Maksaisitko ABBA:n levystä 3 500 euroa?
Ysipäivä ja löllölimaa U:gin lukiossa
040 642 5647 maria.suominen@elega.fi
SIVU 5
TILAA MAKSUTON KEITTIÖSUUNNITTELU
SIVU 9
SEUTUSANOMAT
ava Seura estyy ilm lehti 21.2. to
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
3. VSK
7.2.2019
WIBIT Aqua Track-rata
Uudenkaupungin uimahallissa to-pe 21.2.-22.2. LATKO HUOL SI? VAIVA
Wibit – vesileikkien vallankumous!
Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!
• esteratoja • liukumäkiä • kiipeilyä + muuta superhauskaa niin lapsille kuin aikuisillekin.
• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut
Uimahallin normaali sisäänpääsymaksu
Soita 0400 780 097
Uudenkaupungin uimahalli, Koulupolku 5 Tiedustelut kahviosta puh. 050 420 5203
Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI
To 21.2. TEEMANA ASUMINEN mm. asunnon osto ja myynti
KULTTUURIKESKUS
CRUSELLI
Varaa ilmoitustilasi ajoissa si nc e 1 98 9
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
UUSIKAUPUNKI kaikkiin tilaisuuksiin ennakkoon myy yhteis palvelupiste passari rauhankatu , uusikaupunki OHJELMAA KEVÄÄLLÄ 2019 lippuja . 10 lippuja myös lippu.fi ja ticketmaster verkkokaupoista
Lauantaina 9.2.2019 klo 19
JUHA VAINIO 80-V JUHLAKONSERTTI
Lauantaina 23.3.2019 klo 19
KUUTAMOKEIKKA-KONSERTTI SUNNYSIDE SWING BAND
Liput 25€ / 22,5€
(+ toimitusmaksut) Ennakkoon Passarista ja www.lippu.fi
Lauantaina 16.2.2019 klo 15 ja 19 PUOTI KIINNI JA TILA MYYNTIIN - JUKKA PUOTILA
Sunnuntaina 17.2.2019 klo 15
UKILOVE Keskiviikkona 27.2.2019 klo 18
JOKERI POKERI BOX Lauantaina 9.3.2019 klo 18
VIRTUOSI DI KUHMO Torstaina 14.3.2019 klo 19
THE DAYS - NYKYTANSSITEOS Perjantaina 15.3.2019 klo 19
VASARA JA NAULOJA tarinoita gösta sundqvistista
Perjantaina 22.3.2019 klo 19
NÄYTTÄMÖTANSSIT tahdittajana lauri ketonen
Perjantaina 29.3.2019 klo 19
WILLIAM SUVANNE CHESS’N JAZZ Keskiviikkona 3.4.2019 klo 19 JUSSI SYREN & THE GROUNDBREAKERS
Perjantaina 12.4.2019 klo 19
IIRO RANTALA TWELVE MONTHS Keskiviikkona 10.4.2019 klo 19
NAISKUORO D’AMENI - KONSERTTI
-
M a in o s h o m m ia
v u o d e s ta 19 9 6
mainonnan suunnittelua esitteet tekstiä nettihär pätyksiä asiakaslehdet vähän erilaista
VARAA MAKSUTON KONSULTAATIOSI
Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta tai reisistä? Ystävänpäivän kunniaksi -50€ jaksoista kun varaat jaksosi viim. 18.2.
Perjantaina 26.4.2019 klo 18
TUHKIMO - LASTEN OOPPERA Torstaina 2.5.2019 klo 19 HT COMBO & TEEMU ROIVANEN
LISÄTIETOJA: UUDENKAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT, 050420 5401, kulttuuritoimisto@uusikaupunki.fi
Sari Laurila p. 050 568 5454
tel. 040 722 8991
HYPOXI Pori, Otavankatu 15 p. 040 141 3050 pori@hypoxi.fi
HYPOXI Rauma, Pakkahuoneenkatu 4 p. 0400 103 827 rauma@hypoxi.fi WWW.HYPOXI.FI
2
7. helmikuuta 2019
n Pääkirjoitus
n Kirjoittajavieras
n Pakina
Niin, se puoliso myös…
Kolaus kaupungin kehitykselle
Pääministeri ja dinosaurusten pieruja
Olin #Tuu Messiin-rekrytapahtuman tiedotustilaisuudessa ja siellä Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoi, kuinka seutukuntaamme pendelöi päivittäin noin puolitoistatuhatta työntekijää. Suurin osa arvatenkin autotehtaalle. Samalla hän kertoi, kuinka maakunnan taholta on tehty pienimuotoinen kysely koskien halukkuudesta muuttaa näille nurkille. Ja Heinosen mukaan yksi muuton esteistä nousi ylitse muiden. Ja se oli puolison työpaikka. Jos sellaista ei löydy, pendelöinti jatkuu. Mielestäni perustelu on jopa kestävä. Miksi muuttaa perheen kanssa toiselle paikkakunnalle, jos samalla puoliso jää vaille töitä. Onneksi sekä Laitilassa että Uudessakaupungissa on tarjolla ammattilaisille töitä muualtakin kuin vain autotehtaan portin takaa. Ainakin, mitä #Tuu Messiin-tiedotustilaisuudessa annettiin ymmärtää. Ja vanha totuushan on se, että teolliset työpaikat synnyttävät ympärilleen työpaikkoja ilman isompia ponnisteluja myös palvelu- ja hoiva-aloille. Mutta ei ilman, että nämä teollisessa työssä olevat asuvat myös paikkakunnalla. Kaupunginjohtajamme Atso Vainio myönsi joulukuussa, että esimerkiksi Uudenkaupungin asuntotuotanto starttasi hieman jälkijunassa. Nyt tilanne on pikkuhiljaa korjaantumassa ja mahdolliset muuttajat löytänevät itselleen asunnonkin. Tosin eräs paikallinen keskusta-alueelta kaksion omistava tuttavani kertoi, ettei meinannut millään löytää uutta vuokralaista poismuuttaneen tilalle. Jollain tavalla siis paradoksaalista. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaiset muut kriteerit nämä mahdolliset muuttajat asettavat muuttoaikeisiinsa. Aivan merkityksettömänä, näin perheellisenä, en pidä myöskään kaupungin palvelutarjontaa aina liikunnan ja muun vapaa-ajan aktiviteettien suhteen. Tässä kohtaa on kyllä annettava uusikaupunkilaisena ylimääräiset pisteet Laitilalle. Pitkin hampain, mutta annan kuitenkin. Erinomaisen ilahduttavaa on nähdä, miten sekä Laitila ja Uusikaupunki ovat molemmat mukana lauantain rekrytointimessujen järjestäjinä. Yhteistyössä on voimaa. Taitaa pikkuhiljaa kunnallisissa päätöksentekoelimissä molemmissa kunnissa olla muitakin, kuin toinen toisensa kyräilijöitä. Hyvä niin.
Uusikaupunki ei hyvästä omasta hakemuksestaan ja lupaavista ennakkotiedoista huolimatta päässyt mukaan henkilöjunaliikenteen pilottihankkeeseen, vaikka myös autotehdas näytti vihreää valoa. Maakunnan kolme raideosuutta, joihin lukeutuvat myös Loimaalle ja Saloon risteävät linjat, käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena, joka ei tullut valituksi ministeriön kokeiluun. Syyksi sille, ettei Varsinais-Suomen hanke mahtunut kolmen valtakunnan tasolla valitun kokeilun joukkoon edes maakuntaliiton tuella, on tarjottu sähköistämisen valmistumista vasta 2021. Alun pelin tätä ei liikenne- ja viestintäministeriössä oltu koettu ongelmaksi. Nykytiedon valossa Uusikaupunki tuskin saa henkilöliikennettään raiteille ennen vuotta 2022 ja tämä jarruttaa väistämättä paikallista kehitystä. Kuten kaupungin historia osoittaa, raiteilla tai niiden puutteella on ollut suuri vaikutus paikkakunnan kehitykseen. Aikanaan purjelaivakauden hiipuessa Rauma kasvoi meitä suuremmaksi kaupungiksi nimenomaan sen takia, koska sinne saatiin raiteet 1897 (sähköistetty 1997) ja tänne vasta tuskaisen myöhään 1924. Sittemmin myös raiteiden merkitys teollisuudelle on ollut korvaamaton. Se että joukkoliikennettä ei vielä saatu raiteille uudelleen, tarkoittaa kaupungin saavutettavuuden jäävän edelleen kehnolle tasolle. Syrjäinen sijainti pääteiden ja rataverkon suhteen jatkuu eikä nyt päästy nousemaan astetta korkeammalle niiden kaupunkien joukkoon, jonne kiskot vievät ihmisiä. Mitä tämä voi tarkoittaa käytännössä? Ensinnäkin se ei helpota työvoiman liikkumista, millä on monia seurauksia. Toiseksi se ei edistä kaupungin elinvoimaa asuntosijoittajien ja yritysten silmissä. Nyt tuskin kiinnostus asuntorakentamiseen tai uusien yritysten perustumiseen kasvaa entisestään. Kolmanneksi se ei tuo kaivattua uutta piristysruisketta, jolla saattaisi olla lukuisia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia koko Vakka-Suomen alueeseen. Raideliikenteen avaaminen kaataisi kiistatta yhden kehityksen pullonkauloista Uudessakaupungissa. Tärkeä Tunnin junan hanke Turun ja Helsingin välillä kärsii sekin siitä, että niin sanotun syöttöliikenteen verkostoa ei saada vahvistettua maakunnan halkovalla reitistöllä. Yhteydet Turun ja seudullisten keskusten välillä eivät parane ja tästä kärsivät tietysti kaikki osapuolet. Nykyinen ongelma on siinä, etteivät ihmiset liiku eri keskusten välillä niin vilkkaasti kuin he voisivat ja siihen juna olisi tuonut yhden toimivan tehokeinon lisää. Jatkossakin Uudestakaupungista saanee körrötellä pääkaupunkiin lähes neljä tuntia. Uskallan sanoa sen ääneen, että minusta vielä suhteellisen nuorena ihmisenä Uusikaupunki on niin sanottua syrjäSuomea ja tähän tulee saada muutos. Kaikkien liikenneyhteyksien kehittäminen on kaupungin selviytymisen elinehto jatkossakin!
