U:gin museossa esillä lapsuus 100 vuoden takaa
Päivähoidon tilanne ei naurata Ihodessa
SIVU 3
Vanhustenviikkoa juhlittiin Pyhärannassa
SIVU 5
SIVU 9
SEUTUSANOMAT
ava Seura estyy ilm lehti 7.11. to
3. VSK
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 17.10. 2019 OMAKOTITALOJA, Laitila Limokorventie 655, 5-6h+k+khh+ saunaos, 150 m² Hyväkuntoinen 2-kerroksinen koti maaseudulla. Pihapiirissä isohko tallirakennus. Tontti 4125 m². Hintapyyntö 164.000 €.
LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!
• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut
Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI
Kodjalantie 320, 2h+k+kph, 50 m². Hyväkuntoinen, mummonmökkityyppinen omakotitalo. Nätti ja iso tontti n. 5200 m². Ulkorakennus. Hintapyyntö 78.000 €. Saarnikuja 6, 5h+k+khh+saunaos. 136 m². Uudehko, v. 2014 rakennettu koti. Tilava ja valoisa olohuone ja osittain avoin keittiö Varaava takka/leivinuuni. Autotalli-/varastorak. Tontti 1635 m². Lyhyt matka kouluihin. Hintapyyntö 289.000 €.
RIVITALOSTA, Laitila Pajalantie 6, 3h+k+s, 80 m² Asunto rauhallisella paikalla, lähellä keskustaa. Toimiva pohjaratkaisu. Hintapyyntö 89.000 €. OMAKOTITALOJA Valtolantie 62, Mynämäki 4h+k+wc, n. 120 m². Maalaismiljöössä, reilun 2 km:n päässä keskustasta. Lisäksi piharakennus, jossa pesu- ja saunatilat. Tontti 2900 m². Hintapyyntö 88.000 €. Aunentie 2, Vehmaa 2h+tupa+kph, 55 m².Pieni koti maaseudun rauhassa, lyhyen matkan päässä Vinkkilän keskustan palveluista. Saunarak ja 2 talousrakennusta. Hintapyyntö 69.000 €
Ja saat sadevesijärjestelmän kaupan päälle!
YKSI SENTTI
HALLIRAKENNUS Lepistöntie 2B, Mynämäki Tilava halli hyvällä sijainnilla 8-tien vieressä. Hallin kokonaispinta-ala 572 m², jossa hallitila, toimisto ja sosiaalitilat. Toimistotilat sijaitsevat yläkerrassa. Pihalla laaja Vihtorinkatu 5, 3h+k+khh+s, 105,5 m², hiekkakenttä. Tee tarjous! II krs. hissitalossa. Kaunis ja viihtyisä läpi talon oleva asunto aivan keskustassa. Iso lasitettu parveke. Alakerrassa parkkiKiinteistötoimisto halli. Hintapyyntö 178.000 €. KY LKV Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 Katso kohteitamme www.vainiolkv.fi info@askovainio.com www.oikotie.fi
TARJOUS 4x50 min
100,+ 1 kerta kaupanpäälle!
INFRARED BODY WRAP
Myös HotStone -hoidot!
kattokeskus.fi/kampanja
Riimukatu 1, 20380 Turku
Lokakuun tarjoukset! Telapakkaus Basic 18 cm
RAW 3 KW/230V
Haahkakuja 14, Uusikaupunki
/kpl
Nätti Remonttimaali A 9L
PIKKUJOULUT lähestyy...
Pyydä meiltä tarjous Juhla- ja pitopalvelutilauksia juhlaan ja arkeen. Järjestämme edullisesti myös lasten juhlia.
Minna Bergström p. 050 5472 187
45,00 €
Ota yhteyttä: Sari Laurila, 050 568 5454
kattokeskus.fi | 010 2290 190
Rautainen Puukauppa Lämpöpuhallin
Tämän kokoisen ilmoituksen saat saat 17 363 lehteen 186 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,01 euroa.
Pyydä tarjous kattoremontista:
ASKO VAINIO
Koulutettu hieroja, manuaalinen selkäterapeutti
slotti.fi/booking/beautybyjuttatobin beautybyjutta@gmail.com
Tämän ilmoituksen hinta on
KERROSTALOSTA, Laitila Keskuskatu 36, 3h+k, 72 m², I krs. Siisti, läpi talon oleva päätyasunto. Kaunis vaalea keittiö. Lasitettu parveke. Hintapyyntö 69.000 €.
PIKKUJOULUKUNTOON Ripsien pidennykset Kulmien microblading Täyteainehoidot ym.
TILAA NYT KATTOREMONTTI
Pyhämaan Pirtti
2,90 € /kpl
Puhelin (02) 873 100, Gsm 050 537 9860
Tervaleppä STP 15x90 B-laatu
Jo 9 vuotta katsastuksia Kasitiellä...
59,00 € /astia
1,49 € /jm
SYNTTÄRITARJOUS
29,-
henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus
astajalle
Auton kats
myös
AHJA! YLLÄTYSL
Tarjous voimassa 31.10. asti
+ mahd. päästömittaus.
2
17. lokakuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Kuntapäättäjän kulma
Syysloma – ruskaretkiä ja lukuhetkiä
Tienhaarassa
Hyvää syyslomaa kaikille, jotka sellaisesta pääsevät tällä viikolla nauttimaan! Nyt on paras aika lähteä ruskaretkille. Sieniäkin vielä paikoin löytyy ja metsät ovat kauneimmillaan. Tämän lehden menovinkkisivulta löydät myös muita maksuttomia vinkkejä syysloman viettoon. Lisäksi muun muassa Uudenkaupungin museo ja uimahalli järjestävät lapsille syyslomaohjelmaa. Lukukeskus ehdottaa, että syysloma nimettäisiin lukulomaksi. Lukemalla lapsi voi lähteä lomalle vaikka mihin: uusiin kaupunkeihin, vieraisiin maihin tai mielikuvitusmaailmoihin. Jos niin hyvin käy, että lomaa saa viettää yhdessä aikuisen kanssa, tarjoutuu perheelle enemmän aikaa myös yhdessä lukemiselle. Lukuloma on osa Opetushallituksen Lukuliikettä, joka tukee lasten ja nuorten sekä aikuisten lukemista ja lukuintoa. Kampanjan takana on Suomen kirja-alan järjestöt ja sitä tukee kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Kyseessä ei ole mikään turha liike, sillä lukutaidon ja muun kielellisen kehityksen kannalta olennaista on monipuolinen ja säännöllinen lukeminen. Neuvolat jakavat vuosina 2019–2021 syntyneille vauvoille kirjakasseja, jotka sisältävät muun muassa lorukirjan ja iltasatuja. Suurin hyöty lapselle lukemisesta onkin tutkimusten mukaan vauva-aikana. Kauniilla kielellä kirjoitetun ja taidokkaasti rytmitetyn tekstin lukeminen pienelle lapselle on kuin sanoilla hellimistä ja hyväilyä. Se paitsi vahvistaa aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja suhdetta myös edistää lapsen kielellistä kehitystä ja ymmärrystä maailmasta. Lukutaidon kehittäminen parantaa myös demokratiaa ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä, jota suomalaisilla nuorilla on selvästi enemmän kuin muiden Pohjoismaiden nuorilla. Hyvällä lukutaidolla on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu olevan selvä yhteys elämässä menestymiseen. Molempi parempi, jos päätoimittajalta kysytään. Lukeminen ja ulkoilu ovat asioita, jolle arjessa jää monissa perheissä liian vähän aikaa. Nautitaan siis syksystä pihalla ja kirjojen tarjoamista mahdollisuuksien maailmoista sisällä. Rentouttavaa ja mukavaa syyslomaa! Janica Vilen Päätoimittaja
www.turunseutusanomat.fi
Jos haluat tuntea edessä olevan tien, kysy niiltä, jotka palaavat takaisin. Näin meitä opastaa vanha kiinalainen sananlasku. Palaajilta voi kysellä ja ottaa oppia siitä, mikä onnistui ja mikä meni pieleen. Palaajat saattavat myös kertoa, että matka kannattaa jostakin syystä jättää kokonaan tekemättä ja että he ovat päättäneet valita kokonaan toisen reitin. Entä, jos palaajia ei ole, mitä silloin tulisi ajatella niistä, jotka ovat päättäneet pysyä määränpäässään? Onko perillä hyvä olla? Juuri tämänkaltaiset tienhaarat ovat tuttuja kuntapäättäjälle. On valittava kahdesta vaihtoehdosta, kumpaa tietä lähdetään kulkemaan. Tietysti on myös se vaihtoehto, että eteenpäin liikkuminen pelottaa ja päätetään pysyä tiukasti lähtöruudussa. Jos miettii liian kauan, kumpaan suuntaan seuraavan askeleen ottaa, huomaa ennen pitkään seisovansa yhdellä jalalla. SIHY-hankkeen kanssa olemme olleet useita kertoja tienhaarassa. Palaajia ei matkalla ole ollut, sillä esimerkiksi Kuopion kaupunki on toteuttanut jo kahdeksan elinkaarihanketta. On hyvä, että kuntalaiset ovat olleet aktiivisia ja kriittisiä SIHY-hankkeen suhteen, sillä vain siten päättäjä joutuu punnitsemaan oman mielipiteensä. Tiedon lisääntyessä matkan varrella mielipide on saattanut muuttua, joskus jopa useaan kertaan. Mitä tulee SIHY-hankkeeseen, olin aluksi sitä vastaan. En pidä siitä, että kaikki rakennetaan yhteen. Minä olisin alun alkaen halunnut
uimahallin ja koulukeskuksen erikseen, molemmat omana hankkeenaan ja vielä jopa arkkitehtuurikilpailuna. Edustan näkemystä, että kun kaupunkimme rakentaa jotakin, siihen kannattaisi kunnolla satsata ja luoda jotakin ainutlaatuista, mitä ei ole muualla. Tämä ei kuitenkaan sopinut muille. Demokratiassa enemmistö päättää, niin se menee. Päätimme siis valtuustossa rakentaa edullisesti kaikki yhteen. Elinkaarirakentajia en ole paluumatkalla tavannut, mutta sen sijaan olen tavannut useiden eri kuntien päättäjiä, jotka ovat tuhlanneet miljoonia veroeuroja vanhojen rakennuksien perusparannuksiin ja ovat loppujen lopuksi päätyneet purkamaan nuo miljoonilla korjatut rakennukset ja rakentamaan kokonaan uudet niiden tilalle. He ovat olleet pettyneitä tehtyihin valintoihin ja ovat päättäneet valita uuden reitin. Vaikeita päätöksiä siirretään tai vältellään usein väittämällä, että meillä ei ole riittävästi tietoa. Paljonko on riittävästi tietoa? Jos valitsisimme puolison sen perusteella, että olemme täysin varmoja siitä, että valintamme on oikea, kukaan ei menisi koskaan naimisiin. Päättäjät tekevät päätöksensä sen tiedon perusteella, joka heillä on – eri valtuutetuilla sitä on hyvin erilainen määrä. Vaarallisimpia ihmisiä ovat ne, jotka luulevat olevansa oikeassa ja useimmiten väärässä olijat ovat heille pahoja ihmisiä. Aina on olemassa jokin toinen vaihtoehto, me vain emme näe sitä, koska olemme lukinneet oman mielipiteemme niin vahvasti. Jaana Vasama, sdp. U:gin kaupunginvaltuuston pj.
