Issuu

Tyhmäpyöräilyä kymmenennen kerran

9. syyskuuta 2017

Geokätköt on tehty löydettäviksi

SIVU 3

RC-autoilusta haastava harrastus?

SIVU 5

SIVU 9

SEUTUSANOMAT

3. VSK

ava Seura estyy ilm lehti 24.1. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

10.1.2019

– Pesulapalveluja jo vuodesta 1991 –

on Huom! Yritykset. Ala kuin ala, pieneen tai iso pesutarpeeseen. Pyydä tarjous!

LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

Pyykin voit jättää ja noutaa puhtaana myös välityspisteistämme: Kustavi: KELTAINEN PUOTI Kärtyntie 1, 23360 Kustavi p. 02 841 5670 Avoinna ma-pe 9-17 (Touko-syyskuu la 9-13)

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Taivassalo: KUKKAPUOTI VILHELMIINA Keskustie 8, 23310 Taivassalo p. 0400 744 640 ti-to 9-16.30, pe 9-18, la 9-14

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Vehmaa: VAATETUSLIIKE SEEPRA Vinkkiläntie 15, Vehmaa p. 050 514 1242 ti-pe 9-17, la 10-14

Laitila: TOKMANNI LAITILA Garpintie 1, Laitila p. 0300 472 049 Ma-pe 8-20, la 8-19, su 10-18

Uusikaupunki: TOKMANNI UUSIKAUPUNKI Ketunkalliontie 5-7, Uusikaupunki p. 0300 472 185 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-18

Masku: TOKMANNI MASKU Maskuntie 232, Masku p. 0300 472 130 Ma-pe 8-21, la 8-19, su 10-19

Välityspisteiden pyykinvaihtopäivä joka viikon perjantai (Masku Tokmanni keskiviikkoisin). Poikkeuksina arkipyhät.

Lehti jaetaan MAKSUTTA nyt myös kaikkiin alueella toimiviin YRITYKSIIN!

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

TERVETULOA -asemalle Meiltä • huollot • renkaat • vanteet • pesut • nestekaasut

www.euromaster.fi

Nyt toimi, talviedut poimi! Pyydä tarjous ja osallistu kattoarvontaan!

Muista tarkistaa talvirenkaiden kunto.

Talviremontti kannattaa: • Ilma on kuivaa, routa ja lumi suojaavat pihaa. • Hyödynnä talvietu, tilaa nyt, maksa kesällä. Arvonnan säännöt:

www.vesivek.fi

Soita

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

02 3619 7961 Hämeen Laaturemontti on nyt Vesivek!

• • • • • • •

Vesipesut Kemialliset pesut Mattopesut Työvaatehuolto Venepressut Otsonoinnit Pöytä- ja liinavaatteiden vuokraus • Kuljetuspalvelu Avoinna: ma–pe 7.30–17.00 Kivistöntie 14 Mynämäki 02 4303 993 info@pesu-eerika.com www.pesu-eerika.com

OSTA IKKUNAT, SAAT OVEN KAUPAN PÄÄLLE! KYSY TARJOUS: Jari Laurila 050 5399 551 OMAKOTITALOJA, Laitila

RIVITALO

Kodjalantie 342, 4h+k+saunaos., 118 m². Kiva koti Kodjalan kyläraitilla. Keittiöon uusittu kaapit ja varaava takka muumia vuosia sitten. Varastorakennus. Ala-asteelle n. 1,2 km. Tontti 1756 m². Hintapyyntö 83.000 €.

Riihikuja 4, Vehmaa, 1h+k+s, 52 m². Tilava ja näppärä saunallinen rivitaloyksiö Vinkkilän keskustassa. Hyvät säilytystilat. Hintapyyntö 58.000 €.

Honkalantie 41, 3h+k+saunaos. +työh.+varasto, 95/170 m². Rauhallisessa maalaismiljöössä sijaitseva rinnetalo pienelle perheelle. Sähkölämmitys, varaava takka, puuliesi ja 2 ilmalämpöpumppua. Pieni varastorak. Tontti 2210 m². Hintapyyntö 98.000 €. Louhenkuja 3, 4h+k+takkah.+ saunaos.+at, 118/139 m². Tiiliverhoiltu ja erittäin siistikuntoinen koti Untamalassa. Erillinen varasto ja autokatos. Tontti 2600 m². Hintapyyntö 145.000 €. Lisäksi mahdollista ostaa vierestä lisätontti, jossa mm. iso ulkorakennus. Ojurinkuja 4, 5-6h+k+saunaos. 161 m². Tilava olohuone sekä eteishalli /ruokailutila. Rauhallinen ja suojaisa pihapiiri päättyvän tien päässä, Hartikkalan asuinalueella. Hintapyyntö 84.000 €.

Kohteitamme näet:

www.oikotie.fi

Tyyneläntie 3, Ihode, 3h+k+s, 78 m². Siistikuntoinen asunto lähellä ala-astetta. Pesutilat remontoitu 2018. Taloyhtiössä on maalämpö. Hintapyyntö 85.000 € Potiveräjäntie 14, Laitila, 4h+k+s, 105,5 m². Hyvä ja tilava päätyasunto. Hyvä ja rauhallinen sijainti lähellä keskustaa. Varasto, autokatos ja autotalli. Hintapyyntö 125.000 €. KERROSTALOSTA, U:ki Jalavatie 8 B, 2h+k, 58,5 m², II krs. Nätti, joitakin vuosia sitten kokonaan remontoitu asunto. Taloyhtiössä vesijohdot ja ikkunat uusittu. Velaton hintapyyntö 61.000 € (51.800 € + lainaosuus 9.200 €)

Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

10. tammikuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Kirjoittajavieras

n Pakina

Vuosi alkaa harrastamalla

Hyvinvointia vuodelle 2019

Uut vuat ja lupauksi…

Se olisi sitten puserrettu vuoden ensimmäinen lehti uunista ulos, eli oikein hyvää alkanutta vuotta jokaiselle lukijalle. Olen vuosien varrella päässyt kokeilemaan toimittelijana monenlaisia harrastuksia aina purjelentämisestä sukeltamiseen. Jälkimmäiseen jäin niin pahasti koukkuun, että jutuntekokeikka tuli maksamaan vuosien varrella sievoisesti, kun sukelluskärpänen puri ensimmäisen sukelluskokemuksen jälkeen ja nälkä kasvoi syödessä niin, että seoskaasusukeltaminenkin tuli tutuksi. Kyllä. Olen käynyt pohjallakin. Tätä vuoden ensimmäistä lehteä teemoitimme hiukan harrastuksiin liittyväksi. Sisäsivuilla on juttua niin geokätköilystä kuin RC-autoilustakin ja jälleen kerran huomasin, kuinka tässä duunissa on uteliaisuudesta hyötyä. Ja siitä, miten helposti innostun tunkemaan nokkani uusiin asioihin ja jopa innostumaan niistä. Saa nähdä, jos kohta takataskussa on GPS-paikannin ja painelen pitkin maita ja mantuja aarrejahdissa. tai sitten ostan vihdoin sen Lamborghinin. Tosin radio-ohjattavan version. Se mikä pisti mietteliääksi erilaisten harrastusten parissa on se, että kuinka paljon nykyään niitä vain kuolee sukupuuttoon, kun lapset ja nuoret istuvat kotona näyttöruudun ääressä pelaamassa verkkopelejä yhä enenevässä määrin. Toisaalta verkkopeleissä on se hyvä puoli, että ainakin meidän teiniväki pelaa niitä luurit korvilla ja kavereidensa kanssa. Vaikka se kaveri onkin siellä luurin toisessa päässä, eikä fyysisesti metelöimässä samassa huoneessa kuin kaverinsa. RC-autoharrastajien kanssa pohdimme sitä, miten lajin (niin kuin monen muunkin harrastuksen) pariin saisi uusia lapsia ja nuoria. Ainakin maallikon silmiin siinä harrastuksessa on paljonkin tietotekniikkaa nykyään mukana, joten konevelhoillekin olisi haastetta, kun joitain kisa-autoja säädetään telemetriatietojen perusteella. Ja geokätköilyssä saa olla älypuhelin kourassa koko ajan samalla, kun liikkuu raittiissa ulkoilmassa ja saa kaikille aisteilleen erilaisia kokemuksia. Suurin osa näistä kokemuksista vain yksinkertaisesti jää pois siinä pelikoneen äärellä. Itselleni tietokone tuli aikanaan tutuksi pelimaailman kautta. Myönnän. Mutta varsin pian kiinnostuin sitten Photoshopista ja muista niin sanotuista hyötyohjelmista ja pelit saivat jäädä. Tuloksena sitten myöhemmin se, että olen parin viime vuosikymmenen aikana tuonut vaihtelevalla menestyksellä leipää taloon tämän perhanan näytön äärellä. Ai niin… mihin tulokseen tulimme pohdinnoissamme? Siihen, että kysymys jäi edelleen avoimeksi. Eipä taida viisasten kiveä asiaan olla. Maailma muuttuu. Suunnasta ei aina niin tiedä.

Vuosi 2018 käännettiin historiaksi ja edessä on vuosi 2019. Vuoden vaihteen aikaan, meillä on tapana pohtia mennyttä vuotta ja saavutuksia sekä tehdä usein lupauksia ja tavoitteita tulevalle vuodelle. Tai jos emme itse näin toimi, niin ainakin kuulemme tai luemme edellä mainitun kaltaisista teemoista. Menneen vuoden näkökulmasta on Vakka-Suomessa tehty vahva nousujohteinen vuosi. Yritykset, jotka ovat alueemme elinvoimamoottoreita, ovat luoneet työpaikkoja ja investoineet tulevaisuuteen. paikkakuntiemme asunnot ovat lähes viimeistä piirtoa myöten käytössä. Yhä suuremmalle määrälle työikäisiä on tarjolla työtä joko työllistymisen näkökulmasta tai alan vaihdon kautta. Työllistyminen tuo taloudellista turvallisuuden tunnetta tulevaisuuteen ja uskallamme näin investoida omaan elämään myös taloudellisesti. Samaa nousua, joskaan ei ihan yhtä jyrkkänä, ennustetaan meille myös vuodelle 2019. Syytä tyytyväisyyteen on siis olemassa. Otetaan se ilolla vastaan, eikä synkistellä sitä, että nousukäyrä ei ole yhtä jyrkkä. Nousua se kuitenkin on eli + merkkiä on edessämme. On aivan erilaista pohtia + merkkisiä haasteita kuin – merkkisiä. Niitäkin on tarjolla monessa Suomen kunnassa, toisin kuin Vakka-Suomen ”ilmastossa”. Jotta kuluneen nousukauden huumassa emme sokaistuisi aivan kokonaan, on tärkeä pysähtyä meidän ihmisten äärelle. Sillä mehän sen tulevaisuuden teemme. Aina voi ensin katsoa omaan peiliin, kun pohtii, jäikö jokin kivi kääntämättä. Kun historiassa katsomme taakse päin, on nousukausien ilojen aikana ollut myös haasteensa. Työn tuoma kiire ja paine näkyy itse kunkin työpöydällä. Saatamme unohtaa ystävät ja perheen upotessamme työn imuun. Maailma ei tule valmiiksi, vaikka kuinka sitä yritämme kirittää pitkillä työpäivillämme. On hetkiä, kun on hyvä pinnistellä ja venyä saadakseen aikaan sen, joka sillä hetkellä on tärkeää ja oleellista. Mutta on myös otettava aikaa, jota jaetaan yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Yksi hyvä vaihtoehto Uuden Vuoden lupaukselle on ajan jakaminen itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Sen lupasin itse. Olen monesti erilaisissa yhteyksissä tuonut hyvän tulevaisuuden kehityksen edellytyksenä esiin vanhempien merkityksen omille lapsilleen. Siinä vuorovaikutuksessa korostuu erityisesti yhdessä vietetty aika. Me puhumme usein talouden ja euron sanakäänteinen, ymmärtääksemme asioiden suuruuden ja siihen liittyvät riskit. Olenkin verrannut vanhemman ja lapsen yhdessäolon aikaa usein pääomatalletukseen. Jokainen minuutti luottamuksellista läsnäoloa kartuttaa lapsen tulevaisuuden pääomaa paljon enemmän kuin pankki antaa talletukselle korkoa. Annetut yhdessäolon eväät vain näkyvät hivenen hitaammin vuosien päästä kuin pankin ilmoittama päiväkorko tai 3 kuukauden euribor. Yhteisen ajan korko näkyy tulevaisuudessa lasten kasvaessa yhteiskunnassamme vastuullisiksi kantajiksi ja maatamme eteenpäin luotsaaviksi henkilöiksi joko hyvinvointina tai pahoinvointina. Tulemme myös itse vanhetessa saamaan ajan takaisin moninkertaisena korkona annetusta ajasta eli välittämisenä ja huolenpitona vanhuuden päivinämme. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa - tuttu sanonta historiasta joka tässä kohtaa pätee. Toivon, että kukin meistä muistaa nousukauden tulevanakin vuotena 2019, kiireen ja työpaineiden keskellä pysähtyä riittävästi huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja läheisistään. Näillä kahdella on keskeinen merkitys rakentaessamme parempaa huomista, jota kaikki kuitenkin toivovat. Toivotan kaikille lukijoille hyvinvoivaa vuotta 2019.

