Issuu

9. syyskuuta 2017

Heli Laaksosella kolmen kirjan vuosi

Naapuruuden olemusta pohdittiin Mynämäellä

SIVU 3

Kirja Uudenkaupungin rautatien vaiheista

SIVU 8

SIVU 11

SEUTUSANOMAT

2. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

18.10.2018

LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Perukirjat edullisesti p. 040 581 2281 Seutusanomat Vakka seuraavan kerran

TORSTAINA 1.11.2018 Muista ISÄNPÄIVÄ -ilmoittelu

METSÄÄ / PELTOA

RIVITALOSTA, Laitila

Nästi, Laitila Neljässä eri palstassa: 1,4 ha metsää / 0,9 ha peltoa, 4,1 ha metsää / 4,2 ha peltoa + vanha talouskeskus, 20,6 ha metsää / 3,1 ha peltoa, 6,7 ha metsää / 4 ha peltoa. Puustoarviot on. Myydään tarjousten perusteella osa tilana ja osa määräalana. Talouskeskus on ostettavissa erikseen. Tarjoukset toimistoomme viim. ke 7.11.

Potiveräjäntie 14, 4h+k+s, 105,5 m². Siistikuntoinen ja tilava päätyasunto. Hyvä ja rauhallinen sijainti lähellä keskustaa. Varasto, katos ja autotalli. Hintapyyntö 125.000 €.

Ojurinkuja 4, 5-6h+k+saunaos. 161 m². Tiiliverhoiltu koti. Tilava olohuone sekä eteishalli /ruokailutila. Rauhallinen ja suojaisa pihapiiri päättyvän tien päässä, Hartikkalan asuntoalueella. Tontti 1425 m². Hintapyyntö 84.000 €.

Kallelantie 272, Kalanti Nätti ja vehreä kesäpaikka, ns. mummonmökki, jossa tupa, kamari, kuisti ja verstastila sekä yläkerta avoin. Saunarak, puuvaja ja maakellari. Iso tontti 5560 m². Hintapyyntö 64.000 €

Kustavi: KELTAINEN PUOTI Kärtyntie 1, 23360 Kustavi p. 02 841 5670, ma-pe 9-17

Maijaniityntie 50, Mynämäki Nätti vapaa-ajan paikka Laajoen vieressä. Hirsimökki, varasto, asuntoauto vierasmajana. Sähkö tulee aggregaatilla ja aurinkopaneeleilla. Kaunis tontti 3000 m², jossa grillauspaikka, metsikköä ja nurmikenttää. Hintapyyntö 39.000 €

Vehmaa: VAATETUSLIIKE SEEPRA Vinkkiläntie 15, Vehmaa p. 050 514 1242, ti-pe 9-17, la 10-14

Mika Leinonen 040 706 2132 Lähetä juttuvinkki: toimitus@ turunseutusanomat.fi

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl

Taivassalo: KUKKAPUOTI VILHELMIINA Keskustie 8, 23310 Taivassalo p. 0400 744 640 tiistai, ti-to 9-16.30, pe 9-18, la 9-14

Uusikaupunki: TOKMANNI U:KI Ketunkalliontie 5-7, U:ki, p. 0300 472 185 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-18 Laitila: TOKMANNI LAITILA Garpintie 1, Laitila, p. 0300 472 049 Ma-pe 8-20, la 8-19, su 10-18

Katso kohteitamme

www.oikotie.fi

Kiinteistötoimisto

Masku: TOKMANNI MASKU Maskuntie 232, Masku, p. 0300 472 130 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-19

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

Välityspisteiden pyykinvaihtopäivä joka viikon perjantai (Masku Tokmanni keskiviikkoisin). Poikkeuksina arkipyhät.

ASKO VAINIO KY LKV

v o it a

5000

€ www.pihla .fi

IKKUNAT JA OVET Pihla palvelvee ikkuna- ja oviasioissa juuri sinun tarpeesi huomioiden. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Jari Laurila jari.laurila@ikkunatjaovet.fi p. 050 5399 551

/ kalanninsp

Tahdomme yrityksesi menestyvän! Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat – olemme täällä juuri Sinua varten!

www.ikkunatjaovet.fi

JUHLAKONSERTTI

Varaa ilmoitustilasi ajoissa: Sari Laurila 050 568 5454

• VESIPESUT • TYÖVAATEHUOLTO • KEMIALLISET PESUT •MATTOPESUT • VENEPRESSUT • KULJETUSPALVELU • PÖYTÄLIINOJEN VUOKRAUS Välityspisteemme:

VAPAA-AIKAAN

OMAKOTITALO, Laitila

Varppeentie 2, 5h+k+kph+ saunaos.+1h+kt+wc., 200 m². Iso olohuone/ruokailutila. Kylpyhuoneessa on suihkukaappi. Talo on hyvällä paikalla lähellä keskustaan. Reilu puutarha tontti 3800 m². Autotalli. Hintapyyntö 148.000 €

Avoinna: ma–pe 7.30–17.00 Kivistöntie 14 Mynämäki 02 4303 993, info@pesu-eerika.com www.pesu-eerika.com

Päivi Nyholm yritysasiakkuuspäällikkö 010 841 5974 tai 050 318 0462 paivi.nyholm@saastopankki.fi

Satu Laurell

Päivi Nyholm

Satu Laurell

yritysasiantuntija 010 841 5959 tai 050 318 0456 satu.laurell@saastopankki.fi

Pauliina Vahanti sijoitusasiantuntija 010 841 5910 tai 050 521 3819 pauliina.vahanti@saastopankki.fi

Pohitullin liikuntasalissa la 10.11.2018 klo 17 Lauluja oopperan, operetin, elokuvan ja musikaalien maailmasta UUDENKAUPUNGIN LAULU-VEIKOT johtajanaan dir. mus. PEKKA HARMOVAARA Avustavat Uudenkaupungin VPK:n Soittokunta sekä Petri Hatakan yhtye Juontaa AARRE TELIN

Kirsi Viitanen

Pauliina Vahanti

yritysasiantuntija 010 841 5906 ja 050 470 1109 kirsi.viitanen@saastopankki.fi

Ota yhteyttä niin tavataan – tulemme mielellämme käymään myös yrityksessäsi! saastopankki.fi/varaa-aika

Järjestää Uudenkaupungin Laulu-Veikot ry Lippu 25 euroa. Myynti: Foto-Mika, Alina, Passari (os. Matkailutoimisto) ja Laulu-Veikot

Kirsi V iitanen

KALANTI

LAITILA

TAIVASSALO

TAHDON ASIALLA

UUSIKAUPUNKI VEHMAA

18. lokakuuta 2018

n Pääkirjoitus

n Kuntapäättäjän kulma

n Pakina

Vakkasuomalaisten kohtaamisesta ja lukemisen tärkeydestä

Syysterveiset pyhärantalaisille

Ihmisen paras ystävä

Olemme edenneet lokakuulle, ja vuosi on tuossa tuokiossa jo lähes loppuun vietetty. Kuntapuolella olemme edelleen odottavalla kannalla, että tulevatko maakuntavaalit ja minkälaisia ovat ehkä tulevan soten tuomat haasteet. Olemme jo edellisellä valtuustokaudella vastailleet niin moniin sotea koskeviin kyselyihin, että odotamme vielä, miten sote tulee toteutumaan, vai toteutuuko se ollenkaan. Tämä on suuri muutos meille kaikille ja edelleenkään emme tiedä, miten meidän palvelut tulevat muuttumaan ja emme ole saaneet minkäänlaista tietoa, miten osaisimme varautua tulevaan. Kunnanjohtajamme Harri Hiitiö aloitti myös syyskuun puolessa välissä työt kunnassamme. Olen erittäin tyytyväinen ollut alkuun. Pidämme jo ensimmäisen iltakoulun valtuustolle ajankohtaisista asioista ja säännölliset tapaamiset alkavat tässä kuussa myös puheenjohtajistojen kanssa. Toivottavasti saamme tästä luotua hyvää yhteistyötä kaikkien kanssa. Saimme juuri viime valtuuston kokouksessa käyttöömme toteutuman 1–8/18 ajalta taloudestamme ja hyvältä vielä ainakin näytti. Lisäksi olemme hieman paremmassa toteutumassa, mitä talousarvio näyttää. Toivottavasti tämä suunta jatkuu ja saamme taas ensi vuonna hyväksyä ylijäämäisen tilinpäätöksen. Koskaan emme voi aivan olla varmoja tuloksesta, mutta tarkan taloudenhallinnan kanssa olemme pystyneet pitämään kiinni talousarvion luvuista. Kuivan kesän jälkeen olemme siirtyneet syksyyn ja saaneet jo jonkin verran sateita. Pohjavedet ovat edelleen todella matalalla, joten toivottavasti saamme vielä sateita lisää ennen talven tuloa. Maatalous kohtasi täällä katovuoden ja omalta kohdalta voi sanoa, että satoa viljoista tuli noin 50 % normaaliin vuoteen verrattuna. Vaikka viljan tuottajahinnat ovat olleet nousussa, niin sadon vähäisyyden takia on tappiota tulossa viljelijöille. Toivottavasti tilat selviävät tästä vuodesta ja viljelijät sekä heidän perheensä eivät menettäisi tilojaan ja siinä ohessa myös kotejaan. Vietimme viime viikonloppuna poikkeuksellisen lämpimän viikonvaihteen ja toivottavasti kaikki pystyivät nauttimaan täällä etelässäkin olevasta kauniista ruskasta. Saatiin ladata akkuja ja valmistua taas tuleviin työviikkoihin. Kuntapuolella on seuraavaksi edessä vuoden 2019 talousarvion laatiminen. Siihen liittyvät päätökset on vielä loppuvuoden aikana tehtävä. Toivotan kaikille hyvää syksyn jatkoa ja pian saapuvan joulun odotusta.

Metsästysaika on parhaillaan käynnissä. Muistui mieleen yksi muisto (niitähän enää tässä iässä vain on, kun mitään ei nykyään tapahdu) jostain reilun parinkymmenen vuoden takaa, kun iltaisin ehti vielä Sirppujoen rantamille torrakko tanassa sorsia suihkimaan. Ja silloin sai ampua vielä lyijykuulilla. Sitten tulivat vismutti- ja muut styrox-haulit maailmaa pelastamaan. Vähän samalla tavalla kuin nykyään ajellaan välillä sähkövirtaisilla autoilla ja kuvitellaan sen virran tulevan vain töpselistä. Voin kaikille viherpiipertäjille kertoa virran tulevan johdosta tai kaapelista sinne jakorasiaan. Nih. Olen aina ollut, toisin kuin monet uskovat, varsin avarakatseinen ja suvaitsevainen. Tälle on perusteena jo se, että perinteisen noutavan koiran hankkimisen sijaan päädyin treenaamaan dobermannini sorsakoiraksi. Eräänlainen ympäristöteko sekin kai oli styrox-haulien ohella, kun maailmassa olisi yksi paskantuotantolaitos vähemmän. Siis kun en hankkinut neljättä koiraa. Oma tarinansa on dobermannin kouluttaminen riistannoutoon, mutta variksilla se puuha aloitettiin. Muutaman viikon intensiiviharjoitusten jälkeen koira nouti ammutun variksen minulle ja Kalanti oli puhdistettu mustaharmaista lentäjistä. Sitä en tiedä, oliko se ympäristöteko. Toisaalta ihan sama. Kun sitten ensimmäisen kerran otin mustanpuhuvan palveluskoirani jokirantaan heinäsorsia noutamaan, niin johan kävi tuuri. Kuusi kappaletta näitä hyvärintalihaisia lentäjiä ui kaikessa rauhassa vastavirtaan. Kaksi peräkkäistä tulisuihkausta haulikon piipusta ja neljä uimaria lensi tiehensä. Kaksi jäi siihen joen pinnalle nokat vedessä myötävirtaan kellumaan. Siinä sitä meikäläisellä oli jo kuolat poskella ja neljä rintalihanpalaa paistinpannulla paistumassa. Vaan eipä pidä perinteisesti nuolaista ennen kuin tipahtaa. Uudelleenkoulutettu nelijalkainen ystäväni singahti kylmänkalseaan ja silloin vielä laitilalaisten ulostamaan jokiveteen toisen sorsan luo, nappasi sen hampaisiinsa ja ui rannalle. Vastarannalle. Siellä se sitten alkoi tehdä sitä hommaa, joka olisi kuulunut minulle. Oli koiralla sorsa kynittävänä. Höyhenet pöllysivät ja meikäläinen huusi kuin hinaaja (niin sanotaan, en ihan yhtä kovaa kuitenkaan äännellyt) parhaimmalle ystävälleni, että se s…tanan sorsa tänne. Ei siinä meikäläisen auttanut kuin riisua maastovermeet ja muut asusteet sekä toivoa, ettei lokkeja juurikaan olisi liikkeellä. Kahlasin hyisessä joessa napaani myöden, kun noutajani kyllästyi seuraamaan onnetonta yritystäni ylittää joki. Hyppäsi mokoma seurakseni ja ui toisen ammutun sorsan luo, nappasi sen hampaisiinsa, ui rannalle, josta olin hetkeä aiemmin irtautunut ja palasi oman sorsansa luo. Siellä on sorsasi, se näytti ajattelevan vilkaistessaan kuono höyhenissä suuntaani. Koirat ovat ihania isäntänsä palvelijoita, sanoin rämpiessäni rantaan.