n Mielipide
Lihaton lokakuu? Lehden pääkirjoituksessa 3.10. oli tuotu ruuantuotannon maailmanlaajuiset ongelmat siinä hengessä, että samat ongelmat olisivat täällä Suomessa. Lihattoman lokakuun ruokaohjeet ovat myös varsin arveluttavat. Suomalaisen tiedotuksen ongelma on sekoittaa ruuantuotannon maailmanlaajuiset ongelmat koskemaan myös Suomea. Kun lihatonta lokakuuta perustellaan joko ilmasto- tai terveydellisistä syistä, niin se pitää tehdä suomalaisesta näkökulmasta. Mikäli asiaa aletaan perustella ilmastosyillä, niin perusteet pitää hakea täältä. Aloitetaan suomalaisesta lehmästä, koska punainen liha on leimattu kaikkein suurimmaksi uhaksi ilmastolle. Sen pääasiallinen ruoka on omasta maasta löytyvät kasvikunnan tuotteet ja jonka hiilijalanjälki on olematon. Ainutlaatuinen eläin muuttaa ruohon maidoksi sekä lihaksi ja vieläpä kotimaisin eväin. Kun puhutaan siasta, niin sen ruoka väitetään olevan valtaosaltaan soijaa, jonka viljely tuhoaa sademetsät? Väite on suurimmalta osaltaan tuulesta temmattua. Suomessa tuontisoijan osuus on kaikkien eläinten rehujen kokonaismäärästä keskimääräinen noin viisi prosenttia. Puhuttaessa eläinten metaanipäästöistä tai pelloilta vapautuvista hiilipäästöistä, niin kyllä samaan hengenvetoon pitää puhua myös
betonirakentamisesta, tietotekniikan-, teollisuuden- ym. päästöistä. Yksinomaan viljelijöiden syyllistäminen vähäisillä tutkimuksilla ei ole tasapuolista ja voi kysyä; miksi näin? Puhuttaessa lihan terveellisyydestä tai tässä tapauksessa epäterveellisyydestä, niin viimeiset kansainväliset tutkimukset (MT 4.10.) ovat kääntäneet asiat taas kerran päälaelleen. Punaisen lihan vähentämisen terveyshyödyt ovat hyvin pieniä. Tässä tulee mieleen muutaman vuoden takainen kananmunien syönnin tuomitseminen, joka todettiin aiheettomaksi. Vahingot kärsi tässäkin tapauksessa viljelijä. Luin myös lihattoman lokakuun sivuilta ruokaohjeita ja mietin niiden hiilijalanjälkeä. Kun pääraaka-aineita ovat mm. riisi, kikherne, tofu, pähkinät, mango, ym. ja kehotetaan vaihtamaan kotimainen liha ilmastonmuutossyistä näihin kaukomailta tuotaviin kasvistuotteisiin? Kun jätetään aatteelliset vouhotukset ruuasta vähän vähemmälle ja syödään monipuolisesti kotimaisia kasviksia ja juureksia, lihaa, maitotuotteita, kananmunia, kalaa, niin todennäköisesti hiilipäästöt ovat kohtalaisen vähäiset. Kun vielä liikuttaisiin vähän enemmän, niin terveyskin olisi paremmalla tolalla. Pekka Heikkilä, Uusikaupunki
vaa kääntää se toisinpäin kuullakseen loput albumin kappaleet, vaan koko setti soi yhteen putkeen. Kuten nyt varmaan kaikki tietävät, niin näiden cd-levyjen kulta-aika tuli ja meni. Hyvä niin. Ja ihan jo sen vuoksi, ettei niiden kansiin keksitty koskaan sellaista muoviseosta, joka olisi kestänyt avaamisen. Ehjät cd-levyjen kannet ovat yhtä harvinaista herkkua kuin julkishallinnon duunarin hiki. Vai väitättekö muuta? Jossain kohtaa historiaa lp-levyt olivat isolle osaa musiikinkuuntelijoita saastetta, joka stereoräkkeineen vei vain turhaan tilaa modernissa kodissa. Vaan viimeiset vuoden ovat osoittaneet ajan entisen palaavan. Tarvittiin yksi sukupolvi hoksaamaan se hienous, joka musiikinkuuntelussa on ykkösasia. Siihen varataan aikaa ja sen eteen nähdään hieman vaivaa. Ja nämä molemmat seikat täyttyvät älppäreitä rahistellessa.
Esikoiseni on näet kerännyt älppäreitä muutaman viime vuoden ajan ja päätin lahjoittaa omat nuoruuteni aarteet hänen kokoelmiinsa. Metsästin näitä levyjä aina Saloa ja Laitilaa myöden, kun aikanaan jäivät toiselle velipojista. Levysoittimen omistajalle. Itse kun olin edistyksellinen cdsoitinlaitteen omistaja. Ensin vastassa oli seinä. Kukaan ei tuntunut tietävän, missä ovat aaceedeeceet ja zztopit, kunnes, uskokaa tai älkää, tämä pahvilaatikollinen kultaa löytyi monen mutkan ja tuhratun tunnin sekä ajokilometrin jälkeen isosta varastohallista, sen kakkoskerroksesta, Laitilasta. Hylättynä. Unohdettuna. Vaan nyt levyt saavat oman, uuden, huolehtivan kodin esikoiseni huomassa. Annan kalleudet ennakkoperintönä (muuta tuskin on odotettavissa) hänelle. Ennen levyjen luovuttamista pohdin vielä, ujutanko joukkoon Yöt ja Dingot. Muistutuksena isän vajavaisuudesta musiikinkin suhteen.
n Pakina
Rahinaa ja lasersäteitä ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”, sanoi jo Junnu Vainio aikoinaan ja oli oikeassa. Osittain. Meikäläinen käytti viime päivät leikkimällä Harrison Fordia kadonneiden aarteiden metsästyksessä, kun selvittelin, mihin ovat kahdeksankymmentäluvulla hankkimani älpeelevyt ajan saatossa kadonneet. Siis lp-levyt. Tiedättehän ne savikiekkojen jälkeläiset, stereoräkin alahyllyllä pahvikuorissaan säilytetyt kaksipuoliset, pääosin mustat lätyskät, joiden molemmilla puolilla on vastoin yleistä käsitystä vain yksi ura. Tässä urassa sitten levysoittimeksi kutsutun laitteen neula siirsi rahisevaa, musiikiksi kutsuttua ääntä johtoja pitkin vahvistimeen. Se puolestaan ohjasi rahinan kaiuttimiin. Tuloksena sulosointuja korville, kuten Motörheadin Motörhead-kappale. Yhdeksänkymmentäluvulla nämä levyt väistyivät varsin nopeasti Compact Diskien tieltä ja olihan se hienoa (näin kuvittelimme), kun laserlevyt eivät rahisseet, eikä levyn puolivälissä pitänyt nähdä vai-
3
17. lokakuuta 2019
PARVEKE- JA TERASSILASITUKSET
Ikkunatiimi Hellsten www.ikkunatiimihellsten.fi
P. 050 3300 263 markus.hellsten @lammin.fi
VEDEN SUODATUKSEEN RAUTA • KALKKI • MANGAANI HUMUS • URAANI • RADON ARSEENI • SUOLA • FLUORIDI HAPPAMUUS • BAKTEERIT Vanhat nuket ovat myös esillä Uudenkaupungin museon Wähälapsena-näyttelyssä
U:gin museon loppuvuosi ”Wähälapsen” merkeissä
Syyslomalaisille luvassa lelujen metsästystä Wahlbergin museotalossa kävijä voi tutustua uusikaupunkilaiseen lapsuuteen kuvien ja esineiden kautta. Syyslomaviikolla luvassa on myös tehtäviä lapsille. UUSIKAUPUNKI. Wahlbergin museotalon, tutummin Uudenkaupungin museon päänäyttely keskittyy lapsuuteen yli sadan vuoden takaisessa kaupungissa. – Näyttely on esillä aina ensi vuoden tammikuulle, eikä tänä vuonna ole erillistä joulunäyttelyä, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö koristelisi museota jouluisaksi, hän sanoo. Wähälapsena-päänäyttelyn keskiössä ovat muun muassa Augusta Olssonin ottamat lapsikuvat. Lisäksi esillä on muun muassa sadan vuoden takaisia kätilön työvälineitä, lasten leluja, koulumateriaalia sekä ehkä kaikkein pysäyttävimpänä osasto, missä esillä on pienten las-
ten hautajaiskutsuja ja valokuvia lapsista ruumisarkuissa. Lapsikuolleisuus kun oli vielä sata vuotta sitten varsin yleistä. Todettakoon vielä, että Uudessakaupungissa aloitti työskentelynsä ensimmäinen koulutettu kätilö vuonna 1770. – Harmillista on tietysti se, että esimerkiksi kuvat ovat enimmäkseen porvaristosta. Köyhemmällä väellä ei juuri ollut varaa otattaa lapsistaan valokuvia, Junkkila kertoo. Syyslomapuuhaa lapsille Syyslomaviikon ajan, eli vielä huomisen perjantain, lapset voivat etsiä museoon piilotettuja leluja, jotka löydettyään vieraat saavat muistoksi puisen leluhyrrän. Lisäksi museon alakerrasta löytyy näyttelyyn liittyviä tehtäviä. – Joulukuussa museo myös lauantaisin jälleen avoinna, Junkkila muistuttaa. Talojen tarinoita tulossa Junkkilan mukaan ensi vuoden kevätnäyttely on suunnitteilla
Injektioruisku kuului kätilön työvälinelaukun sisältöön.
ja se kulkee työnimellä Talojen tarinoita, mutta asiasta tiedotetaan vielä myöhemmin tänä vuonna. – Ajatuksenamme on, että näyttely koostuisi puutalokaupunkimme rakennuksista ja kaupungin kehittymisestä. Aihe on hyvin laaja ja monipuolinen, Junkkila painottaa ja sanoo, että tarkoitus olisi saada suunnitteluun mukaan myös Vanhat Talot-toimijoita. – Mitä enemmän saamme erilaisia tarinoita koottua yhteen, sitä kattavampi näyttelystä tulee. Kevätnäyttelyn suunnittelun lisäksi Uudenkaupungin museolla on käynnissä yhteinen hanke Rauman museon kanssa. Hanke yhdessä Rauman museon kanssa Co-Creation of Cultural Heritage Databank eli yhteiskehittämällä kulttuuriperintötietopankki -hanke lähti liikkeelle tänä syksynä yhdessä Rauman museon kanssa. – Hankkeen tavoitteena
on luoda yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa merkityksellinen ja avoin kulttuuriperintötietopankki valituista kaupunginosista. Tarkoituksena on kerätä ja tallettaa alueiden asukkaiden muistoja, tapoja, nykyaikaa ja elämänmenoa sekä esimerkiksi paikkatietoja. Tietojen kerääminen ja tallentaminen tapahtuvat työpajoissa, joissa jokaisessa on oma teemansa. – Hankeen työpajat aloitetaan marraskuussa ja ensimmäisten työpajojen teemana on lapsuus, Junkkila kertoo. Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki Uudenkaupungin ruutukaava-alueella asuvat henkilöt. Koska työpajan teemana on lapsuus, ovat alueilla asuvat lapset ja nuoret mitä lämpimimmin tervetulleita osallistumaan. Uudenkaupungin ensimmäinen työpaja on Wahlbergin museotalossa maanantaina 11. marraskuuta kello 18. Matkalaukkumuseolle jatkoa Uudenkaupungin museon museoamanuenssi Jonna Junkkila on pakannut matkalaukkuun museoesineitä ja vieraillut muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa historiasta. Hän kertookin toiminnan laajentuneen siten, että matkalaukkumuseota viedään myös vanhainkoteihin. – Pilottina on toiminut Kuunari ja sen myötä saatujen hyvien kokemusten myötä vierailen myös vanhainkodeissa kertomassa ja juttelemassa vanhusten kanssa historiasta. Rainer Tähtinen
KUN VEDESSÄ ON ONGELMA,
MEILLÄ ON RATKAISU.
