenpaisumuksesta hänellä ei ollut esittää. Amerikkalaisessa komedialeffassa Evan – Taivaanlahja (2007) Raamatun kertomus Nooasta on tuotu hykerryttävästi tähän päivään. Elokuvassa tuore kansanedustaja Evan Baxter saa Jumalalta käskyn rakentaa ison arkin vedenpaisumuksen varalta. Kuinka tyhmänä ja täysin järkensä menettäneeltä häntä pidetäänkään! Lopulta Evanin arkki kuitenkin pelastaa hänen kotikylänsä tulvalta. Nuorten ilmastoliikkeen keulakuva, 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg saapui vastikään uudelle mantereelle osallistuakseen YK:n ilmastokokoukseen New Yorkissa. On suorastaan hämmentävää huomata, kuinka suuresti Greta Thunbergin viesti muistuttaa Nooan viestiä: käsillä ovat viimeiset ajat tehdä jotain ja tarttua asioihin, jotta välttyisimme suurelta onnettomuudelta. Ilmassa on toivoa, että maailman vastuulliset johtajat ottavat Gretan sanoista vaarin. Saksan Merkelin, Ranskan Macronin, YK:n Guterresin, Kanadan Trudeaun ja esimerkiksi paavi Franciscuksen sanoissa on ollut sellaisia merkkejä, että ne muuttuisivat yhä enenevässä määrin myös poliittisiksi teoiksi. Kyse on lastemme tulevaisuudesta. Heillä on oikeus elinkelpoiseen planeettaan. Heillä on samat oikeudet kuin meillä on ollut rakentaa tulevaisuuttaan, haaveilla ja toteuttaa unelmiaan. Vanhemmilla sukupolvilla ei ole oikeutta omalla itsekkyydellään ja ahneudellaan tuhota seuraavan sukupolven elämää. Planeetan hyväksikäyttö on lastemme laiminlyöntiä. Nooaa ja Greta Thunbergiä ei tietenkään voi läheskään kaikessa rinnastaa. Selvä ero on esimerkiksi se, että Gretan viesti ei ole hämäräperäinen, yliluonnollinen tai mystinen. Päinvastoin, hänen viestinsä on sama kuin maailman tiedeyhteisön viesti. On tieteellinen fakta, että ilmasto romahtaa, jos jatkamme nykymenoa. Googlettamalla vaikkapa sanat ’nuoret saavat tukemme yle’ löytyy Ylen uutinen yli 1200 suomalaisen tutkijan allekirjoittamasta tukikirjeestä nuorille ilmastoaktivisteille. Uutisesta on myös linkki itse tukikirjeeseen, kannattaa ehdottomasti silmäillä tuo tutkijalista läpi. Kirkolla on tärkeä tehtävä tulevaisuudessa. Tuomme toivoa, kerromme Jumalan pelastusteoista ja hyvästä tahdosta. Sanomaamme on aina kuulunut myös se, että mammonaan kiintyminen on haitallista, omasta luopuminen tekee hyvää sielulle ja että elämän syvempi merkitys löytyy ihan muualta kuin rahasta.
Ville Niittynen Kaarinan kirkkoherra Turun lääninrovasti
E
läkepoliittista keskustelua on maassamme värittänyt eräiden poliittisten nuorisojärjestöjen halu leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä maksussa olevien eläkkeiden perustuslaillinen suoja on ehdottomasti säilytettävä. Nuorten luottamus eläkejärjestelmäämme on elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Keinoja luottamuksen vahvistamiseen tulee kuitenkin etsiä muualta kuin leikkaamalla jo maksussa olevia eläkkeitä. On myös nuorten etu, että he voivat olla varmoja siitä, ettei heidän keräämiään eläkkeitä leikata tulevaisuudessa. Työeläkejärjestelmämme on yksi maailman parhaista eikä sen rahoitus ole tällä hetkellä kriisissä. Rahastointiasteemme on moneen maahan verrattuna suuri ja aiemmin tehdyt eläkeuudistukset ovat järjestelmää vahvistaneet. Eläketurvakeskuksen keväällä tekemän selvityksen mukaan työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Mediaanieläkkeemme oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000 henkilöä. Heitä koskettivat, enemmän tai vähemmän, edellisen hallituksen kansaneläkkeisiin tehdyt leikkaukset ja jäädytykset. Paljon sairastaviin iskivät vielä mm. sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen järkyttävät korotukset. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten Suomessa on pienituloisia eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000 henkilöä. Vuoden aikana oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut peräti 20 000 hengellä. Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Puolet kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkinasteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen. Edellä mainitun suuruiset eläkkeet menevät täysin kulutukseen ja niistä leikkaaminen olisi edesvastuutonta. Leikkaamiset jouduttaisiin kompensoimaan nostamalla eläkkeensaajien saamia tukia sekä keventämällä verotusta. Eläketurvakeskuksen 19.8. julkistamasta tutkimuksesta (Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista) kävi ilmi, että 55–85-vuotiailla eläkkeensaajilla kotitalouksien välinen apu kuuluu useimpien (75 %) elämään ja että yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille. Taloudellisen avun saaminen on harvinaista. Käytännön apua sen sijaan sekä annetaan että saadaan. Lapsia autetaan usein myös lastenlasten hoidossa ja kuljetuksissa. Ikääntyneet siis kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi. Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja riidellen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että silta yli sukupolvien kantaa nyt ja tulevaisuudessa.
Veikko Ruohonen puheenjohtaja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Varsinais-Suomen piiri
Tällä viikolla Seutusanomien nettisivulla: Littoisten markkinat tarjoavat 8. syyskuuta perinnettä ja yhdessäoloa. Paikallisin vapaaehtoisvoimin pyörivä tapahtuma järjestetään nyt 15. kerran.
Kehitysvammaisten pyörittämä Ihme ja kumma -kahvila avautuu Turkuun. Kahvilaan on tullut työhakemuksia kaarinalaisilta ja paimiolaisilta erityisnuorilta.
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
3
Paimion yrityskentällä tapahtuu paljon – Sauvossakin aktiivista toimintaa
Valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään tänään 5.9.
Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 €
KAIKKI TARJOUKSET VOIMASSA SYYSKUUN LOPPUUN.
ennen, Axelin kertoo. YksYkkösen yritysalueelle kaavaillaan kiertotaloutta hyödyntäviä yrityksiä. – Ajatuksena on, että toisen yrityksen jäte voisi olla toisen yrityksen raaka-ainetta. Havittelemme sinne energialaitosta, joka voisi valmistaa biopolttoainetta muiden yritysten jätteistä käyttöön raskaalle liikenteelle, Axelin selventää. Toinen uusi yritysalue on tulossa YksYkkösen läheisyyteen. – Se taas on yksityisomistuksessa oleva alue, joka on vasta alkutekijöissä. Nyt on siis tulossa todella paljon tilaa uusille yrityksille. Se on mahtavaa, kehuu Axelin.
verran. Sitä esitellään kuntalaisille keskiviikkona 11. syyskuuta kello 18 Paimion kaupungintalolla. Sinne kannattaa tulla kuulemaan uusista asioista. Siellä myös esitetään ensi kerran Paimion neljä uutta mainosvideota, jotka ovat varmasti näkemisen arvoisia, Axelin lupaa. Tapahtumassa jaetaan myös uusia Paimio-avaimia, joita aletaan tästä lähin myöntää vuosittain aktiivisille kuntalaisille, jotka omalla toiminnallaan kasvattavat yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja sitä kautta koko kaupungin elinvoimaa. – Usein, kun puhutaan elinvoimasta, ajatellaan pelkkää yrittäjyyttä. Mutta sehän on paljon muutakin. Elinvoimainen kaupunki on sellainen, jossa tapahtuu paljon. Paimio-avaimet myöntää raati, mutta ehdotukset tulevat kaupunkilaisilta. Nyt ehtii vielä antaa oman ehdotuksensa yrittäjille, Axelin sanoo.
11.9. tapahtuu kaupungintalolla
Elinkeinojohtaja halutaan ehdottomasti pitää
Uusien yritystonttien lisäksi yrityskentällä on muitakin hyviä uutisia. – Paimion Kehitys Oy on perustettu ja Sun Paimio -projektia on tehty nyt vuoden
Axelin uskoo, että Paimiossa tapahtuu nyt erityisen paljon siksi, että kaupungissa on ollut kaksi ja puoli vuotta oma elinkeinojohtaja Mika Ingi. – Se pesti on määräaikainen ja loppuu toukokuussa. Tällä hetkellä meidän yrittäjien suurin agenda on vaikuttaa siihen, että pestiä jatketaan. Sitä ei saa missään nimessä päästää katkolle, Axelin linjaa.
Tänään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää. Paimion metsästysmajalla kaupungin edustajat ja yrittäjät verkostoituvat yhteisen juhlan lomassa. Sauvon Yrittäjät puolestaan kahvittavat ihmisiä Mansikassa kello 15 alkaen. Munkkikahvit on luvassa 50 ensimmäiselle vieraalle. YRITTÄJYYS. Paimion yrityskentällä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Paimion Yrittäjien puheenjohtaja Salla Axelin on kehityksestä mielissään. – Paimioon on tulossa kaksi uutta yritysaluetta, joista toinen on jo valmistumassa ja toinen vasta alkutekijöissä. YksYkkösen yritysalue valmistuu Nesteen liittymän läheisyyteen. Se tulee olemaan kiinni sekä moottoritiessä että 110-tiessä, joka on eteläisen Suomen merkittävin reitti erityiskuljetuksille. Siellä on kunnallistekniikka kohta valmis ja pian päästään hieromaan tonttikauppoja. Kiinnostus on ollut suurempaa kuin koskaan
Sauvossa yrittäjät verkostoituneet hyvin
Paimion Yrittäjien puheenjohtaja Salla Axelin odottelee jo Paimioon uusia yrityksiä.
