Skip to main content

Seutusanomat Vakka 1.3.2018

Page 1

9. syyskuuta 2017

Asmandian ulkoilualue kehittyy entisestään Mynämäellä

Natural High Healing Festival U:gissa on ensi kesänä vegaanifestari

SIVU 3

Lähiruokaderby starttaa Leader Ravakan tuella

SIVU 4

1

SIVU 15

SEUTUSANOMAT

2. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

1.3.2018

TORIN LAIDALTA

EDULLINEN KOTIRUOKALOUNAS ma-la klo 11-15 MYÖS ! MUKAAN

alk.

750

Lounaslistan löydät netistä

www.rosamunda.net Oman keittiön tuoreet pullat ja munkit!

TERVETULOA!

Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 Avoinna ark. 8-17, la 8-15

KOTI KUNTOON! Merkkihuoltoa Vakka-Suomessa

Soita niin kerromme miksi juuri nyt on hyvä katto-, ikkuna- tai oviremontin aika.

Merkkihuoltoa Vakka-Suomessa

45

30€ / päivä

Soita edustajillemme ja kysy lisää! Korjaamo avoinna ma - pe 8 - 16 Autojen vastaanotto ja luovutus mahdollinen 7.30 - 19.00

ilmestyy seuraavan kerran

15.3.

ja se jaetaan myös

Sijaisauto

Kaukolantie 18, 23800 Laitila Puh. 02 857 6500 www.kk-autoteam.fi

Seutusanomat Vakka

tiimi-ikkuna.fi kymppi-katto.fi

Niklas Linna p. 0400 214288 Juuso Ikonen p. 0400 385597

MÖKKIJAKELUNA

Uudessakaupungissa kesämökin omistavien koiosoitteisiin. Varaa ilmoitustilasi ajoissa: Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Lähetä juttuvinkki: toimitus@ turunseutusanomat.fi

Hieroja/Urheiluhieroja

TONI PALO KLASSISTA JA URHEILUHIERONTAA

044 287 4312 www.hierojatonipalo.fi Ajanvaraus myös netissä.


1. maaliskuuta 2017

2

n Pääkirjoitus

Yks juttu on vähän epäselvä tässä auton moottorissa Päätin jo viime kesänä, että ennen kuin autostani maaliskuussa menee leima vanhaksi, vaihdan sen johonkin vähäpäästöisempään ja ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. Koska autot eivät herätä minussa minkäänlaista intohimoa ja ajankin lähinnä vain työaikana, olen lykännyt autokauppoja viime metreille saakka. Pari viikkoa sitten tartuin härkää sarvista ja päätin hoitaa homman kotiin. Siksi olen viime viikkoina tuntenut itseni Hannele Lauriksi niissä ikivanhoissa naisen logiikka -sketseissä, joissa Lauri ihmettelee ja Spede Pasanen selittää. ”Enää yks juttu on epäselvä tässä auton moottorissa… Mikä ihme se oikein on, joka saa sen auton moottorin pyörimään?” Lauri kysyy, ja Spede alkaa selittää bensiinin palamisesta. Mutta nykyään asia ei ole enää niin yksinkertainen – jos se nyt yksinkertainen oli ennenkään. Vertailuun piti nimittäin ottaa kaasuautot, sähköautot ja hybridit. No kaasuauto sai jäädä kauppaan heti alkumetreillä, sillä Turun seudulla tankkauspisteiden verkostoa ei ole. On vain yksi ainoa tankkauspiste. Sähköautoa varten taas olisi hyvä olla oma latauspaikka kotona. Kun olin päätynyt hybridiin oli niissäkin vielä paljon eroja. Joissain sähkömoottori vain avusti bensamoottoria, joissain moottorit toimivat aika tarkalleen yhtä paljon ja joissain ladattavissa malleissa saattoi napista painamalla estää bensamoottorin käynnistymisen kokonaan. En varmasti ole ainoa, joka on alkuvuodesta istunut autoliikkeessä tenttaamassa myyjiä auton moottorin toiminnasta. Vuoden alusta voimaan tullutta henkilöautojen romutuspalkkiota käytettiin nimittäin jo tammikuussa yli tuhannen auton hankintaan. Helmikuun tilastoa ei olla vielä julkaistu, mutta oma autoni on mukana niissä luvuissa. 1500–2500 euron arvoisen romutussetelin saa viemällä romutettavaksi auton, joka on käyttöönotettu vuonna 2007 tai aikaisemmin ja se ollut liikennekäytössä romutushetkellä. Romutussetelin voi käyttää uuden vähäpäästöisen henkilöauton hankkimiseen. Kampanja on voimassa elokuun loppuun ja sen avulla pyritään uudistamaan Suomen ajoneuvokantaa vähäpäästöisemmäksi. Onhan Suomi sitoutunut vähentämään liikenteensä päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna sähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna. Ja muidenkin hybridien määrä kasvoi kolmanneksella. Sähköautoja oli Suomessa viime vuoden lopulla Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan 1 449, ladattavia hybridejä 5 729 ja muita hybridejä 28 519. Tämän kampanjan myötä luulisi kasvun jatkuvan vähintään samanlaisena. Valtion lisäksi myös Helsingin kaupunki on alkanut tukea vähäpäästöisten henkilöautojen käyttöä myöntämällä niiden käyttäjille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista. Jotkin kauppakeskukset ovat varanneet parhaat parkkipaikat vähäpäästöisille autoille. Taloyhtiöt ovat alkaneet rakentaa latauspaikkoja ja nyt sähköautojen hankintatukea myönnetään myös leasing-autoihin. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Tämän lehden teemana on autoilu ja liikenne. Kummassakin kategoriassa on tällä hetkellä paljon uutisoitavaa.

n Mielipide

n Pakina

Suojellako vai ei ja ketä?

Kadonnut 1980-luku Logomossa

Nyt en tartu kirjoituksessani seurakuntakotiin enkä Hakkenpään Sahan piippuun, joten huokaiskoot ne henkilöt, joita edellä mainitut asiat koskettavat. Tässä poliittisessa asemassa joutuu kirjoittamaan ”tylsällä kynällä” eli yleisesti, kantaa ottamatta. Tämä aihe kuitenkin on sellainen, että kanta tulee väkisin esille jokaisella ja toivon mukaan herättää myös keskustelua sekä auttaa ymmärtämään kyseistä ammattikuntaa. Ammattikalastajia on täällä Varsinais-Suomen rannikollakin paljon ja etenkin väkilukuun suhteutettuna meillä Taivassalossa. Heidän tulonsa ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Jos ei tule saalista, ei tule rahaakaan, eli ylähuulta vaan leivän päälle. Silakkakiintiöiden muutos ja muut määräykset olivat vuoden 2017 Silakrysäyksen, kalastajien julkilausuman aiheena. Mutta on myös muita aiheita, jotka ovat useampana vuotena mainittu kyseisessä lausumassa. Tällä tarkoitan hylkeitä ja merimetsoja. Eräs Facebookin kuva kommentteineen sai minut ajattelemaan tätä syvemmin. Kuvassa oli useampi, osin syöty eli vatsapuolelta suupalan verran näykkäisty kala. Ja kommentissa sanottiin hylkeen syövän kuusi kiloa kalaa päivässä (keskiarvo). Miettikääpä tätä: Yksi harmaahylje (150kg), 6kg kalaa / päivä x 365 = 2190kg / vuosi. Entä kalastajan tappio? Jos oletetaan kuudesta, keskimäärin viisi kiloisessa kalasta haukatun kilon verran niin kalastajan tappio onkin 30kg, siihen vielä lisäksi verkoille aiheutuneet vahingot. Monenako päivänä kalastaja on verkoillaan? Laskekaapa vuotuinen yhden hylkeen aiheuttama ”lisävero” palkkapussiin. Jääpeite sentään helpottaa tilannetta estäen hylkeiden tulon kauas sulan rajalta. Jälleen yksi miinus tässäkin löytyy, nämä lounaisrannikon leudot talvet. Hylkeet syövät enemmän kuin kalastajat saavat saalista, jopa monikertaisesti kalalajista riippuen. Löysin Wikipediasta arvion kannan koosta, noin 26 000 yksilöä. Jos luottaa kannan määrittelyyn eli 50–60% pystytään laskemaan, loppujen ollessa pinnan alla, niin täytyy todeta, että onhan niitä siinäkin. Toinen, muidenkin kuin kalastajien mieltä kaihertava ja saaliita harventava luotokappale on merimetso. Varmasti lähes jokainen merellä liikkuva on nähnyt näitä valkoisiksi muuttuneita ”aavesaaria” joissa ei mikään kasva. Entäpä merimetsojen ravinto ja päivittäinen tarve? Kaikenlainen kala kelpaa. Aikuinen lintu syö 350–500g vuorokaudessa. Suomessa kannan kooksi on arvioitu 25 000 (2016) pesivää paria eli 50 000 yksilöä, Ruotsissa karkea arvio on 200 000 (2012) yksilöä. Kanta on meillä kasvanut rajusti vuoden 1996 kahdestakymmenestä linnusta tähän nykyiseen määrään. Ruotsissa ja Tanskassa on tutkittu näiden eläinten aiheuttamia haittoja kalakannoille. Vuonna 2014 Ruotsissa Roxen-järvestä laaditussa tutkimuksessa todettiin järven ravinnepitoisuuden kestävän 3–6 kilon saaliit hehtaarilta. Tulosten mukaan todettiin merimetsojen saaliiden olevan 7,5kg hehtaarilta. Ammattikalastajien saaliit vuonna 2013 olivat vain 0,85kg/ha. Ketä tässä nyt tulisi puolustaa tai suojella? Lintua, kalaa vai yrittäjää? Suojelussakin tulisi ajatella kokonaisuutta, hyödyt ja haitat, vasta sitten päätökset. Pätee kaikkeen tekemiseen, ei vain suojeluun. Onneksi edes merikotka on ottanut ruokalistalleen tuon sikiävän lintulajin. Toivotan kuitenkin kireitä siimoja ja aurinkoista kevättä!

Janica Vilen Päätoimittaja

Vapautin sisäisen dinosaurukseni pari viikkoa sitten. Meikäläinen otti, paukautti ja osti lipun kahdeksankymmentäluvulle. Samalla kertaa tällä matkalla tuli tutustuttua myös turkulaiseen Logomoon. Kahdeksankymmentäluku kun oli siellä. Ja mistäkö oli kysymys? No, saksalaisella täsmällisyydellä flying V-kitaroitaan sahaavasta Acceptista. Tuosta power metallin pioneerista, metallisydämen lavalla soittavasta karvaisten miesten (tässä sanan voisi kirjoittaa isolla ämmällä) yhtyeestä. Ei mistään tyttöjen Dingosta tai viihdejaresta. Valmistautuminen keikkaan ei ollut ongelmatonta. Yritin sovittaa päälleni vaatekaapin perukoilla kolmekymmentä vuotta naftaliinissa ollutta farkkuliiviä kangasmerkkeineen, mutta käsittämätöntä, miten ihmiset ovat olleet pieniä kolmekymmentä vuotta sitten. Ihan lilliputteja. Niin se maailma muuttuu. Maailmanlopun edellä ei taida pienentyä kuin se pyy. Tai aikamääre taitaa sittenkin vuosien sijaan olla kolmekymmentä kiloa. Onnekseni farkut ovat vaihtuneet vuosien varrella ja tennissukkaparejakin löytyi kahdet hyllystä. En käytä kaksia valkoisia urheilusukkia päällekkäin, vaan niin kuin metallin kulta-aikana eläneet muistavat, sukkapari tungettiin tuolloin farkunkauluksesta sisään ja lähdettiin baanalle. Tässä iässä se toinen pari jäi kyllä hyllylle. Onhan se niin, näin kokemuksen rintaäänellä sanottuna, että kutittaa se ruohonkorsikin nenässä. Vissiin. Logomon piha-alueella sitten sompaili kolme uusikaupunkilaista muskettisoturia. Painelimme yhteistuumin sisälle hevimekkaan heti ensimmäisestä ulko-ovesta, joka kohdallemme sattui. Meikäläinen kummasteli hetken, että onko kahdeksankymmentäluvusta jo kuusikymmentä vuotta, kun narikkajonon porukka oli selvästi sen kolmekymmentä vuotta meikäläistä kokeneempaa väkeä. Ja itsellä olo oli kuin teinillä. Kun vahtimestari sitten otti takkimme hellään huomaansa, hän katsoi porukkamme pitkätukkaa – olkoon nyt vaikka Timo nimeltään – ja kysyi, olemmeko menossa teatteriin vai keikalle. – Näytetääksme siltä, että olemme teatteriin menossa, oli Timoksi nimetyn vastakysymys. Ennen kuin portsari ehti vastata vastakysymykseen mitään, osoitti jonossa ollut harmaatukkainen lady-ihminen tilannehuumorinsa, tai sitten hänellä vain meni pokka, kun nauraen totesi, ettemme todellakaan näytä millekään korkeakulttuuriväelle. Hommasta selvittiin kunnialla ja tassuttelimme keikkapaikalle. Kerrankin saattoi sanoa, että jossain oli tupa täynnä viisikymppisiä teinejä. Ja sitten se alkoi. Armoton rumpujen takominen ja kitarointi. Meikäläinen tunsi, kuinka joka karva kehossa pongahti pystyyn ja iho heittäytyi kananlihalle ja dinosauruksen aikamatka vuosikymmenten taa saattoi alkaa. Parituntisen, viisikymppisen teinin taivaspalan jälkeen korvat tinnittivät aina aamuun saakka. Silti tunsin olevani Fast as a Shark.

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Ari Merinen Taivassalon kunnanvaltuuston pj.

Seutusanomat Vakka-lehteä jaetaan ilmestymispäivänään Postin Premium-jakeluna kaikkiaan 20 012 kappaletta ylläoleviin postiosoitealueisiin.


3

1. maaliskuuta 2017

Nopperlan Kartanon yleellisissä juhla -ja saunatiloissa vielä vapaita viikonloppuja kevään aikana. Lisätiedot: www.nopperla.fi o o kein Helppä eroon pääst räisestä ä ylimä rasta! a v ta

HINNOITTELU -PALVELU Lue lisää

www.kaupanpaikka.fi tai soita 0400 104 197 Kurjenpolku 2

UUSIKAUPUNKI

www.seutusanomatvakka.fi Asmandian ulkoilualueella pääsee myös hiihtämään jäätyneen joen päälle vedetyillä laduilla. Mika Rouhiainen seurasi tyytyväisenä, kun hiihtolomalaiset hiihtelivät Aseman alueella viime viikon torstaina.