…jotta ne voi si heti pettä. Mää lupasi ittellen, ett mää opettele kirjottama murttel ja aloti sit samon tein. Kyl mää tiärä ett vaikk enää mittä polissei juurika ol, ni murttem pualel niit sit o riittämi näil seurul ja palautet vääräst sanast, tai kirjaimest tuppa tulema ropisemal, ko tää o präntis. Jos joku alkka mul täs huamauttama, ni sano, ett tää oo meirä kulma murret. Mutt mää sano se ny heti. Mää petä tämä lupaukse, niin ko niil ain sit käy, jo heti seuraavas aviisis, vai sanotank se plariks tääl päi. Mää annan kyl tämä pesti ol erellenkis Laaksose Helil, siis sil pulul ko uis. Tämne wöördiki vettä pelkkä punast siksakkiviiva näytöl ko näit kirjaimi tähä pruuva paikalles. Ei hyväne aik sentäs. Ko mä täs tuhta ja tuhta, ni huama ett mu miälenki alkka menemä semseks paikalliseks ja kiäle pääl tönöttä iha varmaste koht lause: ”Ei siit kumminka mittän tul”, niinko ei kyl oikke tulekka. Ett kyl tää teksti paremminki huano o, sanosis arränkulman miäski, vaikke mittäm puhuis. Ja kuka sen sanno, mikä se sit o oikkia murre, muutko se koer siel naru nokas pihato peräl? Kouluski ko oli vaevasen, ni yhteisymmärryst ei löytyny opettaja kans edes äidinkiälest. Osasi vissiste paremmi ne isän sana. Niit ei tähä präntät. Muuto sit mittä lupauksi tehnykkä. Mako on juur nii suur ko se o ja puntar näyttä ete neuvolaha tart lähti. Se riittä mul. Ei se uure vuare ploosuka saanu kenkki irt maast. Ett emmä haihattel, ko konti ova tukevaste ain maas. Paremp se maas ko jumalattoma suus, sanossi. Voisi mä hiuka positiivisemp koitta ol tänä vua. Mutt ko se positiivisuus o sama ko plussa, ni kuumemittar ainaki näyttä just hiuka enemp plussa ko tavallisesti. Mää sano, ett positiivisuudest tule hiuka hutera olo. Taira jatkat sit kumminkis nekatiivisest. Ainaki tili näyttä miinust ni kait se sit tasapainotta tätä ihmise elo. Toisaltas, kyl mä jotta lupauksi voisi tehr. Voisi luvat ittellen, ete polt nahkaani talve aikan lainkka aurinkonpaistes. Ko korkeinttas etelä lämmös. Ja kesäl en sit kosk lainkka lumikolaha. Ainaki näit mä voisi yrittä pittä lupauksin ittellen. Mut ko ilmastomuutokse ova tulos ja käynnis, ni ei tiär vaik sit maaliskuus aurink kärvistäis mu vaselinise poskpäät. En tair sit sitäkä luvat, ko ei siit kumminka mittän tul. Ny oli sit taas semst vakkasuamalaist puhet, ett iha värisyttä. Vaik mä ny ole sitä vakkasuamalaisuut hiuka tölvin, ni ei mul kyl oikke varaa siihe ois, ko mä ole tullu tulli läpittes tän. Porist. Ja mää muista ain ko yks mu hyvä ystävän sanosis joskus ko kuul tämä mist mä ole tän tullu, ett ”kerran porilaine, ei koskaan ihmine”. Tiär siit sit. Aloteta tämä vuas lopettamal vitsihi. Laitlalaise tykkävä varmaste täst vitsist, mink mä kuuli Timolt (nimi säilytetty alkuperäisessä asussaan. Toim.huom.) joulu al. Terveissi vaa Aarikal ja muil limsatyypeil: Mink nimine o kääpiöil tarkotettu bordel? No sehä o piänpanimo.

Rainer Tähtinen Päätoimittaja

Uuniseppien helppo takanvaihto on nyt myös SIISTI homma Uunisepät hoitaa myös vanhan takan purkujätteet, veloituksetta!

Johanna Luukkonen Laitilan kaupunginjohtaja KYSY LISÄÄ MYYMÄLÄSTÄMME

Myymälämme: Rydöntie 32, 20360 Turku. Tulisija-asiantuntijat: Larissa Leskinen 040 651 5313, Pasi Kauha 040 166 3957

www.uunisepat.fi

10. tammikuuta 2019

Röret Runt 300-pyöräilytapahtuma muodostunut kutsutapahtumaksi

Fillarilla ympyrää hiihtoputkessa Kerrankin voi sanoa maantiepyöräilijällä menneen reissu putkeen, kun Uudessakaupungissa poljettiin Röret Runt 300-pyöräilytapahtuman merkeissä. UUSIKAUPUNKI. Tyhmäpyöräilyn klassikoksi maantiepyöräilyharrastajien keskuudessa noussut, nyt jo kymmenennen kerran Uudenkaupungin Vahterus Ringissä järjestetty ”Röret Runt 300”-pyöräilytapahtuma ei pettänyt tälläkään kertaa osallistujia, vaan loppiaisviikonloppuna putkessa satulan päällä polki kuutisenkymmentä osallistujaa. Keli oli lähes tuuleton ja täysin sateeton. Kiitos katon ja seinien. Tosin kierrosten kertyessä kuntoputken ilma alkoi kiertää polkijoiden suuntaan, eli jossain määrin myötätuulessa fillaroitiin molempina päivinä. Satoja mutkia matkassa Tapahtuma on noussut maantiepyöräilijöiden keskuudessa niin suosituksi, että sitä voi nykyään kutsua jonkinasteiseksi kutsutapahtumaksi. Ensisijaisia osallistujia ovat aiemmin osallistuneet ja he saavatkin

Rakennusurakointi

A. LEHTONEN OY • • • • •

552 5268

urakointialehtonen@ gmail.com

Korjausrakentaminen Huoneistoremontit Laatoitukset Maalaukset ulkona ja sisällä Muut rakennusalan työt

rakennusurakointilehtonen.fi

Uusikaupunkilainen Jopi Saantola (vas.) on kiertänyt vuosien aikana kuntoputken yli 60 000 kertaa. Sekä pyörällä että hiihtäen. Porilainen (luit oikein) Juha Wilhola kavereineen osallistui Röret Runt 300:aan nyt ensimmäistä kertaa.

pysyvät kohtuullisina, kun ei ole kiire minnekään, hän painottaa. – Vaikka turvallisuussuunnitelmat on tehty tarkasti ja niitä valvotaan myös tiukasti, niin muuten tämä tapahtuma on, no, sanoisinko kohtuullisen rento. Kiijärvi kertoo Röret Runtin 300 kilometrin matkan

peus hitaammilla pyöräilijöillä on noin 25 km/h ja enemmän vauhtia pitävillä noin 30-35 km/h. Huoltopiste kilometrin välein Mutta mikä ihme saa ihmisen istumaan fillarin päällä tuntitolkulla polkemassa ympyrää, kun maisemanvaihdoksista-

Matti Kiijärvi (oik.) ja Janne Mikkonen Vahterus Ringin kahvion puolella.

kutsun seuraavan vuoden tapahtumaan. Lisäksi halukkaita löytyy jonoksi asti, mikäli joku kutsutuista ei pääse osallistumaan. – Osallistujamäärä on olosuhteiden vuoksi pidettävä rajallisena, sillä neljä metriä leveälle kaistalle ei isoja pyöräilijämassoja voi päästää, kertoo littoislainen Matti Kiijärvi, joka on yksi tapahtuman järjestäneen Team Velo Cycling ry:n aktiiveista. – Tämä ei ole kilpailu, vaan tapahtuma, joten sillä tavalla putkessapolkijoiden vauhdit

Puh. 050

olevan monelle liikaa ja pelkästään tavoite. Tänä vuonna tuon kilometrimäärän päivän polkemisella saavutti pari urhoollista. – Keskimäärin kilometrejä kertyy 175-200 per pyöräilijä, Kiijärvi sanoo ja tietää kertoa, että yhden, 1050 metriä pitkän kierroksen aikana on kuusi mutkaa oikealle, yksi vasemmalle ja kierroksen korkeusero on 12 metriä. Siinä sitä voi sitten laskea jokainen, montako mutkaa matkassa päivän aikana oli. – Pyöräilijöiden keskino-

kaan ei juuri reilun kilometrin pituisessa kuntoputkessa voi puhua? Vastauksen antaa turkulainen Janne Mikkonen. Hänelle tämänkertainen Röret Runt oli kolmas laatuaan. – Ainahan sitä lenkkeillessä menee ympyrän, eikä ole sen kummemmin menossa mihinkään, paitsi silloin kun pyöräilen töihin ja täällä ei ainakaan eksy reitiltä, Mikkonen sanoo. Vuosittain pyöräilykilometrejä hänelle kertyy noin 7000, mutta suurin osa siitä on muuta kuin työmatkapyöräilyä.

Mikkosen mukaan tapahtuman parasta antia on pienessä ryhmässä tai kaverin kanssa pyöräily. – Kahden kolmen tunnin välein vaihdetaan vetovuoroa ja aika menee näin kuin siivillä, hän sanoo. Ja ollaan nopeammin perillä ei missään. Mutta missään muussa pyöräilytapahtumassa ei pullahuoltopisteitä ja vessoja ole 300 kilometrin lenkillä kilometrin välein. Se on varma. Näin ollen Röret Runt-pyöräilytapahtuma ei liene paras kalorikammoiselle. – Liikunnan riemu on se, joka saa tänne tulemaan, Mikkonen kiteyttää tapahtuman annin. Porilaisryhmässä sunnuntaipäivän pyöräillyt Juha Wilhola on myös hyvin tyytyväinen tapahtumaan, johon hän osallistui nyt ensimmäistä, mutta ei sanojensa mukaan viimeistä kertaa. Poljettuja kilometrejä kysyttäessä hän paukauttaa tiskiin vakavailmeisenä luvut, jotka hiljentävät kanssakuulijat hetkeksi. Epäilyksen verhoksi laskeutuu hiljaisuus. – Porukalla mentiin 320 kilsaa, kato tiäksää. Oli se helppo painaa, kun ulosajovaaraa ei ollu lainkaa tiäksää tua, Wilhola vakuutteli, vaikka epäileviä katseita saikin osakseen. – No, nousuja tais olla enemmä ku laskuja, muute hyvä reitti, Wilhola kiitteli rataa. Pakko se on suippokorvaa uskoa. He kun sanojensa takana aina seisovat.