Seutusanomien nettilehti on uudistunut! Nyt voit lukea sekä Turun seudun että Vakka-Suomen uutiset samalta sivustolta, vanhasta tutusta osoitteesta: www.turunseutu sanomat.fi
Sauvossa tarjotaan yrittäjän päivänä munkkikahvit kun-
talaisille. Sauvon Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Katajainen kertoo, että Sauvon asukkaista huikeat 10 % on yrittäjiä. – Meillä on myös todella hyvä järjestäytymisaste, hän kiittelee. Sauvon Yrittäjät ovat aktiivisesti mukana kunnan tapahtumissa ja päätöksenteossa. – Seuraavaksi olemme järjestämässä Syysjuoksuja Sauvossa 14. syyskuuta yhdessä Sauvon Urheilijoiden kanssa, Katajainen kertoo esimerkkinä. – Pienen kunnan etu on se, että kaikki tuntevat toisensa. Täällä ei ole mitään kynnystä lähteä hoitamaan asioita. Valtuutettujakin voi napata hihasta vaikka kaupan kassajonossa, hän naurahtaa.
Erikois
Pakurlan Hedelmätarha
Kotimaista omenaa Paimion sydämestä Tilamyymälämme avoinna koko satokauden ti-pe ti ja to klo15-18 14-18 lala10-14 klo 10-14 TERVETULOA!
Helpotusta työllistämiseen Valtakunnallisesti Suomen Yrittäjät ovat vastikään saavuttaneet isoja voittoja: Vuoden alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos lyhensi yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa neljästä päivästä yhteen päivään. Lisäksi yrittäjien puolisoiden työttömyysturva parani. Tällä hetkellä valtakunnallisesti tavoitellaan muun muassa palkkaamista helpottavia toimenpiteitä. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen aiheuttaa yrittäjille harmaita hiuksia laajalla rintamalla.
Janica Vilen
VANHAINTANSSIASUT NYT VARATTAVISSA!
Ma 10.00 - 18.00 Ti-Pe 10.00 - 17.30 La 10.00 - 14.00
www.turunseutusanomat.fi
Pakurlantie 7, Paimio
p. 050 567 2750
Seuraava lehti ilmestyy 19. syyskuuta Varaa ilmoitustilasi ajoissa:
Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi
4
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
Vanhalinnassa katseltiin muinaistulia ja ilotulituksia taas paraatipaikalta Muinaistulien yötä ja venetsialaisia vietettiin perinteisesti elokuun viimeisenä lauantaina – tänä vuonna 31. elokuuta. Syyskesän yötä tähditettiin tuolloin Turun seudulla muun muassa kokoilla ja ilotulituksilla. Liedon Vanhalinnassa tapahtumaa juhlistettiin jo kahdeksattatoista kertaa viettämällä Linnavuoren yötä. LIETO. Liedon Vanhalinnassa lauantaina vietetty Linnavuoren yö on kaikenikäisille sopiva tapahtuma ja monet olivatkin tulleet paikalle koko perheen voimin tai isommalla porukalla ihastelemaan tulitaidetta. Valoisa aika ennen auringonlaskua hyödynnettiin tapahtumassa perinteisesti noin tunnin kestoisella pihaohjelmalla Vanhalinnan kartanomiljöön pihapiirissä, jossa oli mahdollista nähdä historialliseen tunnelmaan sopiva Kaarle Knuutinpoikien jousiammuntanäytös ja vanhanajan positiivari tai kokeilla hevoskärryajelua sekä nautiskella erilaisista pikkuherkuista. Lasten innostus oli aistittavissa. Monelle oli jännittävä kokemus kiivetä korkeat rappuset ylös Linnavuoren laelle illan hämärtyessä. Linnavuoren laelta avautuu upea näkymä Aurajokilaakson kauniiseen kansallismaisemaan. Lisäiloa toivat hyvät näkymät joelle, kun Aurajokimelonnan valaistut kanootit ohittivat Linnavuoren
auringonlaskun aikoihin. – Turusta on ainoastaan 10 minuutin matka ja raitis perhetapahtuma kestää vain pari tuntia, joten paikalle on helpompi tulla lastenkin kanssa kuin lähteä vaikkapa saaristoon, museonjohtaja Hannele Lehtonen Liedon Vanhalinnasta sanoo. Odotettu tulishow Aurajokilaakson näköalapaikalla Ilta huipentui Linnavuoren laella, kun turkulainen kulttuurialan toimija Aura Company esitti päätä huimaavan sirkusesityksensä ja tulishownsa. Tapahtuman juonsi radiosta tuttu Jouni Koutonen. Alas vuorelta tapahtuman päätyttyä oli tunnelmallista kavuta ihaillen kirkasta tähtitaivasta ja lähiseutujen ilotulituksien räiskettä näköalapaikalta. Tapahtuman järjestää vuosittain Vanhalinnan museon ystävät ry yhdessä Liedon Vanhalinnan, Liedon kunnan ja Liedon VPK:n sekä Aurajoki-
Isovanhemmat Saija ja Jussi Huttunen saivat Alisa Huttusenkin lapsineen lähtemään paikan päälle. He olivat aina tienneet, että Vanhalinnassa on jotain ohjelmaa venetsialaisten aikaan, mutta tulivat ensimmäistä kertaa itse katsomaan. Aikuisia kiinnosti tulitaide ja lapset Alexander sekä Adeliina halusivat kiivetä ylös linnavuorelle. Pienin, Maxmillian, kulki mummin sylissä.
säätiön kanssa. – Tapahtuma on viime vuosina löytänyt paikkansa entistä vankemmin seutulaisten keskuudessa väkimäärästä päätellen: Paikalla oli arviolta 1000 kävijää. Tällä kertaa vai-
kutti varmasti myös lämmin ja selkeä ilma, Jari Sjölund Vanhalinnan museon ystävät ry:stä toteaa. Turun seudulla on pitkään vietetty muinaistulien yötä, mutta viime vuosina myös ve-
netsialaisten vietosta on tullut yhä suositumpaa. Esimerkiksi Vepsän saarella oli sekä kokko että ilotulitus ja Ruissalon kylpylässä kokko. Lisäksi tapahtumaa oli mahdollista juhlistaa myös muun muassa Kaarinas-
sa, Röölässä, Teersalossa, Rosalan Viikinkikeskuksessa, Nauvossa ja Mossalassa.
Marjo Peltoniemi
Paattisten Suojakodille grillikota Paraislainen Pauli Lindeman Mielenterveyskuntoutusta tarjoava 40 asukkaan Tangostara-laulukilpailun voittoon Suojakoti sai oman grillikodan taloa ympäröivän kävelyreitin varteen, kun paikalliset leijonat puolisoineen laittoivat hihat heilumaan. TURKU. Kolme turkulaista lionsklubia, Lucia, Suikkila ja Turku-Åbo lahjoittivat ja rakensivat kesäkuun helteiden aikana Turun Paattisilla sijaitsevalle Suojakodille näyttävän grillikodan ilahduttamaan kodin asukkaita. Luovutusjuhlaa vietettiin torstaina 29. elokuuta. Maalauksen hoitaa ensi keväänä LC Paattinen. Naisklubin LC Turku / Lucian toimikauden 2018– 2019 presidentti Hilkka Mäkelä organisoi rakennusprojektin käytännön järjestelyjä. Tämän kokoluokan projekti tarvitsi mukaansa muita klubeja ja välittömästi neuvottelujen jälkeen mukaan lähtivät miesklubit Turku / Suikkila ja Turku-Åbo. Mukana rahoituksessa oli kotimainen lionssäätiö Arne Ritari noin 50 prosentin osuudella. Kota valmistui klubien jä-
senten ja puolisoiden avulla kahdeksassa päivässä, ja rakentajia ohjasi Suikkilan klubista rakennusmestari-insinööri Åke Brandt. – Onhan vähän toista rakentaa amatöörien kanssa, mutta ryhmä oli taitavaa ja innostunutta ja mielellään tällaisessa ilmapiirissä työtä tekeekin ja työtä ohjaa. Helle vain painoi kohtuuttomasti päälle. Olihan tässä mukana rakentamiseen tottuneitakin. Ryhmähenki ja innostus olivat malliksi kelpaavia, toteaa Brandt myhäilleen. Myös Hilkka Mäkelä kiittelee hyvää talkoohenkeä. – Grillikodan kokoaminen oli osoitus siitä, ettei yhdessä tekeminen ole kadonnut, vaikka joskus siltä tuntuukin. Tämä oli terapiaa meille kaikille ja yksi meitä totesikin urakan päätyttyä, että hän voi niin henkisesti kuin fyysisestikin
entistä paremmin. Tämän tapainen hyväntekeväisyys sopii hyvin Lions-toimintaan, mutta vankan suunnittelun tämä vaatii eikä tämä ollut kevyt urakka, toteaa Hilkka Mäkelä. Luovutusjuhla suunniteltiin alusta lähtien sellaiseksi, että Suojakodin asukkaat voivat siihen osallistua. Juhlassa soitti haitaria lionpuoliso Seppo Lonnakko ja tarjoilusta vastasi alkaneen toimikauden presidentti Anitta Ronkainen. Suojakodin johtaja Satu Pajumäki iloitsi lahjoituksesta. – Tämä grillikota on tarkoitus ottaa aktiiviseen asukkaiden käyttöön. Esimerkiksi kylmään aikaan tänne laitetaan lämmintä juotavaa ja asukkaat voivat käydä kävelyreitillään nauttimassa juomasta ja kauniista maalaismaisemasta, hän toteaa. Suojakotia ylläpitää kristillisiä arvoja kunnioittava säätiö, jonka tarkoituksena on tukea vanhusten, vammaisten ja psyykkisesti sairaiden naisten kristillis-sosiaalista työtä. TSS
Kun Tangostara-laulukilpailu käytiin Raisiossa 24. elokuuta, miesten sarjan voittoon selviytyi upeaääninen Pauli Lindeman Paraisilta. Naisten sarjan voitto meni sen sijaan ruskolaiselle Raija Ellménille. Seuraavaksi Tangostaran tittelistä kilpaillaan Sauvon Bar Mansikassa osana Sauvon Taiteiden yön tapahtumia 14. syyskuuta. PARAINEN/SAUVO. Raision Killin markkinoilla 24. elokuuta käydyn Tangostara-laulukilpailun 12 kilpailijan joukosta voittajiksi selviytyivät ruskolainen Raija Ellmén ja paraislainen Pauli Lindeman. Lindeman on laulanut 12-vuotiaasta alkaen. Kolme vuotta sitten hän kiinnostui iskelmämusiikista. – Tänä vuonna osallistuin myös Karaoke Amateur Champion -kilpailuun, jossa pääsin finaaliin asti. Tangomarkkinoiden tangomaratonissa lauloin saman kappaleen, Tangokavaljeerin, kuin täällä Tangostarassakin, mutta en päässyt jatkoon, Lindeman to-
teaa ja arvelee koittavansa onnea ensi vuoden Tangomarkkinoilla uudelleen. Ellmén on musiikin suhteen kaikkiruokainen. Räppiä hän ei ole kokeillut – ainakaan vielä, mutta kaikki muu menee. – Erityisesti suomalainen tango sopii mentaliteettiimme. Sen lisäksi erityisesti iskee vanha Suomi-iskelmä ja Bossa nova, Ellmén kertoo. – Täällä laulamani Rakastan, rakastan, rakastan on minulle tärkeä tango, jota olen esittänyt ennenkin. Kerran olin mukana myös Seinäjoen tangokarsinnoissa, mutta jäin kisassa alkuviivoille, jatkaa Ellmén.