Asmandian ulkoilualue Mynämäellä kehittyy entisestään Mynämäen Asemanseudun Kylät ry jatkaa määrätietoista työtään yhteisönsä hyväksi. Kauan odotettu kaukalo on saatu käyttöön, ensi kesänä päästään pelaamaan rantalentopalloa ja frisbeegolfia ja luontopolkuakin parannellaan. MYNÄMÄKI. Mynämäen Asemanseudun Kylät ry on jo vuosien ajan tehnyt määrätietoista työtä alueen asukkaiden hyväksi ja alueen ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseksi. Meneillään olevan Leader-rahoitteisen hankkeen ansiosta alueen ihmiset pääsisivät vaikka heti pelaamaan höntsälätkää pitkään toivotussa kaukalossa. – Nyt vaan jengiä kaukaloon pelaamaan!, kannustaa Asemanseudun Kylät ry:n puheenjohtaja Mika Rouhiainen. – Muistan, että monen vuoden ajan kylällä on toivottu jääkiekkokaukaloa. No nyt sellainen on, ei muuta kuin hokkarit jalkaan ja jäälle, Rouhiainen jat-

kaa. Kaukalo toimii kesän tultua monitoimikenttänä, jossa voi pelata muun muassa jalka- ja koripalloa. Kaukalo on kuitenkin vain yksi osa hankkeen tuomista uusista ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksista. – Saamme kesäksi rantalentopallokentän auki, frisbeegolfradan ja petanque/mölkky -kentän toimintaan, kertoo Rouhiainen. Hankkeen ansiosta kaukalonakin toimiva monitoimikenttä on myös valaistu uusilla tehokkailla led-valoilla. Luontopolkua parannellaan Kyläyhdistyksen suuri voimankoitos reilut viisi vuotta sitten oli Asmandian ranta-alueen kunnostus ja luontopolun reititys. – Luontopolusta olemme saaneet paljon kiitosta, ja nyt parannamme reittiä entisestään. Tällä hetkellä osa reitistä kulkee teillä, eikä se ole tietenkään luontopolun idea. Halu-

amme koko polun luonnon helmaan, kertoo Rouhiainen meneillään olevan hankkeen sisällöstä. Itse asiassa Asemanseudun Kylät ry vetää osin rinta rinnan kolmea eri hanketta: Asemanseutu ylös, ulos ja liikkeelle -hanketta, jonka viimeiset osat ovat kesällä valmistuvat liikuntapaikat sekä Vallaisten vallassa ja Puuttuva palane -hankkeet, joiden puitteissa parannetaan muun muassa kiiteltyä luontopolkua. Jokireittiä voi kulkea vaikka kanootilla, joita kyläyhdistyksellä on Asmandian tukikohtana toimivalla laavulla kaksi kappaletta. Jokainen tapahtuma luo mahdollisuuksia Kova satsaus Aseman alueen viihtyisyyteen vaatii tietenkin rahaa ja talkoohenkeä. – Ylös, ulos ja liikkeelle -hankkeen kokonaisbudjetti on 36.000 euroa, josta puolet on saatu EU:n Leader-rahoituksena. Puolet on yhdistyksen omalla vastuulla, ja tästä osuu-

desta suurin osa on talkootyötä. Noin kymmenen prosenttia kokonaisbudjetista jää yhdistyksen maksettavaksi rahalla, kertoo yhdistyksen sihteeri Minna Hautio. – Onneksi yhdistyksestämme löytyy vielä arvokasta talkoohenkeä, kiittelee puheenjohtaja Rouhiainen. Ilman euroja ei kuitenkaan yksikään yhdistyksen hienoista hankkeista voisi toteutua. – Hankimme euroja tavallisin yhdistyksen varainhankintakeinoin. Oman toiminnan tuottoa ovat jäsenmaksut ja tapahtumien tuotot. Toivonkin, että mahdollisimman moni kantaisi kortensa kekoon ja liittyisi jäseneksemme, sekä kävisi tapahtumissamme. Jokainen tapahtumassa ostettu grillimakkara tukee tavoitteisiimme pääsemistä, muistuttaa Minna Hautio.

Käyntikuntoisesta ja rekisteröidystä moposta

500 € hyvitys

vaihdettaessa uuteen 2018-mallin Derbiin. Vaihdokin merkillä/mallilla ei ole väliä! Polttolaitoksenkatu 9 20380 Turku (02) 2388 333 www.kununpyora.fi

Marko Vuosjoki

jussinlviasennus@gmail.com Leinmäentie 112, 23800 Laitila

Vakka-Suomeen on tehty perheiden eroauttamisen palvelukartta Eroauttaminen vähentää riitoja ja huoltokiistoja, vahvistaa sovinnollisuutta ja turvaa vanhemmuuden jatkuvuutta. Vanhemmat ja eroauttamisen ammattilaiset eivät monesti kuitenkaan tiedä eropalveluiden kokonaisuutta. Tähän etsittiin Vakka-Suomessa apua uudenlaisen eroauttamisen palvelukartan kautta. LAPSIPERHEET. VakkaSuomeen on tehty palvelu-

kartta eroauttamiseen liittyvistä palveluista. Kartasta selviää, mistä Vakka-Suomen perheet löytävät tukea erotilanteessa. Karttaan on koottu järjestöjen tarjoamia matalan kynnyksen palveluita, kuten vertaistukiryhmiä ja lisäksi muun muassa lastenvalvojan ja oikeusaputoimiston palveluja. Karttaa voivat käyttää sekä eroperheet että heitä auttavat ammattilaiset. Sen löytää jatkossa kaikkien Vakka-Suomen kuntien nettisivuilta. Erotilanteessa tarvitaan

usein palveluohjausta, lasten ja vanhempien kohtaamista sekä tarvittaessa erotilanteen sovittelua. Vanhemmat tarvitsevat ohjeita siitä, miten käsitellä eroa lasten kanssa ja tukea perhettä elämän jatkumiseen mahdollisimman normaalina eron jälkeen lapsen rutiinien näkökulmasta. Yhteishuoltoon tarvitaan joskus ulkoapäin tulevia tiukkoja sopimuksia. Ne auttavat ja helpottavat etenkin eron jälkeen alun tunnekuohuisia aikoja ja niillä pystytään turvaamaan lasten oikeudet ja arjen

sujuvuus. Eroauttamisen palvelukartan rakentaminen alkoi kaikkien Vakka-Suomen eropalveluiden toteuttajien ja toimijoiden kartoittamisella. Toimijoista kutsuttiin koolle verkosto, jossa oli mukana lastenvalvojia, perheneuvoloiden työntekijöitä, oikeusaputoimistojen juristeja, perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijä ja sosiaalitoimen perhetyöntekijä. Verkostotapaamisessa kävi nopeasti selväksi, että edes eroauttamisen ammattilaiset eivät

tienneet tai tunteneet toistensa palveluita ennen tapaamista. Verkostotapaamisissa käsiteltiin laajasti eroauttajien kokemuksia. Erotilanteet voivat olla hyvinkin vaikeita ja niissä lasten huomioiminen voi helposti unohtua Eroauttamisessa olisikin tärkeää tavata perhe mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo ennen lopullista eropäätöstä. Eroauttamisen malli tehtiin osana Lupa auttaa! -hankkeen hankeagentti Taru Elon terveyden edistämisen koulutusohjel-

man ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Eroauttamisen palvelujen kehittäminen on nostettu omaksi kokonaisuudekseen valtakunnallisessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). Varsinais-Suomessa LAPEohjelmaa toteuttaa kaikkien kuntien yhteinen Lupa auttaa! -hanke, joka uudistaa lapsi- ja perhepalvelut vuoden 2018 loppuun mennessä. SSV


1. maaliskuuta 2017

4

Natural High Healing Festival:

”Meillä humallutaan rakkaudesta” Heinäkuussa jo kolmatta kertaa Uudenkaupungin Narvilinnassa järjestettävä festivaali on aiempina vuosina ollut päihteetön ja lihaton, mutta tänä vuonna se on kokonaan vegaaninen. UUSIKAUPUNKI. Päihteettömyyden ja terveellisten elämäntapojen ilosanomaa levittävä Natural High Healing Festival sai alkunsa vuonna 2013. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimiva Henna Länsipää kertoo festivaalin syntyneen halusta levittää rakkautta ja hyvää oloa, sekä luoda ihmisille erilainen festivaalikokemus. Kahtena ensimmäisenä vuonna se järjestettiin eri paikoissa, mutta lopulta kesällä 2015 festivaali löysi lopullisen kotinsa idyllisestä Narvilinnassa. – Siihen vaikutti myös paljon se, että paikan omistaja on aivan mielettömän ihana tyyppi ja ajatukset menivät heti yksiin, Länsipää kiittelee. Alunperin hänen ajatuksenaan oli järjestää pienelle ihmisryhmälle suunnattu tapahtuma, mutta jo ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli satoja. – Tälläiselle tapahtumalle oli selkeästi tilaus. Vuonna 2017 meillä oli jo useita tuhansia kävijöitä, ja uskon vahvasti, että

määrä tulee nousemaan. Näen, että me luomme tässä täysin uudenlaista trendiä, Länsipää iloitsee. ”Päihteitä ei kaipaa kukaan” Sekä festivaalin päihteettömyys että siellä tarjottava kasvisruoka tuntuivat Länsipäästä hyvin luontaiselta valinnalta, eikä niistä ole myöskään festivaalivieraiden osalta kuulunut soraääniä. Festivaaleilta löytyy ensiluokkaista ruokaa, jossa on huomioitu niin ruokatrendit, superfoodit kuin luomu ja lähituottajatkin. Tarjolla on kaikkea raikkaista salaateista jytyihin vegeburgereihin sekä herkullisiin jälkiruokiin – ja päihteitä ei ole järjestäjän mukaan kaivannut kukaan. – Yhden ainoan kerran olen nähnyt olutpullon, ja sekin oli silkka väärinkäsitys, Länsipää kertoo.

Natural High Healing Festivaleilla tunnelma henkii rauhaa ja hyvää oloa. Kuva kesältä 2017.

Elämän onnellisuus on yksinkertaista Festivaalin ympäristöön ja estetiikkaan on myös panostettu poikkeuksellisen paljon. Länsipään mukaan tapahtuman kauneudesta onkin satanut järjestäjille runsaasti kiitosta. – Koko alue parkkipaikkaa myöten on somistettu henkimään hyvää oloa ja elämäniloa.

Festivaaleihin kuuluu myös leirintäalue, jossa voit oman valintasi mukaan nukkua metsän siimeksessä tai niityllä, ja peseytymään pääsee pieneen lähdepohjaiseen lampeen tai ihanalle Secret Beachillemme, hän kertoo. Tapahtuman tarjonta poikkeaa perinteisistä festivaaleista muiltakin osin: Kolmipäiväiseen kesäjuhlaan kuuluvat olennaisesti upeat musiikkiesitykset, mutta myös energiahoidot, joogatunnit, meditointi sekä erilaiset työpajat. Festivaalin eri tilojen nimet henkivät salaperäisyyttä – muun muassa Heart Space, Runopolku, Lemmenkalliot sekä Dance Temple ovatkin olleet kävijöiden suosiossa. Vanhempien iloksi näiltä festivaaleilta löytyy jälkikasvullekin oma Kids corner- tila, jossa on lapsille sopivaa, valvottua puuhaa. – Meillä nauretaan ja halataan paljon, tantrataan ja syödään rakkaudella tehtyä ruokaa. Pyrimme ottamaan huomioon kaikki, ja haluamme tuoda esille sen, että elämän onnellisuus on hyvin yksinkertaista. Ja vaikkei meillä syödä lihaa, niin meillä pääsee silti silittämään tukkalehmiä, Henna vinkkaa. Linda Rantanen

Adressi U:gin pääkirjaston säilymisestä entisellä paikallaan keräsi 1 260 nimeä UUSIKAUPUNKI. Kaikkiaan 1 260 allekirjoituksen adressi Uudenkaupungin pääkirjaston pysymiseksi nykyisellä paikallaan luovutettiin keskiviikkona 21. helmikuuta sen ensimmäisen allekirjoittajan ja laatijan, Anja Hyytiän, toimesta kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajalle Seppo Laineelle. – Olen ilahtunut allekirjoitusten lukumäärästä. En osannut lainkaan odottaa näin valtavaa nimimäärää. Jouduinkin tuomaan siihen lisälehtiä, kun sivut loppuivat kesken keräysaikana, iloitsi Hyytiä luovutustilaisuudessa. – Nettiadressiakin pohdin, mutta nyt se on tämä perinteinen paperiversio. Addressi oli esillä pääkirjastossa marraskuun 2017 alusta vuoden loppuun. – Uudenkaupungin keskusta-alueen kehittämiseen on satsattu rahaa ja kuitenkin kir-

jastoa ollaan viemässä suunnitellun koulukeskuksen ja monitoimitalon yhteyteen pois kulttuurisesti arvokkaalta paikaltaan kaupungin keskustasta, Hyytiä ihmetteli. – Kaupungin keskusta-alue heräsi taas eloon, kun saimme tänne ruokakauppoja. Lautakunnan puheenjohtaja Laine on myös yksi adressin allekirjoittaneista. – Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että kaupunginkirjastomme tulee pysyttää paikallaan ja koska minkäänlaisia kustannusarvioita ei uudesta kirjastosta ole, niin vertailuakaan on paha tehdä, Laine sanoi. Lautakunnalle esitys, jossa pääkirjasto säilyy Jonkinasteisen helpotuksen adressin allekirjoittaneet saivat tiistaina, kun opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen esitti lautakunnal-

le, että kirjasto säilyisi nykyisellä paikallaan. Seutusanomat lähti painoon jo ennen kuin kokous saatiin päätökseen. Linjauksen toteutuessa nykyinen pääkirjastorakennus peruskorjattaisiin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita: Uuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen tulisi alueen asukkaita palveleva digiaineiston omatoimikirjasto, jossa olisi pidennetyt aukioloajat. Asiakkaat pääsisivät omatoimikirjastoon kirjastokortilla ja sen pin-koodilla. Parviaisen esitys oli myös asiaa jo aiemmin käsitelleen sivistys- ja hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän kanta. Ohjausryhmä valmisteli kaikkiaan viisi erilaista vaihtoehtoa. Pääkirjaston sisätilaremonttiin on kaupunginvaltuuston päätöksellä varattu tälle vuodelle 300 000 euroa ja kahdelle seuraavalle vuodelle yhteensä 100 000 euroa. Uudenkaupungin pääkir-

jasto on yksi suomen vanhimmista kirjastorakennuksista. Se rakennettiin vuonna 1854 kouluksi. Vuonna 1957 taloon muutti kirjasto ja se toimi tiloissa yhdessä kansalaisopiston kanssa. Vuonna 1982 talo peruskorjattiin pelkästään kirjaston käyttöön.

Rainer Tähtinen

Kirjasto on säilytettävä kulttuurisesti arvokkaalla paikallaan Uudenkaupungin keskustassa. Anja Hyytiä luovutti 1 260 ihmisen allekirjoittaman adressin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajalle Seppo Laineelle.


5

1. maaliskuuta 2017

Ruokakauppa Laitilassa jo 30 vuotta!!!

LAITILA

TARJOUKSET VOIMASSA TO 1.3.- SU 4.3.2018

Kalaosastolta: TUORE RUODOTON LOHIFILEE VAKUUMI, NORJA

12

95

PRESIDENTTI KAHVI 500 G (7,90/KG) EI CUSTOM LABEL, BLACK LABEL, ORIGINAL BLEND, SPECIAL BLEND

US 2 KPL/TALO

KG

TUOREET KUHAFILEET

TUOREET MUIKUT

VIRO

4 24 95

! SÄÄVARAUS

SUOMI

99

TULPPAANI

TUORE SUPERIOR KIRJOLOHI SAVUSTETTU LOHIFILEE NORJA

7

99 KG

K-RUOKAMESTARIN PAREMPI NAUDAN JAUHELIHA 10% SUOMI

KG

SUOMI

KG

KANAN GOURMET FILEELEIKKEET

TUORE KURKKU

450 G (11,00/KG)

95 9 4 99 99 6 9 49 99 3 7 99 5 RASIA

PORSAAN KYLJYS

PORSAAN ETUSELKÄ

KG

PORSAAN LAPA

3

PORSAAN PAISTIJAUHELIHA

0

KERÄKAALI SUOMI

N. 2,3 KG

KG

WARSTEINER III OLUT, 0,5 L

4,7%, SIS.PANTIN 0,15 TARJOUS VOIMASSA 14.2. 2018 LÄHTIEN

1

99 TLK

2 KIMPPUA AAN! YHTEISHINT

2 PKT

49

ISRAEL

KG

HK VILJAPORSAAN KASSLER

PKT

99

99

IRTOMAKEISET

KG

NAVEL APPELSIINI

0

EGYPTI

KG

PIRKKA ORRI MANDARIINI

KG

KG

99

2

SUOMI

90 KG

95

5

90

KG

K-RUOKAMESTARIN LUUTON PAISTI

5

OMASTA STA! SAVUSTAMO

19

Lihaosastolta:

3

7 KPL/KIMPPU, SUOMI

KG

SUOMI

US 2 PKT/TALO

1

99 KG

99 KG

59 KG

OLVI VIRVOITUSJUOMAT 0,95 L (0,83/L) SIS.PANTIN 0,20

0

99 PLO

Tavallista parempi ruokakauppa

Kauppakatu 3, puh. 858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-21 ja SU 10-20

LAITILA

Meiltä saa myös POSTIMERKKEJÄ


1. maaliskuuta 2017

6

Mynämäen Attendo on vihitty käyttöön Attendo Tavastilan 42 huonetta, isot turvalliset piha-alueet, oma valmistuskeittiö ja henkilökunta ovat valmiina ottamaan asukkaita vastaan. MYNÄMÄKI. Attendo Tavastila Mynämäellä vihittiin käyttöön perjantaina 16. helmikuuta. Torstaina 8. maaliskuuta kello 15–18 siellä järjestetään avointen ovien päivä, jolloin tiloja ja toimintaa esitellään kaikille kiinnostuneille. Ja hernekeittoakin on tarjolla. – Saimme kaikki luvat kuntoon viime viikolla, joten olemme valmiita vastaanottamaan asukkaita, kertoo Attendo Tavastilan hoivakodin johtaja Maaret Sainio. Hoivakoti sijaitsee keskustan lähellä Häävuorentiellä. – Sijainti on mitä mainioin. Kaikki palvelut, muun muassa terveyskeskus, ovat lähellä, mutta tontti on silti rauhallisessa ympäristössä, iloitsee Sainio. Hoivakoti avattiin virallisesti pari viikkoa sitten, ja viime viikolla Sainio ja sairaanhoitaja Jenni Saarenvalta tekivät viimeisiä valmisteluja talossa. – Viimeisiä pikkuviilauksia, jotta kaikki olisi viimeisen päälle, kun ensimmäiset asukkaat tulevat taloon, kertoo Sainio.

totuki, saa tietoa ja hakuohjeet Kelasta.

Sairaanhoitaja Jenni Saarenvalta (vas.) ja hoivakodin johtaja Maaret Sainio ovat valmiita toivottamaan asukkaat tervetulleiksi Mynämäellä avanneeseen uuteen Attendo Tavastilan hoivakotiin.

Rakennus on täysin uusi, ja se on rakennettu nimenomaan hoivakodiksi. – Esteetön kulku, avarat tilat ja turvallisuus – kaikki on otettu huomioon ja tilat on suunniteltu nimenomaan iäkkäiden ihmisten turvallisen ja helpon asumisen mahdollistamiseksi, Sainio kertoo.

– Saunaankin pääsee suihkusängyssä, muistaa sairaanhoitaja Saarenvalta mainita. Tilaa 42:lle asukkaalle Hoivakoti Tavastilassa on 42 huonetta, joista 17 on varattu palveluasumisen paikoiksi ja 25 tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Neljästä huo-

neesta on mahdollista tehdä kaksi pariskuntahuonetta avattavan välioven avulla. Ensimmäisiä asukkaita jo odotetaan. – Uudestakaupungista ja Laitilasta on ollut kiinnostusta, muutama iäkäs ihminen, jotka haluavat muuttaa takaisin synnyinsijoilleen Mynämäelle. Ensimmäiset asukkaat saattavat

muuttaa meille parin viikon sisällä, uskoo hoivakodin johtaja. Tavallisen palveluasumisen osalta taloon haluavat voivat ottaa yhteyttä suoraan hoivakotiin, tehostettuun palveluasumiseen sijoittuvat pääsevät hoivakotiin kunnan palveluiden kautta. Erilaisista tukimuodoista, kuten asumistuki ja hoi-

Lääkäri käy säännöllisesti Palveluasumisessa ja etenkin tehostetussa palveluasumisessa olevien vanhusten on luonnollisesti aika ajoin turvauduttava terveydenhuollon ammattilaisten apuun. Hoivakodin omassa henkilökunnassa on erityisosaamista, sillä hoitajien joukosta löytyvät muun muassa fysioterapeutti, toimintaterapeutti, hammashoitaja ja lymfahoitaja. – Meille tulee myös säännölliset lääkärikäynnit. Viikon tai kahden välein lääkäri tekee kierroksen talossamme, kertoo Sainio. Hoivakodissa pyritään tekemään asukkaiden arjesta aktiivista ja kodinomaista, esimerkkinä toimii hyvin ruoanlaitto. – Meillä on oma kokki ja valmistuskeittiö – ruoka siis tehdään täällä, ei tuoda lämmitettäväksi, mutta apukeittiöissä voivat myös asukkaat osallistua halutessaan ruoanlaittoon. He voivat esimerkiksi leipoa. Monelle ihmiselle ruoanlaitto on aika tärkeä osa arkea, joten haluamme antaa siihen heille mahdollisuuden, sanoo Maaret Sainio. Marko Vuosjoki

Kysy lisää!

Hoivakodin johtaja Maaret Sainio p. 044 494 3590

AVOIMET OVET TO 8.3. KLO 15-18

maaret.sainio @attendo.fi

Attendo Tavastila

Attendo Tavastilan hoivakoti valmistui tammikuussa 2018 Mynämäelle. Hoivakodissa on 40 asukaspaikkaa tehostettua palveluasumista ja intervallisasumista tarvitseville ikäihmisille. Tarjoamme ikäihmisille myös lyhytaikaista palveluasumista helpottamaan omaishoitajan arkea. Attendon hoivakodeissa, Mummoloissa, jokaisella asukkaalla on käytössään tilava yksityisasunto ja kodikkaat yhteistilat sekä turvallinen piha-alue. Tarjoamme asukkaillemme ammattitatoista ja laadukasta hoivaa sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen. Tervetuloa tutustumaan hoivakotiimme torstaina 8.3. klo 15-18 välisenä aikana. Tarjolla on hernekeittoa sekä kahvia.

ATTENDO TAVASTILA Häävuorentie 5, 23100 Mynämäki


7

1. maaliskuuta 2017

Kustavin pilkkimestaruus ratkottiin sunnuntaina

Ahdille eniten Ahdin antimia tiin, naurahti Liukkonen. Voitto irtosi parilla kilolla Sunnuntaina ei jättisaaliita Flarasta noussut, mutta voittaja saatiin selville. Ahti Veijolan vajaan kahden kilon saalis oli paras. – Pieni morri näyttää toimivan ahventen kanssa, kertoi mies saaliinsa salaisuudeksi. Kakkoseksi yleisessä sarjassa pilkki Jesse Liukkonen ja kolmanneksi Vesa Liukkonen. Kisan kolmas ja järjestelyistä vastannut Vesa Liukkonen oli hivenen pettynyt pieniin saaliisiin. – Harmi, kun ei tullut kun-

Ahdin antimia oli eniten tarjolla – Ahdille. Ahti Veijola vei Kustavin pilkkimestaruuden tänä vuonna parin kilon saaliillaan.

Kustavin kunnan pilkkimestaruuskisoissa pokattiin voitto vajaan kahden kilon tuloksella. Ahti Veijola oli taitavin ja onnekkain. KUSTAVI. Kustavin kunnan pilkkimestaruuksista kilpailtiin sunnuntaina 25. helmikuuta jo perinteiseen tapaan Flarassa, matalavetisen lahden jääkan-

nen päällä. Samaan aikaan, kun Krista Pärmäkoski taisteli olympiahopeasta, Ahti Veijolalla oli niinikään meno päällä. Mies nosteli tasaiseen tahtiin kalaa Kustavin kunnan pilkkikilpailuissa. – Pikkukalat tuossa eniten käyvät nyppimässä. Pientä ahventa nousee kuitenkin jonkin verran, kommentoi mies vajaan puolen tunnin pilkkimisen jälkeen. Mestaruuskisoja on järjestet-

ty jo parisenkymmentä vuotta ja aina Flarassa. – Tämä on matala lahti, joka jäätyy sen verran nopeasti, että täällä pääsee yleensä aikaisin pilkille, kertoi kilpailun primus motor, kalastusopas Vesa Liukkonen. Mestaruuskisaa ei ole kertaakaan jätetty väliin, tosin yhtenä vuonna leuto sää oli tehdä tepposet. – Yksi vuosi pilkittiin laiturilta, kun jäälle ei uskaltanut mennä. Mutta silloinkin pilkit-

non vonkaleita. Täältä saa kyllä pilkillä usein säynävää ja lahnaa, jopa haukeakin. Nyt ei noussut juuri mitään muuta kuin pikkuahvenia, totesi Liukkonen. Ilonaiheita sen sijaan aiheuttaa se, että Kustavissa myös nuoret ovat innokkaita kalastamaan – myös talvipakkasilla. – Nuorten sarjassa oli mukana neljä yläasteikäistä nuorta. Monesti pilkkiminen on ukkoutuva laji, mutta meilllä Kustavissa on onneksi myös nuorta väkeä mukana. Nämä neljä, jotka osallistuivat kisaan, ovat todella innokkaita kalastajia myös kesäisin, kertoi Liuk-

konen. Nuorten sarjassa voiton vei Justus Koskinen, hopealle nyppi Julius Koskinen, pronssia nappasi Olivia Leimu ja neljäs oli Jaakko Leimu. Matti Rantalakin pääsi vaa´alle Pilkkikisojen rentoa tunnelmaa kuvasti ehkä parhaiten kilpailun nestorin Matti Rantalan asenne. Samalla, kun vieressä pilkkinyt Ahti Veijola nosti ahvenia, Matin koukut nousivat pilkkireiästä kerta toisensa jälkeen tyhjinä. – Ei nappaa nyt yhtään mikään. Tulisipa edes yksi pikkuahven, että pääsisin vaa´alle, huokaisi Rantala puolen tunnin uurastuksen jälkeen. Ja tulihan se palkintokin sieltä lopulta. – Nyt on päivä pelastettu, en joudu lähtemään jäältä täysin tyhjin käsin, nauroi Rantala pienenpienen ahvenen saatuaan. Kustavin pilkkikilpailut järjestetään vuosittain yhdessä Lions Club Kustavin Kivimaan koululla järjestämän talvitapahtuman kanssa.

Matti Rantalan siimat eivät olleet sunnuntaina kireällä, mutta mies ei siitä paineita ottanut. – Tärkeintä, että pääsee edes vaa´alle, totesi Rantala yhden kalan saatuaan.

Marko Vuosjoki

Vakka-Suomessakin on pari kutuestettä, jotka vaarantavat uhanalaisten kalalajien tulevaisuuden

Vapaa-ajankalastuksen Nobel -palkinto myönnetty

KALASTUS. Urheilukalastusseura West Coast Trolling Team on myöntänyt tämän vuoden Vapaa-ajankalastuksen Nobel-palkinnon K-Kalapoluthankkeelle. K-Kalapolut on Kryhmän ja ympäristöjärjestö WWF:n yhteistyöhanke, joka tähtää uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseen kalojen nousuesteitä purkamalla ja kutupaikkoja kunnostamalla. Uhanalaisia kaloja Suomen vesissä ovat muun muassa meri- ja järvitaimen, järvilohi, vaellussiika ja ankerias. Ne ovat vaarassa kadota vesistämme kokonaan, koska reitit kutupaikoille puroissamme ja joissamme ovat tukossa. – Erityisesti raatia miellytti tapa, jolla hanketta toteutetaan: Yhteistyö perustuu talkootoiminnalle, johon jokainen asiasta kiinnostunut voi osallistua. Korupuheiden sijaan tartutaan lapioon ja käännellään kiviä. Näin on totuttu Suomessa asioita hoitamaan silloin kun hätä on suuri, sanoo West Coast Trolling Tea-

min varapuheenjohtaja Kari Pirttimaa. Yritysmaailman ja yleishyödyllisten yhdistysten liitot ovat välttämättömiä, jotta asioita saadaan etenemään oikeaan suuntaan. – Vapaa-ajankalastajat ovat tottuneet käsittelemään kalaa ja ovat myös usein asiakkaana kaupan kalatiskillä. Siksi tervehdimme suurella kiitoksella sitä, että kauppiaat ja K-ryhmä kantavat huolta kestävästä kalastuksesta, eettisyydestä ja ammattikalastuksen elinkyvystä Suomessa, Pirttimaa sanoo. Vuoden 2018 Kalastuksen Nobel oli jo 19. huomionosoitus henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen urheilukalastuksen hyvinvointia ja kehitystä. Kolmannes siltarummuista estää kalojen kulkemisen K-Kalapolut-hanke alkoi viime syksynä tilanteen kartoittamisella. Selvisi, että Suomessa on vanhojen myllypatojen lisäksi

Keskon Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo ja WWf:n Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska vastaanottivat kalastuksen Nobel-palkinnon helmikuussa Helsingin venemessuilla. Kuva: Kari Pirttimaa.

jo tie- ja siltarumpuja 90 000, joista kolmannes on asennettu niin, että ne estävät kalojen kulkemisen. – Jos rumpu on asennettu liian ylös tai sen läpi ei kulje tarpeeksi vettä, kalat eivät pääse siitä läpi. Näiden rumpujen taakse jää tuhansia kilometrejä kutuve-

siä, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen. Esteitä sekä poistetaan että korjataan. – Jos siltarumpu on liian korkealla, syntyy putous. Näitä voi korjata nostamalla veden pintaa samalle tasolle. Tällaisen korjauksen saa hyvällä talkoo-

porukalla tehtyä muutamassa tunnissa. Osa esteistä vaatii järeämpiä työkoneita ja päivien tai jopa viikkojen edestä töitä, kertoo Vilhunen. Kaikki kohteet kartalla Kaikki K-Kalapolut-hankkeen löytämistä esteistä on merkat-

tu karttaan, joka löytyy hankkeen nettisivuilta. Kun estettä puretaan, punainen pallo muutetaan oranssiksi. Kun homma on valmis, se muuttuu vihreäksi. – Ihmiset voivat myös olla meihin yhteydessä, jos uusia esteitä löytyy tai jos jokin este havaitaan erityisen kiireelliseksi. Meille voi myös ilmoittaa, jos on halukas koordinoimaan talkoita jollain tietyllä esteellä, Vilhunen neuvoo. Hanke on viisivuotinen ja virtavesityöhön on palkattu kolme uutta työntekijää. Viime vuoden puolella ehdittiin poistaa yhdeksän estettä ja rakentaa viitisenkymmentä kutusorakkoa. Nyt valmistaudutaan varsinaiseen kenttäosuuteen, joka alkaa keväällä ja jatkuu lokakuulle.

Janica Vilen


1. maaliskuuta 2017

8

n Kylässä

n Mielipide

Annetaan kuluttajan päättää, missä tuotantomuodossa olevia munia hän haluaa kuluttaa Viime aikoina lehdistössä on luettu eri yhtiöiden irtiottoja virikehäkkituotannosta luopumiseksi, koska se ei täyttäisi eettisen tuotannon tai eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia. Katson velvollisuudekseni kertoa ja muistuttaa nykytilanteesta. Suomessa niin kuin myös EU:ssa on siis neljä laillista tuotantotapaa. Virikehäkkikanalat (60 %), lattiakanalat (33 %) ulkokanalat (1 %) ja luomukanalat (6 %). Prosenttiluvut tarkoittavat tuotannon määrää Suomessa. Kaikki tuotantotavat on siis laillisia ja hyväsyttyjä. Minä Munaxin toimitusjohtajana haluan muistuttaa, että perinteiset häkkikanalat kiellettiin vuoden 2012 alusta. Tuolloin ala investoi merkittävästi ja eläinten hyvinvointia parannettiin eri tuotantomuodoilla. Häkkikanalat muuttuivat virikehäkkikanaloiksi ja kanoille tuli lisätilaa nyt 750cm²/ kana, kuopsutusalue, pesä, orret ja kynsiviilat. Investointi oli noin 20€/ kana ja yhteensä luokkaa 50 miljoonaa euroa eli varsin mittava ja iso koko alalle. Olemme nähneet kuvia huonosti hoidetuista kanaloista tai kielletyistä laitteista julkisuudessa. Me alana tuomitsemme kaikenlaisen laittoman toiminnan tai eläinten hoidon laiminlyönnit, niitä emme hyväksy. Tosiasia on kuitenkin, että suomalainen kana voi hyvin ja niitä hoidetaan ammattitaidolla. Nyt siis Hyy Yhtymän ravintolatoiminnan liiketoimintajohtaja Marika Risku liputtaa kokonaista tuotantomuotoa vastaan, mikä tuntuu ko. tuottajia halventavalta ja alentavalta. Missään muualla maailmassa ei ole kanoille tehty vastaavaa olosuhteiden parannusta. Kanat Aasiassa ja Amerikassa asuvat ahtaammin kuin EU:ssa. Jos haluamme kansallisesti lopettaa yhden tuotantotavan niin se samalla tarkoittaa, että meiltä viedään kansainvälinen kilpailukyky myydä munia ja munatuotteita. Lisäksi haluan muistuttaa, meillä Suomessa kaikki munat ovat salmonella- ja antibioottivapaita. Annetaan kuluttajan päättää, missä tuotantomuodossa olevia munia hän haluaa kuluttaa. Nykyisellään kulutuksesta 60 % on virikehäkkikanojen munia. Jos kuluttuja valitsee jonkun toisen tuotantomuodon niin ala kyllä investoi siihen ja kehitys on kestävää ja taloudellisesti mahdollista myös tuottajalle. Sillä jos tuottaja nyt pakotetaan muuttamaan tuotantotapaa väkivalloin, on vanhasta investoinnista yhä merkittävä osa maksamatta, kun aikaa on kulunut vasta reilut 5 vuotta edellisestä investoinnista. Janne Torikka Munax Oy Mielipiteen lähettäminen onnistuu sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat. Lyhyitä mielipiteitä voi tekstata numeroon: 045 126 1698.

Kaukolan kartano etsii uutta omistajaa Vuonna 1825 rakennettu Kaukolan kartano sijaitsee Laitilassa, Kaukolan kylässä, edesmenneen Valkjärven rannalla. Monia vaiheita nähnyt kartano etsii nyt uutta omistajaa ja Laitilassa tunnetuksi tullut kartanonomistaja pohtii seuraavaa seuraavaa siirtoaan. Takaisin Ruotsiin vai kenties Ranskaan? LAITILA. Vuonna 2000 Ruotissa asuneen Atte Laineen (s.1937) korviin kantautui tieto siitä, että Laitilan Kaukolassa sijaitseva kaunis vanha kartano oli päässyt erittäin huonoon kuntoon ja etsi uutta omistajaa korjausintoisesta ihmisestä. Toimelias mies lähti matkaan kohti Laitilaa. Hänen mukaansa olisi ollut suuri sääli, jos niin upea kohde olisi päässyt lahoamaan. – Kiersimme rakennusinsinöörin ja tarkastajan kanssa paikat läpikotaisin, emmekä iloksemme löytäneet esimerkiksi hometta mistään. Talo oli toki huonossa kunnossa ja pahasti rapistunut, mutta jopa kellaritiloissa olevat kaksi huonetta ovat rutikuivat, Laine muistelee ja pohtii onnenkantamoisen johtuvan siitä, että talo sijaitsee pienen mäen päällä. Päätös ostosta syntyi nopeasti, ja niin Laineesta tuli Kaukolan kartanon isäntä. Homeeton talo oli kuitenkin vasta puoli

della positiivisesti yllättynyt ihmisten ystävällisyydestä ja siitä, miten nopeasti löysin täältä uusia ystäviä. Minulla on alusta saakka käynyt paljon vieraita, ja minuakin on kutsuttu useasti viettämään iltaa ja mökkeilemään kauniisiin järvimaisemiin, Laine iloitsee.

Kaikki Kaukolan Kartanon huoneet on sisustettu kodikkaasti, kauniiden antiikkihuonekalujen ja maalausten kera.

voittoa, sillä talossa oli kunnostettavaa paljon. – Monet ikkunoistakin oli rikki, ja siitä oli tietenkin tullut sellaisia pieniä paikallisia vaurioita. Paljon laitoimme kokonaan uusiksi, mutta remontoimme kaiken perinteitä ja kartanoa kunnioittaen. Mukana projektissa kulkivat muun muassa Wanhan Rauman korjauskeskuksen arkkitehti sekä maakuntamuseon edustaja, hän muistelee. ”Laitila on upea paikka” Tukholmassa kulttuurijohtajana toiminut Atte Laine sai myös Ruotsin museovirastolta avustusta projektiin, ja vajaan kahden vuoden kuluttua kaupoista talo oli valmis vastaanottamaan asukkaansa – sekä tämän kaavailemat vierailijaryhmät. – Näin talon potentiaalisena paikkana perhejuhlille ja esimerkiksi erilaisille yrityksien illan-

vietoille. Toki olin itsekin innolla jo muuttamassa kartanoon. Viimeisimmästä vierailijaryhmästä onkin nyt aikaa vain parisen viikkoa, hän kertoo. Taidetta rakastava Laine on sisustanut kartanon jokaisen huoneen eri tavalla, ja kaikkien huoneiden seiniltä löytyy myös toinen toistaan upeampia taideteoksia. – Talon mukana ei tullut juuri mitään irtaimistoa, vaan olin omasta takaa kerännyt huonekaluja ja taidetta. Entisen työni vuoksi sain esimerkiksi tauluja hankittua melko helposti. Muutos suuren kaupungin vilinästä pieneen Laitilaan olisi saattanut olla monille shokki, mutta Laine on nähnyt asiassa ainoastaan positiiviset puolet. – Muutin 4-vuotiaana sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Laitilassa on ollut hienoa asua, tämä on upea paikka. Olin to-

Haikein mielin myyntiin Nyt Atte Laine etsii haikein mielin kartanolle uutta omistajaa. Miehen mukaan vanhuus alkaa painaa ja lähes 400-neliöisen talon työt alkavat tuntua jo raskailta. Taloa ympäröi kaunis 6000 neliön piha, joten siinäkin riittää työtä. – Olisi mahtavaa, jos kartanon ostaisi ihminen, joka osaisi oikeasti arvostaa ja kunnioittaa tälläistä kulttuuriperintöä. Sellainen ihminen, joka ottaisi kartanon vastaan kartanona, eikä yrittäisi muuttaa sitä muuksi. Potentiaalisia ostajia on käynyt jokunen, mutta kauppoja ei vielä ole syntynyt. Kartanon myymisen jälkeen Laine toteaa tulevaisuuden olevan vielä auki. – Olen kyllä asiaa pohtinut paljon, ja harkinnut muuttoa takaisin Ruotsiin, tai sitten ehkä Ranskaan. Laitilakaan ei ole poissuljettu, olen solminut täällä elinikäisiä ystävyyssuhteita. Linda Rantanen

Uudessakaupungissa etsitään onnellisuuden kaavaa UUSIKAUPUNKI. Uudessakaupungissa pohditaan, millaisessa kaupungissa asukkaat elävät tulevaisuudessa. Valmisteilla on arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Apoli, jonka avulla tavoitellaan laaja-alaista keskustelua siitä, mikä on arvokasta ja säilytettävää, ja missä on toisaalta kehitettävää. – On hyvä miettiä yhdessä, millaisen kaupungin haluamme jättää jälkipolvillemme, toteaa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman näkökulma on rakennetussa ympäristössä, siinä arjen ympäristössä missä käydään töissä, vietetään vapaa-aikaa ja kohote-

taan kuntoa – siellä, missä perheen pienimpien lapsuusmuistot syntyvät. – Kysyimme leikkimielisesti Lokalahden koulun ekaluokkalaisilta, mitä sana arkkitehtuuri tarkoittaa, yksi vastaus oli arkitehdas. Ohjelman koostajaa Sonja Stenmania hymyilyttää. – Arkitehdas on hyvin osuvasti sanottu. Arkkitehtuuripolitiikka koskettaa niitä päätöksiä, joita tehdään kokonaisympäristön ja sen rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Ohjelma nivoutuu myös kaupungin strategiaan ja muihin tulevaisuuden suunnitelmiin, kuten keskustan kehittämisohjelmaan. Kitey-

tettynä ohjelma tulee sisältämään rakennetun ympäristön laatutavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla haluttu laatu saavutetaan. – Etsimme onnellisuuden kaavaa. Tarvitsemme reseptin, jolla saamme nykyiset asukkaat viihtymään, tulevat asukkaat jäämään ja matkailijat ihastumaan, kiteyttää Stenman Ukipolis Oy:sta. Asukkaiden lisäksi muun muassa elinkeinoelämän tarpeet tulevat ohjelmatyössä kuulluksi. – Yhteisöllisyys ja tavoitteellisuus ovat uuden strategiamme arvoja ja tulemme pitämään niitä ohjenuorana tämän ohjelman laadinnassa. Prosessi vaatii meiltä kaikilta rohkeutta ja luottamusta

– rohkeutta osallistua yhteiseen tekemiseen, kaupunki tiedottaa. Ohjelma osallistaa kuntalaisia ja muita sidosryhmiä monin eri tavoin. Tavoitteena on järjestää muun muassa erilaisia kohtaamisia, kyselyjä ja työpajoja. Ohjelmaa esitellään ensimmäisen kerran 15. maaliskuuta Apoli-illassa Viikaisten auditoriossa. Illan teema on Menneisyyden tulevaisuudet. Siinä palataan vielä hetkeksi historiassa taaksepäin ja niihin suunnitelmiin, joita kaupungin kehittämiseksi on menneisyydessä laadittu. Monet suunnitelmista näkyvät yhä katukuvassamme, monet haudattiin hiljaisuudessa. SSV

Y-Säätiö rakennuttaa vuokra-asuntoja Uuteenkaupunkiin UUSIKAUPUNKI. Y-Säätiökonserni on solminut KVRurakkasopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin vuokra-asuntokohde on samalla ensimmäinen tulos Y-Säätiö-konsernin ja ammattiliittojen yhteistyöstä. Uusilla asunnoilla ratkotaan vuokra-asuntopulaa,

jonka autoteollisuuden piristyminen on kaupungissa aiheuttanut. Kodit valmistuvat jo ensi vuonna. Aiesopimus yhteisistä rakennuttamishankkeista solmittiin viime keväänä. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää kasvukeskuksissa. – Autoteollisuuden pi-

ristyminen on aiheuttanut Uudenkaupungin seudulle voimakkaasti kasvaneen vuokra-asuntojen kysynnän. Näillä vuokra-kodeilla vastaamme tähän tarpeeseen ja tuemme alueen yritysten mahdollisuutta työllistää osaavia tekijöitä myös muualta, sanoo Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Uudenkaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2018. Ne valmistuvat alustavan arvion mukaan kesällä 2019. Asuntoihin voi hakea M2-Kotien kautta. Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Ketunkallion alueella osoitteessa Lukkosepänkatu 1, hyvien kulkuyhteyksien ja pal-

veluiden äärellä. Viisikerroksiseen taloon rakentuu 31 erikokoista ARA-vuokra-asuntoa. Tontti sijaitsee luonnonvaraisella kalliolla, jota pihasuunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Rakentamisesta vastaa KVR-urakoitsija VRP LänsiSuomi Oy, suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Ahlström Oy/

Sami-Matti Pesonen. Hankkeen sijoittajina Y-Säätiön lisäksi ovat Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. SSV


TURUN

SEUTUSANOMAT

8 maaliskuuta 2017 1.

LÄNSI-TURKU – MASKU – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Seutusanomien autovertailussa Dacia Lodgy Autotalo Pelttarista.

Autoilu liikenne Autot &jaLiikenne

Seutusanomien koeajossa Ford Mondeo Ford Store Laakkoselta.

1. maaliskuuta 2018 9

Seutusanomien koeajossa Hyundai Ioniq Autotalo Pelttarista.

Hybridi Mondeolla Pikkurahalla paljon penkkejä hiilijalanjälki kuriin

Palkittu Hyundai Ioniq on kehujensa arvoinen

Keskikulutus: 6,8 / 5,0 / 5,6 Päästöt: 128 g/km Maksimiteho: 85 kW (115 hv) Hinta veroineen: 18 399 €

Keskikulutus: 3,4 / 3,6 / 3,4 Päästöt: 26 g/km (ajoakku tyhjänä 79 g) Maksimiteho: 77 kW (105 hv) Hinta veroineen: 33 040 €

Dacia Lodgy Stepway on suurperheen arkiauto

AUTOVERTAILU. Dacia on tunnettu edullisten ja hintalaatusuhteeltaan käypäisten autojen valmistuksesta. Nyt valikoimista löytyy myös seitsemänpaikkainen Lodgy, jota saa neljällä eri varustetasolla – kaikki alle kahdenkymmenen tuhannen euron. Uusi auto usealla istuimella ei ole enää pienen budjetin tavoittamattomissa. Ensivaikutelma autosta on, kuten usein tämän hintaluokan kulkuneuvoista, hieman muovinen. Sisätilojen suhteen ei olla prameiltu, eikä se ole päätarkoituskaan. Lodgy tarjoaa ennen kaikkea fiksusti asetellut istumapaikat, joiden ansiosta kuusihenkinen perhe mahtui kulkemaan arkiajojaan vailla moitteita. Nykyaikana autonvalmistajat kilpailevat myös lisävarusteiden kanssa kuluttajien ostopäätöksestä. Lodgy Stepwaysta löytyykin vakiona seitsemäntuumainen monitoiminäyttö, josta löytyy niin navigaattori kuin medialaitteiden ohjaimet.

Bluetooth-, USB- ja AUX-yhteydet tarjoavat riittävät vaihtoehdot liittää oma puhelin jukeboksiksi. Lodgy tottelee nätisti, eikä suuri tuulipinta-ala keikuttanut ajoneuvoa edes tammikuisessa talvimyrskyssä. Puhaltimet pitivät kaikkien istumapaikkojen ikkunat auki, ja kyydissä olleet pikkuihmiset olivat onnellisia, kun istuimet olivat niin korkealla, että pienimmätkin näkivät maisemia. Vakionopeudensäätimen kytkimet vaativat aluksi totuttelua, mutta hyvin lyhyen hetken. Turun liukkailla kaduilla mäkilähtöavustinkin pääsi tekemään töitä selviytyen tehtävästään moitteetta. Dacia Lodgy, niin Stepwayna kuin Laureatana, on hyvä budjettiratkaisu suuremmalle perheelle. Kuten usein seitsenpaikkaisissa autoissa, myös Lodgyssa kompromissi tulee tavaratiloista. Niitä ei käytännössä ole, mikäli kaikki istuimet ovat käytössä. Arkiajoon se ei kuitenkaan vaikuta, sillä koulureput ja kauppakassit mahtuvat mukaan, ilman penkkien kaatamista. Pidempiä matkoja varten voi sitten hankkia lisätilaa kattokaiteiden avustuksella. Mikko Seppälä

Vaihtoehtoisten käyttövoimien ensirekisteröintimäärä yli kaksinkertaistui vuodesta 2016 AUTOILU. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (ladattavat hybridit, sähkö, kaasu, flexifuel) kulkevia henkilöautoja ensirekisteröitiin viime vuonna 3489 kappaletta, mikä on 117 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. – Vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat varsin tuore ilmiö autoliikenteessä, mutta niiden suosio kasvaa vauhdikkaasti. Suhteellisesti tarkasteltuna kehitys onkin ollut todella nopeaa, kertoo tietojohtaja Juha Kenraali. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen lisäksi kaasuautojen myynti on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2017 ensirekisteröitiin 433 kaasu-

käyttöistä autoa. Edellisvuonna kaasuautoja ensirekisteröitiin 165 kappaletta. – Vaihtoehtoisista käyttövoimista eri käyttövoimien suosio hakee vielä paikkaansa. Sähköautot ja ladattavat hybridit menestyvät nyt hyvin, sillä tarjonta on monipuolistunut. Flexifuel käyttöisten autojen myynnin kehitys on sen sijaan varsin erilainen. Nyt autovalmistajat eivät tuo markkinoille flexifuel-autoja, joten myynti on loppunut käytännössä kokonaan, hän jatkaa. Sähköä hyödyntävien käyttövoimien osuus vaihtoehtoisista käyttövoimista oli vuoden 2017 ensirekisteröinneissä 88 prosenttia.

Keskikulutus: 5,0 / 2,7 / 4,2 Päästöt: 89 g/km Maksimiteho: 103 kW (187 hv) Hinta veroineen: 38 900 € AUTOVERTAILU. Ford Mondeon hybridiversio tuo vihreämmän vaihtoehdon isoa autoa kaipaavalle autoilijalle. Ajoneuvo on ensi metreistä asti mukava ajettava. Kuljettajan istuimen säädöt ovat monipuoliset: Jokaiselle löytyy varmasti sopiva ajoasento. Vaikka keskikulutus ei aivan yllä luvattuihin lukuihin, hybridin avulla tekee selvää säästöä vastaavaan polttoainekäyttöiseen Mondeoon nähden. Kuten sähköistä voimansiirtoa käyttävissä autoissa järjestäen aina on, myös Mondeosta vaihteiden välitys tapahtuu automaattisesti. Liikkeelle lähtö pintakaasulla on käytännössä täysin äänetön sähkömoottorin tehdessä työn. Toki lyömällä polkimen lattiaan murahtaa kaksilitrainen 187-hevosvoimainen pata käyntiin tukemaan lähes 1600-kiloisen järkäleen liikuttamista. Koeajoautossa ei tullut kertaakaan oloa, että olisi tarvinnut jotain tiettyä lisävarustetta. Itse ajotapaa säätelemään löytyy mittaristosta oma pieni näyttö kertomaan, mitä voimansiirtoa milloinkin käytetään. Enemmän lehtiä puunoksalla merkitsi luonnollisesti energiatehokkaampaa ja luontoystävällisempää ajo-

tapaa. Kaupunkiajossa haluttuun nopeuteen kiihdytettyään on matkanopeutta helppo ylläpitää pelkkää sähkömoottoria käyttäen. Maantieajossa auto kulkee kuin raiteilla. Ohjaus on jämäkkä, ja tien pintaan saa tukevan otteen. Ohjauspyörä tottelee pieniäkin käskyjä. Ohitustilanteissa voimansiirto miettii hetken, mutta kiihtyvyys on tämän jälkeen ärhäkkä, minkä vuoksi ohittaminen kaksikaistaisellakin tiellä on turvallista. Ajonopeuden tuntu ei välity kuljettajalle realistisella tavalla, niin rauhallisesti auto käyttäytyy. Koeajokuljettaja joutuikin useamman kertaa varmistamaan, ettei nopeus kipuaisi yli sallitun, sillä jopa satasen nopeuksissa iski vauhtisokeus. Suurin puute autossa on tavaratilojen pienuus. Akkujen sijoittelun vuoksi tavaratila on melkein 200 litraa pienempi, mitä polttomoottorikäyttöisessä vastaavankokoisessa autossa. Normaalissa arkikäytössä ero ei ole niin näkyvä kuin nelihenkisen perheen viikonloppumatkalle lähtiessä. Toisaalta, ekologisuus vaatii usein kompromisseja, ja Mondeon kohdalla se kompromissi kannattaa ottaa. Hybiridi Mondeo on loistava ajettava, joka ei nipistä siinä tärkeimmässä asiassa – päivittäiskäytön mukavuudessa. Mikko Seppälä

AUTOVERTAILU. Hyundain plug-in Ioniq on putsannut palkintopöytiä niin muotoilunsa, mutta ennen kaikkea vihreytensä ansiosta. Green Car Of The Year 2017 -palkinto on osoitus teknologian kehittymisestä ja tulevaisuuden turvaamisesta. Kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta, ja kalliilta. Kallis se ei kuitenkaan laatuunsa nähden ole. Ensivaikutelma ajoneuvosta on jännittävä. Vau-efekti valtaa sisuskalut Ioniqin ohjaamoon hypätessä. Brittein saarilla Ioniq valittiin kokoluokkansa vuoden autoksi 2017, eikä syyttä. Muotoilu on virtaviivainen ja miellyttävä. Sisätilat antavat tilaa myös kookkaalle koeajajalle, jättäen kuitenkin takapenkille vielä tilaa. Turvallisuudesta ei olla tingitty. Ioniq on saanut Euro NCAP:n testeissä viisi tähteä, mikä antoi 2016 maininnan kokoluokkansa turvallisimmasta autosta. Hätäjarrutusjärjestelmä tuo turvaa muulle liikenteelle, eikä auto anna kuljettajan törmätä kaupunkivauhdissa paikallaan seisovaan esteeseen. Auto käyttäytyy rauhallisesti ajon aikana, mutta kulutuksen pudottaminen mahdollisimman pieneksi hybridiajossa

vaatii hieman totuttelua. Yhden illan aikana se tulee kuitenkin tutuksi, ja kulutuslukemat putoavat alle ilmoitetun. Mukautuva vakionopeudensäädin auttaa matka-ajossa. Siinä on valittavissa neljä eri etäisyyssäätöä, ja sensorit nuuhkivat hyvin muuta liikennettä pitääkseen turvavälin riittävän suurena. Kaupunkiajossa CO2-päästöt saadaan nollille yhdellä napin painalluksella. Hieman yli kahden tunnin latauksella saa itselleen yli viidenkymmenen kilometrin sähköajot. Näin ollen päivittäiset työmatka-ajot pystyy hoitamaan ilman polttomoottoria, vaikka siihen kuuluisi pätkiä moottoritiellä. Ioniq-perheeseen kuuluu kolme sisarusta. Nyt koeajossa olleen plug-in-hybridin kanssa valikoimaa täydentää perinteinen hybridi ja täyssähköversio. Hybridin lähtöhinta hieman alle 28 000 € ja täyssähkön 39 000 €. Täysin sähköllä toimivan Ioniq Electricin toimintasäde on tehtaan mukaan 280 kilometriä yhdellä latauskerralla. Hyundai Ioniq on koeajokuljettajan positiivisin uusi tuttavuus pitkään aikaan. Muotoilu, tehokkuus, ekologisuus ja kaikki tarvittavat sähköiset apulaitteet tekivät suuren vaikutuksen. Hyundai Ioniq on pienten perheautojen kokoluokassa kaikkea, mitä vihreämmän autoilun puolesta ajatteleva tarvitsee. Mikko Seppälä

Kitkarenkaiden suosio kasvaa AUTOILU. Trafin helmikuussa julkaisemassa talvirenkaiden valintakriteereitä selvittäneestä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että 79 % henkilöautojen kuljettaista pitää jääpitoa talvirenkaiden tärkeimpänä ominaisuutena. – Yhteenvetona voisi todeta, että nastarenkaiden käyttäjät painottivat valintakriteerinä erityisesti jääpitoa, kun taas kitkarenkaiden käyttäjät pitivät tasaisemmin eri ominaisuuksia tärkeinä, kertoo erityisasiantuntija Riikka Rajamäki. Talvirenkaiden hankintaan liittyy monenlaisia valinto-

ja, sillä talvirenkailla on erilaisia ominaisuuksia esimerkiksi pitoon, hankintahintaan, ympäristövaikutuksiin, kulumisenkestävyyteen tai meluun liittyen. Nastarengaskäyttäjät priorisoivat jääpitoa kitkarengaskäyttäjiä useammin ja olivat ehdottomampia tämän yhden ominaisuuden suhteen. Kitkoja käyttävien vastaukset jakaantuivat enemmän, mutta heistäkin suurin osa laittoi jääpidon märkäpidon edelle. Ympäristönäkökulmia ja hintaa verratessa 58 % valitsi edullisemman renkaan, vaikka

se olisi ympäristölle huonompi. Kitkarenkaiden käyttäjät pitivät ympäristövaikutuksia jonkin verran tärkeämpinä verrattuna nastarenkaita käyttäviin. Tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden käyttäjien osuus on kasvanut aikaisemmista kyselytutkimuksista, mutta tulos voi johtua myös aiemmista tutkimuksista poikkeavasta vastaajajoukon poiminnasta. Tutkimukseen vastanneista 19 % ilmoitti käyttävänsä kitkarenkaita tänä talvena. Uudenmaan alueella kitkarenkaiden käyttäjien osuus oli suurin eli 33 %. – Ympäristönäkökulmasta

ajateltuna on erittäin positiivista, että kitkarenkaiden käyttö näyttäisi lisääntyneen osassa Suomea. Tiet ovat osan talvikaudesta sulina ja kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkailla ajaminen kuluttaa tienpintaa enemmän, mikä lisää katupölyä. Lisäksi kitkarenkaat aiheuttavat nastarenkaisiin verrattuna vähemmän melua, mikä vähentää paitsi liikennemelua ulkona, mutta tekee myös autolla ajamisesta miellyttävämpää hiljaisemman sisämelutason vuoksi, toteaa johtava asiantuntija Outi Ampuja. TSS


Autot & Liikenne

10

1. maaliskuuta 2017

Autoilijoiden vakavat loukkaantumiset vähentyneet

LAATUAUTOJA LAITILASTA

Audi A4 Avant 3.0 TDI V6, 204 hv, S-Line, 2014, 162 tkm, 1om. Rahoitus alkaen 10% käsirahalla 24.900,-

Citroen C5 2.0 HDi Exclusive Break 5d, 2007, 295 tkm, täyd.h-kirja. Rahoitus jopa ilman käsirahaa 3.990,-

Ford Mondeo 2.0 TDCi 140 hv Trend, autom., 2010, 199 tkm, kats. 12/17. Rahoitus jopa ilman käsirahaa 8.700,-

Mercedes Benz B, 180 CDI Blue Efficiency Sport, 2013, 113 tkm, 1om., Mersun huollot. Rahoitus jopa ilman käsirahaa 18.900,-

Mercedes Benz C, 350 T CDI BE 4Matic Avantgarde, 2010, 219 tkm, 1om. Rahoitus alkaen 10% käsirahalla 18.900,-

Mercedes Benz C, 220 CDI Avantgarde, 2013, 154tkm, 1om. Rahoitus alkaen 10% käsirahalla 22.900,-

Peugeot Partner, 1.6 HDi 90, 2008, 266 tkm, Kats. 1/18 ilman huomautuksia. Rahoitus jopa ilman käsirahaa ja täyskaskoa 4.990,-

Volkswagen Passat, Variant Alltrack 2.0 TDi 103 kW Blue Motion, 2013, 173 tkm, Rahoitus jopa ilman käsirahaa 19.900,-

Volvo V70, 2.0 D3 Geartronic Momentum, 2011, 193 tkm, nahat, Rahoitus jopa ilman käsirahaa 15.900,-

LIIKENNE. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrät kuuluvat onnettomuustilastoihin vanhastaan, mutta viimeisen kolmen vuoden ajan tilastoista on saanut eroteltua tietoa myös vakavasti loukkaantuneista. Vuosittainen vaihtelu loukkaantumisten jakaantumisessa eri tienkäyttäjäryhmien välillä on pientä, mutta esimerkiksi autoilijoiden vakavat loukkaantumiset ovat vähentyneet, kun taas suojaamattomien tienkäyttäjien eivät. Vakavia loukkaantumisia tapahtui 892 vuonna 2016 ja vuotta aikaisemmin 876. Näistä noin puolet tuli poliisin tietoon ja sitä kautta viralliseen onnettomuusrekisteriin. Virallisten tilastojen ulkopuolelle jäävät ne liikenneonnettomuudet, joissa poliisi ei ole käynyt paikalla. Näistä onnettomuuksista suurin osa on pyöräilyonnettomuuksia ja usein mukana ei ole toista

miskeinoihin entistä paremmin ja liikenneturvallisuustyötä on mahdollista kohdistaa täsmällisemmin, esimerkiksi nyt on tärkeää yhteistyössä toimia suojaamattomien tienkäyttäjien vakavien loukkaantumisien vähentämiseksi, painottaa tieliikennejohtaja Marko Sillanpää. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentyessä painopistettä liikenneonnettomuuksien tutkinnassa on siirretty kohti vakavia loukkaantumisia. Alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön voi hakea Trafilta hankeavustusta. Viime vuonna tukia myönnettiin erityisesti koulumatkojen turvallisuuden parantamiseen. Tämän vuoden haku käynnistyy kevään aikana. SSV

LISÄÄ TEHOJA? TALOUDELLISEMPAA AJOA?

Rahoitus järjestyy! Pilppulankuja 4, Laitila p. (02) 855 856, 044 557 9112, 040 140 8089 myynti@wrecker.fi Avoinna ark. 9-17, la 10-14

osapuolta. Tiedot näistä on saatu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä. Vakavat vammautumiset saadaan eroteltua muista onnettomuuksista vuoden viiveellä, koska rekisteristä ei saada tietoja aiemmin käyttöön. Ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tulleita loukkaantumisia tapahtui tieliikenteessä viime vuonna kaikkiaan 5570 ja vuotta aiemmin 5911. Vuonna 2015 loukkaantuneita oli 6408. Suojaamattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden sekä moottoripyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten määrä on pysynyt kolme vuotta suunnilleen ennallaan, vaikka samaan aikaan kaikkia loukkaantumisia tarkasteltaessa suojaamattomien tienkäyttäjien onnettomuudet ovat vähentyneet. – Vakavia loukkaantumisia analysoimalla pääsemme kiinni liikenneturvallisuuden vaikutta-

LÄMMITYSÖLJYT

Henkilöautojen optimoinnit meiltä. Havutie 10, Vinkkilä

040 419 6678

www.wrecker.fi

040 551 1577 www.j-huolto.fi

ENSIESITTELYSSÄ TULE JA KOEAJA TÄYSIN UUSI XC40 Volvo XC40 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 32 300 €, autovero 7 426,87 €, toimituskulut 600 € kokonaishinta 40 326,87 €. EU-yhd. 4,9–7,1 l/100 km, CO2 127-166 g/km. Kuvan auto lisävarustein.

koko 60 classic sarjaan AUTOMAATTI JA TALVIRENKAAT 0€ Volvo V60 T3 Classic SUMMUM aut. autoveroton hinta 30 750 €, autovero 8 556,46 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 39 906,46 €. EU-yhd. 5,9 l/100 km, CO 2 138 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Volvo Essential huolto yli kuusivuotiaille volvoille vain 169€ . hyundai eco huolto vain 129€ Rieskalähteentie 75 20300 TURKU Volvo myynti 0207 218 120 . huollon ajanvaraus 0207 218 160 tai keskusautohalli.fi 0207-numeroiden hinnat 8,35snt /puhelu sekä lanka- että matkapuhelin 17,17snt/min.


Autot & Liikenne

1. maaliskuuta 2017

11

Taksikyydeistä Laitilassa tuskin kilpailua syntyy Laitilassa taksia ajava Jyrki Heinonen ei usko uuden taksilain vaikuttavan taksien määrään Laitilassa. Sen sijaan moneen muuhun asiaan se voi vaikuttaa. Avoimia kysymyksiä on ilmassa vielä paljon. LAITILA. On kulunut melkein vuosi siitä, kun eduskunta hyväksyi liikennepalvelulain joka tuo ensi heinäkuun alussa melkoisia muutoksia taksiliikenteeseen: Taksien määrää ei enää säännellä ja hinnoittelukin vapautuu. – Tärkeitä asioita on edelleen aivan levällään, eikä mitään tietoa ole tunnu olevan saatavilla, taksiautoilija Jyrki Heinonen Laitilasta kommentoi. – Tällä hetkellä meillä on ajovuorolistat, mistä näkee, milloin mikäkin auto on työvuorossa. Saako tuollaisia listoja olla jatkossa? Kukaan ei tunnu tietävän vastausta. Samoin päivystys, jota hoidetaan nyt ympäri vuorokauden 24/7. Ainakin vielä on epäselvää, saako taksiasemalle tulevan puhelun jatkossa kääntää päivystäjälle, Heinonen listaa mielessä olevia kysymyksiä. Taksiliikenteen vapaan kilpailun Heinonen ei usko juuri näkyvän Laitilassa, koska tavallisia taksikyytejä on arkisin lähinnä satunnaisesti ja viikon-

asia, jota ilman palvelu varmasti heikkenee. Hintojen laskua vastaa puhuu taas se, että kyytejä on kaiken kaikkiaan vähän ja auton ylläpitokustannukset kuitenkin nousevat tasaista tahtia. Itse aion pitää autossa taksamittarin ja käyttää sitä niin kauan kuin siitä jotain hintoja ulos saa, hän sanoo.

Taksiautoilija Jyrki Heinonen ei usko taksilain uudistuksen tuovan mitään isoja muutoksia Laitilaan, kunhan nyt tulisi selvyys siitä, voidaanko taksipäivystys hoitaa edelleen nykyiseen tapaan.

loppuisin sitten vähän enemmän. Arkisin saattaa 15-tuntisen päivystysjakson aikana tulla ajettavaksi pari kyytiä, viikonloppuisin ehkä kolmisenkymmentä, jos hyvin käy. – Ja ollaan sentään paikkakunnalla, missä asukasluku kasvaa ja muutenkin menee hyvin, hän huomauttaa. Heinonen ei usko, että nykyiset kyytimäärät huomioiden Laitilassa syntyisi kilpailua. – Kuvaavaa on sekin, että Laitilassa oli viime syksynä vapaana yksi taksilupa, mutta se ei lopulta kelvannut kenellekään. Täällä on nyt 13 lupaa ja se tuntuu riittävän. Isommilla paikkakunnilla tilanne on aivan erilainen, koska ajettavaa riit-

tää. Eräskin taksifirma on tilannut 180 uutta autoa ja ne alkavat tietenkin ajaa suurimmissa kaupungeissa, hän kertoo. Palvelu halutaan säilyttää Heinosen mukaan Laitilan taksiyrittäjillä ei ole mitään kiinnostusta hävittää taksiasemaa, vaan pitää päivystys ja muutkin palvelut toiminnassa entiseen malliin. Taksiliikenteen uudistuksia ja alan sääntelyn poistamista on perusteltu hintojen laskulla ja palvelun paranemisella. Heinonen ei tunnu uskovan kummankaan toteutuvan, varsinkaan pienellä paikkakunnalla. – Erityisesti taksipäivystyksen järjestäminen on sellainen

Kela-kyydeissä epäselvyyttä Oma lukunsa ovat vielä Kelakyydit, joista Kela tekee sopimuksen taksikeskuksen kanssa ja taksikeskus edelleen taksiautoilijoiden kanssa. Nyt Kela on pyytänyt uudet tarjoukset ja Heinonen ihmettelee, miksi hänen pitäisi tehdä sopimus taksikeskuksen kanssa ilman tietoa siitä, saako juuri se taksikeskus Kela-kyydit välitettäväkseen. Taksiuudistuksen ei pitänyt vaikuttaa Kela-kyyteihin millään tavalla. Lakiuudistus poistaa taksin toiminnasta aluerajoitukset, mutta Heinonen ei usko laitilalaisten taksien lähtevän esimerkiksi Turkuun kyytejä odottamaan. – Voi olla, että sitäkin joku kokeilee, mutta veikkaan jäävän yksittäisiksi kokeiluiksi.

Seutusanomat Vakka Seuraava lehti ilmestyy 15.3.2018

TERVETULOA -asemalle Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut

www.euromaster.fi

Muista tarkistaa talvirenkaiden kunto.

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

Arto Kanerva

AUTO N VAI HTO PÄIVÄT P E LT TAR I L L A! Kaikkiin vaihtoautoihin kiinteä rahoituskorko

Tarjous voimassa 26.8. asti.

0,99 %

+ kulut

300 vaihtoautoa, joista yli 100 Raisiossa.

BMW X1 F48 xDrive Kia VENGA 1.4 ISG EX 5d 18d A Business EcoDynamics 2016, 50 tkm 39.990,- 2013, 80 tkm 12.740,-

esim. Auton hinta 15.000€, käsiraha 2.000€ ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 13.000€, rahoitusaika 60kk, perustamismaksu 220€, laskutusmaksu 12€/lasku, korko 0,99%, kk-erä 225,92€, todellinen vuosikorko 3,81%, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 16.275,36€. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa.

AINA OIKEA

NELIVETO

SELECT

Dacia DUSTER TCe 125 Skoda YETI 1.2 TSI Active 4x2 Laureate (MY14) 2014, 35 tkm 13.990,- 2013, 69 tkm 15.240,-

Tolkutonta? Ei, jos auto on

Hyundai i30. i30 Wagon

Ford FOCUS 1.8 EcoBoots 125 Toyota PROACE L2H1 2.0 EcoBoots Edition Wagon D 128 Active 6 ov 2014, 52 tkm 16.740,- 2013, 151 tkm 14.940,-

ilmastointi • Mukautuva vakionopeudensäädin • Korkea ajoasento ja helppo kulku • Iso ja monikäyttöinen tavaratila • Saatavana myös automaattina.

i30 N

i30 Fastback i30 5d

Korko koko i30-mallistoon

0,7 % + kulut

Kaikki mitä tarvitset. Ja haluat. Hyundai i30 -mallistossa laatu, turvallisuus ja mukavuus tulevat aina vakiona. Niiden päälle voit valita tyyliä, tehoa ja tilaa makusi mukaan. i30 Wagon, Fastback, 5-ovinen ja N tarjoavat herkullisen valikoiman ajettavuutta, varustelua ja teknologiaa ja niitä yhdistää ainutlaatuinen luotettavuus. Siksi meidän on helppo luvata nyt koko i30-mallistolle ainutlaatuinen 7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa. hyundai.fi

i30 5d alk. 19 854 € | i30 Wagon alk. 21 291 € | Uusi i30 Fastback alk. 24 390 € | Uusi i30 N alk. 35 590 €

Hinnat sisältävät toimituskulut. Kuvan autot erikoisvarustein. i30 malliston EU-yhd. kulutus 3,7–7,1 l/100 km, CO2 95–163 g/km. Rahoitusesimerkki: auton hinta 21 291 €, vaihtoauto/käsiraha 13 466,00 €, rahoitettava osuus yht. 8 005,00 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0,7 %, kk-erä 144,80 €. Todellinen vuosikorko 4,3 %. Luottokustannukset yht. 863,24 €, auton todellinen luottohinta 22 154,24 €. Rahoituksen tarjoaa Nordea Rahoitus Suomi, Satamaradankatu 5, 00500 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Tarjous voimassa 15.4.2018 saakka uusiin asiakastilauksiin, ei voi yhdistää muihin etuihin. 5+2 vuoden jatkotakuu myönnetään 15.2.2018 jälkeen rekisteröityihin tai käyttöön otettuihin uusiin Hyundai i30 malleihin toistaiseksi.

asti, Autoja nope stostamme. suoraan vara Vakiona GL+ -mallissa mm. • AllGrip Select -nelivetojärjestelmä • Suzuki Smart Audio 7” -kosalk. 20 590 € ketusnäyttö • Peruutuskamera • Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä • Automaatti-

Hyundai SANTA FE 2.2 CRDi-R Volkswagen GOLF PLUS 4wd Style Aut. Comfortline 1.2 TSI 77 BlueMoT 2011, 163 tkm 21.540,- 2013, 99 tkm 13.940,-

sisältää toimituskulut

AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan. VITARA-mallisto alkaen Vitara 1.6 VVT 4WD GL 5MT 20 590 €, sis. tk 600 €. Vitara 1.6 VVT 4WD GL+ 5MT 23 191 €, sis. tk 600 €. CO2-päästöt 127-131 g/km. EU-yhd. 5,4-5,7 l/100 km. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvien autot erikoisvarustein.

suzuki.fi

Palvelemme: ark 9-18, la 10-14

Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 Huolto ja vauriokorjaamo 044 5601 261

w w w. a u t o t a l o p e l t t a r i . f i


Autot & Liikenne

12

1. maaliskuuta 2017

NYT LAAKKOSELTA UUDET FORDIT HETI TOIMITUKSEEN!

VAIN LAAKKOSELTA UUSIIN FORD-HENKILÖAUTOIHIN 7

FORDSTORE HELSINGIN UPEAT AVAJAISEDUT KAIKISSA LIIKKEISSÄMME:

VUODEN TAKUU

RAHOITUSKORKO EI MUITA KULUJA!*

16.648 € tai 153 €/kk*

Esim. Uusi FORD FIESTA TREND 1.1 85HV M5 5-OVINEN

0%

Verkkokaupastamme löydät yli 300 uutta Fordia heti toimitukseen! Katso autot laakkonen.fi

*Ford Credit -esimerkkilaskelma/Ford Fiesta Trend 1.1 85hv M5 5-ovinen. Auton hinta 16.648,01 € (autoveroton hinta 14.080 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 101 g/km 1.968,01 € + toim. kulut 600 €). Ford Fiesta -malliston CO2 päästöt 89–118 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,5–5,2 l/100 km. Luoton määrä 13.148,01 €, käsiraha 3.500 €, luoton perustamiskulu 0 €, korko 0 %, kk-erä 152,47 €, laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 4.000 €. Luottokustannus 0 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 13.148,01 €, tod. vuosikorko 0 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Edut koskevat yksityisasiakkaiden tekemiä uusia tilaussopimuksia ja ovat voimassa 2.3-11.3.2018. Ei yhdistettävissä muihin etuihin.

LAAKKONEN TARJOAA VARASTOSSA OLEVIIN FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN: TALVIRENKAAT ETUSI 1.500 €!

0€

5

VUODEN FORD LIIKKUMISTURVA

5

VUODEN TAKUU

Business -mallin kattavaan vakiovarusteluun kuuluu: • Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Ilmastointi • Sähköikkunat ja lämmitettävä tuulilasi • Etusumuvalot • Auto-Start-Stop-järjestelmä • Tavaratilan LED-valot • Radio/CD-soitin, Ford SYNC ja Bluetooth • HandsFree (englanninkielinen) • Näkyvyyspaketti: Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit, sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka • Vetokoukku • Metalli- tai normaaliväri • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ajotietokone • ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä • Kauko-ohjattava keskuslukitus, 2 kauko-ohjainavainta

RAHOITUSKORKO + KULUT*

1,9 %

Esim. Uusi FORD TRANSIT CUSTOM VAN 310 2,0TDCI 130 HV M6 ETUVETO BUSINESS L2H1

37.392 € tai 432 €/kk**

**Ford Credit -esimerkkilaskelma 1,9% / FORD Transit Custom Van 310 2,0TDCi 130 hv M6 Etuveto Business L2H1 37.394,40 € (autoveroton hinta 32.599,99 € + arvioitu autovero CO2päästöillä 161 g/km 3.052,41 € + toim.kulut 600 € + Business varusteet 1.287,59 €). Käsiraha 6.000 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 31.392,40 €. Laina-aika 60 kk, viimeinen suurempi erä 8.000 €, korko 1,9 %, käsittelymaksu 9 €/kk, kk-erä 431,85 €. Luottokustannus 2.626,87 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 40.019,27 €, tod. vuosikorko 2,67 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Rahoitustarjous on voimassa 31.3.2018 asti. Etu koskee uusia tilaussopimuksia. Ei yhdistettävissä muihin etuihin. Kuvan autot erikoisvarustein.

FordStore LAAKKONEN TURKU ford.laakkonen.fi

Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo


1. maaliskuuta 2017

Autot & Liikenne

13

40 % ihmisistä on joutunut vaaratilanteeseen liikenteessä puhelimen vuoksi 15 vuotta ambulanssiakin ajanut urheiluautoilija Timo Dahl antaa Seutusanomien lukijoille monta helppoa vinkkiä oman ja muiden turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä. LIIKENNE. Liikenneturvan tekemien selvitysten mukaan jopa 40 prosenttia ihmisistä kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen puhelimen käytön vuoksi. Tieliikennelain mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää matkapuhelinta siten, että pitää sitä kädessään. Kiellettyä on siis puhumisen lisäksi myös kaikki muu puhelimen käyttö, kuten navigointi – jos sitä ei onnistu tekemään pelkällä puheohjauksella. Tästä huolimatta kahdeksan kymmenestä autoilijasta käyttää kännykkää ajaessaan toisinaan ja joka kuudes usein. Ambulanssikuski ja urheiluautoilun harrastaja Timo Dahl on yksi niistä Autourheilun keskusliiton vapaaehtoisista, jotka kiertävät kouluissa ja yksittäisissä tilaisuuksissa pitämässä maksuttomia Turvassa tiellä -luentoja liikenneturvallisuudesta. Hän pitää tilannetta puhelinten suhteen erittäin huolestuttavana. – Ihmisillä on älypuhelinten kanssa ihan todellinen ongelma. Kännykän räplääjä on liikenteessä ihan yhtä suuri riski kuin rattijuoppo! Ja ongelma ei koske vain junioreja. Se on nykyään ongelma ihan kaikille, hän toteaa. Itse hän pitää puhelimen kanssa autossa nollalinjaa. – Mulla on omassa autossa sellainen systeemi, että puhelut menevät automaattisesti radion kautta handsfreelle. Ja työmaalla mulla ei saa olla edes puhelinta mukana, hän kertoo.

n Vinkki

Timo Dahl kiertää kouluissa ja tapahtumissa puhumassa liikenneturvallisuudesta. Tammikuussa hänet palkittiin lasten ja nuorten parissa tehdystä esimerkillisestä työstä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Vauhdista saa nauttia – harrastamiseen tarkoitetuilla radoilla Autourheilun harrastajana Dahl ymmärtää hyvin vauhdin huuman. – Vauhdista saa nauttia, kunhan kytkintä nostaa vain harrastamiseen ja kilpailemiseen tarkoitetuilla suljetuilla radoilla. Kun saa nauttia vauhdista harrastuksista, ei ole tarvetta ajaa lujaa julkisessa liikenteessä, hän sanoo. Liikenteessä hän muistuttaa liikennesääntöjen kunnioittamisesta. – Yksikin kilpailullinen liike arkiliikenteessä voi maksaa ihmishengen. Surkeeta, mutta ihan totta! Nopeusrajoitusten lisäksi Dahl neuvoo kiinnittämään huomiota tilannenopeuksiin. – Jos on vähemmän vauhtia, pysähtymisaika- ja matka lyhenevät ja mahdollisen törmäyksen seuraukset ovat lievempiä. Kiire on Dahlin mielestä huono syy ylinopeuksille.

– Älä tee itsellesi liian tiukkoja aikatauluja. Laita kalenteriin aina 15 minuuttia ylimääräistä aikaa, kun on kyse liikenteestä, hän neuvoo. Jos näkee liikenteessä jonkun ajavan selkeää ylinopeutta, Dahl kehottaa ottamaan rekkarin ylös ja soittamaan poliisille. Joka kolmas liikenteessä vahingoittunut on nuori Joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on Dahlin esittelemien tilostojen mukaan nuori. – Ja kuolemanriski liikenteessä on kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Suurin osa nuorten onnettomuuksista ajoittuu kesälauantaille, hän kertoo. Nuorille hänellä on selkeä viesti: – Tsekkaa peiliin, liikenne vaatii vastuuta. Kuski on aina vastuussa omasta ajokunnostaan, käytöksestään ja ajoneuvostaan. Jos lainaat jonkun toisen autoa, on kuskin vastuulla tarkistaa, että jarrut on kunnossa. Jos painat jarrua ja pol-

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus. Kun soitat apua sovelluksen kautta, hätäkeskus saa sijaintisi koordinaatit automaattisesti.

jin meneekin lattiaan, se on aina kuljettajan vika. Ja muista, että se kaveri on kuningas, joka uskaltaa olla kuuntelematta kavereiden yllytystä ja reagoimatta, jos joku näyttää keskisormea liikenteessä! Lisäksi hän muistuttaa turvavyöstä ja mopoillessa kypärän leukahihnasta. – Jos leukahihnaa ei kiinnitä ja tulee nopea pysähdys, kypärä lentää päästä ja kuski voi lentää kyydistä pää edellä ilman kypärää. Siinä on äkkiä kallo halki, hän muistuttaa. Autoillessa penkin niskatyynyn säädössä kannattaa olla tarkkana. – Niskatyyny pitää olla oikealla korkeudella pään takana puolivälissä takaraivoa. Jos niskatyyny on niskan kohdalla, siinä voi olla makea ajaa, mutta se katkaisee niskan kolaritilanteessa, Dahl sanoo. Päihteet on liikenteessä ehdoton ei. – Pienikin määrä heikentää havainnointikykyä huomattavasti. Se täytyy muistaa, että liikenteessä voi oikeasti tuhota jonkun toisen ihmisen elämän. Jos kaveri on lähdössä ajamaan kännissä, eikä puhe mene pe-

Älä jäädy, kun näet ambulanssin! Tiedätkö, mitä teet, kun hälytysajossa oleva ambulanssi näkyy taustapeilistä? Ambulanssikuski Timo Dahl neuvoo: – Kun ambulanssi näkyy taustapeilistä, laita vilkku oikealle, jotta me ambulanssissa tiedetään, että olet huomannut meidät. Kun tiedämme, että olet nähnyt meidät, meidän on turvallisempaa ohit-

taa. – Älä hidasta heti, vaan ajele vilkku päällä, kunnes tulee turvallinen vaikka väistää tai ambulanssille turvallinen paikka ohittaa. Jos painaa yhtäkkiä jarrut pohjaan, ambulanssi voi osua perään. – Rauhallisuus on liikenteessä tärkeintä!

rille, täytyy soittaa poliisit. Millään jujutsukeinoilla ei tarvitse kuskia alkaa estämään, hän neuvoo. Autourheilu keskusliiton maksuttomat tietoiskut ovat

osa kansainvälistä FIA Action for Road Safety -hanketta. Janica Vilen

Neste K Riviera Avoinna ma–su klo 6-24

Kaupastamme löydät kätevästi kotiin kaikki ostokset!

Parempi lounas joka päivä! Lounas ark. klo 10.30-15, viikonloppuisin klo 11-17

Arkilounas

9

Lasten lounasbuffet 4,50

Tällä kupongilla Neste K Rivierasta

Kaksi lounasta yhden hinnalla! Tarjous voimassa Neste K Rivieralla 15.3.2018 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Avoinna

ma–su 6-24 BURGER KING® Drive thru 24 h

Neste K Riviera Kankaisten kauppatie 2, 21250 Masku p. 0400-240 000

Paremman pysähdyksen taktiikka.

50 la-su 11,50


1. maaliskuuta 2017

14

Taivassalossa pilkki- Pyhämaan Suviteatterissa nähdään ja siian kalastusleiri heinäkuussa Ray Cooneyn farssi TAIVASSALO. LounaisSuomen vapaa-ajankalastajat järjestää lapsille ja nuorille Taivassalossa Tippsundin leirikeskuksessa pilkki- ja siian kalastusleirin 23.–25. maaliskuuta. Ilmoittautuminen leirille on käynnissä 9. maaliskuuta asti ja mukaan mahtuu 30 leiriläistä. Leirillä kalastetaan, rakennetaan ja kunnostetaan kalastusvälineitä, opetellaan kalan käsittelyä ja vähän myös kilpaillaan. – Lisäksi luvassa on leirinuotiota ja saunomista, kertoo Janne Korpinen Lounais-Suomen

vapaa-ajankalastajat ry:stä. Leirille voi lähteä mukaan ilman aiempaa kokemusta tai omia kalastusvälineitä. – Lämmintä vaatetta pitää olla, mutta kaiken muun saa kyllä lainaksi. Tälle leirille voivat tulla nekin nuoret, joilla ei ole ennen ollut mahdollisuutta kalastaa, Korpinen sanoo. Taivassalossa on Korpisen mukaan hyvät kalavedet ja pilkkimistä treenataan, jos vaan jäitä riittää maaliskuun lopulle.

VARAA

Janica Vilen

Ongelma- ja myrskyalttiiden puiden kaatoa nostolava-autolla.

LOMAMÖKIT Hinta-arvio ilmainen. P. 0400 749 789 0400 224 793 www.nostokori.com

Tilitoimistoyrittäjä!

Vakka-Suomen tilitoimistot palvelevat

Ole mukana kerran kuukaudessa ilmestyvässä ”Vakka-Suomen tilitoimistot palvelevat” -koosteessa. Kysy edullista hintaa:

Uudenkaupungin Tilitoimisto Oy Sorvakon rantatie 4, Uusikaupunki

p. 044 713 1001

olli.aalto@uudenkaupungintilitoimisto.fi

www.uudenkaupungintilitoimisto.fi

Sari Laurila 050 568 5454 Sivun 15 ristikon ratkaisu.

L I N T U S A A P U L U

S E N A A T T I L A T U

I N H O T S A A R E T

P I H M I A K E S I M Y I N Y P Ä I L U A

U R A K K A T Y Ö L Ä S T I

L I I K E

I S K O S T A U K S S E T L E N P A V H A

A T A R A K I O N S I J A A N T O E R R A O N T

T A A S

S U L K E K A I E N R I O L A L A T T A L

M A L L A S T U S I N K A L A

L E A A L A A L K A A P U U H R P O T K I K O T E E S I E N H O I T T I O T K E T U T U K T S E T R O A S A S A N T I P V A I S U E A T A L T A R R A

A J A A

S A A T T R A A A K K A I T T P A U S U E T A

operetti täynnä vauhtia, romantiikkaa sekä tunteenpaloa! SOLISTEINA MM.:

Jyrki Anttila, Hedvig Paulig, Emilia Vesalainen-pellas, Ville Salonen & Vikke Häkkinen Operettiorkesteri, Lohjan operettikuoro Lisäksi:

Ohjaus: Anselmi Hirvonen Liput: 42,50 € / 36 € (opiskelijat vain 21 €).

TURUN KONSERTTITALO LA 17.3.2018 KLO 14.00

OPERART RYHMÄMYYNTI: Joustavat myynti- ja toimitusehdot ryhmille, min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, Puh. 044 770 3589. www.operart.fi

UUSIKAUPUNKI. Pyhämaan Suviteatterissa esitetään ensi kesänä englantilaisen Ray Cooneyn farssi Munaako herra ministeri? (Out of Order). Pentti Järvisen suomentaman näytelmän ensi-ilta on Pyhämaan nuorisoseurantalon katetulla ulkonäyttämöllä sunnuntaina 1. heinäkuuta ja esityskausi jatkuu sunnuntaihin 22. heinäkuuta asti. Suviteatterin ohjaajana jatkaa viime

vuoden tapaan näyttelijä Lauri Ketonen, joka saa tällä kertaa työparikseen näyttelijä Mona Lehtolan. Odotukset ovat siis viime kesän ennätystä sivuavan katsojamäärän jälkeen jälleen korkealla. Tarinassa elinkeinoministeri Reino Viljasella (Mika Sjöblom) on kaikkea, mitä toivoa saattaa: hyväpalkkainen virka, edustava vaimo, liuta nuoria rakastajattaria – ja tietenkin po-

liittinen sihteeri (Teemu Sjöblom), joka hoitaa tarvittavat järjestelyt. Eräänä iltana kovapintaisen poliitikon mielenrauha kuitenkin järkkyy. Oppositiopuolueen eduskuntaryhmän hurmaava sihteeri (Suvi Teeri) on juuri saateltu hotellihuoneeseen, kun huoneen ikkunalaudalta löytyy kuollut mies (Lasse Marttila). Poliisin kutsuminen paikalle on tietysti sekä poliittisista että

yksityisistä syistä mahdotonta, joten poliittisen sihteerin puhelin soi. Saako ministerin vaimo ( Johanna Sillgren) tietää? Entä pääministeri? Leviääkö tieto lehtiin? Mitä tekee vietellyn naisen ahdistunut avomies (Matias Kummila)? Ja ymmärtääkö vainaja olla kuollut? Pyhämaan Suviteatteri keittää jälleen aikamoisen farssisopan. SSV

Kaivolan kesäteatterissa uppoudutaan ensi kesänä Olavi Virran sävelmiin LAITILA. Laitilassa Kaivolan kesäteatterissa nähdään ensi kesänä jälleen uusi kantaesitys. Musiikkikomedia Virta vie on Markku Hyvösen käsikirjoittama ja Tiia Valavuon ohjaama 
esitys, joka saa ensi-iltansa 29. kesäkuuta. Näytelmä kertoo entisestä tangokuninkaasta, jonka kruunu on ajan saatossa himmentynyt ja suosio hiipunut. Elämää ei helpota taistelu viinapirua vastaan, eikä naapurissa asuva ex-vaimo. Vauhtia, väärinkäsityksiä ja kiperiä tilanteita aiheuttaa myös ex-

vaimon huoleton mies, joka on päättänyt saada ”pöhinää pönttöön”, hinnalla millä hyvänsä. Lopulta selviää, kuka vetää pisimmän korren ja kenen unelmat toteutuvat.
 – Näytelmässä mennään suu korvissa heti ensimetreistä lähtien, Kaivolan kesäteatterin väki lupaa. 
Näytelmässä kuullaan Olavi Virran ikivihreitä kappaleita live-bändin säestämänä. Musiikin ohjauksesta vastaa Markus Rantanen.
 SSV

Kaivolan kesäteatteri.

n Menovinkit KUSTAVI Torstaisin klo 11.30–12.30 Muistojen Kustavi. Tule katsomaan ja tunnistamaan valokuvia Palvelukeskuksen ruokasaliin. Su 4.3. klo 15–16.30 Kevään ensimmäiset Kuntotanssit Tuulentuvalla. Järj. Kustavin vapaa-aikatoimi. Ti 6.3. Maaliskuun satutunnit kirjastossa: 3–4-vuotiaille klo 9, 4–5-vuotiaille klo 9.30, eskarilaisille klo 10.30. Keskiviikkoisin 7. 3. alk. klo 12 Painonhallintaryhmä, Seuratuvalla, ohjeita ruokavalioon, mahdollisuus myös verenpaine- ja sokerimittaukseen. Järj. SPR Kustavin osasto Pirjo/Marja. Ke 7. 3. klo 18–20 Yhteishakupaja Kustavin Nuokkarilla. Järj. Vakka-Suomen etsijät. LAITILA La 3.3. klo 15 Knalli ja sateenvarjo -kuunnelman yhteiskuuntelu Walon talolla, Koulutie 17 Ilmojen valtiaat. Ti 6.3. klo 10–12 SPR:n ystäväntupa, Keskuskatu 21. To 8.3. klo 15–17 Naisten iltapäivä Poukanvillessä, Keskuskatu 4 a, +65-tapahtuma. To 8.3. klo 17.30 Novellikoukku kirjastossa, lukemassa rehtori Annika Mattila. Pe 9.3. klo 18 iltamusiikkikonsertti Laitilan kaupungintalon valtuustosalissa, Keskuskatu. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Pe 9.3. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa.

Su 11.3. klo 15 Viihdekonsertti Hymni rakkaudelle kaupungintalolla. Ma 12.3. klo 12.30–14 Tietotekniikkaopastusta senioreille kirjastossa. Ti 13.3. klo 11 Talvisodan päättymispäivän seppeleenlasku sankarihaudalla. 28.3. asti Kirjaston näyttely: Vakka-opiston ikonimaalausryhmän näyttely. 29.3. asti Kirjaston näyttely: Laitilan kuvaajien vuosinäyttely. MYNÄMÄKI To 8.3. klo 19–22 Karaokeilta, Käsi-ja taideteollisuusopiston auditoriossa,Vehmaantie111, Järj. Mynämäen Kyläteatteri. PYHÄRANTA To 1.3. klo 12–15 Yhteishakupaja nuorille Ihoden kirjastossa. Pe 2.3. Kuutamohiihto, lähtö Suojalan rannasta Pyhämaahan klo 18 eteenpäin hiihtäen tai muuten liikkuen. Paikalla on arvontaa, kahvia ja makkaraa. Ke 7.3. klo 17–20 Yhteishakupaja Rohdaisten nuokkarilla. TAIVASSALO Ke 14.3. Vauvatapaaminen vuoden 2017 vauvoille ja heidän perheilleen seurakunnan kerhohuone Loisteessa, kahvitarjoilu. Järj. MLL Taivassalon yhdistys ja Taivassalon Srk ja Martat. UUSIKAUPUNKI Pe 2.3. klo 18 Iltamusiikkia Uudenkau-

pungin srk-keskus, Koulukatu 6. VakkaSuomen musiikkiopisto. Su 4.3. klo 12–15 Koko perheen talvirieha Kalannin koululla os. Astalankuja 1, tuote-esittelijöitä, Männän arpajaiset, buffetti, myynnissä myös makkaraa, Kalannin VPK:n kalustoa, rapsutettava karvakaveri Neco, luistelua ja pulkkamäki (säävaraus, omat välineet mukaan). Kaikkien kävijöiden kesken arvotaan sähkösavustin. Tapahtuman tuotto käytetään Kalannin koulun oppilaiden hyväksi. Järj. Kalannin koulun vanh.yhdistys Männä ry. 15.3. asti Crusellissa raumalaisen kuvataiteilijan Pentti Peuran taidenäyttely Mereni, rantani. Avoinna ti–pe klo 10–17 ja su klo 12–16. Taiteilija Pentti Peura on esittelemässä näyttelyään 4.3., 9.3., 11.3. sekä 15.3. To 15.3. klo 18 Kunnanmestaruushiihdot hiihdetään Uudessakaupungissa Vahterusringissä, ilm. viim. ma 12.3. anne. laivo@pyharanta.fi tai 044 7383 432. Samassa yhteydessä hiihdetään myös Pyhärannan Myrskyn mestaruudet. VEHMAA Maalikuun ajan Rudolf Koivun kuvitusta/ Tuusulan taidemuseo, Taidekeskus Kasarmi.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Ilmoita omasi: toimitus@turunseutusanomat.fi


15

1. maaliskuuta 2017

Wirmon Martat Mynämäeltä kehittämässä ruokamatkailua

Lähiruokaderby starttaa romanialaisittain MYNÄMÄKI. Jo monelle mynämäkeläiselle tutuksi tullut Wirmon Marttojen järjestämä perinteinen elokuun Kuutamoillallinen tulee tänä vuonna saamaan aimo annoksen kansainvälistä väriä, kun iltaan osallistuu myös lähiruoan ystäviä Romaniasta omine tuotteineen. – Olemme todella innoissamme tästä kansainvälisestä hankkeesta, johon myös omalla panoksellaan on lähtenyt Mynämäen kunta, iloitsee Wirmon Marttojen puheenjohtaja Katja Rippstein. Rippsteinin mukaan Laurin viikon käynnistäjänä toimiva tapahtuma parhaimmillaan kerää yhteen lähiruoan ystävät ja -tuottajat niin Mynämäeltä kuin Romaniasta, Transilvanian alueelta. – Tapahtuman yhdistävä tekijä ihmisten välillä on yhteisöllisyys, hyvä ruoka ja eri kulttuuritoimijoiden kohtaaminen. Leader Ravakka rahoittaa Lähiruokaderbyn rahoituksesta paikallisesti vastaa Leader Ravakka EU:n maaseuturahastosta. Ravakan kansainvälisten asioiden koordinaattori Johanna Vanhatalo on myös hyvin iloinen Wirmon Marttojen hankkeesta.

– Tämä on juuri sitä parasta, mitä EU:n maaseuturahasto voi tarjota maaseudun asukkaille. Tällä kertaa mahdollistetaan kokemukset eri ruokakulttuurista. Hankkeen tiimoilta Suomessa vierailikin romanialaisia Leader Napoca Porolissumista ja Leader Clujista. Vanhatalo muistuttaa myös, että Leaderrahoitteinen hanke on kaikille avoin ja maksuton. Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio nostaa esille myös tapahtuman taloudellisen merkityksen. – Näistä tapahtumista hyötyvät myös lähiruuan tuottajat. Hankerahoitukselle on tärkeää myös mahdollisten uusien työpaikkojen luominen maaseudulle, hän painottaa. Kallion mukaan hankkeessa voidaan ottaa oppia myös toisilta Leader-ryhmiltä, tutustuttaa ihmisiä toinen toisiinsa olla yhdessä ”yhtä Eurooppaa”. Kansainvälisessä Leaderhankkeessa on mukana myös Rauman Lapissa toimiva Vireä Lappi ry. Lappilaiset järjestävät ruokamatkailutapahtuman vuonna 2019.

n Info

Leader-toiminta, mitä se on? Leader on EU:n luoma toimintamalli, jossa alueen asukkaat itse päättävät, mitä alueella kehitetään ja rahoitetaan. Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta, jota myönnetään hanke- ja yritystukien muodossa. Leader-hankkeilla toteutetaan ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluita ja asukkaiden viihtyvyyttä. Leader-rahoituksella voidaan tukea muun muassa kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Tukea voi saada myös yritystoimintaan. Leader-rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, joka myös auttaa hankkeen valmistelussa. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, joista jokainen myöntää rahaa paikalliseen kehittämistoimintaan oman strategiansa mukaisesti. Leader Ravakka toimii Eurajoen, Rauman, Pyhärannan, Laitilan, Uudenkaupungin, Vehmaan ja Mynämäen alueella. Tukialueen ulkopuolelle jää ainoastaan Rauman ydinkeskusta. Vuosi 2018 on Leader Ravakassa kansainvälisyyden teemavuosi.

Rainer Tähtinen Leader-hankkeen toimijat yhteiskuvassa.

Jorma Kemppainen 2017

Ristikon ratkaisu sivulla 14.

Pian pääset kotiin!

NYTKIN TIIVISTÄMISTÄ

ARVO

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

I. Piippo

SYTYKE

Yäk! Yäk! ÄÄRI-

HAKKUUALUE

OHRALLE

ta-

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy

OPAS

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

vas

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

sian ruhoissa

kilpa-

YLÄHUONE

SOVITTU HOMMA

+

T LU

-O

SITKEÄN PEHMEÄ rykmentin paikka

maidoille

Airo

kesämiehiä T

eräs

voi tiedon

solukko

Tervo

lisäksi

Jouni

exmitta

pintaan

Algeria

-kuva

?

harjoituttaa

Tali?

RDA A R

KOE

alkoholeja

?

kovasin

KASAUMA

Gallagher

selkiä

pyytää

Tonavaan Sokrateen vaimo

T

LEPSUA

SAVUJA A T

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl


1. maaliskuuta 2017

16

Kissan sterilisointi antaa hyvät yöunet omistajallekin

Toimenpide mahdollinen jo nelikuiselle Siinä vaiheessa, kun päivä pitenee ja auringonvalon määrä vuorokaudessa lisääntyy, alkaa monilla leikkaamattoman kotikissan omistavalla ihmisellä kotona vakava pohdinta. Pitäisikö se oma neitokainen tai kolli viedä lääkärille ja leikkauttaa sukuviettien ohjaimet muistojen laatikkoon? LEMMIKIT. Vajaan vuoden ikäinen maatiaiskotikissaneito Tiksu alkoi muistuttaa toisen maailmansodan aikaista ilmatorjunnan hälytyssireeniä alituisella mourunnallaan, kun sitä poikakaveria niin kaivattiin. Soitto eläinlääkärille ja hetken kuluttua isännän kalenterissa oli varattuna reilu tunti kissaneidon sterilisaatioleikkaukseen. Ennen operaatiota neidon pitäisi olla ravinnotta kymmenen tuntia. No sehän sopi meille, kun kissa on muutenkin nirso sapuskansa suhteen. Eläinlääkäriasema Evidensiassa Kalannissa operaation ottaa vastuulleen eläinlääkäri Sanna Hakala. Tuttavallisesti lääkäri silittelee pahaa-aavistamatonta lemmikkiä ja työntää tämän pakaranseudulle rauhoittavan piikin.

Nukkuvan, ragdollin oloisen vetelän kissan vatsanseudun karvat ajetaan pois ja vatsanahka puhdistetaan huolella. Neiti on valmis leikattavaksi. – Kissan sterilisaatiosta on liikkeellä paljon legendoja, joita ei tieteellisesti voi vahvistaa, mutta leikatun naaraskissan riski saada nisäkasvaimia on tutkitusti olemattoman pieni. Lisäksi kissa kyllä rauhoittuu, kun kiimat jäävät pois, Hakala kertoo ottaessaan käteensä lansetin.

Vauvahaaveet kaatuu. Eläinlääkäri Sanna Hakala poistamassa munasarjoja Tiksu-neidiltä.

Muutaman minuutin kuluttua vajaan vuoden ikäinen kissa hoipertelee pöydällä kuin isäntänsä lauantai-illan baarikierroksen jälkeen, ennen kuin se kannetaan karvanpoistoon. – Tyttökissojen sterilisaatioleikkaus voidaan tehdä jo nelikui-

selle pennulle. Mitä nuorempana leikkaus tehdään, sitä nopeampaa on myös siitä toipuminen, Hakala painottaa. Naaraskissa on sukukypsä noin kolmen, neljän kuukauden ikäisenä ja valoisana aikana kiima on jopa parin viikon välein.

Pieni askel ihmiselle, iso kissalle Naamarista virtaa puhdasta happea kissan hengitettäväksi samalla kun Hakala tekee pienen, vain parisenttisen viillon punoittavaan vatsanahkaan navan seudulle. Isäntänä olen huolissani toimenpiteen onnistumisesta. – Leikkaus on rutiinileikkaus, eikä kohdalleni ole vielä tullut epäonnistumisia, Hakala rauhoittelee, kun yritän kysyä, onko leikkaussalissa tarjolla synnytyssalien tapaan ilokaasua. Pian kohdun kärjessä oleva munasarja on esillä. Näppärästi hän sitoo siihen johtavat verisuonet, ennen kuin munasarja leikataan pois. Sama toistuu vielä toisen kerran ja Hakala sulkee vatsan sulavalla langalla ja tikkaa

ihon haavan sulavilla piilo-ompeleilla. Mitään tikkejä ei siis tarvitse erikseen tulla poistattamaan. – Yleensä haava paranee ilman komplikaatioita, mutta suosittelen pitämään kissalla kauluria noin viikon ajan, Hakala sanoo. Hän myöntää sen olevan haastava viikko niin kissalle kuin omistajallekin. Riippuen tietysti kissan luonteesta. Tai omistajan. Leikkausoperaatio on ohi kymmenessä minuutissa, eikä neitomme saa koskaan pentuja. – Kollikissojen kastraatio on toimenpiteenä vielä helpompi ja sen vuoksi myös edullisempi, Hakala paljastaa, eikä suostu kuuntelemaan keskustelunavaustani sukupuolten tasa-arvosta. Samalla siru nahan alle Hakala vie vielä syvää unta vetävän kissan heräämöön ja siellä Tiksu saa nahan alle lapojensa välimaastoon pienen sirun numerosarjoineen. Toimenpide on helppo tehdä potilaan nähdessä unia silakoista ja pikku hiiristä. – Meiltä tämän sirun tiedot menevät suoraan siruhaku.fi -tietokantaan ilman rekisteröintiä, mutta mikäli omistaja haluaa omat tietonsa esimerkiksi sinne tai Kissaliiton rekisteriin, hänen tulee tehdä se itse. Tällä tavoin kissan omistaja saadaan sirun nu-

merosarjasta selville. Muun muassa jalostukseen käytettävien kissojen mikrosirutus on pakollinen toimenpide. Myös eläinsuojelulakiin on esitetty sirutusta pakolliseksi kissoille ja koirille. Tällä tavoin pystyttäisiin ehkäisemään pentutehtailua ja lemmikkien hylkäämistä. Puolen tunnin odottelun jälkeen Tiksu-neiti – ilman munasarjoja – on herännyt ja kotiinlähdön aika on edessä. – Pidämme lemmikit täällä aina niin kauan, että ne ovat heränneet kunnolla. Näin voimme reagoida heti, jos ilmenee ongelmia leikkauksen jälkeen. Hakala muistuttaa kuljetuslaatikkoa roikottavaa kissan isäntää vielä siitä, että neidin ruokavalio kannattaa mahdollisuuksien mukaan muuttaa vähäkalorisemmaksi. Leikatut kissat kun tuppaavat pulskistumaan hiukan helpommin kuin leikkaamattomat. – Niinhän ne leikkaamattomat keski-ikäiset miehetkin, totean ja kiitän vinkistä ja otan vastaan lääkärin ojentamat tulehduskipulääkkeet, joita kissalle on hyvä antaa muutaman päivän ajan. Rainer Tähtinen

EDULLISET HANKINNAT SISUSTUKSEEN, RAKENTAMISEEN... MITÄ IKINÄ TARVITSETKAAN. MEILTÄ!

Avoinna: ma-pe 7-17, la 8-13 www.laitilanrautakauppa.com

t u o e sit

Pihlakuja 4, 23800 Laitila • Puh. (02) 85046, 85047 – RAUTAKAUPPAA VUODESTA 1992 –

! n o t uma

S


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Seutusanomat Vakka 1.3.2018 by Turun Seutusanomat - Issuu