Issuu

Uusia vuokrataloja Uuteenkaupunkiin

Vehmassalmea suojellaan yhdistyksen toimesta

SIVU 5

Funkkistalon kautta yhdistystoimintaan

SIVU 7

SIVU 8

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 5.9. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

3. VSK

22.8.2019

RosaMia VERHOILUT LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

RIVITALOSTA, Laitila Pajalantie 6, 3h+k+s, 80 m² Asunto rauhallisella paikalla, lähellä keskustaa. Toimiva pohjaratkaisu. Hintapyyntö 97.000 €.

mm. huonekalut, veneen/ asuntoauton patjat, korjausompelut ja puun pintakäsittelyt

OMAKOTITALOJA Valtolantie 62, Mynämäki 4h+k+wc, n. 120 m². Maalaismiljöössä, reilun 2 km:n päässä keskustasta. Lisäksi piharakennus, jossa pesu- ja saunatilat. Tontti 2900 m². Hintapyyntö 88.000 €.

mm. taide, peili, esine vitriinikehyksiin, kangas kiilakehyksiin, aukkopahvit

Aunentie 2, Vehmaa 2h+tupa+kph, 55 m². Pieni koti maaseudun rauhassa, lyhyen matkan päässä Vinkkilän keskustan palveluista. Saunarak ja 2 talousrakennusta. Hintapyyntö 78.000 €

KEHYSTYS

LASIN LEIKKUU

mm. ikkunat, lyhdyt, taulut. Myös lasin asennukset ja kittaukset KYSY LISÄÄ

p. 044 238 2076

rosamialaine@gmail.com Vehmaa

Kodjalantie 342, Laitila 4h+k+saunaos., 118 m². Kiva koti Kodjalan kyläraitilla. Keittiöon uusittu kaapit ja varaava takka muumia vuosia sitten. Varastorakennus. Ala-asteelle n. 1,2 km. Tontti 1756 m². Hintapyyntö 78.000 €. Limonkorventie 655, 5-6h+k+khh+saunaos, 150 m² Hyväkuntoinen 2-kerroksinen koti maaseudulla. Pihapiirissä isohko tallirakennus. Tontti 4125 m². Hintapyyntö 164.000 €.

VAPAA-AIKAAN MÖKKI MEREN RANNALLA Koutuntie 104, Uusikaupunki Kauniilla paikalla pieni hirsimökki. Mökin edessä isohko terassi, josta ihana näkymä merelle. Mökissä on sähkö ja tontilla on porakaivo. Lisäksi tontilla on 2 varastoa, joista toinen soveltuu vierasmökiksi. Kompostikäymälä. Iso rinnetontti 5307 m². Ugin keskustaan autolla 8 km. Hintapyyntö 185.000 €. Kallelantie 272, Kalanti Nätti ja vehreä kesäpaikka, ns. mummonmökki, jossa tupa, kamari, kuisti ja verstastila sekä yläkerta avoin. Saunarak, puuvaja ja maakellari. Iso tontti 5560 m². Kiinteistölle tulee kunnan vesi. Hintapyyntö 59.950 € HALLIRAKENNUS Lepistöntie 2B, Mynämäki. Tilava halli hyvällä sijainnilla 8-tien vieressä. Hallin kokonaispinta-ala 572 m², jossa hallitila, toimisto ja sosiaalitilat. Toimistotilat sijaitsevat yläkerrassa. Pihalla laaja hiekkakenttä. Tee tarjous! Katso kohteitamme

www.oikotie.fi

Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV

AV O I M E T O V E T Turku AMK:n etäopiskelutilassa

torstaina 22.8. klo 17 – 19 Novidan tiloissa, D-rakennus, Liljalaaksonkatu 24.

Suorita korkeakouluopintoja Uudessakaupungissa:

TURKU AMK ETÄOPISKELUTILA

Tule kuulemaan lisää! Kahvitarjoilu!

UUSIA

MAHDOLLISUUKSIA OPISKELLA Osallistu AMK-opintoihin, suorita tutkinto, toteuta polkuopintoja, kerää opintopisteitä!

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

A!!!

TULOSS

IN E . 8 . 1 3 LA

Levysepänkatu 1, U:ki, p. 044 753 3835

To 5.9. Vanhat Talot -erikoisliite

JAKELUMÄÄRÄ 61 000 KPL

22. elokuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Seurkuntakolumni

n Pakina

Asuntokauppaa käydään nyt entistä enemmän

Pastorin päiväkirjasta

Hiukan lomamuistoja

Maanantaiaamuna lomat on lusittu. Parkkeeraan uutukaisen polkupyöräni odottamaan, kiittelen mielessäni, miten helpolla pääsenkään auton ratissa; kivistävät pyöräilylihakset saavat rentoutua ja nyt treenataan istumalihaksia ja kärsivällisyyttä. Loma on tehnyt tehtävänsä. Kustavin ja Taivassalon maisemat näen kauniina tuleentuvine peltoineen, riemastuneena otan vastaan koulunsa aloittavat, haparoivin sormin selailen hautajaisiin liittyvät sivut kirjastani. Se mikä uupumuksen vuoksi tuntui rutinoituneelta ja samankaltaisena toistuvalta ennen lomaa on muuttunut ainutkertaiseksi ja uusien löytöjen tutkimukseksi. Kiitollisena mietin, mitä olenkaan saanut, kun minulla on työ, siihen kutsumus, riittävästi seurakuntalaisia ja Luojan antama luovuus sen hoitamiseen. Se merkitsee turvallisuutta ja elinkeinoa. Se vaatii ahkeruutta ja terveyttä. Se antaa ihmissuhteita, työn iloa ja jatkuvasti uusia näkökulmia siihen, mitä ihmiselämä voi olla. Se vie viikonloput ja juhlapyhät, joskus myös yöunet. Se johtaa omaan rukouselämään ja hengelliseen kilvoitteluun. Pelkään, että seurakunnan jäsenmäärän laskiessa emme enää saa kohdata ihmisiä hädässä, surussa, pelossa ja ilossa. Että en enää saa kuuluville viestiä, että Jumalalla on hyvä tahto. Että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Että rakkaus voittaa kaiken. Pelkään, että vanheneminen verottaa voimia ja suuret haasteet työssä ajavat minut tekemään itse ja vaatimaan toisilta venymistä yli rajojen. Mietin jatkuvasti jakamista ja tasaamista, seurakuntalaisuutta ja vapaaehtoisuutta. Pohdin kutsumista, osallistumista, perehdyttämistä ja luottamista. Arvostan kanttoria, diakonia, nuorisotyönohjaajaa, talouspäällikköä, toimistosihteereitä, suntioita ja kiinteistötyöntekijöitä. Eihän yksipappisessa seurakunnassa pappi ole yksin. Luotan, että Jumala pitää meistä huolen. Tämä maailmanjärjestys hajoaa joka tapauksessa, milloin ilmastonmuutoksena, milloin vallankumouksena ja milloin ohjesääntöjen vaihtumisena. Välillä hiljaa rapistuen, välillä lujaa rysähtäen. Ja kun kaikki muu on muuttuvaa, Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Rakas päiväkirja, tänään oli hyvä päivä. Kiitos työehtosopimus, uusi lomakausi on taas ensi vuonna. Kiitos seurakunta, työtä on. Kiitos Jeesus, armo riittää.

Kun meikäläinen oli rehellisistä töistä sen neljä viikkoa kesälomalla, niin varsinaista lomaa ajasta oli oikeastaan vain ensimmäinen viikko. Loput kolme paloivat sitten Ikeasta Ikeaan suhaten, mutta varsinaisiksi kesämuistoiksi niitä reissuja ei saa pakottamallakaan. Eli olin lomalla vain viikon. Tämä lomaviikko olikin sitten kunnon hiilijalanjäljen jättämistä, kun heimomme teiniangsteineen otti ja lensi romantiikan kehtoon, Venetsiaan. Toisaalta samassa lauseessa kumosin tuon romanttisen systeemin. Mukanahan oli siis kolme teiniä. Ennen reissua lueskelin matkakohteesta paljon ja huomasin, että joko Venetsia sai ylistäviä blogitekstejä tai sitten vastaavasti kauhisteltiin heinäkuun lemua, hellettä ja termiittilukuihin menevää turistimäärää. Vuodessa kun kanaalien, gondolien ja niissä o´sole miota (yhtään kertaa viikon aikana ei lauleskelua kuulunut) laulavien kaupungissa vierailee peräti kaksikymmentäviisimiljoonaa turistia. Täytyy todeta, että kauhistelijat ovat varmaan niitä, jotka Välimerenristeilyllä pysähtyvät Venetsiaan ja yhdessä tuhansien muiden muurahaisten kanssa syöksyvät käymään läpi San Marcon aukion ja Dogen palatsin ja Rialton sillan. Kaikki nämä kun ovat toisistaan sen kävely(juoksu)matkan päässä toisistaan. Paikallisia jututtaessani kävi hyvin selväksi, että nämä päiväturistit ovat Venetsian kirous. Tulevat päiväksi sotkemaan ja rahaa jättävät kaupunkiin sen jäätelöannoksen verran. Puheet siitä, että kaupungissa on kallista pitää kyllä paikkansa, jos kahvikupposensa ostaa näiden päiväturistien suosimilta paikoilta. Hintahaitari suomalaisen pyhällä juomalla (Kossua ei ollut tarjolla) oli kahdesta eurosta kymppiin. Onneksi asuntomme oli Castellon alueella Venetsian itälaidalla, missä asustelee sentään paikallisväestöä ja jokunen heistä puhua pälätti aitoa venettoa. Ja silti kaikki nähtävä oli kävelymatkan päässä. Niin kuin itse asiassa kaikki Venetsiassa. Teineistä, jotka räpläsivät jatkuvasti kännykkäänsä, oli se hyöty, että kun eksyminen Callejen ja Fornancien labyrintissä oli jokapäiväinen hupi, niin nämä sitten Google Mapsilla satelliittien avulla ohjasivat vanhempansa oikealle tielle. Jos metrot ja Fölit ynnä Nysset ovat tuttuja, niin Venetsiassa vaporettot, vesibussit, ajavat näiden asian. Siunattu kaupunki, ei autoja kaduilla. Tosin tällaiselle vesibussi Kuhassa Uudessakaupungissa istuneelle vaporetot olivat jo tuttua kauraa. Niin samanlaisia nämä menopelit olivat kuin uusikaupunkilainen klassikkovene. Itseasiassa näihin vaporettoihin ja niiden pysäkkeihin liittyikin yksi reissun vedet silmiin saaneista sattumuksista. Itse asiassa heimomme ollessa liikekannalla, tapahtuu paljon asioita, joita voi jälkikäteen naureskella. Nimenomaan jälkikäteen. Usein sattumukset eivät sillä hetkellä naurata. Mutta tämä nauratti. Ensimmäisenä Venetsianaamuna me tietysti kiireen vilkkaa heimon kera tallustelimme vesibussipysäkille, joka oli kelluva lautta rannassa. Tuulen ja sateen suojaksi siinä oli seinät ja ikkunat. Esikoisemme istahti tyytyväisenä penkille ja kymmenen minuutin ajan keinuvan lautan päällä päivitteli, kuinka hienot maisemat lomakohteellamme oli. Kun sitten vesibussi paukautti lautan kylkeen päivittelijän silmät laajenivat hämmästyksestä: – Ai, me ei vielä oltukaan vesibussissa, neiti tokaisi, otti olkalaukkunsa ja nousi paikaltaan siirtyäkseen vaporettoon. No ei oltu ei.

