Skip to main content

Seutusanomat Vakka 13.12.2018

Page 1

Perikunnan aarteet usein roskalavalla

9. syyskuuta 2017

Urheilusukeltajat Vakka-Suomessa jo 40 vuotta

SIVU 4

Kuudes kirja Pyhämaan historiasta

SIVU 9

1

SIVU 11

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 0.12. to 2

2. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

13.12.2018

Meiltä joululahjat, -kukat, -lahjakortit

To 20.12.

Avoinna: ma–pe 7.30–17.00 Kivistöntie 14 Mynämäki 02 4303 993, info@pesu-eerika.com www.pesu-eerika.com

• VESIPESUT • TYÖVAATEHUOLTO • KEMIALLISET PESUT •MATTOPESUT • VENEPRESSUT • KULJETUSPALVELU • PÖYTÄLIINOJEN VUOKRAUS Välityspisteemme:

LATKO HUOL SI? VAIVA

JOULUNUMERO

Kustavi: KELTAINEN PUOTI Kärtyntie 1, 23360 Kustavi p. 02 841 5670, ma-pe 9-17

Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

Ma 17.12. OSTOSILTA avoinna klo 20 asti.

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

TARJOUKSIA, GLÖGITARJOILU

Ma-pe klo 9-17 La klo 9-15 Su klo 10-15 Joulun aukioloajat: katso Facebookista

Soita 0400 780 097

Taivassalo: KUKKAPUOTI VILHELMIINA Keskustie 8, 23310 Taivassalo p. 0400 744 640 tiistai, ti-to 9-16.30, pe 9-18, la 9-14 Vehmaa: VAATETUSLIIKE SEEPRA Vinkkiläntie 15, Vehmaa p. 050 514 1242, ti-pe 9-17, la 10-14 Uusikaupunki: TOKMANNI U:KI Ketunkalliontie 5-7, U:ki, p. 0300 472 185 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-18 Laitila: TOKMANNI LAITILA Garpintie 1, Laitila, p. 0300 472 049 Ma-pe 8-20, la 8-19, su 10-18 Masku: TOKMANNI MASKU Maskuntie 232, Masku, p. 0300 472 130 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-19

Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Välityspisteiden pyykinvaihtopäivä joka viikon perjantai (Masku Tokmanni keskiviikkoisin). Poikkeuksina arkipyhät.

www.seutusanomatvakka.fi

34-vuotissynttärit

Kahvipannu kuumana 13.-14.12. Juhla Mokka 500 g ..............3,85 Ananas 227 g.......................... 0,75 Risella riisi 1 kg ....................1,95 Menu sekahedelmät 250 g ..1,95

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI Postinumero

Kpl

23100 MYNÄMÄKI 2817 23120 MIETOINEN 426 23140 HIETAMÄKI 307 23200 VINKKILÄ 766 23210 VEHMAA 270 23260 RAUTILA 116 23310 TAIVASSALO 889 23360 KUSTAVI 500 23450 LOKALAHTI 474 23500 UUSIKAUPUNKI 5898 23600 KALANTI 1023 23660 KALANTI AS 159

1996

Avoinna ma-to 10-17, pe 10-18, la 10-16, su 11-16

Kaikki tonttuset liikkeelle. Lämmintä mehua ja pipareita tarjolla iltasella. Lahjakortit

Hanskat Vyöt Laukut Kintaat Liukuesteet

Kaikki paketoidaan ja jos haluat itse paketoida, saat meiltä tyhjiä kenkälaatikoita.

Omasta savustamosta Kotileipomo kirjo/Norjanlohta ruodottomina Sonkkilan

fileinä, eri makuja. Kylmäsavu jouluisat herkut sekä laatikot, kirjo/Norjanlohifileitä.Myös tuoreena. säilykkeet ym. Varattavissa 19.12 mennessä.

Joulukukkamyymälä

Avoinna

13-14.12. klo 10-17.00 18-23.12. klo 10-18.00 Aattona klo 8-12.00

avaa ovensa 18.12.

Tilamyymälämme

Helena p. 044 053 2440 Ilkka p. 0400 828 328 Eurantie 614, 23800 Laitila hakala@lailanet.fi

hyllyiltä löydät myös kotimaiset omenat, vihannekset, mehut sekä paljon muuta mukavaa.

Nämä kaikki samasta pihasta!

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 844 3553, 044 704 3553 Ark. 9-17.30, la 9-14, su 12-15

www.alina.fi

Postinumero

23800 LAITILA 23840 SOUKAINEN 23880 SUONTAKA 23930 PYHÄMAA 23950 PYHÄRANTA 23960 SANTTIO 26910 UNAJA 26930 VERMUNTILA 26950 VOILUOTO 27310 KODISJOKI 27320 IHODE 27340 REILA

www.hakalantilamyymala.fi

Kpl

3874 138 114 294 286 135 258 249 183 254 339 243

Seutusanomat Vakka-lehteä jaetaan ilmestymispäivänään Postin Premium-jakeluna kaikkiaan 20 012 kappaletta ylläoleviin postiosoitealueisiin. Lehden painosmäärä on kaikkiaan 21 610 kappaletta.

TAATUSTI TUORETTA

P. 02 873448, 0400 596948

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454 Mika Leinonen p. 040 706 2132

SEUTUSANOMAT

tel. 040 722 8991

Pyhämaan Valinta

ALINA AVOINNA TONTTUTORSTAINA KELLON YMPÄRI KLO 9-21

M ai no sh om m ia vu od es ta

MUKANA MYÖS YRITYSTEN JOULUTERVEHDYKSET. VIELÄ EHTII MUKAAN.


13. joulukuuta 2018

2

n Kirjoittajavieras

n Pakina

Veteraanin viimeinen iltahuuto

Yritykset elinvoiman moottorina

Aikamatkalla museon näyttelyssä

Keskustelin Itsenäisyyspäivämme alla hyvän ystäväni kanssa tulevista linnan juhlista ja mitä kaikkea iltapäivälehtien lööpeissä oli jo ehtinyt juhlavieraista lukea. Kuka käyttää minkäkin verran rahaa juhlatamineisiin ja muuta tarpeellista. Hieman epäröiden sanoin, etten ole sellaisia televisiontoljottajia, että aikani muuhun riittäisi kuin Amerikan Huippumalli Haussa-sarjaan, joka kaiken lisäksi on tauolla Suomessa nyt. Ystäväni kertoi, ettei ole enää vuosiin Suomen katsotuimman ohjelman ääreen jäänyt. Kertoi myös pysäyttävän, henkilökohtaisen syyn. Hän työskenteli joitakin vuosia sitten vanhainkodissa ja tuli itsenäisyytemme juhlapäivän aattona yövuoroon valvomaan sotaveteraanien ja lottien lukumääräisesti vähiin käyviä yöunia. Yksi veteraaneista eli viimeistä iltahuutoaan. Tosin kaukana tästä päivästä. Fyysisesti hän oli saattohoitohuoneessa, henkisesti rintamalla. Sotaveteteraanilla ei ollut läheisiä. Ystäväni kertoi, kuinka mies koki kuolemanpelon vahvasti, eikä millään suostunut päästämään irti elämästä. Voimakas pelon tunne oli herättänyt sodassa koetut pelon tunteet ja veteraani oli siirtynyt dementoituneessa mielessään sinne jonnekin. Pommien ruoaksi. Mies oli tarttunut ystävääni kädestä epätoivoisesti joka kerta, kun tämä oli mennyt hänen luokseen. Joka kerta yksinäistä sotaansa käyvä lähimmäinen oli rauhoittunut lempeistä sanoista ja toisen läsnäolosta. Oli joku. Edes hetken. Osastolla oli hoidettavana myös muita vanhuksia ja ainoana yövuorolaisena ystäväni joutui jättämään miehen yksin saattohoitohuoneeseen, jotta pystyi huolehtimaan myös toisista laitoksen asukkaista. Kaikki osaston yövuorolaisen muut työt hän kuitenkin jätti tekemättä ja vietti aikaansa niin paljon kuin mahdollista tämän vapaudestamme oman hintansa maksaneen vierellä. Veteraani kuoli seuraavana päivänä. Itsenäisyyspäivänä. Yksin saattohoitohuoneessa. Kerrottuaan tämän omakohtaisesti kokemansa yövuoron sotaveteraanin viimeisestä iltahuudosta, joka oli konkreettinen, ystäväni sanoi sattuvat sanat: ”Ja edes toista hoitajaa ei yöhön saatu, jotta miehellä olisi ollut joku vierellä hänen lähtiessään”. Jos joku, niin tämä kertomus pysäytti jälleen kerran pohtimaan sitä, kuinka arvostus näkyy teoissa. Tai arvostamattomuus. Ymmärrän nyt hyvin, miksei ystäväni katso televisiosta näitä presidentinlinnan itsenäisyysjuhlia. Hänen kokemuksensa perustui arkeen, ei niihin juhlapuheisiin, joita mielellään korkeankin tahon päättäjät suustaan erilaisten puhujanpönttöjen takana päästelevät. Tapaus oli yksittäinen, mutta eipä niitä sotiemme veteraaneja, eikä lottiakaan enää montaa ole. Pikainen veteraanijärjestöjen toiminnanjohtajien verotettavien tulojen tarkistus sekä järjestöjen hallintokulujen selvittely ei kohentanut mielialaani.

Meillä Vakka-Suomessa ja laajemmin katsoen koko LounaisSuomessa on viime aikoina puhuttu vahvasti positiivisesta rakennemuutoksesta. Useiden hiljaisempien vuosien jälkeen onkin ollut ilahduttavaa päästä kertomaan siitä, miten alueella menee hyvin, työttömyys laskee ja väkimäärä kasvaa. Meillä Laitilassa vastikään hyväksytyssä strategiassa yritykset ja yrittäjät ovat nimetty kaupungin kultamuniksi. Tähän on vahvaa näyttöä, sillä tällä hetkellä käynnissä oleva positiivinen pöhinä ponnistaa Laitilassa vahvasti monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Meillä päättäjillä on usein tapana kertoa kunnasta positiivisia tunnuslukuja ja kuvailla miten viisaalla päätöksenteolla niihin on päästy. On kuitenkin hyvä hahmottaa, että näillä viisailla päätöksillä luodaan vasta edellytyksiä elinkeinoelämälle, joka sitten puolestaan tuo paikkakunnalle työtä, hyvinvointia ja myös niitä kovasti kaivattuja uusia veronmaksajia. Siitä voi kuitenkin olla tyytyväinen, että Laitilassa niin kaupunki omassa roolissaan, kuin paikallinen elinkeinoelämä omassaan ovat yhdessä saaneet paikkakunnalle vahvan vireen. Jo useiden vuosien ajan olemme saaneet paistatella yli 100 prosentin työpaikkaomavaraisuudellamme, sekä maakunnan alhaisimpiin lukeutuvalla työttömyysasteella. Tämän kehityskulun on turvannut nimenomaan monipuolinen elinkeinorakenne, joka tukeutuu useaan vahvaan toimijaan. Kaupunkikonsernimme tytäryhtiöt ovat perinteisesti olleet vahva osa laitilalaista palvelutuotantoa. Syyskuun alusta kaupungin työterveyshuolto siirtyi osaksi Laitilan Terveyskoti Oy:n toimintoja. Tällä muutoksella varmistimme aiemmin kaupungin tuottamien työterveyspalveluiden tarjonnan Laitilassa myös jatkossa entisessä laajuudessaan. Toisaalta muutoksella pystytään myös tukemaan Terveyskodin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia laajentua uusille toimialoille. Toisena nostona konserniyhtiöiden vahvasta panoksesta voi nostaa Laitilan Talot, jonka viimeisin vuokratalo otettiin elokuussa käyttöön. Vuokrataloyhtiömme kautta on Laitilaan tuotettu lähivuosien aikana noin 100 uutta vuokra-asuntoa. Laitilan väliluku on ollut kuluvanakin vuonna vahvassa kasvussa. Haasteena onkin houkutella paikkakunnalle myös kuntakonsernin ulkopuolista vuokra-asuntotuotantoa vastaamaan kasvavan väestömäärän tarpeita. Viimevuosien kovan panostuksen myötä kunnallisessa tuotannossa on edessä pakollinen hengähdystauko. Odotukset vuokra-asuntotuotannon osalta lepäävät tällä hetkellä vahvasti Sirppujoenrannan puukerrostalohankkeessa, joka toteutuessaan toisi niin uusia asuntoja kuin myös maamerkin suomalaisesta puutalorakentamisesta. Omistusasuntojen osalta voi tässäkin asiassa katsoa tyytyväisenä paikallisten yrittäjien aktiivisuutta. Uusia asuntoja on noussut eri puolille kaupunkia ja uusia hankkeita on edelleen lähdössä liikkeelle. Päättymässä olevan vuoden yhteenvetoa voitaneenkin todeta, että Laitilassa menee edelleen hyvin, annetaan mennä vaan.