Se on siinä kohtaa kun meikäläinen lapioi puolitoistametristä kinosta, kuulkaa ihan sama puhutaanko ilmastonmuutoksesta vai säätilasta. Se ei vähennä lumen määrää mitenkään, vaan motkotan ilmastonmuutoksen kuplasta, vaikka väärässä olisinkin. Johonkin se pitää tympääntyneisyytensä purkaa. Toisaalta olen kyllä hyvin iloinen siitä, ettei tulevista eduskuntavaaleista tulekaan mitkään ilmastovaalit, vaikka varmaan jotkut piipertäjät asian puolesta melttoavatkin pääkaupungissa polkupyörällään polkien. Nyt ovat, kuulkaa ilmastokysymykset tipahtaneet sijalle kolme valtakunnan puheenaiheina, kun edelle kiilasi ensin Oulun seksuaalirikokset ja sen jälkeen vielä nämä vanhusten laitoshoidot, tai sanoisinko hoitamattomuudet tässä kohtaa. Metkaa, miten just vaalien alla aletaan kohkaamaan asiasta, joka on ollut tiedossa jo pitkään. Onko pörssiyhtiöillä muuta niin tärkeää tehtävää, kuin tuottaa sijoittajilleen mahdollisimman suuret tuotot? No ei kyllä ole. Ja se on fakta. Uskottavampaa olisi, jos heti eduskuntavaalien jälkeen asia nousisi tapetille ja samoin tein lakimuutoksia pykättäisiin. Tämä vouhotus on niin nähty. Vaalityötä, ei sen kummempaa. Katsotaan vain ja vanhukset unohdetaan, kun äänet on laskettu. Ja perustan tämän väitteen ihan empiiriseen kokemukseen vuosien varrelta. Jos poliitikko jotain lupaa, niin se ei ainakaan pidä. Ihan esimerkkinä pääministeri Sipilän lupaus Kempeleen talonsa asuttamisesta näillä sotaa paossa olevilla poikasilla. Montako on näkynyt siellä? Voin vastata: Ei yhtään. Lisäksi viime eduskuntavaalien alla annettiin lupaus, ettei koulutuksista leikata. Leikattiinko? Nyt jokainen saa vastata ihan itse. Mutta ilmastonmuutoksen kyllä nostan ihmettelyyn nyt, koska en aio olla mitenkään trendikäs ja otan tämän kolmossijan käsittelyyni. Se, kun meikäläinen päristelee dieselhelvettini kanssa ja tuprautan takasta koivusavut taivaalle aiheuttaa nyt sitten maailmanlopun ja varmaan jotain paljon pahempaakin. Ainakin mitä on ilmastokokouksiin yksityislentokoneilla matkaavia viisaita uskominen. Ainoa mikä koko kohkauksesta tulee mieleen, on se, että eihän me tavan tallaajat saada tehdä niin kuin eliittimassa, vaan niin kuin ne sanoo. Näinhän se menee. Totalitaarisissa yhteiskunnissa. Ehkä me sitten olemme se uusi, uljas Pohjois-Korea kohta. Koko porukka. Suunta ainakin on selvä. Mutta välillä sitä tulee pohtineeksi, kun muistelee aikanaan koulunpenkillä historian tunneilta muistiin jääneitä juttuja jääkaudesta ja kuinka metsissä on vieläkin kallioissa uria sen aiheuttamina, että mitäs hiilikaivoksia ja ilmalämpöpumppuja sekä tankkereita sitä oikein tuolloin olikaan, kun ei se jääkausi nyt enää täällä meillä näy. Muualla kuin jälkinä kallioissa. Kai sitten dinosaurukset piereskelivät aikanaan niin, että silloinen kasvihuoneilmiö oli mahdollinen. Vai oliko tuolloin sudennahkoihin pukeutuneilla ihmisillä autoja ja muita maailmanlopun välineitä? No ei ollut. Jaahas… pakko lopettaa, menen tuhoamaan maapalloa nyt räväyttämällä takkaan valkeat.
Rainer Tähtinen Päätoimittaja
Sami Laaksonen (vas.) Eduskuntavaaliehdokas Uudestakaupungista
Etsimme avustajia lehden toimitustyöhön Pysyykö Sinulla kynä kädessä, tai pikemminkin osuvatko sormet helposti näppäimistölle oikeiden kirjainten kohdalla? Etsimme juuri Sinua avustajaksi, freelanceriksi, tuottamaan sisältöä lehteemme. Mikäli olet vielä idearikas ja utelias uusien asioiden ja ilmiöiden suhteen, tunnet nyt piston sydämessäsi, koska olet etsimämme. Tarjoamme Sinulle toimitustyötä noin 4-8 jutun verran kuukaudessa ja suotavaa olisi tietysti, mikäli Sinulla on oman auton käyttömahdollisuus. Lehden jakelualue on Uusikaupunki, Pyhäranta, Laitila, Vehmaa, Kustavi ja Taivassalo. Vaikka pystyisit kirjoittamaan vain jonkin näiden alueiden asioista, niin siitäkin voimme sopia. Lisätietoja saat lähettämällä sähköpostia: rainer.tahtinen@turunseutusanomat.fi
3
7. helmikuuta 2019
Hannu Heinonen (vas.) ja Erkka Jäsperlä kauppapaikaksi muutettavan liikuntahallin tiloissa. Sitä ennen hallissa vietetään yhdet pyöreiden vuosien juhlat.
Taivassaloon sekä kauppapaikka, että varastohotelli
Trappulan koululle uusi elämä TAIVASSALO. Jos Taivassalon Trappulan vuonna 1960 valmisteuneen koulukiinteistön ohi kulkee Kustavintietä vuosittain noin kaksi miljoonaa autoa, niin silloin rakennus on potentiaalinen liikepaikka. Tähän mahdollisuuteen tarttuivat Kauppapaikka Katiska Oy:n perustaneet uusikaupunkilainen, Karjurockin promoottori ja isä, Robert Sainio, sekä taivassalolainen vihannesviljelijä, yrittäjä Hannu Heinonen. Yhtiön kolmanneksi osakkaaksi tuli uusikaupunkilainen yrittäjä Erkka Jäsperlä. Trappulan koulun tarina opinahjona päättyi keväällä 2014 ja sen jälkeen kunta laittoi sen asuinkiinteistöineen myyntiin. Ensin kunta sai myydyksi asuinrakennukset ja syksyllä 2018 huutokaupat.comin kautta meni sitten Trappulan koulukiinteistö. Kiinteistöllä ei ollut pohjahintaa ja ainoan tarjouksen oli jättänyt Sainio ja Heinonen.
tuotteitaan myyntiin ja tämän koulukiinteistön sijainti siihen tarkoitukseen on mitä mainioin. Jäsperlä kertoo, ettei oman kauppapaikan vuokranneen tarvitse sitoa omaa henkilökuntaa Taivassaloon, vaan myyntitapahtuma hoidetaan puolestaan tiloihin tulevan kahvilayrittäjän
Uudenlainen kauppakeskus yrityksille ja yksityisille Nyt koulukiinteistön sisällä on tehty muun muassa lattiaremonttia ja liikuntahallin käyttötarkoitus on selvillä. – Liikuntahallin tiloista vuokraamme sekä yrityksille, että yksityisille myyntitilaa. Pyrimme rakentamaan hallista mahdollisimman liikekeskusmaisen, eli yhdenmukaiset tilat pitäen sisällään muun muassa myyntihyllyt, kertoo Jäsperlä. – Taivassalossa eri alojen erikoisliikkeitä ei kovin paljon ole. Myyntipisteen vuokraamalla Vakka-Suomen alueen yritys saa näin itselleen vilkasliikenteisen Kustavintien varteen
Trappulan koulun uudet omistajat tutkivat sen ilmanvaihtojärjestelmän saloja.
rastotiloja, joita yritys vuokraa edelleen muun muassa kesäasukkaille. Varastotilojen koot vaihtelevat kolmesta kahteentoista neliömetriin. – Varastovuokrien hinnat ovat taatusti kilpailukykyiset esimerkiksi pääkaupungissa asuville kesäasukkaille, joten
luokkahuoneita ja muita varastotilaksi käyviä tiloja kaikkiaan kolmetoista. Näihin tiloihin rakennetaan varastoja aina sitä mukaa, mikä on tarve. Ja mahdollisen tilanvuokraajan ei tarvitse säikähtää, vaikka oma varastotila olisikin rakennuksen toisessa ker-
! AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi
i .meh w w w a linikk k i g i D 24/7 auki
TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ toimesta. – Kesäaikaan myös vihannesja marjamyyntipisteitä tulee tuohon ulos pääsisäänkäynnin katoksen alle. Näin kadunvarsimyyntikin tulee keskitetyksi. Siitä on yksinomaan etua kauppiaille, uskoo Jäsperlä. Laajempi tuotevalikoima houkuttaa helpommin pysähtymään. Kauppapaikka Katiskaan Trappulaan on myös yksityisten mahdollista tuoda tavaroitaan myyntiin. Mökkiläisten arvotavarat talteen talven ajaksi Trappulan entisen koulukiinteistön luokkahuoneisiin valmistuu hyvää vauhtia va-
mökin arvotavaroiden ja -laitteiden varastointi lähellä kesäasuntoa lämpimissä tiloissa on varmasti houkutteleva vaihtoehto, sanoo Jäsperlä, jolla on entuudestaan kokemusta varastotilojen vuokraustoiminnasta Uudessakaupungissa. – Tulevaisuudessa mökkiläinen voi ensin tuoda haluamansa tavarat meille varastoon ja sen jälkeen pakata autonsa tavaroilla, jotka vie kotiinsa, eikä syksyn viimeinen paluumatka kotiin tarvitse kärryä auton perässä vedettäväksi. Rakennuksessa on kolmessa eri kerroksessa entisiä
roksessa. – Rakennuksessa on hissi ja käytännössä autolla pääsee aivan sen viereen, joten tavaroiden kantamistakaan ei montaa metriä tule, Jäsperlä paljastaa. Kauppapaikka Katiskan toiminta alkaa keväällä ja parhaillaan on käynnissä varastotilojen vuokraus sekä neuvottelut eri yritysten edustajien kanssa mahdollisista myyntipaikoista kesän yhden vilkkaimman tien varressa.
Rainer Tähtinen
Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa. Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden. Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–to 8–21, pe 8–20, la 10–18, su 10–20 Raisio: Raisiontori 1 a, Raisio Ma–to 7.30–19, pe 7.30–16, la 9–13 Mehiläinen Uusikaupunki: Koulukatu 1 Ma-to 8–18, pe 8–16, la 9–14
Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.
4
7. helmikuuta 2019 Rakennusurakointi
A. LEHTONEN OY
Puh. 050
552 5268
urakointialehtonen@ gmail.com
• Korjausrakentaminen • Maalaukset ulkona ja sisällä • Korjausrakentaminen • Huoneistoremontit • Muut rakennusalan työt • Huoneistoremontit • Laatoitukset
• • •
Laatoitukset rakennusurakointilehtonen.fi Maalaukset ulkona ja sisällä Muut rakennusalan työt
TERVETULOA
Meiltä • huollot • renkaat rakennusurakointilehtonen.fi • vanteet -asemalle • pesut www.euromaster.fi • nestekaasut Maksa osissa tai kerralla
– SINÄ PÄÄTÄT!
Joustava ja turvallinen vaihtoehto autohuoltojen, varaosien tai lisätarvikkeiden maksamiseen. Laskun voit maksaa yhdessä tai useammassa erässä, Sinä päätät. AD-Erämaksulla AINA 30 vuorokautta korotonta maksuaikaa! 14.1.-29.3. saat 60 pv korotonta maksuaikaa!