RIIMUKATU 4, TURKU | 020 741 2010 | AQUANOVA.FI
Puff.me shampoot & hoitoaineet
NYT 1 8,70€ /kpl
Norm. 24,90€
Cutrin Kajo
syväkosteutusta syksyyn !
1 00% vegaaninen 1 2,90€ / kpl ,
sarjassa shampoo, hoitoaine ja sokerisuihke
Alinenkatu 30 Muistavarataajoissakampaukset joulunajanjuhliin! Uusikaupunki 02 8421 636 Avoinna sopimuksen mukaan
ALUEEN PALVELUT
MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Meiltä myös jalkahoidot ja hierontapalvelut Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Naantali Henrikinkatu 2, 21100 Naantali p. 02 435 1485 naantali.kuntoutus@coronaria.fi
Sinua palvelevat tutut ammattilaiset!
CORONARIA.FI Kysy ilmoitushintoja ”ALUEEN PALVELUT”-palstalle: Sari Laurila p. 050 568 5454
4
17. lokakuuta 2019
U:gissa nyt kaksi taksiasemaa Viime viikon torstaina 11 uusikaupunkilaistaksia siirsi kalustonsa linja-autoaseman viereen ja päivystystila löytyy nyt aseman kiinteistöstä.
Vakka-Suomen Puhelin sai viisi veteraanimatrikkelia kiitoksena veteraanitietojen hoitamisesta jatkossa netissä. Kirjat otti vastaan toimitusjohtaja Matti Nurmi (vas.). Kuva Matti Jalava.
VSP vastaa matrikkelitiedoista YRITYSUUTISET. VakkaSuomen Puhelin Oy vastaa jatkossa netissä olevista Uudenkaupungin seudun veteraanimatrikkelitiedoista. Vuosina 2010–2013 matrikkelityötä varten perustettu yhdistys teetti Uudenkaupungin, Pyhämaan-Pyhärannan, Lokalahden, Taivassalon ja Vehmaan veteraanimatrikkelit. Tietojen keräämisessä talkootyön osuus oli mittava, sillä talkootunteja kirjattiin kaikkiaan 9 800. Hankkeeseen saatu EU-raha edellytti henkilömatrikkelien panemista myös nettiin vapaasti luettaviksi. Yhdistys lakkautettiin vuoden 2014 alussa, ja matrikkelien toimittaja Matti Jalava suostui huolehtimaan nettisivujen säilymisestä viiden vuoden ajan. Ajan nyt umpeuduttua Vakka-Suomen Puhelin
lupautui kustannuksellaan ylläpitämään jatkossa nettisivut. – Yhtiömme ottaa tehtävän mielellään hoitaakseen kunnioituksena sotaveteraaneille, sanoo Vakka-Suomen Puhelin Oy:n toimitusjohtaja Matti Nurmi, jonka oman isoisänkin tiedot ovat Lokalahden matrikkelissa. Matrikkeliyhdistyksen lopetuksen yhteydessä jäljellä olleet kaikki matrikkelit luovutettiin paikallisille kotiseutuyhdistyksille ja vastaaville, joilta nyt luovutetut matrikkelit oli saatu. Matrikkelitietoja on osoitteessa www.veteraanitietoavakkasuomesta.fi. Viidessä matrikkelissa on yhteensä noin 2 300 sivua. Tietoja on yli 4 000 sotaveteraanista. Ravakan kautta saadun EU-tuen lisäksi monet yhteisöt avustivat hanketta. SSV
UUSIKAUPUNKI. Torin laidalla on nyt Taksi Länsi-Suomi -osuuskunnan 9 yrittäjää ja heidän 11 autoaan. Taksiautoilijat ovat sopineet sekä kiinteistönvuokraajan että kaupungin kanssa taksien pitämisestä linjaautoaseman parkkialueella. Itse osuuskunta on perustettu jo aiemmin, mutta omissa tiloissa se on toiminut viikon verran. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Uudessakaupungissa on nyt kaksi taksiasemaa, kun Rauhankadun asemalle jää vielä yrittäjiä. Koko idea osuuskunnan perustamiseen lähti Valopilkku-sovelluksen käytöstä. Taksi Länsi-Suomi on tehnyt sopimuksen sovelluksen käytöstä, joten uusikaupunkilaistaksin voi saada nyt myös sovelluksen kautta. Osuuskuntaan kuuluu noin 250 autoilijaa Länsi-Suomesta ja sen kotipaikka on Rauma. Rauhankadulla toimii edelleen Lounais-Suomen Taxidatan alaisuudessa ajavat taksit, mutta osuuskuntahankkeen puuhamies, taksiautoilija Eero Veman kertoo päätöksen osuus-
Olli Aarnio (vas.), Heli Lakia ja Pasi Kari ovat mukana Taksi Länsi-Suomi -osuuskunnassa.
kuntaan liittymisestä olleen yksinkertaisesti ajassa pysymisen. – Kehitys menee eteenpäin ja kun kaupungissa on ollut ongelmana, ettei kyytejä aina saa, niin tähän epäkohtaan haluamme tuoda muutoksen. Veman kertookin, että edelleen osa taksiyrittäjistä luottaa puhelinvarauksiin, mutta osuuskunnassa mukana olevat taksiyrittäjät näkevät sovelluspohjaisten varausjärjestelmien kasvattavan entisestään suosiotaan. Se vain on nykypäivää. Taksitilaus onnistuukin sekä autojen kyljissä olevan puhelin-
Älä anna talven yllättää! Naisten nilkkurit Nahkaa, koot 36-41
nauha + vetoketju, koot 36-42
49€
55€ Nilkkurit
Rainer Tähtinen
HYVINVOINTI-ILTA
31.10.2019 KLO 18, GOLF-RAVINTOLA, UUSIKAUPUNKI
Saapikkaat
koot 36-42
taksit ajavat edelleen myös Kela-kyytejä, joten tähän toimintaan ei muutoksia tullut. Viime vuoden heinäkuussa kilpailulle vapautunut taksiala on tuonut Uuteenkaupunkiin vain vähäisiä muutoksia. Suurimpana ehkä nyt perustettu osuuskunta. Taksit ovat kilpailun vapautumisen myötä perustaneet omia ketjuja ja ne toimivat eri tilausvälityskeskusten kautta.
SÄÄSTÖPANKIN
Nilkkurit
110€ Nilkkurit
numeron kautta tai sitten Valopilkku-sovelluksen kautta. Kun yrittäjät ovat mukana Valopilkussa, niin käytännössä yrittäjä voi laittaa taksin varattavaksi missä päin Suomea tahansa. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista esimerkiksi siinä tapauksessa, että taksilla oli ajo vaikkapa Turkuun. Silloin auto ajoi tyhjänä takaisin. Nyt kyytejä on mahdollisuus saada myös paluumatkalle. Taksi Länsi-Suomen toiminta-aluetta ei ole rajattu, toisin kuin muilla välitysyhtiöillä. Osuuskunnassa mukana olevat
Nahkaa, joustava varsi, koot 36-42
(VÄLSKÄRINTIE 2 H, 23500 UUSIKAUPUNKI)
119€
Miesten nilkkurit
Koot 36-42
69€
Nauha+vetoketju, vettä hylkivä Koot 41-47
79€
LAPSILLE!
Miesten nilkkurit
Nahkaa, koot 41-46
SÄÄSTÄMISEN PERSONAL TRAINER JAANA MARTIKAINEN ANTAA NEUVOJA TALOUDELLISEEN HYVINVOINTIIN.
94€
Pienten lasten talvi Core-Tex Koot 19-25
69€
Lasten välikausi Core-Tex
ILMOITTAUDU 25.10. MENNESSÄ SÄHKÖPOSTITSE PAULIINA.VAHANTI@SAASTOPANKKI.FI TAI PUHELIMITSE NUMEROON 050 322 6156. TARJOLLA TEEMAAN SOPIVAA ILTAPALAA.
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!
Koot 25-35
89€
Palvelemme ark. 9-17, la 9-14 Parhaan palvelun kenkäkauppa Kauppakatu 8, Laitila Puh. 853 666
PERSONAL TRAINERIT JOHANNA JA KALLE LAIHONEN JAKAVAT VINKKEJÄ KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN
ILMOITA MUKAAN MYÖS YSTÄVÄSI TILAISUUTEEN OSALLISTUMINEN EI VELVOITA SÄÄSTÖPANKIN ASIAKKUUTTA. PAIKKOJA ON RAJOITETTU MÄÄRÄ. / kalanninsp
KALANTI
LAITILA
TAHDON ASIALLA
UUSIKAUPUNKI PYHÄRANTA VEHMAA
5
17. lokakuuta 2019
Varhaiskasvatuksella on kestämätön tilanne Ihodessa
”Ei paljon naurata” Reilun 2000 asukkaan Pyhärannassa on päiväkoti jakautunut kolmeen varhaiskasvatuksen yksikköön. Satakielen yksikössä Ihodessa 21 lasta viettää päivänsä päiväkotikäyttöön soveltumattomissa väistötiloissa. PYHÄRANTA. Joulukuussa tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Satakielen päiväkodissa Pyhärannan Ihodessa sattui tulipalo. Siitä asti varhaiskasvatusyksikkö Satakieli on majaillut Ihoden koulun kahdessa luokkahuoneessa: alle 3-vuotiaat toisessa ja yli 3-vuotiaat toisessa. Vasta tänä syksynä saatiin päätös siitä, ettei palannutta päiväkotia voida kunnostaa. Tässä välissä on ehditty tehdä jo perustukset uudelle 60-paikkaiselle hirsipäiväkodille. – Mutta rakentaminen laitettiin jäihin, kun Pilke-päiväkodit vetäytyi hankkeesta. Henkilöstö on edelleen hirsipäiväkodin kannalla, kertoo Satakielen toiminnasta vastaava lastentarhanopettaja Jaana Härmävaara. Kunnanhallitus pohtii parhaillaan neljää vaihtoehtoa: hirsipäiväkodin rakentamista, 30-paikkaisen tai 45-paikkaisen päiväkodin rakentamista koulun läheisyyteen tai päivä-
Varhaiskasvatusyksikkö Satakielen lastenhoitaja Sofia Suhonen ja lastentarhanopettaja Jaana Härmävaara luovivat lasten kanssa päiväkotikäyttöön soveltumattomissa tiloissa.