Joku samperin aikakynnys on silloin ylitetty, kun ihminen menee muistelemaan nuoruuttaan Uudenkaupungin museoon #kartsalla-näyttelyyn, joka kertoo paikallisnuorison ajanvietteistä kaupungissa eri vuosikymmenillä. Ja jos fiilis museossa on kuin olisi teleportannut itsensä suoraan torigrillin edustalle vuoteen 1985, niin silloin olen taas, ah, niin, kultaisella kahdeksankymmentäluvulla. Vuosikymmenellä, jonka jälkeen maailmaan ei uutta musiikkiakaan ole tullut. Ainakaan toista soittokertaa kestävää. Tällä kertaa se torigrillin tiskin edessä hengailu ei tuottanut mustaa silmää ja vertavuotavaa nenää, tai sinappeja rinnuksille, vaan turvallisesti sain seistä ison, ikonista rakennusta esittäneen –nyt jo hesen alta edesmennyttä– kuvan edessä ja tulin kameralla ikuistetuksi. Melkein haistoin ranskisrasvan ja höyrymakkaroiden tuoksun. Museossa oli kuvanottopaikalle asetettu telineeseen kaikenlaisia kahdeksankymmentäluvun takkeja ja muita vermeitä kuvanoton (eiks se ole selfie?) ajaksi ylle vedettäväksi. Totesin ne turhiksi. Pukeutumistyylini kun on säilynyt vuosikymmenet samana. Kerran on kahdeksankymmentäluvun pukeutuminen ollut sen jälkeen muodissa, joten ajoittain olen jopa muodinmukainen. Parinkymmenen minuutin videokooste menneisyydestä oli pysäyttävä. Joskus sentään kaupungin kolme pääkatua oli perjantai-iltana täynnä autoja, niin parkkipaikoilla kuin ajoradalla. Suotakoon nyt se, että kuvaan tätä loputonta autoletkailua pilluralliksi. Niin sitä sillä nimellä silloin kutsuttiin. Kun vertaa nykyperjantai-iltaan, niin ei voi kun todeta, että taitaa tämä kansa sukupuuttoon kuolla parissa sukupolvessa. Nuorisokulttuuri on muuttunut. Ehkä jopa kuollut, vaikka hengissä siitä selvittiin. Jotenkuten. Siis teini-iästä. Ja torillakin oli sentään parkkipaikat ja porukalla tilaa mellastaa ja metsästää ensisuudelmaa. Nyt jos perjantaiiltana sitä suudelmaa torilla odottaa, tilaa kyllä on, voi tulla eläkeikä vastaan venttaillessa. Kyllä ennen kaikki vaan oli paremmin (jes, nyt mä sen pelätyn vanhukseksi leimaavan lauseen sanoin). Museokierroksella oli mukana myös velkojeni perijät, jotka elävät 2010-luvun teinielämää. Ei siinä historia sällejä paljon kiinnostanut, kun kahdeksankymmentälukua joutuvat kotona katsomaan ja elämään sen varjossa. Siinä sitten pahnanpohjimmaisemme katseli VHS-videolle alun alkaen tallennettuja kaupungin rokkivideoita, eikä voinut olla ihmettelemättä yhtä asiaa. – Eikö silloin kenelläkään ollut lyhyitä hiuksia? Onneksi videolla alkoi pyöriä Buccaneers-bändin rokkareiden, fiftareiden bändin musisointia, niin pääsin korjaamaan harhaista teiniä. – Oli, mutta niillä oli rasvaiset tukat. Meillä ilmavat pehkot. Niin. Se aika oli hevareiden (ensin mainittuna), rokkareiden, punkkareiden ja discohileiden. Joku hämykin oli joukossa. Nyt on vain nörttejä ja hipstereitä. Luulisin.

n Pääkirjoitus

Rainer Tähtinen Päätoimittaja

Pekka Kuusisto Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja


3

13. joulukuuta 2018

Vaikka joululaulut eivät kaupassa soikaan

Pyhärannan kaupalla vallitsee rauhallinen joulutunnelma Kinkut ja kalat oman maun mukaan tilaamalla tai hyllystä Kinkkuja löytyy kaupan pakastinaltaasta, mutta halutessaan kaupalle voi jättää myös Kivikylän kinkkutilauksen. Kaupan valikoimasta löytyy myös joulupöydän kalat, mutta paikallisen kalastajan perinteinen kalalista kyläläisille ilmestyy Pyhärannan kaupan oveen näinä päivinä. – Kalalistaan asiakkaat voivat jättää omat tilauksensa jouluksi. Kalakauppias tuo ne sitten ennen joulua kaupan pihaan asiakkaidensa noudettaviksi, Sari kertoo. – Nämä on näitä pienen kyläkaupan ihania etuja.

Joulutuotteet, tunnelma ja pakettiralli ovat vallanneet Pyhärannan Salen. Tunnelma kyläkaupalla on kuitenkin jouluisen rauhallinen. PYHÄRANTA. Joulun odotus ja valmistelut näkyvät Pyhärannan kaupalla selvästi. Ovi käy tasaiseen tahtiin ja hyllyihin ovat ilmestyneet joulutuotteet. Vaikka tilat eivät ole samaa kokoluokkaa mitä suurten markettien, löytyy valikoimasta tuotteita todella laajalti. Perinteiset laatikot, rosollit, glögit sekä muut ovat taas löytäneet paikkansa kaupan hyllyiltä. – Pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme tuotteita mahdollisimman monipuolisesti ja näin joulunkin alla toiveet ovat hyvin tervetulleita. Täytyyhän jokaisen joulupöydästä löytyä ne omat suosikit, kertoo myymäläpäällikkönä toimiva Sari Niemi. – Tilaukseen on juuri mennyt esimerkiksi livekalaa, joka on toisille edelleen suurta jouluherkkua.

nut jo marraskuun puolella, mutta nyt se on aivan huipussaan, toteaa Sari. Koska kaupan tilat ovat rajalliset, olisi toiveena pakettien nopea nouto, aina saapumisilmoituksen tullessa. Kaupalla toimii myös Alkon tilauspiste ja käsiapteekki. Juhlajuomat jouluksi saa siis tilattua kaupalta noudettaviksi ja käsiapteekista löytyy laajalti reseptivapaita lääkkeitä. – Rennietä menee joulunaikana ainakin paljon, naureskelee Sari. Jos lääkevalikoimasta ei löydy tarvittavaa reseptivapaata lääkettä, saadaan sekin tilattua parissa päivässä kaupalle. Joulutungokseen ei pyhärantalaisten ole pakko lähteä

Kaupalla postin ja matkahuollon palvelut tuovat paketit lähelle asukkaita

Ajomatkat lähimpiin kaupunkeihin ovat aikaa vieviä ja monille asukkaille on iso helpotus, kun palvelut on tuotu heitä lähelle.

Moni haluaa nykyisin tilata joululahjat netistä, mikä helpottaakin suuresti kaupoissa juoksemista. Paketit liikkuvatkin nyt erityisen tiuhaan myös Pyhärannan kaupalla. – Pakettien lähetys on alka-

Myymäläpäällikkö Sari Niemi kiittelee asiakkaitaan kuluneesta vuodesta. Kuva Ulla Jokela.

Laitilan historialliset rakennustyylit kirjana KULTTUURI. Laitilan Kulttuuriseura Walon julkaisusarjassa on ilmestynyt neljäs teos, seuran sihteerin, FM Jukka Vehmaksen kirjoittama Historialliset rakennustyylit Laitilassa. Kirjan ulkoasun on suunnitellut Anne Jacksen. Historialliset rakennustyylit ovat näkyneet joka puolella Suomea, kunkin paikkakunnan rakentamisen tavassa. Kirja tarjoaa tekstein, kuvin ja kartoin nopean silmäyksen Laitilan kirkonkylän rakennuskulttuuriin 1800-luvun lopulta lähelle meidän päiviämme. Jugendia on 1900-luvun alkupuolella voinut ihailla Laitilassakin, nyt nämä piirteet

ovat käyneet harvinaisiksi. Klassismi ja funkis erottuvat katukuvassa edelleen. Tuottelias ja lahjakas rakennusmes-

tari Heikki Enko suunnitteli 1920-luvulta 1950-luvun alkuun ympäri Laitilaa satoja tyylikkäitä rakennuksia.

Sotien jälkeen Laitilaan jättivät näkyvät jälkensä muutamat alueellisesti merkittävät arkkitehdit kuten Lauri Sipilä ja Heikki Sysimetsä. Ympäristön historiallinen kerroksellisuus on Laitilassa onnituttu säilyttämään – täpärin tilanne oli 1990-luvun vaihteen ylikuumenneen rakennusbuumin aikoihin. Julkaisuhanketta ovat tuke-

Joulunaika on oikea aika päivittää kodin valaistus ja matot.

Toivottaa

Kauneussalonki Nina Nina Grönroos

A-sairaala, Uusikaupunki, p. 050 323 1171 Ps. Lahjakortti on joulun toivelahja, vielä ehdit...

SSV

Sivun 11 ristikon ratkaisu.

Leikkaa irti

L A K A T

E L I N A

H I I S I

T A K A T

A H J O T

S E U R A

K I R J A

I L I A S

Meiltä löydät Vakka-Suomen laajimman matto- ja valaisinvalikoiman. Kysy meiltä joustavaa rahoitusta!