Kysy lisää AD-Erämaksusta AD-Autokorjaamolta
Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14
Saksa on automatkailijoiden suosikkikohde Autoliiton matkailututkimuksen mukaan Saksa ja Viro ovat vahvistaneet asemiaan automatkailijoiden suosikkikohteena ja Ruotsin suosio on pysynyt ennallaan. Kauaskin uskalletaan lähteä, mutta Venäjää karsastetaan. AUTOILU. Autoliiton tuoreimman matkailututkimuksen mukaan useimmiten matka aloitetaan laivalla Helsingistä Tallinnaan (27 %). Laivamatkalla suoraan Saksaan matkan aloitti 19 % vastanneista ja kolmanneksi käytetyin reitti oli TurkuTukholma, jonka valitsi 12 %. Helsinki-Tallinna -reitti on kasvattanut suosiotaan viidellä prosentilla kymmenen vuo-
den takaiseen tutkimukseen verrattuna. Saksan asema pääkohdemaana on vankistunut kymmenessä vuodessa ja vuonna 2018 sen mainitsi pääkohteeksi 32 % vastaajista. Viron suosio on noussut 12 prosentista 23 prosenttiin ja Ruotsi on joka viidennen pääkohdemaa, kuten kymmenen vuotta aiemminkin. Neljänneksi listalla on kavunnut Latvia, viidentenä on Norja, kuudentena Puola ja seitsemäntenä Latvia. Baltian maiden suosion kasvu kymmenessä vuodessa on ollut merkittävä. Kysyttäessä sitä, mihin maahan matkustamista halutaan ehdottomasti välttää, nousi Venäjä ylitse muiden. Ennakkoasenteissa maata kohtaan esiin nousivat useim-
min turvattomuus, liikennekulttuuri, palvelutaso sekä kieliongelmat. Saksan liikennekulttuurille annettiin puolestaan eniten kiitosta, joskin ruuhkat ja tietöiden määrä saivat moitteita. Paperikartat pitävät pintansa edelleen parhaana tietolähteenä matkaa suunniteltaessa. Ne mainitsi puolet vastanneista. Toiseksi käytetyin tietolähde oli internetin matkailusivustot (41 %) ja Autoliiton jäsensivut (33 %) sekä painetut oppaat (33 %) nousivat seuraavina matkan suunnittelun apuvälineiksi. Matkan aikana suunnistettaessa navigaattoria puolestaan käytti 80 % vastaajista ja perinteisiä karttoja 59 %. Älypuhelinten osuus reitin etsinnässä oli 50 % ja tabletin 23 %.
Vastaajista 15 sai matkallaan pysäköintivirhemaksun. Halvimmillaan virheestä selvittiin kymmenellä eurolla Saksassa ja Kroatiassa ja kallein pysäköintivirhemaksu oli 60 euroa Italiassa. Ylinopeussakkoja kirjoitettiin 23 kappaletta ja muita sakkoja kahdeksan. Näistä kaksi liittyi siltamaksuihin, kaksi vinjettiin ja kolme moottoritiemaksuihin. Matkan jälkeen sakkoja tai maksumääräyksiä lähetettiin 14 maasta yhteensä 55 henkilölle. Saksasta sakkoja tuli perässä kymmenen, Latviasta ja Italiasta yhdeksän ja Virosta sekä Ruotsista viisi. Postitse saapuneiden sakkojen syynä oli useimmiten ylinopeus. SSV
OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ LAITILASSA 13.2. KLO 14
AIHEINA MM. > YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS > OSTAJAN LÖYTYMINEN > OMISTAJANVAIHDOKSEN TOTEUTTAMINEN > YRITYSKAUPAN VEROTUS > OMISTAJANVAIHDOKSEN RAHOITUS
UDU ILMOITTA SA ES OSOITTE .FI UKIPOLIS
TILAISUUS ON MAKSUTON - KAHVITARJOILU Tuulihaukan poikaset pesäpöntöllään. Kuva Kai Kankare.
Menestyjiä tuulihaukka ja helmipöllö
Huuhkajakanta taantuu Yhdistys - tarjoa vastuullinen Kesäduuni OP:n piikkiin OP tarjoaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. OP Lounaisrannikon toimialueen eli Uudenkaupungin, Laitilan, Maskun ja Kustavin valitut yhdistykset voivat ensi kesänä palkata nuoren kahdeksi viikoksi kesäduuniin OP:n piikkiin. Tarjoa nuorelle vastuullinen kesätyö ja hae lahjoitusta 28.2.2019 mennessä osoitteessa www.lyyti.in/LOPKesaduuni2019yhdistys . Lisätietoja: op.fi/kesaduuniopnpiikkiin
LUONTO. Turun Lintutieteellisten Yhdistyksen petolintutyöryhmän jäsenet ovat vuosikymmeniä seuranneet petolintujen kannanvaihteluja Varsinais-Suomessa. – Selviä menestyjiä ovat tuulihaukka ja merikotka, kertoo työryhmän vetäjä Seppo Pekkala. – Selvästi taantuvia ovat olleet helmipöllö, huuhkaja, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka. Syitä muutoksiin ei täysin tiedetä, ainakin sopivan ravinnon saatavuudella ja pesintään sopivien metsien laajuudella on merkitystä. Vuosituhannen vaihteessa tuulihaukka oli katoamassa maakunnan pesimälinnustosta. Lintuharrastajien ja maanomistajien yhteistyönä latojen ja muiden rakennusten seinille kiinnittämät suuria lintulautoja muistuttavat pesäpöntöt muuttivat kehityksen suunnan. – Tuulihaukat ovat mieltyneet pönttöihin. Nyt maakuntamme tuulihaukkakanta on vahva ja vuosittain tode-
taan 200-300 tuulihaukan pesintää, joissa varttuu yli 1000 poikasta. Pääosa pesinnöistä on maakunnan manneralueella. Merikotkakanta on kasvanut 1970-luvun sukupuuton partaalta elinvoimaiseksi, aluksi talviruokinnan avulla. Näitä uljaita lintuja voi nähdä vuoden kaikkina kuukausina. Varsinais-Suomessa pesii säännöllisesti yhdeksän haukkalajia, kaksi kotkalajia ja kuusi pöllölajia. Yleisimpiä haukkalajeja ovat varpushaukka, tuulihaukka, kanahaukka, nuolihaukka, hiirihaukka ja kalasääski sekä pöllöistä lehto- ja varpuspöllö. Merikotkan lisäksi myös maakotka on saatu pesimään alueella. Satunnaispesijöinä on havaittu viisi petolintulajia; niitty- ja sinisuohaukka sekä hiiri-, lapin- ja suopöllö. Muuttohaukka on hävinnyt 1950-luvulla maakunnan pesimälinnustosta, mutta sen paluuta odotellaan. – Petolintuharrastajat seuraavat lintuja ympäri vuoden. Kevättalvella selvitetään pöl-
löjen määriä soidinhuhuiluja kuuntelemalla. Maalis-kesäkuussa kartoitetaan haukkojen pesimäpiirejä havainnoimalla soidintavia haukkoja. Loppukeväästä ja kesällä etsitään pesiä ja rengastetaan poikasia. Kesän jälkeen kunnostetaan ja rakennetaan tekopesiä ja puhdistetaan pönttöjä. Maakuntamme petolintutyöryhmän kuuluu kolmisenkymmentä jäsentä, joista monet myös rengastavat lintuja, selvittää Pekkala. Petolintutyöryhmä järjestää kaikille avoimen petolintuillan 12.2. klo 18.00 Turun yliopistolla: www.tly.fi. Tilaisuudessa kerrotaan alueella havaittavista petolinnuista ja niiden seurannasta. Ryhmään toivotaan uusia jäseniä ja erityisesti ryhmä toivoo tulevaisuudessa saavansa seurantojen pohjaksi tietoja pesintään viittaavista petolintuhavainnoista. Niitä voi ilmoittaa osoitteeseen petolinnut@tly.fi. SSV
5
7. helmikuuta 2019
Parin biisin ABBA-levy vaatimattomat 3 500 euroa
Vino pino vinyyleitä Työväentalolla Joskus oli savikiekkoja, sitten tulivat vinyylilevyt. CD:t syrjäyttivät LP:n ja potin korjasi viimein digimaailma Spotifyineen ja muine suoratoistopalveluineen. Kunnes LP-levyt kömpivät unohduksen alhosta ja valtaavat jälleen musiikinkuuntelijan hyllystä alaa. HARRASTUKSET. Uudenkaupungin Työväentalon salissa on pöytien päällä laatikoissa satoja ja taas satoja LP-levyjä, singlejä, maxi-singlejä, CD-levyjä ja onpa joukossa vanhoja musiikkialan lehtiäkin aina 1970-luvulta lähtien. Levymessut ovat alan keräilijän paratiisi. Uusikaupunkilainen Tommi Aaltonen plärää keskittyneenä kymmenien muiden paikalle saapuneiden aarteenmetsästäjien tapaan muoviin suojattuja levyjä. Pari löytöäkin hän on jo omaan levyhyllyynsä tehnyt. Toinen on joku progelevy (bändin nimi mahdollisimman hankala) seitsemänkymmentäluvulta ja toinen on Rival Son-
1. Onko jatko-opintosuunnitelmat jo selvillä? 2. Jos on niin mihin haet? 3. Miksi juuri sinne?
Vili Eskola, 15
1. On. 2. Haen logistiikka alalle amikseen. 3. Se on mielenkiintoista.
Levymessuilla oli tarjolla varovaisestikin arvioituna yli kymmenentuhatta äänitettä.
– Se on lätty, joka suoraan sanottuna räjäytti tajunnan. Yhtye onkin yksi suosikeistani, ja
3 500 euron ABBA-levy Göran Forsbergin kädessä. Tällä kertaa maxi-single jäi myymättä.
sin LP. Aaltonen tunnustautuukin vinyylilevyjen ylimmäksi ystäväksi, vaikka omistamiensa lättyjen kokonaismäärää hän ei pysty lonkalta heittämäänkään. – Neljä hyllymetriä niitä kotona on, hän heittää arvion omistamiensa levyjen lukumäärästä. Aaltonen sanoo kiertävänsä levymessuja aina kun vain mahdollista ja kirpputoreillakin hän pysähtyy levypinojen ääreen. Ja aarteita löytyy aina silloin tällöin. Hän itse nostaa eesille levylöydön vuodelta -92, jolloin hän löysi Kårenin levymessuilta Sound Gardenin Bad Motor Finger -levyn.