On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, kirjoittaa Tove Jansson Muumilaakson marraskuussa, jossa syksyn tullen toiset pesiytyvät rakkaisiin kotinurkkiinsa ja toiset jatkavat matkaansa kohti uusia unelmia. Sama kotiinpäin kääntymisen ja muuttoliikkeen aika on käsillä taas myös ihmisten elämässä. Kiinteistönvälittäjät odottavat syksystä vilkasta asuntokauppa-aikaa – eikä ihme. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tuoreet tilastot kertovat, että vanhat asunnot käyvät nyt kaupaksi ja niiden imussa koko asuntokaupan määrä on tänä vuonna ollut kaksi prosenttia edellisvuotta edellä. Turussa asuntoja on myyty viime vuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna 8,2 % enemmän, vaikka alkuvuodesta ennustettiin vielä päinvastaisia lukuja. Ja lähikunnissa on sama kehityskulku. Heinäkuussa ostettiin erityisesti omakotitaloja. Omakotitalojen kauppa kasvoi heinäkuussa viime vuodesta 13,6 %, rivitalojen 9,6 % ja kerrostalojen 7,4 %. Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaistun Kuluttajabarometrin mukaan 13 % kotitalouksista suunnittelee uuden asunnon ostoa vuoden sisällä. Asunnonostointoon vaikuttaa nyt varmasti Turun seudun positiivinen talousja työllisyyskehitys, mutta myös alhainen korkotaso, jonka on ennustettu jatkuvan. Samaan aikaan rakennetaan uutta – ja paljon. Myös Vakka-Suomeen saadaan vuoden vaihteessa kauan odotettuja vuokrakoteja, joista hyötyvät erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan työntekijät. Myös Kulttuurikeskus Crusellin läheisyyteen on rakenteilla Crusell-puiston nimeä kantava uusi kerrostalo. Merenranta-asunnon kaupungin keskustasta tarjoavan Crusell-puiston asunnot valmistuvat tänä vuonna. Tämän lehden teemana on asuminen ja rakentaminen. Teemasivuilta voi lukea muun muassa 150 vuotta täyttävästä Vehmaasta, johon houkutellaan uusia asukkaita juhlavuoden tonttikampanjalla. Myös Kustavista yhteysalusmatkan päässä oleva Iniö tarvitsee kiperästi uusia asukkaita, sillä nykyisin Paraisiin kuuluvan entisen kunnan 200 asukkaasta nuorin on jo 5-vuotias. Lisäksi tarjolla on tietoa muun muassa jätevesilain muutoksista, jotka astuvat voimaan 31. lokakuuta. Mukavia lukuhetkiä!

Tiina Rautiainen Kustavin ja Taivassalon seurakunnat

Janica Vilen

Uudenkaupungin kirjaston lukukisaan osallistui 57 lasta UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin kirjaston Jäätelökesä 2019 –lukukisa on päättynyt. Kisan aikana, 1. kesäkuuta – 10. elokuuta, luettiin tai kuunneltiin yhteensä 925 kirjaa ja kirjaston jättitötteröihin kertyi 308 eriväristä jäätelöpalloa. Eniten lukeneet palkittiin kirjapalkinnolla. Kirjapalkinnon saavat Viljami Lehtiranta, Ella Lahtinen ja Venla Broström. Kisaan osallistui 57 lasta ja kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin jättiuima-

lelu Pegasos. Uimalelun voitti Juho Tättilä. – Lukemisen merkitys kielen ja sanavaraston kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille lapsille. Ja kiitos kaikille äideille, isille ja muille perheenjäsenille satujen ja tarinoiden lukemisesta ääneen. Lukeminen kannattaa aina, kirjaston väki muistuttaa. SSV

22. elokuuta 2019

Esittelyssä Laitilan vahvat naiset Walon talolla kuultiin sunnuntaina tarinoita vahvoista paikallisista naisista ja kirjailija Minna Canthista. Tarinoissa toistui monta yhdistävää tekijää: koulutuksen arvostus ja kannustava koti sekä hyvä itsetunto ja positiivinen asenne elämään. LAITILA. Laitilan Kulttuuriseura Walo järjesti sunnuntaina 18. elokuuta Walon talolla vahvoihin naisiin pureutuvan tilaisuuden. Tilaisuudessa kuultiin kirjastotoimenjohtaja MarjaLiisa Mutkan esitelmä Minna Canthista, jonka 175-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kunnallisneuvos Pauliina Haijanen esitteli puolestaan neljä laitilalaista vahvaa naista. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin musiikkia paikalliselta tähdeltä: harmonikansoiton Suomen pelimannimestari Satu Sarkorannalta. Pauliina Haijanen nosti esitelmässään esiin neljä Laitilassa vaikuttanut vahvaa naista: Maria Vänni (1891–1969), Helvi Vaaniala (1913–1997), Mandi Vihemäki (1883–1972) ja Alma Randén (1892–1982). Valinta oli kuulemma vaikea, sillä Laitilassa vahvoja naisia riittää. Nuori emäntä nappasi vankikarkurin Maria Vännin hän muistaa omasta lapsuudestaan, vaikkakin paremmin hänet tunsi Haijasen äiti ja isoäiti. – Hän oli määrätietoinen, voimakastahtoinen ja ahkera ihminen, joka huolehti talosta ja lähipiiristään, Haijanen kuvailee. Vähän yli 20-vuotiaana Ma-

ria lähti Airilan talosta katselemaan emännän paikkoja pitäjästä. – Ei hän jäänyt odottelemaan kosioita, eikä tarvinnut puhemiestä, vaan oli omatoiminen tässäkin asiassa. Niin hän päätyi Vännin taloon, jossa oli kaksi poikamiestä, joista toisen kanssa hän meni naimisiin. Hän oli Vännillä emäntänä 40 vuotta. Nuorena emäntänä Maria Vänni kuuli radiosta, että vaarallinen vankikarkuri on karannut Kakolasta. Radiossa annettiin miehestä tarkat tuntomerkit. Hetkeä myöhemmin juuri samoilla tuntomerkeillä varustettu mies tuli ovelle. Maria laittoi kahvia ja pyysi vierasta istumaan ja livahti itse kamarin puolelle soittamaan poliisille. Sillä aikaa vieras oivalsi tilanteen ja oli lähdössä, mutta Maria piti tästä kiinni niin kauan, että poliisit tulivat. Vankikarkuri puri hänelle kunnon haavatkin käteen, joita Maria sitten esitteli ihmisille kertoessaan urotyöstään. Ennen kunnallisvaaleja Maria antoi aina tarkat ohjeet ihmisille, ketä pitää äänestää. Kuulemma siksi, ettei kukaan jäisi ilman ääntä. Huippuopettaja ja epäsovinnainen persoona Katinhännässä syntynyt Helvi Vaaniala on myös vahva nainen, jonka Haijanen muistaa henkilökohtaisesti. – Hänen isänsä arvosti tyttöjen koulutusta ja vei Helvin polkupyörällä pyrkimään Mynämäen yhteiskouluun. Niihin aikoihin koulu oli lakkautusuhan alla ja kerrotaan, että koulu päätettiin säilyttää muun muassa siksi, että Helvi sai sieltä huippuarvosanoja, Haijanen

Kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutka, kunnallisneuvos Pauliina Haijanen ja harmonikansoiton Suomen pelimannimestari Satu Sarkoranta.

kertoo. Helvi valmistui opettajaksi ja opetti muun muassa Nästissä ja Mudaisissa. Hän auttoi oppilaita löytämään oman leiviskänsä. Esimerkiksi matemaattisesti lahjakkaat oppilaat hän esitteli suoraan pankin johtajalle. Vapaa-aikanaan hän oli aktiivinen: veti opintopiirejä, oli näytelmäohjaajana ja mukana Marttojen toiminnassa. Erityisen hyvä hän oli kirjoittamaan. Häntä pidettiin jopa vähän epäsovinnaisena persoonana, sillä hän uskalsi nostaa esiin kaikenlaisia keskustelunaiheita. Ruustinna Vihemäki aloitti kahvinjuonnin Mandi Vihemäki, omaa sukua

Airila tuli samasta talosta kuin Maria Vänni. Kotona Suontakana hänellä oli neljä sisarusta, jotka olivat hänelle hyvin läheisiä. Sisarukset olivat vielä aikuisiälläkin lähes päivittäisessä kirjeenvaihdossa. – Siihen aikaan lesken oikeudet eivät olleet kovinkaan hyvät. Jäätyään leskeksi heidän äitinsä jäi puille paljaille, mutta lapset huolehtivat hänestä yhdessä, kertoo Haijanen. Mandi opiskeli kansakoulun opettajaksi ja oli erittäin musikaalinen – kuten koko perhe. Hän päätyi naimisiin Viktor Vihemäen kanssa, joka valittiin Jyväskylän kirkkoherraksi vuonna 1929. Perhe muutti pappilaan ja Mandi huomautti aina miestään, jos tämä messusi papin osuuden alavireisesti. Itse hän toimi kuoronjohtajana. Laitilassa oltiin Mandista ylpeitä ja häntä alettiinkin kutsua Ruustinna Vihemäeksi, joka sai aina aloittaa kahvinjuonnin. Kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen oli vankiloita kolunnut kommunisti

”Papin perhe” on Minna Canthin vuonna 1891 kirjoittama näytelmä, jossa kuvataan suomalaisen perheen elämää 1800-luvulla.