kodin rakentamista koulun sisälle. – Syyskuussa lasten vanhemmat kokoontuivat osoittamaan mieltään, jotta lapset pääsisivät pois väistötiloista. Silloin hallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen lupasi mielenilmaisijoille, ettei päiväkotia tehdä koulun sisälle. Jos häneen on uskominen,
niin jäljelle jää kolme vaihtoehtoa, kertoo Härmävaara. Isoa hirsipäiväkotia vastaan puhuu kunnanjohdon mukaan nykyisten päiväkotilaisten määrä. Mukana mielenilmauksessa oli kuitenkin paljon myös sellaisia vanhempia, joiden lapset ovat nyt kotihoidossa. – Hekin ehkä toisivat lap-
Varhaiskasvatuksen arkea kuormittaa päiväkotikäyttöön soveltumattomissa tiloissa muun muassa liian isot ruokapöydät ja tuolit sekä naulakot, joihin lapset eivät itse ylety.
sensa hoitoon, jos varhaiskasvatusta pystyttäisiin järjestämään varhaiskasvatuslain mukaisesti, Härmävaara huomauttaa. Toiminnallisesti paljon ongelmia Kun varhaiskasvatusyksikköön saapuu, asiat näyttävät päällisin puolin olevan ihan mukavasti. Mutta kun tiloja alkaa tarkastella toiminnallisuuden kautta, niin hymy hyytyy. – Vessassa ei ole intimiteettisuojaa. Koko koulun oppilaat voivat syödä vieressä, kun lapset pyörivät tässä pikkuhoususillaan. Ennen he myös kulkivat päiväunille koulun käytäviä pitkin kolmen lasioven kautta yhteen luokkahuoneeseen, johon oli laitettu patjat lattialle. Vasta tänä syksynä saimme heille kaappisängyt, Härmävaara kertoo. Pikkulapset ovat myös syöneet aikuisille mitoitetuissa kalusteissa. Tarjotin on pitänyt nostaa oman otsan korkeudella olevalle pöydälle ja tuolissa on istuttu polvillaan, jotta yletytään lautasille. Nyt on pienimmille sentään saatu uusia
kalusteita. Koska tiloja ei ole suunniteltu pienille lapsille, he tarvitsevat aikuisten apua normaalia enemmän. Itsenäisesti toimimista on vaikea harjoitella, jos ei ylety naulakkoon tai lavuaarille. – Aluehallintovirasto on tehnyt tänne tarkastuksen, jonka mukaan tällaisenaan tilat ovat päiväkotikäyttöön soveltumattomat. Näissä tiloissa toiminta ei voi jatkua, vaan joku ratkaisu täytyy löytyä. Ei paljon naurata tämä tilanne, Härmävaara kommentoi. Lisäksi toimintaa hankaloittaa koulun tilojen iltakäyttö. Sekä liikuntasalia että ruokalaa käyttävät niin yhdistykset kuin urheiluseuratkin. Satakielessä tarjotaan vuorohoitoa kello 5.20–22.30 välillä. – Koita siinä sitten nukuttaa 1-vuotiasta, kun seinän takana pauhaa disko, Härmävaara pyörittelee päätään. Väistötiloissa on sattunut myös tapaturmia suhteessa enemmän. Henkilöstölle kiitosta Tulipalon jälkeen koko var-
haiskasvatusyksikön henkilöstö on vaihtunut. Tällä hetkellä toimintaa pyöritetään ilman päiväkodinjohtajaa, ilman varhaiskasvatusjohtajaa ja ilman osaamispalvelupäällikköä. Nykyiselle henkilöstölle vanhemmat ovat Härmävaaran mukaan antaneet täyden tukensa. – Kaikissa keskusteluissa ja mielenilmauksissa on aina muistettu kiittää henkilökuntaa. Ja onneksi meillä on hyvä henkilöstö ja mukava porukka. Se auttaa sekä aikuisia että lapsia jaksamaan, Härmävaara toteaa. Tähän syksyyn asti henkilökunta teki töitä ilman sosiaali- tai taukotiloja. Nyt heillä on pöytä ja tuolit henkilökuntapalavereja varten ja väliaikaiset sosiaalitilat. Lapset eivät tilanteesta osaa onneksi olla pahoillaan, kun eivät paremmasta tiedä. – Heillä on kavereita ja tutut aikuiset joka aamu vastassa. Piha on pieni, mutta sielläkin he onneksi viihtyvät, Härmävaara sanoo. Janica Vilen
Riitta Komusta Pyhärannan kirkkoherra PYHÄRANTA. Pyhärannan kirkkovaltuusto valitsi perjantaina 11. lokakuuta Pyhärannan uudeksi kirkkoherraksi Riitta Komun. Vaalissa annettiin 13 ääntä, joista Komu sai 12. Yksi äänesti tyhjää. Komu toimii tällä hetkellä Jyväskylän Kristillisellä opistolla opettajana.
Komu on syntynyt vuonna 1959 ja hän on työskennellyt pappina seurakunnassa viimeksi 90-luvulla. Sen jälkeen on kulunut pitkä tovi opetustehtävissä. – On minulla ollut papin työhön sellainen tietty kutkutus jo vähän aikaa. Ihan mielelläni annan vielä kokemuk-
seni seurakunnan käyttöön. Sinänsä olin yllättynyt, että minut valittiin, sillä eläkeikään ei ole enää pitkä aika, hän kommentoi valintaansa. Pyhärannassa Komu on käynyt vain kerran viime keväänä, kun hän halusi tutustua paikkaan, johon oli hakemassa.
– Iso muutoshan tästä tulee, kun pitää täällä Jyväskylässä saada asunto myytyä. Sitten pitää selvittää, onko Pyhärannassa tarjolla vuokra-asuntoja vai pitääkö etsiä muualta, hän toteaa. Vapaa-aikanaan Komu tykkää liikkua luonnossa ja mökkeillä.
Pyhärannassa kirkkoherran tehtäviä hoitanut Sami Tolvanen on puolestaan valittu Euran kirkkoherraksi. – Tässä on nyt ensin kuukauden valitusaika. Luulisin, että vaihto päästään tekemään vuoden vaihteessa, Tolvanen arvio. Euran seurakunta on Tol-
vaselle tuttu jo entuudestaan. – Olin siellä pappina ennen kuin tulin Pyhärantaan hoitamaan kirkkoherran sijaisuutta. Alun perin minun piti tulla tänne vuodeksi, mutta lopulta olinkin täällä yli kaksi vuotta, Tolvanen kertoo. Janica Vilen
6
17. lokakuuta 2019
Energiaa voi säästää monin konstein
BIOWATTI
Viime viikolla vietettiin valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Laita korvan taakse toimituksen koostamat syksyiset vinkit energian säästämiseksi.
Ajasta pihan koristevalot Ajastin sopii moneen tarkoitukseen. Sen avulla voit ohjata myös koristevalot palamaan vain halutun ajan. Mukavuus lisääntyy ja energiankäyttö tehostuu.
Lämmitä auto valmiiksi Lohkolämmitin pienentää auton polttoaineen kulutusta 0,2 –0,3 litraa jokaisella käynnistyskerralla ja vähentää pakokaasupäästöjä jopa puolella kylmäkäynnistykseen verrattuna. Lohkölämmitintä suositellaan käytettäväksi jo silloin, kun ulkolämpötila on + 5 astetta.
Keitä perunat mikrossa Jos haluat kypsentää vain muutaman perunan, käytä mikroaaltouunia. Saat pari perunaa kypsyy muutamassa minuutissa ja vähemmällä energialla kuin liedellä.
Pese ikkunat ja pyyhi valaisimet Ikkunapinnoille kertyvä pöly ja lika estävät valon ja lämmön pääsyn ikkunoiden läpi. Kesän siitepölyt kannattaa pestä pois syksyllä. Lika ja pöly voi viedä valon tehosta jopa 40 %. Myös valaisimiin ja polttimoiden pinnoille kertyy helposti pölyä, joka alentaa valotehoa.
J.Österman
Hoidamme metsäsi ja ostamme energia- ja ainespuuta www.biowatti.fi
Älä lotraa suihkussa Viidennes kodin energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Suomalainen käyttää keskimäärin 90–270 litraa vettä vuorokaudessa, josta lämmintä vettä on keskimäärin 40–50 litraa. Uusi myös vettä kuluttavat kodinkoneet. Nykyaikaiset laitteet kuluttavat vähemmän vettä kuin vanhat. Lähteet: Vattenfall, Kotimaan Energia ja Energiansäästöviikko
Tiivistä ovet ja ikkunat Asunnon lämpövuodosta siirtyy 35 % ulos ikkunoiden kautta. Ennen lämmityskauden alkamista on hyvä tarkistaa ja tarvittaessa uusia ikkunoiden ja ovien tiivisteet.
Ruoppaus ja Maisemointi Vakka-Suomen Maanrakennus Oy
Tiheikkö ei tuota – hyvin hoidettu metsä on investointi tulevaisuuteen.
Ota yhteyttä: Taina Elonen, puh. 050 414 2965 taina.elonen@biowatti.fi Louhinta- ja ruoppaustyöt maalla ja merellä
www.turunseutusanomat.fi • Telaponttoonilta • Kaivuulautalta • Imuruoppaukset
- vuokraus - huollot - trukkiakut
- varaosat kaikkiin merkkeihin
Jarno Österman 0400 326 040
• Laiturit • Hiekkarannat • Rantojen kivetykset
Hanki hyvä kynnysmatto Syksyllä tulee kenkien pohjissa sisälle helposti kuraa, lehtiä ja kiviä. Ennen sisään tuloa jalkineet on hyvä puhdistaa. Kun sisään tultua kengät pyyhitään huolellisesti kynnysmattoon ja jalkineet jätetään eteiseen, vähenee imuroinnin tarve. Säästyy energiaa ja siivoustyö vähenee.
www.ruoppausta.com
Viidennes kodin energiasta kuluu veden lämmittämiseen.
Jouni Österman 0400 936 140
Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.
www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com
Valoa pimeyteen Leikkaa irti
Kaikki normaalihintaiset valaisimet tällä kupongilla:
-25%
Valta valiko va ima!
Jos ostat kerralla useita valaisimia, saat alennuksen kaikista normaalihintaisista valaisimista. Kuponki voimassa 31.10. 2019 asti.
Murskelajikkeet teille ja pihoille Pihasepeli Salaojasorat
Erilaiset
murske Hiekat Maisemakivet Täytemaat
(myös konetasattuna)
Myös Taivassalon
lajikkeet punainen graniittimurske
Puh. 0400-936 140 www.soramurske.fi
• Kaivinkoneurakointi • Maansiirtotyöt • Tierakentaminen • Tiehöyläpalvelu • Rakennusten pohjatyöt ja täytöt • Louhintatyöt • Seulotut sepelilajikkeet
YLI 17 000 LEHTEÄ POSTIN PREMIUM -JAKELUSSA!