Yhteishaku GALLUP
kyllä, yhtyeen kaikki levyt löytyvät hyllystä. Aaltonen kertoo, miten vinyylilevyssä on aivan oma tunnelmansa. Sen kun joutuu laittamaan fyysisesti soittimeen ja puolessa välissä vaihtamaan levyn puolta. – Avausraidat vievät mennessään sekä a- ja b-puolilla. Itselleni levyn kuunteleminen on tapahtuma, jota varten keitän ensin kahvit ja sitten vasta asetun nauttimaan musiikista, hän sanoo. – Ja käytetyissä vinyyleissä piilee sekin viehätys, että itse tulee osaksi historiallista jatkumoa. Jos kiekko on julkaistu
vaikkapa -70-luvulla, niin sen äärellä on fiilistellyt aika moni ihminen ennen minua. Ja se kertoo musiikin olevan tavallaan ajatonta. – On ollut hienoa huomata, miten nuoriso on yhä enenevässä määrin löytänyt vinyylit, Aaltonen lisää. Tuhansia euroja ABBA:n levystä Aaltosen kanssa saman huomion nuorison osalta on tehnyt Noran kunnassa, lähellä Örebrota Ruotsissa asuva Göran Forsberg, jolla oli mukanaan reilut 2 000 levyä. Kaikkiaan hänen Record Palace-yrityksen varastossa on yli 500 000 levyä. – Suomessa olen käynyt levymessuilla lähiaikoina muun muassa Hyvinkäällä, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi muissa Pohjoismaissa sekä Hollannissa. Forsberg on ostanut ja myynyt vinyyleitä -90-luvulta lähtien, joten hän tietää, mitkä musiikkigenret ovat suosittuja vinyylimarkkinoilla. Yksi tyylilaji nousee ylitse muiden. – Se on heavy. Kun genren levyjä tulee myyntiin, niin niiden myyntiajat eivät ole kovin pitkiä, hän sanoo ja tunnustautuu itse, vaikka kaikkiruokainen musiikin suhteen onkin, David Bovien ja Roxy Musicin aikalaiseksi. – Elin oman nuoruuteni 1970-luvulla ja sen ajan musiikki on luonnollisesti sydäntä lähellä, hän toteaa. Forsbergin myyntilistalla on muun muassa varsinainen ruotsalaisaarre, ABBA:n maanagerinsa Stig Anderso-
nin 50-vuotispäiville vuonna 1981 levyttämä maxi-single Hovas Vittne. Sen myyntihinta levymessuilla oli vaatimattomat 3 500 euroa. – Sitä jaettiin vain syntymäpäiväjuhlien vieraille, eikä se tullut lainkaan yleiseen myyntiin, Forsberg kertoo. ABBA lahjoitti syntymäpäiväsankarille myös kappaleen oikeudet ja sen ainoana ehtona oli, että sen saa julkaista vain ja ainoastaan alkuperäistekstillä julkaistuna. Alkuperäisteksti piti sisällään paljon sisäpiirin vitsailua heidän manageristaan, joten suu-
relle yleisölle kappale jäisi sanoituksensa osalta varsin vieraaksi. Tästä syystä sitä tuskin koskaan tullaan uudelleenjulkaisemaan. Levymessut ovat vieraalleen matka musiikin historiaan ja kyllä siitä historiamatkasta palanen löysi toimittajan vaatimattomaan levyhyllyyn: Black Sabbathin Japanin painos levystä, jonka nimi kuvannee hyvin myös montaa vinyyliharrastajaa: We Sold Our Soul for Rock´n´Roll. Rainer Tähtinen
Lotta Sainio, 15
1. On. 2. Haen Turkuun Puolalanmäen musiikkilukioon. 3. Siellä pääsee opiskelemaan musiikkia.
Konsta Sjöberg, 16
1. On selvillä. 2. Haen Uudenkaupungin lukioon. 3. Koska se on lähellä, enkä halua ammattikouluunkaan mennä.
Uusikaupunkilaiselle Tommi Aaltoselle vanhan vinyylilevyn kuunteleminen on osa historian jatkumoa.
Wilma Sappinen
6
7. helmikuuta 2019
Kesäduuni 30 nuorelle OP:n piikkiin
Haussa myös kesätyöntekijöitä tarvitsevia yhdistyksiä
Lupakorttikoulutukset keväällä 2019 Uudessakaupungissa Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti Tulityökurssi Tulityökurssi Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti Hätäensiapu, 8 h Anniskelupassikoulutus Anniskelupassitesti Tulityökurssi
6.2. 13.2. 14.2. 11.4. 17.4. 24.4. 24.4. 6.5. 6.5. 16.5.
Ammattipätevyyden jatkokoulutukset Työturvallisuuskorttikoulutus ADR-täydennyskurssi (TP/YT), 2 pv Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Tieturva 1 Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen Työturvallisuuskorttikoulutus Ammattikuljettajan ensiapu, perusosa Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Työturvallisuuskorttikoulutus Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla
6.2. 8. - 9.2. 12.2. 1.3. 2.3. 11.3. 12.3. 21.3. 6.4. 12.4. 3.5. 11.5.
Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen ko. koulutusta! Linkin sähköiseen ilmoittautumiseen löydät
www.aikkari.fi
Tai puh. 044 711 6583, hannele.leino@novida.fi
novida.fi
www.seutusanomatvakka.fi
OP Lounaisrannikko etsii helmikuun ajan toimialueensa Uusikaupunki, Laitila, Masku ja Kustavi yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka voisivat tulevana kesänä tarjota 15–17-vuotiaille nuorille kesätyötä. Kesäduuni OP:n piikkiin – kampanjassa yhdistys tarjoaa nuorelle työpaikan kahdeksi viikoksi, ja OP Lounaisrannikko lahjoittaa nuoren palkan yhdistykselle. TALOUS. Yleishyödyllinen yhdistys voi palkata nuoren työskentelemään esimerkiksi urheiluseuran tai kyläyhdistyksen kesätapahtumissa, luonnonhoitotehtävissä tai vaikkapa seuralaisena senioreille. Lounaisrannikon Osuuspankki lahjoittaa yhdistykselle nuoren palkan. Yhdistys puolestaan hoitaa käytännön palkanmaksun ja vastaa työnantajavelvoitteista. Ensikosketus työelämään on nuorille tärkeä juttu, josta saatu kokemus kantaa pitkälle tulevaisuuteen. – Alle 18-vuotiaille nuorille ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen voi olla hankalaa.
Työtä & elämää
Yhdistykset voivat palkata nuoria esimerkiksi seuraksi senioreille.
Meille Lounaisrannikon OP:ssa on tärkeää, että pystymme lahjoituksellamme tarjoamaan nuorille mahdollisesti heidän ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Samalla haluamme tukea pankkimme toimialueen yhdistysten tärkeää toimintaa ja auttaa nuoria pääsemään elämässä eteenpäin, sanoo Lounaisrannikon OP:n toimitusjohtaja JuhaPekka Nieminen. Tukea on tarjolla yhteensä 30 nuoren työllistämiseksi. Maaliskuun alussa Lounaisrannikon
MYÖS KESÄTYÖPAIKAT!
OP valitsee tuen saavat yhdistykset ja on yhteydessä kaikkiin tukea hakeneisiin yhdistyksiin. – Valtakunnallisesti OP tarjoaa kesällä 2019 yhteensä arviolta 1700 kesätyöpaikkaa 15-17-vuotialle nuorille OP:n piikkiin yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Olimme jo viime vuonna mukana tarjoamassa 30 nuorelle aidon kosketuksen työelämään ja päätimme jatkaa lahjoitusta myös tänä vuonna, toteaa Nieminen. Yhdistykset voivat hakea
Paikka: Novida, Liljalaaksonkatu 23, Uusikaupunki Ilmaisia bussikuljetuksia eri alueilta! lisätiedot:
tuumessiin.fi/bussikuljetukset
vapaaaika
Kaikille avoin, koko perheen messutapahtuma • alueen avoimet työpaikat • asuminen ja harrastukset • lapsille omaa ohjelmaa
SSV
TYÖ
La 9 . 2 . 2 0 1 9 U U S I K A U P U N K I
R E K R Y M E S S U T Klo: 10-14
Kesäduuni OP:n piikkiin –tukea helmikuun ajan osoitteessa www.lyyti.in/LOPKesaduuni2019yhdistys Nuoret voivat hakea Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan kesätyöpaikkoihin 18.3. – 18.4. välisenä aikana osoitteessa op.fi/lounaisrannikko. Nuoria ohjeistetaan tarkemmin Kesäduuni OP:n piikkiinasiassa maaliskuun alussa.
elämä
Työelämän lupakortit kunnossa?
palvelut tuumessiin.fi
7
7. helmikuuta 2019
Kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja:
”Seurakunta on kaiken lähtökohta” Uudenkaupungin kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja näkee kappeliseurakuntien yksilöllisyyden ja sen jäsenten yhteisöllisyyden tekijöinä, jotta seurakuntalaiset kokisivat oman kirkkonsa hengelliseksi kodikseen. Norsunluutornista johtamiseen hän ei usko. UUSIKAUPUNKI. Seurakuntavaalien äänikuningas Esko Halivaara valittiin uuden kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Halivaara on monille uusikaupunkilaisille tuttu niin aiemmin kirkkoherrana, kuin myöhemmin Kalannin kappeliseurakunnan kappalaisena, eli vakituisena pappina. Aiemmin seurakunnan työntekijänä toiminut mies istuu nyt työnantajan roolissa yhdessä muiden kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsenten kanssa. Halivaara näkee kokemuksensa seurakunnan työntekijänä olevan eduksi nykyisessä luottamustehtävässään. – Varsinkin viimeiset työ-
Uudenkaupungin kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja Esko Halivaara uskoo yhdessä tekemiseen ja siihen, että kirkko on seurakuntalaisia varten.
vuoteni Kalannin kappeliseurakunnassa opettivat, että seurakunta on työnantaja, jota pitää kuunnella. Seurakunta ei ole pappeja varten, vaan papit seurakuntaa varten, Halivaara toteaa ja jatkaa: – Papin ohjenuorana tulisi olla suhteessa seurakuntalaiseen lause: ”Kerro Mitä minä sinun hyväksesi tekisin”.
– Hänen tärkein tehtävänsä on kuunnella seurakuntalaisia ja sitten yhdessä funtsitaan, miten hommat hoidetaan. Norsunluutornista johdettu vieraannuttaa Halivaaraa kuunnellessa hänen puheissaan nousee useaan otteeseen esille se, että seurakunta ja seurakuntalaiset ovat
kaiken työn lähtökohta. – Kun vuonna 2009 seurakuntayhtymä purettiin ja perustettiin kappeliseurakunnat, niin se ei ollut lainkaan huono asia. Kappeliseurakuntajärjestelmä ei ole ”kaiken pahan alku ja juuri”, niin kuin joku saattaa todeta. Halivaaran mukaan ja hänen omien kokemustensa perusteella jokaisen kappeliseurakunnan toiminnan tulisi olla jäsentensä näköinen. – Esimerkiksi Kalannin kappeliseurakunnan toiminta on viimeisten vuosien aikana kehittynyt ja siellä on sellainen yhdessä tekemisen ja oman jutun meininki. Se näkyy esimerkiksi jumalanpalvelusten väkimäärän kasvuna, Halivaara sanoo. – Uudenkaupungin kirkossa hyvän sukseen saaneet yömessut eivät olisi lainkaan niin suosittuja muissa kappeliseurakunnissa. Niitä kun voi pitää agraariyhteisöinä. Toisaalta jouluaaton aamujumalanpalvelukset vetävät niihin väkeä, toisin kuin kaupungissa, Halivaara avaa seura-
tajansa kappelineuvostoihin. Uudenkaupungin kappelineuvostoon edustajaksi valittiin Eija Maikola, Kalannin kappelineuvostoon Olli Laivo, Lokalahden kappelineuvostoon Lasse Virtanen ja Pyhämaan kappelineuvostoon Mika Sjöblom.