Laura Ihanamäki

Rauhallista Joulunaikaa!

neet Hiekan säätiö ja Laitilan säätiö. Kirjan tuotolla kulttuuriseura ylläpitää omistamaansa, Suomen tiettävästi vanhinta, vuonna 1886 rakennettua seurantaloa. Laitilan Kulttuuriseura Walon julkaisusarjan aikaisemmat teokset ovat: Markus Siltamäki – Heli Laaksonen – Markus Rantanen: Lauluttoman lännen lauluja. Kansan muistamaa musiikkia Laitilasta (2009), Heli Laaksonen: Elo ilman kirjaa on teeskentelyä – 90 vuotta kirjakauppaa Laitilassa (2012), Hilda Huntuvuori: Nuori Maunu Tavast (2012).

Alueen hulppein valikoima!

25%

Asiakaskunta on tullut vuosien varrella kaupan henkilökunnalle hyvin tutuksi ja tämän vuoksi ilmapiiri kyläkaupalla on hyvin lämmin ja tuttavallinen. Päivittäiset kuulumisten vaihtamiset tuovat hyvää mieltä niin kaupan työntekijöille kuin asiakkaille. Lisäksi kaupalla vallitsee ihmeellisen rauhallinen tunnelma ajankohtaan nähden. Perinteiset joulukoristeet kyllä luovat tunnelmaa, mutta se suurten kauppojen hälinä ja meteli puuttuvat. Moni onkin kaupungista kotiinpäin tullessaan ollut huojentunut kaupan rauhasta. – Me emme halua soittaa kaupalla joululauluja, eikö niitä kuule tarpeeksi, kun käy kaupungissa, Sari hymyilee. Joulu on kaiken kiireen keskellä juhla, jolloin ihmisten olisi hyvä osata myös rauhoittua. Tätä tunnelmaa toivotaan asiakkaille myös koteihinsa vietäväksi.

O N E N M S R A K O A R I T N T K O I T A V A S A S A N A R A M U S U L A P I L O K I N A T A U S A A O T O T I L U T A A A S I

A D O O R K P A A T L A L T U S E I T T T E O L L O A T

O K S A T

T A U T I N R E E N S L L A S L I U S U S T I

S A A T T P I L I A M O U K K U A S T A T E T A N A S S A K A H T I A V A I L K N A L L I E L U K U V A L E A S O R A M E T U O V E T R I A H A U D A L A T A N

Savustettua ja tuoretta kalaa Laitilan torilla perjantaisin ja U:gin torilla lauantaisin

Tarjous voimassa 23.12. 2018 asti.

S O T A R A T S U T U L I S T A

Muistathan joulukalatilaukset! Eeva ja Vesa-Pekka Rantamaa, p. 0500 596 929

• Savustettua nieriää ja kirjolohta 12€/kg • Tuoretta kirjolohen mätiä


13. joulukuuta 2018

4

Volter Kilven ja Tove Janssonin signeeraamat kirjat

Aarteet löytyivät roskalavalta Huutokauppameklarinakin toimivalta laitilalaiselta Lesse Lemmetiltä löytyy selkeä ohje huutokauppaa valmistelevalle: Älä tilaa roskalavaa siivotaksesi talon ullakot, komerot ja kaapit. aarteet kun voivat olla juuri siellä. LAITILA. Kävelemme Lasse Lemmetin kanssa Laitilan Seppälän kylässä vanhassa, 1700-luvun lopulla valmistuneessa tilan päärakennuksessa. Ympärillämme on toinen toistaan vanhempaa ja erikoista tavaraa. – Tämä talo tunnetaan täälläpäin ”Immen torppana”, koska talossa asusteli aikoinaan kolme vanhaapiikaa, kertoo Lemmetti talon historiasta. Hän osoittaa talovanhuksen lattialankkuja ja kattolautoja. – Näkyykö lankuissa saumoja? Ei näy. Aikanaan talon varallisuudesta kertoi jotain se, että lankut olivat kokomittaisia, tietää vanhalla tavaralla kauppaa käyvä ja yrityksensä kautta huutokauppoja järjestävä laitilalaisikoni. Kuparipannulla ei juuri arvoa Istuudumme talon saliin, enkä voi olla kysymättä paikalliselta huutokaupanpitäjältä televisiossa suursuosion saaneen Huutokauppakeisarin vaikutusta huutokauppakulttuuriin.

design. – Vanhan tavaran kiinnostuksessa on vaihtelevia trendejä. Moni muistaa, kuinka aikanaan vanhat rukit ja poljettavat ompelukoneet olivat haluttua tavaraa sisustuselementeiksi ja nyt ne ovat kadonneet lähes kokonaan. Itsekin otan vanhoista rukeista vain sen pyörän talteen ja muu menee poltinpuuksi. – Ja piippuleimallinen Arabian posliini on tällä hetkellä käypäinen vain pihan hiekoitukseen, kun sen ensin murskaa, Lemmetti toteaa. Volter Kilpeä roskalavalla Vanhan tavaran kauppaan perehtyneellä Lemmetillä on empiirinen kokemus siitä, etteivät esimerkiksi kuolinpesän osakkaat saisi koskaan siivota kiinteistöstä roskana pitämäänsä tavaraa pihalle tilattuun jätelavaan. Tai pahimmassa tapauksessa polttaa kokkona taivaan tuuliin. – Karkeasti voidaan todeta aarteiden olevan joskus roskalavalla ja roskien huutokaupassa. Esimerkiksi kirjat ja muu pa-

Lasse Lemmetti kerää kaikkea sotahistoriaan liittyvää, kuten asemasotavaiheessa käsitöinä tehtyjä puukkoja, joista yhtä komeimmista hän esittelee. Puukon tuppi on alumiinista.

ne tulisi ehdottomasti säilyttää, tai ainakin ennen hävittämistä antaa asiantuntijan käydä ne läpi, hän painottaa. ”Syöttitavara” toimii veturina Pääosin kuolinpesien huutokauppoja pitävä Lemmetti ker-

tavaroita kannattaisi ottaa syrjään ja koittaa myydä ohi huutokaupan. Mitä halutumpaa tavaraa on tarjolla, sitä enemmän se vetää väkeä. Todennäköisesti myös kaikkien muiden myytävien tuotteiden hintakin nousee, kun potentiaalisia ostajia on enemmän. Nämä tällaiset tavarat tunnetaan huutokaupoissa syöttitavaroina ja välillä niistä saa paikan päällä paremman hinnan kuin erikseen myytynä, Lemmetti valaisee.

Patsas ajautui Bukowskille Puhe kääntyy kaikesta tavaranpaljoudesta ja kulttuurihistoriasta siihen, mikä on ollut Lemmetille itselleen niitä huutokaupan huippuja, joita on itselleen hankkinut. Vastausta ei tarvitse kauan odotella. – Olin kerran huutokaupassa asiakkaan roolissa ja porukka ihmetteli pientä rasiaa ja sitä, mikä esine oikein oli kyseessä. Kun näin esineen, tiesin heti mistä oli kyse ja sain ostettua

sen parillakympillä itselleni. Kyseessä oli viimeisen voitelun rasia ja sisällä oli kaikki tarvittavat välineet. Näitä rasioita papit pitivät aikanaan varmuuden vuoksi mukana, jos tuli äkillinen sairaan voitelu eteen. – Rahallisesti kyse ei ollut isosta asiasta, mutta erikoisesta löydöstä oli kyse. Ainahan arvoa ei voi mitata rahalla, Lemmetti painottaa. Mutta sitten siihen rahalliseen puoleen. Lemmetti oli meklarina huutokaupassa, jossa huudettavana oli Pavel Kaminskyn posliininen persialaispatsas. Patsaita valmistettiin vuosina 1907-1917 kaikkiaan 74 eri etnisestä kansasta kaikkiaan 146 yksilöllistä hahmoa. – Arvioimme, että patsaan hinta asettuu kahdentuhannen euron tietämille, mutta puolellatoista tuhannella se myytiin. Myyty patsas ilmestyi Bukowskin huutokauppaan lähtöhinnalla kuusituhatta euroa ja lopullinen kauppahinta oli 40 200 euroa viime vuoden toukokuussa. – Se oli ehkä arvokkain tavara, jonka olen meklaroinut, Lemmetti huokaisee. Persialaispatsas on oiva esimerkki, että huutokaupoissa voi vielä tänä päivänä tehdä todellisia löytöjä. Rainer Tähtinen

Post mortem-kuvia, trofeita ja sotahistoriaa

Roskalavan löytö. Volter Kilven Alastalon salissa kirjan lehdellä on kirjailijan omistuskirjoitus.

– Siinä se on näkynyt, että huutokaupoissa käy entistä nuorempaa väkeä, eli kiinnostus vanhaa tavaraa kohtaan on kasvanut ja ohjelman myötä esimerkiksi monet kuolinpesien omistajat kuvittelevat sen isoäidin kuparipannun hinnan olevan korkeakin, mutta huutokaupassa sitten tuleekin pettymys, kun pannu ei vaihtanut satasella omistajaa, Lemmetti naureskelee. – Näitä kuparipannuja on maassa vielä pilvin pimein. Tällä hetkellä hänen mukaansa ostajien suosiossa on kotimainen lasi, teak-esineet sekä ylipäätään pohjoismainen

peritavara vanhoine kirjeineen menevät valitettavan usein hävitykseen. Siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana. Lemmetti kaivaa kätköistään muun muassa Volter Kilven Alastalon salissa-teoksen ensipainoksen, jonka hän pelasti roskien joukosta. Eikä siinä vielä kaikki. Kirjassa on Volter Kilven omistuskirjoitus. – Lisäksi roskasäkistä kaivoimme kaksi itsensä Astrid Lindgrenin signeeraamaa Muumi-kirjaa. Keräilijöiden herkkupaloja siis. – Kirjeet ja postikortit ovat osa kulttuurihistoriaamme ja

too, kuinka perijät saattavat riitaantua jostain esineestä ja sen arvosta. Hänellä on siihen lääke. – Omaiset ja sukulaiset mukaan huutokauppaan ja huutamaan sitä mieleistä tavaraa itselleen. Tällä tavoin esineelle tulee reaalihinta, jonka ostajana vaikkapa lähiomainen saa tavaran itselleen. Kauppahintaa ei tarvitse maksaa, vaan se vähennetään huutokaupan jälkeen hänen osuudestaan koko huutokaupan tuotosta. – Kun omaiset pohtivat kuolinpesien huutokauppoja, niin olisi hyvä muistaa, ettei niitä harvinaisempia ja erikoisempia