Rainer Tähtinen

! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi

i .meh www a linikk Digik 4/7 2 auki

TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa. Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden. Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–to 8–21, pe 8–20, la 10–18, su 10–20 Raisio: Raisiontori 1 a, Raisio Ma–to 7.30–19, pe 7.30–16, la 9–13 Mehiläinen Uusikaupunki: Koulukatu 1 Ma-to 8–18, pe 8–16

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

10. tammikuuta 2019

Pienkoneiden huolto tärkeää käyttömukavuudenkin kannalta

Akut tulleet moottorisahoihinkin Kun aikanaan moottorisahoja sai hampaat irvessä nostaa maasta, niin nykysahoissa ei sellaista murhetta ole. Lisäksi pienmoottoribensiiniä käyttämällä välttyy pakokaasun katkuilta. Pitkän linjan yrittäjä Arto Jäspi suosittelee alkylaattibensiiniä kaikkiin pienkoneisiin. Sahoista ruohonleikkureihin. LAITILA. Vuoden 2019 aloittanut Aapeli-myrsky aiheutti vahinkojen lisäksi pienen moottorisahojen myyntipiikin, kertoo lähes sata vuotta sitten perustetun laitilalaisen Jäspin Pyörä- ja Urheiluliikkeen yrittäjä Arto Jäspi. Monille sahanostajalle tulikin yllätyksenä, että nykysahat eivät pahimmillaankaan paina kuutta kiloa ja sähkösahat toimivat verkkovirran ja perässä vedettävän johtosyherön sijaan akulla. Täyteen ladatun akun kanssa saha toimii peräti neljäkymmentäviisi minuuttia, eli aina yhden tuulenkaataman koivun sillä pihalleen paloittelee. Varsinkin, kun tällaisen sahan kokonaispaino jää kolmeen kiloon. – Moottorisahoissa on menty teknisesti eteenpäin paljon ja elektroniikka on niissäkin lisääntynyt paljon. Keväällä esitellään muun muassa ruiskukoneella varustettu saha, Jäspi tietää. – On silti hyvä muistaa, että säännöllinen huolto pidentää

– Ammattikäyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat enää kuuden kilon tietämillä, kertoo Arto Jäspi.

moottorisahojen ja muidenkin pienkoneiden käyttöikää ja -arvoa huomattavasti. Lisäksi huollon myötä koneissa mahdollisesti käytön aikana kertynyt kosteus saadaan pois. Kosteus tekee usein tuhojaan muun muassa laitteiden virtapiireissä, Jäspi tietää. Pienkonebensiinin käyttö suositeltavaa Polttomoottorikäyttöisten pienkoneiden, kuten juuri moottorisahan, ruohonleikkureiden, raivaussahojen

ja monien muiden koneiden moottoriin Jäspi suosittelee käytettäväksi juuri näille suunniteltua ja valmistettua pienkonebensiiniä. – Pienkonebensiini, eli alkylaattibensiini, on bentseenitöntä ja puhtaammin palavaa bensiiniä. Lisäksi sen haihtuvuus on hyvin pientä ja se säilyttää hyvin käynnistysominaisuutensa, eikä se savuta. Pienkonebensiini säilyykin oikein varastoituna vuosia ja sen vuoksi se soveltuu mainiosti Jäspin mukaan myös pien-

moottoreiden säilytysbensiiniksi. – Pitkissä säilytysjaksoissa se ei esimerkiksi hartsiinnu ja tästä syystä se pitää muun muassa kaasuttimet ja suuttimet puhtaampina ja toimintakykyisempinä. Ja vaikka pienkonebensiini on litrahinnaltaan hieman arvokkaampaa esimerkiksi 98 oktaaniseen bensiiniin, niin kotitarveruohonleikkaajan koneen polttoainekulutus kesän aikana ei järin suuri ole. Hintaero kompensoituukin helposti pa-

rempikuntoisella moottorilla. Jäspi painottaa huollon merkitystä Vuosikymmenet erilaisten pienkoneiden parissa työskennellyt Jäspi on nähnyt alan kehityskaarta varmasti keskivertoihmistä enemmän. Ja yksi asia on säilynyt muuttuvassa maailmassa muuttumattomana. Hyvin toimiakseen, on pienkonetta huollettava säännöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruohonleikkureiden osalta sen kerran vuodessa.

– Usein tarkistetaan, että moottorissa on öljyä ja mahdollisesti sitten vain lisätään sitä hiukan. Moottorin käyttöiän ja toimivuuden kannalta öljyt kannattaa vaihtaa kesän jälkeen, vaikka käyttöä ei kovin paljon olisikaan ollut, Jäspi muistuttaa ja viittaa hyvin kuivaan viime kesään, jolloin omakotiasujat eivät montaa kertaa sitä ruohonleikkuria tarvinneet. – Nelivetoisten ajoleikkureiden huollossa unohdetaan helposti esimerkiksi hydrostaattiöljyjen ajoittainen vaihtaminen. Niille on omat vaihtovälinsä. Lisäksi ajoleikkureissa olevien hihnojen, joita voi olla neljäkin, kunto kannattaa aina tarkistaa ja jos näkee rispaantumaa hihnassa, niin vaihto on edessä, Jäspi listaa ajoleikkureiden huoltotoimenpiteitä. Perushuoltoon tulee kuulua myös ilmansuodattimien puhdistaminen tai vaihto. Myös kauden aikana leikkuriin kertyneet roskat kannattaa poistaa, jotta niihin jäänyy kosteus ei tekisi tuhojaan. Kevättä kohti ollaan menossa ja pienkoneille tulee taas enemmän käyttöä omakotitalouksissa. Mikä on sen mukavampaa kuin kaivaa ruohonleikkuri varastosta ja nykäistä se ensimmäisellä vedolla käyntiin. Hyvin huollettu kone kun lähtee useimmiten laakista pörisemään. Rainer Tähtinen

Kalannin seudun osayleiskaava Autotehdas ja Nuorisoverstas pilotoivat Nuorten Reitti-hanketta nähtäville tammikuussa UUSIKAUPUNKI. Koko Kalannin seudulle laadittavana oleva osayleiskaavan luonnos on valmistunut. Kaavanlaatijana on toiminut Sweco Ympäristö Oy. Uusi yleiskaava-alue tulee käsittämään koko Kalannin alueen myös muuttaen nykyisen yleiskaava-alueen, joka ulottuu Kalannin kirkonkylästä Orivolle. Kaavassa osoitetaan Kalannin alueen elinvoimaiset kyläalueet sekä Kalannin kirkonkylän ja Lahden kylän tiiviimpään rakentamiseen osoitettavat alueet. Rantarakentaminen osoitetaan tarkemmilla kaavakartoilla. Kaupunginhallitus päätti asettaa luonnoksen Kalannin seudun osayleiskaavasta nähtäville kokouksessaan 26.11.2018. Luonnos osayleis-

kaavasta asetetaan nähtäville alkuvuodesta tammikuun ajaksi. Alustava versio kaavaluonnoksesta oli nähtävillä ennen kesää 2017, jolloin mielipiteitä kerättiin muun muassa nettikyselyn kautta ja yleisötilaisuuksissa. Nyt nähtäville tulevassa kaavaluonnoksessa on huomioitu myös tuolloin esitetty palaute. Nähtäville asetetaan koko kaava-aluetta koskeva osayleiskaavakartta selostuksineen (mk 1 : 25 000) sekä rantaalueita koskevat tarkemmat kaavakartat (mk 1 : 10 000). Selostuksen liitteinä on selvityksiä muun muassa maisemasta, muinaismuistoista, luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Aineisto löytyy kaupungin nettisivuilta ja luonnoskarttoihin voi tutus-

tua internetkarttapalvelussa. Kaava-aineistoon voi tutustua myös kaupungintalolla, Passarissa ja Kalannin kirjastossa. Kaavaluonnoksesta heräävät kysymykset voi esittää suoraan kaupunkisuunnitteluun. Kaavaluonnoksen ratkaisuihin voi tehdä muutosesityksen jättämällä huomautuksen. Kaupunkisuunnittelu pyytää esittämään mahdolliset huomautukset luonnoksesta nähtävillä olon aikana. Huomautuksen voi toimittaa täyttämällä kaupungin nettisivuilta löytyvän huomautuslomakkeen tai laatimalla vapaamuotoisen kirjallisen huomautuksen. Huomautukset on toimitettava kaupungin kirjaamoon. SSV

LAITILA. Valmet Automotive ja Laitilan Nuorisoverstas ry ovat käynnistäneet Nuorten Reitti -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää erityistä tukea tarvitsevien vakkasuomalaisten nuorten työelämän valmiuksia ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistymiseen. Samalla kehitetään toimintamallia, jota voidaan hyödyntää muissakin yrityksissä. Nuorten Reitti -hanke on tarkoitettu 18 – 29 -vuotiaille nuorille, jotka ovat suorittaneet opintonsa mukautettuna tai joilla on ollut erityisiä haasteita koulussa tai työelämään siirtymisessä. Nuoren itsensä lisäksi osallistujan voivat hankkeeseen ilmoittaa vanhemmat, TE-toimisto, nuorisotyöntekijät sekä sosiaali- ja terveysalan am-

mattilaiset. Laitilan Nuorisoverstas tarjoaa projektille toimintaympäristön ja työkalut kuukauden kestävään alkukartoitukseen, jonka aikana kartoitetaan nuorten taitoja ja opetetaan työelämän pelisääntöjä, tietoja ja taitoja, kuten työturvallisuutta, työohjeiden seuraamista, työlainsäädäntöä, työhakemusten tekoa ja haastatteluun valmistautumista. Hyväksytyn alkujakson jälkeen osallistuja hakee Valmet Automotiven työkokeilujaksolle, joka suoritetaan aidossa työympäristössä. Tavoitteena on kehittää nuorten taitoja itsenäiseen työskentelyyn. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata takaisin Nuorisoverstaalle tai muiden palvelujen pariin. Jokainen nuori saa osallistumis-

todistuksen. - Nuorten Reitti -hanke on osa tavoitettamme tukea taustoiltaan ja kokemuksiltaan erilaisia henkilöitä ja tarjota tasapuolisia työllistymismahdollisuuksia. Onnistumisestamme osoituksena Punainen Risti myönsi yrityksellemme äskettäin Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo. Nuorten Reitti -hankkeen toteutetaan vuosina 2018 – 2020. Hankkeen toteutumista tukevat Sosiaali- ja terveysministeriö, Laitilan Nuorisoverstas ry sekä Valmet Automotive. Ilmoittautumiset hankkeeseen tehdään Laitilan Nuorisoverstaalle. SSV

10. tammikuuta 2019

Jos metsästä löytyy kuntopyörä, se liittynee suosittuun harrastukseen

Geokätköt kiehtovat etsijäänsä Tarkan GPS-paikannusmenetelmän tulo siviilikäyttöön 2000-luvun alussa mahdollisti uuden harrastusmuodon syntymisen. Geokätköilyn harrastajille Suomessa on jo noin 50 000 kätköä. Ja lisää tulee koko ajan löytämisen riemua halajaville liikkujille. HARRASTUKSET. Pyhärantalaisen Kivimäen perheen yhteinen harrastus, geokätköily, on Pauliina Kivimäen mukaan ehkäpä jopa jossain määrin riistäytynyt käsistä. Perheen auton perusvarusteisiinkin kuuluvat teleskooppitikapuut, kahluuhousut, onki isolla koukulla, taskulamppuja ja kyniä. Muun muassa. Harrastuksen myötä ulkoilu ja Suomen kunnat ovat tulleet tutuiksi. – Vuodesta 2014 olemme etsineet ja loganneet kätköjä. Tällä hetkellä löydettynä on 9536

kätköä, Kivimäki toteaa ilmeenkään värähtämättä. – Viime vuonna kätköjä loggasimme noin 3300 kappaletta. Hän tunnustaakin, että esimerkiksi kotimaan matkailukohteet määräytyvät pitkälti geokätköjen mukaan. Jos joku bongaa lintuja pitkin Suomea ja toinen kirkkoja, niin miksei geokätköjäkin. Ja pari vuotta sitten ihmismassat keräsivät Pokémonejakin puhelimillaan. Satoja kätköjä Vakka-Suomessa – Yksi aikanaan asettamamme tavoite, geokätkön löytäminen jokaisesta Suomen kunnasta on saavutettu edellisvuonna. Eli Kivimäet ovat loganneet kätköjä Hangosta Inariin asti. – Ulkomaanmatkat sentään teemme ihan muilla kriteereillä, mutta kyllä sitä tietysti tulee kätköjä haettua myös silloin, Kivimäki tunnustaa. Kätköjä on sekä helposti