Sauvon tangostarat kisaavat Taiteiden yönä Sauvon Bar Mansikassa kilpaillaan niin ikään Tangostara-tittelistä. Sauvon Taiteiden yönä, lauantaina 14. syyskuuta kello 18 alkavassa kilpailussa laulaa kahdeksan kilpailijaa, joista jatkoon pääsee kolme naista ja kolme miestä. Laulajia säestää musiikin ammattilaiset Jenni Mäkikalli-Sjöroos sekä Seppo Mäkikalli kilpailujen järjestelyistä vastaavasta Musiikkikoulu Jenni ja Seppo Mäkikallista. Tilaisuuden juontaa iskelmälaulaja Marianne Kantola sekä Sauvon kultakurkku Teemu Tsernov. Tuomaristoon kuuluu Kantolan ja Tsernovin lisäksi Bar Mansikan yrittäjä Heli Mikkola ja monipuolinen musiikkimestari Anu Keronen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Katariina Mäkinen-Önsoy
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
5
Tyttö olet helmi! -toiminta tukee yläkouluikäisiä tyttöjä Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa Tyttö olet helmi! -kehittämishanke on suunnattu 12–16-vuotiaille tytöille, joilla on mielenterveydellistä oireilua. Toimintaan voi hakeutua kaikkien yhteistyötahojen kautta. Yhteyttä voi ottaa myös suoraan MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöön, mikäli tyttö käy yhteistyökoulua tai on Turun Tyttöjen talon asiakas. LAPSET JA NUORET. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Tyttö olet helmi! -toiminta pyörähtää uudelle toimintakaudelle syksyn myötä. Kehittämishankkeen tavoitteena on tukea 12–16-vuotiaiden tyttöjen alkavien mielenterveysoireiden varhaista tunnistamista ja lisätä tytön kehitystä suojaavia tekijöitä, joihin kuuluu muun muassa tytön ja äidin välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Toimintaan pääsee mukaan yhteistyötahojen kautta, joita ovat yläkoulut Liedossa, Paimiossa, Sauvossa, Salossa sekä Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella eli Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Lisäksi Turusta ovat mukana Puropellon koulu ja Turun Tyttöjen talo. – Näissä kouluissa käyvät tytöt sekä Tyttöjen talon asiakkaat voivat hakeutua toimintaan myös itse, joko sähköpostia lähettämällä tai soittamalla suoraan meille. Lisäksi meillä on hakulomake säätiön nettisivuilla, Tyttö olet helmi! -hanketyöntekijä Minna Aallontie MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä kertoo. – Yhteistyökouluista on lähtenyt vanhemmille Wilma-viesti, jonka myötä he voivat olla myös meihin yhteydessä, jatkaa hanketyöntekijä Marika Väärä. Syyskuussa tavataan uuden ryhmän kanssa. Lokakuun ryhmään voi vielä hakea mukaan. Toiminta on osallistujille maksutonta. Kehittämishankkeesta toimintamalliksi Väärä ja Aallontie kertovat, että kehittämishanke jatkuu joulukuulle 2021 asti. – Toivomme, että hankkeen päättymisen jälkeen toimintaa saadaan juurrutettua toimintamalliksi. Tällöin se voisi laajentua käsittämään isompia alueita, jopa koko Suomen mittapuussa. MLL:n Lasten ja nuorten kuntoutussäätiöllä on jo olemassa pojille ja heidän isilleen suunnattu kehittämishankkeesta jalostunut toimintamalli, ”Isät ja pojat puussa”. Tämä toimi vaikuttimena Tyttö olet hel-
mi! -toiminnan perustamiselle, jossa haluttiin antaa huomiota erityisesti nuorten tyttöjen mielenterveyden tukemiseen. Nuoren 12–16-vuotiaan tytön kanssa toimintaan voi osallistua äiti tai joku muu läheinen aikuinen nainen, esimerkiksi äitipuoli, sijaisäiti, isoäiti tai kummitäti. Murrosiän tunteiden kuohunnassa Toimintaan pääsee mukaan ilman diagnoosia tai lääkärin lähetettä. Diagnoosi tai hoitokontakti eivät kuitenkaan ole este toimintaan osallistumiselle. – Riittää, että nuorella itsellään tai hänen läheisellään on nuoren mielialasta huolta. Nuorten mielialaoireilu voi näkyä esimerkiksi viiltelynä tai ahdistuksena, toteaa Marika Väärä. – Toiminnassa annetaan tilaa niille hiljaisemmillekin tytöille, jotka eivät ehkä niin näkyvästi ja kuuluvasti oireile koulussa, Väärä lisää. Kuormittavia tekijöitä voi yläkouluikäisen nuoren elämässä olla monia. – Esimerkiksi kodin taloudelliset ongelmat ja koulukiusaaminen ovat seikkoja, jotka melko yleisesti heijastuvat nuoren mielenterveyteen. Myös erilaiset suorituspaineet, joita tytöillä on kouluun, harrastukseen tai vaikka vain kasvamiseen liittyen lisäävät mielenterveyshuolien riskiä, Minna Aallontie sanoo. Alkutapaamisesta ryhmiin Tytöt ja äidit pääsevät mukaan toimintaan yhteistyökoulun kautta, jossa koulujen yhteyshenkilö, esimerkiksi koulupsykologi tai -kuraattori, auttaa toimintaan hakeutumisessa. Myös tytöt ja äidit voivat itse olla suoraan yhteydessä säätiöön. Äidin ja tytön toimintaan osallistuminen kestää 6–8 kuukautta. – Yksilötapaamiset sisältävät VIGMLL-ohjauskekusteluja, jotka perustuvat yhdessä videoituihin toimintatuokioihin ja niissä tapahtuvan vuorovaikutuksen tarkasteluun. Ryhmätapaamisia on kolme
Tyttö olet helmi! -hanketyöntekijät Minna Aallontie (vas.) ja Marika Väärä kertovat, että tyttö–äiti-parien ensimmäiset tapaamiset ovat järjestetty Paimion parantolassa tai sen ympäristössä. Kolmas vapaamuotoisempi ryhmäkerta on sen sijaan voinut olla jonkin yhteistyötahon alueella. Kuva: RAGIP ÖNSOY.
kertaa, jolloin tyttö–äiti-pari tapaa muut ryhmäläiset ja toimii ryhmässä tyttö–äiti-parina. Ryhmät ovat pieniä käsittäen 4–6 paria, Aallontie toteaa. Toiminnallisiin ryhmätapaamisiin voi osallistua osallistua hanketyöntekijöiden lisäksi seikkailuohjaaja. – Tähän asti ensimmäinen ryhmätapaaminen on ollut luontolähtöistä toimintaa, jolloin osallistujilla on hyvät mahdollisuudet tutustua toisiinsa ja ryhmäytyä. Luonnossa on jokaiselle tilaa ja väljyyttä olla mahdollisimman paljon oma itsensä. Toinen ryhmäkerta on ollut taideterapeuttista toimintaa ja kolmas on jätetty avoimeksi ryhmän omien kiinnostusten mukaan, Marika Väärä kertoo. Ryhmätapaamisten välillä on tytöillä ja äideillä omat ennalta sovitut chat -keskusteluryhmänsä, jotka toteutetaan WhatsApp -alustalla. Ryhmistä tiedotetaan hankkeen Facebook- ja Instagram-sivuilla. Katariina Mäkinen-Önsoy
Ties
? itkö
Tyttö olet helmi! -hankkeen ryhmätoiminnassa lähdetään muun muassa metsäretkelle. Kuvat: MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö.