Pyrkimys luopua tarpeettomista kiinteistöistä Alkaneen kirkkovaltuustokauden puheenjohtaja näkee taloudellisesti haastavana. – Meidän tulee jatkaa jo aloitettua suuntausta saada seurakunnan talous tasapainoon ja näenkin oleellisena asiana pyrkimyksen luopua tarpeettomista kiinteistöistä. – Pitää pystyä realistisesti katsomaan, mikä on esimerkiksi leirikeskusten tilanne, sillä seurakunnan omiin tar-
peisiin riittää hyvin yksi, Halivaara toteaa, mutta sanoo ymmärtävänsä myös niistä luopumisten vastustuksen, joka pitkälti perustuu tunteisiin. – Leirikeskusten remontointi nykyvaatimuksia vastaaviksi on kallista ja edelleenvuokrauskaan tuskin toisi menoja kattavia tuloja, hän ynnää. – Yksi hyvä esimerkki tilojen uudelleenkäytöstä on esimerkiksi päiväkodin käyttöön vuokratut tilat seurakuntakeskuksessa. Seurakunnan virkojen osalta Halivaara on hyvin yksiselitteinen: – En lähtisi seurakunnan virkoja lakkauttamaan ensisijaisena toimena, ellei asioita pohdita yhteisesti. – Esimerkiksi tiedottajan eläköidyttyä voisimme pohtia, voiko tämän tehtävät jakaa muiden kesken. Siinä vain yksi esimerkki eri mahdollisuuksista suitsia seurakunnan menoja ja saattaa sen taloutta tasapainoon. Rainer Tähtinen
Siivosen Hautaustoimisto
Kirkkoherra irtisanoutui virastaan UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin seurakuntaneuvosto sai edelliskeskiviikon kokoukseensa tiedokseen ilmoituksen kirkkoherra Esa Mierlahden irtisanoutumisen tehtävästään 1.9. 2019 alken. Lisäksi seurakuntaneuvosto valitsi edus-
kuntien toiminnallisia eroja. Hänen mukaansa eri kappeliseurakuntien toimintojen yhdenmukaistaminen ei vain yksinkertaisesti ole toimiva ratkaisu. – Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että seurakuntalaiset kokevat seurakunnan omakseen ja myös saavat mahdollisuuden tehdä siitä itsensä näköisen, hän kiteyttää. – Ylhäältä norsunluutornista johdettuna seurakuntalaiset vieraantuvat omasta yhteisöstään.
Myynnissä olevasta Pyhämaan pappilasta on jätetty ostotarjous, jonka kirkkoneuvosto hylkäsi ja teki 260 000 euron vastatarjouksen.
Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101
Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi
SSV
n Seurakuntakolumni
Jos koulutus on ilmaista, niin miksi kaikilla ei ole siihen varaa? Jokunen vuosi sitten kun opiskeluni olivat loppusuoralla, hakeuduin mukaan arkkihiippakunnan ordinaatiovalmennukseen. Ordinaatiovalmennus on opintojakso, jossa paneudutaan diakonian viranhaltijan identiteettiin ja kirkon työhön. Jokainen papin tai diakonian vihkimystä haluava valmennettava täytyy valmennuksen aikana käydä läpi piispan haastattelun. Arkkihiippakunnan alueella arkkipiispa haastattelee kokelaat. Haastattelussa arkkipiispa kysyi minulta, mitkä ovat niitä asioita, jotka yhteiskunnallisesti huolettavat eniten tällä hetkellä. Minun ei tarvinnut miettiä vastausta pitkään, sillä vuosien vapaaehtoistyön kautta olin sen nähnyt ja nyt muutaman vuoden diakonina toimineena huoleni on vain vahvistunut: suurin murheeni on ihmisten eriarvoistuminen. Yhteisvastuu 2019 käynnistyi valtakunnallisesti kaikissa Suomen seurakunnissa viime sunnuntaina. Eriarvoistumisen teema liippaa läheltä tämän vuoden keräyksen teemaa. “Jos koulutus on ilmaista, niin miksi kaikilla ei ole siihen varaa?”, kysyy kampanja. “Koulu on kulu”, vastaa kampanja itse. Kampanja tuo julki huolen erityisesti jatko-opintojen eriarvoistumisesta. Peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen kalleus nostaa monen nuoren kohdalla tien pystyyn unelmien uralle. Koulutuksella, tai sen puutteella, on suuri merkitys pitkälle ihmisen elämään. Ammattipätevyyden puuttuminen ennakoi pätkätyötä tai kokonaan vajaata työuraa. Tästä taas seuraa köyhyyttä, jonka valitettavan usein on huomattu jatkuvan yli sukupolvien. Yhteisvastuun tuotoista 40 % jää kotimaahan. Puolet tästä
määrästä seurakunta ohjaa Kirkon Diakoniarahastoon, puolet jää kotiseurakuntaan. Miten apu on sitten otettu vastaan niissä perheissä, joita on autettu täällä omassa seurakunnassa Kirkon Diakoniarahaston eli siis Yhteisvastuu-varoin. “Raha-avustuksen kautta monet arjen asiat saatiin järjestymään, mikä loi turvallisuuden tunnetta ja hyvää mieltä”, kertoo eräs apua saanut isä. Miksi olet mukana Yhteisvastuussa, kysyn vielä eräältä seurakunnan vapaaehtoiselta, joka on kiertänyt YV-listojen ja -lippaiden kanssa kyliä jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. “Yhteisvastuun kautta apu saadaan kohdennettua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Keräyksen kautta saadaan paljon hyvää aikaiseksi”, vastaa tämä uskollinen lipaskerääjä. Yhteisvastuukerääjien tavoin uskon hyvän tekemisen voimaan. Olen nähnyt, että pienikin apu voi olla merkittävä silloin kun sitä tarvitaan. Uskon, että vastuu toisista poikii lisää hyvää ja että hyvä palaa antajalleen aina takaisin, tavalla tai toisella. Päivi Rönnblad diakoni Taivassalon seurakunta Kustavin seurakunta
Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.
Kuolinilmoitukset 1€/pmm+alv. Lisätietoja: Sari Laurila p. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
8
7. helmikuuta 2019
UUSI FORD NYT REILUILLA EDUILLA JA KATTAVALLA VARUSTELULLA!
FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km
Monipuolisen kattavaan Titanium-varusteluun kuuluu mm. • 16” Ford-kevytmetallivanteet • SYNC tietoviihdejärjestelmä 8” kosketusvärinäytöllä • Bluetooth-handsfree • Keskikonsoli kyynärnojalla ja säilytyslokerolla. • LED-päiväajovalot • Automaattiset tuulilasinpyyhkijät • Etusumuvalot • Ajovaloautomatiikka
Ford Fiesta Titanium (esim. 1.1 85 hv 5-ovinen M5)
169 €
/kk alk. Ford Credit -korko tai 17.87267 €*(2)
0%
(+ kulut)
Saatavana myös urheilullinen Fiesta ST-Line, uusi crossover-malli Fiesta Active sekä ylellinen Fiesta Vignale
Ford EcoSport Titanium (esim. 1.0 EcoBoost 140 hv M6)
189 €
/kk alk. Ford Credit -korko tai 22.95776 €*(3)
0%
(+ kulut)
Saatavana myös urheilullinen EcoSport ST-line sekä älykäs AWD-neliveto, joka varmistaa etenemisen kaikissa olosuhteissa.
• Talvivarusteet – lämmitettävä tuulilasi ja ohjauspyörä – 0 € * • Ford Credit -rahoituskorko 0 % • Ford takuu 5 vuotta / 100 000 km. Tervetuloa koeajolle! fordstore.laakkonen.fi *Talviruste-etu koskee Fiesta- ja EcoSport-mallistoa, mutta ei Trend-malleja eikä Fiesta ST -mallia. Ei yhdistettävissä muihin etuihin ja kampanjoihin. *(2) Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Fiesta 1.1 85 hv Titanium M5. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 17.872,67 €. Käsiraha 1.745 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 16.127,67 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 6.900 €, korko 0 %, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 169 €. Luottokustannus 910 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 17.037,67 €, tod. vuosikorko 1,57 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. *(3)Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford EcoSport 1.0 EcoBoost 140 hv M6 Titanium. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 22.957,76 €. Käsiraha 3.630 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 19.327,76 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 8.900 €, korko 0 %, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 189 €. Luottokustannus 910 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 20.237,76 €, tod. vuosikorko 1,28 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Hinnat 1.1.2019 hinnaston mukaan. Tarjoukset ovat voimassa 28.2.2019 saakka. Kuvien autot erikoisvarustein.
FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km
FORD TRANSIT
BUSINESS Täydellinen kumppani työpäivääsi Ford Transitin huippuluokan kuljetuskyky, ajettavuus ja luotettavuus yhdistyvät nyt parhaaseen Businessvarusteluun. Uudessa Ford Transit Business -erikoismallissa on vakiona mm. kaikki nämä • 350 L3H2 tai 350 L3H3 • 2.0 TDCi 130 hv tai 170 hv • M6-manuaalivaihteisto • Aktiivinen vakionopeudensäädin • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Kaistavahti • Driver Alert -vireystilan valvonta • Peruutuskamera, kiinteä • Parkkitutka, anturit edessä ja takana • Automaattiset kaukovalot • Etusumuvalot • Lämmitettävä tuulilasi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ilmastointi • Radio, Bluetooth (englanninkielinen) TRANSIT BUSINESS-MALLISTO
BUSINESS-VARUSTELU 0 €
FORD LIIKKUMISTURVA**
alk. 39.842 €*
Etu jopa 1.650 €
0 € / 5 vuotta
Valitse Business-varusteltu kuljetusten jättiläinen, saat parasta vastinetta rahallesi! fordstore.laakkonen.fi * Ford Transit Business 350 L3H2 130 hv M6 -pakettiauto alkaen 39.842 € (autoveroton suositushinta 35.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 179 g/km 3.592 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Business -malliston CO2-päästöt 179–182 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Lisätiedot: Ford-liike tai ford.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.
Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15
FordStore LAAKKONEN TURKU Mekaanikonkatu Puheluhinnat 010-yritysnumeroon:12 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)
Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Espoo FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo
9
7. helmikuuta 2019
Ysipäivä U:gin lukiossa Perjantaina 18. tammikuuta järjestettiin yhdeksäsluokkalaisille jälleen mahdollisuus tutustua lukio-opintoihin Uudessakaupungissa. Tähän niin sanottuun ysipäivään osallistui oppilaita niin Uudenkaupungin, Kalannin kuin Vehmaankin yläasteilta. Nuoret kiertelivät ryhmissä eri pisteillä, joita lukion oppilaat ja opettajat olivat yhdessä heitä varten suunnitelleet. Kaikki aineryhmät pääsivät tapahtumassa näyttämään parastaan, kun yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin Uudenkaupungin lukio pähkinänkuoressa. YSIPÄIVÄ. Kierros pääsi käyntiin lukion rehtori Jussi Paavolan tervetuliaissanoilla. Paavola korosti lukion hyvää henkeä ja sitä, miten opettajat tuntevat oppilaansa ja toivovat näiden menestymistä. – Täällä saavat kaikki olla juuri sellaisia, kuin ovat, hän kertoi hymyillen. Aluksi hieman jännittynyt tunnelma pääsi rentoutumaan, kun ryhmä Vinkkilästä tulleita ysejä pääsi seuraavaksi tutustumaan kuvataiteen ja musiikin pisteille. Ensin maalattiin kuvataiteenopettaja Mervi Levasen johdolla omia kasvoja peilin kautta, sitten päästiin biisivisan kimppuun. Ainakin Toton Africa tunnistettiin jo alkusävelistä. Opiskelijoiden rakastama musiikinopettaja Anitta Mäkelä toivoo nuorten valitsevan lukujärjestykseensä pieniä hengähdyshetkiä musiikin parissa. Hän uskoo musiikin tuntien luovan jaksamista ja hyvää oloa. Tarjolla on monenlaisia kursseja konserttiprojekteista asiapohjaisempiin ja kuorolaulantaan, jo-
Tämä sivu on osa Seutusanomat Vakka-lehden ja Uudenkaupungin kaupungin yhteistä Mediakasvatus-projektia.