Kuten niin monta kertaa ennenkin tätä lehteä tehdessäni, törmäsin omaan kielelliseen kömpelyyteeni. Haastattelin Turun kirjamessuilla Heli Laaksosta ja päädyin taasen miettimään, miten ihmeessä kirjoitan suorat lainaukset. Kun vakkasuomalainen puhuu, on murre minulle niin suuressa osassa sanomaa, että tuntuu haastateltavan identiteetin murskaamiselta alkaa kääntää kommentteja yleiskielelle. Toisaalta murteen kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa, jossa suomalaista huippua edustaa muun muassa juuri Heli Laaksonen ja todella harvoin toimittajat. Lähes aina murreilmaisujen kirjoittaminen paperille on yrityksenä tuhoon tuomittu. Tällä kertaa kysyin haastateltavan mielipidettä. Runoilija toivoi, että lehdessä hänen kommenttiensa sisältö on pääosassa, ei kieliasu. Korjauslupa siis saatu ja voin huokaista helpotuksesta. Erityisesti laitilalaisena tutuksi tullut ja nykyään Raumalla asuva Heli Laaksonen on tehnyt jo täysi-ikäisen kirjailijan uran, sillä hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi 18 vuotta sitten. Vasta viime vuosina hän on alkanut kirjoittaa lapsille. Tämän lehden jutussa hän esittelee kolme lastenkirjaa, joita hän on urakoinut tämän vuoden aikana. Hänellä itsellään ei ole lapsia, mutta kokee olevansa niin lapsenmielinen, että lastenkirjojen maailmaa tuntuu omalta. Lisäksi uudessa aluevaltauksessa on kulttuuripoliittinen puolensa: runoilija on huolissaan lasten lukutaidosta. Yhä harvempi aikuinen lukee omille lapsilleen ja pahimmillaan Laaksonen on huomannut aikuisten asettuvan portinvartijoiksi lasten lukemiselle. Ei hän kuitenkaan luovuttamassa ole. Usko omaan tekemiseen ja kirjallisuuden merkitykseen on vahva. Laaksoselle kirjallisuuden lukeminen on aina uusien näkökulmien omaksumista. Ja eihän kukaan voi sanoa, ettei tarvitse elämäänsä enää yhtään uutta näkökulmaa. Hänelle kirja ei myöskään ole tuote, joita tehdään silloin kun se ovat muodissa ja vaihdetaan alaa, kun muoti muuttuu. Hänelle kielellinen ilmaisu on yksi ihmisyyden osatekijä. Minulle kirjallisuus on portti maailman ymmärtämiseen ja uusien mahdollisten maailmojen löytämiseen. Lastenkirjojen lukeminen taas on samalla yhdessäoloa lapsen kanssa. Sen lisäksi, että lukiessa uppoudutaan samaan tarinaan, ollaan lähes aina sylikkäin. Ne ovat meidän perheessä tärkeitä hetkiä. Nyt jään pikkuhiljaa äitiyslomalle lukemaan niitä satuja entistä enemmän, ja uudelle ihmiselle. Tämän lehden päätoimittajaksi hyppää Rainer Tähtinen, joka onkin lukijoille jo tuttu. Tämänkin lehden jutuista muutama on hänen käsialaansa. Mukavia lukuhetkiä ja jatkoa teille vakkasuomalaisille. On ollut ilo kulkea rinnallanne.

Janica Vilen, päätoimittaja

Mervi Puonti Pyhärannan kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kuulontutkijan vastaanotot Mehiläinen Uusikaupunki, Koulukatu 1

Maisa Matti 044 5142 518

Päivi Matti 044 5825 360

Kuulemisen Erikoisliike Puistokatu 10 Turku

18. lokakuuta 2018

Leikkaa irti

Myös HotStone -hoidot!

INFRARED BODY WRAP

• Kuluttaa enemmän kuin 1200 kaloria yhdellä hoitokerralla. • Muokkaa vartaloa jo ensimmäisellä hoitokerralla.

TARJOUS 4x50 min

• Kasvattaa aineenvaihduntaa

100,-

• Kiinteyttää ihoa ja kudosta

Koulutettu hieroja, manuaalinen selkäterapeutti

+ 1 kerta kaupanpäälle!

Minna Bergström p. 050 5472 187

Haahkakuja 14, Uusikaupunki

HALUATKO KERTOA MUILLEKIN? Lähetä juttuvinkki toimitus@turunseutusanomat.fi

Palveleva puhelin

Sivun 15 ristikon ratkaisu.

Pekka Harmovaara on ollut mukana Laulu-Veikkojen toiminnassa vuodesta 1973.

70-vuotiaalla Laulu-Veikoilla juhlakonsertti ja juhlanäyttely

Taiteellinen johtaja vaihtuu marraskuussa Uudenkaupungin LauluVeikkojen 70-vuotisjuhlakonserttii pidetään Pohitullin palloiluhallissa 10. marraskuuta ja kuoron historiasta on näyttely Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti. UUSIKAUPUNKI. Harvassa ovat varmasti ne vakkasuomalaiset, jotka eivät jossain kohtaa elämäänsä olisi kuulleet Laulu-Veikkojen laulantaa. Kuoro on ollut koko historiansa ajan aktiivinen esiintyjä. Laulu-Veikkojen taiteellinen johtaja Pekka Harmovaara on tehnyt pitkän päivätyön rakkaan harrastuksensa parissa. Kuoron taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 1973 alkaen. Välissä oli myös muutama vuosi rivikuorolaisena. – Olen aina kokenut niin, että kuoron laulajat ovat instrumentteja, joita soitan, Harmovaara sanoo, mutta myöntää hymyillen instrumenttien

olevan myös hyviä kavereita. – Lähtökohtani on ollut aina, ettemme laula kansiot edessämme, vaan laulut opetellaan ulkoa. Tällä tavoin laulaja voi täysin keskittyä lauluun ja viestiä sen tunnelmaa. – Toki kuorossa on aina parempia ja hieman vaatimattomampiäänisiä laulajia, mutta minusta on ollut valtaisaa, että olemme kyenneet hyödyntämään jokaisen kuorolaisen erityisosaamisia. Ja niille on kuorossa ollut tilausta. Omasta takaa on syntynyt niin lavasteita esiintymispaikoille kuin iltamiin sketsejä. Ulkomaankeikkoja ja levytyksiä Uudenkaupungin Laulu-Veikkoja vuosikymmeniä luotsannut Harmovaara ei pysty sanomaan tarkkaa lukua opetelluista ja esitetyistä musiikkikappaleista. – Niitä on satoja. Vuosina 1985 ja 1995 Laulu-Veikot levytti ja tähän väliin

Leikekirjojen vanhimmat leikkeet ovat 60-luvun alusta.

ajoittuu Harmovaaran mukaan myös kuoron aktiivisin ajanjakso hänen toimiessaan sen taiteellisena johtajana. – Vuonna 1978 esiinnyimme ensimmäisen kerran ulkomailla, mutta vuoden 1991 esiintyminen Floridan Orlandossa on jäänyt erityisesti mieleen. Tuolloin kuoro esiintyi ensimmäisenä suomalaiskuorona Disneylandissa ja kun kyse oli ulkoilmakonsertista ja lavan takana oli tekojärvi, Harmovaara meni kysymään äänentoistosta vastaavilta teknikoilta, miten äänenlaadun kanssa mahtaa käydä. – Kaverit heilauttivat kättään ja usuttivat minut heidän tontiltaan pois. Kun sitten aloitimme, en muista äänentoiston olleen koskaan niin erinomaista. Aivan kuin olisimme esiintyneet konserttisalissa. Kotkan Meripäivien kuorolaulujen voitto Yhtenä muistojen parhaimmistoon lukeutuvana esiintymisenä Harmovaara pitää kahdeksankymmentäluvun lopun kuorolaulukilpailun voittoa Kotkan Meripäivillä. – Voitimme Aikamiehet ja sekös varmasti tuolloin heitä närästi, Harmovaara nauraa. Samaisessa kilpailussa Laulu-Veikot esitti kappaleen Rolling Home, johon Harmovaara oli tehnyt suomenkielisen säkeistön. Kilpailun jälkeen häntä pyydettiin tekemään vielä lisää suomenkielisiä säkeistöjä kappaleeseen. – Siitä on seurannut se, että tulevassa Suuressa Toivelaulu-

N O U S K A A P A S J O

K A P R I I S I O L E M U S

U P E A V I T S I L I I M A

K A T K A R E T K I S E I S

K U U K K E L I A J O K I T

Palveleva chat

0400 22 22 11 11 80 80 0400 Arkisin 18-01, Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

kirjassa on tämä kappale minun sanoittamanani, Harmovaara paljastaa. Juhlakonsertissa valta vaihtuu Laulu-Veikkojen juhlakonsertissa marraskuussa on odotettavissa Harmovaaran johtamana kappaleita niin elokuvista, musikaaleista kuin oopperoistakin. – Ohjelma koostuu osin harvemmin esittämistämme kappaleista kuin myös tietysti suosituista kappaleistammekin. Pohitullin palloiluhalli toimii konserttipaikkana ja äänentoistosta vastaa Robi De Gozinsky, joten ammattilaisuutta on taatusti mukana. Lisäksi Laulu-Veikkojen kuoroa avustaa Uudenkaupungin VPK:n soittokunta, että kuron tulevan taiteellisen johtajan Petri Hatakan yhtye. – Tämä on itselleni viimeinen esiintyminen kuoron johtajana, Harmovaara sanoo, mutta aikoo silti jatkaa kuorolaisena niin pitkään kuin vain on mahdollista. Uudenkaupungin kaupunginkirjastoon on koottu vaikuttava näyttely kuoron historiasta. Leikekirjoista löytyy aina 60-luvun alusta tähän päivään Laulu-Veikkojen ja sen jäsenistön vaiheista. – Kun leikekirjoja selaa, voi todeta niiden pitävän sisällään myös aimo palan paikallishistoriaa, toteaa Harmovaara.

0400 22 11 80

O A A M U T O I M E S S A T T A A A K A S I A V A I N Arkisin 18-01, S A T L A S L U K K A R I T Aviikonloppuisin K O T T I T A 18-03 K U K I S A K A S O T K A T A N K A T A I N E N O I T I S I O N I T L A M E M O V I U L I S T I O K I N A W A R O I K A L E J A L K A A R A L S E P O T A S K A T O M M I T A U N O A V A P A R A U H A U H K A K A V A L A S H A L M E E T Palveleva puhelin Palveleva K I I L O A T O M I E E Rpuhelin O O N O O T T I S A N A T O N

Elämä solmussa? Palveleva Palveleva chat chat Palveleva Puhu, senetti auttaa. Palveleva Palveleva puhelin puhelin Palveleva Elämä solmussa? KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ 0400 118080 Palveleva netti netti Palveleva 222211Luottamuksella, netti Puhu, se0400 auttaa. sinua kuunnellen Arkisin 18-01,

Palveleva kirje

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

PL 210, 00131 Helsinki Palveleva Palveleva Palveleva kirje kirje kirje

Palveleva Palveleva chat chat

PL 210, PL210 210, 00131 00131Helsinki Helsinki PL 00131 Helsinki

Palveleva netti

kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

kirkonkeskusteluapua.fi

YRITYKSEMME TÄYTTÄÄ

Vietämme syntymäpäivää työn ohella, mutta kahvittelun ja kakun kera, joten tervetuloa 22.–23.10. 2018 klo 10–16 välisenä aikana.

TAlO TÄYnnÄ hUIMIA TARjOUKSIA !!! Kaikki varastossa olevat mopot, pienkoneet ja varusteet huipputarjouksin. Tarjoukset voimassa vain viikon 43. MS170 moottorisaha

180e (235,-)

MS231 moottorisaha

EU22i aggregaatti

Mopo Mopon ostajalle Mitas nastarengassarja asennettuna veloituksetta. Arvo.280e + Drac huppari

1480e (1890,-)

380e (469,-)

580e (699,-)

alkaen

3190e + TK

UMS425 trimmeri SX50

BR500 reppupuhallin

Rainer Tähtinen

VUOTTA 22.10. 2018

320e (445,-)

Tämän ostajille lisäetuna yllätyslahja. Arvo 292e

Polttolaitoksenkatu 9, 20380 TURKU • puh. (02) 2388 333 • www.kununpyora.fi

3080e (3290,-) + TK

18. lokakuuta 2018

Heli Laaksosella kolmen lastenkirjan vuosi Lounaismurteella runoileva Heli Laaksonen on ollut tänä vuonna tuottelias. Häneltä itseltään on ilmestynyt lapsille suunnattu runokokoelma Ykköne. Lisäksi hän on kääntänyt virosta suomeksi lastenkirjan Kun musti muni mummon ja kuvittanut Elina Wallinin kirjoittaman lastenkirjan Semmoset ja Tommoset – Ihme Lahja. KIRJALLISUUS. Kun Turun kirjamessujen teemana oli aikanaan Laitila, murrerunoilija Heli Laaksonen kutsuttiin asiantuntijaksi, asuihan hän silloin Laitilassa. Tämän vuoden teemana oli Viro, ja taas messukeskuksessa käännyttiin saman asiantuntijan puoleen. Heli Laaksonen rakastui 90-luvulla opinnoissaan viron kieleen niin paljon, että lähti hetkekesi jopa asumaan Viroon. Tänä vuonna hän julkaisi jo toisen käännöksen virosta suomeksi: Kun musti muni mummon. Teoksessa on virolaisen kirjailijan Andrus Kivirähkin lyhyitä ja hullunkurisella huumorilla kirjoitettuja tarinoita lasten makuun. Kaksi vuotta sitten Laaksonen suomensi samalta kirjailijalta vastaavanlaisen teoksen: Koiranne alkaa kohta kukkia. – Andrus Kivirähk on viron suosituin kirjailija, jota on käännetty monille kielille, mutta eihän se täällä Suomessa tarkoita yhtään mitään. Siellä tie-

ja. Kirjat on kirjoittanut porinkielisistä pakinoistaan ja kirjoituksistaan tunnettu Elina Wallin. – Tämä on tämmönen trilleri. Siinä kierrellään Porin eri paikoissa, esimerkiksi Porin mausoleumissa, Laaksonen kertoo. Tekijäkaksikko päätti käännättää kirjan myös ruotsiksi ja lahjoittaa sen jokaiselle Porin kuudesluokkalaiselle, koska nykyään ruotsia opetetaan jo kutosille. – Olemme lihavoineet sieltä kaikki lounaismurteista tutut lainasanat, jotta lapset näkevät, kuinka vähän ruotsin kieli lopulta poikkeaa meidän lounaismurteesta, Laaksonen kertoo.