Tyttö olet helmi! -toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Kehittämishanke kuuluu Setlementtiliiton alaisuudessa toimivaan Arvokas -avustusohjelmaan. Tyttö olet helmi! -toiminta on alkanut syyskuussa 2018 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun.
6
SEUTUSANOMAT
teema
5. syyskuuta 2019
AUTOILU & LIIKENNE
Yöllisiä meluja aiheuttavia töitä tehdään tieosuudella seuraavaksi vasta ensi kesänä
E18 Kausela–Kirismäki -hanke etenee aikataulussa Kirismäen risteyssillan kolmas pilarilinja saatiin purettua maanantaiaamuksi 26. elokuuta. Uuden korvaavan sillan rakennustyöt alkavat syyskuun aikana. Loput vanhasta sillasta puretaan ensi kesänä. Kauselassa on käytössä molempiin suuntiin yksi ajokaista ensi kevääseen saakka. LIIKENNE. Ensimmäisen vaiheen työt E18 Kausela– Kirismäki tieosuudella ovat edenneet Kaarinan Kirismäen sillan osittaisista purkutöistä uuden korvaavan sillan valmisteluun. – Purkutöiden jälkeiset pari viikkoa vielä kaivetaan osaa vanhan sillan pilareista sekä perustuksia. Uuden sillan rakentaminen alkaa tämän kuun aikana, mahdollisimman pian, Väylän projektipäällikkö Juha Sillanpää kertoo. Viikonloppu 24.–25. elokuuta, johon purkutyöt sijoittuivat, oli Sillanpään mukaan haastava. – Hankaluutta lisäsi se, että sillasta purettiin tässä vaiheessa kolmasosa. Loput kaksi kol-
masosaa puretaan ensi kesänä. Vastaavanlainen setti on siis luvassa kesällä 2020, kun loput sillasta puretaan yhden viikonlopun aikana, hän sanoo. Nyt on siis reilu tauko yöllä suoritettavista töistä. – Purkutyöt sai aloittaa lauantai-illalla niin että urakka olisi maanantaiaamuyöstä valmis. Työtä oli pakko tehdä myös yöllä, jotta vältyttiin pahemmilta liikenneruuhkilta ja jonoutumiselta, mikä olisi ollut todennäköistä, jos olisimme tehneet töitä vain päiväsaikaan, Sillanpää toteaa. Rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa poistetaan tasoliittymät Kauselan ja Kirismäen väliltä sekä rakennetaan Pukkilan ja Kirismäen välinen
tieosuus nelikaistaiseksi. Lisäksi suunnitelmaan sisältyvät meluntorjunta, Avantin alueen liikennejärjestelyt, Kaarinantien ja valtatien 10 liittymän parantaminen sekä valtatien 10 kevyen- ja joukkoliikenteen järjestelyjen parantaminen Kaarinan kaupungin alueella. Poikkeusjärjestelyt jatkuvat Kauselassa Kauselan eritasoliittymän työt etenevät hitaasti. Valtatie 10:n kaistajärjestelyjä on muutettu siten, että molempiin suuntiin on rakennustöiden aikana käytössä vain yksi ajokaista. Nopeusrajoitus työkohteen kohdalla on 50 km/h. Kevyen liikenteen yhteydet
Ilmakuvaa E18-väylältä Kirismäen sillan purkutyömaalta. Kuva: RajuLive.
ja bussipysäkit ovat käytössä normaalisti. Poikkeusjärjestelyt ovat käytössä kevääseen 2020 saakka. Uusi liittymä luo valmistuttuaan sujuvan yhteyden läheiselle Avantin teollisuusal-
ueelle. Samalla toteutetaan myös uusia kaistaratkaisuja, liikennevalot sekä rakennetaan uusi alikulkusilta kevyelle liikenteelle. Tieosuuden parantaminen alkoi kuluvan vuoden maali-
skuussa. Remontti valmistuu lopullisesti vuonna 2021. Hankkeen toteuttaa Väylä yhteistyössä Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Katariina Mäkinen-Önsoy
Kierrätä autosi netissä - helposti ja vastuullisesti Kun auto on tullut tiensä päähän, oikea osoite on Kuusakosken maksuton autokierrätys. Kuusakoski on Suomen Autokierrätys Oy:n virallinen yhteistyökumppani. Kotisivuiltamme löydät yhteystiedot yli sataan Kuusakosken omaan ja yhteistyökumppaneiden vastaanottopisteeseen ympäri Suomea.
Kuusakoski kierrättää ajoneuvot, akut, koneet, kaikki metallit, renkaat ja sähkölaitteet. Ostamme myös metallia päivän hinnalla. Kysy lisää! Ravurinkatu 32, 20380 Turku puh. 020 781 7720 Avoinna ma-pe 7.30–16.00 www.kuusakoski.com
5. syyskuuta 2019
AUTOILU & LIIKENNE
SEUTUSANOMAT
7
Auton ratissa yhä enemmän 17-vuotiaita Ratin takana on Suomessa jo paljon 17-vuotiaita – erityisesti haja-asutusalueilla. Mikäli nuorella on perusteltu tarve ajokorttiin, sen voi suorittaa 17-vuotiaana viime vuonna voimaan astuneen ajokorttilain mukaan. Näin toimi myös paimiolainen Miro Tausa. AUTOILU. Paimiolainen Miro Tausa täyttää parin kuukauden päästä 18, mutta autolla hän on ajellut jo kauan. – Olin kirjallisissa sinä päivänä, kun täytin 17 ja ajokokeessa heti seuraavana päivä, kertoo Tausa. Viime vuoden heinäkuussa voimaan astuneen ajokorttilain myötä perinteinen 18 vuoden ikä ajokortin suorittamiseen ei ole enää ehdoton, vaan jo 17-vuotias voi suorittaa kortin. Tällöin tarvitaan Traficomin poikkeuslupa. Luvan saamiselle pitää kuitenkin olla perusteet. – Laitoin perusteeksi työt Ansion sementtivalimolla ja koulumatkan Turkuun. Päätös tuli saman tien, kertoo Tausa. Syitä poikkeusluvalle voivat olla pitkä matka töihin tai kouluun, joukkoliikenneyhteyksien puuttuminen kokonaan tai yli tunnin matka- tai odotusaika joukkoliikennettä käytettäessä. Muita erityisiä syitä ikäpoikkeusluvalle voivat olla muun muassa äkilliset muutokset nuoren kanssa saman katon alla asuvan perheen tilanteessa, esimerkiksi ajokortillisen vanhemman sairastuminen tai menehtyminen. Lisäksi perheen toimeentulon turvaaminen tai talouden välttämättömien asioiden hoitamiseen liittyvät kulkemiset ja kuljettamiset ovat päteviä syitä poikkeusluvalle. Moni on saanut poikkeusluvan myös kulkeak-
Paimiolainen Miro Tausa sai ajokortin 17-vuotiaana.
seen itsenäisesti harrastuksiin. Traficomin tilastojen mukaan noin 98 prosenttia kuluneen vuoden aikana käsitellyistä hakemuksista on hyväksytty. – Melkein kaikki kaveritkin sai kortin 17-vuotiaana, Tausa vahvistaa. Mopoautot vähentymässä Tausa valmistuu keväällä autokorinkorjaajaksi ja peltoautoilla hän on ajellut jo 8-vuotiaasta asti. Auton käsittely oli siis entuudestaan jo hyvinkin tuttua. Liikennesäännöt taas olivat tuttuja mopoilun kautta. Kovin paljon kortin eteen ei siis tarvinnut nähdä vaivaa.