7
17. lokakuuta 2019
n Asiantuntija
Kurtturuusu – kansan vihollinen? Eräs kaikkein suosituimmista piharuusuista on nostettu nyt valtakunnassa tappolistalle. Tapaus on ainutlaatuinen ja osoittaa lainlaatijoiden täydellistä välinpitämättömyyttä pihakasviviljelyä ja luontoharrastusta kohtaan. Kurtturuusu on talvenkestävä melkein koko maassa. Sen useimmat puutarhalajikkeet ovat perineet tämän ominaisuuden. Lopultakin Suomessakin voi istuttaa ruusupensaan pihaansa Kuhmosta Hankoon niin, että se selviää talvet ja kukkii kesät, jos sitä edes hieman hoidetaan. Yksittäiset harrastajat ovat jalontaneet omia ruusulajikkeitaan ja keränneet joutomailta, usein vanhoilta tonteilta, siellä viihtyneitä vanhoja lajikkeita, joita luonto on koulinut ja joita eläimet ovat siirtäneet kiulukoita syödessään urbaaneille alueille. Kurtturuusut ovat todellisia kaupunkikasveja, viihtyen valossa ja saastuneissa maapohjissa. Ne kestävät tiesuolaa, pakokaasuja, juurien yliasfaltointia sekä radikaalia alas leikkausta. Kurtturuusun, Rosa rugosan villikantaa, ei enää enem-
min istuteta, koska parempia lajikkeita on kaupan. Ruusujen kukinta lisää kaupunkimiljöön hyönteispopulaation ruokalistaa. Mikään toinen koristekasvi urbaanissa ympäristössä ei tarjoa yhtä runsaasti siitepölyä, mettä ja suojaa monille hyönteisille kuten perhosille ja mehiläisille. Terveellisiä kiulukoita Kiulukoiden kerääminen hyötykäyttöön on tavallista läntisessä naapurimaassamme. Kyseessä on käyttökelpoinen c-vitamiinilähde, kun ne vain otetaan talteen. Kiulukkaa keräämällä vähennämme myös kurtturuusun siementen leviämistä maastoon. Kiulukat tuovat pihaan siemensyöjiä kuten viherpeippoja, punatulkkuja ja tiklejä. Punainen kiulukanmalto kelpaa myös rastaille ja muillekin marjansyöjille. Kiulukoissa on usein matoja ja toukkia, joita linnut myös etsivät kypsistä hedelmistä. Olen nähnyt myös metsähiirten ja peltomyyrien kiipeävän ruusupensaan latvoihin syömään kiulukanmaltoa ja kantavan poskipusseissaan sie-
mentä koloonsa talvivarastoksi. Pioneerikasvi maaston metsittämisessä Hoitamaton kurtturuusupensasto kerää nopeasti juurilleen lehtipuiden taimia kuten vaahteraa, jalavaa, tammea, pihlajaa ja muita lehtipensaita koska taimet saavat kehittyä rauhassa piikkisten ruusupensaiden suojassa. Jos lehtipuita asuinalueella ei pensastosta poisteta, metsittyy piha-alue muutamassa vuodessa, kiitos ruusutiheikön ja ruusut kuolevat varjostuksen alla. Kurtturuusu on siis pioneerikasvi maaston metsittämisessä esim. joutoalueilla. Jos ruusupensas saa hiekkaisella uimarannalla olla rauhassa jäävät ne koivujen ja leppien jalkoihin muutamassa vuodessa. Lehtipuiden taimien poistaminen ruusupensastosta on puiston hoitajille jatkuva työ. Kun halutaan pensaiden kukkivan, on valon ja säteilyn pääsemisen lehdille välttämätöntä. Poistaminen onnistuu, mutta mitä tilalle? Haittapuolia kurtturuusulla on tietysti kuten kaikilla massa-
mitä istutetaan poistetun ruusutiheikön tilalle?
– Eikö meidän pitäisi olla kiitollisia, että löytyy kasveja, jotka selviävät ihmisen pilaamassa asuinmiljöössä, kysyy puutarhaneuvos Arno Kasvi.
käytetyillä kasveilla. Syynä on sen leviäminen luontoon, mistä ei pidetä. Merelliset hiekkarannat ovat ruusulajille mieluisia, koska se on kotoisin Hokkaidon ja Kamtszhatkan tuulen ja meren pieksämiltä liikkuvilta hiekkadyyneiltä. Linnen oppilas Carl Petter Thunberg toi ruusun jo 1700-luvulla Japanista Hollantiin, josta se on levinnyt ympäri Eurooppaa. Kurtturuusukasvusto on helposti nykyisin poistettavissa pienellä kaivurilla kesän kynnyksellä ja tarvittaessa poltettavissa vaikkapa juhannuskokossa. Ruusuja poistettaessa on paras tapa leikata pensaat
ensin alas tyveen asti niin, että juuristosta on helpompi karistaa mullat pois ennen polttamista. Jos kaikki nämä koristekasveiksi jalostetut ruusut, joissa on kurtturuusun perimää, poistetaan suomalaisista pihoista, on se mahdoton tehtävä. Miksi luodaan sellaisia lakeja ja ohjeita, joiden asettamien velvoitteiden valvontaa on vaikeaa, ellei mahdotonta? Se että laji on EU:n vieraslajilistalla Keski-Euroopan maissa, ei tarkoita sitä, että kasvi olisi meidän maassamme yhtä hankala leviäjä. Mikä on se toinen kasvi,
Ilmastolle välttämätön Kurtturuusu tuo luontoa lähemmäksi rakennettua ympäristöä ja kaupunkiasuntoja. Se viherryttää täysin mahdottomia asfalttipihojen välikaistoja ja kukkiessaan ja kantaessaan hedelmää sääolosuhteista huolimatta. Tienlaitojen istutuspensaikot kurtturuusuilla ovat tehokas tapa sitoa maata. Samalla vähennetään kuollutta asfalttipintaa, jota kaikki tiet ja parkkipaikat ovat. Asfaltti ei yhteytä mitään, eikä se neutraloi auringon säteilyä kuumina kesäpäivinä, vaan heijastaa säteilyn uudelleen ilmakehään. Kaikki kurtturuusut ajokaistojen väleissä ja teiden reunoissa yhteyttävät mielellään, ja viihtyvät hyvin asfaltin tuomasta lisälämmöstä huolimatta. Eikö meidän pitäisi olla kiitollisia, että löytyy kasveja, jotka selviävät ihmisen pilaamassa asuinmiljöössä? Puutarhaneuvos Arno Kasvi
PK-Puu laajensi Raisioon YRITYSUUTISET. Vehmaalla vuonna 1994 perustettu rakennustarvikeliike PK-Puu avasi näyttelytilan Raision uudelle yritysalueelle viime viikonloppuna. Toimitusjohtajana perheyrityksessä toimii Petri Kaskinen. – Kaiken kaikkiaan meidän neljässä toimipisteessä työskentelee 24 henkeä, joista 2–3 työntekijää tulee toimimaan Raisiossa, hän kertoo. – Tulimme näyttelytilan avauksella lähemmäksi asiakkaitamme, joita on paljon Turun talousalueella ollut tähänkin asti. Sijainti on ihanteellinen valtatie 8:n varressa, hän lisää. Uuteenkaupunkiin liike avattiin neljä vuotta sitten ja Taivassaloon yhdeksän vuotta sitten. – Olemme kuuluneet Rautanet-ketjuun yhtä kauan kuin Taivassalon myymälä on ollut olemassa, Kaskinen sanoo. Vehmaalla 25 vuotta toiminut yritys aloitti sahaus- ja puunjalostustoiminnalla, josta se on kasvanut laajalti palvelevaksi rakennustarvike- ja puutavarakaupaksi. – Perheyritys syntyi alun perin maatalouden sivuelinkeinoksi, kun omaa metsää alettiin jalostaa kenttäsirkkelillä rakennusmateriaaliksi. Tänä päivänä Vehmaalla toimii edelleen
PK-Puun toimitusjohtaja Petri Kaskinen esittelee tässä vanhaan taloon tilattua helmalankkua, joka tulee kivijalan päälle. Kuva: Ragip Önsoy
höyläämö ja maalaamo. Tilaukset myös kuljetetaan sieltä Raisioon, sillä Raisiossa meillä ei ole varastotiloja, Kaskinen toteaa. Puurakentaminen nosteessa Petri Kaskisen mukaan puu on erittäin suosittu rakennusmateriaali. – Se on kestävä materiaali monin tavoin, sekä ympäristön että käyttökestävyytensä kannalta. PK-Puu tuottaa tilauksesta pintamaalattua puuta asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi he ovat höylänneet erikoislis-
toja siitä lähtien, kun he ostivat turkulaisen Nakolinnan koneet neljä vuotta sitten. – Pääraaka-aineemme on kotimainen puu. Vahvuutenamme alalla näen juuri erikoistumisemme puumateriaaliin palvelevan höyläämön konseptilla. Lisäksi pienempänä toimijana pystymme olemaan hyvin ketterä palvelussamme, Kaskinen kertoo. Asiakkaita PK-Puulla on laidasta laitaan yksityisistä kuluttajista aina valtakunnallisiin rakennusyrityksiin asti. Katariina Mäkinen-Önsoy
Huolehdi silmiesi hyvinvoinnista Kokonaisvaltainen näöntutkimus €
0
Rauma Kuninkaankatu 12, puh. 02 822 6977
Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi Kokonaisvaltainen näöntutkimus 0 € (norm. 29 €) saatavilla kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä 24.11.2019 asti. Optikko ei voi itsenäisesti määrätä silmälaseja henkilölle, jolla on todettu silmäsairaus tai jolle on tehty silmiin kohdistuva leikkaus. ©2019 Specsavers.
8
17. lokakuuta 2019
Ford-malliston uutuudet koeajettavissa Laakkosella – Tervetuloa! FORD TAKUU vuotta tai 150 000 km
Uusi Ford Transit
Kuljetusten jättiläinen – Tulossa myös nelivetoiset AWD-mallit! Kaikkien aikojen paras Transit on täällä. Uudistunut Transit on nyt entistä älykkäämpi, tehokkaampi ja suorituskykyisempi. Valittavana etu-, taka- ja nelivetomallit. Ford EcoBlue -dieselmallien lisäksi saatavissa ovat mHEV-diesel-kevythybridit. Vakiona mm. LED-päiväajovalot • Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Lämmitettävä tuulilasi • Bluetooth • llmastointi • Etusumuvalot • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin, ajastin ja kaukosäädin • Kuormatilassa sivuseinien verhoilu ja lattiasuoja • 130 hv/360 Nm, 170 hv/390 Nm, 185 hv/415 Nm • Kuormatilaa jopa 15,1 m3 Ensiesittelyssä myös uusi Ford Ranger. Koe ja aja uutuusmallit Laakkosella! ford.laakkonen.fi Uusi Ford Transit -mallisto: Van-pakettiauto, Alustat pakettiautona, Kombi M1, Linja-auto, Kevytkuorma-autot. Uusi Ford Transit Van -mallisto alk. 38.127,60 € (autoveroton hinta 33.880 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 222 g/km 3.647,60 € + 600 € toimituskulut). Uusi Ford Transit Van -malliston CO2-päästöt 215–297 g/km ja EU-keskikulutus 8,2–11,3 l/100 km (uusi mittaustapa WLTP). Ford Liikkumisturva yrityksille 0 € / 5 vuotta. Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot.
Vuoden Auto Suomessa Ford Focus
FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km
Nyt Laakkoselta 5-ovisena alkaen
249 €/kk *
Tai Wagon-malli +11 €/kk**
Ford Optio on sinulle, joka haluat ajaa uudella autolla ilman riskiä hyvityshinnasta. Kun hankit uuden Ford Focus Trendin Optio -sopimuksella, maksat autosta kiinteän kk-erän. Kampanjatarjouksena saat nyt Ford Liikkumisturvan veloituksetta. Voit vaihtaa autosi 2–3 vuoden välein uuteen ja saat autollesi Ford Creditin takaaman hyvityshinnan. Sopimuksen päättyessä sinulla on kolme vaihtoehtoa: Vaihda uuteen tekemällä uusi Ford Optio -sopimus, palauta auto liikkeeseen tai osta auto omaksi. Kysy lisää myyjältäsi. ford.laakkonen.fi Ford Focus Trend -mallisto alk. 22.288,53 € (autoveroton suositushinta 19.530 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 126 g/km 2.158,53 € + 600 € toimituskulut). Täysin uuden Ford Focus -malliston CO2-päästöt 126–187 g/km ja EU keskikulutus 5,6 – 8,7 l/100 km. *Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus 1,0 EcoBoost 100 hv M6 Trend 5-ovinen. Ford Optio 37 kk/30 000 km. Auton hinta Ford Liikkumisturva (1.440 €) ja kampanja-alennus (1.171,80 €) huomioon ottaen sekä toimituskuluineen yhteensä 22.556,73 €. Käsiraha 950,00 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 21.796,73 €. Laina-aika 37 kk, viimeinen suurempi erä (Taattu Hyvityshinta) 13.815,59 €, korko 0,99 %, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 248,79 €. Luottokustannus 1.165,35 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 22.772,08 €, tod. vuosikorko 2,13 %. **Ford Focus 1,0 EcoBoost 100 hv M6 Trend Wagon. Ford Optio 37 kk/30 000 km alk. 260,39 €. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Tarjous voimassa 31.12.2019 asti. Hinnat 5.7.2019 hinnaston mukaan. Vuoden Auton Suomessa valitsee Auto- ja liikennetoimittajat ry. Kuvan auto erikoisvarustein.
Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 9-18, la 10-15
FordStore LAAKKONEN TURKU Mekaanikonkatu Puheluhinnat 010-yritysnumeroon:12 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)
Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Espoo FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo
9
17. lokakuuta 2019
Yli satapäinen joukko juhli vanhustenviikkoa PYHÄRANTA. Pyhärannan seurakuntatalolla vietettiin Aleksis Kiven päivänä Ilon juhlaa osana valtakunnallista vanhustenviikkoa. Kuudetta kertaa järjestetyn juhlan teemana oli tänä vuonna vanhuuteen varautuminen. Juhlapuheen piti SPR:n Armi-Tuulikki Kraappa, jonka mukaan vanhuuteen varautumista on muun muassa sosiaalisten suhteiden vaaliminen, asumisratkaisujen ennakoiminen, testamentin laatiminen ja hoitotahdon kirjaaminen. Hoitotahdossa voi ennalta määritellä, miten haluaa itseään hoidettavan sellaisessa tilanteessa, jossa ei itse pysty enää tahtoaan kertomaan. Kraappa toimii SPR:n edustajana myös Pyhärannan vanhusneuvostossa. – Oli ihan kauheaa se, millaisia uutisia saatiin kuulla Esperistä ja Attendosta. Meillä on täällä Pyhärannassa Attendo, joka tekee omia asiakaskyselyitä, mutta vastausprosentit ovat olleet niissä todella pieniä. Siksi halusimme tehdä oman kysely, jotta tiedämme, miten meidän vanhuksia hoi-
detaan täällä. Mitään pahaa ei onneksi kuulunut, Kraappa kertoo. Pyhärannassa tehdään jatkuvasti vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa. – Ulkoilutamme ikäihmisiä SPR:n ja Marttojen yhteistyöllä tunnin verran joka viikkoa. Meitä on siinä ringissä 17 henkeä. Lisäksi Punaisella Ristillä on ystävätoimintaa. Diakonissa on etsinyt Pyhärannasta yksinäisiä vanhuksia ja Punainen Risti on antanut pienen koulutuksen vierailuja varten, Kraappa kertoo. Eläkeliitolla virkeää toimintaa Myös Eläkeliitto toimii aktiivisesti Pyhärannassa ikäihmisten asialla. Eläkeliiton emeritus-puheenjohtaja Markku Nurmi kehuu toimintaa virkeäksi, aktiiviseksi ja monipuoliseksi. – Jäseniä on 300. Järjestämme muun muassa kuukausitapaamisia, retkiä ja matkoja sekä juhlia. Vuoden päätapahtuma on kesällä Kirikalliolla pidettävä Iloinen iltapäivä. Lisäksi meillä on erilaista har-
Elina Rautasen ohjaamat tuolitanssit saivat hymyn huulille ikäihmisten Ilon juhlassa Pyhärannan seurakuntatalolla.
rastustoimintaa, kuten askartelupiiri, laulukööri, ja äijä virtaa -piiri, jonka kanssa käydään miesporukassa saunomassa, hän esittelee. Nurmi edustaa Eläkeliittoa myös Pyhärannan vanhusneuvostossa. – Eläkeliitto järjestää lähinnä virkistystoimintaa ja vanhusneuvosto sitten ajaa ikäihmisten etuja, hän jaottelee.
Lilja ja Väinö Eeva (vas.) sekä Jorma ja Tuula Mäkinen tulivat Ilon juhlaan ensimmäistä kertaa. Mäkisillä riittää tekemistä eläkepäiviksi, mutta kymmenisen vuotta vanhemmalla Eevan pariskunnalla käy välillä aika pitkäksi. Onneksi omassa pihassa riittää puuhaa ja kalastus vielä onnistuu.
Myös Ilon juhla järjestettiin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset kuljettivat ikäihmisiä paikalle ja tarjoilivat ruuan pöytiin niille, joiden liikkuminen oli vaikeaa. Kunta tukee kotona asumista Kunnanjohtaja Harri Hiitiön terveiset ikäihmisille liittyivät päivän teemaan eli van-
huuteen varautumiseen. – Koskaan ei ole liian aikaista, hän muistuttaa. Kunnan palveluiden painopiste on kotona asumisen tukemisessa. – Pyritään ylläpitämään ikäihmisten toimintakykyä, ja pikkaisen parantamaankin, hän sanoo. Kunta ja seurakunta järjestävät vuosittain myös ikäih-
misten palvelupäiviä. Tilaisuudessa puhuivat myös diakonissa Tiina Mäkinen ja Pyhärannan palvelu- ja kehityspäällikkö Hanna Piiroinen. Tuolitanssituokion veti Elina Rautanen ja Pyhärannan seurakunnan kanttori laulatti yhteislauluja, muun muassa Pyhärannan laulun. Janica Vilen
SPR:n Armi-Tuulikki Kraappa (oik.) ja monet muut vapaaehtoiset huolehtivat siitä, että heikompijalkaisetkin juhlavieraat saivat ruuan pöytään.
Kustavin luonto- ja kulttuuripolku
Tällä palstalla esitellään Kustavin uuden luonto- ja kulttuuripolun kohteita
Suuri Postitie
Turun ja Tukholman välinen posti kulki Kustavin kautta 1600-luvulta asti. Kuva: Kari Mäntylä.
KUSTAVI. Suuri Postitie (Stora Postvägen) on historiallinen reitti Turun ja Tukholman välillä. Postitie kulki Turusta Mynämäen kautta Kustaviin, josta se jatkui meritse Ahvenanmaalle ja edelleen Ruotsin Grisslehamnin ja Norrtäljen kautta Tukholmaan. Suuren Postitien kautta kulki valtaosa Suomen ja Ruotsin välisestä postista ja matkustajaliikenteestä. Pitkien meriosuuksien takia reitti oli myös eräs Euroopan vaarallisimmista postireiteistä. Postitien merkkipaalu on pystytetty kuntakeskukseen Kivimaantien ja Pleikiläntien ris-
teykseen. Ruotsin ensimmäinen postin kulkua määrittelevä postijärjestys annettiin kuningatar Kristiinan aikana vuonna 1636. Suomen puolella postin kuljetus järjestettiin kenraalikuvernööri Pehr Brahen aikana vähän myöhemmin. Suomen ensimmäinen postilinja avattiin 30-vuotisen sodan loppupuolella vuonna 1638. Kestikievarien tehtäväksi postinkuljetus siirrettiin vuonna 1845. Postitalot säilyivät meripostinkuljetuksessa vuoteen 1910 saakka, jolloin Suomen ja Ruotsin välillä alkoi sään-
nöllinen laivaliikenne. Postia kuljettivat talonpojat, kukin aina kaksi-kolme peninkulmaa seuraavalle postitalonpojalle. Saaristossa posti kulki enimmäkseen purjeveneellä, joita tyynellä säällä soudettiin. Ahvenanmaalta Brändöstä posti tuotiin Etelä-Vartsalaan Rantapuhdin laituriin. Parhaiten Suuri Postitie on säilynyt Kustavin alueella Etelä-Vartsalassa, jonka postitalo on toiminut aina tien perustamisesta 1840-luvulle saakka. Kustavin luontoja kulttuuripolkuopas
10
17. lokakuuta 2019
n Menovinkit
TORSTAINA
7.11.
KUSTAVI Pe 18.10. klo 13–18 Kirjaston satupäivä. Ohjelmassa askartelua, tehtäviä, tarinoita, herkkuja ja satumaja.
ISÄNPÄIVÄ JA PIKKUJOULUT + KUSTAVI, TAIVASSALO, VEHMAA -LIITE Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454
sari.laurila@turunseutusanomat.fi
VUOKRATAAN Siisti ja kodikas 44 m2:n 1-taso rivitalokaksio Maskun Humikkalassa omalla patiolla, saunalla, autokatospaikalla ja varastolla. Taloyhtiössä viihtyisät piha-alueet ja aivan vieressä Rivieran virkistysalue ja luontopolku. Päiväkoti ja koulut lähellä. Vapautuu 1.11. Vuokra 680,- /kk, vesi ja sähkö kulutuksen mukaan.
Yhteydenotot iltaisin p. 045 112 42 40.
Sivun 11 ristikon ratkaisu.