Vuodesta 2000 asti runoillut Heli Laaksonen on viime vuosina innostunut lastenkirjallisuudesta. Tänä vuonna hän on ollut mukana kolmen lastenkirjan teossa.

detään Suomesta Eino Leino ja täällä tiedetään Viron kirjailijoista ihan yhtä vähän, kertoo Laaksonen, joka toivoisi, että virolaista kirjallisuutta käännettäisi suomeksi enemmän. Vaikka Laaksonen normaalisti kirjoittaa lounaismurteella, nämä kirjat on käännetty kirjakielelle. – Se on ollut työlästä, naurahtaa Laaksonen. – Minulla oli jatkuvasti synonyymisanakirja käytössä. Lisäksi piti kiinnittää huomiota sanajärjestykseen. LounaisSuomessa käytettävä sanajärjestys on kuulemma monen

muun suomalaisen mielestä inttävä – ja ehkä se vähän onkin, runoilija punnitsee. Aapine ja Ykköne Heli Laaksonen kirjoitti vuonna 2013 aakkosrunokirjan mummuil ja mukulil. Projekti miellytti, mutta koska aakkosia on rajallinen määrä, Laaksonen päätti jatkaa tänä vuonna numeroiden parissa. Niin syntyi Ykköne, hauska numerolorukirja. – Mä oon oikein tosi huono ollut aina matikassa, siksi tämä oli niin kiva kirja kirjoittaa. Vitosen kohdalla mietin,

miltä ’viis’ kuulostaa, kutosessa taas lähdin liikkeelle siitä, miltä kutonen näyttää. Tuhat näyttää vähän siltä kuin kolme nollaa olisi festareilla vessajonossa, Laaksonen kertoo runojen synnystä. Suomen kielen maisteriksi valmistuneelle runoilijalle myös numerot olivat mielenkiintoinen aarreaitta. – Numerot yhdestä kuuteen ovat meidän vanhinta kielen ainesta. Me ollaan tuhansia vuosia laskettu yks, kaks, kolme… Laaksonen kertoo innoissaan. – Numerot kahdeksan ja

yhdeksän taas on ajateltu niin, että yhdeksän, yhtä ei ole ja kahdeksan, kahta ei ole. Suomalais-ugrilaiset ovat jännällä tavalla laskeneet numeroita myös kympistä alaspäin, Laaksonen selittää. Tästä ajatuksesta sai ideansa runo ysistä. Semmoset ja tommoset Porist Kolmas julkaisu tältä vuodelta on kuvitustyö. Semmoset ja Tommoset – Ihme Lahja on jatko-osa vuonna 2016 julkaistulle Tapleti Arvoitus -kirjalle, joka oli ensimmäinen porin murteella kirjoitettu lastenkir-

Runoilijan vastaanotto kuorma-autossa Heli Laaksonen on syntynyt Turussa ja muuttanut sen jälkeen 14 kertaa. Pisimpään hän viihtyi Laitilassa, jossa hänellä on talo edelleen, vaikka kotiosoite onkin nykyisin Raumalla. Liikkuvaan luonteeseensa sopien hän päätti ostaa kuorma-auton, jonka kanssa hän kiertää nykyisin ympäri Suomea runoilemassa ja pitämässä viron kielen kursseja. – Maalasin tämän knappikukan väriseks, et tunnistaa, hän esittelee ylpeänä viitaten keltaiseen pietaryrttiin. Janica Vilen

Laitilassa juhlittiin lokakuuta soiton tahtiin Laitilan soittokunta ja Nousiaisten Nousteprassi pitivät yhteiskonsertin Laitilan Louhenlinnassa. Idea on lähtöisin Laitilan soittokunnalta, ja lokakuisesta juhlakonsertista halutaan tehdä perinne. Konserttiyleisö sai torvisoiton ohella nauttia myös Laitilan virvoitusjuomatehtaan Kekri-olutta sekä saksalaisia makkaroita. LAITILA. Laitilan Louhenlinnassa järjestettiin lauantaina 13. lokakuuta saksalaistyylinen Octoberfest, jossa Laitilan soittokunta ja läheinen yhteistyöorkesteri Nousteprassi viihdyttivät yleisöä saksalaisilla sävelmillä sekä tanssimusiikilla. Aitoon saksalaistunnelmaan pyrittiin myös virvoitusjuomatehtaan olutkolpakoiden sekä saksasta tuotujen bratwurstien avulla. Münchenissa Saksassa Octoberfestin avaa perinteisesti kaupungin pormestari, joka avaa paitsi tilaisuuden, myös oluthanat. Näin tapahtui myös

Laitilassa. Tilaisuuden avasi Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Münchenin juhlat kestävät pari viikkoa, mutta Laitilassa juhlittiin vain yksi ilta. Tapahtumasta halutaan kuitenkin tehdä perinne, ja Luukkonen väläytteli avauspuheenvuorossaan mahdollisuutta tehdä juhlasta jatkossa monipäiväinen. Saksalaista marssija tanssimusiikkia Sekä Laitilan soittokunta että Nousteprassi soittivat molemmat tilaisuudessa kaksi settiä saksalaista marssimusiikkia sekä perinteisempää tanssimusiikkia. Nousteprassi sai kunnian soittaa juhlan ensitahdit kapellimestari Iina Loposen johdolla. Kaupunginjohtaja Luukkosen avauksen jälkeen Nousteprassi päräytti ilmoille ensitahdit Škoda lásky -polkasta eli Rosamundesta, jona se Saksassa tunnetaan. Juhlan teeman mukaisesti pukeutuneet soittajat soittivat ponnekkaasti myös muita kappaleita, kuten saksalaisen marssin Steiger Marschin, Happy

Marching Bandin sekä useita orkesterin aiempaan ohjelmistoon kuuluvia kappaleita, kuten Cobacabanan sekä So What’s New -kappaleen. Kapellimestari Iina Loponen kertoo, ettei uusien kappaleiden harjoittelulle jäänyt kovin paljon aikaa. Laitilan soittokunta oli ideoinut Octoberfest-konsertin, mutta nousiaislaisille jäi harjoitteluaikaa vain pari kuukautta. Yhteistyötä puhallinorkesterit ovat tehneet ennekin. Yhdessä on pidetty jo parikin elokuvamusiikkiin keskittyvää konserttia. Laitilan soittokuntaa johtava Minna Kajander ja Nousteprassin Iina Loponen ovat molemmat Vakka-Suomen musiikkiopiston opetushenkilökuntaa, ja yhteistyö on luontevaa. – Orkesterit istuvat hyvin yksiin tyyliltään, summaa Nousteprassin Iina Loponen. Visailua, arpoja ja kulinaristisia nautintoja Musiikillisen annin ohella konsertissa nautittiin perinteiseen Octoberfest-henkeen sopivas-

Laitilan soittokuntaa johtaa Minna Kajander. Soittokunta toimii Vakka-Suomen musiikkiopiston alaisuudessa, ja uusia nuoren polven soittajia rekrytoidaan nuorista.

ti olutta ja makkaraa. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on tuonut loppukesästä markkinoille Kekri-oluen, jota myytiin Louhenlinnassa puolen litran tuopeissa. Paikalla oli myös Wurstiwankkuri, jonka Saksasta tuotuja bratwurst-makkaroita ja Askondin sämpylöiden väliin kasattuja maukkaita bratwursthodareita konserttiyleisö sai ostaa iltapalaksi.

Soittokunta myi arpoja, joiden palkintona oli muun muassa liput orkesterin kevätkonserttiin. Lisäksi soittajat olivat ideoineet tunnelman nostattamiseksi visailun, johon yleisö sai osallistua älypuhelimillaan. Louhenlinna loi upeat puitteet Octoberfestille. Orkesterit eivät tällä kertaa tilanpuutteen vuoksi soittaneet yhtä aikaa, mutta yleisössä pohdittiin jo,

josko ensi vuonna tilan voisi järjestää toisin, jolloin molemmat orkesterit mahtuisivat soittamaan samaa kappaletta samanaikaisesti. Octoberfestistä haluttaisiin Laitilassa tehdä juhlan saksalaisen esikuvan mukaisesti perinne. Nähtäväksi jää, järjestetäänkö ensi vuoden Octoberfest Laitilassa vai Nousiaisissa. Suvi Valtanen

18. lokakuuta 2018

Laitilan K -Supermarketin Appelsiinipuristimesta loppuviikon raikasta appelsiinimehua tarjoukset! joka päivä! TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 19.-21.10.2018 ELLEI TOISIN MAINITA.

PIRKKA SUOMALAINEN NAUDAN JAUHELIHA 10%

TUORE RUODOTON KIRJOLOHIFILEE

600 G (8,32)

99 RS

ATRIA VILJAPORSAAN SISÄFILEE

K-RUOKAMESTARIN NAUDAN PAREMMAT KEITTOLIHAT SUOMI

95 KG

KARINIEMEN KANANPOJAN JAUHELIHA SUOMI, 400 G (6,23)

ERÄ!

SUOMI

ERÄ!

MAUSTAMATON/MARINOITU

90 KG

HEIMON GOURMET KYLMÄSAVUJA GRAAVILOHISIIVUT 150 G (23,53)

2 PKT

00 2 PKT

REININ LIHA KARITSAN JAUHELIHA

PIRKKA KATKARAVUT

SUOMI, 400 G (14,48)

00 2 PSS

1 ERÄ / TALO US

00 3 PKT

3 PKT

OMASTA UUNISTA TALON VOISILMÄPULLA

79 KPL

PIRKKA RANSKALAINEN JÄTTIPATONKI 300 G (2,61)

99 KPL

PIRKKA EMMENTALMOZZARELLA JUUSTORAASTE 150 G (10,60)

2 PSS

PIRKKA FETTUCCINE TUOREPASTA 250G (5,00)

250-350/180G (19,44)

2 KALA / TALO A US

K-RUOKAMESTARIN KIRJOLOHISUIKALEET

500 G (6,67)

VACUUM, C-LEIKKUU, SUOMI/RUOTSI

TUORE KOKONAINEN KAINUUN KIRJOLOHI

NATUREL TAI PEHMYT PIPPURI

PAULIG JUHLA MOKKA

2 KP / TALO L US

2 PSS

50 2 PSS

Tavallista parempi ruokakauppa

Kauppakatu 3, puh. 858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-21 ja SU 10-21

LAITILA

Meiltä saa myös POSTIMERKKEJÄ

Asuminen & Rakentaminen

18. lokakuuta 2018

Antaa pikkulintujen

LAULAA!

SUODATTIMET IV-KONEESEEN

IV-KANAVAN PUHDISTUSSETTI

Lintulauta Delux

AURINGONKUKANSIEMEN 15KG

Ruokinta-automaatti linnuille. Korkeus 31,5cm. Väri musta/kupari.

alkaen

Suodattimet laajasta valikoimasta! Esim. Ilto, Vallox, Enervent, Parmair.

NOKIPOIKA HALKOKORIT

Nahkaiset laadukkaat halkokorit. Helppo kantaa kantokahvojen ansiosta.

2990

PUUBRIKETTI & PUUPELLETTI

Ilmastointiputkien, viemärien ja vesilukkojen puhdistamiseen. Vaijeri 40m.

4990

NOKIPOIKA KAMINAPUHALLIN

4-lapainen. Lisää lämmitystehokkuutta. Luo oman energianlähteensä.

6990

Puubriketti

10,00€ 299,00€

Puupelletti

Säkki 15kg Lava 990kg

60x46cm

95x61cm

4,90€ 299,00€

MDF MELAMIINILEVYT

2990

SÄÄTÖLISTAT JA KANNAKKEET

TUHKASAAVI KANNELLA

1990 2790 1990 3490 35L

75L

NORDBOTN LIIKUNTATUET

MAALAUSPOHJAT

KYLMÄSAVUGENERAATTORI

Antaa savun aromia ilman, että aineksia kypsennetään. Rosterinen.

(0,99€/kg)

NOKIPOIKA KIPINÄSUOJA

Kylmäsavupuru 1,5l 5,50€ 3x10kg Lava 960kg

1590

alkaen m 18c x 24cm 280g

Laaja valikoima erikokoisia maalauspohjia! Materiaali 100 % puuvillaa. Sopii akryyli - ja öljyväreille.

170

ATV LUMIAURA 400X1500MM

Tukee ja lievittää kipua. Edistää parantumista.

Ranne- tai kyynärtuki Polvi- tai nilkkatuki Selkätuki

4,90€ 4,90€ 9,90€

DIGITAALINEN RENKAANTÄYTTÖLAITE

Kannakkeet

1,35€ 1,70€ 1,90€ 2,40€ 3,50€ 3,90€ 4,35€ 4,90€

200mm 250mm 300mm

9,90€ 12,90€ 17,90€

16x285x2070mm

Molemmat pitkät sivut 16x400x2070mm nauhoitettu abs-nau16x570x2070mm halla. Väri valkoinen.

BENSAN KAUSISÄILYTYSAINE

Bensiinin stabilointiaine. Mahdollistaa bensiinin ja 2-tahtiseoksen säilyvyyden varastoinnin aikana. 250ml.

PUUILO.FI

Säätölistat (valk.) 1000mm 1510mm 2010mm

2,90€ 3,90€ 5,90€

350mm 400mm 450mm 500mm 550mm

OPETUSPOLJINSARJA VUOKRAA PERÄKÄRRY!

129

Sis. opetuspoljin, asennuslevy, sivupeili, magneettikolmio ja asennusohje. Yleismallinen.

Kääntyy molempiin suuntiin. Yleismallinen etukiinnitys.

299

LED-LISÄKAUKOVALO 48W

Poltin 6x5W CREE LED+6x3W. Referenssiluku 10. 370x85,9x 107mm.

Ehkä hieman erilainen kauppa...

Digitaalinen, akkukäyttöinen. Renkaantäyttö käden käänteessä.

LED-LISÄVALOSARJA 25W (2KPL)

Poltin 1x25W CREE. Valoteho 1500Lm. Valokuvio spotti. Mitat 120x111x146mm.

5990

Tarjoukset voimassa 21.10.2018 asti ellei tuotteen kohdalla toisin mainita tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Osassa myymälöistä rajoitettu valikoima. Ei jälleenmyyjille. Tutustu lisää tuotteisiin ja tarkasta myymälöiden osoitteet sekä aukioloajat verkkokaupastamme.