– Isä opetti, joten autokoulussa piti käydä tekemässä vain riskikoe, hän kertoo. Koska Tausaa opetti hänen oma isänsä, hän pääsi rattiin käytännössä jo 16-vuotiaana, kunhan isä oli kyydissä. Uudistus on saanut monet perheet pohtimaan mopoauton ostoa uudestaan. – Ei niitä enää kovin paljon näy, Tausa toteaa omasta kaveriporukastaan. Lisäksi 1. marraskuuta tulee voimaan lait, jotka koskevat nopeusrajoitettuja henkilöautoja eli niin sanottuja kevytautoja. Niiden uskotaan syrjäyttävän turvattomina pidetyt mopoautot lopulta kokonaan. Kevytauton huippunopeus on
rajattu 60 kilometriin tunnissa. Lisäksi auton tulee olla vuosimalliltaan 2015 tai uudempi ja painoa sillä voi olla maksimissaan 1500 kg. Kevytauton ajokortti tulee olemaan sama kuin nykyinen mopoautokortti (AM/121-kortti). Kun nuori sitten aikanaan saa henkilöautokortin, nopeusrajoittimen voi ottaa pois ja ajelua voi jatkaa samalla autolla. Kevytauto on muutettava autoksi viimeistään, kun ajoneuvon käyttöönottovuoden päättymisestä on kulunut 10 vuotta. Jonoja alkanut syntyä Vaikka Tausalle irtosi lupa
viime vuonna heti, nykyään kannattaa varautua odottelemaan kolmisen kuukautta. Poikkeuslupia haetaan tällä hetkellä ennätyksellisen paljon, joten Traficomilla on hakemuksia käsittelyssä ruuhkaksi asti. Sen vuoksi hakemus kannattaa tehdä heti kun mahdollista, kuitenkin aikaisintaan neljä kuukautta ennen 17-vuotissyntymäpäivää. Syyskuun alussa lupahakemuksia oli Traficomilla käsittelyjonossa 2 500 kappaletta. Parhaillaan käsittelyssä ovat kesäkuun lopussa jätetyt hakemukset. Hakemuksen liitteeksi kannattaa laittaa esimerkiksi mahdollinen lääkärintodistus,
opiskelutodistus, oppilaitoksen todistus liikkumistarpeesta, työnantajan todistus työpaikasta. Lisäksi valmentajan, seuran, yhdistyksen tai muun vastaavan tahon todistus säännöllisestä ja tavoitteellisesta urheilu- tai harrastusmuodosta on relevantti liite. Myös vanhemman vapaamuotoinen selvitys kortin tarpeesta on hyvä liittää mukaan, ellei muita selvityksiä ole. Hakemuksen käsittely on nopeampaa, jos sen tekee sähköisesti ja lähettää sähköpostilla. Ohjeet hakemukseen ja sähköinen hakemuslomake löytyy osoitteesta ajokortti-info.fi. Janica Vilen
Rapautuva tieverkosto huolestuttaa suomalaisia LIIKENNE. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista autoilijoista on vähintään melko huolestunut maamme teiden kunnosta liikenneturvallisuuden kannalta. Kyselytutkimuksessa selvisi, että alueelliset näkemyserot ovat suhteellisen vähäisiä, joten ihmiset ympäri Suomen kantavat huolta teiden turvallisuudesta. Tien käyttäjistä 65 prosenttia onkin sitä mieltä, että teiden kunto on viimeisen
viiden vuoden aikana muuttunut huonompaan tai selvästi huonompaan suuntaan. – Suomalaisten huoli teiden kunnosta ei yllätä, sillä aiheesta on puhuttu paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa pääväylät ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat ongelmat ovat pääväylien ulkopuolella maakunnissa, joihin määrärahoja ei ole yhtä helposti saatavissa. Positiivista on, että tuoreessa budjettiesityksessä olisi
luvassa lisärahaa teiden kunnossapitoon, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen. Niemisen mukaan teiden kunnon huonontuminen ei ole vielä lisännyt vakavien onnettomuuksien määrää, koska nopeusrajoituksilla on voitu hillitä riskejä. Matkanteko on kuitenkin monilla teillä hidastunut aiemmasta. Väylän teettämän yhteenvedon mukaan vuonna 2018
tieverkon korjaukseen ja hoitamiseen myönnettiin rahoitusta yhteensä 441 miljoonaa euroa. Kun tammikuussa tarkasteltiin väylien kunnossapidon näkymiä vuodelle 2019, korjausvelkaa oli kertynyt 2,5 miljardia euroa. Niemisen mukaan valtio saa verotuloja tieliikenteestä noin 8,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä alle 2 miljardia käytetään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. TSS
WP-KATSASTUS OY TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA. Tarjoamme kakkukahvit ma-ke 9.-11.9.
Juhlapäivinä kaikista
KATSASTUSTUOTTEISTA -10%
sekä KESÄ- JA TALVIRENKAITA -20 % alennuksilla. MEILTÄ MYÖS RENKAIDEN VANNETYÖT JA ALLELAITOT.
8
SEUTUSANOMAT
AUTOILU & LIIKENNE
5. syyskuuta 2019
Rengasratsia käynnistyy ensi viikolla
ä l l i v i ä p i k k r Me esittelyssä
Vuoden ! t u d e u p p i Hu la 7.9. – la 14.9 .
AUTOILU. Ensi viikolla käynnistyvässä Rengasratsia-kampanjassa autoilijoita kehotetaan jälleen tarkistamaan kesärenkaiden syyskunto. Lain minimivaatimus on 1,6 mm, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta. Kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta huomauttaa, että renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä lähes olemattomaksi. – Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon, hän sanoo. Vaativissa olosuhteissa renkaiden merkitys korostuu Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat riskitekijänä joka
seitsemännessä (14,1 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasonnettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2017 tapahtui 17 renkaisiin liittyvää kuolonkolaria, kun niitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 29 tapausta vuosittain. Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla kesä- tai talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen. Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3 649 kuolonkolaria, joista 516 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 613 henkilöä ja vammautui vakavasti 193 henkilöä. Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä onnettomuus-
tietorekisteristä vuosilta 2000– 2017. Rengasratsia järjestetään tiedotuspainotteisesti Autoilijat ajavat renkaansa useimmiten huomaamattaan kehnoon kuntoon. Viime syksyn rengasratsioissa vain joka neljäs (26 %) huonoilla renkailla ajavista tiedosti renkaidensa kunnon. Keskiruokanen on aiheesta huolissaan: – Vain autonsa ja renkaansa tunteva kuljettaja pystyy säätämään tilannenopeuden ja turvavälin vallitsevan kelin mukaiseksi, hän toteaa. Tämän syksyn Rengasratsia-kampanja järjestetään ensi viikolla tiedotuspainotteisesti. Autoilijan oma vastuu renkaiden kuntoseurannassa korostuu, sillä tällä kertaa rengasratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla. Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat kampanjoineet rengasturvallisuuden puolesta jo syksystä 1997 lähtien.
TSS
Hirvieläinten liikehdintä vilkastuu Autoilijan riski törmätä hirveen tai peuraan on suurimmillaan syksyisin. Suomen riistakeskuksen myöntämä, koko maata koskeva hirvieläimen pyyntilupa astuu voimaan 12. lokakuuta.
KATSO KAIKKI HUIPPUTARJOUKSET NETISTÄ MERKKIPÄIVÄT.FI Suomen suurin autotapahtuma! Palvelemme ma-pe 9-18, la 10-15 ja automyynti myös su 8.9. klo 11-15 Seuraa meitä facebookissa: facebook.com/merkkipaivat
merkkipäivät.fi Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio FordStore Myynti 010 214 7850 LAAKKONEN TURKU Ma-pe 09-18, la 10-15, su 8.9. 11-15 Mekaanikonkatu 12 Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)
LIIKENNE. Hirvieläinten liikkuminen vilkastuu syksyn edetessä. Lokuussa alueellamme alkava hirvestyskausi vaikuttaa liikehdintään. Aktiivisimmillaan hirvet ovat auringonlaskun tienoilla. Tuokon mukaan autoilija voi vaikuttaa onnettomuusriskiin, vaikka eläimen kohtaaminen itsessään onkin sattumasta kiinni. – Eläimillä on tapana ylittää tie samasta kohdasta. Vaaramerkit on laitettu juuri niille alueille asiasta varoittamaan, joten ne kannattaa ottaa todesta. Pienikin nopeuden alentaminen antaa lisää reagointiaikaa ja lyhentää jarrutusmatkaa, mikä voi olla ratkaisevan tärkeää, yönjohtaja Marko Tuokko Autoklinikalta. Hirvikolarin syntyyn myötävaikuttaa usein jokin häiriötekijä, joka hankaloittaa tielle tulevan eläimen ajoissa huomaamista. Olosuhteisiin kuljettaja ei voi vaikuttaa, mutta
omaan havainnointiinsa kylläkin. – Esimerkiksi likainen tuulilasi vaikeuttaa näkemistä yllättävän paljon etenkin syksyllä ja keväällä, kun aurinko paistaa iltaisin matalalta. Myös tuulilasin sisäpinnalle muodostuu helposti näkyvyyttä haittaava, harmahtava kalvo. Liikenteessä näkee vähän väliä autoja, joissa lasit ovat niin törkyisessä kunnossa, ettei kuljettaja näe kunnolla eteensä. Myös toimivat tuulilasinpyyhkijät ovat halpa sijoitus turvallisuuteen, Tuokko toteaa.
kin etsittävä puskureiden välistä mahdollisia vuotoja ja tarkistettava paisuntanestesäiliöstä, että nestetasot ovat kohdallaan. Joka tapauksessa auto kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella mahdollisimman pian, Tuokko ohjeistaa. Vakuutus ei yleensä korvaa, jos auto hajoaa esimerkiksi sen takia, että sillä on ajettu ilman jäähdytysnesteitä ja moottorin hajoaminen olisi ollut vältettävissä.
Pienikin kolaus voi tehdä tuhoa
Riistakeskuksen Suurriistavirka-apuaineiston mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2018 yli 12 000 riistaonnettomuutta. Vaarallisinta aikaa riistaonnettomuuksien osalta on marraskuu, jolloin sattui yli kuudesosa kaikista tapauksista. Näissä tieliikenteen onnettomuuksissa on ollut mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja. Hirvikolareiden piikki osui puolestaan syyskuulle. Suurin osa törmäyksistä, lähes kaksi kolmasosaa, sattuu hämärässä tai pimeässä. Usein hirvikolari saa aikaan pahaa jälkeä.