S A S E E N
L A I L A
K A N T O
I L I A S
O N N I T T E L I J A
M A M M R A A A R M Ä I S T L I E T T U T O
E P U U
T U S K I O N I K I E V A A L R O Y A L N
S A T I I N I A L I T T A A
Ä M A A R A T T I I K T A T A R M I I I K N I T
I K U R I K U R I N P I T O
E N S I
H E K T O A R A S T A A V K A A T T U K A
E N A E A P P U A R K I A N I A N T I O S I A L R U
K V U K A A S A T N A A H D K I O T T K A A T K
U L O T A
L I I S I
K A R O N K A V A D A T O N P U K T I O P E I L L D U O A S T
P U S A T A T A B U L A T I
LAITILA To 17.10. klo 18–20 Asunnottomien yö torilla. Järj. Laitilan seurakunta, Laitilan kaupunki, Laitilan Nuorisoverstas ja SPR. Pe 18.10. klo 16–17 Satupäivä kirjastossa: satunaamiaiset ja satuhetkiä. Pe 18.10. klo 17 Ahkerat kädet – nyplätyn pitsin näyttelyn avajaiset kirjastossa. Näyttely esillä lokakuun loppuun. Pe 18.10. klo 18.30 Iltamusiikki Kustaa Hiekan lukutuvassa (Keskuskatu 8a). Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto. La 19.10. klo 11–14 Hyvä kiertää – vaihtotori kirjastossa. Järj. Laitilan seudun ympäristöyhdistys. Ti 22.10. klo 16 Lukuhetki kirjastossa elämäkertanurkkauksessa. To 24.10. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. Ti 29.10. klo 16 Lukuhetki kirjastossa elämäkertanurkkauksessa. To 31.10. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. 31.10. asti Lokakuun lukuhaaste aikuisille kirjastossa. Pe 1.11. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa. Ke 6.11. klo 19.30 Lämpöä marraskuuhun Kustaa Hiekan lukutuvassa. Johanna Kaarto, laulu ja huilu, Mika Kaarto, kitara, Jussi Kauranen, piano. To 7.11. klo 13 Sana ja sävel opistotalolla. Järj. Eläkeliiton Laitilan yhdistys. PYHÄRANTA La 19.10. klo 15–16.30 Perheliikuntaa Rohdaisten koululla. Luvassa eläinaiheinen jumppa, johon voi ottaa oman pehmoeläimen mukaan. Pe 25.10. klo 17 Keskustelutilaisuus Ihoden koululla, jossa esitellään Ihoden päiväkodin valmistellut vaihtoehdot ja keskustellaan niistä. Päätökset tehdään talousarvion investointiosassa.
TAIVASSALO Lokakuun ajan Raumalaisen Mirjam Salosen ja Irma Anderssonin rakukeramiikkatöitä esillä kirjaston näyttelytilassa. Pe 18.10. klo 10–14 Syyslomatapahtuma liikuntahallissa. Luvassa pelejä, leikkejä, askartelua. Mukaan omat eväät ja sisäpelikengät. Järj. Vapaa-aikatoimi ja seurakunta. UUSIKAUPUNKI To 17.10. klo 17 Fast & Furious: Hobbs & Shaw -elokuva Uudenkaupungin Kuvalassa 12–29vuotiaille. Vehmaa ja Uusikaupunki tarjoavat sisäänpääsyn 69 ensimmäiselle. To 17.10. ja pe 18.10. Syysloman yleisöluisteluvuorot jäähallissa: Yleinen mailavuoro klo 11.30–13 ja yleisöluistelu ilman mailoja klo 13–14.30. Ma 21.10. klo 9.30–11 Perhekerho Lokalahdella, Paanula, Papinpellontie 3, jär. Uudenkaupungin seurakunta. Ti 22.10. klo 9.30–11 Perhekerho Kalannissa, Kalannin seurakuntakoti, järj. Uudenkaupungin seurakunta. 30.10. asti Crusellissa Vakka-Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttely teemalla 2 väriä. 2.11. asti Galleria Horisontissa Sanni Kulmala ja Mielenriivaajat -näyttely. Avoinna ke–pe klo 12–15 ja la klo 10–13. VEHMAA La 26.10. klo 15 Vehmaan kunnan 150-vuotisjuhlat ja Vehmaan koulun vihkiäiset Vehmaan koululla. Ohjelma: alkufanfaari: Otso ja Rauno Nisula. Tervetuloa: kunnanjohtaja Ari Koskinen. Musiikkia: Minttu Laine, piano. Puhe: kunnanhallituksen pj. Anna Kaskinen. Musiikkia: Tuuli Jansson ja Hanna Pishro, piano. Yhteislaulua, kahvitus. Ke 30.10. klo 17.30–20 Jätevesi-ilta Vehmaan koululla. Valonia, Vehmaan vesistöjen suojelu- ja hoitoyhdistys sekä Vehmaan kunta kutsuvat Vehmaan seudun asukkaat ja mökkiläiset yhteiseen tilaisuuteen, jossa käydään läpi jätevesien käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö ja kunnalliset määräykset sekä miten jätevesiä voi kiinteistökohtaisesti puhdistaa. Tilaisuudesa myös uusimpia seurantatuloksia Vehmaan vesistöjen tilasta. Kahvitarjoilu.
Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Ilmoita tapahtumasta osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi
UUDENKAUPUNGIN UIMAHALLI
LASTEN KUU - MARRASKUU
Aarteenetsintää - joka päivä marraskuussa!
Lauantaina 9.11. klo 13.00-15.00 Yhteistyössä: Meripelastajat, SPR, Vakka-Suomen Urheilusukeltajat, Uinti-Vakka, Liikuntapalvelut, UPS
pelastuslautta | jolla | laitesukelluskokeilua | vapaasukellusta | norppasukellusta | monofin-räpyläuintia | merenneitouintia | elvytysharjoittelua | uintiseuran tekniikkaharjoituksia Normaali uintimaksu. HUOM! Vapaata uintitilaa vain lastenaltaassa.
La-su 23.-24.11. -vesipuisto • esteratoja • liukumäkiä • kiipeilyä Lisätietoja uimahallin kahvio p. 050 420 5203
Volter Kilpi Kustavissa uudistuu ensi kesäksi Kustavissa pohditaan ensi kesänä, minkälaisia historioita ja tarinoita siirrämme tuleville sukupolville osana kirjallisuusviikkoa. Ohjelmaa etsitään nyt ensi kertaa avoimella teoshaulla. Luvassa on myös festivaaliklubeja. KUSTAVI. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon teema vuonna 2020 on Tuleville polville – muutos, aika ja utopiat. Ensi kesänä kirjallisuusviikkoa vietetään 15.–19. heinäkuuta. Viikon taiteellisena johtajana toimii toista vuotta Anni Mikkelsson. – Volter Kilpi omisti Alastalon salissa -romaaninsa “Tuleville suomalaisille lukijapolville”. Kilven jalanjäljissä mekin kurkotamme kohti tulevaa. Viime vuoden Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet -teema johdatti kohti ylisukupolvista ajattelua, johon sukellamme yhä syvemmälle tänä vuonna, kertoo Mikkelsson. Tuleville polville -teema kutsuu pohtimaan sitä, min-
kälaisia historioita ja tarinoita siirrämme tuleville sukupolville, miettimään saaristomme ja koko elonkehämme tulevaisuutta sekä kuvittelemaan toisenlaisia tapoja ajatella ja elää. Teemaa lähestytään tuttuun tapaan taiteen ja tieteen keinoin. Kirjallisuusviikolla tullaan näkemään monipuolinen kattaus ilmaisia yleisöluentoja aiheen ympäriltä sekä lukuisia esittävän taiteen teoksia. – Tässä ajassa tarvitsemme rohkeutta ajatella yli tämänhetkisen elämäntapamme. Juuri Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kaltaiset kulttuuripidot ja taiteen juhlat tarjoavat kävijöilleen mahdollisuuden venytellä kuvittelukykyään ja houkutella esiin uutta ajattelua. Ylisukupolvisuus tarkoittaa minulle paitsi utopiointia myös vanhan kansanviisauden puoleen kääntymistä, Mikkelsson pohtii. Kirjallisuusviikko uudistuu ja monipuolistuu Vuonna 2020 kirjallisuusviikolla tullaan näkemään esi-
merkiksi festivaaliklubeja, joissa esiintyvät nuoren sukupolven muusikot. Lisäksi kirjallisuusviikolle on avattu ensimmäistä kertaa avoin teoshaku, jolla haetaan Volter Kilven tuotannosta inspiroituneita esityksiä osaksi kirjallisuusviikkoa. Mikkelsson toivoo, että uudistukset saattavat uusia ihmisiä kirjallisuusviikon äärelle. – Toivon, että teoshaku houkuttelee esittävän taiteen tekijöitä Kilven äärelle. Kilven rikkaasta kielestä riittää ammennettavaa! Festivaaliklubeista ounastelen muodostuvan kohtaamispaikkoja, joissa niin vakikävijät kuin ensikertalaiset voivat istahtaa hyvän musiikin pariin, jakamaan ohjelmiston herättämiä ajatuksia – sekä tietenkin keskustelemaan Volter Kilven tuotannosta, Mikkelson kommentoi. Kirjallisuusviikon ohjelmisto ensi kesälle julkaistaan maaliskuussa.
SSV
11
17. lokakuuta 2019
Tänään alkaa Heli Laaksosen Aurinkokiarros Toissa viikonloppuna Turun Kirjamessuilla esiintynyt runoilija Heli Laaksonen lähtee kiertämään Suomea uusien runojensa kanssa. Kiertueen lavastus ja puvustus ovat laitilalaista käsialaa.
maan esityksen kulkuun. – Mul on taas runotoivepurkki siin kirjatiskin tianoil, ja sin saa kraapusta, mink runon tahtois kuulla. Ei se niin tarkka ol, muistak runon nimeäkä. Mää olen kova poik arvailema, Laaksonen lupaa.
KULTTUURI. Lounaismurteella runoileva Heli Laaksonen lähtee tänään 17. lokakuuta uuden runokokoelmansa kera runokiertueelle, joka kantaa nimeä Aurinkokiarros. Suurin osa keikoista sijoittuu Varsinais-Suomen ulkopuolelle, mutta täälläkin päin tulee olemaan pari esitystä: 23.10. Turussa ja 20.11. Mynämäellä. Kiertueella päähuomion saa Laaksosen uusi runokokoelma Aurinko. Porkkana. Vesi., joka ilmestyi elokuussa. Vaikka Laaksonen on koko ajan työskennellyt kirjojen parissa, muun muassa kääntäjänä, kuvittajana, kustannustoimittajana ja lastenrunojen rustaajana, edellisestä aikuisille suunnatusta runokokoelmasta on ehtinyt kulua jo kahdeksan vuotta. – Aurinkokeika alku o jo keksitty. Olen saanu sin ihkaoikian, iha munt varte sovitetun karjankutsuhuuron huikkama itteni laval. Loppurunoki o jo varma. Se on mul ittelleni ton kokoelman tärkein runo, mikä loppu sanoihi: aurinko, porkkana, vesi, Laaksonen kertoo. Yleisökin pääsee vaikutta-
Lavastus ja puvustus laitilalaista käsialaa Visuaalisuus on myös tärkeä osa runokiertuetta. Laaksosen yleisö osaa jo odottaa mielenkiinnolla, millainen esiintymisasu sanamaijalla esiintymislavalla milloinkin on. Aurinkokiarroksen vaatteet tekee laitilalainen Tarja Nordman. – Runokeikkavaate o luattoompelijan käsis parhaillas, ja se valmistu kyl lokakuun pualväliks. Asust tuleki nii jännä, et sen rinnal kalpene Mäkimattilan Kyästin kesähousutki! Se on monikymmenosane ja tuhatvärine. Siin o laahus ja miljoona ristipisto, uskokte? No, ken tule, se näke! Lavastuksen taas tekee Sulotek Laitilasta. – Siin on uut, vanha ja sinist. Sametti ja maitotölkin korkei, kirjaimi ja kattiloi. Aurinko. Porkkana. Vesi. -kirjas on vaihtelevi tunnelmi, kirkkaist ja ilosist tummanpuhuvi. Lavastuksenki täyty mukauttu niihi – ja valoil saa aikaseks monelaist. Sama valomiäs o ääniteknikkona, ja meijän kiartueel on tun-
Jorma Kemppainen 2019
Messuilla Heli Laaksosella oli päällään ruotsalaista Marimekkoa, josta on haettu inspiraatiota myös uusimman runokokoelman kanteen. Tulevalla kiertueella runoilijan asusta vastaa hänen laitilalainen luotto-ompelijansa Tarja Nordman.
netust ammattimaine äänentoisto, Laaksonen jatkaa. Heli Laaksonen on syntynyt Turussa ja muuttanut sen jälkeen 14 kertaa. Pisimpään hän viihtyi juuri Laitilassa, jossa hänellä on talo edelleen.
tely. – Mul on ollu viime vuasin ussempiki maalausnäyttely eri pualil Suame – ja nyy päätin otta osan töist mukka kiärtämä. Olen rakennuttanu pyäril kulkevan seinämän, mihe saan kiinnitetty ainakin kymmene eri teost. Se pystytetä sit keikkapaika aula, nii et neki saava hyvi ajan kuluma, kenel o hyvä tapa tulla ain tuntti ennen tilai-
Taidenäyttely osana kiertuetta Osana Laaksonen runokiertuetta nähdään myös taidenäyt-
“
TOKKO
sileä kangas
hävisi Akhilreella leukselle
”
Kolme muutakin kirjaa Oman runokokoelmansa lisäksi Laaksosella on ollut näppinsä pelissä kolmessa muussakin tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa: Lauri Tähkän Äärille-kirjassa, Kyösti Mäkimattilan Valoina toisillemme -runoko-
laulussa Juhanin kera
?
-APU
” ”
“
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
esittää toivoA tuksen -SAH
kirkoton
kunta ROTIA
AUVO
Ketola
maksttaama
vaiheita
keinoja
selkä
EMÄS
riikinohukaisia
‘niittykunta’
KURI J. ku Pa
la
O’Neal
kielletty
lastata
epämukava
+
Åke Tonavaan
PIHOJA
50
ottaa lapseksi
JOKI
väylää
vanha runoelma
nytkin
Odin
rasvaa
nyt Kouvolaa
< 20
Kulmuni
”
Inaria”
KÄNISEE
Ilari Liisa
ivisiä
“
”
Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
“
”
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi
KEKKEREITÄ
MAYDAY Hirvisaari
Janica Vilen
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
pampaalue jänis Tampe-
”
suure alkku paikal. Olen suunnitellu samas tairearpajaisten pitämist, Laaksonen kertoo.
koelmassa ja virolaisen Leelo Tungalin Toveri lapsi -romaanissa. Tähkän ja Mäkimattilan kirjoissa hän on toiminut kustannustoimittajan – omien sanojensa mukaan päältkattojana. Tungalin romaanin hän taas on kääntänyt virosta suomeksi. Tavoitteena Laaksosella onkin lykätä maailmaan niin paljon hyviä kirjoja, etteivät ihmiset voi olla lukematta. Leelo Tungalia Laaksonen kuvailee Viron Kirsi Kunnakseksi. Kirja kertoo hänen lapsuudestaan, jonka hän eli kaksin isänsä kanssa, sillä äiti lähetettiin sodan jälkeen Siperiaan. – Se o kirja kaikil kenel on ihana isi, Laaksonen toteaa. Kirjan tarinoissa isä keksii leikkejä ja pitää hyvää mieltä yllä, jotta tytöllä olisi niin onnellinen lapsuus kuin mahdollista, vaikka äiti onkin Siperiassa. Tähkän kanssa Laaksonen on tuntenut pitkään. Tähkää oikeastaan on syyttäminen siitäkin, että Laaksonen tekee näin suuria runokiertueita, sillä Tähkä toimi aikoinaan Laaksosen keikkamyyjänä ja suuruudenhulluna halusi tehdä kaiken isosti. Turun Kirjamessuilla 5. lokakuuta Tähkä myös haastatteli Heli Laaksosta tämän uusista runoista.
äöykk ä d i rö
PALJON
exbalttiraha
Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy
x2
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 025 kpl
12
17. lokakuuta 2019
Vehmaan asutus vakiintui pronssikaudella Vehmaan historia -hankkeen projektinjohtaja, arkeologi Hanna-Maria Pellinen aloitti Vehmaan historiaan pureutuvan luentosarjan. VEHMAA. Arkeologi Hanna-Maria Pellinen aloitti neliosaisen Vehmaan historia -luentosarjan Vehmaan koululla tiistaina 8. lokakuuta. Historiakatsauksen ensimmäisessä osassa käytiin läpi vehmaalaista historiaa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Oman kunnan historia selvästi kiinnostaa vehmaalaisia, sillä Vehmaan koulun esitystilassa oli kymmeniä ihmisiä kuuntelemassa Pellisen esitelmää. Kuten monessa muussakin lounaisen Suomen kunnissa, myös Vehmaalla asutus vakiintui pronssikaudella eli vuosina 1700–500 ennen ajanlaskumme alkua. – Vehmaalta on löytynyt paljon pronssikautisia hautaröykkiöitä, ja niistä on löydetty erilaisia pronssikauden esineitä – muun muassa harvinainen koruneula, joita ei ole paljonkaan säilynyt, kertoi Pellinen. Pronssikautisista hautapaikoista yksi, Maarjärveltä löy-
tynyt, on jopa ”ryöstetty”. – Maarjärven hautaröykkiö oli löydettäessä jo pengottu. Sieltä on varmasti etsitty aarteita. Muinaisina aikoina, itse asiassa pitkälle historialliseen aikaan asti, vainajan mukaan hautaan laskettiin hänen omistamiaan esineitä ajatuksena, että ne kulkisivat vainajan mukana tuonpuoleiseen. Merkittävimmät elinkeinot pronssikaudella olivat metsästys ja hylkeenpyynti. Viljely vakiintui rautakaudella Pronssikauden vakiintuneen asutuksen jälkeen merkittävä vaihe Vehmaan historiassa oli rautakausi, erityisesti keskinen rautakausi vuosina 400– 800, jolloin viljely vakiintui elinkeinona ja väki Vehmaalla lisääntyi merkittävästi. – Maanviljelyä oli kokeiltu jo pronssikaudella, mutta menetelmien kehityttyä ja maan parannuttua viljelystä tuli todellinen elinkeino rautakaudella, kertoi Pellinen. Vehmaalta onkin aikojen saatossa löytynyt paljon rautakautista esineistöä, muun muassa keihäänkärkiä ja miekkoja, kuten myös harvinaisia tikareita, mutta pitkään esineistö oli miesten omista-
mia. – Se oli erikoista. Eihän siinä ollut mitään järkeä, että taloissa olisi asunut vain miehiä, totesi Pellinen. Arkeologi värväsikin useita metallinetsintäryhmiä haravoimaan rautakautisia asuinalueita metallinpaljastimillaan. Ja tulosta tuli. – Etsintöjen aikana löysimme lisää rautakautisen asutuksen merkkejä, ja myös naisten koruja ja muuta esineistöä. Vehmaan harvoista arkeologisista kaivauksistakin yksi merkittävimpiä on nimenomaan rautakautinen, Piiloisten Mastovuorella sijaitseva hautapaikka. – Voisi sanoa, että rautakautta on Vehmaalla etsitty oikein urakalla – ja löytöjäkin on siis tehty useita, totesi Pellinen. Monet nykykylät perustuvat rautakautisiin Koska rautakausi oli merkittävässä roolissa asutuksen vakiintumisessa, on luonnollista, että monet Vehmaan nykyisetkin kylät ovat rautakauden peruja. – Etenkin Kirkonkylän ja Vinkkilän välisellä alueella oli oikea keskittymä rauta-aikaisia kyliä, kertoi Pellinen. Valtaosa Vehmaan asutta-
Sudet puheenaiheena Laitilassa
neista ihmisistä tuli alueelle mereltä. – Keskiaikainen uudisasutus on jo – ainakin osittain – tullut maateitä pitkin, sitä ennen Vehmaalle tultiin pää-
asiassa vesiteitse, kertoi Pellinen. Vehmaan historiaa käsitellään Vakkaopiston neliosaisessa luentosarjassa. Seuraava luento pidetään 22. lokakuu-
ta, ja se käsittelee Vehmaan maatalouden kehittymistä 1700-luvulta lähtien. Marko Vuosjoki
ALUEEN SUURIN Postin Premium-jakelussa
si. Sitä se ei vielä ole. – Suden kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin Suomen kanta on saatu perinnöllisesti turvalliseksi. Se tarkoittaa vähintään 25 lisääntyvää laumaa eli noin 300–500 sutta vuodesta ja vuodenajasta riippuen. Nyt siihen ei ole vielä päästy, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. Maaliskuussa 2019 Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185–205 sutta. Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen uusi suden hoitosuunnitelma julkaistaan marraskuussa. Hoitosuunnitel-
man lausunnolla olleessa luonnoksessa linjattiin, että suden kannanhoidollisen metsästyksen toimintamalli ja tavoitteet sekä niiden perustelut suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä, mikäli luontodirektiivin tulkinta antaa siihen mahdollisuuden. – Kannanhoidollinen metsästys mitoitetaan aina siten, että se ei vaaranna pienimmän elinvoimaisen susikannan ylläpitämistä eikä estä suden suotuisan suojelun tason saavuttamista, luonnoksessa sanotaan. Janica Vilen
Lisäksi telinejakelussa 867 kpl
SEUTUSANOMAT
Maaliskuussa 2019 Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185–205 sutta.
Postinumero kpl 23200 VINKKILÄ 776 23210 VEHMAA 276 23260 RAUTILA 122 23310 TAIVASSALO 906 23360 KUSTAVI 498 23450 LOKALAHTI 476 23500 UUSIKAUPUNKI 5826 23600 KALANTI 1031 23660 KALANTI AS 161 23800 LAITILA 3930 23840 SOUKAINEN 137 23880 SUONTAKA 117 23930 PYHÄMAA 308 23950 PYHÄRANTA 291 23960 SANTTIO 133 26910 UNAJA 248 26930 VERMUNTILA 242 26950 VOILUOTO 187 27310 KODISJOKI 216 27320 IHODE 312 27340 REILA 248
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
LAITILA. Laitilan kaupungin valtuustosalissa järjestetään tiistaina 5. marraskuuta kello 17.30–20 yleisötilaisuus, jossa käydään läpi Laitilan alueen susitilannetta. Kaikille avoimen tilaisuuden järjestävät Suomen riistakeskus ja Laitilan seudun reviiriyhteistyöryhmä. Keskustelun puheenjohtaja toimii riistasuunnittelia Jörgen Hermansson. Tilaisuudessa on tarkoitus jakaa tietoa ja keskustella sudesta ja Laitilan susitilanteesta sekä mahdollisista toimenpiteistä. Alustuksia pitävät muun muassa Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen edustajat ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sekä Poliisin edustaja. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Euroopan unionin tuomioistuimen 10. lokakuuta antama susituomio tiukentaa suden metsästyksen ehtoja. Suden metsästyksen poikkeusluvat ovat luontodirektiivin mukaan mahdollisia, mutta luvat pitää perustella aiempaa paremmin. Suden kiintiömetsästystä ei Luonnonsuojeluliiton mielestä voi aloittaa ennen kuin kanta on kasvanut elinvoimaisek-
Arkeologi Hanna-Maria Pellinen on tutkinut Vehmaan historiaa kattavasti aina kivikautiselta ajalta lähtien.