ten jokaiselle löytyy varmasti se oma juttu. Tässä on yksi pienen lukion monista ihanista puolista: ei kaikille kaikkea, mutta jokaiselle jotain. Löllölimaa ja liikuntaa Luonnontieteiden ja matematiikan nurkassa oli käynnissä kova kuhina, kun yhdeksäsluokkalaiset puuhailivat eri tehtävissä. Fysiikan opiskelijat olivat järjestäneet pientä liikuntaa, kun oppilaan tuli hölkätä edestakaisin mukaillen mittausohjelmalla piirrettyä linjaa. Loistavasti hommasta ei selviytynyt edes matematiikkaa lukiossa opettava Pekka Lehtoruusu. Jos tämä kuulostaa haastavalta, laittaisitko mieluummin kätesi “löllölimaan” kemian pisteellä? Mikä minusta tulee isona? Pian jatko-opinnoistaan päättävillä yhdeksäsluokkalaisilla on edessään myös ainevalinnat lukion ensimmäiselle vuodelle. Suuria kysymyksiä pyörii varmasti jokaisen lukioon tähtäävän mielessä. Pitkä vai lyhyt matematiikka? Keskittyisinkö kieliin, luonnontieteisiin vai humanistisiin aineisiin? Onko sekoitus ihan kaikkea toimiva yhdistelmä? Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse vielä tänä keväänä tietää, sillä kurssivalintojaan voi lukiossa muuttaa pitkin lukuvuotta. Matematiikkaa ja kemiaa opettava Satu Rajala rohkaisee oppilaita valitsemaan pitkän matikan, siitä kun saa hyvät pisteet jatko-opintoihin. Hän tietää, ettei valinta ole helppo, mutta neuvoo miettimään omia mielenkiinnon kohteitaan. Jos toiveissa on ammatti kielten tai humanististen alojen parissa, ei pitkä matematiikka ole välttämätön valinta. Haittaa siitä ei
kuitenkaan missään ole. On aineita, joista opiskelijat joutuvat käymään vain yhden tai pari pakollista kurssia. Annoimme fysiikan opettaja Petri Viherälle mahdollisuuden markkinoida omaa ainettaan minuutin ajan. “Apua”, kuului Viherän ensimmäinen kommentti. Tehtävä ei ole helppo. Viherä listaa fysiikan hyviksi puoliksi sen loputtoman mielenkiintoisuuden sekä hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Tätä komppaa myös toisen luokan opiskelija Anssi Alhanen. – Fysiikka on hyvä aine. Sillä pääsee kaikkialle, hän toteaa. Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään Päivän aikana pyrittiin näyttämään mahdollisimman aitoa kuvaa lukion fiiliksestä. Yhdeksäsluokkalaiset vaikuttivat melko vakuuttuneilta, mutta toiveissa oli myös tietoa arkipäiväisestä opiskelusta. Saako lukiosta Wilma-merkintöjä? Entä jos unohdan tehdä läksyni tai myöhästyn?
Tähän lukion opettajat vastaavat melko yksimielisesti: ei stressiä. Kotitehtävien tekeminen on tärkeää ja niiden tekijät usein erottuvat menestyksellään kokeissa, mutta turhat paineet kannattaa jättää. Toisen asteen opiskelussa vastuu kasvaa ja asiat ovat jokaisen omalla kontolla. – Jos opiskelija keskittyy tunneilla ja kertaa aiheen kotona, on kokeisiin valmistautuminen helpompaa, toteaa biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja Kirsi Siivonen. Mie romahan? Lukiota ensimmäisenä vaihtoehtonaan pitävä Senja Toivonen oli paikan päällä etsimässä vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Joukkuekavereilta kuultu stressin ja paineiden määrä kauhistutti häntä. – Tiedän, että numerot tulevat laskemaan, ja että romahdan, mutta olen jo tottunut ajatukseen, Senja kertoo nauraen. Opiskelijoita on toki erilaisia. Tulee lukioon sitten millaisista lähtökohdista tahansa, on oma taso pidettävissä, kunhan
jaksaa paiskia töitä. On päiviä, jolloin mistään ei tunnu ymmärtävän mitään, mutta tässä päästään pienen lukion ihanuuteen. Opettajat ovat sinua varten. Ole kuin kotonasi Uudenkaupungin lukiossa opiskelee tällä hetkellä 185 oppilasta. Kohtalaisen pieni koko nähdään lukiossa etuna. Opettajat tuntevat oppilaansa ja pystyvät kohtaamaan jokaisen yksilönä. Opiskelu on oppilaan näkökulmasta helpompaa, kun tutussa porukassa on lupa myös mokata. Englantia lukiossa opettava Hanna-Leena Manderson kehuu juuri tätä uskaltavaa ilmapiiriä: – Koulumme henki näkyi myös tänään aidosti. Päivä oli kotikutoinen, mutta tarkoituksemme ei olekaan pönkittää lukiota. Pyrimme esittelemään lukio-opiskelua kokonaisuutena. Vieressä seisova lukion rehtori Jussi Paavola on myös tyytyväinen päivään. Tärkeimpänä hän piti opiskelijoiden ja opettajien välistä yhteistyötä päivää järjestettäessä.
– Porukka tekee tätä aidosti, ja se myös välittyi tutustumassa olleille nuorille. Ei kukaan muista yksittäisiä oppimiaan asioita katsoessaan taakseen opinnoissaan. Kyllä se on se yhteishenki, joka jää päällimmäisenä mieleen, hän toteaa. Pitkää työmatkaa ajava Manderson allekirjoittaa Paavolan näkemyksen koulun yhteishengestä. Hän kuvailee pienen oppilasmäärän vaikuttavan myös tuloksiin. Opettaja näkee oppilaassa tapahtuvan kehityksen ja pystyy tukemaan tätä opinnoissaan. – Myös meillä opettajilla on todella hyvä työyhteisö, mikä varmasti heijastuu opiskelijoihin. Tämä porukka on yksi niistä tekijöistä, joiden takia tänne kannattaa tulla myös pidemmän matkan takaa, Manderson hymyilee.
Fiia Iiskala, Ronja Muotka, Jasmin Jussila ja Saara Niemi
Uuden edessä Tammikuun lopulla järjestetyssä ysipäivässä yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan niin lukion toimintaan kuin sen ilmapiiriinkin. Mitä oppilaat ajattelivat päivästä, ja kuka loppujen lopuksi on lukioon tulossa?
Olivia Hintikka
Vili Eskola
Kaisu Talvinen
Aurora Roisko
Tiia Töllikkö
- Päivä on tähän asti ollut ihan kiva. Mielestäni parasta oli bilepiste. Ysipäivä olisi voinut olla hieman pidempi, jotta ehtisi tutustumaan kaikkeen, mitä tapahtumassa oli. Olen suunnitellut tulevani lukioon, sillä sieltä saa hyvää yleistietoa, jota voi hyödyntää elämässä. Haaveammattini on kosmetologi.
- Ysipäivä on ollut ihan kiva. Parasta oli varmaan se bilepiste. En ajatellut tulla lukioon, sillä olen vähän huono lukuaineissa, joten mieluummin menisin ammattikouluun. Haaveammattini on ehkä kokki.
- Päivä on ollut ihan mukava. Parasta oli varmaankin kuviksen piste. Parantaisin ysipäivää lisäämällä kuviksen pisteeseen aikaa sekä aktiviteetteja. Olen tulossa lukioon ja haaveammattini on psykoterapeutti.
- Ysipäivä on ollut ihan mukava. On ollut kiva tutustua tähän kouluun. Parasta oli ehkä tuo bilepiste. En ajatellut tulla lukioon, sillä minua kiinnostaa enemmän ammatillinen puoli. Haaveammattini olisi varmaan joku autoihin liittyvä.
- Päivä on ollut tosi kiva, mutta se olisi voinut kestää kauemminkin. Tykkäsin eniten kielten ja humanististen aineiden pisteistä. Lukioon tulo on ollut minulla ajatuksissa, mutta en ole vielä ihan varma. Minulla ei ole haaveammattia – olen avoin kaikelle.
10
7. helmikuuta 2019
Rekrymessut lauantaina Uudessakaupungissa
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
#Tuu messiin -nyt kolmannen kerran
JAKELULEVIKKI
18 350 kpl
UUSIKAUPUNKI. Tulevana lauantaina järjestetään kolmannen kerran Tuu messiinrekrytointitapahtuma. Tällä kertaa paikaksi on valikoitunut ammattiopisto Novida. kahtena aikaisempana vuonna tapahtuma on järjestetty Pohitullin koululla. – Tällä kertaa mukaan on ilmoittautunut 35 näytteilleasettajaa useilta eri aloilta, kertoo Raimo Rantanen Ukipolis Oy:stä. Rantasen mukaan tapahtuman pääpaino on seutukunnan monipuolisessa työpaikkatarjonnassa. – Tapahtumassa on esillä niin eri teollisuuden alojen, hoiva-alan, palvelualan kuin julkisen sektorinkin työpaikkoja. – Myös kesätyöpaikkoja on tarjolla, hän lisää. Tapahtumajärjestäjät pitävät päivää työnhakijalle hyvänä näyteikkunana esittäytyä työnantajalle kasvokkain heti hakuprosessin alussa. – Maksuton tapahtuma tarjoaa vaihtoehtoja niin paikalliselle työpaikanvaihtajalle kuin seudulle muuttoa suunnittelevalle. Tapahtumaan onkin järjestetty linja-autokuljetukset Hämeestä, Salo-turku-akselilta, Satakunnasta ja Helsingistä saakka. Osassa linja-autoista on vielä tilaa ja kyytiin pääseekin ilmoittautumalla tapahtuman nettisivujen kautta.
Postin Premium -jakelussa kaikkiin jakelualueen talouksiin ja yrityksiin!
MAKSUTTA! Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO
Jyrki Anttila & Angelika Klas
Noche De Perlas
Helmien Yö
TURKU, Konserttitalo La 23.2. klo 16.00
Kumppanille töitä? Uusikaupunki ja Laitila ovat
Liput Lippupisteestä/kaikista R-Kioskeista. Ryhmät: ryhmamyynti@operart.fi, puh. 044 770 3589 alk 37.00/42,50
verenpaineen ja ylläpitämällä lapsiparkkia. Logistiikka-alan opiskelijat tuovat paikalle ajosimulaattorin ja metallialan väki hitsaussimulaattorin. Ja opiskelijat pitävät kahviommekin lauantaina avoinna, listaa Lehmuskoski.
#Tuu messiin-rekrytapahtuman järjestäjäkaartin edustajat Jarkko Heinonen (ylh.), Laura Lehmuskoski, Pirkko Mäkelä, Juha-Matti Päivölä ja Raimo Rantanen.
kumpikin mukana rekrytapahtuman järjestäjinä. Sekä Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen että hänen laitilalainen kollegansa Juha-Matti Päivölä pitävät tapahtumaa hyvin tarpeellisena. – Kaikkiaan noin 1 500 ihmistä käy seutukunnan ulkopuolelta töissä täällä. Maakunnallisen kyselytutkimuksen perusteella löytyy yksi keskeinen viesti sil-
le, miksi muuttaisi tänne ja se on yksinkertaisesti se, löytyykö kumppanillekin töitä, Heinonen sanoo. Sekä Laitilassa että Uudessakaupungissa on tarjolla eri alojen työpaikkoja. – Laitilassa erityisesti elintarvikealalla on työntekijöistä pulaa, Päivölä toteaa. Eli pelkästään autotehtaan varassa ei seutukunnalla tarjolla olevat avoimet työpaikat ole.