Alma Randén syntyi Liedossa pieneen torppaan omien sanojensa mukaan ”liikatuotantona”. Hänen äitinsä oli opettanut hänelle työväenlauluja. Nuorena hän osallistui työväentalolla iltakursseille, joissa saatettiin keskustella aamuun asti. Alman vakaumus vahvistui, ja hän alkoi värvätä ihmisiä mukaan punakaartiin. Hän oli vakaumuksellinen kommunisti, kuten myös laitilalainen Otto Randén. Nuo-

ret rakastuivat ja muuttivat Laitilaan. Kun kommunistinen toiminta kiellettiin, Alma ja Otto osallistuivat aktiivisesti maanalaiseen toimintaan. Molemmat joutuivat lopulta tahoilleen vankilaan. Vankila-aikoina he kehittivät yhteisen salakielen, jonka avulla he pystyivät keskustelemaan punakaartinkin asioista. Muut vangit muistavat Alman siitä, että aina ensitöik-

seen hän siivosi paikat asuttavaan kuntoon, oli sitten kyse putkasta, sairastuvasta tai vankilasta. Vuonna 1937 hänet valittiin ensimmäisenä naisena Laitilan kunnanvaltuustoon, jossa hän vaikutti vuoteen 1964 asti.

Janica Vilen

Kaikille avoin maksuton yleisöluento! Kaikille avoin maksuton yleisöluoento Keliakia sairautena ja uusien hoitojen mahdollisuudet

Aika: Tiistaina 3.9.19 klo 12-15.30 Paikka: Lahesmaa-sali, T-sairaala rakennus 18, TYKS, Turku Ohjelma löytyy: https://turku.keliakiayhdistys.fi Ilmoittaudu sivulla olevan linkin kautta 27.8.19 mennessä, Lämpimästi tervetuloa! Järjestäjät: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun seudun keliakiayhdistys ry Apteekkitapahtumat: Naantalissa keskiviikkona 4.9., klo 15-18, Naantalin Apteekkisydän, Tuulensuunkatu 12 ja Turussa torstaina 5.9. klo 13 - 17, Skanssin apteekki. Nuorten brunssi la 7.9., leivontaa lapsille ja perheille la 14.9., tarkemmat tiedot Turun seudun keliakiayhdistyksen sivuilla.

Sateet tulee,

se on saletti. Uusi nyt kattopaketti! Tuotteet suoraan tehtaalta, ei välikäsiä

• Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä. • 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella. • Tilaa ilmainen kuntoarvio!

Soita 02 3619 7961 vesivek.fi

22. elokuuta 2019

Cafe Reling palvelee nyt yhteysaluksella – lisää venepaikkoja tulossa syksyksi

Alppilan Venesatama Oy:n toiminta laajenee Kustavin Heponiemestä Iniöön ja takaisin seilaava yhteysalus Aurora on saanut uuden kahvilan. Sama yrittäjä laajentaa toimintaansa myös venealalla. PARAINEN. Iniössä Jumon saaren kärjessä palveleva Alppilan Venesatama Oy on jo vuosia säilyttänyt ja huoltanut Iniön asukkaiden ja mökkiläisten veneitä. Lisäksi yrityksen alla toimii Cafe Alppila, jossa on kahvilatoiminnan lisäksi myös majoitustoimintaa. Tänä keväänä yrittäjä Tiina Pöyli teki vielä kolmannen aluevaltauksen alkamalla kahvilayrittäjäksi myös yhteysalus Auroraan. – Minua alkoi itseäni harmittaa, kun en saanut enää aamukahvia yhteysaluksella ja sitten totesin, että miksipä ei, Pöyli kertoo Cafe Relingin alkusysäyksestä. Edellinen yrittäjä lopetti yhteysaluksella pitämänsä kahvilan viime syksynä monen vuoden jälkeen. Koko talven kahvila puuttui, kunnes Pöyli aloitti uuden kahvilan huhtikuussa. – Ensimmäiset viikot se oli itsepalvelukahvila. Ihmiset maksoivat itse suoraan kassalippaaseen ja se meni oikein

hyvin. Täällä kaikki tuntevat toisensa. Joskus joku laittoi viestin, että otin kaksi sämpylää ja maksan, kun nähdään. Tällainen systeemi ei kovin monessa paikassa varmaan onnistuisi, Pöyli nauraa. Nyt kahvilassa on työntekijä aamun ensimmäisiä ja illan viimeisiä vuoroja lukuunottamatta. Tarjolla on muun muassa suolaista ja makeaa syötävää sekä kahvia, jäätelöä ja karkkia. Ja A-oikeudetkin on. – Tämä matka kestää 25 minuuttia. Moni mökkiläinen on kiitellyt, että kahvila on taas auki. Jos tulee vaikka Helsingistä asti, ei tarvitse enää varata aikaa puolen tunnin pysähdykselle, kun sen sämpylän voi syödä tässä matkan aikana. Monella on yhteysaluksen jälkeen kuitenkin vielä lossi- tai venematka edessään, Pöyli kertoo. Turisteja entistä enemmän Myös turisteja on yhteysaluksella kesäkaudella pilvin pimein – tänä vuonna ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Ympäristöystävälliset matkustustavat ovat kasvattaneet suosiotaan ja se on näkynyt Pöylin mukaan Iniössä koko kesän. – Rengastie on ihanteellinen

Iniöläinen Tiina Pöyli perusti yhteysalus Auroralle Cafe Relingin.

reitti polkupyörille. Sen suosio on kasvanut tosi paljon, hän kertoo. – Moni puhuu nyt hiilijalanjäljestä, hän jatkaa. Pöylin on helppo ottaa turistimassat vastaan, sillä Cafe Alppila on 150 metrin päässä Kannvikin lauttarannasta, johon yhteysalus pysähtyy. – Ehdin vaikka joka paatin välissä täydentää varastot Alp-

pilasta, Pöyli sanoo. Lisää tilaa veneille Alppilan Venesatama Oy:n liiketoiminta keskittyy veneiden talvisäilytykseen ja huoltoon. Venepaikkoja on nyt vajaa 100. – Meillä on aina ollut sikäli kiitollinen tilanne, että asiakkaita olisi enemmän kuin tilaa. Tähän asti olemme hoitaneet veneet oman perheen voimin,

joten emme ole voineet kasvattaa toimintaa. Saaressa on aina se ongelma, että jos palkkaa ulkopuolista työvoimaa, niin työntekijät pitää myös nukuttaa jossain. No nyt sitten on tulossa uusi halli. Venepaikkoja tulee noin 40 lisää, Pöyli kertoo. Venebisnes pyörii hyvin samoissa käsissä kahviloiden kanssa, sillä suurin osa veneistä on saatu vesille huhtikuussa,

kun kahvilatoiminta alkaa. – Syyskuun alussa laitetaan Alppila kiinni ja aletaan nostaa veneitä, Pöyli kertoo. Cafe Reling jatkaa toimintaansa vielä elokuun jälkeenkin supistetuin aukioloajoin.

Janica Vilen

Viimeiset viikot käynnissä! Vielä ehdit vaihtaa nuorempaan!

Romutamme kaikki uusiin autoihin vaihdossa tulleet, enintään 1 500 € arvoiset käytetyt autot.

VÄHINTÄÄN

1 500 €

hyvitystarjous vaihtoautostasi kaikkiin uusiin autoihimme ja valikoituihin vaihtoautoihimme.*

KULUTONTA & KOROTONTA** kk

maksuaikaa kaikkiin autoihin. Osta nyt, aloita maksaminen ensi vuonna.

OSTAMME AUTOSI.

*Vaihtoon tuomasi auton tulee olla rekisteröity ja toimipisteemme pihaan toimitettu. **Edellyttää osamaksusopimusta ja kaskovakuutusta, maksimi laina-aika 72 kk, joista asiakkaan halutessa 6 ensimmäistä kuukautta korottomia ja kuluttomia. Palvelun tarjoaa Danske Finance Oy, Televisiokatu 1, PL 1275, 00075 DANSKE BANK. Tässä mainoksessa esitettyjä tarjouksia ei voi yhdistää muihin maahantuojan tai J. Rinta-Jouppi Oy:n voimassa oleviin tarjouksiin.

J. RINTA-JOUPPI OY Soininkatu 3, (Plantagenin kiinteistö), Raisio \ p. 020 7881 460

PALVELEMME ma – pe 10 – 18 \ la 10 – 15

Autokauppa, jossa on jiitä. rintajouppi.fi

22. elokuuta 2019

Iniö kaipaa lisää lapsia Iniössä asuu nykyisin noin 200 asukasta, joista nuorin on nyt 5-vuotias. Se saa saarelaiset huolestumaan Iniön tulevaisuudesta. PARAINEN. Iniön päiväkodissa aloitti tänä syksynä vain kaksi lasta, esikoulussa kolme ja koulussa 12. Kaikki oppilaat mahtuvat samaan luokkaan. Tänä vuonna kaikki 12 oppilasta ovatkin usein yhdessä luokkahuoneessa, sillä yläasteella ei ole ketään. Aiempina vuosina lapset on jaettu kahteen luokkaan: yläaste yläkertaan ja alaaste alakertaan. Puitteet riittäisi isommallekin porukalle, sillä saman katon alle mahtuvien koulun, päiväkodin ja kirjaston remontti valmistui viime syksynä. Tilat ovat käytännölliset ja kauniit, eikä piha jää kakkoseksi. Päväkotilaisille on tehty takapihalle oma ”luola” terassin alle, kiipeilyseinä, kioski ja mökki perinteisen leikkipuiston lisäksi. Pihalla on tilaa myös lasten omalle kasvimaalle, josta on elokuussa nostettu muun muassa porkkanaa ja härkäpapua. – Herneet pääsivät kuivu-

maan, joten ne me annoimme naapurin hanhille, kertoo Lotta Söderlund, joka on töissä puoliksi päiväkodissa ja puoliksi kirjastossa. Ja opettaa hän myös koulussa käsitöitä. Päiväkodin retkille kuljetaan varhaiskasvatuksen omalla veneellä tai sähköpolkupyörällä, jonka edessä olevaan laatikkoon mahtuu istumaan kuusi lasta. Talossa oleva kirjasto on iniöläisten olohuone ja päiväkodin piha on auki jopa matkailijoille, sillä muita leikkipuistoja ei ole. – Yritän aina houkutella matkailijoita muuttamaan tänne. Ei kaupunkilaiset ymmärrä ollenkaan, kuinka upea paikka tämä on, Söderlund harmittelee. Upea luonto ja kaksi kieltä Iniö on tunnettu ainutlaatuisesta luonnostaan. Merikotkat lentelevät taivaalla ja elokuussa meri on mustanaan meduusoja, joita läheskään kaikilla rannoilla ei enää tavata. Juuri saariston kauneus oli Suvi ja Tom Lindqvistin syy muuttaa Iniöön. – Halusimme asua saaressa ja tänne oli hyvät yhteydet. Pyöritimme aiemmin yritystä Raumalla majakkasaaressa. Sinne oli talvisin mahdoton päästä, he kertovat.