18. lokakuuta 2018

Yhteistyötä perheiden hyväksi Perheet keskiöön -hanke on perheiden parissa toimivien järjestöjen yhteishanke, jonka tarkoituksena on koota järjestöjen perheille tarjoamat palvelut ja tuki osaksi perhekeskustoimintaa. Taivassalossa MLL:n paikallisyhdistys ja Taivassalon seurakunta pyörittävät perhekerhoa sekä jakavat ideoita ja käytänteitä. TAIVASSALO. Valtakunnallinen Perheet keskiöön -hanke on kerännyt yhteen seurakuntia ja järjestöjä ympäri Suomen. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen LAPE-hankkeen kanssa. Vakka-Suomessa pilottina on avoin kohtaamispaikkatoiminta. Taivassalossa seurakunta ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä, mutta hankkeessa mukana oleminen on tuonut hyötyä paitsi toimijoille itselleen myös perheille. Seurakunnan työntekijät ja järjestöihmiset ovat huomanneet, että samaa työtä tehdään perheiden hyväksi molemmilla tahoilla. Lisäksi on voitu jakaa ideoita puolin ja toisin. – Tuttujahan näin pienessä kunnassa ollaan entuudestaan muutenkin, sanoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Arja Männistö. – Kyllä MLL on täällä meidän lähin työkaveri perhetyössä, hän summaa. MLL:n paikallisyhdistyksen perhekahvila toimii seurakunnan tiloissa Loisto-tilassa, jos-

Asuminen & Rakentaminen

sa työskentelevät seurakunnan diakoni ja nuorisotyönohjaaja. Seurakunnan voimin pyöritetään päiväkerhoa, perhekerhoa ja perhemuskaria. – Se on hyvä, että kokoonnutaan samoissa tiloissa, sanoo Männistö. – Sekin on hyvää, että nyt kaikki avoin perhetoiminta on saman kalenterin alla. Avoin toiminta tarkoittaa sitä, että mukaan voi tulla ilmoittautumatta, hän selventää. Joka päivä tapahtuu jotain Vakka-Suomen kuntien alueella tapahtuva avoin toiminta on avointa perheille kotikunnasta riippumatta. Käytännössä Taivassalon perheet voivat käydä vaikka Uudessakaupungissa asioidessaan samalla katsastamassa, millaista avointa toimintaa siellä on tarjolla – ja toisin päin. – On mukavaa, kun joskus tulee joku perhe kauempaa tänne kerhoon, sanoo Männistö. Joka päivä järjestetään jossakin jotakin, joten viikko-ohjelmansa voi räätälöidä omiin menoihin sopivaksi. – Mihin tahansa kerhoon voi mennä, vinkkaa Männistö. Taivassalon perhekahvilassa ja -kerhossa on lähes 20 ihmistä joka kerta. – Tällä hetkellä kävijöissä on paljon vauvaperheitä, kertoo Männistö. Kerhossa kohdataan Toimintaan osallistuneet ovat kiitelleet sitä, että perhekahvilat ja -kerhot tarjoavat aikuisille ja lapsille mahdollisuuden ta-

PARVEKE- JA TERASSILASITUKSET

Ikkunatiimi Hellsten www.ikkunatiimihellsten.fi

MONIPUOLINEN KUMPPANI KODIN KUNNOSSAPITOON! Putkiremontit

Viemärihuolto

Viemärin sukitus

Sähkösaneeraus

Ota yhteyttä! 020 7669 940 www.kotisun.fi ja www.kotivo.fi

Rautilan Puusepät KY www.rautilanpuusepat.net

Loisto-tila on viihtyisä kokoontumispaikka aivan Taivassalon keskustassa. Ikkunaa koristaa nyt kerhossa aikuisten ja pienten yhdessä askartelema enkeli.

vata toisiaan. Lapset pääsevät leikkimään keskenään – ja erilaisilla leluilla kuin kotona – sillä aikaa, kun aikuiset saavat toisistaan juttuseuraa. – Ohjelmaksi riittää välillä vain se, että juodaan kahvia ja jutellaan, sanoo Männistö. Kokoontumisissa on silti usein järjestettyäkin ohjelmaa. Monet lapset ja aikuisetkin pitävät askartelusta. Lokakuun alussa Taivassalon kerhossa askarreltiin ikkunaan hieno enkeli syksyn lehdistä.

– Tärkeintä ohjelmaa on se, että me työntekijät täällä kohtaamme aidosti vanhemman ja lapsen, pohtii Männistö. – Se on hyvä, että on tällaisia matalan kynnyksen aktiviteetteja. Kun niihin lähtee mukaan, on helpompaa osallistua seurakunnan tai järjestöjen toimintaan muutenkin. Lisäksi muualta muuttaneet tutustuvat yhteisön ihmisiin parhaiten siten, että lähtevät mukaan. Suvi Valtanen

n Seurakuntakolumni

Minun kirkkoni äänestää Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. On aika päivittää vastuunkantajat seuraavalle nelivuotiskaudelle. On aika miettiä oma ehdokkaansa. On aika miettiä, millainen on minun kirkkoni ja millaiseksi rakennamme sen seuraavan neljän vuoden aikana. On aika merkitä kalenteriin ja lähteä myös äänestyspaikalle. Minun kirkkoni uskoo, toivoo ja rakastaa. Yhä uudet ehdokkaat laativat omat vaaliohjelmansa lauseen ”Minun kirkkoni…” pohjalta. Minun kirkkoni tarjoaa turvapaikkoja. Minun kirkkoni puolustaa tasa-arvoista avioliittoa. Minun kirkkoni perustuu Raamatun arvovallalle. Minun kirkkoni on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Minun kirkkoni tarvitsee paremmat toimitilat. Minun kirkkoni tasapainottaa talouden. Minun kirkkoni auttaa lapsiperheitä. Kirkon päättäjiksi tarvitaan tavallisia ihmisiä, joiden erilaiset lahjat, taipumukset ja mielipiteet ovat vaikuttamassa siihen, että kirkko on jäsentensä näköinen monipuolisesti ja kattavasti. Jos Jumala olisi halunnut luoda maailmasta virheettömän ja täydellisen, hän olisi antanut enkeleiden asuttaa sen. Siis meidänkin täytyy suostua siihen, että täällä maan päällä kirkon parhaatkin päättäjät ovat vajavaisia ja ristiriitaisia mielipiteiltään. Ja samalla olemme onnellisia tästä hallintomallista. Luoja varjelkoon, että meillä olisi erehtymätön paavi tai kirkkoherran yksinvaltius. Mutta millainen on minun kirkkoni? Minun kirkkoni Kustavissa ja Taivassalossa on harvakseltaan täyttynyt. Toivoisin, että yhä useammin minun kirkkoni

P. 050 3300 263 markus.hellsten @lammin.fi

tarjoaisi valoa, lämpöä ja läheisyyttä. Minun kirkkoni on maalattu ja tervattu. Toivoisin, että taloutta osataan tasapainottaa niin että myös seuraavalle sukupolvelle on tarjolla muutakin kuin rauniokirkko. Minun kirkkoni on lähellä. Teen parhaani, jottei kirkko liukuisi kauas pois näköpiiristä. Minun kirkkoni muistaa pienet ja heikot. Me pidämme huolta heistä, joilla ei ole omaa kukkaroa. Olen kiitollinen jokaisesta seurakuntalaisesta, joka on antanut suostumuksensa ehdokkaaksi. Arvostan ryhtymistä hallinnon vapaaehtoistyöntekijäksi. Uskon, että työn, vaivan, perehtymisen ja päätöksenteon palkaksi saa hyvän mielen siitä, että on toiminut yhteisen edun vuoksi. Kaikkein tärkeimpänä pidän sitä, että minun kirkkoni ei ole vain minun tai vain heidän vaan meidän. Meidän kirkkomme uudistuu.

Tiina Rautiainen Kustavin ja Taivassalon kirkkoherra

Keittiön, wc:n ja kylpyhuoneen kalusteita ja kaapistoja sekä erikoiskaappeja mittatilaustyönä. Välitämme myös kodinkoneet. Timo Heinonen 23260 Rautila puh. 0440 524 133 email: myynti@rautilanpuusepat.net

en 20

od Loppuvu

ikataulu

tymisa 18 ilmes

AINA TORST

13.12. . 2 1 . A IN 5 A TORST 15.11. 1.11. AINA TORST

A IIIKKON KESKIV

AINA TORST

20.12.

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Pyhärannan kirkkoherran haku jatkuu PYHÄRANTA. Tuomiokapituli on 10. lokakuuta pitämässään kokouksessa päättänyt jatkaa Pyhärannan seurakunnan kirkkoherran viran hakuaikaa siten, että hakuaika päättyy 9. marraskuuta kello 15. Aikaisemmat hakemukset otetaan huomioon uudessa viranhaussa. Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla Pyhärannan seurakunnan kirkkovaltuustossa. Viran erityisinä tarpeina ovat seurakuntatyön ja hallinnon osaaminen sekä kyky sovittaa nämä yhteen, hyvät sosiaaliset taidot ja esimiestaidot sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tuntemus sekä kokemus näistä. Virka edellyttää myös suomen kielen erinomaista suul-

lista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Haastattelut järjestetään alustavan aikataulun mukaan 21. marraskuuta ja uuden kirkkoherran toivotaan aloittavan vuoden alusta. Nykyinen vt. kirkkoherra Sami Tolvanen on luvannut jatkaa, kunnes uusi kirkkoherra pääsee aloittamaan. Hän on jo ilmoittanut, ettei aio hakea virkaa. Pyhärannan seurakunnassa on parituhatta jäsentä. Työyhteisössä on kahdeksan henkilöä.

Janica Vilen

Asuminen & Rakentaminen

18. lokakuuta 2018

PIENTÄ PINTAREMONTTIA -on aika laittaa kodin pinnat uusiksi! VINYYLILANKKU DESIGNFLOOR

4 mm Värit: keskiharmaa ja tummanharmaa

90 /m2

LAMINAATTI CORE

1090

8 mm, KL32 Värit: Oak Nature, Century Oak Grey, Trend Oak Grey

/m2

SEINÄLAATTA GEO

1375

25x40 cm, valkoinen

/m2

LATTIALAATTA JAMAICA 10x10 cm, värit black ja grey

90 /m2

Uutena sisustussuunnittelupalvelut!

• Sisustusideoita • Pintamateriaalisuunnitelmat • Värisuunnitelmat • Kylpyhuonesuunnitelmat • Valaistusratkaisut

Tehdään yhdessä unelmistasi totta!

Kari Vainio (vas.), Kari Häkämies, Riikka Antola, Juhani Heino ja Seija Österberg pohtivat naapuruutta viime viikonloppuna järjestetyssä paneelikeskustelussa.

Naapuruuden olemusta pohdittiin

OIKEA PANEELIMAALI valkoinen, 9 litraa

8990 /9L

PRO 20 REMONTTIMAALI 4,5 litraa

3990

/4,5L

+ sävytys

RAUTA-APAJA

MYNÄMÄKI p. 430 7311, 430 7324 www.rauta-apaja.com Avoinna ma-pe 7-17, la 9-14

34 vuotta takana...

T I R Ä T SYNT

ppuun lo 2 4 n o k imassa vii o v t e s k u Juhlatarjo Pe 19.10.

kakkukahvit klo 10 alkaen

Paikalla Mattokympin ja Tempurin edustajat klo 11 alkaen. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! KAIKKI HILDING- JA JENSEN-SÄNGYT SEKÄ PATJAT

KAIKKI MATTOKYMPIN MATOT

(Ei koske Stemman nettohinta-tuotteita)

-25%

FLEXIBLE PARIVUODE

-25%

KAIKKI NORMAALIHINTAISET VALAISIMET

OSTA 3 MAKSA 2

ALK.

1999,-

Katso koko mallisto: www.mattokymppi.fi

(2628,-)

Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!

TARJOAMME EDULLISIMMAN

Mynämäen kunta ja Saaren kartanon residenssi järjestivät viikonloppuna Mynämäessä naapuruusaiheisen keskustelutilaisuuden. Aluksi kuultiin professori Laura Kolben luento ”Naapuruus – kenen kulttuuria?”, jonka jälkeen yhteisötaiteilija Pia Bartsch kertoi ajatuksiaan yhteisöllisyydestä ja naapuruudesta. Tilaisuuden toinen puoli oli varattu paneelikeskustelulle. MYNÄMÄKI. Mynämäessä järjestettiin lauantaina keskustelutilaisuus, jonka ydinkysymyksinä olivat, millaisia naapureita olemme ja millaisia voisimme olla. Tilaisuuden avannut kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki muisteli omia kokemuksiaan naapuruudesta: – Lapsuudesta muistan vierailut äidin suvun luona. Muista tuvan lämmön, kahvin tuoksun ja pullan maun. Se oli naapuruutta parhaimmillaan, kertoili Myllymäki. Myllymäen mukaan Mynämäen kunnassa on kiitettävästi herätty pohtimaan sitä, mitkä tekijät lisäävät kuntalaisten elämän mielekkyyttä. Pehmeät arvot vaikuttavat asuinpaikan valintaan, joten mielekkyys lisännee paitsi Mynämäen vetovoimaa myös elinvoimaa. Kunnan vetovoimatekijöitäkin nousi seminaarin aikana esiin useita. Me ja muut Helsingin yliopiston Euroopan historian professorin, historiantutkija Laura Kolben luento keskittyi avaamaan ajatusta meistä ja muista. – Myytit ja stereotypiat, niitä liikutellaan, kun puhutaan meistä ja muista, totesi Kolbe luentonsa alussa. Kolbe analysoi Suomi-identiteettiä ja loi katsauksen sen syntyyn. Kansallisromantiikan kauden Suomi-kuvastoon kuuluu kuva maisemasta, joka on usein jylhä kuva järvi-Suomesta: vettä, metsää, sininen taivas – mutta ei naapureita. – Sisäsyntyisesti Suomi-kuva ei ole kovin sosiaalinen, tote-

si Kolbe. Suomen historiaan kuuluu kuitenkin myös vaiheita, jolloin yhteisöllisyyden voimasta on ammennettu ja joukkoina on lähdetty liikkeelle ajamaan yhteisiä asioita: – Me yhdessä -ajattelu, voimakas usko joukkoliikkeiden voimaan, pohti Kolbe kansanliikkeiden eli raittius-, työväen-, nais- ja kotiseutuliikkeen taustaa. Kolbe avasi luennossaan myös sitä, miten urbanisoituminen on vaikuttanut kansakuntaan. Maalla ja kaupungissa sosiaalisen elämän malli on erilainen, joten maalta kaupunkeihin muuttaneiden ”juurettomien” ihmisten on 1960-luvulla täytynyt hakea uutta sosiaalisen elämän mallia. – Sana urbanité kääntyy ranskasta suomeen sanoiksi kohteliaisuus, hyvätapaisuus, kertoi Kolbe. Kohteliaisuudesta ja hyvätapaisuudesta on hyötyä myös naapuruudessa, jossa erilaisten ihmisten täytyy tulla toimeen keskenään. Luentonsa lopuksi Kolbe pohti naapuruuden ja Suomikuvan tulevaisuutta ja sitä, miten vaikkapa maahanmuuttajien integroituminen onnistuu. Löytyykö luottamusta, joka kuitenkin on edellytys hyvälle naapuruudelle? Taiteesta naapuruuteen Saaren kartanon residenssin toiminnanjohtaja Leena Kela ja yhteisötaiteilija Pia Bartsch keskustelivat paneelikeskustelun alustuksena yhteisöllisyydestä, yhteisötaiteesta ja naapuruudesta. Bartsch on toteuttanut Mynämäen kunnan alueella useita yhteisöllisiä taideprojekteja, joista viimeisimpänä Mynämäen lukion seinässä komeileva MynäMuraali-taideteos. Yhteisötaide on Bartschin mukaan erinomainen tapa kehittää naapuruutta: – Harrastetaan yhdessä, mennään pois mukavuusalueelta. Projekteissa ihmiset oikeasti kohtaavat toisensa, oppivat toisistaan tekemisen kautta ja työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän vuoksi, Bartsch

summasi. Varsinaissuomalaiset luotettavia naapureita Paneelikeskusteluun osallistuivat Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio, VarsinaisSuomen maakuntajohtaja Kari Häkämies, kunnanjohtaja Seija Österberg, kotiseutuaktiivi ja Wirmo-seuran perinnevastaava Juhani Heino sekä kuntalainen, kotitalouden lehtori ja sukutilan emäntä Riikka Antola. Panelistit pohtivat muun muassa, mitä eroa on länsi- ja itäsuomalaisessa naapuruudessa. Varsinais-Suomessa ihmiset suhtautuvat naapureihinsa varauksella. – Varsinaissuomalaiset ovat luotettavia naapureita, kunhan suhde ensin saa aikaa syntyä, pohti Kari Häkämies. Naapuruus on aihe, josta jokaisella on näkemys. Panelistit ja paneelissa puhetta johtanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juuso Alatalo vaipuivat nostalgiaan pohtiessaan naapuruutta. Omakohtaisista kokemuksista oli viihdyttävää kuulla, ja yleisöä naurattivat erityisesti Häkämiehen sutkautukset. Riikka Antola piti huumoria tärkeänä elementtinä naapuruudessa. Hän muisteli isoisänsä ja isänsä olleen seuramiehiä ja kotona käyneen usein vieraita. Antola itse vieraili usein naapurissa ja muisti naapurintädin tehneen hyvää ruskeaakastiketta. Juuso Alatalolle naapuruutta symboloi kananmuna, jota kesken leivonnan lähdettiin naapurista lainaamaan. Keskustelussa pohdittiin naapuruutta valtioiden, maakuntien, kuntien ja yksittäisten talouksien välillä. Alatalo johdatteli panelistit pohtimaan Mynämäki-kuvaa, ja panelistit nostivatkin esiin runsaasti hyviä puolia Mynämäestä. Naapuruuteen liittyy usein vertailu, ja panelistien näkemysten mukaan Mynämäki pärjää vertailussa hienosti. Paneelin lopputulemana oli, että vertailu voi olla myös hyvä asia. – Keskinäinen kilpailu vie asioita eteenpäin, totesivat panelistit lopuksi tiivistäen naapuruuden ytimen. Suvi Valtanen

Asuminen & Rakentaminen

18. lokakuuta 2018

LED-teknologialla muun muassa värilämpöä voi säädellä

Valaistuksen suunnittelussa vain mielikuvitus rajana Kun vielä jokin vuosikymmen sitten asuntojen sisäkatosta otettiin ristimitta ja hehkulamppu asennettiin sen leikkauspisteeseen, niin nykyisin valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mielikuvituksellisia mahdollisuuksia. Led-teknologia on tullut koteihin, työmaille ja julkisiin tiloihin. ASUMINEN. Ensin olivat päreet ja kynttilät, sitten hehkulamput, sitten tulivat hetkeksi energiansäästölamput. Led-teknologia on tullut edullisemmaksi vuosi vuodelta ja se on viimeisen viiden vuoden aikana vallannut markkinaosuutta huimin harppauksin. – Kuluttajat ovat nykypäivänä hyvin tietoisia ledien käyttömahdollisuuksista, kertoo Erkka Jäsperlä uusikaupunkilaisesta Telmarin Oy:stä. – Kun aiemmin lamppuja ostettiin watteja katsoen, niin nyt termistössä ovat lumenit ja kelvinit. Lumen kertoo valovirran määrän ja kelvin värilämpötilan, siis sen, onko valo kylmää vai lämmintä. Tai jotain siltä väliltä.

Ja ledeissä näitä molempia arvoja pystytään ohjaamaan. – Edistyksellisimmillään valaistusta voidaan ohjata joko kännykkään tai tablettiin asennettavilla appeilla, pienoisohjelmilla tai sitten omalla kaukosäätimellään. Lisäksi liiketunnistimet ovat valaistuksessa jo arkipäivää. – Led-valaistus voidaan rakentaa automatiikkaa hyväksi käyttäen muun muassa siten, että tilassa on himmeä perusvalaistus. Kun sitten tilaan mennään, valot kirkastuvat. Tämä on myös energiansäästön kannalta hyvä asia, kun valoa tuodaan automaattisesti sinne, missä sitä tarvitaan. – Tällä samalla tekniikalla myös lämmityksestä ja ilmanvaihdosta saadaan energiatehokkaampaa, Jäsperlä muistuttaa. – Kaiken lisäksi ledien syttyvyys on ylivertainen. Se syttyy käytännössä heti. Toisin kuin energiansäästölamput, joiden täyteen valotehoon kuluu sen verran aikaa pesuhuoneessa, että olet jo pyyhe lanteilla tulossa pois suihkusta, kun valoteho on maksimissaan. – Nopean syttymisen ja pie-

Valaistuksen suunnittelussa on nykyään paljon sijaa mielikuvitukselle. Erkka Jäsperlä Telmarin Oy:stä esittelee pihavaloja.

nen energian kulutuksen lisäksi hyvä ominaisuus led-lampuissa on pieni lämmöntuotto. Tämä mahdollistaa valotehon merkittävän kasvattamisen valaisimissa, joissa hehkulamppuaikaan teho oli rajoitettu esimerkiksi 60 wattiin. Lediä käytettäessä siitä ei tarvitse enää välittää ja tilalle voi käytännössä ruuvata

t! se k u jo r ta t a a h r a p n sy Syk

anja

179,-

anja

39,-

Kam

- 230V/2500W - portaaton tehonsäätö - nopea vaihtaa puhalluksesta imutoimintoon

129,-

- puhallusnopeus 65 m/s - ilmamäärä 720 m3/h - imusarja vakiona

299,-

Efco SA3000

panj

499,-a

- puhallusnop. 70 m/s - ilmamäärä 700 m3/h - hiljainen käsipuhallin

279,

589,

599,

- B&S 344 cm moottori - 97 cm työleveys - vaihteet 6+1 3

anja

749,-

Stihl BR500

Stihl BR600

- puhallusnop. 77 m/s - ilmamäärä 1380 m3/h - hiljainen reppumalli

- puhallusnopeus 89 m/s - ilmamäärä 1720 m3/h

Kam

Stihl BR700

anja

249,-

Efco LR48PBQ Comfort - B&S 550 moottori - työleveys 46 cm - laakeripyörät

799,-

- puhallusnopeus 74 m/s - ilmamäärä 1830 m3/h

ProForest RL480S

Kamp

anja

299,-

- Itsevetävä - työleveys 48 cm - keräävä, biosilppuava, ulospuhaltava, kaikki samassa koneessa

KONETOIMI

Castelgarden XK160HD a

anj amp

Stihl BG56

269

- puhallusnop. 60 m/s - ilmamäärä 700 m3/h - kevyt ja kompakti käsipuhallin

ProForest RL480SE

3390,

,239 K

Kamp

anja

369,-

- sähkökäynnistys, itsevetävä - työleveys 48 cm - keräävä, biosilppuava, ulospuhaltava, kaikki samassa koneessa

Nuppulantie 7-9, Turku, puh. (02) 254 6600 Av.: ma-pe 9-17, la 9-13

www.konetoimi.fi

,1790

anja

Ketterä runko-ohjattava HYRDO - B&S 500 cm3 moottori - sähkösäätöinen 95 cm leikkuulaite

ProForest Sweeper 38

- hinattava lehtien/ruohonkerääjä - työleveys 97 cm - tasauspyörästö

panj

199,

Kam

ProForest peräkärry, vakio

- ajoleikkurin perään - kantavuus 225 kg - lavamitat 103x83x29 cm

Tarjoukset voimassa 30.10.2018 asti, tai siihen saakka kuin varatut erät riittävät.

panj

129,

Kam

panj

Kam

Kamp

anj amp

panj

Kamp

,9 4 3 1

- puhallusnop. 66 m/s - ilmamäärä 670 m3/h - kevyt ja näppärä sähköpuhallin

- puhallusnop. 45 m/s - ilmamäärä 600 m3/h - käyttöaika n. 20 min/lataus

panj

Kam

Stihl BGA56

- Hydrostaattinen - B&S 500 cm3 moottori - leikkuuleveys 107 cm

Lazer 12597SD

99,-

- puhallusnop. 105 m/s - ilmamäärä 1620 m3/h Todella tehokas ammattimalli!

tajalle 600/700 os HVA A K TUPLA ÄLLE KAUPAN PÄ

Kam

899,-

Craftsman 175H42

Kamp

Efco SA9000

- puhallusnop. 90 m/s - ilmamäärä 1200 m3/h - hiljainen reppumalli

- B&S 344 cm3 moottori - 77 cm työleveys - vaihteet 4+1

Kampanja

Stihl BGE71

Efco SA2062

nja mpa

McCulloch M125-77x

p Kam Kam

Rainer Tähtinen

l - Made by Husqvarna

20 kp ERÄ

anj amp

anja

Neljä eri valaistusta huoneessa Ledien voittokulku on avannut

- puhallusnopeus 65 m/s - ilmamäärä 700 m3/h - kevyt reppumalli

- puhallusnopeus 74 m/s - ilmamäärä 900 m3/h

ProForest IP26

Kamp

myös sisustussuunnittelussa aivan uuden maailmansa. Tuija Talvitie Talvitie Designista toteaakin hyvin yksinkertaisesti, että ilman valoa ei ole värejä. Ja valo vaikuttaa tilan tunnelmaan. – Hehkulampun värilämpötila liikkui noin 2 700 kelvinissä. Kun mietitään valaistuksen

ProForest RP43

panj

ProForest IP2500E

niin suuren valotuoton lampun kuin valaistustarve on. Vanha työpöytä- tai lukuvalo voi nousta pelkällä lampun uusimisella aivan uuteen loistoon, Jäsperlä kertoo.

Efco SA2700

Kamp

tarkoitusta, eli mitä valaistavassa tilassa tehdään, niin se määrittää myös värilämpötilaa. Työskentelyvalona 3 000 – 4 000 Kelviniä on hyvä, vaikka itse pidän 4 000 kelviniä jo melko kovana, kylmänä valona. Talvitie nostaakin tilojen valaistussuunnittelussa esiin neljä eri valaistusta, jotka tulisi ottaa huomioon: – Yleisvalo, jota myös siivousvaloksi kutsutaan. Toisena on työskentelyvalo, kuten keittiöiden kaapistojen alla olevat tasovalot. Myös työpöydän työvalon voi toteuttaa muutoinkin kuin yhdellä pöydällä olevalla ”lukulampulla”. Kolmantena on kohdevalaistus. Sen avulla valaistaan vaikkapa seinän taideteosta tai sisäverhouksen kiviseinää. Neljäs huomioonotettava seikka on tunnelmavalaistus, jonka voi toteuttaa kynttilä- tai pallovalaisimin. – Myös yritysten on hyvä pohtia valaistusta. Esimerkiksi se, miltä vaikkapa vaateliikkeen sovituskopissa asu näyttää päällä, ratkaisee usein myös ostopäätöksen. Valon suunta ja värilämpötila ovat ratkaisevia tekijöitä, Talvitie vinkkaa.

Husqvarna R216AWD

Todella ketterä 4x4 kone - B&S 500 cm3 moottori - leikkuuleveys 94 cm

0,9 6 4 panj

Kam

ProForest Sweeper 42PRO

- hinattava lehtien/ruohonkerääjä ammattikäyttöön - työleveys 107 cm - todella tukeva malli

panj

329,

Kam

ProForest peräkärry, suuri

- ajoleikkurin perään - kantavuus 400 kg - lavamitat 155x93x36 cm

panj

299,

Kam

18. lokakuuta 2018

polaris.fi

19.-20.10. TURKU PIHALLA JA MYYMÄLÄSSÄ ESILLÄ LAAJA POLARIS-MALLISTO!

SUPERTARJOUKSIA MM: RANGER 570 EFI EPS CABIN LE 4X4 EUT

Pakettihinta 18 490 €

ETUSI 1386 € SPORTSMAN 570 EFI 4X4 T3a 40 km/h / T3b 60 km/h • moninkertainen testivoittaja • sh. 8990 € + tk. WINTER PACK KAUPAN PÄÄLLE: • pikakiinnitteinen Lock&Ride Glacier Pro 150 cm puskulevysarja (arvo 867 €) • Testivoittaja 2500 lbs sähkövinssi (arvo 867 €)

(sh. 22 805 €) +tk (sis. alv 3578,71 €)

Markkinagrilli kuumana koko viikonlopun!

ETUSI 4315 €

Polaris-viikonlopun aukioloajat: pe 19.10. klo 10-17 la 20.10. klo 10-15

TERVETULOA! Vahdontie 30 Turku, Puh. 020 7756 340

BIK E WORLD. FI

18. lokakuuta 2018

Satavuotiaassa seudullisessa junarataverkossa on edelleen voimaa Tuore Turun–Naantalin– Uudenkaupungin rautatie -teos toi kirjoittajansa, Markku Nummelinin, takaisin kotiseudun maisemiin. Hän näkee vuoden 2021 alussa valmistuvat sähköistystyöt radan tulevaisuuden kannalta merkityksellisinä. JOUKKOLIIKENNE. Tietokirjailija ja rautatieharrastaja Markku Nummelinin heinäkuussa julkaisema kirja paneutuu Uudenkaupungin rautatien vaiheisiin. – Kyseessä on järjestyksessään 18. kirjoittamani teos. Siinä on noin 400 valokuvaa, joiden valitseminen kaiken kaikkiaan 2000 kuvan arkistosta ei ollut helppoa. Liikenneviraston teknisenä johtajana työskentelevän Nummelinin juuret ovat Naantalissa. – Isäni toimi asemapäällikkönä Naantalissa. Tavallaan tämän kirjan myötä pääsin takaisin kotiseudulle, sillä arkeni pyörii tällä hetkellä suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Edellisissä julkaisuissani käsittelemäni rautatiet ovat olleet minulle henkilökohtaisesti vieraampia kuin tämä Naantali– Turku–Uusikaupunki-osuus. Se on varmasti suurin tekijä, joka

erottaa tuoreimman tutkimustyöni edeltäjistään, hän lisää. Haasteekseen tämän kirjan kohdalla Nummelin nimeää juuri valtavan materiaalimäärän, jota oli vaikeaa tiivistää. – Rautatien rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, mutta se ei varsinaisesti määritellyt kirjan julkaisuajankohtaa. Tutkimustyötä olen tehnyt aktiivisemmin viimeisen kolmen vuoden ajan ja päätin, että nyt olisi aika sen julkaisulle. – Sekä kuva- että kirjallista materiaalia 1900-luvulla rakennetuista rautateistä asemarakennuksineen on olemassa todella paljon. Mitä vanhempaa tieto on, sitä vaikeampaa luonnollisesti sitä on löytää: Höyryveturiaikaa on kuvattu vähän, kun taas lättähatuista löytyy hyvin materiaalia. Raisio risteysasemana moneen suuntaan Uudenkaupungin radan suun-

nittelu alkoi 1800-luvun loppupuolella, jolloin rakennettiin kovaa vauhtia Turku–Helsinkivälin Rantarataa. – Rantaradalle haluttiin jatkoyhteys Turusta Uudenkaupungin suuntaan. Vuonna 1909 tehtiin viimein rakentamispäätös, mutta monet muut, esimerkiksi Kaskisten, Varkauden ja Savonlinnan radat, ennättivät edelle. Sitten kun rakentamisen aika koitti vuonna 1918, kansalaissota sekoitti suunnitelmia. Kunnolla työt alkoivat lopulta vuonna 1920, taustoittaa Nummelin. Ensimmäisenä avattiin rata Turusta Mynämäelle 1.9.1923, jota seurasi Raisio–Naantali-rata pari kuukautta myöhemmin. Mynämäki–Uusikaupunki-välin rataosuus valmistui 1.9.1924. – Tammikuussa 1932 avattiin Turku–Pansio-rata, joka on ainoana näistä kokenut muutoksia ajan saatossa. Naantalin satamarata avattiin maaliskuussa 1947 ja Ihala–Viheriäinen syyskuussa 1957. Viimeisin on joulukuussa 1975 avattu Artukainen–Pernon telakka -osuus, jonka jälkeen tälle seudulle ei ole rakennettu uusia ratoja, Nummelin kertoo. Risteysasemaksi muodostui Raisio, josta haarautui monia ratoja. – Raisio on kaikista asemista pysynyt eniten ennallaan, vain

matkustajat tänä päivänä toki puuttuvat, Nummelin jatkaa. Lehtimäen mysteeri Kun Varsinais-Suomen rata oli vielä rakenteilla, valtion rautateillä oli jo olemassa Ihalan asema, aktiivisella rataosuudella Karjalassa. – Sitä nimeä ei siis voinut antaa Raision Ihalan seisakkeelle. Mutta miksi se nimettiin Lehtimäeksi, on minulle edelleen epäselvää. Nimi vaihdettiin parin vuoden päästä Pansioksi, kun Pansion rataa ei vielä ollut. Myöhemmin nimi aiheutti sekaannuksia rahtiliikenteessä, kun tavara kulkeutui väärään paikkaan, Nummelin toteaa. Ihala-nimi vapautui, kun Karjalan alue päätyi Neuvostoliiton haltuun.

Markku Nummelin esittelee Turun–Naantalin–Uudenkaupungin rautatie -kirjaansa osana Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen tapahtumasyksyä. Kuva: Ragip Önsoy.

– Tämä valitettava historiantapahtuma aiheutti sen, että Ihalan seisakkeelle voitiin vihdoin antaa oma, sijaintia parhaiten kuvaavin, nimensä, Nummelin lisää. Bussit syrjäyttivät paikallisjunat Markku Nummelin kertoo, että 1930-luvulla junamäärät olivat Turku–Naantali välillä hurjia. Raisiosta lähti vuorokaudessa parhaimmillaan 50 junaa. – Erityisesti junaliikennettä oli kesäsunnuntaisin, jolloin ihmiset matkasivat Naantalin

merikylpylään. Noina aikoina Naantalissa oli enemmän paikallisjunaliikennettä kuin Helsingin ja Tikkurilan välillä. Vähitellen 60-luvulla Naantalin liikennettä alettiin Nummelinin mukaan siirtää linja-autoihin. – Esimerkkinä voidaan mainita vuodet 1971–72, jolloin oli enää yksi junavuoro aamulla ja toinen iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Paikallisjunat eivät enää vetäneet, koska bussit palvelivat keskustoihin tiivistynyttä

asuinkantaa huomattavasti paremmin. Henkilöliikenne loppui kokonaan vuoden 1993 alussa, mutta eritoten Uusikaupunkiosuudella tavaraliikenne jatkuu edelleen vahvana. Radan sähköistystyöt alkavat Radalle suunnitellaan parhaillaan sähköistystä. Vielä tämän vuoden lopulla alkavat sähköistystyöt valmistuvat vuodeksi 2021. – Raision Kerrolaan ja Turun Pahaniemeen asennetaan sähköistyksen myötä puomit. Tur-

vallisuutta parannetaan niin, että jokaisessa tasoristeyksessä on asianmukaiset varoituslaitteet. Nummelinin mukaan radalla olisi edelleen kapasiteettia tavaraliikenteen ohella myös matkustajaliikenteelle. – Mikäli raitiotie rakennetaan Turun ja Raision välille, näen konkreettisena vaihtoehtona sen jatkumisen Naantaliin ja Maskuun rautatieyhteytenä, hän sanoo. – Henkilöliikennettä ajatellen Uudenkaupungin asemalla on se ongelma, että jää vielä muutama kilometri Uudenkaupungin aseman ja ison työllistäjän eli autotehtaan välille. Ellei sitten siellä jatkettaisi yhteyttä raitiovaunulla, mikä on tek-

nisesti mahdollista. Euroopasta löytyy esimerkkejä tästä paljon, hän jatkaa. Henkilöliikenteen uudelleenkäynnistämistä on väläytelty aina silloin tällöin vuosien mittaan. Nummelinin mielestä se vaatii niin Uudenkaupungin kuin Turun alueellakin ennen kaikkea työntekijöitä käyttämään junaliikennettä. – Välillä telakka hiipuu ja nousee taas uudelleen. Voi olla, että jälleen tänä päivänä olisi tarvetta esimerkiksi Varissuon, Lausteen, Kupittaan ja Pernon väliselle lähijunaliikenteelle, joka on ollut aiemmin toiminnassa. Viimeksi aihe on puhuttanut, kun Uudenkaupungin radan sähköistyspäätös syntyi hallituksessa 19.5.2017. – Sähköistystöiden yhteydessä ei kuitenkaan tehdä säännöllisen henkilöliikenteen vaatimia investointeja, kuten nopeuden nostoa tai uusia matkustajalaitureita, huomauttaa Nummelin. Katariina Mäkinen-Önsoy

n Tiesitkö Varsinais-Suomen maakuntahallitus käsittelee henkilöjunaliikenteen pilottia 22.10. kokouksessaan. Pilottia varten kartoitetaan muun muassa Uudenkaupungin radan varren kuntien kiinnostusta asiaan. Henkilöliikenteen palauttaminen Uudenkaupungin radalle on ollut esillä useaan otteeseen 2000-luvun alusta alkaen. Turun kaupunki teetti vuonna 2000 raideliikenteen kehittämisselvityksen. Tällöin Uudenkaupungin radalle esitettiin kahdeksaa pysähdyspaikkaa eli Jyrkkälä, Turku-halli, Nuorikkala, Masku, Mynämäki, Vinkkilä, Uusikaupunki ja Kalaranta. Varsinais-Suomen liiton selvityksessä vuonna 2006 Uudenkaupungin radalle ehdotettiin jopa 18 henkilöliikennepaikkaa. Valtio tuli mukaan suunnitteluun Ratahallintokeskuksen vuonna 2008 valmistaman VarsinaisSuomen paikallisjunaliikenteen ratateknisen ja liikenteellisen selvityksen myötä. Kun Uudenkaupungin radan sähköistyksestä syntyi päätös hallituksessa toukokuussa 2017, esille otettiin myös henkilöliikenteen toteutus, vaikka ratkaisu tehtiinkin tavaraliikenteen lähtökohdista.

18. lokakuuta 2018

Lasten yskänlääkkeistä halutaan eroon vuoteen 2020 mennessä TERVEYS. Terveystalon mukaan lapsen hengitystieoireiden hoitaminen yskänlääkkeellä voi altistaa lapsen vakaville terveyshaitoille. Yskänlääkkeen antaminen flunssaiselle ja yskästä kärsivälle lapselle voi tuntua luontevalta, mutta niitä ei enää suositella annettavaksi. Terveystalon tavoitteena on lisätä vanhempien ja hoitohenkilökunnan tietoisuutta yskänlääkkeiden tehottomuudesta ja haitoista. Lisääntyneen tietoisuuden avulla pyritään siihen, että yskänlääkereseptien kirjoittaminen lapsille loppuu kokonaan vuoteen 2020 mennessä. – Virusinfektioon liittyvä yskä häviää usein itsestään ilman lääkehoitoa 1–3 viikossa. Yskänlääkkeet eivät tutkimusten mukaan helpo-

ta lasten oireita. Yskänlääke voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle vakavia keskushermostoon liittyviä haittavaikutuksia, kuten aistiharhoja, rytmihäiriöitä ja tajunnan häiriöitä, kertoo lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka Terveystalosta. Terveystalon lääkärin ohjeet lapsen yskän hoitoon: 1. HUNAJA Hunaja saattaa helpottaa yli 1-vuotiaiden lasten yskän oireita. Hunajaa annetaan noin 10 grammaa eli 2 teelusikallista noin 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Hampaat pestään hunajan ottamisen jälkeen. Hampaiden reikiintymisriskin takia hunaja ei sovi pitkäaikaiseen käyttöön, eikä sitä saa antaa alle 1-vuotiaille botulismiriskin vuoksi.

2. NENÄIMURI Ylähengitysteiden limaisuuden vähentämiseksi voi käyttää apteekista saatavia nenäimureita. Pölynimuriin kiinnitettävä nenäimuri on tehokkain ja kätevin vaihtoehto. 3. HÖYRYHENGITYS Höyryhengityksestä voi joskus olla myös apua. Höyryhengittelyä ei kuitenkaan saa tehdä kiehuvan veden äärellä palovammojen välttämiseksi. 4. LÄÄKÄRI Jos lapsen yskä on kestänyt yli neljä viikkoa tai hengitys on poikkeavaa, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Lääkäriin pitää hakeutua myös, jos yskä muuttuu voimakkaaksi tai hengitys on pinnallista, tiheää, ponnistavaa tai ähkivää. SSV

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI Postinumero

23100 23120 23140 23200 23210 23260 23310 23360 23450 23500 23600 23660

MYNÄMÄKI MIETOINEN HIETAMÄKI VINKKILÄ VEHMAA RAUTILA TAIVASSALO KUSTAVI LOKALAHTI UUSIKAUPUNKI KALANTI KALANTI AS

Kpl

2804 432 292 768 275 117 893 506 480 5909 1028 159

Postinumero

23800 23840 23880 23930 23950 23960 26910 26930 26950 27310 27320 27340

LAITILA SOUKAINEN SUONTAKA PYHÄMAA PYHÄRANTA SANTTIO UNAJA VERMUNTILA VOILUOTO KODISJOKI IHODE REILA

Kpl

3901 136 115 302 290 134 257 246 184 215 339 247

Seutusanomat Vakka-lehteä jaetaan ilmestymispäivänään Postin Premium-jakeluna kaikkiaan 20 029 kappaletta ylläoleviin postiosoitealueisiin. Lehden painosmäärä on kaikkiaan 21 610 kappaletta. Ilmoitusmyynti: Sari Laurila Mika Leinonen

p. 050 568 5454 p. 040 706 2132

Seutusanomat Vakka -lehteä julkaisee ML-Mediat Oy

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Riittävä uni, kohtuullinen liikunta ja runsas käsien pesu ovat avainasemassa flunssan torjunnassa.

Flunssa ja väsymys kuriin Mehiläisen yleislääkäripäivystyksen vastuulääkäri Hanna Peltoniemi vastasi Seutusanomien kysymyksiin syysflunssan ja -väsymyksen selättämiseksi.

TERVEYS. Vastustuskyvyn tehostamiseen ja flunssapöpöiltä suojautumiseen on monta hyvää ja yksinkertaistakin neuvoa. – Riittävästi unta, kohtuullisesti liikuntaa ja runsaasti käsien pesua. Eli stressin välttäminen ja mikrobien pääsyn estäminen elimistöön ovat avainasemassa. Kannattaa myös pysyä normaalipainoisena, hoitaa hampaansa ja lopettaa tupakointi, toteaa lääkäri Hanna Peltoniemi. Peltoniemi muistuttaa, että ympäristön mikrobeille altistuminen lisää vastustuskykyä. – Kannattaa siis hankkia koira ja puuhastella puutarhassa sormet mullassa ja antaa lastenkin tehdä niin. Kylmettymällä ei flunssaa saa, taudin aiheuttamiseen tarvitaan aina virus tai bakteeri. Sopivassa määrin kylmälle altistuminen voi jopa lisätä vastustuskykyä. Avantouinti voikin ihan oikeasti vähentää flunssaan sairastumis-

ta, hän kertoo. – Lisävitamiinitkaan eivät ole tarpeen mikäli ruoka on monipuolista, mutta heti flunssaoireiden alussa aloitettu sinkkikuuri voi vähentää sairastamispäiviä, hän lisää. Flunssan oireita aiheuttavat tällä hetkellä niin bakteerit kuin viruksetkin. – Jonkin verran on adenovirusta ja streptokokki A -bakteeria ollut viime viikkoina vastaanotolla tavanomaista enemmän. Enterovirustakin oli huomattavan paljon alkusyksystä. Varsinainen flunssakausi taitaa olla vasta edessäpäin influenssan rantautumista odotellessa, Peltoniemi toteaa. Kuume vaatii reilusti lepoa Koska flunssan takia olisi järkevää jäädä kotiin sairauslomalle? – Oireenmukaisesti ja työn vaatimukset huomioiden, myös työyhteisöä kannattaa ajatella. Kuumeisena ei pidä mennä töihin, eikä myöskään särkylääkkeellä tropattuna, jos ilman ei jaksaisi. Kuumeisen flunssan aikana voi olla aiheellista levätä kotona parikin päivää, Peltoniemi sanoo. – Pieni kurkkukipu, yskä ja nuha eivät yleensä ole este töi-

hin menolle, kunhan kaikki pesevät käsiään ja välttävät turhia kättelykontakteja sekä aivastavat ja yskivät paperinenäliinaan tai sen puuttuessa kyynärtaipeeseen, Peltoniemi jatkaa. Väsymys kytköksissä elintapoihin Peltoniemen mukaan syksyn myötä lisääntyvään pimeyteen liitetty väsymys on hyvin yleinen oire ja liittyy yleensä elintapoihin. – Riittävä uni sekä kohtuullinen ja säännöllinen liikunta ovat ne asiat, joiden puolesta puhun. Kannattaa kartoittaa omaa ajankäyttöään. Onko arki yhtä suorittamista vai onko aikaa kivoillekin asioille? Stressitön, määrättyyn rajaan asti huoleton elämänasenne kannattaa opetella, hän vinkkaa. – Kirkasvalolampusta voi olla hyötyä pimeään vuodenaikaan itsensä väsyneeksi kokevalla. Alkoholi huonontaa unen laatua, joten sen rentouttava vaikutus on näennäinen. Mikäli riittävästä unen määrästä huolimatta väsyttää ja varsinkin jos oire on alkanut äkillisesti, kannattaa ehdottomasti hakeutua vastaanotolle, hän muistuttaa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Vihreää valoa henkilöjunaliikenteen pilotille MYNÄMÄKI. Maanantaina 8. lokakuuta kokoontunut Mynämäen kunnanhallitus kannattaa Varsinais-Suomen liiton valmistelemaa pilottihakemusta alueellisen junaliikenteen järjestämiseksi. Mynämäen kunta sitoutuu osaltaan valmisteluun niillä resursseilla ja asiantuntemuksella, joita kunnalla on tarjottavana. Liikennejärjestelmäasiantuntijoita kunnalla ei ole ja raideliikenne vaatii omaa erityisosaamistaan. Rahamääräinen sitouminen päätetään kunnassa puolestaan erikseen sen jälkeen, kun pilottihankkeesta on saatu päätök-

siä sekä arvioita kustannuksista ja niiden jakautumisesta hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken. Lisäksi Mynämäen kunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että vuodenvaihteessa alkavan Uudenkaupungin radan sähköistämisen yhteydessä asemapaikkojen rakenteet suunnitellaan ja asennetaan siten, etteivät ne muodostu esteeksi asemien käyttämiseen henkilöliikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavassaan kunta on varautunut Turku–Uusikaupunki rataosuuden sähköistämisen mahdollisuuksiin lisätä tavara- ja henkilöliikennettä

rataosuudella. Aseman välittömään läheisyyteen on varaukset sekä asuin- että yritysalueille. Asema sijaitsee Mynämäen kuntakeskuksen ja entisen Mietoisten taajaman välimaastossa ja molempiin suuntiin on rakennettuja ja kaavoitettuja asuinalueita. Henkilöjunaliikenteen pilottia maakuntahallitus käsittelee 22.10. kokouksessaan. Pilottihanke voitaisiin käynnistää aikaisintaan joulukuusta 2019 alkaen, alustavasti sen on suunniteltu kestävän 2,5 vuotta. SSV

18. lokakuuta 2018

KELAn pääjohtaja vieraili Vehmaalla Vehmaalla Vinkkilän seurakuntatalolla vietettiin vanhustenviikon juhlaa 9. lokakuuta teemalla iloa toimeliaisuudesta. Tilaisuudessa vieraillut KELAn pääjohtaja Elli Aaltonen totesi puheessaan, että vehmaalaisten voimavaroja ovat muun muassa yhteisöllisyys ja luonto. VEHMAA. Vehmaan Vanhusneuvoston ja Vehmaan seurakunnan järjestämä vanhustenviikon juhla keräsi paikalle ison joukon paikallisia ikäihmisiä. Tilaisuudessa kuultiin vanhusneuvoston puheenjohtaja Salme Nurmen tervetuliaissanat, lauluesitys Laulupajalta, KELAn pääjohtaja Elli Aaltosen juhlapuhe sekä ajankohtaista vanhusasiaa Pirjo Luotoselta ja Maija Jaakkola-Angervuorelta ja diakonissa Arja Mäkitalon päätössanat. Yhteisöllisyydestä kantava voima Odotetuin puhuja KELAn pääjohtaja Elli Aaltonen muistutti puheessaan sekä itsestään että muista huolehtimisen tärkeydestä. – Vapaaehtoistyö on tuottaa iloa paitsi muille myös tekijälle itselleen. Suomessa lähes kaksi miljoonaa tekee jonkinlaista

vapaaehtoistyötä, yhteisöllisyyden merkityksestä puhunut Aaltonen totesi. Terveiden elintapojen ja toimintakyvystään huolta pitämisen lisäksi yhteisöllisyys on Aaltosen mukaan avuksi siinä, että lisääntyvät vuodet voi kokea lahjana ja ilona. Yhteisöllisyys voi tarkoittaa vaikkapa naapuriapua, tilaisuuksissa käymistä tai Vehmaalle ominaista yhteissaunomisen perinnettä. Vehmaalla asutaan perinteisesti omakotitaloissa luonnonläheisesti. Aaltonen tähdensi, että luonnosta ihminen saa voimaa sekä mielenterveyttä. Kelan rooli on Aaltosen mukaan tuoda eläkeläisille taloudellista turvaa. Vaikka KELAn asiointi on siirtynyt paljon verkkoon, Aaltonen muistutti, että palvelupisteet ja puhelinpalvelu säilyvät. Jatkossa etenkin yhteispalvelupisteet muiden tahojen kanssa ovat Aaltosen mukaan varteenotettava vaihtoehto. Vehmaan Margareta Eräänlaista yhteisöllisyyttä edustaa myös Vehmaan Margareeta-perinne, joka on jatkunut vuodesta 2002. Vehmaalla valitaan kuntalaisten äänestämänä joka vuosi ”Vuoden Margareeta” ja voittaja julistetaan Margareetan päivänä heinäkuussa. Tänä

Vehmaan Laulupaja-kuoro esiintyi juhlassa.

vuonna Vehmaan Margaretaksi valittiin Kirsti Lahtinen. Lahtinen on toiminut muun muassa MLL:ssä ja tehnyt vapaaehtoistyötä ikäihmisten kanssa. Usein valitut ovat jollain tavoin tuottaneet iloa muille kuntalaisille.

KELAn pääjohtaja Elli Aaltonen muistutti puheessaan sekä itsestään että muista huolehtimisen tärkeydestä.

maalla sekä harrastusmahdollisuuksissa että palveluissa. Vehmaalta löytyy muun muassa aikuisneuvola ja vanhusneuvosto, jonka yhtenä tehtävänä on edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista. Aikuisneuvola palvelee myös työterveyden piiristä pois tippunutta vanhusväestöä. Harrastus-, kerho ja yhdistystoimintaa on paikkakunnalla tarjolla laajasti. Tyytyväisiä vanhuspalvelui-

Elina Seppälä ja Leila Kaitanen ovat tyytyväisiä Vehmaan vanhuspalveluihin.

Ikäihmisten palvelut hyvässä mallissa Ajankohtaiskatsausten mukaan ikäihmiset on huomioitu Veh-

Vehmaan Margareetaksi valittiin tänä vuonna Kirsti Lahtinen.

rin osa tuntee toisensa, Elina Seppälä toteaa. 7.–14.10.2018 vietettiin kansallista vanhustenviikkoa ja eri puolilla Suomea järjestettiin tapahtumia sen tiimoilta. Vanhustenviikosta on tullut Suomessa jo traditio, jolla on tärkeä paikkansa muistuttamassa vanhusten hoitoon ja hyvinvointiin liittyvistä asioista.

hin ovat myös tilaisuuteen yhdessä tulleet Elina Seppälä ja Leila Kaitanen. Leilan mies on Elinan serkku, joten he kertovat olevansa melkein sukua. Elina Seppälä, 72, työskenteli ennen eläköitymistään vanhusten hoitajana. Hän harrastaa käsitöitä ja avantouintia porukassa. Leila Kaitanen, 85, kertoo käyvänsä eläkeläisten kokoontumisissa ja Ajan patina -kerhossa. Iloa elämään hänelle tuovat myös käsityöt ja 9-vuotiaat kaksoslapsenlapset. – Vehmaalla on vanhuksille turvallinen yhteisö elää ja suu-

Sisältää kaiken tämän

8 pvän Seutusanomien ALL INCLUSIVE VIP -lukijamatka | lähdöt 3.4 sekä 16.10.2019

Läntisen Välimeren risteily Rooma ▪ La Spezia ▪ Genova ▪ Marseille ▪ Barcelona ▪ Valencia ▪ meripäivä ▪ Rooma

Marjo Peltoniemi

Suomalainen asiantuntijaopas apuna laivalla ja oppaana maksuttomilla kaupunkikävelyillä

Loistoristeilijä Costa Fortuna***** | etuhinta 1595,(norm. 1695,-) alle 18-vuotiaat vain 595,Paikkoja rajoitetusti - varaa heti! ma - pe 9 - 17 | p. 010 231 6550 | myynti@loistoristeilyt.fi | www.loistoristeilyt.fi

 lennot (m/p) Helsingistä Roomaan  kuljetukset (m/p) satamaan  Ateriat sekä virvoitus– ja alkoholijuomat  Verot, satamamaksut ja tarjoilupalkkiot  Risteilijän upea ohjelmatarjonta

VIP -edut nopeille! Menolento on aikainen aamulento. Aloita lomasi levänneenä! Tarjoamme nopeille:  Yöpymisen lentokenttähotellissa Helsingissä, lentoa edeltävä yö  Parkkipaikan koko loman ajaksi  Illallisen ja risteilyinfon hotellissa  Aamiaisen ja kuljetuksen lentokentälle € / hlö 2 hh:n sisähytissä. Alle 18-vuotiaat lapsihinnalla 2 aikuisen kanssa lisävuoteella. Ikkuna- ja parvekehytti lisämaksusta. Hinnat ja edut 5.10.2018 asti. Vastuullinen matkanjärjestäjä Costa Cruises.

18. lokakuuta 2018

n Menovinkit KUSTAVI 1.10.–2.11. kirjaston näyttelyssä Ida Karikosken piirustuksia lyijykynällä ja sekatekniikalla. Ti 23.10. ja ti 30.10. klo 10–12 MLL perhekahvila Kustavin nuorisotalolla. MLL tarjoaa kahvit ja pientä purtavaa. LAITILA To 18.10. klo 18 Nimistöntutkija Johanna Halonen luennoi Varppen koululla (Urheilutie 11, Laitila) paikannimien taustoista ja siitä, mitä paikannimet kertovat Laitilan keskiaikaisesta historiasta. Järj. Vakka-Suomen kansalaisopisto. To 18.10. klo 17.30 Satakuntalainen jokamiehenrunoilija Pauli Karmala vierailee Laitilan kaupunginkirjastossa runoillan merkeissä. Su 21.10. klo 13 Walon talolla (Koulutie 17 b, Laitila) Hannu Kilpeläinen kertoo Suomen kansan satusetänä tunnetusta Sakari (Zachris) Topeliuksesta ja Jaana Alanen Laitilan kaupunginkirjastosta kertoo Topeliuksen mittavasta kirjallisesta tuotannosta. Kesäpäivä Kangasalla ja muita Topeliuksen sanoittamia lauluja lauletaan yhdessä. Lopuksi nautitaan korppukahvit. Topeliuksen syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 200 vuotta. MYNÄMÄKI To 18.10. klo 18 Keskustelua Mynämäen taajama-alueen kehittämisestä ja Mynämäen pyöräilyreitistöstä, Kotiseutuyhdistys Wirmon tiloissa vanhalla yhteiskoululla, Järj. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys. To 18.10. klo 19–20 Jasu Rinneojan kirjailijavierailu Mynämäen kirjastossa. Ti 23.10. klo 18–19.30 Luento ja keskustelutilaisuus aiheesta Suomen sisällissota Mynämäen Työväentalolla. Luennoitsija valtiotieteen lisensiaatti Jaakko Mäkelä. Kahvitarjoilu. Järj. Mynämäen Työväenyhdistys SÄDE ry. To 25.10. klo 19–22 Karaokeilta, Mynämäen auditorio, Vehmaantie 111, Järj. Mynämäen Kyläteatteri. PYHÄRANTA La 20.10. klo 10–12 Eläkeliiton Pyhärannan yhdistyksen Naisten aamukahvit Vermuntilan rukoushuoneella, Vermuntilantie 163, Vermuntila. Nautitaan herkuista, toistemme seurasta ja yhdessäolosta! Kenties tuolijumpataankin. To 1.11. klo 10 Ikäihmisten päivätoimintaa Kaukan kuläkodilla. TAIVASSALO To 18.10. ja pe 19.10. klo 10–14 pelataan futsalia, sählyä ja/tai korista. Muista sisäpelikengät. Juomapullon ja pientä välipalaa voi ottaa mukaan. Järj. Taivassalon vapaa-aikatoimi ja Taivassalon seurakunta.

Pe 19.10. klo 10–14 Kaikille koululaisille avoin kädentaitopaja, jossa askarrellaan huovutettu avainnauha, johon yhdistämme myös helmiä. Omat eväät mukaan. Ti 23.10. klo 14–14.45 Varttuneiden tuolijumppa Poijussa. Monipuolista lihaskunnon kohotusta ja venyttelyä, toimintakykyä ylläpitäen. UUSIKAUPUNKI Pe 19.10. klo 9.30–11 Perhekerho Paanulassa (Papinpellontie 3, Lokalahti). La 27.10. asti Kosketuksia-taidenäyttely Runokulman galleriassa. Elisa Haapasalon ja Kaija Ikäheimon maalauksia. Su 28.10. klo 10–15 Kalannin seudun riistanhoitoyhdistykseen kuuluvat metsästysseurat järjestävät koko perheen maksuttoman tapahtuman raviradalla. Ohjelmassa tutustumista erilaisiin metsästyskoirarotuihin, sekä koirien käyttötarkoituksiin, kaksi noutoesitystä päivän aikana klo 11 ja 13, arvonta kaikkien rastitehtäviin vastanneiden kesken, 150 ensimmäiselle rastitehtävän suorittaneelle makkaraa ja kahvia /mehua, ilmainen metsästäjätutkintoon valmentava koulutus alle 18-vuotiaille, kun ilmoittautuu tapahtumassa, jousiammuntaa. Ti 30.10. asti Laulu-Veikkojen 70-vuotisjuhlanäyttely Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa. Ke 31.10. asti Kalanti-seuran 50-vuotisjuhlavalokuvanäyttely Kalannin kirjaston Raimon kammarissa. Pe 9.11. asti Vakka-Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttely Crusellissa teemalla Minä ja hän. VEHMAA Ti 23.10. klo 18–20 Vehmaan Sukututkimuskerhon tapaaminen Osuuspankin Vehmaan konttorin kokoustilassa, Vinkkiläntie 17, Vehmaan Vinkkilä. Sisäänkäynti on kadun puolelta. Tule mukaan keskustelemaan, kyselemään ja kommentoimaan! Kerho on maksuton ja avoin kaikille sukututkimuksesta ja paikallishistoriasta kiinnostuneille. Kahvi- ja teetarjoilu.

Maksuton tapahtumapalsta seuroille, yhdistyksille ja kerhoille.

Seutusanomien menovinkeissä julkaistaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Ilmoita menovinkkisi osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi.

La 27.10.2018 Maailman Psoriasispäivän tapahtuma

Miten jaksamme elämää pitkäaikaissairauden kanssa?

Ruusukorttelin palvelukeskuksen juhlasali, Puistokatu 11, 20100 Turku klo 14.00 kahvitarjoilu 100 ensimmäiselle klo 14.20 Psoriasisliiton terveiset klo 14.30 yleisöluento: pitkäaikaissairauden kanssa jaksaminen, psykologi Terhi Runsio Tilaisuuden järjestää Turun Seudun Psoriasisyhdistys ry Tervetuloa! Vapaa pääsy.

Volter Kilpi -viikon teema julkistettiin Turun Kirjamessuilla 7. lokakuuta. Kuvassa kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson (vas.) ja toiminnanjohtaja Anni Honkalampi.

Volter Kilpi -viikon 20-vuotisjuhlavuoden teema herättelee pohtimaan ympäristökysymyksiä

”Rajaton meri on kohtaamisen mahdollisuus” Volter Kilpi -kirjallisuusviikko viettää Kustavissa ensi heinäkuussa 20-vuotisjuhliaan uuden taiteellisen johtajan luotsaamana hänen valitsemansa meriteeman ympärillä. Luvassa on ensi kertaa myös kosolti ruotsinkielistä ohjelmaa. KUSTAVI. Vuoden 2019 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon teemana on Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet. Finlandiavoittaja Juha Hurmeen luovuttua viikon taiteellisesta johtajuudesta, puikkoihin on hypännyt käsikirjoittaja-ohjaaja Anni Mikkelsson. On luontevaa, että Mikkelssonin ura taiteellisena johtajana alkaa juuri veden kautta, koska hän on uransa aikana tutkinut saariston naisia ja tehnyt töitä Rymättylän Meriteatterissa. Sanapari rajaton meri löytyy myös Alastalon salista. – Siihen liittyy ajatus siitä, miten merta pitkin liikkuu saasteet, levälautat ja toisaalta myös ihmiset. Rajaton meri on kohtaamisen mahdollisuus. On selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa meriin koko ajan sillä, että merellä liikutaan yhä enemmän ja meren pinta nousee. Se, että meren pinta on sinilevän vallassa, on meille kaikille konkreettinen asia, joka herättää. Jos katsot veden pintaa, siitä heijastuu oma kuvajainen. Siitä heijastuu se, missä kunnossa koko maailmamme on, Mikkelsson avasi teemaa Turun kirjamessuilla 7. lokakuuta. Meri-teema avautuu käsittelemään Kustavin ja muun saariston kotirantojen moni-

kulttuurisuutta ja liikettä taiteen ja tieteen keinoin. Meri on Kustavin olosuhde, leimallinen osa Volter Kilven talonpoikaispurjehtijoiden elämää ja alueen paikalliskulttuuria sekä väylä, jonka avulla Kustavi on ollut ikiaikaisesti yhteydessä muuhun maailmaan. Teeman kautta tutkitaan meren ja veden tematiikkaa kirjallisuudessa, Itämeren alueen kirjallisuutta ja vesireittejä lähivesillämme sekä tuodaan esiin saariston naisten roolia merenkulussa. 20-vuotinen historia Heinäkuussa järjestettävä kirjallisuusviikko on jo 20. laatuaan. Viisipäiväinen tapahtuma tuo esiin Volter Kilven elämäntyötä sekä suomalaisen kirjallisuuden historiaa nykyaikaisin teatterisovituksin, konsertein ja luennoin. Vuonna 2019 luvassa on Volter Kilven teosten lisäksi sovituksia muun muassa Eeva-Liisa Mannerin teksteihin. Tapahtumasta on kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana muodostunut eri taiteen aloja sekä tiedettä ja taidetta rohkeasti yhdistävä festivaali, jonka keskiössä on kotimainen kirjallisuus. Juhlavuoden ohjelmistossa on luvassa luentojen ja näytelmien lisäksi muun muassa äänitaidetta sekä kilvoittelu, joka kutsuu dramaturgit, teatteriohjaajat ja näyttelijät valmistamaan päivässä esityksen Kilven tekstien pohjalta. Myös ruotsinkielistä ohjelmaa Kirjallisuusviikkoa järjestävä Kustavin kirjallisuusyhdistys on mukana Svenska kulturfon-

denin Hallå!-ohjelmassa hankkeellaan Kaksikielinen Kustavi/ Tvåspråkig Gustavs. Hanke nostaa esiin Kustavin kaksikielisen menneisyyden ja tuo ruotsin kielen osaksi kirjallisuusfestivaalin ohjelmaa vuosina 2019–2021. Kaksikielinen Kustavi -hankkeen myötä tähtäimenä on suomenkielisen kotimaisen kirjallisuuden tunnettavuuden edistäminen ruotsinkielisten suomalaisten keskuudessa ja kirjallisuustapahtuman saavutettavuuden parantaminen, jotta useammalla olisi mahdollisuus nauttia tapahtuman ohjelmasta. Tavoitteena on lisäksi tutustuttaa paikallisia oman kunnan historiaan sekä tarjota vieraspaikkakuntalaisille ja turisteille uusia näkökulmia saariston kuningaskuntana tunnettuun Kustaviin. Samalla tulevat tutuiksi monet ruotsinkieliset ilmaisut, joita Kustavin murteeseen on jäänyt. Volter Kilpi -viikolla tuodaan kolmen vuoden ajan esiin Kustavin suomen ja ruotsin kielistä historiaa sekä saaristolaisuutta luentojen, kaksikielisten teatteriesitysten ja retkien myötä. Kirjallisuusfestivaalin kaksikielisen ohjelman tarkoituksena on alueen historiantuntemuksen parantamisen lisäksi purkaa 1900-luvun alussa syntynyttä kielirajaa suomen ja ruotsin kielen välillä, ja tarjota matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua kumpaankin kieleen taiteen keinoin.

Janica Vilen

18. lokakuuta 2018

Teemu Astila yksi pesiskauden palkituista Vakka-Suomessa

VIULUKONSERTTI

”Joukkuehenki hyvänä ilon kautta” keminen tyttöjen kanssa. Menestystä tulee, jos sitä on tullakseen.

Tämän vuoden aluemestarit Astila pitää joukkuettaan eräänlaisena kasvutarinana. Se on pysynyt kuluneet vuodet yhtenäisenä. – Kulunut kausi oli itselleni melko vaativa, sillä yrittäjänä

Seutusanomat Vakka Seuraava lehti ilmestyy to 1.11.2018

Siviilissäkin sovitaan sovussa samalle sohvalle. Kuvassa Odessa Rinteelä (vas.), Teemu Astila, Vilma Astila ja Monika Iiskala.

olen tehnyt töitä paljon myös iltaisin. Tulevalle kaudelle tein tietoisen ratkaisun olla tekemättä iltaisin niin paljon töitä. Haluan olla mukana joukkueen valmennuksessa siis edelleenkin. Ja mikä on olla mukana. Joukkueen plakkarissa on tältä kaudelta muun muassa LänsiSuomen aluemestaruus. – Lisäksi tytöt sijoittuivat hienosti toiseksi valtakunnallisella leirillä, jossa oli mukana 64 joukkuetta. Tulevalla kaudella kahdentoista tytön joukkue kasvaa noin kahteenkymmeneen, kun he siirtyvät C-junioreihin.

– Keväälle on suunnitelmissa Espanjan pesisleiri, jota tytöt tietysti malttamattomana odottavat. Toivottavasti suunnitelma toteutuu, Astila kertoilee. Vaikka varsinainen pelikausi on ohi, joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa sekä sali-, että aerobisia harjoitteita. – Voi sanoa, että laitilalainen pesäpallokulttuuri voi tällä hetkellä hyvin, Astila tiivistää.

SÄHKÖTYÖTÄ u landen m o- Re pytinZaptek vauvan kejä

TUUMORI

vaatetus

“

niatekopalkinto meni Laitilan Jyskeelle. Henkilöinä Teemu Astilan lisäksi palkittiin Vuoden-palkinnolla: C-tyttöjuniori, Ilona Hakoniemi, LaJy; Seura-aktiivi, Kimmo Kitola, Mynämäen Vesa; Naispelaaja, Johanna Käkönen, Mynämäen Vesa. Vuoden pesistekona huomioitiin Mynämäen Vesan naisten nousu Superpesikseen. Myös naisten etenijätilaston voittanut Henna Nurmi Mynämäen Vesasta sai huomionosoituksen.

Pesiksen parhaat 2018 Astilan lisäksi vakkasuomalaisia pesisharrastajia palkittiin palkintoristeilyllä ja pesiksen edistäjän palkinnon sai Mynämäen kunta. Vuoden kun-

“

yllättäväkäänteinen sävellys huvittava juttu SITOO

Liput 10 €, sis. kahvin Järj. Laitilan kulttuuritoimi

Rainer Tähtinen

TAKUULLA

M ai no sh om mi a vu od es ta 19 96 mainonnan suunnittelua esitteet tekstiä nettihär pätyksiä asiakaslehdet ilmoitusvalmistusta

tel. 040 722 8991 UUSIKAUPUNKI

Ristikon ratkaisu sivulla 3.

TIEHYT

hyvin pitkä

misiirto-

Josif

”Välillä voi antaa siimaa” Astila on itsekin ollut joukkuepelaaja niin jääkiekossa, jalkapallossa kuin pesäpallossakin. Osassa vielä edelleenkin. – Vuosien yhteisen pesäpallotaipaleen myötä olen oppinut tuntemaan hyvin pelaajani ja koenkin sen yhdeksi isoksi vahvuudeksi joukkueessamme. Välillä voi antaa niin sanotusti siimaa pelaajille ja sitten välillä joutuu taas vetämään nyörejä piukemmalle, hän naurahtaa. – Ja kyllä sitä jotain on tullut varmasti tehtyä oikein, kun tytöt moikkaavat reippaasti ja iloisesti kaupungilla kohdatessamme. – Joukkueen hengen uskon pysyvän hyvänä ilon kautta. Jokaiselle tulee niitä epäonnistumisia peleissä, parhaimmillekin. Siinä mitataan yhtenäisyys, kuinka näihin suhtaudutaan. Pistetäänkö leuka rintaan pitkäksi aikaa vai nostetaanko se ylös mahdollisimman pian ja jatketaan kohti onnistumisia?

“

PESÄPALLO. Astuessani sisälle Teemu Astilan kotiin, kiinnittyy huomio ensimmäiseksi olohuoneen sohvilla istuviin, kännykkää trendikkäästi räpläävään kolmeen teiniin, jotka tervehtivät kuitenkin iloisesti outoa tulijaa. Sattumalta kolme Laitilan Jyskeen D-tytöissä pesäpalloa pelaavasta neidosta on paikalla. Jos olisivat tienneet jutunteosta, niin varmaankin olisivat olleet toisaalla – koska teinit. – Tytöt ovat pelanneet yhdessä kahdeksan, yhdeksän vuotta. Moni heistä on vielä samalla luokalla koulussakin, joten pelkästään treeneissä ja peleissä ei nähdä ja olla keskenään tekemisissä, Astila kertoo. Hän on toiminut kaikki nämä vuodet joukkueen valmentajana yhdessä Sami Mäen kanssa. – Olemme olleet mielestäni hyvä aisapari. Sami keskittyy enemmän pelillisiin elementteihin ja minä sitten psykologiseen puoleen, siihen hengennostattamiseen. Itselleni suurinta antia on yhdessä te-

Laitilan kaupungintalolla •Taru Tervamäki, viulu •Stephen Evans, piano

“

Varsinais-Suomen alueen pesiskauden parhaat palkittiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna ja muun muassa Teemu Astila Laitilan Jyskeestä sai kirjahyllyn komistukseksi pokaalin ansiokkaasta juniorityöstään.

–Itse tehdyt viulut–

Su 4.11. klo 15

lainen huonekalujätti

PIDETsumui-TYJÄ nen

HUOLITELTUJA valtaakin

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

-1.

Tuuk

Walt kurrine

I johtavat PS veisua -LA sovittu homma koris ka

HETI Ag Cl +

muistio lyhyesti

Japanin saari Ah

oli iso järvi

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus

ainainen riemu

AIT

LAIHOJA

on MOI- pantoTE miimi

Rake Product

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl

18. lokakuuta 2018

EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA?

Kunnon tarvikkeilla potkua syksyn remontteihin!

Seutusanomat Vakka jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Kampanjavarauksia ottavat vastaan: Sari Laurila 050 568 5454

Mika Leinonen 040 706 2132

MDF kattopaneeli, STP-0 10X185X2070 KIDE TUOMI

Muista myös digimainonta mikko.seppala@turunseutusanomat.fi

Sisäkäyttöön kuiviin tiloihin z Ympäripontattu, 0-sauma z Riittoisuus 1,79m2/pkt

Kokonaisjakelumäärä yli 20 000 kappaletta!

• Yleiskorjaamo U ALVEL • Peltikorjaukset STUSP KATSA • Startti-laturi vaihtolaitteet • Ilmastointihuolto • Nelipyöräsuuntaukset

17,00€ / pkt

Monipuolinen autokorjaamo ja varaosaliike Puh. 841 2556

AVOINNA: Korjaamo ark. klo 8.00-16.00 Varaosat ark. klo 8.00-17.00 Varaosat la klo 9.30-13.00

15,90€ / astia

(touko-syyskuun lauantait suljettu)

Tela 3 2,7L valkoinen

KUNNON VANERIRUNKOINEN

VUODESOHVA,

Vesiohenteinen ja täyshimmeä maali sisätiloihin. Soveltuu niin kattojen maalaukseen kuin pohjamaaliksikin.

JOSSA SISÄLLÄ SÄILYTYSTILAA

490,-

VARASTOSTA HETI MUKAAN VAALEANHARMAALLA KANKAALLA

35€ Raptor LED työvalo 15 W Yhteishinta

25€ Raptor LED työvalo 20 W

Pieni ladattava valaisin USBliittimellä. Latausaika noin 4 h. Valovirta 1200lm, kolmeportainen. Värilämpötila 4200 K.

Kestävä valaisin 1,8m johdolla. Valovirta 1650 lm. Värilämpötila 4200 K. Alumiinikotelo.

Uusikaupunki

Taivassalo

Vehmaa

Poraajantie 5 B 23500 UUSIKAUPUNKI puh. 050 308 5900

Tulotie 2 23310 TAIVASSALO puh. 050 577 3296

Kalannintie 620 23200 VINKKILÄ puh. 044 538 1605

Avoinna arkisin 7-18, la 8-14

Avoinna arkisin 7-17, la 8-14

EDULLISTEN HINTOJEN JA HYVÄN PALVELUN TALO!

www.sohvakauppa.net

TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

www.pk-puu.fi

Liljalaaksonkatu 15, Uusikaupunki • P. 842 1710

Tällä kupongilla yksi normaalihintainen tuote

% -20

Puutuotteiden erikoisliike

Uudenkaupungin Musti ja Mirri -myymälässä tapahtuu! Hei tassukansalainen! Tiesitkö, että löydät Musti ja Mirri -myymäläsi nykyään myös Uudestakaupungista? Olisi mukava tavata ja kutsummekin sinut ja kaksijalkaisen omistajasi tutustumaan meihin! Torstaisin myymälässämme on kynsien leikkuuta klo 15–18 ilman ajanvarausta hintaan 12 €, joka kuudes kerta veloituksetta! Tiistaisin järjestämme pentutreffejä: • pienille pennuille klo 17–17:30 ja • isoille pennuille klo 18–18:30. Lisäksi myymälässämme on paljon haukuttavan hyviä tarjouksia kaikkiin lemmikkikoteihin!

MUSTI JA MIRRI UUSIKAUPUNKI Ketunkalliontie 3 • puh. 050 388 2904 avoinna: ark. 10–19, la 10–17

ti Lämpimäs ! tervetuloa

Kuponki on voimassa Uudenkaupungin Musti ja Mirri -myymälässä 4.11.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin tai alennuksiin.