HARRASTUKSET. Jos LasKun 1800-luvun lopussa va- tokuva. se Lemmetin käsistä on kul- lokuvaaminen oli kallista, eikä Kuolema oli tuolloin luonkenut monenlaista tavaraa ihmisiä juurikaan kuvattu kuin nollinen osa elämää ja ihmiset vuosien varrella, on hänen aniharvoin, niin haluttiin saa- kuolivatkin useimmiten sairaanäppeihinsä jäänyt myös hän- da läheisestä edes yksi muo- lan sijaan kotonaan. Levolliset tä itseään kiinnostavaa keräily- tokuva. Näin vainajien kuvaa- vainajakuvat ovatkin osa tuon esinettä. Seinällä on trofeita ja minen oli hyvin yleistä tuohon ajan romantisoitua kuvaa kuohyllyjen päällä täytettyjä villi- aikaan. Näistä post-mortem- lemasta. eläimiä. Vitriinissä erilaisia so- kuvista pyrittiin häivyttämään Post mortem-kuvissa vainaja ta-ajan esineitä aina puukoista kuolema, jotta muistona olisi saatettiin tukea valokuvausstukypärään. Löytyypä diossa esimerkiksi vielä Waffen-SS-hitelineellä pystyasenhamerkkikin. Aito toon, jonka jälkeen sellainen. tämä asetettiin poNäiden lisäkseerausasentoon. si hänellä on vanKuvissa saattoi olla hoja valokuvia, jotmukana myös täka äkkikatsomalla män läheisiä, kuten ovat kuin mitkä tavanhemmat tai sihansa 1800-luvun sarukset. Menehtylopun muotokuvat. neet vauvat asetettiin Kyseessä on kuiusein äitinsä syliin. tenkin niin sanotut Koska 1800-lupost mortem-kuvat, Aikansa kuva. 1800-luvulla kuolemaan suhtauduttiin pal- vulla lapsikuolleijon luonnollisemmin kuin nykyään. Post mortem-kuvat eli kuvat kuoleman pyrittiin tekemään mahdollisimman levollisiksi ja luon- suus oli suurta, niin jälkeen. säilyneistä post mornollisiksi ikiunta näkevän osalta. Post mortem-kutem-kuvista isossa vien kulta-aika ajoittuu vikto- yksi arvokas, levollinen valo- osassa on pieni lapsi. riaaniselle ajalle ja 1900-luvun kuva läheisestä. Post mortemToiset keräävät Muumi-mualusta aina 1940-luvun lop- kuvat olivat omistajilleen aar- keja ja jääkiekkokortteja, toiset puun vainajia kuvattiin usein teita, joita kuljetettiin mukana. jotain muuta. arkussa hautajaisten yhteydes- Myös seinille niitä asetettiin sä. kuin mikä tahansa muu muoRainer Tähtinen


5

13. joulukuuta 2018

Tuuletetaan

SUVI

SUVI

1 KG

1 KG

PORKKANASOSE

RUOKAPÖYTÄ PLUSSA-KORTILLA

-17%

VALIO

KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT

1.-

95

KIRJOLOHI

KASVATTAJA KALANKASVATUS VÄÄRÄNIEMI, TAIVALKOSKI,SUOMI

PLUSSA-KORTILLA

KPL

RS

7

-66%

99 PS

ERÄ

CONFERENCE

PÄÄRYNÄ HOLLANTI

0

99

Ilman korttia 2,99 kpl (11,96/kg)

Ilman korttia 9,65 rs (12,70-13,99/kg)

PS

TUORE KOKONAINEN BENELLA

250 G (4,00/KG) RAJOITUS: 3 KPL/TALOUS

690-760 G (10,46-11,52/KG)

3

99

ERÄ

OLTERMANNI JUUSTOT

KARINIEMEN

7

4

LANTTUSOSE

KG

99 KG

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 13.-16.12. ELLEI TOISIN MAINITA

GRANDIOSA

ISOT JA PANNUPIZZAT

VALIOJOGURTTI

2 KG (0,50/KG) LEIVONTAKARKEA

200 G (1,67/KG) EI LAKTOOSITON RAJOITUS: 2 ERÄÄ/TALOUS

VEHNÄJAUHO

530-605 G (5,51-6,29/KG) EI GLUTEENITON

10.-

MYLLÄRIN

3 PKT

1.PS

PLUSSA-KORTILLA

Ilman korttia 4,59-5,19 pkt (7,85-9,35/kg)

-27-35%

MAUSTETUT JOGURTIT

PAULIG

2.-

500 G

JUHLA MOKKA

10.-

6

PRK

Yksittäin 0,52 prk (2,60/kg)

1 erä/talous

3

PKT

K-Supermarketin kinkku on joulupöydän kunkku! VARAA OMASI LIHATISKILTÄ. KINKUT TUORESUOLATTUJA (PAKASTAMATTOMIA) HK PERINTEINEN JOULUKINKKU 10-12 KG

5 49 6 99 6 99

HK LUUTON JUHLAKINKKU 5,5-7 KG

KG

HK JUHLAKINKKU POTKALLA 7-8 KG

KG

HK MESTARIN JUHLAKINKKU 3-4,5 KG

KG

HK LUUTON JUHLAKINKKU 4-5,5 KG

KG

6 99 8 99 8 99 KG

HK MESTARIN JUHLAKINKKU 2-3 KG

MEILTÄ VOIT TILATA JOULUPÖYTÄÄN MYÖS:

-KALAT - PATEET –HYYTELÖT -YM. HERKUT SUOMALAISTA TOTTAKAI

KG

Tavallista parempi ruokakauppa

Kauppakatu 3, puh. 858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-21 ja SU 10-21

LAITILA

Meiltä saa myös POSTIMERKKEJÄ


13. joulukuuta 2018

6

PUUILON

JOULUHULINAT! PERUUTUSKAMEJÄRJESTELMÄ 4,3” NÄYTÖLLÄ

PHILIPS PARTAKONE LADATTAVA PT 860

RAJOITETTU ERÄ!

C-bright peruutuskamerajärjestelmä. 4,3” tft näyttö 16:9 kuvasuhteella. 12-24V, -20-+80°C.

49

90

RAJOITETTU ERÄ!

VARTA VARAVIRTALÄHDE 16000MAH + 2600MAH KAUPAN PÄÄLLE! Siistiin ja tarkkaan lopputulokseen! DualPrecision-ajopäät leikkaavat pitkät partakarvat ja lyhyen parransängen. Täysin pestävät ajopäät.

69

RAJOITETTU ERÄ!

Ihanteellinen mobiililaitteiden suurkuluttajalle! Virtaa riittää useaan peräkkäiseen lataukseen. Kaupan päälle 2600 mAh varavirtalähde.

00

LED VALONHEITIN LITTEÄ 20 W

JATKOJOHTO 2-OS. KUMI

29

90

norm. 89,00€

C-BRIGHT LED-TYÖVALO 27 W

SAPHE YLINOPEUSHÄLYTIN

norm. 17,90€

5m

590 990

5

10 m

LADY TYÖKALUSETTI 149-OS.

90

RAJOITETTU ERÄ!

Musta alumiinirunko ja kirkas lasi. IP44.

PREGO HÖYRYSILITYSRAUTA

RAJOITETTU ERÄ!

12 V tup.syt.liitäntä. Mitat 115 x 153 x 115 mm.

19

95

LAMPAANVILLATOSSUT

Varoittaa vaaroista ja ilmoittaa liikennevalvontakameroista.

6900

TALVIMAIHARIT

norm. 14,90€

Xpert lady 149-osainen työkalusetti.

19

90

PUUPELLETTI 15 KG

15 kg säkki puupellettiä.

490 (0,33€/kg)

PUUILO.FI

RAJOITETTU ERÄ!

Säädettävä lämpötila sekä höyrytoiminto. 1600 W.

9

90

PUUBRIKETTI 10 KG

100 % lampaanvillaa. Koot 37-46.

15

90

PUUTELINE TARMO

Pitkävartiset, vuorilliset talviturvakengät. Koot 38-48.

8990

HALKO-/KESTOKASSI

3 x 10 kg säkki puubrikettiä. Yksittäin 3,90€/pkt.

3 x 10 KG

1000

(0,33€/kg)

Musta teline kantokahvalla. 40x30x40 cm.

3900

Ehkä hieman erilainen kauppa...

alk. XS-koko Lujaa viirakangasta. Kestää hyvin lämpöä. Koot XS-XL.

1190

Tarjoukset voimassa 12.-16.12.2018 ellei tuotteen kohdalla toisin mainita tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Osassa myymälöistä rajoitettu valikoima. Ei jälleenmyyjille. Tutustu lisää tuotteisiin ja tarkasta myymälöiden osoitteet sekä aukioloajat verkkokaupastamme.


7

13. joulukuuta 2018

Kaurakananmunat herättävät kuluttajien mielenkiinnon kaupan hyllyllä LAITILA. Munax Oy:n innovaatiot jatkuvat nyt kananmunapuolella, kun yritys on tuonut markkinoille kaurakananmunan. Munax Oy on laitilalainen kananmunatalo, joka on lanseerannut ennakkoluulottomasti viime vuosina joukon erilaisia terveellisiä kananmunatuotteita. Nyt Munax on kehittänyt salaisen reseptin, missä kanoja ruokitaan räätälöidyllä rehureseptillä, ja näin ovat syntyneet kaurakananmunat. Nämä kauramunat tulevat tietyltä tilalta, Kanaxilta, Mynämäeltä. Kanax on Suomen modernein kanala, jonka kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä on huomioitu vastuullisuus, viimeisin teknologia, valvottu toiminta, ympäristöasiat ja eläinten hyvinvointi. Kanojen rehu sisältää vähintään 30% kotimaista korkealuokkaista kauraa. Kanojen ruokinnassa käytetty kaura sisältää paljon kuituja, mikä lisää myös kanojen hyvinvointia entisestään. Kanan syömä rehu on lisäksi läpikäynyt läm-

pökäsittelyn ja näin varmistaa kanoille maailman parhaan ruuan. – Muistan jo omalta tilaltani lapsuudessa, että kanoille on aina syötetty paljon kauraa ja lintulaudalle vietiin kauralyhteitä, muistelee Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka, joka on vahvasti mukana uusissa innovaatiossa. Kanax-kaurakananmunat pakkaa Munax Oy. Myös tuotekehitys sekä markkinointi syntyvät

Munaxilla. Yhteistyössä saadaan parhaat mahdolliset kananmunat. Eläinten hyvinvointi etusijalla Kanaxin omistajina on neljä perhettä, jotka ovat yhdistäneet resurssinsa, osaamisensa ja kokemuksensa tuottaakseen laadukasta kananmunaa. Turvatakseen kotimaisen kananmunan ja eläinten hyvin-

voinnin, on oltava riittävät resurssit. – Takaamme ennen kaikkea eläimillemme parhaan mahdollisen hyvinvoinnin. Olemme ylpeitä, kun voimme tuottaa maailman parhaita munia lähialueen viljasta, ekologisesti modernia tekniikkaa hyväksikäyttäen. Näissä munissa maistuu kanojen hyvinvointi ja puhtaat suomalaiset maut, jatkaa Torikka.