Usein kätköt ovat mielikuvituksellisissa paikoissa...

löydettäviä, että niin sanottuja mysteerikätköjä, joiden löytämiseen tarvitaan hieman jo kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Kivimäki kertoo geokätköjä olevan vakkasuomenkin alueella satoja. Uudessakaupungissa niitä on parisataa. Laitilassakin yli sata. Ja uusia tulee koko ajan, eli logattavia kätköjä riittää tulevaisuudessakin. – Harrastuksen alkuun pääsee helposti. Riittää, että omassa kännykässä on GPS-paikannusominaisuus. Tolppakengillekin käyttöä Ennen kuin pääsee kätköjä kännykällään etsimään, harrastuksen aloittajan tulee rekisteröityä geocatching.com-sivustolla ja ladata itselleen geokätkösovellus. Sovelluksia on muutamia erilaisia. Rekisteröityminen ja sovellus ovat maksuttomia ja näin kartalle avautuu lähiseudun kätköjen paikat. – Rekisteröityneille käyttäjille on tarjolla myös maksullinen Premium-jäsenyys, joka avaa sekä lisäominaisuuksia sovelluksessa, että näyttää kaikki alueen geokätköt, Kivimäki selvittää. Käytännössä harrastuksen aloittaminen on ilmaista ja jos geokärpänen puraisee pahasti, niin Premium-jäsenyyskään ei vuositasolla konkurssiin vie. – Kun hurahtaa kunnolla tähän harrastukseen, niin toki niitä kuluja kertyy jo ihan ajettuina ajokilometreinä sekä erilaisten varusteiden hankintojen kautta, Kivimäki myöntää. – Isäntä on joutunut jopa lainaamaan sähkömiesten tolppa-

Kivimäen perhe Turussa geokätköilijöiden CITO-tapahtumassa keväällä 2018, jolloin siivottiin kätköilijöiden toimesta ympäristöä. Kuvat: Pauliina Kivimäki.

kenkiä, jotta saimme logattua yhden kätkön. – Joku sukellusta harrastava voisi myös jelpata meitä, kun Taivassalossa ja Vehmaalla on pari kätköä veden täyttämien louhosten syvyyksissä, enkä sukelluslaitteita taida ihan näitä kätköjä varten hankkia, Kivimäki nauraa. Geokätköjä onkin erityyppisiä ja -kokoisia. Kätkön tiedot ja sen kuvaus pitääkin sisällään muun muassa koordinaatit, vaikeus- ja maastoluokituksen sekä pitääkö kätkön löytääkseen ottaa huomioon jotain erityistä. GPS-paikannin on tarkka Vaikka geokätköily onnistuukin ihan älypuhelimen GPSpaikannuksen avulla, niin harrastajista monet ovat hankkineet GPS-paikantimen. Erillinen GPS-paikannin on karttakoor-

dinaateiltaan tarkempi kuin kännykän ja siihen voi syöttää kätkön koordinaatit suoraan. – Kun kätkö sitten löytyy, niin siellä on aina vihko, johon merkitään päivämäärä ja löytäjän nimimerkki. Vasta silloin kätkö katsotaan logatuksi. Eli kynä on hyvä pitää aina taskussa geokätköillessä. Kivimäki kertoo kätköjä olevan hyvinkin erilaisia. – Ihan meidän lähistöllä Pyhärannassa on muun muassa kätkö, joka vaatii metsään viedyn kuntopyörän polkemista, ennen kuin kätköpurkin saa käsiinsä. Kyllä, luitte aivan oikein. – Kätköjen kiehtovuus piileekin juuri laittajansa kekseliäisyydessä. Suurin osa kätköistä on niin sanotuissa PET-purkeissa, mutta esimerkiksi linnunpöntöksi naamioidut kätköt ovat

hyvin yleisiä. Äkkiseltään luulisi kätköjen olevan ilkivallalle alttiina, mutta Kivimäki kertoo, että hän on logannut Uudellamaalla kätkön, joka on laitettu paikalleen vuonna 2000. Se on vanhin kätkö Suomessa, joka on edelleen logattavissa. – Kätköjä on niin metsissä kuin kaupungeissa. Useimmiten siten laitettuna, ettei niihin törmää vahingossa. Löytämisen riemu on tämän harrastuksen suola, hän sanoo. Ja jotta geokätköjä olisi uusia jatkossakin, iso osa kätköharrastajista tekee omia kätköjä ja julkaisee ne sitten muiden harrastajien iloksi ja löydettäväksi. Tutustumisen arvoisia sivustoja ovat myös geocache.fi sekä geokätköt.fi. Rainer Tähtinen

Maija siirtyy pullantuoksuisen mummun elämään

Kauhankäyttäjä vaihtui Rosamundassa UUSIKAUPUNKI. Koulukadulla sijaitsevan Lounas-Kahvila Rosamundan vuodenvaihde ei ollut tavanomainen, sillä kahvilayrittäjä Maija Suominen luovutti kolmetoista vuotta luotsaamansa lounaskahvilan uudelle yrittäjälle, Arja Beilinsonille. – Pohdin pitkään yrityksen myymistä, mutta mitään kiirettä en asian kanssa pitänyt. Kun sitten Arja tuli tähän tekemään työntekijän sijaisuutta, niin tarjosin koko liiketoimintaa hänelle, Suominen kertoo. Beilinson ehtikin työskennellä lounaskahvilassa pari kuukautta, ennen vuodenvaihdetta. Uutta ei kahvilatoiminta hänelle kuitenkaan ole, sillä hän on työskennellyt pitkään alalla.

Vahdinvaihto. Lounas-Kahvila Rosamundan yrittäjän, Maija Suomisen (vas.) 13-vuotinen työ sai jatkajan Arja Beilinsonista.

Aivan toimettomaksi Suominen ei aio kuitenkaan jäädä, sillä hän jatkaa osa-aikaisena työntekijänä Rosamundassa. – Nyt minulla on aikaa myös kehitellä rauhassa pullantuoksuista mummuelämää, sanoo Suominen hymyillen. – Minulla on puolitoistavuotias lapsenlapsi ja vanhemmille haluan olla hoitoapuna mahdollisimman paljon. Kun omat lapset olivat pieniä, niin olisin itse kaivannut isovanhempia lähelle. Nyt kun itse olen mummu ja viettänyt aikoinaan paljon aikaa isovanhemmillani, haluan tarjota tämän lapsenlapsellenikin. Kolmentoista vuoden yrittäjärupeaman aikana asiakkaista on tullut osa ”suurta perhet-

tä” ja hymyilevä, ystävällinen ja palvelualtis, nyt siis entinen yrittäjä, jää sivuun. – Kyllä tilauskakut ainakin edelleen asiakkaille teen, Suominen toteaa. Beilinson puolestaan aikoo jatkaa Rosamundan toimintaa hyväksi havaitulla reseptillä. – Toiminta sekä aukiolo- että lounasaikoja myöden säilyy samanlaisena, Beilinson vakuuttaa ja tarttuu hymyillen Suomisen ojentamaan soppakauhaan. Kumpikin naisista haluaa huomauttaa vielä lopuksi, että joulun aikaan isossa määrin myydyt lahjakortit käyvät Rosamundassa edelleen, vaikka yrittäjä vaihtuikin. Rainer Tähtinen

10. tammikuuta 2019

6 uusikaupunki.fi

Uudenkaupupungin kaupungin vuosi-ilmoitus vuodelle 2019 Kaupunginvaltuuston kokouspaikka on pääsääntöisesti Kulttuurikeskus Cruselli. Kokouksista ilmoitetaan Uudenkaupungin Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja kaupungin verkkosivuilla ja ilmoitustaululla, joka sijaitsee kaupungintalon eteisaulassa, osoitteessa Välskärintie 2 C. Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna 2019 pidetään kaupungin-hallituksen kokoushuoneessa klo 18.00 alkaen seuraavina päivinä: 14.1., 21.1., 4.2., 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 15.4., 6.5., 13.5., 27.5., 3.6., 17.6., 12.8., 19.8., 2.9., 16.9., 30.9., 7.10., 21.10., 4.11., 11.11., 25.11., 2.12., 16.12. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarvittaessa. Valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kunnan verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin säädetään. Viranhaltijapäätökset pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin verkkosivuilla muutoksenhakuajan. Kaupungin eri toimistot ja laitokset ovat yleisölle avoinna ma-pe klo 9 - 12 ja 13 15. Yhteispalvelupiste Passari, Rauhankatu 10, avoinna ma-pe klo 9 - 16.30. Kaupunginhallitus

Teknisen lautakunnan sekä ympäristöja lupalautakunnan vuosi-ilmoitus 2019 Lautakuntien kokoukset pidetään kaupungin virastotalossa klo 16.30 alkaen seuraavina päivinä: Tekninen lautakunta 29.01. 26.02. 26.03. 27.08. 24.09. 29.10. Ympäristö- ja lupalautakunta 22.01. 12.02. 19.03. 18.06. 20.08. 17.09.

23.04. 26.11.

28.05.

16.04. 15.10.

21.05. 12.11.

10.12.

Lautakuntien kokousten tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kunnan verkkosivuilla tarkastusta seuraavana päivänä siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin säädetään. Lisäksi ympäristö- ja lupalautakunnan pöytäkirjan jäljennös on nähtävänä samana aikana Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kunnanvirastoissa niiden aukioloaikana. Viranhaltijapäätökset, joista muutoksenhakuoikeus on myös kuntalaisella, julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Tekninen lautakunta Ympäristö- ja lupalautakunta

LÄHETÄ JUTTUVINKKI toimitus@turunseutusanomat.fi

Verottomat apurahat eivät vaikuta opintotukeen Eduskunta on hyväksynyt opintotukilain muutokset. Vuoden 2019 alusta alkaen verovapaat apurahat eivät enää vaikuta opintotukeen. Opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan, koska opintotukeen vaikuttavina tuloina huomioidaan veronalaiset tulot. TALOUS. Opiskelijan saama verovapaa apuraha ei ole opintotuessa huomioitavaa tuloa, jos apuraha on maksettu 1.1.2019 tai sen jälkeen. Apurahojen huomioimista on pidetty epäoikeudenmukaisena, koska apuraha on usein myönnetty kannustimena tai palkintona hyvästä opintomenestyksestä. Muutoksen jälkeen apuraha ei enää pienennä opintotuen määrää. Veronalaiset apurahat ovat kuitenkin jatkossakin opintotukeen vaikuttavia vuosituloja. Opiskelijan vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen, jos opiskelija asuu vanhempansa luona tai on alle 18-vuotias. Vanhempien tulot on tähän asti huomioitu puhtaina ansio- ja pääomatuloina eli tuloista on vähennetty tulonhankkimismenot. Vuoden 2019 alusta alkaen tulot huomioidaan veronalaisina tuloina. Veronalaisilla tu-

/ Get inspired by science.

loilla tarkoitetaan yleensä bruttotuloja, joiden määrään eivät vaikuta menot tai verovähennykset. Koska veronalaiset tulot ovat lähes aina suuremmat kuin puhtaat tulot, vanhempien tulorajoja korotetaan samanaikaisesti 5–6 prosentilla. Vanhempien tuloja koskeva muutos tehdään vuonna 2019 käyttöön tulevan kansallisen tulorekisterin vuoksi. Tulorekisterissä olevat palkat ovat veronalaisina tuloina. Opintotuessa käytettävää tulokäsitettä muutetaan, jotta Kela voi hyödyntää tulorekisteriä opintotuen myöntämisessä. Asiakkaat hyötyvät muutoksesta, koska heidän ei tarvitse toimittaa Kelalle palkkatositteita 1.1.2019 jälkeen maksetuista palkoista. Toisen asteen opintotukeen tulee parannuksia elokuussa Eduskunta hyväksyi myös opintotukilakiin 1.8.2019 tulevat muutokset: uuden oppimateriaalilisän sekä muutokset alle 18-vuotiaiden muualla kuin vanhempansa luona asuvien nuorten opintotukeen ja

lukio-opintojen lukuvuosittaiseen opintotukiaikaan. Elokuusta alkaen pienituloisten perheiden ammatillista tai lukiokoulutusta suorittavat lapset voivat saada opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 e/kk. Oppimateriaalilisään ovat oikeutettuja vanhempansa luo-

na asuvat alle 20-vuotiaat ja muualla asuvat alle 18-vuotiaat, joiden vanhempien vuositulot ovat enintään 41 100 euroa. Lisän voivat saada myös alle 17-vuotiaat lapsilisän piirissä olevat opiskelijat. Jos opiskelija, jolla ei ole vielä oikeutta opintorahaan, haluaa saada oppimateriaalilisää elokuusta 2019 alkaen, on hänen haettava opintotukea keväällä tai kesällä. Oppimateriaalilisä myönnetään ilman hakemusta niille opiskelijoil-

le, jotka saavat jo opintorahaa. Elokuusta 2019 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta alle 18-vuotiaalle myönnettävään opintorahan perusmäärään tai asumislisään, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona. Vanhempien tulot vaikuttavat elokuun jälkeenkin opintorahan oppimateriaalilisään, opintorahan vähävaraisuuskorotukseen ja joissain tilanteissa myös opintolainan valtiontakauksen myöntämiseen. Muualla kuin vanhempansa luona asuva 17-vuotias, jonka vanhempien tulot estävät nyt opintorahan saamisen, voi saada opintotukea elokuusta 2019 alkaen. Opintotukea pitää hakea keväällä tai kesällä 2019. Elokuusta 2019 alkaen muuttuu myös lukio-opintojen lukuvuosittainen opintotukiaika. Lukiolainen voi saada opintotukea lukuvuoden 10 kuukaudelta elokuun alusta toukokuun loppuun. Kela pidentää opintotukea saavien lukiolaisten tukiajat ilman uutta hakemusta.

YHTEISHAKU 19.2. - 12.3.2019

Opiskele uutta, kehitä osaamistasi! Avoimessa yliopistossa voit opiskella yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä kursseja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Tutustu koko opintotarjontaan www.utu.fi/avoin. Poimintoja: > > > >

Avauksia arkeologiaan 5 op 14.1. - 17.2., Historian taito 5 op 25.2. - 28.4. verkkokurssit Kulttuurihistorian perusopinnot 25 op verkko-opinnot 14.1. alkaen Mediakasvatus 5 op verkkokurssi 25.2. alkaen Uskonto Euroopassa uudelta ajalta nykypäivään 5 op, integroitu opetus 20.3. alkaen, uskonnonopettajan opintoihin kuuluva opintojakso > Asklepios-ohjelma: Digitaalinen kulttuuri ja terveys 3 op lähiopetus/verkkokurssi 20.3. alk. > > > > >

Hae Novidaan! AJONEUVOASENTAJA Autoalan perustutkinto AUTONKULJETTAJA/ YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA/ Logistiikan perustutkinto

Aikuiskasvatustiede: Aikuis- ja työelämän koulutus 5 op verkko-opinnot 25.2. - 3.5. Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op, verkko-opinnot, aloitusohjaus 10.1. Kasvatustieteen perusopinnot 25 op tai yksittäisiä opintojaksoja, verkko-opinnot Improvisaatiolla rohkeutta työelämään 3 op, lähiopetus iltaisin 4.2. - 15.4. Tilastolliset perustaidot (SPSS-tilasto-ohjelma) 6 op, monimuoto-opinnot 28.3. - 6.6.

> Kauppakorkeakoulun kurssit periodilla IV 18.3. - 3.5. mm. Strateginen johtaminen 6 op, Liikkeenjohdon konsultointi 6 op, Talousmatematiikan perusteet 3 op (iltaopetus), Työoikeus 6 op, Vero-oikeuden perusteet 4 op, Ranskan alkeiskurssi I 4 op, Globalisation and Corporate Responsibility 5 ECTS online course > Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät 5 op, monimuoto-opinnot 20.3. alkaen > Johdatus tekoälyyn 2 op 5.3. - 23.4. integroitu opetus > Fysiikan ja kemian kursseja, integroitu opetus/verkko-opinnot > Maantieteen perusopinnot 25 op, Geoinformatiikan perusteet 5 op 14.1. - 10.3., Luonnonvarojen maantiede 4 op 8.4. - 12.5. verkko-opinnot, info netissä 10.1. klo 17 > Ympäristötieteen perusopinnot 25 op, Ympäristön kemikalisoituminen ja päästöjen hallinta 5 op 4.2. - 17.3. ym., verkko-opinnot, infotilaisuus netissä 10.1. klo 17 Ajankohtaista diabeteksesta ja hoidosta 3 op, luennot/verkko-opinnot 20.2. - 8.4. Koululaisen ravitsemus 3 op, integroitu opetus maalis-huhtikuussa Lihavuus 3 - 4 op, silta-opinnot ja luennot verkkotallenteina 14.1. - 23.4. Sosiaalipediatria 3 op, luennot TY:ssa/verkko-opinnot 28.2. - 10.4.

u. ut

Opintomaksut alkaen 10 €/op. Tarkista ajat ym. opetusohjelmista. Kysy lisätietoja! Puh. 040 867 6746, avoin@utu.fi

fi/

> Psykologian perusopintojen jaksoja ja aineopinnot 35 op, verkko-opinnot > Filosofian historia 3 op, Tietoteoria ja tieteenfilosofia 3 op integroitu opetus > Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu 3 op, integroitu opetus 23.1. - 3.4. > Johdatus oikeustieteeseen 2 op verkkokurssi > English: Academic and Professional Skills I 3 ECTS 14.1. - 18.3. iltaisin

KOKKI Ravintola- ja catering-alan perustutkinto KONEASENTAJA/LEVYSEPPÄHITSAAJA Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto LÄHIHOITAJA Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto MERKONOMI Liiketoiminnan perustutkinto PROSESSINHOITAJA Prosessiteollisuuden perustutkinto SÄHKÖASENTAJA/AUTOMAATIOASENTAJA Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto TALONRAKENTAJA Rakennusalan perustutkinto

av o

> > > >

opintopolku.fi

SSV

10. tammikuuta 2019

Sopeutuksen jälkeen hyvinvointia

n Gallup

Edessä vahvan vaikuttamisen vuosi Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) tavoitteena vuonna 2019 on edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista yliopistoyhteisöä ja yhteiskuntaa. TYY pyrkii kaikessa toiminnassaan siihen, että opiskelijat voivat toteuttaa itseään vailla pelkoa syrjinnästä niin yliopistossa, ylioppilaskunnassa kuin arkielämässään.

KOULUTUS. Joulukuussa järjestäytynyt Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallitus vuodelle 2019 koostuu puheenjohtaja Sini Saarisen lisäksi kuudesta jäsenestä, jotka ovat Otto Elomäki (sopo), Sofia Engblom (kv), Risto Jokinen (kopo), Ville Keränen (yritysyhteistyö), Jeremi Nyyssönen (varapj) ja Johanna Pohjonen (kopo). Hallituksen yhteisenä tavoitteena on kehittää opiskeluympäristöä entistä paremmaksi. Ensi vuoden isoja teemoja ovat vaalien lisäksi Turun yliopiston uuden rehtorin valita. Agendan kärkeen ovat sijoittuneet myös mielenterveyspalveluiden parantaminen sekä TYYn järjestöjen koulutusten ja avustusjärjestelmän kehittäminen. – Toimin ylioppilaskuntamme hallituksen jäsenenä vuonna 2018 vastuullani koulutuspolitiikka, kansainvälisyys ja työelämä. Edunvalvontakokemus tulee tarpeeseen ainakin tuleviin eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin valmistautuessa. Tänä vuonna ovat mahdollisesti vielä maakuntavaalitkin. Kaiken kaikkiaan edessä on hyvin mielenkiintoinen työntäyteinen vuosi, Saarinen hymyilee. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) viime kesänä julkaisemassa eduskuntavaalien Nuorten aika -vaaliohjelmassaan esillä ovat muun muassa alustaoppiminen, koulutuksen rahoitus, mielen hyvinvointi sekä toimeentulon turvaaminen. SYL edustaa noin 132 000 opiskelijaa, sillä sen jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. – Sosiaaliturvauudistus koskettaa myös opiskelijoita, joiden toimeentulo on vahvasti riippuvainen tukijärjestelmästä. Keskusteluissa tiuhaan vilahdellut perustulotyyppinen malli jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Sosiaaliturvajärjestelmä tulee kuitenkin uudistaa siirtymällä vaiheittain perustuloon, joka korvaa opintotuen ja muut sosiaalietuudet. Vaikka perustulosta ollaan montaa mieltä, niin ylioppilaskunnan linja on yksiselitteinen, Saarinen lisää.

Vilma Sappinen

Uusi vuosi lupauksineen 1. Teetkö yleensä uudenvuodenlupauksia? 2. Jos teet, niin millaisia ne yleensä ovat? 3. Teitkö täksi vuodeksi jonkun lupauksen

?? Senja Toivonen, 15

Mielenkiintoinen vuosi 2019: Turun yliopiston ylioppilaskunnan tuore puheenjohtaja Sini Saarinen perää päättäjiltä tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Sopeutuksesta tasapainoa Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjassa kerättiin ehdokkailta koulutuslupauksia. Lupauksista huolimatta hallitusohjelmaan kirjattiin noin 600 miljoonan euron koulutusleikkaukset ja 150 miljoonan euron opintotukileikkaukset. Samalla opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovuttiin. –Koulutusleikkauksiin Turun yliopisto vastasi sopeutusohjelmalla. Yliopistollamme on tehty myös vaikeita valintoja ja leikkauksia, vaikka ne eivät ole ilmenneet irtisanomisina. Koulutukseen ja yliopistojen rahoituksen turvaamiseen tulee panostaa jatkossa, eikä toimintaedellytyksiä rahoituksen muodossa tule heikentää vaan vahvistaa, Sini Saarinen sanoo. Hyvinvointi ja terveys etusijalle Opiskelijan ensimmäinen apu kaikenlaisten terveysongelmien, myös mielenterveyteen liittyvien, hoitamisessa on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). YTHS valmistautuu parhaillaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon uudistukseen, joka on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. – On tärkeätä turvata korkeakouluopiskelijoiden yhdenmukaiset valtakunnalliset terveyspalvelut sekä parantaa laatua ja saatavuutta. Valtakunnallisena toimijana YTHS valmistautuu asiakasmäärän tuplaantumiseen. Vuoden 2020 alusta lukien palvelujemme piirissä on näillä näkymin noin 250 000 opiskelijaa, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta. Osana TYYni mieli -kampanjaa viime vuonna suoritetun kyselyn mukaan terveyspalveluita kaivataan yhä enemmän myös psyykkiseen hyvinvointiin. Lähes kaikki

vastanneet toivoivat, että hoitoon pääsisi nykyistä nopeammin. – Opiskelijoiden huoli mielenterveyspalveluiden heikosta saatavuudesta nousi esille myös vuoden 2016 lopulla Ryhmä 40 000:n kunnallispoliittisessa opiskelijakyselyssä. Turkulaisten opiskelijoiden eturyhmän kyselyyn vastasi noin 2 900 korkeakouluopiskelijaa, Sini Saarinen TYYstä toteaa. Kampanjan yhteydessä TYYn edustajisto on julkaissut vetoomuksen, jossa se pyytää päättäjiä varmistamaan mielenterveyspalveluille riittävä rahoitus ja saatavuus. – On esitetty walk in -ratkaisua, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, johon voi vain niin sanotusti kävellä sisään, jatkaa Saarinen. Yhdenvertaisuutta edistämässä Osana TYYn yhdenvertaisuusohjelmaa 2017–2020 on rakennettu yhdenvertaisuusopas. – Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä TYYn häirintäyhdyshenkilöön. Lisäksi yliopisto on ottanut käyttöön varhaisen tukemisen mallin, jonka yhteyshenkilöt ovat opiskelijoiden tukena häirintäja kiusaamistilanteissa. Asioihin puututaan ajoissa, jolloin tilanne pyritään ratkaisemaan yhdessä keskustelemalla, TYYn puheenjohtaja Sini Saarinen muistuttaa. Keskusteluapua on tarjolla ehdoitta kaikille Turun alueen opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökuntaan kuuluville myös oppilaitospappien toimesta. Turun yliopistojen ja Yrkeshögskolan Novian pappeina toimivat Turun ja Kaarinan seurakunnista Tiina Hallikainen ja Mia Pusa. Yhdenvertaisuuden edistämistä tukisivat Saarisen mukaan myös uudenlaiset oppimisalustat, jotka parantaisivat opintojen saatavuutta. Hyvinä

esimerkkeinä tällaisista innovaatioista ovat avoimia kursseja yli korkeakoulurajojen tarjoava CampusOnline.fi-palvelu sekä Tekniikan verkostoyliopisto FITech, joka on jo tuonut joustoa tekniikan alan opiskeluun. Visio 2030:n suuntaviivoja Korkeakoulujen rahoitusmallia on uudistettu osana vuosi sitten julkaistua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeksiantoa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) toteavat joulukuussa antamassaan kannanotossa, että korkeakoulujen rahoitusmallien olisi nykyistä paremmin suunnattava toimintaa tulevaisuuteen, taaksepäin katsovan ja lyhytjänteisen tuloksellisuuden sijaan. Rahoitusmallille asetettiin tavoitteeksi yksinkertaisuus ja selkeys, joita ei ole SYL:n puheenjohtaja Miika Tiaisen mukaan visiotyössä onnistuttu saavuttamaan. – Nyt esitetty malli ei kannusta koulutusalat tai korkeakoulut ylittävään yhteistyöhön, vaikka toivoimme tätä mallia valmistelleessa työryhmässä. Sen sijaan malli johtaa kilpailuun siitä, kuka tuottaa eniten ja nopeimmin tutkintoja. Tämä kehitys heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin, moninaisiin opintopolkuihin ja kansainvälistymiseen, sanoo Tiainen. Myös OAJ, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lausuivat joulukuussa antamassaan tiedotteessa mielipiteensä uusista rahoitusmalleista. Henkilöstöjärjestöjen mukaan rahoitusmallit perustuvat liian yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen ja liian pitkälle vietyyn kilpailuun rahoituksesta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

1. Yleensä aina keksin kavereiden kanssa jonkun, mitä sitten yritetään toteuttaa, mutta aika usein huonolla menestyksellä. 2. Lupaukset liittyvät usein urheiluun tai terveellisyyteen. 3. Täksi vuodeksi ajattelin vähän noita samoja, mutta mitään suurempaa lupausta en tehnyt.

?? Topi Korpi, 14 1-2. En oikeastaan ikinä. 3. En tehnyt tänäkään vuonna.

?? Siiri Kotiranta, 12 1. Kyllä mä yleensä ainakin yritän tehdä. 2. Ne liittyy usein perheeseen, esimerkiksi älä riitele veljen kanssa, älä kiusaa sitä. 3. Täksi vuodeksi en oo tehnyt.

Elokuvissa yli 8 miljoonaa kertaa ELOKUVAT. Vuonna 2018 elokuvateattereihin myytin lähes 8,1 miljoonaa lippua. Edellisen vuoden Tuntemattoman sotilaan vuodesta jäätiin selvästi jälkeen, mutta vuosi oli kaikkiaan varsin hyvä. – Vuodet eivät ole veljeksiä, elokuvatarjonta vaikuttaa aina katsojamääriin, toteaa Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen. – Vuoden 2019 elokuvatarjonta näyttää hyvältä ja uudet elokuvateatterit vievät katsojamäärät varmasti koviin lukemiin, Koistinen arvioi. Viime vuonna 25 elokuvaa ylitti 100 000 katsojan rajan.

Katsotuin elokuva oli Mamma Mia! Here We Go Again, joka sai lähes 400 000 katsojaa. Kotimaisista suosituin oli Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja, joka oli liki 350 000 katsojalla vuoden toiseksi katsotuin elokuva. Kolmen katsotuimman kärki oli musiikkivoittoinen, kolmanneksi katsotuin elokuva oli Queenyhtyeestä kertonut Bohemian Rhapsody, joka sai lähes 300 000 katsojaa. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus oli jälleen vahva. Yli 22 prosenttia elokuvakäynneistä kohdistui kotimaiseen elokuvaan. SSV

10. tammikuuta 2019

Suuri viikonloppunäyttely

Laakkonen EXPO

Laakkonen

EXPO SYKSY 2018

la 12.1. klo 10-15, su 13.1. klo 11-15

FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km

Täysin uusi Ford Focus

Entistä tilavampi Focus – Vuoden Auto Suomessa 2019 Täysin uusi Ford Focus on voittanut Auto- ja liikennetoimittajien äänestyksessä Vuoden Auto Suomessa 2019 -tittelin. Tuomariston perustelut: täysin uusi Ford Focus ansaitsi voiton muun muassa erinomaisen ajettavuutensa ja älykkäiden kuljettajaa avustavien teknologioidensa ansiosta tarjoten näin runsaasti vastinetta rahalle. Focus on sisätiloiltaan tilavampi kuin koskaan ja tarjoaa edistyksellistä teknologiaa. Wagon-mallin tavaratila on jopa 608 litraa. Tervetuloa koeajolle! ford.fi/focus

Nyt uusiin henkilöautoihin kaikista Laakkosen Ford-liikkeistä korko

+kulut!*

Esim. Ford Focus alk. 22.066 € tai

159 €/kk

Täysin uusi Ford Focus -mallisto alk. 22.066,12 € (autoveroton suositushinta 19.330 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 126 g/km 2.136,12 € + 600 € toimituskulut). Täysin uuden Ford Focus -malliston CO2-päästöt 119–161 g/km ja EU-keskikulutus 4,5–7,1 l/100 km. Vapaa autoetu alk. 520 € / käyttöetu 355 €. Hinnat 1.1.2019 hinnaston mukaan. *Ford Credit -esimerkkilaskelma/FORD FOCUS 1,0 EcoBoost 100 hv M6 Trend 5-ovinen. Auton hinta 22. 066,12 € (autoveroton hinta 19 .930 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 126 g/km 2 .136,12€ + toim. kulut 600 €). Ford Focus -malliston CO2-päästöt 119–161 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,5–7,1 l/100 km. Luoton määrä 15 .566,12 €, käsiraha 6.500 €, luoton perustamiskulu 190 €, korko 0 %, kk-erä 159,37 €, laina-aika 60 kk, viimeinen suurempi erä 7.061,16 €. Luottokustannus 910 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.476,12 €, tod. vuosikorko 1,61 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Etu koskee yksityisasiakkaiden tekemiä uusia tilaussopimuksia. Tarjous on voimassa 10.1.-19.1.2019. Ei yhdistettävissä muihin etuihin. Kuvan auto erikoisvarustein. Vuoden Auton Suomessa valitsee Auto- ja liikennetoimittajat ry.

Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio FordStore Myynti 010 214 7850 LAAKKONEN TURKU Ma-pe 09-18, la 10-15 ja su 13.1 11-15 Mekaanikonkatu Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 12 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös FordStore Laakkonen Espoo FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo

10. tammikuuta 2019

RC-autoilussa digitekniikka on myös arkipäivää

Telemetriaa ja ohjauskulmien säätöä Vakka-Suomen Urheiluautoilijoiden RC-jaosto pitää Laitilan Tilaamon tiloissa ovia avoinna sunnuntai-iltapäivisin myös niille, jotka haluavat tulla tutustumaan lajin saloihin. Ajokärpäsen puremalle on annettu siis oiva mahdollisuus. HARRASTUKSET. Laitilassa Tilaamon tiloissa, tarkemmin sanottuna sen yläkerrassa, kuuluu tasainen vinkuna, eikä kysymys ole omien korvien tinnituksesta. Ääni tulee kauko-ohjattavista eli RC-autoista. Vakka-Suomen Urheiluautoilijoiden RC-jaosto on ylläpitänyt radio-ohjattavien autojen sisärataa Laitilassa vuoden päivät. Aiemmin rata oli Uudessakaupungissa. – Kymmenisen RC-autoharrastajaa käy täällä säännöllisesti sunnuntaisin ajamassa. Luku hiukan vaihtelee sen molem-

– Tekniikka on mennyt huimasti eteenpäin ja nykyään autojen moottorit ovat hiilettömiä ja litium-polymeeriakuissa on tehoa todella paljon, Lehto kertoo. – Ja kehittyneemmissä versiossa on vielä käytössä telemetria, joten autojen tieto esimerkiksi moottorin lämpötilasta on käytettävissä siinä kohtaa, kun virittää autoa kulloinkin ajettavalle radalle sopivaksi, tietää puolestaan Grönfors. Akkuteknologian otettua huimia askeleita viime vuosina, ovat polttomoottorikäyttöisten RC-autojen harrastajamäärät vähentyneet roimasti. Käytetty auto viisas ja hyvä vaihtoehto Vaikka RC-autojen maailma on vähintäänkin yhtä teknistä kuin isojen esikuviensa maailmassa, niin harrastuksen alkuun pääseminen on helppoa. Kiitos siitä jo asioihin perehtyneiden har-

Mutka melkein suoraksi. V-SUA:n RC-jaostolla on kilpuri, jota voi kokeilla, mikäli harkitsee oman auton hankintaa, eikä kokemusta näistä autoista ole aiemmin.

yhtä osien vaihtoahan se on, jotta radalla sitten päästään parhaisiin tuloksiin tekniikan osalta, Lehto valottaa lajin hienouksia. Hän lisää näihin vaihdettaviin osiin vielä ison liudan muita, kuten rungon, sähköosat, korin ja renkaat. Muun muassa. Sadasosasekunnin nipistäminen on joskus pienestä kiinni.

Laitilan radalla on sähköinen ajanotto ja seinälle asennetusta televisiosta voi tarkkailla omia kierrosaikoja.

min puolin, kertoo Arto Lehto, joka on yhdessä Marko Grönforsin kanssa lajin grand old maneja alueella. Moni lukija on varmasti aikanaan lapsuudessaan omistanut radio-ohjattavan auton ja saanut sillä tavalla kosketuksen siihen maailmaan. Mutta kun seuraa harrastajien työskentelyä huippuunsa viritettyjen pienten menopelien kanssa, alkaa väkisinkin pohtia, ovatko ne maailmat sittenkään samanlaiset.

rastajien. – Seuralle on hankittu täysiverinen kisa-auto, jota kokeilemalla pääsee RC-autoilun makuun, Lehto sanoo. – Myynnissä on niin sanottuja RTR-, eli Ready To Race-paketteja, jossa kaikki on valmista ja auto ajovalmiina. Ennen kuin sellaista ostaa, kannattaa keskustella alan harrastajan kanssa asiasta ja eri vaihtoehdoista. Usein on näet käynyt sitten niin, että kun ajokärpänen on tosissaan purrut, on

tämä uudennihkeä autopaketti pistetty myyntiin ja hankittu uusi auto, tai hommattu se osa kerrallaan, Lehto tietää. Hänen mukaansa markkinoilla on liikkeellä erinomaisia autoja käytettynäkin. Silloin hintatasokin pysyy kohtuullisena ja tuoreella harrastajalla on ajovalmis aihio, jota voi sitten trimmata mieleisekseen. – Kisa-autot rakennetaan usein alusta asti itse. Kun sekä iskunvaimentimia, että jousiakin on eri jäykkyyksillä, niin

Hyvä yhteinen harrastus Laitilan radalla on myös sähköinen ajanottojärjestelmä, joten kilpailu oman itsensäkin kanssa on tätä kautta mahdollista. Ja mikään ei voita kisailua kaveria vastaan. Sehän on selvä. Kun taidot kehittyvät, niin se näkyy väistämättä kierrosajoissa. – Muistutan kuitenkin, että ensisijaisesti kyseessä on oman ajotaidon kehittäminen ja itsensä voittaminen. On hyvä olla rauhallinen, ollakseen nopea, Grönfors tiivistää. RC-autokilpailuissakin kisaava Grönfors kertoo harrastuksen olevan erittäin hyvä isän ja pojan yhteinen harrastus. Tai paremminkin vanhemman ja lapsen, sillä Laitilan radalla ajaa myös pari erittäin lahjakas-

Osa poikineen. Auton huoltopiste on kuin sähköliikkeen näyteikkuna.

ta tyttökuskia. – Siinä 12-14-vuotiaana tulee helposti muita harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta monet palaavat lajin pariin sitten murrosiän jälkeen. Näin se on varmaan monissa muissakin harrastuksissa, Grönfors aprikoi. Hän heittääkin ilmoille avoimen kysymyksen, joka koskee monien eri harrastusten tulevaisuutta ja seurojen aktiivisuutta, miten saada nykynuoret innostumaan vaikkapa esimerkiksi RC-autoilusta tämän tietokonepelien ja somemaailman luvatussa ajassa. – Digitaalimaailma on ihan käsin kosketeltavissa RC-autoilussa ja tietotekniikkaakin on

paljon tässä mukana, joten sekin puoli on kunnossa. Tämä porukka täällä auttaa mielellään alkuun ja sosiaalisesta harrastuksesta on myös kysymys. – Me haluamme antaa täällä eväät, kun ajokärpänen puree. Tai ainakin mahdollisuuden sille. – Kyllä sitä nopeamman perässä pysyy, vaikka välimatka kasvaisikin, Grönfors filosofoi pilke silmäkulmassa. Niin. Kun joskus on tullut veivattua pleikalla Gran Turismoa, niin kyllä RC-autoilu on heittämällä hauskempaa ja palkitsevampaa. Porukallakin. Rainer Tähtinen

Maastopalot työllistivät pelastuslaitosta viime vuonna PELASTUSLAITOS. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä vuonna 2018 oli 9 180, eli noin kuusi prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Ensihoitotehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 41 500, mikä on noin kolme prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Ensihoitotehtävis-

tä noin 27,5 prosenttia oli kiireellisiä. Pelastustoiminnassa lämmin ja kuiva kesä aiheuttivat runsaasti maasto- ja metsäpaloja, joihin liittyviä tehtäviä oli noin 130 enemmän kuin vuonna 2017. Myös pinta-alaltaan palot olivat aiempia vuosia suurempia. Suuria yli kolmen hehtaarin paloja syttyi

muun muassa Aurassa, Pöytyällä, Halikossa, Suomusjärvellä ja Pyhärannassa. Pyhärannassa paloi noin 40 hehtaaria metsää ja paloa sammutettiin useiden päivien ajan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2018 syttyi metsäpalojen ohella myös muita suuria tulipaloja. Syyskuussa

paloi Salossa kynttilätehdas, jonka noin 4500 neliöstä saatiin pelastettua 2500 neliötä. Palo oli yksi suurimpia ja haastavampia aluepelastuslaitoksen aikana olleista paloista. Vuoden aikana maakunnan tulipaloissa menehtyi kolme henkilöä ja loukkaantui vakavasti neljä henkilöä. Pelastuslaitos suoritti vuoden aikana

76 erillistä palontutkintatehtävää. Palotarkastuksia tehtiin noin 2 900, minkä lisäksi omatoiminen palotarkastus suoritettiin noin 5 100 kohteessa. Pelastuslaitos kampanjoi vuoden aikana turvallisemman arjen puolesta erilaisissa tapahtumissa, kuten 112-päivässä, Nuku Rauhassa -kokonaisuusturvallisuusta-

pahtumassa, OKRA-maatalousnäyttelyssä sekä Kehittyvä Vanhustyö -tapahtumassa. Turvallisuuskoulutuksia järjestettiin muun muassa peruskoulujen turvallisuusvastaaville, alakoulujen 2. luokkalaisille sekä kotihoidon henkilökunnalle. SSV

10. tammikuuta 2019

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk. Sivun 11 ristikon ratkaisu.

R A K E T I N M E N P O

A L A T I A S E M O T

H A K T U J A T A I L V A O A I S T T Ä T S I E O T L U I T J A A A T

A L U S

N I L K A O T T V A A I S A A L A G R O M T I

K A K I S T A A

A S U N T O L A

A U T T A A

A K U U T T I

L A R N E E I N A E T T U L N A E A N T U I I S V A

T O A I D U V O S A T L U R O S A O I K T R A A R K I I B N T U N I O N N T A

N K E M I J A A K L E A V V A I N I T V A A U I T N I

K I M A L T A A O T T I K I

K A T O

A L K I O A T S K O I P P O I T T A E A E V T A

R A T A A J T O A V A U A P S A I L I M A Ä T T A L I A T

TURUN ANTIIKKI- JA KERÄILYMESSUT 5.-6.1. lauantai - sunnuntai 10-16 Turun VPK-talo, Eskelinkatu 5, Turku Antiikki Keräily Design Vintage Aikuisten liput 8 €, alle 18 v. maksutta www.kerailykuume.fi

Laitilan nuuttipukit Poukan talolle LAITILA. Nuuttipukkiperinne elää Laitilassa vahvana. Entisajan nuutit olivat aikuisia, tänä päivänä he ovat useimmiten lapsia. Jouluajan viimeinen tapahtuma Laitilassa on nuuttipukkien ilta Poukan talolla. Nuuttipukit ovat jo parinkymmenen vuoden ajan kokoontuneet Poukan talon aidossa talonpoikaisessa miljöössä, johon yleisö voi tulla seuraamaan tapahtumia pitkän tuvanpöydän ympärille. Poukan taloa emän-

nöivä Lea Koskinen kertoo, että hauskasti pukeutuneita satu- ja sankarihahmoja on joinakin vuosina ollut liikkeellä jopa puolitoista sataa. Pukkien ulkoasusta näkee, mikä asia milloinkin on pinnalla. Sunnuntaina 13. tammikuuta klo 15-18 Poukan talon (Keskuskatu 4 b) ovet ovat avoinna nuuttipukeille ja yleisölle. Tapahtuman järjestää Laitilan Oppaat ry. SSV

Kartsalla veti väkeä museoon UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin museossa päättyi viime lauantaina uusikaupunkilaisnuorison vapaa-ajanvietosta kertova näyttely Kartsalla, joka oli yksittäisen näyttelyn kävijämagneetti vuosikymmeniin. Näyttelyssä vieraili kaikkiaan yli 4000 kävijää. Kokonaisuudessaan Wahlbergin museotalossa kävi vuoden aikana noin 4600 museovierasta, joka on muutama sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 olikin museon historiassa poikkeuksellinen, sillä Uudenkaupungin juhlavuoden johdosta museossa järjestettiin silloin runsaasti mm. koululaisopastuksia ja muita ilmaistapahtumia. Viime vuonna huomionarvoista oli maksavien kävijöiden määrän lisääntyminen, joiden osuus kävijämääristä nousi neljänneksen. Kaikissa Uudenkaupungin kaupungin museokohteissa vieraili vuoden 2018 aikana vajaat 6000 asiakasta ja museon organisoimissa Crusellin taidenäyttelyissä noin 3500 kävijää. Valtakunnallinen Museokortti jatkaa suurta suosiotaan. Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti saavutti joulukuussa jo 200 000 myydyn kortin rajapyykin. Museokorttia käytetään luonnollisesti eniten isojen kaupunkien suo-

Kartsalla-näyttely oli vuoden 2018 vetonaula.

situissa museoissa, mutta sen suosio näkyy myös Uudessakaupungissa, lähes joka neljäs Uudenkaupungin museoiden maksavista asiakkaista tulee jo vierailulle Museokortin kanssa. Suosituin museokuukausi Uudessakaupungissa on yhä heinäkuu, mutta myös marras- ja joulukuu ovat suosittuja. Museossa opastettiin vuoden aikana 84 ryhmää, järjestettiin kuusi työpajaa ja 13 muuta tilaisuutta. Museon toimesta järjestettiin myös omien tilojen ulkopuolella mm. kävelykierroksia, luentoja ja hautausmaakierroksia. Uudenkaupungin museon tekemä näyttely Augusta Olssonin henkilökuvista tavoitti noin tuhat katsojaa näyttelyn kiertäessä niin Vehmaan kuin Pyhärannankin kirjastoissa. Omissa

tiloissa järjestettiin Kartsallanäyttelyn lisäksi pienoisnäyttely vuoden 1918 tapahtumista Uudessakaupungissa sekä perinteinen joulunäyttely. Museo teki myös kaksi uutta Seinätön museo -mobiiliopastetta, toinen sisällissodan tapahtumapaikoista ja toinen nuorten hengailupaikoista. Crusellin Liljelundhallissa järjestettiin kaikkiaan yhdeksän näyttelyä, joista suosituin oli vakkasuomalaisten valokuvaajien näyttely heti tammikuussa. Vuoden aikana Uudenkaupungin museossa suoritettiin suuri kokoelmatilojen muutto väliaikaisiin tiloihin, joista tämän vuoden aikana vielä siirrytään lopulliseen kokoelmatilaan ns. Seikovin kivirakennukseen. Museon kokoelmahallintaohjelma Web-