Lapsiperheetkin huomioitu Lauantaina rekrytapahtumassa on järjestetty ohjelmaa myös perheen pienemmille. Novidan yritysagentti Laura Lehmuskoski kertoo paikalla olevan Nukketeatteri Piironginlaatikon ja sen esittämän varjoteatterin. – Liiketalouden oppilaita toimii oppaina yleisölle ja sote-ala esittäytyy muun muassa mittaamalla halukkaiden
Tuu messiin -sivustosta keskitetty Lauantaina kello 10-14 välisenä aikana yleisöllä on mahdollisuus siis tutustua alueen työpaikkatarjontaan kesätyöpaikkoja unohtamatta. Tapahtuman nettisivut jatkavat kuitenkin päivitettyä elämäänsä lauantain jälkeenkin. – Tarkoitus olisi, että sivustolle ilmoitettaisiin avoimia työpaikkoja seutukunnan yritysten taholta. Näin työnhakija löytäisi yhdestä paikasta etsimänsä, Heinonen sanoo. Lisäksi hän muistuttaa, että sivustolta on suora yhteys TE-palvelujen sivuille. Yhtenä tapahtumajärjestäjänä toimiikin TE-palvelut. Paikallisesta TE-toimistosta tapahtumajärjestäjän edustajana toimii asiantuntija Pirkko Mäkelä. #Tuu messiin-rekrytapahtuma järjestetään Novidan tiloissa lauantaina 9.2. klo 10-14 ja lisäinfoa löytyy myös sivulta tuumessiin.fi.
Rainer Tähtinen
Sivun 11 ristikon ratkaisu.
S O I T T O R A I K A A
K A H V I O V A I H T E L U
I H R A P I E N I T A L O T
T A A T U S T I K I R K K O
A R P A V I R M A S A K A T
R A U N I N A A M A A A S I
A P U A I N U A A A R N I T
S U R I N A M T A R V I T A
T U O M I P A I N I O K S A
A K K A L A K O T Ä S K E N
K O T A U U S I H A A V I
S O K O S T I V E K A R A T
A L I N I T K U K E M I R A
U I T O T A A L E K E L M U
N U O R I A T R I A M A A S
D O R A L A D A T A A J A T
E T A N A P U H E P I I M Ä
J I M I T E O T L I N K I T
JÄTEHUOLLON TULEVAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA Keskustelutilaisuus
pe 8.2. klo 18.00
Viikaisten koulun auditoriossa Tule keskustelemaan ja kysymään paikallisten yritysten edustajilta jätehuollon tulevaisuuden näkymistä. Tilaisuudessa mukana:
Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Järjestäjinä Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n paikalliset toimijat
A N O A A A T U E T E E N I
n Menovinkit LAITILA 20.1.-17.2. Valon leikki –taidenäyttely Kustaa Hiekan lukutuvassa (Keskuskatu 8 a), avoinna la-su klo 12-15. 1.2.-5.3. Kniigu – eloksen ruado – karjalankielisen kirjallisuuden näyttely kirjastossa (Kauppakatu 5). Avaus pe 1.2. klo 16. 21.1.-13.2. Valo-näyttely Taitokeskus Laitilassa (Sairaalantie 6), ma-ke klo 9.30 – 17. 5.-28.2. Kirjaston näyttely: Enrico Mazzone: Drawings. Pe 8.2. Satutuokio kirjaston satutilassa klo 9.30. Ke 13.2. Lahjoita lukuhetki – tule kuuntelemaan kirjastoon klo 17, miten voit lahjoittaa lukuhetken hänelle, joka ei itse pysty lukemaan. Ke 13.2. Ystäväni harmonikka - VakkaSuomen musiikkiopiston hanuristit Smarketissa (Kauppakatu 8) klo 17.30. To 14.2. Novellikoukku kirjastossa klo 17.30 – 18.45, lukijana Eila Saarva. To 14.2. Disney-konsertti kaupungintalolla (Keskuskatu 30) klo 18. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Pe 15.2. Pianoilta Kustaa Hiekan luku-
tuvassa klo 17. Vakka-Suomen musiikkiopisto. Pe 15.2. Vanhojen tanssit Finnlamex-hallissa klo 18. Mukana Laitilan soittokunta. La 16.2. Knalli ja sateenvarjo –kuunnelman yhteiskuuntelu Walon talolla klo 15: Hyvin menee. TAIVASSALO 4.-28.2. Ei luontokuvia vaan kuvia luonnosta. Taivassalon kirjastossa on esillä mynämäkeläisen Satu Haran valokuvasatoa luontoretkiltä lähimetsiin. Hara on ikuistanut ihmisen jäljiltä metsien kätköihin unohdettuja tavaroita kuviinsa. Kuvat kertovat karua kieltään. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 1319 sekä torstaisin klo 10-16. UUSIKAUPUNKI 2.2. - 28.2. Uudenkaupungin kirjasto esittelee kevään aikana kokoelmistaan löytyviä kaunokirjallisuuden genrejä. Jokainen genre on vuorollaan esillä kirjaston aulan kirjahyllyssä. 4.2. - 2.3. Uudenkaupungin kirjaston gal-
leria Kirjavassa on esillä Plan Internationalin valokuvanäyttely Unelma tulevaisuudesta. 7.2. klo 18.00 Jätevesien käsittely, kuntien tärkein ympäristöteko. Vakka-opiston luennolla käsitellään jäteveden puhdistuksen historiaa ja nykypäivää paikallisesta näkökulmasta. Vesihuoltopäällikkö Kim Westerholm kertoo mm. miksi jätevesiä käsitellään ja miten se tehdään. Mitä jätevedestä saadaan pois ja mitä kaikkea ihmiset ovatkaan keksineet viemäriin laittaa? Totuus on tälläkin kertaa tarinoita ihmeellisempää. Ei luentomaksua. 12.2. klo 18.30 – 19.15 Vakka-Suomen musiikkiopiston piano-oppilaat esiintyvät tunnelmallisessa musiikkihetkessä! Konsertti on pääsymaksuton ja avoin kaikille. Paikkana Raatihuoneen sali. 13.2. klo 19.00 – 19.45 Ensi kertaa estraadille. Vakka-Suomen musiikkiopiston bändit kapuavat tänä lukuvuonna kokoontuneissa kokoonpanoissaan ensi kertaa estradille. Tilaisuus on pääsymaksuton ja paikkana Raatihuoneen sali. Ilmoita maksuttomista tapahtumista: toimitus@turunseutusanomat.fi
11
7. helmikuuta 2019
Teatterinjohtaja ohjannut yli 30 näytelmää U:gissa
Roolitus on pitkällisen pohdinnan tulosta
MollRASberg OS VAA ILMAN S MUUTA VIRKISTÄÄ? persjättikoja
?
tinnerikin i ar k Sa
viljaruoka Olet ON ruhtinastollo! NEITI suku Taksi
gaja tänne! S
IA
AL
VÄYLÄ
usputus ku
Savo
x2 exa v u k urheilu- HIVEN -elo liitto
Buorre gloobeaivi! ria
Lapin puikula utami Voitan Asikaisotilas kaikki! nen jättiläinen
läisiä
teatterikorttipakassaan olevien miesten vähyyttä. – Meillä on huippuhyviä miesnäyttelijöitä, mutta jos yhdessä näytelmässä on paljon eri miesrooleja, niin silloin pitää pohtia voidaanko sellaista näytelmää ottaa ohjelmistoon, Luolamaa myöntää. – Toinen haastava osa-alue on laulavat näyttelijät. Korttipakka pienenee silloin huimasti, Luolamaa myöntää. Uudenkaupungin Teatteri tekee yhteistyötä Vakka-Opiston
tunturi Saariselällä
pidättymisiä
18
20
HETKI SITTEN
kanssa ja Luolamaa sanookin teatteri-ilmaisun kurssien kautta tulevankin teatterille uusia näyttelijöitä. – Joku saattaa tulla ensin vaikka näytelmän kuoroon laulamaan ja sitten sitä kautta innostuukin ottamaan vastaan rooleja näytelmiin. Se on sellainen pehmeä tapa lähteä mukaan. Ajankäytön sovittaminen Kun Luolamaa on tehnyt mielessään valitsemaansa näytelmään roolitukset, on vuorossa roolien
g jätkien Jun töitä panostaa i nn Ty kemikaali- ohut EUyhtiö kalvo joki
tarjoaminen näyttelijöille. – Se viekin sitten oman aikansa, jos näyttelijäkandidaatti sanoo ensin pohtivansa ja tutustuvansa käsikirjoitukseen. Ennen ei muuta roolitusta voi jatkaa, ennen kuin kulmakivet ovat paikallaan. Onneksi moni on saman tien mukana, mutta kyllä pohdinnoillekin pitää aikaa antaa. Kun nykymaailmassa ihmisten ajankäyttö on kortilla ja teatteriharrastus vie kuitenkin paljon harjoituksineen aikaa, yksi haasteista on harjoitusaikojen sovittaminen kaikille sopivaksi. – Ehkä tässä ajankäytön järjestelyssä eläkeläiset ja opettajat ovat kaikkein kiitollisimpia näyttelijöitä ohjaajan näkökulmasta. Mutta todettakoon, että esimerkiksi maaliskuussa ensi-iltansa saavan Myöhästynyt hääyö-näytelmän esiintyjistä kolme neljästä tekee vuorotöitä ja silti olemme saaneet harjoitusajat järjestymään, iloitsee Luolamaa näyttelijöidensä sitoutuneisuudesta. Rainer Tähtinen
Ristikon ratkaisu sivulla 10.
x
Miehistä pulaa Luolamaa kertoo näytelmävalintojen pitkälti muodostuvan juuri sen mukaan, minkälainen näyttelijäkaarti on hänellä käytössään. Ja toisaalta myös se vaikuttaa pal-
jon, minkälaiset näytelmät vetävät oletetusti yleisöäkin. Vaikka kyseessä on harrastajateatteri, niin sen palkkalistoilla on kaksi työntekijää. Luolamaan lisäksi Katja Laine, joka hoitaa lipunmyyntiä ja teatterin juoksevat asiat. – Katjalla jos jollakin on oma roolinsa, kun mietin uusia näytelmiä. Hän pystyy sanomaan aika tarkkaan, olisiko jokin näytelmä myyvä vai ei, Luolamaa nauraa. Uusien näytelmien kompastuskivinä, tai pikemminkin haasteina Luolamaa pitää eritoten
He nd ri
Jorma Kemppainen 2018
ta voi tehdä myös joskus myös niin, että asettaa näyttelijän toimimaan omalla epämukavuusalueellaan ja se puolestaan asettaa näyttelijällekin haastetta. Usein tällainen tuottaa kyllä uskomattoman hienoja tuloksia lavalle.
“
Jee jee beibi....
Kahden entisen teatterinjohtajan välissä. Jari Luolamaan takana seinälle ikuistettuna vasemmalla Ensio Niiranen ja oikealla Jukka Tyrväinen.