Toinen syy muuttoon oli ruotsin kieli. – Halusimme pojat ruotsinkieliseen kouluun, sillä Tompan äidinkieli on ruotsi, Suvi kertoo. Iniössä koulu ja päiväkoti ovat ruotsinkielisiä, mutta käytännössä lähes kaikki puhuvat hyvin molempia kotimaisia. Puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä ruotsin kieli ovat syitä myös sille, että turistit sanovat usein, että Iniössä tuntuu kuin olisi ulkomailla. Matkailijat jaksavat ihastella myös peuroja, mutta asukkaille ne ovat vitsaus. Aivan kesyt peurat pistelevät nimittäin surutta ihmisten puutarhat poskiinsa ja aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Myös Lindqvistit kaipaisivat lapsilleen lisää leikkikavereita ja uutta verta Iniöön: – Jos yksikin lapsiperhe muuttaisi tänne, se olisi onnenpotku! Kaikki tuntevat toisensa Tiina Pöyli on asunut Iniössä jo toistakymmentä vuotta. Hänen puolisonsa on kotoisin Iniöstä, joten muuttopäätös syntyi helposti. – Täällä elämä on ihanaa.

Lossi kuljettaa Iniön asukkaita saaresta toiseen. Lossimatkojen vuoksi osa koululaisista kulkee koulumatkansa taksilla.

Liikunnanopettaja Tiina Pöyli, päiväkodin hoitaja Lotta Söderlund ja koulun rehtori Lotta Lindberg-Jaakkola toivovat Iniöön lisää lapsia.

Kaikki tuntevat toisensa niin hyvässä kuin pahassa, mutta mitäs sen on väliä. Täällä on sellainen aito välittämisen kulttuuri. Aina joku pysähtyy tarjoamaan kyytiä, jos on kävellen liikkeellä, hän kertoo. Kesällä Pöyli havahtui huomaamaan, millaisessa lintukodossa elää, kun hänen poikansa ihmetteli turistia, joka lukitsi polkupyöränsä. – Ei sellainen tulisi iniöläi-

sille mieleenkään. Täällä kaikki tietävät yhteiset säännöt ja pelaavat niiden mukaan, hän sanoo. Pöyli pyörittää Iniössä omaa yritystoimintaansa, mutta tuuraa välillä myös koulussa liikunnanopettajana ja talvella postissa. – Tänne on hankala ottaa postiinkaan sijaisia ulkopuolelta, kun postilaatikoissa ei lue nimiä. Minä tunnen jo kaik-

ki saaren asukkaat, niin postin jakaminen onnistuu helposti, hän hymyilee. Pienessä yhteistyössä kaikki lepää asukkaiden harteilla. – Tämä tuntuu olevan yksi niistä harvoista maailman kolkista, joista löytyy vielä aitoa talkoohenkeä, Pöyli kehuu.

Janica Vilen

Iniön päiväkodin ja esikoulun kaikki lapset mahtuvat saman pyörän kyytiin. Kuvassa 5-vuotias Jasper Blomqvist ja päiväkodin hoitaja Lotta Söderlund.

Fregatti valmistuu ensi vuoden alkupuolella

Pian tulee vuokrakoteja Ukiin Uudenkaupungin Fregatti on ensimmäinen neljästä isosta puukerrostalosta, jotka rakennetaan keskustan tuntumaan palvelemaan ennen kaikkea Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöiden tarpeita.

Atico Oy:n suunnitelma sisältää yhteensä neljän identtisen kerrostalon rakentamista Ketunkalliontien varteen.

RAKENTAMINEN. Uuteenkaupunkiin saadaan ensi vuoden alkupuolella lisää haluttuja vuokra-asuntoja, kun Atico Oy:n ensimmäinen kerrostalo valmistuu. Kerrostalohanketta vetävä Keijo Ullakko kertoo, että ensimmäisen, Fregatin, valmistuttua rakentaminen jatkuu. – Rakennamme yhteensä neljä uutta kerrostaloa. Selvi-

tysten mukaan Uudessakaupungissa on tarvetta vuokraasunnoille, etenkin yksiöille ja kaksioille, kertoo Keijo Ullakko, joka yhdessä Alfamark Oy:n kanssa omistaa Atico Oy:n. Fregattiin valmistuu yhteensä 49 asuntoa, joista valtaosa on kaksioita. Lisäksi taloon tulee jokunen kolmio sekä yksiöitä. – Asuntojen keskikoko on 44 neliötä. Talossa on kahdeksan kerrosta, joista alimmassa ovat yleiset tilat. Asuinkerroksia on siis seitsemän. Hanke on ARA-tuotantoa, joten vuokrahinnat määräytyvät ARA:n määräysten mukaisesti. Keskihinta on 13 euroa neliöltä.

Fregatin valmistuttua projekti jatkuu. – Heti ensimmäisen talon valmistuttua aloitamme seuraavan rakennustyöt. Kaikki maanrakennustyöt on jo tehty ja esimerkiksi kaikkien neljän kerrostalon parkkipaikka-alueet ovat valmiit. Neljään kerrostaloon valmistuu yhteensä 196 asuntoa. Kaikilla taloyhtiöillä on merellinen nimi – Fregatin jälkeen valmistuvat kolme kerrostaloa tottelevat näillä näkymin nimiä Kunnari, Korvetti ja Kutteri. Talot rakennetaan Ketunkalliontien varteen massiivipuu-tilaelementtitekniikalla. Marko Vuosjoki

Asuminen & Rakentaminen

22. elokuuta 2019

ELOKUUN PARHAAT TARJOUKSET - koneet, varusteet, tarvikkeet ja varaosat Bertolini BT110 niittokone

Efco Stark 3810 raivaussaha

Efco Stark 2500TR ruohotrimmeri

Kardaaniveto! työleveys 92 cm 182 cm3 OHV itsevetävä (2,3 km/h)

Kevyt ja tehokastrimmeri keskipakokytkimellä. - 25,4 cm3 - 1,0 hv – 0,7 kW nja

Kampa

169,-

panj

,0 9 5 1

Kam

nja

399,-

Efco 8460 raivaussaha

Kevyin Stihl polttomoottoritrimmeri. - 27,2 cm3 / 0,9 hv - 2-siimainen puoliautomaattisiimapää

Laadukkaalla 4T OHV moottorilla. Ilmakumirenkaiden ansiosta laitetta on helppo käsitellä. - 5 hv OHV - 87 cm työleveys - paino 59 kg

729,-a

529,-a panj

499,-

nja

panj

Kam

- 45,7 cm3 - 2,5 hv / 1,8 kW - akselivoimansiirto - vakiona raivausterä-, ruohoterä- ja siimavarustus nja Kampa

Kampa Kam

Laadukas ruohoraivuri vaativaan käyttöön, mukana kaislanniittoon veden alta soveltuva lisälaite. - 21,7 cm3 / 1,2 hv - paino (peruskone) 4,5 kg - akselivoimansiirto

Kampa

Stihl FS38 ruohotrimmeri

ProForest NK87EV itsevetävä niittokone

Efco DS2410S ruohoraivuri + EH48 kaislanniittopää

Tehokas ja edullinen raivaussaha kaikilla varusteilla. - 36,2 cm3 - 1,8 hv - 1,3 kW - akselivoimansiirto - vakiona raivaus-, ruohoterä-, siimapäävarustus sekä kantovaljaat

189,-

ProForest RL510

1650

- B&S 625e-series - 51 cm työleveys - bioleikkaava tai sivullepuhaltava

159,-

anja

199,-

Greenteam Biomulc 51B625e

panj

anja

Kamp

Laadukas bioruohonleikkuri hiljaisella ja helposti käynnistyvällä moottorilla. - 139 cm3 OHV moottori - 51 cm työleveys

Kam

Kamp

Efco MT350S

Laadukas perukone kotikäyttöön. - 39,0 cm3 / 2,0 hv - 35 cm terälaitteet

Kamp

anja

249,-

anja

199,-

Efco MTH5100

Todella tehokas kaatosaha uskomattoman edullisesti! - 50,9 cm3/3,0 hv - 38 cm ammattiteräl. - metallirunko a panj Kam

panj ,a 1 Alpina BT108 SD 3 90,- - hydrostaattinen - 452 cm OHV Alpina BT98 SD - 414 cm OHV - 98 cm - 108 cm leikkuuleveys Kam

, 9 5 3

leikkuuleveys - 5+1 vaihteet - Stigan valmistama

Husqvarna R214TC

hydrostaattinen 656 cm3/2-sylint. 94 cm leikkuulev. todella ketterä

Kam

panj

- Stigan valmistama

Husqvaran R216 AWD

- 4x4 VETO - hydrostaattinen - 500 cm3 - 94 cm leikkuulev.

Stihl MS193C-E Todella kevyt yleisssaha, paino vain 3,6 kg

3590 a

Nyt

Kam

4590

panj

Agrati 210 letkukärry -PAKETTI

Agrati 211

+ 25 m puutarhaletku + liittimet ja suihkusuutin. Runko-osa galvanoitua metallia

Metallirunkoinen letkukärry kotikäyttöön. Mahtuu 50 m 1/2” letkua.

, 0 9 0 1

McCulloch M125-77X AJOLEIKKURI

John Deere Ground Loader

- akku 12 V ~ 8 Ah - ikäsuositus 3 + - vaihteet 2 eteen + 1 taakse

49,-

Agrati 316

Agrati 320RG

379,-

Ammattikäyttöön- ja vaativaan omakotikäyttöön. Mahtuu 140 m ¾” letkua.

- akku 12 V ~ 8 Ah - ikäsuos. 3 + - vaih. 2 eteen + 1 taakse

89,-

Tehokas keskikokoluokan saha. - 40,6 cm3 / 2,7 hv - 35 cm terälaitteet

John Deere Gator HPX

59,-

Tukeva metallirunkoinen letkukärry. Mahtuu 110 m 1/2” letkua.

169,-

KONETOIMI

399,

Stihl MS231

- Made by Husqvarna - B&S 344 cm3 - 77 cm työlev. - vaihteet 4+1

John Deere Ground Force

399,-

akku 12 V ~ 12 Ah 2-paikkainen! ikäsuositus 3 + vaih. 2 eteen + 1 taakse

569,-

John Deere Adventure peräkärry Suunniteltu Gator HPX lavamönkijään. Kant. 30 kg.

119,-

John Deere Side Stake peräkärry

Suunniteltu Peregon akkutraktoreihin. Kant. 12 kg.

59,-

Nuppulantie 7-9, Turku, puh. 254 6600 Avoinna: ma-pe 9-17, la suljettu - www.konetoimi.fi Tarjoukset voimassa 30.8.2019 asti, mikäli varatut erät riittävät.

panj

Kam

Asuminen & Rakentaminen

22. elokuuta 2019

Jo kahdeksankymmentäluvulla havahduttiin vesistön tilaan

Vehmassalmi on pysynyt avoimena Vehmaalla vesistöjen suojelemiseen on perehtynyt yhdistys, joka pyrkii vähentämään muun muassa Vehmassalmen ravinnekuormaa. VEHMAA. Äkkiseltään ei uskoisi, että Vehmaalla on 17 järveä. Sen lisäksi pitkälle sisämaahan ulottuu Vehmassalmi, joka on pituudeltaan kaksitoista kilometriä. Nämä vesistöt sijaitsevat kaikki maatalousvoittoisella valuma-alueella. Vesistöjen rehevöityminen ravinteiden määrän kasvun myötä on haaste paikallisille. Tähän haasteeseen vehmaalaiset ovat tarttuneet ja kunnassa toimii aktiivisena Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe). Se on perustettu vuonna 2015, jotta alueen vesistöjen hoitoa saadaan vauhditettua. Jäseniä yhdistyksellä on noin sataviisikymmentä. Mutta paikallinen vesistönsuojeluhistoria yltää sitäkin pidemmälle. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Puttaalla on tästä esimerkki. – Kotitilani on aivan Vehmassalmen rantamilla ja 80-90 luvuilla huolestuimme, kuinka Vehmassalmi näytti kasvavan

pikkuhiljaa umpeen. Aloimme tehdä työtä asian eteen ja saimme liudan lahjoittajia mukaan. Kansanedustaja Ilkka Kanerva vei asiaa valtakunnallisesti eteenpäin sillä seurauksella, että lopulta pääsimme ruoppaamaan Vehmassalmea, Puttaa kertoo. Sittemmin Vehmassalmi on kasvanut hiljalleen umpeen, vaikka ruoppaussyvyys onkin pysynyt. Nyt Vehmassalmen sekä koko valuma-alueen hoito järvineen jatkuu paikallisin voimin maanomistajalähtöisesti. Mukaan on saatu asukkaiden lisäksi kunta, vapaa-ajanasukkaita ja yrityselämää. Toiveita on, että Vehmassalmi ja muutama muukin vesistö pysyisi avoimena. Paljon byrokratiaa Vehmaalainen Tuuli Jansson on VeVen sihteeri ja puheenjohtaja Puttaan mukaan kultakimpale yhdistyksen toiminnassa. Janssonilla on kokemusta Leader Ravakan myötä tukianomusten täyttämisestä. – Valitettavasti, vaikka yhdistys tekee talkoilla kaiken työn, toimintaan tarvitaan rahoitusta. Esimerkiksi kaislojen niitossa tarvitaan konevoimaa. Meillä

Vehmassalmi on kaikkineen 12 kilometriä pitkä.

Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kari Puttaa sekä sihteeri Tuuli Jansson yhdessä Lumi-vauvan kanssa Vehmassalmesta poistetun kaislameren edessä.

onkin valmistumassa uusi niittokone. Se on ristitty yhden tukijamme mukaan KaislaYaraksi, kertoo Jansson. Yhdistys vuokraa niittokalustoa halukkaille käyttöön. Jansson ihmettelee ääneen sitä, kuinka isot asiat jätetään viranomaistaholta pienen porukan harteille. Kuten Vehmassalmen alueen vesistönhoito. – Nyt toteutettavaan hoitosuunnitteluhankkeeseen saadaan tukirahaa kahdeksankymmentä prosenttia kustannuksista. Se tarkoittaa sitä, että omarahoitusosuus on kaksikymmentä prosenttia. Kieltämättä on erikoista, että maksutta talkoovoimin työtä tekevät rahoittaisivat vie-

lä lisäksi itse kaikkien hyödyksi tehtävää työtä. Talkootunteja ei ole laskettu sitten ensimmäisenä toimintakesän, koska niitä kertyy tuhansia. – Näihin hankkeisiimme tarvitaan viranomaisbyrokratian kautta rahaa ja tässä on sihteerillämme lähes päivätyö, kun tekee kapulakielisiä anomuksia perusteluineen, kiittelee Puttaa Janssonin työpanosta. Näkösyvyys hyvä mittari Janssonin mukaan alueen vesistöjen kunnossapitoon tarvitaan niittokoneiden lisäksi myös vastuunkantajia ja tekijöitä. Ruovikkojen niitto ja keruu tehdään kiihkeimmmällä

kasvukaudella viimeistään ennen kuin ravinteet vetäytyvät talveksi juurakkoon. Talvinen kaislikon poistaminen on kosmeettista, mutta toki helpottaa hetkellisesti kun kuiva ruoko ei ole tiellä. – Vesistötoimet ovat havaittavissa aivan visuaalisesti maiseman avautumisena, mutta vasta esimerkiksi näkösyvyys on kelpoinen mittari vesistön tilasta, Jansson selvittää. Käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaisesti vedenalaista näkyvyyttä. – Kaislojen niitto on siitä kiitollinen toimenpide, että sen tulos näkyy heti rannoilla, kun kasvusto on poistettu. Niinpä suojelutoimilla on vaikutuk-

sensa niin virkistyskäytössä uimareille, rantaretkeilijöille kuin jo ihan maisemallisestikin, listaa Jansson. Vaikka kaislojen niitto on yhdistyksen ehkä näkyvin toimenpide, niin esimerkiksi maanomistajat ovat alkaneet jättää ojien reunamille isomman kylvämättömän tilan, jotta peltoihin levitettävät ravinteet eivät valuisi ojiin ja sitä kautta Vehmassalmeen. – Tällä hetkellä meillä on valmisteilla kosteikon perustaminen Vihtjärvellä, mutta se on sitten oma lukunsa, paljastaa yhdistyksen puheenjohtaja Puttaa. Rainer Tähtinen

Uudenkaupungin Vanhat Talot-tapahtuma järjestetään 7.-8.9.2019 ja Turun Seutusanomien Länsi- ja Vakka-lehdet pitävät sisällään torstaina 5.9. ERIKOISJULKAISUN tapahtumaan liittyen. Sen jakelumäärä on kaikkiaan 61 000 kpl. Itse tapahtumapäivinä sitä on vieraille tarjolla 2 000 kappaletta. ILMOITUSMYYNTI Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Mika Saloaro 045 111 6931 Kirsi Rekola 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi

ILMESTY Y TORSTAI NA 5.9. 201 9

ERIKOISJULKAISUN JAKELUMÄÄRÄ 61 000 KPL + 2 000 KPL TAPAHTUMASSA.

Asuminen & Rakentaminen

22. elokuuta 2019

Funkkistalon remontista yhdistyksen toimintaan Tuija Talvitie, miksi olet mukana Vanhat Talot -yhdistyksen toiminnassa? – Ostimme vanhan funkkistalon Uudenkaupungin kaupungilta kahdeksan vuotta sitten ja teimme siihen lähes täydellisen peruskorjauksen. Ajattelimme, että talo, sen historia sekä remontti ja lopputulos saattaisivat kiinnostaa muitakin. Menimme mukaan yhdistyksen kokoukseen ja sillä tiellä ollaan. Mistä innostuksesi vanhoihin taloihin on peräisin? – Olen aina ollut kiinnostunut vanhoista esineistä ja niiden tarinoista. Koulutukseni ja ammattini myötä kiinnos-

tus tyylihistoriaan ja erityisesti vanhoihin rakennuksiin ja niiden etityispiirteisiin syveni entisestään. Pidän vanhojen talojen persoonallisista ratkaisuista, enkä hevillä näkisi itseäni asumassa uudessa talossa. Mitä olet saanut toiminnasta? – Vastaan UVT:n talokohteiden kuvaamisesta, ja tätä kautta olen päässyt tutustumaan sisältä päin kaikkiin vuosien mittaan tapahtumassa mukana olleisiin taloihin. Jokaisella talolla on oma tarina ja omat erityispiirteensä. Ihastun kaikkiin taloihin kuvatessani niitä, ja kuvitte-

Talvitiet ostivat 1934 rakennetun vanhan, kesätaidemuseonakin toimineen funkkistalon kahdeksan vuotta sitten. Kuva Rainer Tähtinen.

len mielessäni, millaista olisi asua juuri siinä talossa. Sain yhdistyksen kautta tilaisuuden kuvata myös kokonaisen kirjan kuvat, ja se luottamus lämmittää mieltä ja sydäntä yhä. Lisäksi monista jäsenistä on tullut vuosien mittaan ystäviä. Millainen olisi ihannetalosi? – Asun unelmakodissani. Ostimme Uudenkaupungin kaupungilta tämän vuonna 1934 rakennetun vanhan, kesätaidemuseonakin toimineen funkkistalon kahdeksan vuotta sitten. Talo on ihastuttanut minua jo nuoresta tytöstä ja yksi iso unelma toteutui, kun saimme tämän aarteen ostettua itsellemme. Olemme kunnostaneet taloa rakkaudella ja joka päivä edelleenkin ajattelen, miten onnekas olen, kun saan asua tässä upeassa talossa. Teetkö mielelläsi pikkuremontteja itse? – Olen ammatiltani sisustussuunnittelija ja suunnittelen työkseni erilaisia remontteja ja sisustuskokonaisuuksia asiakkailleni. Eri materiaalit ja remonttien tekninen osaaminen on siis hyvin hallussa. Suunnittelun lisäksi osaan myös toteuttaa itse eri re-

– Olen Uudenkaupungin omia tyttöjä ja käynyt välillä vain opiskelemassa muualla, kertoo Tuija Talvitie. Kuva Rainer Tähtinen.

monttitöitä ja tartunkin hyvin helposti kotona maalitelaan tai tapettivuotaan. Viimeksi laatoitimme mieheni kanssa talon betoniset ulkoportaat sekä paikkasimme ulkoverhoilun rappaus- ja maalipintoja. Miten merkittävänä pidät Uudenkaupungin vanhojen talojen aluetta? – Todella merkittävänä. Näin ehjää ja yhtenäistä puutalokeskustaa saa Suomesta hakea. Olen kotikaupungistani äärimmäisen ylpeä ja puhun sen puolesta aina, kun joku vain jaksaa kuunnella. Vähän

silloinkin, kun ei taitaisi jaksaa. Mitä haluaisit kertoa itsestäsi? – Olen Uudenkaupungin omia tyttöjä ja käynyt välillä vain opiskelemassa muualla. Ensi vuonna tulee 15 vuotta täyteen, kun olen toiminut yrittäjänä ja sisustussuunnittelijana omassa Talvitie Design yrityksestäni. Työni on aika hektistä ja täyttää päivät kokonaisvaltaisesti. Mitään säännöllistä harrastusta ei tästä syystä ole, mutta pienissä irtiotoissa miehen ja ystäviemme kanssa kes-

kitymme hyvään ruokaan, sen valmistamiseen ja nauttimiseen. Hyvä ruoka ansaitsee myös huolella valitun viinin rinnalleen. Pidän myös pihaja puutarhatöistä. Marko Vuosjoki

Uudenkaupungin Vanhat Talot -teemalehti ilmestyy Seutusanomien välissä torstaina 5. syyskuuta. Vanhat Talot -tapahtumaa vietetään Uudessakaupungissa 7.–8. syyskuuta.

Asuminen & Rakentaminen

22. elokuuta 2019

Jätevesiasetuksen määräaika lähestyy: Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien puutteellinen käsittely ranta- ja pohjavesialueilla tulee kunnostaa viimeistään 31.10.2019 mennessä. Koko Suomessa siirtymäajan saneeraustarve koskee yhteensä noin 114 000 kiinteistöä, joista 45 000 on vakituisesti asuttuja ja 69 000 vapaa-ajan kiinteistöjä. JÄTEVESI. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesällä julkaiseman tilannekatsauksen mukaan Varsinais-Suomessa vapaa-ajan asunnoista siirtymäaika-alueilla on arviolta 32 400 kiinteistöä. Näistä noin 20 % tarvitsee jonkinasteisen jätevesijärjestelmän saneerauksen. Tilannekatsauksesta selviää, että vakituisesti asuttuja kiinteistöjä siirtymäaika-alueilla Varsinais-Suomessa on 4200 ja näistä 68 % tarvitsee jonkinasteisen jätevesijärjestelmän saneerauksen. Arviosta ei ole vähennetty automaattiseen ikävapautukseen oikeutettujen omistajien kiinteistöjä. Edellä mainituissa kohteissa jätevesiremontti pitää olla tehtynä 31.10.2019 mennessä. – Siirtymäaika-alueisiin kuuluvat jätevesijärjestelmän saneerausta vailla olevat jätevesiä muodostavat rakennukset, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, merestä tai veden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Raja on vedetty sataan metriin, joka tarkistetaan kartalta, olivat maastomuodot millaisia tahansa, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä huomauttaa. SYKE on tuottanut karttapalvelun pohjavesialueista ja viitteellisistä 100 metrin vyöhykkeistä. Kiinteistön omistaja voi tarkastaa kartalta, sijaitseeko kiinteistö alle 100 metriä vesistöstä tai pohjavesialueella. Etäisyys määritetään rantaviivasta lähimmän talousjätevesiä muodostavan rakennuksen seinään. Valvonta kuntien harteilla Koska järjestelmän uusiminen on aina luvanvarainen toimenpide, suunnitelma on esitettävä kunnan lupaviranomaiselle rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä. Ja koska kiinteistön omistaja on aina vastuussa jätevesijärjestelmästään, tulee kiinteistöllä olla jätevesiselvitys eli dokumentoitu tieto siitä, millainen järjestelmä

Jätevesi-illat alueellamme:

Leikkaa irti

Jätevesiremonttien loppukiri on käsillä

Tarjous voimassa elokuun 2019 loppuun.

22.8. klo 18–20 Jätevesi-ilta Pyhärannan kunnanvirastolla. 11.9. klo 17.30–20 Jätevesi-ilta Uudenkaupungin Viikaisten koulun auditoriossa. 18.9. klo 17.30–20 Jätevesi-ilta Laitilan kaupungintalolla. Valonian vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.

tontilla on. – Monet varsinaissuomalaiset kunnat ovat lähettäneet tiedotuskirjeen ja selvityspyynnön jätevedenkäsittelystä asukkailleen. Lisäksi asukkaat ovat ottaneet kysymyksineen yhteyttä sekä meihin että kuntiin, Yli-Heikkilä kertoo. – Marraskuusta lähtien jäteveden ympäristövaatimuksien valvonta kuuluu kuntien tehtäväksi. Lakisääteisesti kunta voi vaatia jätevesiselvitystä nähtäväksi, sekä kehottaa tarkistamaan mahdollisia puutteita. Kunnan viranomaisella on mahdollisuus soveltaa hallintopakkomenettelyä niiden kiinteistönomistajien kohdalla, jotka eivät ole lakia noudattaneet. Se tarkoittaa käytännössä uhkasakkoa, Yli-Heikkilä lisää. Vuonna 2003 annetusta ensimmäisestä jätevesiasetuksesta on kulunut niin pitkä aika, että sen sisältö on ehtinyt muuttua valtavasti. – Sellaisia vääriä käsityksiä on vielä olemassa, että ehkäpä tämä tästä vielä muuttuu. Määräaika on kuitenkin nyt lakiin kirjattu, joten se ei voi enää muuttua, muistuttaa Yli-Heikkilä. Jätevesi-iltoja ja kiinteistökohtaista neuvontaa Vaikka ensisijaisesti viemäriverkoston ulkopuolisen alueen jätevesiä käsittelevän ympäristönsuojelulainsäädännön neuvonnasta vastaavat kuntien ympäristönsuojeluviranomai-

n Tiesitkö? Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannuksien työn osuudesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2019 on 2400 €/henkilö vuodessa ja omavastuu osuus on 100 €. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen.

set, voi puolueettomia jätevesineuvoja kysyä myös alueellisilta neuvontahankkeilta. Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hanke mahdollistaa Valonian tarjoaman jätevesineuvontapalvelun lokakuun loppuun asti. Kuntayhteistyön puitteissa puhelinneuvontaa pyritään tarjoamaan jatkossakin. Haja-asutuksen jätevesineuvonnan tavoitteena on ollut jakaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä, sekä antaa asukkaalle luotettava arvio siitä, onko nykyinen jätevesienkäsittelyjärjestelmä riittävä suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin. Neuvontakäyntien yhteydessä asukas on saanut kirjallisen arvion siitä, edellyttääkö järjestelmä tehostamis- tai kunnostustoimia. Neuvontaa on on tarjottu käyntien lisäksi puhelimitse. – Kantovesikiinteistöt pyritään neuvomaan pääosin puhelimitse. Neuvontakäynneissä olemme keskittyneet vakituisesti asuttuihin ja vesivessallisiin kiinteistöihin, joissa järjestelmä ei ole kunnossa. Tämä on ollut ennätyksellisen vilkas vuosi: kohta on täynnä 500 puhelua. Kiinteistökäyntejäkin on ollut 200. Samoin jätevesi-illat ovat houkutelleet hyvin väkeä paikalle, toteaa Yli-Heikkilä Valoniasta. Ammattilaisapua suunnitteluun ja toteutukseen Jätevesiprojekti suositetaan teettämään ammattilaisella suunnittelusta aina toteutukseen asti. – Ammattilaisen tekemä suunnitelma selventää, mitä kiinteistöllä täytyy tehdä, tai täytyykö ylipäätään tehdä mitään. Jos vaikka kysymyksessä on kesämökkikiinteistö, missä syntyvän jäteveden määrä on sen verran vähäinen, että nykyinen järjestelmä saattaakin olla riittävä. Tähän liittyy myös harhaluuloja, joten kannattaa selvittää asia perinpohjaisesti, sanoo Yli-Heikkilä. – Vääriä käsityksiä liittyy

myös hintaan: riippuen, mitä siellä tehdään, remontin voi saada edullisestikin, Yli-Heikkilä jatkaa. Yli-Heikkilä kehottaa kysymään aina neuvoa. Tällöin voidaan varmistaa, että suunnitelma on asianmukainen, ja että remontti myös tehdään suunnitelman mukaan. – Suunnitelmasta kannattaa pyytää useampia tarjouksia, koska laitevalmistajia ja urakoitsijoita on niin paljon. Se vaatii viitseliäisyyttä asukkaalta, mutta on sen arvoista.

TUOREIMMAT UUTISET: www.seutusanomatvakka.fi Teetä remontti paikallisella ammattilaisella! - Ikkunat ja ovet - Terassi- ja parvekelasitukset - Terassit, lauteet, paneloinnit yms.

Katariina Mäkinen-Önsoy

V8-YRITYSALUE VILKKAAN VT8:N VARRELLA V8 on yli 100 hehtaarin yritysalue hyvien kulkuyhteyksien äärellä. VARMISTA PAIKKASI, OTA YHTEYTTÄ: maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala p. 044 797 1707 outi.pekkala@raisio.fi elinvoimapäällikkö Samu Mattila p. 040 183 9830 samu.mattila@raisio.fi

www.raisio.fi/v8 Lentokenttä 10 min Turun telakka alle 10 km Naantalin satama 15 min Rautatieyhteys 10 km

Ikkunatiimi Hellsten

P. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi

- vuokraus - huollot - trukkiakut

- varaosat kaikkiin merkkeihin

Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.

www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com

22. elokuuta 2019

Seutusanomat Vakka ilmestyy seuraavan kerran to 5.9. Sivun 11 ristikon ratkaisu.

P A U H A T A V I R P O

A L L A N P O I M U T

H A R M A K I T A T L A V A T S A L T E U R I S A T T I A T R P I A S K

A V U T

L O O S I S T A H I A N T N O U T H A A T Ä A

L I T T I N A K A P U I T T K I I N A T A L A I P A T K A T A P I T T E L O S A K U T A V A U D I T E T A A

U J O I L L A

A L E T

T O A R S A U M A A M T U O R N I

K S U K E L L U A O L E I L I H O I T U S L I L J A I T S A A R O I V A V M A T E R I T O S L I O U U L O S M A A N K K A N T E L I A K O T I U M A N E I R A K A K S I A V A K O I T T A I T T

S U U T A T L A S A N T O

APURAHAT JA AVUSTUKSET VUODELLE 2020 Vakka-Suomen Nuorisosäätiön apurahojen ja avustusten hakuaika on 1.-30.9.2019. Apurahoja ja avustuksia myönnetään ensisijaisesti säätiön toiminta-alueen nuorisotoimintaan. Toiminta-alueeseen kuuluvat Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kustavi, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Säkylä, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa ja Yläne. Ohjeet hakemuskäsittelyyn hyväksyttävän hakemuksen tekemiseen löytyvät säätiön kotisivuilta. Hakemus tehdään ja lähetetään kotisivujen sähköisessä hakemusjärjestelmässä. Päätökset ilmoitetaan hakijoille vuoden loppuun mennessä. Apurahat ja avustukset maksetaan helmikuun 2020 aikana. Tiedustelut: asiamies@vakka-suomennuorisosaatio.fi. VAKKA-SUOMEN NUORISOSÄÄTIÖ sr www.vakka-suomennuorisosaatio.fi

Heli Laaksosen kirjan julkaisujuhla Männäisten Torilla KULTTUURI. Runoilija Heli Laaksosen Aurinko. Porkkana. Vesi. -runokokoelman Vakka-Suomen kirjanjulkijuhlaa vietetään ensi perjantaina Männäisten torilla. Heli astuu Männäisten torille pystytetyn runoteltan parrasvaloihin juuri ilmestyneen viidennen runokokoelmansa kanssa ja kertoo uudesta lounaismurteisesta tuotannostaan torilla klo 16.30 ja 17.30. Kirjanjulkijuhlassa kuullaan runoja ja tarinoita niiden takaa. Mistä runokokoelma Aurinko. Porkkana. Vesi. sai nimensä? Miten nykyajan hulluus näkyy runoissa. Oliko ennen kaikki paremmin? Miten tästä eteenpäin? Runokirja on harvinaisesti nelivärinen, ja sen sivuja rytmittävät Kalannissa pitkään asuneen taiteilija Raija Tuumin grafiikan vedokset. Heli vastaa torilla mielellään yleisökysymyksiin ja runotoiveisiin. Uutta kirjaa omistuskirjoituksin sekä aikaisempia teoksia on myynnissä torilla. Mukana kirjanjulkijuhlassa on Vihannes-Laitila Oy, joka lahjoittaa 100 ensimmäiselle runokirjan ostajalle porkkananipun. Lisäksi Vihannes-Laitila myy torilla naposteluporkkanapusseja, joiden myynnistä

Runoilija Heli Laaksosen Aurinko. Porkkana. Vesi. -runokokoelman Vakka-Suomen kirjanjulkijuhlaa vietetään ensi perjantaina Männäisten torilla.

saatu tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Kalannin Sotaveteraaneille. Heli Laaksonen on on Lounais-Suomen murteella kirjoittava runoilija. Helin vuonna 2000 ilmestynyt esikoisteos Pulu Uis nousi nopeasti yhdeksi Suomen suosituimmaksi runokirjaksi ja hänen suosionsa runoilijana on ainutlaatuinen ilmiö Suomessa. Heli Laaksonen tunnetaan myös valloittavana ja mutkattomana esiintyjänä, joka on tehnyt useita runokiertueita. Uusin runokiertue Aurinkokiarros kiertää syksyllä muun

muassa Turussa, Mynämäellä, Yläneellä ja Porissa. Lapsuutensa Heli on viettänyt Uudessakaupungissa ja asunut 10 vuotta Laitilassa. Tällä hetkellä Helin koti on Rauman Lapissa. Kirjoja hän on julkaissut parikymmentä. Vihannes-Laitila Oy on varsinaissuomalaisten viljelijöiden omistama osakeyhtiö, jolla on keskitettyä jalostus- ja pakkaustoimintaa kahdessa toimipisteessä, Vihannes-Laitilassa Kalannissa ja Juuresvakassa Laitilassa. Vihanneksia toimitetaan 38 miljoonaa kiloa vuo-

dessa tukkuihin ja teollisuuteen. Yhtiön liikevaihto on 35 miljoonaa euroa. Tapahtuma on osa Männäisten markkinatoria, joka pidetään perjantaisin klo 16.00-19.00 Kalannin torilla (Pankkitie 2, Kalanti) elokuun loppuun asti. Toritapahtuman järjestää Männäisten tori ry, joka on perustettu yhdessä eri toimijoiden kanssa Kalannin keskusta-alueen kehittämistä ja Vakka-Suomen elinvoiman lisäämistä varten. SSV

n Menovinkit RAKKAUDESTA MUSIIKKIIN Christian Vasquez, kapellimestari Andrei Ionita, sello

TO 5.9. | PE 6.9.

SLAAVILAISIA SATUJA Elim Chan, kapellimestari Yulianna Avdeeva, piano

TO 19.9. | PE 19.9.

FLYOVER BEATBOX! Taavi Oramo, kapellimestari | Felix Zenger, beatbox Lauri Porra, sähköbasso | Aki Rissanen, piano Timo Kämäräinen, kitara | Olavi Louhivuori, rummut

TO 26.9. | PE 27.9.

OPEN ORCHESTRA Jukka Untamala, kapellimestari | Paleface, juontaja Timo Ollila, visuaalinen suunnittelu

PE 8.11. | TO 14.11. | PE 15.11.

KUSTAVI 25.8. klo 13–16 Saaristolaismuseon 50-vuotisjuhla, Vartsalantie 256. 2.9. asti Jos lehmät puhuisivat -näyttely, Kustavin kirjasto. LAITILA To 22.8. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. Pe 23.8. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. Su 25.8. klo 13 Elojuhla Kauppilan umpipihalla: Soi torpat ja salongit – duo Maans & Puurtinen esittää varsinaissuomalaista kansanmusiikkia. 29.8. asti Kirjaston näyttely (Kauppakatu 5): Taide osaksi elämää – Vakka-Suomen kansalaisopiston viime lukuvuoden satoa. La 31.8. klo 9.30 alkaen Hullun Kukon toripäivä Laitilan torilla. La 31.8. SM Oili Jalonen – ralli, lähdöt torin kohdalta. PYHÄRANTA Ke 28.8. klo 17–20 Varvinrannan venetsialaiset. Sauna on lämmin ja Nälkloukkan

kyläyhdistys tarjoaa kahvit, limsat ja grillimakkarat. La 31.8. klo 17–22 Lahdenvainion Tuulimylly-yhdistyksen 20-vuotissyntymäpäivät Venetsialaisten merkeissä. Tervetuloa kaikki kakkukahville. Yhdistyksellä buffetissa myynnissä myös pientä purtavaa. Illan aikana kaikille pääsymaksuton sauna. Myös omat grillattavat ja juotavat ovat sallittu. TAIVASSALO Su 25.8. klo 12–16 Varsinais-Suomen museopäivä, Viiasten kartanomuseo. Su 25.8. klo 14–15 Seurakuntakodin 100-vuotisjuhla. 29.8. asti klo 10–16 Päivi Hannulan akvarelleja Taivassalon kirjastossa. 31.8. asti klo 12–16 Viiasten kartanomuseon väentuvassa Pekka Paasion valokuvanäyttely. UUSIKAUPUNKI Pe 23.8. klo 16.30 ja 17.30 runoilija Heli Laaksonen esittelee uutta kirjaansa Aurinko. Porkkana. Vesi. ja

muuta tuotantoaan Männäisten torilla. Mukana kirjanjulkijuhlassa on Vihannes-Laitila Oy, joka lahjoittaa 100 ensimmäiselle runokirjan ostajalle porkkananipun. La 24.8. klo 9–13 Rompetori Uudenkaupungin torilla. Tapahtuman tarkoituksena löytää uusi omistaja itselle tarpeettomalle romppeelle, eli erilaisille mekaanisille tavaroille, esim. autojen tai moottoripyörien osille. Livemusiikista vastaa veljesyhtye Nurminen Bros, jonka lisäksi torilla paikalla Lassila&Tikanoja oman kierrätyspisteensä kanssa. Tori on vapaa kaikille, joten nappaa viltti mukaan ja saavu torille omien myytäviesi kanssa! 30.8. asti perjantaisin klo 16–19 Männäisten kesätori. 31.8. asti Kolmen luontokuvaajan näyttely, Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjava. VEHMAA Su 8.9. klo 11–15 Rautilan syysmarkkinat, Vehmassalmen tanssilava.

22. elokuuta 2019

150-vuotias Vehmaa juhlii lokakuussa Vehmaan kunnan 150-vuotisjuhlat vietetään samaan aikaan uuden yhtenäiskoulun vihkiäisten kanssa. Juhlapuhujaksi on kutsuttu ministeri Ilkka Kanerva. VEHMAA. Juhlavuottaan viettävä Vehmaan kunta juhlistaa 150-vuotistaivaltaan lokakuussa samalla, kun uusi yhtenäiskoulu vihitään käyttöön. – Kutsuimme juhlapu-

hujaksi niin tasavallan presidentin, kuin myös hänen puolisonsakin. Kun molemmat olivat estyneitä, kutsun sai uusi opetusministerimme, joka myös on estynyt. Nyt olemme lähettäneet kutsun ministeri Ilkka Kanervalle ja toivommekin, että hän pääsee juhlapuhujaksi, kertoo kunnanjohtaja Ari Koskinen. Lauantaina 26. lokakuuta vietettävän yhtenäiskoulun vihkiäisjuhlan ja Vehmaan

Kirjastohoitaja Sirpa Ikala-Suomalainen on iloinen Vehmaan saadessa vihdoin oman historiikkinsa.

150-vuotisjuhlan ohjelma alkaa olla muilta osin suunniteltua. – Isossa osassa tulevat olemaan pienet koululaiset ohjelmineen sekä pelimannit. Lisäksi tilaisuudessa palkitaan luottamustoimihenkilöitä. Kunnan työntekijöiden palkintatilaisuus järjestetään erikseen, sillä juhlatilan yleisömäärä on rajallinen. Tontteja juhlavuoden hintaan Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlavuonna Vehmaa päätti myydä tontteja sadan euron hintaan. Tempaus sai myös valtakunnanjulkisuutta erikoisuudellaan. Seuraavana vuonna tontit saivat sitten euron verran lisähintaa. – Kunnan täyttäessä 150 vuotta oli loogista pistää tonttikampanja pystyyn ja hinnoitella tontteja 150 euron hintaan, Koskinen sanoo. Tontteja onkin kunnanjohtajan mukaan mennyt kaupaksi ja Salmenkujalle Rautilaan on alkanut nousta uusia omakotitaloja. Vehmaalla on 47 vuokra-asuntoa ja ne ovat kaikki vuokrattuina. – Käytännössä asunnot menevät saman tien, kun niitä vapautuu. Pääosin vuokralaiset ovat töissä autotehtaalla, Koskinen sanoo.

Vs. hallinto- ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna sekä kunnanjohtaja Ari Koskinen valmistelevat lokakuussa pidettäviä yhdistettyjä Vehmaan yhtenäiskoulun vihkiäisiä ja kunnan 150-vuotisjuhlia.

– 300 euron vauvarahaa maksoimme viime vuonna yli kahdellekymmenelle, ja tänä vuonna vauvarahaa maksetaan myös viime vuoden tapaan, hän jatkaa. Sekä vauvaraha että edulliset tontit ovat osa strategiaa saada kuntaan uusia asukkaita. Varsinkin lapsiperheitä.

Historiikki ei ehdi valmistua juhliin Vehmaan historiikin puuhanainen, kirjastonhoitaja Sirpa Ikala-Suomalainen kertoo historiikin olevan työn alla argeologian, historian ja kulttuurialan asiantuntijayrityllä, turkulaisella Sigillum Oy:llä. – Kaiken kaikkiaan Vehmaan historiikista tulee noin

400-sivuinen, Ikala-Suomalainen paljastaa. – Valitettavasti kirja ei ehdi juhliksi, vaan sen arvioitu ilmestymisaika on ensi vuoden alkupuolella. Kunnanjohtaja Koskinen arvioi puolestaan, että kirjasta otettaneen noin tuhannen kappaleen painos. Rainer Tähtinen

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl

22. elokuuta 2019

#samallaviivalla -projekti starttasi viime viikolla

Lapsille urheilulasit maksutta TERVEYS. Valtakunnallisesti Synsam-ketju, Suomen Olympiakomitea, Essilorlinssitoimittaja sekä Helsingin Sanomat ovat polkaisseet käyntiin viime viikolla #samallaviivalla -projektin, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille 5–12-vuotiaille näönkorjausta tarvitseville lapsille urheilulasit, jotta he voivat liikkua ja urheilla kuten muutkin lapset. – Urheilulasit ovat kestävämmät kuin niin sanotut normilasit, sillä ne on valmistettu turvalasiin verrattavasta materiaalista ja ne ovat yksiteholasit, kertoo Uudenkaupungin Näkökeskus Synsamin liikevastaava Johanna Sillgren. – Kehys on suunniteltu tätä lasia varten ja sitä on tarjolla kahta eri kokoa. – Projekti on voimassa toistaiseksi, eli toivomme tietysti mahdollisimman monen näönkorjausta tarvitsevan lapsen saavan uudet lasit. Tarkoituksenamme on laittaa projektista myös kou-

luille tiedote. Sillgren toivottaakin lapset vanhempineen tutustumaan liikkeeseen maksuttomaan etuun. Lisäksi etua tarjotaan asiakkaille, kun kyse on 5–12-vuotiaista. – Kerromme asiasta mielellämme lisää, eikä lasien hankinta velvoita lahjoituksen saajia mihinkään, eikä projekti oli sidottu asiakkuuteen, Sillgren muistuttaa. Ilmaisten lasien ehtona on kuitenkin, että kyseessä on 5–12-vuotias näönkorjausta tarvitseva lapsi. Lisäksi kehysvalikoima on ennalta määritelty ja laseja saa niin kauan kuin varastoa riittää. Alle 8-vuotiaiden näkö tulee tarkastaa silmälääkärillä ja tarjouksen hyödyntäminen edellyttää huoltajan hyväksyntää.

SSV

Alueen SUURIN

Postin Premium-jakelussa.

Postinumero Kpl 23200 VINKKILÄ 811 23210 VEHMAA 285 23260 RAUTILA 122 23310 TAIVASSALO 951 23360 KUSTAVI 535 23450 LOKALAHTI 486 23500 UUSIKAUPUNKI 6 127 23600 KALANTI 1066 23660 KALANTI AS 161 23800 LAITILA 4 116 23840 SOUKAINEN 137 23880 SUONTAKA 116 23930 PYHÄMAA 313 23950 PYHÄRANTA 300 23960 SANTTIO 136 26910 UNAJA 253 26930 VERMUNTILA 235 26950 VOILUOTO 186 27310 KODISJOKI 218 27320 IHODE 355 27340 REILA 249 + telinejakelu 867 kpl, yht painosmäärä 18 025 kpl

Sini Anttila Synsamilta esittelee lasten urheilulaseja.

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Kuusi uutta myymälää syksyn aikana, yksi U:kiin

Kodinelektroniikkajätti Power laajenee Power avaa syksyn aikana uudet myymälät Kauhavalla, Pietarsaaressa, Sastamalassa, Uudessakaupungissa, Kemissä ja Äänekoskella. TALOUS. Power-ketju kasvaa, kun ketju avaa kuusi uutta myymälää Kauhavalla, Pietarsaaressa, Sastamalassa, Uudessakaupungissa, Kemissä ja Äänekoskella. Aiemmin Expert-myymälöinä toimineet tilat uudistetaan Power-myymälöiksi niin tilojen kuin tuotteiden ja palveluidenkin osalta. – Uusien myymälöiden myötä voimme palvella asiakkaita entistä paremmin ympäri Suomen. Nyt pienemmilläkin paikkakunnilla alueen

asukkaiden tarjolle tulee halvat hintamme ja laaja valikoima. Powerin hintarobotti seuraa kilpailijoiden hintoja ympäri vuorokauden ja päivittää myymälöidemme digitaalisia hintalappuja säännöllisesti. Näin voimme taata halvan hinnan aina riippumatta siitä, ostaako asiakas sen nettikaupasta vai myymälästä, kertoo Powerin toimitusjohtaja Juha-Mikko Saviluoto. Power-ketjulle tärkeää on laadukas ja paikallinen asiakaspalvelu, mikä näkyy myös uusissa Power-kaupungeissa. Uudet myymälät toimivatkin kauppiasvetoisesti. – Kodinelektroniikka on erottamaton osa arkea. Ilman

toimivaa elektroniikkaa olisi vaikea selvitä arjesta. Kauppiaamme panostavat erityisesti siihen, että asiakkaillemme löytyy nimenomaan heidän tarpeisiinsa sopivat tuotteet. Ja jos käykin niin, että asiakkaamme eivät ole valitsemaansa tuotteeseen syystä tai toisesta tyytyväisiä, tuotteillamme on poikkeuksellisen pitkä, 60 päivän palautusoikeus, toteaa Saviluoto. Vanhojen Expert-myymälöiden tuotteiden loppuunmyynti käynnistyy tällä viikolla ja uudet Power-myymälät aukeavat syksyn aikana. SSV

Power laajenee syksyllä myös Uuteenkaupunkiin . Kuvassa jonotetaan Power-myymälän avajaisiin Espoon Laajalahdessa.

Vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöt lisäävät yhteistyötä TERVEYS. Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry:n (ent. Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry) toiminta laajenee koko Varsinais-Suomen alueelle. VAPI on yhdistysten yhteistyöjärjestö, jossa on jäsenenä 39 vammaisja pitkäaikaissairausyhdistystä ja niissä lähes 56000 henkilöjäsentä.

Järjestökenttä on muutoksessa niin myös yhteisjärjestöjen rooli. Varsinais-Suomessa on kaikkiaan hieman yli sata vammaisja pitkäaikaissairausjärjestöä. Tiedotuksen ja vaikuttamistoiminnan toteuttamiseksi on tärkeää, että kaikki vammaisia ja pitkäaikaissairaita edustavat yhdistykset saataisiin saman sateenvarjon

alle. Näin viestintä ja vaikuttaminen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asioissa olisi laaja-alaista ja koskisi koko Varsinais-Suomea. Vaarana on, että ilman yhdessä toimimista ainakin pienemmät vammaisja pitkäaikaissairausyhdistykset jäisivät ilman vaikutusmahdollisuuksia noin tuhannen Varsinais-Suomessa toimivan

sosiaali- ja terveysjärjestön joukossa. VAPIn toiminnan tavoitteena on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksien edistäminen ja osallisuuden tukeminen. Jäsenyhdistysten yhteistoiminnan ja verkostoitumisen sekä toimintaedellytysten edistäminen ovat myös VAPIn keskeisiä tehtäviä.

Konkreettisia toimintamuotoja ovat vaikuttamistoiminta, jäsenyhdistysten toimintaedellytysten tukeminen, koulutus- ja tiedotus sekä osallisuuden edistäminen. VAPIn ylläpitämän avoin ja esteetön kohtaamispaikka Happy Housen (os. Ursininkatu 11, Turku) remontin jälkeisiä avajaisia ja syntymä-

päiväjuhlia vietetään torstaina 29.8.2019 klo 12 - 18. Tilaisuudessa kerromme myös VAPIn toimintamuodoista. Ohjelmallinen osuus on klo 13 - 14. Kaupungin tervehdyksen esittää hyvinvointialan toiminnanjohtaja Riitta Liuksa. Kahvitarjoilu. SSV