Autoilijoiden harmina ovat törmäykset myös pienempien eläinten kanssa. Niistä ei useimmiten seuraa henkilövahinkoja, mutta osuma saattaa aiheuttaa tuntuvaa aineellista haittaa. Jos sadan kilometrin tuntivauhdissa törmää esimerkiksi jänikseen, se voi pahimmillaan aiheuttaa suuria vaurioita muun muassa auton jäähdytykseen. – Moni ei tule ajatelleeksi, että vaatimattoman tuntuinen kolahdus voi rikkoa auton täysin ajokelvottomaksi. Vaikka autolla voisikin törmäyksen jälkeen ajaa, on aina vähintään-
Viime vuonna yli 12 000 riistaonnettomuutta
TSS
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
9
Paimion maaseutumarkkinoiden väki pääsi tutustumaan kyläkouluhistoriaan
Sukselan koulu suljettiin tasan 50 vuotta sitten
Sukselan koulussa opiskeltiin myös puutarhanhoitoa.
kaisemaan kouluun, hän kertoo. Kyläyhdistyksen tukikohta
Antti Salamäki Paimion Perinneyhdistyksestä (vas.) ja Sukselan koulun viimeisen opettajan Mikko Kaiturin vanhin poika Pentti Kaituri kertoivat markkinaväelle koulun historiasta.
Sunnuntaina 1. syyskuuta tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Sukselan koulu Paimiossa suljettiin. Sen kunniaksi Sukselan kyläyhdistyksen maaseutumarkkinoilla vedettiin koulukierroksia, joilla ihmiset pääsivät tutustumaan vuosina 1901–1969 toimineen kyläkoulun historiaan. PAIMIO. Sukselan vanhalla koululla vietettiin maaseutumarkkinoita sunnuntaina 1. syyskuuta. Poniratsastuksen, musiikin kuuntelun, ostosten ja eläinten rapsuttelun lomassa tämän kesän luultavimmin viimeistä hellepäivää pääsi piiloon Sukselan vanhan koulun yläkertaan – vanhaan koululuokkaan ja voimistelu/ puutyösaliin. Koulukierroksen veti Antti
Salamäki Paimion Perinneyhdistyksestä. – Sukselan koulu on yksi Paimion vanhimpia kouluja. Vuonna 1898 Paimio jaettiin viiteen koulupiiriin. Sukselan koulun rakentamispäätös tehtiin 1899 vuodelle 1901, hän kertoo. Koulutyö alkoi syyskuun lopulla 1901. Opettajaksi valittiin Hilda Laaksonen Sauvosta. Hän opetti Sukselan lapsia
Maaseutumarkkinoilla riitti väkeä jalkapallokentän täydeltä.
41 vuotta. – Tarina kertoo, että hän oli melkoisen tuima täti. Jos laulu ei kuulunut, niin opettaja nosti tukasta niin että meinasi päänahka irrota, Salamäki sanoo. Koulun keittola aloitti toimintansa 1918. – Sisällissodan aikana oli ruuasta pulaa, joten kouluruoka oli yksi houkutin lapsille tulla kouluun. Rikkaiden lapset maksoivat ruuasta, mutta köyhien lapset saivat ruuan ilmaiseksi, Salamäki kertoo. Vuonna 1924 tehtiin suunnitelma laajennuksesta. Laajennus valmistui vuonna 1925. Silloin saatiin kouluun asunto opettajalle ja lisää tilaa oppilaille. Alakoululaiset opiskeli-
vat yläkerrassa ja yläkoululaiset alakerrassa. Karttakepin viuhuminen loppui 50-luvulla Myös Sukselan koulun viimeisen opettajan Mikko Kaiturin vanhin poika Pentti Kaituri kävi kierroksella kertomassa omia muistojaan. – Edellisellä opettajalla oli musta puku päällä ja kravatti kaulassa. Isäni taas oli maatalon poika Paattisilta. Heti kun hänet valittiin tänne (vuonna 1955), hän huomasi koulua ympäröivät pellot. Hän meni heti katsomaan maita ja huomasi, että ne pitää lannoittaa. Hän lähti naapureilta kysymään lantaa. Kylän ihmiset ihmettelivät, että millainen opettaja tänne oikein on tullut, kun se ajaa paskaa pelloille. Mahtaako mikään oikea opettaja ollakaan? Kaituri naurahtaa. Hänestä opittiin kuitenkin nopeasti pitämään – sekä koululaisten että vanhempien keskuudessa. Hänen tuloonsa loppuivat myös tukkapöllyt ja karttakepin viuhuminen. Kaituri perusti kouluun myös jalkapallokentän, joka talvisin toimi luistelukenttänä. Samalle kentälle kokoontui sunnuntaina kymmeniä markkinamyyjiä ja sadoittain ihmisiä. Kaiturille koulu on rakas toki myös siksi, että se toimi vuosia hänen kotinaan. – Me nukuttiin siskon kanssa peräkamarissa. Sieltä johti ovi suoraan ala-aulan eteiseen, josta pystyi huonolla ilmalla oi-
Sukselan koulussa oli parhaimmillaan 82 oppilasta vuonna 1931. Kaiturin tullessa oppilaita oli enää kolmisenkymmentä ja lopulta koulu suljettiin 1. syyskuuta 1969. Sen jälkeen se
on toiminut muun muassa kirjastona ja kansalaisopiston tilana. Nykyisin se on Sukselan kyläyhdistyksen (perustettu 1993) tukikohta. Vuosittaisten maaseutumarkkinoiden lisäksi siellä järjestetään muun muassa joulumarkkinat ja yksityistilaisuuksia. Janica Vilen
Lisää tunnelmia Sukselan markkinoilta Seutusanomien nettisivuilla www.turunseutusanomat.fi
Henrikinkirkko - su 8.9. klo 11 Messu, Rumpunen, Kallio, Niemi - ma 9.9. klo 9.30 perhekerho - ti 10.9. klo 13 lähetyskahvit - ke 11.9. klo 16 Lapsikuoro, Pelkonen - ti 17.9. klo 13-15 lähetyskahvit, klo 18 Mongolia- ilta, Mika Laiho kertoo kuvin ja sanoin työstään. Vapaaehtoinen kahviraha. - su 15.9. klo 11 Messu, Pätsi, Honkasalo, Laakkonen, klo 12.15 Euron soppa. Koivulan srk-koti - to 5.9. klo 17.30 Tempputorstai - pe 6.9. ja pe 13.9. klo 9.30 perhekerho. Kauppakeskus Skanssi - ma 9.9. ja ma 16.9. klo 13 Vauvatreffit Skappelissa - ti 10.9. ja 17.9. klo 9.30 perhekerho.
henrikinseurakunta.fi
Millaista on Phonakin uusin kuulokojetekniikka? 19.9.2019, klo 10-17
Tietoiskut klo 10, 12, 14 ja 16. Tapani Katajisto Phonakilta.
Puistokatu 10, Turku Ilmoittautuminen 044 5825 360
KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Kuulontutkija Päivi Matti Oy
10
SEUTUSANOMAT
n Menovinkit ITÄ-TURKU
To 5.9. klo 17–19 Jäteneuvontatilaisuus, Majanummen toimitalo, Järj. Varissuo-seura ry. Pe 6.9. klo 18–20 Virkamiesorkesteri tanssittaa lämpötynnyrillä, Akselin piha, Karvataskunkatu 1, Järj. Varissuos-eura ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy. La 7.9. klo 11–14 VakkeLove, Varissuon kirkon piha, Kousankatu 6 sekä klo 14–16 Lähiöpelitapahtuma, Pelttarin kenttä. Ti 10.9. klo 17.30–18.30 Lajikokeilu: Koroisten/Halisten ulkokuntoilulaitteet, Järj. Turun Seudun Nivelyhdistys ry. Ti 10.9. klo 18−20 Naistenilta, Paattisten seurakuntatalo, Paattistentie 857, Järj. Paattisten seurakunta. Su 15.9. klo 11–15 Avoimet ovet Turun Vesilaitosmuseossa, Halistentie 4, Järj. Turun Vesilaitosmuseo. Su 15.9. klo 11–18 Itäharjun pihakirppis, asukkaiden pihat ja kadunvarret, Järj. Itäharjun omakotiyhdistys ry. Su 15.9. klo 13 Musiikkikoulu Grazioson opettajat musisoivat, Kauppakeskus Skanssi.
5. syyskuuta 2019
Kaupunginosaviikon jokaisena päivänä riittää tekemistä
Varissuon kaupunginosajuhlat huipentuvat VakkeLove-festareihin
KAARINA
Pe 6.9. klo 18–20 Kuvia Rauhalinnan luontopolulta -näyttelyn avajaiset, Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5. La 7.9. klo 10–14 LastenKaarina ja Keskustan yritykset tutuksi -tapahtuma, Kaarina-talo ja sen edusta, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kaupunki ja Kaarinan seurakunta. La 7.9. klo 15–19 Elokuvapäivän luento ja leffa: Tom of Finland, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Ti 10.9. klo 14–16 Ikäihmisten kulttuurikerho I: Elämää ja tapahtumia Lemonniemellä, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Ti 10.9. klo 17–19 Kaarinan Nivelkerho. Kokoontuminen Kaarinan kirjaston aulassa, Järj. Turun Seudun Nivelyhdistys ry. Ti 10.9. klo 17–19 Eroneuvo-tilaisuus, Kaarina-talo, Järj. YVPL, Turun Ensi- ja turvakoti; Veikkaus; Raisio, Kaarina, Lieto ja Turku. Ke 11.9. klo 18 Kirjastokeikka 8/2019: Piikkiön Piahvi ja Piispanristin Pukatsoova, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 28.9. asti Merja Ylitalon maalauksia, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 30.9. asti Kultaa ja kimallusta -näyttely, Kaarina-talo, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. 30.9. asti Kaarinan Kuvaajat ry:n Kuvia Piikkiön Linnavuorelta -näyttely, Piikkiön kirjasto, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.
LIETO
VakkeLove-lähiöfestarit järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Seutusanomien arkistokuva vuodelta 2018.
VARISSUO. Varissuon kaupunginosaviikkoa vietetään 2.–8. syyskuuta. Tänään torstaina 5. syyskuuta Majanummen toimitalolla pidetään torstaina jäteneuvontatilaisuus. Perjantaina virkamiesorkesteri tanssittaa tapahtumakävijöitä Varissuoseuran ja Akseli kiinteistöpalvelut Oy:n järjestämissä tansseissa lämpötynnyrillä. Lauantai on viikon tapahtu-
marikkain päivä erityisesti lapsiperheille: Pelttarin kentällä järjestettävää Lähiöpelitapahtumaa edeltävät Varissuon kirkon pihan valloittavat VakkeLove-lähiöfestarit kello 11–14. Luvassa on musiikkiesityksiä, yhteislaulua, paikallistoimijoiden kojuja ja ilmaisia herkkuja, sekä perheen pienimmille toiminnallista ohjelmaa, hattaraa, pomppulinna ja ilmapallokoiria. Tapahtuman järjestäjänä toimii suuri joukko paikallisia
La 7.9. klo 10–12 Lietotreenit: tehomuokkaus, shake ja balance, Lietohalli, Urheilutie 2, Järj. Liedon liikuntapalvelut ja Kaisakki. Ke 11.9. klo 14.30–16 Härkätien Nivelkerho sekä klo 15– 17 Cafe Muistipoukama, Palvelukeskus Ruska/Poukama, Hyvättyläntie 9. La 14.9. klo 11–15 Syyskirppis, Mannin navetta, Mannintie 4, Järj. Rokmanni. Ti 17.9. klo 18–20 Ulkoliikuntaa, lähtö kunnantalon edestä, Kirkkotie 13, Järj. Härkätien Vaeltajat.
toimijoita. Musiikkia, herkkuja ja tapahtumakojuja VakkeLoven esiintymislavalle nousevat muun muassa X Factor -laulukilpailusta tuttu Raid Amiri, Mummin kullat -duo, Yhdessä-yhdistyksen afganistanilais-espanjalais-iranilais-suomalainen house band Juntos sekä sokerina pohjalla Turun Filharmonisen orkesterin pienyhtye. Tapahtumassa
SAUVO
La 14.9. klo 18 Sauvon taiteiden yö ja Sauvon tangostara -kilpailu. Ti 17.9. klo 17–18.30 Sauvon kirjoittavan lukupiirin kynätreffit, Sauvon kirjasto, Vintterintie 6. Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi
TSS
Mediaratkaisuissa palvelevat: Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
Juttuvinkit: toimitus@ turunseutusanomat.fi
PAIMIO
La 7.9. klo 11–15 Pop up –kirppis, Kevolan Rastitupa, Iittulantie 101, Järj. Kevolan-Pitkäportaan kyläyhdistys. Su 8.9. klo 11–14 Miniolympialaiset 4–7-vuotiaille, Paimion urheilupuisto, Järj. Paimion vapaa-aikapalvelut ja Paimion Urheilijat ry. La 14.9. klo 10–15 Kesän päättäjäiset kirjastossa: kesälukukampanjan palkintojenjako, jäätelötarjoilua, pinssipaja ja runoaskartelua, Vistantie 18. 30.9. asti Imaginary landscape -yhteispohjoismainen taidenäyttely, Paimion kaupungintalo, Vistantie 18.
kuullaan myös varissuolaisille ihmisille ja toimijoille omistettuja yhteislauluja. Omaa toivebiisiä perusteluineen voi ehdottaa Anna Hällille sähköpostitse anna.halli@evl.fi. Festareilla on mukana paikallistoimijoiden kojuja, joissa voi tutustua Varissuon alueen harrastusmahdollisuuksiin ja kansalaisjärjestöihin. Paikalla on myös Ekotorin pop up -sähkölaitekeräys, jonne voi kiikuttaa itselle tarpeettomat sähkölaitteet. Tarjolla on lisäksi ilmaisia herkkuja, kahvia, hattaraa ja makkaraa. Varissuon kirkko puolestaan toivottaa lapset tervetulleiksi pomppulinnaan ja toiminnalliseen Donkkis -tapahtumaan. Viikko päättyy sunnuntaina Katariinan seurakunnan tapahtumiin; yhteiseen kirkkomatkan kävelyyn, messuun ja illan jazz-konserttiin. Kaupunginosaviikot ovat tapahtumaviikkoja Turun eri kaupunginosissa, jotka kutsuvat viikko kerrallaan turkulaisia ja vieraita tutustumaan eri kaupunginosien ilmiöihin ja tapahtumiin. Kaupunginosaviikkoja toteutetaan ympäri Turkua perinteisesti keväästä syksyyn. Pääosin maksuton ohjelma kumpuaa asukkaiden ideoista ja toteutuu paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden järjestämänä.
TURKU, Turun konserttitalo: Su 3.11. klo 13.00 KAKSI LOISTAVAA OPERETTIA TURUSSA Liput Lippupisteestä, ja salin omasta lipunmyynnistä. Ryhmät: Ryhmamyynti@operart.fi / +358 44 977 6257
Lisätiedot: www.operart.fi
K O H N O L L A A M U R
A H A V A S I V A R I
L A P T A I A T O R A K K U I I S S T A T T A N A M U R I O N T E E A N T A
A L U T
V A R S O K A U I T T U U K I I S E L I A L M A
A S T E L L A T A T T I L
S T A A V A A T A S K A A T L A A L A A S T E I T I
U R A L
S A A L I I S I R R I I P I A S O M L A D I E N
K B I P A S V A O T M A E R A I L L R A A H T I V A
I L A A N K L O A I L N O V L E I T H A A V A A T E
K I N A
A L U S T K A I T A A L R I A N
A L M U
S T A R
T A S S U T T A A I L O I T A
U S T S A A T L I O S T R I A T J A T A K A O T T O A T
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
11
n Viikon positiivisin
Apurin palveluneuvoja tavattavissa Kaarinassa Lounatuulet Yhteisötalon järjestämän Apuri-hankkeen tavoitteena on vahvistaa varsinaissuomalaisten osatyökykyisten työikäisten omaehtoista suoriutumista arjessa. Hankkeessa toteutetaan hyvinvointia tukevaa palveluohjausta ja -neuvontaa Kaarinassa ja Turussa. – Palveluneuvoja on asiakkaan kanssakulkijana etsimässä oikeaa palvelua ja sanoittamassa asiakkaan tilannetta esimerkiksi tukien hakemisessa, Henriksson summaa. Yhteiskunnan palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta työikäisten keskuudessa. Henrikssonin mukaan erityisesti he, joilla palveluiden tarve on suurinta, kokevat jäävänsä yksin. – Toive laajempaa ammattitaitoa vaativasta palveluneuvonnasta on noussut esiin vertaistukiryhmissä. Apua tarvitaan, kun omat tiedot, taidot ja voimat eivät riitä asioiden eteenpäin viemiseen, hän toteaa. Hanke on ollut nyt toiminnassa 1,5 vuotta. – Lähtökohtaisesti Apuri-palvelu on sellaista, joka sopii osaksi Lounatuulet Yhteisötalon palvelutarjontaa jat-
kossakin. Hankeidea lähti itse asiassa liikkeelle täältä yhteisötalon jäsenistöltä, Henriksson sanoo. – Apurin on tarkoitus jatkossa laajentua pop up -palveluohjauspisteiden avulla muuallekin Turun seudulle. Vinkkejä sopivista paikoista otetaan vastaan, Henriksson lisää. Palveluneuvojan löytää maanantaisin kello 10–14 Turusta, Lounatuulet Yhteisötalosta. Muina päivinä tapaamisen voi sopia ajanvarauksella. Lounatuulet Yhteisötalo on vuonna 2016 avattu, sosiaalija terveysalan järjestöjen, säätiöiden sekä yksityisten palveluntuottajien yhteinen talo. Turun pop up -Apuri-neuvontapisteet löytyvät Happy Housesta, Turun mielenterveysyhdistys ITU ry:stä ja Turun seudun TST ry:stä. Katariina Mäkinen-Önsoy
POIKIA
Meniköhän tää nyt näyteloikein? mälle
Venäjä
Apuri-hankkeen palveluneuvoja Riitta Henriksson on tavattavissa Kaarinassa seuraavaksi tänään 5. syyskuuta. Piikkiössä syyskauden ensimmäinen tapaamiskerta pidetään 19. syyskuuta. Kuva: RAGIP ÖNSOY.
kulkusesta
rynnäköitä Odin sisali
AUTOpykälöidä
045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja Laskutus Päätoimittaja
VARA-
ainoa jumala
kuormattuja
Toimittaja
ISOJA
Tristan ja ?
vuodatuksia
Armi EU-joki
johti Intiaa kauan sitten
Nebraska
ANSIO
oikukas
“
nytkin
Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000
Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi
hankala
x2
itä
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html
x2 -suoja
kokelaita kieltäytyy
SEUTUSANOMAT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
1 609 m
AVO-
TURUN
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
Inaria EUkieli
lihoa häijy
Ivanmkpa Tru
LINJA
sivuosissa
AAVA
tuuli
virtsaaine
siskon mies
jännittää
“
Jorma Kemppainen 2019
KAARINA. Varsinaissuomalaisten osatyökykyisten palveluohjaukseen ja -neuvontaan keskittyvä Apuri-hanke toimii Kaarinassa ja Turussa. Apurin palveluneuvoja Riitta Henriksson on tavattavissa Kaarinan kohtaamispaikka Kiesissä seuraavaksi torstaina 5. syyskuuta kello 13–14 sekä Piikkiössä kokoontuvassa Kaiken kansan kahvilassa tiistaina 10. syyskuuta kello 9–11. – STEA:n rahoittaman hankkeen myötä autamme asiakasta eteenpäin kuntien tarjoamien lakisääteisten sekä järjestöjen tarjoamien, esimerkiksi vertaistuellisten palveluiden pariin, Henriksson kertoo. Apurin palvelu on asiakkaalle maksutonta ja toimintaa sitoo luottamuksellisuus. Asiakkaaksi voi tulla, jos kokee vaikeuksia esimerkiksi oikean palvelun löytämisessä, lomakkeiden täyttämisessä tai arjenhallinnassa.
Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
lahdattavia
ALUEENSA SUURIN!
Jakelulevikki
Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl
12
SEUTUSANOMAT
5. syyskuuta 2019
Kävelyrobotti edistää kaarinalaisen Sannin kuntoutumista aivohalvauksesta Robotisoidusta kävelykuntoutuksesta hyötyvät tutkimusten perusteella etenkin neurologiset asiakkaat, kuten aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai selkäydinvamman saaneet tai etenevää neurologista sairautta sairastavat. TERVEYS. Turkuun keväällä avatussa Neuropisteessä on otettu käyttöön alueen ensimmäinen Lokomat Pro FreeD -laite, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnallisen kävelyterapian vaikeastikin vammautuneille. Kesäkuun koulutusten ja harjoituspotilaiden jälkeen on nyt vihdoin päästy käyttämään robotisoitua kävelylaitetta osana oikeiden asiakkaiden kuntoutusta. Kaarinalainen Sanni joutui käymään läpi aivovaltimon veritulpista johtuneen aivohalvauksen 10 kuukautta sitten, minkä jälkeen hän aloitti perinteisen fysioterapian kuntoutuakseen. Tällä hetkellä hänellä
on takanaan perinteisten fysioterapiakäyntien lisäksi kahdeksan Lokomat-kuntoutuskertaa. – Aivohalvauksen myötä en tuntenut vasenta jalkaani ollenkaan enkä saanut käsivartta koukistettua. Kävelyrobotin avulla jalkaani on alkanut tunto palautua ja sen myötä askeleen ottaminen on helpottunut. Kotona tulee jo kokeiltua pyörätuolista nousemista. Tavoitteenani on, että pystyisin vielä kävelemään, hän toteaa. Tasapainoista kävelyä kevennetysti Neuropisteen fysioterapeutti Armi Henriksson näkee asiakkaassaan selvää kehittymistä. – Lähdimme liikkeelle 1,4 km/h-kävelynopeudesta ja nyt olemme parhaimmillaan saavuttaneet jo 2,1 km/h nopeuden. Kaiken kaikkiaan Sanni on kävellyt robotisoidusti nyt 11 kilometriä, hän sanoo. – Kuntoutukseen liitetään myös muuta fysioterapiaa. Näin on myös Sannilla, jonka kävelyrobottiharjoitusten myötä koheneva kunto vaatii sitä, että lihashuoltoa pidetään
myös yllä, lisää Henriksson. Erilaisia kävelyrobotteja on noin kymmenen koko maassa. – Lokomat Pro FreeD eroaa perinteisestä kävelyrobotista siinä, että se mahdollistaa lantionkierron, painonsiirron ja ylävartalon aktiivisuuden, avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki Neuroliitosta kertoo. Enemmän askelia Kävelyrobotin avulla kuntoutusasiakas pystyy ottamaan paljon enemmän askelia verrattuna perinteiseen fysioterapiaan. – Normaalilla fysioterapiakerralla ei saa näin paljon askelia aikaiseksi, koska silloin asiakasta täytyy tukea yhden tai jopa kahden fysioterapeutin toimesta, sanoo Toivomäki. Riippuu vamman vakavuudesta, voiko asiakkaasta tulla täysin kävelevä. Mutta progressiivinen kevennetty harjoittelu robotisoidusti toimii kuitenkin merkittävänä motivaattorina. – Jo pyörätuolista nouseminen ja robotin avulla askeleiden ottaminen on iso asia, sillä se edistää muun muassa aineenvaihduntaa ja verenki-
Neuropisteen fysioterapeutin Armin asiakkaana tässä kaarinalainen Sanni, joka on kokeillut Lokomat-terapiaa nyt kahdeksan kertaa. ”Ensimmäisellä käyntikerralla robotin asetukset ja tukiremmit säädetään yksilöllisesti asiakkaalle sopiviksi fysioterapeutin toimesta. Siksi ensimmäinen kerta kestää 90 minuuttia kun seuraavilla kerroilla riittää 75 minuuttia”, Armi Henriksson sanoo. Kuva: RAGIP ÖNSOY.
ertoa. Lisäksi kävelykuntoutuksella voidaan vähentää kiputiloja, mikä jo itsessään on upea juttu! jatkaa Toivomäki. Toivomäen mukaan Neuropisteen kuntoutukseen voivat
hakeutua aivohalvaus- ja aivovammapotilaat sekä neurologisesta sairaudesta ja selkäydin- tai CP-vammasta kärsivät potilaat. – Robotisoituun käve-
KE–SU TARJOLLA TÖITÄ JA KOULUTUSTA ASIOINTIPISTE MONITORISTA, SKANSSIN KAUPPAKESKUKSESSA
lykuntoutukseen voi tulla Kelan, kunnan tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella tai itse maksaen, hän lisää. Katariina Mäkinen-Önsoy
10 v NÄE PADDINGTONLEFFAT ILMAISEKSI LAUANTAINA!
4.–8.9.2019
SYYSREKRY 2019 – KESKIVIIKKONA 18.9. KLO 15–17 Perinteinen Monitorin ja Varsinais-Suomen TE-toimiston järjestämä syksyn rekrytapahtuma, johon ovat tervetulleita kaikki työstä kiinnostuneet. Tekijöitä haetaan mm. sosiaali- ja terveysalalle, myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin, ravintola-, siivous- ja rakennusalalle sekä tuotantotehtäviin. Paikalla ainakin 16:n eri työnantajan edustajat. Tervetuloa!
KOULUTUSMESSUT 2019 – TORSTAINA 19.9 KLO 15–17 Olisiko opintojen aloittaminen ajankohtaista? Minkälaista koulutusta Turun seudulla on tarjolla? Tule Koulutusmessuille tapaamaan alueen oppilaitosten edustajia, saat kattavan kuvan mahdollisuuksistasi. Mukaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet: Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko; Turun AKK; TTS Työtehoseura; Turun Ammatti-instituutti; TAO, Turun Ammattiopistosäätiö; Kristillinen opisto; Turku AMK ja Turun AMK:n avoin AMK sekä Turun yliopisto, Avoin yliopistoopetus. Paikalla myös nuorten Ohjaamon ja OpinOven neuvojia. Tervetuloa!
MAKSUTON HANIN LAPSIPARKKI
JOKA TORSTAI!
99 €
1.
3.
LAUANTAINA 1. KAIKKI REIMATUOTTEET Kaikki Reima-sarjan tuotteet –20 % ovh:sta. JESPER JUNIOR
−20 %
2.
–20 %
2. LAUANTAINA 2. EVEREST-ULKOILUASU Veden- ja tuulenpitävä ulkoiluasu. Miesten ja naisten koot. Useita eri värejä. STADIUM
Asiointipiste Monitori Skanssin kauppakeskus 2. krs, itäparkin pääty p. 040 160 4556 www.turku.fi/monitori
59,99 (NORM. 99,98)
5. 4.
TORSTAINA-SUNNUNTAINA 4. TORKKUPEITOT
–40 %
Saatavana useita eri malleja ja värivaihtoehtoja. HEMTEX
PERJANTAINA −40 % 3. HARMAN KARDON ONYX STUDIO PERJANTAINA 4 -KAIUTIN Harman Kardon Onyx Studio 4 on 5. NIKE PEGASUS -JUOKSUKENGÄT korkealuokkaisista materiaaleista valmistettu langaton kaiutin. TELIA
Neutraali juoksukenkä. Miesten ja naisten koot. Useita eri värejä. STADIUM
99,– (NORM. 399,–)
79,99 (NORM. 129,–)
SKANSSIN KYMPPISYNTTÄRIT JATKUVAT SYKSYN SKANSSIAISTEN MERKEISSÄ SUNNUNTAIHIN SAAKKA! PAIKALLA MM. PIKKUVÄEN SUOSIKIT VILLE VIKING, JORE-KARHU JA HANI-MEHILÄINEN SEKÄ PALJON MUUTA OHJELMAA. TERVETULOA SKANSSAHTELEMAAN TARJOUSTEN TAHDISSA!
Skanssi, Skanssinkatu 10, 20730 Turku | Palvelemme ma–pe 10–21, la 10–19, su 11–18 | Poikkeuksena Alko ja palvelupisteet | Citymarket ma–la 8–22, su 10–22