Musketti vaihtuu kuluvan vuoden aikana ja tietojen siirtoa on valmisteltu tiedostojen siivoustoimilla. Museon tietopalvelua ja arkistoa on käytetty ahkerasti. Museon valokuva-arkistosta on toimitettu yli 700 valokuvaa asiakkaille eri tarkoituksiin, mm. monien paikallishistoriallisten kirjojen kuvitukset perustuivat pitkälti museokokoelmien kuviin. Museo julkaisi myös myyntihitiksi muodostuneen seinäkalenterin, jossa vanhat kaupunkikuvat on elävöitetty värittämällä ne. Alkaneen vuoden aikana museossa keskitytään paitsi kokoelmatietokannan muuttoon ja kokoelmatilojen muuttoon, myös lapsuuteen. Tulevan kesän näyttely kertoo lapsuudesta Uudessakaupungissa ja sen tutkimus- ja taustatyöt työllistävät museolaisia kevään ajan. Alkuvuodesta järjestetään myös Suomen maatalousmuseo Saran tuottama pienoisnäyttely sanontojen ja kielikuvien taustoista. Museo osallistuu myös omalla panoksellaan Pakkahuoneen kevään ja kesän näyttelytoimintaan ja jatkaa Crusellin näyttelytoimintaa entiseen tapaan. SSV

n Menovinkit LAITILA 2.-31.1. Kirjaston näyttely (Kauppakatu 5): Valo – Pirjo Kosken, Janne Karin, Matti Helinin ja Laitilan kuvaajien valokuvia. 10.1. Novellikoukku kirjastossa klo 17.30 – 18.45, lukijana elinvoimapäällikkö JuhaMatti Päivölä. 11.1. Satutuokio kirjaston satutilassa klo 9.30. 13.1. Nuuttipukkien ilta Poukan talolla (Keskuskatu 4 b) klo 15-18. 20.-27.1. XI Kustaa Hiekka – kulttuuriviikko (khk). Ohjelma www.laitila.fi. 20.1. Valon leikki –taidenäyttelyn avajaiset (khk) Kustaa Hiekan lukutuvassa (Keskus-

katu 8 a) klo 12, avoinna klo 18 asti. Avoinna ma-pe 21.25.1. klo 10-14 ja la-su 26.-27.1. klo 12-15. Kustaan kalaasit (khk) Poukan talolla klo 13. Järjestäjä Laitilan Oppaat ry. Sävelten ja sanan valoa –konsertti (khk) kirkossa klo 15. Mukana Seppo Helenius, Jussi Kauranen ja Petri Laitinen. Kustaa Hiekan lukutuvan valotaideteos syttyy (khk) klo 16 – taiteilija Mollu Heino. 21.1.-13.2. Valo-näyttely (khk) Taitokeskus Laitilassa (Sairaalantie 6), avoinna make klo 9.30 – 17. 23.1. Koko perheen valodisko (khk) MLL:n Mukulavintissä (Sairaalantie 2) klo 17- 19.

UUSIKAUPUNKI 3.1. - 31.1. Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa on tammikuun ajan esillä hoitokoti Jelppiksen kouluikäisten lasten taidetta. Värikkään näyttelyn teemana on ”Uusi vuosi, uudet kujeet”. Näyttelyyn on vapaa pääsy, tervetuloa! 17.1. klo 9.30 Uudenkaupungin kirjaston satutunnit ovat joka toinen torstai klo 9.30 kirjaston lastenosastolla. Kesto on n. 40 min. Satutunnit on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille, alle 2-vuotiaat mielellään vanhemman tai hoitajan seurassa. 17.1. klo 18-20 Uudenkaupungin merihistoriallisen yh-

distyksen ja Vakka-opiston järjestämä esitelmätilaisuus. Rauli Virtanen ja Erkki Lauho kertovat aiheesta Satamissa ja seitsemällä merellä. Tilaisuus on kaikille avoin. 17.1. 18-19 Mitä ajattelet iltahetkestä kirkossa? Lyhyt hartaus, muutama virsi ja ehtoollinen. Hetkeä kutsutaan viikkomessuksi. Torstaina 17.1. hetken toimittaa Sinikka Suonto- van der Meer ja kanttorina on Kari Vuola.

Seutusanomat Vakka-lehden maksuttomalle Menovinkit-palstalle voit lähettää menovinkkejä: toimitus@turunseutusanomat.fi

10. tammikuuta 2019

Silta-sarjallakin vaikutusta uuteen kahvilaan

Saga´s Cafe avattiin U:gissa

Uusikaupunkilainen katukuva sai lisäväriä, kun Taina Mankinen avasi Alisellakadulla kahvilan, johon myös koirat ovat tervetulleita. Tosin omistajansa mukana.

Saga´s Cafen parivaljakko. Taina Mankinen aloitti kahvilayrittäjänä Alisellakadulla ja saksanpaimenkoira Saga antoi nimensä tälle koiraystävälliselle kahvilalle.

set vuodet palkollisena kahviloissa. Nyt tuntui olevan sopiva aika perustaa oma kahvila, kertoo Mankinen, joka tunnustaa, ettei osaisi olla aloillaankaan. Avoinna myös sunnuntaisin – Alisenkadun toisessa päässä on kahviloita, joten tuntui

luontevalta perustaa kahvila tähän. Tällä samalla paikallahan toimi kahvila vielä pari vuotta sitten. Väliajan tilat ovat olleet tyhjillään. Kahvilassa on reilu parikymmentä asiakaspaikkaa ja näillä näkymin kahvileivät Mankinen aikoo leipoa itse. – Myös gluteenittomia vaih-

toehtoja löytyy, Mankinen mainitsee. Ainakin aluksi hän aikoo hoitaa kahvilatoimintaa itse sekä yrittäjänä, että työntekijänä. – Onneksi minulla on hyvä ystävätär, joka on lupautunut auttamaan, mikäli kaksi kättä ei aina riitä.

interkäis- naatti tä

epämukavia ELI nipin napin

K. Lehtisen hahmo

Rainer Tähtinen

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

baanalla

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

peri-

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Paino Suomalainen Lehtipaino Oy

lasitteita

IÄ

Nym

pitäviä

uittopuu

tarttuvaa

kelpo

? Bra

väsy

ÄKILLINEN

komea tunturi

SE HÄN

TYLY

31.12.

Eri

Yök

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Rainer Tähtinen 040 722 8991 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991

UI-

Sveitsiä

Kirgisia

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

porras

09.10. 2018

ainakin aluksi kokeilla pidennettyä aukioloaikaa. Ovet ovat avoinna kello yhdeksääntoista. – Iltaisin ei kahviloiden asiakaskuntaa kuitenkaan ole ollut riittävästi, jotta kahviloita olisi ollut kannattavaa pitää avoinna. Tästä on monella yrittäjällä jo entuudestaan kokemuksia, mutta kokeillaan nyt. Uudenkaupungin kahvilamaailman uusin tulokas, Saga´s Cafe, pitää nimensä puolesta takanaan myös tarinan. – Kahvilan nimi tulee kolmevuotiaan saksanpaimenkoiramme mukaan, Mankinen paljastaa, mutta lisää vielä, että koiralle nimi tuli televisiossa suursuosion saaneelta Siltasarjan Saga Norénilta. – Saga oli isännän suosikki ja hän sai antaa koiranpennullemme nimen, Mankinen nauraa ja toivottaa asiakkaat, sekä koiralliset, että koirattomat, tervetulleeksi.

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Terkkuja!

Santeri

TIEDE

Jorma Kemppainen 2018

ry-

– Ainakin toistaiseksi olemme avoinna joka päivä maanantaita lukuun ottamatta. Sunnuntaisin kahvio on siis myös avoinna. Kahviloiden ilta-aukiolot, tai niiden puute, ovat puhuttaneet kaupunkilaisia aina silloin tällöin. Tuore kahvilayrittäjä tiedostaa tämän ja aikoo

UUSIKAUPUNKI. Alisenkadun varrella oli ennen vuodenvaihdetta yhden liiketilan ikkunoissa ruskeat paperit kertomassa siitä, että jotain tulee tapahtumaan ja kaupungin keskusta-alue saa lisää yrityksiä. Papereilla peitetyn näyteikkunan takana oli valmista vuoden vaihtuessa uuteen. Saga´s Cafe on avattu. Kahvila poikkeaa alan muista yrityksistä siinä, että sisälle toivotetaan tervetulleeksi myös ihmisen parhaat ystävä, eli koirat. Tämän mahdollistaa muutama vuosi sitten tehty lakimuutos. Suurimpana erona koirattomaan kahvilaan voidaan pitää sitä, että kaikki tarjottava pitää lain mukaan olla peitettynä. Tiskillä ei ole siis pullia ja muita purtavia avoimesti esillä. Kahvilan omistaja, Taina Mankinen ehtii istahtaa hetkeksi kertomaan kahvilan perustamisesta. – Olen työskennellyt aiemminkin yrittäjänä, sekä viimei-

kiehtoo

Untola

voi mieli

tietoyksiköitä

Ratia

kuljetusliitto

HÖYHEN

rru kuottua te

Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

jä tte

öö

Tollo!

LIITTÄÄ

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl

10. tammikuuta 2019

Sahat jokaiseen käyttötarkoitukseen...

MS 462 C-M VW 72,2 cm3 4,4 kW/ 6,0 hv

STIHL MS 462 on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm3 iskutilavuusluokassa. Ketteräkäyttöisessä mallissa om erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimen- ja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX-moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta.

UUTUUS!

50 cm

Sh.

6,1 kg

1399,-

Sahat myydään AINA koottuna ja KOEKÄYTETTYNÄ!

Maailman

kevein

ammattisaha!

Polttopuille

Yleissaha

MS 180 C-BE 31,8 cm3 1,5 kW/ 1,9 hv

35 cm

KAMPANJA

4,6 kg

299,-

Sh. 345,-

MS 231 42,6 cm3 2,0 kW/ 2,7 hv

35 cm

KAMPANJA Sh. 469,-

Kevyt ammattisaha

Erinomainen MS 241 C-M

4,8 kg

399,-

42,6 cm3 2,3 kW/ 3,1 hv

35 cm

KAMPANJA Sh. 835,-

4,5 kg

599,-

MS 201 C-M 35,2 cm3 1,8 kW/ 2,4 hv

30 cm

KAMPANJA Sh. 799,-

3,9 kg

699,-

STIHL MotoMix 5 l polttoaine 2T

20,-

Lisävarusteena saatavana ruohosetti

Suosittu MS 261 C-M VW 50,2 cm3 3,0 kW/ 4,1 hv

32 cm

KAMPANJA Sh. 965,-

869,-

Vahva

Ammattilaisille

FS 460 C-EM K 45,6 cm3 2,2 kW/ 3,0 hv

STIHL 2-MIX moottori

KAMPANJA Sh. 1025,-

8,4 kg

899,-

FS 490 C-EM K 51,6 cm3 2,4 kW/ 3,3 hv

STIHL 2-MIX moottori 9,2 kg

KAMPANJA Sh. 1159,-

999,-

FUNCTION ERGO - VAATEPAKETTI • Modernit, kulutuksen kestävät • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukolla • Viiltosuojatut avohaalarit KAMPANJA Sh. 298,-

259,-

Jäspin Pyörä, Kone Ja Huolto Oy

Kustannus

MEDIA

4,9 kg

Lisävarusteena saatavana ruohosetti

MYYNTI: C O U R A A S U N N O T OY

Y L E I S E S I T T E LY

MEDIA

02.02.2019 K LO 1 3 - 1 6

I H A L A N KO U L U A U L AT I L A

A K I OJA N E N 0400-522407 COLIN KENTON 0440-810663

Kustannus

KO N S A N T I E 1 6 , 21260 RAISIO

T E R V E T U L O A KO T I I N Metsätähti sijaitsee Raision Inkoisissa, omakotitaloalueella lähellä Raision ja Turun keskustaa. Modernit ja valoisat asuntoratkaisut tarjoavat parasta perheelle; kaupunkien läheisyys palveluineen sekä avarat ja vehreät luontoalueet luovat edellytykset lukuisille aktiviteeteille. Metsätähti kutsuu sinut kotiin. Kohde rakennetaan ostajalle turvallisena RS-kohteena asunto-osakeyhtiön omalle tontille.

5 kpl 9 kpl 2 kpl

3 h+k+s 3 - 4 h+k+s 4 - 5 h+k+s

73 m² 109 m² 109 m²

mh: 110 773,18 € - 114 058,18 € mh: 118 531,05 € - 121 256,05 € mh: 152 757,05 €

raisio

e63 e18

METSÄTÄHTI e63

185 185

meyer telakka

185

turku e63

bayer lääketehdas

www.raisionmetsatahti.fi

vh: 239 440,00 € - 242 725,00 € vh: 310 650,00 € - 313 375,00 € vh: 344 876,00 €