Kaurakananmunia myydään K-kaupoissa ympäri Suomen ja kuluttajat ovat löytäneet hyvin tuotteen. – Täytyy muistaa, että kananmuna on aivan huippuedullista, kun vielä miettii, miten laadukkaasta ravinnosta kananmunasta on kyse. Yksi kananmuna sisältää mm. 62 % B-12 vitamiinin ja 12 % -D vitamiinin päivittäisestä saantitarpeesta ja paljon laadukasta proteiinia, joka pitää nälän pitkään poissa, selventää Munax

Oy markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola. Munax järjesti myös jokin aika sitten We Love Eggs -kananmunaseminaarin, jossa kananmunatutkijat dosentti Jyrki Virtanen ja suosittu isobritannialainen biolääketieteen tutkija Bruce Griffin vahvistivat, että perusterve ihminen pystyy syömään kananmunaa sen verran, kun tulee syödyksi. Jyrki Virtasen tutkimusten perusteella kananmunan syönti ei ole ollut yhteydessä sydäninfarktiriskiin, muistihäiriöihin ja tyypin 2-diabeettekseen edes perinnöllisesti alttiilla henkilöllä itäsuomalaisessa väestötutkimuksessa eli henkilöillä, jolla on APO E4 -tyyppi perimässään. Muistihäiriöihin ja tyyppi 2 diabetekseen on nähty enemminkin yhteys pienempään riskiin, kertoo ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

SSV

LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@turunseutusanomat.fi

Marssilaulun sanoittaja Jorma ”Joffa” Jalo (vasemmalla) Mauno Jalosen seurassa jatkosodan aikana Limosaaren eli Klimetskin saaressa Äänisellä. Kuva: Matti Jalavan kokoelmat.

Veteraanin presidenttiparille laulama ei ainoa Äänisen laulu UUSIKAUPUNKI. Linnan juhlia TV:stä seuranneet kuulivat 97-vuotiaan sotaveteraanin Mauri Maunulan presidenttiparille esittämän yllätyslaulun Äänisen yö. Laulun oli säveltänyt ja sanoittanut Maunulan armeijakaveri Paavo Astala. Ääninen innoitti sodan aikana myös muita laulun tekoon. Tunnetuin on tietysti George de Godzinskyn Äänisen aallot, mutta myös uusikaupunkilainen Jorma ”Joffa” Jalo sanoitti v. 1944 uuden Äänisen marssilaulun. Sanat julkaistiin Uudenkaupungin Sanomissa tammikuussa 1944. Tällainen oli Jalon marssilaulu: Lumivaippainen luonto taas tervehtii meitä — / vartijat Äänisen rantain./ Hanget, nietokset hohtaen välkehtii yli metsien, kumparein, partain. / Jäiset vihurit soi, / putket yöss´ salamoi, / tulen lieskassa meillä on muuri. / Vihan, vainojen aikoja uusita ei — / siinä tahtomme, tahtomme juuri. Karu vainojen maa, mikä lienetkin / sun rantasi yksin voi estää / tuhatvuotisen sorron, ja pilkatkin / me rohkeena voimme vaan kestää./ Jäiset vihurit soi, / putket yöss´ salamoi, / tulen lieskassa meillä on

muuri./ Me ei sorruta, kerran viel´ aamunkoi / näkee Pohjola, Pohjola suuri. Vehmaalainen Erkki Jalava (1915 - 1983) oli Jorma Jalon sotakavereita jatkosodan aikana Äänisen Limosaaressa. Hänen puolisonsa Helli Jalava (1915 - 2001) kirjoitti 24.1.1944 Erkille, että ”kysäse häneltä, millä sävelellä sitä passais laulaa niin me Matin kanssa rallattelisimme täällä sitä sitten”. Erkki lienee tiedustellut asiaa Jalolta, kun kirjoitti, että marssiin on säveltänyt Uudenkaupungin kanttori Toivo Valsta sekä myös yksi Jalon porukassa oleva helsinkiläinen mies. Uudessakaupungissa pitkään toimineen VPK:n soittokunnan hallussa ei ainakaan tiedetä olevan tähän marssiin nuotteja. V. 1915 syntynyt Jorma Jalo tunnettiin Uudessakaupungissa paremmin nimellä Joffa Jalo. Hän oli innokas teatteriharrastaja ja toimi mm. v. 1938 Uudenkaupungin Teatterin edeltäjässä Uudenkaupungin Näyttämössä johtajana. Jalo muutti sodan jälkeen pois Uudestakaupungista. Matti Jalava

Laitila ja Uusikaupunki mukana ympäristövideokampanjassa

Ollaan ihmisiksi luonnon kanssa Ilmastonmuutos puhuttaa ja velvoittaa myös kansalaiset toimimaan. Miten meistä jokainen voisi osallistua hiilitalkoisiin? Tähän antaa vinkkejä Varsinais-Suomen kuntien yhteinen videohanke. YMPÄRISTÖ. Varsinaissuomalaisten kuntien ympäristötoimialojen yhteinen ympäristöaiheinen Ollaan ihmisiksi luonnon kanssa -tiedotuskampanja tuottaa videoita vuoden loppuun asti. Ensimmäisissä julkaistuissa jaksoissa on pureuduttu saasteiden historiaan ja kaupunkipyöräilyyn. Videot ovat nähtävissä omalla kampanjan Facebook -sivuilla sekä kuntien omilla nettisivuilla. Turkulaisen Promene Oy:n tuottamassa kuntien ympäristötoimialan kustantamassa tiedotuskampanjassa ovat mukana Vakka-Suomen alueelta

Arkisia ilmastotekoja: Pyöräily yleistyy, kun se tehdään helpoksi. Lainattavat kaupunkipyörät ovat tästä hyvä esimerkki. Kuva: Lassi Lähteenmäki.

Laitila ja Uusikaupunki. Muut mukana olevat tahot ovat Kaa-

rina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Turku sekä Paperinke-

räys Oy. Laitilan ympäristöpäällik-

kö Pekka-Sakari Simula pitää videokampanjaa hyvänä tapana tiedottaa ympäristöaiheista. – Tietoiskuissa käsitellään tärkeitä meitä kaikkia koskettavia asioita uudella formaatilla. Kuntayhteistyötä olemme aiemmin tehneet radiokampanjassa, joka on kuulunut paikallisradiossa Takaisin Luontoon -nimellä, Simula toteaa. Ollaan ihmisiksi luonnon kanssa -videokampanja pureutuu muun muassa ilmastonmuutokseen, jota lähestytään monipuolisesti historian, liikenteen, syömisen ja muiden sellaisten asioiden kautta, joista meistä jokainen voi omalta osaltaan paikallisesti vaikuttaa. Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat muutenkin Laitilan kaupungissa tapetilla. – Olemme mukana ilmastokampanjassa, jonka myötä teimme marraskuussa sopimuksen 1 600 aurinkopaneelin

sijoittamisesta kaupungin julkisiin kiinteistöihin kuten esimerkiksi kouluille ja terveyskeskukseen. Yhteensä 700 000 euron investointiin on haettu valtionavustusta, Simula kertoo. – Vähän päälle 500 kWh:n tehoisten paneelien rakentaminen alkaa ensi vuonna, Simula lisää. Laitilan kaupungin lupalautakunta suorittaa myös maankäyttö- ja rakennuslaissa sille tarkoitettua ympäristönvalvontaa siisteyskatselmuksilla. – Lokakuussa aloitettu katselmus suunnattiin valittuihin rakennuskohteisiin, joista jokaiseen lähti kaupungin kehotus rakennusluvan mukaisesta käytöstä ja siisteydestä. Katselmuksia jatketaan taas keväällä, Simula sanoo. Katariina Mäkinen-Önsoy


13. joulukuuta 2018

8

Matti Jalava toimitti edesmenneestä Erkki Luntamosta kirjan

n Lukijalta

Uusikaupunkilainen Matti Jalava on toimittanut elämäkertakirjan yhdestä paikkakunnan ikonista, Erkki Luntamosta (19142014). Kirjan on kustantanut Vakkamedia Oy. Lisäksi kirjan kustantamiseen on antanut tukensa Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiö sekä JR 56 ja JR 60 Killan Uudenkaupungin alueosasto.

edustajiensa taustat

Sotakokemuksia, raittiutta ja suunnistusta Kansan tiedettävä

KUTTUURI. Marraskuussa ilmestynyt kirja Erkki Luntamo on sekä elämäkerta että myös rautaisannos sota- ja paikallishistoriaa. Uusikaupunkilainen, kuusi Vapaudenristiäkin saanut kansakoulunopettaja Erkki Luntamo ehti pitkän elämänsä aikana toimia aktiivisesti monissa yhdistyksissäkin. – Luntamo oli Lions Club Uudenkaupungin perustajajäseniä, samoin mieskuoro Laulu-Veikkojen. Paikallisessa raittiusseurassa hän oli puheenjohtajana yli 40 vuotta, kertoo kirjan toimittanut Matti Jalava. Hän tunsi Luntamon sekä työn että siviilielämän kautta 1960-luvulta lähtien. – Olin Uudenkaupungin kaupunginkansliassa kansliasihteerinä ja hän raittiuslautakunnan sihteerinä hoitaessamme lautakunnan asioita kaupunginhallitukselle, muistelee Jalava. – Luntamo tunnettiin taitavana puhujana, mutta myös kirjoittajana ja piirtäjänä hän oli hyvä. Ennen 1934 alkanutta opiskelua Rauman seminaarissa hän ehti olla muurari-isänsä kanssa silloisessa Kuusiston kunnassa myös muuraustyössä. Niinpä hän asemasotavaiheenkin aikana suunnitteli ja ohjasi muuraria muun muassa kanttiinin takan rakentamisessa. Valtava lähdeaineisto sukulaisilta Uusikaupunkilaiset muistavat Luntamon myös hänen urhei-

Kuuden Vapaudenristin uusikaupunkilaisesta Erkki Luntamosta tehty kirja on mielenkiintoinen läpileikkaus lähes satavuotiaaksi eläneestä herrasmiehestä. Matti Jalava on kyennyt keräämään laajasta materiaalista mielenkiintoisen lukupaketin.

lusaavutuksistaan. Kaikkiaan hänelle kertyi suunnistuksen maailmanmestaruuksia peräti yksitoista kappaletta. Hiihtosuunnistuksessa maailmanmestaruuksia tuli neljä. Näiden lisäksi Luntamo saavutti lukuisia Suomen mestaruuksia suunnistuksessa ja lentopallossa. – 190-sivuisessa kirjassa on yli 200 valokuvaa. Luntamon sotakokemuksia kirjassa on yli kolmannes ja kolmannes on omistettu hänen liikuntaharrastuksilleen. Matti Jalava sai Luntamon omaisilta käyttöönsä valtavan aineiston. Siihen kuului muun muassa Luntamon jatkosodan aikana pitämät päiväkirjat, sota-ajan kirjeenvaihtoa, valokuva-albumeja, laaja leikekokoelma 1940-luvun lopulta alkaen sekä Luntamon itse puhtaaksi kirjoittamia

kalenterimerkintöjä vuosilta 1957 - 2005. Tallessa oli myös esim. Luntamon Rauman seminaarin aikana 1930-luvulla tekemiä hienoja piirustuksia, joista kirjaankin on otettu muutamia näytteitä. – Myöhemmin tutustuimme suunnistuksen parissa sekä tehdessäni sivutoimisesti toimittajan työtä. Haastattelin Luntamoa useamman kerran niin sota-asioista kuin suunnistuksestakin. Olin myös mukana kahdella sotahistorian matkalla, joilla Luntamo oli sotaveteraanina mukana. – Minulla oli käytettävissä Luntamon selkeitä mielipiteitä ja ajatuksia noista haastatteluista ja monista muista lähteistä. Aineistoa oli niin paljon, että Jalava päätti jättää lähdeviittaukset merkitsemättä kirjaan. Sen lopussa on laa-

ja lähdeluettelo. Kirjan talvija jatkosota on pääosin kerrottu käyttämällä Luntamon omaa tekstiä joko omista tai muitten video- ja lehtihaastatteluista otettua. Luntamon kommentit on painettu kursiivilla. – Olen tehnyt kirjaa siis paremminkin toimittajana kuin kirjailijana, Jalava tuumii ja jatkaa: – Viime aikoina on totuttu siihen, että henkilöistä tehdään elämänkerta, johon saadaan jotakin uusia paljastuksia. Tätä kirjaa ei ole tehty sillä periaatteella. Kirjassa esiteltyjä vaimon kuoleman jälkeen olleita naisystäviä ei voitane katsoa paljastuksiksi. Vajaan kolmen vuoden toimitusurakan jälkeen Jalava haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat avustaneet häntä kirjaa tehdessään. – Erityiset kiitokset Luntamon lapsille, joista Mikko Luntamo on ollut yhdyshenkilönä minuun päin. Kiitokset Vakka-Rastille, jolta sain käyttööni viisi kansiota Luntamon keräämiä suunnistuskarttoja hänen kommentteineen. Kiitokset tekstiä etukäteen tarkastaneille ja kommentoineille; sota-asiat ja kunniamerkit Erkko Teerimaa, Markku Vainio, Esa Lahtinen, raittius Aarne Helminen ja suunnistus Veijo Viitanen. – Tuula-vaimoni on kestänyt sen, että välillä olen istunut kirjan merkeissä tietokoneen vieressä jo kuuden aikaan – joskus jopa aikaisemminkin. Tuula on palkkioksi saanut oikolukea tekstiä. – Uskon tunteneeni tämän herrasmiehen niin hyvin, että hän kiittelisi tästä kirjastakin, Jalava päättää kirjan esipuheen. Rainer Tähtinen

Eduskunta vaati, että tiedustelulakien vuoksi perustettava tiedusteluvalvontavaliokunta voi valvoa koko suojelupoliisin toimintaa. Valiokuntaan valittavista kansanedustajista on ollut tarkoitus tehdä laaja turvallisuusselvitys, koska valiokunnassa käsitellään kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteisia tietoja. Selvityksessä tutkittaisiin erilaiset rekisteritiedot, taloudelliset sidonnaisuudet ja yhteydet terrorismiin, laittomaan tiedustelutoimintaan sekä ääriliikkeisiin. Myös ulkomaiset kytkökset selvitettäisiin. Lehtitietojen mukaan kansanedustajat ovat kuitenkin kavahtaneet, että heidän omaa toimintaansa ja taustaansa tutkittaisiin. Laaja selvitys on tärkeää, jotta tärkeimmässä tiedusteluelimessä olevilla henkilöillä on varmasti puhtaat jauhot pusseissaan. Suojelupoliisin vuoden 2016 vuosikirjassa mainitaan, että vakoojia on päätynyt kansanedustajiksi, ulkoministeriöön ja tullihallitukseen. Kansalaisten valvomiseksi säädettävät tiedustelulait haluttiin säätää kiireellisellä menettelyllä, mutta joillakin kansanedustajilla näyttää olevan sellaista historiaa, jota ei haluta päivänvaloon. Erityisesti SDP edellytti, että eduskunta valvoisi Supoa, mutta vaikeammalta vaikuttaa suhtautuminen siihen, että valvojiksi asetettavien poliitikkojen taustoja tutkittaisiin. Valan vannoneille ministereillekään ei tehdä Supon laajaa turvallisuusselvitystä, mutta heitä sitoo ministerivastuulaki. Ylimmistä virkamiehistä laaja turvallisuusselvitys tehdään. Jos Suomi haluaa esiintyä avoimena yhteiskuntana, on tiedustelulakien voimaantullessa tärkeää, että laaja turvallisuusselvitys ulotetaan kaikkiin kansanedustajiin. Kansalla on oikeus tietää edustajiensa taustat ja erityisen tärkeää se on, kun kansanedustajat ottavat roolia kansalaisiin kohdistuvassa tiedusteluvalvonnassa. Vilhelm Junnila (ps) Varakansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas

EHDOLLA

EDUSKUNTAVAALEISSA? Seutusanomat, 3 eri lehteä, jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Kokonaisjakelumäärä 110 500 kappaletta! Kampanjavarauksia ottavat vastaan:

Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Sisältää kaiken tämän

8 pvän Seutusanomien ALL INCLUSIVE VIP -lukijamatka | lähdöt 3.4 sekä 16.10.2019

Läntisen Välimeren risteily Rooma ▪ La Spezia ▪ Genova ▪ Marseille ▪ Barcelona ▪ Valencia ▪ meripäivä ▪ Rooma

Suomalainen asiantuntijaopas apuna laivalla ja oppaana maksuttomilla kaupunkikävelyillä

Loistoristeilijä Costa Fortuna***** | etuhinta 1595,(norm. 1695,-) alle 18-vuotiaat vain 595,Paikkoja rajoitetusti - varaa heti! ma - pe 9 - 17 | p. 010 231 6550 | myynti@loistoristeilyt.fi | www.loistoristeilyt.fi

 lennot (m/p) Helsingistä Roomaan  kuljetukset (m/p) satamaan  Ateriat sekä virvoitus– ja alkoholijuomat  Verot, satamamaksut ja tarjoilupalkkiot  Risteilijän upea ohjelmatarjonta

VIP -edut nopeille! Menolento on aikainen aamulento. Aloita lomasi levänneenä! Tarjoamme nopeille:  Yöpymisen lentokenttähotellissa Helsingissä, lentoa edeltävä yö  Parkkipaikan koko loman ajaksi  Illallisen ja risteilyinfon hotellissa  Aamiaisen ja kuljetuksen lentokentälle € / hlö 2 hh:n sisähytissä. Alle 18-vuotiaat lapsihinnalla 2 aikuisen kanssa lisävuoteella. Ikkuna- ja parvekehytti lisämaksusta. Hinnat ja edut 5.10.2018 asti. Vastuullinen matkanjärjestäjä Costa Cruises.


9

13. joulukuuta 2018

V-S Urheilusukeltajat 40 vuotta pinnalla ja paljon sen alla

Nyt satsataan juniorityöhön Vakka-Suomen Urheilusukeltajat ry:n 40-vuotisjuhlavuoden taittuessa iltaan, voi todeta keskiikäisenä olevan hyvässä kuosissa ja panostavan voimakkaasti juniorityöhön. HARRASTUKSET. Uudenkaupungin uimahallin kahvion yläkerrassa on vitriini, joka pitää sisällään palan vakkasuomalaista sukellusharrastushistoriaa. Sen edessä pöydän ääressä istuu Vakka-Suomen Urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja Arto Gustafsson, joka on myös 40 vuotta täyttäneen seuran perustajajäseniä. – Seuran perustavassa kokouksessa en ollut paikalla, koska opiskelin tuolloin Turussa, mutta ihan alusta asti toiminnassa kylläkin, Gustafsson korjaa. – Sukeltamisen aloitin vuonna 1973. Kipinän sain tuolloin parilta hyvältä kaveriltani ja yhdessä sitten tutkimme kirjallisuutta ja otimme sukeltamisen saloista selvää. Seuran perustamisen jälkeen Gustafsson kouluttautui sukelluskouluttajaksi ja vuonna 1982 hän koulutti seuran nimissä tulevia sukellusharrastajia ensimmäisen kerran. Tuolloin toiminta keskittyi pitkälti Laitilan uimahalliin. Aina vuoteen 1986, jolloin Uudenkaupungin uimahalli valmistui. – Seuran nimen Vakka-Suomi tulee yksinkertaisesti siitä syystä, että alkuperäinen ajatuksemme oli yhdistää vakka-

en seuratoimintaa.

Tekniikka ei juuri ole laitteissa muuttunut vuosikymmenien aikana, kertoo Vakka-Suomen Urheilusukeltajien puheenjohtaja Arto Gustafsson. Hengitysventtiilin tekniikan on kehittänyt Jacques Cousteau kumppaneineen jo vuonna 1943.

suomalaiset sukellusharrastajat yhden seuran toiminnan alle, Gustafsson selvittää. Hyvin siinä on vuosien aikana onnistuttu. Ensimmäisen vuoden noin kolmenkymmenen jäsenen jälkeen seura kasvoi tasaisesti. – 1990-luvun alussa toiminta oli vilkkaimmillaan ja sukelluskurssejakin pidettiin kahtakin samaan aikaan, Gustafsson

muistelee. Tällä hetkellä jäseniä seurassa on noin sata ja kursseja pidetään noin kerran vuodessa. Hiukan tarpeen mukaan. – Mutta aivan niin kuin monessa muussakin seuratoiminnassa aktiivisten jäsenten määrä tuppaa vähenemään, mutta tällä hetkellä seuralla on tiivis ydinporukka, joka pyrkii ylläpitämään sukeltaji-

Juniorityö nostanut rooliaan Seuratoiminnan jatkuvuuden kannalta juniorit ovat tulevaisuuden toimijoita. Tämä on Gustafssonin mukaan laitettukin merkille V-S Urheilusukeltajissa ja junioreihin satsattu. Ja satsaukseen on saatu myös tukea muun muassa kaupungilta. – Olemme hankkineet seuralle varsin kattavasti perusvälineitä, kuten maskeja, snorkkeleita ja räpylöitä, jotta junioritoimintaan mukaan haluavien ei ensimmäiseksi tarvitse olla investoimassa niihin. Seuran taholta harrastuksen aloittaminen on tehty siis mahdollisimman matalalle kynnykselle. – Meillä on kaksi koulutettua Norppa-ohjaajaa, jotka ohjaavat junioreita lauantaisin ja sunnuntaisin Uudenkaupungin uimahallissa. Toimintaan ovat tervetulleita 7-15-vuotiaat uimataitoiset nuoret. Ja vanhemman kanssa voi tulla paikalle myös. – Sen lisäksi että seuralla on viikonloppuisin omat vuorot uimahallissa, teemme muun muassa retkiä junioreiden kanssa. Turun Caribia ja Helsingin SeLife ovat olleet kohteina. Lisäksi lähistöllä olevat louhokset ovat oivia paikkoja sukellustaitojen kehittämiseen. Niin laitesukeltajille kuin snorkkelisukeltajille. – Aina joku juniori-ikäisistä

Norjan vedet ovat tulleet tutuiksi Vakka-Suomen Urheilusukeltajien porukalle. Atlantin vesissä on sukellettu yhdessä kymmenkunta kertaa.

sitten innostuu siirtymään viistoista vuotta täytettyään laitesukelluksen puolelle, Gustafsson toteaa. Mieluisat muistot sukellusmatkoilta Vakka-Suomen Urheilusukeltajien toiminta ei keskity pelkästään laitesukellukseen ja junioritoimintaan. Viime vuosina sekä vapaasukellus että sukelluskalastus ovat tulleet seuran toimintaan jäädäkseen. – Molemmissa on mukana aktiivisia kavereita ja henki on porukassa hyvä, joten toimintaan ei liene kovin vaikea päästä mukaan, Gustafsson vihjaa. Mieluisimmiksi omiksi sukelluskohteiksi hän mainitsee matkat Egyptiin ja Azoreille. – En ole kauempana, kuten Thaimaassa käynyt, sillä pitkät lentoajat eivät houkuta, Gustafsson sanoo. Ja syykin on varsin selvä. Kolmekymmentäseitsemän vuotta Pohjanmerellä öljynporauslautan sukeltajien painekammion

sairaanhoitajan uransa tehnyt mies on saanut istua lentokoneessa riittämiin. – Seuran porukan kesken olemme tehneet kymmenkunta sukellusreissua Norjaan. Ne ovat olleet myös ikimuistoja retkiä. Aivan lähivedetkin houkuttavat kokenutta sukeltajaa, vaikka etelän vesien väriloistosta ei voikaan puhua. – Joka kerta sukellus on uusi kokemus ja se on se, mikä siinä kiehtoo, Gustafsson sanoo ja lisää: – Eikä sitä koskaan tiedä, mitä pinnan alta voi löytyä. Läheltäkin. – Seuralla on oma vene, jonka kanssa jäsenistö pääsee lähivesille sukeltamaan viikkosukelluksen merkeissä. Hyvässä seurassa.

Rainer Tähtinen

Valmet Automotive ja Betterflow ryhtyvät yhteistyöhön

Opintorahan ennakonpidätys muuttuu

TALOUS. Valmet Automotive ja Betterflow, saksalainen aerodynamiikka-alan asiantuntijayritys, ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Valmet Automotive alkaa valmistaa Betterflow’n kehittämää rekkojen automaattista ilmanohjainjärjestelmää Zaryn tehtaallaan Puolassa. Järjestelmän sarjavalmistus käynnistyy ensi vuoden aikana. Aerodynamiikka tarjoaa puoliperävaunujen käyttöön suurempaa säästöpotentiaalia kuin mikään muu teknologia. Betterflow’n patentoitu, automaattinen takasiivekkeinä toimiva ilmanohjain optimoi vaunun takaosan ilmavirtausta vähentäen polttoaineen kulutusta ja pienentäen sekä päästöjä että kuljetuskustannuksia. – Valmet Automotivella on

TALOUS. Opintorahan ennakonpidätys muuttuu. Tammikuusta 2019 alkaen opintorahasta ei enää automaattisesti vähennetä ennakonpidätystä. Opiskelijoiden on huomioitava tämä muiden tulojensa ennakonpidätyksessä. Kela on tähän mennessä vähentänyt opintorahasta 10 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, jos opintoraha on vähintään 170 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys on voitu tehdä myös opiskelijan Kelalle toimittaman muutosverokortin mukaisesti. Tammikuusta 2019 alkaen opintorahasta ei enää vähennetä ennakonpidätystä. Jos opiskelija on jo aiemmin toimittanut Kelaan muutosverokortin vuodelle 2018, tammikuun ennakonpidätys tehdään vielä sen mukaan ja ennakonpidätys poistuu vas-

vahvaa osaamista kestävien ja kompaktien kinemaattisten ratkaisujen valmistamisesta. Patentoitu ratkaisumme yhdistää tämän sekä oman aerodynaamisen osaamisemme. Se tekee tuotteestamme ainutlaatuisen niin suunnittelun kuin valmistuksenkin osalta, kertoo Betterflow’n toimitusjohtaja Rainer Buffo. – Valmet Automotive ja Betterflow ovat alansa edelläkävijöitä. Kehittämämme ratkaisun valmistamiseen tarvitaan juuri Valmet Automotiven kaltainen luotettava kumppani, joka Betterflow’n tavoin suunnittelee ja kehittää ajoneuvojen tulevaisuutta, kertoo Betterflow’n toinen toimitusjohtaja Dirk Sieprath. Betterflow’n aerodynamiikkaa parantavan ja polttoainetta

säästävän ilmanohjaimen voi kiinnittää helposti ja nopeasti lähes mihin tahansa puoliperävaunuun. Alkuvaiheessa ratkaisua tarjotaan varsinkin lämpösäädeltyihin puoliperävaunuihin. Ilmanohjaimen esisarjan valmistus alkaa kesällä 2019, sarjavalmistus ensi vuoden loppupuolella. – Valmet Automotive on koko 50-vuotisen historiansa ajan kehittänyt uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Etsimme projekteja, joissa voimme hyödyntää suunnittelu- ja valmistuspalvelujemme vahvuuksia. Betterflow’n nerokas ilmanohjain vastaa niin nykypäivän kuin tulevaisuudenkin liikenteen tarpeita, kertoo Valmet Automotiven kinemaattisten järjestelmien liiketoimintajohtaja Richard Stegmayer.

Betterflow’n innovatiiviset tuotteet optimoivat puoliperävaunun aerodynamiikan, vähentävät polttoaineenkulutusta ja alentavat kustannuksia. Ilmanohjainjärjestelmän kehitystyötä on tehty yrityksen Aachenin toimipaikassa vuodesta 2012. Valmet Automotive tuottaa puolestaan suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä konsulttipalveluja. Erikoisalaamme ovat korkean arvoluokan henkilöautot, sähköiset ajoneuvot ja avoautot. Sen palveluksessa on 6000 työntekijää Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. SSV

ta helmikuusta alkaen. Vaikka ennakonpidätystä ei enää tehdä automaattisesti, opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa Kelalle haluamansa ennakonpidätysprosentin. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, palvelupisteessä tai lähettämällä viestin Kelan asiointipalvelussa. Tarkista verokortti palkkaa varten Opintoraha on veronalaista tuloa. Opintorahavähennyksen ansiosta opintorahasta ei kuitenkaan mene veroa, jos opiskelijalla ei ole muita veronalaisia tuloja. Jos opiskelijalla on muita tuloja, opintoraha tulee huomioida muiden tulojen ennakonpidätyksessä. SSV


13. joulukuuta 2018

10

Vuoden 2019 Seutusanomat Vakka -lehti jaetaan myös jakelualueen yrityksiin. Maksutta. Hantlan joulukonsertin solistivieraana Mikael Konttinen KULTTUURI. Hannulan konsertti ja taideyhdistys Hantlan yhdessä Pyhärannan seurakunnan kanssa järjestämä joulukonsertti Taas kaikki kauniit muistot pidetään Pyhärannan kirkossa tänä jouluna vanhalla paikallaan loppiaisena 6.1.2019 Essi Luttinen ja Mikael Konttinen. klo 16. Hantlan vakiotaiteilija, nä, erityisesti vanhan jazzin mezzosopraano Essi Lutti- ja swingin sekä iskelmällisen nen saapuu Pyhärantaan kon- popmusiikin taitajana tunnetsertoimaan Vaasan kaupun- tu Konttinen muistetaan myös ginteatterin Carmen–oopperan mm. Linnan juhlien solistivieharjoituksista. Hän esittää 10.1. raana sekä lukuisista TV –esiinensi-iltansa saavan Carmenin tymisistään. Perinteiset joulunimiroolin. Essin rinnalla Py- laulut, kuten Adolphe Adamin härannan konsertissa esiintyy Oi, jouluyö ja Kassu Halosen hurmaava ja upeaääninen viih- Sydämeeni joulun teet, saavat rindeartisti Mikael Konttinen. nalleen uudempaakin tuotanMittavan uran tyylikkää- toa, kuten kotimaisten tunnet-

tujen orkestereiden pianistina ansioituneen Petri Haapasalon oman sävellyksen Tähtikirkas jouluyö. Hannulan isännän Rauno Luttisen lausuntaesitykset koostuvat Eino Leinon, P. Mustapään ja Tauno Koskelan joululyriikasta. Tarkemmat tiedot konsertista löytyvät Hantlan Facebook – sivuilta. SSV

RAUMA-SALISSA 22.1. - 14.2.2019

OHJAUS LAURI KETONEN

Esityksen tuottaa Teatteriyhdistys Fake ry yhteistyössä Rauman Poikasoittokunnan, The Stonewallsin sekä Rauman Lyseon lukion kanssa.

www.teatterifake.fi

n Menovinkit KUSTAVI To 13.12. klo 6. Kustavin kyläjoulukalenteri, Lucia- kulkue, Kunnanvirastolla Pe 14.12. klo 18. Mimi ja Kuku Jouluseikkailu, Tuulentupa. esityksessä tv:stä tuttuja laululeikkejä, hauskoja tehtäviä ym. Tarjoilua Tule tapaamaan Mimiä ja Kukua koko perheen voimalla. Järj. Kustavin vapaa-aikatoimi La 15.12. klo 10-12. Koko perheen pikkujoulut Urheilutalolla, MLL Kustavin perinteisellä peuhareseptillä: mukavaa yhdessäoloa, liikunnan riemua, pomppulinna ja vauvojen pallomeri pienimmille & jouluista tarjoilua. Su 16.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut kirkossa, LC Kustavin glögitarjoilu Ti 18.12. klo 18. Piparien leivontaa valmiista taikinasta, oma taikina tehdään kotona, oma kulho, ”puuhaarukka”, leivonta-alusta, kaulin & muotteja mukaa. Järj. OP, Kustavin Martat To 20.12. klo 16-18. Jouluinen novellikoukku kirjastossa, neulontaa tarinoiden kuuntelun ja glögin parissa. LAITILA Pe 14.12. klo 18.30 Kustaa Hiekan lukutuvalla, Keskuskatu 8 A, V-S musiikkiopiston huilistit ja viulistit esiintyvät omassa konsertissaan syksyn aikana harjoittelemansa ohjelmiston kanssa. Pe 14.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut Kivijärvellä, kylätalo Puustellissa Su 16.12. klo 17. Kauneimmat joululaulut pääkirkolla, Pyhä Mikael Su 16.12. klo 13-16. Perinteiset suuret Laitilan ja lähiseudun eri yhdistysten ja yksityisten yhteiset joulumyyjäiset Urheilutalolla, myytävänä itse valmistettuja tuotteita: leivonnaisia ja monenlaisia käsitöitä. Järjestäjä: Laitilan Maa- ja kotitalousnaiset ry MYNÄMÄKI To 13.12. klo. 18-20. Jouluinen karaokeilta, Mynämäen pääkirjastossa (Keskuskatu 13) Karaokeisäntänä Hannu Vertaa hauskuuttamana parhaiden joululaulujen laulua, glögi-tarjoilu pipareineen, sekä arvonta. La 15.12. klo. 11-15. Hyvän Mielen Joulumarkkinat Mietoisten maamiesseurantalol-

la, Pyhäntie 133, joululuisia myyntipöytiä, jotka sisältävät muun muassa sisustustuotteita, herkkuja, leivonnaisia, joulukoristeita ja kortteja Järj. Lions Club Mietoinen/Ulricat To 20.12. klo. 18-20.30 Tavastilan kotiseutumuseon joulunavaus, Tavastilantie 11. Lauletaan yhdessä joululauluja, kotiseutuyhdistys tarjoaa joulupuuroa ja joulupukki vierailee perheen pienimpien iloksi. Puuro nautitaan kahvilarakennuksessa. Museolla jouluvalaistus. Järj. Mietoisten kotiseutuyhd. PYHÄRANTA To 13.12. klo 18. Vakka-Suomen musiikkiopiston jouluinen konsertti Pyhärannassa Ihoden koululla, Ihoden kylätie 27. Pianonsoitonopettaja Elvira Kaavin oppilaat esiintyvät. To 18.10. klo 18:30 VakkaSuomen musiikkiopisto järjestää Iltasoiton pianonsoitonopettaja Elvira Kaavin johdolla, Ihoden kylätie 27 TAIVASSALO Pe 14.12. klo.18-20. Joulumarkkinat Taivassalon keskustassa. Yhtenäiskoulun oppilaiden ja päiväkotilasten esityksiä, joulukuusten myyntiä, myyjäiset, joulupukki. Järj. Lions Club. La 15.12. klo. 11-15. Hyvän mielen joulumarkkinat Mietoisten Maamiesseurantalolla, Pyhätie 133 Joulupuuroa alkaen klo 12, arpajaiset, koruja, leivonnaisia, käsitöitä, joulupukki paikalla klo 12-13. Su 16.12. klo. 18-19. Kauneimmat joululaulut Pyhän Ristin kirkossa Ke 19.12. klo. 12-13. Jaivassalon-Kustavin sotaveteraaninaisten joulumyyjäiset kahvitarjoilun kera Osuuspankin kokoustiloissa. UUSIKAUPUNKI To 13.12. klo 18. De vackraste julsångerna- yhteislaulutilaisuus Uudenkaupungin Uudessa kirkossa. Ohj. Lucia-kulkue, Silja Petterssonin yksinlaulua ja yhteislaulua på svenska Teija Rundgrenin johdolla, juontaa pastori Antti Kuokkanen ja urkurina toimii kanttori Ari Stenman. Järj Uudenkaupungin srk, Uudenkaupungin Pohjola-Norden ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulu. To 13.12. klo 17-21. Tont-

tutorstai, koko perheelle sopiva tapahtuma tarjoaa Pop Up-kahvilan Alisellakadulla, musiikkiesityksiä, Joulupukin vierailun, vilahtelevia tonttuja ja puotien ja putiikkien houkuttelevia lahjaideoita. Joulupukille voi jättää lahjatoivekirjeen Alisenkadun Pop Up-pisteeseen tai suoraan pukille. Keskutan liikkeet palvelevat iltayhdeksään , järj. Palveluyrittäjät ja Uudenkaupungin kaupunki. To 13.12. klo 18-19. Tunnelmallinen Kynttiläkirkko Uudenkaupungin vanhassa kirkossa. Kirkko on valaistu kynttilöin ja voi ottaa mukaan oman lyhdyn. Messussa lauletaan joululauluja Järj. nuoret ja seurakunnan työntekijät To 13.12. klo 18. Joulukuun merellinen ilta: Martti Auvinen: Joulu merellä, Kulttuurikeskus Crusellissa, Kullervontie 11A, Uusikaupunki, järj. merihistoriallisen yhd. ja Vakka-opiston La 15.12. klo 12-15. Männäisten joulumarkkinat, Kalannin kotiseutumuseo, Kuriirikuja 1 Kalanti, tarjolla joulupuuroa, mysteeripaketin arvonta, vanhoja joulukortteja, torimyyntiä ja tonttu. Järj. Kalanti-seura Su 16.12. klo 12-17. Kittilän Tallin Joulu (Varanpääntie 573) Koko perheen joulutapahtuma Lokalahdella. Mahdollisuus päästä tutustumaan Kittilän Tallin toimintaan ja hevosiin. Tapahtumassa järjestetään myös joulumyyjäiset, kirpputori, talutusratsastusta ja arpajaiset Ma 17.12. klo 18-19 Vaskisoittajien ja urkurien joulukonsertti, vaskipuhallin- ja kirkkourkuoppilaat esiintyvät Uudenkaupungin uudessa kirkossa (Rauhankatu 1C) Ti 18.12. klo 18.30-19.30 Jousiorkesterien jouluinen konsertti, musiikkiopiston jousiorkesterit ovat koonnet jouluisen ohjelmiston. Orkesterien johdosta vastaa viuluopettaja Jaakko Mattelmäki (Crusell-sali, Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11).

Ilmoita maksuttomista tapahtumista sähköpostitse: toimitus@turunseutusanomat.fi


11

13. joulukuuta 2018

Perinnepiirillä jo noin 5000 valokuvan arkisto käytössään

Kuudes Pyhämaan historiaa käsittelevä kirja ilmestynyt PYHÄMAA. Eipä tainnut Päivi Mikola arvata, mitä seurasi ja mihin loppujen lopuksi ryhtyi, kun Vakka Opiston rehtorin, Tomi Kankaan ehdotuksesta alkoi vetämään Pyhämaassa perinnepiiriä kahdeksantoista vuotta sitten. Tähän päivään mennessä Pyhämaan perinnepiiriläisten toimesta on ilmestynyt jo kuusi ”Entisajan elämää”-teosta. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2013 ja viimeisin tällä viikolla. Kirja per vuosi siis. – Pyhämaassa on kymmenen kylää ja jokaisessa nyt ilmestyneessä kirjassa on käsitelty yhden kylän historiaa, sanoo Mikola, mutta vakuuttaa kirjoja tehtävään yksi kerrallaan. Seuraava tulee, jos on tullakseen. Kirjaprojektin muut työ-

myyrät ovat Pirjo-Riitta Eilu sekä Salme Leino, jonka piirroksiakin kirjoihin on ikuistettu. Neljä kylää on siis vielä käsittelemättä, joten kolmikolla ja muilla perinnepiiriläisillä riittää vielä puuhaa ainakin neljäksi vuodeksi. Yksinomaan yhden kylän asioita ei ilmestyneissä kirjoissa käsitellä, vaan jokaisessa kirjassa on Pyhämaan yhden vuoden uutiset 1930-luvulta. Viimeisimmässä, Kirkonkylää käsittelevässä kirjassa lukija pääsee siis vuoden 1935 uutisiin koko Pyhämaan alueelta, ei vain kirkonkylästä. Artikkelit ja pienet uutiset kerättiin Uudenkaupungin Sanomien sivuilta. Lisäksi jokaisessa kirjassa on kyseisen vuoden rippikou-

lukuvia. – Voidaan sanoa meidän kuvittaneemme nämä sanomalehden uutiset, sillä olemme pyrkineet saamaan uutiseen liittyvästä asiasta tai henkilöstä kuvan kirjaan, kertoo puolestaan Eilu, joka sanoo kirjaprojektin olevan erinomaista ajanvietettä eläkepäivinä. Sekä vuosittaiset uutiset että jokaiseen kirjaan sijoitetut muut aiheet Pyhämaan historiaan liittyen tekevätkin kirjasarjasta kokonaisuuden, jossa jokainen itsenäinen kirja täydentää kuvaa Pyhämaan historiasta. – Kaiken kaikkiaan perinnepiiriläisille on kertynyt noin viidentuhannen pyhämaalaisen valokuvan arkisto, josta ammentaa kuvitusta kirjoihin. Vanhin kuvista on vuodelta 1876. Kaikissa kuudessa kirjassa juuri kuville on annettu ilahduttavan runsaasti tilaa. Uusimmassakin kuvia on peräti 534 kappaletta. Tähän mennessä Pyhämaan kylien historiaa on käsitelty kirjojen osajärjestyksessä seuraavasti: Kuivarauma, Edväinen, Pitkäluoto-Ihamo, Kursila, Kukainen ja Kirkonkylä. – Aktiivinen perinnepiiri sekä iso joukko muita paikallisia ihmisiä on mahdollistanut näinkin ison urakan vuosittai-

Pyhämaan perinnepiiriläisiä yhteiskuvassa.

Pirjo-Riitta Eilu (vas.) sekä Päivi Mikola saavat vetää hetken henkeä, kun kuudes Pyhämaan entisajan elämästä kertova kirja on painotuoreena käsissä.

sen toteuttamisen. Ja kun meillä on vielä kirjoille sama, hyväksi havaittu taittaja, Katri Niinikangas, niin meillä on olemassa hyvä sapluuna seuraavienkin kirjojen mahdolliseen tekemiseen, Eilu ja Mikola toteavat. Uusimmassa kirjassa Kirkonkylän historian ja vuoden 1935 uutisten lisäksi käsitellään Pyhämaata itsenäisyyden alkuaikoina ja Pyhämaan partiotoimintaa. Lisäksi mukana on kuvia pyhämaalaisista ihan arkiaskareissaan.

– Kirja on saanut paljon kiitosta pehmeäkantisuudestaan. Se on ollut tietoinen valintamme, koska teemme näitä luettavaksi, emmekä pelkästään kirjahyllynkoristeeksi, naiset kertovat. – Olemme pyrkineet keskittymään sisältöön. 172-sivuista sarjan kuudetta osaa on myynnissä ainakin Alisenkadun Joulupuodissa Uudessakaupungissa, Pyhämaan kyläkaupoissa, Vakka Opiston kahviossa ja Uuden-

kaupungin matkailutoimistossa. Lisäksi kirjaa ja sarjan edellisiä osia voi kysellä suoraan Päivi Mikolalta. Rainer Tähtinen

HORNA

TYHMIÄ

?

Idaho

Bukefalos

tyttöbändi

yms.

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy

Jo

-

juntti

Tonavaan

Nevada

ELI

väylää

Aira

Jorma Kemppainen 2018

oli suolajärvi

ralliMarkku

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

” jul- ” kisia

Getz

lekkereitä

reilu

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

?

lepopäiviä

Olipa kerran poika....

kori reessä

Tuomas

listoja

ovelle Utsjokea

Puskii!

klin

tulisijoja

Fran

naamioiva

E ERIT

vanha runoelma

-ääni

x2

soturi

ei se ? tuo

Gagar

in

valioväkeä

nöyristelevää

Asta aivan sekaisin

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

el

Salo

Ristikon ratkaisu sivulla 3.

Amerikan tyttö

Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Mikko Seppälä Digimyynti Sivunvalmistus Rake Product Oy

rannikkomuoto

nokosille

ekonomia

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Rainer Tähtinen 040 722 8991 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991

hunni-

pomo

50

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 21 610 kpl


13. joulukuuta 2018

12

KOKO PERHEEN

.

R S O T T A U I T 1 T 3 . N 1 2 O T

UUDESSAKAUPUNGISSA Ohjelma (muutokset mahdollisia) klo 17-21 klo 17-21 klo 17-21 klo 17-19 klo 19.30 klo 20

Puodit ja putiikit palvelevat Golfravintolan Pop Up, Alinenkatu 30 Joulupukin kirjelaatikko Pop Up -teltassa Joulupukki ja tontut tervehtivät yleisöä Gospel-kuoro esiintyy, Alinenkatu 30 Tiernapojat esiintyy, Alinenkatu 30


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Seutusanomat Vakka 13.12.2018 by Turun Seutusanomat - Issuu