“
KULTTUURI. Uudenkaupungin Teatteria kaksitoista vuotta luotsannut ja yli kolmekymmentä näytelmää ohjannut Jari Luolamaa ehtii istahtamaan hetkeksi kertomaan siitä, kuinka yhden Suomen ammattimaisemman harrastajateatterin näytelmiin valikoituvat roolien esittäjät. – Ensin tietysti pohdin pitkään mahdollista näytelmää ja tutustun käsikirjoitukseen itse pohjamutia myöden, Luolamaa kertoo. – Kun tulin Uuteenkaupunkiin, niin meni oma aikansa, että oppi tuntemaan paikallisia näyttelijöitä ja minkälaiset rooli ovat kenenkin vahvuusalueita. Nyt vuosien jälkeen jo käsikirjoitusta lukiessa alkaa hahmottua se, mikä rooli olisi hyvä kenellekin. Varsinkin pääroolien osalta tämä valinta on ensiarvoisen tärkeää. Luolamaa myöntääkin, että näytelmien roolitukset vievät aikaa ja hän pyrkii paneutumaan siihen työhön niin hyvin kuin mahdollista. – Kyllä siinä kieltämättä on kehittynyt jonkinlainen intuitio myös, joka ohjaa valintaa, Luolamaa myöntää. Hänellä on käytössään noin viidenkymmenen näyttelijän arsenaali, joten puhe kääntyy korttipakan puolelle. – Niin, näyttelijät ovat niitä kortteja, joita sitten levitän pöydälle ja pohdin, kuka sopisi mihinkin rooliin. Toisaalta roolitus-
puhu-” viakin ” yhdis- hiilitäviä vety
SEUTUSANOMAT
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI
Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka PunaMusta Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys
Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html
Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Rainer Tähtinen 040 722 8991 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.
ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl
12
7. helmikuuta 2019
Työelämän varsinainen digiloikka on vielä ottamatta
TALOUS. Älykäs automaatio muuttaa työtä lähivuosina. Koneilla on uusia ominaisuuksia. Ne näkevät. Ne tekevät ennusteita. Ne ymmärtävät ja tuottavat puhetta ja tekstiä jatkuvasti yhä paremmin. Myös koneiden kyky oppia kehittyy. Muutokset tuovat älykkäät koneet entistä enemmän ihmisen perinteisille vahvuusalueille. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin tekemän laajan selvityksen mukaan älykkäät koneet korvaavat helpoimmin rutiininomaista fyysistä työtä sekä työtä, joka koostuu datan käsittelystä ja keräämisestä. Kehittyvän tekoälyn ja koneoppimisen myötä automatisointi ulottuu yhä enemmän myös sellaisiin asiantuntijatehtäviin, jotka ovat toteutustavaltaan ja tuloksiltaan suhteellisen ennustetta-
vissa olevia. Huimimpien laskelmien mukaan digitalisaatio voisi viedä Suomessa 20 vuodessa jopa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista. – Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta. Kehitys synnyttää myös uusia työpaikkoja Digitaalitekniikan kehitys muuttaa työtä kolmella lailla. Se ensiksikin hävittää kokonaisia työtehtäviä korvaamalla kokonaan ihmisen työpanoksen. Kokonaisautomatisointi on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Arviolta vain alle viisi prosenttia nykyisistä työpaikoista on nykyteknologialla täysin automatisoitavissa. Yleensä automatisointi kohdistuu vain yksittäisiin työtoimintoihin. Digitaalitekniikan kehitys myös luo uusia työtehtäviä esimerkiksi aloille, jotka kehittävät digitaalitekniikkaan perustuvia tuotteita ja palveluja. Uusia työtehtäviä syntyy myös digitaalitekniikan aikaansaaman työn tuot-
Suomella olisi hyvät edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi
tavuuden ja ostovoiman kasvun myötä. – Koska automatisointi koskee yleensä vain yksittäisiä työtoimintoja, ei kysymykseen siitä, merkitseekö digitalisaatio työn kehittymistä vai köyhtymistä, voi vastata yksiselitteisesti, muistuttaa Alasoini. – Vastaus riippuu siitä, miten työt organisoidaan uudelleen. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä toimintoja vaativammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana lisääntyvä standardointi ja osittaminen? – Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia kumpaankin suuntaan. Ratkaisevaa on, millaisten näkemysten pohjalta työtä halutaan johtaa ja kehittää.
n Mielipide
Valtion tulee turvata paikallislehtien toiminta Postin hinnankorotukset ovat ajaneet paikallislehdet kriisiin. Posti on esittänyt jakelun turvaamiseksi muun muassa määräaikaista valtiontukea maaseudun paperilehdille sekä postisääntelyn keventämistä. On hyvä, että Postikin on tiedostanut nämä ongelmat, mutta en voi hyväksyä jakeluvelvoitteeseen puuttumista. Suomen valtio ei tue nyt yhtään postitoimintaa, mutta nyt tarvitsemme kohdennettua tukea, jolla varmistetaan syrjäisten alueiden asukkaiden perustuslaillinen oikeus tietoon. Perustuslain mukaan suomalaisia on kohdeltava samalla tavalla asuinpaikasta riippumatta. Kunnilla ja seurakunnilla on lakisääteinen velvollisuus tiedottaa kuntalaisia esimerkiksi kaavoitus- ja palveluasioista. Viranomaisilla tulee olla käytettävissään tiedotusväline, joka tavoittaa suurimman osan kuntalaisista. Harvaanasutulla alueella ovat paikallislehdet käytännössä ainoa menetelmä, jolla kunnat saavat hoidettua tämän lakisääteisen tehtävän. Muutoinkin paikallislehdillä on syvällinen ja monipuolinen merkitys paikallisyhteisöille. Jakelukustannusten rajun nousun myötä moni paikallislehti joutuu harkitsemaan lopettamista. Kutsutin Postin hallintoneuvostonkin koolle tämän asian takia. Asun Itä-Lapissa, joka on Suomen harvimmin asuttua aluetta. Paikallislehti vastaa siellä alueen kaikesta keskeisestä tiedottamisesta, kuten useimmilla muillakin vastaavilla alueilla. Postilain uudistamisessa vuonna 2017 varmistimme, että myös niillä alueilla, joissa ei ole markkinavoimiin perustuvaa viisipäiväistä sanomalehtien jakelua, oli järjestettävä postin jakelu viitenä
päivänä viikossa. Nämä harvaan asutut alueet ovat nyt se alue, jonka paikallislehtien jakeluun erityisesti tarvitaan valtiovallan toimintoja. Valtiovallan tulee Perustuslain 6 § ja Postilain 17 § perusteella ryhtyä tukemaan paikallisten tiedonsaantioikeutta. Muussa tapauksessa harvaan asuttujen alueiden ihmiset ovat vaarassa menettää jo lähiaikoina oman paikallislehtensä. Menetelmänä voisi olla se, että a) valtio tukee suoraan paikallislehtiä, jotka sitten kilpailuttavat jakelun, b) valtio kilpailuttaa jakajat tai sitten c) valtio tekee suoraan sopimuksen Postilain 17 §:n perusteella paikallislehtien jakelusta Postin kanssa. Aikaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi. Jo viime vuoden jakelun hintataso on monille lehdille liian korkea. Jakelutuen on koskettava tasapuolisesti niin ilmaisjakelulehtiä kuin tilattavia lehtiä. Paikallislehdissä kun on molempia. Paikallislehtien tuen tarve ja erilaiset tilanteet on selvitettävä perusteellisesti, mutta pikaisesti. Tukemiseen menee arvioni mukaan vain 1-2 miljoonaa euroa vuodessa. Paikallislehtien digiaikaan siirtymisestä tulisi myös tehdä selvitys. Kuitenkin paperilehtien suosio ja tarve tulee säilymään vielä pitkään, joten kerran viikossa tulisi kuitenkin jokaiseen harvaan asutun alueen talouteen jakaa edelleenkin oma paikallislehti.
Eeva-Maria Maijala kansanedustaja (kesk.), varatuomari Postin hallintoneuvoston ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Fiksussa kehittämisessä yhdistyvät parhaat ominaisuudet Työn kehittäminen digitalisaation yhteydessä tarkoittaa sellaisten työkokonaisuuksien muodostamista, joissa yhdistyvät fiksusti ihmisen ja koneen parhaat ominaisuudet. Ihmisen vahvuuksia ovat luova ja sosiaalinen älykkyys, koneen taas väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho. Ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelu onkin yhä tärkeämpi kehittämiskohde robottisovellutuksissa. Tämän seurauksena ”seurustelusta” älykkäiden koneiden kanssa tulee tärkeä osa yhä useamman työtä.
Yhteiskunnan on investoitava työn ja osaamisen kehittämiseen Digitalisaation ei tarvitse johtaa massiiviseen työpaikkojen katoamiseen tai työn köyhtymiseen, vaan se voi auttaa kehittämään työtä lisäämällä ihmisen mahdollisuuksia keskittyä monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin. Tämän tarkoittaisi merkittävää osaamis- ja ammattirakenteen muutosta yhteiskunnassa, joka edellyttää investointeja työn kehittämiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen. Tällaista investointia ei voi jättää yksin työnantajien tai ihmisten itsensä vastuulle. Ilman yhteiskunnan merkittävää panosta vaarana on, että ihmisten välinen digitaalinen osaamiskuilu syvenee. Suomesta digiajan johtava innovaatioiden kokeilija Digitalisaatio ei ole vielä näkynyt koko kansantalouden tasolla vauhdittuvana tuottavuuskasvuna. Työelämän todellinen digiloikka edellyttää teknologisia innovaatioita täydentäviä erilaisia työelämän organisatorisia innovaatioita. – Suomella olisi hyvät
edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi koko maailmassa yhdistämällä innovatiivisella tavalla suomalaista työelämän kehittämisosaamista, johtamisosaamista ja teknologiaosaamista, esittää Alasoini. Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi Suomessa edistää nykyisessä teknologisessa murroksessa työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla ja lisäämällä digitalisaation vaikutuksiin työssä kohdistuvaa tutkimusta. Tutkimusta pitäisi tehdä ainakin digitaalitekniikan käytön laajuudesta, luonteesta ja vaikutuksista. Käytön luonne kuvaa digitekniikan roolia ihmisen työssä – onko kyse ihmistä avustavasta roolista, päätöksentekoa tukevasta roolista vai ihmistä toimintaa ohjaavasta roolista. Käytön luonteen ymmärtäminen on olennaista, kun työtä organisoidaan uudelleen ja mietitään ihmisten osaamista ja valmiuksia työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. SSV
Täyspeittojakelu. Aina. Toimipaikka Täysjakelu VINKKILÄ 801 kpl VEHMAA 279 kpl RAUTILA 119 kpl TAIVASSALO 931 kpl KUSTAVI 536 kpl LOKALAHTI 488 kpl UUSIKAUPUNKI 6236 kpl KALANTI 1058 kpl KALANTI AS 161 kpl LAITILA 4109 kpl SOUKAINEN 137 kpl SUONTAKA 116 kpl PYHÄMAA 311 kpl PYHÄRANTA 299 kpl SANTTIO 136 kpl UNAJA 257 kpl VERMUNTILA 246 kpl VOILUOTO 186 kpl KODISJOKI 217 kpl IHODE 353 kpl REILA 248 kpl
SEUTUSANOMAT
Myös jakelualueen yrityksiin.
Digitalisaatioon kohdistuu työssä sekä toiveita että pelkoja. Digitalisaation vaikutukset riippuvat suuresti siitä, kuinka digitaalitekniikkaa tosiasiallisesti sovelletaan, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta.
vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO