Seutusanomat vakka 21.09.2017

9. syyskuuta 2017

Paikalliseen kaakelitehdasosaamiseen tutustumassa

• Runsas valikoima lankoja: edulliseen huivilankaan tuli 16 ihanaa värisävyä, uusia sukkalankoja ym...

SM-ralli ajettiin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen U:gissa

SIVU 11

Palveleva käsityöliike

• Laaja valikoima puikkoja - joka käteen löytyy sopivat! mm. kolmikulmainen, taipuisa muovipuikko.

1

Koulukatu 11, Uusikaupunki ma-pe 10-17, la 10-13 p. 050 328 3265

www.pellavasydan.fi • KORJAUSPALVELU: vaihdamme vetoketjut, lyhennämme lahkeet ym.

SIVU 15

SEUTUSANOMAT

1. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

21.9.2017

Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme Vakka-Suomenkadulle (S-Marketin yhteydessä). Aukioloajat: Parillisina viikkoina: ma–pe 8.30–20 la 9–16 su 11–15

Bepanthen silmätipat 20 pip.

Parittomina viikkoina: ma–pe 8.30–20 la 9–16 su suljettu

11

00

KALANTI/LOKALAHTI

599

199 pss

rasia/kg

099

(norm. 12,60)

179

/kg

Vakka-Suomenkatu 18, U:ki puh. (02) 8426 100 Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata ikkunakattoikkunakattoremontti! remontti! remontti!

remontti!

Nyt on aika tilata PARHAAT Kattavaa palvelua! ASENNUSAJAT PARHAAT Kattavaa palvelua! Nytononaika aikatilata tilata Nyt VARATAAN Nyt on aika tilata ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

Nyt on aika tilata Kattavaa palvelua! Nyt on aika tilata

KATTOREMONTTI! kattoikkunakattoalk. alk. Joustavat remontti! Joustavat remontti! remontti! kk maksuehdot 99e/kk maksuehdot 99

JUURI NYT!

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Kattavaa palvelua! PARHAAT Kattavaaja palvelua! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita ja tilaa kotiisi! Niklas Linna p.ASENNUSAJAT 0400 214 288

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita jajatilaa kotiisi! ASENNUSAJAT Niklas Linna p. 0400 214 288 PARHAAT

VARATAAN Marko Lonka0400 0400 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314320 202 Marko Lonka 311 Mikael Lehtonen 0400 314 202 Markku Koistinen p.JUURI 0400 NYT! 670 397 0400 670 Markku Koistinen 0400 670 397 397 Markku Koistinen 0400 0400 670 670 397 397

Uudenkaupungin Työväentalo, Ylinenkatu 12. Vapaa sisäänpääsy.

Esittelemme laadukkaat kotimaiset timanttikorut!

Tervetuloa tutustumaan syksyn muotiin & tekemään poistolöytöjä! Muotinäytös klo 14:30. Lounaskahvila: Golfravintola&Catering. Arvontaa! Palkintona mm. GANT rannekello ym...

Esittelytarjouksia!

PARHAAT ASENNUSAJAT PARHAAT VARATAAN ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

IKKUNAREMONTTI! ikkunaalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! kk maksuehdot 99e/kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

JUURI NYT!

Myyntitapahtuma LAUANTAINA 23.9. klo 10:30-17:00

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata ikkunakattoikkunakattoremontti! remontti! remontti!

Nyt on aika tilata

remontti!

Joustavat maksuehdot

(3,58€/l)

VARATAAN Marko Lonka0400 0400 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314320 202 Marko Lonka 311 Mikael Lehtonen 0400 314 Markku Koistinen p.202 0400 670 397 JUURI NYT! 0400 670 Markku Koistinen 0400 670 397 397 Markku Koistinen 0400 0400 670 670 397 397

alk.

alk. Joustavat www.seutusanomatvakka.fi e/kk 99 e/kk maksuehdot

99

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Soita ja Garcian tilaa esittely kotiisi! Koko Xavier MarkoLehtonen Lonka 0400 311 320 Mikael 0400 314 202 Marko Lonka 0400 Mikael Lehtonen 0400311 314320 202 kehysmallisto nähtävillä liikkeessämme 670 Markku Koistinen 0400 0400 670–397 397 0400 Koistinen 0400 670 670 397 397 maMarkku 25.9 pe 29.9. Liikkeeseen saapunut myös paljon syksyn kehysuutuuksia.

Olemme mukana syksyn muotinäytöksessä ja tapahtumassa työväentalolla la 23.9

Katso laaja näytteilleasettajakaarti:

http://www.facebook.com/ArkiJuhla-2007510232819327/

P. 02 841 2157

http://www.kellojakultaonline.fi

Alinenkatu 22, 23500 Uusikaupunki Puh. (02) 8422 888 Palvelemme ma-pe 9-17 ja la 10-13

www.uusioptiikka.fi

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 KPL!

Sinua palvelevat optikot Anna Pietilä ja Tarja Semenius sekä myyjä Paula Kuusjärvi.

21. syyskuuta 2017

2

n Pääkirjoitus

Hävikkikeskustelu nostaa yhteiskunnan eriarvoistumisen päivänvaloon Viime viikolla vietettiin Kuluttaja-lehden alulle laittamaa valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Viikon aikana pyrittiin kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin ja jakamaan vinkkejä sen vähentämiseksi. Tänä vuonna teemaviikossa oli mukana yli 200 tahoa. Kaikkiaan maailman ruuasta arviolta 25–30 % päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. Kuusi prosenttia ostetusta ruuasta päätyy syömäkelpoisena roskiin, samoin joka kymmenen vihannes tai hedelmä. Jokainen meistä heittää vuodessa ruokaa roskiin keskimäärin 20–25 kiloa, noin 130 euron arvosta. Suomalaisten kotitalouksien aiheuttama ruokahävikki vastaa arviolta 100 000 auton ilmastovaikutusta. Hävikkiviikolla jaettiin myös kosolti vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi. Suosittuja neuvoja ovat ruuan arvostaminen, kauppaan meneminen kylläisenä ja hyvin suunnitellun ostoslistan kera herätysostosten välttämiseksi, kodin ruokalistojen suunnittelu, jääkaapin järjestäminen tuotteiden säilymisajan perusteella ja ylijääneiden ruokien hyödyntäminen seuraavissa ruuissa. Yksi vinkki vakuutti ainakin tämän kuluttajan: Suosi pieniä pakkauskokoja! Olen tarttunut kaupassa usein suurempaan pakkauskokoon, sillä suuremmissa pakkauksissa samalla ruualla on pienempi kilohinta. Suuremman pakkauksen ostoa on tukenut myös ajatus pakkausjätteen vähentämisestä. Tutkimusten mukaan elintarvikepakkausten ympäristövaikutukset ovat kuitenkin marginaalisia niiden sisältämän ruuan ympäristövaikutuksiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että ruuan tuottaminen, erityisesti lihan ja maitotuotteiden, aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi yksi roskikseen heitetty leikkele kuormittaa ympäristöä jo enemmän kuin tyhjä leikkelepakkaus. Pakkauskoon valinnassa onkin siis oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Kuluneen vuoden aikana on syntynyt useita uusia tuotteita ja palveluita ruokahävikin vähentämiseksi. Esimerkiksi Ruotsista tuttu hävikkiruuan verkkokauppa palvelee nyt Suomessakin kuluttajia ja myy tuotteita reiluilla alennuksilla. Yksi merkittävä ruokahävikin vähentäjä on Operaatio Ruokakassi, joka terää tukuista ja kaupoista hävikkiin meneviä tuotteita ja jakaa niitä eri yhteistyötahojen kautta vähävaraisille. Hanke on mahtava sekä ympäristön että ihmisten näkökulmasta. Kaikki voittavat. Toisaalta koko hankkeen olemassaolo nostaa päivänvaloon entistä paremmin yhteiskunnan eriarvoistumisen. Toisissa perheissä ruokitaan roskista yhtä paljon kuin lapsia, toisissa lähdetään leipäjonoon. Alueeltamme Operaatio Ruokakassissa on mukana ainakin Mynämäen Rukouspiiri. Hävikkiruuasta ei ole pulaa, sen säilytystiloista ja jakajista sen sijaan on. Vapaaehtoisia otetaan jatkuvasti mukaan toimintaan.

n Kuntapäättäjän kulma

n Pakina

Liikkuva rakentaja

”Punttisalin hämärään toisten lähdettyä jään…”

Innostuin rakentamaan vanhoilla päivilläni tai oikeastaan peruskorjaamaan omakotitaloa. Aluksi piti vain tehdä kattoremontti, mutta niinkuin usein käy se laajeni. Nyt tuntuu, että koko talo tehdään uusiksi. Olen päässyt tutustumaan rakentamisen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta, luvanhakemisista ja itse toteutusta myöden. Kaikkiin vaiheisiin on löytynyt tarvikkeet ja tekijät pääosin kotikunnasta tai ainakin naapurikunnasta, minkä lasken ihan samaksi toivoen että vastavuoroisesti sieltä käytetään Vehmaan vastaavia palveluja. Rakennusluvan hakemisessa ei ollut ongelmaa, se sujui juuri niin hyvin kuin pienessä kunnassa sopii tapahtuakin. Enkä pidä lupaehtoja mitenkään kohtuuttomina, vaikka usein moititaan Suomen rakentamisvaatimuksia ylimitoitetuiksi. Varmasti näinkin on ja muistaakseni Sipilän hallituksen ohjelmassa oli myös normienpurku yhtenä osana. Ilmeisesti tässä kohtaa ei rakentajalle suoda niin laajaa valinnanvapautta mitä nyt ikuisuusprojekti soteen ollaan ajamassa kuin käärmettä pyssyyn. Työllisyyden kannalta olisi varmasti tärkeämpää panostaa rakentamisen helpottamiseen kuin terveydenhoitorahojen ohjaamiseen kansainvälisille lääkäriasemille, mutta eipä tämän hallituksen toimet muutenkaan juuri työllisyyttä ole parantaneet. Työllisyyttä sen sijaan ovat maakunnassamme toimillaan parantaneet Meyerin telakka ja Valmetin autotehdas. Erityisesti itse olen seurannut Uudenkaupungin autotehtaan valtavaa rekrytointihanketta, joka on myöskin hyvin onnistunut. Viime viikolla osallistuin pääkaupungissa Kuntamarkkinoille ja kävin seuraamassa puoluejohtajien paneelia, missä huomioni kiinnittyi parin puoluekellokkaan kommentteihin työvoiman liikkuvuuden mahdollisista ongelmista. Mielestäni Valmet Automotiven tapus on kuitenkin osoittanut tuon mantran hokemisen täysin perusteettomaksi. Kun työtä on tarjolla niin kyllä tekijätkin saadaan liikkumaan. Näiden ahkerien tekijöiden toivottaisiin myös asettuvan asumaan Vakka-Suomen alueelle. Näin on myöskin käynyt. Esimerkiksi Vehmaalla käytännössä kaikki tarjolla olleet asunnot ovat saaneet uudet asukkaat ja kunnan asukaslukukin oli vuoden puolivälissä noussut reippaasti. Vuokralla asuminen on varmasti alkuun luonnollisin vaihtoehto, mutta siirtyminen omistusasumiseen ja jopa uuden talon rakentaminen tullee jossain kohtaa uusille vakkasuomalaisille ajankohtaiseksi. Tähän mahdollisuuteen on kotikuntani Vehmaa reagoinut omalla kamppanjallaan tarjoamalla kunnan tontteja satasen hintaan. Nimellisen hinnan lisäksi toivoisin uusille rakentajille tukea pykäläviidakon läpäisemiseen nimenomaan kuntien rakennusvalvonnalta, mihin uskonkin alussa mainitsemieni omien kokemusteni myötä. Tervetuloa Vehmaalle ja Vakka-Suomeen liikkuvat rakentajat! Simo Virtanen Vehmaan kunnanvaltuuston pj.

Janica Vilen Päätoimittaja

Part 1.

Kai sitä jonkinasteiseksi television aivopesun uhriksi on itsensä myönnettävä, kun kaikkien verttien ja bullien katselun jälkeen kömmin tuossa noin vuosi sitten kokovartalopeilin eteen. Ihan vain nähdäkseni lapsuuteni suosikkisarjakuvakirjasarjan, Asterixin, toisen päähenkilön. Valitettavasti peilistä ei katsonut tuo väkivahva pikkumies, vaan kaverinsa, isoja hiidenkiviä kantava Obelix ilman lettejä. Eikä kiviä kantamuksenani peilissä näkynyt. Ellei nyt sitten sappikiviä lasketa. Ne kun eivät näy ilman röntgeniä. Vyötärönympärykseni oli kuin rengasvalmistajan logossa olevalla ukolla ja sen mittaamisen tarvittiin urheilukentän keihäänheittopaikan rullamitta. Perkula sentään. Elämänmuutos edessä ja Zalandosta valkkaamaan liikunta-asusteita. Ainakin televisiossa kaikki huippuunsa trimmatut ihmiskehot ovat kuorrutettu urheilumuodin viimeisimmillä luomuksilla. Oikein odotin että pääsen ottamaan Facebookiin kunnon saliselfietä itsestäni. Palasin peilin eteen ja suljin Zalandon sivut. Vanhat verkkarit ja kauhtunut t-paita kävivät sittenkin ihan hyvin. Vaatekomeron pohjalta nappasin ikivanhat sisäpelitossut kiittäen luojaani siitä, ettei jalkaterä kasva enää aikuisiällä. Tossut kun olivat olleet jalassani viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten. Jeesusteipillä piti hiukan kulkus… kulkimia paikkailla ja sen jälkeen olinkin valmis muuttamaan kroppani Obelixista Arnoldiin ja lähdin kuntosalille. Meikäläinen ei mitään salin kuminauhavimpuloita suostunut edes kokeilemaan. Enkä niihin avaruusaluksen ohjaamonnäköisiin istunut ollenkaan. Voimailu mikään välineurheilulaji ole. Suoraan penkkipunnerrusta vaan. Tosin siinä oli jo yksi tuttu kaveri selällään raudan kimpussa. Katselin tekniikkapuuhaa hetken ja totesin, ettei ongelmia. Pystynhän yhdeksän ruudun sudokunkin lähes ilman apuja ratkaisemaan. Kaveri morjensti iloisesti minut nähdessään ja kehaisi nostaneensa treenin aikana kaikkiaan kuusi tonnia. Hölmönä katselin ympärilleni ja kysäisin, mihin hän ne nosti, kunnes tajusin hänen varmaan tarkoittaneen pikapankkiautomaatilla käyntiä. Vihdoin tuli vuoroni. Nostoalan puoliammattilainen oli avulias ja riisui tangosta metallilevyjä vartin verran, ennen kuin telineellä komeili pelkkä putki. Tai siis luulin ensin, että se on metalliputkea se mihin ne levyt asetetaan, mutta raaka totuus paljastui kun kovalla penkillä maaten punnersin sen putken, tai siis tangon, ilmaan. Umpirautaa. Ei hitto. Kaksikymmentä kiloa metallia nousi hiljalleen käsiä ojentaen ylös. Alastulo oli onneksi helpompaa. Ja huomattavasti nopeampaa. Ymmärsin, miksi painonpudotus on niin suosittua puheissa. Sehän on helppoa. Olisin voinut liittyä samalla myös painonvartijoihin. Yksinäisiä käsipainoja oli lattialla täysin ilman valvontaa. Toisaalta ensimmäinen kuntosalikäyntini uuden elämäni kynnyksellä nosti meikäläisen kuntosalikerman joukkoon. Sain lempinimen ihan niin kuin maailmalla on Bullit sun muut. Mä olen Siima.

Laitilan Kinossa kaksi oopperaa ja joulukonsertti

Taikahuilua pehmeillä penkeillä LAITILA. Kuudes digitaalinen oopperavuosi jatkuu Laitilan perinteisessä elokuvateatterissa. Uuden ison valkokankaan ja äänentoiston myötä olosuhteet ovat parantuneet entises-

tään. Näyttämön tapahtumista voi nauttia pehmeillä penkeillä ja seurata suomenkielistä tekstitystä. Väliaikatarjoilu kuuluu lipun hintaan. 29. syyskuuta on tarjolla

Mozartin Taikahuilu. Mozartin aikalainen, säveltäjä Antonio Salieri on sanonut Taikahuilu-oopperasta, että se on teos, jota sopii esittää vain hartaimmissa tilaisuuksissa, suu-

rimmille kuninkaille. Mozartin viimeiseksi jääneen teoksen tarina kertoo Taminon seikkailusta, kun hän Papagenon avustamana lähtee pelastamaan Yön Kuningattaren tytärtä Paminaa,

jonka paha velho Sarastro on vanginnut palatsiinsa. Lopulta Tamino löytää Paminansa, Papageno oman höyhenpukuisen rakkaansa ja hyvä voittaa pahan.

20. lokakuuta esitetään Bizetn Carmen ja 29. joulukuuta nautitaan Domingon, Pavarottin ja Carrerasin joulukonsertista Wienin konserttitalolla. SSV

3

21. syyskuuta 2017

Liiku turvallisesti syksyn keleissä!

Mitkä näistä ovat sinun autosi renkaat? Varmistathan, että autosi on turvallinen syksyn vaihtelevissa keleissä! Meiltä K-Plussaa myös huollosta ja renkaista!

Neste Mynämäki Keskuskatu 29, Puh. 02-430 7254 Ark. 6-20, la 8-18, su 9-18 www.nestemynamaki.fi

Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen mukaan on tärkeää, että varsinaisuomalaiset kunnat puhaltava yhteen hiileen. Yrittäjyysviikolla hän kävi kertomassa oman kaupunkinsa hyvistä kokemuksista Maskun kunnalle ja yrittäjille.

U:gin positiivisesta vireestä toimintamalleja koko maakuntaan Uudessakaupungissa on viime vuosina tapahtunut positiivinen rakennemuutos. Maskun kunnan Yrittäjyysviikon yhteydessä pohdittiin, miten autotehtaastaan tunnetussa kaupungissa toimiviksi koettuja malleja voisi hyödyntää muualla maakunnassa. Tärkeänä pidetään panostamista asumiseen, palveluihin ja virikkeellisyyteen. UUSIKAUPUNKI. Perjantaina 8. syyskuuta Cafe Ravintola Maskussa järjestettiin Maskun kunnan Yrittäjyysviikon tilaisuus, jossa asialistalla olivat muun muassa kunnan kehitysnäkymät. Vinkkejä tulevaisuuteen saatiin Uudestakaupungista. Uudenkaupungin positiivisesta rakennemuutoksesta oli kertomassa elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen, jonka mukaan on tärkeää, että varsinaisuomalaiset kunnat puhaltava yhteen hiileen. Hyvänä esimerkkinä seutukunnallisesta yhteistyöstä on Ukipolis. Se on Vakka-Suomen kuntien omistama organisaatio, joka palvelee, kouluttaa ja neuvoo paikallisia yrityksiä sekä tekee läheistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. – Tässä yhteisesti rahoitetussa organisaatiossa yhteistyö on parhaimillaan. Vakka-Suomi on yksi yhteinen työssäkäyntialue, jota on yritetty kehittää

niin, että palveluiden kannalta ei ole väliä, minkä kunnan alueella sattuu asumaan. Yritysten näkökulmasta seutukunta on pienin toimintaympäristö, jota kannattaa ajatella. Totuus on se, että koko Varsinais-Suomi on yhdessä veneessä, Heinonen sanoo. Tällä hetkellä Ukipolis selvittää Uudenkaupungin ja Laitilan yritysten rekrytointitarvetta. – Rekrytointiongelma näyttää tällä hetkellä olevan pahin pullonkaula seutukuntamme kasvulle. Nyt yritysten rekrytointitarve selvitetään puhelinhaastattelujen avulla ja sitten lähdetään yhdessä tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla voimme auttaa yrityksiä. Työvoimaa on pakko lähteä etsimään jo Varsinais-Suomen ulkopuolelta, Heinonen kertoo. Toinen esimerkki Uudenkaupungin ja Laitilan yhteistyöstä on ”Tuu messiin!” -työnimellä suunniteltava minialihankintamessu, joka tullaan järjestämään Laitilassa 15. marraskuuta. Uusikaupunki – muutakin kuin autotehdas Uudenkaupungin suuri työllistäjä on viime aikoina ollut Valmet Automotive -autotehdas. – Uudessakaupungissa työpaikkojen määrä on kasvanut puolessa vuodessa kolmanneksen. Autotehtaalle kevään ja kesän aikana suoritettu rekrytointi onnistui kaikin puolin erinomaisesti. Toki Uusikau-

punki on paljon muutakin kuin autotehdas. Elämme noususuhdannetta, jolloin halu ja tarve kasvaa on laajaa koko pk-sektorilla. Jos myyt ”ei oota”, niin menetät asiakkuuksia, ja tällä on pitkän ajan vaikutuksia, Heinonen toteaa. Heinonen painottaa myös palvelujen ja virikkeellisyyden merkitystä. – Jos työntekijät viihtyvät, he saattavat houkutella väkeä lisää kotiseudultaan. Niinpä onkin tärkeää panostaa kaupallisiin palveluihin ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin. Jokainen uusi ihminen on potentiaalinen palvelujen hyödyntäjä, hän muistuttaa. Yhteistyötä koko Varsinais-Suomen kanssa Uusikaupunki tekee oman seutukuntansa lisäksi yhteistyötä myös maakunnan tasolla. – Maakunnan liiton kautta meillä on linkki kaikkiin maakunnan toimijoihin, Heinonen kertoo. Turun kanssa Uusikaupunki teki hyvää yhteistyötä Turku– Uusikaupunkiradan sähköistyssuunnitelmissa. Nyt yhteistyö on avattu Maskun kunnan ja yrittäjien kanssa. – Kaikki se positiivinen vire, joka Varsinais-Suomen alueella ylipäätään vallitsee, on hyödynnettävä, toteaa Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen. Maskun haasteena on se, että kunnan asukasluku on laskenut nyt kahtena vuotena peräkkäin. – Positiivista sen sijaan on,

että työllisyysaste on Maskussa seudun paras. Työttömiä kuntalaisista on tällä hetkellä vain 8,1 prosenttia, sanoo Oikarinen. Erityisen tarpeelliseksi keskusteluissa katsottiin melko hajanaisesti asutetun kunnan keskusta-alueen vetovoimaisuuden kehittäminen. Käytännössä tämä olisi palvelujen lisäämistä ja uusien kerrostaloasuntojen rakentamista. Nykytrendi kun on, että ihmiset hakeutuvat asumaan palvelujen äärelle. Jos se ei ole mahdollista kotikunnassa, alkaa muuttoliike muualle. Kaiken kaikkiaan kunnan kehittymisessä pidettiin oleellisena, että sen on viestitettävä ympäristölleen olevansa vireä paikka, jossa tapahtuu. Niin palvelu- kuin asumistarpeisiinkin on Maskussa jo suunnitelmia olemassa. – Kunnanvirastoa vastapäätä olevalle alueelle on tarkoitus kaavoittaa kerrostaloja ja kaupan palveluja. Lisäksi kerrostalojen rakentaminen on mahdollista Rivieran kaava-alueelle, jossa on lainvoimainen kaava olemassa. Sinne pääsee rakentamaan välittömästi, toteaa Oikarinen. Lisäksi tänä vuonna hankitulle Kankaisten linnaan menevän tien molemmin puolin sijaitsevalle alueelle on tarkoitus kaavoittaa pääasiassa omakotitaloja. Vireillä on niin ikään kauppakeskushanke, johon rakennusluvat on jo myönnetty. Jaakko Virrankoski Janica Vilen

Tilaa nyt Shell polttoöljyt! Soita Henri Tähtinen p. 040 674 1336 LÄMPÖPUISTO

KESÄKILOT KURIIN!KESÄKILOT KURIIN! Infrapunalämpöhoito 25,-/kerta

TARJOUS

100,-/5 kertaa

Hieroja Minna Bergström p. 050 5472 187 Haahkakuja 14, Uusikaupunki

Personal trainer -palveluita -3 kk:n paketti 449,-

SYYSTARJOUS

10 KRT+1 kaupan päälle

Koko Vakka-Suomen alueella Marja Kangas p. 044 260 1025

Klassiset ripsien pidennykset syyskuun ajan 40,- (norm. 60€) Jutta Tobin p. 044 9839269

Juttuvinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

Nyt* uuden AIXAM mopoauton ostajalle Nokian nastarenkaat Aixam aluvantein hintaan 399 € ...ja kaupan päälle vielä 200€ polttoainelahjakortti sekä Falck tieturva vuodeksi

Etusi nyt yli 850 € *Syys-loka-marraskuussa 2017 tehtyihin tilauksiin.

Polttolaitoksenkatu 9, Turku puh. (02) 238 8333 • kununpyora.fi

21. syyskuuta 2017

4

Uudenkaupungin nuorisotilojen syyskausi alkaa – ilman energiajuomia Uudenkaupungin, Kalannin ja Lokalahden nuorisotilat avaavat jälleen ovensa. Toimintaa on niin ylä- kuin alakoululaisillekin. Paljon puhuttanut energiajuomien käyttö on päätetty kieltää nuokkareilla kaikilta ja kokonaan. UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin nuorisotilat ovat jälleen avautuneet 18. syyskuuta. Keskustan nuorisotalo Vantissa toiminnasta vastaa nuoriso-ohjaaja Marjo Koskinen. Kalannin ja Lokalahden vastuuhenkilönä on nuoriso-ohjaaja Pia Rauha. Nuorisotilojen sääntöjä on tarkistettu ja selkeytetty, ja nyt esimerkiksi energiajuomat on nuorisotiloissa kielletty kaikilta, kun ennen kielto koski vain alakoululaisia. Kokonaisuudessaan säännöt ovat luettavissa yhteystietolomakkeessa, joka annetaan kaikille kävijöille täytettäväksi. Ne löytyvät myös Uudenkaupungin verkkosivuilta – kuten myös nuorisotilojen aikataulut ja Café/Bingo-päivämäärät. Nuorisotoimi on aktiivinen myös Facebookissa ja Instagramissa. – Ja jos vanhemmilla on jotakin asiaa tai kysyttävää, aina

saa ottaa yhteyttä tai tulla käymään, Koskinen ja Rauha muistuttavat. Uudet aukioloajat julki Kalannin Nuokkarilla ei aiemmin ole ollut iltapäivisin ohjelmaa yläkoululaisille, mutta nyt tiistai-iltapäivisin on aikaa varattu myös heille. – Näin nekin, jotka ovat linja-autokuljetuksessa, voivat jäädä koulun jälkeen nuokkarille ja vanhemmat voivat hakea heidät päästessään töistä, Rauha selittää. U:gin Vantissa on maanantaisin ja torstaisin ensin 6/7-nuokkari ja sen jälkeen peli-ilta 7.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Keskiviikkoisin on 5.–6.-luokkalaisten avoimet ovet. Tiistait on varattu erityislasten nuokkarille. Kalannin Nuokkarilla on maanantai-iltapäivisin 3.–5. luokkien oppilaille avoimet ovet. Tiistaina iltapäivällä vuo-

Nuoriso-ohjaajat Marjo Koskinen ja Pia Rauha ovat valmiina nuorisotilojen syksyn toimintaan. Vantin biljardipöytäkin on saanut uuden päällysteen.

rossa on 6.–9. luokat. Peli-illat 7.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille ovat Kalannissa tiistaisin ja torstaisin. Lokalahden Nuortentuvalla ohjelmaa on torstaisin iltapäivällä: ensin tunnin ajan avoimet ovet 3.–6. luokille ja sen jälkeen mukaan voivat tulla myös 7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat.

Nuorten ideat esiin Ohjelmaa järjestettäessä kuunnellaan nuorten ideoita, ja tänä vuonna on tehty esimerkiksi retket Superparkiin ja Särkänniemeen. Ohjelmassa on myös erilaisia erityisteemoja kuten ennakoivan päihdetyön viikko. Syyslomalla järjestään toiveiden mukaan erilaista ohjelmaa. – Kaikkia ideoita kuunnellaan, silloin toiminta on nuor-

ten näköistä, nuoriso-ohjaajat toteavat. Perjantain perinteinen Café/Bingo järjestetään neljä kertaa syyslukukauden aikana sekä nuorisotalo Vantissa että Kalannin Nuokkarilla, joten kaikkiaan Café/Bingo-iltoja on kahdeksan. – Jotkut nuoret käyvät molemmissa, ja tällä tavoin iltoja on useampia, nuoriso-ohjaajat

toteavat. Café/Bingo-illoissa paikalla on myöhäisestä ajankohdasta johtuen kaksi aikuista, toinen aikuinen on joko kuraattori tai seurakunnan edustaja. Vantissa kävijöitä on yleensä parisenkymmentä, Kalannissa jopa jonkin verran enemmän. Hanna Arvonen

5

21. syyskuuta 2017

Lapsia ei kiinnosta, onko päivähoito ilmaista vai ei, pääasia on, että hoidossa on mukavaa. Saara Mäkelä ja Nora Seikkula, jotka olivat hakemassa lapsiaan päiväkodista kuvaushetkellä, pitävät maksutonta päivähoitoa hyvänä asiana.

Maksuton varhaiskasvatus jatkunee Kustavissa Kustavin kunta tarjoaa asukkailleen 20 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa. Vuoden mittainen kokeilu tulee pian päätökseen, ja jatkosta päätetään lokakuussa. Kunnanjohtaja sekä valtuuston, hallituksen ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajat uskovat, että samalla maksuttomalla linjalla jatketaan.

Katariina Lainio (vas.) lähti Iina Laineen stailattavaksi saadakseen vähän piristystä elämään.

Syksy alkoi hehkuen Amalindassa Korosta kauneuttasi virheiden peittelemisen sijaan, muistutettiin Uudenkaupungin Hehkuen syksyyn -tapahtumassa lauantaina 9. syyskuuta. Oman itsen arvostaminen on tärkeämpää kuin muodin orjallinen seuraaminen. UUSIKAUPUNKI. Kun kuuntelee IinaLinen Iina Lainetta ja vaateliike Amalindan Tanja Välimäkeä, ei ole lainkaan vaikea ymmärtää, miksi nuo kaksi ovat yhdistäneet voimansa ja järjestäneet syyskuisena lauantaina Hehkuen Syksyyn -tapahtuman Välimäen vaateliikkeessä. Molemmat toteavat, etteivät keskity niinkään muotitrendeihin, vaan haluavat korostaa jokaisesta löytyvää kauneutta. Amalindan Tanja Välimäki painottaa, ettei hän etsi valikoimiin niinkään uusimman muodin mukaisia vaatteita vaan jotakin kestävämpää. – Haluan löytää kauniin ih-

misen, joka ei näe vain alleja ja makkaroita, ja vaatteen pitää olla sellainen, jossa on itsellä hyvä olla, hän toteaa. Toisinaan asiakas tulee sovituskopista päällään vaate, johon rakastuu heti, mutta jos tämä ei ole kokeillessaan aivan varma, pitääkö vaatteesta, Välimäki ei väkisin suostuttele sitä ostamaan. – Ei vaatteita kannata ostaa kaappiin, ellei niitä käytä. Tietenkin vaatteissa on myös trendejä, ja Välimäen mukaan syksyn vaatteissa on perinteisten syyssävyjen lisäksi pastellivärejä, kukkakuoseja ja erityisesti roosaa. Amalindan valikoimissa on klassisia perusvaatteita, mutta erittäin tärkeitä ovat kotimaassa valmistetut vaatteet, kuten Ehta-mallisto. – Ne eivät ole vain suomalaista designia, joka on valmistettu muualla, Välimäki painottaa. Niissä on voimakkaita värejä ja kuoseja ja hauskuutta, kuten sadepilvitunikassa, joka päällään voisi hyvinkin kuvitel-

la pomppivansa sadelätäkössä punaiset kumisaappaat jalassa. Hehkuva minä! IinaLinen Hehkuva minä -kurssilla hyödynnettiin Amalindan vaatteita ja asusteita. Ensimmäisenä Laineen käsittelyssä oli Katariina Lainio, jonka tuli stailattavaksi saadakseen hieman piristystä elämäänsä. Laine totesi, että hän haluaa korostaa kauneutta eikä peittää virheitä, ja hän haluaa asiakkaan löytävän oman itsensä sisältään. Meikatessaan Laine ei yrittänyt muuttaa Lainiota tunnistamattomaksi, vaan korosti tämän omia kasvonpiirteitä kauniin selkeästi. – Hehkuva minä -kurssin pääasia ei ole meikinopastus tai tyylivinkit, vaan hauska ja tunteikas roolileikki, Laine kertoo. Kurssilla keskitytään lähinnä sisäisen itsen vahvistamiseen ja laajentamiseen.

en ollut myynnissä luvialaisen Kulkurin kartanon pyykkietikkaa ja hemmottelutuotteita. Tuotteet ovat yrityksen omistajan Kirsi-Marja Niskasen valmistamia ja lauantaina paikalla oli tuotteita esittelemässä Anne Kankaanpää. Valikoimaan kuuluu muun muassa sokerikuorinta, ruokasoodaa sisältävät kylpy- ja jalkakylpypallot sekä ravitseva vuohenmaitosaippua. Tuoksuva pyykkietikka korvaa huuhteluaineen ja raikastaa tunkkaisemmatkin pyykit sekä pitää pesukoneen puhtaana. Järven Kulta ja Kellon Kirsi Palon esittelypöydällä Amalindassa oli hänen itse suunnittelemiaan Kalanti- ja Uusikaupunki-koruja ja Pilkkeen näyttävää mutta kevyttä korvakorumallistoa sekä ”jokanaisen turhakkeita”, laukkuvaloja. Hanna Arvonen

Uudet tuotteet esittelyssä Amalindassa on keväästä lähti-

• SÄHKÖTARVIKKEET • KAAPELIT • TYÖKALUT • LÄMMITYS • VALAISTUS • SÄHKÖMOOTTORIT

Ammattilaisten tuotteet urakoitsijoille, teollisuudelle, kiinteistöhuoltoon, maatalouteen. Monipuolinen ja palveleva sähköliike

Alinenkatu 19, 23500 U:ki. Puh. 02 84 84 600. www.telmarin.fi

KUSTAVI. Pieni saaristokunta Kustavi teki viime vuonna päätöksen aloittaa vuoden kestävä kokeilu, jossa kaikille kustavilaisille päivähoidossa oleville lapsille tarjotaan 20 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa. Käytännössä tämä puolittaa myös kokopäivähoidossa olevien lasten päivähoitomaksut. Kunnan lapsiystävällisyyttä osoittaa myös jo usean vuoden ajan jokaisesta Kustavissa syntyvästä vauvasta maksettu 200 euron ”vauvaraha”. Tänä vuonna vauvoja syntynee seitsemän, mikä on suhteellisen paljon pienessä kunnassa. 15 000 euron kulut, positiivista huomiota Kunnanjohtaja Veijo Kataran mukaan ilmaisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ei ole ollut toiminnallisesti mitään ongelmia. – Ilmaisella päivähoidolla ei ole ollut mitään negatiivisia vaikutuksia ja se on luonut kunnasta positiivista vaikutelmaa valtakunnallisellakin tasolla, kertoo Katara. Hänen mukaansa kuntaan on muuttanut vuoden aikana jo muutamia lapsiperheitä, joiden muuttopäätökseen ilmainen varhaiskasvatus on ainakin osittain vaikuttanut. Kunnan väkiluku on ollut usean vuoden ajan nousussa, ja päivähoitopäätöksellä on ollut positiivista kehitystä vahvistava vaikutus. – Taloudellisesti tällä ei ole niin suurta merkitystä kuin voisi ajatella, ja se lisää palvelun käyttäjien sosioekonomista tasavertaisuutta, Katara sanoo ja arvioi, että kokonaisuudessaan ilmainen 20 tunnin päivähoito viikossa kaikille lapsille maksaa kunnalle noin 15 000 euroa vuodessa.

Hän uskoo vahvasti, että ilmaista varhaiskasvatusta tarjotaan jatkossakin. Jatkopäätöstä ei ole vielä tehty, mutta asian käsittely tullee ajankohtaiseksi lokakuussa. Päättäjät maksuttomuuden kannalla Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Mäntynen (KESK) totesi, että kokeilu on todettu ihan hyväksi ja muut kuin rahalliset arvot ovat tärkeämpiä. – Ilmainen varhaiskasvatus ei horjuta taloudellisesti kuntaa, Mäntynen toteaa, ja kertoo myös, että päätös on omalta osaltaan ollut nostamassa kunnan asukaslukua reilusti yli 900 henkilöön. Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ääritalo (KOK) uskoo, että ilmainen varhaiskasvatus jatkuu Kustavissa. – Olemme saaneet jo muutaman lapsiperheen lisää, mikä oli tarkoituskin, hän toteaa. Sirpa Koskinen (SDP) on myös vakaasti sen kannalla, että ilmainen varhaiskasvatus säilyy Kustavissa. Sosiaalilautakunnan puheenjohtajana hän pitää tosi tärkeänä, että kaikki lapset saadaan mukaan varhaiskasvatukseen. – Tämä on aivan ehdoton ennaltaehkäisevä ja osallistava toimenpide, joka kantaa hedelmää vuosien päähän, Koskinen toteaa. – Tällainen panostus vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisemiseen ja lasten hyvinvointiin. Hän myös painottaa, että kaikki kunnalliset päättäjät ovat olleet sopuisasti päätöksen takana. Hanna Arvonen

21. syyskuuta 2017

6

Fest, fest OKTOBERFEST

Tarjoukset voimassa to-su 21-24.9.

ERÄ

HK

NAUDAN ULKOFILEE

11

MAATIAISPOSSUN KASSLER

90

SNELLMAN

99

PKT

3499 GRILLISTÄ

800 G (4,99/KG)

RAAKAPAINO N. 1,1 KG

3 95 99 12 9 3 95 124 99 HK TAKUU MUREA

99 95 99

800 G (4,99/KG)

NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI SNELLMAN

MAATIAISPOSSUN RS KASSLER 800 G (4,99/KG)

KG

HK

4

99

MAATIAISPOSSUN K-RUOKAMESTARIN KASSLER JYVÄBROILER

KG

MAATIAISPOSSUN KASSLER

3 99

800 G (4,99 KG)

N. 1,5 KG PALANA VAC. SUOMI

SNELLMAN

GRILLATTU BROILER

SNELLMAN

rin

K-ruokamesta

PORSAAN KASSLERPIHVIT

6 1 95 0 14

JYVÄBROILER KPL GRILLISTÄ

TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI

TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI RS

95 KG

ATRIA

95

ATRIA TARJOUKSET VOIMASSA GASTRO TO-SU 21.-24.9. ELLEI TOISIN MAINITA -MAKKARAT 250 G (7,96/KG) KG

RAAKAPAINO N. 1,1 KG

PALANA

rin

K-ruokamesta

RS PORSAAN K-RUOKAMESTARIN WIENERLEIKKEET

HK

KPL

99

KG

GASTRO KPL-MAKKARAT

UUTUUS

PKT

12 1 95 99 95 95 19 95 99 9 19 129599 1 99 69 50 90 190 2 0 2 6 95 99 19 0 PALANA

PAISTETUT

TUORE RUODOTON

LOHIMEDALJONKI KG

HK

TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI

SILAKKAPIHVIT

SAARISTOMEREN

KYLMÄSAVU - JA SAVUKIRJOLOHIFILEE

PÄÄRYNÄ SAARISTOMEREN KAUPAN LOGO

1 KG RASIA, HOLLANTI KYLMÄSAVU - JA

Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat) N. 600-700 G Tavallista Ensisijainen: paremmat ruokakaupat

SAVUKIRJOLOHIFILEE

L A I T I LKGA

Kauppakatu 23800 LAITILA Versio 2, jos 3, ensisijainen logo ei erotu taustasta puh. 02 858 4617

PÄÄRYNÄ 1 KG, HOLLANTI

RS

CONFERENCE

KG PÄÄRYNÄ 1 KG, HOLLANTI

VOIMASSA TO-LA

PYÖRYKÄT

300-350 G KAUPAN LOGO

täynnä

PKT

I UUSKG O SAT

UUTUUS

PKT

KANERVA

PIZZAT

RS

200 G

CONFERENCE Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat) 1 KG, HOLLANTI tarjouksia, Ensisijainen: Tervetuloa! t: K-ruokakauppiaat

PÄÄRYNÄ

VOIMASSA TO-LA

Tavallista parempi ruokakauppa

ATRIA

KIVIKYLÄN

RS

CONFERENCE

250 G (7,96/KG)

VOIMASSA TO-LA KG

KG

TO-SU 21.-24.9. ELLEI TOISIN MAINITA TURSKAFILEE UUS UUTRUOTSI

GASTRO -MAKKARAT

KG

KYLMÄSAVU - JA KG SAVUKIRJOLOHIFILEE

CONFERENCE

TUORE TARJOUKSET VOIMASSA

PKT

ATRIA

N. 600-700 G

PALANA SAARISTOMEREN

N. 600-700 G

250 G (7,96/KG)

3

11 CM, SAKSA YKSITTÄIN 2,60

KPL

UUSI SATO

Raimo, Pasi ja Timo henkilökuntineen.

Tavallista parempi ruokakauppa

MYNÄMÄKI

Keskuskatu 23100 MYNÄMÄKI Versio 2, jos27, ensisijainen logo ei erotu taustasta puh. 0207 669 780

RS

3

KPL

RAISIO CENTER

Voudinkatu 5, 21200 RAISIO puh. 02 436 4600

7

21. syyskuuta 2017

Mynämäki on entuudestaan tuttu uudelle kunnan tekniselle johtajalle

Vesa-Matti Auran työmatka vaihtuu etelästä pohjoiseen Mynämäen kunnanvaltuusto valitsi 4. syyskuuta kunnan uudeksi tekniseksi johtajaksi Vesa-Matti Auran, joka tätä ennen työskenteli Raision kaupungin insinöörinä. Hän valmistui rakennusmestariksi 1992 ja jatkoi myöhemmin opintojaan ammattikorkeakoulussa. MYNÄMÄKI. Mynämäen vastavalittu tekninen johtaja VesaMatti Aura aloittaa tehtävässään marraskuun alussa, mutta ensimmäistä kertaa nousiaislainen 48-vuotias mies ei tee töitä Mynämäellä. – Toimin vuosina 1992– 1993 sijaisena Mynämäellä. Tehtäväni oli saneeraushankkeen valvoja Laurin koululla. Sen jälkeen olin vielä yksityisellä puolella Teuvo Helisvuorella kartoittamassa kunnan vesijohtoputkistoa, aloittaa Aura. Vesa-Matti Aura toimi 2000-luvun alussa runsaat neljä vuotta Nousiaisten teknisenä johtajana, ja ennen Raision

Vesa-Matti Auran uusi työpaikka sijaitsee Mynämäen kirkon vieressä kunnan virastolla.

kaupungin insinöörin virkaa vuonna 2011 hän oli rakennuttamassa Ikean aluetta sekä mukana kauppakeskus Myllyn

laajennuksessa. Mynämäen teknisen johtajan virkaa Aura haki kesällä, ja työhaastattelun kautta kunnanvaltuusto päätti valita

hänet tehtävään. – Raisiossa käsittelin kunnallistekniikkaa ja myös maankäytön suunnittelu kuului toi-

miini. Mynämäellä minulla on Raision tapaan yli kuuden miljoonan euron vuotuinen budjetti, mutta täällä vaikutustasoni on suurempi, vertailee Aura. Vesa-Matti Aura on seurannut Mynämäen kehitystä ja on tyytyväinen näkemäänsä. – Mynämäen kunta on investoinut järkevästi. Sillä on kohtuullinen velkamäärä asukkaisiin nähden verrattuna lähikuntiin. Myös työpaikkojen omavaraisuusaste sekä keskustan hyvät palvelut miellyttävät. Olen myös huomannut, että täällä vallitsee poliittinen konsensus, jolloin päätöksiä päästään tekemään. Mynämäki näyttää olevan toimiva organisaatio, kiittelee Aura. Vesa-Matti Aura asuu Nousiaisissa vaimonsa ja kahden teini-ikäisen lapsen kanssa. Hänen mukaansa vaimo on tottunut miehensä tempauksiin ja uuden työpaikan haku sujui yhteisymmärryksessä. – Talousarvio on jo pitkälti tehty ja organisaation olen jo

käynyt läpi henkilöstön kanssa. Ensimmäisenä tehtävänä aion palaverien kautta käydä läpi, että työntekijöiden tehtävät ovat heille selvillä. Myös lähiseutujen yhteistyö on hänelle tärkeää. – Muualla tekniset johtajat ovat vaihtuneet melko usein, mutta minun tavoitteeni on olla täällä pidempään. Toimin kunnanvaltuustolle valmistelijana ja siinä minulla on iso rooli, kun teknisiä asioita puidaan. Haluan, että valtuutetut ymmärtävät kantani, ja niiden pitää olla perusteltuja. Tässähän on kaksi tasoa, eli lakiin perustuva. kuten tarjouspyynnöt. Sitten on poliittinen puoli, mitä käytetään esimerkiksi kaavoituksessa, kertoo Aura. Aura on insinööri, joka ei aio ottaa osaa politiikkaan. – Uusi virka on minulle normaali työtehtävä, jonka uskon olevan minulla hallinnassa. Juha Perheenniemi

Suunnittelun takana kunnalle jätetty perintö

Huonosta sisäilmasta terveyshaittoja

Taivassaloon tulee Toivon puisto

Nyt on oikea hetki vaihtaa ilmanvaihdon suodattimet

TAIVASSALO. Taivassalossa maata viljellyt Toivo Muurinen (1929–2014) jätti perintönsä Taivassalon kunnalle, paikallisille yhdistyksille ja Seivästösäätiölle. Taivassalon kunta on päättänyt käyttää hyvän osan perintöosuudestaan Toivon puisto -hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu on nyt käynnistynyt. Tiistaina 12. syyskuuta Taivassalon yhtenäiskoululla pidetyssä neuvottelussa perinnönsaajat keskustelivat hankkeesta ja ideoivat Toivon puiston rakennetta. Kokouksessa päätettiin sitoutua hankkeeseen, joka toteutetaan nuortentalon ja urheilukentän tienoille. Siihen sisältyy muun muassa erilaisia ulkokuntoiluja -harrastusvälineitä kaikenikäisille. Kunta on jo edennyt asiassa lunastamalla hanketta varten sopivan tontin. Hankkeessa ovat mukana Taivassalosta kunta, Taivassalon Tahti, Taivassalo-seura, SPR:n Taivassalon osasto, Seivästön martat ja Seivästösäätiö. Vesa Rankin vuonna 2016 kirjoittaman muistokirjoituksen mukaan Toivo Muurinen oli aina oikeudenmukainen,

rehellinen ja ahkera ja osaava. Maanviljelijänä hän oli tarkka ja pystyvä eturivin taitaja. Hän otti aina huippusadot. Maamieskoulu Vehmaan Rautilassa oli antanut hänelle perustiedot. Myös metsäpalstat oli aina hyvin hoidettu. Paria viimeistä elinvuottaan lukuun ottamatta Topi huolehti metsiensä hyvinvoinnista joka syksy. Rankin mukaan Topin huolellisuus näkyi koneissa ja laitteissa, jotka pysyivät aina hyvässä kunnossa ja huollettuina. Topi teki myös omia työkaluja ja oli taitava puuseppä. Hän valmisti muun muassa monenlaisia kodin esineitä. Topin tekemät kenkälusikat, potkukelkkojen puuosat ja monet muut olivat haluttuja. Topi lahjoitti niitä usein tutuille. Muistokirjoituksessa todetaan myös, että Topi oli hyvä seuramies ja taitava tanssimaan ja matkoilla hän oli erinomainen kumppani. Muu matkaseurue oli aina etusijalla. Kun Topin luona kävi, alkoi kahvipannu heti porista. Topi oli myös huumorimies ja seurasi tarkkaan maailman tapahtumia ja maanviljelyksen ajankohtai-

Toivo Muurisen perinnöllä perustetaan puisto.

sia uutisia. Topin pari viimeistä elinvuotta olivat terveyden kannalta vaikeita, mutta muisti ja järki pelasivat loppuun asti. Toivo Muurinen oli Seivästösäätiön kantavia voimia vuosina 1959–2003. Hän toimi muun muassa säätiön hallituksen puheenjohtajana 1983– 2003, ja oli läsnä jokaisessa kokouksessa. Janica Vilen

ASUMINEN. Siitepölykausi on päättymässä koko maassa. Suomessa pitkä siitepölykausi aiheuttaa yhden kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille. Kun suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Tällöin huoneisiin tulevan raittiin ilman määrä tippuu jyrkästi, varsinkin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Tämä aiheuttaa tunkkaisuutta. Oikea hetki vaihtaa suodattimet on siitepölykauden päättyessä. Näin estetään niiden ylikuormitus ja varmistetaan riittävä raittiin ilman tulo. Koneellisessa ilmanvaihdossa tukkeutunut suodatin rasittaa lisäksi ilmanvaihtokonetta. Ilmanvaihto on hyvä huoltaa myös mökillä, sillä se auttaa rakennuksia pysymään paremmassa kunnossa. Hyvälaatuisiin suodattimiin panostaminen kannattaa. Hintaerot ovat olemattomia, mutta vaikutus sisäilman laatuun suuri. – Auton huollosta pidetään usein parempaa huolta kuin asunnon, vaikka kodin kunnolla on merkittävä vaikutus siellä asuvien terveyteen. Kotia pitää huoltaa säännöllisesti, ihan niin kuin autoakin. Ei riitä, että rakennukseen on asennettu ilmanvaihtojärjestelmä. Jos sen

suodattimia ei vaihdeta ja venttiileitä puhdisteta, sisäilman laatu heikkenee. Liian likaantuneet suodattimet menettävät tehonsa, jolloin raittiin ilman on vaikeampi läpäistä suodatinta. Tämä aiheuttaa tunkkaisuutta, kun ilma ei vaihdu kunnolla, muistuttaa Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf. Huono sisäilma aiheuttaa ihmisillä erilaisia terveyshaittoja. Tavallisimpia ovat hengitysteiden ärsytysoireet, kuten nenän tukkoisuus ja vuoto, silmien kutina, kurkun kuivuus ja käheys sekä kuiva yskä. Myös väsymys ja päänsärky voivat johtua siitä. Usein oireet tulevat voimakkaampina lapsille. Huono sisäilma rasittaa erityisesti keuhkosairaita ja allergioista kärsiviä, joiden hapenottokyky on jo valmiiksi alentunut. Ilmanvaihdon suodattimet kannattaa tarkistaa ja vaihtaa vähintään 2–3 kertaa vuodessa. Otollisia ajankohtia ovat alkusyksy siitepölykauden jälkeen sekä alkukevät ennen siitepölykauden alkua. Riittävä vaihtoväli riippuu osin talon sijainnista. Suodattimien teho heikkenee nopeammin vilkkaasti liikennöidyn tien tai paljon siitepölyä levittävien puiden lähellä.

– Taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja uusiminen kuuluvat taloyhtiölle, mutta venttiilien puhdistus ja suodattimien vaihto yleensä asukkaille. Sovitut vastuujaot selviävät yhtiöjärjestyksestä. On asukkaiden etu, että suodattimet tulevat vaihdetuksi, sillä huono sisäilma heikentää asumisviihtyvyyttä. Siksi asiasta kannattaa tarvittaessa muistuttaa huoltoyhtiötä ja isännöitsijää. Omakotitaloissa ilmanvaihdon huolto ja suodattimien vaihto on aina omistajan vastuulla, Schlauf kertoo. SSV

Seutusanomat Vakka Paikallisuutisia maksutta jokaiseen kotiin, koska meille tieto on

KUNTALAISOIKEUS!

21. syyskuuta 2017

8

ROHKEASTI HYVÄN JA PYHÄN PUOLELLA.

Tapahtumia

Jumalanpalvelukset ja hartaudet Uudenkaupungin seurakunta muodostuu neljässä kappeliseurakunnassa, Uudenkaupungin, Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan kappeleista. Seurakunnassa on kuusi kirkkoa, seurakuntakeskus ja neljä seurakuntakotia sekä kaksi leirikeskusta.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin ja pyhinä: - Uudenkaupungin Uudessa kirkossa pääsääntöisesti klo 10, Rauhankatu 1c . Pyhäillan messut: 1.10. Uudenkaupungin kirkossa ja 5.11. srk-keskuksessa klo 18. Messun jälkeen tarjolla iltatee/kahvi Seurakuntakeskuksessa, Koulukatu 6.

- Kalannin kirkossa, klo 10 Pyhän Olavin tie (24.9. ja 22.10. klo 18) - Lokalahden kirkossa klo 12, Palomänetie 2, (kuukauden 3. sunnuntai klo 18, kk:n 2. sunnuntaina ei ole palvelusta.) - Pyhämaan uudessa kirkossa klo 12, Kirkontaustantie 15 (kuukauden 3. sunnuntai ei ole palvelusta). Lisäksi: Uudenkaupungin Uudessa kirkossa on

Konsertteja Sunnuntai 24.9. klo 18 Uudenkaupungin Uusi kirkko, Toni Heino ja Atte Tenkanen Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Aaamuehtoollinen aamuvirkuille keskiviikkona 11.10., 15.11. ja 13.12. klo 8 ja Viikkomessu torstaisin klo 19.

Sunnuntai 3.12. klo 18 Suomi 100 -konsertti Uudenkaupungin Uusi kirkko Essi Luttinen, mezzosopraano Paraisten Vokaaliyhtye, joht. Tomi Satomaa Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Toimintaa

Maanantaina 18.12. klo 19 Kuorojen joulukonsertti, Uudenkaupungin Uusi kirkko Naiskuoro D´ameni, joht. Päivi Kurkilahti Uudenkaupungin Laulu-Veikot, joht. Pekka Harmovaara Cantilona-kuoro, joht. Ari Hirvonen Ohjelmamaksu 10 euroa

Lapsille ja perheille

Afrikkalainen gospelmessu

Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, ihanaa on virittää ylistyslaulu! Ps. 147:1

Seurakunnan lapsityö tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Perhekerhoon ja Avoimeen päiväkerhoon voit tulla ilmoittamatta. Muiden kerhojen osalta saat tietoa vapaista paikoista lapsityönohjaaja Minna Rautaselta, puh. 050 3634 140 tai minna.rautanen@evl.fi. Toimintamuodot: Perhekerho, vauva- ja perhemuskarit, perheleiri- ja kesätoiminta, päiväkerhot, avoimet päiväkerhot ja pyhäkoulutoiminta.

Nuorille ja koululaisille Tyttö- ja poikakerhot: toimintaa 7-14-vuotiaille tytöille ja pojille: kerhoja, leirejä, retkiä. Kymmenvuotiaat kutsumme synttäreille. Kerhoissa on askartelua, leivontaa, pelejä, liikuntaa.

Rippikoulu: rippikoulussa voit pohtia elämään ja uskoon liittyviä asioita. Katso ryhmät v. 2018 www.uudenkaupunginseurakunta.fi > rippikoulu. Isoskoulutus: Uusikaupunki torstaisin ja Kalanti maanantaisin viikoittain. Lokalahden ja Pyhämaan osalta koulutus viikkiksellä. Lisätiedot: Kimmo Laasonen, puh. 050-3634 133 tai Paula Pöntinen, puh. 050-3634 131.

Aikuisille Diakoniatyön ryhmätoiminnassa on monenlaisia keskustelu- ja käsityöpiirejä. Näiden lisäksi on Raamattupiirit, joissa kysymysten ja keskustelun kautta tutustutaan Raamattuuun. Raamattupiirit U:gin srk-keskuksessa, Kouluk. 6: - Avoin raamattupiiri maanantaina 4.9.-27.11. klo 18.30. - Miestenpiiri joka toinen tiistai, 12.9.-19.12. klo 18. - Naisten rukous- ja raamattupiiri joka toinen tiistai (parilliset viikot, 5.9.-12.12. klo 18).

Kuoro- ja orkesteritoiminta Kirkkomusiikki on kiinteä osa seurakunnan toimintaa. Seurakunnassa toimii useita omia musiikkiryhmiä. Kuoroihin ja muihin musiikkiryhmiin otetaan mielellään lisää laulajia ja soittajia! Lisätiedot Ari Hirvonen puh. 050 3634 114.

Uutta: Goodwill-Cafe Goodwill-Cafe -monikulttuurisuustoimintaa sunnuntaisin 3.9., 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 15-17 Uudenkaupungin srk-keskuksessa Koulukatu 6, 2. kerros.

Vapaaehtoistyö Olemme mukana Suurella sydämellä valtakunnallisessa netissä olevassa vapaaehtoisen auttamisen kanavassa. Lisätietoja toiminnasta ja tehtävistä näet www.vapaaehtoistyo.fi ja saat vapaaehtoistyön koordinaattori Heli Nurmelta, puh. 050-3634 132 heli.nurmi@evl.fi. Heli Nurmi on myös yhteyshenkilö maahanmuuttajatyöhön liittyen.

Apua ja tukea Ristiriitojen, yksinäisyyden tai hankalien asioiden aikana voit kääntyä luottamuksellisesti ja maksutta diakoniatyöntekijän puoleen ikään tai elämäntilanteesi katsomatta.

Ryhmätoiminta - Uusikaupunki: Sukkapiiri, eläkeläisten kohtaamispaikka Torstaipysäkki (Kouluk. 6), Virsipiirit laitoksissa, Sorvakkokodin virkistyspiiri. - Kalanti: Laiskat langat liikkeelle, Neljäsluokkalaisten kerho, Ilonpisarat (Pyhän Olavin tie), Kotikerho (vanhustentalo). - Lokalahti: Keskiviikkokerho (Paanula). - Pyhämaa: Torstaikerho (srk-koti). Sururyhmä aloittaa pyhäinpäivän jälkeen. Lisätiedot: Merja Vihlman puh. 050 3635 120, Ulla Forsman puh. 044 3635 310, Maarit Eresmaa puh. 050 3261 422, Sonja Sarametsä puh. 050-363 4124, Elise Heinonen puh. 050-3635 117.

Uudenkaupungin kirkossa 1.10. klo 18 vietetään Pyhäillan messua Afrikkalaisen gospelmessun muodossa. Bändin on koonnut Jari Jalonen ja esilauluryhmänä kuullaan Cantilona-kuoroa Ari Hirvosen johdolla. Liturgina laulaa Aino Savolainen.

Naisten aamukahvit Puhujavieraana Kristiina Tanhua-Laiho ja aiheena ”Olen ihme”. Aamukahvit aloitetaan lauantaina 18.11. klo 8.30 aamiaisella Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa, Kouluk. 6. Ohjelmamaksu 5 e.

Santtiontupa (Kihukuja 2, Uusikaupunki) Keskustelua, kahvia, pienimuotoista ruoka- ja vaatejakelua, myös astioita ja liinavaatteita: ma ja ti klo 10.30-14 ja pe klo 10.30-13.

Perheneuvonta Perheasiain neuvottelukeskuksessa voi selvitellä luottamuksellisesti ja maksutta parisuhteeseen, perheeseen ja henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä ja löytää keskustellen uusia näkökulmia. Palvelumme ovat maksuttomia kaikille asiakkaille. Perheneuvoja Minna Ala-Kailalle voi varata ajan ma-to puh. 02- 840 4540.

Sairaalatyö Sairaalapappi Outi Ijäs on tavattavissa syksyllä 2017 tiistaisin ja keskiviikkoisin (sairaalan A-talon 3. krs.) puh. 02-314 2090 tai 050 363 4581.

Lisätietoja: www.uudenkaupunginseurakunta.fi ja Facebook

Syksy 2017

9

21. syyskuuta 2017

Nousiaisten seurakunta sai vahtimestarikseen Ukista ponnistaneen tekstiilitaiteilijan Nousiaisten seurakunnan vahtimestarina on aloittanut syyskuun alussa Uudestakaupungista kotoisin oleva Silja van der Meer. Vahtimestarin pestissä tehdään vain 60-prosenttista työaikaa, mikä sopii van der Meerille hyvin, sillä näin hänelle jää aikaa toteuttaa taiteellista intohimoaan tekemällä kirkkotekstiilejä tilaustöinä eri puolille Suomea. UUSIKAUPUNKI. Uudestakaupungista kotoisin oleva ja nykyään Maskussa asuva tekstiilitaiteilija Silja van der Meer on aloittanut Nousiaisten seurakunnan uutena osa-aikaisena vahtimestarina. – Kun olen tehnyt pitkään töitä yksityisyrittäjänä ja olen ollut muutaman vuoden lasten kanssa kotona, niin tuntuu todella mukavalta olla taas osana työyhteisöä. Vahtimestarin työ on tullut sitä kautta tutuksi, että olen kouluttanut heitä huoltamaan kirkkotekstiilejä. Tässä työssä tapaa paljon ihmisiä ja ihmisten kohtaaminen onkin asia, josta nautin eniten, van der Meer kommentoi. Van der Meerin nyt jo eläkkeellä oleva äiti on pappi ja sitä kautta van der Meerkin on varttunut seurakunnassa. – Jo lapsena muistan ihailleeni Uudenkaupungin seurakunnan violettia kasukkaa, mutta siitä oli vielä pitkä matka siihen, että keksin kouluttautua tekstiilitaiteilijaksi. Eläkkeelle jäädessään äiti sai minulta lahjaksi stolan, jossa on kaikki kirkkovuoden värit. Se on ollut paljon käytössä, sillä häntä pyydetään usein toimituksiin vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin, kertoo van der Meer. Lukion jälkeen van der Meer opiskeli tekstiilitaidetta Mynämäellä, sen jälkeen hän luki itsensä muotoilijaksi Turun ammattikorkeakoulussa ja lopulta

tekstiilitaiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Lopputyönsä hän teki kirkkotekstiileistä ja valmistuttuaan hän onkin puurtanut pääosin juuri kirkkotekstiilien parissa. Kirkkovuoden värit näkyvät tekstiileissä Kirkkotekstiileistä näkyvimpiä ovat liturgiset tekstiilit: alttaria peittävä antependium, ehtoollismaljan päällä oleva kalkkiliina ja saarnatuolin kirjaliina. Papilla on alban päällä jumalanpalveluksissa stola ja messuissa kasukka. Näiden tekstiilien värit vaihtuvat kirkkovuoden mukaan. Vihreä on kirkon arkiväri, joka symboloi toivoa ja kasvua. Valkoinen taas on suuren juhlan väri, joka symboloi iloa ja

kiitosta. Violettia käytetään paaston aikana. Se symboloi katumusta. Surun väri musta on käytössä vain pitkäperjentaina ja sitä seuraavana lauantaina. Veren ja tunnustuksen väri punainen taas näkyy kirkossa esimerkiksi tapaninpäivänä, helluntaina ja pyhäinpäivänä. – Vaikka musta on surun väri, hautajaisissa käytetään kuitenkin yleensä valkoista. Häitä varten kirkkotekstiilien värejä ei vaihdeta. Nykyään joissain kirkoissa käytetään myös sinistä väriä violetin rinnalla, kertoo van der Meer. Kirkkotekstiileissä van der Meeriä kiinnostaa eniten symboliikka. – Mietin aina, miten tekstiilit vaikuttavat jumalanpalvelukseen ja miten värejä ja niiden symboliikka voi korostaa kankailla ja kirjailuilla. Kun lähden hahmottelemaan kokonaisuutta, inspiroidun yleensä kirkon arkkitehtuurista. Olen saanut kunnian suunnitella kokonaisuudet muun muassa kol-

Vihreät kirkkotekstiilit ovat kirkkovuoden aikana eniten esillä. Kuvassa Silja van der Meerin tekemä kirjaliina Kalannin kirkossa.

Nousiaisten seurakunnan uusi vahtimestari on koulutukseltaan tekstiilitaiteilija. Hän on hyvin vaikuttunut Nousiaisten keskiaikaisen kirkon tekstiileistä, joista uusimmat ovat hänen arvionsa mukaan 60-luvulta. Kirkon sakastissa on myös pari vanhaa kasukkaa vitriinissä. Niiden van der Meer arvioi säilyneen vuosisatojen takaa.

meen hyvin eri-ikäiseen kirkkoon: Kalannin keskiaikaiseen kirkkoon, 1920-luvun Viinikan kirkkoon Tampereelle sekä aivan uuteen Kuokkalan kirkkoon Jyväskylään, hän kertoo. Suosikkina silkki Van der Meer on tehnyt kirkkotekstiilejä pääosin mattapintaisesta raakasilkistä. – Eri aikoina on käytetty erilaisia materiaaleja. Viime vuosisadan puolesta välistä lähtien suosiolla on ollut villa. Tuon ajan villasta tehdyt kasukat ovat todella kuumia ja raskaita kantaa, ja oikeastaan siksi innostuin silkistä. Silkki on myös hyvin juhlava materiaali, minkä vuoksi se sopii kirkkotekstiileihin, van der Meer sanoo. Hän suunnittelee kokonaisuuden aina niin, että kaikki kirkon tekstiilit sointuvat toisiinsa, vaikka ne eivät koskaan

olekaan yhtä aikaa esillä. Arkkupeite – uusi ja vanha perinne Liturgisten tekstiilien lisäksi kirkollisiksi tekstiileiksi lasketaan esimerkiksi vihkiryijy, jonka päällä morsiuspari seisoo, kun heidät vihitään. – Kun kaikki käyvät vihillä saman ryijyn päällä, syntyy kaunis perinne. Monissa kirkoissa ryijyt ovat todella vanhoja ja usein lahjoituksina saatuja, van der Meer sanoo. Taiteilija itse on viehättynyt eniten arkkupeitteistä, joilla peitetään arkku hautajaisissa. – Kyseessä on pitkään poissa ollut perinne, joka on alkanut uudelleen yleistyä pikkuhiljaa viime vuosikymmenten aikana. Nykyään niitä teetetään paljon seurakunnille ja suvuille, hän kertoo. Kun arkku peitetään arvo-

tekstiilillä, itse arkun ei tarvitse olla koristeellinen tai arvokas. Moni onkin valinnut arkkupeitteen juuri taloudellisten ja ekologisten syiden vuoksi – erityisesti polttohautaustapauksissa. Van der Meer on päässyt tekemään muutamalle suvulle oman arkkupeitteen. – Siitä on tullut suvuille kastemekon kaltainen kiertävä tekstiili. On lohduttava ajatus, että kaikki suvun jäsenet peitellään viimeiselle matkalleen samalla peitteellä. Suvun peitteistä voidaan kuvio- ja materiaalivalinnoilla tehdä hyvin uniikkeja. Yhdelle pellavapeltojen keskellä kasvaneelle suvulle kudoin arkkupeitteen pellavasta. Toiselle tilaajalle taas villa oli lähellä sydäntä, kertoo taiteilija. Janica Vilen

n Seurakuntakolumni

Sorolaisesta mopoautokirkkoon Olen työskennellyt Laitilan kirkkoherrana nyt reilut kaksi viikkoa. Jo tämän ajan perusteella on aihetta Laitilan seurakunnan kehumiseen. Työporukka on tosi hyvä. Saan tehdä töitä toinen toistaan osaavampien ja motivoituneempien työkavereiden kanssa. Viikko sitten järjestetty reformaatioseikkailu kiinnosti monia perheitä ja oli hienosti toimiva kokonaisuus. Viime vuosina Alfa-kurssit ovat olleet menestys. Moni laitilalainen on käy-

nyt tämän kristinuskon perusteita käsittelevän kurssin. Tämän syksyn aikana järjestämme Alfalle jatkoa: eväsbreikki- ja huikeat persoonat -iltoja. Olemme päivittämässä myös vapaaehtoistyömme palvelumahdollisuuksia. Nyt on tarjolla tuhannen taalan paikka kaikille niille, jotka tahtovat tehdä vapaaehtoistyötä. Jos koet olevasi ”nuori aikuinen” tai ihmettelet, mitä seurakunnassa tapahtuu, annan vinkin. Tunnet ehkä Sister Act -leffat. Samppalinnan kesäteatterista esitys tunnetaan myös suomenkielisellä nimellä Nunnia ja konnia. Kannattaa pitää silmät ja korvat auki, sillä ”Nunnia ja konnia” -näytöksen uusi versio on tulossa Laitilaan. Jo sitä ennen, loka–marraskuussa, tänne rantautuu Suomi 100 -Merellisen musiikin konsertti, jossa kuullaan klassista ja jazzia, unohtamatta laulutaidottomien kuoro Mölyäijiä

spinnereineen. Laitilassa arvostetaan perinteitä. Hyviä perinteitä täällä onkin vaikka toisille jakaa. Jo Laitilan Sorolan kylältä 1500-luvun lopulla piispaksi kohonnut Erik Sorolainen tiesi ja tunsi perinteiden arvon. Jumalan Sanaa tuli opettaa ja saarnata Raamatun mukaisesti, niin kuin aiemmatkin sukupolvet olivat tehneet. Tarvitsemme tänä päivänä hyväksi havaittuun isien kristilliseen opetukseen juurtumista. Kriisiaikoina, kun perusturvallisuus järkkyy, jäljelle jää vain olennainen: Jumala. Laitilan mahdollisen uuden seurakuntatalon rakentaminen herättää intohimoja suuntaan jos toiseenkin. Yhdestä asiasta todennäköisesti kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä. Uusi seurakuntatalo tulee rakentaa niin, että rakennus kestää. Tässä – kuten monessa muussakin – kohtaa menneiden polvien viisaudet

kannattaa ottaa tosissaan. Toisaalta tarvitaan myös uusia innovaatioita. Me seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset emme saa jäädä pelkästään seurakunnan tilojen seinien sisäpuolelle. Laitilan seurakunnan tulee olla siellä, missä ihmiset ovat. Miksei seurakunta voisi olla siellä, missä ihmisten kulkupelit ovat? Laitilassa on hyvin paljon mopoautoja. Vahvistamattomien tietojen mukaan kaupungin mopoautotiheys lienee koko maan suurin. Voisimme järjestää mopoautoilijoille oman mopoautokirkon. Yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin. Petri Laitinen Kirkkoherra Laitilan seurakunta

Rakentaminen ja asuminen

10

21. syyskuuta 2017

Asumismenot vievät yhä suuremman osan tuloista ASUMINEN. Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat vuosina 2017–2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin. Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin

2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5. – Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen. Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekä-

läisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria. TSS

Tällä tontilla Palke 5:n vieressä kohoaa ensi kesänä uusi päiväkoti.

Laitilan uuden päiväkodin rakennustyöt käyntiin Uusi päiväkoti nousee Meijerin alueelle Palke 7:n viereen. Vaahteraportin päiväkodin väki pääsee muuttamaan uusiin tiloihin ensi kesänä.

• LVI-työt ja urakointi • Maalämpö • Ilmavesilämpöpumput • Ilmalämpöpumput

LAITILA. Meijerin alueelle Laitilaan rakennettavan uuden päiväkodin pohjatyöt ovat käynnistyneet Meijerin alueella. Aikataulun mukaan päiväkoti valmistuu ensi vuoden heinäkuussa. Laitilan tekninen valiokunta hyväksyi heinäkuussa hankkeen rakennusurakoitsijaksi Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:n, joka oli tehnyt 2 550 002 euron tarjouksen. Sähköurakoitsijaksi valittiin Elhav Oy, putkiurakan hoitaa Vesijohtoliike Hilakari & Kumpp. Oy, IV-urakoitsija on Uudenkaupungin Rakennus–Putkitus Oy ja automaatiosta vastaa Turun Automaatiokeskus Oy. Yhteensä urakoitsijoille maksetaan noin 3,3 miljoonaa euroa, ja lisäksi kustannuksia tulee muista töistä ennen kuin päiväkoti on täysin valmis. Tekninen johtaja Mika Raula kertoo, että kaiken kaikkiaan kaupunki on varannut hankkeeseen 4 miljoonaa euroa. – Urakkakilpailu oli kova, joten kustannuksissa päästään kuitenkin reippaasti tuon summan alle, hän toteaa. Yhdyskäytävä Palkeen monipalvelukeskukseen Päiväkoti rakennetaan työelämän monipalvelukeskus Palkeen viereen, eikä sinne tule omia liikuntatiloja tai keittiötä, koska päiväkoti käyttää jo olemassa olevia Palkeen ruoka-

palvelua ja liikunta/juhlatiloja. Rakennukset yhdistetään toisiinsa yhdyskäytävällä, ja isommat lapset käyvät Palkeen ruokalassa myös syömässä. Uuteen päiväkotiin tulee seitsemän osastoa ja nykyinen Vaahteraportin päiväkoti siirtyy sinne. Sivistystoimen johtajan Heli Kiertokari–Laitisen mukaan lapsia tiloihin mahtuu 150–160, riippuen siitä, tehdäänkö päätös ryhmäkokojen suurentamisesta. Lasten tekemää taidetta Kaupunki järjesti myös taidekilpailun päiväkotiin tulevasta taiteesta. Lopullinen päätös kilpailun voittajasta on tehty sivistysvaliokunnassa 19. syyskuuta tämän lehden jo mentyä painoon. Kiertokari–Laitisen mukaan kaikki kolme ehdotusta olivat mielenkiintoisia, mutta palkintolautakunta ehdottaa valiokunnalle, että voittajaksi valitaan Ann Sundholmin ja Oona Tikkaojan teos Apilaniitty. – Yksi kriteereistä oli, että

teos on käyttötaidetta, jotta lapsille ei tarvitse sanoa, ettei saa koskea, Kiertokari–Laitinen sanoo. Apilaniitty-teoksessa on istutetun apilaniityn keskellä kolme noin kolmen metrin korkuista apilaa, joiden runko on polttomaalattua terästä, lehdet puuta ja kukat läpikuultavaa akryylia. Lehdet toimivat penkkinä ja piilopaikkoina ja erisävyiset puna-apilat ovat valaistut. – Valo näkyy ympäristöön ja sen ansiosta veistos toimii myös päiväkodin maamerkkinä, toteavat Sundholm ja Tikkaoja kuvauksessaan. Pähkinäpensaan lasten tulevaisuus auki Kaupungin toisessa päiväkodissa, Pähkinäpensaassa, on ollut sisäilmaongelmia jo aiemmin tehdystä remontista huolimatta, ja lapset ja henkilökunta ovat olleet evakossa jo keväästä lähtien. Mika Raulan mukaan päiväkodin tiloissa on tehty tutkimuksia ja nyt odotetaan niiden tuloksia, jotta nähdään, ovatko tilat käyttökelpoiset vai eivät. Pähkinäpensaan lapset eivät kuitenkaan Kiertokari–Laitisen mukaan missään tapauksessa mahdu nyt rakennettavaan Meijerin alueen päiväkotiin, joten se on aivan erillinen asia, joka ratkaistaan tarpeen mukaan. Hanna Arvonen

Sivistysvaliokunnan ehdotus taidekilpailun voittajaksi on Ann Sundholmin ja Oona Tikkaojan Apilaniitty. Kolmimetriset valaistut apilankukat muodostavat päiväkodille maamerkin, joka näkyy kauemmaksikin.

Rakentaminen ja asuminen

21. syyskuuta 2017

11

Vuojoen kartanon kakluuneista se lähti

Kaakelit omasta tehtaasta Lokalahdentien alkupään Uudessakaupungissa voisi nimetä Kaakelitehtaankaduksi. Silloin tie kertoisi sen varrella olevasta teollisesta toiminnasta. Kaupungissa on viimeksi 1900-luvun alussa toiminut kaakelitehdas ja sen myötä kyseinen kadunnimi löytyy kyllä Sorvakosta. UUSIKAUPUNKI. – En oikein edes tiedä, mistä tämä tällainen hullu idea omasta kaakelituotannosta lähti, muistelee Warma Uunien toimitusjohtaja Vesa Salminen kahvikupposen äärellä. Idean syntyvaiheissa elettiin 2000-luvun alkupuolta. – Kyselin pitkin maailma kaakeleiden valmistusosaamisesta, mutta jatkuvasti törmäsin samaan asiaan, kaakelinpolton osaamisen tietäjät olivat vähissä. Osaajien vähyys näkyi nimenomaan teollisesti tuotettujen kaakeleiden osalta. Koriste- ja käyttöesineiden keramiikkapajoja löytyi, mutta näiden sarjoissa tasalaatuisuus ei ole niin merkittävässä asemassa. – Lähtölaukaus koko kaakelituotannolle tuli, kun eräs tuttavani oli remontoimassa Vuojoen kartanoa ja sain häneltä puhelun. Jostain hän oli saanut kuulla kaakelihairahduksestani ja pyysi käymään kartanolla. Salmiselle tarjottiin pyöreiden kaakeliuunien vuoraamista, mutta mies yritti kieltäytyä

työstä. – Koitin inttää, etten sellaiseen ryhdy ja kun minulle esitettiin kysymys, kuinka kauan tarvitsisin aikaa, niin heitin lonkalta mahdollisimman pitkän ajan, jotta koko asia hautautuisi, Salminen nauraa. Vaan ei hautautunut. Yhden vuoden ajantarpeen ilmoittaminen johti sopimukseen. Vuojoen kartanon uunien kaakeleita oli metsästetty jo neljä vuotta ympäri Eurooppaa, eikä vuosi siihen lisää ollut merkittävä. – Ei siinä auttanut kuin ryhtyä alusta asti kehittelemään kaarevia kaakeleita. Ja tänä päivänä Vuojoen kartanon kolmessa kakluunissa on valmistamamme kaakelit. Vesa tutustuikin keraamikko Teuvo Turuseen, jolla oli korkean polton kaakeliosaamista ja oma paja Kustavissa. – Teuvon osaamisen myötä pääsimme alkuun ja tämä yhteistyö johti kaakelitehtaan perustamiseen vuonna 2006. Ensin tehdas oli Pajalan teollisuusalueella täällä Uudessakaupungissa. Nyt koko tuotanto on

täällä Warma Uunien tiloissa Lokalahdentiellä. Herkkä prosessi Kun kuuntelee Salmisen kertomusta tehtaan alkuajoilta, kaakelien koepoltosta, tuotekehityksestä ja pilalle menneiden kaakeleiden kuoppaamisesta, ei voi kuin nostaa olematonta hattuaan. – Ammatiltani olen muurari ja tehnyt takkoja työkseni pitkän rupeaman. Aina sanotaan joidenkin muurareiden tekevän tulisijoja, joiden veto toimii aina ja sitten joidenkin ei millään ja että takkojen muuraamisessa olisi jotain maagista. Takanvalmistuksessa ei ole mitään maagista. Se on pelkkää fysiikan lakia, mutta ajoittain kaakeleiden valmistus tuntuu sisältävän henkimaailman piirteitä. Kaakeleiden valmistuksen lähtökohtana on tietysti valumassa ja sen mineraalipitoisuudet. Vaikka tehtaaseen tuleva massa on valmistettu teollisesti, niin raaka-aineet ovat luonnontuotteita. Se aiheuttaa aina pieniä eräkohtaisia eroja raakaaineissa. – Jopa massassa olevan veden ominaisuudet pH-arvoineen vaikuttavat lopputuotteen koostumukseen. Onneksi Uudenkaupungin vesi on hyvin tasalaatuista, Salminen sanoo.

Valmiina lasitukseen. Raakapoltettua laattaa esittelee toimitusjohtaja Vesa Salmisen tytär Kaisa Tuominen, joka myös työskentelee tehtaan palveluksessa.

Warma Uunien kaakelitehtaan osaaminen on kantapään kautta opittua. Suomessa kun ei ole edes alan koulutusta. – Esimerkiksi ammattitutkintoa alalle ei voi suorittaa, kun maassa ei ole ihmistä joka ammattiosaamisen näytön ottaisi vastaan. Massasta laataksi asti valmistaminen kestää kaikkine toimenpiteineen parisen viikkoa.

Se pitää sisällään niin muotin valamisen, raakapolton ja lasituksen. – Jos valmistuksen alkupäässä tapahtuu jokin pieni virhe, niin se näkyy joskus vasta lasitusvaiheen jälkeen ja työ on mennyt silloin hukkaan. Tällä hetkellä kaikki kaakelit menevät Warma Uunien omiin tulisijoihin, mutta onko jonain päivänä tehtaan kaakeleita vä-

hittäismyynnissä? – Kun mietitään koko kaakeliteollisuutta ja isojen toimijoiden tuotannon lopettamisia täällä Suomessa, niin taitaa se olla aika kaukana. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä tässä keksitään, Salminen sanoo ja hymyilee ilkikurisesti. Rainer Tähtinen

PARVEKE- JA TERASSILASITUKSET

Puh. 874 180 / 050 555 4723 Siimespolku 2, Kalanti www.kalanninkaluste.fi kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi Vuokrattavana liukupuomihenkilönostimet. Nostokorkeus: max. 15m ja 18m

Sisusta koti viherkasveilla. Runsas valikoima erilaisia viherkasveja. Tervetuloa !

ma-pe 9-17, la 9-14, su suljettu. Alinenkatu 9, U:ki. P. 0440 702 110 www.siivosenkukkapirtti.fi

Ikkunatiimi Hellsten www.ikkunatiimihellsten.fi

P. 050 3300 263 markus.hellsten @lammin.fi

TEHOKAS TV-ANTENNI

69,-

ENGEL UHF ANTENNI

• 24-elementtinen • vahvistus 15,5 dB • erittäin kevyt • GSM/LTE häiriösuodin

TV-antennit alk. 18,- Vahvistimet alk. 18,Antennitarvikkeet ja kiinnikkeet

Myllykatu 1, Uusikaupunki Avoinna ark. 10-17, la 9-14, puh. (02) 841 4747

Uusikaupunki • Konesaumatut peltikatot •peltikatot Jaakko katto- ja seinäprofiilit • Konesaumatut • Sadevesikourut ja syöksyt • Putket, levyt ja profiilit • Sadevesikourut ja syöksyt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Julkisivupellitykset • Rautarakennetyöt • Peltilistat ja ikkunanpenkit • Piipun pellit ja hatut • RST/HST-rakennetyöt • Julkisivupellitykset • Huuvat ja ovikatokset

• Piipun pellit ja hatut

puh. 0400 530 817 vsm@vsmoy.fi • Huuvat ja ovikatokset Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki • Jaakko katto- ja seinäprofiilit • Putket, levyt ja profiilit • Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Rautarakennetyöt • RST/HST-rakennetyöt

puh. 0400 530 817

vsm@vsmoy.fi

Kurjenpolku 6b, 23500 Uusikaupunki

21. syyskuuta 2017

12

Mauri Tenhonen sai tunnustusta ympäristökeskukselta Viime perjantaina kahvila Fransin yläkerrassa juotiin kakkukahvit Mauri Tenhosen kunniaksi. Suomen ympäristökeskus valitsi hänet kuukauden HINKUteko -palkinnon saajaksi HINKU-lehden parissa tehdyn työn ansiosta. UUSIKAUPUNKI. HINKU-, eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke, tekee työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennyksiin pyritään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita kannustetaan ilmastotekoihin. Valtakunnallisen HINKUhankkeen vastuullinen johtaja Jyri Seppälä on Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja professori. Seppälä kertoo hankkeen piirissä olevan tällä hetkellä Suomessa jo 36 kuntaa ja niiden lähes 700 000 asukasta. – Uusikaupunki on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen hillitsemi-

tyvä HINKU-lehti on Tenhosen toimittama ja taittama, Alanissi hoitaa hallinnon.

Mauri Tenhonen (vas.) vastaanotti kunniakirjan aplodien saattamana. Kuvassa myös Jouko Alanissi ja Jyri Seppälä.

sessä, sanoo Seppälä. Hänen mukaansa HINKU-lehti on hyvä keino tehdä HINKU-hanke ihmisille näkyväksi. Lehti toimii myös alueen toimijoille kanavana esi-

tellä toimintaansa. – Mauri on ollut uranuurtaja. Maurin ansiot ovat erittäin merkittävät, kehuu Seppälä. Kunniakirjan ja aplodit saatuaan Mauri Tenhonen kertoo

arvostavansa palkintoa kovasti. – Jouko Alanissi on ollut suurena apuna tässä. Ilman häntä ei homma onnistuisi, kiittelee Tenhonen. Kaksi kertaa vuodessa ilmes-

Intohimona luonto Luonto on ollut Tenhosen intohimona jo pienestä pitäen. Hän kertoo asuneensa lapsuutensa luonnon keskellä ja siellä ei ollut hänen mukaansa muuta tekemistä kuin seurata luonnon ihmeitä. Rakkaus luontoon ei ole laantunut vuosien saatossa. – Luen suomeksi ja englanniksi mitä vaan luonnosta on kirjoitettu. Kaikki mitä käsiini saan. Katson myös taivaskanavilta paljon luonto-ohjelmia, kertoo Tenhonen. Eläkkeelle Tenhonen ei ole missään vaiheessa jäänyt, vaan työnteko jatkuu edelleen. Mies HINKU- lehden takana on lisäksi Usko Kemppi Seuran toiminnanjohtaja ja vielä paikallistelevision toimittajakin. – Ei minusta ole eläkeläiseksi. Aina kun olen hereillä teen jotakin, Tenhonen kertoo. Huomiota kautta maan Seuraava HINKU-lehti ilmestyy lokakuun 19. päivä ja se jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Vakka-Suomen alueella. Lehti postitetaan myös jokaiseen

Hinku-kuntaan ja hankkeessa mukana oleville tahoille. Tenhonen kertoo, että lehden artikkeleita käytetään laajasti hyväksi kautta maan. – Aikaisemmin sain paljon kyselyjä, että saako lehden juttuja käyttää. Sitten laitoin joka lehteen, että sisältöä saa hyödyntää vapaasti, kertoo Tenhonen. Uusikaupunki ja Mynämäki olivat ensimmäisten viiden Hinku-hankkeeseen mukaan lähteneen kunnan joukossa. Vuonna 2013 liittyneen Laitilan lisäksi mukana ei ole ainakaan toistaiseksi muita Vakka-Suomen kuntia. Seppälän ja Tenhosen mukaan Hinkukuntia pyritään saamaan lisää jatkossakin. Uusikaupunki nostetaan hankkeen tilaisuuksissa usein esimerkkinä hyvästä ja toimivasta viestinnästä. Missään muussa HINKU-kunnassa ei ole omaa julkaisua. Myös paikallistelevisiota käytetään hyväksi tiedottamisessa. Molempien, lehden ja television, takaa löytyy Mauri Tenhonen, joka on selvästi palkintonsa ansainnut. Johanna Mäkirinne

Korihaiden todellinen taso vielä testaamatta

Korisliiga alkaa ensi tiistaina Vuorikatu 3, U:ki. Puh. 044 545 0749 www.totalgym.fi Ma 18.00 Pilates/Merita 19.00 Dance&Move/Merita Ti 18.00 SpinPerus/Merita 19.00 TotalBody/Merita Ke 17.30 Action/Katja 18.30 Core&Pakarat pallolla/Mia To 18.00 LatinMix/Tiina 19.00 SpinPerus/Mia Pe 18.00 Vaihtuva tunti Su 16.30 Jooga/Mikaela 18.30 TotalBody/Vaihtuva ohjaaja alkaen 15.10. Nyt jumppavaraukset onnistuvat myös sovelluksemme kautta, josta löytyy lisäksi ajnakohtaiset uutiset ja tarjoukset! Sovellus löytyy nimellä Total Gym. Lataa heti! Tarjoukset voimassa syyskuun -17 loppuun.

Uusille asiakkaille ensimmäinen kk kuntosalille 40e (norm. 49e). 10 x jumppakortti 48e (norm. 54e). Kortti on voimassa 3kk ostopäivästä.

UUSIKAUPUNKI. Susijengin hypettäminen on tauonnut ja Suomen pääsarja eli Korisliiga starttaa ensi viikolla. Sarjan kiinnostuksen kasvusta maajoukkueen menestyksen myötä voidaan olla montaa mieltä, mutta tämä nähdään talven aikana. Korisliiga pelataan 11 joukkueen voimin ja otteluita kertyy jokaiselle ryhmälle 40. Uutena jenginä remmiin hyppää Espoo United, joka on talousseikkojen takia jo päässyt otsikoihin. Kaikki muut kymmenen poppoota olivat pääsarjatasolla jo viime kaudella. Sarjan ennakkoveikkailut ovat nyt kuumimmillaan ja Korihaiden paikka on lähes varmasti jälleen listan viimeisenä. Perusteluja tähän löytyy. Viime kaudella petokala romahti ylivoimaiseksi jumboksi ja kesän aikana suomalaisrintamalla menetettiin kolme todella tärkeää pelaajaa: Mikko Jalonen, Panu Peltokangas ja Aapeli Alanen. Tilalle saatiin kaksi nuorukaista divarista: Teemu Sulonen ja Justus Kilpinen, joiden siipien kestävyys Korisliigassa saadaan selville syksyn aikana. Joka tapauksessa kotimainen rintama heikkeni täksi kaudeksi.

Koko sarjan, ja ennen kaikkea Korihaiden kohdalla valokeila osoittaa jenkkien suuntaan. Ukilaisten lisäksi ainakin KTP ja Lapuan Kobrat kuuluvat samaan kastiin, joilla satsaus ulkomaalaisiin on keskivertoa kovempi. Suomalaiset tekevät minkä pystyvät ja ulkomaalaisapujen myötä marssitaan joko play-offeihin tai liian aikaiselle kesälomalle. Tai pahimmillaan liigakarsintoihin. Voiko uusikaupunkilaisten neljä ulkomaalaista sitten pelastaa joukkueen karsinnoilta? Tässä vaiheessa ennustaminen on erittäin hankalaa, mutta väitän tämän kvartetin pystyvän auttamaan joukkuetta huomattavasti paremmin kuin viime kauden vastaava. Koripallojoukkueen tärkein mies on pelintekijä. Kapellimestari tuo pallon hyökkäysalueelle, kertoo millaista kuviota yritetään ja lähtee pelaamaan paikkoja toisille tai ratkaisee itse. Korihaiden Chaz Williams on poikkeuksellisen pieni, mutta tulee voittavasta joukkueesta Sveitsistä ja omaa huomattavasti nopeammat jalat kuin viime sesongin Emmanuelle Holloway. Tämän kautta vastustajan puolustusta saadaan helpom-

min sekaisin. Deng Deng ja Sean O’Brien ovat myöskin kovempia vahvistuksia kuin viimevuotiset. Juan Pattillo on korin alla kaksi kertaa kovempi hyökkäysuhka kuin viime kauden Marcus Van, jahka saa itsensä riittävään fyysiseen kuntoon. Näin ollen yllätysmahdollisuudet ovat olemassa. Huono puoli Korihaiden sekä myös toimittajan ennustuksien kannalta on tason testaamisen jättäminen sarja-avaukseen. Korihaiden harjoituspelien vastustajat olivat keveämpää kaartia ja liigatason vauhtia kokeillaan vasta ensi tiistaina, kun on jo tosi kyseessä Espoossa. Uudenkaupungin Korihait, entinen Uudenkaupungin Urheilijat on legendaarisimpia koripalloseuroja Suomessa, joka tällä hetkellä ei nauti kovinkaan suurta arvostusta muilla paikkakunnilla. Siksi alkavan kauden onnistumiset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mestaruutta ei tarvita, uskottavuus riittää. Juha Laine

13

21. syyskuuta 2017

Kahvepannui ja pannukahvet Sunnuntaina 10.9. Walon talolle saapui reilu parikymmentä henkeä kuulemaan kahvin historiasta ja toki juomaan lopuksi kupposet sitä itseään. LAITILA. Kulttuuriseura Walon järjestämässä kahvin historiaa käsittelevässä tilaisuudessa sunnuntaina 10. syyskuuta oli puhujana Jukka Veranen, jonka harrastuksena on kahviin liittyvän välineistön keräily. Veranen kertoi lyhyesti kahvin historiasta ja esitteli vanhoja kahvinkeittovälineitä. Verasen mukaan kahvin uskotaan löytyneen sattumalta Itä-Afrikassa 800-luvulla eaa. Tukholmaan kahvi saapui 1700-luvulla. Kahvin juontia on rajoitettu Suomessa kieltolailla kolmeen otteeseen. Veranen kertoo, että kieltolain alka-

Kulttuuriseura Walon puheenjohtaja Terhi Sinisalo ja pitopöytä vanhan ajan malliin.

Jukka Veranen (etualalla) kertoo, kuinka joskus sai lasinsiruista kahvia termospullon pudottua maahan.

essa esimerkiksi Sundholman kartanolla vietettiin kahvivehkeiden hautajaisia, jossa veisattiin virsiä. Laitilaan kahvi tuli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kaupunkiin saatiin ensimmäinen kahvila. Keräilijäksi jo lapsena Veranen kertoo juoneensa kahvia pari vuotiaasta lähtien. Nuorena miehenä sahalla töissä ollessaan hänellä ei ollut eväänä muuta kuin kahvipullo. Maitoa Veranen ei ole koskaan kahviinsa laittanut. Nykyään hän makeuttaa kahvinsa laittamalla siihen hieman sokeria. – 20 vuoden ajan join töissä mustaa kahvia, mutta kotona aina kerman kanssa. Kesti kah-

deksan kuukautta vieroittautua kermasta, kertoo Veranen naurahtaen. Verasen keräilyharrastus alkoi jo pikkupoikana. Silloin kahvipakettien mukana tuli keräilykuvia. Aikuisena keräilyharrastus on laajentunut koskemaan kaikenlaista kahviin liittyvää esineistöä. – Yli sata kahvipannua on ainakin kertynyt. Niitä on kaikenlaisia, isoja ja pieniä, kertoo Veranen. Huulsoker vain puuttui Walon talon pöydälle on katettu posliinikupit kahvia ja teetä varten. Tarjolla on myös pullapitkoa ja keksiä. Kulttuuriseura Walon puheenjohtaja Terhi Sinisalo kertoo, että yhdistyk-

sellä ei ole kahvinkeitintä, joten tarjolla on pannukahvia. Yhdeksän vuotta sitten talo yritettiin polttaa. Sinisalo ja neljä muuta pelastivat talon purkutuomiolta perustamalla kulttuuriseuran, jonka tavoitteena oli kunnostaa talo. Nyt talo näyttää upealta sekä ulko- että sisäpuolelta. Tiloissa järjestetään kansalaisopiston kursseja ja kulttuuriseuran omia erilaisia tapahtumia. – Hyvin ennakkoluulottomasti järjestetään kaikenlaista toimintaa. Mitä ideoita keksitäänkään, kertoo Sinisalo. Pannukahvi maistuu paikalla olijoille ja keskustelut pyörivät kahvin ympärillä. Joku huomaa, että kukaan ei ryystä kahvia tassista, vaan kaik-

ki juovat suoraan kupista. Tästä innostuneena Ritva Luoma kaataa kahvia tassiinsa ja alkaa ryystää sitä. Muut kahvittelijat hymyilevät Luoman ryystämiselle, mutta joku vielä muistuttaa, että häneltä puuttuu ”huulsoker”. – En käytä lainkaan sokeria, Luoma kertoo. Hän on saapunut tilaisuuteen miehensä Eero Luoman kanssa. Pariskunta muistelee alkaneensa juoda kahvia jo ihan pieninä lapsina, kuten silloin oli tapana. Kouluikäisestä asti kahvia, mikä oli usein kylläkin korviketta, juotiin säännöllisesti ja samassa pöydässä aikuisten kanssa. – Muistan kun kerran täti teki kahvia ja laittoi siihen suolaa. Lähdettiin karkuun puutarhaan, mutta jouduimme kuitenkin lopulta juomaan sitä,

muistelee rouva Luoma. Keskustelu kääntyy sokeriin ja muistellaan aikaa ennen hieno- ja palasokeria. Silloin kartionmallisesta sokeritopasta lohkaistiin palasia vasaralla ja taltalla. Lohkaistuista palasista otettiin vielä pienempiä palasia sokerisaksilla. Sokeri oli kallista ja omat sokerit otettiin pienessä sokerirasiassa mukaan kylään mentäessä. Entisaikaan oli tapana laittaa kahvikuppi ylösalaisin tassin päälle merkiksi siitä, ettei haluttu enää lisää. Melkein kaikki paikalle tulleet ovat nauttineet kahvinsa ja lähteneet, mutta Walon pöydissä ei näy yhtään nurin perin käännettyä kuppia. Ajat ja tavat ovat muuttuneet vuosien saatossa, mutta rakkaus kahviin on ja pysyy. Johanna Mäkirinne

Kahvipannuja roikkumassa puussa Walon talon edustalla päivän teeman mukaisesti.

Taivassalon nuorille tarjolla hankerahaa omien ideoiden toteuttamiseen TAIVASSALO. Leader Varsin Hyvän Massii-hankeessa etsitään nuorten ideoita toteutettavaksi. Hankkeen kautta rahoitetaan nuorten uutta toimintaa ja samalla kannustetaan mukaan erilaisiin projekteihin. Massiin kautta on rahoitettu yhteensä jo 11 hanketta,

joihin on myönnetty tukea yhteensä lähes 7 000 euroa. Muun muassa hevosleiri Heppahyvä, jossa 14–15-vuotiaat hevosohjaajat järjestivät hevosleirin lapsille ja nuorille, sai tukea Massii-hankkeelta. Rahoitusta on jäljellä noin 13 000 euroa. Hankkeen kautta voi saada

100–1000 euroa rahaa nuorten itse toteuttamaan toimintaan. Kohderyhmänä ovat 12–25-vuotiaat nuoret. Hakemuksia otetaan vastaan tämän vuoden loppuun asti, ja hankkeet tulee olla toteutettuna 30.6.2018 mennessä. Hankkeen hakijana voi toi-

mia yhdistys, yhteisö, vähintään kolmen nuoren ryhmä tai kunnan nuorisotoimi. Yhdistyksen ollessa hakijana toiminta ei voi olla sen normaalia, aikaisemmin toteuttamaa toimintaa. Hanketta toteutetaan Leader Varsin Hyvän koko toimi-

alueella johon kuuluu Lieto, Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo ja Taivassalo. Kaarinasta ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari, Naantalista Livonsaari sis. Lempisaaren alue, Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä, Velkua ja Naantalin vanha kaupunki, Raisios-

ta alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle ja Turusta Maaria, Paattinen ja Kakskerran alue. SSV

Uusi kortti postitse kotiin neljässä päivässä

Ajokorttipalvelujen sähköistäminen jatkuu AUTOILU. Alle 45-vuotiaat kuorma- tai linja-autokortin haltijat voivat nyt uusia ajokorttinsa Trafin sähköisessä asiointipalvelussa. Myös esimerkiksi mopokortista moottoripyörätai henkilöautokorttiin korottavat voivat jättää hakemuksensa sähköisesti. – Kehitämme sähköisiä palve-

luitamme jatkuvasti. Tarkoituksena on, että pystymme tulevaisuudessa sähköistämään koko ajokortin hakuprosessin ja tuomaan palvelut mahdollisimman helppokäyttöisinä kaikkien saataville, kertoo Trafin yksikönpäällikkö Simo Karppinen. Uudistamisen voi tehdä aikai-

sintaan puoli vuotta ennen ajokortin voimassaoloajan päättymistä ja kortin haltijan pitää olla alle 45-vuotias nykyisen kortin voimassaoloajan päättyessä. Uudistamisen yhteydessä ei tällöin tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa. Palvelun käyttö edellyttää, että viranomaisrekisterissä on käy-

tettävissä sähköisessä muodossa oleva valokuva ja nimikirjoitusnäyte. Lisäksi hakijan vakituisen asuinkunnan pitää olla Manner-Suomessa ja väestötietojärjestelmässä on oltava voimassa oleva osoite. Ajokortin uudistaja ei myöskään saa olla ajokiellossa. Ajokortin korottamista suun-

nitteleville on myös tullut uusi sähköinen palvelu. Ajokorttilupahakemuksen voi jättää sähköisesti, jos haluaa korottaa korttiluokkaansa ns. ryhmän 1 sisällä eli esimerkiksi moposta moottoripyörään tai henkilöautoon. Yli 16-vuotias voi tehdä ajokorttilupahakemuksen sähköisesti, mutta uusi ajo-oikeus

voi tulla voimaan vasta hakijan täytettyä 18 vuotta. Sähköisen palvelun kautta uudistaminen maksaa 30 euroa. Uuden ajokortin saa postitse kotiin noin neljän arkipäivän kuluttua tilauksesta. SSV

14

21. syyskuuta 2017

15

21. syyskuuta 2017

Uudenkaupungin SM-ralli keräsi lähes sata osallistujaa SM Oili Jalonen -ralli sai ihmiset liikkeelle Uudessakaupungissa sateisesta säästä huolimatta. Edellisestä SM-rallista olikin Uudessakaupungissa ehtinyt kulua jo lähes 10 vuotta. UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin ympäristössä ajettiin rallin SM-sarjan toiseksi viimeinen osakilpailu lauantaina 9. syyskuuta. Yleiskilpailun voitti vajaasta sadasta kilpailuun osallistujasta Peugeotilla ajava Juha Salo kartanlukijanaan Jarno Ottman kilpakumppaneiden sortuessa pitkän päivän aikana ajovirheisiin sateen liukastamilla teillä. Mestaruus ratkeaa sarjan viimeisessä osakilpailussa Lempäälässä syyskuun lopussa. Sadepäivä ei haitannut satoja rallia seuraamaan tulleita katsojia. Matkaan oli varustauduttu kumisaappain, sadetakein, sateenvarjoin sekä iloisella mielellä, mikä näkyi viihtyvyytenä ja hymyinä aikuisten ja lasten kasvoilta, niin metsässä kuin Uudenkaupungin kaupunkierikoiskokeella Pajalan teollisuusalueella. Ennen kilpailun alkua radalla nähtiin rallien turva-autona toiminut Uudessakaupungissa tehty Mercedes-Benz GLC, jonka kyljessä komeili teksti: Made in Uusikaupunki. Turva-autoa kuljettivat Suomen Poliisien Autourheilukerhon (SPAUK) talkoolaiset. Turvaauton SPAUKin käyttöön lahjoitti Veho. – Veho haluaa olla mukana alueen merkittävässä ur-

heilutapahtumassa, sillä Mercedes-Benz ja Uusikaupunki ovat maamme alkaneen taloudellisen nousun kasvot. Valmet Automotive ja Uusikaupunki ovat tehneet hienoa työtä saadessaan Daimlerin tuotannon Suomeen, yhteistyösopimuksen taustaa valottaa Vehon henkilöautojen vähittäiskaupan automyynnistä vastaava myyntijohtaja Mikko Vesala. Rallin järjesti Turun Moottoriseura ry (TMS). Suurin osa järjestelyistä on tehty vapaaehtoisten voimin. – Rallin järjestäminen edellyttää paljon sitoutumista ja vapaaehtoistyötä. Meidän mielestämme Mercedes-Benzin mukaantulo osoittaa myös kunnioitusta vapaaehtoisten työpanosta kohtaan, sanoo TMS:n puheenjohtaja Juha Eronen. Turun Moottoriseura on järjestänyt ralleja yhtäjaksoisesti vuodesta 1971. Ensimmäiset moottoriurheilukilpailunsa TMS järjesti jo vuonna 1949. Kilpailukeskuksena toimi Hotelli Aquarius, lähtö tapahtui kaupungin torin liepeiltä, josta suunnattiin metsätaipaleille. Kilpailussa oli yhteensä kahdeksan erikoiskoetta Vakka-Suomen kimuranteilla teillä. 20. kertaa järjestetyn Uudenkaupungin rallin sponsorina toimi Oili Jalonen Oy, jonka mukaan ralli oli nimetty SM Oili Jalonen -ralliksi. Ralli oli yksi Uudenkaupungin juhlavuoden tapahtumista. Vesa Ryömä Janica Vilen

SM Oili Jalonen -rallin voittajat Juha Salo ja Jarno Ottman radalla. Peugeot 208 R5 toimi moitteettomasti Uudenkaupungin teillä. Voittajan tyylinäyte sadekelissä sai yleisön sanattomaksi. Kuva: Vesa Ryömä.

n Kommentti

Ison tapahtuman hyödyt Vakka-Suomessa Suurimmat hyötyjät taloudellisesti Uudenkaupungin SMrallin kaltaisesta tapahtumasta ovat monet majoitusliikkeet, koska useimmat tiimit matkustivat Uuteenkaupunkiin tai lähiseudulle jo rallia edeltävänä torstaina yhteistyökumppaneiden, huoltohenkilöiden, perheiden sekä ystävien kanssa. Uudenkaupungin ravintoloiden ruokalistat kelpasivat rallivieraille niin perjantaina kuin lauantainakin. Katsojat käyttivät ahkerasti myös monien kyläyhteisöjen pitämiä grillejä ja kyllähän se rallimakkara maistui hyvältä sadekelistä huolimatta. Alan yritykset ja yrittäjät voisivat enemmän silti konseptoida tapahtuman ympärille myös muita aiheeseen liittyviä

tapahtumia, joilla saataisiin ihmiset liikkeelle kodeistaan ja muualta Suomesta tulleita katsojia jäämään kaupunkiin pidemmäksi aikaa sekä tulemaan uudestaan vierailemaan Vakka-Suomeen. Rallin teiden varsilla asuvat ihmiset ovat jälkikäteen varmasti tyytyväisiä tapahtumasta, vaikka ralli saattoi hieman vaikeuttaa lauantaipäivän kulkemisia sekä tekemisiä. Käytetyt tiet kunnostettiin kilpailuorganisaation puolesta ja tiet ovat nyt syksyllä paremmassa käyttökunnossa kuin aikoihin. Vesa Ryömä

Uudenkaupungin ”Mr. Jääkiekko” täytti 60 vuotta UUSIKAUPUNKI. Uusikaupunkilainen kiekkolegenda Tapani ”Topperi” Kluuskeri on täyttänyt 60 vuotta. – Ihan hyvältä tämäkin ikä tuntuu. Eteenpäin vaan, niin kuin ennenkin, päivänsankari naureskelee. Tämä mies tunnetaan Topperi-nimestä niin hyvin, että lainausmerkit ovat turhia. Ja kyseinen herra yhdistetään väkisinkin jäähalliin. Kluuskeri on työskennellyt jäähallissa lähes 30 vuotta ja valmentanut melkein yhtä pitkän ajan. Oma peliurakin oli pitkää sorttia, vaikka noin vuosikymmen menikin muissa maisemissa. Rakkaus jääurheiluun syntyi jo nuorena. Mitään muuta urheilulajia mies ei voi vieläkään kuvitella. Eikä sitä paitsi 1960-luvulla vaihtoehtoja juuri ollut. – Talvella oli jääkiekkoa ja kesällä jalkapalloa. Ei muusta paljoa tiedetty. Silloin, kun muutettiin Männäistentiel-

le niin Vienolan Harri asui samassa talossa. Hänen kanssaan menin Pietolan kentälle ja siitä se lähti. Taisin aloittaa seurassa yhdeksänvuotiaana, Topperi muisteli. Pietolan pallokentältä rakkaita muistoja Silloinen yleisseura Uudenkaupungin Roima piti yllä myös jääurheilua ja Kluuskerin ikäryhmä, vuonna 1957 syntyneet, sai kasaan erinomaisen porukan. Porukka hitsautui hyvin yhteen ja monien elämässä jääkiekko näytteli suurta roolia aikuisikään asti. – Meillä oli oma parakki Pietolan Pallokentällä. Sieltä lähdettiin pelireissuille ja sieltä lähdettiin Kalannin Urheilutalolle illanviettoon, Kluuskeri kertoi nostalgisia fiiliksiä. Uudenkaupungin jäähalli rakennettiin kaupunkilaisten iloksi vuonna 1977 eli Kluuskeri pyöritteli kumilimppua ulkojäillä 20-vuotiaaksi asti. Sik-

si Pallokentästä on hurja määrä rakkaita muistoja. – Pimeälläkin mentiin luistelemaan ja aidan yli kiivettiin, kun portit olivat kiinni. Joskus kyyhötettiin yläkentän katsomon alla koulujen tunnin ajan ja odoteltiin omaa vuoroa, Topperi fiilisteli. Jotkut henkilöt tekivät vaikutuksen pienistäkin asioista. Oli kyse sitten jääkiekosta tai kentän hoidosta. – Arvosen Jounin kaarreluistelua ihailimme kavereiden kanssa. Mietittiin, miten jonkun jalat voi mennä noin nopeasti. Pöyhösen Antti sai ensimmäisen maalivahdin maskin ja se oli iso juttu silloin. Ja sitten tuli ensimmäinen lumilinko kentälle ja silloinen kentänhoitaja Kauko Kiiski sitä taitavasti käytteli, Topperi kaiveli mielen lokeroitaan. Jäähalli nosti kaupungin jääurheilun imagoa ja vielä enemmän sen teki Matti Keinonen siirtymällä Lätkä-77:ään. Le-

”Möllin” takia. Oli se hämmentävää, kun yhtäkkiä oli lehdistöä pukukopissakin, Topperi totesi.

Pyöreitä vuosia täyttäneelle Tapani ”Topperi” Kluuskerille jäähalli on toinen koti.

genda pelasi kaudella 1978– 1979 samassa joukkueessa nuoren Kluuskerin kanssa. – Se oli ikimuistoinen kausi

Kaikki pojat ovat edustaneet Suomea Kluuskeri pelasi viisi kautta Ruotsissa ja Suomessa erityisen tutuksi tuli ykkösdivisioonajoukkue Heinolan Peliitat. Siltä reissulta matkaan tarttui elämänkumppani Mervi. Perheen esikoinen Niko syntyi vuonna 1989 ja tämän jälkeen perhe kasvoi vielä Tonilla ja Janilla. Kluuskerin pojat osuivat saman kiekkokärpäsen reitille kuin isänsä ja puraisu oli vahvaa sorttia. – On aika komeaa, että kaikki pojat ovat edustaneet Suomea. Kun Maamme-laulu soi ja oma poika seisoo viivalla maajoukkueen paita päällä, niin kyllä siinä meinaa herkistyä, isä toteaa ylpeänä. Poikien junnuvuodet pyö-

rivät kolmen tukikohdan ympärillä. Koti, Seikowin koulu ja jäähalli. Kaikki olivat kilometrin säteellä, joten siirtyminen oli vaivatonta. Muista hymyillä! Aidosti positiivinen Topperi puhuu lopuksi omista elämännuoristaan siteeraten Keinosenkin ajatuksia. Muutama mainitaan, mutta tärkein tulee tunti haastattelun jälkeen puhelimitse. Tätä viisautta mies ei ole unohtanut. Sen voivat jäähallissa säännöllisesti käyvät vahvistaa. – Häiritsenkö? No mä unohdin sanoa sen tärkeimmän asian. Eli muista hymyillä! Ei tämä elämä niin vakavaa ole, Topperi opasti pienen naurun maustamana. Juha Laine

Autot ja liikenne

16

SUZUKI SWIFT – se hauskempi neliveto

U

ALVEL STUSP

KATSA

21. syyskuuta 2017

Keskikulutus: 4,3 l / 5,9 l / 4,9 l Päästöt: 110 g/km Maksimiteho: 66 kW / 88 hv Hinta veroineen: 16 990 €

Suzuki Swift koeajossa Autotalo Pelttarista.

AUTOVERTAILU. Suzuki Swift tuo kaikkien saataville pikkuauton nelivedolla ja riittävillä varusteilla. Vaikka osa perushyödykkeistä uupuu, on auto ennen kaikkea hauska vaihtoehto automarkkinoilla. Jotain Cliosta, jotain Jukesta, mutta persoonallisuus kuvaa ehkä parhaiten kaupunkiliikenteen pujottelijaa. Swiftiin on lyöty mukava määrä apulaitteita hintaansa nähden. Neliveto vetää tasaisesti ja auton hallinta on helppoa sorallakin. Nykyaikana yksi ehdottomista lisävarusteista on Android ja Apple Carplay, joten se luonnollisesti löytyy ohjaamosta. Puheentunnistus tottelee suomea, mikäli kyseinen kieli on vain

TERVETULOA -asemalle Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut

www.euromaster.fi

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

valittuna omasta puhelimesta. Päivävalot on toteutettu ledeillä, ja automaattivalaistuksella takapää pysyy pimeänä. Kaupunkiajossa positiivisesti yllätti Swiftin ketteryys. Toki tässä kokoluokassa autot mahtuvat aika pienistäkin väleistä, mutta Swift kääntyy ketterästi. Kääntösäde pysyy todella pienenä, joten mökkiteiltä ja kapeilta kaupunkiväyliltä pääsee aina ulos ilman suurempia hikipisaroita. Peruutuskamera auttaa taaksepäin mentäessä, mikä on ehdoton asia, sillä takapuskurin sijainnin arviointi vaatii totuttelua. Auton konehuoneesta löytyy 88-hevosvoimainen 1,2-litrainen dualjet, joka on ainakin Suzukin insinöörien mukaan

yksi mahdollisista tulevaisuuden koneista varsinkin pikkuautoissa. Dualjetin vahvuus on kokoonsa nähden suuri vääntö ja samanaikaisesti polttoaineen kulutuksen väheneminen. Tämä on ehdottoman tärkeä asia pelkästään luonnonkin kannalta. Tavaratila on 265-litrainen ja sinne mahtuu lastenrattaat sekä uimarannalle pakattavat pikniktarpeet viidelle hengelle. Kaksi aikuista ja kolme alle kymmenvuotiasta matkustavat autossa ilman vaikeuksia. Varsinkin pään yläpuolelle jäävä tila saa koeajokuljettajalta suuren kiitoksen, sillä se on kokoluokassa kilpailevilla autoilla usein unohdettu tai ainakin nipistetty kohde.

Huolimatta muovisesta sisätilasta, sulattaa uusi Swift sydämen. Swift ei yritä olla mitään muuta kuin oma itsensä. Pieni ja pippurinen neliveto, joka sulautuu kaupunkiliikenteeseen pilke silmäkulmassa. Swift ei ole vakava, vaan nimenomaan hauska lisä pienten autojen joukossa. Toki adaptiivista vakionopeudensäädintä ei löydä, ja manuaalivaihteilla tarvitsee matkaa taittaa, mutta silloin on aina hyvä muistaa Swiftin ehdoton valtti, hinta. Alle 17 000 eurolla saa itselleen auton, joka ei ominaisuuksiltaan ja käyttömukavuudeltaan jätä kylmäksi. Mikko Seppälä

TAVARA-AUTO PÄIVÄT PELTTARILLA! Laadukkain pakettiauto on Renault

TÄYSIN UUSI ISUZU D-MAX SPACE CAB -erikoismalli

BLACK

Renault Master – paras suuri pakettiauto. Saksan suurimman katsastuslaitos Dekran laaturaportti 2017.

Nyt vanerointi, vetokoukku ja talvirenkaat yhteensä 399 €!

EDITION

Edun arvo lähes 2 500 €

etusi yli

Nykyaikaisin moottori. Ei lisäaineita. Ei ongelmia.

Varustelluin, pisin ja laadukkain.

Vakiovarusteina mm. lisälämmitin ajastimella, peruutuskamera ja -tutka, navigointi ja kolmitoimiavain. Renault TRAFIC dCi 125 TwinTurbo L1H1 5,2 m3 NAVI EDITION, 32 590 €, + toimituskulut 600 €. CO2 155 g/km, EU-yhd. 6,0 l/100 km. Teho 125 hv / 320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault MASTER dCi 145 TwinTurbo L2H2 10,8 m3 NAVI EDITION, 37 690 €, + toimituskulut 600 €. CO2 183 g/km, EU-yhd. 7,0 l/100 km. Teho 145 hv / 360 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Takuu 4 vuotta tai 100 000 km, sisältäen 24 h tiepalvelun. Kuvan autot erikoisvarustein. Tarjous on voimassa 1.-30.9.2017 välisenä aikana ja autot on rekisteröitävä 30.10.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia.

A , kaikille H U IP P U E T U J ytäjille tarjouksen py yllätyslahja.

Ammattilaisen monikäyttöauto. Navi Edition -mallissa vakiovarusteina mm. kattokaiteet, korinväriset puskurit ja ulkopeilien kotelot, liukuovi oikealla, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähkösäätöiset peilit, ilmastointi, vakionopeudensäädin ja nopeudenrajoitin sekä Media Nav 2.0 Evolution -multimediajärjestelmä.

Uusi Isuzu D-MAX -pickup on testattu kaikista haastavimmissa olosuhteissa. Uuteen D-MAXiin on koottu Isuzun yli 90 vuoden tietotaito raskaan kaluston ja yli 80 vuoden kokemus dieselmoottoreiden valmistuksesta. Isuzu on ainoa pickup-valmistaja, joka valmistaa vain hyötyajoneuvoja. Raskaan kaluston DNA näkyy ja tuntuu. Markkinoiden nykyaikaisimmassa dieselmoottorissa tehontuotto ja polttoaineenkulutus ovat optimoitu. Moottori ei myöskään vaadi -11°C:ssa jäätyvää AdBlue®-nestettä uusien Euro6-päästönormien täyttämiseksi. Markkinoiden paras vetokyky 3 500 kg ja yli 1 000 kg kantavuus tekevät D-MAXista markkinoiden parhaan työkalun. D-Max -mallisto alkaen Space Cab 1.9 TDi 4WD 6MT LX 30 595 € (sis. tk 600 €). D-Max Space Cab 1.9 TDi 4WD 6MT LS Black Edition 31 495 € (sis. tk 600 €). Malliston EU-yhd. 7,0–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 183–205 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Autoja määräerä.

Dacia Dokker Van Navi Edition.

RAHOITUSTARJOUS

4 000 €

TAVARATILA

3,3 m3

1,9 %

TRUCK DNA

VETOKYKY

TAKUU VIISI (5) VUOTTA

3 500 kg

HILJAINEN OHJAAMO

PERUUTUSKAMERA

METALLIVÄRI

EI TARVITA AdBlue®:ta

Erikoishintaan, vain

30 895 € + tk 600 €

TAKUU 5 v TAI 100 000 km

VAIHTOAUTOJA MONEEN LÄHTÖÖN.

Rahoitusesimerkki: auton hinta 18 599 € (sis. tk), vaihtoauto/käsiraha 6 600 €, rahoitettava osuus 12 189 €, perustamiskulu 190 €, rahoitusaika max. 72 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 1,9 %, kk-erä 188,26 €. Todellinen vuosikorko 4,18 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 13 554,61 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 20 154,61 €. Rahoituksen tarjoaa Nordea Rahoitus Suomi Oy tai OP Yrityspankki Oy. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Rahoitustarjous on voimassa toistaiseksi Dacia Dokker Van- ja Dacia Duster -tavara-autoihin, autot on rekisteröitävä 31.12.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia.

KILPAILIJAVERTAILU: MERKKI JA MALLI Dacia Dokker Van dCi 90 Navi Edition Ford Transit Connect 200 1.5 TDCi 100hv MB Citan 109CDI K keskipitkä A2 VW Caddy 2.0 TDI 75kW

Tavaratilan tilavuus m3 3,3 2,9 3,1 3,2

CO2-päästöt Bluetooth g/km 108 115 112 117

Vakio Vakio Vakio 176 €

Kattokaiteet

Vakionopeudensäädin

Navigointi

Auton hinta

Hinta yhteensä

Vakio 196 € 312 € 267 €

Vakio 391 € 457 € Vakio

Vakio 1 956 € 745 € 1 321 €

18 299 € 24 871 € 25 969 € 26 520 €

18 299 € 27 414 € 27 484 € 28 283 €

Erotus

+ 9 115 € + 9 185 € + 9 984 €

Vertailu segmentin muihin autoihin (alkaen hinnat ilman toimituskuluja). Lähde: Maahantuojien internetsivut 31.8.2017.

www.dacia.fi Dokker Van SCe 100 S&S 3,3m3, 14 199 €. + tk 600 €. EU-yhd. 6,2 l/100 km, CO2-päästöt 140 g/km. Dokker Van TCe 115 S&S Ambiance 3,3m3, 17 699 € + tk 600 €. EU-yhd. 6,0 l/100 km, CO2-päästöt 135 g/km. Dokker Van dCi 90 S&S Ambiance 3,3m3, 17 999 €. + tk 600 €. EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 108 g/km. Dokker Van dCi 90 S&S Navi Edition 3,3m3, 18 299 €. + tk 600 €. EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 108 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

3TAKUU VUODEN TAI 100 000 KM

SISÄLTÄÄ 24 h TIEPALVELUN

Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 l Huolto ja vauriokorjaamo 044 5601 261

w w w. a u t o t a l o p e l t t a r i . f i

21. syyskuuta 2017

Autot ja liikenne

LAATUAUTOJA LAITILASTA

Keskikulutus: 4,2l / 6,9l / 5,2l Päästöt: 118 g/km Maksimiteho: 73,5 kW / 100hv Hinta veroineen: 20 676 e

Ford Fiesta koeajossa Autotalo Laakkoselta.

Fiestan teini-ikä on ohi AUTOVERTAILU. Ford teki vihdoin autoihinsa suuria muutoksia nimenomaan sisätiloihin ja vanhanaikainen sinertävä avaruusalussisusta on poissa. Muutos on kaikin puolin onnistunut. Säätimet ovat helposti käsillä ja tärkeimpänä myyntivalttina nuorten aikuisten kohdalla on Ford SYNC3 –järjestelmä, joka tuo ajokkiin älypuhelinten käyttöliittymät ja kahdeksan tuuman näytön. Fiestan kuljettaminen kaupunkiolosuhteissa on edelleen mukavaa. Auto mahtuu pieniin väleihin ja jalkoihin sillä ei jää. Sisätilat ovat, kuten aina, pienissä autoissa akilleen kantapää ja suuren koeajokuljettajan taakse ei istumaan mahdu edes teini-ikäiset. Tässä kokoluokassa ei tosin tarkoituksenakaan ole myydä perheautoa, vaan nuorille aikuisille kulkupeliä. Kahdeksannen sukupolven Fiestan kohdalla ovat Fordin

insinöörit pistäneet parastaan. Kovin kilpailtu autoluokka saa nyt todellisen haastajan, eikä vähiten muotoilijoiden vuoksi. Ulkokuori on muutettu virtaviivaisemmaksi, unohtamatta konsernin tunnusmerkkiä – vahvaa keulalinjaa. Sisätiloihin mennessä unohdat olevasi Fordissa. Tai oikeammin, olet uuden sukupolven Fordissa. Mikään ei muistuta entisestä, pl. muutamien säätimien paikat ratissa. Voidaankin onnitella muotoilutyön tekijöitä, sillä uusi Fiesta on houkuttava. Fiestaan on tuotu myös käytännössä kaikki mahdollinen sähköavusteisuus, mitä nykyautolta vaaditaan. Pysäköintiavustin toimii helposti yhtä nappia painamalla ja taskuparkkiin on yksinkertaista ajaa. Avustimella voi myös peruuttaa ruutuun ja se avustaa taskuparkista ulos lähtiessä. Vakionopeudensäädin on fordmainen ja helppokäyttöinen. Se löytyy ratin

17

päältä, jolloin säätimet ovat näkyvillä. Infonäyttö kojetaulussa on modernisoitu. Sininen väri on historiaa, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Vaikka Fiestan muotoilua on uusittu, ei autoa ole annettu tehdä tunnistamattomaksi. Fiesta on ollut pitkään pikkuautomarkkinoiden johtavia ajoneuvoja, joten miksi korjata sitä, mikä ei ole rikki. Muutokset ovatkin enemmän nykyaikaisen teknologian mukaan tuloa. Apple Carplay toimii moitteetta (koeajajalla ei ollut käytössä Android puhelinta) ja puheohjaus löytyy myös Suomeksi. Näin ollen kuljettaja voi pitää kätensä ratissa antaessaan seuraavaan määränpään osoitteen puheella. Turvallisuus edellä. Ford Fiesta on aiemmin kulkenut loistava moottorinsa edellä. Nyt pikkupadan ympärille on tuotu ajomukavuutta, käytännöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Huippuluokan Bang & Olufsen -yhtiön valmistamat kaiuttimet tuovat myös musiikkinautinnon uudelle tasolle. Unohtamatta mahdollisuutta adaptiiviseen vakionopeudensäätimeen. Ford Fiesta on uusiutunut näyttääkseen, kuka on kukkulan kuningas. Mikko Seppälä

Fiat-LMC Liberty A 661 G 2.3 Multijet, Siisti, Ei talvikäyttöä, Parivuotein, Rahoitus alkaen 10% käsirahalla!" 2008, 83 tkm 27.900,-

Ford Kuga Vähän ajettu Panoraama-katolla , Rahoitus jopa ilman käsirahaa 2008, 109 tkm 18.900,-

Ford Transit FT 300 2.2 TDCi 85kw Cruise, Ilmastointi, Juuri huollettu! Rahoitus jopa ilman käsirahaa! 2010, 171 tkm 11.300,-

Mercedes-Benz B 180 CDI A Blue Efficiency, Rahoitus jopa ilman käsirahaa! 2013, 174 tkm 16.900,-

Mercedes-Benz C 300 T CDI 4Matic Autom. Avantgarde, Uudet vanteet/renkaat, Puolinahat ym... Hieno auto! Rahoitus alkaen 10 % käsirahalla!" 2012, 165 tkm 26. 900,-

Mercedes-Benz C 220 T CDI BE Avantgarde Autom. Vähän ajettu, 1 omistaja, Mersulla huollettu! Rahoitus jopa ilman käsirahaa ! 2013, 108 tkm 24.900,-

Mercedes-Benz C 250 Bluetec 4Matic T Autom, 1.omistaja, Aukoton MB huoltohistoria,Kaukowebasto ym.. Rahoitus alkaen 10% käsirahalla! 2015, 163 tkm 39.900,-

Mercedes-Benz C 180 T Kompressor BE Avantgarde Autom., Hienokuntoinen auto! Rahoitus jopa ilman käsirahaa 2009,152 tkm 17.900,-

Mercedes-Benz C 220 T CDI BE, Xenonit, Navi, Koukku, Tosi siistissä kunnossa! Rahoitus vaikka ilman käsirahaa 2010, 245tkm 15.400,-

Mercedes-Benz C 220 CDI Avantgarde, 1 omistaja, Online Comand, ILS-valot, Puolinahat ym.. Rahoitus alkaen 10 % käsirahalla! 2013, 154tkm 23.900,-

Skoda Octavia 1.4 TSi Ambiente Todella nätissä kunnossa,Ketju vaihdettu, Ajettu vain kesäisin! Rahoitus vaikka ilman käsirahaa! 2009, 152 tkm 8.490,-

Skoda Octavia 1.6 TDI 105 Ambition Siisti merkkihuollettu, edullista ajoa! Rahoitus jopa ilman käsirahaa! 2014, 135 tkm 15.990,SkodaCKH-735_02.JPG

Volkswagen Touareg 3.0 TDI V6 165KW Tiptronic-Autom. Huippuhieno vähän ajettu! Nahat, Bi-Xenonit, Navi ym.. Rahoitus jopa ilman käsirahaa! 2006, 142 tkm 17.900,-

Volkswagen Passat Variant Alltrack 2.0 TDi 103kw Blue Motion Technology 4Motion, Rahoitus jopa ilman käsirahaa! 2013, 173 tkm 19.900,-

s u t i o h Ra ! y y t s e j jär Pilppulankuja 4, 23800 Laitila puh. (02) 855 856, 044 557 9112, 040 140 8089 Avoinna ark 9-17 , la 10-14

www.wrecker.fi

21. syyskuuta 2017

18

M U S T A

T A P A U S

K O I R R A

E L L O S

H A M M E R I E O T T M A U L E K I E T L M I L I L A K A R O I T U

A L A S

U K I T

A A T O S

A J O K A S

A T O P S

K A L A T I E A T N S A A R I M N O N I A S T A V A L A S

N I N A T K I A R K I S I O L M A I T V K A

K A V I O T H A R A I E N

A J O S

R A H K E S E U T U L M A I E U S T R S A

E K U M A T A A V A K I M I N U B O O T T A L A T T I A H O T J O S E A O T S T A P A I T L A E E A A R L O H K A U S A I T A P A N

n Menovinkit K A I N E N L I K L A O T G O T T A I O T R E H E I T

Club For Five Hiljainen hetki -konsertti

23.9. TAIVASSALO KLO 18.00, KIRKKO LIPUT ENNAKKOON ALK. 22,50 € OVELTA 23 € www.clubforfive.fi

KUSTAVI Joulukuulle asti torstaisin, Muistojeni Kustavi, Tule katsomaan & tunnistamaan valokuvia, Kustavin palvelukeskuksen ruokasali LAITILA Pe 29.9. klo 18-19.30 Vakka-Suomen musiikkiopiston oppilaat esiintyvät Iltamusiikkikonsertissa, Laitilan kaupungintalon valtuustosali, Keskuskatu 30 30.9. asti Uuden päiväkodin taidekilpailun työt näyttelyssä, Kirjasto, Kauppakatu 8 Su 1.10. klo 15-16 Laulu Suomen soi -yhteislaulutapahtuma, Laitilan Työväentalo, tapahtumaa johtaa Vakka-Suomen musiikkiopiston viihdekuoro, järj. Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahasto Ti 3.10. klo 10-12 SPR:n ystävätupa, verenpainemittausta, kahvia ja juttuseuraa, Keskuskatu 21 MYNÄMÄKI To 21.9. klo 18.30-20 Meriaiheiset iltamat Mynämäen pääkirjastossa 26.9. - 28.10. Heijastuksia ja kuvajaisia Suomesta työpajanuoren silmin, Mynämäen kunnankirjasto, Keskuskatu 13 9. 10. asti Titanik-näyttely pääkirjaston Galleriassa, Milloinke, 13 lokakuuta TAIVASSALO La 30.9. klo 15-16 Unelmaliikkuja lajikokeilu: TANSSIKSI, tanssillinen tunti sisältäen elementtejä lavatansseista ja latinotansseista, Taivassalon liikuntahalli, ohj. Teija Mahlavirta, järj. Taivassalon vapaa-aikatoimi

UUSIKAUPUNKI To 21.9. 18:00- Merellinen ilta Jarmo Saarinen, Hanna Niittymäki, Pauli Kivistö ja Maija Joro kertovat aiheesta ”400 vuotta merenkulkua Uudessakaupungissa”, Kulttuurikeskus Crusellissa Kullervontie 11A, kahvitarjoilu, järj. merihistoriallisen yhdistys ja Vakka-opisto La 23.9. 10.30-17.30 Arki&Juhla myyntitapahtuma, Uudenkaupungin Työväentalo, Ylinenkatu 12 Ke 27.9. klo 13- Sammon ryöstö ja argonautit - kaksi merellistä tarinaa: Virvatulten taiteilijoiden Heli Sammalisto, Hiltu Sallinen, Juhani Vuorisalmei ja Valto Vaalikivi esittelevät töitään,Kulttuurikeskus Cruselli, Kokoushuone Nervander, Kullervontie 11 To 28.9. klo 9.30-10.10 (joka toinen torstai) Satutunti kirjastossa, järj. kirjastopalvelut 29.9. asti Johan Elfingin valokuvanäyttely, kaupunginkirjasto, aiheena luonto ja kohteina vuosien varrella kertyneitä näkymiä niin maalta kuin mereltä Su 1.10. klo 15-17 ”Laulu Suomen soi”- yhteislaulutilaisuus naiskuoro D’amenin johdolla, Kultturiseskus Cruselli, järj. Caruselli ja V-S kulttuurirahasto Ke 4.10. klo 10 Kulttuurikävely - Hakametsän kaupunginosassa, lähtö torilta, oppaana Tauno Virtanen VEHMAA Pe 22.9. klo 18-19.30 Iltamusiikkia, Vakka-Suomen musiikkiopiston oppilaat esiintyvät Vinkkilän seurakuntatalolla, Jampintie 10 Ti 26.9. klo 19.15 Koko perheen rauhoittumisen retriitti, Lammenmäen laavulla , lyhtykulkue Vinkkilästä laavulle, jossa tarjolla makkaraa ja mehua

Yhteislaulut 1.10. Laitilassa ja Uudessakaupungissa TAPAHTUMAT. Suomen Kulttuurirahaston VarsinaisSuomen rahasto järjestää Laulu Suomen Soi -yhteislaulutapahtuman sunnuntaina 1. lokakuuta kello 15 Varsinais-Suomessa yhteensä 14 paikkakunnalla. Maamme itsenäisyyden juhlavuotta kunnioittavissa tapahtumissa yhteislaulua johtaa paikallinen kuoro, ja tapahtuman yhtenä tavoitteena on nostaa kuorolaulun arvostusta. Uudessakaupungissa yhteislaulua vetää Naiskuoro D’ameni Päivi Kurkilahden johdolla Kulttuurikeskus Crusellissa. Laitilassa sen sijaan tapahtumaan lähdetään Laitilan

Tervetuloa Naisteniltaan!

WALLILAN KArTANO KE 27.9. KLO 18 Alinenkatu 41, Uusikaupunki

OHjELMASSA • jokaiselle tärkeää ja ajankohtaista asiaa säästämisestä – jaana Martikainen SP rahastoyhtiö • Outi ja kengät kenkäkauppa Alinasta • Art Teatron upea varietee-esitys ”Voimamies ja Primadonna” • Iltapalaa ja viiniä seurustelun lomassa

Maistuva arkilounas MA-PE klo 11-15

9€

(sis. salaatit, pääruoat, leivät, ruokajuomat, kahvin sekä jälkkärin)

Voit nauttia lounaasi paikanpäällä tai ottaa mukaan

Meiltä myös aaMupalaa arkisin klo 6.30-9.30

6,50

Tervetuloa!

Kaikkien iltaan osallistuneiden kesken arvotaan rahastolahjakortti.

Tule mukaan ja tuo ystäväsikin! Ilmoittauduthan viimeistään 23.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kalanninsp.uusikaupunki@saastopankki.fi tai puhelimitse 010 841 5900. Ilmoitathan myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

/ kalanninsp

KALANTI

LAITILA

TAIVASSALO

UUSIKAUPUNKI VEHMAA

Levysepänkatu 1, Uki P. 02 845 6100 www.lannentie.fi

Seuraava Seutusanomat Vakka ilmestyy 5.10. 2017

soittokunnan ja Laitilan viihdekuoron yhteistyöllä. Laitilan soittokunnan johtaja Minna Kajander toivottaa kaikki tervetulleeksi laulamaan Fredrik Paciuksen Suomen laulun lisäksi maakuntien omia lauluja. – Yhdessä Laitilan viihdekuoron kanssa suunnittelemaamme ohjelmaan kuuluu paitsi virallisia maakuntalauluja myös pop-musiikin helmiä, joissa mainitaan paikkakuntien tai maakuntien nimiä. Esimerkkinä tällaisista kappaleista ovat Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjala tai Dannyn Kuusamoon, Kajander sanoo.

– Ohjelmassa on ajateltu erityisesti kaupunkiimme muualta muuttaneita, jotka harvemmin pääsevät kuulemaan saatikka itse laulamaan kotimaakuntiensa lauluja, lisää Kajander. Laulu Suomen soi -tapahtuman avulla pyritään tekemään kuoro- ja yhteislauluharrastusta tunnetummaksi. – Tämän laajuisissa, koko maakunnan käsittävissä, kuorotapahtumissa emme ole ikinä ennen olleet mukana. Tämä on todella merkittävää niin kuorolaulu- kuin yhteislaulutapahtumien mittakaavassa, Kajander iloitsee.

Osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa järjestettävä tapahtuma kajahtaa samaan aikaan myös Kaarinassa, Kemiönsaaressa, Koski Tl:ssä, Loimaalla, Mynämäessä, Naantalissa, Paimiossa, Paraisilla, Raisiossa, Salossa, Somerolla ja Turussa. Yhteislaulun ajankohta 1. lokakuuta on Kansainvälinen musiikin päivä ja Säätiöpäivä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, maksuttomia ja eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet alkavat kello 15 ja kestävät noin tunnin. Katariina Mäkinen-Önsoy

Ihodessa syystori PYHÄRANTA. Ihoden koululla Pyhärannassa järjestetään lauantaina 23. syyskuuta Syystori kello 10–13. Tapahtuman järjestävä Lions Club pitää tapahtumassa kahvilaa, Vermuntilan soittokunta viihdyttää yleisöä, toripöydät notkuvat syksyn sadosta ja paikallisista käsitöistä. Myynnissä on myös esimerkiksi Pyhäranta-viirejä ja arpoja. Lounaaksi löytyy hernekeittoa tai ohraryynivelliä. Lisäksi Ihoden Seutuyhdistys järjestää toritapahtumassa nukketeatteria. Hiski, koulu alkaa! -esityksiin on vapaa pääsy. Esitykset ovat Ihoden koulun salissa kello 10.30 ja 12. Esitysten välissä yhdistys pitää lapsille ja lapsenmielisille temppurataa, piirtämistä, ongintaa ja leikkivarjoleikittelyä. Osana Syystoria kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi

järjestää keppihevoskilpailun, joka alkaa kello 11. Kilpailu on avoin kaikille, mutta muutama osallistuja on jo selvillä, sillä kirjastossa järjestetty keppihevostyöpaja huipentuu näihin kilpailuihin. – Työpajaan tuli yhdeksän innokasta tyttöä, joista kaksi oli niin pieniä, että heillä oli äidit mukana auttamassa, kerrotaan kirjastolta. Ensin lapset ja sittemmin myös aikuiset hurmannut keppihevosharrastus on muuttunut lyhyessä ajassa suomalaisten sisäpiirijutusta kansainväliseksi hitiksi. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Hippos ry:n Turun aktiivit järjestivät Turun päivänä kepparikisat Turun pääkirjastolla. Turun Hippoksen toimitusjohtaja Roger Johansson kertoo, että tänä vuonna keppihe-

Arkistokuva Ruskon Varjotallien keppihevosradalta.

vosia tuodaan erityisesti esiin, sillä tämä vuosi on Suomen raviurheilun 200-vuotisjuhlavuosi. Hippoksen omat keppihevoset ovat saaneet nimensä oikeasti eläneiltä tai edelleen elossa olevilta ravikuninkailta ja muilta tunnetuilta suomalaisilta hevosilta. Janica Vilen

19

21. syyskuuta 2017

U:gin Yrittäjät ja Seutusanomat yhteistyöhön UUSIKAUPUNKI. 5. lokakuuta alkaen Uudenkaupungin Yrittäjillä on Seutusanomissa kerran kuukaudessa oma aukeama, jossa yhdistys voi kertoa toiminnastaan ja yhdistyksen jäsenet voivat kertoa omista palveluistaan ja tuotteistaan. – Tämä tuo aivan uuden mahdollisuuden meille kertoa yhdistyksen toiminnasta ja jäsenyrityksistä. Seutusanomat Vakka -lehden jakelu Postin kautta kattaa mielenkiintoisen alueen Uudenkaupungin liike-elämän näkökulmasta. Olisi hienoa saada koko seutukunnan asukkaat huomaamaan, kuinka paljon meillä on täällä yrityksiä, joiden palvelut ovat monelle paljon Turkua lähempänä. Uusi lehti herättää varmasti kiinnostusta ja keskustelua. Kaikelle uudelle on oltava avoin ja pitää koittaa rohkeasti

– on turhaa jossitella, ellei yritetä, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Erkka Jäsperlä. Yhteistyöhön lähteminen ison paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa on myös Seutusanomia julkaisevalle ML-Mediat Oy:lle hieno ja tärkeä asia. – Olemme itse pienyritys ja mielestäni yrittäjien on aina keskenään helpompi katsoa, mitä yhteistyötä voidaan tehdä. Liityimme itsekin Uudenkaupungin Yrittäjiin, kertoo ML-Mediat Oy:n toimitusjohtaja Mika Leinonen. Erkka Jäsperlä kannustaakin nyt Uudenkaupungin Yrittäjien jäsenyrityksiä ottamaan heti yhteyttä yhdistykseen ilmoitus- ja juttuasioissa. Jäsenistöä informoidaan asiasta lähipäivinä sähköpostitse. SSV

Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä (oik.) ja Seutusanomat Vakka -lehden myyntineuvottelija Sari Laurila sekä ML-Mediat Oy:n toimitusjohtaja Mika Leinonen iloitsevat uudesta yhteistyöstä.

Älä mee Rekku!

-1.

Siinä se on. Kirsi Palon suunnitteleman Uusikaupunkiaiheisen koristeen 3D-malli. Markkinoille se tulee joulun alla.

Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuotta symboloiva koru ja Kalanti-koru saavat seurakseen vielä ennen joulua jatkumoa. Uusikaupunkilaisen kultaseppäliikkeen yrittäjä Kirsi Palo julkistaa suunnittelemansa joulukoristeen nyt ja tässä! UUSIKAUPUNKI. Uusikaupunkilaisen Järven Kello & Kulta -liikkeen yrittäjänä tunnettu Kirsi Palo on taas päästänyt luovuutensa valloilleen ja suunnitellut joulukoristeen. – Joulukoriste on pronssivalua ja halkaisijaltaan viiden sentin tietämillä, kertoo Palo tuotantovaiheessa olevasta taideteoksestaan. Palon suunnittelema Uusikaupunki400 -kaulakoru sai huiman vastaanoton asiakkaiden keskuudessa ja osin tämän innoittamana Palo jatkoi luo-

eväkkäiden väyliä Kolum-

van luonteensa ruokkimista. Kalanti-Seura tilasi oman Kalanti-aiheisen korun ja nyt on vuorossa oman idean tuotteistaminen. – Koulaikoina kuvaamataito ja kirjoittaminen olivat aineista mieluisimmat. Kun sitten aikuisuus ja työura sekä perhe astuivat kuvaan, on luova puoleni suoraan sanottuna uinunut Ruususen untaan, kunnes tajusin yhdistää luovuuden ja yrittäjyyden, kertoo Palo, joka on toiminut neljännen polven yrittäjänä viitisen vuotta isänsä Jo-

han Johnssonin jalanjäljissä Järven Kello & Kullassa. – Kaikki korut olen suunnitellut hyvin vanhanaikaisesti paperille, josta ne on sitten 3Dmallinnettu valumalleiksi, hän kertoo työprosessista. – Isona apuna suunnittelussa ovat olleet sekä isäni että työntekijäni, joilta olen saanut hahmotelmiin hyviä ideoita. Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlakoru on kauttaaltaan symbolinen. Sen pyöreys muistuttaa pyöreistä vuosista, sekä jatkuvuudesta ja on peruselementti. Sen sisällä olevat tyylitellyt aurinko ja meri ovat puolestaan sitä ominta Uuttakaupunkia. Palon taiteellisen luovuuden hedelmiä on myös, yllätys, yllätys, Suomi100 -juhlakorun myö-

alkoholeja

r

buksen laiva Tapio

Nevada

tileiltä

?

Carreras

LINTU

Cogan

TYVI

hallitsi

Koivu Ilonen

TALTTUA

hunnipomo aivoilla

Seija

Wirtanen

TUTKII

“

“

S LURJU

peruslause

laupias

VARTE

myy postitse

lentisseura LINTU

-tunto

tuloille

liike Forumissa

sekoitus

lopuksi

taikinalla

X

vesikuolio

TASANKOJA

-tasku

x2 ALUSTYYPPI

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy

EM kamasäilö

YHTEINEN

Rainer Tähtinen

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys 0200 7100 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi

TELOITTAA

‘keksityttö’

tä mukana tuleva ”Hopeakoivu” runo. – Olin Platinoron Turun myymälässä ja siellä minulle tarjottiin juhlakoruun liittyvän runon laatimista, enkä tohtinut siitä kieltäytyä, kertoo Palo. Luovuuden kukkiessa Palo tuntee olevansa omimmillaan ja elävänsä täysillä. – Kaiken kaikkiaan näiden korujen suunnitteleminen lähtee sisäisestä halusta luoda jotain itselle sen sijaan, että ensimmäisenä lähtökohtana olisi kaupallisuus. On kuitenkin ihanaa, että pääni ja kätteni luomuksista on iloa myös muille, Kirsi iloitsee.

RISTIKON RATKAISU SIVULLA 18.

iittäviä?

ÄS

Jorma Kemppainen 2017

Ensiesittelyssä paikallinen joulukoriste valetusta pronssista

jtak vastaan

T

TEEMA

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl

21. syyskuuta 2017

20 OMAKOTITALOJA, Laitila

www.seutusanomatvakka.fi ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl

RENKAITA TUKKUHINTAAN TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ KOTIMAISET NASTARENKAAT esim. 205/55-16

Seuraava lehti ilmestyy 5.10.

55€/kpl

Varaa ilmoitustilasi ajoissa:

Hinnat ja valikoima:

Sari Laurila 050 568 5454

Asennus ja myynti:

Sohvakalustot 2+3 istuttavat

alk. Runkosängyt petarilla 80x200 cm

alk.

169,-

890,-

Lankkupöydät alk.

290,-

EDULLISTEN HINTOJEN JA HYVÄN PALVELUN TALO!

www.sohvakauppa.net

TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

Liljalaaksonkatu 15, Uusikaupunki • P. 842 1710

SINUN PAIKALLINEN SUOMALAINEN POLTTOÖLJYN TOIMITTAJASI

Uutuusmalli on suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin ja ! Sinulle, jolle kelpaa vain paras. Se on OSOITE markkinoiden hiljaisin ja ennen kaikkea HUOM! UUSI tehokkain. Useita asumismukavuutta Huolto, asennus ja myynti parantavia ominaisuuksia.

Huoltopalvelu

AALTONEN

Mältintie 3, Uusikaupunki puh. 0400 221 871

Kalannin Autohuolto Ky Vakkatie 1, 23600 Kalanti p. 02 874 127

Kampanjahinta 11,90 €/m2 (norm. 17,50 €/m2)

3-peilinen, valkoinen, muotopuriste, ei sisällä karmia

Tyyneläntie 4, 4h + k + s + at. 1970-luvun omakotitalo, joka kaipaa remonttia. Leivinuuni. Uusi öljykattila. Toimiva pohjaratkaisu. Kunnan vesi ja viemäri. Tontti 2885 m². Hintapyyntö 84.000 €. OMAKOTITALO / VAPAA-AIKAAN, Laitila Väkkäräntie 306, 3h + k + s, 90 m². Rintamamiestalo. Asuintiloja kolmessa kerroksessa. Ulkorakennus ja pari pienempää varastoa. Nätti rauhallinen maalaismiljöö. Puutarhatontti 2400 m². Hintapyyntö 59.000 € Haarontie 272, 2h + tupa + s, 80 m². Lautaverhoiltu talo rauhallisessa maalaismiljöössä. Puuliesi, pönttöuuni. Tupaan ja saunaan tulee kylmä vesi. Ulkorakennus, jossa varastotilaa ja kompostikäymälä. Tontti 3800 m². Hintapyyntö 48.000 €.

Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV Vihtorinkatu 5, Laitila. 02-851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi

info@askovainio.com

Kirkonkyläntie 403, Vehmaa

Mitsubishi Electric FH-sarjan ilmalämpöpumput

Väliovi Wicco 7-9x21

Isonummentie 184, Kalanti 4-5h + tupa + saunaos. 138 m² Viihtyisä maalaispaikka Kallelassa. Alakerrassa puuliesi ja takka, yläker-

OMAKOTITALO, IHODE

Upea omakotitalo ja iso halli!

Orikedonkatu 12, Turku Puh. (02) 239 3660

Kampanjahinta 59 €

Kirkontanhua 5, 6h + tupa + saunaos. 170 m². Kaunis ja siistikuntoinen koti idyllisessä Untamalan kylässä. 1860 rakennettu hirsitalo, joka on täysin remontoitu, mm. ikkunat, katto, putket ja kaikki asuintilat. Talon alakerrassa myös autotalli ja varastotilaa, yläkerta on avointa vinttitilaa. Erillinen varastorak. Tilava tontti 3320 m². Tähän kannattaa tutustua. Hintapyyntö 258.000 €/tarjous! OMAKOTITALO, Kalanti

Sorvarintie 4B, U:ki Puh. 0400 597 515

Mika Leinonen 040 706 2132

Viikaistentie 47, 2h + tupakeittiö + saunaos., 85 m². Hyvä koti pienelle perheelle. Mukava ja viihtyisä pihapiiri omassa rauhassa, maalaismiljöössä. Tontti 6300 m², jossa myös pieni peltopalsta. Autotalli/ varastorak. Hintapyyntö 84.000 €

rassa pönttöuuni. Vehreä pihapiiri. Iso tontti 2,4 ha. Lisäksi talousrakennus. Hintapyyntö 135.000 €.

Laminaatti Kronotex

Prestige Oak Dark 1380x193x8mm KL 32 2,13 m2/pkt

Oh, 2 mh, työhuone, keittiö, apukeittiö, takkahuone, kodinhoitohuone, sauna, pesuhuone, ym. 247/285 m2 Rakennettu v- 1995. Remontoitu 2013. Upea kaksikerroksinen ok-talo isolla 2,114 ha:n tontilla, jossa oma uimakelpoinen lampi sekä 656 m2:n halli-/ katosrakennus. Mh. 370 000 €

Kohdenro 9501596

Alinenkatu 22, U:ki, puh 044 0321 003